Vetovastuussa ja valokeilassa Suomen toinen EU-puheenjohtajuuskausi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vetovastuussa ja valokeilassa Suomen toinen EU-puheenjohtajuuskausi"

Transkriptio

1 Suomen EU:n puheenjohtajuuskausi Vetovastuussa ja valokeilassa Suomen toinen EU-puheenjohtajuuskausi Teksti: Jarno Tynkkynen Tärkeän puolivuotisen valmistelut ovat olleet käynnissä jo usean vuoden ajan Suomen toisen EU-puheenjohtajuuskauden alkaessa 1. heinäkuuta. Unionin isännyys on monen kotimaisen sektorin yhteinen ponnistus ja taidonnäyte. Poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset odotukset ovat jälleen korkealla, kun Euroopan päät kääntyvät pohjoiseen. Poliittiseen moottoriin lisätehoja Puheenjohtajakautta koordinoi ja valmistelee valtioneuvoston kanslia ja sisältöasioista on vastuussa valtioneuvoston eu-sihteeristö. Teknisistä kokous- ja tapahtumajärjestelyistä huolehtii varta vasten perustettu vajaan kolmenkymmenen hengen eupuheenjohtajuussihteeristö. Puheenjohtajakauden tiedotuksesta vastaa valtioneuvoston viestintäyksikkö kertoo eu-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Vilo. EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Vilo Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki / Matti Tirri, Markku Juntunen eu-edustusto, eu-sihteeristö, viestintäyksikkö ja me, kokouskaupungit ja eri ministeriöt ovat linkkejä puheenjohtajuuden hoitoketjussa, Vilo jatkaa. Vaikka unionin puheenjohtajuus tuleekin näkymään Suomessa syksyn aikana monin tavoin, keskittyy toiminta suurelta osin Brysseliin. Suomen eu-edustustolla on siten keskeinen rooli työssä. Päätöksentekoa valmistelevat 200 työryhmää ja komiteaa kokoontuvat kaikki Brysselissä, kuten myös ministeritason neuvostot. Suomalaiset virkamiehet johtavat puheenjohtajakautena komiteoita ja työryhmiä sekä valmistelevat asialistoja ja asiakirjoja. Suomen puheenjohtajakauden asialista mukailee neuvoston kolmivuotista strategista ohjelmaa, jonka lisäksi Suomi on tehnyt Itävallan kanssa työohjelman vuodelle Puheenjohtajakauteen on valmistauduttu eu-edustustossa lisähenkilöstöllä, mikä on vaatinut lisätiloja. Haasteita ei puutu Suomen puheenjohtajuus vuonna 1999 sai runsaasti kiitosta. Sen sanotaan olleen yksi parhaiten hoidetuista. Unionin agenda pursuaa kuitenkin asioita, jotka vielä seitsemän vuotta sitten olivat vain aavistuksina takaraivoissa. Globalisaatio on niin uhka kuin mahdollisuus, yhtä lailla haasteiden ja mahdollisuuksien luoja. Unioni on laajentunut kymmenellä jäsenellä, mikä on muuttanut radikaalisti toimintaympäristöä ja työskentelytapoja; kompromissiin pääsy yhteisymmärryksestä puhumattakaan edellyttää aktiivisempaa verkottumista ja lobbausta. Asialistat ovat aiempaa pidempiä ja niissä on kiperiä teemoja, joissa puheenjohtajan rooli on pyrkiä saattamaan mielipiteitä yhteen; oikeus- ja sisäpolitiikka sekä energia-asiat ovat olleet viime aikoina erityisen tapetilla. Käytännölliset tavoitteet Suomi pitää tavoitteenaan parempaa lainsäädäntöä, mikä palvelisi etenkin tavallista kuluttajaa ja elinkeinoelämää. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää lainsäädännön yksinkertaistamista, turhan karsimista ja vanhentuneen uudistamista tai poistamista. Päätösten toimeenpano on yksi Suomen voimakkaasti ajamista asioista. Unionin ulkosuhteiden hoitoa leimaa ulkoisen toiminnan kehitystyö ja kansainvälisen roolin vahvistaminen. Laajentuneessa unionissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös sisäiseen turvallisuuteen. Kotimainen osaaminen esiin Puheenjohtajuuden aikaansaama runsas näkyvyys koetetaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Kansainväliselle medialle kerrotaan Suomen vahvuuksista, kuten huipputeknologiasta, ekotehokkuudesta ja toimivasta infrastruktuurista. Yhteinen teema on innovaatiot. Se nähdään yhtenä tärkeänä ratkaisuna eurooppalaisille pulmille: työttömyydelle, riittämättömälle tuottavuudelle, sairauksille, ikääntymiselle, ympäristöongelmille, ilmastomuutokselle ja niin edelleen. Suomalaiset haluavat keskittyä vastauksiin ainaisen valittamisen sijasta. Innovaatio on suotuisten tekijöiden yhteistulos, ei poliittisen päätöksenteon tuote. Mittavat tapahtumavalmistelut Puheenjohtajuussihteeristön työtä on käytännön teknisistä valmisteluista huolehtiminen. Suomessa tullaan puheenjohtajakauden aikana järjestämään ainakin 130 kokousta ja konferenssia. Niistä noin parikymmentä on päämies- tai ministeritason kokouksia ja loput asiantuntija- ja virkamieskokouksia. Näyttämönä toimii parikymmentä kaupunkia ympäri maan. Työ alkaa kokouspaikan etsinnällä. Olemme kolunneet hotelleja, kongressi- ja messukeskuksia, teattereita ja musiikkitaloja löytääksemme parhaiten sopivat tilat, Vilo sanoo. Paikan löydyttyä suunnitellaan tapahtumaa varten tarvittava rakentaminen: muun muassa IT-ratkaisut, kongressi- ja tulkkaustekniikka ja väliaikaisrakenteet. Logistiikka, majoitus-, kuljetus- ja ruokailupalvelut mietitään kaikki huolella. Syksyä ajatellen olemme tehneet noin sata sopimusta eri palveluntuottajien ja tavarantoimittajien kanssa, mikä on suuri määrä, kertoo Vilo. Puheenjohtajuussihteeristö vastaa myös tarvittavan lisätyövoiman palkkaamisesta. Työntekijöiden määrä kasvaa syksyn alusta selkeästi. Ennalta ajatellen poliittisesti merkittävimpiä ja eniten ulkomaista mediaa houkuttelevia kokouksia ovat tietysti Asem-huippukokous, muut päämiestason tapaamiset ja ulkoministerikokoukset. Lisäksi ministerikokouksista kiinnostavia voisivat olla vaikka kilpailukykyministerikokous Jyväskylässä sekä työllisyys-, sosiaali- ja terveysministerien kokous Helsingissä Finlandiatalossa, Vilo arvelee. Asem 6 Helsingissä syyskuuta järjestettävä kuudes valtionpäämiestason Asem (Asia-Europe Meeting) -huippukokous on Aasian ja Euroopan välisten suhteiden osalta historiallisesti merkittävä, sillä Asem -yhteistyöfoorumi täyttää tänä syksynä kymmenen vuotta. Helsingin Messukeskuksessa järjestettävä huippukokous on suurin Suomessa koskaan järjestetty valtionpäämiestason tapaaminen. Yhteistyöhön osallistuu Euroopan unionin 25 jäsenmaata, eu-komissio, kymmenen Kaakkois-Aasian maiden järjestön (asea) jäsenmaata sekä Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Suomen eu-puheenjohtajakauden virallinen verkkosivusto avataan 31. toukokuuta 2006 osoitteissa ja 8 9

2 Kemikaaliviraston valmistelut etenevät Kemikaaliviraston valmistelut etenevät Teksti: Palvelujohtaja Jukka Malm, Suomen ympäristökeskus Yksi Suomen kannalta konkreettinen ja myös poliittisesti hyvin merkittävä seuraus EU:n uudesta kemikaaliasetuksesta eli ns. REACH-asetuksesta on Euroopan kemikaaliviraston perustaminen Helsinkiin. Virasto aloittaa toimintansa, kun reach-asetus tulee voimaan, suunnitelmien mukaan keväällä Euroopan komissio on jo valmistelemassa viraston toiminnan käynnistämistä ja järjestelyistä keskustellaan aktiivisesti Suomen viranomaisten kanssa. Päätös kemikaaliviraston sijoittamisesta Helsinkiin tehtiin eu:n valtion- tai hallitusten päämiesten päätöksellä joulukuussa 2003, pian sen jälkeen kun komission ehdotus reach -asetukseksi oli julkaistu. Mikä REACH-asetus on? Reach on lyhenne englanninkielen sanoista Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals eli kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettely. Reach -asetus on eu:n kemikaalilainsäädännön laaja kokonaisuudistus, se on yksi eu:n suurimmista lainsäädäntöuudistuksista. Ehdotuksen mukaan reach -järjestelmässä kemikaaleja valmistavat ja tuovat yritykset velvoitetaan arvioimaan aineiden käytöstä aiheutuvat riskit ja varmistamaan kemikaalien turvallinen käyttö. Vastuu kemikaalien turvallisuuden todistamisesta siirtyy viranomaisilta teollisuudelle. Asetuksen tavoitteena on parantaa terveyden ja ympäristön suojelua Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki / Boy Hulden, Suomen Ilmakuva Oy sekä ylläpitää eu:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. Kemikaalien valmistajat ja maahantuojat velvoitetaan rekisteröimään kaikki yli 1 tonnia vuodessa valmistetut tai maahantuodut aineet. Rekisteröintiä varten on selvitettävä aineiden vaaralliset ominaisuudet ja arvioitava niiden turvallisen käytön vaatimat varo- ja suojatoimet. Rekisteröintimenettelyn arvioidaan koskevan noin ainetta. Tiedot aineiden vaaroista ja turvallisesta käytöstä on toimitettava kemikaalien käyttäjille, joille asetus myös tuo uusia velvoitteita. Kemikaalivirasto ja jäsenmaiden viranomaiset valvovat rekisteröintimenettelyn toimeenpanoa ja käyttävät teollisuuden ilmoittamia tietoja mm. tunnistamaan aineita, joista voi aiheutua riski ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Kaikkein vaarallisimpien aineiden käytölle on saatava eu:n komission erityinen lupa. Lupamenettely koskee terveydelle tai ympäristölle vakavia pitkäaikaisia vaikutuksia aiheuttavia aineita (esimerkiksi syöpää aiheuttavat aineet, ja ympäristössä pysyvät ja kertyvät yhdisteet). Kemikaalien käyttö voidaan reach -asetuksen perusteella myös kieltää, jos siitä aiheutuu merkittävä riski terveydelle tai ympäristölle. Kemikaalivirasto on asiantuntijavirasto Kemikaalivirasto on kemikaaliriskien arvioinnin ja hallinnan asiantuntijaorganisaatio, jonka keskeinen tehtävä on antaa tieteellistä ja teknistä tukea reach -asetuksen toimeenpanossa. Virastolla on konkreettisia, reach -järjestelmän toimeenpanoon liittyviä tehtäviä; osin se voi tehdä itse päätöksiä ja osin sen rooli on valmistella komission päätösvaltaan kuuluvia asioita. Virastolla on tärkeä rooli asetuksen yhdenmukaisen toimeenpanon edistämisessä koko eu:n alueella. Kemikaalivirasto ei itse tee tutkimustyötä. Kemikaalivirasto hallinnoi teollisuuden kannalta reach:n laajinta osaa, arviolta noin ainetta koskevaa rekisteröintimenettelyä. Virasto vastaanottaa rekisteröintiilmoitukset, tarkistaa että ne ovat lainsäädännön vaatimusten mukaiset ja käsittelee teollisuuden ehdotukset aineilla tehtävistä lisätutkimuksista. Kemikaalivirasto myös avustaa teollisuutta rekisteröintiä edeltävässä esirekisteröintivaiheessa, jonka tarkoituksena on varmistaa kemikaaleja koskevan tutkimustiedon yhteiskäyttö yritysten kesken. Virasto ylläpitää rekisteröinti-ilmoituksiin ja muihin reach -asetuksen menettelyihin perustuvaa laajaa tietojärjestelmää. Merkittävä osa tiedoista on avoimesti käytettävissä viraston internet-sivujen välityksellä. Rekisteröinti-ilmoitusten perusteella tunnistetaan aineita, joista voi aiheutua riski terveydelle tai ympäristölle. Tässä aineiden arvioinnissa kemikaaliviraston tehtävänä on eu: n laajuisen arviointiohjelman laatiminen ja jäsenmaiden tekemän arviointityön koordinointi. Virasto myös tekee päätöksiä arviointiin perustuvista ja aineiden valmistajiin tai maahantuojiin kohdistuvista lisätietovaatimuksista, joiden tarkoitus on epäselvissä tapauksissa varmistaa riskien vakavuus tai suuruus. Kaikkein vaarallisimpia aineita koskevassa lupamenettelyssä kemikaalivirasto hallinnoi sekä menettelyn piiriin kuuluvien aineiden valintaa että lupahakemusten käsittelyä ja arviointia. Lopulliset lupapäätökset tekee kuitenkin Euroopan komissio. Samoin kemikaalien käytön kieltämistä tai rajoittamista koskevassa menettelyssä viraston tehtävänä on arvioida mm. jäsenmaiden tekemiä rajoitusehdotuksia ja laatia suositukset komissiolle jatkotoimista. Sekä lupa- että rajoitusmenettelyssä virasto arvioi aineiden käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöriskejä, korvaavien aineiden saatavuutta ja niistä mahdollisesti aiheutuvia riskejä sekä ehdotettuihin toimenpiteisiin liittyviä sosio-eko- pan komissiolla. Nopeaa toiminnan käynnistämistä tukeakseen Suomi on tarjoutunut vastaamaan viraston toimitilan hankkimisesta ja myös vuokramenoista lyhyehkön valmisteluvaiheen ajan, eli kunnes viraston oma budjetti on käytettävissä. Virasto aloittaa toimintansa aivan Helsingin ydinkeskustassa, Annankadulla. Muukin valmistautuminen on käynnistynyt. Viraston henkilöstön ja heidän perheenjäsentensä muuttamista ja kotiutumista Helsinkiin halutaan helpottaa. Tähän liittyen valtio ja Helsingin kaupunki selvittävät mm. kansainvälisten koulujen valmiuksia uusien oppilaiden vastaanottamiseen samoin kuin muita käytännön elämää helpottavia palvelutarpeita. Rekisteröinti-ilmoitusten perusteella tunnistetaan aineita, joista voi aiheutua riski terveydelle tai ympäristölle. Jukka Malm nomisia näkökohtia. Virastolle kuuluu myös monien reach -asetuksen toimeenpanoa tukevien ohjeiden laatiminen. Samoin viraston tulee tukea jäsenmaita ja teollisuutta tuottamalla reach-menettelyjä helpottamaan tarkoitettuja työkaluja, kuten atksovellutuksia. Nykyiseen lainsäädäntöön perustuva kokemus on osoittanut, että tällaisilla tehtävillä on merkittävä lainsäädännön yhtenäistä toimeenpanoa ohjaava vaikutus. Helsinkiin yksi EU:n suurimmista virastoista Kemikaalivirastosta on tulossa yksi eu:n suurimmista erillisvirastoista. Sen henkilöstötarpeeksi on arvioitu henkilöä. Tähän kokoon viraston tulisi kasvaa jo muutaman ensimmäisen toimintavuoden aikana. Henkilöstön rekrytoinnista vastaa valmisteluvaiheessa komissio ja myöhemmin virasto itse. Tavoitteena on saada viraston palvelukseen henkilöstöä mahdollisimman laajasti eri jäsenmaista. Virastoa johtaa pääjohtaja, jonka valinta käynnistyy heti kun reach -asetus tulee voimaan. Eu-jäsenmaiden edustajat osallistuvat viraston toimintaan sen useissa eri toimielimissä. Näitä ovat viraston toimintaa johtava ja valvova hallintoneuvosto, kolme asiantuntijakomiteaa ja asetuksen yhtenäistä valvontaa jäsenmaissa edistävä valvontafoorumi. Virasto järjestää toimintaansa liittyen runsaasti kokouksia; käytännössä suurempien tai pienempien kokousten järjestäminen Helsingissä on jatkuvaa. Kemikaaliviraston sijoittuminen Helsinkiin voidaan myös hyödyntää järjestämällä Helsingissä viraston toimialaa sivuavia muita kokouksia ja konferensseja. Tämä mahdollisuus edellyttää kuitenkin eri toimijoilta aktiivisuutta ja innovatiivisuutta. Sama koskee myös reach -asetuksen toimeenpanoon liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Erityisesti pk-sektorin yritykset tarvitsevat asiantuntevaa palvelua selvitäkseen reach -asetuksen tuomista uusista velvoitteista. Tällaista palvelutoimintaa on jo syntymässä eri puolille Eurooppaa. Suomalaisten yritysten kannattaisi olla tällä alueella liikkeellä etulinjassa ja hyödyntää Helsingin imagoa kemikaaliviraston kotipaikkana. Suomi tukee tehokasta käynnistystä Kemikaaliviraston toiminnan käynnistäminen ja ensimmäiset toimintavuodet ovat monessa suhteessa kriittistä aikaa sekä viraston itsensä että koko reach -asetuksen onnistuneen toimeenpanon kannalta. Vastuu toiminnan käynnistämisestä on Euroo

3 Helsinki on pian Euroopan kemikaalibyrokratian keskus Helsinki on pian Euroopan kemikaalibyrokratian keskus Teksti: Jarno Tynkkynen Kun Euroopan kemikaalivirasto vuoden kuluttua aukeaa Helsingissä, odotetaan suuren eurooppalaisen hallintoelimen vilkastuttavan pääkaupunkiseudun tieteellistä, taloudellista ja poliittistakin elämää. Yliopisto haluaa virastoon paljon suomalaisia asiantuntijoita sekä kehittää koulutustaan sen tarpeita vastaavaksi, linjaa professori Markku Räsänen, Helsingin yliopiston kemian laitoksen johtaja. Valmistelut etenevät nopeasti Brysselissä 13. joulukuuta kokoontunut ylimääräinen Eurooppa -neuvosto päätti yhteensä kymmenen eu -viraston sijoituspaikasta. Helsinkiin päätettiin sijoittaa Euroopan kemikaalivirasto. Sen toiminnan on kaavailtu alkavan Helsingissä alkuvuonna 2007, kun jo täyttä vauhtia etenevät valmistelut on saatettu loppuun. Viraston perustamiseen liittyvä lainsäädännön ja asetusten uudistaminen on pitkällä. Unionin parlamentti antoi viime marraskuussa lausunnon kemikaaliasetuksesta, josta eu:n kilpailukykyneuvosto Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki / Boy Hulden, Ilmakuva Vallas Oy joulukuussa pääsi yhteisymmärrykseen. reach -asetukseksi kutsuttu paketti käydään avointen kysymysten osalta tänä vuonna vielä toistamiseen läpi. Se korvaa noin 40 voimassa olevaa erillistä säädöstä. Poliittiset asiantuntijat kertovat parlamentin ja neuvoston olevan asioista paljolti samaa mieltä, joten asetuksen lopullinen muotoilu saattaa hyvinkin onnistua ilman erityistä sovitteluprosessia. Viraston toimintaan liittyvän lainsäädännön toivotaan valmistuvan ensi vuoden kuluessa. Päämaja Helsingin keskustassa Suomen hallitus pyrkii toimillaan varmistamaan viraston ja sen henkilöstön mahdollisimman sujuvan sijoittumisen Helsinkiin. Virastolle kaavailtu kiinteistö sijaitsee Annankadulla aivan Helsingin keskustassa. Työtilaa on varattu 300 henkilölle, vaikka lopullinen henkilöstömäärä onkin todennäköisesti suurempi. Toimitila on väliaikainen ja tarkoitettu viraston valmisteluvaiheen ja ensimmäisten toimintavuosien tarpeisiin. Kun asetukset ja uusi lainsäädäntö ovat voimassa, virasto päättää itse pysyvästä sijoituspaikastaan. Tärkeimpiä vaatimuksia sijainnille ovat hyvät palvelut sekä sujuvat yhteydet lentokentälle. Tähän työhön suomalaisilla on tarjota ammattitaitoa ja Edessä vuosikymmenen urakka Viraston toiminnassa keskeistä on erikoisalojen asiantuntijoista koostuvat komiteat ja työryhmät. Niihin osallistuu asiantuntijoita kaikista eu-maista. Kemikaaliviraston päätehtävä on eu:n uuden kemikaalivalvontajärjestelmän osaamista. Markku Räsänen hallinnointi. Järjestelmään kuuluvat kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettely. Toimialan piiriin tulevat kemikaalit, joita ei valvota muulla erityislainsäädännöllä. Esimerkiksi lääkkeillä, torjunta-aineilla ja elintarvikkeilla on jo omat järjestelmänsä. Kemikaalivirasto valvoo teollisuuden käyttämiä lukuisia peruskemikaaleja, mutta myös kuluttajaa lähellä olevia aineita, kuten maaleja ja puhdistusaineita. Alkuvaiheessa viraston on käytävä läpi noin kemikaalin rekisteröinti; työ kestää arvioiden mukaan kymmenisen vuotta. Vuosittainen budjetti liikkuu 30 miljoonan euron tienoilla. Kemikaalivirasto tulee olemaan lainsäädännöllinen ja hallinnollinen elin, joka hankkii aineiden testaus- ja tutkimuspalvelut alan konsulttiyrityksiltä. Tähän työhön suomalaisilla on tarjota ammattitaitoa ja osaamista, professori Markku Räsänen kertoo. Parhaimmassa tapauksessa viraston työllistävät vaikutukset kertautuvat tuntuvasti, Räsänen jatkaa. EU-kansalaisten terveyden vaalija Ydinajatuksena on lainsäädännöllä ja viraston toiminnalla lisätä kemikaaliturvallisuutta. Kemikaalivirasto tulee yhdessä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa arvioimaan aineiden vaarallisuutta niiden mahdollisesti aiheuttamat terveyshaitat, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit huomioiden. Lisääntyneellä turvallisuudella on kohentava vaikutus ihmisten, ympäristön ja kemikaalien kanssa työskentelevien terveyteen. Koko unionin laajuiset yhteiset käytännöt, keskitetty aineiden tutki- mus, arviointi ja rekisteröinti tuovat pidemmällä aikavälillä myös paljon säästöjä. Parempi kemikaaliturvallisuus ja sen myötä edelläkävijän rooli maailmankaupassa parantavat eurooppalaista kilpailukykyä. Eu:n kauppakumppanit omaksuvat ajan mittaan kemikaalivirastomme laatimat standardit. Yliopisto vastaa haasteeseen Uusi virasto tuo tullessaan työntekijöitä kaikkialta Euroopasta ja henkilöstön liikkuvuus on vilkasta. Eu on ollut jo aiemmin elintarvikevirastohankkeen yhteydessä yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin kanssa. Kun kemikaaliviraston toimintaan liittyviä kokouksia, konferensseja ja muita suuria tapahtumia järjestetään, ovat nämä kaksi instituutiota jälleen tärkeässä roolissa. Luonnollisesti ajatuksissa on saada mahdollisimman suuri joukko suomalaisiakin virastoon töihin. Yliopiston kemian laitos seuraa tarkasti tilannetta ja kehittää opetus- ja koulutusprofiilejaan niin, että ne entistäkin paremmin vastaisivat tarpeita, joita kemikaalivirastolla on. Tohtoritason asiantuntijoidemme analysointi- ja evaluointitaidot ovat jo nyt korkealuokkaisia. Esimerkiksi ympäristö- ja lainsäädäntökoulutusta voi painottaa koulutuksessa enemmän, sanoo professori Markku Räsänen

4 Lisäpotkua kemikaalivirastosta Teksti: Hannu Vornamo, Kemianteollisuus ry Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki / Boy Hulden, Paul Williams Helsinkiin sijoittuva Euroopan unionin kemikaalivirasto ja sen mukanaan tuoma osaamiskeskittymä on hyödynnettävä tehokkaasti suomalaisen elinkeinoelämän eduksi. Helsinki Euroopan kemikaalipääkaupungiksi Eu:n viimeistelyssä oleva kemikaaliasetus, ns. reach -asetus, on kaikkien aikojen laajamittaisin kemikaalialueen säädösuudistus. Se tulee asettamaan kemikaalien valmistajille ja käyttäjille uusia, nykyistä huomattavasti laajempia vaatimuksia. Asetusta hallinnoimaan perustetaan Helsinkiin eu:n kemikaalivirasto. Viraston henkilöstö tulee kasvamaan useisiin satoihin. Valmisteluvuosien aikana teollisuus on korostanut uusien määräysten toimivuuden merkitystä. Asetuksen valmistelu on tänä syksynä loppumetreillä, ja nyt on viimeistään aika käynnistää toimeenpanoon valmistautuminen. Yrityksille asetus merkitsee paitsi raakaa työtä, myös uusia mahdollisuuksia. Helsinkiin syntyy kemikaaliviraston myötä väistämättä kemikaalipuolen osaamiskeskittymä. Tästä on osa viraston henkilökuntaa, osa taas yrityksiä ja virastoa palvelevaa liiketoimintaa. Kemianteollisuuden kannalta vahvistuva osaaminen on myönteistä ja edesauttaa innovatiivisuuteen ja korkeaan osaamiseen perustuvan liiketoiminnan kehittämistä. Tätä osaltaan tukee suomalainen innovaatioiden ja teknologian tukijärjestelmä, tekes etunenässä. Pienessä maassa voima on verkostoitumisessa ja yhteisissä näkemyksissä. Tekes ja sitra ovatkin jo tekemässä kartoitusta reach:n tuomista liiketoimintamahdollisuuksista. Vähäinen ei liene myöskään puhdas imagomerkitys. Kemian alueen lisääntyvä näkyvyys yhteiskunnassa lisää omalta osaltaan mielenkiintoa kemiaan alana ja tulevana työpaikkana. Kaikille riittää tekemistä Virastoon on laskettu tehtävän yli aineen rekisteröinnit. Tämän lisäksi on laskettava kaikki muut tehtävät, joihin asetus yritykset velvoittaa. Tietovaatimukset ovat mittavat ja uutta tietoa tuotetaan esimerkiksi testaamalla. Näissä talkoissa riittää tehtävää kaikille osapuolille. Peruskuorman kantavat yritykset itse, mutta ne hankkivat testaus-, rekisteröinti- ja muita palveluita ulkopuolelta. Tällaisen palvelun synnyttämisellä viraston läheisyyteen on nyt tilausta. Jollei sitä tehdä meillä Suomessa, se tehdään muualla. Syntymässä on yhteiseurooppalainen markkina, jota ainakin osin toivottavasti pyöritetään Suomesta. Iso virasto tarvitsee myös itse monenlaisia palveluita, jotka se tietenkin kilpailuttaa. Näihin kilpailuihin kannattaa tietenkin ilmoittautua. Yritysten on nyt syytä varautua reach:n toimeenpanoon, kunkin omalla tavallaan. Nyt on perehdyttävä siihen, mitä on tulossa, kartoittaa tilanteenne ja käynnistä mahdollisuuksien metsästäminen. Mainos- ja Messutyöt Oy Luistelijantie 4, Kuopio Puh. (017) , WatchMe

5 Kunta tapahtumassa järjestelmällistä markkinointia vai hätäiset talkoot? Kunta tapahtumassa järjestelmällistä markkinointia vai hätäiset talkoot? Teksti: Jarno Tynkkynen Messut ja tapahtumat ovat loistava kanava profiloitumiseen ja brändin rakentamiseen. Myös kunnat ovat jo aikaa sitten huomanneet tämän, sillä niiden on toimittava enenevissä määrin liikeyritysten tapaan. Menestyksellinen liiketoiminta edellyttää bisneshenkisen ajattelutavan omaksumista. Millaisin eväin kunnat itseään edustavat ja mikä on työn tulos? Kuntien löydettävä itsensä Suomalaiset kunnat ovat niin organisatorisessa, taloudellisessa kuin kilpailullisessakin käymistilassa. Kuntaliitoksia syntyy toiminnan tehostamiseksi ja palveluihin käytettävät varat ovat kortilla. Kilpailu rahasta, asukkaista, yrityksistä ja työpaikoista kiristyy. Tilanne pakottaa kunnat ajattelemaan ja toimimaan yrityksen lailla. Kysymys siitä, millainen brändi kunnalla on, millaisena se profiloituu eli näyttäytyy ihmisten mielissä, nousee tärkeäksi, Aspectum Oy:n partneri ja asiakkuusajattelun uranuurtaja Jarmo Lehtinen sanoo. Niin nykyisiin kuin mahdollisiin tuleviin kunnan asukkaisiin pitää suhtautua kuin asiakkaisiin. Silloin mietitään, millaisia ihmisiä kunta eritoten houkuttelee, minkä tyyppisiä asukkaita se tulevaisuudessa haluaa, millaisia palveluja sillä on tarjota ja niin edelleen, Lehtinen luettelee. Palvelurakenteen vaatimukset muuttuvat kovasti sen Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki / Harald Raebiger Aspectum Oy mukaan, onko kunnan asujaimistosta enemmistö lapsia, nuoria, työikäisiä vain vanhuksia. Kamppailussa ihmisistä ja yrityksistä olisi tärkeää löytää kunnasta jokin erityispiirre, vahvuus tai kiinnostava ominaisuus, josta kunnan tunnistaisi ja joka säännöllisesti tulisi esille kunnasta puhuttaessa. Suomalaiset kunnat ovat ihmisten ajatustasolla hyvin pitkälle harmaata massaa, samaa ja tylsää. Niissä ei ole riittävästi erottuvuutta. Melkein kaikki tarjoavat yhä kaikkea kaikille. Sijainnista, luonnosta ja vaikka teollisuuden aloista ja erityisosaamisesta on mahdollista ammentaa jotain, mikä tuo mielikuvaan uutta syvyyttä ja vetovoimaa, Lehtinen kertoo. Niukkuus ruokkii itseään Monella kunnalla on markkinoinnista vastaava ihminen tai ihmisjoukko. Hyvin usein heidät on kytketty yhteen matkailutoimen kanssa. Koska taloustilanne on tiukka, ei markkinointiin yleensä investoida suuria summia. Riski ja ikävä todellisuuskin on, että liian pieni panostus kunnan markkinointiin saa aikaan hallinnollisia kustannuksia, muttei juuri muuta. Jossain menee taloudellinen kynnys, jonka ylittämällä investointi hyödyttää, alittamalla tuottaa ainoastaan lisälaskun, pohtii Lehtinen. Syntyy itseään ruokkiva kehä. Liian pieni satsaus poikii hyvin vähän tuloksia. Huono vastine rahalle taas pitää yllä mielikuvaa, ettei kunnan esilletuominen ja markkinointi hyödytä mitään. Ja markkinointibudjetti pysyy pienenä. Pieni pala kakusta Mitä pienempi kunnan markkinointibudjetti on, sitä tärkeämpää oikeastaan on laatia useamman vuoden markkinointisuunnitelma, johon kirjataan kaikki kuntaa mainostavat ja esille tuovat toimenpiteet. Myös messuosallistumiset listataan mukaan. Pitkän tähtäimen suunnitelma tuo työhön uutta tavoitteellisuutta. Messut ja tapahtumat ovat tärkeä osa kunnan markkinointistrategiaa, eivät yksittäinen ja erillinen ponnistus, Lehtinen neuvoo. Erillisten projektien integrointi auttaa näkemään niiden roolin kokonaisuudessa ja helpottaa niistä vastaavien ihmisten työtä. Kaikki raudat tuleen Monta kertaa elinkeino- ja matkailuvirastot toimivat edelleen markkinointityössään yksin. Integroijan rooli olisi niille kuitenkin monella tapaa hedelmällinen. Yritysten ja kunnan muiden tahojen ottaminen mukaan messutoteutukseen antaa paljon lisää kiinnostavuutta ja jakaa kustannuksia, pohtii Lehtinen. Potentiaalisen työvoiman varmistaminen on kasvavasti yritystenkin intresseissä. Matkailutoimi voisi olla yhdistävä tekijä kunnan eri tahoille. Kunta tulisi uudella tavalla ihmistä lähelle. Tähän ajatukseen liittyy vahvasti myös kaikkien mahdollisten medioiden ja kontaktikanavien hyödyntäminen. Uuden ideoiminen ei maksa mitään. Ennen esitystä: mitä ja miksi? Ensimmäinen asia kunnan päättäessä osallistua messuille tai tapahtumaan on miettiä, mitä osallistumiselta haetaan. Perusteluksi ei riitä, että ennenkin on osallistuttu, tai koska muut osallistuvat niin meidänkin pitää. Konkreettiset tavoitteet auttavat suunnittelemaan, miten ne sovitulla budjetilla saavutetaan parhaiten. On hyvä myös perustella itselleen ja toisille, miksi juuri nämä tietyt messut ovat kunnalle paras esiintymispaikka. Kirkas tavoite ja show käyntiin Kunnan imagon miettiminen kuuluu niin ikään esivalmisteluihin. Millaisena kunta haluaa näyttäytyä ihmisille, mitä kunnassa pidetään tärkeänä ja minkä asioiden voisi ajatella olevan kiinnostavia? Halutaanko vahvistaa jo olemassa olevia käsityksiä vai saada ne muuttumaan? Kaikki tämä luo yhtenäisen linjan, jota noudatetaan ja jonka tavoitteisiin pyritään kaikessa, mitä kunnan messustandilla on. Visuaalinen ilme, jaettava informaatio, paikalla olevat ihmiset ja tunnelma tukevat kaikki ennalta sovittuja mielikuvia ja arvoja. Kaikille mukana oleville on selvää, mitä he tekevät ja mihin he pyrkivät. Jälkipyykin huolellinen pesu On syytä muistuttaa, ettei messuprojekti lakkaa, kun viimeisen päivän sulkemisaika koittaa. Osallistumisen ja ennakkovalmistelujen sanotaan olevan vain puolet projektista, Jarmo Lehtinen korostaa. Toinen puolikas koostuu niin sanotusta jälkihoidosta. Jos tapahtumassa on esimerkiksi kilpailukuponkien avulla kerätty rekisteriä kunnasta kiinnostuneista ihmisistä, on tiedot mahdollisimman nopeasti muutettava tietokannaksi. Arvioidaan lisäksi Messut ja tapahtumat ovat tärkeä osa kunnan markkinointistrategiaa Jarmo Lehtinen pian, saavutettiinko ennakkotavoitteet, mikä toimi käytännössä ja mikä ei, käydään läpi asiakaspalautetta ja mietitään parannusehdotuksia tulevia projekteja varten. Messuilla kunta on suurten ihmisvirtojen keskellä. Aitiopaikan mak- simaalinen hyödyntäminen ja huolelliset esivalmistelut segmentoivat kunnalle tärkeät ihmiset ja kohdistavat markkinoinnin heihin

6 Festivaalien yleisömäärä kasvussa Festivaalien yleisömäärä kasvussa EU:n tilastot osoittavat kulttuurin kulutuksen hienoista laskua Teksti: Arto Murtovaara / Kaleva, nr Tilastot: Tilastokeskus/Eurostat 1999 Kuva: Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen EU:n viime vuosikymmenen lopulta kokoamat tilastot osoittavat kultuurin kulutuksen hienoista laskua rahankäytössä ainakin kansantalouden tasolla. Kulttuuritoimialojen tuotannon osuus bruttokansantuotteesta on Tilastokeskuksen mukaan viime vuosina ollut vajaan neljän prosentin luokkaa ja hienoisesssa laskussa. Yksi suomalaisen kultuurin kivijalka on vahva festivaalikenttä. Sen kävijämäärät osoittavat kuitenkin ylöspäin. Finland Festivals (FF) edustaa 80 festivaalia ja sen yleisömäärä 2005 oli 1,9 miljoonaa, lippuja myytiin Festivaalien osalta yleisömäärä näyttäisi olevan lievässä nousussa, summaa ff:n toiminnanjohtaja Tuomo Tirkkonen. Taitaa olla niin, että festivaalien määrässä on jopa kasvua, uusia syntyy. Mutta onhan meillä tietysti ollut vaikeuksia joillakin, niin kuin (Seinäjoen) Tangomarkkinoilla esimerkiksi. Mittarit ylöspäin Pori Jazzin toimitusjohtaja Katja Leppäkoski jakaa Tirkkosen näkemyksen ylöspäin osoittavista mittareista. Itselläni ei kyllä ole sellaista tuntumaa, että trendi olisi laskeva. Leppäkoski näkee tapahtumien suosion lisääntyneen, vaikka viime kesän kaltaisia pieniä notkahduksia tulee. Viime kesä oli kohtuullisen huono ja se näkyi suurin piirtein kaikilla, edellinen vuosi taas oli kautta linjan hyvä. Toki mekin taistelemme kaikesta ihmisten vapaa-ajasta. Meidänkään kilpailijoita eivät ole pelkästään tapahtumat tai konsertit, vaan ylipäätään kaikki, mökillä käyminen ja kaikki muu tällainen on aina vaihtoehtona tapahtumissa käymiselle. Tilastokeskus julkaisi joulukuussa eu:n keräämät tilastot kotitalouksien maksamista kultuurimenoista vuodelta Tanskalaiset ja ruotsalaiset kotitaloudet laittoivat lähes euroa kultuurimenoihin, suomalaiset olivat yhdeksänsiä reilulla eurolla. Kulttuurimenojen osuus kaikista kotitalousmenoista nosti suomalaiset kolmanneksi 5,6 prosentillaan. Katja Leppäkoski oletti eurosatsausta isommaksi, vaikka osa on suurkuluttajia ja osa ei sijoita lainkaan. Kultuurimenojen osuutta hän piti hyvänä. Kun tietää, että suurin osa tuloista kuluu asumiseen ja elämiseen, niin siihen nähden se on ihan hyvä prosentti. Tuomo Tirkkosen mukaan heidän ikuisuushaaveensa on ollut selvittää ihmisten rahankäyttöhalukkuus suhteessa festivaaleihin. Selvää on se, että suomalaiset purnaavat aina lippujen hinnoista, jotka ovat noudattaneet inflaatiokehitystä. Meillä ei näytä ainakaan siltä, että yleisö olisi katoamassa. Lipputulo on kasvanut, niiden suhteellinen osuus kyllä näkyy festivaalien taloudessa, hän korostaa. Julkisen tuen suhteellinen osuus on pienentynyt ja festivaalien taloudellinen volyymi on kasvanut. Eu-tutkimuksen mukaan elokuviin, teatteriin, konsertteihin ja muihin kulttuuriseen ulkona käyntiin suomalaiset kotitaloudet sijoittivat varsin vähän, keskimäärin 60 euroa; vain kreikkalaiset jäivät suomalaisten taakse. En tiedä onko se nyt niin pieni, se viisi prosenttia on aika suuri, Tirkkoinen arvioi. Luulen, että Suomi sijoittuu hyvin. Meillähän on hyvä palveluverkko, meillähän on vaikkapa korkeakulttuurin alueella teatterit ja orkesterit kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Ruotsissa esimerkiksi se ei ole niin ehdotonta, se läheisyys varmasti vaikuttaa kulutusta lisäävästi. Yritykset satsaavat kultuuriin Yritykset rahoittavat kultuurin kulutusta ostamalla lippuja kulttuuritilaisuuksiin työntekijöilleen sekä sidosryhmilleen. Finlands Festivalsin toiminnanjohtaja Tuomo Tirkkonen arvioi yritysten osuuden heidän edustamiensa festivaalien osalta prosenttiin. Kyllä viimeisten kymmenen vuoden aikana on näyttänyt, että yritysten osuus festivaalien tuloista on kasvaut, hyvin selvästi. Se näytti tässä jo siltä, että se olisi kasvanut jopa kymmenen prosenttiyksikköä ja se voi olla tottakin, Tirkkonen kertoo. Pitää tietysti ottaa huomioon sellainen epävarmuustekijä kuin bruttotuotto. Festivaalit antavat yrityksille vastinetta ja nettotuotto on ihan toisen näköinen. Meillä tuosta lipunmyynnistä yhteenlaskettuna sponsorien sekä muiden yritysten, siis yhteistyökumppaneiden ulkopuolella olevien yritysten, yritysmyynti on vähän festivaalista riippuen prosentin välillä, kertoo Pori Jazzin toimitusjohtaja Katja Leppäkoski. Minusta se on pysynyt suurin piirtein samana. Kauheasti ei ole enää kasvua tapahtunut, mutta ei mitään taantumaakaan, Leppäkoski arvioi. Sinänsä se kokoluokka on pysynyt samana muutaman vuoden ajan. Euroopan suurimpiin lajissaan kuuluvan Pori Jazzin budjetti vuonna 2005 oli noin 3,7 miljoonaa euroa. Opetusministeriön rahoitus oli noin , Porin kaupunki satsasi vähän päälle euroa. Julkisen tuen osuus budjetista on kuuden prosentin luokkaa. Aika pitkällehän meidän tulot oikeastaan muodostuvat lipputuloista, sponsoroinnista sekä oikeuksien ja rojaltien saamisesta. Kauheasti me ei julkista tukea saada, sen osuus on aika pieni. Meillä on sinänsä se positiivinen tilanne, että meillä on aika hyvin uskollista, vakituista kävijäkuntaa. Lähestulkoon puolet tekee päätöksen tulla seuraavana vuonna jo edellisen festarin aikana, Leppäkoski korostaa. Meillä on pitkä traditio tällaisena sosiaalisena kohtauspaikkana myöskin

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia

REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia MEMO/08/240 Bryssel 11. huhtikuuta 2008 REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia EU:n uusi kemikaaliasetus REACH (Registration, Evaluation, Authorisation and

Lisätiedot

REACH - lainsäädännön vaikutukset. VTT - Eurolab 5.4.2006 Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry. AK/5.4.2006 www.chemind.fi

REACH - lainsäädännön vaikutukset. VTT - Eurolab 5.4.2006 Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry. AK/5.4.2006 www.chemind.fi - lainsäädännön vaikutukset KEVÄTSEMINAARI 2006 VTT - Eurolab 5.4.2006 Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry 1 -asetuksen käsittely ja voimaantulo Valkoisen Kirjan valmistelu 1999-2/ 2001 parlamentin 2. lukeminen

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

REACH ja ECHA - tilannekatsaus

REACH ja ECHA - tilannekatsaus REACH ja ECHA - tilannekatsaus Tukes-talvitapaaminen 2013 Jukka Malm Johtaja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) 13. helmikuuta 2013 1 Esityksen pääkohdat 1. REACH mitä saavutettu 5 vuodessa 2. Mitä ECHA:lla

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

REACH, kemikaalilainsäädännön merkitys

REACH, kemikaalilainsäädännön merkitys 1 REACH, kemikaalilainsäädännön merkitys neuvotteleva virkamies Juha Pyötsiä STM terveysosasto 2 REACH-asetusehdotus tausta ja tarve pääasiallinen sisältö ja idea valmisteluvaihe valmistautuminen EY KEMIKAALIEN

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

26.1.2015 Ari Hiltunen

26.1.2015 Ari Hiltunen 26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla. Salotek Consulting Oy

Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla. Salotek Consulting Oy Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla Salotek Consulting Oy Seppo Salo Puh. +358 40 5107893 email: seppo.salo@salotek.fi www.salotek.fi Salotek Consulting Oy Yritys ja osaaminen Yrityksen toimialana

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.

Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4. Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.2009 Juha Pyötsiä17042009 1 REACH Asetus kemikaalien rekisteröinnistä,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

REACH-asetus Kemikaalien arviointi ja GLP-vaatimukset

REACH-asetus Kemikaalien arviointi ja GLP-vaatimukset REACH-asetus Kemikaalien arviointi ja GLP-vaatimukset GLP-seminaari, FIMEA 10.2.2010 Kirsi Sihvonen Euroopan kemikaalivirasto - ECHA Sisältö REACH-asetus Prosessit Rekisteröinnin aikataulu Rekisteröintiasiakirja

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10. Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.2014 Tuiri Kerttula Johtaja Tuote- ja laitteistovalvonta 2 Markkinavalvonta

Lisätiedot

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE Hyvä NY-yrittäjä! NY-aluemessut järjestetään tiistaina 2.2. klo 12-17 Kajaanin Prismassa. NYyritysten tulee osallistua messuille, osallistuminen messuille kuuluu

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 22. marraskuuta 2010 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Aiheet Verkostojen rakentaminen ja ylläpito Verkoston olemassa olon tarkoitus, osallistujien

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015. Mistä lisää tietoa kemikaaleista?

Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015. Mistä lisää tietoa kemikaaleista? Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015 Mistä lisää tietoa kemikaaleista? Sisältö Tukes? Käyttöturvallisuustiedote Kemikaalien rajoitukset Erityistä huolta aiheuttavat aineet 6.5.2015

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen

Lisätiedot