Vetovastuussa ja valokeilassa Suomen toinen EU-puheenjohtajuuskausi
|
|
- Pirjo Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen EU:n puheenjohtajuuskausi Vetovastuussa ja valokeilassa Suomen toinen EU-puheenjohtajuuskausi Teksti: Jarno Tynkkynen Tärkeän puolivuotisen valmistelut ovat olleet käynnissä jo usean vuoden ajan Suomen toisen EU-puheenjohtajuuskauden alkaessa 1. heinäkuuta. Unionin isännyys on monen kotimaisen sektorin yhteinen ponnistus ja taidonnäyte. Poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset odotukset ovat jälleen korkealla, kun Euroopan päät kääntyvät pohjoiseen. Poliittiseen moottoriin lisätehoja Puheenjohtajakautta koordinoi ja valmistelee valtioneuvoston kanslia ja sisältöasioista on vastuussa valtioneuvoston eu-sihteeristö. Teknisistä kokous- ja tapahtumajärjestelyistä huolehtii varta vasten perustettu vajaan kolmenkymmenen hengen eupuheenjohtajuussihteeristö. Puheenjohtajakauden tiedotuksesta vastaa valtioneuvoston viestintäyksikkö kertoo eu-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Vilo. EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Vilo Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki / Matti Tirri, Markku Juntunen eu-edustusto, eu-sihteeristö, viestintäyksikkö ja me, kokouskaupungit ja eri ministeriöt ovat linkkejä puheenjohtajuuden hoitoketjussa, Vilo jatkaa. Vaikka unionin puheenjohtajuus tuleekin näkymään Suomessa syksyn aikana monin tavoin, keskittyy toiminta suurelta osin Brysseliin. Suomen eu-edustustolla on siten keskeinen rooli työssä. Päätöksentekoa valmistelevat 200 työryhmää ja komiteaa kokoontuvat kaikki Brysselissä, kuten myös ministeritason neuvostot. Suomalaiset virkamiehet johtavat puheenjohtajakautena komiteoita ja työryhmiä sekä valmistelevat asialistoja ja asiakirjoja. Suomen puheenjohtajakauden asialista mukailee neuvoston kolmivuotista strategista ohjelmaa, jonka lisäksi Suomi on tehnyt Itävallan kanssa työohjelman vuodelle Puheenjohtajakauteen on valmistauduttu eu-edustustossa lisähenkilöstöllä, mikä on vaatinut lisätiloja. Haasteita ei puutu Suomen puheenjohtajuus vuonna 1999 sai runsaasti kiitosta. Sen sanotaan olleen yksi parhaiten hoidetuista. Unionin agenda pursuaa kuitenkin asioita, jotka vielä seitsemän vuotta sitten olivat vain aavistuksina takaraivoissa. Globalisaatio on niin uhka kuin mahdollisuus, yhtä lailla haasteiden ja mahdollisuuksien luoja. Unioni on laajentunut kymmenellä jäsenellä, mikä on muuttanut radikaalisti toimintaympäristöä ja työskentelytapoja; kompromissiin pääsy yhteisymmärryksestä puhumattakaan edellyttää aktiivisempaa verkottumista ja lobbausta. Asialistat ovat aiempaa pidempiä ja niissä on kiperiä teemoja, joissa puheenjohtajan rooli on pyrkiä saattamaan mielipiteitä yhteen; oikeus- ja sisäpolitiikka sekä energia-asiat ovat olleet viime aikoina erityisen tapetilla. Käytännölliset tavoitteet Suomi pitää tavoitteenaan parempaa lainsäädäntöä, mikä palvelisi etenkin tavallista kuluttajaa ja elinkeinoelämää. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää lainsäädännön yksinkertaistamista, turhan karsimista ja vanhentuneen uudistamista tai poistamista. Päätösten toimeenpano on yksi Suomen voimakkaasti ajamista asioista. Unionin ulkosuhteiden hoitoa leimaa ulkoisen toiminnan kehitystyö ja kansainvälisen roolin vahvistaminen. Laajentuneessa unionissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös sisäiseen turvallisuuteen. Kotimainen osaaminen esiin Puheenjohtajuuden aikaansaama runsas näkyvyys koetetaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Kansainväliselle medialle kerrotaan Suomen vahvuuksista, kuten huipputeknologiasta, ekotehokkuudesta ja toimivasta infrastruktuurista. Yhteinen teema on innovaatiot. Se nähdään yhtenä tärkeänä ratkaisuna eurooppalaisille pulmille: työttömyydelle, riittämättömälle tuottavuudelle, sairauksille, ikääntymiselle, ympäristöongelmille, ilmastomuutokselle ja niin edelleen. Suomalaiset haluavat keskittyä vastauksiin ainaisen valittamisen sijasta. Innovaatio on suotuisten tekijöiden yhteistulos, ei poliittisen päätöksenteon tuote. Mittavat tapahtumavalmistelut Puheenjohtajuussihteeristön työtä on käytännön teknisistä valmisteluista huolehtiminen. Suomessa tullaan puheenjohtajakauden aikana järjestämään ainakin 130 kokousta ja konferenssia. Niistä noin parikymmentä on päämies- tai ministeritason kokouksia ja loput asiantuntija- ja virkamieskokouksia. Näyttämönä toimii parikymmentä kaupunkia ympäri maan. Työ alkaa kokouspaikan etsinnällä. Olemme kolunneet hotelleja, kongressi- ja messukeskuksia, teattereita ja musiikkitaloja löytääksemme parhaiten sopivat tilat, Vilo sanoo. Paikan löydyttyä suunnitellaan tapahtumaa varten tarvittava rakentaminen: muun muassa IT-ratkaisut, kongressi- ja tulkkaustekniikka ja väliaikaisrakenteet. Logistiikka, majoitus-, kuljetus- ja ruokailupalvelut mietitään kaikki huolella. Syksyä ajatellen olemme tehneet noin sata sopimusta eri palveluntuottajien ja tavarantoimittajien kanssa, mikä on suuri määrä, kertoo Vilo. Puheenjohtajuussihteeristö vastaa myös tarvittavan lisätyövoiman palkkaamisesta. Työntekijöiden määrä kasvaa syksyn alusta selkeästi. Ennalta ajatellen poliittisesti merkittävimpiä ja eniten ulkomaista mediaa houkuttelevia kokouksia ovat tietysti Asem-huippukokous, muut päämiestason tapaamiset ja ulkoministerikokoukset. Lisäksi ministerikokouksista kiinnostavia voisivat olla vaikka kilpailukykyministerikokous Jyväskylässä sekä työllisyys-, sosiaali- ja terveysministerien kokous Helsingissä Finlandiatalossa, Vilo arvelee. Asem 6 Helsingissä syyskuuta järjestettävä kuudes valtionpäämiestason Asem (Asia-Europe Meeting) -huippukokous on Aasian ja Euroopan välisten suhteiden osalta historiallisesti merkittävä, sillä Asem -yhteistyöfoorumi täyttää tänä syksynä kymmenen vuotta. Helsingin Messukeskuksessa järjestettävä huippukokous on suurin Suomessa koskaan järjestetty valtionpäämiestason tapaaminen. Yhteistyöhön osallistuu Euroopan unionin 25 jäsenmaata, eu-komissio, kymmenen Kaakkois-Aasian maiden järjestön (asea) jäsenmaata sekä Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Suomen eu-puheenjohtajakauden virallinen verkkosivusto avataan 31. toukokuuta 2006 osoitteissa ja 8 9
2 Kemikaaliviraston valmistelut etenevät Kemikaaliviraston valmistelut etenevät Teksti: Palvelujohtaja Jukka Malm, Suomen ympäristökeskus Yksi Suomen kannalta konkreettinen ja myös poliittisesti hyvin merkittävä seuraus EU:n uudesta kemikaaliasetuksesta eli ns. REACH-asetuksesta on Euroopan kemikaaliviraston perustaminen Helsinkiin. Virasto aloittaa toimintansa, kun reach-asetus tulee voimaan, suunnitelmien mukaan keväällä Euroopan komissio on jo valmistelemassa viraston toiminnan käynnistämistä ja järjestelyistä keskustellaan aktiivisesti Suomen viranomaisten kanssa. Päätös kemikaaliviraston sijoittamisesta Helsinkiin tehtiin eu:n valtion- tai hallitusten päämiesten päätöksellä joulukuussa 2003, pian sen jälkeen kun komission ehdotus reach -asetukseksi oli julkaistu. Mikä REACH-asetus on? Reach on lyhenne englanninkielen sanoista Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals eli kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettely. Reach -asetus on eu:n kemikaalilainsäädännön laaja kokonaisuudistus, se on yksi eu:n suurimmista lainsäädäntöuudistuksista. Ehdotuksen mukaan reach -järjestelmässä kemikaaleja valmistavat ja tuovat yritykset velvoitetaan arvioimaan aineiden käytöstä aiheutuvat riskit ja varmistamaan kemikaalien turvallinen käyttö. Vastuu kemikaalien turvallisuuden todistamisesta siirtyy viranomaisilta teollisuudelle. Asetuksen tavoitteena on parantaa terveyden ja ympäristön suojelua Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki / Boy Hulden, Suomen Ilmakuva Oy sekä ylläpitää eu:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. Kemikaalien valmistajat ja maahantuojat velvoitetaan rekisteröimään kaikki yli 1 tonnia vuodessa valmistetut tai maahantuodut aineet. Rekisteröintiä varten on selvitettävä aineiden vaaralliset ominaisuudet ja arvioitava niiden turvallisen käytön vaatimat varo- ja suojatoimet. Rekisteröintimenettelyn arvioidaan koskevan noin ainetta. Tiedot aineiden vaaroista ja turvallisesta käytöstä on toimitettava kemikaalien käyttäjille, joille asetus myös tuo uusia velvoitteita. Kemikaalivirasto ja jäsenmaiden viranomaiset valvovat rekisteröintimenettelyn toimeenpanoa ja käyttävät teollisuuden ilmoittamia tietoja mm. tunnistamaan aineita, joista voi aiheutua riski ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Kaikkein vaarallisimpien aineiden käytölle on saatava eu:n komission erityinen lupa. Lupamenettely koskee terveydelle tai ympäristölle vakavia pitkäaikaisia vaikutuksia aiheuttavia aineita (esimerkiksi syöpää aiheuttavat aineet, ja ympäristössä pysyvät ja kertyvät yhdisteet). Kemikaalien käyttö voidaan reach -asetuksen perusteella myös kieltää, jos siitä aiheutuu merkittävä riski terveydelle tai ympäristölle. Kemikaalivirasto on asiantuntijavirasto Kemikaalivirasto on kemikaaliriskien arvioinnin ja hallinnan asiantuntijaorganisaatio, jonka keskeinen tehtävä on antaa tieteellistä ja teknistä tukea reach -asetuksen toimeenpanossa. Virastolla on konkreettisia, reach -järjestelmän toimeenpanoon liittyviä tehtäviä; osin se voi tehdä itse päätöksiä ja osin sen rooli on valmistella komission päätösvaltaan kuuluvia asioita. Virastolla on tärkeä rooli asetuksen yhdenmukaisen toimeenpanon edistämisessä koko eu:n alueella. Kemikaalivirasto ei itse tee tutkimustyötä. Kemikaalivirasto hallinnoi teollisuuden kannalta reach:n laajinta osaa, arviolta noin ainetta koskevaa rekisteröintimenettelyä. Virasto vastaanottaa rekisteröintiilmoitukset, tarkistaa että ne ovat lainsäädännön vaatimusten mukaiset ja käsittelee teollisuuden ehdotukset aineilla tehtävistä lisätutkimuksista. Kemikaalivirasto myös avustaa teollisuutta rekisteröintiä edeltävässä esirekisteröintivaiheessa, jonka tarkoituksena on varmistaa kemikaaleja koskevan tutkimustiedon yhteiskäyttö yritysten kesken. Virasto ylläpitää rekisteröinti-ilmoituksiin ja muihin reach -asetuksen menettelyihin perustuvaa laajaa tietojärjestelmää. Merkittävä osa tiedoista on avoimesti käytettävissä viraston internet-sivujen välityksellä. Rekisteröinti-ilmoitusten perusteella tunnistetaan aineita, joista voi aiheutua riski terveydelle tai ympäristölle. Tässä aineiden arvioinnissa kemikaaliviraston tehtävänä on eu: n laajuisen arviointiohjelman laatiminen ja jäsenmaiden tekemän arviointityön koordinointi. Virasto myös tekee päätöksiä arviointiin perustuvista ja aineiden valmistajiin tai maahantuojiin kohdistuvista lisätietovaatimuksista, joiden tarkoitus on epäselvissä tapauksissa varmistaa riskien vakavuus tai suuruus. Kaikkein vaarallisimpia aineita koskevassa lupamenettelyssä kemikaalivirasto hallinnoi sekä menettelyn piiriin kuuluvien aineiden valintaa että lupahakemusten käsittelyä ja arviointia. Lopulliset lupapäätökset tekee kuitenkin Euroopan komissio. Samoin kemikaalien käytön kieltämistä tai rajoittamista koskevassa menettelyssä viraston tehtävänä on arvioida mm. jäsenmaiden tekemiä rajoitusehdotuksia ja laatia suositukset komissiolle jatkotoimista. Sekä lupa- että rajoitusmenettelyssä virasto arvioi aineiden käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöriskejä, korvaavien aineiden saatavuutta ja niistä mahdollisesti aiheutuvia riskejä sekä ehdotettuihin toimenpiteisiin liittyviä sosio-eko- pan komissiolla. Nopeaa toiminnan käynnistämistä tukeakseen Suomi on tarjoutunut vastaamaan viraston toimitilan hankkimisesta ja myös vuokramenoista lyhyehkön valmisteluvaiheen ajan, eli kunnes viraston oma budjetti on käytettävissä. Virasto aloittaa toimintansa aivan Helsingin ydinkeskustassa, Annankadulla. Muukin valmistautuminen on käynnistynyt. Viraston henkilöstön ja heidän perheenjäsentensä muuttamista ja kotiutumista Helsinkiin halutaan helpottaa. Tähän liittyen valtio ja Helsingin kaupunki selvittävät mm. kansainvälisten koulujen valmiuksia uusien oppilaiden vastaanottamiseen samoin kuin muita käytännön elämää helpottavia palvelutarpeita. Rekisteröinti-ilmoitusten perusteella tunnistetaan aineita, joista voi aiheutua riski terveydelle tai ympäristölle. Jukka Malm nomisia näkökohtia. Virastolle kuuluu myös monien reach -asetuksen toimeenpanoa tukevien ohjeiden laatiminen. Samoin viraston tulee tukea jäsenmaita ja teollisuutta tuottamalla reach-menettelyjä helpottamaan tarkoitettuja työkaluja, kuten atksovellutuksia. Nykyiseen lainsäädäntöön perustuva kokemus on osoittanut, että tällaisilla tehtävillä on merkittävä lainsäädännön yhtenäistä toimeenpanoa ohjaava vaikutus. Helsinkiin yksi EU:n suurimmista virastoista Kemikaalivirastosta on tulossa yksi eu:n suurimmista erillisvirastoista. Sen henkilöstötarpeeksi on arvioitu henkilöä. Tähän kokoon viraston tulisi kasvaa jo muutaman ensimmäisen toimintavuoden aikana. Henkilöstön rekrytoinnista vastaa valmisteluvaiheessa komissio ja myöhemmin virasto itse. Tavoitteena on saada viraston palvelukseen henkilöstöä mahdollisimman laajasti eri jäsenmaista. Virastoa johtaa pääjohtaja, jonka valinta käynnistyy heti kun reach -asetus tulee voimaan. Eu-jäsenmaiden edustajat osallistuvat viraston toimintaan sen useissa eri toimielimissä. Näitä ovat viraston toimintaa johtava ja valvova hallintoneuvosto, kolme asiantuntijakomiteaa ja asetuksen yhtenäistä valvontaa jäsenmaissa edistävä valvontafoorumi. Virasto järjestää toimintaansa liittyen runsaasti kokouksia; käytännössä suurempien tai pienempien kokousten järjestäminen Helsingissä on jatkuvaa. Kemikaaliviraston sijoittuminen Helsinkiin voidaan myös hyödyntää järjestämällä Helsingissä viraston toimialaa sivuavia muita kokouksia ja konferensseja. Tämä mahdollisuus edellyttää kuitenkin eri toimijoilta aktiivisuutta ja innovatiivisuutta. Sama koskee myös reach -asetuksen toimeenpanoon liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Erityisesti pk-sektorin yritykset tarvitsevat asiantuntevaa palvelua selvitäkseen reach -asetuksen tuomista uusista velvoitteista. Tällaista palvelutoimintaa on jo syntymässä eri puolille Eurooppaa. Suomalaisten yritysten kannattaisi olla tällä alueella liikkeellä etulinjassa ja hyödyntää Helsingin imagoa kemikaaliviraston kotipaikkana. Suomi tukee tehokasta käynnistystä Kemikaaliviraston toiminnan käynnistäminen ja ensimmäiset toimintavuodet ovat monessa suhteessa kriittistä aikaa sekä viraston itsensä että koko reach -asetuksen onnistuneen toimeenpanon kannalta. Vastuu toiminnan käynnistämisestä on Euroo
3 Helsinki on pian Euroopan kemikaalibyrokratian keskus Helsinki on pian Euroopan kemikaalibyrokratian keskus Teksti: Jarno Tynkkynen Kun Euroopan kemikaalivirasto vuoden kuluttua aukeaa Helsingissä, odotetaan suuren eurooppalaisen hallintoelimen vilkastuttavan pääkaupunkiseudun tieteellistä, taloudellista ja poliittistakin elämää. Yliopisto haluaa virastoon paljon suomalaisia asiantuntijoita sekä kehittää koulutustaan sen tarpeita vastaavaksi, linjaa professori Markku Räsänen, Helsingin yliopiston kemian laitoksen johtaja. Valmistelut etenevät nopeasti Brysselissä 13. joulukuuta kokoontunut ylimääräinen Eurooppa -neuvosto päätti yhteensä kymmenen eu -viraston sijoituspaikasta. Helsinkiin päätettiin sijoittaa Euroopan kemikaalivirasto. Sen toiminnan on kaavailtu alkavan Helsingissä alkuvuonna 2007, kun jo täyttä vauhtia etenevät valmistelut on saatettu loppuun. Viraston perustamiseen liittyvä lainsäädännön ja asetusten uudistaminen on pitkällä. Unionin parlamentti antoi viime marraskuussa lausunnon kemikaaliasetuksesta, josta eu:n kilpailukykyneuvosto Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki / Boy Hulden, Ilmakuva Vallas Oy joulukuussa pääsi yhteisymmärrykseen. reach -asetukseksi kutsuttu paketti käydään avointen kysymysten osalta tänä vuonna vielä toistamiseen läpi. Se korvaa noin 40 voimassa olevaa erillistä säädöstä. Poliittiset asiantuntijat kertovat parlamentin ja neuvoston olevan asioista paljolti samaa mieltä, joten asetuksen lopullinen muotoilu saattaa hyvinkin onnistua ilman erityistä sovitteluprosessia. Viraston toimintaan liittyvän lainsäädännön toivotaan valmistuvan ensi vuoden kuluessa. Päämaja Helsingin keskustassa Suomen hallitus pyrkii toimillaan varmistamaan viraston ja sen henkilöstön mahdollisimman sujuvan sijoittumisen Helsinkiin. Virastolle kaavailtu kiinteistö sijaitsee Annankadulla aivan Helsingin keskustassa. Työtilaa on varattu 300 henkilölle, vaikka lopullinen henkilöstömäärä onkin todennäköisesti suurempi. Toimitila on väliaikainen ja tarkoitettu viraston valmisteluvaiheen ja ensimmäisten toimintavuosien tarpeisiin. Kun asetukset ja uusi lainsäädäntö ovat voimassa, virasto päättää itse pysyvästä sijoituspaikastaan. Tärkeimpiä vaatimuksia sijainnille ovat hyvät palvelut sekä sujuvat yhteydet lentokentälle. Tähän työhön suomalaisilla on tarjota ammattitaitoa ja Edessä vuosikymmenen urakka Viraston toiminnassa keskeistä on erikoisalojen asiantuntijoista koostuvat komiteat ja työryhmät. Niihin osallistuu asiantuntijoita kaikista eu-maista. Kemikaaliviraston päätehtävä on eu:n uuden kemikaalivalvontajärjestelmän osaamista. Markku Räsänen hallinnointi. Järjestelmään kuuluvat kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettely. Toimialan piiriin tulevat kemikaalit, joita ei valvota muulla erityislainsäädännöllä. Esimerkiksi lääkkeillä, torjunta-aineilla ja elintarvikkeilla on jo omat järjestelmänsä. Kemikaalivirasto valvoo teollisuuden käyttämiä lukuisia peruskemikaaleja, mutta myös kuluttajaa lähellä olevia aineita, kuten maaleja ja puhdistusaineita. Alkuvaiheessa viraston on käytävä läpi noin kemikaalin rekisteröinti; työ kestää arvioiden mukaan kymmenisen vuotta. Vuosittainen budjetti liikkuu 30 miljoonan euron tienoilla. Kemikaalivirasto tulee olemaan lainsäädännöllinen ja hallinnollinen elin, joka hankkii aineiden testaus- ja tutkimuspalvelut alan konsulttiyrityksiltä. Tähän työhön suomalaisilla on tarjota ammattitaitoa ja osaamista, professori Markku Räsänen kertoo. Parhaimmassa tapauksessa viraston työllistävät vaikutukset kertautuvat tuntuvasti, Räsänen jatkaa. EU-kansalaisten terveyden vaalija Ydinajatuksena on lainsäädännöllä ja viraston toiminnalla lisätä kemikaaliturvallisuutta. Kemikaalivirasto tulee yhdessä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa arvioimaan aineiden vaarallisuutta niiden mahdollisesti aiheuttamat terveyshaitat, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit huomioiden. Lisääntyneellä turvallisuudella on kohentava vaikutus ihmisten, ympäristön ja kemikaalien kanssa työskentelevien terveyteen. Koko unionin laajuiset yhteiset käytännöt, keskitetty aineiden tutki- mus, arviointi ja rekisteröinti tuovat pidemmällä aikavälillä myös paljon säästöjä. Parempi kemikaaliturvallisuus ja sen myötä edelläkävijän rooli maailmankaupassa parantavat eurooppalaista kilpailukykyä. Eu:n kauppakumppanit omaksuvat ajan mittaan kemikaalivirastomme laatimat standardit. Yliopisto vastaa haasteeseen Uusi virasto tuo tullessaan työntekijöitä kaikkialta Euroopasta ja henkilöstön liikkuvuus on vilkasta. Eu on ollut jo aiemmin elintarvikevirastohankkeen yhteydessä yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin kanssa. Kun kemikaaliviraston toimintaan liittyviä kokouksia, konferensseja ja muita suuria tapahtumia järjestetään, ovat nämä kaksi instituutiota jälleen tärkeässä roolissa. Luonnollisesti ajatuksissa on saada mahdollisimman suuri joukko suomalaisiakin virastoon töihin. Yliopiston kemian laitos seuraa tarkasti tilannetta ja kehittää opetus- ja koulutusprofiilejaan niin, että ne entistäkin paremmin vastaisivat tarpeita, joita kemikaalivirastolla on. Tohtoritason asiantuntijoidemme analysointi- ja evaluointitaidot ovat jo nyt korkealuokkaisia. Esimerkiksi ympäristö- ja lainsäädäntökoulutusta voi painottaa koulutuksessa enemmän, sanoo professori Markku Räsänen
4 Lisäpotkua kemikaalivirastosta Teksti: Hannu Vornamo, Kemianteollisuus ry Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki / Boy Hulden, Paul Williams Helsinkiin sijoittuva Euroopan unionin kemikaalivirasto ja sen mukanaan tuoma osaamiskeskittymä on hyödynnettävä tehokkaasti suomalaisen elinkeinoelämän eduksi. Helsinki Euroopan kemikaalipääkaupungiksi Eu:n viimeistelyssä oleva kemikaaliasetus, ns. reach -asetus, on kaikkien aikojen laajamittaisin kemikaalialueen säädösuudistus. Se tulee asettamaan kemikaalien valmistajille ja käyttäjille uusia, nykyistä huomattavasti laajempia vaatimuksia. Asetusta hallinnoimaan perustetaan Helsinkiin eu:n kemikaalivirasto. Viraston henkilöstö tulee kasvamaan useisiin satoihin. Valmisteluvuosien aikana teollisuus on korostanut uusien määräysten toimivuuden merkitystä. Asetuksen valmistelu on tänä syksynä loppumetreillä, ja nyt on viimeistään aika käynnistää toimeenpanoon valmistautuminen. Yrityksille asetus merkitsee paitsi raakaa työtä, myös uusia mahdollisuuksia. Helsinkiin syntyy kemikaaliviraston myötä väistämättä kemikaalipuolen osaamiskeskittymä. Tästä on osa viraston henkilökuntaa, osa taas yrityksiä ja virastoa palvelevaa liiketoimintaa. Kemianteollisuuden kannalta vahvistuva osaaminen on myönteistä ja edesauttaa innovatiivisuuteen ja korkeaan osaamiseen perustuvan liiketoiminnan kehittämistä. Tätä osaltaan tukee suomalainen innovaatioiden ja teknologian tukijärjestelmä, tekes etunenässä. Pienessä maassa voima on verkostoitumisessa ja yhteisissä näkemyksissä. Tekes ja sitra ovatkin jo tekemässä kartoitusta reach:n tuomista liiketoimintamahdollisuuksista. Vähäinen ei liene myöskään puhdas imagomerkitys. Kemian alueen lisääntyvä näkyvyys yhteiskunnassa lisää omalta osaltaan mielenkiintoa kemiaan alana ja tulevana työpaikkana. Kaikille riittää tekemistä Virastoon on laskettu tehtävän yli aineen rekisteröinnit. Tämän lisäksi on laskettava kaikki muut tehtävät, joihin asetus yritykset velvoittaa. Tietovaatimukset ovat mittavat ja uutta tietoa tuotetaan esimerkiksi testaamalla. Näissä talkoissa riittää tehtävää kaikille osapuolille. Peruskuorman kantavat yritykset itse, mutta ne hankkivat testaus-, rekisteröinti- ja muita palveluita ulkopuolelta. Tällaisen palvelun synnyttämisellä viraston läheisyyteen on nyt tilausta. Jollei sitä tehdä meillä Suomessa, se tehdään muualla. Syntymässä on yhteiseurooppalainen markkina, jota ainakin osin toivottavasti pyöritetään Suomesta. Iso virasto tarvitsee myös itse monenlaisia palveluita, jotka se tietenkin kilpailuttaa. Näihin kilpailuihin kannattaa tietenkin ilmoittautua. Yritysten on nyt syytä varautua reach:n toimeenpanoon, kunkin omalla tavallaan. Nyt on perehdyttävä siihen, mitä on tulossa, kartoittaa tilanteenne ja käynnistä mahdollisuuksien metsästäminen. Mainos- ja Messutyöt Oy Luistelijantie 4, Kuopio Puh. (017) , arvo.jokiniemi@kmm.fi 14 WatchMe
5 Kunta tapahtumassa järjestelmällistä markkinointia vai hätäiset talkoot? Kunta tapahtumassa järjestelmällistä markkinointia vai hätäiset talkoot? Teksti: Jarno Tynkkynen Messut ja tapahtumat ovat loistava kanava profiloitumiseen ja brändin rakentamiseen. Myös kunnat ovat jo aikaa sitten huomanneet tämän, sillä niiden on toimittava enenevissä määrin liikeyritysten tapaan. Menestyksellinen liiketoiminta edellyttää bisneshenkisen ajattelutavan omaksumista. Millaisin eväin kunnat itseään edustavat ja mikä on työn tulos? Kuntien löydettävä itsensä Suomalaiset kunnat ovat niin organisatorisessa, taloudellisessa kuin kilpailullisessakin käymistilassa. Kuntaliitoksia syntyy toiminnan tehostamiseksi ja palveluihin käytettävät varat ovat kortilla. Kilpailu rahasta, asukkaista, yrityksistä ja työpaikoista kiristyy. Tilanne pakottaa kunnat ajattelemaan ja toimimaan yrityksen lailla. Kysymys siitä, millainen brändi kunnalla on, millaisena se profiloituu eli näyttäytyy ihmisten mielissä, nousee tärkeäksi, Aspectum Oy:n partneri ja asiakkuusajattelun uranuurtaja Jarmo Lehtinen sanoo. Niin nykyisiin kuin mahdollisiin tuleviin kunnan asukkaisiin pitää suhtautua kuin asiakkaisiin. Silloin mietitään, millaisia ihmisiä kunta eritoten houkuttelee, minkä tyyppisiä asukkaita se tulevaisuudessa haluaa, millaisia palveluja sillä on tarjota ja niin edelleen, Lehtinen luettelee. Palvelurakenteen vaatimukset muuttuvat kovasti sen Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki / Harald Raebiger Aspectum Oy mukaan, onko kunnan asujaimistosta enemmistö lapsia, nuoria, työikäisiä vain vanhuksia. Kamppailussa ihmisistä ja yrityksistä olisi tärkeää löytää kunnasta jokin erityispiirre, vahvuus tai kiinnostava ominaisuus, josta kunnan tunnistaisi ja joka säännöllisesti tulisi esille kunnasta puhuttaessa. Suomalaiset kunnat ovat ihmisten ajatustasolla hyvin pitkälle harmaata massaa, samaa ja tylsää. Niissä ei ole riittävästi erottuvuutta. Melkein kaikki tarjoavat yhä kaikkea kaikille. Sijainnista, luonnosta ja vaikka teollisuuden aloista ja erityisosaamisesta on mahdollista ammentaa jotain, mikä tuo mielikuvaan uutta syvyyttä ja vetovoimaa, Lehtinen kertoo. Niukkuus ruokkii itseään Monella kunnalla on markkinoinnista vastaava ihminen tai ihmisjoukko. Hyvin usein heidät on kytketty yhteen matkailutoimen kanssa. Koska taloustilanne on tiukka, ei markkinointiin yleensä investoida suuria summia. Riski ja ikävä todellisuuskin on, että liian pieni panostus kunnan markkinointiin saa aikaan hallinnollisia kustannuksia, muttei juuri muuta. Jossain menee taloudellinen kynnys, jonka ylittämällä investointi hyödyttää, alittamalla tuottaa ainoastaan lisälaskun, pohtii Lehtinen. Syntyy itseään ruokkiva kehä. Liian pieni satsaus poikii hyvin vähän tuloksia. Huono vastine rahalle taas pitää yllä mielikuvaa, ettei kunnan esilletuominen ja markkinointi hyödytä mitään. Ja markkinointibudjetti pysyy pienenä. Pieni pala kakusta Mitä pienempi kunnan markkinointibudjetti on, sitä tärkeämpää oikeastaan on laatia useamman vuoden markkinointisuunnitelma, johon kirjataan kaikki kuntaa mainostavat ja esille tuovat toimenpiteet. Myös messuosallistumiset listataan mukaan. Pitkän tähtäimen suunnitelma tuo työhön uutta tavoitteellisuutta. Messut ja tapahtumat ovat tärkeä osa kunnan markkinointistrategiaa, eivät yksittäinen ja erillinen ponnistus, Lehtinen neuvoo. Erillisten projektien integrointi auttaa näkemään niiden roolin kokonaisuudessa ja helpottaa niistä vastaavien ihmisten työtä. Kaikki raudat tuleen Monta kertaa elinkeino- ja matkailuvirastot toimivat edelleen markkinointityössään yksin. Integroijan rooli olisi niille kuitenkin monella tapaa hedelmällinen. Yritysten ja kunnan muiden tahojen ottaminen mukaan messutoteutukseen antaa paljon lisää kiinnostavuutta ja jakaa kustannuksia, pohtii Lehtinen. Potentiaalisen työvoiman varmistaminen on kasvavasti yritystenkin intresseissä. Matkailutoimi voisi olla yhdistävä tekijä kunnan eri tahoille. Kunta tulisi uudella tavalla ihmistä lähelle. Tähän ajatukseen liittyy vahvasti myös kaikkien mahdollisten medioiden ja kontaktikanavien hyödyntäminen. Uuden ideoiminen ei maksa mitään. Ennen esitystä: mitä ja miksi? Ensimmäinen asia kunnan päättäessä osallistua messuille tai tapahtumaan on miettiä, mitä osallistumiselta haetaan. Perusteluksi ei riitä, että ennenkin on osallistuttu, tai koska muut osallistuvat niin meidänkin pitää. Konkreettiset tavoitteet auttavat suunnittelemaan, miten ne sovitulla budjetilla saavutetaan parhaiten. On hyvä myös perustella itselleen ja toisille, miksi juuri nämä tietyt messut ovat kunnalle paras esiintymispaikka. Kirkas tavoite ja show käyntiin Kunnan imagon miettiminen kuuluu niin ikään esivalmisteluihin. Millaisena kunta haluaa näyttäytyä ihmisille, mitä kunnassa pidetään tärkeänä ja minkä asioiden voisi ajatella olevan kiinnostavia? Halutaanko vahvistaa jo olemassa olevia käsityksiä vai saada ne muuttumaan? Kaikki tämä luo yhtenäisen linjan, jota noudatetaan ja jonka tavoitteisiin pyritään kaikessa, mitä kunnan messustandilla on. Visuaalinen ilme, jaettava informaatio, paikalla olevat ihmiset ja tunnelma tukevat kaikki ennalta sovittuja mielikuvia ja arvoja. Kaikille mukana oleville on selvää, mitä he tekevät ja mihin he pyrkivät. Jälkipyykin huolellinen pesu On syytä muistuttaa, ettei messuprojekti lakkaa, kun viimeisen päivän sulkemisaika koittaa. Osallistumisen ja ennakkovalmistelujen sanotaan olevan vain puolet projektista, Jarmo Lehtinen korostaa. Toinen puolikas koostuu niin sanotusta jälkihoidosta. Jos tapahtumassa on esimerkiksi kilpailukuponkien avulla kerätty rekisteriä kunnasta kiinnostuneista ihmisistä, on tiedot mahdollisimman nopeasti muutettava tietokannaksi. Arvioidaan lisäksi Messut ja tapahtumat ovat tärkeä osa kunnan markkinointistrategiaa Jarmo Lehtinen pian, saavutettiinko ennakkotavoitteet, mikä toimi käytännössä ja mikä ei, käydään läpi asiakaspalautetta ja mietitään parannusehdotuksia tulevia projekteja varten. Messuilla kunta on suurten ihmisvirtojen keskellä. Aitiopaikan mak- simaalinen hyödyntäminen ja huolelliset esivalmistelut segmentoivat kunnalle tärkeät ihmiset ja kohdistavat markkinoinnin heihin
6 Festivaalien yleisömäärä kasvussa Festivaalien yleisömäärä kasvussa EU:n tilastot osoittavat kulttuurin kulutuksen hienoista laskua Teksti: Arto Murtovaara / Kaleva, nr Tilastot: Tilastokeskus/Eurostat 1999 Kuva: Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen EU:n viime vuosikymmenen lopulta kokoamat tilastot osoittavat kultuurin kulutuksen hienoista laskua rahankäytössä ainakin kansantalouden tasolla. Kulttuuritoimialojen tuotannon osuus bruttokansantuotteesta on Tilastokeskuksen mukaan viime vuosina ollut vajaan neljän prosentin luokkaa ja hienoisesssa laskussa. Yksi suomalaisen kultuurin kivijalka on vahva festivaalikenttä. Sen kävijämäärät osoittavat kuitenkin ylöspäin. Finland Festivals (FF) edustaa 80 festivaalia ja sen yleisömäärä 2005 oli 1,9 miljoonaa, lippuja myytiin Festivaalien osalta yleisömäärä näyttäisi olevan lievässä nousussa, summaa ff:n toiminnanjohtaja Tuomo Tirkkonen. Taitaa olla niin, että festivaalien määrässä on jopa kasvua, uusia syntyy. Mutta onhan meillä tietysti ollut vaikeuksia joillakin, niin kuin (Seinäjoen) Tangomarkkinoilla esimerkiksi. Mittarit ylöspäin Pori Jazzin toimitusjohtaja Katja Leppäkoski jakaa Tirkkosen näkemyksen ylöspäin osoittavista mittareista. Itselläni ei kyllä ole sellaista tuntumaa, että trendi olisi laskeva. Leppäkoski näkee tapahtumien suosion lisääntyneen, vaikka viime kesän kaltaisia pieniä notkahduksia tulee. Viime kesä oli kohtuullisen huono ja se näkyi suurin piirtein kaikilla, edellinen vuosi taas oli kautta linjan hyvä. Toki mekin taistelemme kaikesta ihmisten vapaa-ajasta. Meidänkään kilpailijoita eivät ole pelkästään tapahtumat tai konsertit, vaan ylipäätään kaikki, mökillä käyminen ja kaikki muu tällainen on aina vaihtoehtona tapahtumissa käymiselle. Tilastokeskus julkaisi joulukuussa eu:n keräämät tilastot kotitalouksien maksamista kultuurimenoista vuodelta Tanskalaiset ja ruotsalaiset kotitaloudet laittoivat lähes euroa kultuurimenoihin, suomalaiset olivat yhdeksänsiä reilulla eurolla. Kulttuurimenojen osuus kaikista kotitalousmenoista nosti suomalaiset kolmanneksi 5,6 prosentillaan. Katja Leppäkoski oletti eurosatsausta isommaksi, vaikka osa on suurkuluttajia ja osa ei sijoita lainkaan. Kultuurimenojen osuutta hän piti hyvänä. Kun tietää, että suurin osa tuloista kuluu asumiseen ja elämiseen, niin siihen nähden se on ihan hyvä prosentti. Tuomo Tirkkosen mukaan heidän ikuisuushaaveensa on ollut selvittää ihmisten rahankäyttöhalukkuus suhteessa festivaaleihin. Selvää on se, että suomalaiset purnaavat aina lippujen hinnoista, jotka ovat noudattaneet inflaatiokehitystä. Meillä ei näytä ainakaan siltä, että yleisö olisi katoamassa. Lipputulo on kasvanut, niiden suhteellinen osuus kyllä näkyy festivaalien taloudessa, hän korostaa. Julkisen tuen suhteellinen osuus on pienentynyt ja festivaalien taloudellinen volyymi on kasvanut. Eu-tutkimuksen mukaan elokuviin, teatteriin, konsertteihin ja muihin kulttuuriseen ulkona käyntiin suomalaiset kotitaloudet sijoittivat varsin vähän, keskimäärin 60 euroa; vain kreikkalaiset jäivät suomalaisten taakse. En tiedä onko se nyt niin pieni, se viisi prosenttia on aika suuri, Tirkkoinen arvioi. Luulen, että Suomi sijoittuu hyvin. Meillähän on hyvä palveluverkko, meillähän on vaikkapa korkeakulttuurin alueella teatterit ja orkesterit kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Ruotsissa esimerkiksi se ei ole niin ehdotonta, se läheisyys varmasti vaikuttaa kulutusta lisäävästi. Yritykset satsaavat kultuuriin Yritykset rahoittavat kultuurin kulutusta ostamalla lippuja kulttuuritilaisuuksiin työntekijöilleen sekä sidosryhmilleen. Finlands Festivalsin toiminnanjohtaja Tuomo Tirkkonen arvioi yritysten osuuden heidän edustamiensa festivaalien osalta prosenttiin. Kyllä viimeisten kymmenen vuoden aikana on näyttänyt, että yritysten osuus festivaalien tuloista on kasvaut, hyvin selvästi. Se näytti tässä jo siltä, että se olisi kasvanut jopa kymmenen prosenttiyksikköä ja se voi olla tottakin, Tirkkonen kertoo. Pitää tietysti ottaa huomioon sellainen epävarmuustekijä kuin bruttotuotto. Festivaalit antavat yrityksille vastinetta ja nettotuotto on ihan toisen näköinen. Meillä tuosta lipunmyynnistä yhteenlaskettuna sponsorien sekä muiden yritysten, siis yhteistyökumppaneiden ulkopuolella olevien yritysten, yritysmyynti on vähän festivaalista riippuen prosentin välillä, kertoo Pori Jazzin toimitusjohtaja Katja Leppäkoski. Minusta se on pysynyt suurin piirtein samana. Kauheasti ei ole enää kasvua tapahtunut, mutta ei mitään taantumaakaan, Leppäkoski arvioi. Sinänsä se kokoluokka on pysynyt samana muutaman vuoden ajan. Euroopan suurimpiin lajissaan kuuluvan Pori Jazzin budjetti vuonna 2005 oli noin 3,7 miljoonaa euroa. Opetusministeriön rahoitus oli noin , Porin kaupunki satsasi vähän päälle euroa. Julkisen tuen osuus budjetista on kuuden prosentin luokkaa. Aika pitkällehän meidän tulot oikeastaan muodostuvat lipputuloista, sponsoroinnista sekä oikeuksien ja rojaltien saamisesta. Kauheasti me ei julkista tukea saada, sen osuus on aika pieni. Meillä on sinänsä se positiivinen tilanne, että meillä on aika hyvin uskollista, vakituista kävijäkuntaa. Lähestulkoon puolet tekee päätöksen tulla seuraavana vuonna jo edellisen festarin aikana, Leppäkoski korostaa. Meillä on pitkä traditio tällaisena sosiaalisena kohtauspaikkana myöskin
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin
Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO
Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on se EU:n toimielin, joka määrittelee Euroopan unionin yleisen suunnan ja prioriteetit. Sen jäseninä ovat EU:n jäsenmaiden
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.8.2015 COM(2015) 409 final 2015/0182 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta
1.2.2016 B8-0150/1 1 Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. katsoo, että uusia lainsäädäntöehdotuksia ei pidä hyväksyä niin kauan kuin nykyistä EU:n lainsäädäntöä ja politiikkavälineitä ei ole saatettu
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta
LisätiedotVerkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila
Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin
LisätiedotYritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen
Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita
6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin
Lisätiedot13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö
13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotREACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia
MEMO/08/240 Bryssel 11. huhtikuuta 2008 REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia EU:n uusi kemikaaliasetus REACH (Registration, Evaluation, Authorisation and
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2017 (OR. en) 12710/17 PECHE 365 AGRI 510 AGRIFIN 101 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea
LisätiedotEnergia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa
Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia
LisätiedotBrändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit
Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) SVHC-aineet esineissä
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) SVHC-aineet esineissä REACH-asetus (EU) N:o 1907/2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja
LisätiedotNeuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)
LisätiedotREACH - lainsäädännön vaikutukset. VTT - Eurolab 5.4.2006 Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry. AK/5.4.2006 www.chemind.fi
- lainsäädännön vaikutukset KEVÄTSEMINAARI 2006 VTT - Eurolab 5.4.2006 Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry 1 -asetuksen käsittely ja voimaantulo Valkoisen Kirjan valmistelu 1999-2/ 2001 parlamentin 2. lukeminen
Lisätiedot1. Esityslistan hyväksyminen Liitteessä olevien I-kohtien hyväksyminen
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. toukokuuta 2017 (OR. en) 8839/17 OJ CRP1 17 ESITYSLISTAEHDOTUS Asia: PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEAN 2627. kokous (Coreper I) Päivä: 10. toukokuuta 2017 Aika: klo 10.00
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 ENV 157 COMPET 116 IND 48 RECH 48 ECOFIN 157 ECO 32 SOC 138 SAN 76 CONSOM 28 MI 158 CHIMIE 20 ENT 65 ILMOITUS Lähettäjä:
LisätiedotOECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
LisätiedotREACH, kemikaalilainsäädännön merkitys
1 REACH, kemikaalilainsäädännön merkitys neuvotteleva virkamies Juha Pyötsiä STM terveysosasto 2 REACH-asetusehdotus tausta ja tarve pääasiallinen sisältö ja idea valmisteluvaihe valmistautuminen EY KEMIKAALIEN
LisätiedotHelsinki, 12. marraskuuta 2010 MB/D/29/2010 lopullinen PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA. (Hallintoneuvoston päätös)
Helsinki, 12. marraskuuta 2010 MB/D/29/2010 lopullinen PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA (Hallintoneuvoston päätös) PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA EUROOPAN KEMIKAALIVIRASTON HALLINTONEUVOSTO,
LisätiedotREACH ja ECHA - tilannekatsaus
REACH ja ECHA - tilannekatsaus Tukes-talvitapaaminen 2013 Jukka Malm Johtaja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) 13. helmikuuta 2013 1 Esityksen pääkohdat 1. REACH mitä saavutettu 5 vuodessa 2. Mitä ECHA:lla
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) 5386/17 ENV 31 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D047857/02 Asia: Neuvoston
Lisätiedot15466/14 team/hkd/akv 1 DGG 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. marraskuuta 2014 (OR. en) 15466/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 14799/14 FSTR 66 FC 46 REGIO 126 SOC 777 AGRISTR
LisätiedotTÄRKEÄ OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS
PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA (Euroopan kemikaaliviraston hallintoneuvoston päätös) TÄRKEÄ OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Suomenkielinen versio on epävirallinen konsolidoitu versio Euroopan kemikaaliviraston
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en) 13992/17 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso
LisätiedotMeripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia
Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen
LisätiedotKOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2019 C(2019) 3580 final KOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu 15.5.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY muuttamisesta yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Sisältö Ilmastolain suunnittelujärjestelmä ja sen tavoitteet Kansallinen
LisätiedotHyvinvointia ja säästöjä...
Hyvinvointia ja säästöjä... SOCIAL IMPACT BOND SIB SIB-sopimus eli tulosperusteinen rahoitussopimus on työkalu, jonka avulla kunta voi tukea asukkaittensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia ongelmia. Yksityisiltä
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotKOMISSION ASETUS (EU)
26.1.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 26/11 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 73/2013, annettu 25 päivänä tammikuuta 2013, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja
Lisätiedot8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta
8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.
LisätiedotKasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho
Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa Esko Aho 24.8.2017 Toimeksianto Selvittää positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen tarvittavaa toimintamallia ja käytännön
LisätiedotMKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi
Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta
LisätiedotJyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen
Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 17.9.2007 KOM(2007) 525 lopullinen 2007/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1338/2001
LisätiedotValtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)
Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS2017-00027 VNEUS Siivola Heli(VNK) 18.01.2017 Viite Asia Epävirallinen eurooppaministerikokous 23.-24.1.2017 EU-puheenjohtajamaa Malta järjestää epävirallisen eurooppaministerikokouksen
Lisätiedot(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET
25.6.2018 L 160/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/895, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2018, Euroopan kemikaalivirastolle
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
Lisätiedot12310/16 pmm/mmy/pt 1 DG F 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0310 (COD) 12310/16 ILMOITUS Asia: Äänestystulos VOTE 52 INF 161 PUBLIC 57 CODEC 1280 Euroopan parlamentin
LisätiedotBusiness Finlandin rahoituspalvelut yrityksille. Juha Pulkkinen Oulu,
Business Finlandin rahoituspalvelut yrityksille Juha Pulkkinen Oulu, 16.1.2018 Kasvuun tähtääville yrityksille STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotPUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE
Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.7.2018 C(2018) 4543 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu 18.7.2018, eurooppalaisen luokituksen taitojen, osaamisen ja ammattien luettelon hyväksymisestä ja
Lisätiedot26.1.2015 Ari Hiltunen
26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat
LisätiedotEUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI FIN 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2003 (OR. fr) 2002/0179 (COD) LEX 457 PE-CONS 3647/03 N 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotKävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus
Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM TSO Vänskä Anne(STM) JULKINEN. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM2016-00255 TSO Vänskä Anne(STM) 23.09.2016 JULKINEN Asia EU; Työturvallisuus ja työterveys; Komission ehdotus; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi
LisätiedotMarkkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla. Salotek Consulting Oy
Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla Salotek Consulting Oy Seppo Salo Puh. +358 40 5107893 email: seppo.salo@salotek.fi www.salotek.fi Salotek Consulting Oy Yritys ja osaaminen Yrityksen toimialana
LisätiedotAsia Tallinnan EU-ministerikokouksen julkilausuma sähköisen hallinnon kehittämisestä
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2017-00515 JulkICT Korhonen Juhani 02.10.2017 Asia Tallinnan EU-ministerikokouksen julkilausuma sähköisen hallinnon kehittämisestä Kokous Epävirallinen sähköisen hallinnon
LisätiedotMetsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä
Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
4.8.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 229/1 II (Tiedonannot) EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan unionin parlamenttien unionin
LisätiedotHalloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014
Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston
LisätiedotMatkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla
Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2017 COM(2017) 593 final 2017/0258 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS tavarakaupan muodollisuuksien yksinkertaistamista koskevalla 20 päivänä toukokuuta 1987 tehdyllä yleissopimuksella
LisätiedotEUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI
EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.
LisätiedotLAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson
kirjaamo@mmm.fi Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: MMM004:00/2014 Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Suomen Latu on tutustunut
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotPSD2 - Ajankohtaiskatsaus
PSD2 - Ajankohtaiskatsaus Maksuneuvoston kokous 12.4.2018 Uudistettu maksupalveludirektiivi PSD2 Tavoitteena saattaa erilaiset maksupalvelut nykyistä laajemmin sääntelyn piiriin ja saattaa sääntely vastaamaan
Lisätiedot8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0141 (COD) 8795/2/16 REV 2 ADD 1 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: AGRI 253 PHYTOSAN 10 AGRILEG 65 CODEC 634 PARLNAT
LisätiedotVisio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020
Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 218 Kiinteät investoinnit kääntyvät laskuun - taso säilyy hyvänä Investointi- aste noin 12 % Teollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en)
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en) XT 21017/17 LIMITE PUBLIC BXT 25 POLGEN 64 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS SEU 50 artiklan ad hoc -työryhmän,
LisätiedotJTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio
JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta Hankejohtaja Taito Vainio Yleiset pelastustoimen tavoitteet Mahdollistaa tarvittaessa nykyistä paremmin valtakunnalliset ja yhdenmukaiset toimintamallit, yhteiset
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.3.2012 COM(2012) 90 final 2012/0040 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta koirien, kissojen ja frettien kauppaan
LisätiedotE 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma
E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa
LisätiedotPääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX
Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi
Lisätiedot10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10416/19 SOC 496 EMPL 384 ECON 649 EDUC 328 SAN 310 GENDER 30 ANTIDISCRIM 20 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa
LisätiedotISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.
ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön
LisätiedotGrant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa
Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen
LisätiedotAjankohtaiskatsaus REACHja CLP-asetusten toimeenpanoon
Ajankohtaiskatsaus REACHja CLP-asetusten toimeenpanoon KENK infotilaisuus 12.10.2010 HTC Helsinki REACH- ja CLP-asetusten velvoitteet Kemialliset aineet on rekisteröitävä, niitä voidaan arvioida, niille
LisätiedotKomission kiertotalouspaketti Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen. Mari Pantsar
Komission kiertotalouspaketti 2018 Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen Mari Pantsar 13.3.2018 EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa Nyt lausuttavat tiedonannot ovat kiertotalouden vauhdittamisen
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2011 KOM(2011) 358 lopullinen Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotTyöpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke
Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia
LisätiedotMikromuovien käytön rajoitusehdotus EU:ssa 2019
Mikromuovien käytön rajoitusehdotus EU:ssa 2019 RoskatPois!-hankkeen sidosryhmäseminaari Suomen meriympäristön roskaantumisesta 12.4.2019 Matti Vainio Euroopan kemikaalivirasto Euroopan kemikaalivirasto
Lisätiedot