Selvitys Koulut monitoimitiloiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Koulut monitoimitiloiksi"

Transkriptio

1 Selvitys Koulut monitoimitiloiksi 2009

2 Selvityshankkeen tilaaja: Kumpusen kyläyhdistys ry puheenjohtaja Hanna Savolainen Koivikkotie Siilinjärvi puh Selvityksen tekijä: Marjaana Pitkänen Agronomitoimisto Prokantri Taulumäentie Siilinjärvi puh

3 Sisällysluettelo 1 KOULUT MONITOIMITILOIKSI HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET TAUSTAA SIILINJÄRVEN MAASEUTUOHJELMA TAVOITTEET HANKEKOKONAISUUS ORGANISAATIO AIKATAULU KOULUT MONITOIMITILOIKSI HANKKEEN SELVITYS KANSALAISOPISTON TOIMINTA URHEILUKENTÄT KUNTOKARTOITUKSET KUMPUSEN KOULU KOLMISOPEN KOULU KYLÄLÄISTEN TARPEET KOKOONTUMISTILAT KUMPUSEN KOULUKIINTEISTÖLLE ILMENNEITÄ KÄYTTÖTARPEITA KOLMISOPEN KOULUKIINTEISTÖLLE ILMENNEITÄ KÄYTTÖTARPEITA YRITYKSET KOLMISOPEN KOULU LIIKUNTATALO RAASION AMPUMARATA KUMPUSEN KOULU PALVELUTALO VAIHTOEHTO PALVELUSETELI JA OSTOPALVELU VAIHTOEHTO MUUT TILAT TARJONNAN YHTEENSOVITTAMINEN KYLÄLÄISTEN KANSSA TAPAHTUNUTTA MAHDOLLISUUDET YHTEENVETO LUETTELO KUVISTA LUETTELO TAULUKOISTA

4 1 Koulut monitoimitiloiksi hankkeen tausta ja tavoitteet 1.1 Taustaa Koulut monitoimitiloiksi hankkeen lähtökohtana oli selvittää Kolmisopen ja Kumpusen lakkautettujen kyläkoulujen käyttömahdollisuuksia. Kolmisopen ja Kumpusen koulujen koulutoiminta lakkautettiin Siilinjärven kunnanvaltuuston tekemän päätöksen perusteella. Koulujen lakkauttamispäätös oli osa Siilinjärven kunnan talouden tasapainottamisohjelmaa. Koulukiinteistöt ovat olleet siitä lähtien vailla pysyvää ja suunnitelmallista käyttöä. Kyläkoulujen lakkauttamisen myötä kyläläisillä ei ole ollut käytettävissä entiseen malliin kokoontumis- ja harrastuspaikkoja. Kyläläiset ovat saaneet käyttää tiloja edelleen maksutta esim. kokoontumispaikkoina. He ovat itse vastanneet mm. tilojen siivoamisesta. Koska kiinteistöjen tulevaisuus on ollut epävarmaa, esim. kansalaisopisto on lopettanut toiminnan kyseisillä kylillä samaan aikaan koulujen lopettamisen kanssa. Toimiessaan koulut olivat molemmissa kylissä kylän sydämiä. Ne tarjosivat kokoontumispaikkoja ja tiloja erilaisille harrastuspiireille. Kyläkoulu oli samalla myös kylätalo. Koulujen ulkokentät ovat olleet kyläläisten käytettävissä ja aktiivisessa käytössä koulujen lakkauttamisen jälkeenkin. Molemmat koulukiinteistöt ovat olleet lakkauttamisesta lähtien tyhjillään. Ne ovat Siilinjärven kunnan omistuksessa. Kunta on huolehtinut tyhjien kiinteistöjen ylläpitokuluista koko ajan. Viimeisen vuoden aikana kunta on vuokrannut Kolmisopen koululla olevia asuntoja yksityisille henkilöille. Julkiset palvelut ovat karsiutuneet vähiin sekä Kolmisopen että Kumpusen kyliltä. Usein korostetaan kuntalaisten tasavertaisuutta. Käytännössä kylien ihmiset joutuvat yleensä vetämään omat vesijohtonsa ja tekemään viemäröintinsä. Taulukko 1 Julkiset palvelut kylittäin (lähde: Siilinjärven maaseutuohjelma, Maaseudun kehittämisen pääperiaatteet vuoteen 2015) Kolmisoppi Kumpunen alakoulu x päiväkoti Kuuslahti- Heinämäki Pöljä x x Hamula x x Jälä-Kasurila- x x Räimä Rissala- Jännevirta Koivusaari Kehvo- Väänälänranta x x x 4

5 1.1.1 Siilinjärven maaseutuohjelma Siilinjärven kunnanhallitus on hyväksynyt Siilinjärven maaseutuohjelman noudatettavaksi ohjeellisena. Ohjelma on toimitettu kunnanvaltuustolle tiedoksi Maaseutuohjelmassa on linjattu maaseutualueiden tavoitteita ja kehittämisen periaatteita vuoteen 2015 asti. Maaseutuohjelma on yleisluontoinen periaateohjelma, joka huomioidaan kunnan suunnittelussa ja toiminnassa. Siinä käy selvästi ilmi, että myös Siilinjärven maaseutu on kehitettävä alue. Silloin myös kylätoiminta ja vuorovaikutussuhteet kuuluvat kehitettäviin asioihin. Maaseutuohjelman strategiassa todetaan, että Siilinjärven maaseutu on kaupungin läheiseen maaseudun luokkaan kuuluva alue, joka asuinkohteena on vetovoimainen. Kylien rooliksi mainitaan vetovoimaisuuden hyödyntäminen ja kehittäminen. Erikseen todetaan, että kylätoiminta kuuluu kehitettäviin asioihin. Tavoitteena on, että kaikilla kylillä kehittämistyö on aktiivista ja taloudellisesti mahdollista. Ohjelmassa todetaan, että kylätoiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi kylillä on oltava aktiivista kylätoimintaa sekä kylätalo tai muita yhteisiä kokoontumistiloja. Kyläyhdistysten mainitaan olevan avainasemassa kylien kehittämisen ja yhteisöllisyyden kannalta. Maaseudun asukkaita luvataan aktivoida kehittämään omaa elinympäristöään mm. kylä- ja yhdistystoiminnalla ja niihin liittyvällä kunnan vuorovaikutuksella. Maaseutuohjelmassa todetaan, että kylille turvataan kirjasto ja kansalaisopistopalvelut. Lisäksi mainitaan, että yhdessä kunnan, kylätoimikuntien ja kylien yhdistysten kanssa organisoidaan kylille mm. vapaa-ajan aktiviteetteja ja tapahtumia. Maaseudun elinkeinojen edistämisperiaatteissa mainitaan yhtenä keinona kunnan omistamien kiinteistöjen moninaiskäyttö. Kylien ja kunnan välisen vuorovaikutuksen edistämisen pääperiaatteet 1. Kylätoiminnan tehostaminen 2. Kylien ja kunnan vuoropuhelun käynnistäminen 3. Kylien kehittämisen tehostaminen 4. Kylien yhteishengen ja yhteisöllisyyden kehittäminen Kylien yhteishengen ja yhteisöllisyyden kehittäminen pitävät sisällään mm. kylätalojen ja/tai muiden tilojen remontoinnin ja uudisrakentamisen. 1.2 Tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli löytää toimintatapa, jolla tyhjät koulukiinteistöt saadaan tehokkaaseen ja taloudellisesti kestävään käyttöön. Lähtökohtana on ollut löytää ratkaisumalli, jossa turvataan kyläläisten kokoontumis- ja harrastuskäyttöön tarvitsemia tiloja ja luodaan edellytykset kannattavalle yritystoiminnalle. Lisäksi on varmistettava, että kyläläiset voivat jatkossakin käyttää piha-alueilla olevia urheilualueita. 5

6 Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan toimiva monitoimitilaratkaisu. Lisäksi vaaditaan ennakkoluulottomuutta nähdä rakennukset uudessa käyttötarkoituksessa. Rohkeus ja innovatiivisuus tullaan mittamaan jaettaessa käyttökustannuksia eri käyttäjien kesken. 2 Hankekokonaisuus Hankkeen kokonaisbudjetti on (julkisen rahoituksen osuus 90 %). 2.1 Organisaatio Selvityshankkeen hakijana oli Kumpusen kyläyhdistys ry. Se vastasi myös hankkeen hallinnoinnista ja kirjanpidosta. Hankeseurantaryhmä koostui rahoittajan Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n ja Siilinjärven kunnan edustajista sekä molempien kohdekylien Kolmisopen ja Kumpusen kyläläisistä. Hankeseurantaryhmä: Kalle Savolainen, Siilinjärven kunta Matti Rahunen, Kalakukko ry Hanna Savolainen, Kumpunen Merja Rautiainen, Kumpunen Ari Kinnunen, Kumpunen Päivi Hyvönen, Kolmisoppi Marja Soranta, Kolmisoppi Tapani Ruuskanen, Kolmisoppi varahenkilönä Ritva Luomi, Kumpunen varahenkilönä Aino Hartikainen, Kolmisoppi Selvityksen toteuttamisesta vastasi Marjaana Pitkänen Agronomitoimisto Prokantrista. 2.2 Aikataulu Selvitys toteutettiin Työhön oli varattu käytettäväksi kahden kuukauden työpanos. 3 Koulut monitoimitiloiksi hankkeen selvitys Laaja kouluverkosto läpi harvaanasutun Suomen on aikoinaan varmistanut suomalaisten yleissivistyksen tason nousun. Kyläkoulut ovat toimineet hyvinvointisuomen synnyn peruskivinä. Elintasosuomi asettaa kansalaisilleen ihan uudenlaisia tavoitteita. Väestön henkinen hyvinvointi ja jaksaminen tulevat olemaan avainasemassa. Vaikka jaksamiseen vaikuttavat useat tekijät, kiistatta yksi merkittävä asia on asuinympäristö ja sen tarjoamat 6

7 mahdollisuudet. Aktiiviset kylät yhteisine kokoontumistiloineen tarjoavat puitteet harrastusmahdollisuuksille ja lisäävät kaivattua yhteisöllisyyttä. Siilinjärven kunnan suhtautuminen kylien aktivoimiseen on vaihdellut eri vuosikymmenillä luvun alussa kunta on omilla toimillaan edesauttanut mm. sekä Kumpusen että Kolmisopen kylätoimikunnan muuttumista kyläyhdistykseksi. Siilinjärven kunnan kuuluminen Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:een on myötävaikuttanut sekä Kolmisopen että Kumpusen kyläsuunnitelman aikaansaamiseen. Kyläsuunnitelmissa on kartoitettu nykytilan lisäksi kylän kehittämistarpeet ja toimenpiteet. Kylillä kokoontumistilojen tarpeeseen vaikuttaa sekä kyläyhteisön aktiivisuus että väestön ikärakenne (taulukko 1). Molempien käsiteltävien kylien ikärakenne on nuori ja kyläyhdistystoiminta aktiivista. Kolmisopella asukkaita on 348 ja Kumpusella 534. Taulukko 2 Väestön ikärakenne v 7-12 v v v v 65 v - Yhteensä Kolmisoppi Kumpunen Molempien kylien asukasmäärät ovat niin suuria ja toiminta niin aktiivista, ettei voida olettaa korvaavien tilojen löytyvän kyläläisiltä itseltään tai että toiminta voisi jatkua kenenkään kodissa. Kyläyhteisöjen säilyminen edellyttää sitä, että kyläläisillä on käytettävissä kokoontumistilat säännölliseen kokoontumiseen. Harrasteryhmien, kokousten ja tapahtumien järjestäminen on mahdotonta ilman sopivia tiloja. Kylien yhteisöllisyyden lisääminen ja sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen edellyttävät mahdollisuutta yhdessä tekemiseen. Toimivat kokoontumistilat ovat tärkeitä kyläyhteisöille ja niillä on merkitystä kylän asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. 3.1 Kansalaisopiston toiminta Taulukko 3 Siilinjärven kansalaisopiston toimipaikat maaseutualueella (lähde: Siilinjärven- Maaningan kansalaisopiston opinto-opas ) Kolmisoppi Kumpunen Kuuslahti Pöljä Hamula Kasurila Jännevirta Koivusaari Kehvo kansalaisopiston kerhot ei ei kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä ei kyllä 7

8 Tämän selvityksen aikana tehtiin kyläläisille kysely kiinnostuksesta Kansalaisopiston toimintaan, jos ryhmät pidettäisiin lakkautettujen koulujen tiloissa. Molempien kylien osalta oli tarvetta ja kiinnostusta useampaan erilaiseen kurssiin. Kyselyssä kiinnostus pyydettiin ilmaisemaan niin, että jos kurssi järjestettäisiin, niin osallistuisitko. Seuraaviin kursseihin löytyi heti vähintään 8 kiinnostunutta: Kolmisoppi ATK-alkeiskurssi Monipuolista liikuntaa ja tanssia Senioriliikuntaa ja kädentaitoja Kumpunen Päiväkurssi: Senioriliikuntaa ja kädentaitoja Liikunta: Monipuolista liikuntaa aikuisille Pilates Kuntolattarit Aerobic 3.2 Urheilukentät Molempien koulujen yhteydessä on urheilukentät palvelemaan ulkoliikuntaa. Kyläläisten vapaa-ajantarpeet ovat aikanaan edesauttaneet nykymuotoisten kenttien saamista molempien koulujen alueelle. Kummallakaan kylällä ei ole nykyään muuta pallopeleihin soveltuvaa pelikenttää. Talvisin kentillä on ollut jäädytetyt luistinradat kyläläisten käyttöön. Koulujen lakkauttamisen myötä kyläläiset ovat itse pitäneet kentät kunnossa, mikä on selvä osoitus niiden tarpeellisuudesta. Kuva 1 Pesäpalloa Kumpusella 8

9 Mikäli sekä Kolmisopen että Kumpusen kentät säilyvät jatkossakin kyläläisten käytössä, vastaa tilanne Siilinjärven maaseutuohjelman tavoitetta kyläläisten tasapuolisesta kohtelusta. Taulukko 4 Julkiset palvelut kylittäin (lähde: Siilinjärven maaseutuohjelma, Maaseudun kehittämisen pääperiaatteet vuoteen 2015) Kolmisoppi Kumpunen Kuuslahti- Heinämäki Pöljä Hamula Jälä-Kasurila-Räimä Rissala-Jännevirta Koivusaari Kehvo- Väänälänranta kenttä-luistinrata X X X X X X X X X 3.3 Kuntokartoitukset Molemmista kouluista on tehty kuntoarviot vuonna Lisäksi ne on päivitetty vuonna Kuntokartoituksista selviää kiinteistöjen nykykunto ja korjaussuunnitelmat Kumpusen koulu Kumpusentie 304 Kuva 2 Kumpusen koulu Kumpusen koulun kuntoarvion kiinteistötarkastuksen on tehnyt ISS Palvelut Oy Kuntoarvion päivitystarkastuksen on tehnyt ISS Proko Oy Kuntoarvion yhteenvedossa todetaan, että rakennus on rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä ja osaltaan välttävässä kunnossa. Suurimmat rakennustekniikan korjaustarpeet ovat pihan routaeristäminen, salaojaverkoston uusiminen, sadevesijärjestelmän 9

10 rakentaminen, kellarin seinän vesieristäminen sekä ulkoseinän puuosien maalauskorjaus. Pintojen uusiminen rakennuksen sisällä tulee ajankohtaiseksi uusittaessa ja parannettaessa rakennuksen teknistä tasoa sähkö- ja LVI- tekniikan osalta. Rakennuksen kaikki ikkunat ovat uusittu vuonna 2003 ja ovat hyvässä kunnossa. Rakennuksen ulko-ovet on vaihdettu vuonna 2003 uusiin teräslasiulko-oviin. Ovet ovat hyvässä kunnossa. Peruskorjauksen aikana rakennuksen ulkoseiniin on lisätty eristettä ja rakennusta on laajennettu rakentamalla pukuhuone- ja wc-tilat sisälle. Rakennus on liitetty käyttövesi- ja jätevesiverkostoon. Rakennus on LVI-teknisesti pääosin välttävässä kunnossa ja sähkötekniikan osalta välttävässä / tyydyttävässä kunnossa. Välittömästi korjattavia puutteita ei kartoituksessa todettu. Kumpusen koulu on rakennettu vuonna Osittainen peruskorjaus on tehty vuonna Kolmisopen koulu Varpaisjärventie 501 Kuva 3 Kolmisopen koulu Kolmisopen koulun kuntoarvion kiinteistötarkastuksen on tehnyt ISS Palvelut Oy Kuntoarvion päivitystarkastuksen on tehnyt ISS Proko Oy Kuntoarvion yhteenvedossa todetaan, että kiinteistö on rakennusteknisiltä osiltaan ja piha-alueiltaan pääosin hyvässä kunnossa. Rakennus on valmistunut vuonna 1954 ja korjattu osittain vuonna Ikkunat rakennukseen on vaihdettu 90-luvun lopussa ja ovat vielä hyvässä kunnossa. Pihan peruskorjaus on tehty vuonna Kellaritiloissa olevat pesu- ja saunatilat olivat rakennustekniikaltaan huonoimmassa kunnossa. Suurimmat korjaustarpeet tulevat rakennustekniikan osalta siinä vaiheessa, kun tekniikka uusitaan rakennukseen ja suoritetaan talotekniikan perusparannus. Rakennus on LVI- teknisesti pääosin välttävässä kunnossa ja sähkötekniikan osalta välttävässä / tyydyttävässä kunnossa. Välittömästi korjattavia puutteita ei kartoituksessa todettu. Rakennus on liitetty vesijohtoverkostoon. Kolmisopen koulun imeytyskenttä on valmistunut vuonna Sadevesiviemärit on uusittu vuonna 2005 ja ne on johdettu imeytyskenttään. 10

11 3.4 Kyläläisten tarpeet Kummallakaan kyläyhdistyksellä ei ole kiinnostusta eikä taloudellisia mahdollisuuksia ottaa vastuuta kiinteistöjen ylläpidosta ja käyttökuluista. Jo aiemmin kyläyhdistyksissä syntynyt käsitys vahvistui, kun hankkeen seurantaryhmäläisiä, kunnan päättäjiä ja kyläläisiä kävi tutustumassa kahteen kohteeseen Pohjois-Karjalassa, siellä vanhat koulukiinteistöt oli hankittu kyläyhdistysten omistukseen. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kyläyhdistysten toiminta muuttuu, kun ensisijainen huoli on rahan hankkimisessa kiinteistöstä aiheutuvien kulujen peittämiseksi Kokoontumistilat Sekä Kolmisopella että Kumpusella ainoat omalla kylällä sijaitsevat kokoontumistilat ovat lakkautettujen kyläkoulujen tiloissa. Tilojen käyttäminen on ollut kyläläisille ilmaista. Kyläläiset tarvitsevat tiloja erilaisiin harrastepiireihin ja yhdistysten ja järjestöjen kokoontumistiloiksi. Koulujen lakkauttamisen myötä kyliltä loppui moni säännöllinen ja ohjattu toiminta. Toiminnan tarjoajat ml. kansalaisopisto eivät ole rohjenneet lähteä jatkamaan toimintaa. Epävarmuus ja tietämättömyys tilojen tulevaisuudesta on estänyt toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Kuva 4 Aktiivisia kyläläisiä Kolmisopella Useat tarpeet ovat yhteisiä molemmille kylille: kokoustilat seurakunnan kerhot ja piirit kansalaisopiston tarjoamat kurssit ja ryhmät kyläyhdistyksen järjestämät kurssit ja kerhot kylän talkoiden keskuspaikka 11

12 Kumpusen koulukiinteistölle ilmenneitä käyttötarpeita Kyläläisten tarpeet koulukiinteistölle: Kokoustilat: mm. Kumpusen kyläyhdistys ry, Kumpusen vesihuolto-osuuskunta, Kumpusen maa- ja kotitalousseura ry, Räimän hirvimiehet ry, JahtiJussit, Räimän kalastuskunta, tiehoitokunnat, eläkeläiset, Räimän kyläyhdistys ry Kuntosalin käyttäminen. Koululla on edelleen kuntosali. Kuntosalilaitteet omistaa kyläyhdistys. Kyläläisten omasta aktiivisuudesta syntynyt mammakerho Vuosittaiset kyläläisten itsensä tai kylällä toimivien seurojen järjestämät juhlat ja tapahtumat: esim. kylätanssit, hirvipeijaiset, joulujuhla ja kirpputorit Tiloja nuorten toiminnalle kuten liikunta- ja tanssiryhmät Kyläläisten tarpeita koulun piha-alueelle: Valaistun luistinradan ja lämmitetyn luistinkopin käyttäminen. Luistinradan jäädytysvesi tulee Kumpusen vesihuolto-osuuskunnalta. Urheilukentän käyttömahdollisuus pesäpallon ja jalkapallon pelaamiseen Koulun tontilla olevan leikkikentän käytön varmistaminen. Kumpusen kylällä asuu paljon lapsiperheitä, jotka käyttävät ahkerasti leikkikenttää. Siilinjärven kunnan latuverkosto kulkee koulun vierestä. Ladun kunnossapidosta huolehtiminen. Kuva 5 Kumpusen latuverkko punaisella (lähde: 12

13 Kolmisopen koulukiinteistölle ilmenneitä käyttötarpeita Kyläläisten tarpeet koulukiinteistölle: Kokoustilat: mm. Kolmisopen kyläyhdistys ry, Sopen Erä ry, Kolmisopen maa- ja kotitalousseura ry, Kasurilan Pohjoinen Osakaskunta, tiehoitokunnat, Terveys ry Siilinjärven paikallisyhdistys, eläkeläispiiri Vuosittaiset kyläläisten itsensä tai kylällä toimivien seurojen järjestämät juhlat ja tapahtumat: esim. hirvipeijaiset ja joulujuhla Kyläläisten tarpeita koulun piha-alueelle: luistinradan ja lämmitettävissä olevan luistinkopin käyttäminen urheilukentän käyttömahdollisuus pesäpallon ja jalkapallon pelaamiseen ladun kunnossapidosta huolehtiminen Kuva 6 Kolmisopen latuverkko punaisella (lähde: 13

14 3.5 Yritykset Selvityksen aikana kartoitettiin erilaisten yritysten kiinnostusta tyhjiä koulukiinteistöjä kohtaan. Hankkeen tavoitteisiin oli kirjattu, että tarkoitus on tehdä esisopimuksia yritysten kanssa, mutta se ei ollut mahdollista. Ensinnäkään sopimuksilla ei olisi ollut minkäänlaista juridista pitävyyttä, koska kiinteistöt ovat Siilinjärven kunnan omistuksessa eikä hankkeen selvitystyön tekijällä ollut heiltä siihen valtuutusta. Toisena esteenä on ainakin toistaiseksi voimassa oleva Siilinjärven kunnanvaltuuston 1990-luvulla tehty päätös, jonka mukaan lakkautetut koulukiinteistöt myydään. Lisähaasteen tekee se, etteivät yritykset voi sitoutua sellaiseen kehittämiseen ja uuden luomiseen, mistä ei ole selvillä kustannuksia eikä aikatauluja. Selvityksessä keskityttiin kartoittamaan yritysten kiinnostusta koulukiinteistöihin ja sitä kuinka heidän toimintansa sujuisi rinnan kyläläisten toiminnan kanssa. Yritysten ohella selvitykseen vastasivat myös lukuisat järjestöt, yhdistykset ja seurat. Yksiselitteisesti kävi ilmi, että tarvetta erilaisille vuokrattaville toimitiloille on olemassa. Monillakaan yrityksillä ei ole taloudellisia resursseja tilojen omistamiseen. Tärkeimpänä kriteerinä pidettiin uuden palvelun ja / tai toimintamallin tuomista Siilinjärvelle. Maantieteellisesti pienenä kuntana kumpainenkaan lakkautetuista kouluista ei ole syrjässä taajamasta. Siilinjärven keskustasta on matkaa Kolmisopen koululle noin 10 km ja Kumpusen koululle 5 km. Kohtuulliset välimatkat mahdollistavat tilojen palvelevan muitakin kuntalaisia kuin kyseisen kylän asukkaita. Tavoitteena on, että uusi toimintamalli ja kiinteistössä toimivat yrittäjät palvelevat paitsi kohdekyliä ja kyläläisiä myös koko kuntaa ja kuntalaisia. Yhdessä yrittäjien ja kyläläisten kanssa kehiteltiin molemmille kouluille käyttötarkoitus ja perusidea. Selvitys eteni asukaskeskeisesti vuorovaikutteisuutta ja osallistuvuutta korostaen.kuikka (2004) on painottanut omassa selvityksessään yhtenä onnistumisen edellytyksenä, että kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus vaikuttaa projektin etenemiseen sen suunnitteluvaiheessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki (voimaan ) takaa lain voimalla kaikille suunnittelun osallisille - niin alueen asukkaille, elinkeinoharjoittajille ja maanomistajille kuin viranomaisille ja yhteisöille mahdollisuuden vaikuttaa heitä koskettavien lähialueiden ja niiden toimintojen suunnitteluun. Lain keskeinen tavoite on maankäyttösuunnitteluprosessien kehittäminen vuorovaikutteisiksi. Tämä edellyttää kaikkien osapuolten välisen tiedonvaihdon lisäämistä, yhteisen kielen ja tiedon tason hakemista sekä suunnitelmien ymmärrettävyyden parantamista (Nina Kuikka (toim.) Asukaskeskeisiä suunnittelumenetelmiä kylien kehittämiseen. Asu kylässä! hanke, Nordia tiedonantoja 3/2004) Ajatuksena on yrittäjien, kyläläisten ja kylällä toimivien seurojen yhteistyön mahdollistaminen. Molemmilta kyliltä yrittäjät voivat saada kiireapua monenlaisiin tehtäviin. Tavoitteena oli luoda osittain sellaista, mitä ei Siilinjärvellä vielä ole tarjolla. 14

15 3.5.1 Kolmisopen koulu Tilavuus: m 3 Pinta-alat: 457 m 2, kerrosala 807 m 2 Kerroksia: 2 kpl ja kellari osassa rakennusta Liikuntatalo Koulu on Kumpusen kouluun verrattuna useammassa kerroksessa, vaikka virallisesti varsinaiset tilat ovat kahdessa eri kerroksessa. Muutaman askeleen korkeuserot eri tilojen välillä tuovat kiinteistön jatkokäytölle erilaisia haasteita. Johtoajatukseksi kehittyi, että tiloissa tarjotaan edullista retkeilymaja- ja hostellityyppistä majoitusta ryhmille. Kohderyhmänä ovat erilaiset liikunta- ja harrasteryhmät. Siilinjärven sijainti huomioiden kunnan ohitse liikkuu runsaasti erilaisia harrasteryhmiä. Edullinen majoitusratkaisu on varmasti ainakin monen lasten ja nuorten harrastuksia maksavan vanhemman mieleen. Ryhmämajoitus tuntuu olevan usean valmentajankin suosima majoitusmuoto, jos niitä on tarjolla. Yhteismajoituksessa ryhmän valvonta on helpompaa ja samalla yhteishenki kehittyy toisin kuin kahden hengen huoneisiin majoituttaessa. Joukkoon mahtuu niitäkin, joilla ovat tähtäimessä kansainväliset kilpailu- ja edustustehtävät. Niissä kysytään ryhmään sopeutumisen taitoja ja ryhmäkuriin sopeutumista. Kuva 7 Kolmisopen yläkerran majoitustilat 15

16 Liikuntatalon toiminnan keskeisin anti on majoitus- ja ruokailupalvelujen järjestäminen. Lisäksi tiloissa voidaan järjestää erilaisia leirejä. Entistä liikuntasalia yrittäjä voi käyttää myös juhlien pitopaikkana. Kuva 8 Kolmisopen ruokailu-, keittiö, liikunta- ja juhlasalitilat sekä kyläläisten kokoustilat Liikuntataloa ja kyläläisiä tukevia keikkapalveluja on myös mahdollista sijoittaa kiinteistön tiloihin. Hierojan, kampaajan, parturin ja kosmetologin palvelut nousivat kyselyissä kysytyimmiksi. Kolmisopen kouluun kuuluu kaksi asuinhuoneistoa, jotka kunta on vuokrannut. Selvityksessä vuokrahuoneistot jätettiin selvityksen ulkopuolelle. Tärkein syy oli se, ettei yrittäjiä tai yhdistysten edustajia voitu viedä yksityisasuntoihin tutustumaan. Mikäli Liikuntatalon majoitustilat käyvät tulevaisuudessa pieniksi ja kysyntää on riittävästi vuokrattaville huoneistoille, asiaa tulee harkita uudestaan. Kysymykseen voi tulla, vaikka paikkakunnalla toimivien yritysten tarve vuokrata pitempiaikaisia majoitustiloja keikkatyöntekijöille. Liikuntataloajatuksen syntyyn vaikutti vahvasti noin 3 kilometrin päässä koulusta sijaitseva Raasion ampumarata. Ampumarata voi mahdollistaa koko kunnalle uudenlaisen matkailullisen vetonaulatekijän, jonka ympärille voidaan koota runsaasti toisiaan tukevia palveluita. Tarkempaa selvitystä vaatisi Pietarin suunnalta saatavat matkailijaryhmät, jotka mahdollisesti jatkossa tulevat ampumaradan vetäminä Siilinjärvelle. Pietarissa lienee lähes olemattomat mahdollisuudet harrastaa haulikkoammuntaa. Mikäli meillä on kootusti tarjota virikkeitä koko perheelle, ampumarata voi lisätä myös perhematkailua. Ampumarata vetovoimatekijänä voi synnyttää myös metsästys- ja kalastusmatkailukysyntää. Siilinjärveltä löytyy yrittäjä ja mahdollisuuksia vastaamaan kysyntään. Kolmisopen koulun läheinen latuverkosto tarjoaa myös talvella erilaisia mahdollisuuksia koulun hyödyntämiseen. Jos alue leimautuu positiivisessa mielessä ampumaurheilun kehdoksi, ei hirvenhiihtoja tai vastaavia kilpailuja ole kovinkaan vaikeata järjestää alueella. 16

17 Kaikki tällainen kilpailu- ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen tukee majoitusyrittäjän selviytymismahdollisuuksia. Kyläläiset ovat suhtautuneet ajatukseen innokkaasti. Koulun tiloissa on toisessa kerroksessa huoneisto, mikä on väliseinä poistamalla mahdollista kunnostaa kyläläisten kokous- ja pienryhmien harrastetiloiksi. Tulevien yrittäjien tarpeet huomioiden on tehtävä päätös muiden yrittäjien tilojen sijoittamisesta kiinteistöön. On mahdollista, että nytkin ko. huoneistoon kuuluva suurin huone - kouluaikaan luokkatilana palvellut tila - jätetään kyläläisten käyttöön. Toinen vaihtoehto on, että suurempi kyläläisten käyttöön tuleva harrastetila tulee kellarikerrokseen entiseen teknisentyön tilaan. Lopullinen päätös on tehtävä siinä vaiheessa, kun yrittäjien lopulliset tarpeet ovat selvinneet. Kyläläiset voivat käyttää liikuntasalia sovittavina aikoina. Kuva 9 Kolmisopen kellarikerros Nykyisen keittiön vieressä oleva opettajienhuone toimii pienten ryhmien ruokailutilana ja suurempien ryhmien ruokahuolto hoituu samassa yhteydessä olevassa liikuntasalissa. Miettimällä kalustus helposti siirrettäväksi voi liikuntasali olla ruokailu- ja juhlakäytön ohella harrastetilana, missä voi kokoontua säännöllisiä ryhmiä tai kertaluontoisia kursseja. Tilan käytöstä ovat olleet kiinnostuneita mm. tanssijat ja harrastenäyttelijät. Todennäköisesti käyttöä olisi myös perhejuhlien pitopaikkana, koska tällaisista tiloista kunnassa on puutetta. Liikuntatalon majoituspuolen tunnettavuuden lisääntyessä myös erilaiset majoitusryhmät tarvinnevat tiloja. Liikuntataloajatuksesta on kiinnostuksensa ilmaissut kaksi eri yrittäjää. Toisella yrittäjistä on ruokailu- ja hierontatausta ja toinen yrittäjä laajentaisi toimintaansa kokonaan uudelle alueelle. 17

18 Raasion ampumarata Raasion ampumarata sijaitsee 22 hehtaarin suuruisella vuokra-alueella noin 3 kilometrin päässä Kolmisopen koululta. Lähimpään asutukseen on matkaa 800 metriä. Ampumaradalla on menossa mittava uudistus. Ampumaratahankkeen kustannusarvio on yli euroa. Valmistuttuaan siitä tulee yksi Suomen johtavista ampumaurheilukeskuksista. Raasion ampumaradasta tulee kansainväliset mitat täyttävä haulikkoammunnankeskus, missä voidaan järjestää mm. maailmancup- ja SM-tasoisia olympiatrap kisoja. Varustelultaan vastaava rata löytyy Orimattilasta, mutta sillä ympäristölupa rajoittaa ampumisen kuuteen viikonloppuun vuodessa. Raasion ampumaradan lupa mahdollistaa ympärivuotisen käytön. Ulkona sijaitseva ampumarata tarvitsee ympäristöluvan. Ympäristöluvan yhteydessä selvitetään ampumaratatoiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat, mm. melu sekä maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Selvitysten perusteella määritellään, millä ehdoilla toiminta on mahdollista.siilinjärven Raasion rata on vilkkaassa ja jatkuvasti lisääntyvässä käytössä ja maastoon päätyy melkoinen määrä lyijyä ja savikiekkojen paloja. Vuonna 2007 saatuun ympäristölupaan on arvioitu, että vuosittain ammutaan noin laukausta. Ympäristövaikutusselvityksessä tutkittiin lyijyn ja kuparin liukenemista veteen ottamalla näytteitä niin kaivosta, ojaan suodattuvasta vedestä kuin maastosta. Yhdenkään näytteen tulokset eivät olleet edes lähellä juomaveden maksimiarvoja eikä PAH-yhdisteitä löytynyt ollenkaan. Kuva 10 Raasion ampumarata (lähde: 18

19 3.5.2 Kumpusen koulu Tilavuus: m 3 Pinta-alat: kerrosala 452 m 2 Kerroksia: 1/3 kpl Palvelutalo Huoneet ryhmittyvät rakennuksessa selkeästi muutamaan eri kokonaisuuteen. Useat sisäänkäynnit mahdollistavat monenlaista samanaikaista toimintaa. Palvelutaloajatuksessa on lähdetty vastaamaan Siilinjärven seudun väestön ikääntymiseen. Toisaalta on huomioitu Kumpusen runsas lapsiperheiden määrä. Esitettävät ratkaisut varmistavat kyläläisille riittävät kokous- ja harrastustilat. Rakennuksen takapuolella on ovi, josta päästään sellaiseen erillistilaan, joka riittäisi kyläläisten ja yhdistysten kokoustiloiksi. Tila on riittävän iso ja siinä on vesipiste. Tilan käyttäjille on huoneen vieressä erillinen wc. Kellarikerroksessa oleva kyläläisten käytössä oleva kuntosali jää entiseen paikkaansa. Kyläläisten lisäksi sitä voisivat käyttää muissa pisteissä kiinteistössä työskentelevät. Sekin lisää osaltaan yrittäjien ja kyläläisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Molemmat esiteltävät vaihtoehdot turvaavat sen, että kyläläisille on käytettävissä riittävästi sisätiloja. Pihan ulkoilualueet riittävät kaikkien tarvitsijoiden käyttöön Vaihtoehto 1 Päiväintervallitoimintaa Yrittäjät tarjoaisivat virikkeellistä yhdessäoloa päiväintervallia tarvitseville ja heidän omaishoitajilleen. Osa toiminnoista voi olla yhteisiä esimerkiksi seniori-ikäisille kyläläisille. Toiminta keskittyisi pihatason kolmeen luokkaan ja samassa tasossa oleva pieni huone toimisi yrityksen toimistotiloina. Yksi kolmesta luokasta on liikuntasali. Yrittäjien toiminta on rytmitettävissä niin, että sovittuina aikoina liikuntatila on kyläläisten käytettävissä. Muutaman askeleen ylempänä olevaa keittiöitä hoitaisi itsenäinen yrittäjä. Keittiöyrittäjä pystyy huolehtimaan niin päiväintervallilaisten kuin yläkerran jäljempänä esiteltävän päivähoidon ruokahuollosta. Lisäksi yrittäjä voi myydä ruoka-annoksia ja leivonnaisia kotiin vietäviksi tai paikanpäällä nautittaviksi. Ruokasalille löytyy tilat keittiön vierestä entisestä teknisentyönluokasta. Ruokasali tarjoaa tilat myös erilaisten tilaisuuksien tai pienten juhlien pitämiseen. Ulkopuoliset ruokasaliin tulijat käyttävät samaa ovea kuin yläkerran toimijat ja kyläläiset kulkiessaan omaan tilaansa. Tässä mallissa jää yläkertaan tyhjilleen vielä yksi erillinen valoisa luokkahuone. Se on mahdollista ottaa joko päivähoitokäyttöön tai eriyttää täysin omaan toimintaansa vaikka jonkun tiloja tarvitsevan yhdistyksen käyttöön. 19

20 Kuva 11 Kumpusen päivätalo Palveluseteli ja ostopalvelu Yksityisen päivätoiminnan toteuttamista voisi edesauttaa palvelusetelien käyttöönotto Siilinjärvellä. Siilisetin myötä painopiste on Siilinjärvelläkin siirtymässä sosiaali- ja terveyspuolella entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön. Palveluseteli auttaisi turvaamaan palvelujen saatavuutta ja parantaisi asiakkaan valinnanmahdollisuuksia. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan palvelunkäyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimat palvelut kunnan päättämään setelin arvoon saakka. Kunta voi myös hankkia päivätoimintapalveluja kuntalaisille valitsemaltaan palveluntuottajalta ostopalvelusopimuksella Vaihtoehto 2 Ympärivuorokautinen pienkotitoiminta Yritys tarjoaisi hoiva- hoito- ja asumispalveluja. Yrittäjän mukaan yöhoito on järjestettävissä. Toiminta keskittyisi pihatason kolmeen luokkaan niin, että niihin muodostuisi useampia huoneita. Tilat tulisivat noin 10 asukkaalle. Nykyinen liikuntasali pienenisi nykyistä pienemmäksi harrastustilaksi. Siihen olisi sovitettavissa kyläläisten käyttövuoroja. Toinen pukuhuoneista saneerattaisiin saunaosastoksi ja toiseen tulisivat pyykinkäsittelytilat. Pieni huone jäisi henkilökunnan käyttöön. Tässä vaihtoehdossa yritys vastaisi myös keittiöstä ja myisi palveluja ulkopuolisille ja yläkerrassa toimivalle yritykselle / yhdistykselle. Yrityksen toiminta tulisi olemaan niin laajaa, että he tarvitsisivat henkilökunnan tiloiksi myös yläkerrassa olevan yksittäisen huoneen, johon on oma sisäänkäynti pääoven vierestä. 20

21 Yritys tuottaa asukkaille suunnattujen hoivapalvelujen lisäksi myös kotisairaanhoidon palveluja. Heidän keittiönsä pystyy toimittamaan ruoka-annoksia myös muille kuin heidän asiakkailleen ja palvelua tarvitseville. Yritys pystyy tarjoamaan esimerkiksi jalkahoitoja myös kyläläisille. Kuva 12 Kumpunen pienkotitoiminta 21

22 3.5.3 Muut tilat Toisessa kerroksessa olevaan 3 huoneen, keittiön ja wc:n huoneistoon on oma sisäänkäynti. Samaa sisäänkäyntiä käyttäisivät myös kyläläiset kulkiessaan kokoustiloihinsa. Yläkerran huoneisto soveltuu esimerkiksi ryhmäperhepäiväkodiksi tai päiväkodiksi. Tilan tekee lapsiystävälliseksi ulkona olevat urheilukentät ja leikkikenttä. Yläkerran huoneistosta on ollut kiinnostunut myös Pohjois-Savon Pystykorvakerho. Heidän toimintansa ulottuu koko Pohjois-Savoon ja sijainniltaan Kumpunen on keskeinen paikka. Heidän nykyiset pieniksi käyvät tilansa ovat Kuopiossa. Tilat tulisivat toimisto- ja kokouskäytön. Heidän käsityksensä mukaan samoihin tiloihin voisi keskittyä myös joidenkin muidenkin koiraharrastajaryhmien toimistotiloja. Kuva 13 Kumpusen yläkerta Kellarikerroksen vanhoista saunatiloista on ollut kiinnostunut eläinten hyvinvointipalveluja tarjoava yrittäjä. Tilat olisivat muutettavissa koirien hoito- ja vastaanottotiloiksi. Piharakennuksessa on käyttökelpoista varastotilaa. Pienkotitoiminta tarvitsee toimintaansa varastotilaa esimerkiksi ulkona liikkumista helpottaville apuvälineille. Pohjois-Savon Pystykorvakerholla on myös tavaraa, mikä on varastoitavissa kylmässä, lukittavassa varastossa. Kylällä toimivista yhdistyksistä Räimän hirvimiehet ovat ilmaisseet tarpeensa ulkorakennuksen suhteen. He tarvitsevat jahtikaudelle tilat hirvenruhojen riiputukseen ja lihojen leikkaamiseen. Kuva 14 Kumpunen kellarikerros 22

23 3.5.4 Tarjonnan yhteensovittaminen kyläläisten kanssa Toimipa kiinteistössä kumpi esitetyistä palveluvaihtoehdoista tahansa yhteistä kosketuspintaa löytyy kyläläisten tarpeisiin. Molemmat vaihtoehdot tarjoavat kyläläisille kokous- ja harrastustiloja sekä varmistavat piha-alueen urheilukenttien käyttämisen. Yhteisiä harrastuspiirejä on löydettävissä palvelutalon asukkaiden ja kyläläisten kesken. Esimerkiksi osa kansalaisopiston kursseista ja seurakunnantoiminnoista voisivat olla yhteisiä. Samanlaisia yhteyksiä voi löytyä myös päivähoidon ja kotona hoidettavien lasten kesken. Uudenlainen ajattelutapa lasten hoidon suhteen mahdollistaa perheiden yhteisen ajan lisäämisen. Päivähoidossa ollessaan lapset voivat samalla osallistua erilaisiin harrastuksiin. Tarjontaa voi olla liikunta- ja musiikkiryhmistä, joihin voi osallistua hyvinkin eri-ikäisiä. Piha-alueen urheilukentät mahdollistavat monenlaisen ulkoliikunnan. Esimerkiksi, jos kiinteistössä olisi piano, sitä voisivat käyttää niin palvelutalon asukkaat kuin lapsetkin. Jos kysyntä olisi riittävää, pianotuntien järjestäminenkin voisi olla mahdollista. Vanhemmat voivat välillä helpottaa arkirutiinia tilaamalla valmista kotiruokaa päivälliseksi tai iltapalaksi kotiin vietäväksi keittiöyrittäjältä. Joku vanhemmista voi ilahtua siitäkin, että lapsi voi käydä hiustenleikkuussa hoitopäivän aikana. Molemmille palvelutalo vaihtoehdoille on yhteistä, että ne pystyvät omilla toimillaan tukemaan esimerkiksi tietyin väliajoin vastaanottoa pitävää kampaaja, parturia, hierojaa tai kosmetologia. Palveluiden käyttäjäkunta löytyy toimivien yritysten asiakkaista ja kyläläisistä. 3 Tapahtunutta Kansalaisopiston kurssien alkamista odotellaan sekä Kolmisopella että Kumpusella. 23

24 Kolmisopen koululle olisi jo ollut majoituskysyntää, mutta tiloja ei voitu kokeilla kesän aikana, koska kiinteistöjen käyttötarkoitus on edelleen koulukäyttö. Poikkeusluvan saaminen ei ollut aikataulusyistä mahdollista. Toisaalta poikkeusluvan saamisesta syntyneet kustannukset olisivat olleet kohtuuttoman suuret kertaluontoiseen kokeiluun. Kumpusen kylä valittiin Pohjois-Savon Vuoden Kyläksi vuonna Erityiskiitosta kylä sai aktiivisesta kyläyhteisön kehittämisestä. 5 Mahdollisuudet Tyhjilleen jääneiden koulurakennusten ottaminen uuteen käyttöön edellyttää suunnittelua ja jonkinasteista remontointia. Tilat kouluissa ovat monipuoliset ja sopivat moneen erilaiseen käyttöön. Rakennusten kunto on molemmissa kouluissa niin hyvä, että tilojen remontointi ja saneeraus uusiin käyttötarpeisiin on mahdollista. Muutostyöt saattavat edellyttää viranomaislupia. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Rakennusten käyttötarkoitus on muutettava tulevaa käyttöä vastaavaksi. Uusi käyttötarkoitus ei saa olla kaavoituksen vastainen. Tarjolla on erilaisia rahoitusmahdollisuuksia kiinteistöjen muuttamiseen uusiin käyttötarkoituksiin. Yleistäen voidaan sanoa, että rahoituskanavat ovat kiinni vain, mikäli kyseessä on laiminlyötyjen huolto- ja korjaustöiden aiheuttama saneeraus. Lisäksi yritykset pystyvät saamaan rahoitusta yritystoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen. Selvityksen aikana keskityttiin uuden yritystoiminnan luomiseen ja nykyisen yritystoiminnan vahvistamiseen koko kunnan alueella. Rakennusten pohjaratkaisut pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Mikäli kouluja lähdetään kehittämään rohkeasti yrittäjien ja kyläläisten yhteisiksi keskuksiksi myös monen pienen yhdistyksen toimintaedellytykset paranevat. Tulevaisuudessa kolmannen sektorin osuus tulee monella osa-alueella vahvistumaan. Yhteisöllisyyden kehittymisen kannalta tarvitaan mahdollisuuksia kokoontua ja harrastaa yhdessä. Uusia avauksia ja vaihtoehtoisia malleja ja toimintatapoja on oltava, koska kaikkialle ulottuvaa julkisten palvelujen mallia ei voi tulevaisuudessa olla väestön ikärakenteessa tapahtuvan muutoksen takia. jäljellä 24

25 6 Yhteenveto Selvitys tehtiin vuorovaikutuksessa kyläläisten ja yrittäjien kanssa. Saadut tulokset ovat linjassa Siilinjärven uuden maaseutuohjelman kanssa. Tavoitteena on ollut tukea kyläyhteisön vahvistumista. Kyläkoulu on ollut luonnollinen ja puolueeton paikka erilaisille kylän sosiaalisille tapahtumille. Tapahtumat ovat luoneet yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalista identiteettiä. Tilojen käyttäminen on ollut kyläläisille ilmaista. Kyläläisten yhteisiä kokoontumistiloja voidaan pitää elävän kylän symbolina. Ne mahdollistavat yhdessä harrastamisen, yhteisen kehittämistoiminnan, kylällä tarvittavien palvelujen järjestämisen ja antavat mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Kyläläisten mahdollisuus kokoontua säännöllisesti harrastusten, kokousten tai tapahtumien tiimoilta edistää kyläyhteisön yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman kehittymistä. Tämä edellyttää toimivia käytettävissä olevia tiloja. Suunnittelussa kartoitettiin yritystoiminnan mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Tavoitteena oli löytää sellaista yritystoimintaa, mikä tuo uutta palvelua kylälle ja jossain määrin koko kunnan alueelle. Lisäksi yritystoiminnan piti pystyä varmistamaan kyläläisille riittävät kokoontumis- ja harrastustilat sekä mahdollistaa urheilukenttien käyttämisen. Toteutuminen edellyttää yhteistyötä kyläläisten ja yrittäjien välillä. Lakkautettujen Kolmisopen ja Kumpusen koulujen tilat on saneerattavissa sellaiseen käyttöön, missä toimivat rinnan yritykset, kyläläiset ja yhdistykset. Säilyttämällä lakkautetut koulut kunnan omistuksessa kunta tukisi elinkeinotoimintaa, monipuolistaisi tarjontaa ja vastaisi kyläläisten tarpeisiin. Kumpusen koululle suunniteltiin palvelukeskus, joka tarjoaa kyläläisille kokoontumispaikan sekä toimii vanhusten tai muuten apua tarvitsevien tukipisteenä. Yritystoiminta tukee vanhusten ja muiden apua tarvitsevien asumista kotonaan mahdollisimman pitkään. Jo lähitulevaisuudessa hoiva- ja hyvinvointipalvelujen osalta kysyntä tulee ylittämään tarjonnan. Kolmisopen koulua hyödynnetään matkailutarkoitukseen. Suunnitelma parantaa koko kunnan matkailullisia toimintaedellytyksiä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan toimiva monitoimitilaratkaisu. Rakennusten kustannustehokas käyttö saavutetaan tilojen korkealla käyttöasteella. Hyvällä suunnittelulla enemmän erilaisia tapahtumia ja toimintaa mahtuu samoihin tiloihin. Kun erilaisia toimintoja ja useita yrittäjiä käyttää samoja tiloja, vaaditaan yhteisten tilojen suhteen selkeä varausjärjestelmä. Ajatusta ei ole tyrmätty kyläläisten, seurojen eikä yrittäjien puolelta. Kysymyksessä on kaikkien etu. Selvityksessä käytettävän vähäisen ajan ja melko pienten resurssien takia yrittäjille lähdettiin tarjoamaan valmista ajatusta. Koulujen tulevaisuuden visiot oli mietitty yhdessä kyläläisten kanssa. 25

26 Selvityksen aikana kävi selvästi ilmi, että eri alojen yrittäjät ovat kiinnostuneita vuokratiloista. Monellakaan yrittäjällä ei ole resursseja hankkia omia tiloja. Vuokratasoa määriteltäessä pitää lähteä siitä, että kulut saadaan katettua. Yrittäjien vuokratasossa on otettava huomioon tilojen yhteiskäyttö. Kunnalle tuleva voitto tulee verotuloina ja elinkeinoelämän vilkastumisena. Selvityksessä ei ole tuotu esille yrittäjien nimiä, koska kiinteistöjen suhteen on paljon epävarmuustekijöitä. Yrittäjien kiinnostus on kuitenkin hyvä osoitus siitä, että tiloihin on tulijoita. Tärkeintä on tehdä oikeita päätöksiä oikeista asioista. Yrityksiä tulee ja menee. Ideat elävät. Yrittäjät vaihtuvat! Molemmat koulut mahdollistavat vuorovaikutteisen rinnakkaiselon kyläläisten ja yrittäjien välillä. Kuva 15 Mahdollisuus juhlia, Kumpusen liikuntasali Kyläkouluja lakkautetaan tänä päivänä kovaa vauhtia.. Koulu on usein viimeinen palvelu joka vielä o 26

27 n jäljellä. 7 Luettelo Kuvista KUVA 1 PESÄPALLOA KUMPUSELLA...8 KUMPUSENTIE 304 KUVA 2 KUMPUSEN KOULU...9 KUVA 3 KOLMISOPEN KOULU...10 KUVA 4 AKTIIVISIA KYLÄLÄISIÄ KOLMISOPELLA...11 KUVA 5 KUMPUSEN LATUVERKKO PUNAISELLA (LÄHDE: KUVA 6 KOLMISOPEN LATUVERKKO PUNAISELLA (LÄHDE: KUVA 7 KOLMISOPEN YLÄKERRAN MAJOITUSTILAT...15 KUVA 8 KOLMISOPEN RUOKAILU-, KEITTIÖ, LIIKUNTA- JA JUHLASALITILAT SEKÄ KYLÄLÄISTEN KOKOUSTILAT...16 KUVA 9 KOLMISOPEN KELLARIKERROS...17 KUVA 10 RAASION AMPUMARATA (LÄHDE: KUVA 11 KUMPUSEN PÄIVÄTALO...20 KUVA 12 KUMPUNEN PIENKOTITOIMINTA...21 KUVA 13 KUMPUSEN YLÄKERTA...22 KUVA 14 KUMPUNEN KELLARIKERROS...22 KUVA 15 MAHDOLLISUUS JUHLIA, KUMPUSEN LIIKUNTASALI Luettelo Taulukoista TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 Kv. 9.2.2015 / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat:

Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 Kv. 9.2.2015 / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat: Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 KIRKONKYLÄN KOULUN TILAVAIHTOEHDOT KUNNANHALLITUS 5.2.2015 Vaihtoehto VE 1 Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat: Rasilan päiväkoti

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely

Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Hattula, Hämeenlinna (sekä kantakaupunki että liitoskunnat), Janakkala Toteutus: Linnaseutu ry / Pitäjärinki-hanke

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien

Lisätiedot

Perustietoa Sukevasta

Perustietoa Sukevasta Sonkajärven kunta S Perustietoa Sukevasta Sukeva on n. 1000 asukkaan kylä vilkkaasti liikennöidyn Valtatie 5:n ja rautatien varressa Pohjois- Savossa. Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet avaavat yhteydet

Lisätiedot

29.7.2015 KIRKONKYLÄN KANSAKOULU

29.7.2015 KIRKONKYLÄN KANSAKOULU 29.7.2015 KIRKONKYLÄN KANSAKOULU Kärkölän kunta myy Kirkonkylän kansakoulun. Kiinteistöllä sijaitsee kaksi koulurakennusta, joista vanhempi, hirsirunkoinen puukoulu on rakennettu 1905 ja peruskorjattu

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN sivu 1 / 7 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN Osoite: Vohdensaarentie 90 Kiinteistötunnus: 895 472 5 6 895 472 5 9 895 472 5 162 (määräala) Tontin pinta-ala: yhteensä n. 1.2 ha Rakennukset:

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella MYYDÄÄN Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella - Kolme oppilaitosrakennusta - Viisi oppilasasuntolarakennusta - Yksi kurssiasuntolarakennus - Yksi neljäasuntoinen

Lisätiedot

Paukarlahden. kyläsuunnitelma. Paukarlahden. kyläyhdistys

Paukarlahden. kyläsuunnitelma. Paukarlahden. kyläyhdistys Paukarlahden Paukarlahden kyläyhdistys kyläsuunnitelma VISIO Paukarlahti on vuonna 2020 vireä ja aktiivinen kylä, jota turvallinen ja helppokulkuinen Viitostie yhdistää kylätienä. Kylä tarjoaa maaseutumaista

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY www.kanavuori.fi YLEISESITTELY SISÄLLYSLUETTELO KOY Vuoriluolat yleisesittely Yleisesittely alueesta Esikunnan alue Luolastot Rantarakennusten alue Ranta-alueet Kylmävarastot

Lisätiedot

Kylätoimijain Talouspakki Tampere 16.10.2013 Kyläkoulusuunnitelma

Kylätoimijain Talouspakki Tampere 16.10.2013 Kyläkoulusuunnitelma Kylätoimijain Talouspakki Tampere 16.10.2013 Kyläkoulusuunnitelma Koskikara Oy, Rutalahti Kirsi Tarkkanen Millainen kylä on Rutalahti? Yksi Joutsan kunnan kylistä Kylä, jossa kolme kuntaa kohtaavat Parisensataa

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

KYLÄOHJELMAN TOTEUTUS 2014-Asuminen ja ympäristö

KYLÄOHJELMAN TOTEUTUS 2014-Asuminen ja ympäristö KYLÄOHJELMAN TOTEUTUS 2014-Asuminen ja ympäristö Maankäytön suunnittelu Tonttimarkkinointi Maisemankunnostus Uusia asukkaita Hyödynnettävä kyläkaavan antamat rakentamisen mahdollisuudet kylillä Tonttityöryhmän

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT

Lisätiedot

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Pori 609 Lampaluoto 420 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö 2. Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-

Lisätiedot

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 TOIMINTAA, NEUVONTAA JA RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry JyväsRiihi ry Kaikille avoin maaseudun kehittämisyhdistys o Liittymisjäsenmaksu

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 48 19.05.2015. 48 Asianro 2577/10.03.02.04/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 48 19.05.2015. 48 Asianro 2577/10.03.02.04/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 34 21.4.2015 48 Asianro 2577/10.03.02.04/2015 Alavan toimintakeskuksen tilojen käytön organisointi syyskaudella 2015 Päätöshistoria 21.4.2015 34 Taustaa Perusturvan

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI. Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari

KIINTEISTÖARVIOINTI. Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari KIINTEISTÖARVIOINTI Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari Laatinut Ralf Rehnberg 7.4.2014 1. Yleistä Toimeksiantaja Paraisten kaupunki / kaupungingeodeetti Susanna Lönnberg Arvioitsija Kiinteistöarviointitoimisto

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka:

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka: 25.01.2016 1. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50 Paikka: Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne Paikalla: Veikko Rantala, Auranmaan kansalliset seniorit Seppo Eskola, Pöytyän sotaveteraanit Jaakko Mäkelä, Eläkeliiton

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 1 Kuvat: Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 2 Sisältö

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKAREKISTERI

LIIKUNTAPAIKKAREKISTERI LIIKUNTAPAIKKAREKISTERI YLEISURHEILUKENTÄT 1121 Saharan urheilukenttä 350 m/5 r Siilinpää 1 2 78 pk 3534350 6996870 K 1142 Ahmon urheilukenttä 400 m/8 r Kirkonmäki 1 2 84 3533218 6997585 K PALLOKENTÄT

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Palvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo

Palvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo PALVELUASUNTOHAKEMUS Palvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo Tarvittavat liitteet Lääkärintodistus

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 3 27.01.2015 Kunnanhallitus 36 04.02.2015 Kunnanvaltuusto 5 04.03.2015 Kunnanhallitus 121 08.06.2015 VAHIJÄRVEN KOULU

Tekninen lautakunta 3 27.01.2015 Kunnanhallitus 36 04.02.2015 Kunnanvaltuusto 5 04.03.2015 Kunnanhallitus 121 08.06.2015 VAHIJÄRVEN KOULU Tekninen lautakunta 3 27.01.2015 Kunnanhallitus 36 04.02.2015 Kunnanvaltuusto 5 04.03.2015 Kunnanhallitus 121 08.06.2015 VAHIJÄRVEN KOULU TEKLTK 3 Valmistelija: vs. tekninen johtaja Antti Kailio Askolan

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja /0 () 7 Asianro 89/0.00.0.0/0 Alueen varaaminen Männistön kaupunginosan korttelista 0 (Untamonkatu) / Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 224 16.12.2015. 224 Asianro 8457/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 224 16.12.2015. 224 Asianro 8457/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) 224 Asianro 8457/10.00.02.01/2015 Tonttien 297-25-80-1 (Jynkän koulu) ja 297-43-17-1 (Karttulan koulu) vuokraaminen / Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat Kiinteistöjohtaja

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

www.rukajarvenkoulu.fi Sijainti

www.rukajarvenkoulu.fi Sijainti www.rukajarvenkoulu.fi Sijainti 66 7'47.50"N, 29 12'35.63"E Rukajärventie 51, Kuusamo Kitka n. 10 km Kiutaköngäs n. 40 km Karhunkierros n. 25 km Ruokakaupat Rukakeskus RUKA Vuosseli Kuusamon luonto on

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA

Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA 27.5.2014 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 3 2 PÄIVÄKODIN NYKYINEN TILANNE 3 2.1 TOIMINNAN MITOITUSPERUSTEET 4 3 KUNTALAISTEN TALO 4 3.1 AIEMMAT TARKASTELUT 5 3.2 PÄIVÄKODIN

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava"

Visio vuoteen 2020 Onnellinen Kerava erava Keravan kaupungin strategia 2020 Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava" Viherkaupunki jossa kaikkien on hyvä olla. Keravan missio Kerava on metropolialueen kärjessä kulkeva, vetovoimainen, rohkea,

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 Tutustumiskohteet Münchenissä A Palvelutalo Wohnen im Viertel B Monen sukupolven talo C Palvelutalo Wohnen im Viertel GEWOFAG Wohnen im Viertel

Lisätiedot

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto Tutkimuksen Tulokset Ja ideoiden esitteleminen Tutkimus Nuoret asiakaskohderyhmänä: Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen Nuorten tavoittaminen Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014): Nuorten parissa työskentelevät

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi Sivu 1 / 5 YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki TARJOUS 21.5.2014 Realia Management Oy Juha Kivelä juha.kivela@realia.fi Hallintorakennus 31, Sipoo, Nikkilä Kiitämme mahdollisuudesta tarjota Sipoon

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot