HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 NUORISOLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/2003 NUORISOLAUTAKUNNAN KOKOUS Kokousaika Maanantai klo Paikka Nuorisoasiainkeskus, Hietaniemenkatu 9 C, 2. krs

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (1) Sisältö Nro Asia Sivu NUORISOTOIMENJOHTAJA 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjantarkastajien valinta 1 2 Ilmoitusasiat 1 3 Nuorisolautakunnan ja virkamiesten päätösten seuraaminen uudelleen valmisteltavaksi jätetty asia Nuorisotoimen vuoden 2004 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus pöydälle jätetty asia Nuorisotoimen hankintaoikeuksien korottaminen pöydälle jätetty asia uudelleen valmisteltavaksi jätetty asia Nuorisoasiainkeskuksen henkilöstötoimiston henkilöstöpäällikön viran täyttäminen Päätösten täytäntöönpano 23 OSASTOPÄÄLLIKKÖ Alueellisten palvelujen osasto pöydälle jätetty asia Kivikon kumppanuustalon vakinaistaminen 8 Lasten liikennekaupungin huolto- ja koulutusrakennuksen luonnospiirustusten hyväksyminen 9 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle valt. Ingervon aloitteesta perustaa nuorisokahvila Itä-Helsinkiin Laakavuoren kumppanuustalon vakinaistaminen 20

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA EHDOTUS Lautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Falck ja Katajamäki (varalle Wentzel ja Näre) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. 2 ILMOITUSASIAT Kvsto, päätösluettelo nro 5, ja nro 6, Khs, pöytäkirjanote kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano. Khs, pöytäkirjanote Vuoden 2004 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiisi käsittelyjärjestys: tiedoksi Vuoden 2004 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiksi käsittelyjärjestys on suunniteltu seuraavaksi: Jako johtajistolle pe Johtajiston käsittely ke klo 8.30 Jako KhIle ja ennakkojako pe Kvstolle Khn iltakoulu ma klo Khn käsittely ma klo Jako Kvstolle pe Kvston käsittely ke klo Kvston jatkokäsittely, ke klo vero- ja kiinteistöveroprosentit EHDOTUS Lautakunta päättänee merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. 3 NUORISOLAUTAKUNNAN JA VIRKAMIESTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN Kaupunginhallitus päätti , ettei se ota nuorisolautakunnan tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen ja , ettei se ota nuorisolautakunnan tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen.

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) Nuorisolautakunnan puheenjohtaja on käynyt läpi seuraavat virkamiesten tekemät päätökset ja toteaa, ettei niihin käytetä otto-oikeutta. Nuorisotoimenjohtaja Virkamatka Viroon Virkamatka Saksaan Virkamatka Viroon Viran- ja toimenhaltijain virkamieslipun myöntäminen 57 Toimitilojen pienimuotoiset korjaukset ja kunnossapito, sähkötyöt Nuorisoasiainkeskuksen ja sen osastojen ja yksiköiden laskujen hyväksyminen 59 Nimikkeen muuttaminen 60 Oman auton käyttöoikeuden myöntäminen 61 Päätöksen muuttaminen (muutos 48 Virkamatka Viroon) 62 Virkamatka Portugaliin Alueellisten palvelujen osasto Osastopäällikkö Toiminta-avustuksen myöntäminen Tulokassatarkastusten tekeminen nuorisotaloilla , 54 Oman auton käyttöoikeuden myöntäminen , 56 Vuokran kohtuullistaminen Vuokran kohtuullistaminen Toiminta-avustuspäätöksen korotus Oman auton käyttöoikeuden myöntäminen

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) Nuorten kansalaistoiminnan toimisto Toimistopäällikkö Yleisavustuksen 2002 takaisinperintä Helsingin Nuorisoseura ry:ltä; yleisavustus on jäänyt käyttämättä 46 Yleisavustusennakon 2003 takaisinperintä Malm Svenska Ungdomsförening rf:ltä; yhdistys ei hakenut varsinaista yleisavustusta vuodelle euron kuljetusavustus SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestö ry:lle euron kuljetusavustus Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:lle euron kuljetusavustus Svensk Ungdom i Helsingfors rf:lle euron kuljetusavustus Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry:lle euron kuljetusavustus Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry:lle 52 Tehtävien delegointi euron kuljetusavustus Saalem-nuoret ry:lle euron projektiavustus Helsingin Adventtinuoret ry:lle Tanskassa järjestettävään nuorisotyönkoulutukseen osallistumiseen euron tappiontakuu nuorten toimintaryhmälle Clearing The Freguency Helsingissä järjestettävän teknokulttuuritapahtuman toteuttamiseen euron projektiavustus Harmaasudet ry:lle Porvoossa järjestettävien Viikinkipitojen toteuttamiseen 57 Hylkäävä projektiavustuspäätös Teatteriyhdistys KVN ry:lle; nlk:n myöntämä avustus on riittävä tuki yhdistyksen kevään toiminnalle 58 Hylkäävä projektiavustuspäätös scoutkåren Nybyggarna rf:lle; Mygg-03 partiovaellus on leiriavustuskelpoinen euron projektiavustus Pukinmäen Taidetalon sirkuskoululle järjestettäville nuorisosirkusfestivaaleille osallistumiseen euron projektiavustus Helsingin seudun Seta ry:lle kesän ja syksyn 2003 aikana kokoontuvan nuorten ryhmän kustannuksiin

6 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) 61 Hylkäävä projektiavustuspäätös Suomen Roerich- Keskus ry:lle; keskusjärjestön luonteinen yhdistys euron projektiavustus helsinkiläisten vammaisjärjestöjen ryhmälle (yhteysjärjestö Nuorisoyhteistyö Seitti) Helsingissä järjestettävän vammaisten nuorten nuorisotalotoimintaan 63 Hylkäävä projektiavustuspäätös Venäläinen Kulttuuridemokraattinen Liitto ry:lle; keskusjärjestö 64 Hylkäävä projektiavustuspäätös Venäläinen Kulttuuridemokraattinen Liitto ry:lle; keskusjärjestö EHDOTUS Merkittäneen tiedoksi uudelleen valmisteltavaksi jätetty asia NUORISOTOIMEN VUODEN 2004 TALOUSARVIOEHDOTUS JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS Lähtötiedot Vuoden 2004 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen yleisenä suunnitteluohjeena on kaupunginhallituksen hyväksymä suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 2003 ja Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet. Kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan nuorisotoimen käyttötalouden tulojen raami vuodelle 2004 on euroa ja menoraami euroa. Pääomatalouden irtaimen omaisuuden perushankinnan raami on 38,1 % pienempi kuin vuonna 2003 eli euroa. Kaupunginhallitukselle osoitetut ehdotukset liitteineen tulee lähettää käyttötalouden sekä omien investointimenojen osalta mennessä. Nuorisolautakunta käsitteli vuoden 2004 budjetin laatimista sopeuttamisohjeiden mukaisesti. Samassa yhteydessä lautakunnalle jaettiin talousarvioehdotuksen laatimisohjeet lautakunta päätti myös hyväksyä investointihankkeet vuodelle 2004 sekä suunnitelmavuosille Lautakunta käsitellessään nuorisotoimen vuoden 2004 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta päätti laittaa asian uudelleen valmisteluun siten että uusi esitys perustuu seuraaviin asioihin:

7 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) Teuvo Pakkalan nuorisotalosta, Munkkivuoren nuorisotalosta, Nurkkatien kerhohuoneistosta ja Piianpuiston kerhotilasta ei luovuta, järjestöavustuksia ei vähennetä. Kulosaaren nuorisotalon tilanteeseen palataan uudelleen Roihuvuoren nuorisotaloon liittyvien päätösten jälkeen. Drumsö Klubblokalista luovutaan aikaisintaan Sandelsin toimitilan valmistuttua. Lisäksi Nuorten taito- ja taidetalo Cäpsän tiloista luovutaan (toiminta siirtyy muualle), Nuorten toiminta- ja taidekeskus Narrin tiloista luovutaan (toiminta siirtyy Harjun nuorisotalolle ja Gloriaan) ja että nuorisotiedotuskeskus Kompassin tiloista luovutaan (toiminta siirtyy muualle). Vuoden 2004 talousarvioehdotus./.. Nuorisolautakunnan talousarvioehdotus 2004 on liitteissä 1 ja 2. Liitteet 3-7 ovat perusteluja. Liite 8 on yhteenveto nuorisotoimien toimitiloista. Liite 9 on luettelo nuorisolautakunnan voimassa olevista maksuista ja taksoista. Liite 10 sisältää henkilöstötoimikunnan antaman lausunnon. Nuorisotoimen vuoden 2004 tulostoimintasuunnitelman tekstiosa kaupunginvaltuuston vahvistamaan talousarvioon liitettäväksi on liitteessä 1. Nuorisoasiainkeskuksen visiona on toimia suomalaisen nuorisotyön suunnannäyttäjänä ja eurooppalaisen nuorisotyön edelläkävijänä. Toimintaa ohjaavat sekä Helsingin kaupungin yhteiset arvot että nuorisoasiainkeskuksen laatimat omat arvot. Nuorisoasiainkeskuksen avainalueina ovat nuorten osallisuuden tukeminen ja sosiaalinen vahvistaminen. Toimintoja toteutetaan alueellisen nuorisotyön ja erikoistuneiden toimipisteiden kautta sekä tulemalla nuorisojärjestöjä ja toimimalla heidän kanssaan yhteistyössä. Nuorille tarjotaan kasvua tukevaa harrastustoimintaa, heille luodaan mahdollisuuksia osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja tuetaan heidän elämänhallintaansa ja yhteiskuntaan integroitumista. Pääkohderyhminä ovat helsinkiläiset vuotiaat nuoret ja heidän järjestönsä. Alueellisessa nuorisotyössä jatketaan voimavarojen suuntaamista monipuoliseen harrastustoimintaan, perjantai-iltojen toiminnan myöhentämiseen sekä koululaisten avoimeen iltapäivätoimintaan. Toimintavuoden 2004 erityisenä tehtävänä on vakiinnuttaa hyvät käytännöt uuden organisaatiorakenteen toimintayksikölle ja vastata talouden sopeuttamisesta johtuviin toiminnan uudelleen organisointihaasteisiin alueilla, joilla omista toimitiloista on luovuttu tai luovutaan.

8 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) Yhteishallinnollisia projekteja toteutetaan opetusviraston kanssa Hesan Nuorten Ääni -kampanjan muodossa. Päämääränä on edistää nuorten osallisuutta koulujen ja nuorisotalojen toiminnassa. Vuonna 2004 nuorisotoimi lisää panostustaan kouluyhteistyöhön. Kohdennetun nuorisotyön toimisto pyrkii muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa varmistamaan, että Helsingissä on tarjolla etnisille nuorille kohdistettua, elämänhallintaa vahvistavaa ja päihteiden käyttöä vähentävää tai ennalta ehkäisevää toimintaa. Erityisnuorisotyötä vahvistetaan useilla työmuodoilla ja projekteilla, joihin haetaan myös ulkopuolista rahoitusta. Nuorten työpajatoiminta yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Nuorisotyössä kehitetään sukupuolisensitiivisen työn näkökulmaa. Tyttötyössä kehittämistyön veturina toimii kumppanuushanke Tyttöjen Talo. Kulttuurisessa nuorisotyössä uuden organisaatiomallin mukanaan tuomat haasteet verkottuneelle työtavalle - niin nuorisoasiainkeskuksen sisäisten kuin ulkopuolistenkin tahojen kanssa - ja prosessimaiselle työskentelylle ovat vuoden 2004 keskeisiä kehittämistoimenpiteitä. Vuoden 2004 aikana edistetään nuorten osallistumisen ja kansalaistoiminnan hyviä käytäntöjä järjestämällä koulutusta nuorille ja heidän kanssaan työskenteleville. Lisäksi edistetään verkkokeskustelua ja sitä kautta saadun tiedon välittämistä. Meriharjun kurssikeskuksen toimintaa monipuolistetaan kehittämällä toiminnallisia luonto- ja elämysmahdollisuuksia. Bengtsårin uuden päärakennuksen käyttöönotto varmistetaan. Granön leirialueen palvelutasoa parannetaan ja käyttöastetta nostetaan. Nuorisojärjestöille ja nuorten toimintaryhmille luodaan myös iltaisin ja viikonloppuisin auki oleva palvelupiste. Sieltä on saatavilla myös yhdistys- ja kansalaistoimintaan liittyvää tietopalvelua. Palvelupisteen yhteydessä sijaitsee järjestökahvio. Yhteistyötä Helsinki-Teamin kanssa jatketaan nuorisojärjestöjen aseman vahvistamiseksi helsinkiläisessä nuorisotyössä. Vuoden 2004 aikana järjestöjen osallistumista päätöksentekoon lisätään mm. ottamalla käyttöön nuorisojärjestöjen kuulemisja lausuntojärjestelmä. Kestävä kehitys säilyy tärkeänä kehittämisalueena ja sen seuranta tapahtuu kolmiportaisella KeKe-mittarilla.

9 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) Vuoden 2004 aikana toteutetaan Kompassin tiedonhallintajärjestelmän 2. vaihe ja käyttöönotto Nuorisoasiainkeskuksessa toteutettiin organisaation uudistus. Sitä tuetaan vahvalla koulutus- ja työnkehittämispanostuksella. Vuonna 2004 käynnistetään koko henkilöstöön kohdistuva osaamiskartoitus. Vuoden 2004 aikana kaikissa nuorisotoimen asiakastyön ja hallinnon yksiköissä on käytössä viraston laatutyön menettelyt ja työvälineet: keskeiset asiakasryhmät on tunnistettu, tärkeimmät toimintaprosessit kuvattu ja itsearvioitu, muutamat toiminnan kehittämiskohteet valittu ja projektiutettu muutosten toteuttamiseksi. Lisäksi jokainen yksikkö kerää palautetta asiakkailtaan ja hyödyntää sitä systemaattisesti. Laatukäsikirjaan on koottu keskeiset ohjeet ja työkalut. Vuonna 2004 johtoryhmä käyttää toiminnan seurantaan ja ohjaamiseen tasapainotettua tuloskorttia. Kaikki tunnusluvut kootaan sähköiseen tietokantaan. Talousarvioon sisältyy sekä meno- että tulopuolella ulkopuolisin varoin rahoitettua toimintaa varten ( ) euroa. Liite 2 sisältää käyttötalousosan vuoden 2004 talousarvioehdotuksen ja vuosien taloussuunnitelmaehdotuksen sekä suoritetaulukon. Nuorisotoimen vuoden 2004 talousarvioehdotus on tehty kaupunginhallituksen antamiin raameihin. Käyttötalouden menoraami vuodelle 2004 on euroa eli 4,1 % pienempi kuin kaupunginvaltuuston vahvistama vuoden 2003 talousarvio. Käyttötulojen osalta talousarvioehdotus 2004 esitetään annetun raamin ( euroa) mukaisena.

10 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) Talousarvioasiakirjaan sisällytettävien sitovien tavoitteiden suoritemäärät kehittyvät seuraavasti: Käyntikertoja Nuorisotyölliset kontaktit Yksilöllisesti tuetut nuoret Pääomatalouteen kuuluvan irtaimen omaisuuden perushankinnan määrärahaksi esitetään raamin mukainen euroa. Liitteessä 3 on tuotu esiin talousarvioehdotuksen 2004 sopeuttamistoimenpiteet annettuun raamiin pääsemiseksi. Mikäli nuorisotoimen vuoden 2003 lopun toimintaa vastaavat vakanssit ovat täynnä, henkilöstö- ja vuokramenot on muutettu vuoden 2004 hintatasoon ja muut menot pidetään vuoden 2003 tasolla ja hintatasossa niin vähennystarpeeksi muodostuu 7,7 % ( euroa). Talousarvioehdotuksen 2004 sopeuttaminen annettuun raamiin on tapahtunut vähentämällä: Palkoista ja palkkioista sekä henkilöstösivumenoista euroa Palveluiden ostoista euroa Aineista, tarvikkeista ja euroa tavaroista Avustuksista - Vuokrista euroa Muista menoista - Yhteensä euroa Toimintaa sopeutetaan niin, että jätetään avoimia vakansseja täyttämättä, vähennetään tuntityöntekijöiden käyttöä, luovutaan 9 toimitilasta, vähennetään keskitettyjen palvelujen vuokramenoja sekä supistetaan kalustohankintoja. Nuorisotoimi ei tuotannollis- taloudellisista syistä irtisano henkilöstöään, siirrä vakansseja työvoimapankkiin eikä vielä vuonna 2004 luovuta tyhjäksi jääviä vakansseja.

11 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) Alamenolajeittaiset käyttömenot ja -tulot sekä suoritetavoitteet on esitetty liitteessä 4 osastoittain. Alueellisen palvelujen osasto 57,5 % Keskitettyjen palvelujen osasto 29,4 % Hallintopalvelujen osasto 13,1 % Yhteensä 100,0 % Hallintopalvelujen osaston toiminta jakautuu kahteen osaan: tukipalveluihin ja hallintopalveluihin. Tukipalvelujen eli suoraan viraston perustoimintaa palveleva toiminta on 7,2 % nuorisotoimen käyttömenoista. Perinteellisen hallinnon osuus on 5,9 %. Liite 5 sisältää nuorisotoimen laajan tulostoimintasuunnitelman 2004 ja Tulostoimintasuunnitelma on esitetty osastoittain ja toimistoittain. Liitte 6 sisältää kulttuurisen nuorisotyön toimiston selvityksen kulttuurisesta nuorisotyöstä, nuorten toiminta- ja taidekeskus Narrista, nuorten taito- ja taidetalo Cäpsästä. Liite sisältää myös tilastotietoa ja tietoa yhteistyöorganisaatioista. Liitteessä 7 on kartat nuorisotoimen toimipisteistä (sisältäen merkinnän vuonna 2004 kokonaan luovutettavista toimitiloista) ja nuorisoasiainkeskuksen nimikkotiloista Liite 8 on luettelo nuorisotoimen toimipaikoista sisältäen vuosivuokran, pinta-alan, vuokrasuhteen alkamisvuoden, avoimen toiminnan- ja järjestötoiminnan kävijämäärät (2002) sekä toimipaikan omistajatahon. Liite 9 on nuorisolautakunnan luettelo alkaen voimassa olevista maksuista ja taksoista. Lautakunta on viimeksi vahvistanut tiloista perittävät vuokrat sekä muut maksut. Nuorisoasiainkeskuksessa on valmisteilla lautakunnalle esitys nuorisotoimen hintojen, maksujen, vuokrien ja korvausten vahvistamisesta. Liite 10 on nuorisotoimen henkilöstötoimikunnan antama lausunto vuoden 2004 talousarvioehdotuksesta.

12 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) Taloussuunnitelmaehdotus Vuosien 2005 ja 2006 taloussuunnitelmat ovat käyttömenojen ja - tulojen osalta samalla tasolla kuin vuoden 2004 talousarvioehdotus. Vuoden 2005 toimintasuunnitelma sisältää seuraavat toiminnan muutokset: - Fenix siirtyy puolta halvempiin toimitiloihin - tyttöjen talo siirtyy ostopalveluksi kohdennetun nuorisotyön alaisuuteen - lisätään alueellisten palvelujen osaston palkkamäärärahoja. Pääomatalouteen kuuluvan irtaimen omaisuuden perushankinnan määrärahaksi esitetään euroa vuosille 2005 ja EHDOTUS Nuorisolautakunta päättänee hyväksyä nuorisotoimen vuoden 2004 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen liitteiden 1 ja 2 mukaisena sekä päättänee lähettää kaupunginhallitukselle osoitetun esittelytekstin mukaisen lähetekirjeen liitteineen 1-10 Kaupunginhallitukselle osoitettu kirje liitteineen kahtena kappaleena kaupunginkanslian kirjaamoon. (talouspäällikkö Jukka Öberg ) pöydälle jätetty asia NUORISOTOIMEN HANKINTAOIKEUKSIEN KOROTTAMINEN Lautakunta päätti tarkistaa nuorisotoimen hankintavaltuuksia alkaen asiakaspalvelujen, urakoiden sekä tavaroiden ja muiden palveluiden osalta. Työnjaon sekä sähköisen tilausmenettelyn mahdollistamiseksi on syytä korottaa KV-koordinaattorin ja ATKsuunnittelijan hankintaoikeuksia. EHDOTUS Lautakunta päättänee korottaa tekemäänsä päätöstä KVkoordinaattorin ja ATK-suunnittelijan hankintaoikeuksien osalta alkaen:

13 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) Kv-koordinaattori enintään euroa ATK-suunnittelija enintään euroa. Pöytäkirjanote asianomaisille, nuorisotoimenjohtajalle, hankintakeskukselle, kaupunginkanslian sisäisen tarkastuksen toimistolle ja tarkastusvirastolle. (talouspäällikkö Jukka Öberg puh ) pöydälle jätetty asia uudelleen valmisteltavaksi jätetty asia NUORISOASIAINKESKUKSEN HENKILÖSTÖTOIMISTON HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN Nuorisoasiainkeskus on julistanut haettavaksi hallinnollisten palvelujen osaston henkilöstötoimiston henkilöstöpäällikön viran. Hänen tehtävänään on johtaa toimistoa, joka huolehtii viraston henkilöstöpolitiikasta, palkka- ja työsuhdeasioista, työvoima- ja uudelleensijoitusasioista, osaamisen kehittämisestä ja henkilöstökoulutuksen ja työhyvinvointitoiminnan koordinoinnista sekä työsuojelun järjestämisestä ja yhteistoiminnasta. Henkilöstöpäällikön pätevyysvaatimuksena on yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu tutkinto minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen taito, kielitaitoluokka V. Johtosäännön mukaan toimistopäälliköt valitsee nuorisolautakunta. Virkaa haki päättyneen hakuajan kuluessa 5 henkilöä: Sari Kuutamo Heidi Nygren Kirsi Reunanen Pekka Sihvonen Risto Sutinen./.. Hakijoista laadittu yhdistelmä on lähetetty lautakunnan jäsenille aiemmin. Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä nuorisolautakunnan kokouksessa ja sitä ennen nuorisoasiainkeskuksen kirjaamossa.

14 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) Kaikilla hakijoilla on virkaan vaadittava koulutuspätevyys. Kielitaitotodistusta ruotsin kielen tyydyttävästä suullisesta taidosta, kielitaitoluokka V ei ole tätä esitystä kirjoitettaessa toimittanut Sutinen. Kaikki hakijat haastateltiin. Käytettävissä olleiden tietojen perusteella arvioitiin, että viran edellyttämä hallinto- ja johtamiskokemus on paras hakijoilla Nygren, Reunanen, Sihvonen ja Sutinen. Heidi Nygrenillä (synt. 1964) on humanistisen ammattikorkeakoulun tutkinto ( ) ja kulttuurityön tutkinto (Työväen Akatemia). Nygren on toiminut nuoriso-ohjaajana Keravalla ja vuodesta 1995 työyhteisöjen johtamistehtävissä Helsingin kaupungissa, toisaalta nuorisoasiainkeskuksen Metka-toimipisteen vetäjänä, toisaalta järjestötalo MOXin johtajana. Vuodesta 2000 hän on toiminut SPR:n Uudenmaan piirin ohjelmapäällikkönä ja alueellisen nuorisotyöyksikön toiminnanjohtajana. Hallinto- ja johtamispätevyyttä on kertynyt varsinkin ohjelmapäällikkönä toimimisesta (SPR, noin 3 vuotta), jossa hän toimi myös esimiestehtävissä. Kirsi Reunasella (synt. 1958) on humanistisen ammattikorkeakoulun tutkinto (2002) ja esimies- ja projektihallinnon koulutusta. Hän on toiminut 1980-luvulla mielisairaanhoitajana, 90-luvulla nuoriso-ohjaajana ja nuorisotalon johtajana vuodesta 1993, Terveysviraston keskisen terveyskeskuksen hallinnon ja huollon tukipalvelujen henkilöstösihteerinä ( ), muutaman kuukauden nuorisosihteerin ja aluepäällikön sijaisena sekä alkaen alueellisen nuorisotyöyksikön toiminnanjohtajana. Reunasella on siten työn kautta hankittua henkilöstöhallinnollista osaamista, joka kuitenkin painottuu nuorisotalon johtamiseen ja terveysviraston henkilöstösihteerinä toimimiseen. Pekka Sihvonen (synt. 1955) on Filosofian maisteri, pääaineenaan kasvatustiede (1981), jonka lisäksi hänellä on esimies-, työnohjaaja- ja johtamiskoulutuksia. Hän toimii nuorisoasiainkeskuksessa kehittämiskonsulttina ja toimenkuvaan ovat vuodesta 1991 kuuluneet henkilöstöhallintoon liittyvät tehtävät kuten henkilöstökoulutus, työnohjauksen järjestäminen, oppisopimuskoulutus ja TYHY-toiminta. Toimeksisaaneena hän on selvittänyt ja ratkonut erilaisia henkilöstöhallinnon ristiriitatilanteita, toiminut henkilöstöhallinnon kehittämistehtävissä, viimeksi henkilöstöstrategiatyöryhmän ja tasa-arvosuunnitelmatyöryhmän puheenjohtajana. Sihvonen oli myös keskeisenä henkilönä valmistelemassa organisaatiouudistusta sekä vuonna 1990, että vuonna Henkilöstön johtamisesta hänellä on lisäksi kokemusta nuorisoasiainkeskuksen työllistämistoiminnan esimiehen tehtävistä (7 vuotta).

15 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) Risto Sutisella (synt. 1950) on humanistisen ammattikorkeakoulun tutkinto (2002) sekä työnohjaus-, konsultointi- ja johtamiskoulutusta. Hän on aloittanut nuorisoasiainkeskuksessa nuorisotalon isäntänä luvun lopulla, toiminut 10 vuotta nuoriso-ohjaajana ja nuorisosihteerinä vuodesta 1990, jonka ohella hoitanut aluepäällikön tehtäviä noin kahden vuoden ajan ja toimii tällä hetkellä alkaen va. henkilöstöpäällikkönä. Hän on hoitanut oman toimen ohella työsuojelutehtäviä sekä työsuojeluneuvottelukunnan perustamisesta lähtien (vuonna 2002) edelleen oman toimen ohella työsuojelupäällikkönä. Viran pätevyysvaatimuksena on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto sekä kokemus hallinto- ja johtamistehtävistä. Koulutusvaatimusten osalta hakijoiden keskinäinen vertailu nostaa Sihvosen muiden edelle. Hänellä on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, muilla ammattikorkeakoulututkinto. Johtamiskokemusta on Sutisella lähinnä aluepäällikön tehtävistä, joita hän on hoitanut neljässä eri jaksossa noin kahden vuoden ajan. Hallintokokemusta Sutiselle on tullut lähinnä nuorisosihteerin työtehtävistä. Nygrenin johtamiskokemus on peräisin ensisijassa SPR:n Uudenmaan piirin ohjelmapäällikkökaudestaan (noin 3 vuotta), hallintotuntemus lisäksi nuorisotalojen johtamistehtävistä. Reunasen johtamispätevyys on tullut lähinnä Terveysviraston henkilöstösihteerin työstä (2 vuotta) ja tätä ennen hallintotuntemusta hän on hankkinut nuorisotalon johtajana toimimisesta. Sihvosen johtamiskokemus tulee sekä nuorisoasiainkeskuksen työllistämistoiminnan esimiehenä toimimisesta (7 vuotta), että niistä johtamiseen liittyvistä tehtävistä, joita hän on kuluneen kymmenen vuoden ajan johdon toimeksiantona säännönmukaisesti hoitanut. Laajaa hallintopätevyyttä hänellä on kerääntynyt kehittämiskonsultin tehtävien hoitamisesta. Henkilöstöpäällikön tehtävät ja hakijoiden esittämät ansiot huomioon ottaen virkaan sopivimpana on pidettävä Pekka Sihvosta. Hänen valintaansa puoltavat erityisesti se, että hänellä on henkilöstöpäällikön tehtävistä hyvin laaja-alainen pätevyys sekä pitkäaikainen ja perinpohjainen kokemus juuri nuorisoasiainkeskuksen henkilöstöhallinnosta ja sen kehittämisestä. EHDOTUS Lautakunta päättänee valita kehittämiskonsultti Pekka Sihvosen henkilöstötoimiston henkilöstöpäällikön virkaan nykyisin palkkaeduin. Pöytäkirjanote virkaan valitulle sekä muille virkaa hakeneille muutoksenhakuosoituksin sekä henkilöstötoimistolle.

16 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23)./.. Hakijoista laadittu yhdistelmä on lähetetty lautakunnan jäsenille aiemmin. Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä nuorisolautakunnan kokouksessa ja sitä ennen nuorisoasiainkeskuksen kirjaamossa pöydälle jätetty asia KIVIKON KUMPPANUUSTALON VAKINAISTAMINEN Nuorisolautakunta päätti hyväksyä Kivikon nuorisotalon toiminnan aloittamisen kumppanuushankkeena ajalla ja hyväksyä kumppanuusosapuoleksi Kalliolan Nuoret ry:n. Samalla lautakunta oikeutti nuorisoasiainkeskuksen (Itäinen nuorisokeskus) maksamaan Kalliolan Nuoret ry:lle vuosittain euron ( markan) avustuksen kahden päätoimisen työntekijän palkkaamiseen Kivikon nuorisotaloon kokeilun ajaksi. Kivikon nuorisotalon toiminta perustuu julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuudelle, jossa nuorisoasiankeskus ja Kalliolan Nuoret kehittävät tasa-arvoisina toimijoina uutta mallia tehdä nuorisotyötä. Kumppanuushankkeen tavoitteeksi asetettiin 1) kumppanuusmallin kehittäminen, 2) Setlementtityön omaleimaisuuden esille tuominen, 3) sosiaalipedagoginen viitekehys ja sosiokulttuurinen innostaminen ja 4) alueen tarpeisiin vastaaminen. Kivikon nuorisotalon keskeisiä toimintaprosesseja ovat 1) avoin toiminta ja kerhot, 2) nuorten osallisuus, 3) sosiaalinen vahvistaminen, 4) uudet hankkeet, 5) vapaaehtoistyö ja 6) alueellinen yhteistyö ja tapahtumat../.. Kumppanuushankkeen loppuraportti on valmistunut ja se on toimitettu esityslistan ohessa lautakunnan jäsenille. Raportin tulos on selkeä: kumppanuushanketta pitää jatkaa. Hankkeen kautta Kivikon nuorisotalolle on saatu monipuoliset, keskittymistä mahdollistavat resurssit ja niitä katsotaan tarvittavan, jotta haastavan alueen tarpeisiin kyetään vastaamaan. Toiseksi hankkeen katsotaan mahdollistaneen uusien toimintamallien kokeilun ja kehittämisen. Kalliolan Nuoret on tuonut toimintaan joustavuutta, sen kautta saadaan uusia rahoituskanavia ja siten pystytään reagoimaan nopeasti alueen muuttuviin tarpeisiin. Kumppanuus on myös avartanut näkökulmaa nuorisotyöhön ja tuonut siihen uusien lähestymistapojen kautta moniulotteisuutta. Kumppanuuden ansioksi lasketaan myös talon uusien hankkeiden, Urban-rahoitteisen iltapäiväkerhon ja Monik-projektin, syntyminen. Loppuraportissa uusia hankkeita pidetään Kivikossa tarpeellisina niiden vastatessa alueen kohdennetun varhaisnuorisotyön ja monikulttuurisuus-

17 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) työn tarpeeseen. Raportissa korostetaan myös setlementtityön arvojen vahvistaneen nuorisotyön arvopohjaa, jonka uskotaan näkyvän talolla siinä, miten nuorten kanssa ollaan: hyväksytään erilaisuutta, kuunnellaan nuoria, ollaan läsnä ja välitetään ja sitä osoitetaan esimerkiksi puuttumalla herkästi yhteisten sääntöjen rikkomiseen. Ansiokkaassa loppuraportissa kumppanuutta ei ajatuksena kritisoida, mutta käytännön tasolla osapuolten välisessä yhteistyössä nähdään kuitenkin kehitettävää: Kumppaneiden erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittamisen katsotaan toisaalta aiheuttavan luonnollisesti hankauksia työyhteisössä. Niiden katsotaan kuuluvan kumppanuuteen: kumppanuus on prosessi, jota hankkeessa käydään kaiken aikaa. Ja Kivikossa kumppanuuden todetaan olevan hyvässä prosessissa. Kumppanuustoiminnan kehittämistarpeet on tiedostettu nuorisoasiankeskuksessa. Nuorisoasiainkeskus katsoo, että kumppanuushanke tulisi vakinaistaa nykyisin ehdoin kuitenkin niin, että sopimuksessa huomioidaan indeksitarkistus. EHDOTUS Lautakunta päättänee 1. vakinaistaa Kivikon nuorisotalon kumppanuushankkeen alkaen 2. oikeuttaa nuorisoasiainkeskuksen tekemään Kalliolan Nuoret ry:n kanssa sopimuksen kahden päätoimisen työntekijän palkkaamisesta Kivikon nuorisotaloon lähtien kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen yhteisarvoltaan euroa vuodessa tililtä sitoa sopimus elinkustannusindeksiin, joka tarkistetaan vuosittain, mikäli nuorisoasiainkeskuksen taloudellinen tilanne antaa siihen mahdollisuuden. Pöytäkirjanote Kalliolan Nuoret ry:lle. (toimistopäällikkö Markku Toivonen, ja nuorisosihteeri Mervi Smahl-Laurikainen, )

18 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) 8 LASTEN LIIKENNEKAUPUNGIN HUOLTO- JA KOULUTUSRAKENNUKSEN LUONNOSPII- RUSTUSTEN HYVÄKSYMINEN Nuorisolautakunta on hyväksynyt lasten liikennekaupungin huolto- ja koulutusrakennuksen hankesuunnitelman ja alustavan kustannusarvion , 10. Hanke on nuorisotoimen investointiohjelmassa merkitty vuosille 2003 ja Rakennuttajana on rakennusvirasto. Hankesuunnitelmaan on tehty tilaajan, rakennuttajan ja arkkitehdin toimesta tarkistuksia kustannusarviossa pysymisen varmistamiseksi. Rakennuksen detaljointia on yksinkertaistettu, lasikatokset on poistettu ja sisätiloja on järjestelty uudelleen niin, että vesipisteet ovat lähempänä toisiaan. Korjaus - ja huoltotilaa käytetään vain polkupyörien ja polkuautojen korjaamiseen, joten se voidaan yhdistää samaan paloalueeseen muiden tilojen kanssa. Tilaohjelma noudattaa hankesuunnitelmaa. Rakennuksen luonnossuunnitteluun ovat osallistuneet nuorisoasiainkeskuksen edustajina Matti Kaartinen, Kirsikka Linna ja Tuula Tuominen. Luonnospiirustukset L2 ja siihen liittyvä kustannusarvio ovat valmistuneet. Suunnitelma käsittää uuden, ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun koulutus- ja huoltorakennuksen (156 brm 2 ) sekä siihen liittyvän kylmän varastotilan (36 brm 2 ). Huolto- ja koulutusrakennukseen tulee toimisto- ja monitoimitila, WC- ja sosiaalitilat, siivoustila sekä huolto-/varastotila. Pihalle tulee kylmä varasto, jonka yhteydessä on jätetila. Rakennus joudutaan perustamaan paalujen varaan. Julkisivuverhoilu on osin puuta, osin laminaattia. Rakennukseen tulee sähkölämmitys. Vanha koulutusrakennus tullaan purkamaan ja uusi rakennus sijoitetaan suunnilleen vanhan rakennuksen kohdalle. Rakennusviraston laatiman kustannusarvion perusteella kustannukset ovat euroa (alv. 0 %) ja arvonlisäverollinen hinta euroa (alv. 22 %), joka on sama kuin hankesuunnitelmavaiheessa hyväksytty kustannusarvio../.. Nuorisolautakunnan jäsenille on jaettu esityslistan liitteenä asemapiirustus, pohjapiirros, julkisivupiirustukset sekä kustannusarvio ja tavoiteaikataulu. EHDOTUS Lautakunta päättänee 1. hyväksyä lasten liikennekaupungin huolto- ja koulutusrakennuksen luonnospiirustukset L2

19 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) 2. merkitä tiedoksi luonnosvaiheen kustannusarvion euroa (alv. 0 %) ja arvonlisäverollinen hinta euroa (alv. 22 %) Kirje rakennusvirastolle (Pirjo Kajaste) (tilasuunnittelija Tuula Tuominen puh ) 9 LAUSUNNON ANTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALT. INGERVON ALOITTEESTA PERUSTAA NUORISOKAHVILA ITÄ-HELSINKIIN /469 Talousarvioaloite nuorisokahvilan saamiseksi Itä-Helsinkiin Malmilla on helmikuussa 2003 avattu nuorisokahvila vuotiaille. Se on auki ke, to, pe ja su-iltapäivisin ja -iltaisin. Nuorisokahvila on toteutettu nuorisotoimen, järjestöjen ja nuorten kanssa yhteistyössä. Kahvilaan on palkattu yksi työntekijä ja muut ovat nuoria vapaaehtoistoimijoita. Hyvä nuorisotyöntekijöiden pohjatyö takasi hyvän alun kahvilatoiminnalle, jolle on paljon kysyntää nuorten määrän kasvaessa Helsingissä. Erityisesti vuotiaat ovat väliinputoajia nuorisotoiminnassa Helsingissä. Heille ei ole kohtuuhintaisia kahviloita eikä iltaisin alkoholia myyviä kahvilaravintoloita voida pitää heidän kannaltaan toimivana ratkaisuna toisten nuorten tapaamispaikkana. Katutason lounasravintolat ovat lähes tyhjillään iltaisin. Kahvila puolijulkisena tilana on itsessään hyvää järjestystä tukeva. Malmilla nuorisokahvilalle sopiva tila löytyi Ylä-Malmin torilla sijaitsevasta lounasravintolasta, jossa on hiljaista iltaisin. Vastaavanlaiselle kahvilatoiminnalle olisi tarvetta ja kysyntää myös Itä- Helsingissä. Kohtuuhintaisista kahviloista, joissa voi istua iltaisin vähälläkin rahalla toisen nuorten kanssa, on pulaa. Nuorisotilat sopivat paremmin peruskouluikäisille ja käyttäjiä riittää. Nuorten Ääni kampanjan aikana tuli esille, että myös Itä-Helsingissä nuorisokahvilatoiminnalle olisi kysyntää. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että talousarviota vuodelle 2004 ja taloussuunnitelmakaudelle v v.2007 valmisteltaessa budjettiin varataan riittävästi rahaa toisen nuorisokahvilan perustamiseksi, Malmilla toimivan kahvilan mukaisesti. Esitämme myös, että toinen nuorisokahvila sijoitetaan Itä-Helsinkiin esim. Itäkeskukseen talousarviovuonna 2004 tai viimeistään taloussuunnitelmakauden aikana.

20 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) Sirkku Ingervo ja 12 muuta allekirjoittajaa Nuorisoasiainkeskus toteaa asiasta lausuntonaan seuraavaa: Syksyllä 2001 Hesan Nuorten Ääni kampanjan järjestämissä Avoimissa Foorumissa neljällä alueella tuli nuorilta ehdotuksia nuorisokahvilatoiminnan kehittämisestä Helsinkiin. Tämän innoittamana valtuutettu Sirkku Ingervo teki aloitteen kahvilan perustamisesta koilliselle alueelle. Kevään 2002 aikana nuorisoasiainkeskus selvitti nuorten kiinnostusta käyttää nuorisokahvilaa, osallistua kahvilahankkeen toteuttamiseen, etsiä mahdollisia tiloja ja yhteistyökumppaneita. Lisäksi selvitettiin hankkeen kustannuksia. Tavoitteena oli perustaa vuotiaille oma nuorisokahvila Malmille. Nuorisotyöntekijät kysyivät nuorten mielipiteitä yläasteen kouluissa 9.-luokkalaisilta ja nuorisotaloissa vanhemmilta nuorilta kyselykaavakkeilla ja Tulevaisuusverstas -menetelmällä. Kyselyyn vastasi 634 nuorta, joista tytöistä 68,6 % ja pojista 33,7 % käyttäisi vastausten perusteella nuorisokahvilapalveluja. Tytöistä 26,8 % ja pojista 10,8 % oli valmis itse osallistumaan konkreettiseen kahvilatyöhön. Kyselyjen jälkeen perustettiin toukokuussa 2002 nuorisokahvilaryhmä, jossa oli nuoria Jakomäestä, Puistolasta ja Malmilta, ydinryhmä koostui n. 20:sta vuotiaasta nuoresta. Nuorten kahvilatyöryhmä päätti, että! kahvilan kohderyhmä on vuotiaat nuoret! kahvilan tarkoitus on olla siisti, sivistynyt, viihtyisä ja tunnelmallinen ystävien tapaamispaikka! kahvilan tulee selvästi erottua nuorisotalojen ja seurakuntien yökahviloista! kahvilan hinta-laatu suhteen tulee olla kohdallaan ja suhteutettu nuorten maksukykyyn! kahvila on avoinna klo 15 22, viitenä päivänä viikossa ja ainakin viikonloppuisin! nuoret haluavat olla mukana kahvilan remontissa! yksi nuoriso-ohjaaja tarvitaan mukaan tukemaan nuorten omaa ryhmää lisäksi kahvilaan tarvitaan töihin työllisyysnuoria ja vapaaehtoisia nuoria Hankkeeseen haettiin yhteistyökumppaneita ja rahoitusta kesän 2002 aikana. Kalliolan Nuoret ry lähti kumppaniksi ja RAY rahoittajaksi. Nuoret tutustuivat alueen ravintolayrittäjien vapaina oleviin tiloihin ja selvittivät niiden soveltuvuuden kahvilatoimintaan. Nuoret päätyivät ehdottamaan omien kahvilatilojen hankintaa, koska he halusivat itse osallistua ja vaikuttaa kahvilan koko prosessiin. Ensimmäinen tila löytyi kesä-

21 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) kuussa Nuoret esittelivät hankkeen nuorisolautakunnalle. Hanke osoittautui kuitenkin liian kalliiksi. Kahvilatyöryhmä löysi uuden tilan joulukuussa Kahvilatilaksi kelpuutettiin lounasravintola Toribuffetin tilat (Ylä-Malmintori 3). Tarkoituksena oli toimia kyseisissä tiloissa iltaisin ja viikonloppuisin kesäkautta lukuun ottamatta. Nuorisokahvilaan palkattiin työntekijä (Kalliolan Nuoret ja RAY), hankittiin koneita ja laitteita, suunniteltiin sisustusta ja markkinointia. Työtä tehtiin lähes joka arki-ilta. Kerran viikossa kokoonnuttiin kahvilatyöntekijäkokouksiin. Lisäksi pidettiin kahvilan tukiryhmän kanssa erillisiä kehittämispalavereita. Kahvila avattiin helmikuun alussa Virallisia avajaisia vietettiin pari viikkoa myöhemmin. Nuoret ovat suunnitelleet ja toteuttaneet aivan uudenlaisen Nuorisokahvilan vuotiaille. Café Avaran ideana on olla trendikäs ja sivistynyt nuorten päihteetön kohtaamispaikka. Nuoret ovat olleet alusta alkaen mukana kahvilan toimintamallin kehittelyssä, sisustuksen suunnittelussa, hankintojen tekemisessä ja työntekijän palkkaamisessa. Kahvilassa on joka ilta töissä kaksi nuorta ja projektityöntekijä. Kahvila on avoinna ke-to klo 16 22, pe-la klo ja su klo Kahvilatoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Kahvilassa on käynyt nuorta iltaa kohden. Kahvilatyöntekijöitä (nuoria) on ollut 12. Nuoret tapaavat kahvilassa kavereitaan, juovat kahvia, seurustelevat, pelaavat korttia ja lukevat lehtiä. He tulevat pääosin Malmin alueelta, mutta myös muista lähiöistä. Kehittämisen kohteena kahvilassa on ollut alueella liikkuvien ongelmanuorten käyttäytyminen, kahvilan markkinointi myös muissa lähiöissä ja ikärajakysymykset (myös alle 15:sta nuorista osa haluaisi mukaan). Päätöksiä cafe Avarasta ja sen kehittämisestä tekee Kahvilatoimikunta, jossa ovat mukana työntekijä-nuoret ja kahvilan tukiryhmän aikuiset. Kahvila on tarvinnut paljon Malmin nuorisotalon nuoriso-ohjaajan ja kahvilan tukiryhmän jäsenten resursseja, nimenomaan ongelmanuorten kanssa työskentelyssä ja toiminnan organisoimisessa. Kahvilan ensimmäinen kokeiluvaihe päättyi huhtikuun lopussa 03. Ravintolayrittäjä haluaa tilan kokonaan itselleen kesäksi. Kahvila avataan uudelleen syyskuun alussa ja toimintaa jatketaan vuoden loppuun. Kahvilatoiminnasta tehdään väliarviointi kevään toiminnasta ja loppuarviointi ensi vuoden alussa. Toimintaa jatketaan ensivuonnakin, mikäli rahoitus ja muut tarvittavat voimavarat ovat kunnossa.

22 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) Kahvilatoiminnan kulut tammikuu-huhtikuu 2003 ovat seuraavat: - hankinnat ja juoksevat menot euroa + vuokrat 4x1 000 euroa + projektityöntekijän palkat 3x 2 151,30 euroa. Yht euroa. Nuorisoasiainkeskus katsoo, että tässä vaiheessa on liian aikaista alkaa perustaa uusia nuorisokahviloita. Malmin kahvilasta on vasta neljän kuukauden kokemus. Vaikka se on pääosin myönteinen, on siitä saatava tietoa kuitenkin pitemmältä aikaväliltä ja seikkaperäinen arvio ennen kyseisen toiminnan vakiinnuttamista ja laajentamista. Tämän hetkinen taloudellinen niukkuus ei tue uusien toimintojen aloittamista. Mikäli toimintaa tulevaisuudessa laajennetaan, on Itä-Helsinki todennäköisin laajennussuunta. EHDOTUS Lautakunta päättänee antaa aloitteesta kaupunginhallitukselle nuorisoasiainkeskuksen esityksen mukaisen lausunnon. Kirje kaupunginhallitukselle. (kouluttaja Päivi Anunti puh tai ) 10 LAAKAVUOREN KUMPPANUUSTALON VAKINAISTAMINEN Nuorisolautakunta päätti hyväksyä kokeilun Laakavuoren nuorisotalon muuttamisesta kumppanuustaloksi Kokeilulle myönnettiin jatkoaika vuoden 2003 loppuun asti. Kokeilun aikana kumppanuustalosta ja sen toiminnasta ovat vastanneet nuorisoasiainkeskus, Helsingin Minijellonat ry. ja Helsingin NMKY ry. Vuoden 2001 syksystä lähtien nuorisoasiainkeskuksella on ollut hankkeessa yksi työntekijä, HNMKY ry:llä ja Helsingin Minijellonat ry:llä molemmilla kaksi työntekijää. Helsingin Minijellonat ry:llä on ollut kumppanuustalon tiimin vetovastuu. Kumppanuustalokokeilulle asetettiin sen suunnitteluvaiheessa sekä alueellista nuorisotyötä että kumppanuutta korostavia tavoitteita. Tavoitteena on ollut tuottaa uusia kohdennetun nuorisotyön toimintoja alueelle ja saada mukaan niitä nuoria, jotka ovat pudonneet pois ohjatun toiminnan piiristä. Tavoitteena on myös ollut tehdä ennaltaehkäisevää työtä päihteettömyyden tukemiseksi sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä vastuulliseen aikuisuuteen. Tavoitteena oli myös, että tiloja käytettäisiin monipuolisesti ja että talon järjestökäytön osuus kasvaisi, toiminta olisi omaehtoista ja osin jonkun

23 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) teeman ympärille rakennettua ja painopistettä kohdennettaisiin erityisesti varhaisnuorisotyöhön. Vapaaehtoisuuden rooli nähtiin tärkeänä kohdennetun nuorisotyön toimintatavoissa. Kumppanuustalon toimintatarjottimella korostuu iltapäiväkerhotoiminta (erityisesti 1-2 luokkalaiset), ilta- ja viikonlopputoiminta kerhoineen ja avoimine ovineen sekä leiri- ja retkitoiminta, jonka vilkastuminen näkyy leirivuorokausien runsaana kasvuna../.. Kumppanuustalon toiminnasta on tehty kaksi väliraporttia (Koskinen, 2001 ja Raimoranta, 2002) ja nyt helmikuussa on valmistunut hankkeen loppuraportti, mikä on toimitettu lautakunnan jäsenille esityslistan liitteenä. Laakavuoren kumppanuustalon tarjoamat toiminnot eivät loppuraportin mukaan sinänsä eroa nuorisoasiainkeskuksen ns. 'perinteisten' talojen toiminnasta. Se mitä kumppanuus on tuonut toimintaan on taustajärjestöjen osaamisen ja tarjonnan hyödyntäminen. Järjestöjen mukanaolo on laajentanut toimintakapasiteettia ja tuonut uudenlaisia mahdollisuuksia. Kumppanuus on tuonut toimintaan lisäarvoa ja yhdistänyt osapuolten resursseja yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Kumppaneina olevat järjestöt ovat kokeneet onnistuneensa ja ovat ilmoittaneet halukkuutensa jatkaa toimintaa kumppanuuspohjaisesti Laakavuoressa tavoitteena aikaansaada talosta alueen nuorten harrastamisen ja vapaa-ajan kohtaamispaikka, jonka toimissa erilaiset vapaaehtoisverkostot ovat luonnollinen osa. Raportista voi myös lukea, että Laakavuoressa kumppanuus pääsi vauhtiin vasta kokeilun toisena vuonna ja että kolmantena vuonna, 2002, talon toiminnassa on toden teolla näkynyt ja vaikuttanut toimiva tiimi ja sen kautta toiminta on monipuolistunut ja järjestöjen erityisosaamista on voitu hyödyntää. Raportti myös muistuttaa, että kumppanuushanke on lajissaan ainutlaatuinen (nuorisoasiainkeskus ja kaksi järjestötoimijaa), ja että hankkeen alkuvuosien aikana on kiinnitetty ehkä liikaakin huomiota tulostavoitteiden saavuttamiseen unohtamalla itse kumppanuuden ytimen ja vaikuttavuustavoitteet (kumppanuus itsessään sekä järjestöidentiteetin ja järjestöjen näkyvyyden tukeminen). Raportin mukaan työyhteisö toimii juuri nyt hyvin ja alueellinen nuorisotyö on otettu haltuun : kumppanuustalon sanotaan palvelevan alueen nuoria nyt paremmin kuin ennen kumppanuushanketta. Nuorisoasiainkeskus katsoo, että kumppanuushanke tulee vakinaistaa, mutta esittää sopimukseen muutamia tarkennuksia. Talolla on tämän hetkisen sopimuksen mukaan kaksi työntekijää Helsingin Minijellonista (tuki euroa, sis. tiimin vetovastuun) ja kaksi Helsingin NMKY:stä ( euroa) sekä työntekijä nuorisoasiankeskuksesta. Tämän lisäksi

24 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) talon toimintaan on varattu alueellisten palvelujen osaston määrärahoihin euroa ja siivoukseen euroa vuodessa. Siivouksesta vastaa palvelukeskus. Osana sopeutustoimia nuorisoasiankeskus esittää, että se vetäytyy hankkeesta ja toimintarahoihin tehdään 6 % leikkaus (1009 euroa), jolloin toimintarahaksi muodostuu euroa. Hanke vakinaistetaan järjestöjen vetämäksi 2+2 mallin mukaiseksi (indeksitarkistuksella) kuitenkin niin, että alueellisten palvelujen osasto vastaa tilan siivouksesta. Nuorisoasiankeskus on käynyt asian osalta neuvotteluja järjestöjen kanssa ja ne ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä esityksen. Ehdotus Lautakunta päättänee 1. vakinaistaa Laakavuoren kumppanuushankkeen alkaen 2. oikeuttaa nuorisoasiainkeskuksen tekemään Helsingin Minijellonat ry:n kanssa sopimuksen kahden päätoimisen työntekijän palkkaamisesta Laakavuoren kumppanuustaloon lähtien kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen yhteisarvoltaan euroa vuodessa (sis. tiiminvetovastuu) vuodessa tililtä oikeuttaa nuorisoasiainkeskuksen tekemään Helsingin NMKY ry:n kanssa sopimuksen kahden päätoimisen työntekijän palkkaamisesta Laakavuoren kumppanuustaloon lähtien kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen yhteisarvoltaan euroa vuodessa tililtä oikeuttaa nuorisoasiainkeskuksen maksamaan lähtien euroa vuodessa Laakavuoren kumppanuustalon toimintaan (tilijärjestö Helsingin Minijellonat ry) tililtä sitoa sopimus elinkustannusindeksiin, joka tarkistetaan vuosittain, mikäli nuorisoasiainkeskuksen taloudellinen tilanne antaa siihen mahdollisuuden. Pöytäkirjanote järjestöille muutoksenhakuosoituksin. (toimistopäällikkö Markku Toivonen, )

25 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 07/ (23) 11 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO EHDOTUS Lautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset saadaan panna täytäntöön mahdollisista oikaisuvaatimuksista ja valituksista huolimatta, ellei erikseen toisin ole päätetty.