Ratsastuksenopettajan. Valmennustaidot. Käännös Terhi Laurila

Transkriptio

1 Ratsastuksenopettajan Valmennustaidot Islay Auty Käännös Terhi Laurila

2 sisältö Johdanto 9 Miten tätä kirjaa käytetään 10 Muutamia määritelmiä 11 Tekijä ja Opetushallitus Opetushallitus PL Helsinki Kuvitus ja viivapiirrokset: Dianne Breeze Valokuvat: Shaw-Shot s. 36, 42, 83, 126, PSV s Kansi: Elmo Jankari hevosella Duchess Désirée voitettuaan nuorten kenttäratsastuksen EM-kultaa Kuva: Margit Ticklén Ulkoasu: Sharyn Troughton Taitto: Henna Eskelinen Alkuteos: Coaching Skills for Riding Teachers, Kenilworth Press, an imprint of Quiller Publishing Ltd, UK 2008 Käännös: Terhi Laurila Suomen Ratsastajainliitto ja sen lajit (s. 196) Petra Skarra/SRL Tuottaja: Taija Paasilinna-Helminen ISBN Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere 2014 Tämä teos on oppikirja. Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Teoksen valokopioiminen on kielletty, ellei valokopiointiin ole hankittu lupaa. Tarkista, onko oppilaitoksellanne voimassaoleva valokopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. LUKU 1 Minkälainen opettaja olet 15 Opettajan vaatimukset 15 Kehittyminen opettajana 16 Onko sinulla ihanteita? 18 Muita tapoja kehittää opetustaitoa 18 LUKU 2 Kommunikaatio 21 Ensivaikutelma 21 Ulkonäkö 21 Pukeutuminen tilanteen mukaan 22 Elekieli 23 Äänenkäyttö 24 Minkälaisena muut näkevät sinut 25 Kuunteleminen 26 Kysymyksiä 30 Miten kysytään kysymyksiä 31 LUKU 3 Miten ihmiset oppivat 35 Hyvät ja huonot kokemukset 35 Eri lopputulos 36 Oppiminen 38 Taitojen kehittyminen 38 Kolbin malli 43 Neuro-lingvistinen ohjelma 45 Honeyn ja Mumfordin malli 46

3 Opetus- ja valmennustaidon kehittäminen 49 Oppilaan arviointi 50 Itsenäinen oppilas 51 Pohdittavaa 51 LUKU 4 Tiedostaminen ja arvioiminen 53 Opettajan tiedostamisen kehittäminen 54 Riskien arvioiminen ennen tuntia 54 Tiedostaminen ja arviointi tunnin aikana 57 Ratsastajan tiedostamisen kehittäminen 60 Ymmärtäminen 61 Fyysiset edellytykset ja kunto 65 Oppilaiden kyky ja kunto 66 Opettajan kunto 70 Ratsastajan ja hevosen psykologia 72 Ratsastajan psykologia 73 Hevosen psykologia 74 LUKU 5 Vastuun ottaminen 77 Opettajan vastuu 77 Ratsastajan vastuu 81 Yhteisvastuu hevosesta 85 Ratsastajan, hevosen ja opettajan välinen yhteistyö 86 LUKU 6 Päämäärä 89 Suunnittelu 90 Miten suunnitella 92 Arviointi 94 Arviointimenetelmät 94 Kehittyminen 96 Lopputulos 100 Tyytyväisyys 101 Kun päämäärä ja lopputulos eivät kohtaa 103 LUKU 7 Opettajajohteinen ja oppilasjohteinen valmennus 107 Miten tyylit kehittyvät 107 Tyylin muuttaminen 112 Tasapainon ylläpitäminen 114 LUKU 8 Lasten opettaminen 117 Aloitusikä ja motivaatio 117 Fyysisten tekijöiden huomioon ottaminen 120 Huomioi opetuksessa 121 Miten usein lasten tulisi ratsastaa? 122 Erikoisen lahjakkaat lapsiratsastajat 122 Lahjakkuuden kehittäminen 123 LUKU 9 Harrasteratsastajien opettaminen 132 Harrasteratsastajat ja ratsastuskoulu 133 Mitä voi oppia? 134 Kerran viikossa ratsastavat 135 Ryhmä- ja yksityistunnit 136 Pelokkaat ratsastajat 138 Aikuisina aloittaneet 141 Ratsastajat, joilla on ollut taukoa 142 Ei-kilpailuhenkiset 143 LUKU 10 Kilparatsastajan valmentaminen 146 Nuoren kyvyn tunnistaminen 147 Tuntiratsastajasta kilparatsastajaksi 148 Motivaatio 149 Motivaatioon vaikuttavia tekijöitä 150 Onnistumisen ja epäonnistumisen käsitteleminen 154 Odotukset 154 Onnistuminen 154 Epäonnistuminen 156

4 LUKU 11 Opettaminen ammattina 162 Opettamisen perusedellytykset 164 Kehittyminen ja erikoistuminen 166 Monipuolinen koulutus 167 Palaute 169 Työllistyminen 172 Itsenäinen yrittäjä 173 Free lancer 174 LUKU 12 Opettamisen käytännön sovellutukset 178 Opetuspuitteet 178 Ongelmanratkaisuja ja harjoituksia 182 Päämäärän määrittely ja ongelmanratkaisu 183 Harjoituksia 185 Mietittävää 192 Opettajan motivaation säilyttäminen 193 LUKU 13 Oman lajin ymmärtäminen 196 Suomen Ratsastajainliitto ja sen lajit 196 Ratsastajainliiton kilpailulajit 198 Ratsastajainliiton rooli koulutuksessa 198 Valmentajakoulutus 199 Ratsastajainliiton muut koulutukset 200 Ratsastajainliiton tallijärjestelmä 200 Kilpaileminen ja valmentaminen 201 Hakemisto 204

5 34 ratsastuksenopettajan valmennustaidot miten ihmiset oppivat 35 Yhteenveto luku 2 Valitse mieluummin kysymykset huolellisesti ja rakenna ne niin, että niistä tulee arvokkaita työkaluja oppilaiden kehittämiseksi ja ne pistävät oppilaat ajattelemaan ja ottamaan enemmän vastuuta omasta kehityksestään. Opettamisen avain on vuorovaikutus. Opettajan on oltava hyvä viestimään. Viesti äänen, elekielen ja kuuntelemisen avulla. Kysymykset ovat viestintää ja saavat oppilaat osallistumaan opetukseen. Valitse kysymyksesi huolella ja käytä niitä työkaluna viestinnässä. vihjeitä vihjeitä vihjeitä vihjeitä Esitä kysymyksiä tunnin alussa ja tietyin välein sen aikana vetääksesi yhteen asioita ja varmistaaksesi, että oppilaat ovat ymmärtäneet. Tulet hämmästymään siitä, miten hyvin jatkuvat kysymykset vievät tuntia eteenpäin. LUKU 3 MITEN IHMISET OPPIVAT Oppiminen voi määritelmän mukaan olla mitä tahansa seuraavista: tiedon, taidon tai kyvyn hankkimista informaation saamista ja sen käyttämistä hyväkseen kokemukseen perustuvaa käyttäytymisen muuttamista. Hyvät ja huonot kokemukset Huonot kokemukset liittyvät usein ratsastukseen. Toivomme kaikki, että opettamamme oppilaat saisivat hyviä kokemuksia, mutta jossain ratsastusuransa vaiheessa useimmat ratsastajat kokevat jotain negatiivista. Se voi olla putoaminen hevosen selästä, hevosen pillastuminen, hevosen hallinnan menettäminen tai jotain niin vähäpätöistä kuin hevosen tallominen jalalle. Tämä huono kokemus voi vaikuttaa heidän mielipiteeseensä ratsastuksesta tulevaisuudessa ja jopa pysyvästi. Olemme kaikki tavanneet henkilön, joka sanoo: Joo, ratsastin kerran hevonen puri minua ja kuskasi minua pitkin ja olen sen jälkeen inhonnut hevosia. On siksi tärkeää, että opetamme niin, että (varsinkin aloittelevat) ratsastajat saavat mahdollisimman paljon hyviä kokemuksia. Mahdollinen huono kokemus pitäisi kohdata positiivisessa, rakentavassa ja kannustavassa hengessä niin, että siitä ei jää pitkä-aikaista huonoa muistoa, ja siitä löydetään joku positiivinenkin puoli.

6 36 ratsastuksenopettajan valmennustaidot miten ihmiset oppivat 37 Opettaja varmistaa alkuverryttelyssä, että oppilaan tämänhetkinen taito riittää edistymiseen. Ratsastaja on itsevarma ja innokas kokeilemaan uutta harjoitusta. Lopputulos 1 (hyvä kokemus) Ratsastajan ensimmäinen laukka sujuu hyvin ja hän on innostunut laukkaamaan uudestaan. Huonoja kokemuksia pitäisi käsitellä positiivisessa ja kannustavassa hengessä. Eri lopputulos Otetaan pari esimerkkiä eri lopputuloksesta laukannoston oppimisessa. Valmistelut, joilla varmistetaan oppilaalle hyvä ensikokemus Huolella valittu hevonen tai poni, joka on kiltti ja helppo ratsastaa. Opettaja tietää, miten laukannosto kannattaa opettaa turvallisesti. Opetuspaikka on turvallinen, joko aidattu kenttä tai maastossa loiva ylämäki. Olosuhteet, joissa lopputulos voi olla toinen. Ratsastajan hevonen tai poni on liian vireä kokemattomalle ratsastajalle. Oppilas ratsastaa ryhmätunnilla, jota ohjaa kokematon opettaja, joka ei tiedosta oppilaiden riittämättömiä taitoja. Ryhmä ei ole kunnolla hallinnassa, hevoset /ponit tekevät omia päätöksiä eivätkä ole ratsastajien kontrollissa. Ratsastaja tuntee itsensä epävarmaksi eivätkä hänen taitonsa tänään riitä laukannoston kokeilemiseen. Lopputulos 2 (huono kokemus) Hevonen/poni ryntää käsistä laukassa, mikä pelottaa ratsastajaa, ja voi johtaa siihen, että ratsastaja menettää tasapainonsa, pudottaa jalustimensa tai jopa putoaa selästä. Ratsastaja on haluton tai pelokas kokeilemaan laukkaa tulevaisuudessa, koska ensimmäinen kokemus ei ollut miellyttävä.

7 38 ratsastuksenopettajan valmennustaidot miten ihmiset oppivat 39 On tärkeää, että opettajana tarjoamme oppilaillemme parhaan kykymme mukaan hyviä, mukavia ja miellyttäviä kokemuksia aina, kun se on mahdollista. Tämä onnistuu parhaiten silloin, kun tunnit ovat hyvin suunniteltuja ja huomioimme tilanteet niin, että ratsastaja luottaa meihin ja säilyttää innostuksensa. Jotta ratsastajat edistyisivät, heitä täytyy välillä koetella ja asettaa heille haasteita. Kyselemällä, kuuntelemalla ja tulkitsemalla oppilaan elekieltä voit arvioida, kuinka pitkälle tässä voi mennä. Oppiminen Olipa kyseessä opettaminen tai valmentaminen, opettajan täytyy tehdä oppiminen helpoksi. Roolisi opettajana tai valmentajana on: Luoda sellainen ympäristö, jossa oppilaat pystyvät oppimaan. Antaa oppilaille tietoa, auttaa heitä ymmärtämään ja käsittelemään sitä ja pistää heidät harjoittelemaan. Käyttää erilaisia strategioita oppilaitten teoreettisten ja käytännön tietojen kehittämiseen. Muistatko, miten opit puhumaan ja kävelemään? (Epäilen ettet muista). Nämä kaksi taitoa kehittyivät vähitellen, mutta automaattisesti, matkimalla. Kun lapsi yrittää ensimmäisen kerran pelata tennistä, hän ottaa mailan (ehkä oikealla otteella, mutta luultavammin täysin sattumanvaraisesti), lyö palloa ja se lentää jonnekin. Lapsi on tasolla: 1. Tiedostamaton epäpätevyys Hänellä ei ole teknistä tietoa päämäärän saavuttamiseksi. Hän on täydellisen tietämätön siitä, miten paljon hänellä on opittavaa tenniksestä. Hän ei tajua kuinka vähän hän tietää. Tästä jo ilmenee, että jos aiomme tehdä työmme kunnolla, meidän pitää ymmärtää jotain siitä, miten ihmiset oppivat. Oppimisesta on olemassa tiettyjä malleja. Vaikka nämä mallit korostavat eri asioita oppimisessa, se ei tarkoita, että ne olisivat toisensa poissulkevia. Itse asiassa kun niitä katsoo tarkemmin, ne ovat samansuuntaisia ja täydentävät toisiaan. Luodaanpa katsaus niihin nähdäksemme, mitä tietoa ne voivat tarjota opetustilanteeseen. Taitojen kehittyminen? Oletko koskaan ajatellut, miten joku taito kehittyy?

8 46 ratsastuksenopettajan valmennustaidot miten ihmiset oppivat 47 Ajattele joitain vakio- oppilaitasi. Osaatko nimetä mitä tyyppiä he ovat? Mieti asioita, joita säännöllisesti teet tunneilla. Mitkä harjoitukset antavat oppilaalle näköaistimuksen? Tuntoaistimuksen? Kuuloaistimuksen? Honeyn ja Mumfordin malli Kasvatustieteilijät Honey ja Mumford jakavat ihmiset ryhmiin sen perusteella, miten he mieluiten oppivat, ja esittävät neljä pääryhmää. Nämä perustuvat ihmisen asenteisiin, ja sen ymmärtäminen, miten asenteet vaikuttavat henkilön oppimiseen, voi olla ratkaisevaa tehokkaan opetuksen kannalta. Jos pidämme itseämme opettajina, jotka itse myös oppivat, tunnistamme luultavasti itsemme joistain ryhmistä. (Olen huomannut, että useamman ryhmän piirteet sopivat minuun). Kun näet uuden asian, josta tiedät hyvin vähän, mutta jota olet aina salaa halunnut tehdä, haluatko: 1. Yrittää tehdä sitä heti, kun olet nähnyt miten se toimii, ilman mitään teoreettista tietoa? 2. Tehdä itse ja kokeilla miten se toimii? 3. Katsoa ensin, miten joku toinen tekee sen? 4. Tietää kaiken siitä miten se tehdään, teorian ja yksityiskohdat, ennen kuin edes harkitset sen tekemistä itse? Suunnitelma 1 Ykkösryhmään kuuluvat ovat tekijöitä, aktivisteja. Kakkosryhmään kuuluvat ovat käytännönläheisiä, pragmatisteja. Kolmosryhmään kuuluvat ovat harkitsevia, reflektoreita. Nelosryhmään kuuluvat ovat teoreetikkoja. (Näillä ryhmillä on tiettyä yhteyttä neuro-lingvistisen ohjelman oppimistyyppeihin. Esim. kinesteettisellä henkilöllä on yhteyttä aktivistiin tai visuaalisella pragmatistiin.) Sen selvittäminen millä tyylillä oppilaasi mieluiten oppivat, auttaa pitämään heidät tyytyväisenä tunneilla. Ryhmätunnilla, jolla oppilailla voi olla erilainen oppimistyyli, voi olla vaikeaa huomioida kaikkia koko ajan, mutta kun olet tietoinen oppilaittesi välisistä eroista, voit ainakin miettiä, mitä opetusmenetelmää sinun kulloinkin kannattaa käyttää. Kaksi tuntisuunnitelmaa Edellisen pohjalta tarkastellaan kahta tuntisuunnitelmaa käytännössä. Suunnitelma 1: Ryhmäestetunti Tunnilla on kuusi ratsastajaa, jotka kaikki ovat hypänneet hieman. Tällä tunnilla aiot hyppyyttää kolmen esteen jumppasarjaa, joka on useimmille ratsastajille uusi harjoitus. Kolme ratsastajista ovat kovin innokkaita ja he kilpailevat keskenään, kuka saa ensimmäisenä kokeilla harjoitusta.

9 50 ratsastuksenopettajan valmennustaidot miten ihmiset oppivat 51 Oppilaan arviointi Monet tekijät vaikuttavat siihen, miten oppimista voi helpottaa. Olemme jo käsitelleet tarpeen ymmärtää, miten ihmiset oppivat, mutta on joitain perustavia kysymyksiä, jotka oppilaista pitäisi myös tietää. Kuinka paljon oppilas entuudestaan osaa? Kuinka paljon uutta tietoa hän tarvitsee? Miten oppilas reagoi vastoinkäymisiin? Kuinka monta kertaa pystyt antamaan oppilaan harjoitella opettamaasi asiaa? Paras oppimiskokemus on laaja, syvällinen ja vaihteleva, mutta: Paljonko oppilas pystyy oppimaan tunnin aikana? Tarvitsevatko opetuspuitteet huomiota (oppilaiden terveyden ja turvallisuuden kannalta)? Melko varmasti opettaja joutuu sopeuttamaan opetustyylinsä oppilaiden taitojen mukaan. Aloittelija tarvitsee paljon uutta tietoa ja tukea. Uudet asiat täytyy opettaa yksityiskohtaisesti. Ratsastustunti on opettajajohteinen. Vähän kokeneempi ratsastaja vaatii opettajalta vähemmän paneutumista ja pystyy itse suuntaamaan harjoitteluaan ja edistymistään. Osa tunnista on opettamista, osan ratsastaja keksii itse. Ratsastustunti on yhtä paljon opettaja- kuin oppilasjohteinen. Varma ja kokenut ratsastaja osaa suunnitella oman ohjelmansa, mutta tarvitsee opettajan/valmentajan mielipiteitä siitä, miltä työskentely näyttää, ja ehkä hienosäätöä suorituksen parantamiseksi. Opettaja ei niinkään opeta tekniikkaa, vaan keskustelee oppilaan kanssa siitä, miltä liikkeet näyttävät, kun ne ratsastajasta tuntuvat joltain, ja miten asioita voidaan muuttaa. Ratsastustunti on oppilasjohteinen. (Nämä käsitteet selitetään tarkemmin luvussa 7.) On tärkeää, että opettajana osaat muuttaa tyyliäsi huolehtivasta aloittelijan tai pelokkaan ratsastajan opettajasta neuvoja-antavaksi kokeneen ratsastajan opettajaksi. Itsenäinen oppilas Opettajan suurin saavutus on saada oppilas niin päteväksi, että hän selviää ilman opettajaa. Loppujen lopuksi vain ratsastaja, joka on itse vastuussa suorituksistaan ja kehityksestään ilman opettajan tukea, pystyy kilpailemaan itseensä luottaen ja tämän tuloksena voittamaan. Kilparatsastaja, joka uskoo kykenevänsä voittamaan, on kova vastustaja. Heikoin lenkki ratsastusurheilussa on hevonen (erinäisistä syistä johtuen siltä saattaa puuttua voitontahto), mutta mitä varmempi ratsastaja on, sen enemmän luottamusta hän valaa ratsuunsa, ja sen suuremmat mahdollisuudet yhteistyöllä on sujua. Pohdittavaa Tässä joitain kysymyksiä, jotka auttavat pohtimaan tässä luvussa esitettyjä asioita: Millä tyylillä mieluiten opetat? Kuinka usein esität oppilaille kysymyksiä varmistaaksesi, että he ovat ymmärtäneet asian? Miten varmistat, että oppilaasi työskentelevät yhtä paljon kehittymisensä eteen kuin sinä itse? Kuinka paljon valmistat oppilaitasi ratsastamaan Kuinka usein muutat opetustyyliäsi oppilaiden mukaan? yksin, ilman että olet tukemassa heitä?