Selvitys Koulut monitoimitiloiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Koulut monitoimitiloiksi"

Transkriptio

1 Selvitys Koulut monitoimitiloiksi 2009

2 Selvityshankkeen tilaaja: Kumpusen kyläyhdistys ry puheenjohtaja Hanna Savolainen Koivikkotie Siilinjärvi puh Selvityksen tekijä: Marjaana Pitkänen Agronomitoimisto Prokantri Taulumäentie Siilinjärvi puh

3 Sisällysluettelo 1 KOULUT MONITOIMITILOIKSI HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET TAUSTAA SIILINJÄRVEN MAASEUTUOHJELMA TAVOITTEET HANKEKOKONAISUUS ORGANISAATIO AIKATAULU KOULUT MONITOIMITILOIKSI HANKKEEN SELVITYS KANSALAISOPISTON TOIMINTA URHEILUKENTÄT KUNTOKARTOITUKSET KUMPUSEN KOULU KOLMISOPEN KOULU KYLÄLÄISTEN TARPEET KOKOONTUMISTILAT KUMPUSEN KOULUKIINTEISTÖLLE ILMENNEITÄ KÄYTTÖTARPEITA KOLMISOPEN KOULUKIINTEISTÖLLE ILMENNEITÄ KÄYTTÖTARPEITA YRITYKSET KOLMISOPEN KOULU LIIKUNTATALO RAASION AMPUMARATA KUMPUSEN KOULU PALVELUTALO VAIHTOEHTO PALVELUSETELI JA OSTOPALVELU VAIHTOEHTO MUUT TILAT TARJONNAN YHTEENSOVITTAMINEN KYLÄLÄISTEN KANSSA TAPAHTUNUTTA MAHDOLLISUUDET YHTEENVETO LUETTELO KUVISTA LUETTELO TAULUKOISTA

4 1 Koulut monitoimitiloiksi hankkeen tausta ja tavoitteet 1.1 Taustaa Koulut monitoimitiloiksi hankkeen lähtökohtana oli selvittää Kolmisopen ja Kumpusen lakkautettujen kyläkoulujen käyttömahdollisuuksia. Kolmisopen ja Kumpusen koulujen koulutoiminta lakkautettiin Siilinjärven kunnanvaltuuston tekemän päätöksen perusteella. Koulujen lakkauttamispäätös oli osa Siilinjärven kunnan talouden tasapainottamisohjelmaa. Koulukiinteistöt ovat olleet siitä lähtien vailla pysyvää ja suunnitelmallista käyttöä. Kyläkoulujen lakkauttamisen myötä kyläläisillä ei ole ollut käytettävissä entiseen malliin kokoontumis- ja harrastuspaikkoja. Kyläläiset ovat saaneet käyttää tiloja edelleen maksutta esim. kokoontumispaikkoina. He ovat itse vastanneet mm. tilojen siivoamisesta. Koska kiinteistöjen tulevaisuus on ollut epävarmaa, esim. kansalaisopisto on lopettanut toiminnan kyseisillä kylillä samaan aikaan koulujen lopettamisen kanssa. Toimiessaan koulut olivat molemmissa kylissä kylän sydämiä. Ne tarjosivat kokoontumispaikkoja ja tiloja erilaisille harrastuspiireille. Kyläkoulu oli samalla myös kylätalo. Koulujen ulkokentät ovat olleet kyläläisten käytettävissä ja aktiivisessa käytössä koulujen lakkauttamisen jälkeenkin. Molemmat koulukiinteistöt ovat olleet lakkauttamisesta lähtien tyhjillään. Ne ovat Siilinjärven kunnan omistuksessa. Kunta on huolehtinut tyhjien kiinteistöjen ylläpitokuluista koko ajan. Viimeisen vuoden aikana kunta on vuokrannut Kolmisopen koululla olevia asuntoja yksityisille henkilöille. Julkiset palvelut ovat karsiutuneet vähiin sekä Kolmisopen että Kumpusen kyliltä. Usein korostetaan kuntalaisten tasavertaisuutta. Käytännössä kylien ihmiset joutuvat yleensä vetämään omat vesijohtonsa ja tekemään viemäröintinsä. Taulukko 1 Julkiset palvelut kylittäin (lähde: Siilinjärven maaseutuohjelma, Maaseudun kehittämisen pääperiaatteet vuoteen 2015) Kolmisoppi Kumpunen alakoulu x päiväkoti Kuuslahti- Heinämäki Pöljä x x Hamula x x Jälä-Kasurila- x x Räimä Rissala- Jännevirta Koivusaari Kehvo- Väänälänranta x x x 4

5 1.1.1 Siilinjärven maaseutuohjelma Siilinjärven kunnanhallitus on hyväksynyt Siilinjärven maaseutuohjelman noudatettavaksi ohjeellisena. Ohjelma on toimitettu kunnanvaltuustolle tiedoksi Maaseutuohjelmassa on linjattu maaseutualueiden tavoitteita ja kehittämisen periaatteita vuoteen 2015 asti. Maaseutuohjelma on yleisluontoinen periaateohjelma, joka huomioidaan kunnan suunnittelussa ja toiminnassa. Siinä käy selvästi ilmi, että myös Siilinjärven maaseutu on kehitettävä alue. Silloin myös kylätoiminta ja vuorovaikutussuhteet kuuluvat kehitettäviin asioihin. Maaseutuohjelman strategiassa todetaan, että Siilinjärven maaseutu on kaupungin läheiseen maaseudun luokkaan kuuluva alue, joka asuinkohteena on vetovoimainen. Kylien rooliksi mainitaan vetovoimaisuuden hyödyntäminen ja kehittäminen. Erikseen todetaan, että kylätoiminta kuuluu kehitettäviin asioihin. Tavoitteena on, että kaikilla kylillä kehittämistyö on aktiivista ja taloudellisesti mahdollista. Ohjelmassa todetaan, että kylätoiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi kylillä on oltava aktiivista kylätoimintaa sekä kylätalo tai muita yhteisiä kokoontumistiloja. Kyläyhdistysten mainitaan olevan avainasemassa kylien kehittämisen ja yhteisöllisyyden kannalta. Maaseudun asukkaita luvataan aktivoida kehittämään omaa elinympäristöään mm. kylä- ja yhdistystoiminnalla ja niihin liittyvällä kunnan vuorovaikutuksella. Maaseutuohjelmassa todetaan, että kylille turvataan kirjasto ja kansalaisopistopalvelut. Lisäksi mainitaan, että yhdessä kunnan, kylätoimikuntien ja kylien yhdistysten kanssa organisoidaan kylille mm. vapaa-ajan aktiviteetteja ja tapahtumia. Maaseudun elinkeinojen edistämisperiaatteissa mainitaan yhtenä keinona kunnan omistamien kiinteistöjen moninaiskäyttö. Kylien ja kunnan välisen vuorovaikutuksen edistämisen pääperiaatteet 1. Kylätoiminnan tehostaminen 2. Kylien ja kunnan vuoropuhelun käynnistäminen 3. Kylien kehittämisen tehostaminen 4. Kylien yhteishengen ja yhteisöllisyyden kehittäminen Kylien yhteishengen ja yhteisöllisyyden kehittäminen pitävät sisällään mm. kylätalojen ja/tai muiden tilojen remontoinnin ja uudisrakentamisen. 1.2 Tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli löytää toimintatapa, jolla tyhjät koulukiinteistöt saadaan tehokkaaseen ja taloudellisesti kestävään käyttöön. Lähtökohtana on ollut löytää ratkaisumalli, jossa turvataan kyläläisten kokoontumis- ja harrastuskäyttöön tarvitsemia tiloja ja luodaan edellytykset kannattavalle yritystoiminnalle. Lisäksi on varmistettava, että kyläläiset voivat jatkossakin käyttää piha-alueilla olevia urheilualueita. 5

6 Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan toimiva monitoimitilaratkaisu. Lisäksi vaaditaan ennakkoluulottomuutta nähdä rakennukset uudessa käyttötarkoituksessa. Rohkeus ja innovatiivisuus tullaan mittamaan jaettaessa käyttökustannuksia eri käyttäjien kesken. 2 Hankekokonaisuus Hankkeen kokonaisbudjetti on (julkisen rahoituksen osuus 90 %). 2.1 Organisaatio Selvityshankkeen hakijana oli Kumpusen kyläyhdistys ry. Se vastasi myös hankkeen hallinnoinnista ja kirjanpidosta. Hankeseurantaryhmä koostui rahoittajan Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n ja Siilinjärven kunnan edustajista sekä molempien kohdekylien Kolmisopen ja Kumpusen kyläläisistä. Hankeseurantaryhmä: Kalle Savolainen, Siilinjärven kunta Matti Rahunen, Kalakukko ry Hanna Savolainen, Kumpunen Merja Rautiainen, Kumpunen Ari Kinnunen, Kumpunen Päivi Hyvönen, Kolmisoppi Marja Soranta, Kolmisoppi Tapani Ruuskanen, Kolmisoppi varahenkilönä Ritva Luomi, Kumpunen varahenkilönä Aino Hartikainen, Kolmisoppi Selvityksen toteuttamisesta vastasi Marjaana Pitkänen Agronomitoimisto Prokantrista. 2.2 Aikataulu Selvitys toteutettiin Työhön oli varattu käytettäväksi kahden kuukauden työpanos. 3 Koulut monitoimitiloiksi hankkeen selvitys Laaja kouluverkosto läpi harvaanasutun Suomen on aikoinaan varmistanut suomalaisten yleissivistyksen tason nousun. Kyläkoulut ovat toimineet hyvinvointisuomen synnyn peruskivinä. Elintasosuomi asettaa kansalaisilleen ihan uudenlaisia tavoitteita. Väestön henkinen hyvinvointi ja jaksaminen tulevat olemaan avainasemassa. Vaikka jaksamiseen vaikuttavat useat tekijät, kiistatta yksi merkittävä asia on asuinympäristö ja sen tarjoamat 6

7 mahdollisuudet. Aktiiviset kylät yhteisine kokoontumistiloineen tarjoavat puitteet harrastusmahdollisuuksille ja lisäävät kaivattua yhteisöllisyyttä. Siilinjärven kunnan suhtautuminen kylien aktivoimiseen on vaihdellut eri vuosikymmenillä luvun alussa kunta on omilla toimillaan edesauttanut mm. sekä Kumpusen että Kolmisopen kylätoimikunnan muuttumista kyläyhdistykseksi. Siilinjärven kunnan kuuluminen Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:een on myötävaikuttanut sekä Kolmisopen että Kumpusen kyläsuunnitelman aikaansaamiseen. Kyläsuunnitelmissa on kartoitettu nykytilan lisäksi kylän kehittämistarpeet ja toimenpiteet. Kylillä kokoontumistilojen tarpeeseen vaikuttaa sekä kyläyhteisön aktiivisuus että väestön ikärakenne (taulukko 1). Molempien käsiteltävien kylien ikärakenne on nuori ja kyläyhdistystoiminta aktiivista. Kolmisopella asukkaita on 348 ja Kumpusella 534. Taulukko 2 Väestön ikärakenne v 7-12 v v v v 65 v - Yhteensä Kolmisoppi Kumpunen Molempien kylien asukasmäärät ovat niin suuria ja toiminta niin aktiivista, ettei voida olettaa korvaavien tilojen löytyvän kyläläisiltä itseltään tai että toiminta voisi jatkua kenenkään kodissa. Kyläyhteisöjen säilyminen edellyttää sitä, että kyläläisillä on käytettävissä kokoontumistilat säännölliseen kokoontumiseen. Harrasteryhmien, kokousten ja tapahtumien järjestäminen on mahdotonta ilman sopivia tiloja. Kylien yhteisöllisyyden lisääminen ja sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen edellyttävät mahdollisuutta yhdessä tekemiseen. Toimivat kokoontumistilat ovat tärkeitä kyläyhteisöille ja niillä on merkitystä kylän asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. 3.1 Kansalaisopiston toiminta Taulukko 3 Siilinjärven kansalaisopiston toimipaikat maaseutualueella (lähde: Siilinjärven- Maaningan kansalaisopiston opinto-opas ) Kolmisoppi Kumpunen Kuuslahti Pöljä Hamula Kasurila Jännevirta Koivusaari Kehvo kansalaisopiston kerhot ei ei kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä ei kyllä 7

8 Tämän selvityksen aikana tehtiin kyläläisille kysely kiinnostuksesta Kansalaisopiston toimintaan, jos ryhmät pidettäisiin lakkautettujen koulujen tiloissa. Molempien kylien osalta oli tarvetta ja kiinnostusta useampaan erilaiseen kurssiin. Kyselyssä kiinnostus pyydettiin ilmaisemaan niin, että jos kurssi järjestettäisiin, niin osallistuisitko. Seuraaviin kursseihin löytyi heti vähintään 8 kiinnostunutta: Kolmisoppi ATK-alkeiskurssi Monipuolista liikuntaa ja tanssia Senioriliikuntaa ja kädentaitoja Kumpunen Päiväkurssi: Senioriliikuntaa ja kädentaitoja Liikunta: Monipuolista liikuntaa aikuisille Pilates Kuntolattarit Aerobic 3.2 Urheilukentät Molempien koulujen yhteydessä on urheilukentät palvelemaan ulkoliikuntaa. Kyläläisten vapaa-ajantarpeet ovat aikanaan edesauttaneet nykymuotoisten kenttien saamista molempien koulujen alueelle. Kummallakaan kylällä ei ole nykyään muuta pallopeleihin soveltuvaa pelikenttää. Talvisin kentillä on ollut jäädytetyt luistinradat kyläläisten käyttöön. Koulujen lakkauttamisen myötä kyläläiset ovat itse pitäneet kentät kunnossa, mikä on selvä osoitus niiden tarpeellisuudesta. Kuva 1 Pesäpalloa Kumpusella 8

9 Mikäli sekä Kolmisopen että Kumpusen kentät säilyvät jatkossakin kyläläisten käytössä, vastaa tilanne Siilinjärven maaseutuohjelman tavoitetta kyläläisten tasapuolisesta kohtelusta. Taulukko 4 Julkiset palvelut kylittäin (lähde: Siilinjärven maaseutuohjelma, Maaseudun kehittämisen pääperiaatteet vuoteen 2015) Kolmisoppi Kumpunen Kuuslahti- Heinämäki Pöljä Hamula Jälä-Kasurila-Räimä Rissala-Jännevirta Koivusaari Kehvo- Väänälänranta kenttä-luistinrata X X X X X X X X X 3.3 Kuntokartoitukset Molemmista kouluista on tehty kuntoarviot vuonna Lisäksi ne on päivitetty vuonna Kuntokartoituksista selviää kiinteistöjen nykykunto ja korjaussuunnitelmat Kumpusen koulu Kumpusentie 304 Kuva 2 Kumpusen koulu Kumpusen koulun kuntoarvion kiinteistötarkastuksen on tehnyt ISS Palvelut Oy Kuntoarvion päivitystarkastuksen on tehnyt ISS Proko Oy Kuntoarvion yhteenvedossa todetaan, että rakennus on rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä ja osaltaan välttävässä kunnossa. Suurimmat rakennustekniikan korjaustarpeet ovat pihan routaeristäminen, salaojaverkoston uusiminen, sadevesijärjestelmän 9

10 rakentaminen, kellarin seinän vesieristäminen sekä ulkoseinän puuosien maalauskorjaus. Pintojen uusiminen rakennuksen sisällä tulee ajankohtaiseksi uusittaessa ja parannettaessa rakennuksen teknistä tasoa sähkö- ja LVI- tekniikan osalta. Rakennuksen kaikki ikkunat ovat uusittu vuonna 2003 ja ovat hyvässä kunnossa. Rakennuksen ulko-ovet on vaihdettu vuonna 2003 uusiin teräslasiulko-oviin. Ovet ovat hyvässä kunnossa. Peruskorjauksen aikana rakennuksen ulkoseiniin on lisätty eristettä ja rakennusta on laajennettu rakentamalla pukuhuone- ja wc-tilat sisälle. Rakennus on liitetty käyttövesi- ja jätevesiverkostoon. Rakennus on LVI-teknisesti pääosin välttävässä kunnossa ja sähkötekniikan osalta välttävässä / tyydyttävässä kunnossa. Välittömästi korjattavia puutteita ei kartoituksessa todettu. Kumpusen koulu on rakennettu vuonna Osittainen peruskorjaus on tehty vuonna Kolmisopen koulu Varpaisjärventie 501 Kuva 3 Kolmisopen koulu Kolmisopen koulun kuntoarvion kiinteistötarkastuksen on tehnyt ISS Palvelut Oy Kuntoarvion päivitystarkastuksen on tehnyt ISS Proko Oy Kuntoarvion yhteenvedossa todetaan, että kiinteistö on rakennusteknisiltä osiltaan ja piha-alueiltaan pääosin hyvässä kunnossa. Rakennus on valmistunut vuonna 1954 ja korjattu osittain vuonna Ikkunat rakennukseen on vaihdettu 90-luvun lopussa ja ovat vielä hyvässä kunnossa. Pihan peruskorjaus on tehty vuonna Kellaritiloissa olevat pesu- ja saunatilat olivat rakennustekniikaltaan huonoimmassa kunnossa. Suurimmat korjaustarpeet tulevat rakennustekniikan osalta siinä vaiheessa, kun tekniikka uusitaan rakennukseen ja suoritetaan talotekniikan perusparannus. Rakennus on LVI- teknisesti pääosin välttävässä kunnossa ja sähkötekniikan osalta välttävässä / tyydyttävässä kunnossa. Välittömästi korjattavia puutteita ei kartoituksessa todettu. Rakennus on liitetty vesijohtoverkostoon. Kolmisopen koulun imeytyskenttä on valmistunut vuonna Sadevesiviemärit on uusittu vuonna 2005 ja ne on johdettu imeytyskenttään. 10

11 3.4 Kyläläisten tarpeet Kummallakaan kyläyhdistyksellä ei ole kiinnostusta eikä taloudellisia mahdollisuuksia ottaa vastuuta kiinteistöjen ylläpidosta ja käyttökuluista. Jo aiemmin kyläyhdistyksissä syntynyt käsitys vahvistui, kun hankkeen seurantaryhmäläisiä, kunnan päättäjiä ja kyläläisiä kävi tutustumassa kahteen kohteeseen Pohjois-Karjalassa, siellä vanhat koulukiinteistöt oli hankittu kyläyhdistysten omistukseen. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kyläyhdistysten toiminta muuttuu, kun ensisijainen huoli on rahan hankkimisessa kiinteistöstä aiheutuvien kulujen peittämiseksi Kokoontumistilat Sekä Kolmisopella että Kumpusella ainoat omalla kylällä sijaitsevat kokoontumistilat ovat lakkautettujen kyläkoulujen tiloissa. Tilojen käyttäminen on ollut kyläläisille ilmaista. Kyläläiset tarvitsevat tiloja erilaisiin harrastepiireihin ja yhdistysten ja järjestöjen kokoontumistiloiksi. Koulujen lakkauttamisen myötä kyliltä loppui moni säännöllinen ja ohjattu toiminta. Toiminnan tarjoajat ml. kansalaisopisto eivät ole rohjenneet lähteä jatkamaan toimintaa. Epävarmuus ja tietämättömyys tilojen tulevaisuudesta on estänyt toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Kuva 4 Aktiivisia kyläläisiä Kolmisopella Useat tarpeet ovat yhteisiä molemmille kylille: kokoustilat seurakunnan kerhot ja piirit kansalaisopiston tarjoamat kurssit ja ryhmät kyläyhdistyksen järjestämät kurssit ja kerhot kylän talkoiden keskuspaikka 11

12 Kumpusen koulukiinteistölle ilmenneitä käyttötarpeita Kyläläisten tarpeet koulukiinteistölle: Kokoustilat: mm. Kumpusen kyläyhdistys ry, Kumpusen vesihuolto-osuuskunta, Kumpusen maa- ja kotitalousseura ry, Räimän hirvimiehet ry, JahtiJussit, Räimän kalastuskunta, tiehoitokunnat, eläkeläiset, Räimän kyläyhdistys ry Kuntosalin käyttäminen. Koululla on edelleen kuntosali. Kuntosalilaitteet omistaa kyläyhdistys. Kyläläisten omasta aktiivisuudesta syntynyt mammakerho Vuosittaiset kyläläisten itsensä tai kylällä toimivien seurojen järjestämät juhlat ja tapahtumat: esim. kylätanssit, hirvipeijaiset, joulujuhla ja kirpputorit Tiloja nuorten toiminnalle kuten liikunta- ja tanssiryhmät Kyläläisten tarpeita koulun piha-alueelle: Valaistun luistinradan ja lämmitetyn luistinkopin käyttäminen. Luistinradan jäädytysvesi tulee Kumpusen vesihuolto-osuuskunnalta. Urheilukentän käyttömahdollisuus pesäpallon ja jalkapallon pelaamiseen Koulun tontilla olevan leikkikentän käytön varmistaminen. Kumpusen kylällä asuu paljon lapsiperheitä, jotka käyttävät ahkerasti leikkikenttää. Siilinjärven kunnan latuverkosto kulkee koulun vierestä. Ladun kunnossapidosta huolehtiminen. Kuva 5 Kumpusen latuverkko punaisella (lähde: 12

13 Kolmisopen koulukiinteistölle ilmenneitä käyttötarpeita Kyläläisten tarpeet koulukiinteistölle: Kokoustilat: mm. Kolmisopen kyläyhdistys ry, Sopen Erä ry, Kolmisopen maa- ja kotitalousseura ry, Kasurilan Pohjoinen Osakaskunta, tiehoitokunnat, Terveys ry Siilinjärven paikallisyhdistys, eläkeläispiiri Vuosittaiset kyläläisten itsensä tai kylällä toimivien seurojen järjestämät juhlat ja tapahtumat: esim. hirvipeijaiset ja joulujuhla Kyläläisten tarpeita koulun piha-alueelle: luistinradan ja lämmitettävissä olevan luistinkopin käyttäminen urheilukentän käyttömahdollisuus pesäpallon ja jalkapallon pelaamiseen ladun kunnossapidosta huolehtiminen Kuva 6 Kolmisopen latuverkko punaisella (lähde: 13

14 3.5 Yritykset Selvityksen aikana kartoitettiin erilaisten yritysten kiinnostusta tyhjiä koulukiinteistöjä kohtaan. Hankkeen tavoitteisiin oli kirjattu, että tarkoitus on tehdä esisopimuksia yritysten kanssa, mutta se ei ollut mahdollista. Ensinnäkään sopimuksilla ei olisi ollut minkäänlaista juridista pitävyyttä, koska kiinteistöt ovat Siilinjärven kunnan omistuksessa eikä hankkeen selvitystyön tekijällä ollut heiltä siihen valtuutusta. Toisena esteenä on ainakin toistaiseksi voimassa oleva Siilinjärven kunnanvaltuuston 1990-luvulla tehty päätös, jonka mukaan lakkautetut koulukiinteistöt myydään. Lisähaasteen tekee se, etteivät yritykset voi sitoutua sellaiseen kehittämiseen ja uuden luomiseen, mistä ei ole selvillä kustannuksia eikä aikatauluja. Selvityksessä keskityttiin kartoittamaan yritysten kiinnostusta koulukiinteistöihin ja sitä kuinka heidän toimintansa sujuisi rinnan kyläläisten toiminnan kanssa. Yritysten ohella selvitykseen vastasivat myös lukuisat järjestöt, yhdistykset ja seurat. Yksiselitteisesti kävi ilmi, että tarvetta erilaisille vuokrattaville toimitiloille on olemassa. Monillakaan yrityksillä ei ole taloudellisia resursseja tilojen omistamiseen. Tärkeimpänä kriteerinä pidettiin uuden palvelun ja / tai toimintamallin tuomista Siilinjärvelle. Maantieteellisesti pienenä kuntana kumpainenkaan lakkautetuista kouluista ei ole syrjässä taajamasta. Siilinjärven keskustasta on matkaa Kolmisopen koululle noin 10 km ja Kumpusen koululle 5 km. Kohtuulliset välimatkat mahdollistavat tilojen palvelevan muitakin kuntalaisia kuin kyseisen kylän asukkaita. Tavoitteena on, että uusi toimintamalli ja kiinteistössä toimivat yrittäjät palvelevat paitsi kohdekyliä ja kyläläisiä myös koko kuntaa ja kuntalaisia. Yhdessä yrittäjien ja kyläläisten kanssa kehiteltiin molemmille kouluille käyttötarkoitus ja perusidea. Selvitys eteni asukaskeskeisesti vuorovaikutteisuutta ja osallistuvuutta korostaen.kuikka (2004) on painottanut omassa selvityksessään yhtenä onnistumisen edellytyksenä, että kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus vaikuttaa projektin etenemiseen sen suunnitteluvaiheessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki (voimaan ) takaa lain voimalla kaikille suunnittelun osallisille - niin alueen asukkaille, elinkeinoharjoittajille ja maanomistajille kuin viranomaisille ja yhteisöille mahdollisuuden vaikuttaa heitä koskettavien lähialueiden ja niiden toimintojen suunnitteluun. Lain keskeinen tavoite on maankäyttösuunnitteluprosessien kehittäminen vuorovaikutteisiksi. Tämä edellyttää kaikkien osapuolten välisen tiedonvaihdon lisäämistä, yhteisen kielen ja tiedon tason hakemista sekä suunnitelmien ymmärrettävyyden parantamista (Nina Kuikka (toim.) Asukaskeskeisiä suunnittelumenetelmiä kylien kehittämiseen. Asu kylässä! hanke, Nordia tiedonantoja 3/2004) Ajatuksena on yrittäjien, kyläläisten ja kylällä toimivien seurojen yhteistyön mahdollistaminen. Molemmilta kyliltä yrittäjät voivat saada kiireapua monenlaisiin tehtäviin. Tavoitteena oli luoda osittain sellaista, mitä ei Siilinjärvellä vielä ole tarjolla. 14

15 3.5.1 Kolmisopen koulu Tilavuus: m 3 Pinta-alat: 457 m 2, kerrosala 807 m 2 Kerroksia: 2 kpl ja kellari osassa rakennusta Liikuntatalo Koulu on Kumpusen kouluun verrattuna useammassa kerroksessa, vaikka virallisesti varsinaiset tilat ovat kahdessa eri kerroksessa. Muutaman askeleen korkeuserot eri tilojen välillä tuovat kiinteistön jatkokäytölle erilaisia haasteita. Johtoajatukseksi kehittyi, että tiloissa tarjotaan edullista retkeilymaja- ja hostellityyppistä majoitusta ryhmille. Kohderyhmänä ovat erilaiset liikunta- ja harrasteryhmät. Siilinjärven sijainti huomioiden kunnan ohitse liikkuu runsaasti erilaisia harrasteryhmiä. Edullinen majoitusratkaisu on varmasti ainakin monen lasten ja nuorten harrastuksia maksavan vanhemman mieleen. Ryhmämajoitus tuntuu olevan usean valmentajankin suosima majoitusmuoto, jos niitä on tarjolla. Yhteismajoituksessa ryhmän valvonta on helpompaa ja samalla yhteishenki kehittyy toisin kuin kahden hengen huoneisiin majoituttaessa. Joukkoon mahtuu niitäkin, joilla ovat tähtäimessä kansainväliset kilpailu- ja edustustehtävät. Niissä kysytään ryhmään sopeutumisen taitoja ja ryhmäkuriin sopeutumista. Kuva 7 Kolmisopen yläkerran majoitustilat 15

16 Liikuntatalon toiminnan keskeisin anti on majoitus- ja ruokailupalvelujen järjestäminen. Lisäksi tiloissa voidaan järjestää erilaisia leirejä. Entistä liikuntasalia yrittäjä voi käyttää myös juhlien pitopaikkana. Kuva 8 Kolmisopen ruokailu-, keittiö, liikunta- ja juhlasalitilat sekä kyläläisten kokoustilat Liikuntataloa ja kyläläisiä tukevia keikkapalveluja on myös mahdollista sijoittaa kiinteistön tiloihin. Hierojan, kampaajan, parturin ja kosmetologin palvelut nousivat kyselyissä kysytyimmiksi. Kolmisopen kouluun kuuluu kaksi asuinhuoneistoa, jotka kunta on vuokrannut. Selvityksessä vuokrahuoneistot jätettiin selvityksen ulkopuolelle. Tärkein syy oli se, ettei yrittäjiä tai yhdistysten edustajia voitu viedä yksityisasuntoihin tutustumaan. Mikäli Liikuntatalon majoitustilat käyvät tulevaisuudessa pieniksi ja kysyntää on riittävästi vuokrattaville huoneistoille, asiaa tulee harkita uudestaan. Kysymykseen voi tulla, vaikka paikkakunnalla toimivien yritysten tarve vuokrata pitempiaikaisia majoitustiloja keikkatyöntekijöille. Liikuntataloajatuksen syntyyn vaikutti vahvasti noin 3 kilometrin päässä koulusta sijaitseva Raasion ampumarata. Ampumarata voi mahdollistaa koko kunnalle uudenlaisen matkailullisen vetonaulatekijän, jonka ympärille voidaan koota runsaasti toisiaan tukevia palveluita. Tarkempaa selvitystä vaatisi Pietarin suunnalta saatavat matkailijaryhmät, jotka mahdollisesti jatkossa tulevat ampumaradan vetäminä Siilinjärvelle. Pietarissa lienee lähes olemattomat mahdollisuudet harrastaa haulikkoammuntaa. Mikäli meillä on kootusti tarjota virikkeitä koko perheelle, ampumarata voi lisätä myös perhematkailua. Ampumarata vetovoimatekijänä voi synnyttää myös metsästys- ja kalastusmatkailukysyntää. Siilinjärveltä löytyy yrittäjä ja mahdollisuuksia vastaamaan kysyntään. Kolmisopen koulun läheinen latuverkosto tarjoaa myös talvella erilaisia mahdollisuuksia koulun hyödyntämiseen. Jos alue leimautuu positiivisessa mielessä ampumaurheilun kehdoksi, ei hirvenhiihtoja tai vastaavia kilpailuja ole kovinkaan vaikeata järjestää alueella. 16

17 Kaikki tällainen kilpailu- ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen tukee majoitusyrittäjän selviytymismahdollisuuksia. Kyläläiset ovat suhtautuneet ajatukseen innokkaasti. Koulun tiloissa on toisessa kerroksessa huoneisto, mikä on väliseinä poistamalla mahdollista kunnostaa kyläläisten kokous- ja pienryhmien harrastetiloiksi. Tulevien yrittäjien tarpeet huomioiden on tehtävä päätös muiden yrittäjien tilojen sijoittamisesta kiinteistöön. On mahdollista, että nytkin ko. huoneistoon kuuluva suurin huone - kouluaikaan luokkatilana palvellut tila - jätetään kyläläisten käyttöön. Toinen vaihtoehto on, että suurempi kyläläisten käyttöön tuleva harrastetila tulee kellarikerrokseen entiseen teknisentyön tilaan. Lopullinen päätös on tehtävä siinä vaiheessa, kun yrittäjien lopulliset tarpeet ovat selvinneet. Kyläläiset voivat käyttää liikuntasalia sovittavina aikoina. Kuva 9 Kolmisopen kellarikerros Nykyisen keittiön vieressä oleva opettajienhuone toimii pienten ryhmien ruokailutilana ja suurempien ryhmien ruokahuolto hoituu samassa yhteydessä olevassa liikuntasalissa. Miettimällä kalustus helposti siirrettäväksi voi liikuntasali olla ruokailu- ja juhlakäytön ohella harrastetilana, missä voi kokoontua säännöllisiä ryhmiä tai kertaluontoisia kursseja. Tilan käytöstä ovat olleet kiinnostuneita mm. tanssijat ja harrastenäyttelijät. Todennäköisesti käyttöä olisi myös perhejuhlien pitopaikkana, koska tällaisista tiloista kunnassa on puutetta. Liikuntatalon majoituspuolen tunnettavuuden lisääntyessä myös erilaiset majoitusryhmät tarvinnevat tiloja. Liikuntataloajatuksesta on kiinnostuksensa ilmaissut kaksi eri yrittäjää. Toisella yrittäjistä on ruokailu- ja hierontatausta ja toinen yrittäjä laajentaisi toimintaansa kokonaan uudelle alueelle. 17

18 Raasion ampumarata Raasion ampumarata sijaitsee 22 hehtaarin suuruisella vuokra-alueella noin 3 kilometrin päässä Kolmisopen koululta. Lähimpään asutukseen on matkaa 800 metriä. Ampumaradalla on menossa mittava uudistus. Ampumaratahankkeen kustannusarvio on yli euroa. Valmistuttuaan siitä tulee yksi Suomen johtavista ampumaurheilukeskuksista. Raasion ampumaradasta tulee kansainväliset mitat täyttävä haulikkoammunnankeskus, missä voidaan järjestää mm. maailmancup- ja SM-tasoisia olympiatrap kisoja. Varustelultaan vastaava rata löytyy Orimattilasta, mutta sillä ympäristölupa rajoittaa ampumisen kuuteen viikonloppuun vuodessa. Raasion ampumaradan lupa mahdollistaa ympärivuotisen käytön. Ulkona sijaitseva ampumarata tarvitsee ympäristöluvan. Ympäristöluvan yhteydessä selvitetään ampumaratatoiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat, mm. melu sekä maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Selvitysten perusteella määritellään, millä ehdoilla toiminta on mahdollista.siilinjärven Raasion rata on vilkkaassa ja jatkuvasti lisääntyvässä käytössä ja maastoon päätyy melkoinen määrä lyijyä ja savikiekkojen paloja. Vuonna 2007 saatuun ympäristölupaan on arvioitu, että vuosittain ammutaan noin laukausta. Ympäristövaikutusselvityksessä tutkittiin lyijyn ja kuparin liukenemista veteen ottamalla näytteitä niin kaivosta, ojaan suodattuvasta vedestä kuin maastosta. Yhdenkään näytteen tulokset eivät olleet edes lähellä juomaveden maksimiarvoja eikä PAH-yhdisteitä löytynyt ollenkaan. Kuva 10 Raasion ampumarata (lähde: 18

19 3.5.2 Kumpusen koulu Tilavuus: m 3 Pinta-alat: kerrosala 452 m 2 Kerroksia: 1/3 kpl Palvelutalo Huoneet ryhmittyvät rakennuksessa selkeästi muutamaan eri kokonaisuuteen. Useat sisäänkäynnit mahdollistavat monenlaista samanaikaista toimintaa. Palvelutaloajatuksessa on lähdetty vastaamaan Siilinjärven seudun väestön ikääntymiseen. Toisaalta on huomioitu Kumpusen runsas lapsiperheiden määrä. Esitettävät ratkaisut varmistavat kyläläisille riittävät kokous- ja harrastustilat. Rakennuksen takapuolella on ovi, josta päästään sellaiseen erillistilaan, joka riittäisi kyläläisten ja yhdistysten kokoustiloiksi. Tila on riittävän iso ja siinä on vesipiste. Tilan käyttäjille on huoneen vieressä erillinen wc. Kellarikerroksessa oleva kyläläisten käytössä oleva kuntosali jää entiseen paikkaansa. Kyläläisten lisäksi sitä voisivat käyttää muissa pisteissä kiinteistössä työskentelevät. Sekin lisää osaltaan yrittäjien ja kyläläisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Molemmat esiteltävät vaihtoehdot turvaavat sen, että kyläläisille on käytettävissä riittävästi sisätiloja. Pihan ulkoilualueet riittävät kaikkien tarvitsijoiden käyttöön Vaihtoehto 1 Päiväintervallitoimintaa Yrittäjät tarjoaisivat virikkeellistä yhdessäoloa päiväintervallia tarvitseville ja heidän omaishoitajilleen. Osa toiminnoista voi olla yhteisiä esimerkiksi seniori-ikäisille kyläläisille. Toiminta keskittyisi pihatason kolmeen luokkaan ja samassa tasossa oleva pieni huone toimisi yrityksen toimistotiloina. Yksi kolmesta luokasta on liikuntasali. Yrittäjien toiminta on rytmitettävissä niin, että sovittuina aikoina liikuntatila on kyläläisten käytettävissä. Muutaman askeleen ylempänä olevaa keittiöitä hoitaisi itsenäinen yrittäjä. Keittiöyrittäjä pystyy huolehtimaan niin päiväintervallilaisten kuin yläkerran jäljempänä esiteltävän päivähoidon ruokahuollosta. Lisäksi yrittäjä voi myydä ruoka-annoksia ja leivonnaisia kotiin vietäviksi tai paikanpäällä nautittaviksi. Ruokasalille löytyy tilat keittiön vierestä entisestä teknisentyönluokasta. Ruokasali tarjoaa tilat myös erilaisten tilaisuuksien tai pienten juhlien pitämiseen. Ulkopuoliset ruokasaliin tulijat käyttävät samaa ovea kuin yläkerran toimijat ja kyläläiset kulkiessaan omaan tilaansa. Tässä mallissa jää yläkertaan tyhjilleen vielä yksi erillinen valoisa luokkahuone. Se on mahdollista ottaa joko päivähoitokäyttöön tai eriyttää täysin omaan toimintaansa vaikka jonkun tiloja tarvitsevan yhdistyksen käyttöön. 19

20 Kuva 11 Kumpusen päivätalo Palveluseteli ja ostopalvelu Yksityisen päivätoiminnan toteuttamista voisi edesauttaa palvelusetelien käyttöönotto Siilinjärvellä. Siilisetin myötä painopiste on Siilinjärvelläkin siirtymässä sosiaali- ja terveyspuolella entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön. Palveluseteli auttaisi turvaamaan palvelujen saatavuutta ja parantaisi asiakkaan valinnanmahdollisuuksia. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan palvelunkäyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimat palvelut kunnan päättämään setelin arvoon saakka. Kunta voi myös hankkia päivätoimintapalveluja kuntalaisille valitsemaltaan palveluntuottajalta ostopalvelusopimuksella Vaihtoehto 2 Ympärivuorokautinen pienkotitoiminta Yritys tarjoaisi hoiva- hoito- ja asumispalveluja. Yrittäjän mukaan yöhoito on järjestettävissä. Toiminta keskittyisi pihatason kolmeen luokkaan niin, että niihin muodostuisi useampia huoneita. Tilat tulisivat noin 10 asukkaalle. Nykyinen liikuntasali pienenisi nykyistä pienemmäksi harrastustilaksi. Siihen olisi sovitettavissa kyläläisten käyttövuoroja. Toinen pukuhuoneista saneerattaisiin saunaosastoksi ja toiseen tulisivat pyykinkäsittelytilat. Pieni huone jäisi henkilökunnan käyttöön. Tässä vaihtoehdossa yritys vastaisi myös keittiöstä ja myisi palveluja ulkopuolisille ja yläkerrassa toimivalle yritykselle / yhdistykselle. Yrityksen toiminta tulisi olemaan niin laajaa, että he tarvitsisivat henkilökunnan tiloiksi myös yläkerrassa olevan yksittäisen huoneen, johon on oma sisäänkäynti pääoven vierestä. 20

21 Yritys tuottaa asukkaille suunnattujen hoivapalvelujen lisäksi myös kotisairaanhoidon palveluja. Heidän keittiönsä pystyy toimittamaan ruoka-annoksia myös muille kuin heidän asiakkailleen ja palvelua tarvitseville. Yritys pystyy tarjoamaan esimerkiksi jalkahoitoja myös kyläläisille. Kuva 12 Kumpunen pienkotitoiminta 21

22 3.5.3 Muut tilat Toisessa kerroksessa olevaan 3 huoneen, keittiön ja wc:n huoneistoon on oma sisäänkäynti. Samaa sisäänkäyntiä käyttäisivät myös kyläläiset kulkiessaan kokoustiloihinsa. Yläkerran huoneisto soveltuu esimerkiksi ryhmäperhepäiväkodiksi tai päiväkodiksi. Tilan tekee lapsiystävälliseksi ulkona olevat urheilukentät ja leikkikenttä. Yläkerran huoneistosta on ollut kiinnostunut myös Pohjois-Savon Pystykorvakerho. Heidän toimintansa ulottuu koko Pohjois-Savoon ja sijainniltaan Kumpunen on keskeinen paikka. Heidän nykyiset pieniksi käyvät tilansa ovat Kuopiossa. Tilat tulisivat toimisto- ja kokouskäytön. Heidän käsityksensä mukaan samoihin tiloihin voisi keskittyä myös joidenkin muidenkin koiraharrastajaryhmien toimistotiloja. Kuva 13 Kumpusen yläkerta Kellarikerroksen vanhoista saunatiloista on ollut kiinnostunut eläinten hyvinvointipalveluja tarjoava yrittäjä. Tilat olisivat muutettavissa koirien hoito- ja vastaanottotiloiksi. Piharakennuksessa on käyttökelpoista varastotilaa. Pienkotitoiminta tarvitsee toimintaansa varastotilaa esimerkiksi ulkona liikkumista helpottaville apuvälineille. Pohjois-Savon Pystykorvakerholla on myös tavaraa, mikä on varastoitavissa kylmässä, lukittavassa varastossa. Kylällä toimivista yhdistyksistä Räimän hirvimiehet ovat ilmaisseet tarpeensa ulkorakennuksen suhteen. He tarvitsevat jahtikaudelle tilat hirvenruhojen riiputukseen ja lihojen leikkaamiseen. Kuva 14 Kumpunen kellarikerros 22

23 3.5.4 Tarjonnan yhteensovittaminen kyläläisten kanssa Toimipa kiinteistössä kumpi esitetyistä palveluvaihtoehdoista tahansa yhteistä kosketuspintaa löytyy kyläläisten tarpeisiin. Molemmat vaihtoehdot tarjoavat kyläläisille kokous- ja harrastustiloja sekä varmistavat piha-alueen urheilukenttien käyttämisen. Yhteisiä harrastuspiirejä on löydettävissä palvelutalon asukkaiden ja kyläläisten kesken. Esimerkiksi osa kansalaisopiston kursseista ja seurakunnantoiminnoista voisivat olla yhteisiä. Samanlaisia yhteyksiä voi löytyä myös päivähoidon ja kotona hoidettavien lasten kesken. Uudenlainen ajattelutapa lasten hoidon suhteen mahdollistaa perheiden yhteisen ajan lisäämisen. Päivähoidossa ollessaan lapset voivat samalla osallistua erilaisiin harrastuksiin. Tarjontaa voi olla liikunta- ja musiikkiryhmistä, joihin voi osallistua hyvinkin eri-ikäisiä. Piha-alueen urheilukentät mahdollistavat monenlaisen ulkoliikunnan. Esimerkiksi, jos kiinteistössä olisi piano, sitä voisivat käyttää niin palvelutalon asukkaat kuin lapsetkin. Jos kysyntä olisi riittävää, pianotuntien järjestäminenkin voisi olla mahdollista. Vanhemmat voivat välillä helpottaa arkirutiinia tilaamalla valmista kotiruokaa päivälliseksi tai iltapalaksi kotiin vietäväksi keittiöyrittäjältä. Joku vanhemmista voi ilahtua siitäkin, että lapsi voi käydä hiustenleikkuussa hoitopäivän aikana. Molemmille palvelutalo vaihtoehdoille on yhteistä, että ne pystyvät omilla toimillaan tukemaan esimerkiksi tietyin väliajoin vastaanottoa pitävää kampaaja, parturia, hierojaa tai kosmetologia. Palveluiden käyttäjäkunta löytyy toimivien yritysten asiakkaista ja kyläläisistä. 3 Tapahtunutta Kansalaisopiston kurssien alkamista odotellaan sekä Kolmisopella että Kumpusella. 23

24 Kolmisopen koululle olisi jo ollut majoituskysyntää, mutta tiloja ei voitu kokeilla kesän aikana, koska kiinteistöjen käyttötarkoitus on edelleen koulukäyttö. Poikkeusluvan saaminen ei ollut aikataulusyistä mahdollista. Toisaalta poikkeusluvan saamisesta syntyneet kustannukset olisivat olleet kohtuuttoman suuret kertaluontoiseen kokeiluun. Kumpusen kylä valittiin Pohjois-Savon Vuoden Kyläksi vuonna Erityiskiitosta kylä sai aktiivisesta kyläyhteisön kehittämisestä. 5 Mahdollisuudet Tyhjilleen jääneiden koulurakennusten ottaminen uuteen käyttöön edellyttää suunnittelua ja jonkinasteista remontointia. Tilat kouluissa ovat monipuoliset ja sopivat moneen erilaiseen käyttöön. Rakennusten kunto on molemmissa kouluissa niin hyvä, että tilojen remontointi ja saneeraus uusiin käyttötarpeisiin on mahdollista. Muutostyöt saattavat edellyttää viranomaislupia. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Rakennusten käyttötarkoitus on muutettava tulevaa käyttöä vastaavaksi. Uusi käyttötarkoitus ei saa olla kaavoituksen vastainen. Tarjolla on erilaisia rahoitusmahdollisuuksia kiinteistöjen muuttamiseen uusiin käyttötarkoituksiin. Yleistäen voidaan sanoa, että rahoituskanavat ovat kiinni vain, mikäli kyseessä on laiminlyötyjen huolto- ja korjaustöiden aiheuttama saneeraus. Lisäksi yritykset pystyvät saamaan rahoitusta yritystoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen. Selvityksen aikana keskityttiin uuden yritystoiminnan luomiseen ja nykyisen yritystoiminnan vahvistamiseen koko kunnan alueella. Rakennusten pohjaratkaisut pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Mikäli kouluja lähdetään kehittämään rohkeasti yrittäjien ja kyläläisten yhteisiksi keskuksiksi myös monen pienen yhdistyksen toimintaedellytykset paranevat. Tulevaisuudessa kolmannen sektorin osuus tulee monella osa-alueella vahvistumaan. Yhteisöllisyyden kehittymisen kannalta tarvitaan mahdollisuuksia kokoontua ja harrastaa yhdessä. Uusia avauksia ja vaihtoehtoisia malleja ja toimintatapoja on oltava, koska kaikkialle ulottuvaa julkisten palvelujen mallia ei voi tulevaisuudessa olla väestön ikärakenteessa tapahtuvan muutoksen takia. jäljellä 24

25 6 Yhteenveto Selvitys tehtiin vuorovaikutuksessa kyläläisten ja yrittäjien kanssa. Saadut tulokset ovat linjassa Siilinjärven uuden maaseutuohjelman kanssa. Tavoitteena on ollut tukea kyläyhteisön vahvistumista. Kyläkoulu on ollut luonnollinen ja puolueeton paikka erilaisille kylän sosiaalisille tapahtumille. Tapahtumat ovat luoneet yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalista identiteettiä. Tilojen käyttäminen on ollut kyläläisille ilmaista. Kyläläisten yhteisiä kokoontumistiloja voidaan pitää elävän kylän symbolina. Ne mahdollistavat yhdessä harrastamisen, yhteisen kehittämistoiminnan, kylällä tarvittavien palvelujen järjestämisen ja antavat mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Kyläläisten mahdollisuus kokoontua säännöllisesti harrastusten, kokousten tai tapahtumien tiimoilta edistää kyläyhteisön yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman kehittymistä. Tämä edellyttää toimivia käytettävissä olevia tiloja. Suunnittelussa kartoitettiin yritystoiminnan mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Tavoitteena oli löytää sellaista yritystoimintaa, mikä tuo uutta palvelua kylälle ja jossain määrin koko kunnan alueelle. Lisäksi yritystoiminnan piti pystyä varmistamaan kyläläisille riittävät kokoontumis- ja harrastustilat sekä mahdollistaa urheilukenttien käyttämisen. Toteutuminen edellyttää yhteistyötä kyläläisten ja yrittäjien välillä. Lakkautettujen Kolmisopen ja Kumpusen koulujen tilat on saneerattavissa sellaiseen käyttöön, missä toimivat rinnan yritykset, kyläläiset ja yhdistykset. Säilyttämällä lakkautetut koulut kunnan omistuksessa kunta tukisi elinkeinotoimintaa, monipuolistaisi tarjontaa ja vastaisi kyläläisten tarpeisiin. Kumpusen koululle suunniteltiin palvelukeskus, joka tarjoaa kyläläisille kokoontumispaikan sekä toimii vanhusten tai muuten apua tarvitsevien tukipisteenä. Yritystoiminta tukee vanhusten ja muiden apua tarvitsevien asumista kotonaan mahdollisimman pitkään. Jo lähitulevaisuudessa hoiva- ja hyvinvointipalvelujen osalta kysyntä tulee ylittämään tarjonnan. Kolmisopen koulua hyödynnetään matkailutarkoitukseen. Suunnitelma parantaa koko kunnan matkailullisia toimintaedellytyksiä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan toimiva monitoimitilaratkaisu. Rakennusten kustannustehokas käyttö saavutetaan tilojen korkealla käyttöasteella. Hyvällä suunnittelulla enemmän erilaisia tapahtumia ja toimintaa mahtuu samoihin tiloihin. Kun erilaisia toimintoja ja useita yrittäjiä käyttää samoja tiloja, vaaditaan yhteisten tilojen suhteen selkeä varausjärjestelmä. Ajatusta ei ole tyrmätty kyläläisten, seurojen eikä yrittäjien puolelta. Kysymyksessä on kaikkien etu. Selvityksessä käytettävän vähäisen ajan ja melko pienten resurssien takia yrittäjille lähdettiin tarjoamaan valmista ajatusta. Koulujen tulevaisuuden visiot oli mietitty yhdessä kyläläisten kanssa. 25

26 Selvityksen aikana kävi selvästi ilmi, että eri alojen yrittäjät ovat kiinnostuneita vuokratiloista. Monellakaan yrittäjällä ei ole resursseja hankkia omia tiloja. Vuokratasoa määriteltäessä pitää lähteä siitä, että kulut saadaan katettua. Yrittäjien vuokratasossa on otettava huomioon tilojen yhteiskäyttö. Kunnalle tuleva voitto tulee verotuloina ja elinkeinoelämän vilkastumisena. Selvityksessä ei ole tuotu esille yrittäjien nimiä, koska kiinteistöjen suhteen on paljon epävarmuustekijöitä. Yrittäjien kiinnostus on kuitenkin hyvä osoitus siitä, että tiloihin on tulijoita. Tärkeintä on tehdä oikeita päätöksiä oikeista asioista. Yrityksiä tulee ja menee. Ideat elävät. Yrittäjät vaihtuvat! Molemmat koulut mahdollistavat vuorovaikutteisen rinnakkaiselon kyläläisten ja yrittäjien välillä. Kuva 15 Mahdollisuus juhlia, Kumpusen liikuntasali Kyläkouluja lakkautetaan tänä päivänä kovaa vauhtia.. Koulu on usein viimeinen palvelu joka vielä o 26

27 n jäljellä. 7 Luettelo Kuvista KUVA 1 PESÄPALLOA KUMPUSELLA...8 KUMPUSENTIE 304 KUVA 2 KUMPUSEN KOULU...9 KUVA 3 KOLMISOPEN KOULU...10 KUVA 4 AKTIIVISIA KYLÄLÄISIÄ KOLMISOPELLA...11 KUVA 5 KUMPUSEN LATUVERKKO PUNAISELLA (LÄHDE: KUVA 6 KOLMISOPEN LATUVERKKO PUNAISELLA (LÄHDE: KUVA 7 KOLMISOPEN YLÄKERRAN MAJOITUSTILAT...15 KUVA 8 KOLMISOPEN RUOKAILU-, KEITTIÖ, LIIKUNTA- JA JUHLASALITILAT SEKÄ KYLÄLÄISTEN KOKOUSTILAT...16 KUVA 9 KOLMISOPEN KELLARIKERROS...17 KUVA 10 RAASION AMPUMARATA (LÄHDE: KUVA 11 KUMPUSEN PÄIVÄTALO...20 KUVA 12 KUMPUNEN PIENKOTITOIMINTA...21 KUVA 13 KUMPUSEN YLÄKERTA...22 KUVA 14 KUMPUNEN KELLARIKERROS...22 KUVA 15 MAHDOLLISUUS JUHLIA, KUMPUSEN LIIKUNTASALI Luettelo Taulukoista TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen SAVONLINNAN KAUPUNKI Sivu 1 / 6 Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen Tasapainottamisohjelman yhteydessä kaupungin valtuusto on päättänyt Kerimäen yhteispalvelupiste ja muut kunnanvirastolla olevat palvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka:

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka: 25.01.2016 1. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50 Paikka: Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne Paikalla: Veikko Rantala, Auranmaan kansalliset seniorit Seppo Eskola, Pöytyän sotaveteraanit Jaakko Mäkelä, Eläkeliiton

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Saari mahdollisuuksien meressä. Vuokrattavana laadukasta toimitilaa. Saari Business House. Melkonkatu 22 / Itälahdenkatu 21, Helsinki.

Saari mahdollisuuksien meressä. Vuokrattavana laadukasta toimitilaa. Saari Business House. Melkonkatu 22 / Itälahdenkatu 21, Helsinki. Saari mahdollisuuksien meressä. Vuokrattavana laadukasta toimitilaa Saari Business House Melkonkatu 22 / Itälahdenkatu 21, Helsinki menestystekijä Monipuolisia toimitilaratkaisuja merellisessä Lauttasaaressa.

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Millaista toimintaa toivoisit asuinalueellasi olevan: Lapsille: Pienten lasten liikuntakerhotoimintaa Kokkikoulua 1-6 lk:sille (nykyisessä

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös

Lisätiedot

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain.

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI / VAIHTOEHTOJEN VERTAILU: ARVIOINNIN KOHDE JA AIKA: Kiikan - Keikyän alueen asumispalvelut NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE MITTAREIDEN TIETOA VAIHTOEHTO 0 = NYKYTILA VAIHTOEHTO

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI 30.1.2017 Kunnanhallitus 6.2.2017 - Jari Lämsä, tekninen johtaja Valmisteluvaiheet - Valtuustoseminaari 30.1.2017 (Terveyskeskus) - Valtuusto 19.12.2016, TA2017,

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Sivistystoimen tilajärjestelyt 2016

Sivistystoimen tilajärjestelyt 2016 Sivistystoimen tilajärjestelyt 2016 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 31.3.2016 Usean vuoden vireillä ollut yhtenäiskouluhanke saadaan päätökseen kesällä 2016. Kivijärven koulun vuosiluokan 1-6 ja Simpeleen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma Tulevaisuuden Kaukovainio Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-15 Mervi Uusimäki 28.5.2013 KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 4700 asukasta Kaukovainio kehittämisalueena Kaukovainion

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Kenelle: Kysely kunnan vammaispalveluista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn tarkoitus: Kyselyn avulla selvitetään

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS 15.6.2016 Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén KAAVAHANKKEEN KUVAUS Asemakaavamuutos on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta loppuvuodesta 2013.

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9. Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden palvelumuoto Tampereella Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.2013 Esityksen sisältö Perhehoito ideasta palveluksi Mitä perhehoidon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Alueen vuokraaminen Karakalliosta FC Kasiysi Espoo Ry:lle jalkapallotekonurmen rakentamista varten

Espoon kaupunki Pöytäkirja Alueen vuokraaminen Karakalliosta FC Kasiysi Espoo Ry:lle jalkapallotekonurmen rakentamista varten 10.03.2014 Sivu 1 / 1 984/02.07.00/2014 27 Alueen vuokraaminen Karakalliosta FC Kasiysi Espoo Ry:lle jalkapallotekonurmen rakentamista varten Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh. 046 877 1881

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 8/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 8/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 8/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: 27.4.2016 Kokoustiedot Aika Maanantaina 2.5.2016 kello 18.00 Käsiteltävät asiat Paikka Raharinne 117 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Ehdotus Esittelijä: Kimmo Hagman, tekninen johtaja. Tekninen lautakunta päättää myöntää haetun poikkeamisluvan.

Ehdotus Esittelijä: Kimmo Hagman, tekninen johtaja. Tekninen lautakunta päättää myöntää haetun poikkeamisluvan. Puumala Ote pöytäkirjasta 5/2015 1 (5) 48 Poikkeamislupa / Barthelet Philippe ja Ritva PuuDno-2015-315 Valmistelija / lisätiedot: Kimmo Hagman kimmo.hagman@puumala.fi Liitteet 1 Barthelet2015.pdf (Salassa

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Hanna Moilanen projektitutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin. Tyvene Oy

Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin. Tyvene Oy 2 Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin ? Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin Vuokratalo Palvelu- ja senioritalo Kortteliin toteutetaan 60 asuntoinen tehostettu asumispalveluyksikkö

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry

Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2012 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

Senioreiden toimintatilat ja asuminen

Senioreiden toimintatilat ja asuminen Senioreiden toimintatilat ja asuminen Suuralue Ikääntyneen väestön kehitys Espoon suuralueilla 2013-2023 ja muutoksen suuruus Yli 65 vuotias väestö 2014 Yli 65 vuotias väestö 2024 Muutos (%) Koko Espoo

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

ALUE-, RAKENNUS- JA KALUSTOINVENTAARIO

ALUE-, RAKENNUS- JA KALUSTOINVENTAARIO Liite 3 tarjouspyyntöön H029-16, HEL 2016-000773 ALUE-, RAKENNUS- JA KALUSTOINVENTAARIO Sisällys 1. SALMEN ALUEET... 2 Matkailuvaunualue A (12)... 5 Matkailuvaunualue B (13)... 6 Pysäköintialue (P)...

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot