selvitys muotoilutoimialasta Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "selvitys muotoilutoimialasta Suomessa"

Transkriptio

1 selvitys muotoilutoimialasta Suomessa 1 Taideteollinen korkeakoulu Koulutuskeskus

2

3 OSAAMISEN EHDOT selvitys muotoilutoimialasta Suomessa Taideteollinen korkeakoulu Koulutuskeskus Muotoilun tutkimuslaitos Petra Tuovinen

4 ISBN ISSN Painopaikka: Kirjapaino Tieto, Helsinki Graafinen suunnittelu ja taitto: Sari Väkelä Taideteollinen korkeakoulu, Koulutuskeskus

5 SAATESANAT OSAAMISEN EHDOT selvitys muotoilutoimialasta Suomessa Missä menee suomalainen muotoilija? Mitkä ovat suunnittelun ja muotoilun toimintaedellytykset? Mitä osaamiseen liittyviä tekijöitä pidetään merkittävinä? Millä alueilla tarvitaan lisäkoulutusta? Oheinen tutkimusraportti pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin. Tutkimus on toteutettu osana Designstudio-hanketta, jonka vastuullisena toteuttajana on toiminut Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus. Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus on korkeakoulun erillislaitos, joka antaa ammatillista täydennyskoulutusta ja avointa korkeakouluopetusta designin, median ja kulttuurin aloilta. Koulutuskeskus edistää myös taideteollisen alan yritystoiminnan syntymistä sekä tuottaa käytännönläheistä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Muotoilun alalle suunnattu Designstudio on vuonna 1999 aloitettu koulutus- ja kehityshanke, jota ovat rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto ja Uudenmaan TE-keskus. Designstudion toiminnan perustana ovat olleet toimialatutkimukset sekä muotoilun ammattilaisille ja muotoilua hyödyntäville PK-yrityksille suunnatut koulutus- ja kehityspalvelut. Tavoitteena on ollut saada entistä useampi yritys käyttämään muotoilua osana liike- ja tuotekehitystoimintaansa. Raportti selvittää muotoilijoiden ja muotoilutoimistojen uusia osaamistarpeita sekä alan suhdanteiden kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Kartoituksella on kerätty myös tietoa alan täydennyskoulutuksen ja alalle suunnattavien kehittämistoimien tarpeisiin. Tutkimuksessa keskitytään kolmeen pääkohderyhmään: sisustusarkkitehteihin, teollisiin muotoilijoihin ja graafisiin suunnittelijoihin. Tutkimuksen toteutti Muotoilun tutkimuslaitos Lahdesta. Kiitämme kaikkia tutkimuksen suunnitteluun, tekemiseen, rahoitukseen ja muihin järjestelyihin osallistuneita sekä erityisesti kyselyyn vastanneita lukuisia suunnittelijoita ja muotoilijoita, joiden panos mahdollisti laajan kartoituksen muotoilun nykytilasta Suomessa. Helsingissä Erkki Kujanpää Johtaja Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus Eeva Mäkinen Projektipäällikkö Designstudio 5

6 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 9 2 TUTKIMUKSEN TAUSTAA 10 3 AMMATISSA MENESTYMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Toimeksiantojen saaminen Menestymiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavat tekijät Kilpailuetuun vaikuttavat tekijät Yhteistyö muiden alojen kanssa Nykyisessä työssä viihtyminen ja tulevaisuuden näkymät 21 4 NYKYINEN OSAAMINEN JA KOULUTUSTARVE Erikoistuminen osaamisalueittain Graafinen viestintä Tilasuunnittelu Teollinen tuotesuunnittelu Markkina- ja tuotantotuntemus Suunnittelun apuvälineet Oma osaaminen muilla alueilla Liiketaloudellinen osaaminen Projektinhallinnan osaaminen Tekninen ja materiaaliosaaminen Osa-alueiden tärkeys Täydennyskoulutukseen osallistuminen 30 5 SUUNNITTELIJAT YRITTÄJÄNÄ Yritysten perustiedot Asiakkaat Toimeksiannot Muotoilutoimistojen kehittymisen esteitä 41 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 42 7 SUMMARY AND CONCLUSIONS 45 6

7 KUVALUETTELO KUVALUETTELO Kuvio 1 Vastausten jakautuminen ammattiryhmittäin 10 Kuvio 2 Tutkinnot ammattialoittain 11 Kuvio 3 Keskimääräiset valmistumis- ja ammatinharjoittamisen aloitusvuodet 11 Kuvio 4 Ammatin harjoittaminen 12 Kuvio 5 Kielitaito ryhmittäin 12 Kuvio 6 Menestymiseen vaikuttavat tekijät 15 Kuvio 7 Epäonnistumisiin vaikuttavat tekijät 16 Kuvio 8 Kilpailuetuun vaikuttavia tekijöitä 17 Kuvio 9 Kilpailuedun puolustamiseen käytettyjä keinoja 18 Kuvio 10 Kiinnostavat yhteistyötahot/sisustusarkkitehti 19 Kuvio 11 Kiinnostavat yhteistyötahot/teollinen muotoilija 20 Kuvio 12 Kiinnostavat yhteistyötahot/graafinen suunnittelija 20 Kuvio 13 Työssä viihtyminen 21 Kuvio 14 Erikoistuminen graafiseen viestintään eri ammattiryhmissä 23 Kuvio 15 Erikoistuminen tilasuunnitteluun eri ammattiryhmissä 24 Kuvio 16 Erikoistuminen teolliseen tuotesuunnitteluun eri ammattiryhmissä 25 Kuvio 17 Markkina- ja tuotantotuntemukseen erikoistuminen eri ammattiryhmissä 27 Kuvio 18 Suunnittelun apuvälineiden käyttö eri ammattiryhmissä 27 Kuvio 19 Liiketaloudellinen osaaminen keskiarvoina 27 Kuvio 20 Projektinhallinnan osaaminen 28 Kuvio 21 Tekninen ja materiaaliosaaminen 29 Kuvio 22 Osa-alueiden tärkeys 29 Kuvio 23 Vastaajien kiinnostus täydennyskoulutukseen 30 Kuvio 24 Koulutushalukkuus 30 Kuvio 25 Yrittäjänä toimiminen eri ammattiryhmissä 32 Kuvio 26 Yritysten keskimääräinen ikä 33 Kuvio 27 Henkilöstön määrä vuosina Kuvio 28 Luokitellut liikevaihdot vuosina Kuvio 29 Yrityksen kannattavuus 35 Kuvio 30 Asiakkaiden jakautuminen ryhmittäin 35 Kuvio 31 Asiakasyritysten tyypilliset koot 37 Kuvio 32 Asiakasyritykset toimivat 37 Kuvio 33 Toimeksiantojen määrä ammattiryhmittäin 37 Kuvio 34 Toimeksiannon tyypillinen kesto kuukausina 38 Kuvio 35 Toimeksiantojen tyypillinen koko markkoina 39 Kuvio 36 Suunnittelutyön laatu 39 Kuvio 37 Suunnittelutyön hinta 40 7

8 8

9 1 JOHDANTO Muotoilun kenttää ovat viime vuosina ravistelleet useat ja edelleenkin kiihtyvät muutostekijät. Nämä tekijät ovat maailmanlaajuisia mutta ilmenevät kussakin maassa niiden paikallisia olosuhteita heijastavalla tavalla. Informaatioteknologinen vallankumous, maapalloistuminen, ylikansallisten pääomavirtojen pidäkkeetön paikantuminen niiden kannalta aina edullisimpaan sijoitusympäristöön sekä kansainvälisten säätelyjärjestelmien purku ovat vain muutamia niistä kehitystekijöistä jotka vaikuttavat väistämättä myös siihen, miten suomalaisetkin muotoilijat voivat harjoittaa tointaan ja välittää osaamistaan sekä kotimaiselle että kasvavasti myös kansainväliselle asiakaskunnalleen. Mitkä ovat muotoilijan ammatillisen toiminnan ehdot, mahdollisuudet ja esteet Suomessa uuden vuosituhannen koitteessa? Miten muotoilijat itse näkevät toimintansa suhteessa toisaalta omaan osaamiseensa ja toisaalta sitä asiakkaille välittävään yritystoimintaansa? Tämä selvitys valottaa osaltaan näitä seikkoja kolmen muotoilukentän ammattiryhmän, teollisten muotoilijoiden, sisustusarkkitehtien sekä graafisten suunnittelijoiden antamien vastausten kautta. Selvitys itse asettuu osaksi niitä sekä kansallisia että kansainvälisiä toimintoja, joilla muotoilu pyritään aiempaa tiiviimmin kytkemään osaksi tuotantoelämää ja jotka ovat lukuisissa maissa synnyttäneet niin kehitysohjelmia kuin niitä pohjustavia muotoilupoliittisia mietintöjä. Edellisen vuosikymmenen suuri talouslama jälkiseurauksineen vaikutti oleellisesti sekä suomalaiseen yhteiskuntaan että sen tuotantoelämän rakenteisiin. Kun samaan kohtaan ajoittui myös muotoilun käytäntöä syvästi muuttanut informaatioteknologinen murros, voidaan 90-luvun puoliväliä hyvällä syyllä pitää vedenjakajana sekä uuden vaiheen alkuna. Tietotekniikka mahdollisti paitsi uudet ja uuden oppimista vaatineet suunnittelukeinot myös aivan uudenlaisen, nopean ja tehokkaan verkostoitumisen kansainvälisine ulottuvuuksineen. Muotoilijoille tämä merkitsi sekä pakotetta uuden keinovalikoiman haltuunottoon että usein raskaitakin laite- ja ohjelmistoinvestointeja. Muutokset teollisuuden ja viennin painopisteissä avasivat uusia toimialueita mutta samalla kavensivat eräiden perinteisesti muotoiluintensiivisten alojen elintilaa. Tilaajakunnassa tapahtuneet muutokset kuten julkisella sektorilla keskusjohtoisen rakentamishallinnoinnin lakkauttaminen puolestaan johtivat dramaattisiin vähennyksiin sisustusarkkitehtien saamissa toimeksiannoissa. Graafisessa teollisuudessa niinikään digitalisoituminen muutti oleellisesti graafisten suunnittelijoiden työnkuvaa. Vuonna 2001 on meneillään maamme talouden nousujohteisen kehityksen seitsemäs lihava vuosi. Syvällisen rakennemuutoksen läpikäynyt teollisuutemme ja erityisesti sen informaatioteknologinen sektori myös työllistää muotoilijoita aiempaa laajemmin. Vakiintuneet muotoilutoimistot ovat kasvaneet ja tilaa on löytynyt myös uusille muotoilupalveluiden tarjoajille. Suotuisa talouskasvu on kuitenkin tukenut muotoilukentän eri osaamisryhmiä epätasaisesti. Mihinkään lamaa edeltäneeseen tilanteeseen ei ole palattu vaan kenttä on ryhmittynyt uudella tavalla. Tämä koskee sekä toimeksiantajia että muotoilijoita ja heidän omaa yritystoimintaansa. Viime vuosikymmenen lopulla heräsi kysymys muotoilun uudenlaisesta, entistä laajemmasta ja syvemmästä hyödyntämisestä osana maamme nopeasti kehittynyttä tuotantoelämää. SITRA teetätti vuonna 1998 julkaistun selvityksen (Muotoiltu etu I II) muotoilumme nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Heti tämän jälkeen opetusministeriö kokosi työryhmän laatimaan kansallista muotoilupoliittista ohjelmaa; tämän asiakirjan (Muotoilu 2005!) valtioneuvosto vahvisti vuonna Parhaillaan on meneillään näissä asiakirjoissa esille nostettujen toimintalohkojen yksilöidympi kehittäminen. Nyt käsillä oleva selvitys muotoilijoiden ja muotoilutoimistojen toimintaehdoista pyrkii osaltaan tuomaan rakennuspuita muotoilumme laaja-alaiseen kehittämistyöhön. 9

10 2 TUTKIMUKSEN TAUSTAA OSAAMISEN EHDOT Selvitys muotoilutoimialasta Suomessa -tutkimuksen aineisto kerättiin tammi helmikuussa Kysely lähetettiin muotoilualan ammattilaiselle, jotka kuuluvat toimialojensa ammattijärjestöihin. Mukana olivat sisustusarkkitehtien SIO ry, teollisten muotoilijoiden TKO ry ja graafisten suunnittelijoiden Grafia ry. Uusintapostituksen jälkeen vastauksia saatiin 375, joista hylättiin kaksi. Vastausprosentti oli 25, joka on tyydyttävä postikyselyssä. Toimialajärjestöjen jaottelun mukaan tutkimuksessa puhutaan kolmesta ammattiryhmästä: graafiset suunnittelijat, teolliset muotoilijat ja sisustusarkkitehdit. Vastaajien jaottelu ammattiryhmiin tehtiin tutkintonimikkeen, suuntautumisvaihtoehdon sekä ammattinimikkeen perusteella. Yksi ammattiryhmä voi pitää sisällään useita ammattinimikkeitä. Esimerkiksi graafisiin suunnittelijoihin luetaan graafikot, mainosgraafikot, taidegraafikot, animaattorit, sarjakuvapiirtäjät sekä kuvittajat. Suurin osa kyselyyn vastanneista, 200 henkilöä, oli graafisia suunnittelijoita. Sisustusarkkitehtejä vastaajista oli 90 ja teollisia muotoilijoita 83 (kuvio 1). Kyselyyn vastanneista 48 % oli naisia ja 52 % miehiä. Vastaajien keskimääräinen ikä oli 45,3 vuotta. Sisustusarkkitehtien keski-ikä (50,5 v) oli korkeampi kuin graafisten suunnittelijoiden (44,7 v) ja teollisten muotoilijoiden (41,5 v). Nuorin vastaajista oli 23-vuotias ja vanhin 80-vuotias, keskihajonta oli 12 vuotta. Yli 65-vuotiaita vastaajia oli 16, joista 13 eläkeläisiä. Vastaajista kolmanneksella oli aikaisempi Taideteollisen korkeakoulun tutkinto. Samoin kolmannes oli opiskellut opisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon. 27 % vastaajista oli suorittanut muun akateemisen tutkinnon. 22 henkilöä (6 %) oli hankkinut ammatillisen pätevyyden työn kautta. Vastaajista kolmella oli taiteen tohtorin ja kahdella lisensiaatin tutkinto. Tutkinnot erosivat ammattiryhmittäin. Sisustusarkkitehdeistä suurimmalla osalla (61 %) oli vanha TaiKin tutkinto kun taas teollisista muotoilijoista enemmistöllä (59 %) oli akateeminen tutkinto. Graafisen alan suunnittelijoilla oli monia erilaisia koulutustaustoja ja ammattialoja. Heistä suurin osa (44 %) oli suorittanut joko ammattikorkeakoulutai opistotutkinnon. Graafisen alan suunnittelijat olivat myös muita ryhmiä useammin oppineet ammatillisen pätevyyden työn kautta, jolloin heiltä puuttui tutkinto (kuvio 2). KUVIO 1 Vastausten jakautuminen ammattiryhmittäin graafinen suunnittelija 53,6% sisustusarkkitehti 24,1% teollinen muotoilija 22,3% 10

11 KUVIO 2 Tutkinnot ammattialoittain (n = 367) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % akateeminen tutkinto 17,4 % 21,3 % 59,0 % opisto/amk-tutkinto 11,2 % 15,7 % 44,6 % vanha Taik-tutkinto 19,0 % 24,1 % 60,7 % muu tutkinto 0,0 % 6,7 % 8,2 % ei tutkintoa 0,0 % 1,2 % 10,8 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija Tutkinnon lisäksi kyselyssä selvitettiin pääaineen tai suuntautumisvaihtoehdon vastaavuutta nykyiseen ammattiin. Sisustusarkkitehtuuria tai huonekalusuunnittelua pääaineenaan opiskelleista yhdeksän kymmenestä on päätynyt sisustusarkkitehdiksi. Sen sijaan teollisista muotoilijoista joka neljäs ja graafikoista joka kolmas on opiskellut pääaineenaan muuta kuin teollista muotoilua tai graafista suunnittelua. Vastauksista oli huomattavissa, että tiukkoja rajanvetoja ammattinimikkeiden välillä ei ollut vaan vastaajat sovelsivat eri ammattinimikkeitä joustavasti. Sisustusarkkitehdeistä 82 % kutsui itseään sisustusarkkitehdeiksi. Teolliset muotoilijat käyttivät useimmin nimikkeitä muotoilija,.teollinen muotoilija tai suunnittelija. Graafisten suunnittelijoiden useimmin käyttämät nimikkeet olivat graafikko, graafinen suunnittelija tai AD (63 %). Osa vastaajista käytti nimikkeenään yhdistelmänimiä kuten sisustussuunnittelija-muotoilija-taiteilija tai muotoilija-graafikko. Suurin osa vastaajista oli aloittanut ansiotyön ennen valmistumistaan; sisustusarkkitehdit noin kaksi vuotta, teolliset muotoilijat ja graafiset suunnittelijat noin vuotta ennen valmistumistaan. Vastaajista 9 henkilöä opiskeli tutkimusta tehtäessä. KUVIO 3 Keskimääräiset valmistumis- ja ammatinharjoittamisen aloitusvuodet valmistumisvuosi ammatinharjoittamisen aloitusvuosi sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 11

12 Vastaajista kolmasosa oli päätoimisia yrittäjiä. Yrittäjinä tai freelancereina toimivia oli noin puolet (46 %). Vajaa kolmasosa vastaajista oli työsuhteessa toisen palveluksessa. Yrittäjyyden kohdalla ammattiryhmät erosivat toisistaan merkittävästi. Graafisista suunnittelijoista ja sisustusarkkitehdeistä hieman yli puolet toimi yrittäjänä tai freelancerina. Sen sijaan teollisista muotoilijoista suurin osa työskenteli toisen palveluksessa ja vain joka viides ilmoitti olevansa itsenäinen yrittäjä. Kyselyssä ei ollut mukana yhtään pelkästään freelancerina toimivaa teollista muotoilijaa. Kuviossa 4 mainittu kohta monta työtä sisältää sellaisia henkilöitä, jotka toimivat yrittäjinä tai freelancereina osaaikaisesti ja tekevät lisäksi töitä toisen palveluksessa. Kohtaan muu on yhdistetty eläkeläiset (13), työttömät (4) ja koulutuksessa olevat (17). Vastaajien kielitaitoa selvitettiin kysymällä, millä kielillä he pystyvät harjoittamaan ammattiaan. Noin kymmenesosa vastaajista ilmoitti pystyvänsä harjoittamaan ammattiaan ainoastaan suomen kielellä. 29 % vastaajista ilmoitti pystyvänsä harjoittamaan ammattia kahdella kielellä 1 ja 33 % kolmella kielellä. Neljäsosa vastaajista ilmoitti pystyvänsä harjoittamaan ammattiaan neljällä tai useammalla kielellä. Kielitaito vaihteli eri ikäryhmien ja ammattiryhmien välillä. Esimerkiksi yli 55-vuotiaista 41 % kertoi pystyvänsä harjoittamaan ammattiaan neljällä tai useammalla kielellä. Sen sijaan alle 35-vuotiaista vain 16 % ja vuotiaista 23 % ilmoitti osaavansa neljää tai useampaa kieltä. Sisustusarkkitehdeistä peräti 40 % vastasi pystyvänsä harjoittamaan ammattiaan neljällä tai useammalla kielellä. Teollisista muotoilijoista vastaava osuus oli 22 % ja graafisista suunnittelijoista 19 %. KUVIO 4 Ammatin harjoittaminen 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % toisen palveluksessa 21,1 % 29,6 % 37,8 % yrittäjä 20,7 % 35,2 % 41,1 % freelancer 0,0 % 11,1 % 18,6 % monta työtä 7,0 % 16,7 % 28,0 % muu 10,0 % 9,5 % 13,4 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 1. suomi-englanti-kieliyhdistelmä oli tavallisin 12

13 KUVIO 5 Kielitaito ryhmittäin (n = 372) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % suomi 6,7 % 8,4 % 11,0 % kotimaiset kielet 0,0 % 4,4 % 4,5 % kaksi kieltä 13,3 % 33,7 % 35,0 % kolme kieltä 31,0 % 35,6 % 36,1 % neljä kieltä tai enemmän 18,5 % 21,7 % 40,0 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 13

14 3 AMMATISSA MENESTYMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Tässä kappaleessa käsitellään suunnittelijaryhmien ammatinharjoittamiseen vaikuttavia tekijöitä. Kyselyssä selvitettiin mm. toimeksiantojen saamista, suunnittelijoiden menestymiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä tulevaisuuden näkymiä. 3.1 Toimeksiantojen saaminen Teollisessa ympäristössä toimivan suunnittelijan työ lähtee tavallisimmin liikkeelle toimeksiannosta. Kyselyssä haluttiin selvittää, miten tai mitä kautta eri ammattiryhmät saavat toimeksiantonsa. Kyselylomakkeessa esitettiin 15 vaihtoehtoa, joita vastaajat arvioivat asteikolla 1 7. Vastaukset käsiteltiin faktorianalyysin avulla. Tulosten perusteella eri ammattiryhmät eivät juurikaan poikenneet toisistaan. Kaikissa ammattiryhmissä toimeksiannot saadaan useimmin yrityksen tai henkilön maineeseen perustuen. Etenkin graafiset suunnittelijat saavat toimeksiantonsa useimmin mainetekijöiden kautta. Mainetekijöiksi ryhmiteltiin yrityksen maine, uusien toimeksiantojen saaminen aiempien perusteella, asiakkaiden tiedustelut ja tarjouskilpailut. Toiseksi eniten toimeksiantojen saantiin vaikuttivat suunnittelijoiden henkilökohtaiset suhteet ja oma myyntityö. Vähiten toimeksiantojen saantiin nähtiin vaikuttavan ns. perinteiset markkinointikeinot (henkilökohtaista myyntityötä lukuun ottamatta), joihin luettiin mainonta, lehti-ilmoittelu, suoramarkkinointi, puhelinluettelon keltaiset sivut, messut ja näyttelyt. Vastaajat arvioivat myös, mitkä asiat yleisellä tasolla vaikuttavat toimeksiannon saamiseen tilanteessa, jossa toimeksiannosta kilpaillaan toisten suunnittelijoiden kanssa. Eniten toimeksiantojen saantiin nähtiin vaikuttavan koko maan taloudellinen tilanne. Kaikkien ammattiryhmien mielestä taloudellinen korkeasuhdanne lisää mahdollisuuksia toimeksiannoista kilpailtaessa ja vastaavasti lama vähentää niitä. Sisustusarkkitehdit kokivat kilpailutilanteessa tärkeänä kohdat asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen, projektiosaaminen, aikataulut ja oma liiketoiminnallinen osaaminen. Teollisten muotoilijoiden mielestä kilpailutilanteessa eduksi olivat niinikään asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen sekä tuoteinnovaatiot ja projektiosaaminen. Graafiset suunnittelijat kokivat tärkeimmiksi asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämisen, oman liiketoiminnallisen osaamisen ja koulutuksen tuomat mahdollisuudet. Mallisuojat, patentit ja trendit vaikuttivat kaikkien ryhmien mielestä vähiten toimeksiantojen saamiseen kilpailutilanteessa. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitä osa-alueita suunnittelua ostavat asiakkaat haluavat painottaa. Suunnittelijat kokivat, että asiakkaat haluavat suunnittelutyön painottuvan varsinkin ideointiin. Pitkäjänteinen kehitystyö, muotoilu sekä tuotekehityksen loppuvaihe olivat seuraavaksi tärkeimpiä. Strateginen yhteistyö, konseptisuunnittelu, tuotannon määrittely ja hankesuunnittelu eivät olleet yhtä tärkeitä alueita asiakkaille kuin edellä mainitut, mutta vastaajat totesivat suunnittelun painottuvan myös näille alueille. Graafisten suunnittelijoiden ryhmä erottui joukosta merkittävästi, sillä he kokivat etteivät asiakkaat halua useinkaan työn painottuvan pitkäjänteiseen suunnitteluun tai kehitystyöhön. Vastaajilta kysyttiin lisäksi, mihin he itse haluavat suunnitteluaan painottaa. Vastaukset olivat samansuuntaisia asiakkaiden näkemysten kanssa. Ideointi ja suunnittelutyö mainittiin tärkeimmiksi alueiksi. Graafiset suunnittelijat erosivat muista ryhmistä tuotekehityksen loppuvaiheen, muotoilun ja pitkäjänteisen kehitystyön kohdalla. He eivät kokeneet näitä alueita yhtä tärkeiksi kuin muut ryhmät. 14

15 3.2 Menestymiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavat tekijät Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitkä annetuista tekijöistä olivat eniten vaikuttaneet menestymiseen tai epäonnistumiseen suunnittelijana (kuviot 6 7). Menestymiseen liittyvien tekijöiden kohdalla vastaukset jakaantuivat tasaisesti, eikä suuria eroja eri ammattiryhmien välillä ollut. Luovuus arvioitiin kaikissa ammattiryhmissä tekijäksi, jolla on ollut suurin vaikutus menestymiseen suunnittelijana. Lähes yhtä merkityksellisinä pidettiin kohtia joustavuus, asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja tekninen osaaminen. Vähiten mainintoja saivat liiketoiminnallinen osaaminen, lisäkoulutus, tuotteistetut palvelut, alihankinta ja verkostuminen. Epäonnistumisiin liittyvien tekijöiden kohdalla vastaukset eri ammattiryhmien välillä vaihtelivat enemmän. Hajonta vastauksissa oli suuri eikä eri tekijöiden painotuksessa ollut huomattavia eroja. Kaikissa ammattiryhmissä vastaajien mukaan eniten epäonnistumisiin oli vaikuttanut liiketoiminnallisen osaamisen puute. Etenkin sisustusarkkitehdit ja graafiset suunnittelijat arvioivat liiketaloudellisen osaamisen puutteesta olleen haittaa toiminnalle. Seuraavaksi eniten epäonnistumisiin nähtiin vaikuttavan verkostoitumisen puute ja huono projektinhallinta. Vähiten epäonnistumisiin nähtiin vaikuttavan kohdat liiallinen erikoistuminen ja ei omia tuotteita. Muita mainittuja epäonnistumisiin vaikuttavia syitä olivat mm. aikapula, laman jälkeiset ongelmat ja asiakkaasta aiheutuneet syyt. Muutama vastaaja mainitsi, etteivät he olleet epäonnistuneet toiminnassaan. KUVIO 6 Menestymiseen vaikuttavat tekijät (n = 342) 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % luovuus 17,4 % 18,1 % 19,2 % joustavuus 14,8 % 13,6 % 15,1 % asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen 12,8 % 12,9 % 15,8 % tekninen osaaminen 12,6 % 14,5 % 14,5 % projektinhallinta 9,0 % 12,1 % 10,8 % erikoistuminen 9,5 % 11,1 % 10,6 % liiketoiminnallinen osaaminen 2,6 % 4,0 % 3,4 % lisäkoulutus 3,2 % 4,3 % 4,5 % muu 10,1 % 10,8 % 12,7 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 15

16 KUVIO 7 Epäonnistumisiin vaikuttavat tekijät 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% liiketoiminnallisen osaamisen puute 12,6 % 15,0 % 16,7 % verkostoitumattomuus 9,6 % 10,3 % 13,5 % huono projektinhallinta 9,0 % 8,9 % 10,6 % alihankinnan vaikea hallinta 6,5 % 8,8 % 10,0 % kykenemättömyys hyödyntää kv-toimintaympäristöä 7,3 % 8,2 % 8,6 % tekninen osaamattomuus 8,2 % 8,3 % 9,2 % vanhentuneet ammattitaidot 7,3 % 7,3 % 9,1 % jäykät toimintatavat 5,7 % 7,3 % 7,4 % erikoistumattomuus 5,3 % 5,5 % 9,3 % liiallinen erikoistuminen 4,9 % 5,0 % 6,4 % ei omia tuotteita 4,1 % 5,3 % 4,5 % muu 7,6 % 6,6 % 9,8 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 16

17 3.3 Kilpailuetuun vaikuttavat tekijät Vastaajilta kysyttiin, minkä tekijöiden he arvioivat vaikuttavan omaan kilpailuetuunsa suunnittelijana ja kuinka he puolustavat hankittua kilpailuetua. Kilpailuetuun vaikuttavia asioita arvioitiin valitsemalla annetuista vaihtoehdoista tärkeimmät (kuviot 8 9). Vastauksissa oli jonkin verran eroja eri ammattiryhmien välillä. Näytöt ja referenssit olivat sisustusarkkitehdeille ja teollisille muotoilijoille tärkeimpiä kilpailuetuun vaikuttavia tekijöitä. Graafiset suunnittelijat sen sijaan pitivät luovuutta tärkeimpänä tekijänä. Sisustusarkkitehdeille kokemus oli tärkeämpi kuin muille ryhmille. Aiemmat toimeksiannot ja niiden tuoma kilpailuetu koettiin kaikissa ryhmissä erittäin tärkeänä. Vähiten kilpailuetuun nähtiin vaikuttavan kohdat kustannustehokkuus, tehokkuus, trendikkyys ja patentit (koottu kohtaan muu). KUVIO 8 Kilpailuetuun vaikuttavia tekijöitä (n = 335) 0 % 5 % 10 % 15 % näytöt ja referenssit 10,2 % 12,4 % 12,8 % aiemmat toimeksiannot 11,8 % 11,6 % 12,3 % luovuus 9,7 % 10,3 % 13,6 % kokemus 9,8 % 9,6 % 12,1 % yhteistyökyvyt ja -taidot 5,2 % 9,2 % 9,8 % 8,9 % 9,6 % 10,1 % luotettavuus 6,8 % 8,7 % 9,0 % toimitusvarmuus ja aikataulussa pysyminen 7,9 % 7,1 % 8,8 % hyvät suhteet 3,4 % 6,3 % 6,0 % maine 5,8 % 6,3 % 6,9 % muu 7,2 % 9,9 % 10,9 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 17

18 Kilpailuedun puolustamiseen käytetyt keinot erosivat jonkin verran ammattiryhmittäin. Noin kolmasosa sisustusarkkitehdeistä, teollisista muotoilijoista ja graafisista suunnittelijoista arvioi tärkeimmäksi puolustuskeinoksi suoran yhteydenpidon asiakkaaseen. Seuraavaksi tärkeimmäksi keinoksi mainittiin kouluttautuminen. Kouluttautumisen lisäksi teolliset muotoilijat ja graafiset suunnittelijat arvioivat kilpailijoiden seurannan olevan tärkeä keino puolustaa omaa kilpailuetua. Kyselyn mukaan graafisille suunnittelijoille hinnoittelulla oli suurempi merkitys kilpailuedun puolustamisessa kuin muille ryhmille. Muita erikseen mainittuja asioita kilpailuedun puolustamisessa olivat työn laatu, nopeus, joustavuus, luotettavuus, persoonallisuus ja uusiutumiskyky. KUVIO 9 Kilpailuedun puolustamiseen käytettyjä keinoja 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % suoralla yhteydenpidolla asiakkaisiin 26,7 % 31,4 % 32,3 % kouluttautumalla kilpailijoiden seurannalla 11,4 % 21,6 % 16,4 % 19,1 % 15,9 % 16,7 % muotoilutrendien luomisella suunnittelutyön hinnoittelun uudelleen arvioimisella 10,3 % 12,9 % 8,0 % 8,6 % 7,5 % 8,5 % hinnoittelulla 7,6 % 6,0 % 13,7 % muu 9,2 % 9,0 % 7,2 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 18

19 3.4 Yhteistyö muiden alojen kanssa Muiden ammattialueiden kanssa verkostoituminen mainittiin aikaisemmin tärkeäksi kehittämiskohteeksi kaikissa ammattiryhmissä. Kyselyssä selvitettiin, minkä alojen kanssa sisustusarkkitehdit, teolliset muotoilijat ja graafiset suunnittelijat erityisesti haluaisivat tehdä yhteistyötä. Vastaukset vaihtelivat merkittävästi ammattiryhmien välillä ja tulokset on siksi esitetty ryhmäkohtaisina kuviona (kuviot 10 12). Sisustusarkkitehtejä kiinnosti eniten yhteistyö arkkitehtien, huonekalusuunnittelijoiden, maisemasuunnittelijoiden ja teollisten muotoilijoiden kanssa. Vähiten heitä kiinnosti yhteistyö valokuvaajien, uusmedia-, keramiikka- ja lasisuunnittelun sekä muoti- ja tekstiilisuunnittelun ammattilaisten kanssa (kuvio 10). Teollisia muotoilijoita kiinnosti yhteistyö eniten insinöörien, graafisten suunnittelijoiden, arkkitehtien ja markkinoinnin ammattilaisten kanssa. Vähiten heitä kiinnosti yhteistyö valokuvaajien, matkailualan ja muoti- ja tekstiilialan kanssa (kuvio 11). Graafisia suunnittelijoita kiinnosti eniten yhteistyö uusmedia-ammattilaisten, valokuvaajien, mainostoimistojen ja elokuva-alan ammattilaisten kanssa. Vähiten kiinnostavana pidettiin yhteistyötä insinööritoimistojen, huonekalusuunnittelijoiden, maisemasuunnittelijoiden ja arkkitehtien kanssa (kuvio 12) KUVIO 10 Kiinnostavat yhteistyötahot/sisustusarkkitehti (n = 84) sisustusarkkitehti 0 % 4 % 8 % 12 % 16 % 20 % arkkitehtuuri huonekalusuunnittelu teollinen muotoilu maisemasuunnittelu mainostoimistot yrityskonsultointi markkinointi sisustusarkkitehtuuri graafinen suunnittelu lavastus insinööritoimistot matkailu elokuva muoti- ja tekstiilisuunnittelu keramiikka- ja lasisuunnittelu uusmedia valokuva muu 19

20 KUVIO 11 Kiinnostavat yhteistyötahot/teollinen muotoilija (n = 80) teollinen muotoilija 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % insinööritoimistot graafinen suunnittelu sisustusarkkitehtuuri arkkitehtuuri markkinointi mainostoimistot huonekalusuunnittelu yrityskonsultointi uusmedia keramiikka- ja lasisuunnittelu maisemasuunnittelu teollinen muotoilu lavastus elokuva muoti- ja tekstiilisuunnittelu matkailu valokuva muu KUVIO 12 Kiinnostavat yhteistyötahot/graafinen suunnittelija (n = 187) graafinen suunnittelija 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % uusmedia valokuva mainostoimistot elokuva teollinen muotoilu sisustusarkkitehtuuri graafinen suunnittelu markkinointi lavastus matkailu muoti- ja tekstiilisuunnittelu keramiikka- ja lasisuunnittelu yrityskonsultointi arkkitehtuuri maisemasuunnittelu huonekalusuunnittelu muu insinööritoimistot 20

21 3.5 Nykyisessä työssä viihtyminen ja tulevaisuuden näkymät noin 70 %. Myös yrittäjät viihtyivät työssään jonkin verran paremmin kuin toisen palveluksessa olevat. Kyselyn mukaan kaikista vastanneista 78 % viihtyi nykyisessä työssään hyvin tai erinomaisesti. Kohtalaisesti työssään viihtyi 16 % ja huonosti 6 % vastaajista. Työssä viihtyminen ei eronnut eri ammattiryhmien välillä. Sen sijaan työssä viihtyminen liittyi vastaajien ikään. Kyselyn mukaan parhaiten työssään viihtyivät yli 55-vuotiaat suunnittelijat vuotiaista hyvin tai erinomaisesti viihtyi Työssä viihtymisen lisäksi vastaajilta kysyttiin, kuinka he seuraavat oman alansa kehitystä. Oman alan kehitystä vastaajat ilmoittivat seuraavansa pääasiassa lukemalla lehtiä ja kirjoja sekä käymällä messuilla ja matkoilla. Muita mainittuja tapoja olivat internet, koulutus ja kurssit sekä kollegoiden kanssa käydyt keskustelut. KUVIO 13 Työssä viihtyminen (n = 360) 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % yrittäjä työntekijä 10 % 0 % ei kovin hyvin kohtalaisesti hyvin erinomaisesti Tulevaisuudennäkymät Noin 80 % kyselyyn osallistuneista vastasi avoimeen kysymykseen Miten näet tulevaisuutesi muotoilijana? 2 Yli puolet vastanneista näki tulevaisuuden myönteisesti. Asiaa kommentoitiin mm. seuraavasti: Muotoilun merkitys kasvaa, osaavalle on kysyntää. Töitä kyllä riittää. Tulevaisuus nähtiin myös haasteellisena, mikä pääasiassa koettiin positiivisena asiana. Haasteellisuuteen liittyi kuitenkin myös pelkoja: Jos en tipahda kelkasta parin seuraavan vuoden aikana, niin tulevaisuus näyttää hyvältä. Kilpailukykyä on, jos vain kehittää itseään koko ajan. Osa vastasi jatkavansa työntekoa samalla tavoin kuin tähän astikin. Muutamat näkivät keskittyvänsä kokemuksen siirtämiseen nuoremmille suunnittelijoille. 2. Osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei ammattinimike muotoilija sopinut heille eivätkä he mm. sen vuoksi vastanneet kysymykseen. 21

22 Kymmenen prosenttia vastaajista tunsi epävarmuutta tulevaisuutta kohtaan. Erityisen huolestuttavana nähtiin oman osaamisen riittämättömyys. Vastaajat kommentoivat: (Koen tulevaisuuden) muutospaineisena, epävarmana, taloudellisesti epävakaana. Vanhenevan naisen osaamiseen ei kukaan usko. Epävakaana, vaikka kaikki onkin vielä hyvin. Vastaajilta kysyttiin myös, mitä he haluaisivat tehdä ammatissaan vuoden, viiden vuoden ja kymmenen vuoden kuluttua. Vuoden päähän asetetut ammatilliset tavoitteet liittyivät pääasiassa itsensä kehittämiseen. Yleisesti ottaen vastaukset olivat tarkkaan mietittyjä ja niissä esitetyt suunnitelmat mahdollisia toteuttaa. Vuoden päähän asetettu tulevaisuusvisio saattoi esimerkiksi liittyä lisäkoulutukseen, työn painopisteen muuttamiseen, projektin vetämiseen, suurempien kokonaisuuksien hallintaan tai oman yrityksen perustamiseen. Aion keskittyä kuvittamiseen, uusmediaan, muuttaa hiukan painopistettä b-to-b mainonnasta kulutustavaramainontaan, enemmän konseptisuunnittelua - ja mallinnusta. Osa vastaajista oli tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen ja toivoi vain, että töitä riittää. Monien vastauksista heijastui asenne, jonka mukaan paras työ on vielä tekemättä. Tietotekniikan ja ohjelmien kehitys mietitytti monia: Haluan lisäkoulutusta hallita paremmin tietokoneavusteinen suunnittelu. Viiden tai kymmenen vuoden päähän asetetut tulevaisuusvisiot eivät poikenneet paljoakaan toisistaan. Yli kolmasosa vastaajista totesi haluavansa tehdä samaa kuin vuoden päästä. Oma kehittyminen oli edelleen tärkeää ja se korostui vastauksissa mm. halukkuutena jatkaa opiskelua. Pieni osa vastaajista mainitsi kansainvälistymisen osana tulevaisuuden visioita. Kansainvälistymiseen viitattiin joko halukkuutena lähteä ulkomaille töihin tai oman yrityksen pyrkimyksenä toimia kansainvälisillä markkinoilla. Yrittäjät toivoivat pystyvänsä kehittämään yritystään ja kasvattamaan yrityksen kokoa. Tavoitteena olisi toimia verkostoituneena eri alojen kanssa, niin että sateenvarjona tarjoaisimme kokonaisvaltaista suunnittelua. Osa vastaajista mainitsi odottavansa tulevaisuudelta enemmän vapaa-aikaa. Muutamat kertoivat olevansa kymmenen vuoden kuluttua jo eläkkeellä aktiivisesta työstä, mutta totesivat, että tulevat toimimaan alalla harrastusmielessä. Viiden vuoden kuluttua toimin paremmalla näköalapaikalla nykyisessä työpaikassani, toivon saavani luovempia ja mielenkiintoisempia toimeksiantoja. Haluan hiljentää työtahtia ja siirtyä enemmän taidepuolelle, tai olla eläkkeellä tehden sopivasti töitä. 22

23 4 NYKYINEN OSAAMINEN JA KOULUTUSTARVE Tässä kappaleessa kuvataan eri ammattiryhmien nykyistä osaamista toiminnan eri alueilla. Kappaleen lopussa käsitellään ammattiryhmien osallistumista täydennyskoulutukseen sekä ennakoitua koulutustarvetta. 4.1 Erikoistuminen osaamisalueittain Kyselyssä selvitettiin, mille osaamisalueille ammattiryhmät ovat erikoistuneet työssään. Vastaajat arvioivat osaamistaan numeroimalla omassa ammatissaan hyödyntämänsä osaamisalat. Lomakkeessa esitetyt osaamisalueet oli jaettu viiteen ryhmään: Graafinen viestintä Tilasuunnittelu Teollinen tuotesuunnittelu Markkina- ja tuotetuntemus Suunnittelun apuvälineet Graafinen viestintä Graafisen viestinnän osioon vastasi 91 % graafisista suunnittelijoista, 38 % teollisista muotoilijoista ja 26 % sisustussuunnittelijoista. Erikoistumisalueet ammattiryhmien välillä erosivat toisistaan. Graafiset suunnittelijat arvioivat vahvimmaksi alueekseen kohdan lehtitaitto ja kirjagrafiikka. Vähiten mainintoja sai kohta mediagrafiikka. Kohdassa muu mainittuja osaamisaloja olivat sarjakuvapiirtäminen, grafiikka ja pakkaussuunnittelu. Teolliset muotoilijat arvioivat graafisen viestinnän vahvimmaksi osa-alueeksi kohdan yrityskuva ja viestintä. Vähiten mainintoja sai lehtitaitto ja kirjagrafiikka. Sisustusarkkitehdit arvioivat graafisen viestinnän vahvimmiksi erikoistumisalueikseen kohdat kuvitus sekä yrityskuva ja viestintä. Typografia sai heiltä vähiten mainintoja. KUVIO 14 Erikoistuminen graafiseen viestintään eri ammattiryhmissä (n = 259) 0 % 10% 20% 30 % 40 % kuvitus 15,1% 19,3% 23,5% typografia 5,9% 7,6% 12,6% lehtitaitto/kirjagrafiikka 4,2% 17,6% 20,5% mediagrafiikka 6,5% 11,8% 16,8% yrityskuva ja viestintä 18,9% 23,5% 32,8% markkinointiviestintä 13,7% 14,3% 16,2% muu 4,0%, 6,0% 9,2% sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 23

24 4.1.2 Tilasuunnittelu Tilasuunnittelun osioon vastasi 88 % sisustusarkkitehdeistä, 60 % teollisista muotoilijoista ja 36 % graafisista suunnittelijoista. Sisustusarkkitehdit mainitsivat erikoistumisalueikseen kohdat julkisten tilojen suunnittelu sekä muutos- ja korjaussuunnittelu. Vähiten mainintoja sai kohta visual management. Tilasuunnitteluun vastanneet teolliset muotoilijat arvioivat vahvimmaksi osaamisalueekseen messu- ja näyttelysuunnittelun. Vähiten mainintoja teollisilta muotoilijoilta sai myös kohta visual management 3. Graafiset suunnittelijat mainitsivat tärkeimmiksi erikoistumisalueikseen kohdat visualisointi sekä messu- ja näyttelysuunnittelu. Muutosja korjaussuunnittelu sai graafisilta suunnittelijoilta vain hajamainintoja. KUVIO 15 Erikoistuminen tilasuunnitteluun eri ammattiryhmissä (n = 203) 0% 10% 20% 30% messu- ja näyttelysuunnittelu 9,7% 25,4% 25,5% muutos- ja korjaussuunnittelu 1,2 % 4,1% 24,7% julkiset tilat 3,0% 6,6% 30,0% yksityishenkilöiden sisustukset 4,1% 3,0% 8,4% värisuunnitelmat 2,6% 7,4% 12,1% visualisointi 2,6% 18,0% 26,7% visual management 1,3% 0,8% 12,7% konseptisuunnittelu 6,2% 10,9% 14,8% materiaalien tuntemus 2,4% 3,5% 13,9% muu 2,5% 0,6% 6,2% sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 3. Kyselyn tuloksiin on voinut vaikuttaa esim. termien visualisointi ja visual management käsitteellinen epäselvyys. 24

25 4.1.3 Teollinen tuotesuunnittelu Ammattiryhmien osaaminen erosi vähiten osiossa teollinen tuotesuunnittelu. Kohtaan vastasi 36 % sisustusarkkitehdeistä, 84 % teollisista muotoilijoista ja 14 % graafisista suunnittelijoista. Huomattavaa on, että kaikki ammattiryhmät mainitsivat vahvimmaksi erikoistumisalueekseen kohdan käytettävyys. Toiseksi vahvimmaksi alueeksi arvioitiin kohta valmistettavuus. Muissa kohdissa am- mattiryhmien väliset erot olivat pieniä. Kohta kadunkalusteet sai kaikilta ryhmiltä vähiten mainintoja. Muita tärkeimmiksi mainittuja erikoistumisalueita listattiin kohtaan muu. Näitä olivat mm. konseptisuunnittelu, pakkausmuotoilu, huonekalusuunnittelu ja ergonomia. Vastausten vertailussa on kuitenkin otettava huomioon vähäiset vastausprosentit sisustusarkkitehtien sekä graafisten suunnittelijoiden ryhmässä. KUVIO 16 Erikoistuminen teolliseen tuotesuunnitteluun eri ammattiryhmissä (n = 133) käytettävyys palvelukonseptit 0% 10% 20% 30% 40% 28,7% 30,9% 31,6% 5,7% 7,3% 14,0% materiaalien tuntemus valmistettavuus 18,4% 15,7% 15,8% 17,5% 23,0% 24,1% kadunkalusteet 4,6% 3,1% 1,8% protot muu 9,2% 9,4% 10,5% 10,3% 9,4% 8,8% sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija Markkina- ja tuotantotuntemus Kohtaan markkina- ja tuotantotuntemus vastasi 31 % sisustusarkkitehdeistä, 81 % teollisista muotoilijoista ja 28 % graafisista suunnittelijoista. Sisustusarkkitehdit arvioivat vahvimmiksi erikoistumisalueikseen kohdan tuoteideat. Tarpeiden tunnistaminen oli seuraavana. Teolliset muotoilijat arvioivat tuotekonseptit ja tuoteideat tärkeimmiksi erikoistumisaloikseen. Graafiset suunnittelijat arvioivat vahvimmaksi erikoistumisalueekseen brandit; muille ammattiryhmille se ei ollut tärkeä erikoistumisalue. Kaikissa ammattiryhmissä vähiten mainintoja annettiin kohdille asiakassegmentit ja trendien luominen. Muita mainittuja erikoistumisalueita olivat tutkimus ja yritysilme. 25

26 KUVIO 17 Markkina- ja tuotantotuntemukseen erikoistuminen eri ammattiryhmissä (n = 153) 0% 10% 20% 30% koti- ja kv-markkinatuntemus 4,2% 7,6% 9,9% asiakassegmentit 2,5% 1,6% 4,8% strategiset kilpailutekijät 3,7% 6,4% 12,4% trendien luominen 1,1% 3,7% 4,8% tuotekonseptit 6,2% 11,0% 20,7% tuoteideat 12,4% 22,2% 20,7% valmistettavuus 3,4% 10,1% 16,0% tarpeiden tunnistus 9,7% 13,3% 18,5% brandit 3,7% 7,4% 24,8% muotoiluprosessien johtaminen 7,6% 9,9% 13,3% muu 0,0% 1,4% 4,8% sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija Suunnittelun apuvälineet Suunnittelun apuvälineet -osioon vastasi 53 % sisustusarkkitehdeistä, 70 % teollisista muotoilijoista ja 28 % graafisista suunnittelijoista. Ammattiryhmät erosivat toisistaan siten, että sisustusarkkitehdit ja teolliset muotoilijat arvioivat osaamisensa vahvaksi kohdissa CAD, 3D-mallinnus ja protot. Graafisten suunnittelijoiden vastaukset painottuivat kohtaan muu, jossa mainittiin mm. perinteiset kynä ja paperi, luonnostelu, tietokoneavusteinen suunnittelu sekä erilaiset suunnitteluohjelmat. 4.2 Oma osaaminen muilla alueilla Seuraavaksi vastaajat arvioivat nykyistä osaamistaan asteikolla 1 7, jossa 1 tarkoitti huonoa ja 7 erinomaista osaamista. Kysymykseen sisältyneet kohdat liittyivät liiketaloudelliseen osaamiseen, projektinhallintaan sekä tekniseen ja materiaaliosaamiseen. Vastaukset ryhmiteltiin faktorianalyysin avulla ja muodostuneille ryhmille laskettiin keskiarvo. Vastauksissa on analysoitu myös ryhmien välisiä eroja, mikäli niitä oli. 26

27 KUVIO 18 Suunnittelun apuvälineiden käyttö eri ammattiryhmissä (n = 167) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60 % CAD 12,5% 20,5% 34,6% 3D-mallinnus 7,5% 19,6% 26,7% tilapienoismallit 12,1% 6,8% 8,8% protot 12,5% 22,4% 31,5% muu 11,2% 14,4% 58,8% sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija Liiketaloudellinen osaaminen Liiketaloudellinen osaaminen koski tutkimuksessa seuraavia alueita: Asiakassuhteen hoitaminen Markkinointiosaaminen Johtaminen Liiketoiminnan hallinta Liiketaloudellisessa osaamisessa vahvimmaksi alueeksi arvioitiin asiakassuhteen hoitaminen. Käsitteen alle ryhmiteltiin asiakaspalvelu ja asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen. Näistä vahvimmaksi osaamisalueeksi arvioitiin asiakaspalvelu. Markkinointiosaaminen koettiin lähes yhtä hyväksi osaamisalueeksi kuin asiakassuhteen hoitaminen. Käsite pitää sisällään kohdat henkilökohtainen myyntityö, myynti- ja markkinointitaidot, tiedottaminen ja viestintä, kilpailutilanteen tuntemus ja neuvottelutaidot. Yksittäisenä alueena parhaimmaksi nousi neuvottelutaidot. Johtaminen arvioitiin hieman heikommaksi osaamisalueeksi kuin edellä mainitut. Käsite piti sisällään henkilöresurssien hallinnan sekä yhteistyötaidot. Näistä yhteistyötaidot arvioitiin vahvimmaksi yksittäiseksi osaamisalueeksi. Liiketoiminnan hallinta arvioitiin osion KUVIO 19 Liiketaloudellinen osaaminen keskiarvoina keskiarvo asiakassuhteen hoito 5,4 markkinointiosaaminen 5,29 johtaminen 4,6 liiketoiminnan hallinta 3,7 27

28 heikoimmaksi alueeksi. Käsitteen alle ryhmiteltiin rahoitus, verosuunnittelu, sopimus- ja lakiasiat, verkoston ja alihankinnan hallinta sekä oman liiketoiminnan organisoiminen. Liiketoiminnan hallinnassa heikoimmiksi yksittäisiksi osaamisalueiksi arvioitiin rahoitus ja verosuunnittelu sekä sopimus- ja lakiasiat. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja liiketaloudellisessa osaamisessa Projektinhallinnan osaaminen Projektinhallinnan osaaminen koski tutkimuksessa seuraavia alueita: Projektin informaation työstäminen Suunnittelun organisointi Johtamistaidot Projektin hallinnointi Projektinhallinnan osaamisessa parhaimmaksi arvioitiin kohta projektin informaation työstäminen. Käsitteen alle ryhmiteltiin osa-alueet: ideointi ja valmistelu, konseptointi, toteutus, esittely ja asiakkaan tarpeiden huomioon ottaminen. Näistä asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen arvioitiin vahvimmaksi osaamisalueeksi. Suunnittelun organisointi piti sisällään kohdat oman suunnittelutyön organisointi ja aikataulujen hallinta. Osaaminen tällä alueella koettiin lähes yhtä hyväksi kuin projektin informaation työstäminen. Graafisten suunnittelijoiden ryhmä erottuu muista hieman korkeammalla keskiarvolla, mutta erot eivät ole merkittäviä. Johtamistaidot arvioitiin hieman heikommiksi kuin edellä mainitut alueet. Käsite piti sisällään sosiaaliset, strategiset ja kansainvälistämistaidot. Yksittäisenä alueena sosiaaliset taidot arvioitiin parhaimmaksi alueeksi. Projektin hallinnointi arvioitiin osion heikoimmaksi osaamisalueeksi. Käsite sisältää tarjouskilpailut, talouden hallinnan, projektin seurannan ja raportoinnin. Talouden hallinta koettiin heikoimpana yksittäisenä alueena. Ryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja Tekninen ja materiaaliosaaminen Tekninen ja materiaaliosaaminen koski tutkimuksessa seuraavia alueita: Valmistusmenetelmien tunteminen Tuotantoprosessin tunteminen Digitaalinen suunnitteluprosessi Osion parhaimmaksi alueeksi arvioitiin valmistusmenetelmien tunteminen. Käsite pitää sisällään myös materiaaliosaamisen. Tuotantoprosessin KUVIO 20 Projektinhallinnan osaaminen keskiarvo projektin informaation työstäminen 5,5 suunnittelun organisointi 5,4 johtamistaidot 4,8 projektin hallinnointi 4,4 28

29 tunteminen koettiin lähes yhtä hyvänä osaamisalueena kuin valmistusmenetelmien tunteminenkin. Graafiset suunnittelijat erottuivat muista ryhmistä paremmalla osaamisella. Digitaalinen suunnitteluprosessi koettiin muita heikommaksi osaamisalueeksi. Varsinkin sisustusarkkitehdit kokivat digitaalisen suunnitteluprosessin heikkona osaamisalueena. KUVIO 21 Tekninen ja materiaaliosaaminen keskiarvo valmistusmenetelmien tunteminen 5,44 tuotantoprosessin tunteminen 5,39 digitaalinen suunnitteluprosessi 4, Osa-alueiden tärkeys Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan edellä mainittujen osaamisalueiden tärkeyttä asteikolla 1 7. Arvioitavat kohdat olivat: tekninen ja materiaaliosaaminen, projektinhallinnan osaaminen, taiteellisen ilmaisun vapaus, liiketaloudellinen osaaminen. Kaikkia osa-alueita pidettiin tärkeinä, mutta tärkeimmäksi sisustusarkkitehdit ja graafiset suunnittelijat mainitsivat kohdan tekninen ja materiaaliosaaminen. Teollisilla muotoilijoilla tärkeimpänä alueena oli projektinhallinnan osaaminen. Taiteellisen ilmaisun vapaus korostui varsinkin graafisilla suunnittelijoilla. Vähiten tärkeäksi alueeksi koettiin liiketaloudellinen osaaminen. KUVIO 22 Osa-alueiden tärkeys (n = 354) keskiarvo tekninen ja materiaaliosaaminen 5,9 6,3 6,2 projektinhallinnan osaaminen 6 5,7 6,2 taiteellisen ilmaisun vapaus 5,1 5,5 6,1 liiketaloudellinen osaaminen 5,1 4,9 4,8 sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 29

30 4.3 Täydennyskoulutukseen osallistuminen Kaikista vastaajista yli puolet oli ammattiin valmistumisensa jälkeen osallistunut jonkinlaiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Ammattiryhmien välillä oli huomattavia eroja. Sisustusarkkitehdeistä 69 % ja graafisista suunnittelijoista 64 % oli osallistunut täydennyskoulutukseen. Sen sijaan teollisista muotoilijoista 52 % ei ollut osallistunut minkäänlaiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutukseen osallistuminen korreloi vastaajien keski-iän kanssa. Teollisten muotoilijoiden keski-ikä oli ammattiryhmien alhaisin ja sisustussuunnittelijoiden korkein. Sisustusarkkitehteja ja graafisia suunnittelijoita kiinnosti vähiten johtamiskoulutus, kun taas teollisia muotoilijoita kiinnosti vähiten tekninen koulutus. Yliopiston tarjoama koulutus (yhteiskunnalliset ja humanistiset aineet sekä viestintä) kiinnosti lähes viidesosaa vastaajista. Kohtaan muu yhdistetyt asiat liittyivät usein edellä mainittuihin aloihin, mm. tila- ja äänisuunnittelu, www-suunnittelu sekä tulevaisuudentutkimus. Kansainvälisestä monialakoulutuksesta kiinnostuneita oli 58 % vastaajista. Vastaajilta kysyttiin lisäksi kiinnostaako heitä monialainen koulutus ja millainen monialainen koulutus heitä kiinnostaisi. 76 % vastaajista (n = 361) ilmoitti, että lisäkoulutus kiinnosti. Lähes viidesosa vastaajista oli kiinnostunut useista koulutusalueista. Ammattiryhmien välillä oli pieniä eroja. Teolliset muotoilijat olivat eniten kiinnostuneita kaupallispainotteisesta monialakoulutuksesta. Graafisia suunnittelijoita ja sisustusarkkitehtejä kiinnosti eniten taidepainotteinen monialakoulutus. KUVIO 23 Vastaajien kiinnostus täydennyskoulutukseen (n = 280) 0% 10% 20% 30% 40% taidekoulutus 18 % 23 % 35 % kaupallinen koulutus 16 % 19 % 24 % tekninen koulutus 19 % 17 % 19 % yliopiston tarjoama koulutus 20 % 19 % 18 % johtamiskoulutus 9 % 10 % 19 % muu 3 % 3 % 9 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 30

31 Kaikista koulutusaloista eri ammattiryhmiä kiinnosti eniten taidekoulutus, jonka oli maininnut 28 % vastaajista. Yliopiston tarjoama ja kaupallinen koulutus koettiin yhtä mielekkäinä täydennyskoulutusvaihtoehtoina; molemmista oli kiinnostunut 20 % vastaajista. Teknisestä koulutuksesta oli kiinnostunut 19 % vastaajista. Erikseen tarjottavasta johtamiskoulutuksesta oli kiinnostunut 13 % vastaajista. Kohtaa muu ei ole huomioitu tässä kuviossa. KUVIO 24 Koulutushalukkuus 30% 28 % 20% 19 % 20 % 20 % 13 % 10% 0% johtamiskoulutus tekninen koulutus yliopiston tarjoama koulutus kaupallinen koulutus taidekoulutus 15 % vastaajista arvioi panostavansa täydennyskoulutukseen kuluvan vuoden aikana yli kuukauden. Lähes puolet (47 %) vastaajista oli valmis panostamaan täydennyskoulutukseen vuoden aikana korkeintaan kuukauden ja 38 % vastaajista korkeintaan viikon. Eri ammattiryhmien välillä ei ollut eroja ajallisessa panostuksessa. Markkamääräisesti koulutukseen oltiin valmiita panostamaan noin 5000 markkaa vuodessa. Teolliset muotoilijat arvioivat vuoden 2000 koulutuspanoksensa hieman keskiarvoa suuremmaksi. Kaikista vastaajista 7 % ei ollut valmiita panostamaan koulutukseen lainkaan omaa rahaa. Puolet heistä totesi työnantajan maksavan koulutuksen ja toinen puoli toivoi koulutuksen tulevan maksuttomana. Osa vastaajista toivoi apurahoja tai stipendejä, jolloin opiskeluun voisi panostaa enemmän. Ne vastaajista, jotka kyselyä tehtäessä edelleen opiskelivat täyspäiväisesti, eivät käyttäneet omaa rahaa ylimääräisiin opintoihin. 31

32 5 SUUNNITTELIJAT YRITTÄJÄNÄ Kyselyn loppuosa oli suunnattu yrittäjille. Kyselyn tarkoituksena oli muodostaa kuva yrittäjinä toimivien suunnittelijoiden nykyisestä toiminnasta sekä kehitysnäkymistä. 46 % kyselyyn vastanneista ilmoitti toimivansa joko kokopäiväisenä tai osa-aikaisena yrittäjänä. Päätoimisia yrittäjiä vastaajista oli kolmasosa. Ammattiryhmät erosivat toisistaan merkittävästi. Sisustusarkkitehdeistä yrittäjiä tai freelancereita oli 52 % ja graafisista suunnittelijoista 54 %. Teollisista muotoilijoista päätoimisia yrittäjiä oli noin viidesosa. Lähes kolmasosa teollisista muotoilijoista ilmoitti tekevänsä freelance-työtä varsinaisen työn ohessa Yritysten perustiedot Yritysten keskimääräinen ikä oli 12 vuotta. Hajontaa ryhmien välillä oli melkoisesti: vanhin yritys oli toiminut 46 vuotta ja nuorin yritys oli aloittanut toimintansa kyselyä tehtäessä. Sisustusarkkitehtien yritykset olivat vanhimpia, keski-ikä oli 16 vuotta. Teollisten muotoilijoiden yritykset olivat toimineet keskimäärin 11 vuotta ja graafisten suunnittelijoiden yritykset 10 vuotta (kuvio 26). Yritysten päätoimialat liittyivät sisustusarkkitehtuuriin, kalustesuunnitteluun, teolliseen muotoiluun, graafiseen ja mainonnansuunnitteluun. Muutamat yritykset toimivat lisäksi useammilla kuin yhdellä alalla. KUVIO 25 Yrittäjänä toimiminen eri ammattiryhmissä (n = 371) 0% 10% 20% 30% 40% yrittäjä 20,7 % 35,2 % 41,1 % työssä toisen palveluksessa 21,1 % 29,6 % 37,8 % freelancer 0,0 % 11,1 % 18,6 % monta työtä 9,5 % 16,7 % 28,0 % muu 7,0 % 10,0 % 13,4 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 4. Kohtaan muu on yhdistetty eläkeläiset, työttömät sekä koulutuksessa olevat. 32

33 KUVIO 26 Yritysten keskimääräinen ikä vuotta sisustusarkkitehti 16,0 teollinen muotoilija 11,2 graafinen suunnittelija 9,7 Suurin osa kaikkien ammattiryhmien yrityksistä toimi yksityisyrittäjinä. Viimeisen kolmen vuoden aikana noin 70 % suunnittelualan yrityksistä on työllistänyt yhden henkilön, 20 % yrityksistä 2 5 henkilöä ja vajaa 10 % enemmän kuin viisi henkilöä. Yritysten koko ei vaihdellut eri ammattiryhmissä. Kolmasosa yrityksistä (n = 121) työllisti muun kuin oman alansa ammattilaisia. Näistä useimmat olivat toimisto- ja taloushallinnon henkilöitä. KUVIO 27 Henkilöstön määrä vuosina yli viisi henkilöä 2 5 henkilöä 1 henkilö Vuosi 2000 oli yrittäjien arvio 33

34 Liikevaihto Yritysten keskimääräinen liikevaihto vuonna 1997 oli noin markkaa ja vuonna markkaa. Arvioitu liikevaihto vuodelle 1999 oli markkaa ja vuodelle 2000 noin markkaa. Vastauksissa huomioitiin ainoastaan päätoimisesti yrittäjinä toimivat. Kaiken kaikkiaan vastausten hajonta oli suuri. Hieman alle viidesosalla yrityksistä liikevaihto oli yli miljoona markkaa vuodessa. 6 Suurimmalla osalla liikevaihto oli vuodessa alle markkaa (kuvio 28). Yksityisyrittäjien keskimääräinen liikevaihto oli vuonna 1997 noin markkaa. Vuodelle 2000 arvioitu liikevaihto oli keskimäärin markkaa (n=47). Kysymyksiin oman yrityksen liikevaihdosta vastasi keskimäärin 27 sisustusarkkitehtiä, 18 teollista muotoilijaa ja 44 graafista suunnittelijaa. Ammattiryhmittäin verrattuna teollisten muotoilijoiden yritysten liikevaihdot olivat suurempia kuin muilla ryhmillä. Sisustusarkkitehtien keskimääräinen liikevaihto oli pienin. Tilastollista analysointia yritysten liikevaihdoista ei kuitenkaan voida tehdä, sillä ryhmien koko oli pieni ja niiden sisäinen hajonta suuri. KUVIO 28 Luokitellut liikevaihdot vuosina (n=78 97) yli mk mk alle mk Yrityksen kannattavuus 32 % vastaajista oli sitä mieltä, että oman yrityksen liiketaloudellinen kannattavuus oli hyvä tai erinomainen. 44 % vastaajista arvioi kannattavuuden olevan keskikertainen tai tyydyttävä ja 25 % vastasi kannattavuuden olevan huono tai tappiollinen. Keskimäärin kannattavuutta pidettiin tyydyttävänä tai keskikertaisena. Merkittäviä eroja ammattiryhmien välillä ei ilmennyt, vaikka sisustusarkkitehtien yritykset olivat vastausten perusteella hieman kannattamattomampia kuin teollisten muotoilijoiden ja graafisten suunnittelijoiden yritykset. 6. Keskimääräisen liikevaihdon laskussa on jätetty huomioimatta muutamat erityisen suuret yritykset. 7. Vuosien liikevaihdot perustuivat yrittäjien arviointeihin 34

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2014 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon tutkimuksen

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kevät 2013 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Lahti Science Day 11.11.2014 Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori 1 Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY KESÄTYÖ- KYSELY 2014 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin syyskuussa 2014 kesätyökysely Internet-tutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille RILin opiskelijajäsenille. Kyselyn

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun

Lisätiedot

AJK-JATKOKOULUTUKSEN SISUSTUSSUUNNITTELUKURSSIN VAIKUTTAVUUS

AJK-JATKOKOULUTUKSEN SISUSTUSSUUNNITTELUKURSSIN VAIKUTTAVUUS AJK-JATKOKOULUTUKSEN SISUSTUSSUUNNITTELUKURSSIN VAIKUTTAVUUS Kysely sisustussuunnittelukurssilta valmistuneille Kyselyn tarkoituksena oli selvittää AJK-Jatkokoulutuksen sisustussuunnittelukurssin hyötyjä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn helmi-maaliskuussa 2012. Vastauksia kertyi yhteensä 36 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn helmi-maaliskuussa 2012. Vastauksia kertyi yhteensä 36 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kevät 2012 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn helmi-maaliskuussa 2012. Vastauksia kertyi yhteensä 36 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Muotoilun ABC 12.12.2014. Suomen Muotoilusäätiö Design Foundation

Muotoilun ABC 12.12.2014. Suomen Muotoilusäätiö Design Foundation Muotoilun ABC 12.12.2014 Suomen Muotoilusäätiö Design Foundation MITÄ ON? Muotoilu on tuotekehityksen osa-alue Muotoilu on tuotteen ja liiketoiminnan keskeinen kilpailukykytekijä. Muotoilu on esineitä,

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Tutkimus suomalaisesta designista Mitä design merkitsee yrityksille Tammikuu 2012

Tutkimus suomalaisesta designista Mitä design merkitsee yrityksille Tammikuu 2012 Tutkimus suomalaisesta designista Mitä design merkitsee yrityksille Tammikuu 2012 JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset yritykset ovat designista. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Kyselyn taustatiedot Kysely lähetettiin kaikkiaan neljään lukioon ja yhteen ammattioppilaitokseen Rauman Kauppakamarin alueella Kysely kohdistettiin

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014 Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit ja taiteen maisterit työelämässä 2014 Vuosina 2010, 2011 ja 2012 valmistuneet Emilia Keijonen Kesäkuu 2014 Johdanto Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua

Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua Eero Hyttinen Edupoli 20.03.2009 Kotityöpalveluyritysten substanssi- ja liiketoimintaosaaminen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot