Vetovastuussa ja valokeilassa Suomen toinen EU-puheenjohtajuuskausi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vetovastuussa ja valokeilassa Suomen toinen EU-puheenjohtajuuskausi"

Transkriptio

1 Suomen EU:n puheenjohtajuuskausi Vetovastuussa ja valokeilassa Suomen toinen EU-puheenjohtajuuskausi Teksti: Jarno Tynkkynen Tärkeän puolivuotisen valmistelut ovat olleet käynnissä jo usean vuoden ajan Suomen toisen EU-puheenjohtajuuskauden alkaessa 1. heinäkuuta. Unionin isännyys on monen kotimaisen sektorin yhteinen ponnistus ja taidonnäyte. Poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset odotukset ovat jälleen korkealla, kun Euroopan päät kääntyvät pohjoiseen. Poliittiseen moottoriin lisätehoja Puheenjohtajakautta koordinoi ja valmistelee valtioneuvoston kanslia ja sisältöasioista on vastuussa valtioneuvoston eu-sihteeristö. Teknisistä kokous- ja tapahtumajärjestelyistä huolehtii varta vasten perustettu vajaan kolmenkymmenen hengen eupuheenjohtajuussihteeristö. Puheenjohtajakauden tiedotuksesta vastaa valtioneuvoston viestintäyksikkö kertoo eu-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Vilo. EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Vilo Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki / Matti Tirri, Markku Juntunen eu-edustusto, eu-sihteeristö, viestintäyksikkö ja me, kokouskaupungit ja eri ministeriöt ovat linkkejä puheenjohtajuuden hoitoketjussa, Vilo jatkaa. Vaikka unionin puheenjohtajuus tuleekin näkymään Suomessa syksyn aikana monin tavoin, keskittyy toiminta suurelta osin Brysseliin. Suomen eu-edustustolla on siten keskeinen rooli työssä. Päätöksentekoa valmistelevat 200 työryhmää ja komiteaa kokoontuvat kaikki Brysselissä, kuten myös ministeritason neuvostot. Suomalaiset virkamiehet johtavat puheenjohtajakautena komiteoita ja työryhmiä sekä valmistelevat asialistoja ja asiakirjoja. Suomen puheenjohtajakauden asialista mukailee neuvoston kolmivuotista strategista ohjelmaa, jonka lisäksi Suomi on tehnyt Itävallan kanssa työohjelman vuodelle Puheenjohtajakauteen on valmistauduttu eu-edustustossa lisähenkilöstöllä, mikä on vaatinut lisätiloja. Haasteita ei puutu Suomen puheenjohtajuus vuonna 1999 sai runsaasti kiitosta. Sen sanotaan olleen yksi parhaiten hoidetuista. Unionin agenda pursuaa kuitenkin asioita, jotka vielä seitsemän vuotta sitten olivat vain aavistuksina takaraivoissa. Globalisaatio on niin uhka kuin mahdollisuus, yhtä lailla haasteiden ja mahdollisuuksien luoja. Unioni on laajentunut kymmenellä jäsenellä, mikä on muuttanut radikaalisti toimintaympäristöä ja työskentelytapoja; kompromissiin pääsy yhteisymmärryksestä puhumattakaan edellyttää aktiivisempaa verkottumista ja lobbausta. Asialistat ovat aiempaa pidempiä ja niissä on kiperiä teemoja, joissa puheenjohtajan rooli on pyrkiä saattamaan mielipiteitä yhteen; oikeus- ja sisäpolitiikka sekä energia-asiat ovat olleet viime aikoina erityisen tapetilla. Käytännölliset tavoitteet Suomi pitää tavoitteenaan parempaa lainsäädäntöä, mikä palvelisi etenkin tavallista kuluttajaa ja elinkeinoelämää. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää lainsäädännön yksinkertaistamista, turhan karsimista ja vanhentuneen uudistamista tai poistamista. Päätösten toimeenpano on yksi Suomen voimakkaasti ajamista asioista. Unionin ulkosuhteiden hoitoa leimaa ulkoisen toiminnan kehitystyö ja kansainvälisen roolin vahvistaminen. Laajentuneessa unionissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös sisäiseen turvallisuuteen. Kotimainen osaaminen esiin Puheenjohtajuuden aikaansaama runsas näkyvyys koetetaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Kansainväliselle medialle kerrotaan Suomen vahvuuksista, kuten huipputeknologiasta, ekotehokkuudesta ja toimivasta infrastruktuurista. Yhteinen teema on innovaatiot. Se nähdään yhtenä tärkeänä ratkaisuna eurooppalaisille pulmille: työttömyydelle, riittämättömälle tuottavuudelle, sairauksille, ikääntymiselle, ympäristöongelmille, ilmastomuutokselle ja niin edelleen. Suomalaiset haluavat keskittyä vastauksiin ainaisen valittamisen sijasta. Innovaatio on suotuisten tekijöiden yhteistulos, ei poliittisen päätöksenteon tuote. Mittavat tapahtumavalmistelut Puheenjohtajuussihteeristön työtä on käytännön teknisistä valmisteluista huolehtiminen. Suomessa tullaan puheenjohtajakauden aikana järjestämään ainakin 130 kokousta ja konferenssia. Niistä noin parikymmentä on päämies- tai ministeritason kokouksia ja loput asiantuntija- ja virkamieskokouksia. Näyttämönä toimii parikymmentä kaupunkia ympäri maan. Työ alkaa kokouspaikan etsinnällä. Olemme kolunneet hotelleja, kongressi- ja messukeskuksia, teattereita ja musiikkitaloja löytääksemme parhaiten sopivat tilat, Vilo sanoo. Paikan löydyttyä suunnitellaan tapahtumaa varten tarvittava rakentaminen: muun muassa IT-ratkaisut, kongressi- ja tulkkaustekniikka ja väliaikaisrakenteet. Logistiikka, majoitus-, kuljetus- ja ruokailupalvelut mietitään kaikki huolella. Syksyä ajatellen olemme tehneet noin sata sopimusta eri palveluntuottajien ja tavarantoimittajien kanssa, mikä on suuri määrä, kertoo Vilo. Puheenjohtajuussihteeristö vastaa myös tarvittavan lisätyövoiman palkkaamisesta. Työntekijöiden määrä kasvaa syksyn alusta selkeästi. Ennalta ajatellen poliittisesti merkittävimpiä ja eniten ulkomaista mediaa houkuttelevia kokouksia ovat tietysti Asem-huippukokous, muut päämiestason tapaamiset ja ulkoministerikokoukset. Lisäksi ministerikokouksista kiinnostavia voisivat olla vaikka kilpailukykyministerikokous Jyväskylässä sekä työllisyys-, sosiaali- ja terveysministerien kokous Helsingissä Finlandiatalossa, Vilo arvelee. Asem 6 Helsingissä syyskuuta järjestettävä kuudes valtionpäämiestason Asem (Asia-Europe Meeting) -huippukokous on Aasian ja Euroopan välisten suhteiden osalta historiallisesti merkittävä, sillä Asem -yhteistyöfoorumi täyttää tänä syksynä kymmenen vuotta. Helsingin Messukeskuksessa järjestettävä huippukokous on suurin Suomessa koskaan järjestetty valtionpäämiestason tapaaminen. Yhteistyöhön osallistuu Euroopan unionin 25 jäsenmaata, eu-komissio, kymmenen Kaakkois-Aasian maiden järjestön (asea) jäsenmaata sekä Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Suomen eu-puheenjohtajakauden virallinen verkkosivusto avataan 31. toukokuuta 2006 osoitteissa ja 8 9

2 Kemikaaliviraston valmistelut etenevät Kemikaaliviraston valmistelut etenevät Teksti: Palvelujohtaja Jukka Malm, Suomen ympäristökeskus Yksi Suomen kannalta konkreettinen ja myös poliittisesti hyvin merkittävä seuraus EU:n uudesta kemikaaliasetuksesta eli ns. REACH-asetuksesta on Euroopan kemikaaliviraston perustaminen Helsinkiin. Virasto aloittaa toimintansa, kun reach-asetus tulee voimaan, suunnitelmien mukaan keväällä Euroopan komissio on jo valmistelemassa viraston toiminnan käynnistämistä ja järjestelyistä keskustellaan aktiivisesti Suomen viranomaisten kanssa. Päätös kemikaaliviraston sijoittamisesta Helsinkiin tehtiin eu:n valtion- tai hallitusten päämiesten päätöksellä joulukuussa 2003, pian sen jälkeen kun komission ehdotus reach -asetukseksi oli julkaistu. Mikä REACH-asetus on? Reach on lyhenne englanninkielen sanoista Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals eli kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettely. Reach -asetus on eu:n kemikaalilainsäädännön laaja kokonaisuudistus, se on yksi eu:n suurimmista lainsäädäntöuudistuksista. Ehdotuksen mukaan reach -järjestelmässä kemikaaleja valmistavat ja tuovat yritykset velvoitetaan arvioimaan aineiden käytöstä aiheutuvat riskit ja varmistamaan kemikaalien turvallinen käyttö. Vastuu kemikaalien turvallisuuden todistamisesta siirtyy viranomaisilta teollisuudelle. Asetuksen tavoitteena on parantaa terveyden ja ympäristön suojelua Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki / Boy Hulden, Suomen Ilmakuva Oy sekä ylläpitää eu:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. Kemikaalien valmistajat ja maahantuojat velvoitetaan rekisteröimään kaikki yli 1 tonnia vuodessa valmistetut tai maahantuodut aineet. Rekisteröintiä varten on selvitettävä aineiden vaaralliset ominaisuudet ja arvioitava niiden turvallisen käytön vaatimat varo- ja suojatoimet. Rekisteröintimenettelyn arvioidaan koskevan noin ainetta. Tiedot aineiden vaaroista ja turvallisesta käytöstä on toimitettava kemikaalien käyttäjille, joille asetus myös tuo uusia velvoitteita. Kemikaalivirasto ja jäsenmaiden viranomaiset valvovat rekisteröintimenettelyn toimeenpanoa ja käyttävät teollisuuden ilmoittamia tietoja mm. tunnistamaan aineita, joista voi aiheutua riski ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Kaikkein vaarallisimpien aineiden käytölle on saatava eu:n komission erityinen lupa. Lupamenettely koskee terveydelle tai ympäristölle vakavia pitkäaikaisia vaikutuksia aiheuttavia aineita (esimerkiksi syöpää aiheuttavat aineet, ja ympäristössä pysyvät ja kertyvät yhdisteet). Kemikaalien käyttö voidaan reach -asetuksen perusteella myös kieltää, jos siitä aiheutuu merkittävä riski terveydelle tai ympäristölle. Kemikaalivirasto on asiantuntijavirasto Kemikaalivirasto on kemikaaliriskien arvioinnin ja hallinnan asiantuntijaorganisaatio, jonka keskeinen tehtävä on antaa tieteellistä ja teknistä tukea reach -asetuksen toimeenpanossa. Virastolla on konkreettisia, reach -järjestelmän toimeenpanoon liittyviä tehtäviä; osin se voi tehdä itse päätöksiä ja osin sen rooli on valmistella komission päätösvaltaan kuuluvia asioita. Virastolla on tärkeä rooli asetuksen yhdenmukaisen toimeenpanon edistämisessä koko eu:n alueella. Kemikaalivirasto ei itse tee tutkimustyötä. Kemikaalivirasto hallinnoi teollisuuden kannalta reach:n laajinta osaa, arviolta noin ainetta koskevaa rekisteröintimenettelyä. Virasto vastaanottaa rekisteröintiilmoitukset, tarkistaa että ne ovat lainsäädännön vaatimusten mukaiset ja käsittelee teollisuuden ehdotukset aineilla tehtävistä lisätutkimuksista. Kemikaalivirasto myös avustaa teollisuutta rekisteröintiä edeltävässä esirekisteröintivaiheessa, jonka tarkoituksena on varmistaa kemikaaleja koskevan tutkimustiedon yhteiskäyttö yritysten kesken. Virasto ylläpitää rekisteröinti-ilmoituksiin ja muihin reach -asetuksen menettelyihin perustuvaa laajaa tietojärjestelmää. Merkittävä osa tiedoista on avoimesti käytettävissä viraston internet-sivujen välityksellä. Rekisteröinti-ilmoitusten perusteella tunnistetaan aineita, joista voi aiheutua riski terveydelle tai ympäristölle. Tässä aineiden arvioinnissa kemikaaliviraston tehtävänä on eu: n laajuisen arviointiohjelman laatiminen ja jäsenmaiden tekemän arviointityön koordinointi. Virasto myös tekee päätöksiä arviointiin perustuvista ja aineiden valmistajiin tai maahantuojiin kohdistuvista lisätietovaatimuksista, joiden tarkoitus on epäselvissä tapauksissa varmistaa riskien vakavuus tai suuruus. Kaikkein vaarallisimpia aineita koskevassa lupamenettelyssä kemikaalivirasto hallinnoi sekä menettelyn piiriin kuuluvien aineiden valintaa että lupahakemusten käsittelyä ja arviointia. Lopulliset lupapäätökset tekee kuitenkin Euroopan komissio. Samoin kemikaalien käytön kieltämistä tai rajoittamista koskevassa menettelyssä viraston tehtävänä on arvioida mm. jäsenmaiden tekemiä rajoitusehdotuksia ja laatia suositukset komissiolle jatkotoimista. Sekä lupa- että rajoitusmenettelyssä virasto arvioi aineiden käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöriskejä, korvaavien aineiden saatavuutta ja niistä mahdollisesti aiheutuvia riskejä sekä ehdotettuihin toimenpiteisiin liittyviä sosio-eko- pan komissiolla. Nopeaa toiminnan käynnistämistä tukeakseen Suomi on tarjoutunut vastaamaan viraston toimitilan hankkimisesta ja myös vuokramenoista lyhyehkön valmisteluvaiheen ajan, eli kunnes viraston oma budjetti on käytettävissä. Virasto aloittaa toimintansa aivan Helsingin ydinkeskustassa, Annankadulla. Muukin valmistautuminen on käynnistynyt. Viraston henkilöstön ja heidän perheenjäsentensä muuttamista ja kotiutumista Helsinkiin halutaan helpottaa. Tähän liittyen valtio ja Helsingin kaupunki selvittävät mm. kansainvälisten koulujen valmiuksia uusien oppilaiden vastaanottamiseen samoin kuin muita käytännön elämää helpottavia palvelutarpeita. Rekisteröinti-ilmoitusten perusteella tunnistetaan aineita, joista voi aiheutua riski terveydelle tai ympäristölle. Jukka Malm nomisia näkökohtia. Virastolle kuuluu myös monien reach -asetuksen toimeenpanoa tukevien ohjeiden laatiminen. Samoin viraston tulee tukea jäsenmaita ja teollisuutta tuottamalla reach-menettelyjä helpottamaan tarkoitettuja työkaluja, kuten atksovellutuksia. Nykyiseen lainsäädäntöön perustuva kokemus on osoittanut, että tällaisilla tehtävillä on merkittävä lainsäädännön yhtenäistä toimeenpanoa ohjaava vaikutus. Helsinkiin yksi EU:n suurimmista virastoista Kemikaalivirastosta on tulossa yksi eu:n suurimmista erillisvirastoista. Sen henkilöstötarpeeksi on arvioitu henkilöä. Tähän kokoon viraston tulisi kasvaa jo muutaman ensimmäisen toimintavuoden aikana. Henkilöstön rekrytoinnista vastaa valmisteluvaiheessa komissio ja myöhemmin virasto itse. Tavoitteena on saada viraston palvelukseen henkilöstöä mahdollisimman laajasti eri jäsenmaista. Virastoa johtaa pääjohtaja, jonka valinta käynnistyy heti kun reach -asetus tulee voimaan. Eu-jäsenmaiden edustajat osallistuvat viraston toimintaan sen useissa eri toimielimissä. Näitä ovat viraston toimintaa johtava ja valvova hallintoneuvosto, kolme asiantuntijakomiteaa ja asetuksen yhtenäistä valvontaa jäsenmaissa edistävä valvontafoorumi. Virasto järjestää toimintaansa liittyen runsaasti kokouksia; käytännössä suurempien tai pienempien kokousten järjestäminen Helsingissä on jatkuvaa. Kemikaaliviraston sijoittuminen Helsinkiin voidaan myös hyödyntää järjestämällä Helsingissä viraston toimialaa sivuavia muita kokouksia ja konferensseja. Tämä mahdollisuus edellyttää kuitenkin eri toimijoilta aktiivisuutta ja innovatiivisuutta. Sama koskee myös reach -asetuksen toimeenpanoon liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Erityisesti pk-sektorin yritykset tarvitsevat asiantuntevaa palvelua selvitäkseen reach -asetuksen tuomista uusista velvoitteista. Tällaista palvelutoimintaa on jo syntymässä eri puolille Eurooppaa. Suomalaisten yritysten kannattaisi olla tällä alueella liikkeellä etulinjassa ja hyödyntää Helsingin imagoa kemikaaliviraston kotipaikkana. Suomi tukee tehokasta käynnistystä Kemikaaliviraston toiminnan käynnistäminen ja ensimmäiset toimintavuodet ovat monessa suhteessa kriittistä aikaa sekä viraston itsensä että koko reach -asetuksen onnistuneen toimeenpanon kannalta. Vastuu toiminnan käynnistämisestä on Euroo

3 Helsinki on pian Euroopan kemikaalibyrokratian keskus Helsinki on pian Euroopan kemikaalibyrokratian keskus Teksti: Jarno Tynkkynen Kun Euroopan kemikaalivirasto vuoden kuluttua aukeaa Helsingissä, odotetaan suuren eurooppalaisen hallintoelimen vilkastuttavan pääkaupunkiseudun tieteellistä, taloudellista ja poliittistakin elämää. Yliopisto haluaa virastoon paljon suomalaisia asiantuntijoita sekä kehittää koulutustaan sen tarpeita vastaavaksi, linjaa professori Markku Räsänen, Helsingin yliopiston kemian laitoksen johtaja. Valmistelut etenevät nopeasti Brysselissä 13. joulukuuta kokoontunut ylimääräinen Eurooppa -neuvosto päätti yhteensä kymmenen eu -viraston sijoituspaikasta. Helsinkiin päätettiin sijoittaa Euroopan kemikaalivirasto. Sen toiminnan on kaavailtu alkavan Helsingissä alkuvuonna 2007, kun jo täyttä vauhtia etenevät valmistelut on saatettu loppuun. Viraston perustamiseen liittyvä lainsäädännön ja asetusten uudistaminen on pitkällä. Unionin parlamentti antoi viime marraskuussa lausunnon kemikaaliasetuksesta, josta eu:n kilpailukykyneuvosto Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki / Boy Hulden, Ilmakuva Vallas Oy joulukuussa pääsi yhteisymmärrykseen. reach -asetukseksi kutsuttu paketti käydään avointen kysymysten osalta tänä vuonna vielä toistamiseen läpi. Se korvaa noin 40 voimassa olevaa erillistä säädöstä. Poliittiset asiantuntijat kertovat parlamentin ja neuvoston olevan asioista paljolti samaa mieltä, joten asetuksen lopullinen muotoilu saattaa hyvinkin onnistua ilman erityistä sovitteluprosessia. Viraston toimintaan liittyvän lainsäädännön toivotaan valmistuvan ensi vuoden kuluessa. Päämaja Helsingin keskustassa Suomen hallitus pyrkii toimillaan varmistamaan viraston ja sen henkilöstön mahdollisimman sujuvan sijoittumisen Helsinkiin. Virastolle kaavailtu kiinteistö sijaitsee Annankadulla aivan Helsingin keskustassa. Työtilaa on varattu 300 henkilölle, vaikka lopullinen henkilöstömäärä onkin todennäköisesti suurempi. Toimitila on väliaikainen ja tarkoitettu viraston valmisteluvaiheen ja ensimmäisten toimintavuosien tarpeisiin. Kun asetukset ja uusi lainsäädäntö ovat voimassa, virasto päättää itse pysyvästä sijoituspaikastaan. Tärkeimpiä vaatimuksia sijainnille ovat hyvät palvelut sekä sujuvat yhteydet lentokentälle. Tähän työhön suomalaisilla on tarjota ammattitaitoa ja Edessä vuosikymmenen urakka Viraston toiminnassa keskeistä on erikoisalojen asiantuntijoista koostuvat komiteat ja työryhmät. Niihin osallistuu asiantuntijoita kaikista eu-maista. Kemikaaliviraston päätehtävä on eu:n uuden kemikaalivalvontajärjestelmän osaamista. Markku Räsänen hallinnointi. Järjestelmään kuuluvat kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettely. Toimialan piiriin tulevat kemikaalit, joita ei valvota muulla erityislainsäädännöllä. Esimerkiksi lääkkeillä, torjunta-aineilla ja elintarvikkeilla on jo omat järjestelmänsä. Kemikaalivirasto valvoo teollisuuden käyttämiä lukuisia peruskemikaaleja, mutta myös kuluttajaa lähellä olevia aineita, kuten maaleja ja puhdistusaineita. Alkuvaiheessa viraston on käytävä läpi noin kemikaalin rekisteröinti; työ kestää arvioiden mukaan kymmenisen vuotta. Vuosittainen budjetti liikkuu 30 miljoonan euron tienoilla. Kemikaalivirasto tulee olemaan lainsäädännöllinen ja hallinnollinen elin, joka hankkii aineiden testaus- ja tutkimuspalvelut alan konsulttiyrityksiltä. Tähän työhön suomalaisilla on tarjota ammattitaitoa ja osaamista, professori Markku Räsänen kertoo. Parhaimmassa tapauksessa viraston työllistävät vaikutukset kertautuvat tuntuvasti, Räsänen jatkaa. EU-kansalaisten terveyden vaalija Ydinajatuksena on lainsäädännöllä ja viraston toiminnalla lisätä kemikaaliturvallisuutta. Kemikaalivirasto tulee yhdessä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa arvioimaan aineiden vaarallisuutta niiden mahdollisesti aiheuttamat terveyshaitat, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit huomioiden. Lisääntyneellä turvallisuudella on kohentava vaikutus ihmisten, ympäristön ja kemikaalien kanssa työskentelevien terveyteen. Koko unionin laajuiset yhteiset käytännöt, keskitetty aineiden tutki- mus, arviointi ja rekisteröinti tuovat pidemmällä aikavälillä myös paljon säästöjä. Parempi kemikaaliturvallisuus ja sen myötä edelläkävijän rooli maailmankaupassa parantavat eurooppalaista kilpailukykyä. Eu:n kauppakumppanit omaksuvat ajan mittaan kemikaalivirastomme laatimat standardit. Yliopisto vastaa haasteeseen Uusi virasto tuo tullessaan työntekijöitä kaikkialta Euroopasta ja henkilöstön liikkuvuus on vilkasta. Eu on ollut jo aiemmin elintarvikevirastohankkeen yhteydessä yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin kanssa. Kun kemikaaliviraston toimintaan liittyviä kokouksia, konferensseja ja muita suuria tapahtumia järjestetään, ovat nämä kaksi instituutiota jälleen tärkeässä roolissa. Luonnollisesti ajatuksissa on saada mahdollisimman suuri joukko suomalaisiakin virastoon töihin. Yliopiston kemian laitos seuraa tarkasti tilannetta ja kehittää opetus- ja koulutusprofiilejaan niin, että ne entistäkin paremmin vastaisivat tarpeita, joita kemikaalivirastolla on. Tohtoritason asiantuntijoidemme analysointi- ja evaluointitaidot ovat jo nyt korkealuokkaisia. Esimerkiksi ympäristö- ja lainsäädäntökoulutusta voi painottaa koulutuksessa enemmän, sanoo professori Markku Räsänen

4 Lisäpotkua kemikaalivirastosta Teksti: Hannu Vornamo, Kemianteollisuus ry Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki / Boy Hulden, Paul Williams Helsinkiin sijoittuva Euroopan unionin kemikaalivirasto ja sen mukanaan tuoma osaamiskeskittymä on hyödynnettävä tehokkaasti suomalaisen elinkeinoelämän eduksi. Helsinki Euroopan kemikaalipääkaupungiksi Eu:n viimeistelyssä oleva kemikaaliasetus, ns. reach -asetus, on kaikkien aikojen laajamittaisin kemikaalialueen säädösuudistus. Se tulee asettamaan kemikaalien valmistajille ja käyttäjille uusia, nykyistä huomattavasti laajempia vaatimuksia. Asetusta hallinnoimaan perustetaan Helsinkiin eu:n kemikaalivirasto. Viraston henkilöstö tulee kasvamaan useisiin satoihin. Valmisteluvuosien aikana teollisuus on korostanut uusien määräysten toimivuuden merkitystä. Asetuksen valmistelu on tänä syksynä loppumetreillä, ja nyt on viimeistään aika käynnistää toimeenpanoon valmistautuminen. Yrityksille asetus merkitsee paitsi raakaa työtä, myös uusia mahdollisuuksia. Helsinkiin syntyy kemikaaliviraston myötä väistämättä kemikaalipuolen osaamiskeskittymä. Tästä on osa viraston henkilökuntaa, osa taas yrityksiä ja virastoa palvelevaa liiketoimintaa. Kemianteollisuuden kannalta vahvistuva osaaminen on myönteistä ja edesauttaa innovatiivisuuteen ja korkeaan osaamiseen perustuvan liiketoiminnan kehittämistä. Tätä osaltaan tukee suomalainen innovaatioiden ja teknologian tukijärjestelmä, tekes etunenässä. Pienessä maassa voima on verkostoitumisessa ja yhteisissä näkemyksissä. Tekes ja sitra ovatkin jo tekemässä kartoitusta reach:n tuomista liiketoimintamahdollisuuksista. Vähäinen ei liene myöskään puhdas imagomerkitys. Kemian alueen lisääntyvä näkyvyys yhteiskunnassa lisää omalta osaltaan mielenkiintoa kemiaan alana ja tulevana työpaikkana. Kaikille riittää tekemistä Virastoon on laskettu tehtävän yli aineen rekisteröinnit. Tämän lisäksi on laskettava kaikki muut tehtävät, joihin asetus yritykset velvoittaa. Tietovaatimukset ovat mittavat ja uutta tietoa tuotetaan esimerkiksi testaamalla. Näissä talkoissa riittää tehtävää kaikille osapuolille. Peruskuorman kantavat yritykset itse, mutta ne hankkivat testaus-, rekisteröinti- ja muita palveluita ulkopuolelta. Tällaisen palvelun synnyttämisellä viraston läheisyyteen on nyt tilausta. Jollei sitä tehdä meillä Suomessa, se tehdään muualla. Syntymässä on yhteiseurooppalainen markkina, jota ainakin osin toivottavasti pyöritetään Suomesta. Iso virasto tarvitsee myös itse monenlaisia palveluita, jotka se tietenkin kilpailuttaa. Näihin kilpailuihin kannattaa tietenkin ilmoittautua. Yritysten on nyt syytä varautua reach:n toimeenpanoon, kunkin omalla tavallaan. Nyt on perehdyttävä siihen, mitä on tulossa, kartoittaa tilanteenne ja käynnistä mahdollisuuksien metsästäminen. Mainos- ja Messutyöt Oy Luistelijantie 4, Kuopio Puh. (017) , WatchMe

5 Kunta tapahtumassa järjestelmällistä markkinointia vai hätäiset talkoot? Kunta tapahtumassa järjestelmällistä markkinointia vai hätäiset talkoot? Teksti: Jarno Tynkkynen Messut ja tapahtumat ovat loistava kanava profiloitumiseen ja brändin rakentamiseen. Myös kunnat ovat jo aikaa sitten huomanneet tämän, sillä niiden on toimittava enenevissä määrin liikeyritysten tapaan. Menestyksellinen liiketoiminta edellyttää bisneshenkisen ajattelutavan omaksumista. Millaisin eväin kunnat itseään edustavat ja mikä on työn tulos? Kuntien löydettävä itsensä Suomalaiset kunnat ovat niin organisatorisessa, taloudellisessa kuin kilpailullisessakin käymistilassa. Kuntaliitoksia syntyy toiminnan tehostamiseksi ja palveluihin käytettävät varat ovat kortilla. Kilpailu rahasta, asukkaista, yrityksistä ja työpaikoista kiristyy. Tilanne pakottaa kunnat ajattelemaan ja toimimaan yrityksen lailla. Kysymys siitä, millainen brändi kunnalla on, millaisena se profiloituu eli näyttäytyy ihmisten mielissä, nousee tärkeäksi, Aspectum Oy:n partneri ja asiakkuusajattelun uranuurtaja Jarmo Lehtinen sanoo. Niin nykyisiin kuin mahdollisiin tuleviin kunnan asukkaisiin pitää suhtautua kuin asiakkaisiin. Silloin mietitään, millaisia ihmisiä kunta eritoten houkuttelee, minkä tyyppisiä asukkaita se tulevaisuudessa haluaa, millaisia palveluja sillä on tarjota ja niin edelleen, Lehtinen luettelee. Palvelurakenteen vaatimukset muuttuvat kovasti sen Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki / Harald Raebiger Aspectum Oy mukaan, onko kunnan asujaimistosta enemmistö lapsia, nuoria, työikäisiä vain vanhuksia. Kamppailussa ihmisistä ja yrityksistä olisi tärkeää löytää kunnasta jokin erityispiirre, vahvuus tai kiinnostava ominaisuus, josta kunnan tunnistaisi ja joka säännöllisesti tulisi esille kunnasta puhuttaessa. Suomalaiset kunnat ovat ihmisten ajatustasolla hyvin pitkälle harmaata massaa, samaa ja tylsää. Niissä ei ole riittävästi erottuvuutta. Melkein kaikki tarjoavat yhä kaikkea kaikille. Sijainnista, luonnosta ja vaikka teollisuuden aloista ja erityisosaamisesta on mahdollista ammentaa jotain, mikä tuo mielikuvaan uutta syvyyttä ja vetovoimaa, Lehtinen kertoo. Niukkuus ruokkii itseään Monella kunnalla on markkinoinnista vastaava ihminen tai ihmisjoukko. Hyvin usein heidät on kytketty yhteen matkailutoimen kanssa. Koska taloustilanne on tiukka, ei markkinointiin yleensä investoida suuria summia. Riski ja ikävä todellisuuskin on, että liian pieni panostus kunnan markkinointiin saa aikaan hallinnollisia kustannuksia, muttei juuri muuta. Jossain menee taloudellinen kynnys, jonka ylittämällä investointi hyödyttää, alittamalla tuottaa ainoastaan lisälaskun, pohtii Lehtinen. Syntyy itseään ruokkiva kehä. Liian pieni satsaus poikii hyvin vähän tuloksia. Huono vastine rahalle taas pitää yllä mielikuvaa, ettei kunnan esilletuominen ja markkinointi hyödytä mitään. Ja markkinointibudjetti pysyy pienenä. Pieni pala kakusta Mitä pienempi kunnan markkinointibudjetti on, sitä tärkeämpää oikeastaan on laatia useamman vuoden markkinointisuunnitelma, johon kirjataan kaikki kuntaa mainostavat ja esille tuovat toimenpiteet. Myös messuosallistumiset listataan mukaan. Pitkän tähtäimen suunnitelma tuo työhön uutta tavoitteellisuutta. Messut ja tapahtumat ovat tärkeä osa kunnan markkinointistrategiaa, eivät yksittäinen ja erillinen ponnistus, Lehtinen neuvoo. Erillisten projektien integrointi auttaa näkemään niiden roolin kokonaisuudessa ja helpottaa niistä vastaavien ihmisten työtä. Kaikki raudat tuleen Monta kertaa elinkeino- ja matkailuvirastot toimivat edelleen markkinointityössään yksin. Integroijan rooli olisi niille kuitenkin monella tapaa hedelmällinen. Yritysten ja kunnan muiden tahojen ottaminen mukaan messutoteutukseen antaa paljon lisää kiinnostavuutta ja jakaa kustannuksia, pohtii Lehtinen. Potentiaalisen työvoiman varmistaminen on kasvavasti yritystenkin intresseissä. Matkailutoimi voisi olla yhdistävä tekijä kunnan eri tahoille. Kunta tulisi uudella tavalla ihmistä lähelle. Tähän ajatukseen liittyy vahvasti myös kaikkien mahdollisten medioiden ja kontaktikanavien hyödyntäminen. Uuden ideoiminen ei maksa mitään. Ennen esitystä: mitä ja miksi? Ensimmäinen asia kunnan päättäessä osallistua messuille tai tapahtumaan on miettiä, mitä osallistumiselta haetaan. Perusteluksi ei riitä, että ennenkin on osallistuttu, tai koska muut osallistuvat niin meidänkin pitää. Konkreettiset tavoitteet auttavat suunnittelemaan, miten ne sovitulla budjetilla saavutetaan parhaiten. On hyvä myös perustella itselleen ja toisille, miksi juuri nämä tietyt messut ovat kunnalle paras esiintymispaikka. Kirkas tavoite ja show käyntiin Kunnan imagon miettiminen kuuluu niin ikään esivalmisteluihin. Millaisena kunta haluaa näyttäytyä ihmisille, mitä kunnassa pidetään tärkeänä ja minkä asioiden voisi ajatella olevan kiinnostavia? Halutaanko vahvistaa jo olemassa olevia käsityksiä vai saada ne muuttumaan? Kaikki tämä luo yhtenäisen linjan, jota noudatetaan ja jonka tavoitteisiin pyritään kaikessa, mitä kunnan messustandilla on. Visuaalinen ilme, jaettava informaatio, paikalla olevat ihmiset ja tunnelma tukevat kaikki ennalta sovittuja mielikuvia ja arvoja. Kaikille mukana oleville on selvää, mitä he tekevät ja mihin he pyrkivät. Jälkipyykin huolellinen pesu On syytä muistuttaa, ettei messuprojekti lakkaa, kun viimeisen päivän sulkemisaika koittaa. Osallistumisen ja ennakkovalmistelujen sanotaan olevan vain puolet projektista, Jarmo Lehtinen korostaa. Toinen puolikas koostuu niin sanotusta jälkihoidosta. Jos tapahtumassa on esimerkiksi kilpailukuponkien avulla kerätty rekisteriä kunnasta kiinnostuneista ihmisistä, on tiedot mahdollisimman nopeasti muutettava tietokannaksi. Arvioidaan lisäksi Messut ja tapahtumat ovat tärkeä osa kunnan markkinointistrategiaa Jarmo Lehtinen pian, saavutettiinko ennakkotavoitteet, mikä toimi käytännössä ja mikä ei, käydään läpi asiakaspalautetta ja mietitään parannusehdotuksia tulevia projekteja varten. Messuilla kunta on suurten ihmisvirtojen keskellä. Aitiopaikan mak- simaalinen hyödyntäminen ja huolelliset esivalmistelut segmentoivat kunnalle tärkeät ihmiset ja kohdistavat markkinoinnin heihin

6 Festivaalien yleisömäärä kasvussa Festivaalien yleisömäärä kasvussa EU:n tilastot osoittavat kulttuurin kulutuksen hienoista laskua Teksti: Arto Murtovaara / Kaleva, nr Tilastot: Tilastokeskus/Eurostat 1999 Kuva: Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen EU:n viime vuosikymmenen lopulta kokoamat tilastot osoittavat kultuurin kulutuksen hienoista laskua rahankäytössä ainakin kansantalouden tasolla. Kulttuuritoimialojen tuotannon osuus bruttokansantuotteesta on Tilastokeskuksen mukaan viime vuosina ollut vajaan neljän prosentin luokkaa ja hienoisesssa laskussa. Yksi suomalaisen kultuurin kivijalka on vahva festivaalikenttä. Sen kävijämäärät osoittavat kuitenkin ylöspäin. Finland Festivals (FF) edustaa 80 festivaalia ja sen yleisömäärä 2005 oli 1,9 miljoonaa, lippuja myytiin Festivaalien osalta yleisömäärä näyttäisi olevan lievässä nousussa, summaa ff:n toiminnanjohtaja Tuomo Tirkkonen. Taitaa olla niin, että festivaalien määrässä on jopa kasvua, uusia syntyy. Mutta onhan meillä tietysti ollut vaikeuksia joillakin, niin kuin (Seinäjoen) Tangomarkkinoilla esimerkiksi. Mittarit ylöspäin Pori Jazzin toimitusjohtaja Katja Leppäkoski jakaa Tirkkosen näkemyksen ylöspäin osoittavista mittareista. Itselläni ei kyllä ole sellaista tuntumaa, että trendi olisi laskeva. Leppäkoski näkee tapahtumien suosion lisääntyneen, vaikka viime kesän kaltaisia pieniä notkahduksia tulee. Viime kesä oli kohtuullisen huono ja se näkyi suurin piirtein kaikilla, edellinen vuosi taas oli kautta linjan hyvä. Toki mekin taistelemme kaikesta ihmisten vapaa-ajasta. Meidänkään kilpailijoita eivät ole pelkästään tapahtumat tai konsertit, vaan ylipäätään kaikki, mökillä käyminen ja kaikki muu tällainen on aina vaihtoehtona tapahtumissa käymiselle. Tilastokeskus julkaisi joulukuussa eu:n keräämät tilastot kotitalouksien maksamista kultuurimenoista vuodelta Tanskalaiset ja ruotsalaiset kotitaloudet laittoivat lähes euroa kultuurimenoihin, suomalaiset olivat yhdeksänsiä reilulla eurolla. Kulttuurimenojen osuus kaikista kotitalousmenoista nosti suomalaiset kolmanneksi 5,6 prosentillaan. Katja Leppäkoski oletti eurosatsausta isommaksi, vaikka osa on suurkuluttajia ja osa ei sijoita lainkaan. Kultuurimenojen osuutta hän piti hyvänä. Kun tietää, että suurin osa tuloista kuluu asumiseen ja elämiseen, niin siihen nähden se on ihan hyvä prosentti. Tuomo Tirkkosen mukaan heidän ikuisuushaaveensa on ollut selvittää ihmisten rahankäyttöhalukkuus suhteessa festivaaleihin. Selvää on se, että suomalaiset purnaavat aina lippujen hinnoista, jotka ovat noudattaneet inflaatiokehitystä. Meillä ei näytä ainakaan siltä, että yleisö olisi katoamassa. Lipputulo on kasvanut, niiden suhteellinen osuus kyllä näkyy festivaalien taloudessa, hän korostaa. Julkisen tuen suhteellinen osuus on pienentynyt ja festivaalien taloudellinen volyymi on kasvanut. Eu-tutkimuksen mukaan elokuviin, teatteriin, konsertteihin ja muihin kulttuuriseen ulkona käyntiin suomalaiset kotitaloudet sijoittivat varsin vähän, keskimäärin 60 euroa; vain kreikkalaiset jäivät suomalaisten taakse. En tiedä onko se nyt niin pieni, se viisi prosenttia on aika suuri, Tirkkoinen arvioi. Luulen, että Suomi sijoittuu hyvin. Meillähän on hyvä palveluverkko, meillähän on vaikkapa korkeakulttuurin alueella teatterit ja orkesterit kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Ruotsissa esimerkiksi se ei ole niin ehdotonta, se läheisyys varmasti vaikuttaa kulutusta lisäävästi. Yritykset satsaavat kultuuriin Yritykset rahoittavat kultuurin kulutusta ostamalla lippuja kulttuuritilaisuuksiin työntekijöilleen sekä sidosryhmilleen. Finlands Festivalsin toiminnanjohtaja Tuomo Tirkkonen arvioi yritysten osuuden heidän edustamiensa festivaalien osalta prosenttiin. Kyllä viimeisten kymmenen vuoden aikana on näyttänyt, että yritysten osuus festivaalien tuloista on kasvaut, hyvin selvästi. Se näytti tässä jo siltä, että se olisi kasvanut jopa kymmenen prosenttiyksikköä ja se voi olla tottakin, Tirkkonen kertoo. Pitää tietysti ottaa huomioon sellainen epävarmuustekijä kuin bruttotuotto. Festivaalit antavat yrityksille vastinetta ja nettotuotto on ihan toisen näköinen. Meillä tuosta lipunmyynnistä yhteenlaskettuna sponsorien sekä muiden yritysten, siis yhteistyökumppaneiden ulkopuolella olevien yritysten, yritysmyynti on vähän festivaalista riippuen prosentin välillä, kertoo Pori Jazzin toimitusjohtaja Katja Leppäkoski. Minusta se on pysynyt suurin piirtein samana. Kauheasti ei ole enää kasvua tapahtunut, mutta ei mitään taantumaakaan, Leppäkoski arvioi. Sinänsä se kokoluokka on pysynyt samana muutaman vuoden ajan. Euroopan suurimpiin lajissaan kuuluvan Pori Jazzin budjetti vuonna 2005 oli noin 3,7 miljoonaa euroa. Opetusministeriön rahoitus oli noin , Porin kaupunki satsasi vähän päälle euroa. Julkisen tuen osuus budjetista on kuuden prosentin luokkaa. Aika pitkällehän meidän tulot oikeastaan muodostuvat lipputuloista, sponsoroinnista sekä oikeuksien ja rojaltien saamisesta. Kauheasti me ei julkista tukea saada, sen osuus on aika pieni. Meillä on sinänsä se positiivinen tilanne, että meillä on aika hyvin uskollista, vakituista kävijäkuntaa. Lähestulkoon puolet tekee päätöksen tulla seuraavana vuonna jo edellisen festarin aikana, Leppäkoski korostaa. Meillä on pitkä traditio tällaisena sosiaalisena kohtauspaikkana myöskin

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) 5386/17 ENV 31 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D047857/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 ENV 157 COMPET 116 IND 48 RECH 48 ECOFIN 157 ECO 32 SOC 138 SAN 76 CONSOM 28 MI 158 CHIMIE 20 ENT 65 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS2017-00027 VNEUS Siivola Heli(VNK) 18.01.2017 Viite Asia Epävirallinen eurooppaministerikokous 23.-24.1.2017 EU-puheenjohtajamaa Malta järjestää epävirallisen eurooppaministerikokouksen

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen vammaisneuvosto 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU)

KOMISSION ASETUS (EU) 26.1.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 26/11 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 73/2013, annettu 25 päivänä tammikuuta 2013, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 4.8.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 229/1 II (Tiedonannot) EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan unionin parlamenttien unionin

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma 19.10.2012 Tuula Sokka Algol Chemicals Oy ALGOL: KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN. Teknisen kaupan ja terveydenhuollon monialakonserni, jolla pitkät

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus REACHja CLP-asetusten toimeenpanoon

Ajankohtaiskatsaus REACHja CLP-asetusten toimeenpanoon Ajankohtaiskatsaus REACHja CLP-asetusten toimeenpanoon KENK infotilaisuus 12.10.2010 HTC Helsinki REACH- ja CLP-asetusten velvoitteet Kemialliset aineet on rekisteröitävä, niitä voidaan arvioida, niille

Lisätiedot

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Jukka Malm Varapääjohtaja Euroopan kemikaalivirasto Johdanto Euroopan kemikaalivirasto Perustettu 1.6.2007 580

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) 13883/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

LAUSUNTO VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

LAUSUNTO VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 26.10.2012 LAUSUNTO VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) budjettivaliokunnalta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ 30.11.2016 www.ekarjala.fi 1 TYÖRYHMÄ JA SEN TYÖSKENTELY / Osallistujat: / Mia Hokkanen, Saita, puheenjohtaja / Toni Suihko, Eksote / Kari Perälä, Imatra / Matti Backman, Ruokolahti

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry ATY ry: 80 vuotta työtä turvallisen ja varman lääkehoidon puolesta Koko lääkehoidonketju

Lisätiedot

Ampuma-asedirektiivin lainsäädäntöprosessi (versio 2.0) Firearms United ja GRA

Ampuma-asedirektiivin lainsäädäntöprosessi (versio 2.0) Firearms United ja GRA Ampuma-asedirektiivin lainsäädäntöprosessi (versio 2.0) Firearms United ja GRA Komission esitys Komissio antoi esityksensä pian Pariisin vuoden 2015 Marraskuun terrori-iskun jälkeen samanaikaisesti: Neuvosto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 22. marraskuuta 2010 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 5.4.2016 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus Ahlstrom Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Yhtiön osakkeenomistajien

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

Euroopan unionin virallinen lehti

Euroopan unionin virallinen lehti 16.1.2004 L 10/5 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 65/2004, annettu 14 päivänä tammikuuta 2004, järjestelmän perustamisesta yksilöllisten tunnisteiden kehittämiseksi ja osoittamiseksi muuntogeenisille organismeille

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 1 NIMI JA TOIMIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry., ruotsiksi Hälso- och socialvårdens

Lisätiedot