ASPA-kartoituksia 1/2013 Maija Leinonen ISBN ISSN X (painettu) ISSN (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASPA-kartoituksia 1/2013 Maija Leinonen ISBN 978-952-5680-80-5 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy"

Transkriptio

1

2 Asumispalvelusäätiö ASPA on yleishyödyllinen säätiö, joka edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisessa asuinympäristössä. Säätiön toiminta-aluetta on koko maa. Säätiö kehittää yksilöllistä, laadukasta ja turvallista asumista sekä pyrkii yleisesti vaikuttamaan asuntojen ja koko yhdyskuntarakenteen suunnitteluun ja rakentamiseen tasaveroisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille soveltuviksi. Säätiö hankkii ja rakennuttaa asuntoja, kehittää asumisen palveluita sekä tuottaa ja välittää tietoa erityisryhmien asumisesta. Säätiö omistaa asumispalveluita tuottavan ASPA Palvelut Oy:n. Tarve-projekteilla kartoitetaan vammaisten ihmisten tai mielenterveyskuntoutujien asumiseen liittyviä palvelutarpeita. Kartoituksessa selvitetään rajatun, kohdennetun asiakasryhmän palvelutarpeet yhdessä kunnassa tai yhteistoiminta-alueella. Projektit toteutetaan yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja asiakkaiden kanssa Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Projekteista julkaistut raportit löytyvät pdf-muodossa osoitteesta ASPA-kartoituksia 1/2013 Maija Leinonen ISBN ISSN X (painettu) ISSN (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy Kuvitus: Anna Mononen ja Elina Mononen Valokuvat: Ari Marjeta, Maija Leinonen, Marja-Liisa Levy ja Ylä-Karjalan Hoitokoti Oy AW 2/13

3 Tiivistelmä Itsenäinen, oma, turvallinen elämä. Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarve-projekti Valtimolla Tekijä: Asumispalvelusäätiö ASPA/Maija Leinonen Vuosi: 2013 Valtimon Tarve-projektissa kartoitettiin kehitysvammaisten kuntalaisten asumisen palvelutarpeita ja -toiveita nyt ja tulevaisuudessa. Kartoituksen tuloksia hyödynnetään jatkossa Valtimon kunnan kehitysvammapalvelujen kehittämisessä ja yksilöllisessä palvelusuunnittelussa. Kartoituksessa haastateltiin 22 kunnan kehitysvammapalvelujen valitsemaa kehitysvammaista valtimolaista, mikä on noin puolet kunnan kaikista kehitysvammaisten palvelujen piirissä olevista asukkaista. Tulokset edustavat siis rajatun ryhmän palvelutarpeita. Haastattelut toteutettiin haastateltujen kotona ja niihin osallistui myös haastateltujen omaisia ja lähityöntekijöitä. Haastateltujen elämäntilanteet olivat hyvin monenlaisia ja ikäjakauma laaja. Osa haastatelluista asui itsenäisesti rivitaloasunnossa puolison kanssa tai yksin, osa taas tehostetussa palveluasumisessa. Nuorin haastatelluista oli 15 ja vanhin 67-vuotias. Kartoitus toikin hyvin selkeästi esiin sen, että kehitysvammaisuus ominaisuutena kertoo ihmisestä erittäin vähän ja jokaisen ihmisen tarpeet ovat aina yksilöllisiä. Näin ollen palvelutkin on suunniteltava yksilöllisesti henkilön tarpeista ja toiveista lähtien. Asumisen palveluissa valtakunnallinen ja laatusuositusten mukainen suuntaus on se, että ihminen voi valita asuinpaikkansa ja sen kenen kanssa hän asuu ja näiden valintojen myötä asumista tukevat palvelut tuodaan ihmisen kotiin. Tämä antaa aihetta tarkastella koko palvelujärjestelmää uudesta näkökulmasta. Asumismuodon sijasta huomion onkin oltava palveluissa ja niiden joustavuudessa ja muunneltavuudessa. Tehdyn kartoituksen perusteella Valtimolla tulee jatkossa kiinnittää huomioita kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen järjestämiseen niin, että se mahdollistaa yksilöllisen elämän toteutumisen ja osallistumisen paikkakunnan tavanomaiseen elämään ja arkeen. Kotiin tuleviin palveluihin on varattava riittävästi resursseja ja määriteltävä selkeästi ne tahot, jotka näitä palveluja jatkossa tuottavat. Samalla on tärkeää selkiinnyttää yksilöllistä palvelusuunnittelua ja tehostaa palveluohjausta. Paikkakunnan eri toimijoiden välinen asiakas- 4

4 keskeinen yhteistyö on jatkossa yhä tärkeämpää, jotta asiakkaan toiveet ja tavoitteet ohjaavat eri palvelujen toteutumista. Raportin nimi Itsenäinen, oma, turvallinen elämä on lainaus erään haastatellun sanoista hänen pohtiessa omia tulevaisuudentoiveitaan. Vaikka ihminen voi kehitysvammaisuuden vuoksi tarvita arjen sujumista auttavia ja turvallisuutta luovia palveluja, yhtä tärkeää on toteuttaa palvelut niin, että elämä tuntuu omalta ja itsenäisyys säilyy. 5

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 1 Johdanto 8 2 Asumisen palvelut perustuvat moniin eri lakeihin Suomen perustuslaki Sosiaalihuoltolaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Vammaispalvelulaki Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 13 3 Ihmisoikeussopimukset ja vammaispoliittiset ohjelmat turvaavat yhdenvertaisuutta YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista Suomen vammaispoliittinen ohjelma vuosiksi Asumisen laatusuositukset Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositus Yksilöllisen tuen laatukriteerit Asuntojen rakentamisen laatusuositukset vuosiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen suunnitteluohjausperiaatteet Me itse ry:n Asumispoliittinen julkilausuma 20 5 Kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettujen palvelujen järjestäminen Yleistä palvelujen järjestämisestä Palvelusuunnitelma ja erityishuolto-ohjelma - asiakkaan palvelujen perusta Palveluohjauksella tehokkuutta palvelujen käyttöön Palvelujen toteutus 25 6 Kehitysvammaisten valtimolaisten asumisen palveluja ASPA Palvelut Oy:n Valtimon toimintayksikkö tuettua ja palveluasumista Ylä-Karjalan Hoitokoti Oy tehostettua palveluasumista Ylä-Valtimolla Sosiotaito Oy:n Palvelukoti Kukkaniitty lyhytaikaista asumista ja lomatoimintaa Humaniores Oy - Perhekoti Topinka Lieksassa 41 7 Muut kehitysvammaisten kuntalaisten arkea tukevat palvelut Valtimon kunnan päivätoiminta Avotyötoiminta ja Nurmeksen kaupungilta ostettu päivätoiminta 45 6

6 7.3 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Honkalampikeskuksen kuntoutusohjaus Ylä-Karjalan Kehitysvammaisten Tuki ry Vapaa-aika, virkistys ja seurakuntien toiminta 48 8 Tarve-projektin tulokset Valtimolla Haastateltujen taustatiedot Haastateltujen avun ja tuen tarpeet Käytössä olevista palveluista ja palvelutarpeista Avun ja tuen tarpeet tulevaisuudessa Yksilöllinen palvelusuunnittelu 58 9 Johtopäätöksiä Palvelujen koordinointi ja palveluohjaus Asumisen palvelut Mielekäs arki osana hyvää asumista Toimenpidesuositukset 65 Lähteet 67 Liitteet 69 7

7 1 Johdanto Valtimon kunnassa asuu noin 2400 asukasta. Asukkaista kehitysvammaisia kuntalaisia on noin 40, mikä on 1,5 % kunnan väkiluvusta. Pienessä kunnassa pienen erityisryhmän palvelujen järjestäminen aiheuttaa omat haasteensa toisaalta pienen kunnan voi olla helpompi toimia lähellä ihmistä ja hänen erityistarpeitaan, jos vain tahtoa ja keinoja siihen löytyy. Ylä-Karjalan Kehitysvammaisten Tuki ry:n ja Valtimon kunnan Asumispalvelusäätiö ASPAlta hakemassa Tarve-projektissa selvitettiin kehitysvammaisten valtimolaisten asumiseen liittyviä palvelutarpeita ja heidän käytössään olevien palvelujen vastaavuutta näihin tarpeisiin. Samalla pyrittiin ennakoimaan palvelutarpeita tulevaisuudessa. Tavoitteena oli kartoittaa millaista tahtotilaa ja mitä keinoja jatkossa tarvitaan kunnalta ja paikkakunnan muilta toimijoilta, jotta kehitysvammaisten kuntalaisten palvelut saadaan toteutettua laadukkaasti ja tehokkaasti niin, että ne mahdollistavat palvelunkäyttäjien hyvän, omannäköisen elämän toteutumisen. Tarve-projektissa haastateltiin kaikkiaan 22 kehitysvammaista valtimolaista ja kartoitettiin haastateltujen asumiseen ja arjen sujumiseen liittyvät tarpeet ja palvelut. Tehtyjen haastattelujen pohjalta laadittiin henkilökohtaiset palvelutarvekuvaukset kullekin haastatellulle. Palvelutarvekuvaukset annettiin haastatellun luvalla palvelujen järjestämisestä vastaavalle Valtimon kunnalle käytettäväksi jatkossa yksilöllisen palvelusuunnittelun apuna. Kerätyn aineiston pohjalta koottiin tämä kirjallinen raportti, jossa on kuvattu haastatellun kohderyhmän taustaa, avun ja tuen tarpeita sekä käytössä olevia palveluja. Raportissa on nostettu esiin kartoituksessa ilmenneet tärkeimmät kehittämiskohteet ja laadittu niiden perusteella toimenpidesuositukset tulevaisuuden palvelujen suunnittelun ja toteuttamisen pohjaksi. Koska kehitysvammaisten palvelut perustuvat moniin eri lakeihin ja niiden järjestämistä ohjaavat myös erilaiset suositukset, on raportissa esitelty myös keskeisimmät lait ja laatusuositukset sekä tärkeimmät palvelujen järjestämiseen liittyvät käsitteet. Lisäksi raportissa selvitetään haastateltujen käytössä olevia palveluja ja erityisesti näiden palvelujen tuottajia. Tarve-projektia ohjasi kymmenhenkinen ohjausryhmä, joka kokoontui kolme kuukautta kestäneen projektin aikana kaksi kertaa. Ohjausryhmässä olivat edustettuna seuraavat tahot: Ylä-Karjalan Kehitysvammaisten Tuki ry (omaisten edustajat), Valtimon kunta (sosiaalijohtaja, päivätoiminnanohjaaja ja vs. avopalvelujohtaja), Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (PKSSK) Honkalampikeskus (kuntoutusohjaaja), ASPA Palvelut Oy (asumispalveluvastaava ja palvelu- /kehittämispäällik- 8

8 kö), Palvelukoti Kukkaniitty (yrittäjä) sekä Asumispalvelusäätiö ASPA (kehittämissuunnittelija ja projektivastaava). Jotta Tarve-projektin tulokset tulee jatkossa hyödynnettyä käytännössä, ohjausryhmän paikalliset jäsenet ovat lupautuneet jatkamaan työskentelyään kehittämistyöryhmänä. 9

9 2 Asumisen palvelut perustuvat moniin eri lakeihin Asuminen on yksi ihmisen elämän tärkeistä perusasioista ja se näkyy myös lainsäädännössä, sillä asumisen palveluista säädetään useissa eri laissa. Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuollossa palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä ja asumispalveluja annetaan henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Vammaispalveluja myönnettäessä ensisijaisia lakeja ovat yleislait, muun muassa sosiaalihuoltolaki sekä kansanterveyslaki. Jos näiden yleislakien perusteella ei saada tarvittuja palveluja järjestettyä riittävästi, tulevat sovellettaviksi erityislait, joista ensisijainen on vammaispalvelulaki. Silloin kun vammaispalvelulain mukaiset palvelutkaan eivät ole riittäviä tai sopivia, on asiakkaalla oikeus saada kehitysvammalain mukaisia palveluita. Lisäksi kansaneläkelaitoksen myöntämät etuudet ja tukitoimet perustuvat omiin erityislakeihinsa. Suuri osa kehitysvammaisten henkilöiden tarvitsemista palveluista ja tukitoimista myönnetäänkin näiden erityislakien perusteella. (www.kvtl.fi) Yhteistä näille kaikille laeille on se, että niissä korostuu asiakaslähtöisyys, itsemääräämisoikeus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. 2.1 Suomen perustuslaki Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön kulmakivi. Se sisältää säännökset paitsi valtion järjestysmuodosta ja ylimpien valtioelinten suhteista myös yksilön perusoikeuksista. Mikään muu laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. (Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, Oikeusministeriö.) Kansallisessa lainsäädännössä vammaisen henkilön oikeudet pohjautuvat erityisesti perustuslain perusoikeussäännöksiin, joissa keskeinen lähtökohta on se, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon 10

10 ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaalija terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Lisäksi julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. (Suomen perustuslaki 731/1999). 2.2 Sosiaalihuoltolaki Kunnan sosiaalipalvelujen järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin ja sosiaalihuollon tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Lain mukaan kunnalla on velvollisuus järjestää sosiaalipalvelut, joihin kuuluvat mm. sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito sekä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta. Palvelut tulee järjestää niin vammaiselle henkilölle kuin muillekin kuntalaisille ensisijaisesti sosiaalihuoltolain sekä kansanterveyslain (66/1972) säädösten mukaisesti. (Sosiaalihuoltolaki 710/1982) Sosiaalihuollon lainsäädäntöä ollaan Suomessa parhaillaan uudistamassa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lainsäädäntöä valmisteleva työryhmä on jättänyt esityksensä uudesta sosiaalihuoltolaista syyskuussa 2012 ministeriölle. Uuden sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna Työryhmän ehdotuksen mukaan kunnalla säilyisi yleinen järjestämisvastuu sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa. Laissa ei kuitenkaan säädettäisi yksityiskohtaisesti siitä, miten palveluja tulisi järjestää, vaan kunnalla olisi mahdollisuus järjestää palveluja ja tukitoimia siten, että ne vastaavat kunnan asukkaiden tuen tarpeisiin. Kunnan olisi kuitenkin määriteltävä järjestämänsä palvelut ja tukitoimet läpinäkyvästi ja laadittava ja julkaistava tiedot palvelujen järjestämisestä ja myöntämisperusteista. Perusteiden laadinnassa tulisi ottaa huomioon valtakunnallinen ohjaus, kuten laatusuositukset ja viranomaisten valvontaohjelmat. Palvelujen ja tukitoimien tulisi olla yhdenvertaisesti asukkaiden saatavissa ja saavutettavissa. (STM, tiedote 141/2012.) 11

11 2.3 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet määritellään laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki koskee sekä julkista että yksityistä sosiaalihuoltoa. Lain tarkoitus on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Lain mukaan asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ilman syrjintää hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan sekä yksityisyyttään kunnioittaen. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000.) Sosiaalihuollon toteuttamisessa on otettava ensisijaisesti huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Lisäksi asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun syyn vuoksi pysty osallistumaan tai vaikuttamaan palveluidensa tai muiden toimenpiteiden suunnitteluun tai toteuttamiseen, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000.) Asiakaslain määräykset ovat erityisen velvoittavia silloin, kun asiakkaana on henkilö, jolla on kehitysvamma. Niiden noudattaminen vaatii työntekijältä erityistä paneutumista palvelusuunnitteluprosessiin ja usein myös avustavien henkilöiden mukaan ottamista työskentelyyn (palveluiden käyttäjän avustaja tai tukihenkilö, puhetulkki, omaiset, lähityöntekijä ym.). Palvelusuunnitelman neuvotteleminen pelkästään asiakkaan omaisen tai läheisen kanssa tulee kyseeseen kuitenkin vain hyvin harvoin ja ainoastaan silloin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Silloinkin, kun kyseessä on hyvin vaikeasti kehitysvammainen henkilö, on aina ensin pyrittävä esimerkiksi puhetta tukevilla tai korvaavilla kommunikointikeinoilla selvittämään, missä määrin hän itse saa ilmaistuksi omia näkemyksiään ja mielipiteitään. Kehitysvammainen ihminen on usein vahvimmillaan omassa ympäristössään, oma elämänpiiri ympärillään ja silloin, kun hän voi konkreettisesti ja toiminnallisesti ilmaista itselle merkityksellisiä asioita, tahtoa, tarpeita tai tavoitteita. Käytäntö on osoittanut, että ihmisen kykyä pohtia asioita ja tehdä valintoja ja päätöksiä ei pidä milloinkaan aliarvioida. (Vammaispalvelujen käsikirja.) 12

12 2.4 Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987.) Vammaispalvelulain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Vammaispalvelulain mukaisia palveluita ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Palveluita ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Vammaispalvelulaki on ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987.) Kunnan on huolehdittava ensinnäkin siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle. Lisäksi kunnan täytyy järjestää vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987.) 2.5 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Kehitysvammalain nojalla palveluja on järjestettävä silloin, jos vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet eivät ole asiakkaalle riittäviä tai sopivia. Kehitysvammalaissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja 13

13 joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuollon tarkoituksena on edistää henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977.) Erityishuoltoon kuuluvia palveluita ovat mm. tutkimus, terveydenhuolto, ohjaus ja kuntoutus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen, henkilökohtaisten apuvälineiden järjestäminen, yksilöllinen hoito ja muu huolenpito, omaisen tai muun läheisen henkilön ohjaus ja neuvonta sekä tiedotustoiminta erityishuoltopalveluista. Erityishuoltona järjestettävät palvelut kirjataan palvelusuunnitelmaan ja lisäksi niistä laaditaan erillinen päätösasiakirja, erityishuolto-ohjelma. (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977.) 14

14 3 Ihmisoikeussopimukset ja vammaispoliittiset ohjelmat turvaavat yhdenvertaisuutta Ihmisoikeussopimusten tarkoituksena on taata kaikille ihmisille yhdenvertainen asema, vapaus, esteettömyys ja turvallisuus yhteiskunnassa. Vammaispoliittisilla ohjelmilla taas pyritään kehittämään kestävää ja vastuullista vammaispolitiikkaa. Nämä sopimukset ja ohjelmat tukevat toisiaan ja perustuvat syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin. 3.1 YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi ja julkisti ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuonna Julistuksen sanoma on, että ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia, luovuttamattomia ja kuuluvat yhdenvertaisesti maailman kaikille ihmisille. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen poliittinen ja moraalinen vaikutusvalta on huomattavan suuri, vaikka se ei ole valtioita oikeudellisesti velvoittava asiakirja. Julistus on ollut perustana myöhemmin solmituille kansainvälisille ihmisoikeussopimuksille. Julistuksen artikloissa käsitellään mm. seuraavia seikkoja: kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan; kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen; jokaisella on oikeus riittävään elintasoon; jokaisella on oikeus opetukseen sekä jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteesta sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. (www.ykliitto.fi) 3.2 YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista Yhdistyneissä kansakunnissa on vuonna 2006 hyväksytty vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus. Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 2007, mutta sopimuksen ratifiointi (lopullinen voimaansaattaminen) edellyttää Suomen lainsäädännön tarkistamista ja saattamista sopimuksen edellyttämälle tasolle. Yleissopimuksen tavoitteena on taata vammaisille henkilöille yhdenvertainen kohtelu muiden kanssa kaikilla elämän aloilla sekä kieltää kaikenlainen syrjintä vammaisuuden perusteella. Lisäksi yleissopimuksessa painotetaan vammaisten henkilöiden oikeutta esteettömyyteen ja saavutettavuuteen yhteiskunnassa sekä oikeutta itsenäiseen elämiseen, asumiseen ja liikkumiseen. (http://www.kynnys.fi/content/ view/427/430/.) 15

15 3.3 Suomen vammaispoliittinen ohjelma vuosiksi Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa (VAMPO) linjataan vuosien konkreettiset vammaispoliittiset toimenpiteet sekä yhteiskunnalliset kehityskulut, joilla tavoitellaan kestävää ja vastuullista vammaispolitiikkaa. Ohjelman tarkoitus on, että vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus, tasa-arvoinen osallisuus ja syrjimättömyys toteutuisivat yhteiskunnassa. Ohjelma on jaettu 14 sisältöalueeseen ja siinä on 122 korjaus- ja kehittämistoimenpide-ehdotusta, joilla epäkohtiin voidaan puuttua. Toimenpiteet liittyvät elämän eri osa-alueisiin kuten: koulutus ja opiskelu, työ, terveydenhuolto ja kuntoutus, sosiaaliturva, turvallisuus ja koskemattomuus, liikennepalvelu, rakennettu ympäristö, kulttuuri ja vapaa-aika sekä itsenäinen elämä (perhe ja asuminen). Vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteillä varmistetaan seuraavat tavoitteet: 1. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioinnin edellyttämien säädösmuutosten valmistelu ja voimaansaattaminen. 2. Vammaisten henkilöiden sosioekonomisen aseman parantaminen ja köyhyyden torjunta. 3. Erityispalveluiden ja tukitoimien saatavuus ja laatu maan eri puolilla. 4. Yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen vahvistaminen ja lisääminen. 5. Vammaistutkimuksen vahvistaminen: tietopohjan lisääminen sekä laadukkaiden ja monipuolisten menetelmien kehittäminen vammaispolitiikan toteuttamisen ja seurannan tueksi. Vammaispoliittisen ohjelman toteutumista seurataan Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Valtakunnallisen vammaisneuvoston yhteistyönä. Seurannan tavoitteena on muodostaa kattava kuva kullekin toimintavuodelle valitun erityisteeman ja ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden etenemisestä. (www.vane.to) 16

16 4 Asumisen laatusuositukset 4.1 Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat julkaisseet Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositukset vuonna Suosituksen tavoitteena on tukea kuntia vammaisten henkilöiden asumisen ja asumispalveluiden kehittämisessä. Suosituksen lähtökohtina ja perustana ovat olleet tasa-arvo, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys ja asumisen monimuotoisuus. Kuntien johto, johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt voivat käyttää suositusta päätöksenteon ja käytännön toteutuksen apuna. Suosituksen toivotaan tukevan myös palveluja toteuttavan henkilöstön toimintaa. Suositus on viisiosainen: Vammaisten ihmisten asumisen tarpeet mukaan kuntasuunnitelmaan Rakennettu ympäristö esteettömäksi ja toimivaksi Riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja Yleiset palvelut kaikkien saavutettaviksi Yksilöllisillä palveluilla yhdenvertaisuuteen Suositukseen on kirjattu kunkin osan kohdalta tavoitteet eli suositusosa, keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi, arvioinnista ja seurannasta. Suosituksen tavoitteena on antaa välineitä, näkemyksiä ja suuntaviivoja päätöksenteon tueksi. Suositus on kuvaus tavoitetilasta vammaisten ihmisten asumisen ja sitä tukevien palveluiden osalta. (Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö, 2003.) 4.2 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on vuonna 2008 perustettu kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Se edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. (www.kvank.fi.) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on määritellyt yksilöllisen tuen laatukriteerit. Neuvottelukunnan jäsenyhteisöt ovat sitoutuneet laatusuosituksiin, jotka painottavat, että palvelut tulee järjestää vammaisen ihmisen yksilöllisen tuen tarpeen mukaisesti asunnossa, joka on omien toiveiden mukainen. 17

17 Asunto omien toiveiden mukainen asunto mahdollisuus valita, kenen kanssa asuu ja missä normaalin asunnon tunnuspiirteet asunnot tavallisessa asuinympäristössä Yksilöllinen tuki on yksilöllisesti suunniteltu, toteutettu ja hinnoiteltu on tarpeen mukaista, joustavaa ja henkilön itsensä valitsemaa perustuu käyttäjälähtöiseen tuen tarpeen arviointiin mahdollistaa kehittymisen ja oppimisen Tulevina vuosina yhteiskunnassa on ratkaistavana kehitysvammaisten asumiseen ja palveluihin liittyen kaksi suurta haastetta. Nämä ovat vanhempien kodeista muuttavien kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhteiskunnan jäsenenä elämisen järjestäminen sekä laitosasumisen purkamiseen liittyvät kehitysvammaisten asumisen ja itsenäisen elämän tukipalveluiden järjestelyt. (Yksilöllisen tuen laatukriteerit ) 4.3 Asuntojen rakentamisen laatusuositukset vuosiksi Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on koonnut vuonna 2010 laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen. Lähtökohtana on näkemys tulevaisuuden asumisesta, joka perustuu perus- ja ihmisoikeuksille, mahdollistaa yhtäläisen osallistumisen ja muodostuu asuntoratkaisusta, siihen yhdistettävästä tuesta ja avusta ja joka suunnitellaan yksilöllisesti kunnioittaen henkilön toiveita ja tarpeita. Laatusuositukset nojaavat kansallisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin ja linjauksiin. Kunnat, kuntayhtymät, järjestötaustaiset toimijat sekä yksityiset yhteisöt ja yritykset ovat avainasemassa uusien asuntojen rakentamisessa ja hankinnassa. Keskeinen tavoite on, että kunnissa on riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja kehitysvammaisille kuntalaisille ja asumista tukevat palvelut. Laatusuositus jakaantuu yleisiin periaatteisiin ja erillisiin suosituksiin, jotka koskevat henkilökohtaisia tiloja sekä yhteistiloja. 18

18 Asuntojen tulee täyttää yleiset asunnon tunnuspiirteet, joita ovat oma eteinen, keittiö/keittonurkkaus, kylpyhuone, oleskelutilasta eriytetty makuutila, henkilökohtaiset ja tarvittavat lisäsäilytystilat, parveke tai pihaalue sekä riittävät viestintäyhteydet sosiaali- ja turvatekniikan mahdollistamiseksi. Huone ei ole asunto. Asuntojen rakentamisen lähtökohtana ovat kehitysvammaisten henkilöiden yksilölliset asumisen tarpeet. Tämän laatutavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että tulevat asukkaat tiedetään ainakin jossakin määrin ja heidän avun ja tuen tarpeensa kartoitetaan luotettavalla ja vertailukelpoisella tavalla, ennen kuin aloitetaan varsinainen asuntojen suunnittelu. Fyysisten tilojen täytyy olla esteettömät, ja niissä tulee olla turvallista liikkua. Esteettömyyteen liittyy mm. seuraavia seikkoja: tiloissa ei ole liian suuria tasoeroja eikä kynnyksiä, jotka vaikeuttavat liikkumista, ovet ovat tarpeeksi leveät ja ovet helposti avattavat, tiloissa on tarvittavat tukikaiteet, keittiökalusteet ovat sopivalla korkeudella ja keittiölaitteissa on ajastimet sekä henkilökohtaiset pesutilat ovat tilavat ja riittävästi varusteltu niin, että niissä on turvallista toimia sekä piha-alue on esteetön ja turvallinen. Rakentamisen lähtökohtana on asuntojen muunneltavuus tarpeen mukaan uusiin käyttötarkoituksiin. Lisäksi tärkeitä laatutavoitteita ovat: asuntojen keskeinen sijainti, jolloin palveluiden, harrastusten ja päivätoiminnan/työpaikan saavutettavuus on hyvä eikä erityisryhmien asumista keskitetä tietyille alueille. Rakentamisohjelmassa tulee ottaa huomioon myös vaativaa sairaanhoitoa tarvitsevien kehitysvammaisten henkilöiden avun tarpeet asumisessaan. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi ) 4.4 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen suunnitteluohjausperiaatteet Valtion asuntorahasto muuttui vuonna 2008 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseksi (ARA). ARA kuuluu ympäristöministeriön hallinnon alaan ja vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. ARAn periaatteena on, että jokaisella on oikeus hyvään asumiseen. ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia; ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä; tukee pienien ja keskituloisten talouksien ja erityisryhmien asunto-olojen parantamista. (www.ara.fi.) 19

19 ARAn julkaisemien suunnitteluohjausperiaatteiden tavoitteena on saada aikaan kohtuuhintaisia erilaisia tarpeita vastaavia, esteettömiä ja viihtyisiä asuntoja ja asumisvaihtoehtoja, jotka sijaitsevat laadukkailla ja sosiaalisesti tasapainoisilla alueilla. Periaatteensa mukaisesti ARA ei rahoita laitosmaisia kohteita. Eri erityisryhmien sijoittamista samaan kohteeseen ei hyväksytä, ja ryhmäkotiyksikön osalta on suositeltava koko 5-10 asuntoa/ asuinhuonetta. Asukasta kohden tilaa tulisi olla neliömetriä. Tähän on laskettu ryhmäkotitilat sekä asukkaan välittömiä tarpeita varten toteutettavat apu- ja yhteistilat. Erityisryhmien asuntojen tulee olla kodikkaita, pitkäikäisiä, tarkoituksenmukaisia ja esteettömiä. Asuntojen tulee sijaita osana muuta asutusta ja tarjota asukkailleen mahdollisuus integroitumiseen ja sosiaalisuuteen sekä tukea omatoimisuutta ja kuntoutumista. (Palveluasumisen julkisen rahoituksen linjauksia. 2011, 39.) 4.5 Me itse ry:n Asumispoliittinen julkilausuma Me Itse ry on vuonna 1999 perustettu kehitysvammaisten ihmisten kansalaisjärjestö, joka puolustaa heidän oikeuksiaan ja tukee heidän osallistumistaan yhteiskunnan toimintaan tasavertaisina kansalaisina. Järjestöllä on noin 900 jäsentä ja noin 30 eri puolilla Suomea toimivaa alajaosta. Asumispoliittisessa julkilausumassa Me Itse ry ottaa kantaa kehitysvammaisten asumiseen seuraavasti: Jokaisella henkilöllä tulee olla oikeus omaan nimeen ovessa. Meidän asuminen tulee suunnitella samoin kuin kaikkien muidenkin kansalaisten. Haluamme yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia asumiseen, emme massavaihtoehtoja. Pakkomuutot on jyrkästi kiellettävä! Kaikki muutot tulee valmistella huolella ja yksilöllisesti. Meillä tulee olla mahdollisuus muuttaa lapsuudenkodista. Kotikunnan on taattava meille sopiva asunto ja asumiseen tarvittava yksilöllinen tuki. Meillä on oikeus valita asuinpaikkakuntamme. Meillä on oikeus valita asuinkumppanimme. Haluamme koteihimme avustajia, emme hoitajia. Emme halua leimaavia nimityksiä kodeistamme. Asuntotuotannon suunnittelussa tulee huomioida erityisryhmät. Älkää suunnitelko tai rakentako mitään meitä kuulematta! (www.kvtl.fi) 20

20 5 Kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettujen palvelujen järjestäminen 5.1 Yleistä palvelujen järjestämisestä Vammaispalveluiden tehtävänä on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Tapahtumien kenttänä ovat tällöin jokapäiväisen elämän tilanteet ja ympäristöt, joissa ihminen toteuttaa suunnitelmiaan ja pyrkimyksiään, oppii ja kehittyy, toteuttaa itseään, on yhteisönsä jäsen ja identiteettiään ylläpitävä ja rakentava yksilö. Ne arjen asiat, joissa henkilö tarvitsee apua tai tukea, voidaan nostaa esille tarkastelemalla henkilön yksilöllistä toimintakykyä. Samalla toimintakyvyn tarkastelu auttaa tekemään näkyväksi myös henkilön vahvuudet. Hyvässä tuki- ja palvelusuunnittelussa tarvitaan tietoa näistä molemmista - ja toimintakyvyn arviointi onkin tärkeä osa asiakkaan palvelusuunnittelua. Toimintakyky käsitteenä liittyy laajasti ihmisen hyvinvointiin ja sillä tarkoitetaan sitä, miten henkilö selviytyy päivittäisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Toimintakyvyn arvioinnissa tulee ottaa huomioon toimintakyvyn eri ulottuvuudet: fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä elin- ja asuinympäristöön liittyvät tekijät. Vammaisen henkilön oma arvio toimintakyvystään on yhteydessä mm. hänen terveyteensä, sairauksiinsa, toiveisiinsa sekä tekijöihin, jotka haittaavat suoriutumista päivittäisistä perustoimista: arjen askareissa, työssä, opiskelussa ja vapaa-ajalla. Ihmisen toimintakyky ei ole pysyvä tila, vaan se voi vaihdella elämäntilanteen mukaan ja elämänkaaren eri vaiheissa. Nämä kaikki ulottuvuudet tulee huomioida, jotta saadaan tarpeeksi kattava käsitys henkilön toimintakyvystä hänen palvelutarpeidensa selvittämiseksi. Vammaispalvelulain mukaan asiakkaalla on subjektiivinen oikeus tiettyihin palveluihin ja tukitoimiin, jos hän täyttää vaikeavammaisuuden kriteerit. Asiakkaan on saatava nämä palvelut kunnan määrärahatilanteesta riippumatta. Tällaisia kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluvia palveluja ovat mm. palveluasuminen, kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, päivätoiminta ja asunnon muutostyöt sekä asuntoon tarvittavat välineet ja laitteet. Palvelun tarvitsijan vaikeavammaisuus määritellään aina suhteessa näihin palveluihin ja toimintoihin: vaikeavammaisella tarkoitetaan 21

21 henkilöä, jolla on pitkäaikaisia erityisiä vaikeuksia suoriutua näistä tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaisuutta tai vaikeavammaisuutta arvioitaessa tulee aina huomioida myös henkilön olosuhteet ja elinympäristö. Osa kunnan palveluista perustuu puolestaan tarveharkintaan. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus ja omaishoidontuki. Näiden yleisen järjestämisvelvollisuuden alaisten palvelujen ja tukitoimien myöntäminen on sidoksissa kunnan talousarviossa niitä varten varattuihin määrärahoihin. Määrärahoja tulee kuitenkin varata riittävästi vastaamaan kunnassa esiintyvää tarvetta ja harkinnassa tulisi aina ottaa huomioon hakijan yksilöllinen avun tarve. Yleisen järjestämisvelvollisuuden alaisiin palveluihin ja tukitoimiin on oikeus kaikilla kunnassa asuvilla vammaisilla henkilöillä, jos he täyttävät vammaispalvelulaissa ja -asetuksessa määritellyt palvelun myöntämisperusteet. Esteettömyys on perinteisesti liitetty rakennettuun ympäristöön, mutta nykyisin käsite on laajentunut kattamaan myös palvelujen, viestinnän ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen esteettömyyden. Esteettömyysperiaatteen mukaisesti paitsi rakennetun ympäristön myös tuotteiden ja palvelujen tulee olla mahdollisimman toimivia, helppokäyttöisiä sekä helposti saavutettavia. Yhteiskunnan yleinen fyysinen, sosiaalinen ja taloudellinen esteettömyys vähentää erityisratkaisujen ja -palvelujen tarvetta vammaisille ihmisille ja mahdollistaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa. (Vammaispalvelujen käsikirja, 5.2 Palvelusuunnitelma ja erityishuolto-ohjelma - asiakkaan palvelujen perusta Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa tulee laatia palvelusuunnitelma tai jokin muu vastaava suunnitelma, josta on käytävä ilmi asiakkaan yksilöllinen tilanne niiltä osin, kuin se vaikuttaa palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päättämiseen. Vammaisen henkilön palvelusuunnitelma on: suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Palvelusuunnitelman tarkoitus on ohjata henkilö saamaan hänelle sopivat ja tarkoituksenmukaiset palvelut sekä tarkistaa, että nykyiset palvelu- ja tukimuodot vastaavat hänen voimavarojaan ja tarpeitaan. 22

22 Palvelusuunnitelma laaditaan yhteisymmärryksessä vammaisen henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai muun laillisen edustajansa kanssa. Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu asiakkaan toimintakyvyn arviointi, palvelutarpeen ja palvelumahdollisuuksien selvittäminen, palveluohjaus, palvelusuunnitelman laatiminen ja sen tarkistaminen tarvittaessa. Vammaispalvelulain mukaisesti itsemääräämisoikeus liittyy olennaisesti palvelujen järjestämiseen ja vammaisella henkilöllä on oikeus esittää toiveensa ja mielipiteensä häntä koskevissa asioissa. Asiakkaan näkemys, toiveet ja mielipiteet tarvittavista palveluista ja tukitoimista kirjataankin aina palvelusuunnitelmaan. (Vammaispalvelujen käsikirja, Laki vammaisuuden perustella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987.) Asiakkaan tulee normaalin hakumenettelyn mukaan hakea erikseen palvelusuunnitelmaansa sisältyviä palveluja, jotka palvelun järjestäjän tulee myöntää asiakkaalle, ellei ole perusteltua syytä menetellä toisin. Suunnitelma siis sitoo kuntaa, ja siitä poikkeava palvelu tai tukitoimi tulee perustella. Samoin asiakkaan hakiessa suunnitelmasta poikkeavaa palvelua tai tukitointa, on hänen perusteltava hakemuksensa hyvin. Perusteena voi olla esimerkiksi asiakkaan avun tarpeen muuttuminen. Palvelusuunnitelma tulee tarkistaa, jos vammaisen henkilön palvelutarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia ja muutoinkin tarpeen mukaan. (http://www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/vammaispalvelujen-kasikirja.) Sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kouluissa tehdään asiakkaille monenlaisia suunnitelmia. Esimerkiksi asumisyksikössä voidaan tehdä oma asumispalvelu-, ohjaus-, hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Nämä suunnitelmat ohjaavat ammattihenkilöiden toimintaa kunkin asiakkaan kanssa. Yksikään näistä suunnitelmista ei korvaa vammaispalvelulain mukaista palvelusuunnitelmaa, joka on kaikki elämänalueet kattava kokonaissuunnitelma. Se on ikään kuin sateenvarjo yksityiskohtaisempien suunnitelmien yllä. (http://verneri.net/yleis/sosiaaliturva/palvelusuunnitelma.html) Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevassa uudessa sosiaalihuoltolakiesityksessä ehdotetaan palvelusuunnitelman nimeämistä asiakassuunnitelmaksi ja sen merkityksen vahvistamista osana tuen tarpeen selvittelyä, palvelujen suunnittelua ja myöntämistä (Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti 2012, 92.). 23

23 Osa kehitysvammaisen henkilön palveluista järjestetään kehitysvammalain mukaisena erityishuoltona. Myös nämä palvelut kirjataan palvelusuunnitelmaan, mutta lisäksi niistä tehdään erillinen päätösasiakirja eli erityishuolto-ohjelma (EHO). Erityishuolto-ohjelman on oltava säädösten mukaisesti hyväksytty ja siitä on annettava muutoksenhakukelpoinen päätös. Erityishuolto-ohjelmaan tulee kirjata kaikki ne palvelut, joita henkilölle myönnetään kehitysvammalain nojalla riippumatta siitä milloin, missä ja kuka palvelut järjestää. Nämä erityishuoltona toteutettavat palvelut ovat pääsääntöisesti asiakkaalle maksuttomia. Asiakkaan palvelut tulee aina järjestää sen lain perusteella, joka on asiakkaan kannalta edullisinta. (Vammaispalvelujen käsikirja.) 5.3 Palveluohjauksella tehokkuutta palvelujen käyttöön Kehitysvammaisella henkilöllä on usein monenlaisia avun, tuen ja kuntoutuksen tarpeita ja palvelut toteutuvat monien eri lakien perusteella. Palvelujärjestelmä on sen myötä usein hajanainen ja vaikeasti hahmotettava. Lisäksi kehitysvammaisuus tuo palvelusuunnitteluprosessiin vielä omanlaisiaan piirteitä, liittyyhän kehitysvammaisuuteen toimintakyvyn rajoitteet juuri kognitiivisella alueella. Kehitysvammainen ihminen onkin usein heikoimmillaan silloin, kun pitäisi toimia käsitteellistä, abstraktia kieltä käyttäen. Parasta olisikin, jos asiakkaalla olisi kunnan sosiaalitoimessa oma yhdyshenkilö, palveluohjaaja, jonka kanssa hän voisi jäsentää avun tarvettaan. Palveluohjaus auttaa paitsi asiakasta, edistää ja tehostaa myös yhteistoimintaa eri organisaatioiden välillä niin, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikeaan aikaan ja hänen asiansa etenevät suunnitelman ja tavoitteiden mukaan. Tutkimusten mukaan vammaisten henkilöiden palveluohjauksella on ylläpidetty tai parannettu asiakkaan toimintakykyä, itsenäisyyttä, terveydentilaa ja yhteisöllisyyttä. Samalla asiakkaiden ja perheiden kokemukset palveluista ovat olleet myönteisempiä kuin aikaisemmin. Palveluohjaus on pitkällä aikavälillä myös pienentänyt palvelujen kokonaiskustannuksia liittyyhän palveluohjaukseen olennaisena osana palvelujen koordinointija yhteensovittamisyö eri toimijoitten välillä. Palveluohjaajasta tulisi muodostua asiakkaan oma vakituinen työntekijä, jolla on kokonaisvastuu ja -näkemys asiakkaan tilanteesta. Tällöin palvelu voi olla henkilökohtaista, luottamuksellista ja paneutuvaa. (Vammaispalvelujen käsikirja.) 24

24 Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevassa uudessa sosiaalihuoltolakiesityksessä ehdotetaan, että kuntien tulisi nimetä asiakkaalle vastuutyöntekijä, jos asiakkaan arvioidaan tarvitsevan erityistä tukea palvelukokonaisuuteen liittyvissä ratkaisuissa ja niiden toimeenpanossa. Vastuutyöntekijän tehtävät olisivat lakiesityksen mukaan hyvin pitkälle juuri palveluohjauksellista työtä asiakkaan tarpeiden ja edun mukaisesti. (Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. 2012, 92, 179.) 5.4 Palvelujen toteutus Asumisen palvelut Asunnon ja asumista tukevien palvelujen valinnassa lähtökohtana tulee olla kunkin henkilön yksilölliset tarpeet ja toiveet, minkä vuoksi on tärkeää, että asumisasioissa on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Kehitysvammaisen henkilön kohdalla asunnon ja asuinympäristön lisäksi tärkeää on asumiseen liittyvä yksilöllinen tuki ja palvelut, joiden avulla voidaan mahdollistaa kehitysvammaiselle henkilölle oman näköisensä elämä. Yhä useammin kehitysvammaisen henkilön hyvä asumisen muoto onkin tavallinen vuokra- tai omistusasunto, johon räätälöidään henkilön tarvitsemat palvelut. Tuki kotiin voidaan järjestää monilla eri tavoilla mm. henkilökohtaisena apuna, tuetun asumisen palveluna ja kotipalvelun ja/tai kotisairaanhoidon tai erikoissairaanhoidon yhteistyönä. (www.verneri.net) Kunta on velvollinen järjestämään palveluasumisen vaikeavammaiselle henkilölle silloin, kun henkilö vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee välttämättä palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista, mutta ei silti ole jatkuvan ympärivuorokautisen hoivan tarpeessa. Palveluasumisen yhteydessä vaikeavammaisena pidetään vammaispalvelulain 11 :n mukaan henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Vammaispalveluasetuksen mukaan palveluasumisella tarkoitetaan asuntoa sekä niitä asumiseen liittyviä palveluja, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Näitä asumiseen liittyviä palveluita voivat olla mm. avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa, kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. 25

25 Palveluasuminen voidaan järjestää myös omassa asunnossa, ja tarvittava apu, tuki ja hoiva voidaan järjestää kotiin myös vaikeavammaiselle henkilölle. Asiakkaan näkökulmasta keskeistä on palveluiden riittävyys, palvelukokonaisuuden saumattomuus ja asiakaslähtöisyys. (Vammaispalvelujen käsikirja.) Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän valmistelemassa uudessa sosiaalihuoltolakiesityksessä ehdotetaan luopumista kokonaan asumispalvelu-käsitteestä. Esityksen mukaan palvelujen ja asumisen järjestämistä tulisi tarkastella erillisinä kysymyksinä, jolloin sosiaalihuollon näkökulmasta keskeistä olisi yksilöllisten tarpeiden mukaisten palvelujen, myös asumista tukevien palvelujen, järjestäminen. Tällöin tuen tarpeisiin voisi kytkeytyä myös tuen tarve asumisen järjestämisessä, mutta puhdasta muihin tarpeisiin kytkeytymätöntä asumisen järjestämistä ei sosiaalihuollolle kuuluisi. Kotiin annettavien palvelujen sisältö jakautuisi jatkossa ensinnäkin perheitä tukeviin palveluihin sekä toiseksi suoriutumista ja osallistumista tukeviin palveluihin, joita tulisi tarkastella vahvemmin nimenomaan asiakkaan suoriutumisen ja osallistumisen näkökulmasta ja näitä palveluja voitaisiin järjestää myös osana hoivaa. (Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. 2012, 92, 179.) Lyhytaikainen asumispalvelu eli tilapäishoito on lyhytaikaiseen hoidontarpeeseen vastaava palvelu, jota voidaan järjestää mm. henkilön kodissa, perhehoitona, asumisyksikössä tai muussa vastaavassa henkilölle soveltuvassa paikassa. Tilapäishoito tulee kysymykseen omaishoitajan vapaiden aikana tai hoitoa voidaan järjestää muutoin perheen jaksamisen tueksi. Kehitysvammaisilla henkilöillä on oikeus tilapäishoitoon kehitysvammalain mukaisena palveluna (2 kohdat 6 ja 10) ja se on siis erityishuoltoa. Tilapäishoidon tarve tulee mainita erityishuolto-ohjelmassa, mutta maininta ei voi olla asiakkaan kannalta tilapäishoidon järjestämisen edellytys. Asiakkaan toiveet ja tarpeet tulee ottaa huomioon hoitotapaa ja -paikkaa valittaessa (asiakaslaki 4 ja 8 ). Tilapäishoidosta voidaan periä maksu ylläpitokustannuksista, mutta ei itse hoidosta aiheutuvia kustannuksia, mikäli kyseessä ei ole alle 16-vuotiaalle annettava osittainen ylläpito. (www.kvtl.fi ) 26

26 Omaishoito Omaishoito tarkoittaa vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoitajana voi toimia ainoastaan hoitajaksi suostuva hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö. Omaishoito ei poista henkilön oikeutta esim. vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuen järjestämisvastuu on kunnalla, mutta tuki on määrärahasidonnainen eli tukeen ei ole subjektiivista oikeutta. Kunnan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että omaishoidon tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisena kuin kunnassa ilmenevä tarve edellyttää. Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välinen sopimus, jonka liitteenä tulee olla hoito- ja palvelusuunnitelma, joka on luotu yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Omaishoidon tukea myönnetään sitovuuden ja/tai vaativuuden perusteella. Omaishoitosuhteen katsotaan usein toteutuvan vain virallisessa kunnan tukemassa hoitosuhteessa, vaikka omaishoitotilanteen olemassaolo ei ole riippuvainen virallisesta tuesta. (www.kvtl.fi, Vammaispalvelujen kasikirja, Perhehoito Perhehoito tarkoittaa henkilön hoidon, kasvatuksen tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa eli sijaisperheessä. Sen tavoitteena on antaa henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen huolenpitoon, hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Perhehoidolla pyritään edistämään henkilön hyvinvointia sekä tukemaan hänen kasvuaan ja kehitystään. Perhehoitoa voidaan toteuttaa sekä toimeksianto- että ostopalvelusopimuksella. (www.perhehoitoliitto.fi, sijaishuollosta/ ) Perhehoitoa käytetään yleisimmin lastensuojelulain perusteella sijoitusta tarvitseville lapsille, mutta perhehoito on mahdollinen myös aikuisille mielenterveyskuntoutujille, kehitysvammaisille tai vanhuksille. Kehitysvam- 27

27 maisille lapsille ja aikuisille perhehoitoa toteutetaan kehitysvammaisten erityishuollon palveluna. Aikuisen kehitysvammaisen perhehoidossa on tärkeää ottaa huomioon hänen tarpeensa yhteisöllisyyteen sekä taata hänelle mahdollisuus yksityisyyteen. Yksilöllisen tuen/avun määrän ja muodon selvittäminen myös perhehoidossa tukee kehitysvammaisen henkilön toimintakykyä ja itsenäisyyttä. (www.perhehoitoliitto.fi) Työ- ja päivätoiminta Kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminta perustuu suureksi osaksi lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta. Työtoiminta on luonteeltaan kuntouttavaa ja asiakkaat työskentelevät omien voimavarojensa mukaan huoltosuhteessa, jolloin toimeentulo perustuu eläkkeeseen ja työtoiminnasta henkilö saa työosuusrahaa, joka on enimmillään 12 päivässä. Toimintakeskuksissa tapahtuva työtoiminta on usein tilaus- ja alihankintatöitä yrityksille ja yksityisille tai esimerkiksi tekstiili- ja puutöiden valmistusta myyntituotteiksi. Avotyötoiminta puolestaan tarkoittaa työtoimintaa, jossa kehitysvammaiset henkilöt tekevät erilaisia avustavia työtehtäviä tavanomaisilla työpaikoilla. Kehitysvammaisten ihmisten asemasta työelämässä käydään jatkuvasti keskustelua, sillä yhä edelleenkin ammatillisen tutkinnon suorittaneet kehitysvammaiset henkilöt ohjautuvat useimmiten opiskelun jälkeen palkkatyön sijasta työtoimintaan. Kehitysvammaisten ihmisten työtoimintaa tulisikin kehittää tuetun työllistämisen suuntaan niin, että se olisi polku palkkatyöhön. (Työllä osallisuutta 2008, Työtoiminnan käytäntö ja kokemus 2010,16;) Päivätoimintaa järjestetään vaikeavammaisille henkilöille, ja se on sisällöltään itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että vaikeavammainen henkilö voi osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin, jos henkilö kykenee osallistumaan toimintaan osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977.) 28

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Mitä on palvelusuunnittelu?

Mitä on palvelusuunnittelu? Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna Palvelusuunnitelma vammaisen apuna TERVE-SOS 2009, 14.5.2009 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, vammaisasiamies/lakimies, Invalidiliitto ry. 1 Miten MEITÄ määritellään vammaisuuden kautta Historia, kulttuuriperinne

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Helsinki, 12.12. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Henkilökohtaisen avun päivät Assistentti.info Helsinki, Kuntatalo 22.9.2010 Hallitussihteeri Jaana Huhta, STM Esityksen näkökulmia Vammaispalvelulain muutoksesta vuosi

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Kunnan intressi? 2 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Valmennus ja tuki Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyvä työkokous itsenäisen suoriutumisen tuesta Säätytalo 13.10.2016 Sirkka Sivula johtava

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2011 98 Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella 1 Sisällysluettelo 1. Järjestämisvelvollisuus

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta

Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta Henkilökuljetukset tulevaisuudessa Miten ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden liikkuminen turvataan? Päivi Voutilainen, STM/STO Tulokulma liikkumisen

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia

Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia Aarne Rajalahti Ts. kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2014 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu kuka sitä saa?

Henkilökohtainen apu kuka sitä saa? Henkilökohtainen apu kuka sitä saa? Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Jyväskylä, 23.2. 2012 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 165 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje

HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje 1 HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA 1.9.2016 LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje 1 MITÄ HENKILÖKOHTAINEN APU ON Henkilökohtainen apu on välttämätöntä toisen ihmisen antamaa

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

ASPA-kartoituksia 4/2012 Tarja Jussila ISBN ISSN X (painettu) ISSN (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy

ASPA-kartoituksia 4/2012 Tarja Jussila ISBN ISSN X (painettu) ISSN (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy Asumispalvelusäätiö ASPA on yleishyödyllinen säätiö, joka edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisessa asuinympäristössä. Säätiön toiminta-aluetta

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Tampereen työparimalli

Tampereen työparimalli VAIKEASTI PUHEVAMMAISTEN TULKKIPALVELU Tampereen työparimalli sosiaalityöntekijä Seija-Sisko Heikkilä 20.9.2007 Jyväskylä PUHEVAMMAISTEN TULKKIPALVELUA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Suomen perustuslaki 1999/731

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Epilepsialiitto ry

VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Epilepsialiitto ry VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Epilepsialiitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Projektipäällikkö Paula Salminen 3. Vastauksen

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 ASIAKKUUS Kehitysvammapalveluiden Vammaispalveluiden Omaishoidon Asiakkaan kotikunta: 2 PALVELUSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot