selvitys muotoilutoimialasta Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "selvitys muotoilutoimialasta Suomessa"

Transkriptio

1 selvitys muotoilutoimialasta Suomessa 1 Taideteollinen korkeakoulu Koulutuskeskus

2

3 OSAAMISEN EHDOT selvitys muotoilutoimialasta Suomessa Taideteollinen korkeakoulu Koulutuskeskus Muotoilun tutkimuslaitos Petra Tuovinen

4 ISBN ISSN Painopaikka: Kirjapaino Tieto, Helsinki Graafinen suunnittelu ja taitto: Sari Väkelä Taideteollinen korkeakoulu, Koulutuskeskus

5 SAATESANAT OSAAMISEN EHDOT selvitys muotoilutoimialasta Suomessa Missä menee suomalainen muotoilija? Mitkä ovat suunnittelun ja muotoilun toimintaedellytykset? Mitä osaamiseen liittyviä tekijöitä pidetään merkittävinä? Millä alueilla tarvitaan lisäkoulutusta? Oheinen tutkimusraportti pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin. Tutkimus on toteutettu osana Designstudio-hanketta, jonka vastuullisena toteuttajana on toiminut Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus. Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus on korkeakoulun erillislaitos, joka antaa ammatillista täydennyskoulutusta ja avointa korkeakouluopetusta designin, median ja kulttuurin aloilta. Koulutuskeskus edistää myös taideteollisen alan yritystoiminnan syntymistä sekä tuottaa käytännönläheistä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Muotoilun alalle suunnattu Designstudio on vuonna 1999 aloitettu koulutus- ja kehityshanke, jota ovat rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto ja Uudenmaan TE-keskus. Designstudion toiminnan perustana ovat olleet toimialatutkimukset sekä muotoilun ammattilaisille ja muotoilua hyödyntäville PK-yrityksille suunnatut koulutus- ja kehityspalvelut. Tavoitteena on ollut saada entistä useampi yritys käyttämään muotoilua osana liike- ja tuotekehitystoimintaansa. Raportti selvittää muotoilijoiden ja muotoilutoimistojen uusia osaamistarpeita sekä alan suhdanteiden kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Kartoituksella on kerätty myös tietoa alan täydennyskoulutuksen ja alalle suunnattavien kehittämistoimien tarpeisiin. Tutkimuksessa keskitytään kolmeen pääkohderyhmään: sisustusarkkitehteihin, teollisiin muotoilijoihin ja graafisiin suunnittelijoihin. Tutkimuksen toteutti Muotoilun tutkimuslaitos Lahdesta. Kiitämme kaikkia tutkimuksen suunnitteluun, tekemiseen, rahoitukseen ja muihin järjestelyihin osallistuneita sekä erityisesti kyselyyn vastanneita lukuisia suunnittelijoita ja muotoilijoita, joiden panos mahdollisti laajan kartoituksen muotoilun nykytilasta Suomessa. Helsingissä Erkki Kujanpää Johtaja Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus Eeva Mäkinen Projektipäällikkö Designstudio 5

6 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 9 2 TUTKIMUKSEN TAUSTAA 10 3 AMMATISSA MENESTYMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Toimeksiantojen saaminen Menestymiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavat tekijät Kilpailuetuun vaikuttavat tekijät Yhteistyö muiden alojen kanssa Nykyisessä työssä viihtyminen ja tulevaisuuden näkymät 21 4 NYKYINEN OSAAMINEN JA KOULUTUSTARVE Erikoistuminen osaamisalueittain Graafinen viestintä Tilasuunnittelu Teollinen tuotesuunnittelu Markkina- ja tuotantotuntemus Suunnittelun apuvälineet Oma osaaminen muilla alueilla Liiketaloudellinen osaaminen Projektinhallinnan osaaminen Tekninen ja materiaaliosaaminen Osa-alueiden tärkeys Täydennyskoulutukseen osallistuminen 30 5 SUUNNITTELIJAT YRITTÄJÄNÄ Yritysten perustiedot Asiakkaat Toimeksiannot Muotoilutoimistojen kehittymisen esteitä 41 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 42 7 SUMMARY AND CONCLUSIONS 45 6

7 KUVALUETTELO KUVALUETTELO Kuvio 1 Vastausten jakautuminen ammattiryhmittäin 10 Kuvio 2 Tutkinnot ammattialoittain 11 Kuvio 3 Keskimääräiset valmistumis- ja ammatinharjoittamisen aloitusvuodet 11 Kuvio 4 Ammatin harjoittaminen 12 Kuvio 5 Kielitaito ryhmittäin 12 Kuvio 6 Menestymiseen vaikuttavat tekijät 15 Kuvio 7 Epäonnistumisiin vaikuttavat tekijät 16 Kuvio 8 Kilpailuetuun vaikuttavia tekijöitä 17 Kuvio 9 Kilpailuedun puolustamiseen käytettyjä keinoja 18 Kuvio 10 Kiinnostavat yhteistyötahot/sisustusarkkitehti 19 Kuvio 11 Kiinnostavat yhteistyötahot/teollinen muotoilija 20 Kuvio 12 Kiinnostavat yhteistyötahot/graafinen suunnittelija 20 Kuvio 13 Työssä viihtyminen 21 Kuvio 14 Erikoistuminen graafiseen viestintään eri ammattiryhmissä 23 Kuvio 15 Erikoistuminen tilasuunnitteluun eri ammattiryhmissä 24 Kuvio 16 Erikoistuminen teolliseen tuotesuunnitteluun eri ammattiryhmissä 25 Kuvio 17 Markkina- ja tuotantotuntemukseen erikoistuminen eri ammattiryhmissä 27 Kuvio 18 Suunnittelun apuvälineiden käyttö eri ammattiryhmissä 27 Kuvio 19 Liiketaloudellinen osaaminen keskiarvoina 27 Kuvio 20 Projektinhallinnan osaaminen 28 Kuvio 21 Tekninen ja materiaaliosaaminen 29 Kuvio 22 Osa-alueiden tärkeys 29 Kuvio 23 Vastaajien kiinnostus täydennyskoulutukseen 30 Kuvio 24 Koulutushalukkuus 30 Kuvio 25 Yrittäjänä toimiminen eri ammattiryhmissä 32 Kuvio 26 Yritysten keskimääräinen ikä 33 Kuvio 27 Henkilöstön määrä vuosina Kuvio 28 Luokitellut liikevaihdot vuosina Kuvio 29 Yrityksen kannattavuus 35 Kuvio 30 Asiakkaiden jakautuminen ryhmittäin 35 Kuvio 31 Asiakasyritysten tyypilliset koot 37 Kuvio 32 Asiakasyritykset toimivat 37 Kuvio 33 Toimeksiantojen määrä ammattiryhmittäin 37 Kuvio 34 Toimeksiannon tyypillinen kesto kuukausina 38 Kuvio 35 Toimeksiantojen tyypillinen koko markkoina 39 Kuvio 36 Suunnittelutyön laatu 39 Kuvio 37 Suunnittelutyön hinta 40 7

8 8

9 1 JOHDANTO Muotoilun kenttää ovat viime vuosina ravistelleet useat ja edelleenkin kiihtyvät muutostekijät. Nämä tekijät ovat maailmanlaajuisia mutta ilmenevät kussakin maassa niiden paikallisia olosuhteita heijastavalla tavalla. Informaatioteknologinen vallankumous, maapalloistuminen, ylikansallisten pääomavirtojen pidäkkeetön paikantuminen niiden kannalta aina edullisimpaan sijoitusympäristöön sekä kansainvälisten säätelyjärjestelmien purku ovat vain muutamia niistä kehitystekijöistä jotka vaikuttavat väistämättä myös siihen, miten suomalaisetkin muotoilijat voivat harjoittaa tointaan ja välittää osaamistaan sekä kotimaiselle että kasvavasti myös kansainväliselle asiakaskunnalleen. Mitkä ovat muotoilijan ammatillisen toiminnan ehdot, mahdollisuudet ja esteet Suomessa uuden vuosituhannen koitteessa? Miten muotoilijat itse näkevät toimintansa suhteessa toisaalta omaan osaamiseensa ja toisaalta sitä asiakkaille välittävään yritystoimintaansa? Tämä selvitys valottaa osaltaan näitä seikkoja kolmen muotoilukentän ammattiryhmän, teollisten muotoilijoiden, sisustusarkkitehtien sekä graafisten suunnittelijoiden antamien vastausten kautta. Selvitys itse asettuu osaksi niitä sekä kansallisia että kansainvälisiä toimintoja, joilla muotoilu pyritään aiempaa tiiviimmin kytkemään osaksi tuotantoelämää ja jotka ovat lukuisissa maissa synnyttäneet niin kehitysohjelmia kuin niitä pohjustavia muotoilupoliittisia mietintöjä. Edellisen vuosikymmenen suuri talouslama jälkiseurauksineen vaikutti oleellisesti sekä suomalaiseen yhteiskuntaan että sen tuotantoelämän rakenteisiin. Kun samaan kohtaan ajoittui myös muotoilun käytäntöä syvästi muuttanut informaatioteknologinen murros, voidaan 90-luvun puoliväliä hyvällä syyllä pitää vedenjakajana sekä uuden vaiheen alkuna. Tietotekniikka mahdollisti paitsi uudet ja uuden oppimista vaatineet suunnittelukeinot myös aivan uudenlaisen, nopean ja tehokkaan verkostoitumisen kansainvälisine ulottuvuuksineen. Muotoilijoille tämä merkitsi sekä pakotetta uuden keinovalikoiman haltuunottoon että usein raskaitakin laite- ja ohjelmistoinvestointeja. Muutokset teollisuuden ja viennin painopisteissä avasivat uusia toimialueita mutta samalla kavensivat eräiden perinteisesti muotoiluintensiivisten alojen elintilaa. Tilaajakunnassa tapahtuneet muutokset kuten julkisella sektorilla keskusjohtoisen rakentamishallinnoinnin lakkauttaminen puolestaan johtivat dramaattisiin vähennyksiin sisustusarkkitehtien saamissa toimeksiannoissa. Graafisessa teollisuudessa niinikään digitalisoituminen muutti oleellisesti graafisten suunnittelijoiden työnkuvaa. Vuonna 2001 on meneillään maamme talouden nousujohteisen kehityksen seitsemäs lihava vuosi. Syvällisen rakennemuutoksen läpikäynyt teollisuutemme ja erityisesti sen informaatioteknologinen sektori myös työllistää muotoilijoita aiempaa laajemmin. Vakiintuneet muotoilutoimistot ovat kasvaneet ja tilaa on löytynyt myös uusille muotoilupalveluiden tarjoajille. Suotuisa talouskasvu on kuitenkin tukenut muotoilukentän eri osaamisryhmiä epätasaisesti. Mihinkään lamaa edeltäneeseen tilanteeseen ei ole palattu vaan kenttä on ryhmittynyt uudella tavalla. Tämä koskee sekä toimeksiantajia että muotoilijoita ja heidän omaa yritystoimintaansa. Viime vuosikymmenen lopulla heräsi kysymys muotoilun uudenlaisesta, entistä laajemmasta ja syvemmästä hyödyntämisestä osana maamme nopeasti kehittynyttä tuotantoelämää. SITRA teetätti vuonna 1998 julkaistun selvityksen (Muotoiltu etu I II) muotoilumme nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Heti tämän jälkeen opetusministeriö kokosi työryhmän laatimaan kansallista muotoilupoliittista ohjelmaa; tämän asiakirjan (Muotoilu 2005!) valtioneuvosto vahvisti vuonna Parhaillaan on meneillään näissä asiakirjoissa esille nostettujen toimintalohkojen yksilöidympi kehittäminen. Nyt käsillä oleva selvitys muotoilijoiden ja muotoilutoimistojen toimintaehdoista pyrkii osaltaan tuomaan rakennuspuita muotoilumme laaja-alaiseen kehittämistyöhön. 9

10 2 TUTKIMUKSEN TAUSTAA OSAAMISEN EHDOT Selvitys muotoilutoimialasta Suomessa -tutkimuksen aineisto kerättiin tammi helmikuussa Kysely lähetettiin muotoilualan ammattilaiselle, jotka kuuluvat toimialojensa ammattijärjestöihin. Mukana olivat sisustusarkkitehtien SIO ry, teollisten muotoilijoiden TKO ry ja graafisten suunnittelijoiden Grafia ry. Uusintapostituksen jälkeen vastauksia saatiin 375, joista hylättiin kaksi. Vastausprosentti oli 25, joka on tyydyttävä postikyselyssä. Toimialajärjestöjen jaottelun mukaan tutkimuksessa puhutaan kolmesta ammattiryhmästä: graafiset suunnittelijat, teolliset muotoilijat ja sisustusarkkitehdit. Vastaajien jaottelu ammattiryhmiin tehtiin tutkintonimikkeen, suuntautumisvaihtoehdon sekä ammattinimikkeen perusteella. Yksi ammattiryhmä voi pitää sisällään useita ammattinimikkeitä. Esimerkiksi graafisiin suunnittelijoihin luetaan graafikot, mainosgraafikot, taidegraafikot, animaattorit, sarjakuvapiirtäjät sekä kuvittajat. Suurin osa kyselyyn vastanneista, 200 henkilöä, oli graafisia suunnittelijoita. Sisustusarkkitehtejä vastaajista oli 90 ja teollisia muotoilijoita 83 (kuvio 1). Kyselyyn vastanneista 48 % oli naisia ja 52 % miehiä. Vastaajien keskimääräinen ikä oli 45,3 vuotta. Sisustusarkkitehtien keski-ikä (50,5 v) oli korkeampi kuin graafisten suunnittelijoiden (44,7 v) ja teollisten muotoilijoiden (41,5 v). Nuorin vastaajista oli 23-vuotias ja vanhin 80-vuotias, keskihajonta oli 12 vuotta. Yli 65-vuotiaita vastaajia oli 16, joista 13 eläkeläisiä. Vastaajista kolmanneksella oli aikaisempi Taideteollisen korkeakoulun tutkinto. Samoin kolmannes oli opiskellut opisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon. 27 % vastaajista oli suorittanut muun akateemisen tutkinnon. 22 henkilöä (6 %) oli hankkinut ammatillisen pätevyyden työn kautta. Vastaajista kolmella oli taiteen tohtorin ja kahdella lisensiaatin tutkinto. Tutkinnot erosivat ammattiryhmittäin. Sisustusarkkitehdeistä suurimmalla osalla (61 %) oli vanha TaiKin tutkinto kun taas teollisista muotoilijoista enemmistöllä (59 %) oli akateeminen tutkinto. Graafisen alan suunnittelijoilla oli monia erilaisia koulutustaustoja ja ammattialoja. Heistä suurin osa (44 %) oli suorittanut joko ammattikorkeakoulutai opistotutkinnon. Graafisen alan suunnittelijat olivat myös muita ryhmiä useammin oppineet ammatillisen pätevyyden työn kautta, jolloin heiltä puuttui tutkinto (kuvio 2). KUVIO 1 Vastausten jakautuminen ammattiryhmittäin graafinen suunnittelija 53,6% sisustusarkkitehti 24,1% teollinen muotoilija 22,3% 10

11 KUVIO 2 Tutkinnot ammattialoittain (n = 367) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % akateeminen tutkinto 17,4 % 21,3 % 59,0 % opisto/amk-tutkinto 11,2 % 15,7 % 44,6 % vanha Taik-tutkinto 19,0 % 24,1 % 60,7 % muu tutkinto 0,0 % 6,7 % 8,2 % ei tutkintoa 0,0 % 1,2 % 10,8 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija Tutkinnon lisäksi kyselyssä selvitettiin pääaineen tai suuntautumisvaihtoehdon vastaavuutta nykyiseen ammattiin. Sisustusarkkitehtuuria tai huonekalusuunnittelua pääaineenaan opiskelleista yhdeksän kymmenestä on päätynyt sisustusarkkitehdiksi. Sen sijaan teollisista muotoilijoista joka neljäs ja graafikoista joka kolmas on opiskellut pääaineenaan muuta kuin teollista muotoilua tai graafista suunnittelua. Vastauksista oli huomattavissa, että tiukkoja rajanvetoja ammattinimikkeiden välillä ei ollut vaan vastaajat sovelsivat eri ammattinimikkeitä joustavasti. Sisustusarkkitehdeistä 82 % kutsui itseään sisustusarkkitehdeiksi. Teolliset muotoilijat käyttivät useimmin nimikkeitä muotoilija,.teollinen muotoilija tai suunnittelija. Graafisten suunnittelijoiden useimmin käyttämät nimikkeet olivat graafikko, graafinen suunnittelija tai AD (63 %). Osa vastaajista käytti nimikkeenään yhdistelmänimiä kuten sisustussuunnittelija-muotoilija-taiteilija tai muotoilija-graafikko. Suurin osa vastaajista oli aloittanut ansiotyön ennen valmistumistaan; sisustusarkkitehdit noin kaksi vuotta, teolliset muotoilijat ja graafiset suunnittelijat noin vuotta ennen valmistumistaan. Vastaajista 9 henkilöä opiskeli tutkimusta tehtäessä. KUVIO 3 Keskimääräiset valmistumis- ja ammatinharjoittamisen aloitusvuodet valmistumisvuosi ammatinharjoittamisen aloitusvuosi sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 11

12 Vastaajista kolmasosa oli päätoimisia yrittäjiä. Yrittäjinä tai freelancereina toimivia oli noin puolet (46 %). Vajaa kolmasosa vastaajista oli työsuhteessa toisen palveluksessa. Yrittäjyyden kohdalla ammattiryhmät erosivat toisistaan merkittävästi. Graafisista suunnittelijoista ja sisustusarkkitehdeistä hieman yli puolet toimi yrittäjänä tai freelancerina. Sen sijaan teollisista muotoilijoista suurin osa työskenteli toisen palveluksessa ja vain joka viides ilmoitti olevansa itsenäinen yrittäjä. Kyselyssä ei ollut mukana yhtään pelkästään freelancerina toimivaa teollista muotoilijaa. Kuviossa 4 mainittu kohta monta työtä sisältää sellaisia henkilöitä, jotka toimivat yrittäjinä tai freelancereina osaaikaisesti ja tekevät lisäksi töitä toisen palveluksessa. Kohtaan muu on yhdistetty eläkeläiset (13), työttömät (4) ja koulutuksessa olevat (17). Vastaajien kielitaitoa selvitettiin kysymällä, millä kielillä he pystyvät harjoittamaan ammattiaan. Noin kymmenesosa vastaajista ilmoitti pystyvänsä harjoittamaan ammattiaan ainoastaan suomen kielellä. 29 % vastaajista ilmoitti pystyvänsä harjoittamaan ammattia kahdella kielellä 1 ja 33 % kolmella kielellä. Neljäsosa vastaajista ilmoitti pystyvänsä harjoittamaan ammattiaan neljällä tai useammalla kielellä. Kielitaito vaihteli eri ikäryhmien ja ammattiryhmien välillä. Esimerkiksi yli 55-vuotiaista 41 % kertoi pystyvänsä harjoittamaan ammattiaan neljällä tai useammalla kielellä. Sen sijaan alle 35-vuotiaista vain 16 % ja vuotiaista 23 % ilmoitti osaavansa neljää tai useampaa kieltä. Sisustusarkkitehdeistä peräti 40 % vastasi pystyvänsä harjoittamaan ammattiaan neljällä tai useammalla kielellä. Teollisista muotoilijoista vastaava osuus oli 22 % ja graafisista suunnittelijoista 19 %. KUVIO 4 Ammatin harjoittaminen 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % toisen palveluksessa 21,1 % 29,6 % 37,8 % yrittäjä 20,7 % 35,2 % 41,1 % freelancer 0,0 % 11,1 % 18,6 % monta työtä 7,0 % 16,7 % 28,0 % muu 10,0 % 9,5 % 13,4 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 1. suomi-englanti-kieliyhdistelmä oli tavallisin 12

13 KUVIO 5 Kielitaito ryhmittäin (n = 372) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % suomi 6,7 % 8,4 % 11,0 % kotimaiset kielet 0,0 % 4,4 % 4,5 % kaksi kieltä 13,3 % 33,7 % 35,0 % kolme kieltä 31,0 % 35,6 % 36,1 % neljä kieltä tai enemmän 18,5 % 21,7 % 40,0 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 13

14 3 AMMATISSA MENESTYMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Tässä kappaleessa käsitellään suunnittelijaryhmien ammatinharjoittamiseen vaikuttavia tekijöitä. Kyselyssä selvitettiin mm. toimeksiantojen saamista, suunnittelijoiden menestymiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä tulevaisuuden näkymiä. 3.1 Toimeksiantojen saaminen Teollisessa ympäristössä toimivan suunnittelijan työ lähtee tavallisimmin liikkeelle toimeksiannosta. Kyselyssä haluttiin selvittää, miten tai mitä kautta eri ammattiryhmät saavat toimeksiantonsa. Kyselylomakkeessa esitettiin 15 vaihtoehtoa, joita vastaajat arvioivat asteikolla 1 7. Vastaukset käsiteltiin faktorianalyysin avulla. Tulosten perusteella eri ammattiryhmät eivät juurikaan poikenneet toisistaan. Kaikissa ammattiryhmissä toimeksiannot saadaan useimmin yrityksen tai henkilön maineeseen perustuen. Etenkin graafiset suunnittelijat saavat toimeksiantonsa useimmin mainetekijöiden kautta. Mainetekijöiksi ryhmiteltiin yrityksen maine, uusien toimeksiantojen saaminen aiempien perusteella, asiakkaiden tiedustelut ja tarjouskilpailut. Toiseksi eniten toimeksiantojen saantiin vaikuttivat suunnittelijoiden henkilökohtaiset suhteet ja oma myyntityö. Vähiten toimeksiantojen saantiin nähtiin vaikuttavan ns. perinteiset markkinointikeinot (henkilökohtaista myyntityötä lukuun ottamatta), joihin luettiin mainonta, lehti-ilmoittelu, suoramarkkinointi, puhelinluettelon keltaiset sivut, messut ja näyttelyt. Vastaajat arvioivat myös, mitkä asiat yleisellä tasolla vaikuttavat toimeksiannon saamiseen tilanteessa, jossa toimeksiannosta kilpaillaan toisten suunnittelijoiden kanssa. Eniten toimeksiantojen saantiin nähtiin vaikuttavan koko maan taloudellinen tilanne. Kaikkien ammattiryhmien mielestä taloudellinen korkeasuhdanne lisää mahdollisuuksia toimeksiannoista kilpailtaessa ja vastaavasti lama vähentää niitä. Sisustusarkkitehdit kokivat kilpailutilanteessa tärkeänä kohdat asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen, projektiosaaminen, aikataulut ja oma liiketoiminnallinen osaaminen. Teollisten muotoilijoiden mielestä kilpailutilanteessa eduksi olivat niinikään asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen sekä tuoteinnovaatiot ja projektiosaaminen. Graafiset suunnittelijat kokivat tärkeimmiksi asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämisen, oman liiketoiminnallisen osaamisen ja koulutuksen tuomat mahdollisuudet. Mallisuojat, patentit ja trendit vaikuttivat kaikkien ryhmien mielestä vähiten toimeksiantojen saamiseen kilpailutilanteessa. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitä osa-alueita suunnittelua ostavat asiakkaat haluavat painottaa. Suunnittelijat kokivat, että asiakkaat haluavat suunnittelutyön painottuvan varsinkin ideointiin. Pitkäjänteinen kehitystyö, muotoilu sekä tuotekehityksen loppuvaihe olivat seuraavaksi tärkeimpiä. Strateginen yhteistyö, konseptisuunnittelu, tuotannon määrittely ja hankesuunnittelu eivät olleet yhtä tärkeitä alueita asiakkaille kuin edellä mainitut, mutta vastaajat totesivat suunnittelun painottuvan myös näille alueille. Graafisten suunnittelijoiden ryhmä erottui joukosta merkittävästi, sillä he kokivat etteivät asiakkaat halua useinkaan työn painottuvan pitkäjänteiseen suunnitteluun tai kehitystyöhön. Vastaajilta kysyttiin lisäksi, mihin he itse haluavat suunnitteluaan painottaa. Vastaukset olivat samansuuntaisia asiakkaiden näkemysten kanssa. Ideointi ja suunnittelutyö mainittiin tärkeimmiksi alueiksi. Graafiset suunnittelijat erosivat muista ryhmistä tuotekehityksen loppuvaiheen, muotoilun ja pitkäjänteisen kehitystyön kohdalla. He eivät kokeneet näitä alueita yhtä tärkeiksi kuin muut ryhmät. 14

15 3.2 Menestymiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavat tekijät Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitkä annetuista tekijöistä olivat eniten vaikuttaneet menestymiseen tai epäonnistumiseen suunnittelijana (kuviot 6 7). Menestymiseen liittyvien tekijöiden kohdalla vastaukset jakaantuivat tasaisesti, eikä suuria eroja eri ammattiryhmien välillä ollut. Luovuus arvioitiin kaikissa ammattiryhmissä tekijäksi, jolla on ollut suurin vaikutus menestymiseen suunnittelijana. Lähes yhtä merkityksellisinä pidettiin kohtia joustavuus, asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja tekninen osaaminen. Vähiten mainintoja saivat liiketoiminnallinen osaaminen, lisäkoulutus, tuotteistetut palvelut, alihankinta ja verkostuminen. Epäonnistumisiin liittyvien tekijöiden kohdalla vastaukset eri ammattiryhmien välillä vaihtelivat enemmän. Hajonta vastauksissa oli suuri eikä eri tekijöiden painotuksessa ollut huomattavia eroja. Kaikissa ammattiryhmissä vastaajien mukaan eniten epäonnistumisiin oli vaikuttanut liiketoiminnallisen osaamisen puute. Etenkin sisustusarkkitehdit ja graafiset suunnittelijat arvioivat liiketaloudellisen osaamisen puutteesta olleen haittaa toiminnalle. Seuraavaksi eniten epäonnistumisiin nähtiin vaikuttavan verkostoitumisen puute ja huono projektinhallinta. Vähiten epäonnistumisiin nähtiin vaikuttavan kohdat liiallinen erikoistuminen ja ei omia tuotteita. Muita mainittuja epäonnistumisiin vaikuttavia syitä olivat mm. aikapula, laman jälkeiset ongelmat ja asiakkaasta aiheutuneet syyt. Muutama vastaaja mainitsi, etteivät he olleet epäonnistuneet toiminnassaan. KUVIO 6 Menestymiseen vaikuttavat tekijät (n = 342) 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % luovuus 17,4 % 18,1 % 19,2 % joustavuus 14,8 % 13,6 % 15,1 % asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen 12,8 % 12,9 % 15,8 % tekninen osaaminen 12,6 % 14,5 % 14,5 % projektinhallinta 9,0 % 12,1 % 10,8 % erikoistuminen 9,5 % 11,1 % 10,6 % liiketoiminnallinen osaaminen 2,6 % 4,0 % 3,4 % lisäkoulutus 3,2 % 4,3 % 4,5 % muu 10,1 % 10,8 % 12,7 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 15

16 KUVIO 7 Epäonnistumisiin vaikuttavat tekijät 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% liiketoiminnallisen osaamisen puute 12,6 % 15,0 % 16,7 % verkostoitumattomuus 9,6 % 10,3 % 13,5 % huono projektinhallinta 9,0 % 8,9 % 10,6 % alihankinnan vaikea hallinta 6,5 % 8,8 % 10,0 % kykenemättömyys hyödyntää kv-toimintaympäristöä 7,3 % 8,2 % 8,6 % tekninen osaamattomuus 8,2 % 8,3 % 9,2 % vanhentuneet ammattitaidot 7,3 % 7,3 % 9,1 % jäykät toimintatavat 5,7 % 7,3 % 7,4 % erikoistumattomuus 5,3 % 5,5 % 9,3 % liiallinen erikoistuminen 4,9 % 5,0 % 6,4 % ei omia tuotteita 4,1 % 5,3 % 4,5 % muu 7,6 % 6,6 % 9,8 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 16

17 3.3 Kilpailuetuun vaikuttavat tekijät Vastaajilta kysyttiin, minkä tekijöiden he arvioivat vaikuttavan omaan kilpailuetuunsa suunnittelijana ja kuinka he puolustavat hankittua kilpailuetua. Kilpailuetuun vaikuttavia asioita arvioitiin valitsemalla annetuista vaihtoehdoista tärkeimmät (kuviot 8 9). Vastauksissa oli jonkin verran eroja eri ammattiryhmien välillä. Näytöt ja referenssit olivat sisustusarkkitehdeille ja teollisille muotoilijoille tärkeimpiä kilpailuetuun vaikuttavia tekijöitä. Graafiset suunnittelijat sen sijaan pitivät luovuutta tärkeimpänä tekijänä. Sisustusarkkitehdeille kokemus oli tärkeämpi kuin muille ryhmille. Aiemmat toimeksiannot ja niiden tuoma kilpailuetu koettiin kaikissa ryhmissä erittäin tärkeänä. Vähiten kilpailuetuun nähtiin vaikuttavan kohdat kustannustehokkuus, tehokkuus, trendikkyys ja patentit (koottu kohtaan muu). KUVIO 8 Kilpailuetuun vaikuttavia tekijöitä (n = 335) 0 % 5 % 10 % 15 % näytöt ja referenssit 10,2 % 12,4 % 12,8 % aiemmat toimeksiannot 11,8 % 11,6 % 12,3 % luovuus 9,7 % 10,3 % 13,6 % kokemus 9,8 % 9,6 % 12,1 % yhteistyökyvyt ja -taidot 5,2 % 9,2 % 9,8 % 8,9 % 9,6 % 10,1 % luotettavuus 6,8 % 8,7 % 9,0 % toimitusvarmuus ja aikataulussa pysyminen 7,9 % 7,1 % 8,8 % hyvät suhteet 3,4 % 6,3 % 6,0 % maine 5,8 % 6,3 % 6,9 % muu 7,2 % 9,9 % 10,9 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 17

18 Kilpailuedun puolustamiseen käytetyt keinot erosivat jonkin verran ammattiryhmittäin. Noin kolmasosa sisustusarkkitehdeistä, teollisista muotoilijoista ja graafisista suunnittelijoista arvioi tärkeimmäksi puolustuskeinoksi suoran yhteydenpidon asiakkaaseen. Seuraavaksi tärkeimmäksi keinoksi mainittiin kouluttautuminen. Kouluttautumisen lisäksi teolliset muotoilijat ja graafiset suunnittelijat arvioivat kilpailijoiden seurannan olevan tärkeä keino puolustaa omaa kilpailuetua. Kyselyn mukaan graafisille suunnittelijoille hinnoittelulla oli suurempi merkitys kilpailuedun puolustamisessa kuin muille ryhmille. Muita erikseen mainittuja asioita kilpailuedun puolustamisessa olivat työn laatu, nopeus, joustavuus, luotettavuus, persoonallisuus ja uusiutumiskyky. KUVIO 9 Kilpailuedun puolustamiseen käytettyjä keinoja 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % suoralla yhteydenpidolla asiakkaisiin 26,7 % 31,4 % 32,3 % kouluttautumalla kilpailijoiden seurannalla 11,4 % 21,6 % 16,4 % 19,1 % 15,9 % 16,7 % muotoilutrendien luomisella suunnittelutyön hinnoittelun uudelleen arvioimisella 10,3 % 12,9 % 8,0 % 8,6 % 7,5 % 8,5 % hinnoittelulla 7,6 % 6,0 % 13,7 % muu 9,2 % 9,0 % 7,2 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 18

19 3.4 Yhteistyö muiden alojen kanssa Muiden ammattialueiden kanssa verkostoituminen mainittiin aikaisemmin tärkeäksi kehittämiskohteeksi kaikissa ammattiryhmissä. Kyselyssä selvitettiin, minkä alojen kanssa sisustusarkkitehdit, teolliset muotoilijat ja graafiset suunnittelijat erityisesti haluaisivat tehdä yhteistyötä. Vastaukset vaihtelivat merkittävästi ammattiryhmien välillä ja tulokset on siksi esitetty ryhmäkohtaisina kuviona (kuviot 10 12). Sisustusarkkitehtejä kiinnosti eniten yhteistyö arkkitehtien, huonekalusuunnittelijoiden, maisemasuunnittelijoiden ja teollisten muotoilijoiden kanssa. Vähiten heitä kiinnosti yhteistyö valokuvaajien, uusmedia-, keramiikka- ja lasisuunnittelun sekä muoti- ja tekstiilisuunnittelun ammattilaisten kanssa (kuvio 10). Teollisia muotoilijoita kiinnosti yhteistyö eniten insinöörien, graafisten suunnittelijoiden, arkkitehtien ja markkinoinnin ammattilaisten kanssa. Vähiten heitä kiinnosti yhteistyö valokuvaajien, matkailualan ja muoti- ja tekstiilialan kanssa (kuvio 11). Graafisia suunnittelijoita kiinnosti eniten yhteistyö uusmedia-ammattilaisten, valokuvaajien, mainostoimistojen ja elokuva-alan ammattilaisten kanssa. Vähiten kiinnostavana pidettiin yhteistyötä insinööritoimistojen, huonekalusuunnittelijoiden, maisemasuunnittelijoiden ja arkkitehtien kanssa (kuvio 12) KUVIO 10 Kiinnostavat yhteistyötahot/sisustusarkkitehti (n = 84) sisustusarkkitehti 0 % 4 % 8 % 12 % 16 % 20 % arkkitehtuuri huonekalusuunnittelu teollinen muotoilu maisemasuunnittelu mainostoimistot yrityskonsultointi markkinointi sisustusarkkitehtuuri graafinen suunnittelu lavastus insinööritoimistot matkailu elokuva muoti- ja tekstiilisuunnittelu keramiikka- ja lasisuunnittelu uusmedia valokuva muu 19

20 KUVIO 11 Kiinnostavat yhteistyötahot/teollinen muotoilija (n = 80) teollinen muotoilija 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % insinööritoimistot graafinen suunnittelu sisustusarkkitehtuuri arkkitehtuuri markkinointi mainostoimistot huonekalusuunnittelu yrityskonsultointi uusmedia keramiikka- ja lasisuunnittelu maisemasuunnittelu teollinen muotoilu lavastus elokuva muoti- ja tekstiilisuunnittelu matkailu valokuva muu KUVIO 12 Kiinnostavat yhteistyötahot/graafinen suunnittelija (n = 187) graafinen suunnittelija 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % uusmedia valokuva mainostoimistot elokuva teollinen muotoilu sisustusarkkitehtuuri graafinen suunnittelu markkinointi lavastus matkailu muoti- ja tekstiilisuunnittelu keramiikka- ja lasisuunnittelu yrityskonsultointi arkkitehtuuri maisemasuunnittelu huonekalusuunnittelu muu insinööritoimistot 20

21 3.5 Nykyisessä työssä viihtyminen ja tulevaisuuden näkymät noin 70 %. Myös yrittäjät viihtyivät työssään jonkin verran paremmin kuin toisen palveluksessa olevat. Kyselyn mukaan kaikista vastanneista 78 % viihtyi nykyisessä työssään hyvin tai erinomaisesti. Kohtalaisesti työssään viihtyi 16 % ja huonosti 6 % vastaajista. Työssä viihtyminen ei eronnut eri ammattiryhmien välillä. Sen sijaan työssä viihtyminen liittyi vastaajien ikään. Kyselyn mukaan parhaiten työssään viihtyivät yli 55-vuotiaat suunnittelijat vuotiaista hyvin tai erinomaisesti viihtyi Työssä viihtymisen lisäksi vastaajilta kysyttiin, kuinka he seuraavat oman alansa kehitystä. Oman alan kehitystä vastaajat ilmoittivat seuraavansa pääasiassa lukemalla lehtiä ja kirjoja sekä käymällä messuilla ja matkoilla. Muita mainittuja tapoja olivat internet, koulutus ja kurssit sekä kollegoiden kanssa käydyt keskustelut. KUVIO 13 Työssä viihtyminen (n = 360) 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % yrittäjä työntekijä 10 % 0 % ei kovin hyvin kohtalaisesti hyvin erinomaisesti Tulevaisuudennäkymät Noin 80 % kyselyyn osallistuneista vastasi avoimeen kysymykseen Miten näet tulevaisuutesi muotoilijana? 2 Yli puolet vastanneista näki tulevaisuuden myönteisesti. Asiaa kommentoitiin mm. seuraavasti: Muotoilun merkitys kasvaa, osaavalle on kysyntää. Töitä kyllä riittää. Tulevaisuus nähtiin myös haasteellisena, mikä pääasiassa koettiin positiivisena asiana. Haasteellisuuteen liittyi kuitenkin myös pelkoja: Jos en tipahda kelkasta parin seuraavan vuoden aikana, niin tulevaisuus näyttää hyvältä. Kilpailukykyä on, jos vain kehittää itseään koko ajan. Osa vastasi jatkavansa työntekoa samalla tavoin kuin tähän astikin. Muutamat näkivät keskittyvänsä kokemuksen siirtämiseen nuoremmille suunnittelijoille. 2. Osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei ammattinimike muotoilija sopinut heille eivätkä he mm. sen vuoksi vastanneet kysymykseen. 21

22 Kymmenen prosenttia vastaajista tunsi epävarmuutta tulevaisuutta kohtaan. Erityisen huolestuttavana nähtiin oman osaamisen riittämättömyys. Vastaajat kommentoivat: (Koen tulevaisuuden) muutospaineisena, epävarmana, taloudellisesti epävakaana. Vanhenevan naisen osaamiseen ei kukaan usko. Epävakaana, vaikka kaikki onkin vielä hyvin. Vastaajilta kysyttiin myös, mitä he haluaisivat tehdä ammatissaan vuoden, viiden vuoden ja kymmenen vuoden kuluttua. Vuoden päähän asetetut ammatilliset tavoitteet liittyivät pääasiassa itsensä kehittämiseen. Yleisesti ottaen vastaukset olivat tarkkaan mietittyjä ja niissä esitetyt suunnitelmat mahdollisia toteuttaa. Vuoden päähän asetettu tulevaisuusvisio saattoi esimerkiksi liittyä lisäkoulutukseen, työn painopisteen muuttamiseen, projektin vetämiseen, suurempien kokonaisuuksien hallintaan tai oman yrityksen perustamiseen. Aion keskittyä kuvittamiseen, uusmediaan, muuttaa hiukan painopistettä b-to-b mainonnasta kulutustavaramainontaan, enemmän konseptisuunnittelua - ja mallinnusta. Osa vastaajista oli tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen ja toivoi vain, että töitä riittää. Monien vastauksista heijastui asenne, jonka mukaan paras työ on vielä tekemättä. Tietotekniikan ja ohjelmien kehitys mietitytti monia: Haluan lisäkoulutusta hallita paremmin tietokoneavusteinen suunnittelu. Viiden tai kymmenen vuoden päähän asetetut tulevaisuusvisiot eivät poikenneet paljoakaan toisistaan. Yli kolmasosa vastaajista totesi haluavansa tehdä samaa kuin vuoden päästä. Oma kehittyminen oli edelleen tärkeää ja se korostui vastauksissa mm. halukkuutena jatkaa opiskelua. Pieni osa vastaajista mainitsi kansainvälistymisen osana tulevaisuuden visioita. Kansainvälistymiseen viitattiin joko halukkuutena lähteä ulkomaille töihin tai oman yrityksen pyrkimyksenä toimia kansainvälisillä markkinoilla. Yrittäjät toivoivat pystyvänsä kehittämään yritystään ja kasvattamaan yrityksen kokoa. Tavoitteena olisi toimia verkostoituneena eri alojen kanssa, niin että sateenvarjona tarjoaisimme kokonaisvaltaista suunnittelua. Osa vastaajista mainitsi odottavansa tulevaisuudelta enemmän vapaa-aikaa. Muutamat kertoivat olevansa kymmenen vuoden kuluttua jo eläkkeellä aktiivisesta työstä, mutta totesivat, että tulevat toimimaan alalla harrastusmielessä. Viiden vuoden kuluttua toimin paremmalla näköalapaikalla nykyisessä työpaikassani, toivon saavani luovempia ja mielenkiintoisempia toimeksiantoja. Haluan hiljentää työtahtia ja siirtyä enemmän taidepuolelle, tai olla eläkkeellä tehden sopivasti töitä. 22

23 4 NYKYINEN OSAAMINEN JA KOULUTUSTARVE Tässä kappaleessa kuvataan eri ammattiryhmien nykyistä osaamista toiminnan eri alueilla. Kappaleen lopussa käsitellään ammattiryhmien osallistumista täydennyskoulutukseen sekä ennakoitua koulutustarvetta. 4.1 Erikoistuminen osaamisalueittain Kyselyssä selvitettiin, mille osaamisalueille ammattiryhmät ovat erikoistuneet työssään. Vastaajat arvioivat osaamistaan numeroimalla omassa ammatissaan hyödyntämänsä osaamisalat. Lomakkeessa esitetyt osaamisalueet oli jaettu viiteen ryhmään: Graafinen viestintä Tilasuunnittelu Teollinen tuotesuunnittelu Markkina- ja tuotetuntemus Suunnittelun apuvälineet Graafinen viestintä Graafisen viestinnän osioon vastasi 91 % graafisista suunnittelijoista, 38 % teollisista muotoilijoista ja 26 % sisustussuunnittelijoista. Erikoistumisalueet ammattiryhmien välillä erosivat toisistaan. Graafiset suunnittelijat arvioivat vahvimmaksi alueekseen kohdan lehtitaitto ja kirjagrafiikka. Vähiten mainintoja sai kohta mediagrafiikka. Kohdassa muu mainittuja osaamisaloja olivat sarjakuvapiirtäminen, grafiikka ja pakkaussuunnittelu. Teolliset muotoilijat arvioivat graafisen viestinnän vahvimmaksi osa-alueeksi kohdan yrityskuva ja viestintä. Vähiten mainintoja sai lehtitaitto ja kirjagrafiikka. Sisustusarkkitehdit arvioivat graafisen viestinnän vahvimmiksi erikoistumisalueikseen kohdat kuvitus sekä yrityskuva ja viestintä. Typografia sai heiltä vähiten mainintoja. KUVIO 14 Erikoistuminen graafiseen viestintään eri ammattiryhmissä (n = 259) 0 % 10% 20% 30 % 40 % kuvitus 15,1% 19,3% 23,5% typografia 5,9% 7,6% 12,6% lehtitaitto/kirjagrafiikka 4,2% 17,6% 20,5% mediagrafiikka 6,5% 11,8% 16,8% yrityskuva ja viestintä 18,9% 23,5% 32,8% markkinointiviestintä 13,7% 14,3% 16,2% muu 4,0%, 6,0% 9,2% sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 23

24 4.1.2 Tilasuunnittelu Tilasuunnittelun osioon vastasi 88 % sisustusarkkitehdeistä, 60 % teollisista muotoilijoista ja 36 % graafisista suunnittelijoista. Sisustusarkkitehdit mainitsivat erikoistumisalueikseen kohdat julkisten tilojen suunnittelu sekä muutos- ja korjaussuunnittelu. Vähiten mainintoja sai kohta visual management. Tilasuunnitteluun vastanneet teolliset muotoilijat arvioivat vahvimmaksi osaamisalueekseen messu- ja näyttelysuunnittelun. Vähiten mainintoja teollisilta muotoilijoilta sai myös kohta visual management 3. Graafiset suunnittelijat mainitsivat tärkeimmiksi erikoistumisalueikseen kohdat visualisointi sekä messu- ja näyttelysuunnittelu. Muutosja korjaussuunnittelu sai graafisilta suunnittelijoilta vain hajamainintoja. KUVIO 15 Erikoistuminen tilasuunnitteluun eri ammattiryhmissä (n = 203) 0% 10% 20% 30% messu- ja näyttelysuunnittelu 9,7% 25,4% 25,5% muutos- ja korjaussuunnittelu 1,2 % 4,1% 24,7% julkiset tilat 3,0% 6,6% 30,0% yksityishenkilöiden sisustukset 4,1% 3,0% 8,4% värisuunnitelmat 2,6% 7,4% 12,1% visualisointi 2,6% 18,0% 26,7% visual management 1,3% 0,8% 12,7% konseptisuunnittelu 6,2% 10,9% 14,8% materiaalien tuntemus 2,4% 3,5% 13,9% muu 2,5% 0,6% 6,2% sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 3. Kyselyn tuloksiin on voinut vaikuttaa esim. termien visualisointi ja visual management käsitteellinen epäselvyys. 24

25 4.1.3 Teollinen tuotesuunnittelu Ammattiryhmien osaaminen erosi vähiten osiossa teollinen tuotesuunnittelu. Kohtaan vastasi 36 % sisustusarkkitehdeistä, 84 % teollisista muotoilijoista ja 14 % graafisista suunnittelijoista. Huomattavaa on, että kaikki ammattiryhmät mainitsivat vahvimmaksi erikoistumisalueekseen kohdan käytettävyys. Toiseksi vahvimmaksi alueeksi arvioitiin kohta valmistettavuus. Muissa kohdissa am- mattiryhmien väliset erot olivat pieniä. Kohta kadunkalusteet sai kaikilta ryhmiltä vähiten mainintoja. Muita tärkeimmiksi mainittuja erikoistumisalueita listattiin kohtaan muu. Näitä olivat mm. konseptisuunnittelu, pakkausmuotoilu, huonekalusuunnittelu ja ergonomia. Vastausten vertailussa on kuitenkin otettava huomioon vähäiset vastausprosentit sisustusarkkitehtien sekä graafisten suunnittelijoiden ryhmässä. KUVIO 16 Erikoistuminen teolliseen tuotesuunnitteluun eri ammattiryhmissä (n = 133) käytettävyys palvelukonseptit 0% 10% 20% 30% 40% 28,7% 30,9% 31,6% 5,7% 7,3% 14,0% materiaalien tuntemus valmistettavuus 18,4% 15,7% 15,8% 17,5% 23,0% 24,1% kadunkalusteet 4,6% 3,1% 1,8% protot muu 9,2% 9,4% 10,5% 10,3% 9,4% 8,8% sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija Markkina- ja tuotantotuntemus Kohtaan markkina- ja tuotantotuntemus vastasi 31 % sisustusarkkitehdeistä, 81 % teollisista muotoilijoista ja 28 % graafisista suunnittelijoista. Sisustusarkkitehdit arvioivat vahvimmiksi erikoistumisalueikseen kohdan tuoteideat. Tarpeiden tunnistaminen oli seuraavana. Teolliset muotoilijat arvioivat tuotekonseptit ja tuoteideat tärkeimmiksi erikoistumisaloikseen. Graafiset suunnittelijat arvioivat vahvimmaksi erikoistumisalueekseen brandit; muille ammattiryhmille se ei ollut tärkeä erikoistumisalue. Kaikissa ammattiryhmissä vähiten mainintoja annettiin kohdille asiakassegmentit ja trendien luominen. Muita mainittuja erikoistumisalueita olivat tutkimus ja yritysilme. 25

26 KUVIO 17 Markkina- ja tuotantotuntemukseen erikoistuminen eri ammattiryhmissä (n = 153) 0% 10% 20% 30% koti- ja kv-markkinatuntemus 4,2% 7,6% 9,9% asiakassegmentit 2,5% 1,6% 4,8% strategiset kilpailutekijät 3,7% 6,4% 12,4% trendien luominen 1,1% 3,7% 4,8% tuotekonseptit 6,2% 11,0% 20,7% tuoteideat 12,4% 22,2% 20,7% valmistettavuus 3,4% 10,1% 16,0% tarpeiden tunnistus 9,7% 13,3% 18,5% brandit 3,7% 7,4% 24,8% muotoiluprosessien johtaminen 7,6% 9,9% 13,3% muu 0,0% 1,4% 4,8% sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija Suunnittelun apuvälineet Suunnittelun apuvälineet -osioon vastasi 53 % sisustusarkkitehdeistä, 70 % teollisista muotoilijoista ja 28 % graafisista suunnittelijoista. Ammattiryhmät erosivat toisistaan siten, että sisustusarkkitehdit ja teolliset muotoilijat arvioivat osaamisensa vahvaksi kohdissa CAD, 3D-mallinnus ja protot. Graafisten suunnittelijoiden vastaukset painottuivat kohtaan muu, jossa mainittiin mm. perinteiset kynä ja paperi, luonnostelu, tietokoneavusteinen suunnittelu sekä erilaiset suunnitteluohjelmat. 4.2 Oma osaaminen muilla alueilla Seuraavaksi vastaajat arvioivat nykyistä osaamistaan asteikolla 1 7, jossa 1 tarkoitti huonoa ja 7 erinomaista osaamista. Kysymykseen sisältyneet kohdat liittyivät liiketaloudelliseen osaamiseen, projektinhallintaan sekä tekniseen ja materiaaliosaamiseen. Vastaukset ryhmiteltiin faktorianalyysin avulla ja muodostuneille ryhmille laskettiin keskiarvo. Vastauksissa on analysoitu myös ryhmien välisiä eroja, mikäli niitä oli. 26

27 KUVIO 18 Suunnittelun apuvälineiden käyttö eri ammattiryhmissä (n = 167) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60 % CAD 12,5% 20,5% 34,6% 3D-mallinnus 7,5% 19,6% 26,7% tilapienoismallit 12,1% 6,8% 8,8% protot 12,5% 22,4% 31,5% muu 11,2% 14,4% 58,8% sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija Liiketaloudellinen osaaminen Liiketaloudellinen osaaminen koski tutkimuksessa seuraavia alueita: Asiakassuhteen hoitaminen Markkinointiosaaminen Johtaminen Liiketoiminnan hallinta Liiketaloudellisessa osaamisessa vahvimmaksi alueeksi arvioitiin asiakassuhteen hoitaminen. Käsitteen alle ryhmiteltiin asiakaspalvelu ja asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen. Näistä vahvimmaksi osaamisalueeksi arvioitiin asiakaspalvelu. Markkinointiosaaminen koettiin lähes yhtä hyväksi osaamisalueeksi kuin asiakassuhteen hoitaminen. Käsite pitää sisällään kohdat henkilökohtainen myyntityö, myynti- ja markkinointitaidot, tiedottaminen ja viestintä, kilpailutilanteen tuntemus ja neuvottelutaidot. Yksittäisenä alueena parhaimmaksi nousi neuvottelutaidot. Johtaminen arvioitiin hieman heikommaksi osaamisalueeksi kuin edellä mainitut. Käsite piti sisällään henkilöresurssien hallinnan sekä yhteistyötaidot. Näistä yhteistyötaidot arvioitiin vahvimmaksi yksittäiseksi osaamisalueeksi. Liiketoiminnan hallinta arvioitiin osion KUVIO 19 Liiketaloudellinen osaaminen keskiarvoina keskiarvo asiakassuhteen hoito 5,4 markkinointiosaaminen 5,29 johtaminen 4,6 liiketoiminnan hallinta 3,7 27

28 heikoimmaksi alueeksi. Käsitteen alle ryhmiteltiin rahoitus, verosuunnittelu, sopimus- ja lakiasiat, verkoston ja alihankinnan hallinta sekä oman liiketoiminnan organisoiminen. Liiketoiminnan hallinnassa heikoimmiksi yksittäisiksi osaamisalueiksi arvioitiin rahoitus ja verosuunnittelu sekä sopimus- ja lakiasiat. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja liiketaloudellisessa osaamisessa Projektinhallinnan osaaminen Projektinhallinnan osaaminen koski tutkimuksessa seuraavia alueita: Projektin informaation työstäminen Suunnittelun organisointi Johtamistaidot Projektin hallinnointi Projektinhallinnan osaamisessa parhaimmaksi arvioitiin kohta projektin informaation työstäminen. Käsitteen alle ryhmiteltiin osa-alueet: ideointi ja valmistelu, konseptointi, toteutus, esittely ja asiakkaan tarpeiden huomioon ottaminen. Näistä asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen arvioitiin vahvimmaksi osaamisalueeksi. Suunnittelun organisointi piti sisällään kohdat oman suunnittelutyön organisointi ja aikataulujen hallinta. Osaaminen tällä alueella koettiin lähes yhtä hyväksi kuin projektin informaation työstäminen. Graafisten suunnittelijoiden ryhmä erottuu muista hieman korkeammalla keskiarvolla, mutta erot eivät ole merkittäviä. Johtamistaidot arvioitiin hieman heikommiksi kuin edellä mainitut alueet. Käsite piti sisällään sosiaaliset, strategiset ja kansainvälistämistaidot. Yksittäisenä alueena sosiaaliset taidot arvioitiin parhaimmaksi alueeksi. Projektin hallinnointi arvioitiin osion heikoimmaksi osaamisalueeksi. Käsite sisältää tarjouskilpailut, talouden hallinnan, projektin seurannan ja raportoinnin. Talouden hallinta koettiin heikoimpana yksittäisenä alueena. Ryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja Tekninen ja materiaaliosaaminen Tekninen ja materiaaliosaaminen koski tutkimuksessa seuraavia alueita: Valmistusmenetelmien tunteminen Tuotantoprosessin tunteminen Digitaalinen suunnitteluprosessi Osion parhaimmaksi alueeksi arvioitiin valmistusmenetelmien tunteminen. Käsite pitää sisällään myös materiaaliosaamisen. Tuotantoprosessin KUVIO 20 Projektinhallinnan osaaminen keskiarvo projektin informaation työstäminen 5,5 suunnittelun organisointi 5,4 johtamistaidot 4,8 projektin hallinnointi 4,4 28

29 tunteminen koettiin lähes yhtä hyvänä osaamisalueena kuin valmistusmenetelmien tunteminenkin. Graafiset suunnittelijat erottuivat muista ryhmistä paremmalla osaamisella. Digitaalinen suunnitteluprosessi koettiin muita heikommaksi osaamisalueeksi. Varsinkin sisustusarkkitehdit kokivat digitaalisen suunnitteluprosessin heikkona osaamisalueena. KUVIO 21 Tekninen ja materiaaliosaaminen keskiarvo valmistusmenetelmien tunteminen 5,44 tuotantoprosessin tunteminen 5,39 digitaalinen suunnitteluprosessi 4, Osa-alueiden tärkeys Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan edellä mainittujen osaamisalueiden tärkeyttä asteikolla 1 7. Arvioitavat kohdat olivat: tekninen ja materiaaliosaaminen, projektinhallinnan osaaminen, taiteellisen ilmaisun vapaus, liiketaloudellinen osaaminen. Kaikkia osa-alueita pidettiin tärkeinä, mutta tärkeimmäksi sisustusarkkitehdit ja graafiset suunnittelijat mainitsivat kohdan tekninen ja materiaaliosaaminen. Teollisilla muotoilijoilla tärkeimpänä alueena oli projektinhallinnan osaaminen. Taiteellisen ilmaisun vapaus korostui varsinkin graafisilla suunnittelijoilla. Vähiten tärkeäksi alueeksi koettiin liiketaloudellinen osaaminen. KUVIO 22 Osa-alueiden tärkeys (n = 354) keskiarvo tekninen ja materiaaliosaaminen 5,9 6,3 6,2 projektinhallinnan osaaminen 6 5,7 6,2 taiteellisen ilmaisun vapaus 5,1 5,5 6,1 liiketaloudellinen osaaminen 5,1 4,9 4,8 sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 29

30 4.3 Täydennyskoulutukseen osallistuminen Kaikista vastaajista yli puolet oli ammattiin valmistumisensa jälkeen osallistunut jonkinlaiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Ammattiryhmien välillä oli huomattavia eroja. Sisustusarkkitehdeistä 69 % ja graafisista suunnittelijoista 64 % oli osallistunut täydennyskoulutukseen. Sen sijaan teollisista muotoilijoista 52 % ei ollut osallistunut minkäänlaiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutukseen osallistuminen korreloi vastaajien keski-iän kanssa. Teollisten muotoilijoiden keski-ikä oli ammattiryhmien alhaisin ja sisustussuunnittelijoiden korkein. Sisustusarkkitehteja ja graafisia suunnittelijoita kiinnosti vähiten johtamiskoulutus, kun taas teollisia muotoilijoita kiinnosti vähiten tekninen koulutus. Yliopiston tarjoama koulutus (yhteiskunnalliset ja humanistiset aineet sekä viestintä) kiinnosti lähes viidesosaa vastaajista. Kohtaan muu yhdistetyt asiat liittyivät usein edellä mainittuihin aloihin, mm. tila- ja äänisuunnittelu, www-suunnittelu sekä tulevaisuudentutkimus. Kansainvälisestä monialakoulutuksesta kiinnostuneita oli 58 % vastaajista. Vastaajilta kysyttiin lisäksi kiinnostaako heitä monialainen koulutus ja millainen monialainen koulutus heitä kiinnostaisi. 76 % vastaajista (n = 361) ilmoitti, että lisäkoulutus kiinnosti. Lähes viidesosa vastaajista oli kiinnostunut useista koulutusalueista. Ammattiryhmien välillä oli pieniä eroja. Teolliset muotoilijat olivat eniten kiinnostuneita kaupallispainotteisesta monialakoulutuksesta. Graafisia suunnittelijoita ja sisustusarkkitehtejä kiinnosti eniten taidepainotteinen monialakoulutus. KUVIO 23 Vastaajien kiinnostus täydennyskoulutukseen (n = 280) 0% 10% 20% 30% 40% taidekoulutus 18 % 23 % 35 % kaupallinen koulutus 16 % 19 % 24 % tekninen koulutus 19 % 17 % 19 % yliopiston tarjoama koulutus 20 % 19 % 18 % johtamiskoulutus 9 % 10 % 19 % muu 3 % 3 % 9 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 30

31 Kaikista koulutusaloista eri ammattiryhmiä kiinnosti eniten taidekoulutus, jonka oli maininnut 28 % vastaajista. Yliopiston tarjoama ja kaupallinen koulutus koettiin yhtä mielekkäinä täydennyskoulutusvaihtoehtoina; molemmista oli kiinnostunut 20 % vastaajista. Teknisestä koulutuksesta oli kiinnostunut 19 % vastaajista. Erikseen tarjottavasta johtamiskoulutuksesta oli kiinnostunut 13 % vastaajista. Kohtaa muu ei ole huomioitu tässä kuviossa. KUVIO 24 Koulutushalukkuus 30% 28 % 20% 19 % 20 % 20 % 13 % 10% 0% johtamiskoulutus tekninen koulutus yliopiston tarjoama koulutus kaupallinen koulutus taidekoulutus 15 % vastaajista arvioi panostavansa täydennyskoulutukseen kuluvan vuoden aikana yli kuukauden. Lähes puolet (47 %) vastaajista oli valmis panostamaan täydennyskoulutukseen vuoden aikana korkeintaan kuukauden ja 38 % vastaajista korkeintaan viikon. Eri ammattiryhmien välillä ei ollut eroja ajallisessa panostuksessa. Markkamääräisesti koulutukseen oltiin valmiita panostamaan noin 5000 markkaa vuodessa. Teolliset muotoilijat arvioivat vuoden 2000 koulutuspanoksensa hieman keskiarvoa suuremmaksi. Kaikista vastaajista 7 % ei ollut valmiita panostamaan koulutukseen lainkaan omaa rahaa. Puolet heistä totesi työnantajan maksavan koulutuksen ja toinen puoli toivoi koulutuksen tulevan maksuttomana. Osa vastaajista toivoi apurahoja tai stipendejä, jolloin opiskeluun voisi panostaa enemmän. Ne vastaajista, jotka kyselyä tehtäessä edelleen opiskelivat täyspäiväisesti, eivät käyttäneet omaa rahaa ylimääräisiin opintoihin. 31

32 5 SUUNNITTELIJAT YRITTÄJÄNÄ Kyselyn loppuosa oli suunnattu yrittäjille. Kyselyn tarkoituksena oli muodostaa kuva yrittäjinä toimivien suunnittelijoiden nykyisestä toiminnasta sekä kehitysnäkymistä. 46 % kyselyyn vastanneista ilmoitti toimivansa joko kokopäiväisenä tai osa-aikaisena yrittäjänä. Päätoimisia yrittäjiä vastaajista oli kolmasosa. Ammattiryhmät erosivat toisistaan merkittävästi. Sisustusarkkitehdeistä yrittäjiä tai freelancereita oli 52 % ja graafisista suunnittelijoista 54 %. Teollisista muotoilijoista päätoimisia yrittäjiä oli noin viidesosa. Lähes kolmasosa teollisista muotoilijoista ilmoitti tekevänsä freelance-työtä varsinaisen työn ohessa Yritysten perustiedot Yritysten keskimääräinen ikä oli 12 vuotta. Hajontaa ryhmien välillä oli melkoisesti: vanhin yritys oli toiminut 46 vuotta ja nuorin yritys oli aloittanut toimintansa kyselyä tehtäessä. Sisustusarkkitehtien yritykset olivat vanhimpia, keski-ikä oli 16 vuotta. Teollisten muotoilijoiden yritykset olivat toimineet keskimäärin 11 vuotta ja graafisten suunnittelijoiden yritykset 10 vuotta (kuvio 26). Yritysten päätoimialat liittyivät sisustusarkkitehtuuriin, kalustesuunnitteluun, teolliseen muotoiluun, graafiseen ja mainonnansuunnitteluun. Muutamat yritykset toimivat lisäksi useammilla kuin yhdellä alalla. KUVIO 25 Yrittäjänä toimiminen eri ammattiryhmissä (n = 371) 0% 10% 20% 30% 40% yrittäjä 20,7 % 35,2 % 41,1 % työssä toisen palveluksessa 21,1 % 29,6 % 37,8 % freelancer 0,0 % 11,1 % 18,6 % monta työtä 9,5 % 16,7 % 28,0 % muu 7,0 % 10,0 % 13,4 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 4. Kohtaan muu on yhdistetty eläkeläiset, työttömät sekä koulutuksessa olevat. 32

33 KUVIO 26 Yritysten keskimääräinen ikä vuotta sisustusarkkitehti 16,0 teollinen muotoilija 11,2 graafinen suunnittelija 9,7 Suurin osa kaikkien ammattiryhmien yrityksistä toimi yksityisyrittäjinä. Viimeisen kolmen vuoden aikana noin 70 % suunnittelualan yrityksistä on työllistänyt yhden henkilön, 20 % yrityksistä 2 5 henkilöä ja vajaa 10 % enemmän kuin viisi henkilöä. Yritysten koko ei vaihdellut eri ammattiryhmissä. Kolmasosa yrityksistä (n = 121) työllisti muun kuin oman alansa ammattilaisia. Näistä useimmat olivat toimisto- ja taloushallinnon henkilöitä. KUVIO 27 Henkilöstön määrä vuosina yli viisi henkilöä 2 5 henkilöä 1 henkilö Vuosi 2000 oli yrittäjien arvio 33

34 Liikevaihto Yritysten keskimääräinen liikevaihto vuonna 1997 oli noin markkaa ja vuonna markkaa. Arvioitu liikevaihto vuodelle 1999 oli markkaa ja vuodelle 2000 noin markkaa. Vastauksissa huomioitiin ainoastaan päätoimisesti yrittäjinä toimivat. Kaiken kaikkiaan vastausten hajonta oli suuri. Hieman alle viidesosalla yrityksistä liikevaihto oli yli miljoona markkaa vuodessa. 6 Suurimmalla osalla liikevaihto oli vuodessa alle markkaa (kuvio 28). Yksityisyrittäjien keskimääräinen liikevaihto oli vuonna 1997 noin markkaa. Vuodelle 2000 arvioitu liikevaihto oli keskimäärin markkaa (n=47). Kysymyksiin oman yrityksen liikevaihdosta vastasi keskimäärin 27 sisustusarkkitehtiä, 18 teollista muotoilijaa ja 44 graafista suunnittelijaa. Ammattiryhmittäin verrattuna teollisten muotoilijoiden yritysten liikevaihdot olivat suurempia kuin muilla ryhmillä. Sisustusarkkitehtien keskimääräinen liikevaihto oli pienin. Tilastollista analysointia yritysten liikevaihdoista ei kuitenkaan voida tehdä, sillä ryhmien koko oli pieni ja niiden sisäinen hajonta suuri. KUVIO 28 Luokitellut liikevaihdot vuosina (n=78 97) yli mk mk alle mk Yrityksen kannattavuus 32 % vastaajista oli sitä mieltä, että oman yrityksen liiketaloudellinen kannattavuus oli hyvä tai erinomainen. 44 % vastaajista arvioi kannattavuuden olevan keskikertainen tai tyydyttävä ja 25 % vastasi kannattavuuden olevan huono tai tappiollinen. Keskimäärin kannattavuutta pidettiin tyydyttävänä tai keskikertaisena. Merkittäviä eroja ammattiryhmien välillä ei ilmennyt, vaikka sisustusarkkitehtien yritykset olivat vastausten perusteella hieman kannattamattomampia kuin teollisten muotoilijoiden ja graafisten suunnittelijoiden yritykset. 6. Keskimääräisen liikevaihdon laskussa on jätetty huomioimatta muutamat erityisen suuret yritykset. 7. Vuosien liikevaihdot perustuivat yrittäjien arviointeihin 34

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely vuosina - 11 tohtorin tutkinnon suorittaneille (Jyväskylän yliopiston tuloksia) Vastausprosentti (17/1) Työelämäpalvelut 1 9 Sukupuoli (yhteensä17 kyselyyn vastannutta) 8 7 6 Mies Nainen

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä opiskelijan näkökulmasta. Lauri Lehtoruusu 8.5.2015

Tulevaisuuden työelämä opiskelijan näkökulmasta. Lauri Lehtoruusu 8.5.2015 Tulevaisuuden työelämä opiskelijan näkökulmasta Lauri Lehtoruusu 8.5.2015 Mitä vastavalmistuneiden palaute kertoo tekniikan yliopisto-opetuksen laadusta? Vastaako tutkinto valmistuneiden odotuksia ja työelämän

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPIIRITUTKIMUS KOOSTERAPORTTI. Hankasalmi. Toivakka

YRITTÄJYYSILMAPIIRITUTKIMUS KOOSTERAPORTTI. Hankasalmi. Toivakka YRITTÄJYYSILMAPIIRITUTKIMUS KOOSTERAPORTTI Hankasalmi Petäjävesi Toivakka.. Johdanto Imagenius toteutti syys-marraskuussa Hankasalmen, Petäjäveden sekä Toivakan yrittäjyysilmapiiritutkimuksen osana kuntien

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 2016 aikana asioineiden

Lisätiedot

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät Hannu Tuuri 1. JOHDANTO Tutkimus on osa Palvelevat puuyritykset hanketta, jota on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kyseessä on Suomen

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot