Päiväkoti Nooan Arkin. Varhaiskasvatussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päiväkoti Nooan Arkin. Varhaiskasvatussuunnitelma"

Transkriptio

1 Päiväkoti Nooan Arkin Varhaiskasvatussuunnitelma 1

2 Sisällys 1 Kuvaus päiväkoti Nooan Arkista 1.1 Tukipalveluiden järjestäminen 1.2 Varhaiskasvatuksen laatujärjestelmä 1.3 Yhteistyökumppanit ja yhteistyön perusteet 1.4 Pelastussuunnitelma 1.5 Hankkeet 2 Toiminta-ajatus 3 Tavoitteet ja päämäärät 4 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 4.1 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus 4.2 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa 4.3 Varhaiskasvatusympäristö 4.4 Oppimisen ilo 4.5 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa 4.6 Lapselle ominainen tapa toimia Leikki Tutkiminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Liikkuminen 4.7 Sisällölliset orientaatiot Matemaattinen orientaatio Luonnontieteellinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Esteettinen orientaatio Eettinen orientaatio Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio 2

3 5 Erityisen tuen järjestäminen lapsille 5.1 Lapsen tuen tarve ja sen arviointi 5.2 Tuen järjestämisen periaatteet ja varhaiskasvatuksen tukitoimet 5.3 Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 5.4 Tukipalvelujen toteutus varhaiskasvatuksessa 6 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen 6.1 Romanilasten varhaiskasvatus 6.2 Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatus 6.3 Viittomakielisten lasten varhaiskasvatus 7 Yhteistyöstä kumppanuuteen 7.1 Kasvatuskumppanuussuhteen rakentuminen 7.2 Dialogisuus kasvatuskumppanuudessa 8 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen ja seurannan periaatteet 8.1 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen 8.2 Lapsen erityisen tuen huomioiminen suunnitelmassa 8.3 Esiopetuksen aloittaminen 9 Varhaiskasvatuksen sisällöllinen arviointi, kehittäminen ja seuranta 9.1 Toiminnan arviointi päiväkoti Nooan Arkissa 9.2 Toiminnan arviointi tiimeissä 9.3 Henkilöstön itsearviointi 3

4 1 Kuvaus päiväkoti Nooan Arkista Päiväkoti Nooan Arkki painottaa toiminnassaan kristillisiä elämänarvoja. Kristillinen kasvatusilmapiiri on lämmin ja turvallinen, siinä toteutuu kodinomaisuus ja myönteisyys. Perehdymme kristinuskon perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin kirkkovuosikalenteria seuraten. Päiväkoti Nooan Arkki sijaitsee Kirkkonummen Veikkolassa, kauniin Lamminjärven maisemissa, idyllisellä ja luonnonläheisellä paikalla vanhassa huvilassa. Meillä on hoitopaikkoja 35 lapselle. Lapset on jaettu kolmeen ryhmään: 1-3- vuotiaisiin Tintteihin, 4-5-vuotiaisiin Tilhiin sekä Tilhien esikouluryhmään Tikkoihin. Lisäksi meillä ruoka valmistetaan taidolla omassa keittiössä alusta saakka. Henkilökuntaan kuuluu monen alan osaajia. 4

5 1.1 Tukipalveluiden järjestäminen Varhaiskasvatus tukee jokaisen lapsen kasvua ja kehitystä. Erityistukea tarvitsevat lapset voivat hakea päivähoitoa haluamastaan päivähoitomuodosta. Esiopetus järjestetään päiväkotien esiopetusryhmissä pääsääntöisesti lapsen omalla oppilaaksiottoalueella. Kirkkonummen kunta tarjoaa, lapsen tarpeiden mukaan, myös päivähoidon erityispalveluja (esim. erityislastentarhanopettajan ja puheterapeutin palvelut) sekä erilaisia tukitoimia, joita ovat mm. ryhmä- tai henkilökohtainen avustaja sekä yksilö- ja pienryhmäohjaus. Päiväkoti Nooan Arkissa tukipalvelut järjestetään yhteistyössä kirkkonummen kunnan kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehdään mm. erityislastentarhanopettajan kanssa. 1.2 Varhaiskasvatuksen laatujärjestelmä Päivähoitoon tullaan laatimaan laatukäsikirja, jonka avulla ylläpidetään varhaiskasvatuksen laatua. Keskeisiä alueita laadunhallinnassa ovat varhaiskasvatusprosessien kuvaus, kriteerien luominen varhaiskasvatukseen kasvatuskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi, hankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen dokumentoinnin sekä arvioinnin suunnittelu. 1.3 Yhteistyökumppanit ja yhteistyön perusteet Varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa toimintaperiaatteena on yhteistyön tekeminen niiden toimijoiden kanssa, joiden toiminta tukee perheitä ja vanhemmuutta. Sosiaalitoimi Päivähoito tukee perheiden kasvatustehtävää tehden yhteistyötä varhaiskasvatuksen alueella kunnan lastensuojelu- ja sosiaalityötä tekevien 5

6 sekä vammaispalvelun työntekijöiden kanssa. Uutena yhteistyökumppanina on kunnan perheneuvola. Alueen muut päiväkodit ja koulu Teemme yhteistyötä alueen muiden päiväkotien kanssa. Yhteinen toiminta sisältää mm. lauluhetkiä, retkiä ja juhlia. Esikouluopettajat kokoontuvat muutaman kerran vuodessa keskustelmaan esiopetuksesta, koulun aloittamisesta ja yhteisestä toiminnasta. Veikkolan alueen esikouluryhmät tekevät yhteistyötä yhteisten liikuntatapahtumien merkeissä. Tarkoituksena on mahdollistaa lasten tutustuminen jo ennen koulun alkua. Esikoulu tekee yhteistyötä Veikkolan koulun kanssa, koskien esikoululaisten koulun aloittamista. Kouluvalmiustutkimukset Lain mukaan lapset aloittavat koulunkäyntinsä sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät seitsemän vuotta. Kirkkonummelaisten lasten kouluvalmiutta selvitetään tarvittaessa päiväkodeissa järjestettävissä ryhmätutkimuksissa. Vanhempien ja päiväkodin havaintojen sekä ryhmätutkimusten tulosten perusteella joillekin lapsille suositellaan koulupsykologien tekemiä kouluvalmiustutkimuksia. Näissä tutkimuksissa kartoitetaan lapsen tiedollisia ja taidollisia valmiuksia sekä sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä. Tutkimusten perusteella pohditaan yhdessä vanhempien kanssa lapselle parasta ratkaisua. Suurin osa lapsista aloittaa koulunkäyntinsä lähikoulussa, yleisopetuksen opetusryhmissä. Muita lapsen kehitystä tukevia ratkaisuja voivat olla toisen esiopetusvuoden käyminen päiväkodissa, koulun esiluokka (Heikkilän koulun yhteydessä) tai koulun aloitus erityisluokalla. Nämä ratkaisut, samoin kuin koulunkäynnin aloittaminen vuotta säädettyä aikaisemmin, edellyttävät psykologin tutkimusta ja suositusta. Kouluvalmiutta voivat arvioida kunnan koulupsykologien lisäksi myös muut lapsipsykologit. Päätöksen lapsen koulunkäynnin aloittamisesta tekevät vanhemmat. 6

7 Kirjastotoimi Kirjastossa on lainattavana lastenkirjallisuutta, AV-materiaalia ja lastenlehtiä sekä perheiden että päivähoidon tarpeisiin. Päiväkoti Nooan Arkin toiminnassa käytetään hyväksi kirjastotoimen palveluja. Materiaalia lainataan lasten luettavaksi ja toiminnan suunnittelun tueksi. Lapset pääsevät myös tutustumaan kirjastoon ja sen palveluihin. Terveystoimi Päivähoidon ja lastenneuvoloiden yhteistyö on toiminut päivähoitoalueilla jo pitkään, koska perheiden tukeminen on toiminnan yhteinen tavoite. Päiväkoti Nooan Arkin ja terveystoimen kesken tehdään yhteistyötä mm. viitosviestin merkeissä. Seurakunnan lapsityö Seurakunnan lapsityö tukee perheiden lisäksi päivähoidon henkilökuntaa uskonnollis-katsomuksellisen ja eettisen orientaation toteuttamisessa. Yhteistyömuotoja ovat seurakunnan työntekijän säännölliset vierailut päiväkodeissa, päivähoidon syys-, joulu- ja kevätkirkot, pääsiäistapahtumat ja päivähoitohenkilöstön koulutus. Seurakunta on päiväkotimme läheinen yhteistyökumppani. Mielenterveysseura Päiväkoti Nooan Arkki toimii mielenterveysseuralta vuokratuissa tiloissa. 1.4 Pelastussuunnitelma ks. Liite Hankkeet Viitosviesti Viitosviesti on tarkoitettu yhteistyövälineeksi päiväkodin, kodin ja neuvolan väliselle informaatiolle. Viitosviestissä kuvaillaan viisivuotiaan lapsen kasvua ja kehitystä. Viitosviesti perustuu asianosaisten keskinäiseen luottamukseen ja vapaaehtoisuuteen. Tiedonsiirto tapahtuu aina vanhempien kautta. 7

8 2 Nooan Arkin toiminta-ajatus Kasvatamme lasta yhteistyössä perheen kanssa. Pidämme tärkeinä vanhempien kanssa käytäviä kasvatuskeskusteluja sekä joka päiväisiä keskusteluja lasten tuonti- ja hakutilanteissa. Arvostamme läheistä yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Tuemme lapsen kokonaisvaltaista kehitystä monipuolisella toiminnalla. Kiinnitämme huomiota lapsen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä tuemme sosiaalisten taitojen oppimista. Perehdymme toiminnassa kristilliseen perinteeseen ja keskeisimpiin juhlapyhiin. Kasvatusilmapiiri päiväkodissa on lämmin, turvallinen ja kodinomainen. Arjen toiminnassa noudatamme hyviä tapoja, pyrimme rehellisyyteen ja muiden huomioimiseen ja arvostamiseen, tuemme lapsen omatoimisuutta ja yksilöllisyyttä. 8

9 3 Tavoitteet ja päämäärät Päätavoitteemme on kasvattaa lasta yhteistyössä kodin kanssa kristillisessä kasvatusilmapiirissä tasapainoiseksi, itseensä luottavaksi, omatoimiseksi, yhteistyökykyiseksi ja terveen itsetunnon omaavaksi lapseksi. Tuemme lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja järjestämme kehitystä tukevaa monipuolista toimintaa. Pyrimme kasvattamaan lasta kunnioittamaan kaikkea Jumalan luomaa elämää, niin ihmisiä, eläimiä kuin luontoakin. Tuemme lapsen yksilöllisyyttä ja autamme häntä ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta. Pyrimme kasvattamaan lasta rehellisyyteen. Tuemme lapsen kykyä tarkastella omia ja muiden tekoja eettisestä näkökulmasta ja kasvua oikeudenmukaisuuteen. Kasvatamme lasta lähimmäisenrakkauteen, huomioimaan ja kuuntelemaan toista. 9

10 4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä varhaiskasvatuksen eri ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa. Ne ovat myös kasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen tilanteita, joilla on merkitystä sekä lapsen yleiselle hyvinvoinnille että oppimiselle. Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle toiminnalle varhaiskasvatuksessa. Hyvin hoidetun lapsen perustarpeista on huolehdittu, ja lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen huolenpitoa. Hyvällä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella voidaan edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Lapsen päivä muodostuu erilaisista arkeen liittyvistä tilanteista, jotka ovat selkeän mutta tarvittaessa joustavan päivärytmin perusta. Lapsen päivään kuuluvat hoito- ja muut vuorovaikutustilanteet sekä pienet työtehtävät ovat tärkeitä kasvun ja oppimisen tilanteita. Kasvattaja tuovat lapsen päivän eri vaiheisiin opetuksen ulottuvuuden. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 13-14). Päiväkoti Nooan Arkissa hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus eroaa ryhmittäin. Tinttien ryhmässä (1-3 v) hoitotilanteet ja niiden tarjoamat mahdollisuudet oppimiseen ovat tärkeimpiä. Tilhien ryhmässä (4-5 v) kasvatuksella pyritään tukemaan lapsen omatoimisuutta ja sosiaalisten taitojen oppimista. Tikkojen ryhmässä (6 v) opetustilanteet ja kouluun valmistautuminen nousevat tärkeimmiksi toiminnan muodoiksi. 10

11 4.2 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Kirkkonummella varhaiskasvatusta toteutetaan moniammatillisesti ja toiminta perustuu yhteisiin arvoihin ja toimintamalleihin. Toimintaa ohjaa lapsen kiinnostuksen kohteet. Kasvattaja kunnioittaa lasta, lapsen vanhempia ja työskentely tapahtuu kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Päävastuu kasvatuksesta on kodeilla ja kotona tapahtuvaa varhaiskasvatusta arvostetaan ja tuetaan. Kasvattajan työssä on tärkeää tiedostaa oma kasvattajuutensa ja sen taustalla olevat arvot ja eettiset periaatteet. Nooan Arkin henkilökunnan yhteiset eettiset periaatteet nousevat kristinuskon tärkeimmistä sanomista. Pyrimme noudattamaan periaatetta: Tee toiselle sitä, mitä toivot itsellesi kaikessa yhteistyössä. Ammatillisuus, tieto ja kokemus ovat kasvattajan osaamisen perusta, ja siinä näkyy myös kasvattajan oma persoonallisuus. Päiväkodissamme hyödynnetäänkin työntekijöiden erilaisia koulutustaustoja ja kiinnostuksen kohteita mahdollisuuksien mukaan. Mielestämme erilaiset kokemukset ja persoonallisuudet rikastuttavat ja antavat uutta näkökulmaa kasvatukseen. Päiväkoti Nooan Arkin henkilökunta toimii tietoisesti ja suunnitelmallisesti noudattaen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lisäksi sitoudumme oman päiväkotimme tavoitteisiin. Henkilökunnalla on kokonaisvaltainen näkemys kasvatuksesta, hoidosta ja opetuksesta sekä lapsen/lapsiryhmän tarpeista. Me toimimme lapsen edun mukaisesti ja kannustamme lasta omatoimisuuteen. Oman työn arviointi, dokumentointi, koulutus ja halu kehittää omaa työtään ylläpitävät ammatillista kasvua. 4.3 Varhaiskasvatusympäristö Hyvä kasvuympäristö houkuttelee ja luo mahdollisuuksia vanhemmille osallistua ja liittyä mukaan toimintaan arjen eri tilanteissa vanhempien tuodessa ja hakiessa lasta. Nooan Arkissa lapsen tuonti- ja hakutilanteita pidetään hyvin 11

12 tärkeinä. Näissä tilanteissa kerrotaan päivän tapahtumista ja saadaan tietää mitä lapselle kuuluu. Varhaiskasvatusympäristö rakentuu lapsen fyysisestä, sosiaalisesta ja psyykkisestä ympäristöstä. Ympäristön tulee olla turvallinen, myönteinen, toiminnallinen ja viihtyisä sekä sellainen, missä lasta kannustetaan leikkimään, liikkumaan, tutkimaan ja toimimaan itse. Päiväkoti Nooan Arkin kasvatusympäristö on: Psyykkinen - Lämmin ja huomioiva - Jokaisen huomioiva ja hyväksyvä Fyysinen - Omatoimisuuteen tukeva - Kodinomainen Sosiaalinen - Useat leikkitilat mahdollistavat sekä rauhalliset että vähän riehakkaat leikit. - Sosiaalisten tapojen oppimista pyritään tukemaan myös ympäristön kautta. - Mahdollistaa lasten vertaisryhmien toiminnan sekä lasten ja kasvattajien välisen keskinäinen vuorovaikutuksen. Ympäristö välittää lapsille myös kulttuuriperintöä. Päiväkoti hyödyntää luontoa varhaiskasvatusympäristönä ja järjestää mm. myttys- ja mörritoimintaa sekä keväisin että syksyisin koko päiväkodin yhteiset metsäretket. 4.4 Oppimisen ilo Lapsi on ympäristöstään kiinnostunut aktiivinen tutkija, leikkijä ja tiedon etsijä. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa jokaisella on oma yksilöllinen tapansa ja aikansa omaksua asioita. Lapsi harjoittelee ja oppii erilaisia taitoja toistamalla, leikkimällä ja kokeilemalla kaikkia aistejaan apuna käyttäen. 12

13 Oppimisen ilo syntyy mielekkäässä ja luovassa toiminnassa. Hyväksyvässä vuorovaikutteisessa ilmapiirissä lapselle rakentuu myönteinen kuva itsestään oppijana. 4.5 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Lapsen ajattelun kehitys on monessa suhteessa riippuvainen kielen kehityksestä. Kielelliset valmiudet kehittyvät spontaanisti vuorovaikutuksessa lähiympäristön kanssa. Turvallinen, kiireetön ja vuorovaikutukseen kannustava ilmapiiri edistää lapsen itseilmaisua. Lapsen kielellisten taitojen kehitystä ja ajattelua tuetaan oppimisympäristössä, jossa lapsella on mahdollisuus ilmaista itseään, tehdä kysymyksiä ja keskustella. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa malleja erilaisista vuorovaikutustilanteista. Sadut, kirjallisuus, lorut, leikit, pelit ja draama sekä rytmi, melodia ja liike ovat myös tärkeitä lapsen kielellisen kehityksen tukemiseksi. Näitä lapsi voi kokea arjen vuorovaikutustilanteissa ja ohjatussa toiminnassa. Kirkkonummella käytetään sadutusmenetelmää, jossa aikuinen kirjaa lasten keskusteluja, ajatuksia ja satuja. Lapsi tulee kuulluksi sadutuksen kautta siten, että hän saa kertoa juuri niistä asioista, joista hän sillä hetkellä tuntee tarvetta kertoa. Satujen ja tarinoiden pohjalta voidaan tehdä mm. kuvia ja sävellyksiä. Sadutettaessa lapsi saa kokemuksia siitä, että hänen ajatuksiaan arvostetaan. Oppimisympäristössä esillä olevat sanat ja tarinat innostavat lasta myös tutkimaan kielen kirjoitettua muotoa. Tavoitteena on saada lapsi pohtimaan kieltä, kääntämään huomio kielen merkityksestä myös sen muotoon, jolloin tuetaan lapsen lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen valmiuksia. Kaksikielisessä kunnassamme monilla lapsilla on mahdollisuus tutustua toiseen kotimaiseen kieleen jo hiekkalaatikolla. Kunnassamme on myös eri 13

14 kulttuuritaustaisia lapsia. Ympäristön monikielisyys herättää lapsen uteliaisuuden vieraan kielen oppimiseen. 4.6 Lapselle ominainen tapa toimia Leikki Leikki on kaikille lapsille ominainen tapa toimia. Se on tutkimista ja oppimista. Leikin avulla lapsi käsittelee uutta tietoa, jäsentää sitä suhteessa kokemuksiinsa; sijoittaa sen johdonmukaisesti osaksi aiemmin oppimaansa. Tämä on välttämätöntä, jotta tiedon karttuessa kokemuksista rakentuu vahva perusta uuden oppimiselle. Leikissä lapset hahmottavat elämäänsä omatoimisesti, tutkivat ympäristöään ja sen tapahtumia, prosessoivat tunteitaan, kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Lapsi oivaltaa asioiden yhteyksiä ja merkityksiä leikin avulla. Leikissä toteutuu lasten keskinäinen vuorovaikutus, lasten oma huumori, leikin riemu ja toiminnan ilo. Leikissä lapsi rakentaa, muokkaa ja muuttaa jatkuvasti ympäristöään. Leikissä lapsi myös luo uutta; etsii ja löytää uusia ratkaisuja kysymyksiinsä ja elämänsä ongelmiin. Leikin käyttövoimana ovat lapsen kokemukset ja mielikuvitus. Aikuisen tulee tukea lapsen leikkiä antamalla siihen aikaa, tilaisuuksia ja vapautta. Ympäristöllä on tärkeä merkitys lapsen leikille. Turvallinen ja salliva ilmapiiri antaa mahdollisuuden lapsen erilaisille leikin ilmaisuille. Vanhemmat voivat olla lasten ja henkilökunnan rinnalla luomassa ja rikastuttamassa leikkiympäristöä. Aikuisen tehtävänä on olla läsnä, havainnoida ja kuunnella lasta, huomioida leikissä lapsen tapaa toimia ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Joskus lapsi voi tarvita tukea leikissä ja häntä voidaan ohjata leikkimään. Vanhemmat voivat kertoa lapsensa vahvuuksista, joiden avulla lasta voidaan tarvittaessa innostaa leikkiin. 14

15 4.6.2 Tutkiminen Lapsi on luontaisesti utelias. Aikuinen tukee tätä luontaista uteliaisuutta järjestämällä oppimisympäristöä niin, että lapsi saa tilaisuuksia ja aikaa tapahtumien ja ilmiöiden tutkimiseen yksin ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa pienryhmässä. Hän voi tehdä oletuksia ja testata niitä, yrittää ja erehtyä, oivaltaa ja keksiä uutta. Lapset voivat leikkiä tai esittää sekä piirtää ja kirjata tutkimuksiaan itse tai tarvittaessa aikuisen avulla liittää havaintonsa osaksi suurempaa kokonaisuutta. Lapsella tulee olla mahdollisuus tutkiessa käyttää kaikkia aistejaan ja tehdä havaintoja sekä luonnossa että rakennetussa ympäristössä Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taide antaa iloa, energiaa ja elämänvoimaa. Antamalla mahdollisuuksia taiteellisiin elämyksiin ja kokemuksiin, kasvattajat rohkaisevat lasta hänelle ominaiseen luovaan ilmaisuun ja mielikuvituksen käyttöön. Lapsen omaa ilmaisua tuodaan esille ja se näkyy ympäristössä. Innostava ja turvallinen ilmapiiri sekä eri materiaalien tutkiminen aktivoi lasta kokeiluihin. Kasvattaja ja lapset voivat kokea yhdessä yllätyksellisyyden ja ilon taiteessa. Jokainen lapsi on yksilö ja taiteellinen kokeminen kehittää lapsen tunneilmaisua ja omien mahdollisuuksien löytämistä. Taiteellisessa kokemisessa tekeminen itsessään, yllätyksellisyys ja ilo ovat tärkeitä ei niinkään tuotos Liikkuminen Liikkuminen on lapsen perustarve. Se on vauhtia, elämyksiä, iloa ja tunteiden ilmaisemista. Lapsella on mahdollisuus omaehtoiseen ja ohjattuun liikuntaan. Liikkumalla lapsi oppii ja tutkii ympäristöään. Monipuoliset ja vaihtelevat päivittäiset liikuntamahdollisuudet vahvistavat lapsen oman kehontuntemusta, vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa. 15

16 Kasvattajat voivat lapsen tarpeen mukaan muovata ympäristöä turvalliseen liikkumiseen innostavaksi ja kannustaa lasta liikkumaan. 4.7 Sisällölliset orientaatiot Orientaatiot muodostuvat perusolemukseltaan toisistaan eroavista suuntautumis- ja suhtautumistavoista ilmiöihin ja asioihin. Lapset oppivat koko ajan erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Toimiessaan vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa lapset käsittelevät ja jäsentävät tietoa olemassa olevien käsiterakenteidensa avulla ja ovat aktiivisia oppijoita. Orientaation käsitteellä korostetaan sitä, että tarkoituksena ei ole oppiaineiden sisältöjen opiskelu vaan sellaisten välineiden ja valmiuksien hankinnan aloittaminen, joiden avulla lapsi vähitellen pystyy perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman monimuotoisia ilmiöitä. Kullakin orientaatiolla on omat kriittisen ajattelun tapansa, omat luovuuden ilmentämisen keinonsa, omat mielikuvituksen harjaannuttamisen menetelmänsä ja omat ratkaisumallinsa jalostaa tunteita ja suunnata toimintaa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, ) Matemaattinen orientaatio Lapsi vertailee, rakentelee, mittaa ja luokittelee erilaisia asioita luonnostaan. Aikuisen tuella ja kannustuksella hän kiinnostuu matemaattisista ongelmista. Arkiset hetket, kuten esimerkiksi ruokailu ja pukeminen ovat oivallisia tilanteita laskemiselle, luokittelulle ja käsitteiden avaamiselle. Leikkiessään lapsi kohtaa matemaattisia ongelmia. Pelit ja leikit tukevatkin loogisen päättelykyvyn ja ajattelun kehittymistä. Lasta tulee rohkaista matemaattisiin tutkimuksiin ja tuomaan esille ja perustelemaan omia ratkaisujaan. 16

17 4.7.2 Luonnontieteellinen orientaatio Luonnossa tutustutaan kasveihin, eläimiin, vuodenaikojen vaihteluun ja sääilmiöihin. Retket lähiympäristöön tarjoavat lapselle elämyksiä ja kokemuksia, joiden kautta lapsen oma luontosuhde syntyy. On tärkeää, että retkillä on aikaa nauttia luonnon moninaisuudesta: tuoksuista, väreistä, äänistä, mauista ja liikunnallisista haasteista. Luonnossa koettua voidaan tutkia myös kirjojen ja kokeiden avulla. Kun luonto tulee lapselle tutuksi, siitä tulee lapselle läheinen, turvallinen ja tärkeä Ympäristökasvatukselle syntyy näin hyvä lähtökohta Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Lasten kanssa rakennetaan kuvaa menneisyydestä lähtien liikkeelle lapsen omasta kasvuympäristöstä, hänen omasta ja perheen kokemuksista ja henkilöhistoriasta. Lapsen aikakäsitys kytkeytyy usein hyvin konkreettisiin asioihin. Lapsen kanssa muistellaan kuvin ja sanoin hänen lähimenneisyyttään ja oman perheen ja suvun elämänkokemuksia. Vanhemmat ja lähiympäristössä asuvat isovanhemmat voivat siten olla mukana tuomassa näkökulmia menneeseen. Ympäristöä ja kulttuuria tutkitaan erilaisten teemojen ja retkien yhteydessä. Verrattaessa historiallisia olosuhteita nykyisiin avautuu mahdollisuus tarkastella nyky-yhteiskunnan toimintaa Esteettinen orientaatio Esteettinen orientaatio on laaja ja monitahoinen. Se avautuu havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja luomisen, mutta myös kuvittelun ja intuition avulla. Orientaation kohteista ja sen kohteisiin lapsille syntyy kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon, mutta myös niiden vastakohtien kautta omakohtaisia aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia. Lapsen arvostukset, asennoituminen ja näkemykset alkavat hahmottua. Ihmisenä ja ihmisyyteen kasvun kannalta samastuminen on yksi orientaation tärkeä prosessi. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 26). 17

18 4.7.5 Eettinen orientaatio Eettinen kasvatus ohjaa lasta erottamaan, mikä on oikein ja mikä on väärin. Nooan Arkissa painotetaan kristillisiä elämänarvoja, joita lapsi harjoittelee päivittäisessä keskinäisessä vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa. Nooan Arkissa vahvistamme lapsen kykyä tarkastella omia ja muiden tekoja eettisestä näkökulmasta. Painotamme kasvua eettiseen vastuuseen, kasvua totuuteen (rehellisyys, oikeudentajuisuus), sekä kasvua hvyyteen ja lähimmäisenrakkauteen. Aikuinen keskustelee lapsia askarruttavista kysymyksistä sekä pohtii niihin vastauksia yhdessä lasten kanssa Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Nooan Arkki on kristillinen päiväkoti, jossa uskonnollis-katsomuksellisen orientaation ytimen uskonnollisia, hengellisiä ja henkisiä asioita sekä ilmiöitä tarkastellaan kristillisestä viitekehyksestä. Kristillinen kasvatusilmapiiri on lämmin ja turvallinen, siinä painottuu kodinomaisuus ja myönteisyys. Perehdymme kristinuskon perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin kirkkovuosikalenteria seuraten. Viikottaisiin hartaushetkiin kuuluu mm. hiljentymistä, rukousta, hengellisiä lauluja, raamatunkertomuksia ja arkipäivästä nousevia eettisiä kysymyksiä. Tutustumme erityisesti keskeisimpiin juhlapyhiin ja niiden merkitykseen. Yhteistyö seurakunnan kanssa on tiivistä. 18

19 5 ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN LAPSILLE 5.1 Lapsen tuen tarve ja sen arviointi Varhaiskasvatuksessa lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa on olennaista tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa sekä niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeet. Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu. Lähtökohtana voi olla myös lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Erityispäivähoidossa on kehitetty palvelupolkua, jota seuraamalla lapsi pääsee tarvitsemansa tuen piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Palvelupolku korostaa ensimmäisten tapaamisten merkitystä. Niissä ovat mukana vanhemmat, päivähoidon henkilökuntaa ja erityislastentarhaopettaja. Tuen suunnittelun pohjaksi luodaan lapsen vanhempien kanssa kokonaiskuva lapsesta: mitkä ovat hänen vahvuuksiaan, mistä hän on kiinnostunut ja mikä innostaa lasta. Ensiarvoista tietoa saadaan keskusteluissa vanhempien kanssa. Arvokasta on myös yhteistyö kasvatusyhteisön kesken. Tavoitteena on mahdollisimman varhaisen tuen avulla ennaltaehkäistä tuen tarpeen kasautumista ja saannin pitkittymistä. Päiväkoti Nooan Arkin henkilökunta konsultoi tarvittaessa erityislastentarhanopettajaa lasta koskevissa asioissa ja pyytää tukea myös arjen työhön. 19

20 5.2 Tuen järjestämisen periaatteet ja varhaiskasvatuksen tukitoimet Tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä, koska yksityisen päivähoidon mahdollisuudet siihen ovat rajalliset. Erityistä tukea tarvitsevien lasten hoito suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti ja yhteistyössä kirkkonummen kunnan kanssa. Kirkkonummella pyritään toteuttamaan inkluusioperiaatetta, jossa erityistä tukea tarvitsevan lapsen perhe valitsee mieleisensä päivähoitomuodon. Lapsen tarvitsemat tukitoimenpiteet järjestetään hänen hoitopaikkaansa. Kirkkonummen erityispäivähoidossa työskentelee laaja-alaisia erityislastentarhaopettajia (lelto), jotka osaltaan mahdollistavat inkluusion toteutumisen työskentelemällä oman alueensa päivähoidossa. Toimintamenetelmiä kehitetään siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin lasten yksilöllisiin tarpeisiin. Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Osana tuen järjestämistä tehostetaan yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken siten, että yhteiset tapaamiset aloitetaan heti päivähoitoon haettaessa ja niitä jatketaan yhdessä muun hoitavan ja tutkivan tahon kanssa. Päivähoidossa työskennellään etupäässä pienryhmissä, joissa voidaan helpommin mukauttaa suunniteltua toimintaa. Eräs suunnitelmallisen varhaiskasvatuksen arjen kuntouttava elementti on selkeä struktuuri. Näin lapsi tietää, että asiat toistuvat ennalta kuvatussa ja kerrotussa järjestyksessä eikä yllätyksiä pääse tapahtumaan. Mahdollisista muutoksista kerrotaan myös hyvissä ajoin. Rutiinit ja rajat ovat selkeitä ja niistä pidetään kiinni. Varhaiskasvatuksen tukitoimina lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä muokataan lapselle sopivaksi. Päivittäistä kasvatustoimintaa muokataan eriyttämällä, perustaitojen harjaannuttamisella sekä menetelmillä, 20

21 jotka vahvistavat lapsen myönteistä kuvaa itsestä. Lisäksi henkilökuntaa koulutetaan erilaisten tukimenetelmien käyttöön. 5.3 Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään lapsen tuen tarpeen määrittely ja suunnitellun tuen järjestäminen. Suunnitelmassa kuvataan, miten lapsen yksilöllinen ohjaus ja varhaiskasvatus sovitetaan yhteen ja mitä muutoksia kasvatuksellisessa toiminnassa ja fyysisessä ympäristössä toteutetaan. Muutostarpeita arvioitaessa kasvattajayhteisö tarkastelee toimintaansa ja mahdollisuuksiaan ohjata lasta yhteistyössä erityislastentarhaopettajan, puheterapeutin ja muiden kuntoutukseen osallistujien kanssa. Eri tahoilla lapselle laaditut kasvatus-, kuntoutus- ja lapsen esiopetuksen suunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Päivähoidon, esiopetuksen ja koulun alkaessa sekä hoitopaikkojen vaihtuessa tai muissa lapsen siirtymävaiheissa tuen jatkuvuudesta huolehditaan, tekemällä yhteistyötä muun päivähoidon ja koulutoimen kanssa. 5.4 Tukipalvelujen toteutus varhaiskasvatuksessa Lapsen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen voi liittyä muita tukipalveluja, esimerkiksi kuntoutusohjaus, terapia ja/tai erityisopetus oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille. Ne järjestetään kokonaiskuntoutuksena siten, että kasvatuksellinen ja lääketieteellinen kuntoutus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja palvelujen yhteensovittamiseen kiinnitetään huomiota. Tämä edellyttää eri viranomaisten yhteistyötä, riittävää ja osaavaa henkilöstöä ja lapsen tarpeita vastaavia tiloja, välineitä ja materiaaleja. 21

22 6 ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISTEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan saamelaisia, romaneja, maahanmuuttajataustaisia ja viittomakielisiä lapsia. Päiväkoti Nooan Arkki tekee yhteistyötä Kirkkonummen kunnan kanssa, eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi lapselle sopivimmassa paikassa. 6.1 Romanilasten varhaiskasvatus Romanikulttuurin edistäjien kanssa luodaan yhteistyöverkostoja ja lisätään henkilöstön romanien kulttuurin tuntemusta. Romanilasten varhaiskasvatukseen osallistumista lisätään romanivanhempien kanssa yhteistyössä. Romanilasten tulee saada tukea suomen tai ruotsin kielessä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, 39). 6.2 Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatus Maahanmuuttajilla tarkoitetaan turvapaikanhakijoita, pakolaisia, siirtolaisia, paluumuuttajia sekä muusta syystä, esimerkiksi avioliiton vuoksi Suomeen tulleita henkilöitä. Maahanmuuttajat edustavat kieleltään ja kulttuuriltaan monia eri ryhmiä. Varhaiskasvatus pyritään järjestämään lähipäiväkotiperiaatteella siten, että lapsi pääsee hoitoon kodin lähelle. Päivähoidossa huomioidaan näiden lasten erityistarpeet, tasavertainen osallistuminen, suomen tai ruotsin kielen sekä oman äidinkielen ja kulttuurin tukeminen. Lähtökohtana on keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuva kodin ja päivähoidon välinen yhteistyö, jossa ymmärretään ja tuetaan lasta ja hänen perhettään, heidän arvojaan sekä uskontoaan. 6.3 Viittomakielisten lasten varhaiskasvatus Viittomakieli voi olla lapsen äidinkieli, ensikieli tai toinen kieli. Kuuron tai kuulovammaisen lapsen kielellisessä kuntoutuksessa vanhempien osuus on ratkaiseva, joten yhteistyö heidän kanssaan korostuu. Lapsen kommunikaation monipuolinen tukeminen eri menetelmiä käyttäen on tärkeää. 22

23 7 YHTEISTYÖSTÄ KUMPPANUUTEEN 7.1 Kasvatuskumppanuuden toteuttaminen Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kasvatuskumppanuus edellyttää keskinäistä luottamusta, kunnioittamista ja asioiden jakamista Kasvatuskumppanussuhteen rakentuminen Perheen on mahdollista tutustua päiväkotiin jo ennen varsinaisen päivähoitosuhteen alkua. Päivähoitopaikan vastaanottamisen yhteydessä johtaja keskustelee perheen kanssa ja kertoo päiväkodin toimintatavoista, henkilökunnasta sekä esittelee päiväkodin ja sopii lapsen hoidon aloittamisesta. Hoidon alkaessa lapsen ja perheen vastaanottaa lapsen omahoitaja. Lapsen vanhemmat ja omahoitaja sopivat aloituskeskustelusta. Aloituskeskustelussa kasvattaja saa vanhemmilta ensiarvoista tietoa lapsesta. Aloituskeskustelun tavoitteena on - luoda pohjaa päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien yhteistyölle - edistää turvallista päivähoidon aloitusta - luoda pohja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman/ esiopetuksen suunnitelman laadinnalle Hoidon alkaessa vanhemmilla on mahdollisuus tutustua ryhmän toimintaan, lapsen kanssa, ensimmäiset päivät. Lapsen omahoitaja vastaanottaa perheen ja toimii lapselle ensimmäisenä turvallisena aikuisena. Päiväkotimme henkilökunta kokee tämän lapsen ja vanhempien yhteisen harjoitteluajan tärkeäksi sekä lapsen sopeutumisen että kasvatuskumppanuuden rakentumisen kannalta. Tuleville esikoululaisille ja heidän vanhemmilleen tarjoamme mahdollisuuden tutustua esikoulutilaan, -materiaaleihin ja päiväkodin henkilökuntaan ennen esikoulun alkua. 23

24 Lapsi kasvaa ja kehittyy tunnesuhteiden varassa ja vanhemmat ovat lapsen ensimmäinen ja tärkein ihmissuhde varhaislapsuudessa. Tätä kiintymyssuhdetta on tärkeää tukea päivähoidossa koko varhaiskasvatuksen ajan, mutta varsinkin alle 3-vuotiailla. Lasta autetaan muistelemaan vanhempia ja hänen tunteensa ja kokemuksensa jaetaan päivähoitopäivän aikana. Kun lapsi on turvallisesti saateltu päivähoitoon, hän aloittaa itsenäisesti päivähoidon ja liittyy lapsiryhmään. Vanhemmat liittyvät osaksi kasvatusyhteisöä ja vanhempien vertaisryhmää. Yhteinen keskustelu käydään myös silloin, kun lapsi siirtyy päiväkodista toiseen, ryhmästä toiseen, aloittaa esiopetuksen tai lapsen tarvitessa erityistä tukea Dialogisuus kasvatuskumppanuudessa Dialogisuudella eli henkilöiden välisellä vuoropuhelulla kasvatuskumppanuudessa tarkoitetaan siihen osallistuvien välistä vastavuoroista suhdetta. Tarkoituksena on vastavuoroisen yhteisen ymmärryksen ja luottamuksen asteittainen rakentaminen. Dialogissa puhuja muuttaa tarvittaessa omaa näkökulmaansa, jos siihen löytyy riittäviä perusteita.yhteisen ymmärryksen saavuttaminen ei ole keskeisintä, sillä dialogin kehittymisessä on yhtä tärkeää kiinnittää huomiota myös erilaisten katsontakantojen ylläpitämiseen. (Dialogioppiminen pienryhmissä: Anneli Sarja, 2000). Päiväkotimme toiminnassa dialogisuus ilmenee: Kasvattaja-vanhempi - Päivän kuulumisista keskustellaan lapsen tuonti- ja hakutilanteissa. - Keskustelut - Vanhempainillat Kasvattaja-kasvattaja - Keskustelut lapsen vaihtaessa ryhmää - Yhteiset suunnittelut ja arvioinnit - Tiimipalaverit Vanhempi-vanhempi - Postitaskut ja puhelinnumerolistat 24

25 - Mahdollisuus osallistua retkelle - Vanhempainillat Kasvattaja-asiantuntija - Erityislastentarhanopettajan vierailut - Seurakunnan järjestämät tapahtumat ja koulutus Kasvattaja-lapsi - Jokainen hoito- kasvatus- ja opetustilanne 25

26 8 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA SEURANNAN PERIAATTEET Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on lapsen henkilökohtainen suunnitelma mahdollisine tukitoimineen päivähoidon aloituksesta peruskouluun siirtymiseen asti. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Suunnitelman laatimisessa otetaan huomioon lapsen mielenkiinnon kohteet, yksilöllisen tuen tarpeet, vahvuudet ja tulevaisuuden näkymät. 8.1 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen Ennen varhaiskasvatussuunnitelman laatimista lapsen tuleva omahoitaja sopii vanhempien kanssa yhteisen keskusteluajan. Varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja seuranta pohjautuu havainnointitietoon, jota on dokumentoitu lapsen arjesta kotona ja päivähoidossa. Vanhempien kanssa sovitut käytännöt sekä kotona että päivähoidossa, kirjataan suunnitelmaan, jota arvioidaan keskusteluissa. Tarvittaessa muutokset kirjataan suunnitelmaan. Arvioitaessa kiinnitetään huomioita erityisesti lapsen kehitystä vahvistaviin myönteisiin puoliin ja yhdessä sovitaan, miten asioita harjoitellaan kotona ja päivähoidossa. Lapsi osallistuu vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja arviointiin taitojensa mukaan ja siinä voidaan hyödyntää myös lapsen kasvun kansiota. Suunnitelman tarkistaminen tapahtuu näiden tietojen pohjalta 2 kertaa toimikauden aikana. 8.2 Lapsen erityisen tuen huomioiminen suunnitelmassa Jos lapsi tarvitsee yksilöllistä tukea, se kuvaillaan ja määritellään sekä sovitaan, miten tuki järjestetään ja mitä muutoksia oppimisympäristössä tarvitaan. Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai aiemmin todettu lapsen erityisen tuen tarve. 26

27 Päivähoidon ja muiden asiantuntijoiden suosittelemat lapsen kasvun ja oppimisen tukitoimet ja järjestelyt kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetuksen suunnitelmaan. 8.3 Esiopetuksen aloittaminen Kun lapsi aloittaa esiopetuksen, opettaja tai hoitaja tutustuvat lapseen henkilökohtaisesti sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Ne taidot ja valmiudet, joita lapsella on esiopetukseen tullessaan, ovat pohja esiopetuksen lapsilähtöiselle suunnittelulle ja toteutukselle. Keväällä ennen esiopetuksen alkamista, vanhemmille järjestetään tilaisuus, jossa heille annetaan perustietoa esiopetuksen järjestämisestä, tavoitteista, sisällöistä ja menetelmistä. Tällöin vanhemmilla on mahdollisuus kysyä ja keskustella esiopetukseen liittyvistä asioista. Jos lapsi aloittaa esiopetuksessa ensimmäistä kertaa kodin ulkopuolisessa vertaisryhmässä, toimitaan kuten kohdassa Kasvatuskumppanuussuhteen rakentuminen on kerrottu. Lukuvuoden ensimmäisessä vanhempien tapaamisessa syksyllä esiopetuksen opettaja ja vanhemmat keskustelevat lapsen henkilökohtaisen esiopetuksen suunnitelman tavoitteista. Lapsen esiopetuksen suunnitelma on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja sen laatimiseen ja arviointiin osallistuvat aina esikoululainen, vanhemmat ja esiopettaja. 27

28 9 VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA 9.1 Toiminnan arviointi päiväkoti Nooan Arkissa - Kehityskeskustelut johtajan kanssa Päiväkodin johtaja Kari Haapala järjestää puolivuosittain kehityskeskustelut. Kehityskeskusteluun osallistuu jokainen työntekijä vuorollaan. Tilaisuudessa työntekijät kertovat mm. oman arvionsa toiminnasta ja sen toteuttamisesta. Päiväkodin johtaja ottaa myös kantaa asiaan. - Vuosisuunnitelma palaveri Vuosisuunnitelma palaveri järjestetään kerran vuodessa, yleensä kesällä. Palaverissa suunnitellaan pääasiassa seuraavan vuoden toimintaa, mutta arvioidaan myös mennyttä vuotta. - Kuukausisuunnitelma palaverit Palavereissa suunnitellaan seuraavan kuukauden toimintaa ja arvioidaan edellistä. - Viikkopalaverit 9.2 Toiminnan arviointi tiimeissä - Tiimipalaverit Tiimipalaveri järjestetään kerran kolmessa viikossa. Tällöin tiimi arvioi toiminnan toteutumista ja asettaa uusia tavoitteita. 9.4 Henkilöstön itsearviointi - Oma pohdinta - Kehityskeskustelu johtajan kanssa 28

29 LIITE 1 Päiväkoti Nooan Arkin pelastussuunnitelma Päiväkoti Nooan Arkin turvallisuus ja riskien hallinta päivähoidossa ja esiopetuksessa. FYYSINEN TURVALLISUUS: 1. Päivähoitoon soveltuvat tilat: sisä- ja ulkotilat (EU-normit; tilahallinnon, terveystarkastajan ja palotarkastajan tarkastuskäynnit. Dokumentointi päiväkodin johtajalla) Tarkastettu ja hyväksytty kunnan viranomaisten toimesta Leikkivälineet (EU-normit, muut turvallisuuskriteerit). Päiväkodin johtaja vastaa ulkotiloista ja ulkoleikkivälineistä, ja ilmoittaa mahdollisista turvallisuusriskeistä kiinteistön vastaavalle tai korjaa leikkivälineitten puutteet. Henkilökunta ilmoittaa välittömästi mahdollisen riskitekijän tai puutteen huomatessaan. 3. Materiaalit ja niiden säilytys (huom! erityisesti perhepäiväkodin vaarallisten aineiden säilytys; lasten ulottumattomissa). Päiväkodin johtajalla ilmoitusvelvollisuus kiinteistön edustajalle ja päivähoidon viranomaisille, mikäli fyysisessä ympäristössä ilmenee turvallisuutta vaarantavia tekijöitä esim. katolta tippuva lumi, huono sisäilma, jne. (Päivähoidon viranomaiset ovat ohjeistaneet yhteydenottoprosessin. Yhteydenotot on dokumentoidaan aina kirjallisesti). PSYKOSOSIAALINEN TURVALLISUUS 1. Päivähoidosta annetun asetuksen mukainen ryhmäkoko (Asetus lasten päivähoidosta 6 ja 8, esiopetuksen ryhmäkoot OPM:n suositusten ja SVOL:n ja SFUN:n päätösten mukaiset) 29

30 1. Henkilökuntamitoitus: henkilökunnan määrä, henkilökunnan koulutus (Laki ja asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista (272/2005 ja 608/2005, perusopetuslaki) 2. Päivittäinen henkilökuntamitoitus/lasten määrä 3. Kasvatusilmasto; päiväkodin, perhepäiväkodin ja ryhmäperhepäiväkodin turvallinen, lämmin, salliva, avoin, luottamuksellinen ja myönteinen ilmapiiri, jossa vallitsee myös huumori ja ilo Päiväkodin johtaja vastaa siitä, että päiväkodissa on asetuksen mukainen henkilöstömitoitus. Tiimit vastaavat oman tiiminsä päivittäisestä henkilökuntamitoituksesta ja ovat ilmoitusvelvollisia siitä johtajalle. Päiväkodin johtajan on ilmoitettava henkilöstövajeesta päivähoidon koordinaattori Tarja Kotamäelle poikkeustilanteissa, joissa huomattava osa henkilöstöstä puuttuu ja päivähoidon ja esiopetuksen turvallisuus vaarantuu. TURVALLISUUSRISKIEN KARTOITUS JA PÄIVÄHOIDON ESIMIEHEN OHJEISTUKSET 1. Päiväkodin johtaja vastaa päivähoitoyksikön fyysisestä ja psykososiaalisesta turvallisuudesta. 2. Päivittäistoiminnan riskikohdat ja niiden turvallisen sujuvuuden tarkistaminen: Lapsen tullessa päivähoitoon vanhemmat(tuoja) ja henkilökunta kohtaavat aina. Vanhemmat siis luovuttavat lapsen päiväkodin henkilökunnalle. Päivähoidosta lähtiessä tilanne on päinvastainen, vanhemmat(hakija) ja henkilökunta kohtaavat aina. Henkilökunta siis luovuttaa lapsen vanhemmille(tai kirjallisesti sovitulle täysikäiselle hakijalle)! Ulkoilupihalle siirryttäessä henkilökunta on aina lähettämässä sekä vastaanottamassa lapsia. Esikoulutilaan tai liikuntasaliin siirryttäessä lapset kulkevat ainoastaan henkilökunnan kanssa ja -johdolla rakennuksesta toiseen. Päivän päättyessä toiseksi viimeinen työntekijä ei voi lähteä töistä ennen kuin lapsia on 7 tai vähemmän. Myös aitauksen ulkopuolella ulkoillessa ryhmässä saa olla lapsia enintään 7 kutakin työtekijää kohden. 30

31 Päiväkodin johtaja vastaa oman yksikkönsä ohjeistuksista, jotka erilaisista toimintaympäristöistä johtuen ovat yksikkökohtaisia. Ohjeistukset tulee antaa henkilöstölle myös kirjallisina. 3. Erityistilanteet: juhlat, retket ym. Vanhempien tulee tietää retkistä ja juhlista aina hyvissä ajoin etukäteen. Retkillä ja juhlissa tulee noudattaa aina vähintään 7 lasta/työtekijä ohjetta. Lapset myös lasketaan aina jokaisen siirtymävaiheen jälkeen(päiväkoti, bussi, teatteri, jne.) Päiväkodin johtaja vastaa pk:n, kirjallisista retkiohjeistuksista. 4. Kts. päivähoitopäällikön ohjeet Lasten tuominen ja hakeminen päivähoidosta sekä kulkeminen esiopetukseen (Sivistyslautakunnan päätökset 70 ja 91). ONNETTOMUUDEN SATTUESSA 1. Hätäensiapu pk:ssa - terveyskeskus, lääkäriasemat 2. Ensiavusta vastaavat lastenhoitajat Kaija Saransalmi(sairaanhoitaja ) ja Eija Männistö! (henkilökunnan hätäensiapu valmiudesta, ensiapuosaamisesta vastaa päiväkodin johtaja). 3. Ilmoitus vanhemmille tehdään aina heti, mikäli tapaturma tms. vaatii terveyskeskus/lääkärihoitoa. Ilmoitus vanhemmille tehdään aina viimeistään päivän päättyessä, vaikka vamma tai kolhu olisi vähäinenkin. Ilmoitus tapahtuneesta tulee viipymättä tehdä myös yksityisessä päivähoidossa päivähoidon koordinaattori Tarja Kotamäelle. 4. Pk:n pelastus- ja väestönsuojelusta vastaa päiväkodin johtaja. Toimintaohjeet palohälytyksen sattuessa on kiinnitettynä päiväkodin seinälle. Päiväkodilla ei ole väestönsuojaa. Muissa kuin päivähoitoa koskevissa, kiinteistöön liittyvissä turvallisuus ja väestönsuojeluasioissa vastuu on kiinteistön omistajalla. 5. Yksikkökohtaiset, säännöllisesti toistuvat pelastautumisharjoitukset tehdään yhdessä pelastustoimen kanssa. Kasvatusvastuullinen henkilö pk:ssa on työaikanaan vastuussa lapsiryhmän turvallisuudesta. Päiväkodin johtajan tulee varmistaa, että onnettomuuden sattuessa, hän saa välittömästi tiedon onnettomuudesta. Hän selvittää, mitä ja miten onnettomuus on tapahtunut. Johtaja dokumentoi onnettomuustapahtuman aina kirjallisesti, 31

32 mahdollisimman tarkoin ja viipymättä onnettomuuden jälkeen (HUOM! myös, kun lapsi karkaa päivähoidosta). Vanhemmilla on aina oikeus tietää tapahtuneista vaara- ja onnettomuustilanteista. Jälkitoimenpiteet: korvaushakemukset vakuutusyhtiölle. Yksityisessä päivähoidossa asioidaan suoraan päiväkodin oman vakuutusyhtiön kanssa. Mikäli onnettomuus on vakava ja vaatii jälkihoitoa, päiväkodin johtajan velvollisuus on huolehtia siitä, että henkilökunnalla on mahdollisuus tarvittaessa osallistua debriefing-toimintaan. Asiakkaiden debriefing-toiminta tapahtuu terveystoimen toimesta. Kari Haapala johtaja Päiväkoti Nooan Arkki 32

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma 1. Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelun tuottaja/vastuuhenkilö, yhteystiedot, Y-tunnus Lapsiryhmän ikärakenne Perushoitotilat/muut

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY... 3 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 4 2.1 Toiminta-ajatus... 4 2.2 Arvot... 4 3 LAPSELLE

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan

Lisätiedot

SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011

SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011 SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011 1 Syrjälän päiväkoti Päiväkotimme on valmistunut 1987 ja sijaitsee Syrjälän koulun yhteydessä Klaukkalan eteläisellä päivähoitoalueella. Talossamme

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ELMERIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Arvot 2. Toiminta-ajatus 3. Toimiva kasvattajayhteisö 4. Varhaiskasvatusympäristö 5. Oppimisen ilo 6. Kielen ja vuorovaikutuksen merkitys

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden

Lisätiedot

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Meidän päiväkoti Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päiväkotimme sijaitsee Pitkäniemenkadulla Kalkun sydämessä. Pääset

Lisätiedot

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamisvaihe on tarkoitus suunnitella yksilökohtaisesti lapsen ja vanhempien tarpeet huomioiden. Tutustumiskäynnillä

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA

KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA TOIMINTA-AJATUKSEMME Kilpiäisten päiväkoti tarjoaa lapsille laadukasta varhaiskasvatusta vuonna 2009 valmistuneissa tiloissa. Päiväkotimme on avara,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely 2016 vastaukset Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 1. Lapseni ikä on Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 2. Lapseni on Palvelut ja tiedottaminen (Kaikki) 1. Olen saanut riittävästi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Henkilökunta ja päiväkodin lapsiryhmät YKSIKÖN KUVAUS Atalan päiväkoti sijaitsee itä-tampereella, Atalan liikekeskuksen ja Halimasjärven luonnonpuiston läheisyydessä.

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Irjalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Irjalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Irjalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Lapsella on oikeus oppia lapsen lailla. Lapsi oppii tavallaan ystävien kanssa: Kyselee, koskettelee, kuuntelee, katselee, tutkii, leikkii,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma

Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma Poutapilvi Varhaiskasvatussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Poutapilvi s. 3 2. Arvot s. 5 3. Pienryhmät s. 7 4. Kasvatuskumppanuus s. 8 5. Hyvinvoiva lapsi s. 10 Perushoitotilanteet 6. Lapselle ominaiset

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 Sisällys JOHDANTO 3 1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 4 2 KASVATUSKUMPPANUUS 4 3 LAPSEN OMA VASU 6 4 VARHAISKASVATUKSEN

Lisätiedot

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILI Taikapeilin ryhmä koostuu 3 6 vuotiaista lapsista, joista esikoululaisia on kahdeksan. Ryhmässämme on tällä hetkellä 30 lasta. Lastentarhanopettajina

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

ULLANMÄEN PÄIVÄKODIN PALVELUESITE

ULLANMÄEN PÄIVÄKODIN PALVELUESITE ULLANMÄEN PÄIVÄKODIN PALVELUESITE - Monipuolista varhaiskasvatusta lapsilähtöisesti kaikille lapsille Tervetuloa Ullanmäen päiväkotiin. Tässä esitteessä on sinulle tärkeää ja tarpeellista tietoa varhaiskasvatuksesta

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot