Vuosikertomus 2011 VANTAAN AIKUISOPISTO VANDA VUXENUTBILDNINGSINSTITUT

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011 VANTAAN AIKUISOPISTO VANDA VUXENUTBILDNINGSINSTITUT

2 Vantaan aikuisopisto Vanda vuxenutbildningsinstitut Lummetie 5, Vantaa Puh (09) Fax (09)

3 Sisältö Aikuisopiston 54. toimintavuosi Laatutyö Kehittämishankkeet Pääkaupunkiseudun yhteistyö Fyysinen toimintaympäristö Viestintä ja markkinointi Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstö Johtoryhmä Tiimit Henkilöstökoulutus Tyhy-toiminta Työturvallisuus Suvaus Työyhteisön kokonaisvaltaisen kehittämisen vuosi Opetustoiminta Toiminnan tunnusluvut Yhteiskunnalliset aineet Musiikki Kuvataiteet Käsityö Kotitalous Liikunta, tanssi ja terveys Kielet Tietotekniikka Arbis Maahanmuuttajakoulutus Tapahtumat, opintoretket ja -matkat Tapahtumat Matkalla maailman ympäri Perinteinen Joulutapahtuma Opintoretket Tyrvään kirkko Naisten Helsinkiä -kävelykierros Opintomatkat Kulttuurimatka Sveitsiin Matkakohteena Kultainen Rengas: Moskova-Vladimir-Suzdal-Jaroslavl....59

4 Aikuisopiston 54. toimintavuosi Suomalainen koulutuspolitiikka rakentuu elinikäisen oppimisen periaatteelle. Sillä tarkoitetaan oppimista kaiken ikäisenä ja kaikilla elämänalueilla. Jotta elinikäisen oppimisen periaate toteutuisi, on tärkeää saada tiedot ja taidot näkyväksi. Osaamiselle on annettava täysi arvo riippumatta siitä missä, milloin ja miten osaaminen on hankittu. Uuden hallituksen myötä käynnistettiin joulukuussa 2011 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille Kehittämissuunnitelman lähtökohdaksi asetettiin tavoite nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Näihin talkoisiin ja tähän tavoitteeseen Vantaan aikuisopisto on osallistunut 54 toimintavuotensa ajan ja tulee osallistumaan jatkossakin. Opiston tehtävä on vahvistaa vantaalaisten mahdollisuuksia oppimiseen sekä luovuuteen, osaamisen ja erilaisten lahjakkuuksien kehittämiseen. Vantaan kaupungin ylläpitämässä Vantaan aikuisopistossa on vapaan sivistystyön lain mukainen kansalaisopisto ja perusopetuslain mukainen nuorten maahanmuuttajien perusopetus. Kansalaisopistossa on myös ruotsinkielisen opetuksen yksikkö. Opisto perustettiin vuonna Vuosittain opistossa opiskelee yli kurssilaista. Rehtori Kaisa Väyrynen 2 Vantaan aikuisopisto 2011

5 Vantaan aikuisopisto järjestää: - kansalaisopisto-opetusta - avoimen yliopiston opetusta - täydennyskoulutusta ammattitaidon ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi - perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä perusopetusta maahanmuuttajille - työelämä- ja kotoutumiskoulutusta maahanmuuttajille - tilauskoulutusta yrityksille ja yhteisöille Opistossa on myös käynnissä useita kansainvälisiä- ja kehittämisprojekteja. Vuonna 2011 opistossa järjestettiin opetustuntia. Kurssien lukumäärä oli ja opiskelijamäärä oli Nuorten maahanmuuttajien perusopetuksessa 16 nuorta sai peruskoulun päästötodistuksen keväällä Aikuisille maahanmuuttajille suunnatussa työvoimapoliittisessa koulutuksessa opiskelijatyöpäivien määrä oli Laatutyö Opistossa on käytössä EFQM-laatukäsikirja. Tuloskortit toimivat johtamisen työvälineinä niin koko opiston tasolla kuin tiimeissäkin. Kehittämishankkeet Maahanmuuttajakoulutus Huhtikuussa käynnistyi Osallisena Suomessa -kokeilu, joka on osa syksyllä 2011 voimaan astunutta uutta kotoutumislakia. Aikuisopisto osallistuu kokeiluun Mahishankkeella. Hankkeessa mallinnetaan nuorten maahanmuuttajien koulutuspolkua, kehitetään opintojen ohjausmalleja ja vaikutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden syntyyn. LAKE-rahoitus Vuoden 2010 LaKe-rahoituksella toteutettiin laaja opetussuunnitelmatyön kehittämisprojekti. Opistolle laadittiin ainealuekohtaiset opetussuunnitelmien perusteet. Aikuisopistolle myönnettiin vuoden kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisrahaa euroa ja sillä toteutettiin laaja asiakaskysely, jonka tulokset saadaan käyttöön kevään 2012 aikana. Kyselyyn saatiin 3730 vastausta. PKS-lake Opetushallitus myönsi pääkaupunkiseudun kunnallisille kansalaisopistoille euroa LaKe-laadunkehittämisrahaa. Opistot toteuttivat ulkoisen arvioinnin, joka kohdistui asiakaspalvelukäytänteiden yhtenäistämiseen. Opintosetelit Lukuvuonna opintoseteliavustusta myönnettiin euroa ja kohderyhmäksi valittiin työttömät. Lukuvuonna avustusta myönnettiin euroa ja sitä on käytetty työttömien alennuksiin, sekä maahanmuuttajille suunnattujen kurssien kurssimaksualennuksiin. Ruotsinkielinen opetus Ruotsinkielisen opetustarjonnan kehittämiseksi ja asiakaspalvelun parantamiseksi toteutettiin koko vantaalaista ruotsinkielistä väestöä koskeva asiakaskysely. Ryhmäliikunnan siirto Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja asetti keväällä 2011 selvitystyöryhmän, jonka tehtäväksi tuli selvittää, miten ryhmäliikunnan järjestämistä Vantaalla voitaisiin tehostaa ja parantaa. Selvitystyön tuloksena työryhmä suositti Aikuisopiston ryhmäliikunnan järjestämisvastuun siirtämistä kaupungin Liikuntatoimelle. Perusteluina mainittiin toiminnan yhdenmukaistaminen, koordinoiminen, tehostaminen ja kuntalaisten yhdenvertaisuus. Opetuslautakunta ja Asukas- ja vapaa-ajan lautakunta tekivät syksyn 2011 aikana päätökset ryhmäliikunnan siirrosta Liikuntapalveluille. WDC-projektit Opisto on ollut mukana sivistystoimen ja kulttuuritoimen WDC (Word Design Capital) - hanketyöryhmissä. Opistossa toteutetaan vuoden 2012 aikana WDC-hankkeita kuvataiteessa, käsitöissä ja maahanmuuttajaopetuksessa. Vantaan aikuisopisto

6 Pääkaupunkiseudun yhteistyö Vantaan aikuisopisto on ollut aktiivisesti lisäämässä seudullista sekä valtakunnallista kansalaisopistoyhteistyötä sekä edunvalvontaa. Olemme aktiivisesti osallistuneet pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen yhteisen ilmoittautumispalvelun, Ilmonetin kehittämistyöhön. Ilmonet on nyt tuotantokäytössä ja sen toimintavarmuutta ja kuormituksenkestoa on parannettu sekä käyttömukavuutta ja asiakaslähtöisyyttä lisätty. Aikuisopisto on osallistunut myös pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen yhteisen opistojärjestelmän määrittelyyn, ja tarjouspyynnön laatimiseen. Tarkoituksena on saada vuoden 2013 maaliskuuhun mennessä nykyinen jo elinkaarensa loppuvaiheessa oleva KUHAtietojärjestemä korvattua uudella, nykyisiin tarpeisiin vastaavalla järjestelmällä. Pääkaupunkiseudun kunnalliset kansalaisopistot (Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsingfors arbis, Espoon työväenopisto, Kauniaisten kansalaisopisto ja Vantaan aikuisopisto) saivat vuodelle 2011 Opetushallitukselta euroa yhteistä laadunkehittämisrahaa. Rahoituksen turvin tehtiin selvitystyö asiakaspalvelukäytänteiden yhtenäistämisestä sekä yhteistyöorganisaation toimivuudesta. Kehittämisprojektin yhteydessä teetettiin ulkoinen arviointi sekä järjestettiin kehittämisseminaari. Selvitystyö sekä ulkoinen arviointi tuottivat yhdeksän laajaa kehittämiskohdetta. Ruotsinkielisen opetustarjonnan sekä sen markkinoinnin tukemiseksi valmisteltiin ja allekirjoitettiin puitesopimus Helsingfors arbiksen kanssa järjestettiin Uudenmaan opistojen yhteinen seminaari Helsingin Suomenkielisellä työväenopistolla järjestettiin yhteinen opintomatka Brysseliin. Matkalle osallistuivat Vantaan aikuisopiston johtoryhmä, Helsingin työväenopiston johtoryhmä sekä johtokunta sekä Helsingfors Arbiksen rehtori ja apulaisrehtori järjestettiin Kirkkonummen Majvikissa Helsingin, Espoon, Kauniaisten sekä Vantaan kunnallisten opistojen asiakaspalveluseminaari. Ystäväopistoyhteistyö Vantaan aikuisopistolla on ystäväopistosopimus Kittilän, Enontekiön ja Sodankylän alueella toimivan Revontuliopiston sekä Espanjan Aurinkorannikolla toimivan Sofiaopiston kanssa. Vuoden 2011 aikana on valmisteltu Sofiaopiston kanssa huhtikuussa 2012 toteuttavaa yhteistyöprojektia. Revontuliopiston kanssa on käynnistetty tiedotusyhteistyö, jonka mukaan molemmat opistot tiedottavat kursseistaan toistensa toimialueilla. 4 Vantaan aikuisopisto 2011

7 Fyysinen toimintaympäristö Opiston portaikko jouluasussa. Kuva: Harri Töhönen Tikkurilassa, Lummetie 5:ssä sijaitsee Opistotalo, joka on opiston hallinnollinen keskus. Opistotalossa on suunnittelu- sekä opetustiloja. Tikkurilan kirjaston yhteydessä olevaan Taidekeskukseen sijoittuvat taideopetustilat sekä Pisto -taidegalleria. Myyrmäessä Myyringin kiinteistössä sijaitsevat opetus- ja toimistotilat palvelevat länsivantaalaisia. Edellä mainittujen tilojen lisäksi kursseja järjestetään 63 paikassa eri puolilla Vantaata. Pääopetuspaikat ovat kuitenkin Tikkurila ja Myyrmäki. Opetustarjontaa on lisätty Kartanokoskella Pointissa, Korsossa Lumo-talossa ja Hakunilassa. Vantaan aikuisopisto

8 Viestintä ja markkinointi Opiston opinto-ohjelma on tärkein opistoa ja sen toimintaa markkinoiva tuote. Ohjelmaa kehitetään jatkuvasti, jotta asiakkaat löytäisivät entistä helpommin heitä kiinnostavat kurssit. Opinto-ohjelma ilmestyy kolme kertaa vuodessa, ja se jaetaan jokaiseen vantaalaiseen talouteen. Lisäksi ohjelma on saatavana opiston toimipisteissä, yhteispalvelupisteissä ja kirjastoissa. Syyskauden kurssi- ja tapahtumatarjontaa esittelevä opinto-ohjelma jaetaan elokuun puolessa välissä, kevättalven ohjelma jaetaan marraskuun lopulla ja kesäkauden ohjelma maaliskuun puolessa välissä. Opiston opinto-ohjelma ja tapahtumat ovat luettavissa myös internetissä opiston osoitteessa Vantaan kaupungin verkkosivut uudistuivat elokuussa 2011 ja samalla myös Aikuisopiston verkkosivut saivat uuden ilmeen. Verkkosivujen sisällön uudistamistyö ja kieliversiot ovat vielä kesken. Opiston tapahtumista uutisoidaan säännöllisesti Vantaan Sanomissa. Lukukausien alussa kerrotaan alkavan kauden uutuuksista sekä suosikeista. Alkavista kursseista ja tapahtumista tiedotetaan Ylen aikaisessa sekä Helsingin Sanomien Minne mennä -palstalla. Verkkolehti opisto oli esillä useita kertoja vuoden 2011 aikana. Opisto tiedottaa tapahtumista säännöllisesti myös Vantaan kaupungin sisäisissä tiedotuskanavissa. Vuonna 2011 Aikuisopisto liittyi myös Facebookiin ja sähköistä tiedottamista ja sen mukanaan tuomia erilaisia kanavia tullaan jatkossakin kehittämään. 6 Vantaan aikuisopisto 2011

9 Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstö Aikuisopisto kuuluu organisatorisesti Sivistystoimen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueeseen. Vantaan aikuisopiston päätoimisen henkilöstön määrä vuoden 2011 lopussa oli seuraava: Päätoiminen henkilöstö: Johtoryhmä: 7 Kansalaisopiston opettajat 9,5 Kansalaisopiston toimisto 10 Maahanmuuttajien opetus: valmistava opetus 2 perusopetus 4 aikuisten opetus 8 tukipalvelut 2 Yhteensä 42,5 hlöä Lisäksi opistossa on työskennellyt yksi työllistetty sekä neljä harjoittelijaa. Tämän lisäksi Aikuisopistoon kuului vuoden 2011 aikana 360 työsopimussuhteista tuntiopettajaa ja luennoijaa. Johtoryhmä Opistolla on johtoryhmä, johon kuuluu seitsemän jäsentä; rehtori Kaisa Väyrynen, apulaisrehtori Petri Vahtera, kielten tiimipäällikkö Timo Kuula, taito- ja taideaineiden tiimipäällikkö Pekka Rytkönen, koulutuspäällikkö Heli-Kaarina Degerman (ruotsinkielinen yksikkö, yhteiskunnalliset aineet), koulutuspäällikkö Marja Repo (maahanmuuttajakoulutus) ja asiakaspalveluesimies Eeva Enbäck. Johtoryhmä on kokoontunut keskimäärin joka toinen viikko. Johtoryhmä on pitänyt myös kehittämisseminaareja, joissa on mm. valmisteltu seuraavan vuoden tuloskorttia ja sille on järjestetty johtoryhmävalmennusta. Tiimit Opistossa on kielitiimi, taito- ja taideaineiden tiimi, yhteiskunnallisten aineiden tiimi, Arbis, maahanmuuttajaopetuksen tiimi sekä toimistotiimi. Vantaan aikuisopisto

10 Kielitiimiä johtaa Timo Kuula, tiimin jäseninä ovat suunnittelijaopettajat Raila Poutanen, Raija Lerkki, Maarit Hedman (31.7. saakka), Elina Vienamo (1.8. alkaen) ja koulutuspäällikkö Heli-Kaarina Degerman. Taito- ja taideaineiden tiimiä johtaa Pekka Rytkönen, jäseninä Mauri Villberg (kuvataiteet), Hannu Laamanen (tietotekniikka), Leena Laine (musiikki), Marjo Niinimäki (kotitalous), Hanna Perälä (liikunta, tanssi ja terveystieto), Kauko Kaaresoja (valokuvaus) (1.9. saakka), ja Heli Karpale (käsityöaineet). Yhteiskunnallisten aineiden tiimiä johtaa Heli-Kaarina Degerman, jäseninä Kaisa Väyrynen, Timo Kuula ja Eeva Enbäck. Arbiksen johtajana toimii Heli-Kaarina Degerman. Maahanmuuttajayksikköä johtaa Marja Repo. Työvoimapoliittisen suomen kielen koulutuksen opettajina ovat toimineet Helena Tuominen-Aliferenko, Aivi Hämäläinen, Kirsi Aho, Eevamaija Iso-Heiniemi, Olga Ikko, Satu Nummi, Joonas Sillanpää, Marja-Leena Böhmeke, Päivi Aho, Erja Atroshi, Ludmila Silantieva ja Raili Lamminmäki. Starttikurssien opettajina ovat toimineet Elviira Tervo, Kaarina Pekkala ja Liisa Niemi. Silta-projektissa ovat toimineet koordinaattori Nea Pitkänen ja opettaja Ludmila Silantieva. Valmistavan opetuksen opettajina ovat toimineet Valter Kiiski ja Majida Kinnunen. Perusopetuksen opettajina ovat toimineet Yasamin Salonen, Anne Kotisaari ja Inge Noormets. Suomi toisena kielenä-opettajana on toiminut Marina Sindonen. Opintosihteerinä on toiminut Jarmo Kejonen ja opintoneuvojana Maija Mäenpää. Osallisena Suomessa -hankkeessa vastaavana ohjaajana toimii Minna Hassinen. Toimistotiimiä johtaa asiakaspalvelupäällikkö Eeva Enbäck, ja siihen kuuluvat Seija Toivanen, Marja-Leena Anttonen, Eila Salmberg, Varpu Sjögren, Heli Härmä, Leila Eloneva, Eva Pesonen ja Ahmed Ladarsi. Henkilöstökoulutus Vantaan aikuisopiston toiminnan hyvä laatu ja sen jatkuva kehittäminen perustuvat motivoituneeseen ja osaavaan henkilöstöön. Opisto tukee ja kannustaa henkilöstöä jatkuvassa itsensä kehittämisessä, kouluttautumisessa ja jaksamisessa. Vuonna 2011 henkilöstökoulutuspäiviä oli 382,5. Keskimäärin jokainen päätoiminen henkilö osallistui 8 koulutuspäivään. Tuloskortin tavoitteena on ollut Vantaan kaupungin suosituksen mukaan 2 koulutuspäivää/ henkilö. Vuonna 2011 opiston koko henkilökuntaa valmennettiin projektissa, josta kerrotaan lisää sivuilla Talon ulkopuoliseen koulutukseen päätoiminen henkilökunta on voinut osallistua rajoituksetta niiltä osin, kun koulutus on liittynyt työssä tarvittavien taitojen kehittämiseen. Tuntiopettajille on korvattu maksullista koulutusta hakemusten mukaan joko kokonaan tai osittain. Kielten opettajat osallistuivat valtakunnalliseen Sukolin järjestämään kansalaisopistojen kieltenopettajien seminaariin. Opiston johtoryhmä osallistui yhdessä Helsingin työväenopiston ja Helsingfors Arbiksen kanssa järjestetylle opintomatkalle Brysseliin. Lisäksi opiston päätoiminen henkilökunta on oikeutettu osallistumaan maksuttomasti opiston järjestämille kursseille. Tuntiopettajat voivat osallistua yhdelle kurssille lukukaudessa. Tämä koulutus ei ole mukana koulutuspäivätilastoissa. Tyhy-toiminta Aikuisopiston tyhy-ryhmä on kokoontunut viisi kertaa vuoden aikana. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut Heli-Kaarina Degerman ja jäseninä Pekka Rytkönen, Raila Poutanen, Marina Sindonen, Marja Repo, Hanna Perälä, Eila Salmberg ja sihteerinä Leila Eloneva. Tyhy-ryhmä on tehnyt toimintasuunnitelman kevät- ja syyslukukaudelle. Toiminnassa on hyödynnetty opiston omia runsaita mahdollisuuksia erilaisten virkistystilaisuuksien järjestämisessä. Jokainen osallistuja on tuonut omia ideoitaan tarjottimelle. Tilaisuuksia on pyritty järjestämään sellaisiin aikoihin, että mahdollisimman monella on ollut mahdollisuus osallistua 8 Vantaan aikuisopisto 2011

11 tapahtumiin, toki omien työtehtävien niin salliessa. Tyhy-tapahtumat olivat suosittuja ja keräsivät runsaasti osallistujia. Ohjelma tarjosi monenlaisia mahdollisuuksia liikkua ja tehdä käsillä niin keittiössä kuin käsityöluokassakin. Jo opistolaisten perinteeksi muodostuneeseen Naisten 10 -tapahtumaan osallistui 9 naista. Kevättalvella perinteinen laskiaisrokka ja laskiaispullat maittoivat koko joukolle. Käsityöluokassa tarjolla oli vuoden aikana betonivalua, decoupage-tekniikkaa, kankaanpainantaa, ompelukoneenkäyttöä ja jouluaskartelua. Tärkeää on muistaa myös kaikki yhteiset kokouskahvit ja lounashetket, joista vuoden aikana on saatu nauttia. Työhyvinvointia vuonna 2011 tukivat tehokkaasti sekä yhteiset että eri työntekijäryhmille järjestetyt valmennukset, joista kerrotaan enemmän sivuilla Ne todella lisäsivät yhteisöllisyyden tuntua opistossa. Musiikista nautittiin Tikkurilan mieskuoron joulukonsertissa ja taidetta oli tarjolla useissa näyttelyissä opiston Pistogalleriassa. Työturvallisuus Syyslukukaudella kaksi Vantaan aikuisopiston henkilökunnan edustajaa osallistui Educode Oy:n järjestämään ja Opetushallituksen hankkimaan koulutukseen Turvallisuuden edistäminen ja kriisitilanteisiin varautuminen kouluissa ja oppilaitoksissa. Koulutukseen kuului neljä lähikoulutuspäivää ja etäjaksoilla tapahtuva koulukohtainen itsenäinen työskentely. Lähikoulutuspäivinä oli luennoimassa eri alojen asiantuntijoita turvallisuuteen liittyvistä aiheista. Koulutuksen tavoitteena oli edistää oppilaitosten turvallisuutta ja auttaa oppilaitoksia päivittämään oppilaitoskohtaiset turvallisuuskansiot. Koulutuksen myötä Vantaan aikuisopiston turvallisuuskansion päivitystyössä päästiin hyvin alkuun, ja päivitetty kansio on tulossa henkilökunnalle jakeluun alkuvuodesta Palotarkastus suoritettiin Vantaan aikuisopiston opistotalolla Lummetiellä Tarkastuksen yhteydessä ei havaittu vakavia puutteita opiston paloturvallisuudessa. Tyhy-toiminnan tuloksia: Varpu Sjögrenin decoupage-tekniikalla koristamat kukkaruukut. Kuva: Heli Karpale Vantaan aikuisopisto

12 Suvaus Suvaus tarkoittaa sukupuolivaikutusten arviointia. Aikuisopisto toteutti kaupunginhallituksen asettamaa velvoitetta suvaamalla kurssitarjontansa. Suvauskohteeksi valittiin kurssitarjonta, koska naiset käyttävät opiston palveluja paljon miehiä enemmän. Kansalaisopisto-opetuksessa tämä ei ole mitenkään Vantaan aikuisopiston erityispiirre, mutta halusimme miettiä voisimmeko kurssitarjonnalla aktivoida miehiä osallistumaan koulutuksiin enemmän. Päätoimiset opettajat saivat ennakkotehtävänä pohdittavakseen kysymyksiä kurssisuunnitteluun liittyen. Jokainen pohti mitä tasa-arvoinen toiminta on tai voisi olla, sekä mitä hyötyä tasa-arvoisesta toiminnasta olisi meille toimijoina. Osana pohdintaa oli myös se, että jokainen kiinnittäisi huomiota siihen, kenelle hän suunnittelee kursseja. Työn avuksi opettajat saivat tietoa suomalaisesta tasa-arvopolitiikasta, valtavirtaistamis -termin merkityksestä ja sukupuolentutkimuksesta osana valtavirtaistamistyötä. Taustatietona toimivat myös tilastot miehistä ja naisista opiskelijoina. Erityisesti kiinnitettiin huomiota kursseihin, joiden nimi jollakin tapaa viittaa jompaankumpaan sukupuoleen kuten esim. Senioriherrat grillaavat ja Naisten puutyö. Tämän tyyppisiä kursseja Aikuisopistolla järjestetään muutamia vuosittain ja niin kutsuttu positiivinen syrjintä kuten yllämainituntapaiset kurssit ovat esimerkki siitä miten aktivoida jompikumpi sukupuoli opintotoimintaan, joka helposti mielletään vain toiselle sukupuolelle soveltuvaksi. Suvauskysymyksistä myös keskusteltiin opettajankokouksessa yhteisesti. Totesimme, että kurssitarjonnassa voidaan luoda ryhmiä positiivisen syrjinnän mallia käyttäen. Näin madalletaan kynnystä opintoihin myös niille, joita sekaryhmät eivät syystä tai toisesta kiinnosta. 10 Vantaan aikuisopisto 2011

13 Työyhteisön kokonaisvaltaisen kehittämisen vuosi Vuosina 2010 ja 2011 Vantaan Aikuisopistossa läpikäytiin mittava valmennuskokonaisuus, joka sai alkunsa johtoryhmän valmennuksesta. Hyvin pian huomattiin, että jos valmennuksesta halutaan kokonaisvaltaista hyötyä, se on ulotettava organisaation kaikkiin tiimeihin. Lähtökohtia Koko Aikuisopisto-organisaation kattava valmennuskokonaisuus käynnistyi jo neuvottelulla, joka koski johtoryhmävalmennuksen käynnistämistä syksyllä Läsnä olivat rehtori Kaisa Väyrynen, apulaisrehtori Petri Vahtera, kehittämispäällikkö Hilma Aminoff ja organisaatiokonsultti, valmentaja Riitta- Maija Vesanen. Tuskin kukaan siinä tilaisuudessa olleista osasi ennakoida mitä kaikkea tuleman pitää, ja minkälaisen kehittämisaallon alkusanat siinä lausuttiin. Organisaation kehittämisen kannalta tilanne oli ihanteellinen: liikkeelle lähdettiin vakain näkymin siitä, mitä tällä työllä tavoitellaan. Mutta missään vaiheessa ei unohdettu, minkälaisen kokonaisuuden osa tämä on. Pian uskalsimme myöntää, että onnistuakseen projekti tarvitsee muitakin toimijoita kuin juuri nyt läsnä olevat. Tämän jälkeen oli vielä oltava Kuva 1: Johtoryhmävalmennuksen rakenne ja aikataulu Vantaan aikuisopisto

14 rohkeutta ja resursseja muuttaa, vahvistaa ja laajentaa prosessia. Kaikki tämä Aikuisopistossa tapahtui: johtoryhmävalmennus vahvistui johtavien opettajien esimiesvalmennuksella, ja näihin liittyi saumattomasti jatkoksi toimistotiimin tiimivalmennus, joka päättyi Johtoryhmävalmennus Nimensä mukaisesti tähän valmennukseen osallistuivat kaikki Vantaan aikuisopiston silloisen johtoryhmän jäsenet: Kaisa Väyrynen, Petri Vahtera, Timo Kuula, Marja Repo, Heli-Kaarina Degerman ja Eeva Enbäck. Vantaan kaupungin henkilöstökeskuksen osin tilaaman ja rahoittaman johtoryhmävalmennuksen toteuttaminen edellytti sitoutumista valmennussisältöihin, joilla varmennettiin kaupungin strategioiden mukaisen johtamisen vahvistumista. Toinen tilaaja oli organisaatio itse, joten myös Aikuisopiston senhetkinen tila ja johdon näkemys heille tärkeistä asioista olivat vaikuttamassa sisällön muodostumiseen. Vielä oli ymmärrettävä prosessivalmennuksen luonne ja erityisenä piirteenä se, että töitä tehdään niiden asioiden parissa, jotka osallistujille olivat tärkeitä. Tämä tarkoitti sitä, että käytettävissä olevan ajan puitteissa käsiteltäviä sisältöjä ohjasi hyvin pitkälle ryhmän itsensä tuottama tarve. Johtoryhmävalmennuksen sisällöllisiä teemoja olivat Henkilöstökeskuksen linjausten mukaiset: johtamisjärjestelmä ja johtaminen tehtävät, tarkoitus ja tavoitteet sekä linjaukset johtoryhmänä kokoonpano ja sen tarkoituksenmukaisuus pelisäännöt; työskentely, toimintatavat, käsiteltävät asiat, johtamisen foorumit, vuosikellot johtoryhmän rooli organisaatioissa, johtoryhmän jäsenen rooli ryhmässä ja ryhmästä ulospäin vuorovaikutus ja yhteistyökyky Kuva 2: Vantaan kaupungin johtamisjärjestelmän graafinen kuvaus 12 Vantaan aikuisopisto 2011

15 päätösprosessi Aikuisopiston omat tavoitteet nousivat ja selkiytyivät johtoryhmän toiminnan arvioinnin kautta: Johtoryhmä arvioi itse omaa toimintaansa niin, että tulokset olivat käytössä ensimmäisessä, orientoivassa valmennustapaamisessa Orientaatiopäivän ja varsinaisen ensimmäisen valmennuspäivän välillä toteutettiin koko henkilöstölle suunnattu johtoryhmän johtamisen arviointi, jonka tulokset olivat materiaalia valmennuspäivässä Arvioinneista nousseita tavoitteita olivat mm. johtoryhmän näkyvyyden lisääminen; johtoryhmän tehtävän selkiyttäminen ja tehdystä työstä tiedottaminen päätöksentekoprosessin selkiyttäminen ja kuuntelevan otteen vahvistaminen vahvempi liittyminen henkilöstön työn tekemisen arkeen tiimipäälliköiden tehtävien ja roolin selkiyttäminen uuden johtoryhmän (kaksi aivan uutta jäsentä) hitsautuminen yhteen, toimivaksi johtoryhmäksi. Johtamisjärjestelmä ja kolme näkökulmaa johtoryhmätyön valmennukseen. Asetetut tavoitteet antoivat valmennukselle selkeän suunnan. Kuvat 2 ja 3 kuvaavat asetelmia, joiden pohjalta johtoryhmän työtä alettiin kehittää. Johtamisjärjestelmän graafinen kuvaus (kuva 2) on koko Vantaan kaupungin johtamisen kehittämisen työväline kaikilla johtamisen tasoilla. Sen tarkoitus on kiteyttää johtamisen keinojen moninaisuus, ja auttaa hahmottamaan, kuinka monesta näkökulmasta johtoryhmän tulisi organisaation johtamista tarkastella. Vantaan kaupunkitason strategian tavoitteena on viime vuosina ollut, että kaupungin jokaisella toimialalla - vähintään tulosaluetasolla - on johtamisjärjestelmän nykytila kartoitettu. Kuva 3 kertoo, että johtamisjärjestelmän tietoisella kuvaamisella pyritään nimen- Kuva 3: Valmennuksen tasot, joihin peilaten johtoryhmätyön menestystä tarkasteltiin Vantaan aikuisopisto

16 omaan turvaamaan koko organisaation osaaminen ja toimivuus. Vahvalla johtamisjärjestelmällä pyritään organisaation sisälle rakentamaan sellaisia rakenteita, toimintamalleja ja prosesseja, jotka vahvistavat organisaation osaamispääomaa vähemmän yksilöstä riippuvaiseksi. Johtoryhmän työpanos ja oman roolinsa ymmärtäminen on tässä ensiarvoisen tärkeää. Johtoryhmän on oman perustehtävänsä ja roolinsa vakuudeksi luotava sopimuksia ja pelisääntöjä, jolloin voimme puhua johtajuussopimuksesta. Tähän kuuluu oleellisena osana myös jokaisen ryhmän jäsenen vastuu johtoryhmän työskentelystä: mitä jokaisella johtoryhmän jäsenellä on oikeus odottaa toisilta jäseniltä. Johtoryhmä otti oman toimintansa kehittämisen vakavasti niin yksilö- kuin ryhmätasollakin. Valmennukseen sitoutuminen oli valmentajan nähtävissä ja aistittavissa monella tapaa; osallistumisprosentti oli 100, välityöskentelyihin paneuduttiin ja keskustelut valmennuspäivissä tuottivat oikeaa johtamispuhetta ryhmän sisällä. Johtoryhmä tiedotti henkilöstölle avoimesti, mitä johtoryhmävalmennuksessa tapahtui sekä osallisti henkilöstöä tuomaan panoksensa johtoryhmän kehittymisen tueksi. Johtavien opettajien esimiesvalmennus Jo hyvin varhaisessa vaiheessa johtoryhmävalmennusta ryhmä teki useita samansuuntaisia huomioita: Tätä keskustelua pitäisi käydä laajemmin!, Kuinkahan selkeä tämä asia on kaikille?, Tässä meidän johtavat opettajat tarvitsisivat tukea. Näin kypsyi ajatus johtavien opettajien lähiesimiesvalmennuksesta luonnolliseksi jatkumoksi johtoryhmävalmennukselle. Hyvä ja organisaatiota vahvistava toimiva johtamisjärjestelmä edellyttää, että kaikki esimiestyötä tekevät hahmottavat asiat samalla tavalla. Jokainen ymmärtää oman Kuva 4: Aikuisopiston johtavien opettajien valmennus: rakenne, aikataulu ja sisältöjä. Vastausten etsiminen seuraaviin kysymyksiin yhdessä osallistujien kanssa antoi valmennukselle selkeän suunnan. 14 Vantaan aikuisopisto 2011

17 roolinsa ja tehtävänsä - sekä johtamisen kokonaisuudessa että omassa henkilökohtaisessa perustehtävässään. Ensimmäinen neuvottelu esimiesvalmennuksesta pidettiin Läsnä olivat rehtori Kaisa Väyrynen, apulaisrehtori Petri Vahtera, kehittämispäällikkö Hilma Aminoff ja valmentaja Riitta-Maija Vesanen. Neuvottelussa hahmoteltiin seuraava valmennuskokonaisuus ja vastausten etsiminen seuraaviin kysymyksiin yhdessä osallistujien kanssa antoi valmennukselle selkeän suunnan. Valmennus vs. koulutus? Valmennusprosessin ero klassisesta koulutuksesta oli alkuun osallistujille hämmentävää. Tärkeintä ei ollutkaan kuunnella kouluttajaa vaan itse aktiivisesti osallistuen ja tuottaen vaikuttaa vahvasti siihen mitä tutkitaan. Valmennuksessa yksilölle ja ryhmälle tärkeä asia määrittää prosessin etenemistä, ei se, mitä ohjaava henkilö on etukäteen ehkä ajatellut. Oli mahtavaa saada seurata ja tehdä havaintoja siitä, miten ryhmä vahvistui keskustelemaan eri muodostelmissa omaa työtään koskevista asioista aina vain suuremmalla luottamuksella; tekemään ajatuksiaan näkyväksi ja uskomaan, että viisaus suhteessa omaan organisaatioon asuu heissä itsessään, ei valmentajan päässä. Mikä johtamisjärjestelmä? Johtamisjärjestelmän olemassaolon merkitys ja johtavan opettajan oman toiminnan hahmottaminen johtamisjärjestelmän aktiivisena toimijana oli yhtenä valmennuksen tehtävänä ja haasteena pitkin matkaa. Johtamisjärjestelmäkuvio oli eri yhteyksissä läsnä jokaisessa valmennuspäivässä. Tämän asian kirkastumiseen edettiin yhdessä hakemalla vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Minä, esimies? Lähiesimiehen roolin tutkiminen, perustehtävän kirkastuminen ja johtajuuden vastuun Kuva 5: Suorituksen johtaminen on lähiesimiehen perustehtävä Vantaan aikuisopisto

18 kantaminen olivat tämän valmennuksen ydintä. Sekä Aikuisopiston organisaation historian tunteminen että tämän hetken toiminnan toteuttamisen haasteet auttavat ymmärtämään, että lähiesimiehen roolin kantaminen ja siihen kuuluva oman toiminnan oikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen ei ole itsestäänselvyys. Ryhmä itse kokosi ja kuvasi oman työnkenttänsä moninaiset roolit. Lähiesimiehen rooli ja tehtävä oli yksi niistä oman aineen opettajan, oman ainetiimin jäsenen, eri foorumeilla toimivan asiantuntijan ja verkostotoimijan roolien rinnalla. Ymmärrettävästi esimiehen identiteetti jää helposti opettajan ja asiantuntijan roolien taakse, mutta se ei poista sitä. Niinpä lähiesimiehen perustehtävän hahmottaminen oli erittäin tärkeää. Kuva 5 viitoitti yhtä johtavien opettajien valmennuksessa kuljettua polkua. Lähiesimiehen työn osien hahmottaminen auttoi kokonaisuuden hahmottamisessa. Lähiesimiehen perustehtävä kiteytyy suorituksen johtamiseen. Suorituksen johtaminen organisaatiossa on arjessa toteutettuna strategisen johtamisen tärkein lenkki. Lähiesimies on se, joka varmistaa, että organisaation jokainen lenkki toimii yhteisten linjausten mukaan ja toteuttaa koko organisaation yhteistä perustehtävää oman tehtävänsä hoitamalla. Lähiesimiehen harteilla lepää paljon. Aikuisopiston toimintaympäristö tuo lähiesimiehenä toimimiseen vielä aivan omaleimasta lisähaastetta, jota ei voida sivuuttaa. Johtavat opettajat toimivat esimiehinä tuntiopettajille. Tuntiopettajien sitouttaminen ja sitoutuminen organisaatioon on hyvin henkilöstä riippuvaista. Jollekin on erittäin tärkeää tehdä töitä juuri Vantaan aikuisopistolle, jollekin taas on aivan sama mikä opisto tai kuinka monta opistoa toimii samanaikaisesti työnantajana. Säännölliset kokoontumiset, toiminnan seuraaminen ja ohjaaminen, kriittisiin kohtiin puuttuminen jne. ovat lähiesimiehen johtamisen välineitä, jotka puuttuvat Aikuisopiston johtavien opettajien koko ajan käytössä olevasta johtamisvalikoimasta. Tuntiopettajien esimiehenä toimimisen erilaisuus nostaa esimieskollegiaalisuuden toteutumisen aivan uudelle tasolle. Johtavan opettajan esimiesroolin täyttäminen voi hyvin, jos se saa oman organisaation sisällä omien esimiesten jatkuvan tuen, sekä kollegojen kanssa työn tutkimisen ja kehittämisen mahdollisuuden. Tähän kollegiaaliseen jakamiseen liittyy myös muiden pääkaupunkiseudun opistojen vastaavissa tehtävissä toimivien kollegojen kanssa työskentely nimenomaan esimiesroolin kantamisen tukena. Perinteisesti se yhteistyö mitä on toteutettu, on liittynyt oman ainealueen yhteiseen kehittämiseen. Esimiehen direktio-oikeus? Yksi yksittäisistä valmennuksen sisältöalueista ansaitsee tulla erikseen mainituksi. Työlainsäädännön tuntemisen vahvistuminen ja tähän liittyen esimiehen lakisääteisen työvälineen, direktio-oikeuden, teroittaminen. Hyvää esimiehisyyttä on, että esimies tietää mitkä ovat asemaan liittyvät oikeudet ja osaa käyttää niitä. Voidaan sanoa, että esimiesasemaan kuuluvien oikeuksien käyttö on annetun ja vastaanotetun työtehtävän velvollisuuden täyttämistä. Tämänkin asian käsittely ryhmän kanssa tuotti hyvää keskustelua ja hienoja oivalluksia. Toimistotiimin liittyminen valmennuskokonaisuuteen Jo johtavien opettajien valmennuskokonaisuutta suunniteltaessa Aikuisopiston ylin johto totesi, että koko henkilöstö on saatava mukaan ja tietoiseksi siitä, että ihan jokaisen omaa panosta tarvitaan Aikuisopiston menestystä takaamaan. Helmikuussa 2011 sovittiin, että johtavien opettajien valmennus päätetään yhteiseen päivään, jonka sisällön painopiste on yhteisten arvojen tutkimisessa. Kts. kuva 4. Valmentajan näkökulmasta vietimme osallistujille erittäin vaativan päivän Arvokeskustelu on aina vaativaa. Se haastaa yksilön perimmäisten pohdintojen äärelle. Päivän aikana pohdittiin, mikä itse kullekin on aidosti ja rehellisesti tärkeää omassa työssään. Sieltä löytyivät ne 16 Vantaan aikuisopisto 2011

19 käyttöarvot, jotka ohjaavat jokaisen omaa toimintaa. Tehtiin vertailevaa tutkimusta käyttöarvojen ja julkilausuttujen arvojen suhteesta, pohdittiin olemassa olevia sekä tiedostettuja että tiedostamattomia moraalisia koodeja. Päivä oli vaativa, mutta havaintojeni mukaan erittäin tarpeellinen vahvistamaan yhteisöllisyyden ja sen vaalimisen tunnetta organisaatiossa. Yhteinen päivä oli silta ja siirtymä johtavien opettajien valmennuksesta toimistotiimin valmennukseen, jonka suunnittelukokous pidettiin opistolla Läsnä olivat rehtori Kaisa Väyrynen, apulaisrehtori Petri Vahtera, toimistoesimies Eeva Enbäck ja valmentaja Riitta-Maija Vesanen. Niin toimistoesimiehelle kuin rehtoreillekin oli jo toteutuneiden valmennusten kautta syntynyt selkeitä ajatuksia siitä, minkälaisten asioiden käsittelystä voisi olla toimistotiimille tiiminä hyötyä, ja minkälaisten asioiden työstäminen vahvistaisi koko opistoa ja liittyisi ennen kaikkea sii- hen, mitä aikaisimmissa valmennuksissa oli tehty. Nämä ajatukset ja valmentajan pohdinnat olivat vahvasti samansuuntaiset. Toimistotiimin kolmen päivän valmennuksen pääsisällöt on kerrottu kuvassa 6. Ensimmäisistä yhteisistä työskentelyhetkistä lähtien sain valmentajana aistia ryhmän luottamuksen valmentajaa kohtaan. Keskinäinen luottamus on korvaamattoman arvokasta. Se vaikuttaa siihen, miten ryhmä ja valmentaja työskentelevät yhteen, miten rohkeasti otetaan käsittelyyn aratkin asiat ja mitä lopputulemana saadaan aikaan. Toimistotiimi teki töitä tosissaan. Se tarttui esimiehensä johdolla välityöskentelytehtäviin. Piti ylimääräisiä tiimikokouksia valmennuksen ympärillä, ja mikä tärkeintä, oli ylpeä tekemästään työstä. Tiimisopimus Toimistotiimi rakensi yhteisten keskustelujensa kautta itselleen tiimisopimuksen valmennuksen aikana. Tiimisopimus pitää Kuva 6: Toimistotiimin valmennuksen aikataulu ja pääsisällöt Vantaan aikuisopisto

20 sisällään tiimin kirkastetun perustehtävän ja tiimin merkityksen koko organisaation toiminnan turvaamisen kannalta. Sopimukseen kuuluu myös tiimin yhteisen työn organisointi. Näitä ovat mm. palaverikäytänteet, tiedonkulun varmistaminen ja vastuiden ja sisäisen työnjaon selkiyttäminen. Sopimukseen sisältyvät myös pelisäännöt keskinäisen ammatillisen vuovaikutuksen ylläpitämiseen. Tiimisopimus on hieno saavutus, jonka merkittävyys todentuu valmennuksen jälkeisessä organisaatioelämässä. Tiimisopimuksen perimmäinen tavoitehan on niin yksittäiselle tiimin jäsenelle, tiimin esimiehelle, koko tiimille kuin koko organisaatiollekin toimia välineenä, jonka avulla varmistetaan tiimin pysyminen perustehtävässään. Yhdessä sovitut pelisäännöt tuottavat paljon hyvää kaikille ja vahvistavat yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta niin tiimissä kuin sen ulkopuolellakin. Tiimisopimuksen toimivuuden ja pelisääntöjen pitämisen jatkuva arviointi ja rohkeus puuttua epäkohtiin ovat tiimin yhteisiä tehtäviä tästä eteenpäin. Yhteistä kaikille valmennusosille Oli yksilön asema, rooli ja perustehtävä organisaatiossa mikä tahansa, on hyvä itsetuntemus sen roolin onnistumisen edellytys. Mitä minä itsestäni ihmisenä ymmärrän; missä määrin tiedostan sen, miten minä vaikutan ympäristööni eri foorumeilla; tulkitaanko tekoni ja tekemättä jättämiseni kuvittelemallani tavalla, sekä monet muut itsensä tuntemisen osa-alueet, ovat se panos, jonka ihminen tuo työyhteisöönsä. Tietoisuus itsestä, omasta osaamisesta ja siihen kohdistuvista odotuksista, omasta roolista ja sen menestyksekkäästä toteuttamisesta, ovat organisaatiossa ja sen eri tasoilla toimimisen peruspilarit. Näiden asioiden pohtiminen oli vahva yhteinen nimittäjä jokaiselle valmennukselle. Myös ammatillisen vuorovaikutuksen perusasioiden ja työn maailmassa toimimisen edellytysten ja vastuiden omakohtainen ymmärtäminen, kuuluivat jokaiseen valmennukseen. Roolitietoisuus, työelämän ja kodin roolien eron ymmärtäminen, alaisen ja esimiehen roolin kantamiseen liittyvä osaaminen ja velvollisuudet, ja omaan työroolin kohdistuvat odotukset, olivat yhteistä sisältöä kaikissa valmennuksissa. Valmentajan ajatuksia Tiedän sanoneeni tämän jo monessa yhteydessä ääneen, mutta se on harvinaista herkkua organisaation-, johdon- ja työyhteisövalmentamisen maailmassa, joten se kestää toistamisen: olen ollut etuoikeutettu ja olen siitä nöyrästi kiitollinen. Olen saanut tehdä töitä yhdessä organisaatiossa pitkään ja kokonaisvaltaisesti, kaikilla sen tasoilla erikseen ja yhdessä. Tämä on harvinaista, ja Vantaan aikuisopistossa tämän mahdollisti pitkäjänteinen, tulevaisuuteen resursoiva, ja kunnioittavasti osallistava johtaminen eikä vain osallistava vaan myös osallistuva. Nykyään tiedetään puheen tasolla hyvin kokonaisuuden näkemisen merkitys johtamisessa. Samoin tiedetään, että johdon ja esimiesten läsnäolo on erittäin merkityksellistä työntekijöille. Ilman helikopteriperspektiiviä johtaminen on hyvin lyhytjänteistä ja helposti organisaation arjesta itseään eristävää. Liian harvoin johtamisen teot osoittavat, että nämä asiat myös ymmärretään. Johtamisen teoriatiedon ja arjen tekojen yhtyminen näin vahvasti ja selkeästi kuin Aikuisopistossa vuosien 2010 ja 2011 aikana on tapahtunut, ei todellakaan ole yleistä. Tämä työ on ollut itselleni erittäin tyydyttävää ja tulee jäämään kouluttaja/ valmentaja/konsultti urani huippuhetkiin. Olen saanut itse oppia tästä työstä ehkäpä enemmän kuin kukaan muu, ja siitä olen nöyrästi kiitollinen. Mikä parasta saan jatkaa tätä työtä Vantaan aikuisopistossa tulevissa seurantapäivissä tänä vuonna Ihan jokaista aikuisopiston toimijaa yhteistyöstä kiittäen, mökillä Hattulan Takajärvellä, Riitta-Maija Vesanen 18 Vantaan aikuisopisto 2011

21 Opetustoiminta Kansalaisopisto toimii kolmen lukukauden periodeissa: Talvilukukausi on , kevät/kesälukukausi ja syyslukukausi Aikuisten maahanmuuttajien työvoimapoliittinen koulutus toimii ympäri vuoden, ja valmistava ja perusopetus noudattavat Vantaan opetuslautakunnan päättämiä perusopetuksen työ- ja loma-aikoja. Toiminnan tunnusluvut KURSSIEN MÄÄRÄT Aineryhmä talvi kesä syksy yhteensä Yhteiskunnalliset Musiikki Kuvataiteet Kädentaidot Kotitalous Liikunta, tanssi ja terveys Kielet Tietotekniikka Ruotsinkielinen opetus Maahanmuuttajakoulutus KAIKKI YHTEENSÄ OSALLISTUJIEN MÄÄRÄT Aineryhmä talvi kesä syksy yhteensä Yhteiskunnalliset Musiikki Kuvataiteet Kädentaidot Kotitalous Liikunta, tanssi ja terveys Kielet Tietotekniikka Ruotsinkielinen opetus Maahanmuuttajakoulutus KAIKKI YHTEENSÄ Vantaan aikuisopisto

22 Yhteiskunnalliset aineet kevät kesä syksy yht. Opiskelijoita Jonoon jääneitä kursseja ja tapahtumia opetustunteja Opetuspaikat 8 Yhteiskunnallisissa aineissa järjestettiin vuonna 2011 muutama kurssi enemmän kuin vuotta aiemmin, opiskelijoiden määrä kasvoi 500 opiskelijalla. Opetustuntien määrä kasvoi edellisvuotisesta noin 150 tuntia. Lukukausien väliset erot ovat tasaantuneet, mutta suurin syy tähän on tilastoinnissa tapahtunut muutos, kun kesälukukautta pidennettiin talvilukukautta typistämällä. Jonoja muodostuu edelleen samoille kursseille kuin aiempina vuosina, eli Reiki-kursseille ja ilmaisutaidon kursseille. Kurssitarjonnassa näkyivät vuonna 2011 niin vanhat tutut kuin aivan uudet kurssit. Yllä mainittujen lisäksi kirjallisuus ja kulttuuri, NLP, itse- ja ihmistuntemuksen kurssit sekä kirjoittaminen olivat suosittuja. Uusia kursseja ohjelmassa olivat muun muassa tarinateatteriin liittyvät kurssit sekä Miina Sillanpää-säätiön muistiterveyden kurssi Muista pääasia materiaalien tukemana. Kulttuurikokemuksia kurssilaiset ovat saaneet vuoden aikana eri kursseilla Juhani Ahosta Franz Kafkaan ja Alice Munroon. Joan Mirosta EMMAssa Hella W:hen elokuvissa ja Kalevala Granaínaan Tarvaspäässä, unohtamatta vierailuja Kansalliskirjastoon, kulttuurikeskus Caisaan ja teattereihin ja balettiin. Vuoden 2011 teatterielämyksiä olivat Studio Pasilan Ulkomaalainen ja KOM teatterin Totta-näytelmät, baletissa nähtiin uusi sovitus klassisesta Tuhkimosta. Luentoja ja tapahtumia Vuonna 2011 järjestettiin jälleen useita luentosarjoja. Yksi mielenkiintoisimmista oli Somalian historiasta, yhteiskunnasta ja kulttuurista kertova luentosarja, jonka luennoitsijoina toimivat muun muassa Suomi-Somalia seuran puheenjohtaja Yusuf M. Mubarak ja vuoden 2011 pakolaisnainen Saido Mohamed. Lähempänä kotia olevat aiheet löytyivät Vantaa-Seura ry:n 50-vuotisjuhla luentosarjasta. Sarjassa liikuttiin Vantaan esihistoriasta kotikaupunkimme tulevaisuuteen. Lisää historiaa löytyi luentosarjassa Historiallisia tapoja ja makuja, jonka aikana saatiin kuulla keskiajan ruokataloudesta ja yrteistä, viikinkien herkuista ja Turun linnan hovin herkuista Katariina Jacellonican ajalta. Senioriakatemian luennon osallistujia Foibessa. Kuva: Heli-Kaarina Degerman 20 Vantaan aikuisopisto 2011

23 Keväällä ohjelmassa oli vielä kaksi Ikäihmisten yliopiston luentosarjaa Tieteen kansainvälistyminen ja Tietoa ja taitoa, syksyllä sarjat muuttuivat Senioriakatemian luentosarjoiksi, mutta jatkoivat tutuilla paikoillaan. Tietoa ja taitoa sarjassa kuultiin asiaa EU:sta, virsiin ja uutisten kielestä lauantain toivottuihin levyihin. Syksyn aiheita olivat Arabimaiden tilanne sekä otsikon Miten minusta tuli minä alle sijoittuvia henkilökuvia. Elämästään kertoivat professorit Helena Ranta ja Jorma Hynninen, kirjailijat Kaari Utrio ja Risto Isomäki, valtioneuvos Riitta Uosukainen, emeritus piispa Eero Hyvönen sekä emerita maaherra Pirjo Ala-Kapee. Ikäihmisten yliopiston ja senioriakatemian luentojen kävijämäärät nousevat päälle 300 opiskelijan, joista useimmat käyvät useammalla kuin yhdellä luennolla. Myös yksittäisiä luentoja järjestettiin jonkin verran. Aiheina olivat muun muassa perheenjäsenen psyykkinen sairastuminen, musiikki ilon ja hyvän olon lähteenä sekä islamin uskonto. Vapaaehtoistoiminnan vuoden verkoston kanssa laadittiin luentosarja, jonka aloitusluento Kuinka pääsen vapaaehtoiseksi luennoitsijanaan Anna Birgitta Pessi järjestettiin Aikuisopistolla. Vuoden suosituimmat tapahtumat olivat näytelmäkurssien esitykset, joiden yleisössä oli sekä keväällä että joulun alla satojen katsojien joukko. Keväällä näytelmänä oli Metsolan kylän aarre ja joulun alla nautittiin kahdesta näytelmästä. Juupelijuu sanoi tonttu oli suunnattu selkeästi lapsille ja Aikainen lintu se nappaa kaverin käsitteli komediallisin keinoin yksinäisyyttä. Musiikki kevät kesä syksy yht. Opiskelijoita Jonoon jääneitä kursseja ja tapahtumia opetustunteja Opetuspaikat Musiikin tunnusluvut vastaavat varsin hyvin edellisen vuoden lukuja. Opiskelijamäärä on kuitenkin kasvanut selkeästi, mutta toisaalta jonoon jääneitä on vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rinnakkaisryhmiä oli edelleen vaikea muodostaa, koska musiikinopetustiloja ei ole tarjolla. Myyringissä olevaa aikuisopiston musiikkiluokkaa varusteltiin lisää erikoiskursseja ajatellen. Sen sijaan Tikkurilassa opetus on tavallisissa luokissa, joten erikoiskurssit painottuvat yhä edelleen Myyrinkiin. Huuliharppukurssin suosio oli yksi vuoden 2011 iloinen yllättäjä. Opetus alkoi jo edellisenä vuonna, mutta silloin mielenkiinto oli laimeampaa. Syksyllä 2011 kurssille jäi jonoon 19 opiskelijaa. Kevään kurssi eli silloiset aloittelijat esiintyivät opettajansa Jari Komulaisen johdolla Pasilan kirjastossa Juri Gagarinin vuosipäivän tilaisuudessa. Esiintymisestä olisi poikinut esiintymismatka Pietariin syksyllä, mutta ajankohta ei sopinut ryhmälle. Ei hullumpi saavutus vajaan vuoden huuliharppua opiskelleille! Aloitteiden pohjalta perustettiin Myyrmäkeen uutena kurssina ikäihmisille tarkoitettu kuoro. Tikkurilassa sellainen on toiminut jo pitkään. Oppilaista muodostuikin heti innokas 2-3 -äänisesti laulava n. 20 hengen naiskuoro vahvistettuna yhdellä miesäänellä. He löysivät nimekseen pirteästi Seniorisirkut ja heilläkin esiintymiset alkoivat Myyringin aulassa heti joulukuussa. Molempia kuoroja johtaa Ilona Tuovinen. Tikkurilan eläkeläiskuoro ja Helsingin suomenkielisen työväenopiston Virkkarikuoro pitivät yhteiskonsertin keväällä sekä Malmitalolla että opistotalolla. Vantaan aikuisopisto

24 Esiintymisiä ja yhteistyötä eri musiikkiryhmillä on valtavasti ja mitä erilaisimmissa kohteissa. Vantaan Naislaulajilla oli 35-vuotisjuhlavuosi ja juhlakonsertti Martinuksessa lokakuussa. Kuorolla on Japanissa ystävyyskuoro Sareja, joka vieraili vuorostaan Vantaalla toukokuussa. Kuoroilla oli toukokuussa Myyrmäen kirkossa yhteiskonsertti Kiwo-Ueru istutamme puuta. Kesän aikana Helsingin pitäjän kirkonkylän nostalgisissa myllyilloissa esiintyivät ja vetivät yhteislaulua pelimannit, Tikkurilan mieskuoro, Tikkurilan eläkeläiskuoro, Rekolan sekakuoro ja Vantaan Naislaulajat. Opistotalon juhlasalissa seinät pullistelivat Tixibandin kevätkonsertissa huhtikuussa, kun heidän solistinaan oli Martti Suosalo. Ohjelmat loppuivat kesken ja osa tulijoista piti käännyttää ovelta. Opiston joulutapahtumassa sama sali oli täynnä pieniä tonttumuskarilaisia ja heidän perheitään. Tämäkin kaikille avoin joululauluja leikkitilaisuus alkaa olla jo vakiintunut suosikki, joka tuo Aikuisopiston toimintaan mukaan monen ikäistä osallistujaa runsain määrin. Tikkurilan mieskuorolla oli keväällä Korson, Mäntsälän ja Porvoon mieskuorojen kanssa yhteinen produktio Suuri Tangokonsertti, joka esitettiin Mäntsälän monitoimitalossa, Korson Lumosalissa ja Porvoossa Linnankosken lukiossa. Vähemmän näkyviä, mutta erittäin tärkeitä ovat myös ne lukuisat esiintymiset, joita lauluryhmät, kitaristit ja hanuristit tekivät taas mm. vanhusten palvelukeskuksissa kuten Foibessa, Simonkodissa, Hoivakoti Hopeassa ja Myyrinkodissa. Suosituimpia aineita olivat edelleen erilaiset laulu- ja kitarakurssit. Varsinkin lukukausien lopulla järjestettiin lyhytkursseja, joihin osallistui sekä pitkillä kursseilla olleita että uusia opiskelijoita. Kesäkauden kursseja oppilaat eivät vieläkään ole oikein löytäneet, mutta sen eteen tehdään töitä. Ilahduttavaa on ollut havaita, että musiikin harrastuksen aloittavat yhä vanhemmat ihmiset. Opintoneuvonnassa on monen ihmisen kysymys ollut, että voinkohan minä aloittaa siinä ryhmässä, kun olen jo näin vanha. Toisaalta myös yhä nuoremmat osallistuvat kursseillemme. Ikä pelottaa ensimmäisillä opetuskerroilla, mutta kun tavoite on sama ja tullaan tutuiksi, opiskellaan ikä unohtuen aivan samassa ryhmässä. Kaiken ikäisissä on musiikillisesti erilaisia toiset oppivat nopeammin, toiset hitaammin. 22 Vantaan aikuisopisto 2011

25 Kuvataiteet kevät kesä syksy yht. opiskelijoita kursseja tunteja opetuspaikat Tilastot osoittavat vuonna 2011 tapahtuneen pientä kasvua. Suurin ero edelliseen vuoteen on kesälukukauden asiakasmäärien lisääntyminen. Opiston yleinen tavoite panostaa vetovoimaiseen kesälukukauteen on onnistunut kuvataiteissa. Kuvataiteiden erikoistilat ovat jatkuvasti hyvin varattuja ja pitkien kurssien päättymisen jälkeinen aika eli kevät on mahdollistanut lisäkurssien perustamisen. Kesälukukaudesta on muodostunut opetustarjontaprofiililtaan täysin omanlainen. Se on antanut myös opiskelijoille mahdollisuuden tutustua erilaisiin tekniikoihin sekä teemoihin lyhyillä intensiivikursseilla. Henkilöstöjärjestelyjä Taideopetuksen organisaatiossa tapahtui uusia järjestelyjä. Taideaineiden johtava opettaja Pekka Rytkönen siirtyi lukuvuoden alussa taide- ja taitoaineiden sekä tietotekniikan tiimipäälliköksi. Valokuvauksen päätoiminen opettaja Kauko Kaaresoja jäi syyskuun alussa eläkkeelle. Valokuvauksen kurssisuunnittelu siirtyi jo keväällä tietotekniikasta vastaavan opettajan Hannu Laamasen tehtäväkokonaisuuteen. Pistogallerian toiminnasta on vastannut (syksystä 2010 alkaen) päätoiminen taideaineiden opettaja Mauri Villberg. Taidekeskuksen tukipalveluita on hoitanut opistoisäntä Ahmed Ladarsi. Pisto-gallerian näyttelytoiminta lukuvuonna 2011 Pisto-gallerian näyttelyt jakautuvat kolmeen osaan. Varsinaisessa aulagalleriassa esillä on ollut opiston kutsumina kuuden taiteilijan itse valitsemat teoskokonaisuudet. Taiteilijat pitivät myös näyttelynsä esittelytilaisuuden taidekeskuksessa toimiville opistoryhmille. Taidekeskuksen sisääntulokäytävällä on ollut esillä eri tekniikoin toteutettuja teoksia seinä- ja kaappivitriineissä. Kevätlukukaudella 2011 esittäytyi kolme taiteilijaa, joista osa toimii opiston taideaineiden tuntiopettajina. Tammikuussa esillä oli Leena Golnikin grafiikkaa pääasiassa puupiirroksia. Golnik aloitti taideopintonsa Vantaan kaupungin työväenopistossa 1970-luvun lopulla ja näin ollen hänellä on omakohtaisia kokemuksia opiston toiminnasta. Helmikuussa töitään esitteli öljyvärimaalausryhmän vetäjä Anna Kapulainen osin suurikokoisillakin maalauksilla. Maaliskuussa croquis-piirroksiaan esitteli tuntiopettajana toimiva Rebeka Niska. Syyskauden taiteilijat olivat taidemaalari Tarja Polari ja tuntiopettajana toimiva Anna-Leena Vilhunen, jotka asettivat esille maalauksia ja piirustuksia. Tarja Polari kutsuttiin edustamaan Vantaan taiteilijaseuraa. Hän on pitkäaikainen vantaalainen taiteilija, joka on toiminut 1970-luvulta saakka aktiivisesti myös taiteilijajärjestöissä. Lisäksi galleriassa oli graafikko Susanna Suikkarin metalligrafiikan näyttely. Hän on vetänyt opiston grafiikan ryhmää Myyrmäkitalossa jo usean vuoden ajan. Vitriininäyttelyt Vitriinit on varattu pääosin eri ryhmissä harrastaneille opiskelijoille. Kevätkaudella seinävitriinien näytteille asettajiksi valittiin hakemuksien perusteella maalauksia Mauno Pullilta, Vaula Kujalalta ja Irma Saarlolta. Kaappivitriininäyttelyitä pitivät Jarmo Kahlos ja Pirkko Lipponen veistoksillaan ja Johanna Ojasen opintoryhmä keramiikallaan. Syyskaudella seinävitriineissä maalauksiaan esittelivät Aino Törmälä, Raija Nieminen ja Virva Hornborg. Kaappivitriineissä puolestaan nähtiin sekä Pirjo Hautasen opintoryhmän että Merja-Riitta Koposen keramiikkaa. Lisäksi esillä oli Pekka Rytkösen vetämän pronssivalukurssin pienoisveistoksia. Näyttelyvuoden päätteeksi kaappivitriineissä oli käsityöaineiden esineistöä, pienoisryijyjä ja eri materiaaleista valmistettuja esineitä. Kevätnäyttelyt Länsi-Vantaan taidepiirien kevätnäyttely pidettiin Taidetalo Toteemissa Myyrmäessä. Vantaan aikuisopisto