Työstä kasvua Suomeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työstä kasvua Suomeen"

Transkriptio

1 Työstä kasvua Suomeen Akavan hallitusohjelmatavoitteet vuosille

2 SISÄLLYS Työstä kasvua Suomeen 3 1 Julkinen talous tasapainoon ja verotus kannustavaksi 5 2 Työuriin pituutta työelämää kehittämällä 8 3 Työelämään lisää turvaa ja pysyvyyttä 11 4 Tasa-arvoa työpaikoille 12 5 Toimivat työmarkkinat ja tehokkaat työvoimapalvelut 14 6 Julkisen sektorin rakenteet uudistettava 17 7 Sosiaali- ja terveyspalvelujen painopiste ennaltaehkäisyyn 19 8 Uskottava eläke- ja sosiaaliturva 20 9 Sivistys-, koulutus- ja korkeakoulupolitiikka Elinkeinopolitiikalla uusia työpaikkoja Suomi Euroopassa ja maailmalla 29 Hyväksytty Akavan hallituksessa Piirrokset: Samuli Siirala Painopaikka: Libris, 2014 ISBN

3 Työstä kasvua Suomeen Akavan keskeiset tavoitteet hallituskaudelle Akavan mielestä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli ja julkisen talouden rahoitus voidaan turvata, jos Suomella on rohkeutta uudistaa rakenteita sekä panostaa osaamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Hyvinvointiyhteiskuntamme pelastaminen vaatii lisää työpaikkoja, lisää veronmaksajia, lisää verotettavia työtunteja sekä lisää tuottavuutta. Lähivuosien ja pidemmän aikavälin näkymät ovat haasteelliset Suomen taloudelle. Samalla väestön ikääntyminen rajoittaa työvoiman tarjontaa ja väestön hyvinvointitarpeet kasvattavat voimakkaasti julkisen sektorin menoja. Suomen työllisyysastetavoitteeksi tulee asettaa vähintään 75 prosenttia. Sen saavuttaminen edellyttää ennakkoluulottomia toimenpiteitä työurien pidentämiseksi, työssä jaksamisen parantamiseksi, osaamisen kehittämiseksi sekä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nuorten syrjäytymistä tulee ehkäistä ja erityisesti vuotiaiden mahdollisuuksia jatkaa työssä pitää parantaa. Työurat pidentyvät, jos panostetaan hyvään johtamiseen, työelämän laatuun, ikäohjelmiin ja kaikenikäisten sekä osatyökykyisten työn arvostamiseen. Painopiste siirretään työttömyyden alkupuolelle siten, että henkilön jäädessä työttömäksi hänen palvelutarpeensa arvioidaan yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Työn tekemisen kannusteista on huolehdittava ja on varmistettava, että verotus tukee työllistymistä ja elinkeinoelämän vahvistamista. 3

4 Suomen kilpailukyky rakentuu jatkossakin osaamisesta. Jokaisen suomalaisen on saatava tasavertaiset mahdollisuudet oppia ja hyötyä osaamisestaan läpi työuran ja elämän. Suomen osaamistason on jatkuvasti noustava julkisen talouden tilanteeseen katsomatta. Hallitus valmistelee työlainsäädäntöön, työelämän kehittämiseen ja työelämän sosiaalivakuutukseen liittyvät linjaukset ja lainsäädäntömuutosesitykset kolmikantaisesti työmarkkinaosapuolten kanssa. Suomen kilpailukyky rakentuu osaamisesta. Akavan keskeiset tavoitteet vuosille Julkinen talous saatetaan tasapainoon ja talous kasvuun. 2 Työn kannustavuutta lisätään alentamalla työhön kohdistuvia veroja. 3 Suomalaisten osaamistason jatkuva parantuminen varmistetaan kaikilla tasoilla. Jatketaan korkeakoulujen laadullista ja rakenteellista kehittämistä. 4 Kansallisten t&k-panostusten osuus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, jotta kansantalous voidaan tasapainottaa osaamispohjaisen viennin lisäyksellä. 5 Yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan, yritystukijärjestelmää uudistetaan ja infrastruktuurin toiminta turvataan. 6 Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus toteutetaan ja kuntauudistusta jatketaan vähentämällä kuntien määrää. Valtion aluehallinto uudistetaan. 7 Työuria pidennetään parantamalla työhyvinvointia ja turvaamalla työterveyshuollon ja opiskelijaterveydenhuollon toimintaedellytykset. Erityishuomiota kiinnitetään ennaltaehkäiseviin toimiin. 8 Ammattiliitoille säädetään kanneoikeus työelämäasioissa ja lisätään voitollisten yritysten vastuuta irtisanottavista. 4

5 1 Julkinen talous tasapainoon ja verotus kannustavaksi Julkinen talous saatetaan tasapainoon ja talouskasvu vakaalle pohjalle. Julkisen talouden sopeuttamista jatketaan tulevalla vaalikaudella tukemalla osaamiseen perustuvaa talouskasvua ja työllisyyttä turvaten julkisten palveluiden riittävä saavutettavuus ja laatu. Julkisen talouden tasapainottamiseksi tehdään edelleen rakenteellisia uudistuksia. Julkisen talouden kestävyys varmistetaan kasvulla ja työllisyydellä, vahvistamalla julkisen sektorin toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä tehtävien priorisoinnilla. Kannustava verotus Verotusta kehitetään ensisijaisesti kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Ansiotuloverotusta lasketaan asteittain EU-15 -maiden tasolle kaikissa tuloluokissa. Ylin työtuloihin kohdistuva rajaveroaste lasketaan 50 prosenttiin. Ansiotuloverotuksen veroperusteisiin tehdään inflaatiotarkistuksia yleistä ansiokehitystä vastaavasti kaikissa tuloluokissa. Väliaikaiseksi tarkoitettu ns. solidaarisuusveroporras poistetaan vuonna Jatketaan kannustinloukkujen purkamista. Asumistukea kehitetään yhdessä ansiotulovähennyksen ja työtulovähennyksen kanssa tavoitteena purkaa kannustinloukkuja nykyistä kustannustehokkaammin. Työtulovähennys valtion verotuksessa porrastetaan huollettavien lasten lukumäärän mukaan siten, että korotettua vähennystä saisi pienempituloinen puoliso. Näin lievennetään yksinhuoltajien kannustinloukkuja ja edistetään äitien työssäkäyntiä. Yhteisöverotuksen kilpailukyky suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme varmistetaan. Selvitetään mahdollisuudet kehittää yhteisöverotusta siten, että jatkuvasti työllisten määrää lisäävien yritysten voittoja verotettaisiin kannustavasti verrattuna voiton nostamiseen ulos yrityksestä. Yritysten voittojen kanavoiminen työllistäviin investointeihin auttaisi rakentamaan uutta talouskasvua. Kulutus- ja haittaveroja korotetaan tarvittaessa maltillisesti samalla kun ansiotuloverotusta kevennetään. Kulutusverojen korotukset kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan haittaveroihin, kuten alkoholi- ja tupakkavero sekä ympäristöveroihin. Kotitalousvähennys palautetaan vuoden 2011 tasolle. Vähennyskelpoista olisi 60 prosenttia työkustannuksista ja vähennyksen enimmäismäärä 3000 euroa. Kotitalousvähennystä kehitetään niin, että siivous-, hoito- ja hoivapalveluiden käyttö lisääntyy. 5

6 Työssäkäyvän mahdollisuuksia järjestää alentuneen toimintakyvyn omaavan omaisen hoitoa parannetaan erityisellä omaishoitovähennyksellä verotuksessa. Vähennyksellä korvataan ostettua hoito- ja hoivatyötä, joka tehdään ikääntyneiden vanhempien, vaikeasti sairaiden lasten tai puolison hyväksi. Harmaan talouden torjumiselle laaditaan jatko-ohjelma, jossa vuosittaisten verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen sekä takaisinsaatujen rikoshyötyjen tavoitemäärä kaksinkertaistetaan nykyisestä tasosta ( miljoonaa euroa). Resursseja lisätään sekä verotarkastuksiin että harmaan talouden seurantayksikköön. Lisäksi luodaan ilmiantajien suojelujärjestelmä ja kovennetaan sakkoja harmaan talouden toimijoille. Verotuksen toimeenpanoa parannetaan, mikä tehostaa samalla harmaan talouden torjuntaa. Korvauksettomia ylitöitä käsitellään jatkossa osana harmaata taloutta. 6

7 Vahva kasvu ja työllisyys luovat kestävän julkisen talouden. 7

8 2 Työuriin pituutta työelämää kehittämällä Työuria pidennetään monilla eri toimenpidekokonaisuuksilla. Ammattitaitoa ylläpidetään ja vahvistetaan koko työuran ajan. Työaikojen vastattava työelämän tarpeita Käynnistetään selvitys työaikalain toimivuudesta asiantuntijatyössä. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa keinoja, joiden avulla kaikki työtai virkasuhteessa tehtävä asiantuntijatyö tulee samanarvoiseen asemaan, siihen katsomatta, missä ja milloin työ fyysisesti tehdään. Lisäk- 8

9 si varmistetaan, että työntekijällä on riittävä palautumismahdollisuus kaikessa työnantajan lukuun tehtävässä työssä ja matkustamisessa. Työaikajoustojen ehtojen ja edellytysten turvaamiseksi työaikapankkijärjestelmän pääpiirteet, säästetyn vapaan käyttöoikeus ja siihen liittyvät muut työaikasuojelun vähimmäisehdot kirjataan lakiin. Lainsäädännöllä edistetään muidenkin joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönottoa, toimivuutta ja seurantaa. Työnantajan on vuosittain selvitettävä henkilöstölle, kuinka työajan seuranta on järjestetty ja varmistettava, että se kattaa kaikki työntekijät katsomatta siihen, missä ja milloin työ tehdään. 9

10 Osittaisen työkyvyn hyödyntämiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi säädetään työntekijän oikeudesta osa-aikatyöhön terveydellisillä ja sosiaalisilla syillä. Kriteereissä huomioidaan työuran pituus ja mahdollisuudet muokata työtä. Työterveyshuoltoa vahvistetaan ja psykososiaalisen työsuojelun valvontaa parannetaan Työterveyshuollon ja opiskelijaterveydenhuollon asema ja rahoitus turvataan sote-uudistuksessa. Opiskelijaterveydenhuolto nähdään osana työurien pidentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. YTHS-malli laajennetaan kattamaan ammattikorkeakouluopiskelijat. Opiskeluterveydenhuollon rahoitus siirretään sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksesta työtulovakuutukseen. Työkykyä uhkaaviin tekijöihin, kuten liiallinen työsidonnaisuus, informaatiotulva, kiire sekä jatkuvat kehittymis- ja muutospaineet, kehitetään lainsäädännöllisiä, työsuojeluvalvontaan liittyviä ja työpaikkakohtaisia ratkaisuja, joiden tukena on riittävästi tutkittua tietoa. Psykososiaalisen kuormituksen ja sen ennaltaehkäisyn tutkimukseen kohdennetaan resursseja lisäämällä Työterveyslaitoksen pitkäkestoisia tutkimusohjelmia. Kaikkien henkilöstöryhmien oikeus olla mukana työsuojeluyhteistyössä ja valita heitä edustava työsuojeluvaltuutettu turvataan laissa. Henkilöstöryhmien määrittelyn on tapahduttava työsuojeluyhteistyössä vastaavalla tavalla kuin työpaikan muussa yhteistoiminnassa. Työnantajan velvoitteita puuttua työssä kiusaamiseen, häirintään ja muuhun psyykkiseen väkivaltaan samoin kuin fyysiseen väkivaltaan täsmennetään lainsäädännössä. Sama koskee väkivaltatilanteiden tilastointia ja jälkihoitoa. Työelämä hanketta jatketaan toimiala-, alue- ja työpaikkakohtaisen työhyvinvointi-, johtamis- ja muun kehittämistyön tueksi. Tavoitteena on, että työpaikkojen saatavilla on ajantasaisia ja mahdollisimman konkreettisia asiantuntijapalveluja, erityisesti johtamisen ja esimiestyön tueksi. Kaikilla henkilöstöryhmillä pitää olla oikeus valita työsuojeluvaltuutettu, joka edustaa heitä. Työpaikan kosteusvauriomikrobien aiheuttamat terveysongelmat saatetaan tapaturmavakuutus- ja ammattitautilaissa säädetyn turvan piiriin. Kosteusvaurioista aiheutuvien terveyshaittojen tutkimusta ja hoitoa varten perustetaan yliopistosairaaloiden yhteyteen osaamiskeskuksia, jota vastaavat myös koulutuksesta. 10

11 3 Työelämään lisää turvaa ja pysyvyyttä Lainsäädäntöä täydennetään siten, että työnantajan vastuu muutosturvan rahoituksesta lisääntyy tilanteissa, joissa voitolliset yritykset irtisanovat tuotannollistaloudellisin perustein. Irtisanominen on työnantajalle nyt liian helppo ja halpa tapa reagoida muutoksiin ja siirtää liiketoimintariskiä työntekijöiden kannettavaksi. Ammattiliitoille kanneoikeus työelämäasioihin Harmaaseen talouteen puuttumiseksi ja työntekijöiden taloudellisen ja oikeudenkäyntiriskin pienentämiseksi säädetään laki työelämän ryhmäkanteesta, jossa ammattiliitto voi laittaa kanteen vireille henkilön puolesta. Palkansaajan asemaa vahvistetaan kaikissa työsuhdemuodoissa Säädetään irtisanoutumismahdollisuus yli kuusi kuukautta kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin, jotta työntekijällä on parempi mahdollisuus rakentaa eheää työuraa ja tarvittaessa vaihtaa työpaikkaa. Työsuhteen määritelmää laajennetaan myös niihin, jotka työskentelevät toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa. Työpaikanvaihto ei saa hankaloitua kilpailukieltosopimuksen tai vastaavan rajoituksen vuoksi. Lainsäädäntöä muutetaan siten, että kilpailukieltosopimuksen käyttömahdollisuus työ- ja virkasuhteiden sekä niihin rinnastettavien palvelussuhteiden jälkeisenä aikana poistuu. Aloitetaan lainsäädäntöhanke, jossa tavoitteena on, että kaikki työtai virkasuhteessa tehtävä työ on samanarvoisessa asemassa siihen katsomatta, missä työ tehdään. Kilpailukieltosopimukset eivät saa hankaloittaa työpaikan vaihtoa. 11

12 4 Tasa-arvoa työpaikoille Vanhempainvapaajärjestelmää uudistetaan ottamalla käyttöön nk malli. Vanhempien yhteinen 6 kuukauden jakso voidaan käyttää osa-aikaiseenkin työntekoon, myös jaksotetusti kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Lisäksi säädetään perhevapaalta palaavan työntekijän jälkisuojasta. Täsmätoimia perusteettomien palkkaerojen kitkemiseksi Tasa-arvolain perusteella kielletyn syrjinnän poistamiseksi tasa-arvovaltuutetulle säädetään oikeus nostaa kanne syrjityn puolesta. Lisäksi otetaan käyttöön vapaaehtoinen sovittelumenettely. Valmistellaan palkkaohjelma, joka parantaa koulutettujen, naisvaltaisilla aloilla työskentelevien naisten palkkausta. Samapalkkaohjelmaa jatketaan ja sen resursseja kohdennetaan uudelleen. Aiempien ohjelmien rahoituksella toteutettujen tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia ja niiden tuottamaa osaamista viedään työpaikoille luomalla yhden luukun palvelupiste, josta henkilöstön edustajat, työpaikat, palkansaajajärjestöt ja työnantajajärjestöt saavat maksutonta neuvontaa oman toimintansa kehittämiseksi. Tasa-arvopolitiikan koordinaatiota vahvistetaan. Hajanaiset ja päällekkäiset toiminnot eri ministeriöissä ja laitoksissa kootaan yhteen tasaarvoasioita koordinoivaksi kolmikantaiseksi neuvottelukunnaksi. Pörssiyritysten hallitusten sukupuolikiintiöistä säädetään lailla, mikäli itsesääntely ei tuota tuloksia vuoteen 2018 mennessä. 12

13 Perhevapaiden malli parantaa tasa-arvoa ja tuo joustavuutta perheiden arkeen. 13

14 5 Toimivat työmarkkinat ja tehokkaat työvoimapalvelut Nuorten syrjäytyminen estettävä Nuorten putoaminen koulutuksesta perusasteen jälkeen ja syrjäytyminen vaativat ennalta ehkäiseviä toimia. Nuorille tulee velvollisuus osallistua koulutukseen tai koulutukseen valmentavaan toimintaan 18 ikävuoteen asti. Varmistetaan riittävästi monipuolisia koulutuspaikkoja opintojen suorittamiseen sekä oppilaitoksen tarjoama riittävä pedagoginen tuki. Tuki- ja ohjaustoimille taataan riittävät resurssit. Nuoren tuki ja ohjaus yhden luukun periaatteella varmistetaan, jolloin päävastuutaho on määritelty selkeästi. 14

15 Ammatinvalinnan ohjausta kehitetään ja tehostetaan. Lisäksi varmistetaan, että nuoret saavat kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Parempia työvoimapalveluita korkeakoulutetuille Varmistetaan, että kaikissa TE-toimistoissa on nimetty vastuuhenkilö, joka perehtyy korkeasti koulutettuun asiakaskuntaan ja heidän palvelutarpeisiinsa. Korkeakouluille taataan kattavat ja laadukkaat ura- ja rekrytointipalvelut, joiden avulla sujuvoitetaan nuorten siirtymistä työelämään ja vahvistetaan ammatti-identiteettiä. Yhteistyötä korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelujen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tiivistetään luomalla korkeakoulutettujen ohjaus- ja neuvontapalveluista vastaaville tiivis keskinäinen yhteydenpitofoorumi ja hyvät mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen. Korkeasti koulutettujen työttömien työvoimapalveluja tehostetaan. Julkisissa työvoimapalveluissa lisätään korkeasti koulutetuille työttömille työnhakijoille tarjolla olevien laadukkaiden henkilökohtaisten palveluiden käyttöä työmahdollisuuksista tiedottamisessa, työnväli- 15

16 tyksessä, valmennuksissa, koulutuksissa sekä osana palvelutarpeen arviointia. Palvelut voivat olla yksityisesti tai julkisesti tuotettuja. Ostopalveluilla tavoitellaan tuloksellisuutta, mikä on otettava huomioon myös hinnoittelussa. Julkisten työvoimapalveluiden kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta parannetaan, varsinkin ostopalveluissa, esimerkiksi tulokseen eikä niinkään suorittamiseen perustuvalla palkitsemisella. Laatua ja läpinäkyvyyttä ennakointityöhön Nuorten ikäluokkien sekä aikuisväestön koulutuksen ennakointijärjestelmistä muodostetaan yhteensopiva ja kokonaisuuden huomioonottava järjestelmä. Saatu ennakointitieto hyödynnetään tehokkaammin päätöksenteossa. Varmistetaan, että ennakointitiedon käyttö on läpinäkyvää koulutustarpeen määrittelyssä niin, että ulkopuoliset tahot pystyvät havainnoimaan täsmälliset syy- ja seuraussuhteet sekä ennakoinnin lopputulokseen vaikuttaneet tekijät. Ennakointijärjestelmään vakiinnutetaan skenaariotyöskentelyn vaihe, jossa työvoimatarvetta arvioidaan monipuolisesti toimialojen ja koulutuksen laadullisen kehittymisen, työmarkkinoiden kehittämisen ja koulutuspoliittisten tavoitteiden näkökulmasta. Työhön otetaan sidosryhmät laajasti mukaan. Koulutuksen ennakointijärjestelmän laatua ja läpinäkyvyyttä kehitetään. Maahanmuuttajien osallistamiseen panostuksia Maassa pysyväisluontoisesti asuvien maahanmuuttajien osaamis- ja koulutustasoa nostetaan nykyistä järjestelmällisemmin. Heidän työllistymistään edistetään ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen esteitä raivataan. Kiinnitetään huomio niihin ryhmiin, joilla on suurin riski jäädä koulutusta vaille. Tuetaan maahanmuuttajien tasa-arvoisen kohtelun lisääntymistä ja varmistetaan, että heillä on samat työsuhteen ehdot kuin muilla. 16

17 6 Julkisen sektorin rakenteet uudistettava Kuntauudistusta jatkettava Meneillään olevaa kuntauudistusta jatketaan ja tehostetaan. Kuntien määrää vähennetään edelleen. Laadukkaammat koulutus-, kaavoitus-, ja elinkeinopalvelut edellyttävät vahvoja peruskuntia, jotka selviytyvät pitkäjänteisesti velvoitteistaan. Kunnan on selvitettävä kuntien yhdistymistä, jos kasvatus- ja opetuspalveluiden saavutettavuus jää kunnassa alle maan keskiarvon. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja mukanaoloa lisätään muutosprosesseissa. Kuntien lakisääteisten tehtävien määrää vähennetään, jotta tulevaisuudessa voimavarat riittävät keskeisten tehtävien hoitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluiden palvelukokonaisuus ja niiden saavutettavuus määritellään lainsäädännössä. Samalla määritellään taso- ja laatukriteerit. Myös palveluiden toteuttamistapoja ja vastuukysymyksiä arvioidaan. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen toteutus varmistetaan Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus toteutetaan viiden sote-alueen mallin pohjalta, jossa yhdistetään perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja rahoittaminen. Palveluiden järjestäminen, rahoittaminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan niin, että sama organisaatio vastaa sekä palveluiden rahoituksesta että niiden laadullisesta ja tehokkaasta järjestämisestä koko vastuuväestölle. Palveluja tuottavat edelleen kunnat, kuntayhtymät, yksityiset tuottajat, järjestöt, säätiöt ja valtio. Uudistuksessa parannetaan yksityisen sektorin mahdollisuuksia tulla mukaan julkisen järjestämisvastuun alaiseksi tuottajaksi, jolloin asiakkaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ja raha seuraa potilasta vaikuttavammin kuin nykyjärjestelmässä. Vaikuttavuuden arvioinnissa huomioidaan yhteiskunnan ja veronmaksajien kokonaisetu esimerkiksi verokertymän ja toimintavarmuuden osalta. Rakenneuudistus kytketään rahoituksen uudistamiseen niin, että rahoituslähteet säilytetään edelleen monikanavaisina, jolloin rahoitus tulee jatkossakin verotuloina, työnantajilta, työntekijöiltä, opiskelijoilta sekä asiakasmaksuina. Kuntien ja valtion rahoitusvastuut selkeytetään. Uudistuksen yhteydessä selvitetään muitakin vastuunsiirtoja sote-alueille, kuten esimerkiksi matkakorvausten ja lääkinnällisen kuntoutuksen osalta. Henkilöstö otetaan mukaan julkisen sektorin rakenteiden uudistamiseen. Valtionhallintoa ja aluehallintoa uudistetaan Ministeriöt yhdistetään yhteisen valtioneuvoston kanslian alaisiksi osastoiksi. Henkilöstöä ei saa kuitenkaan siirtää vasten tahtoaan ja palkkausjärjestelmästä tehdään oikeudenmukainen. 17

18 Valtionhallinnossa otetaan käyttöön päätösten vaikutusten arviointi eri lähtökohdista. Näin saadaan eri uudistusten ja päätösten todelliset vaikutukset esille. Tavoitteena on laadukkaampi valmistelu ja päätöksenteko. Maakuntajaosta tehdään perusjako aluehallinnolle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia ja aluehallintovirastoja yhdistetään. Kaikista ELY:istä tehdään täyden palvelujen ELY:jä ja niiden määrää vähennetään. Valtionhallinnon palvelujen keskittämisessä huolehditaan saatavuudesta ja kattavuudesta. Aluehallintoa uudistetaan asiakkaan ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta. Kansalaisen kannalta on selkeintä, että valtion aluehallinto noudattaisi eri palveluissaan samoja rajoja, esimerkiksi jaottelu turvallisuuteen liittyviin sekä elinkeino- ja työllisyyspalveluihin. Suomeen perustetaan Euroopan neuvoston suosituksen mukainen riippumaton tuomioistuinvirasto, joka vastaa tuomioistuinten resursoinnista ja hallinnosta. Tavoitteena on turvata tuomioistuinten riippumattomuus ja saattaa tilanne muiden Pohjoismaiden tasolle. Tuomioistuimet ovat ainoa oikeuslaitoksen osa-alue, jolla ei ole itsenäistä keskushallintoviranomaista. Valtion aluehallinnon rakenteita uudistetaan. Oikeudenhoidon uudistamista varten asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea suunnittelemaan oikeusvaltion tulevaisuutta ja siihen vaadittavia uudistuksia. Parlamentaarisen komitean avulla saadaan suunnitelmallisuutta sekä vaali- ja hallintokausien ylittävää jatkuvuutta oikeudenhoitoon tarvittaviin määrärahoihin. 18

19 7 Sosiaali- ja terveyspalvelujen painopiste ennaltaehkäisyyn Terveyspolitiikan painopiste siirretään ennaltaehkäisyyn ja väestön terveyden edistämiseen. Tavoitteeksi asetetaan, että Suomesta tulee ennaltaehkäisevän terveydenhuollon mallimaa. Tarvittavat resurssit saadaan nostamalla koko terveydenhuollon tuottavuutta sekä ennalta ehkäisevien toimenpiteiden kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, erityisesti huomioiden terveyden sosiaalisen epätasa-arvon poistaminen, otetaan osaksi yhteiskuntapolitiikan päätöksentekokulttuuria kaikilla hallinnonaloilla ja päätöksenteon tasoilla. Potilaan pääsy hoitoon ilman aiheetonta viivettä edistää terveyden palautumista, toimintakykyä ja hyvinvointia. Suomesta tehdään ennaltaehkäisevän terveydenhuollon mallimaa. Koko väestölle turvataan yhdenvertainen mahdollisuus sosiaalista hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukeviin ja sosiaalisia ongelmia ja sairauksia ehkäiseviin palveluihin. Ikääntyvän väestön palvelujen painotus siirretään laitoshoidosta avohuollon palveluihin kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja palveluohjausta. Lapsiperheille tarkoitetut moniammatillisen tuen ja lastensuojelun ehkäisevät palvelut koordinoidaan nykyistä tehokkaammin. Näitä ovat esimerkiksi neuvolapalvelut, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, lapsiperheiden kotipalvelu, neuvolapsykologin ja neuvolan perhetyöntekijän palvelut ja aikuisten päihdehoitopalvelut. Turvataan kuntien lapsi- ja nuorisotyön resurssit ja kehitetään kolmannen sektorin ja kansalaisjärjestöjen täydentäviä palveluita. Nyt sijoitetut resurssit vähentävät sosiaalisten ongelmien kustannuksia tulevaisuudessa. Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle nuorelle turvataan alueellisesti kattava ja yhdenvertainen opiskeluterveydenhuolto. 19

20 8 Uskottava eläke- ja sosiaaliturva Eläkejärjestelmään tehtävät muutokset valmistellaan jatkossakin kolmikantaisesti. Valmistelussa kiinnitetään huomiota säännösten ja eläkejärjestelmän pitkäjänteisyyteen. Huolehditaan siitä, että työeläkkeitä varten kerättyjä varoja käytetään ainoastaan työeläkelainsäädännössä määriteltyihin tarkoituksiin. Työeläkevarat tulee edelleen sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti myös valmisteltavana olevassa työeläkelaitosten vakavaraisuusuudistuksessa. Eläkelaitosten tehokkuuden lisäämiseksi kehitetään järkevää kilpailua eläkelaitosten välillä. Kilpailu ei kuitenkaan saa haitata eläkejärjestelmän ydintehtävien hoitamista vakuutettujen kannalta. Kilpailun tarkoituksena ei myöskään saa olla hajautetun järjestelmämme toimijoiden vähentäminen. Yhdistetään vakuutuskassa- ja eläkesäätiölaki yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Sosiaaliturvaa kehitetään Painopiste siirretään pitkäaikaistyöttömyyden tukitoimista työttömyyden alkupuolelle siten, että henkilön jäädessä työttömäksi hänen palvelutarpeensa arvioidaan yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös yksityisen sektorin osaamista. Työnteko on ensisijainen keino turvata toimeentuloa. Sosiaaliturva takaa riittävän toimeentulon työnteon katkoksissa ja yhdessä sosiaalija terveydenhuolto- sekä työvoimapalvelujen kanssa tukee työhön paluuta. Lähtökohtaisesti työnteon tulee aina olla sosiaaliturvalla elämiseen verrattuna taloudellisesti kannattavampaa. Työttömyysturvan rahoitus ylläpidetään etuudet turvaavalla tasolla ja nykyinen kassajärjestelmä säilytetään. Työnteko on ensisijainen keino turvata toimeentuloa. Työttömyysturvaa kehitetään edelleen aktiivisuutta suosivaan suuntaan. Erityisesti tulee tarkastella omaehtoisen kouluttautumisen vaikutusta työttömyysetuuteen. Järjestelmässä tulee karsia elementit, jotka turhaan aiheuttavat etuuden menetyksen tilanteissa, joissa vakuutettu pyrkii kouluttautumalla parantamaan työmarkkina-asemaansa. 20

21 9 Sivistys-, koulutus- ja korkeakoulupolitiikka Koulutus ja tutkimus nähdään keskeisenä investointina Suomen tulevaisuuteen. Laadukkaasta koulutusketjusta varhaiskasvatuksesta alkaen on huolehdittava. Koulutusjärjestelmän kehittämistä koskevissa ratkaisuissa varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus nostaa omaa koulutustasoaan ja osaamistaan läpi työuran ja elämän asuinpaikastaan ja varallisuudestaan riippumatta. Koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmä kannustaa parantamaan koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Koulutus on tärkeä sijoitus tulevaisuuteen. Käynnistetään kehittämis- ja tutkimushanke digitalisaation vaatimusten huomioimiseksi koulutusjärjestelmässä, tutkimuksessa sekä aikuis- ja täydennyskoulutuksessa. Suomalaisten työmarkkinoiden jakoa miesten ja naisten aloihin puretaan koulutuspolitiikan keinoin. Lapsille on annettava tasa-arvokasvatusta jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Tämä edellyttää muun muassa opetustehtävissä toimivien täydennyskoulutusta sekä eri oppimismenetelmien ja oppimateriaalin sukupuolivaikutusten kehittämistä. Lukiokoulutuksen kehittämisessä varmistetaan sekä laaja että syvä yleissivistävyys keskeisimmissä aineissa. Lukiokoulutuksen osaamistavoitteita ja pedagogiikkaa kehitetään sen omista lähtökohdista. Toisen asteen sisäistä yhteistyötä lisätään mahdollisuuksien mukaan edellä mainittujen reunaehtojen puitteissa. Laatua ja vaikuttavuutta korkeakoulutukseen Korkeakouluopintoja varten luodaan osa-aikaisen opiskelijan status, jonka opintososiaaliset edut poikkeavat kokopäiväisen opiskelijan eduista. Tavoitteena on taata joustavat opiskelumahdollisuudet erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Muutos huomioidaan korkeakoulujen rahoituksessa ja toimintaedellytyksissä. Tavoitteeksi asetetaan, että, vuonna 2019 kaikista korkeakouluopiskelijoista 80 prosenttia valmistuu tavoiteajassa ja että kaikki suorittavat ainakin alemman korkeakoulututkinnon. Jokaisella kandidaattitutkinnon suorittaneella on oikeus palata suorittamaan ylempi korkeakoulututkinto 2 4 vuoden kuluessa alemman korkeakoulututkinnon suorittamisesta. Korkeakoulutuksen rahoitus palautetaan viime vuosina tehtyjä leikkauksia edeltävälle tasolle ja rahoitusindeksit toteutetaan jatkossa täysmääräisinä. Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteellisesti. Korkeakoulutuksen tehokkuuden lisäämisestä säästyvät varat käytetään koulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittämiseen. Korkeakoulutuksen rahoituspohjaa laajennetaan antamalla korkea- 21

22 kouluille oikeus periä lukukausimaksuja EU-ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta ja lisäämällä täydennyskoulutuksen myyntiä. Hallituskauden aikana tarkastellaan kokonaisvaltaisesti koulutuksen rahoituspohjan kestävyyttä ja tehdään selvitys, miten voidaan turvata koulutusjärjestelmän kestävä rahoitus kasvavien osaamistarpeiden toimintaympäristössä. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen duaalimallirakenne säilytetään nykyisellään. Yhteistyötä lisätään sekä korkeakoulusektorien sisällä että niiden välillä nykyisen korkeakoululainsäädännön puitteissa. Yhteistyötä tiivistetään alueilla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä tukipalveluissa. Hyödynnetään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön infrastruktuurien yhteiskäyttöä ja yhteistyömahdollisuuksia. Yksittäisiä lainsäädännöllisiä ja esimerkiksi verotukseen liittyviä yhteistyön esteitä selvitetään ja poistetaan. Yliopistot jatkavat toimintansa voimakasta profilointia. Kannustetaan osaamisen kehittämiseen Suunnitteilla olevat erikoistumiskoulutukset toteutetaan kaikilla aloilla. Kohtuuhintaiset koulutukset perustuvat työelämän tarpeisiin. Konsortioiden kokoonpanot laaditaan niin, että varmistetaan työelämän tarpeiden välittyminen. Omaehtoisen täydennyskoulutuksen menot säädetään henkilöverotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskelpoiseksi menoksi. Työntekijä voi vähentää verotuksessa työtuloistaan itse maksamansa ammattitaitoa ylläpitävän ja kehittävän koulutuksen kustannukset. Myöskään työantajan kustantamaa osaamisen kehittämistä ei lasketa työntekijälle verotettavaksi tuloksi. Työntekijöitä kannustetaan kehittämään osaamistaan myös omaehtoisesti. Yksilön mahdollisuuksia osallistua maksulliseen täydennyskoulutukseen vahvistetaan sopimalla kolmikantaisesta rahoitusmallista, joka tukee koulutuksen kehittämistä kysynnän mukaan. Sivistykselliset palvelut kuuluvat kaikille Vapaan sivistystyön tehtävää vahvistetaan erityisesti työelämän ulkopuolella olevien ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutuksellisten ja sivistyksellisten tarpeiden hoitamisessa. Aloitetaan valtakunnallinen kirjastojen kehittämishanke, jonka avulla varmistetaan kirjastojen kehittyminen ajan vaatimusten mukaiseksi. Kirjastojen ja museoiden palvelut päivitetään digitaaliselle aikakaudelle kaikkialla Suomessa. Taiteen perusopetuksen ja kulttuurikasvatuksen saatavuus taataan koko maassa. Kulttuuriosaaminen hyödynnetään paremmin vahvistamaan liiketoimintaosaamista, tuotteistamista ja osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämistä. 22

23 10 Elinkeinopolitiikalla uusia työpaikkoja Vahvistetaan tutkimusinfrastruktuuria ja t&k-panostuksia Kansallisten t&k-panostusten osuus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta niin, että yksityisen sektorin osuus säilyy vähintään nykytasolla. Tavoitteen saavuttamiseksi innovaatiopolitiikkaa uudistetaan entistä markkinaehtoisempaan suuntaan kohdentamalla julkiset t&k-panostukset uudella tavalla. Uudistetaan tutkimusjärjestelmän rakenteita siten, että parannetaan vaikuttavuutta ja luodaan uusia siltoja tutkimustulosten siirtämiseksi tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. Aluepolitiikka ei saa olla kriteeri innovaatiopolitiikkaan liittyvissä päätöksissä. Julkisten t&k-panostusten määrällinen osuus saatetaan takaisin tavoitetasolle eli yli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti elinkeinorakenteen muutosta tukeviin kohteisiin. Kehitetään tutkimusinfrastruktuuria pitkäjänteisesti. Suomen tutkimus- ja kehityspanostukset nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kasvatetaan erityisesti Tekesin t&k-tukien myöntämisvaltuuksien määrää. Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaedellytykset turvataan. Elinkeinorakenteen uudistamisen vauhdittamiseksi ja osaamisintensiivisen kasvun tukemiseksi otetaan käyttöön aineettomien oikeuksien verokannustin. Tehdään pk-yritysten immateriaalioikeuksien hakemisesta aiheutuvien kustannusten tukijärjestelmästä mahdollisimman yksinkertainen. Selvitetään määräaikaisen t&k verokannustimen vaikutukset ja varaudutaan jatkamaan sen voimassaoloa. Yritystukijärjestelmää uudistetaan siten, että osaamisperustaiseen kasvuun ja työllisyyteen heikosti vaikuttavia tukia karsitaan ja painopistettä siirretään tukemaan yritysten investointeja, innovaatioiden tuotteistamista, kasvua, uudistumista sekä tervettä kansainvälistymistä. Lisätään tukea innovaatioiden markkinointipanostuksille kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. Suomalaisten yritysten palveluliiketoiminnan kansainvälistymiskehitystä tuetaan entistä voimakkaammin. Markkinointiosaamisen kehittämiseksi luodaan laaja toimenpideohjelma. Korkeakoulujen uudistaminen tukee elinkeinopolitiikkaa Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseksi kehitetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia edelleen painottamalla toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja strategista kehittämistä käsittäen muun muassa tutkimustulosten kaupallistamisen, sekä yrittäjyyden, laadullisen työllistymisen ja elinkeinoelämän yhteydet. Kaikkiin korkeakoulujen koulutusohjelmiin on lisättävä mahdollisuus osallistua yrittäjäkoulutukseen tai valmennukseen. Lisätään 23

24 korkeakoulujen yhteydessä toimivien yrityshautomoiden määrää ja lisätään yrityshautomoiden ulkopuolista rahoitusta. Yrittäjyys ja yrittäjyyden kannusteet Vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen roolia perusopetuksessa ja toisella asteella. Korkeakouluissa yrittäjyysopintoja tarjotaan kaikissa koulutusohjelmissa. Yrittäjien kokonaisverorasitusta alennetaan. Listaamattomien osakeyhtiöiden nettovarallisuuden laskentaa muutetaan siten, että se pitää sisällään myös henkilöstön palkkaukseen kohdistuneet investoinnit tilikaudella. Yrittäjän ja palkansaajan välistä raja-aitaa madalletaan. Pienyrittäjän työttömyysturva saatetaan lähemmäksi palkansaajien työttömyysturvan tasoa. Yrittäjän ja palkansaajan välistä raja-aitaa madalletaan. Työttömyysturvaa kehitetään niissä työsuhteen muodoissa, joissa työntekijä on välillä palkansaaja ja välillä itsenäinen yrittäjä, jotta sosiaaliturva ei katkea aseman muuttuessa. Yrittäjäeläkkeen määräytymistapaa ja yhteyttä uudistetaan muuhun yrittäjän sosiaaliturvaan. Yrittäjän ylivelkaantumistilanteita helpotetaan kehittämällä maksukyvyttömyyssääntelyä niin, että yrittäjät saatetaan tasavertaiseen asemaan muiden velallisten kanssa. Työllisyys kasvuun uudella teollisuuspolitiikalla Uudella teollisuuspolitiikalla vahvistetaan kauppatasetta, monipuolistetaan elinkeinorakennetta ja kehitetään teollisuutta ja palveluita. Talousmallia uudistetaan kestäväksi, sosiaaliseksi, tietoperusteiseksi ja tehokkaaksi. Tavoitteena on teollisten työpaikkojen synnyttäminen ja hyvän yritysympäristön luominen, jotta Suomeen houkutellaan uusia investointeja ja parannetaan suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Valtion omistajapolitiikka on aktiivista, mikä tarkoittaa, että omistuksia myydään ja ostetaan markkinatilanteen niin salliessa. Omaisuuden myyntitulot käytetään uusien kasvuun ja kansainvälistymiseen pyrkivien yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Valtiolla on myös strategisia omistuksia, joista ei pidä luopua. Pääomamarkkinoista tukea kasvulle Pääomasijoitustoimintaa kehitetään niin, että yksityishenkilöiden pääomasijoitusten verovapautta laajennetaan muun muassa laskemalla verovapauteen oikeuttavan sijoituksen alarajaa ja parantamalla yksityishenkilöiden mahdollisuuksia sijoitustoimintaan. Vahvistetaan Tekesin yhteyteen perustetun pääomasijoitusohjelman resursseja ja vahvistetaan Teollisuussijoitus Oy:n pääomaa ja toimintamahdollisuuksia. Madalletaan listautumiskynnystä pörssiin, erityisesti monenkeskiselle kauppapaikalle. 24

25 Selvitetään mahdollisuudet markkinaehtoisesti löytää uusia rahoitusvälineitä ja viime kädessä julkisen vallan toimin taataan toimiva rahoitus pk-yritysten kasvulle. Suurimpia kasvun esteitä on tällä hetkellä pk-yritysten korkeat rahoituskustannukset ja vaadittavat vakuudet. Julkisilla hankinnoilla parannetaan tuottavuutta Kilpailua kotimarkkinoilla lisätään parantamalla kilpailulainsäädännön toimivuutta ja purkamalla kilpailun esteitä. Lisätään kilpailua julkisten palvelujen tuottamisessa parantamalla yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia osallistua palveluntuotantoon. Kehitetään julkisia hankintoja, niin että ne tukevat pienten yritysten osallistumista mm. siten, että vähennetään pakollisten viranomaistodistusten ja -ilmoitusten määrää sekä korotetaan selvästi hankintojen kansallisia kynnysarvoja. Julkisen sektorin roolia osaamispohjaisen kasvun vauhdittamisessa tehostetaan lisäämällä olennaisesti innovaatioiden painoarvoa julkisissa hankinnoissa. Luodaan pienille yrityksille mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintoihin. Kuluttajien oikeusturvan varmistamiseksi käynnistetään ryhmäkannelainsäädännön uudistus, jonka tavoitteena on soveltamisalaltaan laaja ryhmäkannemahdollisuus. Kanneoikeus on viranomaisten ja vahinkoa kärsineiden lisäksi oltava myös järjestöillä ja muilla edunvalvontaorganisaatioilla. Toimiva infrastruktuuri turvaa elinkeinoelämän toimintaedellytykset Varmistetaan toimiva infrastruktuuri niin, että kansalaisille ja elinkeinoelämälle tärkeät logistiikkaketjut ja tietoverkot toimivat tehokkaasti, turvallisesti ja luotettavasti. Varmistetaan toimivat logistiikkaketjut tietoverkoissa, maalla, merellä ja ilmassa. Parannetaan liikenneinfrastruktuurin suunnitelmallisuutta luomalla uusia toimintamalleja liikenteen perusinfrastruktuurin kehittämiseksi vastaamaan kansainvälistyvän teollisuuden tarpeita, erityisesti liikenteen solmukohdissa. Julkisen infraomaisuuden korjausvelkaan puututaan riittävän aikaisella kunnossapidolla, jolla pidennetään infrarakenteiden ikää kustannustehokkaasti. Huolehditaan olemassa olevasta ja kasvun kannalta tarvittavasta infrastruktuurista riittävällä rahoituksella. Digitaalitalouden kasvun alustaksi julkinen sektori vauhdittaa yhtenäisen kansallisen IT-palveluarkkitehtuurin rakentamista organisaatiorajojen yli tapahtuvan palvelutuotannon helpottamiseksi. 25

26 Energiantuotannon monipuolisuus ja ilmastotoimet ovat kilpailukykytekijä Perusenergian tuotannossa tavoitellaan omavaraisuutta ja energiantuotannon monipuolisuutta ja huolehditaan energian kohtuullisesta hintatasosta. Energiatehokkuuden lisäämiseen kannustetaan poikkihallinnollisella ohjelmalla. Luodaan toimenpideohjelma vähähiilisten energiaratkaisujen lisäämiseksi. Metsäpohjaisen biomassan käyttöä lisätään ja korvataan sillä etenkin kivihiilen käyttöä. Vaikutetaan siihen, että Euroopan unionin hyväksyttävyyskriteerit puupohjaiselle biomassalle ovat Suomelle suotuisat. Edistetään toisen sukupolven biopolttoaineiden lisäämistä kansallisesti ja EU:ssa. Käynnistetään kehittämisohjelma hiilen talteenoton ja varastoinnin tekniikoiden kehittämiseksi. Suomi toimii aktiivisesti osana Euroopan unionia edistääkseen kattavan ilmastosopimuksen syntymistä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Suomi sitoutuu omalta osaltaan ilmastonmuutosta pysäyttäviin 26

27 Suomi sitoutuu ilmastonmuutosta pysäyttäviin toimiin. toimiin, kuten EU:n tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Päästökauppaa markkinaehtoisena mekanismina tulee vahvistaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Päästökaupan huutokauppatulojen käyttö voi olla hyvä instrumentti ilmastotutkimuksen ja tuotekehityksen tukemiseksi. Mikäli EU luopuu sitovista maakohtaisista tavoitteista uusiutuvan energian lisäämisessä, Suomi pyrkii kansallisesti nostamaan omien uusiutuvien energiamuotojen osuuttaan. Suomalaista energiasta riippuvaista teollisuutta tuetaan kehittämällä teollisuuden energiatehokkuutta tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla sekä varmistamalla kohtuullinen ja kilpailukykyinen energian hintataso. 27

28 Asuntopolitiikka Lisätään toimia, joilla asumisesta tehdään kohtuuhintaista. Järkeistetään sekä suoria asumisen ja rakentamisen tukia että välillisiä verotuksen kautta annettavia tukia. Asumisen verotuksen rakennetta kehitetään asteittain työvoimaliikkuvuuden näkökulmasta. Asuntokaupasta kerätty varainsiirtovero voidaan korvata muilla asumiseen kohdistuvilla veromuodoilla. Asunnottomuus poistetaan Suomesta. Nostetaan rakentamattoman maan kiinteistöveroa kannustimena saada asuntotuotantoa vauhtiin. Sidotaan pääkaupunkiseudun suuret raideratkaisut maankäytön tiivistämiseen ja asuntotuotannon lisäämiseen raideliikenteen varrella. 28

29 11 Suomi Euroopassa ja maailmalla Euroopassa Euroopan unioni on tarpeellinen Suomelle, mutta sen toimintaa tulee parantaa. EU:sta on tehtävä nykyistä aloitteellisempi työelämän kysymyksissä, vahvempi taloudeltaan ja läheisempi kansalaisille. EU:n sääntöjä ja päätöksiä on noudatettava. EU:n tulee olla aktiivinen työelämän toimija. Jäsenvaltioiden tulee olla aktiivisia työelämätoimijoita EU:n suuntaan. Työaikadirektiivi on uudistettava siten, että se antaa kaikille työntekijöille työaikasuojan ja niin, ettei se luo työ- ja vapaa-ajan väliin harmaata vyöhykettä aktiivisen työajan käsitteellä. Ammattijärjestöjen kanneoikeudesta tulee saada direktiivi. Tarvitaan työsuojelustrategia, jossa on mukana muun muassa henkinen työsuojelu ja työergonomiadirektiivi. EU:n tulee valmistella vanhempainvapaadirektiivi mallin mukaiseksi. EU:n tulee toimia vahvasti kansainvälisten pääomamarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja spekulatiivisten pääomansiirtojen rajoittamiseksi. Vahva, toimiva ja kestävä eurooppalainen talous edellyttää monia toimenpiteitä. Suomi edesauttaa verounionin kehittämistä, jossa veroparatiisit kielletään, luodaan sisämarkkinoiden toimintaa lähellä oleviin verotusmuotoihin vähimmäistasoja ja toteutetaan kattava verotietojen vaihto. EU:n budjetin koulutus- ja tutkimusmäärärahojen osuutta on nostettava olennaisesti ml. panostukset puhtaaseen teknologiaan. Eurooppa 2020-strategia on toteutettava, sisämarkkinoita kehitettävä muun muassa digitalisoinnilla. Euroalueen toimivuuden varmistamiseksi kunkin maan on vastattava omista veloistaan ja toteutettava uudistuksia, pankkiunioni tulee viedä loppuun ja EU:n talouspoliittista yhteistyötä on tiivistettävä. Yhteiskuntavastuun seurannan vahvistamiseksi tulee saada sitovat säännöt henkilöstö- ja ympäristötietojen julkaisemisesta vuosikertomuksissa Pohjoismaisessa yhteistyössä Suomi keskittyy kansalaisia koskettaviin käytännön kysymyksiin, kuten työntekijöiden liikkuvuuden helpottamiseen. Suomen Venäjä-suhteissa nojaudutaan EU:n yhteisiin, muun muassa kansainvälistä oikeutta kunnioittaviin linjauksiin, vaikkakin ylläpidetään myös toimivaa kahdenvälistä yhteistyötä. Maailmalla Globalisaation hallintaa tulee vahvistaa sopimuksin, vankentamalla kansainvälisten järjestö-jen asemaa ja ulottamalla yhteistyötä uusille alueille. Vapaakaupasta tulee tehdä nykyistä yhteiskuntavastuullisempi ja työelämän perusoikeuksia kunnioittava. Sekä monenkeskisten että EU:n kahdenvälisten kauppasopimusten tulee korostaa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n asemaa ja luoda kauppasopimuksiin kestävän Euroopan unioni on aktiivinen työelämän toimija. 29

30 kehityksen seurantajärjestelmä. Investointisuojasopimusjärjestelmä on uusittava. Suomi tukee ILO:n toimintaa, jotta kaikille työntekijöille taataan vähimmäistason työehdot sekä vapaa neuvottelu- ja järjestäytymisoikeus. Näitä tarvitaan tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi, mutta myös työehtojen polkemisen aiheuttaman kilpailun vääristymisen vuok-si, joka on Suomelle haitallista. Suomi edistää ILO-sopimusten kansallista ratifiointia. EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kauppasopimuksen pitää vahvistaa ILO:n ja sen sopimusten asemaa. Suomen kehitysyhteistyövaroista käytetään jatkossakin osa demokratian ja ammattiyhdistysoikeuksien parantamiseen sekä työelämän kehittämiseen, kuten lapsityövoiman poistamisen puolesta tehtävään työhön. 30

31 Akavan keskeiset tavoitteet vuosille Julkinen talous saatetaan tasapainoon ja talous kasvuun. 2 Työn kannustavuutta lisätään alentamalla työhön kohdistuvia veroja. 3 Suomalaisten osaamistason jatkuva parantuminen varmistetaan kaikilla tasoilla. Jatketaan korkeakoulujen laadullista ja rakenteellista kehittämistä. 4 Kansallisten t&k-panostusten osuus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, jotta kansantalous voidaan tasapainottaa osaamispohjaisen viennin lisäyksellä. 5 Yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan, yritystukijärjestelmää uudistetaan ja infrastruktuurin toiminta turvataan. 6 Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus toteutetaan ja kuntauudistusta jatketaan vähentämällä kuntien määrää. Valtion aluehallinto uudistetaan. 7 Työuria pidennetään parantamalla työhyvinvointia ja turvaamalla työterveyshuollon ja opiskelijaterveydenhuollon toimintaedellytykset. Erityishuomiota kiinnitetään ennaltaehkäiseviin toimiin. 8 Ammattiliitoille säädetään kanneoikeus työelämäasioissa ja lisätään voitollisten yritysten vastuuta irtisanottavista. 31

32 32

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Suomi elää osaamisesta

Suomi elää osaamisesta Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti 26.4.2016 28.4.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Maakunnat ja palvelut

Maakunnat ja palvelut Maakunnat ja palvelut Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti Peruspalveluiden arvioinnin yhteistyöoorumi 18.3.2016 17.3.2016 1 Vaikuttava ja kustannustehokas yhteiskuntapolitiikka ja hallinto Asiakaskeskeinen

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään Liisa-Maria Voipio-Pulkki 10.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Pertti Rajala

Maakuntauudistus. Pertti Rajala Maakuntauudistus Pertti Rajala 6.6.2016 Maakuntauudistus Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Tulevaisuuden työnjaossa:

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot