VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ. 6LSRRRQLWVHQlLQHQNDNVLNLHOLQHQOXRQQRQOlKHLQHQMDXXGLVWXV KDNXLQHQNXQWDMRVVDRQK\YlHOllDVXDMDWHKGlW\ Wl

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTUUSTON 5.4.2004 HYVÄKSYMÄ. 6LSRRRQLWVHQlLQHQNDNVLNLHOLQHQOXRQQRQOlKHLQHQMDXXGLVWXV KDNXLQHQNXQWDMRVVDRQK\YlHOllDVXDMDWHKGlW\ Wl"

Transkriptio

1 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 6LSRRRQLWVHQlLQHQNDNVLNLHOLQHQOXRQQRQOlKHLQHQMDXXGLVWXV KDNXLQHQNXQWDMRVVDRQK\YlHOllDVXDMDWHKGlW\ Wl

2 SIPOO 2020 TAVOITESUUNNITELMA/II JOHDANTO HUOMISPÄIVÄN MAAILMA Kehitys Etelä-Suomessa KUNNAN VISIO, PÄÄTAVOITTEET JA STRATEGIAT MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Väestönkehitys Asuntokunnat ja asunnot ELINKEINOELÄMÄ ENEMMÄN PALVELUJA USEAMMILLE KUNNALLISET PALVELUT Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus Vapaa-aika Vesi- ja jätehuolto, rakennukset ja liikenneväylät KUNNAN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA KUNNAN TALOUS YHTEENVETO Sipoon tulevaisuuskuva Liite 1: Sipoon väestöennuste 2020 Liite 2: Sipoon tilastokartta Liite 3: Osa-aluekohtainen väkiluku vuosina 2002 ja 2020 Liite 4: Asunnot osa-alueittain vuosina 2002 ja 2020

3 6,322±7$92,7(68811,7(/0$,, -2+'$172 Sipoo on lähivuosikymmeninä suurten haasteiden edessä. Kunnan ulkopuolella tapahtuvat muutokset tulevat olemaan suuria. Ne tulevat heijastumaan kunnan kehitykseen. Kunnan oma väestönkasvu vaikuttaa yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön.kunta muuttuu jatkuvasti uusi Sipoo on kehittymässä. Sipoo on valinnut kehitysprosessin visioksi Sipoo on itsenäinen, kaksikielinen, luonnonläheinen ja uudistushakuinen kunta, jossa on hyvä elää, asua ja tehdä työtä. Kunnan on taloudellisten resurssien rajallisuudesta huolimatta selviydyttävä palvelukapasiteetin kehittämisestä. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa väkiluku ja erityisesti vanhusten määrä kasvaa. Samanaikaisesti syntyy työvoimapulaa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle 2010-luvulla. Samaan aikaan kuntaan muuttaa lapsiperheitä, joiden palvelutarpeiden tyydyttäminen on kunnalle suuri haaste. Uusi Sipoo tavoitesuunnitelma on valtuuston kesäkuussa 2000 vahvistaman voimassa olevan tavoitesuunnitelman päivitys. Suunnitelman lähtökohtana ovat kuntavisio sekä vision pohjalta laaditut päätavoitteet ja pitkän aikavälin strategiat. Sipoo vahvistaa kaksikielistä identiteettiään ja vaalii kulttuuriperinteitään tilanteessa, jossa yhä useammalla sipoolaisella on juurensa muualla. On tärkeätä hyödyntää muuttajien kuntaan mukanaan tuomaa uusajattelua. Sipoo on ja tulee jatkossakin olemaan elävä ja viihtyisä yhdyskunta, jossa lähidemokratia toimii. Sipoo pyrkii noudattamaan Agenda 21 -toimintasuunnitelman periaatteita. Ympäristöllisesti kestävä kehitys, joka huomioi myös taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat, on toimivan ja elinvoimaisen kunnan perusedellytys.

4 +820,63b,9b10$$,/0$ Seuraavina vuosikymmeninä tekninen kehitys tulee olemaan nopeaa. Tietotekniikka välittää jo nyt tietoa ympäri maailmaa maantieteellisistä etäisyyksistä riippumatta. Uudet keksinnöt ja menetelmät tulevat vaikuttamaan monilla eri tavoin ihmisten elämäntapaan ja kohottamaan hyvinvoinnin tasoa. Sitä mukaa kuin maailman väkiluku kasvaa ja hyvinvointi leviää, lisääntyvät luonnonvarojen käyttö ja ympäristöön kohdistuva kuormitus. Tämän vuoksi ympäristön vaaliminen, suojeleminen ja säilyttäminen tulee yhä tärkeämmäksi, jotta tuleville sukupolville voitaisiin turvata kunnolliset elinolosuhteet. Globaalinen ajattelu yleistyy. Suomalaisille yhdistynyt Eurooppa on vääjäämätön tosiasia erityisesti Euroopan unionin laajentuessa, vaikkakin kansallinen itsetunto on edelleen hallitsevana. Myös Suomen kunnat tulevat yhä suuremmassa määrin olemaan osa avointa, maailmanlaajuista toimintaympäristöä. Seudullinen yhteistyö lisääntyy, samoin kansainväliset yhteydet. Suomen väestö vanhenee. Käynnissä olevan vilkkaan muuttoliikkeen myötä nuoret sekä hyvin koulutetut muuttavat maaseudulta isommille taajamaseuduille. Yhä suurempi osa Suomesta muuttuu harvaan asutuksi alueeksi. Eläkeläiset ja vapaa-ajanasukkaat eivät ajan oloon riitä pitämään vanhoja kyläyhteisöjä elinvoimaisina. Kuntalaiset tulevat olemaan yhä aktiivisempia ja itsenäisempiä kuntiin nähden. Tämä edellyttää joustavampaa kunnallishallintoa ja yksilöllisempiä ratkaisuja kaikessa kunnallisessa toiminnassa, mikä puolestaan edellyttää uudelleenkoulutusta. Erityisesti nopean väestönkasvun tulomuuttokunnissa, kuten Sipoossa, vaaditaan suuria panostuksia sekä infrastruktuuriin että palvelutarjontaan. Näiden kuntien on pyrittävä sopeutumaan muutoksiin rajallisten taloudellisten resurssiensa puitteissa luvun alussa joudutaan tekemään vanhuspalveluita, työllisyyttä ja maahanmuuttajapolitiikkaa koskevia tärkeitä priorisointeja. Kun toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, vapautuu paljon työpaikkoja. Ammattitaitoisesta työvoi- 2

5 masta tulee olemaan pulaa, minkä vuoksi siirtolaisten osuus työvoimasta lisääntynee. Priorisointeja on tehtävä myös syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi..hklw\v(whol6xrphvvd Koko maan elinvoimaisimmat alueet ovat Etelä-Suomessa. Etelä- Suomen taajamat kuuluvat niihin alueisiin, joille väestö keskittyy. Erityisesti Sipoon läntinen raja-alue pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) kasvaa edelleen. Tämä pätee niin väkilukuun kuin työpaikkojen määrään. Myös kunnan luoteispuolella sijaitsevat naapurikunnat kehittyvät dynaamisesti mm. tiiviin kuntayhteistyön kautta. Itä-Uudenmaan maakunnan kehittämisvision mukaan maakunta on vastaisuudessakin Itämeren alueen korkeatasoinen ja elinvoimainen kaksikielinen kulttuurialue. Sen asemaa Helsingin ja Pietarin välisen rannikkovyöhykkeen kansainvälisenä toimijana vahvistetaan. Tähän vaikuttaa myös Baltian maiden kehitys. Pääkaupunkiseuduninfrastruktuuri laajennee voimakkaasti. Tämä heijastuu Sipoon kehitykseen monilla tavoin. Pääkaupunkiseudun suurprojektit, myös väestönkasvu itsessään, tulevat vaikuttamaan Sipooseen. Kunnan omalla väestönkasvulla ja infrastruktuurin paikallisilla muutoksilla on vielä suuremmat välittömät ja välilliset vaikutukset. Pääkaupunkiseudun tavoitteena on riittävän asuntotuotannon, toimivien liikennejärjestelmien ja korkeatasoisen elinympäristön turvaaminen. Pääkaupunkiseutu tulee olemaan luova tieto-, teknologia- ja kulttuurikeskus. Seutua kehitetään Pohjois-Euroopan liiketoiminta- ja logistiikkakeskukseksi samalla kun se säilyttää asemansa elämisen 3

6 laadultaan Euroopan parhaimpiin kuuluvana kaupunkiseutuna. Uudenmaan maakuntaa pyritään kehittämään vetovoimaiseksi, viihtyisäksi ja turvalliseksi metropolialueeksi luvun alkupuolen suurehkoja uusmaalaisia projekteja on E18-liikenneväylän kehittäminen osana yleiseurooppalaista tieverkostoa, joka yhdistää Luoteis- Euroopan ja Venäjän toisiinsa. Helsinki-Vantaan lentoasemaa laajennetaan. Lisäksi Vuosaaren suursatama ja Keravan Lahden oikorata otetaan käyttöön..811$19,6,23bb7$92,77((7-$675$7(*,$7 Kunnanvaltuusto on yksimielisesti valinnut seuraavan vision pitkän aikavälin kehittämistyön lähtökohdaksi: 6LSRRRQLWVHQlLQHQNDNVLNLHOLQHQOXRQQRQOlKHLQHQMDXXGLV WXVKDNXLQHQNXQWDMRVVDRQK\YlHOllDVXDMDWHKGlW\ Wl Kuntavisiosta on johdettu seuraavat päätavoitteet: korkeatasoinen elinympäristö tasapainoinen väestönkasvu ja väestörakenne vireä ja monipuolinen elinkeinoelämä vahva yhteisöllisyys ja kuntaidentiteetti lisääntyvä kuntien välinen yhteistyö monipuolinen ja laadukas palvelutarjonta osaava, sitoutunut ja hyvin johdettu henkilöstö vakaa talous. Visioon ja päätavoitteisiin liittyvät viisi strategiaa ilmaisevat, miten visio ja päätavoitteet toteutetaan. Strategiat eivät ole konkreettisia toimintaohjelmia, vaan ne laaditaan erikseen. Valtuusto voi kunnan talousarvion ja -suunnitelman käsittelyn yhteydessä päättää myös toimintaohjelmista ja toimenpiteistä. Strategioiden perusajatukset ovat seuraavat: Maankäyttöstrategia: Kaavoitamme Sipoota toivotun kehityskuvan toteuttamiseksi. Vaalimme kaunista luonnon- ja kulttuuriympäristöä, joka on perintö aikaisemmilta sukupolvilta. 4

7 Elinkeinostrategia: Pyrimme lisäämään yksityisten palvelujen ja työpaikkojen tarjontaa kasvavalle väestölle. Palvelustrategia: Aktivoimme kuntalaisia omatoimisuuteen. Noudatamme periaatetta, jonka mukaan kunnan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia palvelujen saatavuudesta, ei kaikkien palvelujen järjestämisestä eikä rahoittamisesta. Kilpailutamme toimintoja tähänastista suuremmassa määrin. Henkilöstöstrategia: Panostamme henkilöstösuunnitteluun, työtehtävien ja osaamisen kehittämiseen sekä pätevään johtamiseen. Varaudumme lisääntyvään kilpailuun työvoimasta. Talousstrategia: Saatamme kunnan talouden tasapainoon. korkeatasoinen elinympäristö PDDQNl\WW VWUDWHJLD SDOYHOXVWUDWHJLD vahva yhteisöllisyys, vahva kuntaidentiteetti lisääntyvä kuntien välinen yhteistyö monipuolinen, laadukas palvelutarjonta HOLQNHLQRVWUDWHJLD WDORXVVWUDWHJLD vireä, monipuolinen elinkeinoelämä vakaa talous tasapainoinen väestönkasvu tasapainoinen väestörakenne 6LSRR LWVHQlLQHQ NDNVLNLHOLQHQ OXRQQRQOlKHLQHQ XXGLVWXVKDNXLQHQ K\YlHOll DVXDMD WHKGlW\ Wl osaava, sitoutunut, hyvin johdettu henkilöstö KHQNLO VW VWUDWHJLD 5

8 0$$1.b<77g-$<03b5,67g PDDQNl\WW VWUDWHJLD Pääkaupunkiseudunjatkuvan kasvun johdosta tulee asutus leviämään metropolialueen ulkopuolelle. Eri asumismuotoja tarjoavat houkuttelevat asuinalueet yhdessä hyvien liikenneyhteyksien kanssa vetävät puoleensa asukkaita. Sipoon sijainti, liikenneyhteydet ja vehreä luonnonympäristö meren ja rannikkomiljöön läsnäolo lisäävät kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana. Kaavoituksellakunta luo ja toteuttaa toivotun kehityskuvan. Kaavoituksellakunta ohjaa myös maankäyttöä. Kaunis luonnonympäristö ja kulttuuriympäristö on aikaisempien sukupolvien jättämä perintö, jota halutaan vaalia tulevaisuudessakin. Sipoon maa-alueet kaavoitetaan tavalla, joka takaa korkeatasoisen elinympäristön. Luonnonläheinen Sipoo säilytetään sopeuttamalla rakentaminen luontoon ja huomioimalla ekologinen monimuotoisuus. Kauniitluonnonympäristöt ja kulttuuriympäristöt säilytetään. Ympäristönäkökohdat huomioidaan kaikessa toiminnassa kehitettäessä hyvin toimivaa yhdyskuntaa hyvin suunniteltuine yhdyskuntarakenteineen. Kunta valvoo ja edistää ympäristönsuojelua siten, että asukkaille voidaan turvata viihtyisä ja virikkeinen elinympäristö ja siten, että luonnonvaroja käytetään järkevästi. Taajamat ja haja-asutusalueettäydentävät toisiaan ja täyttävät ihmisten erilaiset toiveet asuinympäristöstä. Erityisesti luonnon- tai kulttuuriympäristön kannalta merkittävät maa- ja metsätalousalueet säilytetään rakentamattomina luontokokonaisuuksina. Perusajatuksena on säilyttää laajat rakentamattomat metsä- ja peltoalueet ja harvaan asuttu jokimaisema. Asutus keskitetään taajama-alueille ja nykyisiin kyläkeskuksiin. Maaseutualueet säilytetään maaseutuna kuitenkin siten, että kyläkeskukset säilyvät elinvoimaisina. Saaristoalueisiin kiinnitetään maankäyttöä suunniteltaessa erityistä huomiota, koska niillä on merkitystä suurten ympäristöarvojen ja virkistyskäytön kannalta sekä mahdollisena elinkeinolähteenä. 6

9 Väestönkasvu edellyttää, että tontti- ja asuntotarjonta on monipuolista ja että uusia asuinalueita otetaan käyttöön keskitetysti ja suunnitelmallisesti. Nikkilä on edelleenkin kunnan keskus ja Söderkulla paikalliskeskus. Kyläyhteisöjä kehitetään taajama-alueiden ohella. 1LNNLOl 6 GHUNXOOD Kunta ohjaa aktiivisesti rakentamista siten, että pääosa uudesta asutuksesta keskitetään Nikkilänja Söderkullan taajamiin. Tällä tavoin edistetään kestävää kehitystä sekä ekologiselta että taloudelliselta kannalta. Lisäksi kuntalaisille taataan tietty palvelutaso. Nikkilänja Söderkullan keskustan kehittämissuunnitelmat laaditaan. Näillä suunnitelmilla ohjataan rakentamista ja kehitetään ympäristökuvaa. Taajamarakennetta eheytetään. Pientalovaltaista rakentamista suositaan. Kerrostaloasutusta suunnitellaan vain Nikkilään ja Söderkullaan. Kunta kaavoittaa uusia asuinalueita. Lisäämällä kaavoitettujen tonttien tarjontaa vähennetään yhdyskuntarakenteen hajautumista. Asuinalueita rakennettaessa varmistetaan monipuolinen väestörakenne. Asuinalueita kaavoitettaessa varataan maa-alueita sekä peruspalveluihin että vapaa-ajantoimintoihin liittyviä palvelutoimintoja varten. Uusia työpaikka-alueita (esim. Bastukärr) kaavoitetaan ja Sipoonlahden teollisuusaluetta laajennetaan moottoritien varteen. Yritysten kanssa lisätään asuntojen sekä palvelu- ja liikerakennusten tuotantoa koskevaa yhteistyötä. Asuntojen monipuolinen tarjonta ja palvelu- ja liikehuoneistojen riittävä saatavuus turvataan. Kaavoitusta, maa-alueiden ostoa ja myyntiä koskevat maapoliittiset periaatteet vahvistetaan. Kunta varmistaa maapoliittista asemaansa ja maaomaisuuden ja riittävän tonttivarannon saatavuutta laatimalla maapoliittisen ohjelman. On oltava selkeät pelisäännöt siitä, mitä kunta ostaa ja myy sekä minkä alueiden osalta kunta solmii maankäyttösopimuksia. Näiden tulee olla kunnan etujen mukaisia. Kaikessa kaavoituksessa otetaan huomioon, että infrastruktuuria tullaan laajentamaan väestönkasvun myötä. Kunta hankkii omistukseensa ja kaavoittaa riittävästi maata voidakseen toteuttaa erilaisia palveluhankkeita järkevästi. 7

10 Kunta vaikuttaa ympäristön korkeatasoisuuteen rakentamisen ohjauksella, neuvonnalla ja valvonnalla. Rakentajia ohjataan käyttämään asiantuntevaa suunnittelijakuntaa. Kunta toimii omalla rakennuttamisellaan esimerkkinä hyvästä suunnittelusta ja laadukkaasta rakentamisesta. 9lHVW QNHKLW\V Tavoitteena on, että väestönkasvu jatkuu tulevina vuosikymmeninä, mutta tasapainoisesti. Siten kunta voi kehittää palvelutarjontaa ja laajentaa infrastruktuuria väestönkasvun tahdissa ja huomioida sen maantieteellisen jakauman. Myös väestön ikärakenteen on oltava tasapainossa. Vuosina väestönkasvun oletetaanolevan keskimäärin enintään 2 % vuodessa. Näin ollen asukasluku kasvaisi noin :sta noin :een. Asukastiheys kasvaisi51 henkilöstä 71 henkilöön/km 2. Väestönkasvu, väkiluku vuosi % ½ % % Nopea väestönkasvu nuorentaa väestön rakennetta. Muuttajien oletetaan vastaisuudessakin edustavan pääasiassa nuoria lapsiperheitä.65 vuotta täyttäneiden määrän oletetaan lähes kaksinkertaistuvan, mutta varsinainen ikäihmisten osuus kasvaa todennäköisesti vain vähän. Myös lasten ja nuorten määrän oletetaan kasvavan, mutta heidän osuutensa vähenee hieman. Liite 1: Sipoon väestöennuste 2020 Pohjois- ja Keski-Sipoon väestön arvioidaan vuosina kasvavan n henkilöllä henkilöstä henkilöön, n. 40 %. Etelä-Sipoon väestön arvioidaan kasvavan n henkilöllä n henkilöstä henkilöön, n. 47 %. Liite 2: Sipoon tilastokartta Liite 3: Osa-aluekohtainen väkiluku vuosina 2002 ja 2020 Kasvu ohjataan pääosin Nikkiläänja Söderkullaan. Nikkilän väkiluvun arvioidaan kasvavan henkilöllä henkilöön, kun taas Söderkullan väkiluvun arvioidaan enemmän kuin kaksinkertaistuvan kasvun ollessa henkilöä, jolloin sen väkiluku on vuonna Sipoon muiden osien väestön arvioidaan kasvavan yhteensä henkilöllä henkilöön vuonna

11 $VXQWRNXQQDWMDDVXQQRW Jos asuntokuntien keskikoko pienenee 2,6 henkilöstä taloutta kohden keskimäärin 2,5 henkilöön vuonna 2020, tarvitsee henkilön väestö asuntoa, ts uutta asuntoa. Pohjois- ja Keski-Sipoon asuntojen määrän arvioidaan lisääntyvän 1 800:lla asunnosta asuntoon. Etelä-Sipoossa oletetaan asuntojen määrän lisääntyvän 1 700:lla asunnosta asuntoon. Nikkilässä asuntokanta lisääntyy 1 100asunnolla ja Söderkullassa asunnolla. Liite 4: Asunnot osa-alueittain vuosina 2002 ja 2020 Nikkilässä laajennetaan Nikkilän kartanon aluetta ja Itäisen Jokipuiston aluetta. Lisäksi joen itäpuolisia alueita kaavoitetaan asuinalueiksi. Söderkullan eteläpuolista Eriksnäsin aluetta laajennetaan. Söderkullan keskustan itäpuolinen Taasjärven alue otetaan asuntoaluekäyttöön, samoin Söderkullan eteläpuoliset maa-alueet. Maankäyttö ja ympäristö toimenpiteet: 1. Laaditaan kattava yleiskaava. Kunta osallistuuaktiivisesti ylikunnallisiin selvityksiin ja hankkeisiin. 2. Yleiskaavoituksessa tutkitaan kunnan yhdyskuntarakenteen vaihtoehtoja kokonaisuus huomioiden. Haja-asutusalueelle rakentamista ohjataan toivotulla tavalla muun muassa laatimalla kyläalueidenosayleiskaavoja. 4. Kunta luo vetovoimaisia työpaikkatontteja yrityksille kiirehtimällä työpaikkakaavojen laadintaa ja priorisoimalla työpaikka-alueiden infrastruktuurin rakentamista. Lisäksi kunta konkretisoi Sipoonlahden työpaikka-aluetta koskevia ideoita sekä hankkii maa-alueita ja solmii aluetta koskevia sopimuksia. 5. Maapoliittiset periaatteet vahvistetaan. Maanhankintaa lisätään. Hintapolitiikka: hinnat pidetään markkinahintoihin nähden kohtuullisella tasolla. 6. Vuosittain tarkistettava asunto-ohjelma laaditaan. 7. Nikkilän ja Söderkullan keskusta-alueiden vetovoimaa lisätään rakentamisen ja lähiympäristön laatuvaatimuksia korottamalla. 8. Sipoon ympäristön tilaa selvitetään ja ympäristöpoliittinen ohjelma laaditaan. 9. Haarajoen aseman vaikutus kaavoituksellisiin toimenpiteisiin selvitetään. 9

12 (/,1.(,12(/b0b±(1(00b13$/9(/8-$86($00,//( HOLQNHLQRVWUDWHJLD Elinkeinoelämässä kehitystä ohjaavat talouden globalisoituminen, tietotekniikan kehitys, perinteisten työuramallien väistyminen jossain määrin uusien projektimaisten työnteon tapojen tieltä sekä teollisuusmaiden väestön ikärakenteen vanheneminen. Etätyö yleistyy. Tekninen kehitys vaikuttaa tuotantomenetelmiin ja tehostaa niitä, minkä vuoksi tuotantomenetelmät tulevat olemaan vähemmän riippuvaisia työvoiman saannista. Yhä useammat henkilöt työskentelevät palveluelinkeinojen piirissä, vaikka tekniikka vaikuttaa myös palvelutuotantoon. Paikallinen elinkeinotoiminta vilkastuu lähivuosikymmenten aikana. Tulomuuton myötä kuntaan tulee uutta työvoimaa. Tulomuuttajat ovat usein nuoria sekä hyvin koulutettuja henkilöitä, jotka kohottavat kokonaistyövoiman laatua, mitä yritykset puolestaan voivat hyödyntää. Pitkällä aikavälillä kasvava väestö merkitsee taloudellista kasvua sekä uusia yrittäjiä ja työpaikkoja kulutuksen lisääntyessä. Työmatkaliikenne Sipoosta Helsingin seudulle, jossa on laaja työpaikkatarjonta ja vilkas elinkeinotoiminta, on vastaisuudessakin runsasta. Myönteistä asennetta yrittäjyyteen ja yrityksiin ylläpidetään. Tämä koskee mm. lupia ja valvontaa sekä erilaisia yhteistyöprojekteja. Yksityisten palvelujen ja työpaikkojen tarjonnan lisääminen onkunnan edun mukaista. Sipoon tulee olla elinvoimainen kunta, jonka elinkeinoelämä on vireää ja monipuolista ja jolla on riittävä ja monipuolinen työpaikka- ja palvelutarjonta. Työpaikkojen määrän arvioidaan vuosina lisääntyvän n :sta 7 500:aan. Pääosa yksityisen sektorin työpaikoista keskittyy uusille työpaikka-alueille. Ammatissa toimivaa väestöä arvioidaan olevan vuonna 2020n , mikä on 47 % väestöstä. Työpaikkaomavaraisuusaste on tällöin n. 62 %. Noin sipoolaisen oletetaan työskentelevän kotikunnassaan, kun taas runsaat sipoolaista työskentelee kunnan ulkopuolella. Kunnallisen toiminnan kehittämisen yhteydessä kiinnitetään entistä enemmän huomiota siihen, että yritykset tarvitsevat toimivan infrastruktuurin. Lisäksi huomioidaan, että kunta ja kuntalaiset tarvitsevat entistä enemmän yritysten palveluja. Tulevan suunnitelman mukaisia uusia työpaikka-alueita luodaan eri puolille Sipoota. Työpaikka-alueita suunnitellaan erityisesti pääliikenneväylien varteen. Yritystontteja markkinoidaan tehokkaasti. Infrastruktuuria laajennetaan oikeaan aikaan. 10

13 Sekä paikallista että seudullista elinkeinoyhteistyötä kehitetään erilaisilla hankkeilla. Elinkeinoelämä toimenpiteet: 1. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa lisätään työelämää koskevan aikuiskoulutuksen osalta (korkeampi tietotaso, uudelleenkoulutus, tehokkuuden lisääminen, työkyvyn ylläpitäminen, uusia yrityksiä, sukupolvenvaihdos/ mentoritoiminta/toiminnan jatkajien löytäminen). 2. Kehittämisyhtiön perustamismahdollisuudet selvitetään. Yhtiö voisi ostaa ja myydä yrityskiinteistöjä (tontteja ja rakennuksia), vuokrata tiloja pienyrittäjille sekä rakentaa laajakaistaverkon. 3. Linja-autoliikenne: palvelulinjoja suunnitellaan haja-asutusalueiden ja taajamien välille. Liikenneyhteyksiä työpaikka-alueille kehitetään. 4. Kunta toteuttaa yhteistyöhankkeita yrittäjien kanssa työpaikka-alueiden imagon ja ympäristökuvan sekä alueiden viitoituksen ja jätehuollon parantamiseksi. 5. Nikkilän, Söderkullan ja Itäsalmen palvelutarjonnan kehittämiseen tähtäävä hanke toteutetaan. Nikkilänja Söderkullan keskustojen liiketonttitarjontaa lisätään. Itäsalmeen toteutetaan liikekeskuksen kaava. 6. Nikkilän luoteispuolella sijaitsevaa Vaahteramäen teollisuusaluetta laajennetaan, samoin Sipoonlahden teollisuusaluetta. Bastukärrin aluetta laajennetaan. Selvitetään mahdollisuudet kaavoittaa yritystontteja kuntarajan tuntumassa sijaitsevan Keravan kaupungin työpaikka-alueen yhteyteen. Samoin selvitetään mahdollisuudet luoda mm. elintarvikeklusteri Massbyhyn. Seutukaavassa työpaikka-alueeksi osoitetun Kilpilahti Savijärvi -vyöhykkeen maankäyttötavoitteita tarkennetaan. Nikkilän Itäiseen Jokipuistoon suunnitellaan alueelle soveltuvia työpaikkoja ja tuotantoa. Muita potentiaalisia työpaikka-alueita kartoitetaan. 7. Yksityisten palvelujärjestelmien ja -yritysten syntymistä edistetään. 8. Elinkeinopoliittinen ohjelma laaditaan säännöllisesti. 9. Kunta työskentelee aktiivisesti laajakaistaverkon rakentamiseksi koko Sipooseen..811$//,6(73$/9(/87 SDOYHOXVWUDWHJLD Asukkaiden vaatimukset laadukkaista palveluistaja oikeudesta valita vaihtoehtoisten palvelumuotojen välillä lisääntyvät. Yksilöllisiä ja 11

14 joustavia palveluja koskevat vaatimukset voimistuvat. Ihmisten arvopohjassa tapahtuvat muutokset tulevat näkymään palveluihin kohdistuvien odotusten lisääntymisenä. Uudet valtakunnalliset määräykset kuntien palveluiden kehittämisestä tulevat myös Sipoon osalta vaikeuttamaan palvelutarjonnan ja käytettävissä olevien taloudellisten resurssien välistä tasapainoilua. Kunnan on pyrittävä enenevässä määrin yhteensovittamaan eri toimintamuotoja ja lisäämään palveluiden joustavuutta. On myös tärkeätä hyödyntää valtion viranomaisten kunnille myöntämää mahdollista liikkumavaraa. Naapurikuntien kanssa tehdään aktiivista ja konkreettista yhteistyötä. Yhteistyön piirissä hyödynnetään tehokkaasti synergiaetuja ja uutta teknologiaa käytetään laadukkaiden palvelujen tuottamiseen taloudellisesti. Yhteistyötä kehitetään eri suuntiin kunnan ja sen yhteistyökumppaneiden edellytysten pohjalta. Laaja kuntien välinen yhteistyö vahvistaa Sipoon itsenäisyyttä. Palvelujen tulee olla joustavia ja ne tulee sopeuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen, väestönkasvuun ja väestön ikärakenteeseen. Palvelut tulee sopeuttaa myös ihmisten muuttuviin tarpeisiin eri elämänvaiheissa. Palvelut tulee tarjota tavalla, joka edistää ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua palvelutuotantoon. Kunnallisen palvelutarjonnan tulee olla asiakaslähtöistä, monipuolista ja laadukasta. Kunnan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia palvelujen saatavuudesta, kunnan ei tarvitse itse järjestää eikä rahoittaa kaikkia palveluja. Osan palveluista voivat tuottaa yksityiset sidosryhmät tai ne voidaan tuottaa yhteistyössä muiden palveluja tuottavien järjestöjen kanssa. Tämä lisää kuntalaisten valinnanvapautta vaihtoehtoisten palvelumuotojen välillä. Kunta aktivoi myös kuntalaisia omatoimisuuteen. Kunta koetaan luotettavaksi yhteistyökumppaniksi. On pyrittävä varmistamaan, että palvelutarjonta pysyy hyvällä tasolla ja että korkeatasoisia palveluja voidaan tarjota kohtuulliseen hintaan. Myös palvelujen tarjonta molemmilla kotimaisilla kielillä varmistetaan. Tuleviin haasteisiin kuuluu liikkuvien palveluiden tarjoaminen. Erityisesti tämä koskee määrällisesti kasvavaa vanhusväestöä, joka asuu yhä enemmän hajallaan koko kunnan alueella. Vaikka palveluasuntojen tarjonta kasvaa, tulee suuri osa tulevaisuuden eläkeläisistä asumaan alkuperäisissä kodeissaan mahdollisimman pitkään. Monipuolisempi palvelutarjonta on tarpeen, koska taajamien ja hajaasutusalueen väliset erot kasvavat. Sipoon kaltaisessa kasvavassa kunnassa väestö levittäytyy yhä laajemmalle alalle, vaikka tulomuutto keskittyy pääasiassa taajama-alueille. Nämä kasvavat ja voimistuvat syrjäisiin pikkukyliin ja asuinalueisiin verrattuna. Pikkuteiden verkosto tihenee omakotiasutuksen leviämisen myötä. Koulukuljetusten ja 12

15 muiden kuljetusten järjestäminen sekä palveluiden ulottaminen kuntalaisille muuttuvat yhä vaativammiksi. Tietotekniikan avulla yksittäisten kuntalaisten ja kunnan organisaation välisiä yhteysmahdollisuuksia parannetaan. Internet-sivuillaan kunta tiedottaa toiminnastaan ja kuulee kuntalaisia eri kysymyksissä. Kunta lisää tietoverkkopalvelujaan siten, että kuntalaiset voivat hoitaa yhä useampia asioita tietoverkon välityksellä. Tulevaisuudessa osa opetuksesta annetaan etäopetuksena ja osa kunnan hallinnosta hoidetaan etätyönä. Palvelut useita sektoreita koskevat toimenpiteet: 1. Kunnan palvelutarjontaa tarkastellaan seuraavista perusedellytyksistä lähtien: palvelun tulee olla laadukasta, asiakaslähtöistä, taloudellisesti tuotettua, oikein mitoitettua, oikeudenmukaista, kaksikielistä sekä alueellisesti tasa-arvoista. 2. Työ- ja hankintaprosesseja tarkastellaan kriittisesti. Resursseja panostetaan jatkuvaan tuotekehittelyyn. Uutta teknologiaa hyödynnetään silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Tämä koskee erityisesti informaatioteknologiaa, joka huomattavassa määrin muuttaa työkäytäntöjä. 3. Eri palvelumuotojen tuleva tarve sekä henkilöstö-, materiaali- ja tilaresurssit selvitetään resurssisuunnitelmassa. Kuntaa tarkastellaan kokonaisuutena, minkä vuoksi mm. tilojen käyttöä koskevaa toimialojen välistä yhteistyötä lisätään. 4. Eri palvelumuotojen piirissä lisätään asiakkaiden osallistumista. Asiakaspalautetta hyödynnetään tehokkaammin kunnallisten palvelujen arvioinnin ja kehittämisen yhteydessä. 5. Kilpailuttamista lisätään. 6. Selvitetään mahdollisuuksia lisätä taajama- ja haja-asutusalueiden välisiä liikenneyhteyksiä. Paremmat liikenneyhteydet parantavat palveluiden saatavuutta. 6RVLDDOLMDWHUYH\GHQKXROWRSDOYHOXW Peruspalvelut turvataan lakien ja määräysten mukaisesti. Itsenäistä suoriutumista tuetaan. Asiakaspalvelua kehitetään saadun asiakaspalautteen pohjalta. Ennalta ehkäisevien toimenpiteiden merkitys sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä korostuu tulevaisuuden yhteiskunnassa. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan oikea-aikaisesti uusille asuinalueille. 13

16 Sosiaali- ja terveydenhuolto toimenpiteet: 1. Omakustanteisten palvelujen tarjonta kartoitetaan. Subventoidun palvelutarjonnan kohtaantuminen selvitetään ostopalveluiden osalta. 2. Yhteistyötä sisäisten ja ulkoisten kumppaneiden kanssa kehitetään ja arvioidaan. Yksityisten palvelujärjestelmien syntymistä tuetaan. 3. Yksityisiä tuottajia käytetään suuremmassa määrin. Aluesuunnittelussa huomioidaan myös yksityisten palveluntuottajien palvelutarjonta. Kilpailuttamista lisätään. Lisäksi yksityisiä tuottajia informoidaan lisääntyvässä määrin mahdollisuuksista tuottaa palveluja kunnan asemesta. 4. Kuntalaisille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille tiedottamista parannetaan mm. toteuttamalla ns. yhden luukun periaatetta ja laatimalla tiedotusaineistoa. 5. Koulujen läheisyyteen luodaan mahdollisuuksien mukaan palvelu- ja muutoskykyisiä, taloudellisesti edullisia ja monikäyttöisiä päivähoitoyksiköitä. Kunta pyrkii joustavuuteen ja huomioimaan mahdollisuuksien mukaan yksittäisten lasten erityistarpeet. 6. Vaihtoehtoisten päivähoitomuotojen tarjontaa lisätään. Kunta tehostaa eri päivähoitomuotojen markkinointia ja tiedottaa asiakkaan mahdollisuuksista saada yksityisen päivähoidon kuntalisää. Selvitetään mahdollisuudet tarjota yksityisille palveluntuottajille uusia päivähoitoyksiköitä. 7. Terveyskeskus profiloituu koulutusyksikkönä yhteistyössä Porvoon sairaalan, Helsingin yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kanssa. 8. Lääkäreiden ja terveydenhoitajien/sairaanhoitajien välistä työnjakoa kehitetään. 10. Sairauksien hoitoketjuja luodaan yhteistyössä alueellisten terveyskeskusten ja Porvoon sairaalan kanssa. 11. Hoidonporrastus toteutetaan terveydenhuollossa ja asumispalveluissa. Palveluntuottajien kanssa tehtävää yhteistyötä selkiytetään. Palveluasuntotarjontaa selvitetään myös yli kuntarajojen sakkopaikkojen välttämiseksi kunnan ulkopuolisissa sairaaloissa. 12. Nikkilässä ja Söderkullassa on tarjolla erilaisia vanhuksille soveltuvia asumismuotoja. Erityisryhmien tukiasuminen järjestetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa. 13. Tukipalvelujen hankkimiseen liittyvää seutuyhteistyötä kehitetään. 14. Etuuskäsittelyä käyttämällä vapautetaan sosiaalityötä erityisosaamiseen. Kartoitetaan mahdollisuudet käyttää laaja-alaisemmin eri yhteisöjen tarjoamia sosiaalityöpalveluja ja asiantuntijuutta ostopalveluna. Lasten ja nuorten kriisipaikkoja hankitaan seutukunnallisena yhteistyönä. 15. Palvelutason korottamiseksi päihdehuoltoa ja kuntoutushoitoa koskevaa seutuyhteistyötä lisätään. 16. Vanhuspoliittinen ohjelma tarkistetaan säännöllisesti. 14

17 2SHWXVSDOYHOXW Kunta pyrkii korkeatasoisen koulutuksen antamin mahdollisuuksin tarjoamaan lapsille, nuorille ja aikuisille eväät hyvään elämään. Opetusta järjestetään sekä toiminnallisesti että taloudellisesti tarkoituksenmukaisissa yksiköissä. Yksiköiden sijoittamisessa huomioidaan myös alueellinen tasa-arvo. Hyviä oppimisympäristöjä luodaan nykyaikaisin opetusmenetelmin. Oppijoiden ikä ja edellytykset huomioidaan. Panostetaan pätevään ja osaavaan henkilöstöön ja tulokselliseen koulutukseen. Samoin kiinnitetään huomiota koulujen pedagogiseen vapauteen ja yhteistyöhön kotien kanssa. Lapsen kehityksen huomioimiseksi ja syrjäytymisriskien minimoimiseksi tehdään moniammatillista yhteistyötä. Kansalaisopisto tarjoaa aikuisille, lapsille ja nuorille mahdollisuuden hankkia tietoja ja taitoja, joita tarvitaan muuttuvassa yhteiskunnassa. Opetustoiminnan tarkoituksena on kannustaa luovuuteen ja itsensä kehittämiseen sekä luoda pohja jatko-opinnoille. Opetuspalvelut toimenpiteet: 1. Kouluverkon kehittämissuunnitelma laaditaan. 2. Aktiivisella ja monipuolisella rekrytointipolitiikalla varmistetaan pätevien opettajien saanti kouluihin. 3. Koulutuspoliittinen ohjelma laaditaan säännöllisesti. Ohjelmassa vahvistetaan sivistystoimen toimintaa koskevat periaatteet. 4. Väestönkehitys sekä uudet koulut asettavat yhä suurempia vaatimuksia toimivalle koulukuljetusjärjestelmälle. Reitit mukautetaan muuttuneeseen tarpeeseen. Reittiyhteyksiä kehitetään siten, että ne palvelevat sekä oppilaita että muita kuntalaisia. Kunnan organisaation sisäistä yhteistyötä kehitetään kunnan kuljetusten joustavamman ja kattavamman palvelutarjonnan aikaansaamiseksi. 5. Koulutuspalvelujen saatavuuden parantamiseksi kunta lisää yhteistyössä muiden viranomaistahojen kanssa Sipoossa tarjottavaa nuorisoasteen ammatillista koulutusta ja kansalaisopiston toimintaa. Myös ammatillista aikuiskoulutusta laajennetaan. 6. Kansalaisopiston kurssitarjontaa mukautetaan väestönkasvuun ja yhä vanhenevaan väestörakenteeseen. Kansainvälistyminen huomioidaan tarjoamalla monipuolinen kieliohjelma ja nykyaikainen atk-tekniikka. Yhteistyötä kehitetään muiden yksiköiden ja viranomaisten, yhdistysten ja yritysten kanssa. 15

18 9DSDDDMDQSDOYHOXW Vapaa-ajantoiminnasta, joka käsittää kulttuuritoiminnan, nuorisotyön, urheilu- ja ulkoilutoiminnan, huolehtivat pääasiassa yhdistykset. Kunta tarjoaa toimitilat ja tukee yhdistyksiä myöntämällä niille taloudellisia avustuksia. Kunnan asukkaille tarjotaan mahdollisuuksia mielekkääseen vapaa-ajantoimintaan sekä osaamisensa ja hyvinvointinsa lisäämiseen. Vapaa-ajantoimen toiminnan merkitys kasvaa ennalta ehkäisevässä terveydenhoitotyössä. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten vapaa-ajantoimintoihin. Vapaa-ajanpalvelut ovat tärkeitä myös kunnan imagolle. Kirjasto on yhteiskunnan media- ja tietokeskus. Lukemaan innostamisen lisäksi kirjaston tehtävänä on tarjota kuntalaisille Internetyhteyksien käyttömahdollisuus sekä opastusta tiedonhaussa. Kunnan imagon ja yleisen viihtyvyyden kannalta tärkeässä asemassa ovat keskusta-alueiden ja sisääntuloteiden varsien hyvin hoidetut viheralueet sekä eräät erityisalueet, kuten Pilvijärvi, Sipoonjoen varsi ja Storörenin venesatama. Puisto- ja virkistysalueet mukautetaan eri ikäryhmien tarpeisiin. Asukkaita pyritään saamaan mukaan lähialueiden hoitoon. Kuntalaiset asettavat tulevaisuudessa yhä suurempia vaatimuksia lähiympäristölleen. Kunnan metsien hoidossa tullaan yhä enemmän huomioimaan virkistystarpeet ja luonnon monimuotoisuus. Erilaiset luonnonympäristön kunnostusprojektit, mm. Savijärvi, Östersundomin lintuvedet, tulevat aiempaa ajankohtaisemmiksi. Kunta tulee osallistumaan aktiivisesti Sipoonkorven kehittämiseen luonnonsuojelu-, virkistys- ja metsätalousalueena, ns. monitoiminta-alueena. Vapaa-ajanpalvelut toimenpiteet: 1. Yhteistyötä lisätään sekä kunnan eri sektoreiden välillä että yhdistysten, naapurikuntien ja yritysten kanssa. 2. Kaavoituksessa huomioidaan vapaa-ajanpalvelujen tarve. Kylätaajamien liikuntapaikkaverkostoa laajennetaan ja täydennetään. Uusille suurehkoille asuinalueille suunnitellaan liikuntapaikkoja ja nuoriso- ja kulttuuritoimintaan tarkoitettuja tiloja. Myös kirjastopalveluiden tarve huomioidaan. Ulkoilualueita kehitetään ja laajennetaan erityisesti kasvavan väestön lähivirkistysmahdollisuuksien parantamiseksi. 3. Eri väestöryhmille järjestetään kuntotapahtumia sosiaalisten ongelmien ja terveysongelmien ehkäisemiseksi ja väestön työkyvyn parantamiseksi. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävää ohjattua toimintaa lisätään. Lapsille ja nuorille taataan mahdollisuus taideopetukseen ja eri asukasryhmille tarjotaan enenevässä määrin paikallisesti monipuolisia kulttuuripalveluja. 16

19 4. Yhteistyötä paikallisten taiteilijoiden kanssa lisätään. Näyttelyjä järjestetään, työtiloja vuokrataan ja taiteilijoita otetaan mukaan eri projekteihin. 5. Kirjastoa kehitetään monipuolisen tiedon välittäjänä. 6. Erityisesti kulttuuri- ja saaristomatkailua kehitetään. Seudullista matkailuyhteistyötä lisätään, mikä parantaa markkinointiresursseja ja luo matkailuyrittäjien välille uusia verkostoja. Paikalliset kulttuuritapahtumat hyötyvät yhteistyöstä. 7. Kunta panostaa asuinalueille rakennettaviin turvallisiin leikkipaikkoihin ja viheralueisiin ja niiden kunnostukseen. 8. Resursseja panostetaan luonnonympäristön kunnostusprojekteihin. 9HVLMDMlWHKXROWR Kunta vastaa tulevaisuudessakin vesihuoltopalvelujen järjestämisestä kaavoitetuilla ja tiheään asutuilla alueilla. Vesihuollon kehittämissuunnitelman avulla tullaan vesihuollon tarjontaa ohjaamaan. Tavoitteena on, että vuonna % väestöstä asuu asunnoissa, jotka on liitetty vesijohtoverkostoon ja 70 % viemäriverkostoon. Ympäristönsuojeluun liittyvät tiukentuvat vaatimukset kiinteistöjen jätevesien käsittelylle tulevat aiheuttamaan viemärilaitoksen palvelujen kysynnän kasvua. Lisäksi paheneva hyvälaatuisen veden puute lisää paineita vesijohtoverkostojen laajentamiseen haja-asutusalueilla. Jätehuollon tulevaisuutta sävyttävät yhä kiristyvät ympäristövaatimukset. Tämä koskee sekä jätteen kierrätystä ja lajittelua että sen käsittelyä. Jätehuoltopalvelut, viranomaistehtäviä lukuun ottamatta, on ulkoistettu. Erilaisin määräyksin ja toimenpitein pyritään jätemääriä vähentämään. Biojätteiden erilliskäsittely tulee ulottumaan lähes kaikkeen asutukseen. Biojätteen kuljetuspalvelujen organisointi tulee vastaisuudessa ajankohtaiseksi. 17

20 Vesi- ja jätehuolto toimenpiteet: 1. Jätehuollossa panostetaan jätehuoltoneuvontaan ja kuntayhteistyön laajentamiseen. Palvelut keskitetään mahdollisimman laajasti kuntien yhteiselle jätehuoltoyhtiölle. Tällöin myös palvelujen rahoitus voidaan kohdentaa oikein jätehuoltopalveluiden käyttäjille. 2. Hyötyjätteen keräyspisteiden laatutasoa korotetaan ja keräyspisteiden määrää lisätään kaikkialla kunnassa. 3. Ympäristövalvontaa tehostetaan. 4. Vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistuu. Tämän jälkeen ryhdytään toimiin sen toteuttamiseksi. 7RLPLWLODSDOYHOXW Kunta tulee vastaisuudessakin omistamaan pääosan käytössään olevista rakennuksista. Toimitilojen omistaja- ja ylläpitotehtävät johdetaan keskitetysti, tuottaminen tapahtuu yhteistoiminnassa kunnan oman henkilöstön ja ulkopuolisten kanssa. Ostopalveluja lisätään, koska yksityisiä toimijoita tulee lisää ja nämä kehittävät kunnille soveltuvia palveluja. Rakennushankkeet toteutetaan edullisesti, kuitenkin huomioiden elinkaarikustannukset sekä rakennusten merkityksen ja käytön mukainen laatutaso. Erityistä huomiota kiinnitetään rakennusten suunnitteluun ja rakennusvirheiden ennaltaehkäisyyn. Vastaisuudessa kunta tullee hallinnoimaan vain pientä määrää erityisasuntoja sekä mahdollisesti myös henkilöstöasuntoja. Toimitilapalvelut toimenpiteet: 1. Uutta teknologiaa, joka huomioi kestävät ekologiset ratkaisut (esim. hakelämmitys, maalämpö), hyödynnetään toimitilojen rakentamisessa ja ylläpidossa. 2. Resursseja panostetaan tilojen peruskorjauksiin ja joustaviin muutoksiin. 3. Ostopalveluja lisätään. 4. Suurehkojen hankkeiden yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia soveltaa yksityisrahoitusmalleja. 18

21 /LLNHQQHMDOLLNHQQHYl\OlW Tärkeimpiä tieinvestointeja ovat kevyen liikenteen väylien rakentaminen vilkkaasti liikennöityjen teiden varsille, kylätaajamiin ja koulujen läheisyyteen. Myös muut liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet sekä asuntotuotantoa tukevat tiehankkeet ovat tärkeitä. Liikenne ja liikenneväylät toimenpiteet: 1. Kunta tekee aktiivisesti yhteistyötä valtion viranomaisten kanssa, jotta tieverkkoa kehitettäisiin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 2. Teitä yhdistetään kuljetusten helpottamiseksi ja lyhentämiseksi. 3. Teitä rakennetaan uusille asunto- ja työpaikka-alueille sitä mukaa kuin alueiden käyttöönotto edellyttää. 4. Yksityisteiden avustamista jatketaan vastaisuudessakin, koska ne muodostavat olennaisen osan kunnan tieverkosta. 5. Mahdollisuuksia ulottaa VR:n henkilöliikenteen junayhteyksiä Nikkilään selvitetään. 6. Haarajoen aseman mukanaan tuomat mahdollisuudet huomioidaan..811$1+(1.,/g67g32/,7,,..$ KHQNLO VW VWUDWHJLD Kunnan pitkän aikavälin toimintatavoitteiden ja palvelustrategian pohjalta laaditaan henkilöstösuunnitelma, joka päivitetään säännöllisesti tarpeen vaatiessa. Tämä sisältää mm. kilpailukyvyn, johtamisen, osaamisen ja työympäristön. Henkilöstö osallistuu työn tavoitteenasetteluun, suunnitteluun, organisointiin ja arviointiin. Kunta panostaa henkilöstösuunnitteluun, työtehtävien ja osaamisen kehittämiseen sekä pätevään johtamiseen..losdloxn\n\ Sipoo tulee yhä suuremmissa määrin kilpailemaan työmarkkinoilla olevasta työvoimasta. Huomattava osa henkilöstöstä on jäämässä eläkkeelle suunnitelmakauden aikana. Lisäksi syntyy paineita henkilöstön lisäämiseen kunnan kasvaessa. Haasteena on myös nykyisen henkilöstön pitäminen kunnan palveluksessa. 19

22 -RKWDPLQHQ Asiantuntijajohtajuuteen panostetaan. Koulutuksen merkitystä johtajuudessa, avoimuutta organisaatiossa ja läpinäkyvyyttä päätöksenteossa korostetaan. Johtamisjärjestelmä ja henkilöstöorganisaatio mukautetaan toimintaympäristön muutoksiin. Panostamalla laadukkaaseen ja pätevään johtamiseen parannetaan toiminnan tuloksellisuutta sekä palvelujen laatua ja työoloja. Oikeudenmukainen ja vuorovaikutukseen perustuva johtaminen kehittää työilmapiiriä ja henkilöstön työkykyä. Vuorovaikutuksen tulee olla avointa ja kannustaa yhteistyöhön, ristiriita- ja ongelmatilanteet selvitetään välittömästi yhdessä keskustellen. Henkilöstöpolitiikassa korostetaan henkilöstön aktiivista roolia ja vastuuta eri toimintojen, työpaikan ihmissuhteiden ja työympäristön kehittämisessä. Henkilöstön joustava liikkuminen yli hallintokuntarajojen mahdollistetaan. 2VDDPLQHQ Henkilöstö on osaavaa, asiakassuuntautunutta, palveluhenkistä, kielitaitoista ja joustavaa. Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa tuetaan ja ylläpidetään sisäisellä ja ulkoisella lisä- ja täydennyskoulutuksella. Koulutuksen pohjana on koko henkilöstön kattava osaamiskartoitus. Uusien työntekijöiden työhön perehdytys varmistetaan kaikilla tasoilla. Sama koskee jo olemassa olevaa henkilöstöä työtehtävien muuttuessa tai työntekijän palatessa töihin pitkähkön poissaolon jälkeen. Henkilöstön ammattitaitoa arvostetaan. Tiedon, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen siirtäminen kokeneilta työntekijöiltä muille työntekijöille varmistetaan. 7\ \PSlULVW Työhyvinvointia edistetään parantamalla työyhteisön toimivuutta. Myös työntekijöiden työkyvystä ja jaksamisesta huolehditaan. Tästä vastaavat henkilö itse, esimies ja koko työyhteisö. Henkilöstön tyytyväisyyteen ja työyhteisön toimivuuteen panostetaan ja niitä seurataan säännöllisesti. Työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntemusta hyödynnetään aktiivisesti. 20

23 Kunnan henkilöstöpolitiikka toimenpiteet: 1. Osaava henkilöstö sitoutetaan kehittämällä palkkaus-, työaika- ja palkitsemisjärjestelmiä kilpailukykyisiksi yhdessä muiden henkilöstöetujen kanssa. Henkilöstölle järjestetään työsuhdeasuntoja. 2. Rekrytointia selkiytetään ja tehostetaan. 3. Uusi henkilöstö perehdytetään asianmukaisesti ja riittävän tarkasti tehtäviinsä. 4. Kunta panostaa resursseja jatkuvaan, suunnitelmalliseen esimiestaitoja kehittävään koulutukseen. 5. Työilmapiirikartoituksen tulosten pohjalta tehdään toimenpidesuunnitelma ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. 6. Säännöllisesti toteutettavissa kehityskeskusteluissa esimies ja työntekijä sopivat työtä kehittävistä tavoitteista ja toimenpiteistä. 7. Esimiestyötä tuetaan mm. työnohjauksen, vertaisryhmien ja täydennyskoulutuksen avulla. 8. Osaamiskartoituksen avulla pystytään huomioimaan henkilöstön kokemus ja laaditaan koko henkilöstön koulutussuunnitelma, joka huomioi sekä henkilöstön yksilölliset että kunnan palvelustrategian tarpeet. 9. Työntekijöiden lisä-, täydennys- ja pätevöitymiskoulutus mahdollistetaan ja siihen varataan resursseja. 10. Työntekijän kouluttautuessa ammatillisesti vaativampiin tehtäviin luodaan mahdollisuus edetä uralla. 11. Yhteistoimintaa parannetaan selkeyttämällä yhteistyökomitean ja yhteistoimintaryhmien roolia. 12. Sisäistä tiedotusta kehitetään avoimemmaksi ja tehokkaammaksi. 13. Työyhteisöjä tuetaan uusien toimintatapojen kehittämisessä ja toteuttamisessa. 14. Työhyvinvointia edistetään tukemalla työntekijöitä työssään. 15. Työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden avulla henkilöstön viihtyvyyttä lisätään. Henkilöstön työkyky pyritään säilyttämään eläkeikään asti hyvänä. 21

24 .811$17$/286 WDORXVVWUDWHJLD Tulevaisuudessa kuntien talouteen vaikuttaa ikäihmisten määrän kasvu, joka lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää. Verotuksen EU-tasoinen harmonisointi vähentää valtion verotuloja. Kuntatalouteen vaikuttavat myös tuloveroasteen alentamispyrkimykset. Eläkeläisten tulotaso ja maksukyky paranevat samanaikaisesti kun eläkemenot kasvavat. Sipoon kunnan talouteen vaikuttaa lisäksi väestönkasvu, joka on johtanut investointitason nousuun ja tämä puolestaan lainarahoitustarpeen kasvuun. Kunnan tulevan kehityksen perusedellytyksenä on vahva, vakaa ja tasapainoinen talous. Kunnan taloudellista tilannetta on parannettava, jotta voidaan varmistaa mahdollisuudet tarjota kuntalaisille hyvätasoisia palveluja myös tulevaisuudessa. Hyvä talous edellyttää, että tuloslaskelman vuosikate on riittävä, kun otetaan huomioon tuloslaskelman poistot (kuntalain tasapainottamisvaatimus) ja investointitarve (rahoitus). Vuosikatteeseen vaikuttaa nettokäyttömenojen suuruus. Nettokäyttömenoihin vaikuttavat palvelutaso, maksutaso, palvelutuotannon tehokkuus ja tuottavuus. Näihin taas vaikuttavat tuotantoprosessit ja työmenetelmät, yhteistyö muiden kuntien ja tuottajien kanssa, kilpailuttaminen, verotulot ja valtionosuudet. Talouteen vaikuttavat myös omistajapolitiikka, elinkeinopolitiikka, kaavoitus, investointipolitiikka ja investointien rahoitusmuodot. Talouden kannalta on tärkeää, että kunnan omaisuutta hyödynnetään tehokkaasti. Rakennusten laadun ja tilavuuden tulee olla suhteessa käyttötarpeeseen. Investoinnit tulee tehdä taloudellisesti ja oikeaan aikaan. Muiden sidosryhmien kanssa tehtävää investointiyhteistyötä on edistettävä silloin kun se on tarkoituksenmukaista sekä palvelun kannalta että kokonaistaloudellisesti. 22

25 Kunnan talous toimenpiteet: 1. Vuosikate pidetään vuosittain riittävän korkealla tasolla suhteessa investointeihin. 2. Palvelutuotannon kustannuslaskentajärjestelmää kehitetään niin, että toimintaa voidaan arvioida myös taloudelliselta kannalta otettaessa kantaa siihen, tarjotaanko eri palvelumuotoja, tuotetaanko nämä tehokkaasti vai kilpailutetaanko palvelu vai lisätäänkö yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa mm. suuryksiköistä saatavien etujen saavuttamiseksi. 3. Kunnan maksujen ja taksojen kriteerit laaditaan maksullisten palvelujen maksuperusteiden yhtenäistämiseksi, eri palvelumuotojen subventointiasteen määrittämiseksi ja palvelutuotannon omarahoitusasteen korottamiseksi. 4. Kunnan avustuspolitiikkaa tarkistetaan ja yhtenäistetään. 5. Tuotteiden ja palvelujen hankintaa koordinoidaan säästöjen aikaansaamiseksi. 6. Taloudelliselle suunnittelulle ja vastuulle annetaan näkyvämpi asema toiminnassa lisäämällä informaatiota, koulutustilaisuuksia ja työpaikkakokouksia taloudellisista kysymyksistä. Tällä tavoin henkilöstö saadaan suuremmassa määrin ottamaan taloudelliset näkökohdat huomioon palvelutuotannossa. Lisäämällä taloudellista suunnittelua pyritään myös yhä tarkemmin ennakoimaan tulevaa kehitystä, jotta palvelutuotannossa voitaisiin valita eri priorisointivaihtoehtojen välillä. 7. Lainapolitiikan pitkän aikavälin periaatteet laaditaan. 8. Talouden periaatteet vahvistetaan: Kunta optimoi mm. investointihankkeidensa valtionosuudet, kunnan resursseja ei sidota sellaisiin kiinteistöihin tai osakkeisiin ja osuuksiin, jotka eivät palvele kunnan omia tavoitteita. Sijoitetun pääoman tuottotason tulee olla hyväksyttävä. 9. Kalliiden väliaikaisten tilaratkaisujen välttämiseksi laaditaan pitkän aikavälin investointisuunnitelma. Tällöin huomioidaan, että uusien rakennusten käyttötarkoitus voi vaihdella tulevaisuudessa. 10. Sisäinen tarkastus ja riskienhallinta pidetään ajan tasalla. 11. Investointien toteutuksen seurantaa tehostetaan kustannusylitysten välttämiseksi. 12. Talousarvioseurannan yhteydessä kiinnitetään huomiota talousarvion tasa-arvovaikutuksiin. 23

26 <+7((19(72 Päivitetyssä Sipoo tavoitesuunnitelmassa luodaan kuva Sipoossa lähivuosikymmeninä tapahtuvasta kehityksestä. Suunnitelmassa kuvataan myös kunnan tavoitteita ja niitä toimenpiteitä, joihin on tarkoitus ryhtyä kehityksen edistämiseksi ja ohjaamiseksi toivotulla tavalla. Sipoo on itsenäinen, kaksikielinen, luonnonläheinen ja uudistushakuinen kunta, jossa on hyvä elää, asua ja tehdä työtä -visioon liitetään kahdeksan päätavoitetta: korkeatasoinen elinympäristö, tasapainoinen väestönkasvu ja väestörakenne, vireä ja monipuolinen elinkeinoelämä, vahva yhteisöllisyys ja kuntaidentiteetti, lisääntyvä kuntien välinen yhteistyö, monipuolinen ja laadukas palvelutarjonta, osaava, sitoutunut ja hyvin johdettu henkilöstö sekä vakaa talous. Valtuuston vahvistaman vision ja päätavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu viisi strategiaa: Maankäyttöstrategia - Kaavoitamme Sipoota toivotun kehityskuvan toteuttamiseksi. Vaalimme kaunista luonnon- ja kulttuuriympäristöä, joka on perintö aikaisemmilta sukupolvilta. Elinkeinostrategia - Pyrimme lisäämään yksityisten palvelujen ja työpaikkojen tarjontaa kasvavalle väestölle. Palvelustrategia - Aktivoimme kuntalaisia omatoimisuuteen. Noudatamme periaatetta, jonka mukaan kunnan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia palvelujen saatavuudesta, ei kaikkien palvelujen järjestämisestä eikä rahoittamisesta. Kilpailutamme toimintoja tähänastista suuremmassa määrin. Henkilöstöstrategia - Panostamme henkilöstösuunnitteluun, työtehtävien ja osaamisen kehittämiseen sekä pätevään johtamiseen. Varaudumme lisääntyvään kilpailuun työvoimasta. Talousstrategia - Saatamme kunnan talouden tasapainoon. 6LSRRQWXOHYDLVXXVNXYD Vuonna 2020 Sipoo on yhä viihtyisä, luonnonläheinen ja kasvava yhdyskunta, johon suuntautuu vilkas tulomuutto. Yhä suurempi osa väestöstä tulee muilta paikkakunnilta ja useimmat heistä asettuvat asumaan pientaloon ja siten pysyvästi Sipooseen pääkaupunkiseudun työpaikka- ja palvelutarjonnan ulottuville. 24

27 Keskimäärin enintään 2 %:n vuotuisen väestönkasvun mukaan asukasluku on vuonna Nuorten perheiden muutto kuntaan takaa monia muita kuntia edullisemman väestörakenteen siitä huolimatta, että ikäihmisten määrä on kasvanut. Nikkilä ja Söderkulla ovat kasvaneet ja tarjoavat enenevässä määrin lähipalveluja. Liikennevirrat lisääntyvät yhä. Myös työmatkaliikenne lisääntyy muutaman suurehkon työpaikka-alueen, kuten Söderkullan eteläpuolisen Sipoonlahden työpaikka-alueen ja Nikkilän länsipuolisen Bastukärrin teollisuusalueen, syntymisestä huolimatta. Tiiviimmät yhteydet ympäröivään maailmaan yhdistävät Sipoon yhä voimakkaammin eteläiseen rannikkoseutuun. Kunta, kuntalaiset ja yritykset toimivat lisääntyvässä määrin yhteistyössä sekä seudullisesti että globaalisti, erityisesti informaatioteknologian kehityksen seurauksena. 25

28 henkilöitä Väestön ikärakenne vuosina 2002 ja viisivuotisryhmät /LLWH6,32219b(67g(11867(

29 6,32219b(67g(11867( Sipoon väestöennuste on ohjeellinen. Se perustuu olettamukseen, jonka mukaan väestönkasvu on vuosina keskimäärin enintään 2 % vuodessa. Vuosina vuotuinen kasvu oli 1 %:n paikkeilla. Vuodesta 1996 lähtien se on ollut keskimäärin n. 2 % vuodessa. Näin nopea vuotuinen kasvu hillinnee vanhenevaan väestörakenteeseen johtavaa kehitystä, vaikka ihmisten keskimääräinen elinikä pitenee. Väestöennuste pohjautuu useisiin olettamuksiin: 1. Tapahtunut kehitys muodostaa tulevan kehityksen perusrungon. 2. Tietyt ns. aaltoliikkeet on huomioitu. Sodanjälkeisinä vuosina syntyneiden suurten ikäluokkien ja öljykriisin yhteydessä vallinneen matalasuhdanteen aikaan luvulla syntyneiden pienten ikäluokkien vaikutus ulottuu eri ikäryhmiin eri ajanjaksoina pitkälle tulevaisuuteen. Samoin luvut osoittavat selkeästi, miten muuttovoitto lisää jyrkästi 0 4-vuotiaiden, 5 9-vuotiaiden, vuotiaiden ja vuotiaiden määrää. Tällä on vaikutusta näitä seuraaviin ikäryhmiin tulevina vuosina. 3. Väestön ikääntyminen, ts. korkeassa iässä olevien henkilöiden määrä kasvaa. 4. Väestönkasvu perustuu yhä suurempaan muuttovoittoon, joka syntyy kun pääasiassa lapsiperheitä muuttaa Sipooseen. Suhdannevaihteluiden vaikutusta muuttovilkkauteen ja syntyvyyteen ei ole huomioitu.

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

Kuntapalvelut, strateginen tavoite

Kuntapalvelut, strateginen tavoite 1 Kuntapalvelut, strateginen tavoite Mäntsälässä asuvat ovat tyytyväisiä kunnan tuottamiin palveluihin ja kuntapalvelut osaltaan vaikuttavat ennaltaehkäisevästi lisäkustannuksia aiheuttavan palvelutarpeen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä. Kauniaisten Kokoomuksen kuntavaalit 2012 Kauniainen säilytetään itsenäisenä kuntana Suomen valtion taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä rakennemuutoksia niin valtion kuin kuntienkin toimintaan. Nykyinen

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA 1 LIITE 3 KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA Kalajoen kaupungin toiminta-ajatus Meriluonnon ja jokilaaksojen aurinkoinen Kalajoki tarjoaa viihtyisän asuinympäristön, mahdollisuudet yrittämiseen, työhön ja hyvään

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Leppävirran kuntastrategia 2010. Kunnanhallitus 20.2.2006

Leppävirran kuntastrategia 2010. Kunnanhallitus 20.2.2006 Leppävirran kuntastrategia 2010 Kunnanhallitus 20.2.2006 Sisältö VISIO TOIMINTA-AJATUS PÄÄSTRATEGIA Strategiat ELINKEINO ASUINKUNTA PALVELU HENKILÖSTÖ TALOUS VISIO Leppävirran kunta tarjoaa kasvavalle

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja.

Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja. Tekninen Visio Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja. Perustehtävä Toimivan ja turvallisen ympäristön aikaansaaminen suunnittelemalla, rakentamalla

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 1 Laadukkaat tukipalvelut peruspalveluille Käyttäjäpalaute Rakennusten kunnossapitosuunnitelma valmis Hyvä julkisuuskuva Vuorovaikutus Jatketaan asiakaskyselyjen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015 KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015 VISIO 2015 KANKAANPÄÄ Pohjoisen Satakunnan tunnettu ja tunnustettu keskus ARVOT Avoimuus, jolla tarkoitamme Avointa ja läpinäkyvää päätöksentekoa Hallinnon läpinäkyvyyttä

Lisätiedot

Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava"

Visio vuoteen 2020 Onnellinen Kerava erava Keravan kaupungin strategia 2020 Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava" Viherkaupunki jossa kaikkien on hyvä olla. Keravan missio Kerava on metropolialueen kärjessä kulkeva, vetovoimainen, rohkea,

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Kirsi Rontu Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö yksikkö Suomen Kuntaliitto Tekninen toimi Teknisen toimen

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Visio, tavoite, keinot 2015. Visio

Visio, tavoite, keinot 2015. Visio MUSTASAARI vetovoimainen, tulevaisuuteen luottava kunta MUSTASAAREN ELINKEINOSTRATEGIA Visio, tavoite, keinot 2015 Visio Yritysystävällisen ilmapiirinsä ja erinomaisen sijaintinsa ansiosta Mustasaaren

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot