ASPA-kartoituksia 1/2013 Maija Leinonen ISBN ISSN X (painettu) ISSN (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASPA-kartoituksia 1/2013 Maija Leinonen ISBN 978-952-5680-80-5 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy"

Transkriptio

1

2 Asumispalvelusäätiö ASPA on yleishyödyllinen säätiö, joka edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisessa asuinympäristössä. Säätiön toiminta-aluetta on koko maa. Säätiö kehittää yksilöllistä, laadukasta ja turvallista asumista sekä pyrkii yleisesti vaikuttamaan asuntojen ja koko yhdyskuntarakenteen suunnitteluun ja rakentamiseen tasaveroisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille soveltuviksi. Säätiö hankkii ja rakennuttaa asuntoja, kehittää asumisen palveluita sekä tuottaa ja välittää tietoa erityisryhmien asumisesta. Säätiö omistaa asumispalveluita tuottavan ASPA Palvelut Oy:n. Tarve-projekteilla kartoitetaan vammaisten ihmisten tai mielenterveyskuntoutujien asumiseen liittyviä palvelutarpeita. Kartoituksessa selvitetään rajatun, kohdennetun asiakasryhmän palvelutarpeet yhdessä kunnassa tai yhteistoiminta-alueella. Projektit toteutetaan yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja asiakkaiden kanssa Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Projekteista julkaistut raportit löytyvät pdf-muodossa osoitteesta ASPA-kartoituksia 1/2013 Maija Leinonen ISBN ISSN X (painettu) ISSN (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy Kuvitus: Anna Mononen ja Elina Mononen Valokuvat: Ari Marjeta, Maija Leinonen, Marja-Liisa Levy ja Ylä-Karjalan Hoitokoti Oy AW 2/13

3 Tiivistelmä Itsenäinen, oma, turvallinen elämä. Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarve-projekti Valtimolla Tekijä: Asumispalvelusäätiö ASPA/Maija Leinonen Vuosi: 2013 Valtimon Tarve-projektissa kartoitettiin kehitysvammaisten kuntalaisten asumisen palvelutarpeita ja -toiveita nyt ja tulevaisuudessa. Kartoituksen tuloksia hyödynnetään jatkossa Valtimon kunnan kehitysvammapalvelujen kehittämisessä ja yksilöllisessä palvelusuunnittelussa. Kartoituksessa haastateltiin 22 kunnan kehitysvammapalvelujen valitsemaa kehitysvammaista valtimolaista, mikä on noin puolet kunnan kaikista kehitysvammaisten palvelujen piirissä olevista asukkaista. Tulokset edustavat siis rajatun ryhmän palvelutarpeita. Haastattelut toteutettiin haastateltujen kotona ja niihin osallistui myös haastateltujen omaisia ja lähityöntekijöitä. Haastateltujen elämäntilanteet olivat hyvin monenlaisia ja ikäjakauma laaja. Osa haastatelluista asui itsenäisesti rivitaloasunnossa puolison kanssa tai yksin, osa taas tehostetussa palveluasumisessa. Nuorin haastatelluista oli 15 ja vanhin 67-vuotias. Kartoitus toikin hyvin selkeästi esiin sen, että kehitysvammaisuus ominaisuutena kertoo ihmisestä erittäin vähän ja jokaisen ihmisen tarpeet ovat aina yksilöllisiä. Näin ollen palvelutkin on suunniteltava yksilöllisesti henkilön tarpeista ja toiveista lähtien. Asumisen palveluissa valtakunnallinen ja laatusuositusten mukainen suuntaus on se, että ihminen voi valita asuinpaikkansa ja sen kenen kanssa hän asuu ja näiden valintojen myötä asumista tukevat palvelut tuodaan ihmisen kotiin. Tämä antaa aihetta tarkastella koko palvelujärjestelmää uudesta näkökulmasta. Asumismuodon sijasta huomion onkin oltava palveluissa ja niiden joustavuudessa ja muunneltavuudessa. Tehdyn kartoituksen perusteella Valtimolla tulee jatkossa kiinnittää huomioita kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen järjestämiseen niin, että se mahdollistaa yksilöllisen elämän toteutumisen ja osallistumisen paikkakunnan tavanomaiseen elämään ja arkeen. Kotiin tuleviin palveluihin on varattava riittävästi resursseja ja määriteltävä selkeästi ne tahot, jotka näitä palveluja jatkossa tuottavat. Samalla on tärkeää selkiinnyttää yksilöllistä palvelusuunnittelua ja tehostaa palveluohjausta. Paikkakunnan eri toimijoiden välinen asiakas- 4

4 keskeinen yhteistyö on jatkossa yhä tärkeämpää, jotta asiakkaan toiveet ja tavoitteet ohjaavat eri palvelujen toteutumista. Raportin nimi Itsenäinen, oma, turvallinen elämä on lainaus erään haastatellun sanoista hänen pohtiessa omia tulevaisuudentoiveitaan. Vaikka ihminen voi kehitysvammaisuuden vuoksi tarvita arjen sujumista auttavia ja turvallisuutta luovia palveluja, yhtä tärkeää on toteuttaa palvelut niin, että elämä tuntuu omalta ja itsenäisyys säilyy. 5

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 1 Johdanto 8 2 Asumisen palvelut perustuvat moniin eri lakeihin Suomen perustuslaki Sosiaalihuoltolaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Vammaispalvelulaki Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 13 3 Ihmisoikeussopimukset ja vammaispoliittiset ohjelmat turvaavat yhdenvertaisuutta YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista Suomen vammaispoliittinen ohjelma vuosiksi Asumisen laatusuositukset Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositus Yksilöllisen tuen laatukriteerit Asuntojen rakentamisen laatusuositukset vuosiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen suunnitteluohjausperiaatteet Me itse ry:n Asumispoliittinen julkilausuma 20 5 Kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettujen palvelujen järjestäminen Yleistä palvelujen järjestämisestä Palvelusuunnitelma ja erityishuolto-ohjelma - asiakkaan palvelujen perusta Palveluohjauksella tehokkuutta palvelujen käyttöön Palvelujen toteutus 25 6 Kehitysvammaisten valtimolaisten asumisen palveluja ASPA Palvelut Oy:n Valtimon toimintayksikkö tuettua ja palveluasumista Ylä-Karjalan Hoitokoti Oy tehostettua palveluasumista Ylä-Valtimolla Sosiotaito Oy:n Palvelukoti Kukkaniitty lyhytaikaista asumista ja lomatoimintaa Humaniores Oy - Perhekoti Topinka Lieksassa 41 7 Muut kehitysvammaisten kuntalaisten arkea tukevat palvelut Valtimon kunnan päivätoiminta Avotyötoiminta ja Nurmeksen kaupungilta ostettu päivätoiminta 45 6

6 7.3 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Honkalampikeskuksen kuntoutusohjaus Ylä-Karjalan Kehitysvammaisten Tuki ry Vapaa-aika, virkistys ja seurakuntien toiminta 48 8 Tarve-projektin tulokset Valtimolla Haastateltujen taustatiedot Haastateltujen avun ja tuen tarpeet Käytössä olevista palveluista ja palvelutarpeista Avun ja tuen tarpeet tulevaisuudessa Yksilöllinen palvelusuunnittelu 58 9 Johtopäätöksiä Palvelujen koordinointi ja palveluohjaus Asumisen palvelut Mielekäs arki osana hyvää asumista Toimenpidesuositukset 65 Lähteet 67 Liitteet 69 7

7 1 Johdanto Valtimon kunnassa asuu noin 2400 asukasta. Asukkaista kehitysvammaisia kuntalaisia on noin 40, mikä on 1,5 % kunnan väkiluvusta. Pienessä kunnassa pienen erityisryhmän palvelujen järjestäminen aiheuttaa omat haasteensa toisaalta pienen kunnan voi olla helpompi toimia lähellä ihmistä ja hänen erityistarpeitaan, jos vain tahtoa ja keinoja siihen löytyy. Ylä-Karjalan Kehitysvammaisten Tuki ry:n ja Valtimon kunnan Asumispalvelusäätiö ASPAlta hakemassa Tarve-projektissa selvitettiin kehitysvammaisten valtimolaisten asumiseen liittyviä palvelutarpeita ja heidän käytössään olevien palvelujen vastaavuutta näihin tarpeisiin. Samalla pyrittiin ennakoimaan palvelutarpeita tulevaisuudessa. Tavoitteena oli kartoittaa millaista tahtotilaa ja mitä keinoja jatkossa tarvitaan kunnalta ja paikkakunnan muilta toimijoilta, jotta kehitysvammaisten kuntalaisten palvelut saadaan toteutettua laadukkaasti ja tehokkaasti niin, että ne mahdollistavat palvelunkäyttäjien hyvän, omannäköisen elämän toteutumisen. Tarve-projektissa haastateltiin kaikkiaan 22 kehitysvammaista valtimolaista ja kartoitettiin haastateltujen asumiseen ja arjen sujumiseen liittyvät tarpeet ja palvelut. Tehtyjen haastattelujen pohjalta laadittiin henkilökohtaiset palvelutarvekuvaukset kullekin haastatellulle. Palvelutarvekuvaukset annettiin haastatellun luvalla palvelujen järjestämisestä vastaavalle Valtimon kunnalle käytettäväksi jatkossa yksilöllisen palvelusuunnittelun apuna. Kerätyn aineiston pohjalta koottiin tämä kirjallinen raportti, jossa on kuvattu haastatellun kohderyhmän taustaa, avun ja tuen tarpeita sekä käytössä olevia palveluja. Raportissa on nostettu esiin kartoituksessa ilmenneet tärkeimmät kehittämiskohteet ja laadittu niiden perusteella toimenpidesuositukset tulevaisuuden palvelujen suunnittelun ja toteuttamisen pohjaksi. Koska kehitysvammaisten palvelut perustuvat moniin eri lakeihin ja niiden järjestämistä ohjaavat myös erilaiset suositukset, on raportissa esitelty myös keskeisimmät lait ja laatusuositukset sekä tärkeimmät palvelujen järjestämiseen liittyvät käsitteet. Lisäksi raportissa selvitetään haastateltujen käytössä olevia palveluja ja erityisesti näiden palvelujen tuottajia. Tarve-projektia ohjasi kymmenhenkinen ohjausryhmä, joka kokoontui kolme kuukautta kestäneen projektin aikana kaksi kertaa. Ohjausryhmässä olivat edustettuna seuraavat tahot: Ylä-Karjalan Kehitysvammaisten Tuki ry (omaisten edustajat), Valtimon kunta (sosiaalijohtaja, päivätoiminnanohjaaja ja vs. avopalvelujohtaja), Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (PKSSK) Honkalampikeskus (kuntoutusohjaaja), ASPA Palvelut Oy (asumispalveluvastaava ja palvelu- /kehittämispäällik- 8

8 kö), Palvelukoti Kukkaniitty (yrittäjä) sekä Asumispalvelusäätiö ASPA (kehittämissuunnittelija ja projektivastaava). Jotta Tarve-projektin tulokset tulee jatkossa hyödynnettyä käytännössä, ohjausryhmän paikalliset jäsenet ovat lupautuneet jatkamaan työskentelyään kehittämistyöryhmänä. 9

9 2 Asumisen palvelut perustuvat moniin eri lakeihin Asuminen on yksi ihmisen elämän tärkeistä perusasioista ja se näkyy myös lainsäädännössä, sillä asumisen palveluista säädetään useissa eri laissa. Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuollossa palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä ja asumispalveluja annetaan henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Vammaispalveluja myönnettäessä ensisijaisia lakeja ovat yleislait, muun muassa sosiaalihuoltolaki sekä kansanterveyslaki. Jos näiden yleislakien perusteella ei saada tarvittuja palveluja järjestettyä riittävästi, tulevat sovellettaviksi erityislait, joista ensisijainen on vammaispalvelulaki. Silloin kun vammaispalvelulain mukaiset palvelutkaan eivät ole riittäviä tai sopivia, on asiakkaalla oikeus saada kehitysvammalain mukaisia palveluita. Lisäksi kansaneläkelaitoksen myöntämät etuudet ja tukitoimet perustuvat omiin erityislakeihinsa. Suuri osa kehitysvammaisten henkilöiden tarvitsemista palveluista ja tukitoimista myönnetäänkin näiden erityislakien perusteella. (www.kvtl.fi) Yhteistä näille kaikille laeille on se, että niissä korostuu asiakaslähtöisyys, itsemääräämisoikeus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. 2.1 Suomen perustuslaki Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön kulmakivi. Se sisältää säännökset paitsi valtion järjestysmuodosta ja ylimpien valtioelinten suhteista myös yksilön perusoikeuksista. Mikään muu laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. (Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, Oikeusministeriö.) Kansallisessa lainsäädännössä vammaisen henkilön oikeudet pohjautuvat erityisesti perustuslain perusoikeussäännöksiin, joissa keskeinen lähtökohta on se, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon 10

10 ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaalija terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Lisäksi julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. (Suomen perustuslaki 731/1999). 2.2 Sosiaalihuoltolaki Kunnan sosiaalipalvelujen järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin ja sosiaalihuollon tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Lain mukaan kunnalla on velvollisuus järjestää sosiaalipalvelut, joihin kuuluvat mm. sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito sekä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta. Palvelut tulee järjestää niin vammaiselle henkilölle kuin muillekin kuntalaisille ensisijaisesti sosiaalihuoltolain sekä kansanterveyslain (66/1972) säädösten mukaisesti. (Sosiaalihuoltolaki 710/1982) Sosiaalihuollon lainsäädäntöä ollaan Suomessa parhaillaan uudistamassa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lainsäädäntöä valmisteleva työryhmä on jättänyt esityksensä uudesta sosiaalihuoltolaista syyskuussa 2012 ministeriölle. Uuden sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna Työryhmän ehdotuksen mukaan kunnalla säilyisi yleinen järjestämisvastuu sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa. Laissa ei kuitenkaan säädettäisi yksityiskohtaisesti siitä, miten palveluja tulisi järjestää, vaan kunnalla olisi mahdollisuus järjestää palveluja ja tukitoimia siten, että ne vastaavat kunnan asukkaiden tuen tarpeisiin. Kunnan olisi kuitenkin määriteltävä järjestämänsä palvelut ja tukitoimet läpinäkyvästi ja laadittava ja julkaistava tiedot palvelujen järjestämisestä ja myöntämisperusteista. Perusteiden laadinnassa tulisi ottaa huomioon valtakunnallinen ohjaus, kuten laatusuositukset ja viranomaisten valvontaohjelmat. Palvelujen ja tukitoimien tulisi olla yhdenvertaisesti asukkaiden saatavissa ja saavutettavissa. (STM, tiedote 141/2012.) 11

11 2.3 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet määritellään laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki koskee sekä julkista että yksityistä sosiaalihuoltoa. Lain tarkoitus on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Lain mukaan asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ilman syrjintää hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan sekä yksityisyyttään kunnioittaen. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000.) Sosiaalihuollon toteuttamisessa on otettava ensisijaisesti huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Lisäksi asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun syyn vuoksi pysty osallistumaan tai vaikuttamaan palveluidensa tai muiden toimenpiteiden suunnitteluun tai toteuttamiseen, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000.) Asiakaslain määräykset ovat erityisen velvoittavia silloin, kun asiakkaana on henkilö, jolla on kehitysvamma. Niiden noudattaminen vaatii työntekijältä erityistä paneutumista palvelusuunnitteluprosessiin ja usein myös avustavien henkilöiden mukaan ottamista työskentelyyn (palveluiden käyttäjän avustaja tai tukihenkilö, puhetulkki, omaiset, lähityöntekijä ym.). Palvelusuunnitelman neuvotteleminen pelkästään asiakkaan omaisen tai läheisen kanssa tulee kyseeseen kuitenkin vain hyvin harvoin ja ainoastaan silloin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Silloinkin, kun kyseessä on hyvin vaikeasti kehitysvammainen henkilö, on aina ensin pyrittävä esimerkiksi puhetta tukevilla tai korvaavilla kommunikointikeinoilla selvittämään, missä määrin hän itse saa ilmaistuksi omia näkemyksiään ja mielipiteitään. Kehitysvammainen ihminen on usein vahvimmillaan omassa ympäristössään, oma elämänpiiri ympärillään ja silloin, kun hän voi konkreettisesti ja toiminnallisesti ilmaista itselle merkityksellisiä asioita, tahtoa, tarpeita tai tavoitteita. Käytäntö on osoittanut, että ihmisen kykyä pohtia asioita ja tehdä valintoja ja päätöksiä ei pidä milloinkaan aliarvioida. (Vammaispalvelujen käsikirja.) 12

12 2.4 Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987.) Vammaispalvelulain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Vammaispalvelulain mukaisia palveluita ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Palveluita ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Vammaispalvelulaki on ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987.) Kunnan on huolehdittava ensinnäkin siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle. Lisäksi kunnan täytyy järjestää vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987.) 2.5 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Kehitysvammalain nojalla palveluja on järjestettävä silloin, jos vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet eivät ole asiakkaalle riittäviä tai sopivia. Kehitysvammalaissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja 13

13 joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuollon tarkoituksena on edistää henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977.) Erityishuoltoon kuuluvia palveluita ovat mm. tutkimus, terveydenhuolto, ohjaus ja kuntoutus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen, henkilökohtaisten apuvälineiden järjestäminen, yksilöllinen hoito ja muu huolenpito, omaisen tai muun läheisen henkilön ohjaus ja neuvonta sekä tiedotustoiminta erityishuoltopalveluista. Erityishuoltona järjestettävät palvelut kirjataan palvelusuunnitelmaan ja lisäksi niistä laaditaan erillinen päätösasiakirja, erityishuolto-ohjelma. (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977.) 14

14 3 Ihmisoikeussopimukset ja vammaispoliittiset ohjelmat turvaavat yhdenvertaisuutta Ihmisoikeussopimusten tarkoituksena on taata kaikille ihmisille yhdenvertainen asema, vapaus, esteettömyys ja turvallisuus yhteiskunnassa. Vammaispoliittisilla ohjelmilla taas pyritään kehittämään kestävää ja vastuullista vammaispolitiikkaa. Nämä sopimukset ja ohjelmat tukevat toisiaan ja perustuvat syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin. 3.1 YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi ja julkisti ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuonna Julistuksen sanoma on, että ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia, luovuttamattomia ja kuuluvat yhdenvertaisesti maailman kaikille ihmisille. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen poliittinen ja moraalinen vaikutusvalta on huomattavan suuri, vaikka se ei ole valtioita oikeudellisesti velvoittava asiakirja. Julistus on ollut perustana myöhemmin solmituille kansainvälisille ihmisoikeussopimuksille. Julistuksen artikloissa käsitellään mm. seuraavia seikkoja: kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan; kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen; jokaisella on oikeus riittävään elintasoon; jokaisella on oikeus opetukseen sekä jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteesta sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. (www.ykliitto.fi) 3.2 YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista Yhdistyneissä kansakunnissa on vuonna 2006 hyväksytty vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus. Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 2007, mutta sopimuksen ratifiointi (lopullinen voimaansaattaminen) edellyttää Suomen lainsäädännön tarkistamista ja saattamista sopimuksen edellyttämälle tasolle. Yleissopimuksen tavoitteena on taata vammaisille henkilöille yhdenvertainen kohtelu muiden kanssa kaikilla elämän aloilla sekä kieltää kaikenlainen syrjintä vammaisuuden perusteella. Lisäksi yleissopimuksessa painotetaan vammaisten henkilöiden oikeutta esteettömyyteen ja saavutettavuuteen yhteiskunnassa sekä oikeutta itsenäiseen elämiseen, asumiseen ja liikkumiseen. (http://www.kynnys.fi/content/ view/427/430/.) 15

15 3.3 Suomen vammaispoliittinen ohjelma vuosiksi Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa (VAMPO) linjataan vuosien konkreettiset vammaispoliittiset toimenpiteet sekä yhteiskunnalliset kehityskulut, joilla tavoitellaan kestävää ja vastuullista vammaispolitiikkaa. Ohjelman tarkoitus on, että vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus, tasa-arvoinen osallisuus ja syrjimättömyys toteutuisivat yhteiskunnassa. Ohjelma on jaettu 14 sisältöalueeseen ja siinä on 122 korjaus- ja kehittämistoimenpide-ehdotusta, joilla epäkohtiin voidaan puuttua. Toimenpiteet liittyvät elämän eri osa-alueisiin kuten: koulutus ja opiskelu, työ, terveydenhuolto ja kuntoutus, sosiaaliturva, turvallisuus ja koskemattomuus, liikennepalvelu, rakennettu ympäristö, kulttuuri ja vapaa-aika sekä itsenäinen elämä (perhe ja asuminen). Vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteillä varmistetaan seuraavat tavoitteet: 1. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioinnin edellyttämien säädösmuutosten valmistelu ja voimaansaattaminen. 2. Vammaisten henkilöiden sosioekonomisen aseman parantaminen ja köyhyyden torjunta. 3. Erityispalveluiden ja tukitoimien saatavuus ja laatu maan eri puolilla. 4. Yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen vahvistaminen ja lisääminen. 5. Vammaistutkimuksen vahvistaminen: tietopohjan lisääminen sekä laadukkaiden ja monipuolisten menetelmien kehittäminen vammaispolitiikan toteuttamisen ja seurannan tueksi. Vammaispoliittisen ohjelman toteutumista seurataan Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Valtakunnallisen vammaisneuvoston yhteistyönä. Seurannan tavoitteena on muodostaa kattava kuva kullekin toimintavuodelle valitun erityisteeman ja ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden etenemisestä. (www.vane.to) 16

16 4 Asumisen laatusuositukset 4.1 Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat julkaisseet Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositukset vuonna Suosituksen tavoitteena on tukea kuntia vammaisten henkilöiden asumisen ja asumispalveluiden kehittämisessä. Suosituksen lähtökohtina ja perustana ovat olleet tasa-arvo, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys ja asumisen monimuotoisuus. Kuntien johto, johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt voivat käyttää suositusta päätöksenteon ja käytännön toteutuksen apuna. Suosituksen toivotaan tukevan myös palveluja toteuttavan henkilöstön toimintaa. Suositus on viisiosainen: Vammaisten ihmisten asumisen tarpeet mukaan kuntasuunnitelmaan Rakennettu ympäristö esteettömäksi ja toimivaksi Riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja Yleiset palvelut kaikkien saavutettaviksi Yksilöllisillä palveluilla yhdenvertaisuuteen Suositukseen on kirjattu kunkin osan kohdalta tavoitteet eli suositusosa, keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi, arvioinnista ja seurannasta. Suosituksen tavoitteena on antaa välineitä, näkemyksiä ja suuntaviivoja päätöksenteon tueksi. Suositus on kuvaus tavoitetilasta vammaisten ihmisten asumisen ja sitä tukevien palveluiden osalta. (Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö, 2003.) 4.2 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on vuonna 2008 perustettu kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Se edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. (www.kvank.fi.) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on määritellyt yksilöllisen tuen laatukriteerit. Neuvottelukunnan jäsenyhteisöt ovat sitoutuneet laatusuosituksiin, jotka painottavat, että palvelut tulee järjestää vammaisen ihmisen yksilöllisen tuen tarpeen mukaisesti asunnossa, joka on omien toiveiden mukainen. 17

17 Asunto omien toiveiden mukainen asunto mahdollisuus valita, kenen kanssa asuu ja missä normaalin asunnon tunnuspiirteet asunnot tavallisessa asuinympäristössä Yksilöllinen tuki on yksilöllisesti suunniteltu, toteutettu ja hinnoiteltu on tarpeen mukaista, joustavaa ja henkilön itsensä valitsemaa perustuu käyttäjälähtöiseen tuen tarpeen arviointiin mahdollistaa kehittymisen ja oppimisen Tulevina vuosina yhteiskunnassa on ratkaistavana kehitysvammaisten asumiseen ja palveluihin liittyen kaksi suurta haastetta. Nämä ovat vanhempien kodeista muuttavien kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhteiskunnan jäsenenä elämisen järjestäminen sekä laitosasumisen purkamiseen liittyvät kehitysvammaisten asumisen ja itsenäisen elämän tukipalveluiden järjestelyt. (Yksilöllisen tuen laatukriteerit ) 4.3 Asuntojen rakentamisen laatusuositukset vuosiksi Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on koonnut vuonna 2010 laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen. Lähtökohtana on näkemys tulevaisuuden asumisesta, joka perustuu perus- ja ihmisoikeuksille, mahdollistaa yhtäläisen osallistumisen ja muodostuu asuntoratkaisusta, siihen yhdistettävästä tuesta ja avusta ja joka suunnitellaan yksilöllisesti kunnioittaen henkilön toiveita ja tarpeita. Laatusuositukset nojaavat kansallisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin ja linjauksiin. Kunnat, kuntayhtymät, järjestötaustaiset toimijat sekä yksityiset yhteisöt ja yritykset ovat avainasemassa uusien asuntojen rakentamisessa ja hankinnassa. Keskeinen tavoite on, että kunnissa on riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja kehitysvammaisille kuntalaisille ja asumista tukevat palvelut. Laatusuositus jakaantuu yleisiin periaatteisiin ja erillisiin suosituksiin, jotka koskevat henkilökohtaisia tiloja sekä yhteistiloja. 18

18 Asuntojen tulee täyttää yleiset asunnon tunnuspiirteet, joita ovat oma eteinen, keittiö/keittonurkkaus, kylpyhuone, oleskelutilasta eriytetty makuutila, henkilökohtaiset ja tarvittavat lisäsäilytystilat, parveke tai pihaalue sekä riittävät viestintäyhteydet sosiaali- ja turvatekniikan mahdollistamiseksi. Huone ei ole asunto. Asuntojen rakentamisen lähtökohtana ovat kehitysvammaisten henkilöiden yksilölliset asumisen tarpeet. Tämän laatutavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että tulevat asukkaat tiedetään ainakin jossakin määrin ja heidän avun ja tuen tarpeensa kartoitetaan luotettavalla ja vertailukelpoisella tavalla, ennen kuin aloitetaan varsinainen asuntojen suunnittelu. Fyysisten tilojen täytyy olla esteettömät, ja niissä tulee olla turvallista liikkua. Esteettömyyteen liittyy mm. seuraavia seikkoja: tiloissa ei ole liian suuria tasoeroja eikä kynnyksiä, jotka vaikeuttavat liikkumista, ovet ovat tarpeeksi leveät ja ovet helposti avattavat, tiloissa on tarvittavat tukikaiteet, keittiökalusteet ovat sopivalla korkeudella ja keittiölaitteissa on ajastimet sekä henkilökohtaiset pesutilat ovat tilavat ja riittävästi varusteltu niin, että niissä on turvallista toimia sekä piha-alue on esteetön ja turvallinen. Rakentamisen lähtökohtana on asuntojen muunneltavuus tarpeen mukaan uusiin käyttötarkoituksiin. Lisäksi tärkeitä laatutavoitteita ovat: asuntojen keskeinen sijainti, jolloin palveluiden, harrastusten ja päivätoiminnan/työpaikan saavutettavuus on hyvä eikä erityisryhmien asumista keskitetä tietyille alueille. Rakentamisohjelmassa tulee ottaa huomioon myös vaativaa sairaanhoitoa tarvitsevien kehitysvammaisten henkilöiden avun tarpeet asumisessaan. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi ) 4.4 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen suunnitteluohjausperiaatteet Valtion asuntorahasto muuttui vuonna 2008 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseksi (ARA). ARA kuuluu ympäristöministeriön hallinnon alaan ja vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. ARAn periaatteena on, että jokaisella on oikeus hyvään asumiseen. ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia; ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä; tukee pienien ja keskituloisten talouksien ja erityisryhmien asunto-olojen parantamista. (www.ara.fi.) 19

19 ARAn julkaisemien suunnitteluohjausperiaatteiden tavoitteena on saada aikaan kohtuuhintaisia erilaisia tarpeita vastaavia, esteettömiä ja viihtyisiä asuntoja ja asumisvaihtoehtoja, jotka sijaitsevat laadukkailla ja sosiaalisesti tasapainoisilla alueilla. Periaatteensa mukaisesti ARA ei rahoita laitosmaisia kohteita. Eri erityisryhmien sijoittamista samaan kohteeseen ei hyväksytä, ja ryhmäkotiyksikön osalta on suositeltava koko 5-10 asuntoa/ asuinhuonetta. Asukasta kohden tilaa tulisi olla neliömetriä. Tähän on laskettu ryhmäkotitilat sekä asukkaan välittömiä tarpeita varten toteutettavat apu- ja yhteistilat. Erityisryhmien asuntojen tulee olla kodikkaita, pitkäikäisiä, tarkoituksenmukaisia ja esteettömiä. Asuntojen tulee sijaita osana muuta asutusta ja tarjota asukkailleen mahdollisuus integroitumiseen ja sosiaalisuuteen sekä tukea omatoimisuutta ja kuntoutumista. (Palveluasumisen julkisen rahoituksen linjauksia. 2011, 39.) 4.5 Me itse ry:n Asumispoliittinen julkilausuma Me Itse ry on vuonna 1999 perustettu kehitysvammaisten ihmisten kansalaisjärjestö, joka puolustaa heidän oikeuksiaan ja tukee heidän osallistumistaan yhteiskunnan toimintaan tasavertaisina kansalaisina. Järjestöllä on noin 900 jäsentä ja noin 30 eri puolilla Suomea toimivaa alajaosta. Asumispoliittisessa julkilausumassa Me Itse ry ottaa kantaa kehitysvammaisten asumiseen seuraavasti: Jokaisella henkilöllä tulee olla oikeus omaan nimeen ovessa. Meidän asuminen tulee suunnitella samoin kuin kaikkien muidenkin kansalaisten. Haluamme yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia asumiseen, emme massavaihtoehtoja. Pakkomuutot on jyrkästi kiellettävä! Kaikki muutot tulee valmistella huolella ja yksilöllisesti. Meillä tulee olla mahdollisuus muuttaa lapsuudenkodista. Kotikunnan on taattava meille sopiva asunto ja asumiseen tarvittava yksilöllinen tuki. Meillä on oikeus valita asuinpaikkakuntamme. Meillä on oikeus valita asuinkumppanimme. Haluamme koteihimme avustajia, emme hoitajia. Emme halua leimaavia nimityksiä kodeistamme. Asuntotuotannon suunnittelussa tulee huomioida erityisryhmät. Älkää suunnitelko tai rakentako mitään meitä kuulematta! (www.kvtl.fi) 20

20 5 Kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettujen palvelujen järjestäminen 5.1 Yleistä palvelujen järjestämisestä Vammaispalveluiden tehtävänä on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Tapahtumien kenttänä ovat tällöin jokapäiväisen elämän tilanteet ja ympäristöt, joissa ihminen toteuttaa suunnitelmiaan ja pyrkimyksiään, oppii ja kehittyy, toteuttaa itseään, on yhteisönsä jäsen ja identiteettiään ylläpitävä ja rakentava yksilö. Ne arjen asiat, joissa henkilö tarvitsee apua tai tukea, voidaan nostaa esille tarkastelemalla henkilön yksilöllistä toimintakykyä. Samalla toimintakyvyn tarkastelu auttaa tekemään näkyväksi myös henkilön vahvuudet. Hyvässä tuki- ja palvelusuunnittelussa tarvitaan tietoa näistä molemmista - ja toimintakyvyn arviointi onkin tärkeä osa asiakkaan palvelusuunnittelua. Toimintakyky käsitteenä liittyy laajasti ihmisen hyvinvointiin ja sillä tarkoitetaan sitä, miten henkilö selviytyy päivittäisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Toimintakyvyn arvioinnissa tulee ottaa huomioon toimintakyvyn eri ulottuvuudet: fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä elin- ja asuinympäristöön liittyvät tekijät. Vammaisen henkilön oma arvio toimintakyvystään on yhteydessä mm. hänen terveyteensä, sairauksiinsa, toiveisiinsa sekä tekijöihin, jotka haittaavat suoriutumista päivittäisistä perustoimista: arjen askareissa, työssä, opiskelussa ja vapaa-ajalla. Ihmisen toimintakyky ei ole pysyvä tila, vaan se voi vaihdella elämäntilanteen mukaan ja elämänkaaren eri vaiheissa. Nämä kaikki ulottuvuudet tulee huomioida, jotta saadaan tarpeeksi kattava käsitys henkilön toimintakyvystä hänen palvelutarpeidensa selvittämiseksi. Vammaispalvelulain mukaan asiakkaalla on subjektiivinen oikeus tiettyihin palveluihin ja tukitoimiin, jos hän täyttää vaikeavammaisuuden kriteerit. Asiakkaan on saatava nämä palvelut kunnan määrärahatilanteesta riippumatta. Tällaisia kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluvia palveluja ovat mm. palveluasuminen, kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, päivätoiminta ja asunnon muutostyöt sekä asuntoon tarvittavat välineet ja laitteet. Palvelun tarvitsijan vaikeavammaisuus määritellään aina suhteessa näihin palveluihin ja toimintoihin: vaikeavammaisella tarkoitetaan 21

21 henkilöä, jolla on pitkäaikaisia erityisiä vaikeuksia suoriutua näistä tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaisuutta tai vaikeavammaisuutta arvioitaessa tulee aina huomioida myös henkilön olosuhteet ja elinympäristö. Osa kunnan palveluista perustuu puolestaan tarveharkintaan. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus ja omaishoidontuki. Näiden yleisen järjestämisvelvollisuuden alaisten palvelujen ja tukitoimien myöntäminen on sidoksissa kunnan talousarviossa niitä varten varattuihin määrärahoihin. Määrärahoja tulee kuitenkin varata riittävästi vastaamaan kunnassa esiintyvää tarvetta ja harkinnassa tulisi aina ottaa huomioon hakijan yksilöllinen avun tarve. Yleisen järjestämisvelvollisuuden alaisiin palveluihin ja tukitoimiin on oikeus kaikilla kunnassa asuvilla vammaisilla henkilöillä, jos he täyttävät vammaispalvelulaissa ja -asetuksessa määritellyt palvelun myöntämisperusteet. Esteettömyys on perinteisesti liitetty rakennettuun ympäristöön, mutta nykyisin käsite on laajentunut kattamaan myös palvelujen, viestinnän ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen esteettömyyden. Esteettömyysperiaatteen mukaisesti paitsi rakennetun ympäristön myös tuotteiden ja palvelujen tulee olla mahdollisimman toimivia, helppokäyttöisiä sekä helposti saavutettavia. Yhteiskunnan yleinen fyysinen, sosiaalinen ja taloudellinen esteettömyys vähentää erityisratkaisujen ja -palvelujen tarvetta vammaisille ihmisille ja mahdollistaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa. (Vammaispalvelujen käsikirja, 5.2 Palvelusuunnitelma ja erityishuolto-ohjelma - asiakkaan palvelujen perusta Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa tulee laatia palvelusuunnitelma tai jokin muu vastaava suunnitelma, josta on käytävä ilmi asiakkaan yksilöllinen tilanne niiltä osin, kuin se vaikuttaa palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päättämiseen. Vammaisen henkilön palvelusuunnitelma on: suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Palvelusuunnitelman tarkoitus on ohjata henkilö saamaan hänelle sopivat ja tarkoituksenmukaiset palvelut sekä tarkistaa, että nykyiset palvelu- ja tukimuodot vastaavat hänen voimavarojaan ja tarpeitaan. 22

22 Palvelusuunnitelma laaditaan yhteisymmärryksessä vammaisen henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai muun laillisen edustajansa kanssa. Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu asiakkaan toimintakyvyn arviointi, palvelutarpeen ja palvelumahdollisuuksien selvittäminen, palveluohjaus, palvelusuunnitelman laatiminen ja sen tarkistaminen tarvittaessa. Vammaispalvelulain mukaisesti itsemääräämisoikeus liittyy olennaisesti palvelujen järjestämiseen ja vammaisella henkilöllä on oikeus esittää toiveensa ja mielipiteensä häntä koskevissa asioissa. Asiakkaan näkemys, toiveet ja mielipiteet tarvittavista palveluista ja tukitoimista kirjataankin aina palvelusuunnitelmaan. (Vammaispalvelujen käsikirja, Laki vammaisuuden perustella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987.) Asiakkaan tulee normaalin hakumenettelyn mukaan hakea erikseen palvelusuunnitelmaansa sisältyviä palveluja, jotka palvelun järjestäjän tulee myöntää asiakkaalle, ellei ole perusteltua syytä menetellä toisin. Suunnitelma siis sitoo kuntaa, ja siitä poikkeava palvelu tai tukitoimi tulee perustella. Samoin asiakkaan hakiessa suunnitelmasta poikkeavaa palvelua tai tukitointa, on hänen perusteltava hakemuksensa hyvin. Perusteena voi olla esimerkiksi asiakkaan avun tarpeen muuttuminen. Palvelusuunnitelma tulee tarkistaa, jos vammaisen henkilön palvelutarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia ja muutoinkin tarpeen mukaan. (http://www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/vammaispalvelujen-kasikirja.) Sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kouluissa tehdään asiakkaille monenlaisia suunnitelmia. Esimerkiksi asumisyksikössä voidaan tehdä oma asumispalvelu-, ohjaus-, hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Nämä suunnitelmat ohjaavat ammattihenkilöiden toimintaa kunkin asiakkaan kanssa. Yksikään näistä suunnitelmista ei korvaa vammaispalvelulain mukaista palvelusuunnitelmaa, joka on kaikki elämänalueet kattava kokonaissuunnitelma. Se on ikään kuin sateenvarjo yksityiskohtaisempien suunnitelmien yllä. (http://verneri.net/yleis/sosiaaliturva/palvelusuunnitelma.html) Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevassa uudessa sosiaalihuoltolakiesityksessä ehdotetaan palvelusuunnitelman nimeämistä asiakassuunnitelmaksi ja sen merkityksen vahvistamista osana tuen tarpeen selvittelyä, palvelujen suunnittelua ja myöntämistä (Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti 2012, 92.). 23

23 Osa kehitysvammaisen henkilön palveluista järjestetään kehitysvammalain mukaisena erityishuoltona. Myös nämä palvelut kirjataan palvelusuunnitelmaan, mutta lisäksi niistä tehdään erillinen päätösasiakirja eli erityishuolto-ohjelma (EHO). Erityishuolto-ohjelman on oltava säädösten mukaisesti hyväksytty ja siitä on annettava muutoksenhakukelpoinen päätös. Erityishuolto-ohjelmaan tulee kirjata kaikki ne palvelut, joita henkilölle myönnetään kehitysvammalain nojalla riippumatta siitä milloin, missä ja kuka palvelut järjestää. Nämä erityishuoltona toteutettavat palvelut ovat pääsääntöisesti asiakkaalle maksuttomia. Asiakkaan palvelut tulee aina järjestää sen lain perusteella, joka on asiakkaan kannalta edullisinta. (Vammaispalvelujen käsikirja.) 5.3 Palveluohjauksella tehokkuutta palvelujen käyttöön Kehitysvammaisella henkilöllä on usein monenlaisia avun, tuen ja kuntoutuksen tarpeita ja palvelut toteutuvat monien eri lakien perusteella. Palvelujärjestelmä on sen myötä usein hajanainen ja vaikeasti hahmotettava. Lisäksi kehitysvammaisuus tuo palvelusuunnitteluprosessiin vielä omanlaisiaan piirteitä, liittyyhän kehitysvammaisuuteen toimintakyvyn rajoitteet juuri kognitiivisella alueella. Kehitysvammainen ihminen onkin usein heikoimmillaan silloin, kun pitäisi toimia käsitteellistä, abstraktia kieltä käyttäen. Parasta olisikin, jos asiakkaalla olisi kunnan sosiaalitoimessa oma yhdyshenkilö, palveluohjaaja, jonka kanssa hän voisi jäsentää avun tarvettaan. Palveluohjaus auttaa paitsi asiakasta, edistää ja tehostaa myös yhteistoimintaa eri organisaatioiden välillä niin, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikeaan aikaan ja hänen asiansa etenevät suunnitelman ja tavoitteiden mukaan. Tutkimusten mukaan vammaisten henkilöiden palveluohjauksella on ylläpidetty tai parannettu asiakkaan toimintakykyä, itsenäisyyttä, terveydentilaa ja yhteisöllisyyttä. Samalla asiakkaiden ja perheiden kokemukset palveluista ovat olleet myönteisempiä kuin aikaisemmin. Palveluohjaus on pitkällä aikavälillä myös pienentänyt palvelujen kokonaiskustannuksia liittyyhän palveluohjaukseen olennaisena osana palvelujen koordinointija yhteensovittamisyö eri toimijoitten välillä. Palveluohjaajasta tulisi muodostua asiakkaan oma vakituinen työntekijä, jolla on kokonaisvastuu ja -näkemys asiakkaan tilanteesta. Tällöin palvelu voi olla henkilökohtaista, luottamuksellista ja paneutuvaa. (Vammaispalvelujen käsikirja.) 24

24 Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevassa uudessa sosiaalihuoltolakiesityksessä ehdotetaan, että kuntien tulisi nimetä asiakkaalle vastuutyöntekijä, jos asiakkaan arvioidaan tarvitsevan erityistä tukea palvelukokonaisuuteen liittyvissä ratkaisuissa ja niiden toimeenpanossa. Vastuutyöntekijän tehtävät olisivat lakiesityksen mukaan hyvin pitkälle juuri palveluohjauksellista työtä asiakkaan tarpeiden ja edun mukaisesti. (Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. 2012, 92, 179.) 5.4 Palvelujen toteutus Asumisen palvelut Asunnon ja asumista tukevien palvelujen valinnassa lähtökohtana tulee olla kunkin henkilön yksilölliset tarpeet ja toiveet, minkä vuoksi on tärkeää, että asumisasioissa on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Kehitysvammaisen henkilön kohdalla asunnon ja asuinympäristön lisäksi tärkeää on asumiseen liittyvä yksilöllinen tuki ja palvelut, joiden avulla voidaan mahdollistaa kehitysvammaiselle henkilölle oman näköisensä elämä. Yhä useammin kehitysvammaisen henkilön hyvä asumisen muoto onkin tavallinen vuokra- tai omistusasunto, johon räätälöidään henkilön tarvitsemat palvelut. Tuki kotiin voidaan järjestää monilla eri tavoilla mm. henkilökohtaisena apuna, tuetun asumisen palveluna ja kotipalvelun ja/tai kotisairaanhoidon tai erikoissairaanhoidon yhteistyönä. (www.verneri.net) Kunta on velvollinen järjestämään palveluasumisen vaikeavammaiselle henkilölle silloin, kun henkilö vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee välttämättä palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista, mutta ei silti ole jatkuvan ympärivuorokautisen hoivan tarpeessa. Palveluasumisen yhteydessä vaikeavammaisena pidetään vammaispalvelulain 11 :n mukaan henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Vammaispalveluasetuksen mukaan palveluasumisella tarkoitetaan asuntoa sekä niitä asumiseen liittyviä palveluja, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Näitä asumiseen liittyviä palveluita voivat olla mm. avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa, kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. 25

25 Palveluasuminen voidaan järjestää myös omassa asunnossa, ja tarvittava apu, tuki ja hoiva voidaan järjestää kotiin myös vaikeavammaiselle henkilölle. Asiakkaan näkökulmasta keskeistä on palveluiden riittävyys, palvelukokonaisuuden saumattomuus ja asiakaslähtöisyys. (Vammaispalvelujen käsikirja.) Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän valmistelemassa uudessa sosiaalihuoltolakiesityksessä ehdotetaan luopumista kokonaan asumispalvelu-käsitteestä. Esityksen mukaan palvelujen ja asumisen järjestämistä tulisi tarkastella erillisinä kysymyksinä, jolloin sosiaalihuollon näkökulmasta keskeistä olisi yksilöllisten tarpeiden mukaisten palvelujen, myös asumista tukevien palvelujen, järjestäminen. Tällöin tuen tarpeisiin voisi kytkeytyä myös tuen tarve asumisen järjestämisessä, mutta puhdasta muihin tarpeisiin kytkeytymätöntä asumisen järjestämistä ei sosiaalihuollolle kuuluisi. Kotiin annettavien palvelujen sisältö jakautuisi jatkossa ensinnäkin perheitä tukeviin palveluihin sekä toiseksi suoriutumista ja osallistumista tukeviin palveluihin, joita tulisi tarkastella vahvemmin nimenomaan asiakkaan suoriutumisen ja osallistumisen näkökulmasta ja näitä palveluja voitaisiin järjestää myös osana hoivaa. (Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. 2012, 92, 179.) Lyhytaikainen asumispalvelu eli tilapäishoito on lyhytaikaiseen hoidontarpeeseen vastaava palvelu, jota voidaan järjestää mm. henkilön kodissa, perhehoitona, asumisyksikössä tai muussa vastaavassa henkilölle soveltuvassa paikassa. Tilapäishoito tulee kysymykseen omaishoitajan vapaiden aikana tai hoitoa voidaan järjestää muutoin perheen jaksamisen tueksi. Kehitysvammaisilla henkilöillä on oikeus tilapäishoitoon kehitysvammalain mukaisena palveluna (2 kohdat 6 ja 10) ja se on siis erityishuoltoa. Tilapäishoidon tarve tulee mainita erityishuolto-ohjelmassa, mutta maininta ei voi olla asiakkaan kannalta tilapäishoidon järjestämisen edellytys. Asiakkaan toiveet ja tarpeet tulee ottaa huomioon hoitotapaa ja -paikkaa valittaessa (asiakaslaki 4 ja 8 ). Tilapäishoidosta voidaan periä maksu ylläpitokustannuksista, mutta ei itse hoidosta aiheutuvia kustannuksia, mikäli kyseessä ei ole alle 16-vuotiaalle annettava osittainen ylläpito. (www.kvtl.fi ) 26

26 Omaishoito Omaishoito tarkoittaa vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoitajana voi toimia ainoastaan hoitajaksi suostuva hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö. Omaishoito ei poista henkilön oikeutta esim. vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuen järjestämisvastuu on kunnalla, mutta tuki on määrärahasidonnainen eli tukeen ei ole subjektiivista oikeutta. Kunnan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että omaishoidon tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisena kuin kunnassa ilmenevä tarve edellyttää. Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välinen sopimus, jonka liitteenä tulee olla hoito- ja palvelusuunnitelma, joka on luotu yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Omaishoidon tukea myönnetään sitovuuden ja/tai vaativuuden perusteella. Omaishoitosuhteen katsotaan usein toteutuvan vain virallisessa kunnan tukemassa hoitosuhteessa, vaikka omaishoitotilanteen olemassaolo ei ole riippuvainen virallisesta tuesta. (www.kvtl.fi, Vammaispalvelujen kasikirja, Perhehoito Perhehoito tarkoittaa henkilön hoidon, kasvatuksen tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa eli sijaisperheessä. Sen tavoitteena on antaa henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen huolenpitoon, hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Perhehoidolla pyritään edistämään henkilön hyvinvointia sekä tukemaan hänen kasvuaan ja kehitystään. Perhehoitoa voidaan toteuttaa sekä toimeksianto- että ostopalvelusopimuksella. (www.perhehoitoliitto.fi, sijaishuollosta/ ) Perhehoitoa käytetään yleisimmin lastensuojelulain perusteella sijoitusta tarvitseville lapsille, mutta perhehoito on mahdollinen myös aikuisille mielenterveyskuntoutujille, kehitysvammaisille tai vanhuksille. Kehitysvam- 27

27 maisille lapsille ja aikuisille perhehoitoa toteutetaan kehitysvammaisten erityishuollon palveluna. Aikuisen kehitysvammaisen perhehoidossa on tärkeää ottaa huomioon hänen tarpeensa yhteisöllisyyteen sekä taata hänelle mahdollisuus yksityisyyteen. Yksilöllisen tuen/avun määrän ja muodon selvittäminen myös perhehoidossa tukee kehitysvammaisen henkilön toimintakykyä ja itsenäisyyttä. (www.perhehoitoliitto.fi) Työ- ja päivätoiminta Kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminta perustuu suureksi osaksi lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta. Työtoiminta on luonteeltaan kuntouttavaa ja asiakkaat työskentelevät omien voimavarojensa mukaan huoltosuhteessa, jolloin toimeentulo perustuu eläkkeeseen ja työtoiminnasta henkilö saa työosuusrahaa, joka on enimmillään 12 päivässä. Toimintakeskuksissa tapahtuva työtoiminta on usein tilaus- ja alihankintatöitä yrityksille ja yksityisille tai esimerkiksi tekstiili- ja puutöiden valmistusta myyntituotteiksi. Avotyötoiminta puolestaan tarkoittaa työtoimintaa, jossa kehitysvammaiset henkilöt tekevät erilaisia avustavia työtehtäviä tavanomaisilla työpaikoilla. Kehitysvammaisten ihmisten asemasta työelämässä käydään jatkuvasti keskustelua, sillä yhä edelleenkin ammatillisen tutkinnon suorittaneet kehitysvammaiset henkilöt ohjautuvat useimmiten opiskelun jälkeen palkkatyön sijasta työtoimintaan. Kehitysvammaisten ihmisten työtoimintaa tulisikin kehittää tuetun työllistämisen suuntaan niin, että se olisi polku palkkatyöhön. (Työllä osallisuutta 2008, Työtoiminnan käytäntö ja kokemus 2010,16;) Päivätoimintaa järjestetään vaikeavammaisille henkilöille, ja se on sisällöltään itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että vaikeavammainen henkilö voi osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin, jos henkilö kykenee osallistumaan toimintaan osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977.) 28

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

ASPA-kartoituksia 1/2012 Riitta Majava-Keränen ISBN 978-952-5680-75-1 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy

ASPA-kartoituksia 1/2012 Riitta Majava-Keränen ISBN 978-952-5680-75-1 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy Asumispalvelusäätiö ASPA on yleishyödyllinen säätiö, joka edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisessa asuinympäristössä. Säätiön toiminta-aluetta

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere 1.6.2009 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tampereella toukokuussa 2009 Vammaispalvelulaki uudistuu mikä muuttuu? Kysymyksiä ja vastauksia henkilökohtaisesta avusta Sisältö Mihin tarvitaan uutta vammaispalvelulakia (VPL)? 1 uudistetut säännökset

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

ASPA-kartoituksia 3/2012 Tarja Jussila ISBN 978-952-5680-77-5 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy

ASPA-kartoituksia 3/2012 Tarja Jussila ISBN 978-952-5680-77-5 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy Asumispalvelusäätiö ASPA on yleishyödyllinen säätiö, joka edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisessa asuinympäristössä. Säätiön toiminta-aluetta

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

ASPA-kartoituksia 4/2012 Tarja Jussila ISBN 978-952-5680-79-9 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy

ASPA-kartoituksia 4/2012 Tarja Jussila ISBN 978-952-5680-79-9 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy Asumispalvelusäätiö ASPA on yleishyödyllinen säätiö, joka edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisessa asuinympäristössä. Säätiön toiminta-aluetta

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Joskus vois muuttaa omaankin kotiin Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti

Joskus vois muuttaa omaankin kotiin Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti Joskus vois muuttaa omaankin kotiin Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti Janakkalassa Paula Suonpää Aspa-kartoituksia 2/2014 ISBN 978-952-5680-95-9 (sid.) ISBN 978-952-5680-96-6

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017

Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017 Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017 Kehitysvamma alan asumisen neuvottelukunta 08.03.2010 Suosituksen sisällys 1) Laatusuositusten laatimisen lähtökohta

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy haluavat nostaa sosiaalihuoltolakiesityksestä esille seuraavat asiat. Esityksen keskeisistä tavoitteista Pidämme sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä.

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen LUOTA MUHUN -konferenssi 14.-15.5.2014 Helsinki Congress Paasitorni Järjestäjä Kehitysvamma-alan neuvottelukunta yhdessä alan järjestöjen kanssa Ke 14.5.2014 klo

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito. Konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere talo. 17.11.2011 Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Sosiaalityö- ja perhepalvelut/vammaispalvelut OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Pitkäaikaissairaat tai vammaiset lapset ja nuoret alle 18 vuotta, sekä yli 18-vuotiaat kehitysvammaiset

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät

Lisätiedot

Oman elämän kartalla Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti

Oman elämän kartalla Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti Oman elämän kartalla Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti Torniossa Tiina Puikko Aspa-kartoituksia 1/2014 ISBN 978-952-5680-89-8 (sid.) ISBN 978-952-5680-90-4 (pdf) ISSN 1797-335X

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot