JUNTUSET. Julkaisija Juntusten sukuseura ry. Toimitus Riku Juntunen Linnanpolku 1, Kajaani puh

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUNTUSET. Julkaisija Juntusten sukuseura ry. Toimitus Riku Juntunen Linnanpolku 1, 87200 Kajaani puh. 0500 445331 riku.juntunen@kajaani."

Transkriptio

1 1

2 JUNTUSET Juntusten sukuseura ry:n jäsenlehti n:o 17 Joulukuu 2013 Julkaisija Juntusten sukuseura ry Toimitus Riku Juntunen Linnanpolku 1, Kajaani puh Taitto Juhani Juntunen Painopaikka Kajaanin Kirjapaino Oy Kotisivut Kansien kuvat Riku Juntunen Sisällysluettelo 2013 Pääkirjoitus Varapuheenjohtajan palsta Paikallista sukuseuratoimintaa Juntusten elämää Taipalsaarella Hannu Juntunen, kahden tieteen tohtori Hilkka ja Toivo Juntusen 60-vuotishääpäivä Raija Orasen uusin romaani Viljo Juntusen esikoisromaani Moottoripyöräilevä Juntunen Sukutapaamisia Villin Lännen valloitus Ritva ja Jussi Juntusen Amerikan matka Sementtimestarit Muistolaatta Levämäen kaatuneille Helmi Juntusen evakkomatka Juntunen hirvimetsällä Sihteerin palsta Toimihenkilöiden yhteystiedot 2

3 PÄÄKIRJOITUS Ihmisen seniorivaihe Vanhuksena eli kauniimmin sanottuna ikääntyneenä tai seniorina ihminen on joutunut käymään läpi jatkuvaa luopumista. Työelämä on jäänyt taakse, niin myös monet ystävät. Ennen niin reipas askel lyhenee. Terveydestäkin saattaa joutua luopumaan. Monesti ikääntynyt kokee ahdistavaa yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Tämä vuoden pimein aika ruokkii apeaa alakuloa. Nyt voi kokea elämänsyksyn, edessä olevien elinvuosien peruuttamattoman hupenemisen. Onhan ihmisen elämänkaari varsin rajallinen, keskimäärin 80 vuoden pituinen. Nyt jo reilusti yli seitsemänkymppisenä alan ihmetellä, että näin pianko aika meni? Olisiko jossakin elämänvaiheessa jäänyt jotakin kesken, jotakin, mitä vielä olisi pitänyt tehdä? Turhia ovat nuo kysymykset. Ei menneisyyttä voi muuttaa. On elettävä tätä hetkeä ja tulevia päiviä mahdollisimman rikkaasti.yhä tärkeämmäksi käy se, että jokaisesta uudesta päivästä olisi löydettävä tärkeätä sisältöä. On monia tapoja löytää sisältöä seniorin elämäänsä. Jotkut lukevat, jotkut kirjoittavat jopa omaa elämäntarinaansa, käyvät kulttuuriharrastuksissa tai matkustelevat jos siihen on edellytyksiä talouden tai terveyden puolesta. Sisältöä ja merkitystä elämään antaa vapaaehtoistyö erilaisissa yhdistyksissä tai auttamisjärjestöissä. Tuo merkittävä toiminnan alue onkin lisääntyvästi jäämässä ikääntyvien hoidettavaksi. Työelämässä olevien aikuisikäisten kamppailu talouden ja sosiaalisen selviytymisen paineissa ei jätä riittävästi mahdollisuuksia vapaaehtoistyölle. Aktiivinen toiminta sukuseurassa voi muodostua antoisaksi elämän sisällöksi laajalle jäsenistön piirille, ei ainoastaan hallitukseen kuuluville. Juntusten sukuseurassa keräämme perinnetietoa menneiden omaistemme elämästä ja toiminnasta. Myös omista elämänkokemuksistamme. Siinä on haastetta meille jokaiselle. Sukumme ja oman menneisyytemme läpikäynti antaa uusia näköaloja omaan elämäämme. Muistiin tallennettuna vaikkapa tulevaan sukukirjaamme tarinat jättävät arvokasta tietoa jälkipolville. Antavat tietoa siitä mistä he ovat tulleet, nähdäkseen selkeämmin mihin ovat menossa. Seuraavaan lehteemme tulee Lukijan palsta. Sinne voi lähettää pieniä kirjoituksia erilaisista suvun tapahtumista, myös palautetta tai viestejä lehden toimitukselle tai sukuseuran hallitukselle. Uuden palstan tarkoituksena on madaltaa kynnystä kirjoitusten lähettämiselle. Pieniä ja laajempiakin kirjoituksia voi lähettää koko vuoden ajan. Sukuseuramme täyttää ensi vuonna 20 vuotta. Sukuseuran hallitus on päättänyt historiikin tekemisestä kuvaamaan seuramme menneiden vuosikymmenten tapahtumia. Historiikista tulee valokuvapainotteinen noin neljäkymmentäsivuinen kirjanen. Teosta myydään Oulussa pidettävässä sukujuhlassa Lehden toimitus kiittää kaikkia avustajia runsaasta aineistosta tätä lehteä varten. Toimitus kiittää myös lukijoitaan kiinnostuksesta lehteämme kohtaan. Hyvän joulun ja sisältörikkaan uuden vuoden toivotuksin! Riku Juntunen 3

4 VARAPUHEENJOHTAJAN PALSTA Juntuset kulkevat kohti kolmatta vuosikymmentä Juntusten sukuseura ry. täyttää tulevana vuonna kunnioitettavat 20 vuotta. Viimeksi kokoonnuimme Juntusten suurella joukolla sukuseuran vuosikokoukseen Kajaaniin vuonna Seuran sääntöjen mukaan vuosikokous on pidettävä kolmen vuoden välein. Seuraava sääntömääräinen vuosikokous ajoittuu elokuun alkuun vuonna Hallitus onkin päätynyt yhdistämään sukuseuran 20 -vuotisjuhlan ja seuraavan vuosikokouksen samaan viikonloppuun. Juhlallisuudet tapahtuvat Oulun kaupungin alueella. Juntusten sukuseuran jäsenmäärä näyttää tällä hetkellä vakiintuneen viiden ja kuuden sadan jäsenen puoliväliin. Juntusten sukuun kuuluvia henkilöitä on Suomessa ja ulkomaillakin huomattavasti enemmän. Hallitus tähdentääkin, että kaikki mainitut henkilöt, jotka eivät vielä ole sukuseuran jäseniä, liittyisivät jäseniksi täyttämällä Juntusten nettisivuilta löytyvän jäsenlomakkeen ja lähettämällä sen seuran taloudenhoitajalle.. Jäsenmaksu on 15 euroa henkilöltä vuodessa ja sisältää yhteisiä tapahtumia, tiedotusta, sukututkimusta, sukuseuran tuotteita ja kerran vuodessa ilmestyvän lehden. Hallitus muistuttaa vielä seuran jäseniä, että he suorittaisivat jäsenmaksun pankkisiirrossa olevaan päivämäärään mennessä. Näin vältyttäisiin myöhästymisilmoitusten teolta. On selvästi havaittu, että jäsenet haluavat kokoontua useamminkin kuin kolmen vuoden välein. Tähän ratkaisuna ovat eri puolilla maata jo toimivat alueelliset serkkuseurat. Serkkuseuratoiminta on vähän epävirallisempaa kokoontumista, sukulaisten tapaamista, tiedottamista ja viihtymistä. Lähes aina serkkuseurojen tapahtumiin osallistuu joku sukuseuran hallituksen jäsen. Mikäli kiinnostusta riittää uusia serkkuseuroja voidaan perustaa tarpeiden mukaan. Juntusten sukukirja III on ollut jo jonkin aikaa työn alla. Sukukirjaa I ja II on toki vielä saatavissa taloudenhoitajalta. Sukukirjan III osan teko on tuonut aikaisempiin sukukirjoihin verrattuna uusia haasteita. Tietojen saaminen 1900-luvun ihmisistä ja heidän tiedoistaan virallisia kanavia pitkin on lähes mahdotonta tietosuoja-asioitten takia. Siitä syystä hallitus pyytää lähettämään sukulaistietoja seuran nettisivuilta löytyvällä lomakkeella. Muutoin sukuhaarojen tiedot eivät välity sukukirjan III osaan. Lisäksi sukuseura pyytää lähettämään sukuun liittyviä tarinoita ja mahdollisia valokuvia valokuvia, jotka monipuolistavat tulevan sukukirjan sisältöä. Jo tässä vaiheessa voimme todeta, että toteutuessaan sukukirjan III osasta tulee laaja, monipuolinen ja painava teos. Lopuksi haluan kiittää Juntusten sukuseuran hallituksen puolesta kaikkia sukuseuran toimielimissä työskenteleviä henkilöitä ja koko jäsenkuntaa kuluneesta vuodesta 2013 ja toivottaa heille mitä parhainta vuotta Seuraavassa tämän lehden numerossa seuran puheenjohtaja toivottaa meidät tervetulleiksi sukukokoukseen ja sukuseuran 20 -vuotisjuhlaan Ouluun. Pentti Juntunen hallituksen varapuheenjohtaja 4

5 PAIKALLISTA SUKUSEURATOIMINTAA Ylä-Kainuun Juntuset Teksti Eila Säkkinen Sunnuntaina teimme retken Hyrynsalmelle Kaunislehdon talomuseoon. Kotiseutuneuvos Kalle Juntunen, sukuseuramme perustajajäsen ja aiempi pitkäaikainen puheenjohtajamme toimi oppaanamme. Retkeen oli ennakkoon ilmoittautunut 19 Juntusta, suurin osa Kainuusta mutta myös muualta Suomesta. Kun saimme muutaman yllätysvieraan meitä oli lopulta 23 henkilöä. Kokoonnuimme komeaan pirttiin ja alkuporinan jälkeen nautimme juustoleipärinkiläkahvit. Kalle kertoi Kaunislehdon synnystä tarinan, joka sisälsi jännittäviäkin vaiheita: Hallan pirtti vietiin Helsingin Seurasaareen. Kaunislehtoon saatiin kuitenkin aito hyrynsalmelainen maalaistalon pihapiiri komeine rakennuksineen. Kahvin ja talon historian kuulemisen jälkeen siirryimme pihamaalle. Sadekuurot olivat kastelleet ruohikon, mikä hieman rajoitti liikkumista ympäristössä. Navettaan kurkattuamme Kalle kertoi helmenkalastuksesta ja esitteli siihen liittyvää esineistöä. Karjakujalla, tai solassa, kuten Kainuussa sanotaan, ihailimme pystyaitaa. Sitä oli Kallen kertoman mukaan ainakin kolmenlaista. Me jotka emme pelänneet kenkien ja jalkojen kastumista, jatkoimme matkaamme vielä metsään rautahytille. Siellä Kalle jatkoi vielä mielenkiintoista tarinointiaan rautamalmin valmistamisesta. Sään muuttuminen päivän mittaan sateisemmaksi haittasi hieman retkeämme, mutta vietimme mukavan, antoisan kesäpäivän kauniissa paikassa. Saimme kuulla aimo annoksen kulttuurihistoriaa ja meillä oli mahdollisuus tutustua oman sukumme ihmisiin. Ylä-Savon Juntuset Teksti : Paavo Juntunen Ylä-Savon Juntusten serkkutapaaminen oli heinäkuussa Iisalmen Res.ups.kerhon tiloissa. Aluksi juhlallisesti laulettiin Juntusten juhlamarssi ja esittäydyttiin sukujuurista kertoen. Kahvittelun jälkeen hallituksen jäsen Paavo Juntunen kertoi kokouskuulumisia. Suvun jäsenien tutustuminen ja seurustelun iloinen porina täytti pian kerhon tilat. Seuraavan kesän tapaamisen lupasi järjestää Tuula ja Seppo Hyyrö Vieremän Kotvakon pirtissä. Pääkaupunkiseudun Juntuset Teksti: Raili Mertanen Pääkaupunkiseudun Juntusten ensimmäinen tapaaminen oli Helsingin Kirjasto 10 pääpostitalossa. Mukana oli myös puheenjohtaja Marja-Leena Kemppainen. Tilaisuuden aluksi hän kertoi osanottajille sukuseuran tavoitteista sekä lähiaikojen tapahtumista. Sen jälkeen paikalla olleet Juntuset kertoivat kukin vuorollaan itsestään. Suurin osa oli syntynyt Kainuussa, Suomussalmella, Sotkamossa ja Vuolijoella. Mukana myös Juuasta, Perniöstä, Ruokolahdelta, Sortavalasta, Oulusta ja Posiolta lähtöisin olevia. Pääkaupunkiseudun Juntuset olivat kiertäneet paljon maailmaa. On nähty Amerikka, Australia, Uusi Seelanti ja Etelä Amerikka. Oli asuttu jo varhain Ruotsissa, Kanadassa ja USA:ssa. Seuraava tapaaminen oli Puotilassa Cafe Svenkassa. Kutsuun vastasi kuusi henkilöä, paikalla oli kolme. Keskustelu eletystä elämästä ja kokemuksista oli vilkasta. Tuli kannustusta kirjoittaa elämä tarinaksi, muistoksi lapsille ja lasten lapsille siitä, millaiset Juntusten suvun vaiheet ovat olleet 1940 luvulta 2000 luvulle. Oulun seudun Juntuset Teksti: Marja-Leena Kemppainen Mukava jälleentapaaminen ja vilkas puheensorina siivittivät Oulun seudun Juntusten tapaamista syyskuussa Oulun Pohtossa. Uusiin Juntusiin tutustuminen on aina mielenkiintoista ja joka kerta on joku löytänyt uusia 5

6 sukulaisia tai muita yhteisiä asioita. Sukuseuran perustajajäsenen Tommi Jämän alustus Vanhat Oulun Juntuset oli mielenkiintoinen ja herätti vilkkaan keskustelun. Esitys kertoi historian ensimmäisistä Oulun kirkonkirjoista löytyneistä Juntusista. Syksyiset tapaamiset on koettu tärkeiksi ja niinpä nytkin sovimme seuraavan tapaamispäivän. Kokoonnumme samassa paikassa klo Kannattaa laittaa jo nyt kalenteriin ja kertoa tapaamisesta muillekin Juntusille. Mikäli sinulla on joku Juntusiin liittyvä aihe tai teema illan aiheeksi, niin laita viestiä allekirjoittaneelle. Tervetuloa suurella joukolla Pohtoon! Yhteistyöterveisin Marja-Leena Kemppainen / koollekutsuja, Kainuulaisten sukuseurojen tapaaminen Teksti: Riku Juntunen Kainuulaisten sukuseurojen tapaaminen oli Kainuun Opistolla Mieslahdella. Tilaisuuden tarkoituksena oli tutustua Kainuussa toimiviin sukuseuroihin, koota kainuulaiset sukuseurat yhteen ja vaihtaa kuulumisia oman suvun tutkimuksessa. Tilaisuudessa kuusitoista kainuulaista sukuseuraa esitteli toimintaansa. Erityisen kiinnostavia olivat sukututkimukseen liittyvät esitykset. Useat kainuulaiset suvut ovat selvittäneet juuriaan luvulle asti. Tarkempaa eri sukuhaarojen selvitystyötä ei juurikaan ole tehty. Useissa sukututkimuksissa käytetyt DNA testit ovat merkittävä lisämenetelmä sukututkimuksessa. Esimerkiksi Kemppaisen sukuseuran puheenjohtaja kertoi, että heidän suvustaan on solunäytteitä lähetetty Yhdysvaltoihin tutkittavaksi. Kainuulaisissa sukuseuroissa on koettu, että seurojen välistä yhteistyötä sukututkimuksessa tulee lisätä. Tilaisuudessa toivottiinkin esimerkiksi vuosittaisia kokoontumisia ja koulutusyhteistyötä. 6 Ritva Juntunen JUNTUSTEN ELÄMÄÄ TAIPALSAARELLA 1700 JA 1800-LUVULLA Teksti: Ritva Juntunen Juntusten elämää Taipalsaarella Juntulan kylässä voidaan sukututkijoiden keräämän aineiston perusteella jakaa kolmeen osaan. 1) Kannuksiset/ Juntuset Juntulassa ) Juntulan tilan ja talon vaiheet, kun se oli muiden kuin Juntusten hallussa ) Noin vuonna 1723 asettuivat Taipalsaaren Juntulan taloon asumaan veljekset Aaro, Nuutti ja Mikko, joista jälkimmäinen oli lapseton. Aarosta ja Mikosta polveutuvat Juntusen suvun myöhemmät päähaarat Taipalsaarella. Meidän Juntusen sukumme on Aaro Juntusen ( ) jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa. Sodat heittelivät Taipalsaarta valtakunnasta toiseen Mainittujen veljesten muuttaessa Juntulaan Taipalsaari kuului vielä Ruotsiin. Mutta rauhallisia oloja ei kestänyt kauan. Ensin oli Isoviha, joka oli suuren Pohjan sodan ( ) aikainen ve-

7 näläisten miehitys Suomessa vuosina Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan, joka siirsi Ruotsista Viipurin läänin Venäjään. Lyhyen rauhan kauden jälkeen oli vuorossa Pikkuviha ( Se päättyi Turun rauhaan, jossa uudeksi rajalinjaksi tuli Kymijoki. Tässä yhteydessä Taipalsaarikin liitettiin Venäjään. Vuonna 1744 Venäjään liitetyistä alueista muodostettiin Viipurin kuvernementti, johon kuuluivat Viipurin, Käkisalmen ja Kyminkartanon provinssit (kihlakunnat). Lyhyydestään huolimatta pikkuviha aiheutti Taipalsaarelle suuria vahinkoja. Taipalsaaren osalta säästyttiin murhilta ja tapoilta. Sen sijaan aineelliset vahingot olivat suuria. Mikä ilmenee vuonna 1743 tehdystä revisio- eli tarkastuskirjasta, jossa pyrittiin selvittämään missä kunnossa Venäjä otti vastaan voittomaansa. Juntulan tilan kärsimistä vahingoista ei ole tarkempaa tietoa. Kun Turun rauhan jälkeen vuonna 1743 Taipalsaari oli liitetty Venäjään, ryhdyttiin Taipalsaarella rakentamaan rauniolle. Rakentamista helpottivat asukkaille myönnetyt verovapaat vuodet. Vaurastumista helpotti myös se, että yhteydet Viipuriin olivat taas avoinna, samoin kauppatiet Pietariin. Jos myytävää omaisvaraistaloudessa oli, ei menekkivaikeuksia ollut. Tukkeja sahattiin lankkusahoilla, ja talvikeleillä ne vietiin pitkissä hevoskaravaaneissa Pietariin, keisarikunnan pääkaupunkiin. Tämä kaikki vaikutti suotuisasti Taipalsaaren oloihin, mikä ilmeni mm väestön kasvuna. Taipalsaarella oli vuoden 1756 väestökirjanpidon mukaan nuoria ( alle 15-vuotiaita) peräti 1555 henkeä ja vanhoja (yli 60-vuotiaita) 350 henkeä ja aktiiviväestöä 2770 henkeä. Eli Taipalsaarella oli yhteensä 2770 asukasta. Ruokakuntia oli samaan aikaan 365, joista Juntula yksi. Millainen oli Juntulan talo? Huhtikuussa 1760 kuolleen Aaro Antinpoika Juntusen jälkeen pidettiin perunkirjoitus Siitä voidaan päätellä aika paljon Juntulasta ja sen elämästä. Juntula oli ns kruununtalo. Sen veronmaksukyky oli 5/12 manttaalia. Juntulan talo oli kruununtalo viimeistään vuonna 1723, jolloin asiakirjoista löytyy tällainen merkintä. Ruotsissa 1500-luvun lopulla maaomaisuus jaettiin kruununtiloihin, perintötiloihin ja rälssitiloihin. Kruununtila oli kruunun pysyvää omaisuutta, johon sitä viljelevä talonpoika sai vain käyttöoikeuden. Talonpojan oikeus kruununtilaan turvattiin 1789 annetulla asetuksella niin, että hän sai tilaansa vakaan hallintaoikeuden. Se tarkoitti, että talonpojan ja hänen lastensa hallintaoikeus tilaan oli pysyvä, kunhan tila pidettiin kunnossa ja verot maksettiin säädetysti. Toisaalta kruununtaloon oli helpompi muuttaa vuokralaiseksi, kun ei tarvinnut isoja omaisuuksia talon ostoon Juntulan talo oli perunkirjoituksen teon aikoihin 1760-luvulla vielä savupirtti. Taipalsaarella oli vähän aikaisemmin siirrytty kaskiviljelystä peltoviljelyyn ja kaikki talot olivat vielä tuohon aikaan savupirttejä. Taipalsaarelainen savutuvan uuni oli yleiseen itäsuomalaiseen tapaan rakennettu jompaan kumpaan ovensuunurkkaan salvusarkun päälle. Uunin alus oli avonainen. Uunin sivustalla oli salvoksessa loukas, josta pääsi uunin alle. Tämmöinen uuni lienee ollut myös Juntulassa Taipalsaaresta kerätty muistitieto kuvailee uunin kokoa. Samalla saadaan käsitys Taipalsaaressa puhutusta murteesta. Hujalassa ol enne savutupa ja nii iso uun, et Lahnasalos ku rättimies taps toise, ni hää kysy, ett miss ie olit yötä. Nii toine sano, et hää ol Hujala uunis. Niin toine sano, et sielhä miekii oli. Se ol neät niit iso, ettei ne olleet tiennee toisistaa. Imatralla sijaitsevassa Karjalaisessa kotiseutumuseossa on talo, joka on siirretty sinne Taipalsaarelta. Sen avulla voimme hahmottaa millainen Juntulan talo on saattanut olla 1800-luvun alussa. Päärakennuksessa on kaksi kamaria ja läpikäytävä. Ne on rakennettu vuonna Kallein omaisuus karja, vilja, nuotta ja viinapannu Aaro Juntusen jälkeen tehdyn perukirjan mukaan Juntulan arvokkain omaisuus oli karja. Hevosia oli kolme ja lisäksi yksi orivarsa. Niiden arvot vaihtelivat 12 hopeataalerista 10 hopeataaleriin. Karjasuojissa oli ennen perinönjakoa 10 lypsylehmää (yhden lehmän arvo oli n 8 taaleria), 3 hiehoa, 2,5-vuotias härkä, 2 sikaa ja 2 porsasta sekä 6 lammasta. Toiseksi arvokkain omaisuus oli vilja. Perukirjaanhan omaisuus merkitään yleensä sen arvoisena kuin se oli kuolinhetkellä. Tällöin perukirjasta voi päätellä että pellot tuottivat ainakin edelliskesänä hyvin, koska kevättalvella ennen uutta satokautta oli viljaa vielä varastoissa huomattava määrä. Ruista 10 tynnyriä, ohraa 8 tynnyriä ja kauraa 15 tynnyriä. Viljan arvo oli yhteensä 107 hopeataaleria. Kalastuksellakin oli tuohon aikaan ruoan hankinnassa suuri merkitys. Perukirjaan on merkitty yksi kokonainen nuotta (12 taalaria ja 16 killinkiä) neljä rysää sekä uudempi ja vanhempi vene. Nuotta oli arvokas esine (kalliimpi kuin yksi lehmä). 7

8 Kultaa, hopiaa tai rahaa ei ollut. Tämähän on aivan luonnollista koska elettiin luontaistaloudessa. Rahaa tärkeimpiä tuohon aikaan olivat kupariset ja rautaiset käyttöesineet, joista luetellaan pari kuparikattilaa ja sekä rautaiset kattilat ja aurat. Arvokkain kupariesine oli kuitenkin viinapannu hattuineen ja piippuineen (16 hopeataalaria). Se ei tuohon aikaan ollut mitenkään ihmeellistä.viinanpoltto tuli Suomeen Ruotsista 1500-luvun alussa linnojen ja kuninkaankartanoiden toimiessa ensimmäisinä polttopaikkoina. Viinalainsäädäntö alkaa vuodesta 1638, kun Ruotsin kruunu huomasi viinanpolton olevan hyvä verotuskohde luvulla viinankäyttö oli jo yleistä kaikissa säädyissä ja ikäluokissa sekä miehillä että naisilla. Juntusten pukeutumisesta Aaro Juntusen omaksi omaisuudeksi on merkitty yksi hopeasormus, vaatteita, joista arvokkaimpia olivat sarkatakit. Lisäksi oli sarkahousut. Kuusi vanhaa paitaa, vanhat lampaannahkaturkikset, villasukat, talvilakki, huopahattu ja kenkäpari. Näistä vaatteista voimme jo hyvin päätellä minkä näköisenä Aaro Juntunen asteli sekä arkena että pyhänä. Vaatteiden perusteella voidaan päätellä, että Aaro Juntunen kuului rahvaaseen. Villakankaiden laatu vaihteli nimittäin arvo- ja palvelusaseman mukaan. Vallasväki käytti verkaa, alempi kansaja palvelusväki ja sotaväki pukeutui sarkaan. Sarkapuku oli oppimattoman ja yksinkertaisen rahvaan tunnus vielä 1800-luvullakin. Aaron varoihin on merkitty myös tyttärille myötäjäisinä annetut vaipat (wepa) yksi kummallekin. Ne olivat arvokkaita koska yhden vaipan arvo oli yhtä suuri kuin kahden lampaan arvo. Kansan oli pukeuduttava säätynsä mukaisesti. Vain varakas väki sai pukeutua kalliisti ja hienosti, sillä he maksoivat siitä veroa. Tavallisen kansan pröystäilyä rajoitettiin 1700-luvulla yleellisyysasetuksin. Perukirjasta ja Taipalsaaren historiasta voidaan päätellä, että elämä oli vaatimatonta. Taipalsaaressa ja Juntulassakin pääasiallisena ravintona olivat leipä, puuro, nauris ja pavut. Lihaakin saatiin jonkun verran omasta karjasta ja kalaa järvestä. verran osasivat. Viipurin hiippakunnassa, johon myös Taipalsaari ja sen Juntulan kylä kuuluivat, alettiin vaatia 1600-luvun puolivälissä katekismuksen osaamista ripille pääsyn ehtona. Avioliittoon ei saanut vihkiä lukutaidottomia. Voidakseen opettaa lapsiaan oli vanhempien itse osattava lukea. Tässä vaatimuksessa voidaan nähdä jopa kiristyksen makua: naimahalut lisäsivät intoa lukemaan oppimiseen! Lukutaitoa tarkastettiin vuosittain kinkereillä, joita Taipalsaarella kutsuttiin kylälukusiksi. Nuorisoa valmennettiin ripille pääsyyn pitämällä erityistä rippikoulua. Vain harvat selvisivät lukukokeesta ensimmäisellä kerralla. Monet kävivät kaksi tai kolme rippikoulua. Ensimmäinen säilynyt pitäjän pöytäkirja on vuodelta Siitä voidaan seurata miten seurakunta hoiti Taipalsaarella kansanopetuksen vuoteen 1866, jolloin opetustoimi ainakin virallisesti siirtyi kunnan hoidettavaksi. Taipalsaarella ei ollut tuohon aikaan pitäjänkoulua eikä lukkarinkoulua, oli vain lyhyt kurssi heikkolukuisille. Opettajana toimi pitäjän vuonna 1799 laaditun pöytäkirjan mukaan henkilö, jolle kuului opetustoimen ohessa myös haudankaivajan ja kellonsoittajana tehtävät. Varsnainen lasten opetus supistui vielä 1800 luvun puolella lyhykäiseen, rippikouluopetusta edeltävään sisäluvun opetukseen. Kirjoitustaidon opetuksesta saatikka sitten laskennon opetuksesta ei ollut puhettakaan. Taipalsaaren historiasta voidaan siis päätellä että Juntuset Taipalsaaren Juntulan kylässä osasivat vielä 1800 puolenvälin jälkeen vain jonkun verran lukea. Ensimmäiset kunnon kansakoulun käyneet olivat ilmeisesti Juntulan viimeinen isäntä Viktor Juntunen ja hänen sisarensa Ulrika, jotka kävivät kansakoulua Lappeenranassa. Mutta silloin tapahtuikin koulutuksessa suuri harppaus sillä Juntulan viimeinen isäntä Viktor Juntunen pääsi ylioppilaaksi Viipurin klassisesta lukiosta ja suoritti jopa agronomin tutkinnon. Juntulan ensimmäisten asukkaiden luku- ja kirjoitustaidosta Perukirjasta voidaan päätellä, että Juntuset eivät osanneet kirjoittaa. Perukirjan lopussa on näet pelkkiä puumerkkejä. Lukea Juntuset 1700-luvulla ilmeisesti jonkun 8

9 HANNU JUNTUNEN, KAHDEN TIETEEN TOHTORI Hannu Juntusen väitöskirja Demokratian dilemma. Oikeusteologinen tulkinta Suomen perustuslain eettisten periaatteiden merkityksestä demokraattisen valtiojärjestyksen perustana ja rajoituksena (väitöskirja). Acta Universitatis Lapponiensis Juntusten sukuseuran entisen puheenjohtajan Hannu Juntusen väitöskirja tarkastettiin Lapin yliopistossa Oikeustieteen lisensiaatti Juntusen väitöskirjan teemana on demokratian periaatteen sisältämä ristiriita ja sen oikeusteologinen tulkinta. Hannu Juntusen mukaan lainsäädäntö perustuu eduskunnan enemmistön tahtoon. Juntunen kuitenkin pohtii, onko enemmistön tahto riittävä peruste ja onko demokratiassa olemassa jokin raja, jota ei saa loukata enemmistönkään päätöksellä. Länsimaisen oikeusajattelun pysyvänä haasteena on ollut kysymys säädetyn lain suhteesta lain periaatteelliseen oikeellisuuteen. Juntusen tutkimuksen punaisena lankana on edellä mainitulla tavalla hahmotellun demokratian ristiriidan oikeusteologinen tulkinta. Oikeusteologialla hän tarkoittaa tieteidenvälistä tutkimusta, jossa yhteiskunnan lainsäädäntöä tarkastellaan teologisista lähtökohdista. Demokratialla tutkija tarkoittaa perustuslain luonnehtimaa valtiollista järjestystä, jossa yhteisön täysivaltaiset jäsenet voivat osallistua päätöksentekoon ja yhteisiä tehtäviä hoitavien henkilöiden valintaan. Lainsäädäntö on syntynyt lainsäätäjän päätöksellä. Viime kädessä yhteiskunnan oikeusjärjestys perustuu kuitenkin periaatteellisiin käsityksiin oikeasta ja väärästä. Ja juuri näistä lähtökohdista voidaan arvioida lainsäädännön sisällöllistä oikeellisuutta, Juntunen sanoo Juntunen on ottanut lainsäädännön oikeellisuuden kriteereiksi tutkimuksessaan kolmen kristillisen uskon opilliseen sisältöön perustuvaa periaatetta: ihmisarvon, lähimmäisyyden sekä elämän ja luomakunnan suojelemisen. Suomen perustuslain keskeiseksi eettiseksi periaatteeksi Juntunen asettaa ihmisarvon. Ihmisarvon kieltäminen tai sivuuttaminen on diktatuurien ominaispiirre Demokratia perustuu ihmisarvoon ja siihen nojaavaan yhdenvertaisuuteen. Ihmisarvo, lähimmäisyys sekä elämän ja luomakunnan suojelemisen eettiset periaatteet samalla myös rajoittavat demokraattista päätöksentekoa. Mikä tahansa ei voi olla oikein pelkästään siksi, että enemmistö kannattaa sitä. Lisäksi tulee muistaa, että vähemmistökään ei välttämättä aina ole oikeassa, pohtii Juntunen. Juntusen johtopäätös on, että oikeusjärjestys on lainsäätäjän tahtoon perustuva, mutta ollakseen pätevää sen tulee olla myös sisällöllisesti oikeellista. Lainsäätäjän inhimillisiin päätöksiin perustuvaa lainsäädäntöä on aina arvioitava kriittisesti, Juntunen sanoo. Hannu Juntunen on syntynyt Torniossa Hän on suorittanut teologian tohtorin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1983, filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa 2006 ja oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon Lapin yliopistossa Hannu Juntunen on oikeusteologian dosentti Helsingin yliopistossa. 9

10 Teksti ja kuvat: Pirjo Marjasvaara Juhannuksena 1953 vietettiin Hilkan ja Toivon häitä Heinämäen kylän Tapiolassa ja siitä alkoi pitkä yhteinen taival myötä- ja vastamäkineen. HILKKA JA TOIVO JUNTUSEN 60 VUOTISHÄÄPÄIVÄJUHLA 10 Juntuset -lehdessä (2012 n:o 16) oli viime vuonna Toivo Juntusen muisteloita. Muisteloissa Toivo mainitsi 60 vuotta kestäneestä avioliitostaan. Toivon ja hänen Hilkka-puolisonsa 60- vuotishääpäivääjuhlaa vietettiin perheen, suvun ja ystävien kesken Sotkamon helluntaiseurakunnan tiloissa. Juhlavieraita oli yli 90 henkilöä. Juhla oli lasten lahja vanhemmilleen ja vieraiden lahja oli se, että he saapuivat juhlaan. Timanttihääjuhla alkoi hääparin kävellessä käsi kädessä Metsäkukkia valssin soidessa juhlaväen keskelle. Säestäjäksi juhlaan oli saatu pianonsoiton lehtori Seija-Sisko Raitio, joka on espoolainen Sotkamon kesäasukas ja Hilkan ja Toivon ystävä vuosien takaa. Ennen juhlien ohjelman alkamista siirryttiin lounaalle ja samalla seurustelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kuulumisia riitti, sillä olihan perhe ja suku kokoontunut pitkästä aikaa ja pitkienkin matkojen takaa yhteen. Sitten edellisten juhlien, jotka olivat Toivon 80-vuotisjuhlat neljä vuotta sitten, oli perheeseen tullut uusia kumppaneita, uusia pikkuisia ja yksi läheisistä oli lähtenyt viimeiselle matkalle. Lounaan ohessa seurattiin kuvakertomusta Hilkan ja Toivon yhteisestä taipaleesta kesäkuisesta päivästä 1953 tähän vuoteen. Lounaan jälkeen siirryttiin juhlien varsinaiseen ohjelmaan, jonka keskeinen osuus oli jo perinteiseen tapaan konsertti. Tällä kertaa teemana olivat kansanlaulut. Sotkamon mieskuorokvartetin laulut Olli Pautolan johdolla menivät suoraan kaikkien juhlavieraiden niin nuorten kuin vanhojen - sydämiin. Jo ennen juhlia olimme kesän 1953 hääjuhlaan osallistujilta saaneet kuulla, miten vielä 60 vuoden jälkeen mieleen tulivat pienet maalaishäät Heinämäen kylän Tapiolassa, kun Metsäkukkia alkoi radiossa soida. Nyt samanlaisia muistoja saivat mukaansa juhlien nuoret osallistujat. Timanttihääpari nautti silminnähden musiikista, jonka kautta välittyivät heidän tärkeät arvonsa, rakkaus kotiseutuun, rakkaus toisiinsa ja läheisiä kohtaan sekä kiitollisuus elämästä. Sotkamon mieskuorokvartetin konsertin jälkeen jatkettiin perheen omalla ohjelmalla, joka oli musiikillinen ja muutenkin runsas, sillä tämä seurakunta osaa laulaa ja pitää puheita. Juhlan juonsivat timanttihääparin lastenlapset Aki Marjasvaara ja Markus Melander.

11 Rennot lakkipäiset juontajat olivat toinen joukkoja vailla oleva komentaja ja toinen laivaa vailla oleva kapteeni, siis tyypillisiä tämän päivän nuori aikuisia, joita elämän haasteet vievät tehtävästä toiseen. (Yhteiskuvaan vanhin, nopea lapsenlapsenlapsi nappasi toisen lakeista.) Juhlat jatkuivat vielä seuraavana päivänä Metsän tarina elokuvalla Kino Vision elokuvateatterissa. Sotkamolaista nuortentyötä tukevaa elokuvateatteria ylläpitää muiden työtehtävien ja velvoitteiden ohella yksi Hilkan ja Toivon lapsenlapsista miehensä kanssa. Hilkan ja Toivon perheessä on tapana ollut juhlia aina, kun on aihetta. Jokainen juhla taltioidaan perheen muistoihin ja tähänkin juhlaan tullaan palaamaan vielä monta kertaa. Tällä kertaa videokuvaajana oli 13-vuotias Viljami, Hilkan ja Toivon vanhin lapsenlapsenlapsi. Loppulaulu - Kiitos sulle Jumalani - kiteytti koko juhlaväen tuntoja. Kiitollisuus elämästä ja yhteisistä vuosista Hilkan kanssa tulivat esille Toivon kiitospuheessa. Hilkalle ja Toivolle on mukavaa järjestää juhlia, koska he osaavat iloita juhlista. Perheen ja suvun yhdessäolo on heidän elämänsä kohokohtia ja näistä tapahtumista saa iloa ja voimaa pitkäksi aikaa. Juhlaväkeä, Toivo ja Hilkka eturivissä korokkeella ensimmäiset vasemmalta. 11

12 RAIJA ORASEN UUSIN ROMAANI Raija Oranen: Kaiken takana on Kekkonen Kustannusosakeyhtiö Teos 2013 Kainuulaislähtöisen kirjailija Raija Orasen uusin romaani Kaiken takana on Kekkonen julkistettiin Kajaanin Kaukametsässä Todellinen karva Aluksi hän arveli olevansa keskellä keväistä, vuolasta koskea kiikkerän pöllin päällä. Aurinko paistoi ja säkenöi, vedet kuohuivat kiviä ja poteroita vasten, ja Kekkonen keikkui pöllin varassa taitavasti kohti alavirralla odottavaa suvantoa. Mutta sitten hän tunsi, ettei itse asiassa seisonutkaan millään pyörivällä alustalla vaan pikemminkin istui. Eikä alla ollut kuohuvaa vettä vaan pelkkää ilmaa ja etäällä häämöttävä maan kamara. Hän tunnisti sen kuin kartasta, Suomihan se oli, isänmaa, kotimaa. Hän istui hevosen selässä. Se oli hyvä hevonen, sen tunsi käynnistä. Tai oikeastaan lentämisestä, ilmassahan Kekkonen hevosineen oli. Eikä hän ollut yksin eikä hevonen ollut hänen, vaan hänen edessään istui ryhdikäs mies upseerin asussa. Kuka helvetti sinä oikein olet? Kekkonen kävi tivaamaan, ja samassa hän tajusi jo itsekin. Hän istui Marskin takana ilman satulaa ja he kiitivät yli metsien ja järvien ja etenivät näköjään pohjoisesta kohti etelää. Kekkonen erotti jo kaukaa Helsingin siluetin. He olivat Mannerheimin kanssa matkalla sinne, pääkaupunkiin. Kun he ohittivat postitalon ja eduskunnan, Kekkoselle selvisi, mistä oli kysymys: Mannerheimin ratsastajapatsasta ei näkynyt sen tavallisella paikalla korkean jalustan päällä. Se oli lähtenyt lentoon ja ottanut hänet mukaansa. Mutta eduskuntaan he eivät menneet eivätkä hallituksen palatsiin, vaan marsalkan hevonen laskeutui lähemmäs merta presidentin linnan edustalle. Hevonen tuli linnaan kuin omaan talliinsa, kopisteli vielä portaatkin yläkertaan kattoikkunan alle. Kekkonen laskeutui satulasta ja suori asuaan. Hän oli onneksi pukeutunut frakkiin, sillä Linnassa näytti olevan juhlat. Ensin meni salin ovista sisään Marski ratsuineen, sitten Kekkonen omin jaloin. Sali oli täynnä väkeä. Kun Kekkonen asteli Marsalkan rinnalla salin halki, hän alkoi erottaa läsnäolijat. Tuttuja miehiä siellä oli vaikka miten paljon. He kaikki tuijottivat häntä suu ammollaan. Yllättyivät ruojat! Kekkonen terästi katsettaan. Hän tunnisti Koiviston erään ryhmän keskeltä. Rusetti oli kohdallaan, samoin otsakihara. Kekkonen aikoi mennä Koiviston luo ja sanoa jotain nasevaa, mutta siinä samassa sali ja linna olivat kadonneet ja hän oli jossain aivan muualla eikä hänellä enää ollut päällä frakkia vaan ihan tavallinen puku, joka oli jotenkin karkeatekoinen, maalaismainen ja vanhanaikainen Hän käveli pitkin aurinkoista katua. Jos tuota kujaa kaduksi saattoi edes nimittää, niin kapea se oli ja niin vähäpätöiset olivat rakennukset sen varrella. Mutta ilma oli ihana, keväinen, ja veri ja voima sykytti Kekkosen jäsenistössä ja suonissa. Hän oli ylioppilas ja oli juuri se kevät, ja katu oli Kauppakatu Kajaanissa. Kekkosen mieleen muistuivat äskeiset Linnan juhlat. Hän otti ylioppilaslakin päästään ja siveli kallon pintaa. Ensin yhteen suuntaan, sitten toiseen. Häntä alkoi naurattaa. Siellä se oli, todellinen karva. Tiivistelmä romaanin päätösluvusta on toimituksen laatima. rj 12

13 VILJO JUNTUSEN ESIKOISROMAANI V.E. Juntunen: Operaatio Paluumuutto Kustantaja: Mediapinta 2013 Operaatio Paluumuutto on kaunokirjallinen teos, joka ottaa kantaa ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Se on lappeenrantalaisen, Kainuussa syntyneen Viljo Juntusen esikoisteos Isovaaran kunnassa nuori kunnanjohtaja Markku Korhonen pääsee toteuttamaan pitkään kytenyttä ideaansa. Operaatio Paluumuuton tarkoituksena on yrittää värvätä takaisin suuren muuttoaallon Ruotsiin viemiä suomalaisia. Kunnanjohtaja visioi eläkeläisten paluumuuttajajoukon tuovan kituvan kunnan taloudelle valtavan piristysruiskeen kunhan Seniorikylä Kullanrannan uudet asukkaat valitaan kuin rusinat pullasta. Onnistuuko Isovaaran kunnan erikoislaatuinen pilottihanke. Puolankalaislähtöinenkirjailija, rakennusalan yrittäjä ja Juntusten sukuseuran jäsen Viljo Juntunen on julkistanut ensimmäisen romaaninsa. Onnittelut Viljolle! rj 13

14 14 MOOTTORIPYÖRÄILEVÄ JUNTUNEN Teksti: Jukka Eskelinen Kuva: Raija Moilanen Moottoripyöräileviä naisia harvemmin, mutta Juntusen suvusta löytyy ainakin yksi sellainen Raija Moilanen Utajärveltä. Raijan ja hänen miehensä Hannun haaveena oli, että kun he täyttävät 50 vuotta he hankkivat moottoripyörät. He tekivät sitten haaveesta totta ja hakivat Floridasta Raijalle 650 cm3 Yamaha- ja Hannulle 1550 cm3 Harley Davidson Ultra- pyörät. Vuoden päästä Raijalle tilattiin Harley Davidson Softail 1450 cm3. Näillä he ovat sitten tehneet kolme pitkää Norjan reissua, ajelleet kotimaassa ristiin rastiin ja poikenneet myös Venäjällä rajan tuntumassa. Raija kertoo ison ja painava moottoripyörän ajamisen olevan helppoa, nautinnollista ja rentouttavaa. Myös muut moottoriajoneuvot ovat tulleet heille tutuksi, sillä aiemmin he harrastivat moottorikelkkailua ja vanhin poika motocross pyöräilyä mökkimaastoissa Utajärvellä Juorkunassa. Vastapainona työlle Raija sanoo harrastavansa myös marjastusta, sienestystä ja liikuntaa. Ruuanlaitosta ja leipomisesta hän pitää erityisesti, sillä hän pyörittää Herkkukelekka nimistä pitopalvelu yritystä Utajärvellä. Herkkukelekkaa hän hoitaa lähinnä yksin, sillä aviomies Hannulla on veljensä kanssa oma kuljetusalan yritys. Herkkukelekan toimenkuvaan kuuluvat siivoukset, hoivapalvelut vanhuksille sekä pito-/juhlapalvelut yksityisille ja yrityksille. Juhlapalveluihin kuuluvat mm. syntymäpäiväjuhlat, kastetilaisuudet ja hautajaiset. Noihin Tilaisuuksiin Raija valmistaa ruuat, kakut, pullat ym. tarjottavat. Raijan tekemät rieskat, leivokset ja kakut ovat olleet niin tykättyjää, että niitä on kysytty mm. maaherran uudenvuodenjuhliin Rokualle. Sain itsekin todeta oikeaksi Raijan keittotaidot, sillä tämän jutun haastattelun yhteydessä pääsin syömään herkullisia pekonilla höystettyjä hirvikääryleitä. Raija kertoi, että yritysasiakkaiden suosituimmat menut ovat leivitetty hirvenlihapihvi ja riistakäristys puolukkahillolla. Yksityistilaisuuksissa suosituin menu on riistakäristyskeitto. Raija järjestää yrityksille myös erilaisia ohjelmapalveluja. Yksi suosituimmista on ollut pitopalvelulautta Juorkunanjärvellä Kiiminkijoella. Emolautan perään on lisätty asiakkaiden toivoma lauttasauna. Talvella Raija on pitänyt potkukelkkasafareita Kiiminkijoen jäällä sekä kelkkareiteillä. Kesällä hän on järjestänyt maastoruokailuja asiakkaille ja ollut samalla patikointioppaana Utajärven ja Pudasjärven rajalla sijaitsevalla Olvassuolla. Samalla asiakkaat ovat saaneet käydä paikallisen poroisännän johdolla tutustumassa poroelinkeinoon Kälväsvaaralla ja Olvassuolla. Asiakkaina ovat olleet suomalaiset ja ulkomaalaiset ryhmät ja yritykset. Yrittäminen on Raijalla verenperintönä, sillä hänen isä Olavi Henrik Juntunen ja äiti Alli Juntunen os. Laurila pitivät kauppa Utajärvellä Sanginkylällä Puolangantien varressa Äiti hoiti kauppa ja isä ajoi puutavaraa omalla puutavara-autolla. Raijalla on neljä siskoa ja yksi veli, yksi siskoista on edesmennyt. Raijalla on kaksi poikaa Antti ja Pekka, joista nuorempi Pekka asuu vielä kotona. Raija sanoo, että elämä on hektistä ja omat lyhyet vapaat sekä pidennetyt viikonloput on otettava silloin kun siihen pystyy. Vapaita hän viettää Vienan karjalassa Vuokkiniemellä, jossa hänellä on pitkäaikaisia ystäviä. Tärkeää on myös rentoutuminen uudessa rantasaunassa kotona Utajärven rannalla.

15 SUKUTAPAAMISIA Käpylän sukuhaaran Matti ja Anna Juntusen jälkikasvu kokoontui SuomussalmenKuurtolan metsästysseuran majalle. Kuvassa serkukset perheineen. Edessä istumassa suvun vanhin 91 vuotias Sylvi Kähkönen, Matin ja Annan tytär. Kuva: Eeva Forss Kalle Ensio Juntusen ja vaimonsa Elsa Kustaava o.s. Kemppaisen nuorimman lapsen vihkiäiset kotipihalla Kuvassa vasemmalta: Anne Juntunen sekä miehensä Jouko ja tytär Viena, Jarmo Juntunen sekä vaimonsa Terttu ja tytär Kaisa-Mari, Ensio ja Elsa Juntunen, vihkipari Vesa Kemppainen ja Marjokaisa Juntunen, Esa Juntunen sekä vaimonsa Martta ja tytär Elisa. Kuva: Elsa Juntunen 15

16 16

17 17

18 Lounas Manhattanilla RITVA JA JUSSI JUNTUSEN AMERIKAN MATKA Matka luokkakokoukseen Amerikkaan Teksti ja kuvat: Ritva ja Jussi Juntunen Parhaat asiat tulevat yllätyksenä kuten meidän Amerikan matkamme viime syyskuussa. Kaikki alkoi sähköpostiviestistä, jonka Ritva sai tuntemattomalta suomalaiselta naiselta Hän oli saanut amerikkalaisilta ystäviltään tehtäväksi löytää heidän entinen luokkatoverinsa Suomesta. Sähköpostiviestissä tiedusteltiin oliko Ritva viettänyt vaihto-oppilasvuoden Yhdysvalloissa vuosina Hänen luokkansa viettäisi ylioppilaaksi tulon 50-vuotisjuhlia ja toivottivat meidät tervetulleiksi juhliin. Siitä alkoi tiivis kirjeenvaihto entisten luokkatovereiden kanssa. Koska ajankohta sopi hyvin, aloitimme heti matkavalmistelut. Matkakohteena vihreitten vuorten valtio Matkavalmistelujen ohessa Ritvan mieli palasi vuoteen 1962, jolloin hän sai tietää viettävänsä vaihto-oppilasvuoden Vermontin osavaltion pääkaupungissa Montpelierissä. Osavaltion nimi saatikka sen pääkaupunki eivät sanoneet mitään. Aikaa ennen googlea ja internetiä oli turvauduttava karttaan ja tietosanakirjaan. Tosin valtio oli niin pieni ja sen nimi niin pitkä että karttaan mahtui vain valtion lyhennys Vt, mikä vaikeutti löytämistä. Vermont sijaitsee ns Uuden Englannin alueelta, Yhdysvaltojen koillisnurkasta ihan Kanadan rajan vierestä. Osavaltion nimi tulee ranskan sanoista les Verts Monts, joka tarkoittaa vihreitä vuoria. Ja niitä Vermontissa riittää. Vermont on kooltaan todella pieni. Se on asukasluvultaan toiseksi ja pinta-alaltaan seitsemänneksi pienin USA:n osavaltiosta. Pääkaupungissa Montpelierissä asuu noin 8000 henkilöä ja se on Yhdysvaltojen osavaltioiden pienin pääkaupunki. Vermontin historia on amerikkalaisittain pitkä. Se liittyi liittovaltioon 14. osavaltiona vuonna 1791 oltuaan ensin itsenäinen vuodesta Ajattelutavaltaan Vermont on koko historiansa ajan ollut edistyksellinen. Ensimmäisenä osavaltiona se lakkautti orjuuden Vermont oli myös ensimmäinen osavaltioita, joissa samaa sukupuolta olevien avioliitot laillistettiin parlamentin päätöksellä. Juhlavalaistu New York Matkamme alkoi ja ensin lensimme New Yorkiin. Kaupungin oli vallannut helle, 40 astetta auringossa ja yölläkin 29 astetta. Onneksi asiasta varoitettiin säätiedotuksissa ja olimme pakanneet hellevaatteet mukaan. Samanlainen helle oli ollut heinäkuussa 1962 kun Ritva matkusti Washingtoniin orientaatiojaksolle, joten samoihin tunnelmiin päästiin heti. Onneksi kummallakin kertaa ilmastoidut kaupat toivat helpotusta nähtävyyksiin tutustuvalle. 18

19 New Yorkin vierailua leimasi ns Nine/eleven päivä. Terrori-iskut mm New Yorkin World Trade Centerin rakennuksia vastaan tapahtuivat Sen muistoksi New York juhlavalaistaan ja tuhoutuneiden WTC rakennusten kohdalle nostetaan vain tuona päivänä kaksi korkeaa valopylvästä. Meillä oli tilaisuus ihailla tätä valonäytelmää parhaalta mahdolliselta paikalta: laivasta, joka risteili iltayöstä Hudson-joella lähes Manhattanin ympäri. Leikittyämme kolme päivää turistia New Yorkissa suuntasimme Vermontiin ja sen pääkaupunkiin Montpelieriin. Ainoa mutka matkassa sattui tällä reitillä. New Yorkin helle purkautui rajuksi ukkosmyrskyksi juuri kun olimme lähdössä lentokoneeseen suuntana Vermontin ainoa reittiliikenteen lentokenttä Burlingtonissa. Reilun tunnin lentomatka venyi yhteensä 10 tunniksi, josta suurin osa kului notkuessa Kennedyn lentokentällä myrskyn laantumista odotellessa. Kolmen päivän luokkakokous Perille Montpelieriin pääsimme myöhään yöllä. Mutta seuraavana päivänä alkoi niin mukava ja riemullinen reunion party, että pienet epämukavuudet haihtuivat mielestä heti. Suurin osa luokkakokoukseen osallistuneista oli majoittunut samaan hotelliin, joten riemulliset jälleennäkemiset saattoivat alkaa heti aamulla. Erilaisia tapahtumia riitti kolmelle päivälle. Niitä kaikkia leimasi amerikkalainen rento meininki ja talkoohenki. Ensimmäisenä päivänä osa meistä golfasi kesällä edesmenneen luokkatoverimme Georgen muistoksi. Hän on ollut pelastamassa Ritva ja Jussi Tutustumassa Vermontin State Halliin Montpelierin vanhaa golfkenttää ja suunnitteli kovasti tätä tapahtumaa ja etenkin golfpeliä. Illalla kokoonnuimme koulukaverimme, paikallisen asianajajan kotiin. Ilta sujui hyvin tyypillisissä amerikkalaisissa rennoissa merkeissä talkooja nyyttikestiperiaatteella. Isäntäväki luovuttaa vain talonsa vieraiden käyttöön ja kaiken muun tekevät vieraat itse. Tunnelma oli kuin ison suvun perhejuhlissa ja jälleennäkemisen riemu oli käsin kosketeltava. Seuraavana päivänä tutustuimme vanhaan kouluumme, joka on Montpelier High School joka on rakennettu 1956 ja se on yksi kaupungin uusimmista rakennuksista. Suurin osa Montpelierin rakennuksista on näet rakennettu vuosien välisenä aikana. Montpelieristä tuli pääkaupunki 1805 ja sen jälkeen rakentaminen vähitellen alkoi. Ritvan suureksi helpotuksesi kaupunkikuva ei olut 50 vuodessa paljoakaan muuttunut, vaan vanhoja rakennuksia oli kunnostettu ja kunnostustyöt olivat parhaillaankin käynnissä. Sen aikana säilytetään kaupungin ilme lukujen vaihteesta. Yksi Montpelierin komeimmista rakennuksista on State Hall eli Vermontin parlamenttirakennus, joka on rakennettu Koulultamme suuntasimmekin State Halliin ja sieltä osa meistä retkeili rakennuksen takana olevassa suuressa kansallispuistossa. Toisen päivän illan kruunasi juhlapäivällinen, johon kokoontui yhteensä lähes 80 henkeä. Osa vanhoista opettajistammekin pääsi mukaan. Tunnistamista helpotti luokkamatrikkeli, jossa oli kaksi kuvaa. Kuva ylioppilasvuodelta sekä tältä vuodelta. Jokainen oli etukäteen lähettänyt matrikkelia varten kertomuksen sitä, mitä oli puuhastellut kuluneen 50 vuoden aikana. Viimeinen yhteinen virallinen tapaaminen oli sunnuntaina, jolloin taas valtasimme nyyttikestien merkeissä yhden luokkatoverin kodin ja nautimme siellä brunchin. Me jäimme Vermontiin vielä pariksi päiväksi kiertelemään paikkoja, joissa Ritva oli elellyt ja käynyt 50 vuotta sitten. Paluumatkan taitoimme läpi Uuden Englannin vuokra-autolla aurinkoisessa säässä ja upean ruskan ympäröimänä suoraan Kennedyn lentokentälle, josta suuntasimme takaisin koti Suomeen. Matkalaukuissa painoi monta lasipulloa aitoa vermontilaista vaahterasiirappia!! 19

20 SEMENTTIMESTAREITA KAHDESSA SUKUPOLVESSA Teksti ja kuva: Tuula Hyyrö Syyskesällä 2013, jolloin salahmilainen enoni Erkki Juntunen täytti 80 vuotta, jyllähti mieleeni kirjoittaa artikkeli jo historian harmauteen uuvahtaneista sementtimestareista, joista ei edes google tiedä kertoa. Erkki-enoni on saanut oppinsa simenttimestarin töihin toimiessaan isänsä Kotvakon Tuomas Juntusen kisällinä (kts Juntuset-lehti 2012, s ). Hän ennätti kiertää vuosien kesinä sisustamassa navettoja 2 läänissä ja 7 pitäjässä kaikkiaan 85 eri talossa. Isä-Tuomaan ( ) kihvelin jälki näkyi vieläkin useammassa navetassa, sillä hänen sisustamiaan navettoja oli 4 läänissä ja 19 pitäjässä. Tuomas Juntunen, Ylä-Savon ensimmäinen simenttimestari Tuomas Juntusen nuoruudessa oli onnekas sattuma se, että hänet kannustettiin oppiin Viitasaaren maamieskouluun, jossa juuri tuona kesänä oli menossa koulun navetan sisustus sementillä. Tämä tapahtui joskus 1910-luvun alkupuolella. Tuomas ja liki 30 muuta oppilasta pääsivät mukaan koulun navetan sisustustyöhön ja saivat tuntuman uuteen materiaaliin, simenttiin. He oppivat koulukesänään ainakin ruukinteon. Tuomaan palattua Viitasaarelta kotiin Sonkajärvelle Jyrkän Haapamäkeen tuli sinne pian tieto, että talon navetta oli tyhjennettävä. Tuomaan isä Ananias Juntunen suurine perheineen oli Haapamäellä lampuotitilan vuokramiehenä isäntänään metsä- ja maatalousfirma, jota kansa kutsui Vaaliksi. Kun eläimet keväällä oli päästetty ulos ja navetta tyhjä, alkoi Haapamäkeen ilmestyä tammisia sementtitynnyreitä, joista jokainen painoi 180 kg. Tuli myös firman herroja, jotka velvoittivat Tuomaan sisustamaan navetan sementillä. Mies oli hämmentynyt, sillä eihän hän ollut sisustanut yhtään navettaa, ainoastaan nähnyt Viitasaarella navetan sisustamistyötä. Firman herrat kannustivat kuitenkin Tuomasta töihin ja totesivat, ettei niillä seuduin ollut ketään muuta, joka edes olisi nähnyt sementin käsittelyä. Niin Tuomas Juntusesta tuli ensimmäinen simenttimestari Ylä-Savoon. Haapamäessä kävi sementillä sisustettua navettaa ihmettelemässä Vaalin miehiä ja muutakin kansaa. Seuraavana keväänä pirttiin ilmestyi mies, joka oli kysyi Tuomas Juntusta. Tuomas oli astunut kyselijän eteen, tervehtinyt ja sanonut: Tässähän minä, olisko minkälaesta asioo?. Vieras oli ollut Vaalin miehiä, jolla oli ollut salkussaan 6 navetan piirustukset, joita hän oli näytellyt Tuomaalle. Lisäksi hän oli kertonut, että heidän firmassaan oli tutkittu Tuomaan ansioita ja todettu, että heillä olisi miehelle töitä. Kesiksi oli luvattu navetan sisustuksia ja talveksi metsäpuolen töitä. Niin oli nuoren Tuomas Juntusen ura urennut. Tuomasta pelotti lähteä mestariksi olemattomilla taidoilla, mutta ei hän perääntynytkään. Ensimmäisenä Vaalin navetoista tuli sisustetuksi navetta Pielavedellä Nurmen taloon. Se oli tuohon aikaan suurikin, tarkoitettu noin 40 lehmälle. Kuusi vuotta Tuomas oli saman firman palveluksessa, kesät simenttimestarina, talvet metsätöissä. Noiden kuuden vuoden aikana tapahtui suuria asioita: Suomi itsenäistyi ja maatalous alkoi kehittyä uuteen suuntaan. Vaali luopui maataloudesta ja erikoistui metsäpuolelle. Myöhemmin firmasta tuli Ahlström Oy. Tuomas itse avioitui. Perheen kasvaessa Tuomas osti mökin ja siirtyi omiin leipiin. Hänestä tuli itsenäinen yrittäjä sementtitöissä. Vielä sodan kynnykselläkin monelle sementti oli outo materiaali ja sementtimestareista oli pulaa. Tuomas kierteli vielä yli 60-vuotiaanakin kesät sementtitöissä, vain sota-aika teki poikkeuksen, koska silloin ei sementtiä ollut saatavilla. Mutta sodan jälkeen töitä taas oli enemmän kuin ennätti tehdä. Tuolloin Tuomaalla oli jo omia poikia apureina navettoja sisustamassa luvulla Tuomas luovutti simenttimestarin hommat pojilleen. Yleensä simenttimestari sai taloissa hyvän vastaanoton. Saatettiinpa mestarille sijata vuode kaksin lakanoin peräkamariin ja tarjota parasta ruokaa, mihin talo pystyi. Poikkeuksen teki kerran vauras vieremäläistalo, jossa työväkeä ei siedetty talon sisälle astuvaksi. 20

21 Työläisethän kantoivat vain likaa ja roskia. Tuomas oli tuossa talossa sisustamassa 60 lehmän navettaa v Työ kesti noin 2 kuukautta, ja se oli tehtävä omin eväin sonninparresta käsin. Tallin vintillä Tuomas joutui nukkumaan, olkityyny pään alla. Humoristisesti Tuomas muisteli noita olosuhteiltaan kurjia kuukausia, jolloin hän oli päättänyt, ettei enää töihin lähde taloon, jossa kylkeä kääntäessä tyyny joka yö kuiskii: Tapa ihtes, tapa ihtes! Eikä Tuomaan tarvinnut koskaan enää omin eväin tehdä sisustustöitä tuon syyskesän 1938 jälkeen. Isän työn jatkajana sementtimestari Erkki Juntunen Nuorin Tuomaan pojista Erkki (s. 1933) pääsi jo 17-vuotiaana sementtitöihin isän ollessa oppimestarina. Polkupyörillä ja linja-autoilla mestarit kulkivat työkohteissaan, joissa he olivat täysylöspidossa. Tuomaan ensimmäinen ehto uuteen taloon tultaessa oli aina, ettei sinne eväsreppua kannettu mukana. Työtarjoukset kulkivat ihmisten puheissa, ja hyvä työnjälki oli parasta markkinointia. Juntus-mestareita tultiin hakemaan töihin pitkienkin taipaleiden takaa. Ensimmäisiä Erkin sisustustöitä oli Ponssen perustajan Einar Vidgrenin kotitalossa Vieremällä. Siellä Tuomas ja Erkki Juntusta kohtasi yllätys: navetan kivijalkaa valettaessa oli virtsareikä jäänyt tekemättä. Muurari oli kyllä jättänyt tiiliseinään reiän. Talon Jooseppiisäntä ja Tuomas olivat molemmat kovia huumormiehiä, niinpä he reiän puutteesta kävivät monenlaista polemiikkia. Tuomaksella oli kyllä selvää heti alusta pitäen, että reikä oli tehtävä kivijalkaan, mikä Joosepista oli aivan mahdoton homma tuon ajan vehkeillä. Kuunneltuaan isännän epätoivoista sadattelua Tuomas piirsi liidulla kivijalkaan merkin ja viskasi rojusäkistään isännälle piikin. Ohjeeksi hän antoi: Aena kun ei oo tärkeempätä työtä, niin ala vaen hakata reikee! 80-vuotias Erkki Juntunen synnyinkodissaan tarinoimassa talon kesäemännän Tuula Hyyrön kanssa. 21

22 Jooseppi-isännän oli laskeuduttava kontalleen, välillä mahalleenkin, ja eipä muuta kuin hän tokersi siinä kivijalan ääressä niin kuin tikka. Naapuri Kauppis-Pekka kävi usein työmaalla. Sattui kerran Pekan käydessä Jooseppi olemaan taas tikan töissä. Pekka päiväili näkemäänsä. Sitten hänelle välähti, että kyllä pitää neuvoa toisia rakentajia, ettei tuollaista Joosepin navetan kaltaista huolimattomuusvirhettä pääsisi tapahtumaan. Silloin Joosepin moukari lensi hiekalle ja mies itse kääntyi naama punaisena montun laidalle istumaan ja älähti: Voe perkele, en varmaan sano, eläkä sano sinäkään, jootae ne hakata toesettii! Tulihan se Joosepin navettakin valmiiksi, ja virtsat menivät Tuomaksen keksimää kourua myöten lantalaan. Siitä tulikin Tuomaksen patentti. Hänen sisustamissaan navetoissa kouru oli lantaluorin takalaidalla, eivätkä kuset seisoneet luorissa koskaan. Siihen aikaan eivät muut navettojen sisustajat kuin Tuomas ja Tuomaan pojat sitä kikkaa keksineet. Eipä kusi lennä lehmän hännästä ympäri navettaa ja laipioita, kun lehmät nousevat ylös ja alkaa hännän huiske. Näin isännät ja emännät kehuivat Tuomaan ja poikiensa sisustamia navettoja. Tällaisen kehun kuultuaan eräs Aku-isäntä Vuorisilta tuli pyytämään Erkkiä korjaamaan omaa uutta navettaansa, jonka sisustus oli mennyt pahasti pieleen. Aku-isännälle Erkki pani ehdoksi, että entinen sisustus oli purettava pois ennen hänen töihin tuloaan. Työkutsun saatuaan Erkki jo seuraavana pyhänä lähti leelettämmään Vuorisille. Navetan kivijalkaa näkyi onneksi paljon, joten ei tarvinnut särkeä kuin korkeimmat valut pois. Sitten vain mätettiin hiekkaa kivijalan tasalle asti. Toinen talon pojista tuli Erkille avuksi ja toinenkin isompien valujen ajaksi. Urakkasummasta lyötiin kättä päälle. Talossa oli tuona aikana harvinaisuus eli sähköt, ja niin mylly pyöri Akun talossa sähkömoottorilla. Ohemäestä saatiin hiekkaa, minkälaista vain tarvittiin, jopa seulottuna. Niin siisti tuli Akunkin navetasta, että naapurista tultiin jo ennen sen valmistumista kyselemään Erkkiä töihin. Siitä naapurin navetasta tulikin Erkin sisustamien navettojen pienin, sillä sinne valettiin vain yksi juomakuppi kahden lehmän tarpeisiin. Ritilänavettoja alkoi ilmestyä samoihin aikoihin kun koneellinen kuivalannanpoisto tuli käyttöön. Valkeiskylän Pulkan taloon Erkki sisusti ensimmäisen ritilänavettansa. Vuosi oli Jossain vaiheessa tuli tavaksi, että parsisiltojen alle laitettiin eristeet. Yleensä laitettiin kattohuopaa, joka oli helppo laittaa hiekan päälle ja sen päälle tehtiin parsivalu. Homma oli siinä sitten valmis. Purolan Pekka-isännällä oli oma idea: laitettaisiin eristeeksi pikeä. Erkkimestari suostui tuumaan, ja niin Pekka kuumensi pikensä. Pikisanko toisessa kädessä ja punainen muovikauha toisessa kädessä isäntä tuli mestarin luo. Siinä hän käänteli kauhaa kädessään ja tuumasi, että kauhalla oli hyvä käännellä ainetta ja rieputukolla sitä levitellä. Erkki seurasi syrjäsilmällä isännän toimia ja odotti, mitä tuleman piti. Kun Pekka pisti kauhansa kiehuvaan pikeen ja nosti sitä varovasti, niin eipä ollut kauhasta jäljellä kuin kädensija. Loppuosa kauhasta roikkui pitkinä, sulina rökäleinä. Katselijalta pääsi röhönauru. Sinä perkele arvasit etkä sanonnu! röhähti Pekkakin nauramaan. Joskus myöhemmin kun isäntä ja mestari tapasivat, naureskelivat he pikijutulle. Ei jäänyt siihenkään taloon sementtimestarilta pahat välit. Erkki kutsuttiin navetan sisustajaksi myös Jyrkän Salmisenmäkeen, jonne Olli Juntunen Liisoineen oli saapunut Kainuusta vuonna Ollista tuli Tuomas ja Erkki Juntusen kantaisä. Erkin saavuttua Salmisenmäkeen Eemeli Juntusen ollessa sen isäntänä talon emäntä teki ostoslistan Erkin sanellessa. Ensimmäiseksi listaan kirjattiin 100 säkkiä sementtiä. Erkki lopetti muiden ähvääriensä ja uuden kotitilansa tähden navettojen sisustustyöt. Kun kerran kesällä 1973 Erkki oli tutkimassa uuden taksiautonsa konehuonetta, kotipihaan kaarsi punainen Opel. Tulija oli punaposkinen mies, joka kysyi Erkki Juntusta, sementtimestaria. Siihen Erkki vastasi: Kyllä ne minua ovat sillä nimellä kuhtunna ja niitä sementtihommia oon tehny, mutta kyllä ne on nyt tainna jiähä, kun ei tiijä mihin tässä kerkiäis. Opel-mies pisti kättä, sanoi nimensä ja tulevansa Sotkamosta. Sitten hän jatkoi: Kyllä olen sillä hatulla lähtenyt, että sinun on tultava meijän navetan sisustusta korjaamaan. Kehaisipa mies, ettei rahasta ollut työ kiinni. Erkki valitti, että korjaaminen on kaikkein mahdottominta sementtitöissä, mutta samalla äkkäsi mieles- 22

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012 OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta 2012 Kuva Sirpa Heikkinen 2012 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2012 Oikaristen 12-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä. 48 No 24

Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä. 48 No 24 Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä Jäljennös Perukirja 48 No 24 Vuonna 1790 16. joulukuuta toimitettiin kirjaanpano irtaimesta omaisuudesta talollinen Pauli Määtän jälkeen, Kettulan

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Vuonna 1809 10 päivänä allekirjoittanut toimitti perunkirjoitukseen kuuluvat omaisuuden ylöslirjauksen ja jaon, 8 päivänä kesäkuuta vuonna

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot