Tutkija Simo Vassinen: Runsaudella ei saavuteta kestävää hyvää

Transkriptio

1 Ekokemin sidosryhmälehti 4/ Tutkija Simo Vassinen: Runsaudella ei saavuteta kestävää hyvää 6 Gemalto 8 Mömossenissa hiilijalanjälkeä säästetään pienentämässä puhdasta maata 16 Lauhdutuksella lisää energiaa

2 Sisältö Pääkirjoitus Luonnonvarojen säästäminen on Ekokemin liiketoiminnan ydin A siakkaidemme materiaali- ja energiatehokkuus paranevat ja toiminnan kuormitus ympäristölle pienenee ekokemiläisten avulla. Pilaantuneet maat tai teollisuuden sivuvirrat ovat tästä konkreettinen esimerkki. Näillä materiaaleilla korvataan ympäristörakentamisessa esim. soraharjuista otettavia neitseellisiä maa-aineksia. Metallien, kuitujen ja muovien kierrätys materiaalina on luonnollinen osa Ekokemin tuottamaa materiaalitehokkuutta Pääkirjoitus Asiantuntija Kestävä kehitys ja hyvinvointi voivat kulkea käsi kädessä Kumppani Gemalto Oy Palvelu Mömossenin kaatopaikka JäteNytt Ajankohtaisasiaa jätteistä Kumppani Fin Forelia Oy Kysymyksiä ja vastauksia Tuoteuutiset Tutkimus & Kehitys Enemmän energiaa samalla jätemäärällä Kumppani Valttori Oy Öljyjätehuolto Kentältä poimittua Expert Hållbar utveckling och välstånd kan gå hand i hand AvfallsNyt Käytettyjen voiteluöljyjen keräys Kurssit 2011 Rauhallista joulunaikaa! Asiakkaat voivat luottaa toimintamme olevan turvallista sekä ihmisille että ympäristölle. Muuhun hyödyntämiseen kelpaamattomien teollisuuden ja rakentamisen jätteiden sekä yhteiskuntajätteiden energiahyödyntäminen varmistavat jätehuollon energiatehokkuuden. Sähkön ja kaukolämmön tuottaminen kierrätykseen soveltumattomista jätteistä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja kaatopaikkojen täyttöä. Tällä on huomattava merkitys myös jätteitä synnyttävien toimintojen hiilijalanjäljen pienentäjänä. Kulunut vuosi on merkinnyt Ekokemin toiminnan ympäristömyötäisyyden kasvua. Monen asiakkaan kanssa olemme yhdessä löytäneet uusia tapoja hyödyntää syntyviä jätteitä ja sivutuotteita lisäten konkreettisesti asiakkaidemme materiaalitehokkuutta. Rakentamisen ja muun elinkeinoelämän jätteen vastaanottoa eri puolilla Suomea on lisätty vuoden mittaan merkittävästi. Tämä mahdollistaa jätteen käsittelyn ja syntyneiden materiaalivirtojen hyödyntämisen paikallisesti, lähellä niiden syntypistettä. Voimaloiden kuonan sisältämien metallien talteenottotekniikan kehittäminen ja käyttöönotto ovat osaltaan lisänneet jätteen sisältämien materiaalien kierrätystä. Entistä laajemmat ympäristöpalvelu- ja jätehuoltosopimukset kasvattavat Ekokemin roolia asiakkaiden ympäristöhuolien ratkaisijana. Ekokemin tehtävänä on asiakkaiden energia- ja materiaalitehokkuuden kasvattaminen. Yhteistyössä asiakkaiden ja partnerien kanssa etsimme jatkuvasti uusia tapoja säästää luonnonvaroja. Ekokemin toiminnan kivijalka on toimia siten, että asiakkaat voivat luottaa toimintamme olevan turvallista sekä ihmisille että ympäristölle. Haluan kiittää asiakkaitamme ja muita yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta, olemme yhdessä palauttaneet paljon luonnonvaroja hyötykäyttöön. Kannen kuva Demos Helsingin tutkija Simo Vassinen. Ekokemin sidosryhmälehti EkoAsiaa 4/2010 Julkaisija Ekokem Oy Ab, PL 181, Riihimäki, puh , faksi , Päätoimittaja Teuvo Heinonen Toimitus Virpi Suikki, Auli Hovi Ulkoasu Satu Saksala Valokuvat Ekokemin arkisto, ellei toisin mainita Paino Hämeen kirjapaino, Tampere 2010 ISSN Tilaukset ja osoitteenmuutokset pirkko.aaltonen@ekokem.fi Timo Piekkari toimitusjohtaja 2 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/2010 3

3 Asiantuntija Tutkija Simo Vassinen: Kestävä kehitys ja hyvinvointi voivat kulkea käsi kädessä Suomalainen perimä pohjautuu niukkuuden kulttuuriin, joka on kuitenkin unohtunut, kun teollistuvaa ja sotien jälkeistä yhteiskuntaa on alettu kiivaasti rakentaa. - Silloin on tehty päätöksiä, jotka on ollut myöhemmin helppo nähdä virhearviointeina kestävän kehityksen kannalta, pohtii Demos Helsinki -ajatushautomon tutkija Simo Vassinen. TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVA MATTI SULANTO Mikä on Demos Helsinki? Demos Helsinki on riippumaton think tank -toimija eli ajatushautomo, jonka on perustanut vuonna 2005 joukko yhteiskunnan tulevaisuudesta kiinnostuneita kansalaisia. Käytännössä se on kolmannen sektorin toimija, joka tekee yhteistyöprojekteja eri tahojen kanssa luodakseen ymmärrystä tulevaisuudesta. Sen toiminnan ytimessä on laaja-alainen ja korkeatasoinen tutkimus. Tutkimuksesta syntyy skenaarioita, toimintaehdotuksia ja kokeiluja. Demos Helsingin tutkimuksen keskeiset teemat ovat hyvinvointi, onnellisuus, tulevaisuuden kaupungit, vähähiilinen yhteiskunta ja demokratian kehittäminen. Luonnonvarojen rajallisuus on ollut yhteiskunnan tiedossa kauan, mutta vasta viime vuosina on ymmärretty, että runsauden hakeminen ei tuotakaan kestävää hyvää itselle eikä yhteiskunnalle ja ympäristölle. Uskon, että olemme menossa hyvään suuntaan, vaikka radikaaleja leikkauksia ei olekaan tehty. Yritykset ovat kuitenkin tehneet paljon. Kuluttajat sen sijaan näyttävät tarvitsevan kriisejä, jotta he alkavat nähdä asioita uusin silmin. Esimerkiksi Islannin tuhkapilvi herätti keskustelun siitä, kuinka nopeasti oikeasti tarvitsee päästä paikasta toiseen ja olisiko junalla matkustaminen uusi vaihtoehto, miettii Vassinen. Eivät suomalaisten päästöt synny muovipussi- tai lamppuvalinnoista, vaan jokaisen kuluttajan kannattaisi miettiä, mitä syö, miten lämmittää ja miten liikkuu. Myytit ja illuusiot Vassisen mukaan Suomi on luonnonvarojen säästämisessä monella tapaa pidemmällä kuin monet muut, mutta ei niin pitkällä kuin sen pitäisi olla suhteessa siihen, kuinka kehittynyt ja hyvinvoiva yhteiskuntamme on. Jos verrataan meitä lähimpänä oleviin yhteiskuntiin kuten Ruotsiin ja Tanskaan, olemme monessa asiassa jäljessä. Julkinen keskustelu kestävistä elämäntavoista tuntuu olevan naapureissa pidemmällä, Vassinen toteaa. Sekin on osittain illuusio, että Kiina ja muut kehittyvät talousvaltiot olisivat täysin kehittymättömiä ympäristöasioissa, sillä Kiina johtaa maailmanlaajuisesti vihreiden patenttien määrää. Siellä on oikeasti tehtaita, jotka tuottavat esimerkiksi aurinkokennoja, Vassinen jatkaa. Erilaiset myytit ja illuusiot hämärtävät muutenkin ajatteluamme. Se, että Suomessa on paljon metsiä ja järviä, ei tarkoita automaattisesti sitä, että suomalaiset ovat vihreitä ihmisiä. Oikeasti suomalaisilla on yksi Euroopan suurimmista hiilijalanjäljistä. Emme siis voi tuudittautua hyvyyteemme, muistuttaa Vassinen. Yritykset eivät viesti riittävästi Luonnonvarojen säästämiseksi tarvitaan konkreettisia tekoja. Vassisen mukaan teollisuus on vastannut paremmin näihin asioihin kuin kulutus. On suomalainen luonteenpiirre, että ei pidetä meteliä asioista. Suomessakin raskas teollisuus on tehnyt mittavia investointeja kestävään kehitykseen, mutta niistä ei tiedetä, koska niistä ei osata viestiä. Kuluttajan arkipäivässä ei näy se, että jokin yritys on kehittänyt ekotehokkaan prosessin esimerkiksi metallien erotteluun. Tärkeimpiä asioita ovat ne valinnat, joita kuluttaja tekee kaupassa asioidessaan, liikkuessaan ja asuessaan. Kuitenkin kaikessa liiketoiminnassa on muistettava, että vanhojen prosessien muokkaaminen ekotai yhteiskuntahengessä ei riitä, jos yrityksen ydinmissio ei ole kestävällä pohjalla. Valintoja voidaan ohjata ilman pakkoa Vassisen mukaan on tehotonta keskittyä siihen, miten mahdollisimman monen ihmisen saisi kiinnostumaa ympäristöasioista. Pitäisi miettiä sitä, miten voitaisiin luoda kulttuuri, jossa oikeat valinnat olisivat automaatioita. Yhteiskunnan pitää ohjata ihmisiä valitsemaan oikein, koska muuten ei ikinä tavoiteta laajoja massoja. Avainkäsite on valinta-arkkitehtuuri. Yhteiskunnassa voisi vallita liberalistinen paternalismi eli ohjattaisiin valintoja, mutta annettaisiin vapaus valita. Otetaan konkreettinen esimerkki. Kahvila voi tuottaa liikevoittoa ja samalla yhteistä hyvää laajemmin. Silloin siellä ei olisikaan parhaalla paikalla tarjolla ja tarjouksessa rasvaisia lihapasteijoita ja tupakkaa tai muita epäterveellisiä ja korkeita päästövaikutuksia sisältäviä tuotteita, vaan kausiraaka-aineista tehtyjä kotimaisia tuotteita. Pasteijat ja tupakka eivät olisi kuitenkaan kiellettyjä, vaan niitä saisi pyytämällä. Luonnonvaraintensiivinen kuluttaminen ja onnellisuus eivät kohtaa Resurssi-intensiivinen talouskasvu ei kohtaa yhteiskunnassa onnellisuutta enää tietyn pisteen jälkeen. Yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa on mitattu ihmisten kokemaa onnellisuutta suhteessa BKT:n kehitykseen, ja niissä on todettu, että ne ovat lähteneet eri suuntiin jo 50-luvulla. Silloin on luotu mainosteollisuus, kun on saavutettu lakipiste, jossa on tuotettu enemmän kulutushyödykkeitä kuin on ehditty kuluttamaan. Varallisuus ja onnellisuus eivät siis kulje käsi kädessä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että talouskasvun pitää seisahtaa, vaan liiketoimintaa pitää hakea muualta kuin kulutustavaroiden lisäämisestä, Vassinen sanoo. Kehittyville maille pitäisikin viedä viestiä, että niiden ei tarvitse kokea tarvikeyhteiskuntaa, vaan ne voisivat siirtyä suoraan parempaan, uuteen ja palvelukeskeiseen yhteiskuntaan. Länsimainen välivaihe ei ehkä olekaan tarpeen. Tämän viestin viemisessä meillä on haastetta. Yrityksiltä halutaan helpotusta arkeen Yrityksiltä odotetaan uusia tuotteita ja palveluita, jotka helpottavat elämää tulevassa vähemmän luonnonvaraintensiivisessä yhteiskunnassa. Se tarkoittaa vähähiilisiä uusia tuotteita ja palveluja markkinoille ja samaan aikaan omien prosessien päästöjen ja kulutuksen minimoimista, Vassinen kaavailee. Voisiko energiansäästölamppukeskusteluista päästä vähän eteenpäin? Eivät suomalaisten päästöt synny muovipussi- tai lamppuvalinnoista, vaan jokaisen kuluttajan kannattaisi sen sijaan miettiä, mitä syö, miten lämmittää ja miten liikkuu, kiteyttää Vassinen. 4 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/2010 5

4 Kumppani Gemalto Oy:n ympäristöpäämääränä yhä pienempi hiilijalanjälki Vantaalla sijaitseva entinen Suomen Pankin setelipaino on nykyään digitaalisen turvallisuuden ja turvapaino-osaamisen asiantuntija Gemalto Oy. Äskettäin 125-vuotisjuhliaan viettänyt yritys alkoi painaa markkaseteleitä vuonna Tällä hetkellä ulkomaalaisomistuksessa toimiva Gemalton ID-tuotteiden osaamiskeskus on erikoistunut erittäin korkean turvatason sirullisten ja visuaalisten tunnistamistuotteiden ja -sovellusten kehittämiseen ja valmistamiseen. TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVA MATTI SULANTO Gemaltokonsernilla on johtava asema digitaaliseen turvallisuuteen keskittyvien ratkaisujen tuottajana 26 tuotantolaitosta ympäri maailmaa noin työntekijää Vantaan tehtaalla noin 450 työntekijää A luksi turvapainotalon tuotteet olivat enimmäkseen seteleitä, postimerkkejä ja osakekirjoja luvulta alkaen yleistyivät erilaiset pankki- ja maksukortit, muoviset ajokortit, gsm-puhelimien SIM-kortit, passit ja muut turvatuotteet. Tärkeimpänä laatukriteerinä turvallisuus Vantaan tehdas on Gemalto-konsernin ainoa viranomaistuotteisiin erikoistunut tuotantolaitos. Vaatimustaso tuotteissa on korkea, sillä niiden on oltava niin vaikeasti väärennettävissä kuin mahdollista. Tehtaamme pääasiallisia tuotteita ovat biometriset passit, visuaaliset ja sähköiset henkilökortit, ajokortit ja viisumit. Me valmistamme niitä eri puolille maailmaa. Kotimaan asiakkaita varten teemme lisäksi mm. maksu- ja pankkikortteja, kertoo Gemalton Vantaan tehtaan logistiikkapäällikkö Barbro Björkvall. Meiltä saa koko ratkaisun vaikkapa silloin, kun jokin maa luo kokonaan uudenlaista passijärjestelmää. Niille maille, joilla infrastruktuuri on jo olemassa, voimme sopeuttaa sen uusiin vaatimuksiin tai valmistaa passeihin esimerkiksi vain pelkät sirut. Tuotekehitystä ympäristö huomioiden Vantaan tuotantolaitoksella on laaja tutkimus- ja kehitysosasto, joka innovoi niin uusien teknologioiden kuin materiaalienkin parissa. Kehitystyössä innovaatiot lähtevät useimmiten itseltämme, mutta totta kai meidän on myös ennakoitava tulevia viranomaispäätöksiä ja asiakkaiden toiveita. Lisäksi meidän on aina oltava edellä kilpailijoitamme sekä ennen kaikkea tuotteiden väärinkäyttäjiä eli väärentäjiä. Kilpailemme hyvin kapeasta, mutta globaalista markkinasta, pohtii Björkvall. Raaka-aineet Vantaalle tulevat pääasiassa Euroopasta. Toimittajien kanssa tehdään kehitystyötä oikeanlaisten materiaalien löytämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi. Kortteja on kokeiltu valmistaa muovien ohella muistakin materiaaleista. Valmistamme esimerkiksi ekokortteja, joiden raaka-aineena on maissi. Kehitystyö on kuitenkin aina pitkä prosessi testeineen ja kokeiluineen. Käyttöönoton tulee olla hyvin harkittua, koska tuotteiden elinkaari voi olla vuosikymmeniä, Björkvall paljastaa. Ympäristönhuollossa riittää tehtävää edelleen Gemalto pyrkii toiminnassaan ottamaan huomioon ympäristön yhä paremmin. Päämääränä on hiilijalanjäljen pienentäminen. Tärkeää tällä hetkellä on esimerkiksi kuljetusten optimointi. Se ei aina ole ihan helppoa, sillä Suomi on logistisesti katsottuna kuin saari. Nyt meillä on yhteistyökumppanina sellainen kuljetusliike, jolta me saamme tiedot kuljetustemme hiilijalanjäljen laskemiseksi. Myös Ekokemin hoitamiin kuljetuksiin se on tulossa, Björkvall kiittelee. Toinen tärkeä tavoite on pakkausmateriaalin vähentäminen sekä sisään tulevassa että ulos lähtevässä tavarassa. Tämä vaatii yhteistyötä ja sopimista sekä asiakkaiden että toimittajien kanssa. Meillä on tehty myös laaja koneiden toimintavarmuustarkastelu, kemikaalikartoitukset ja yrityksemme työsuhdeautoissa on päästörajat, luettelee Björkvall. Ei mitään kaatopaikalle Gemaltolla on ISO sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jolla varmistetaan, että asiat tehdään oikein. Viime syksynä aloitimme projektin, jonka tavoitteena oli saada tuotannostamme syntyvät jätteet kierrätykseen ja hyötykäyttöön mahdollisimman viisaasti, ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti, Björkvall kertoo. Kartoitimme tarkasti, mitä jätteitä meiltä syntyy ja millaisia määriä. Pohjatyön jälkeen etsimme sopivan kumppanin hoitamaan asiaa eteenpäin. Valitsimme kumppaniksi Ekokemin sen laajan osaamisen, kilpailukykyisen hinnoittelun, selkeän raportoinnin ja palveluhalun perusteella. Meille on olennaisen tärkeää tietää, että jätteemme päätyvät oikeanlaiseen hyödyntämiseen. Erittäin iloisia olemme siitä, että Ekokemin avulla meistä on tullut kaatopaikaton yritys, Björkvall hymyilee. Gemaltolla syntyy suhteellisen paljon erityistoimia vaativaa tietosuojajätettä. Gemalto silppuaa jätteen pieneksi, minkä jälkeen se voidaan hyödyntää energiana. Vain tällä voidaan varmistua täydellisesti tietosuojaturvallisuudesta. Kaikki jäte ei toki vaadi samaa turvatasoa, vaan suurimman osan paperista, pahvista ja muoveista Ekokem toimittaa materiaalikierrätykseen, selvittää Ekokemin myyntipäällikkö Santeri Frilander. Waste masterit varmistavat oikean lajittelun Yhdessä kehitetty toimiva jätehuolto on otettu henkilökunnan keskuudessa hyvin vastaan. Tietoisuus kaatopaikattomuudesta, jätteiden hyödyntämisestä ja materiaalien säästämisestä kasvaa kaiken aikaa. Jätehuolto toimii meillä käytännössä siten, että joka osastolla on vapaaehtoinen jätehuoltoon perehtynyt waste master, johon voi olla yhteydessä, jos esimerkiksi lajittelussa tulee eteen epäselvyyksiä tai kysymyksiä, Björkvall selittää. Lajittelu on tehty henkilökunnalle helpoksi. Jäteastioissa lukee selkeästi, mitä niihin saa laittaa, ja ne sijaitsevat erikseen merkityissä paikoissa. Päivittäin jätehuollosta vastaavat keräävät osastoilta täydet asiat loppuasemalle ja korvaavat ne tyhjillä. Joillakin osastoilla kulkua on turvallisuussyistä rajoitettu ja siksi henkilöstö käy itse vaihtamassa täydet astiat tyhjiin osaston ulkopuolisessa jäteparkissa. Tyhjät ja täydet astiat erotetaan lipukkeilla ja sijoitetaan parkeissa ja loppuasemalla erikseen merkityille alueille. Tämä yksinkertainen ja visuaalinen koodijärjestelmä on saanut kiitosta henkilöstöltä. Lopuksi Ekokem noutaa jätteet loppuasemalta, kehuu Björkvall järjestelmää. 6 EkoAsiaa 4/2010 Barbro Björkvall ja Santeri Frilander kertovat, että muovisten korttien painamisesta jää paljon luurankoja, jotka päätyvät materiaalihyötykäyttöön. EkoAsiaa 4/2010 7

5 Palvelu Säästetään puhdasta maata! Sipoon Mömossenin vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka lopetti toimintansa vuonna 2007, kun sen pohjarakenteet eivät enää vastanneet asetettuja normeja. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy aloitti yhdessä Ekokemin kanssa sulkemisurakan kesällä TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVA MATTI SULANTO Itä-Uudenmaan Jätehuollon kehityspäällikkö Vesa Heikkonen ja Ekokem-Palvelun työmaapäällikkö Aija Heikkilä. Itä-Uudenmaan Jätehuollon alueella enää murto-osa jätteestä päätyy loppusijoitukseen. Suurin osa kotitalouksien jätteestä menee materiaalikierrätykseen ja energiahyötykäyttöön. Alueen ainut yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue on Porvoon Domargårdissa. Mömossenissa jatkaa pienjäteasema, joka on tarkoitettu Sipoon asukkaiden sille jätteelle, jota he eivät voi laittaa kiinteistökohtaisiin jäteastioihin, kertoo Itä-Uudenmaan Jätehuollon kehityspäällikkö Vesa Heikkonen. Vedet ja kaasut talteen Vanhan loppusijoitusalueen peittotyössä on monta tärkeää vaihetta, jotta haitalliset aineet pystytään eristämään ympäröivästä ilmasta ja maaperästä. Loppusijoituspaikan ympärille on kaivettu suotosalaojat, joiden avulla kaatopaikan sisäiset vedet saadaan kerättyä talteen ja johdettua eteenpäin puhdistamolle. Lisäksi on tehty reunapenger, jossa on pintavesien keräilyjärjestelmä, kertoo Ekokem-Palvelun työmaapäällikkö Aija Heikkilä. Suotovedet johdetaan viettoviemärillä pumppaamolle ja sieltä Sipoon kunnan viemäriverkoston läpi Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle, Heikkonen jatkaa. Tässä peittämisurakassa kaatopaikkakaasut kerätään ns. passiivisesti eli tänne ei rakenneta pumppaamoa tai alipaineistettua imujärjestelmää, vaan kaasunkeräyskerros ja kaasunkeräyssalaojalinjat, joita pitkin kaasu kulkeutuu suodatinyksiköihin. Ne ovat humus- tai turvepesiä, joissa metaani hajoaa haitattomampaan muotoon. Näin emme kuormita ilmakehää metaanilla, kuvailevat Heikkilä ja Heikkonen. Soran ja bentoniitin sijasta pilaantuneita maita ja ylijäämäsavea Viranomaiset ovat määritelleet tarkasti mm. loppusijoituspaikan muodon, kun se peitetään. Muotoilulla estetään rakenteiden romahtaminen ja vesien kerääntyminen. Jätteen esipeittoon ja muotoiluun olemme hyödyntäneet lähiseuduilta ylös kaivettuja lievästi pilaantuneita maita. Ne sisältävät yleisimmin öljyjä tai raskasmetalleja, joita on karannut maaperään teollisesta toiminnasta. Pilaantuneiden maiden sijasta joutuisimme käyttämään puhdasta maa-ainesta, Heikkilä selvittää. Tämä on hyvä loppusijoituspaikka lievästi pilaantuneille maille, koska täällä ne tulevat tiiviiden rakenteiden alle ja vesienkeräilyjärjestelmään, toteaa Heikkonen. Peittourakassa jäte tiivistetään savella pinta- ja kasvukerroksista. Mömossenissa käytetään tiivistämiseen pääkaupunkiseudun rakennuskohteista kaivettua ylijäämämaata, joka on määritelty ominaisuuksiltaan kohteeseen sopivaksi. Ylijäämäsavi voidaan hyödyntää täällä, kun vaihtoehtoisesti se vietäisiin maankaatopaikalle, Heikkilä iloitsee. Jos savea ei löytyisi sopivalta etäisyydeltä, rahdattaisiin bentoniittia pahimmillaan kaukomailta. Bentoniitti, jota käytetään saven korvaajana, tuodaan pääsääntöisesti ulkomailta, pohtii Heikkonen. Vanhat autonrenkaat säästävät kiviainesta Ekokem hyötykäyttää kaatopaikkojen sulkemisurakoissa pilaantuneiden maiden ja ylijäämäsaven lisäksi mm. vanhoja autonrenkaita. Kaatopaikkaa peitettäessä rakennetaan sen yläosaan kuivatuskerros. Käytämme siihen rengasrouhetta, joka on tehty vanhoista ajoneuvojen renkaista. Rengasrouhe korvaa kierrätysmateriaalina kiviaineksesta murskattavaa sepeliä kuivatuskerroksessa, kertoo Heikkilä. Kasvukerroksessa hyödynnämme kuitulietettä, joka on teollisuuslaitoksen jätevedenpuhdistamon lietettä. Se on ominaisuuksiltaan todettu niin hyväksi, että se sopii kasvualustaksi tällaisen kaatopaikan peittoon. Jos tätä ei olisi, olisi kasvukerros multaa, Heikkonen kiittelee. Tarkat määräykset, tarkempi omavalvonta Kaatopaikansulkemisprojekteissa ympäristöviranomaisten valvonta on erittäin tarkkaa kuten ympäristöprojekteissa yleensäkin. Byrokratialtaan projekti on hyvin moniulotteinen. Laadunvalvonnalla varmistetaan, että rakenteesta tulee toimiva ja ympäristön kannalta hyvä. Alkuvaiheessa tämän projektin suunnitelmia paranneltiin vastaamaan työn aikana selvinneitä olosuhteita ja projektiin otettiin vuoden lisäaika, jotta saatiin tehtyä toimivammat rakenteet. Hyvää teknistä ratkaisua on haettu yhteisymmärryksessä ja yhteisin ponnistuksin urakoitsijan kanssa. Yhteistyö on sujunut ilman ongelmia, ja Ekokemillä on alusta asti ollut ratkaisuhakuinen ote, tiivistää Heikkonen yhteistyötä. Me teemme mielellämme asiat vieläkin tarkemmin kuin määräykset vaativat, Heikkilä summaa lopuksi. 8 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/2010 9

6 JäteNytt TEKSTI AULI HOVI KUVA ISTOCKPHOTO Jäteverotus ja jätelaki uusittavana J ätelain ja jäteverolain käsittelyt jatkuvat eduskunnassa vielä lehden painoon mennessä. Jäteverolaki tulee ehdotuksen mukaan muuttamaan jätteiden kaatopaikkasijoituksen verotusta niin, että veron kohteena ei enää ole kaatopaikka, vaan sinne sijoitettavat jätteet. Veroa maksetaan lain liitteenä olevaan verotaulukkoon sisältyvistä jätteistä. Verottomia jätteitä ovat mm. kaivosteollisuuden jätteet, maa- ja kiviainesjätteet sekä pilaantuneet maa-ainekset, kaikki ongelmajätteet ja kaatopaikan rakenteissa hyödynnettävät jätteet. Veroa ehdotetaan korotettavaksi niin, että se olisi ensi vuonna 40 /t ja vuoden 2013 alusta 50 /t. Verovelvollisten kaatopaikan pitäjien määrä on ensi vuonna noin 90, kun niitä aiemmin oli noin 60. Jätelain odotetaan astuvan voimaan EU:n määräajasta myöhässä vasta Jätelain ja ympäristönsuojelulain muutosten lisäksi valmistellaan parhaillaan jäteasetuksen ja muiden jätelajikohtaisten asetusten muutoksia, joiden sisältö riippuu osittain tulevan jätelain lopullisesta sisällöstä. Ilmastovaikutukset raportteihin K asvihuonekaasupäästöjen raportointi ja hiilijalanjäljen laskenta ovat kohta arkipäivää monelle yritykselle. Raportoinnissa, laskennassa ja tulosten tulkinnassa on ensiarvoisen tärkeää tietää, mitä raportointi käsittää, mihin hiilidioksidipäästöjen laskenta perustuu ja ovatko eri yritysten raportoimat luvut vertailukelpoisia. Euroopan unionin ympäristöosasto on koonnut yritysten avuksi laajan selvityksen, jossa kuvataan erilaisia yritysraportoinnin metodeja sekä käytäntöjä ja pyritään kartoittamaan tietä yhteneväiselle raportointitavalle. Päästökaupan piiriin kuuluvien yritysten kasvihuonekaasuraportointi on tarkkaan määritelty, joten tämä raportti keskittyy tarkastelemaan vapaaehtoista, päästökaupan ulkopuolella toimivien yritysten raportointia. Vastaavanlainen selvitys on EU:ssa tekeillä myös hiilijalanjäljen laskennasta. Raportti löytyy osoitteesta: Reporting_final.pdf Vaaralliset pysyvät aineet pois materiaalikierrosta P OP-aineet (Persistent Organic Pollutants) ovat aineita, jotka ovat erittäin myrkyllisiä ja pysyviä ympäristössä. Tunnetuin tällainen aine on DDT, jota käytettiin aiempina vuosikymmeninä maailmanlaajuisesti hyönteismyrkkynä, ja sen seurauksena ainetta löytyy kaikkialta ympäristöstä, jopa napamantereiden jääkerroksista. POP-aineet hajoavat erittäin hitaasti, ja ne kertyvät ravintoketjuissa eliöihin, leviävät ilma- tai vesistöpäästöinä tai sitoutuvat tiukasti maaperään. Aineet ovat ympäristölle ja eliöille myrkyllisiä, ja ne voivat aiheuttaa pitkävaikutteisia uhkia eliöiden säilymiselle. DDT ja PCB, toinen laajalle levinnyt POP-aine, aiheuttavat mm. petolintujen munien kuoren ohentumista, minkä seurauksena Suomen merikotkakanta oli 70-luvulla vaarassa hävitä. Tunnistettujen POP-aineiden käyttöä rajoitetaan ja kielletään kansainvälisen Tukholman sopimuksen avulla. Pahinta on, että POP-aineita löydetään koko ajan lisää. PCB:n, dioksiinien ja torjunta-aineiden lisäksi listalle on tullut palonsuoja-aineita ja muita teollisuudessa ja myös kuluttajatuotteissa käytettyjä lisäaineita. Viime elokuussa astui voimaan Tukholman sopimuksen nojalla annettu EU-asetus, jolla tiukennetaan tiettyjen bromattujen palonsuoja-aineiden ja perfluorattujen oktyylisulfonaattien eli PFOS-yhdisteiden suurimpia sallittuja pitoisuuksia aineissa, valmisteissa ja tavaroissa. PFOS-aineita käytetään joissain teollisuuden prosesseissa ja kuluttajatuotteissa mm. pintakäsittelyaineena. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa bromatuissa palonestoaineissa suurin sallittu pitoisuus tiukennettiin sadasosaan aiemmasta eli 0,001 %:iin. Kierrätysmateriaaleista valmistetuissa tuotteissa saa pitoisuus olla korkeampi eli entinen 0,1 %. POP-aineet jätteinä on Tukholman sopimuksen ja EUasetuksen mukaan tuhottava lopullisesti siten, että aineen vaarallisuuden aiheuttava molekyylirakenne hajoaa. Poikkeuksia lukuun ottamatta yleisin hyväksytty käsittelymenetelmä on jätteen polttaminen. POP-jättteeksi luokittelun aiheuttava pitoisuusraja on eri aineille erilainen, ja ne on annettu asetuksen liitteessä II. Uusille luetteloon lisätyille aineille vahvistetaan POP-jäteluokittelun raja-arvot ensi vuoden alkupuolella. Lisätietoja: > ympäristönsuojelu > Kemikaalien ympäristöriskit > POP-yhdisteiden kansainväliset rajoitukset 10 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/

7 Kumppani Miljoonia taimia kestokäyttökennoissa Fin Forelian kasvihuoneet valaisee aurinko Fin Forelia Oy on erikoistunut metsäpuiden taimien tuottamiseen ja myyntiin. Yksi yhtiön seitsemästä taimitarhasta sijaitsee Tuusniemellä, Kuopiosta Joensuuhun vievän 9-tien varressa. Sijainti Itä-Suomen keskipisteessä on luonnollinen valinta. Täällä, Metsä-Suomessa, olosuhteet kasvattaa menestyviä taimia ovat ihanteelliset. Taimitarhalla puut kasvavat ja karaistuvat luonnon ehdoilla. TEKSTI JA KUVA VESA TOIVANEN Keväällä kylvetty kuusentaimi kasvaa kesässä niin vahvaksi, että se on valmis kohtaamaan talven ulkona, kertoo Heikki Roponen. Taimitarhanhoitaja Heikki Roponen kertoo Tuusniemen toimipisteen tuottavan pääasiassa kuusentaimia. Niitä kasvaa vuosittain miljoonaa. Metsähallituksen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan metsäkeskuksien omistaman Fin Forelian kokonaistuotanto metsänuudistamiseen on vuosittain noin 75 miljoonaa taimea. Päätuotteet ovat kuusi, mänty, rauduskoivu ja lehtikuusi. Pääosa tuotannosta myydään sopimusasiakkaille: metsänhoitoyhdistyksille, metsäyhtiöille ja metsäpalveluja tuottaville yrityksille. Nämä välittävät taimet metsänomistajille sekä metsäyhtiöiden omiin metsiin. Taimi kasvaa 1 2 kesää uudelleen käytettävissä kennoissa. Sen juurten tulee kasvaa riittävän tiukasti turvepaakkuun ja taimen karaistua itäsuomalaisissa luonnonolosuhteissa ennen myyntiä. Metsäalalla ikänsä ollut Roponen kehuu kasvatte- jaan. Puunsiemen on viljaa fiksumpi. Sen geeniperimässä on miljoonien vuosien viisaus, kuinka omassa ympäristössä selvitään. Taimi selviää luonnossa haastavista ja vaihtelevista luonnonolosuhteista. Itse taimien idätys suoritetaan kasvihuoneissa, joita valaisee aurinko, jatkokasvatus tapahtuu ulkona karaisukentillä. Talveksi tyhjentyneet kasvihuoneet pidetään kylmillään. Kasvihuoneiden lämmittäminen talvipakkasella ei edusta vihreitä arvoja. Taimi maan mukaan Suomen ilmasto asettaa kasvukaudelle omat rajoituksensa, samoin kuin kasvien perimä. Tuusniemellä viljellään kuusentaimia, jotka istutetaan käytännössä 200 km:n säteelle Itä-Suomeen. Muut Fin Forelian taimitarhat sijaitsevat Nurmijärvellä, Kerimäellä, Saarijärvellä, Tohmajärvellä, Pieksämäellä ja Rovaniemellä. Vehreä, terve ja tuottava metsä on jokaisen metsänomistajan ja metsäammattilaisen tavoite. Tämän täyttääkseen Fin Forelian taimitarhat edustavat taimituotannon nykyaikaa ja hyödyntävät käytettävissä olevaa teknologiaa ja metsäntutkimuksesta saatavaa tietoa. Työ taimitarhoilla on kausiluontoista. Keväällä ja kesällä Tuusniemen tarhalle hakeutuu muun muassa koko joukko alasta kiinnostuneita opiskelijoita kesätöihin. Roponen sanoo vuonna 1963 aloittaneen taimitarhan tarjonneen ensimmäisen työpaikan lukuisille nykyisille metsä- ja ympäristöalojen huippuosaajille. Onpa työelämän kasvavien joukkoon mahtunut tämän päivän vaikuttajia muiltakin aloilta. Luonnollinen kumppani Roponen suitsuttaa pitkäaikaista ja sujuvaa yhteistyötä Ekokemin kanssa. Materiaalit hyödynnetään mahdollisimman tarkkaan. Esimerkiksi taimien kasvualustoina käytetään muovisia kennoja, jotka täytetään aina uudelleen turpeella siementen kylvöä varten. Kaikki eloperäinen jäte kompostoidaan mullaksi. Ensimmäisenä Suomessa Tuusniemen taimitarha toimii nykyisin niin, ettei kaatopaikkajätettä synny käytännössä lainkaan. Fin Forelian tuotantopäällikkö Jukka Nerg sanoo, että tärkein asia kaikkien taimitarhojen jätehuoltojärjestelmissä on vastaanottajan laaja-alainen asiantuntemus. Ekokem valmistaa mm. muovi- ja pahvijätteistä energiajakeeksi soveltuvaa polttoainetta. Ongelmajätteet, kuten työkoneiden öljyt, akut, lamput ja paristot sekä kasvinsuojeluainejäämät toimitetaan ongelmajätekäsittelyyn. 12 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/

8 Kysymyksiä ja vastauksia Tuoteuutiset Kysymyksiä ja vastauksia -palstalla voit esittää kysymyksiä, joihin toivot vastausta asiantuntijalta. Toimitathan seuraavaan lehteen tarkoitetut kysymykset sähköpostilla mennessä osoitteeseen UN-säiliö nesteiden kuljetukseen ja varastointiin Kysymys: Ekokemin asiantuntijaseminaarissa syyskuussa keskusteltiin kemikaalilakiluennon yhteydessä siitä, että kaikkien käyttöturvallisuustiedotteiden tulisi olla REACH-asetuksen mukaisia viimeistään Toiminnanharjoittajien on siis käytävä KTT-luettelonsa lävitse ja varmistuttava tästä. Kuinka sitten nopeasti selvitetään, onko KTT REACH-lainsäädännön mukainen? Kysyimme tätä REACH-asiantuntijalta. Vastaus: Kun REACH-asetus annettiin vuonna 2006, siihen siirrettiin aiemmasta kemikaalilainsäädännöstä käyttöturvallisuuden sisältöä koskevat ohjeet lähes sellaisenaan. Tänä vuonna ohjetta uusittiin ja käyttöturvallisuustiedotteen sisältö on nyt otsikkotasolla tarkasti määrätty eli otsikoita ei voi muuttaa ja joka kohtaan on lisättävä jokin tieto. Näitä eri ohjeiden perusteella laadittuja käyttöturvallisuustiedotteita voidaan kutsua nimillä VANHA, REACH2006 ja REACH2010. VANHAn ja REACH2006:n ainoa ero on käytännössä siinä, että kohdat 2 ja 3 ovat vaihtaneet paikkaa. Eli jos KTT:ssä selvitetään aineen koostumus kohdassa 3, on kyseessä REACH2006:n mukainen KTT. REACH2010- mallissa on kohdassa 2. Vaaran yksilöinti esitettävä aineen tai seoksen luokituksen lisäksi aineen merkintä, joka vanhemmissa malleissa esitettiin vasta kohdassa 15. Vieressä olevaa kaaviota voi käyttää käyttöturvallisuustiedotteiden nopeaan seulomiseen. On tietenkin muistettava, että tiedotteen on annettava riittävät tiedot kemikaalin turvallista käyttöä varten ja näissä tiedoissa on usein toivomisen varaa, vaikka tiedote olisikin oikean mallin mukaan laadittu. Kysymykseen vastasi: Marjo Pusenius Linnunmaa Oy Lue KTT:n kohta 3. Onko otsikko: Koostumus ja tiedot ainesosista? KYLLÄ Sisältääkö kohta 2 alakohdan 2.2. merkinnät? KYLLÄ Reach 2010:n mukainen KTT. Asia on kunnossa tältä osin. EI EI KTT = KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Vanha KTT, pyydä toimittajalta uusi KTT ennen Reach 2006 KTT, pyydä toimittajalta uusi KTT ennen Lisätietoja: Ekokem tuotepäällikkö Jyrki Malinen puh Ekokem on laajentanut tuotevalikoimaansa UN-säiliöllä, joka soveltuu nestemäisten jakeiden suurehkojen määrien kuljetukseen ja varastointiin. Haponkestävästä teräksestä valmistettu l UN-säiliö on rakennettu kaikki kuljetusmuodot huomioiden. Vuokraamme ja myymme säiliöitä asiakkaillemme litraisina, mutta myös muut tilavuudet ovat mahdollisia. Lisäksi säiliöitä voi yhdistellä toisiinsa. Säiliö (UN-luokitus T11, 4 bar) on hyväksytty pääasiassa pakkausryhmiin II ja III. Säiliö on eristetty, ja siihen on asennettu höyrynlämmityksen mahdollistavat kanavat. Säiliössä on tyhjennystä ja täyttöä varten pohjayhde, jossa on säiliön sisäpuoleinen sulkuventtiili, 3 palloventtiili sekä sulkijahattu. Säiliö on 1-osastoinen, ja se on varustettu loiskelevyillä. Loiskelevyt mahdollistavat säiliön kuljetuksen myös vajaatäyttöisenä. Säiliö on varustettu kolmella täysikokoisella miesluukulla, mikä helpottaa sen puhdistusta ja pesua. Haponkestävä teräs soveltuu UN-säiliön materiaaliksi erinomaisesti, koska se mahdollistaa laajemman käyttöalueen kuin esimerkiksi ruostumaton teräs. Haponkestävä teräs kestää myös pääsääntöisesti paremmin erilaisten kemikaalien vaikutusta kuin hiiliteräs. 14 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/

9 Tutkimus ja kehitys Ekokem kehittää lämmön talteenottoa Enemmän energiaa samalla jätemäärällä Ekokemin tutkimus- ja kehitysryhmä aloitti alkuvuodesta 2010 projektin, jonka tavoitteena on Riihimäen tuotantolaitoksen nykyisten energianhyödyntämisprosessien energiatehokkuuden lisääminen. Teknisesti tavoitteeseen päästään suunnittelemalla ja rakentamalla uusi lämmön talteenottojärjestelmä nykyisten prosessien yhteyteen. Energiatehokkuus kasvaa Lauhdutukset tulevat olemaan vuosittain käytössä arviolta lokakuusta huhtikuuhun riippuen säätilasta. Niitä siis käytetään silloin, kun se on järkevää. Lähtökohtaisesti niitä käytetään silloin, kun kaukolämmön tarve on suurin. Tämän projektin myötä Ekokemin koko energiantuotannon BREF 2006-vertailuasiakirjan mukainen energiatehokkuus nousee noin 67 %:sta (2009) yli 81 %:een. Lauhdutuksien ansiosta kaukolämmön nettotuotanto lisääntyy 25 GWh vuodessa ja sähkön nettotuotanto 23 GWh vuodessa, Simonen tietää. Käytännössä lauhdutukset pienentävät Riihimäen ja Hyvinkään alueella energiantuotannossa käytettyjen fossiilisten polttoaineiden, raskaan polttoöljyn ja maakaasun, huipputarpeen aikaista kulutusta. Se tarkoittaa myös Hyvinkää-Riihimäki talousalueen hiilidioksidipäästöjen vähenemistä. Niiden suora vähenemä on noin tonnia vuodessa, mikä vastaa noin henkilöauton vuosittain tuottamaa määrää hiilidioksidia, Simonen kuvailee. Lauhdutusvesistä kattilavettä Projektin yhtenä tavoitteena on kattilaveden valmistuksessa käytettävän talousveden korvaaminen ainakin osittain lauhdutuksesta syntyvällä vedellä. Lauhdutusprosessissa syntyvä vesi tulee näin säästämään talousveden käyttöä. Aiemmin olemme käyttäneet kattilavesien valmistukseen hyvin pitkälti talousvettä ja sadevesiä, mutta esimerkiksi viime talvena sadevesiallas oli jokseenkin tyhjä, kun oli kuiva talvi, Simonen kertoo. Tässä prosessissa syntyy koko ajan m 3 /h vettä, jolla voidaan korvata talousvettä kattilaveden valmistuksessa. Hyödynnämme siis jo poltetun jätteen savukaasuista lauhtuneen veden. Meillä on käänteisosmoosilaitos, joka jo nyt tekee meille kattilavettä sadevesistä. Käänteisosmoosilaitos eli raakaveden käsittelyprosessi otettiin Ekokemillä käyttöön keväällä Projektin tavoitteena on saada laitteet käyttöön tammikuussa. Asennukset ovat käynnissä parhaillaan. TEKSTI VIRPI SUIKKI JA EKOKEMIN T&K-OSASTO KUVA ISTOCKPHOTO Jätevoimalan ja korkealämpötilapolttolinjan savupiippujen läheisyyteen rakennetaan talteenottojärjestelmää, jolla voidaan savukaasuista ottaa talteen lämpöä. Samassa yhteydessä nykyinen lauhdeturbiini muutetaan ns. vastapaineturbiiniksi. Lauhdutusten myötä Ekokem saa talteen lisää kaukolämpöenergiaa ja tekee enemmän sähköä. Teknisenä ratkaisuna tuubilämmönvaihdin Savukaasujen lämmön talteenotto voidaan toteuttaa teknisesti kahdella perusratkaisulla, joko pesurityyppisellä vaihtoehdolla tai tuubilämmönvaihtimella. Me päädyimme tuubilämmönvaihdinratkaisuun pääasiassa kahdesta syystä. Siinä on vain yksi lämmönsiirtopinta-ala, minkä takia sen talteenottoteho on suurempi. Toisaalta emme tarvinneet pesurityyppistä tekniikkaa, koska meillä savukaasut on tässä pisteessä jo puhdistettu nykyisen BAT:n mukaisesti märkäpesurilla, perustelee projektipäällikkö Miika Simonen. Pesurityyppisessä ratkaisussa on kaksi lämmönsiirtopinta-alaa, ja sillä on aina jokin häviö. Meidän prosessissamme tuubilämmönvaihdin on teholtaan järkevämpi ratkaisu. Huolimatta savukaasujen puhtaudesta lauhdutuspisteessä olemme materiaalivalinnoissa pyrkineet valitsemaan kestävät materiaalit. Myös hankintavaiheessa arvioitiin toimittajien esittämät ratkaisut energiatehokkuuden kannalta, mm. omakäyttöteho. Lauhdutusteho perustuu kaukolämmön paluulämpötilaan Hyvin merkittävää Ekokemin lauhdutusprosessissa on kaukolämmön paluulämpötila, sillä koko lauhdutusteho perustuu siihen. Mitä alhaisempi paluulämpötila on, sitä suurempi teho saadaan lauhduttajalta. Osaltaan teho perustuu myös savukaasujen kosteuteen, lämpötilaan ja virtausmäärään. Prosessissa savukaasut jäähdytetään kastepisteeseen. Tuubijäähdyttimen yläosassa on suuttimet, jotka ruiskuttavat vettä. Savukaasu tulee sinne noin 130 o C:een lämpöisenä ja jäähtyy kastepisteeseensä eli noin 60 o C:seen. Sieltä se valuu tuubilauhdutinta pitkin alaspäin ja luovuttaa samaan aikaan lämpöenergiansa kaukolämpöveteen, joka kiertää lauhduttajan vaippapuolella, Simonen kertoo. Kun prosessi käynnistetään, kiertopiirin otetaan vettä, jota kierrätetään prosessissa nimenomaan savukaasupuolella. Kun savukaasuja ohjataan lauhduttajaan ja kierrätetään vettä, joka on noin asteista, alkavat savukaasut jäähtyä. Tämän jälkeen savukaasuista lauhtunutta vettä käytetään jäähdyttämiseen. Hyvinkää-Riihimäki talousalueen hiilidioksidipäästöjen vähenemä vastaa noin henkilöauton vuosittain tuottamaa määrää hiilidioksidia. Lauhdutuksien ansiosta BREF vertailuasiakirjan mukainen energiatehokkuus nousee noin 67 %:sta (2009) yli 81 %:een kaukolämmön nettotuotanto lisääntyy 25 GWh vuodessa sähkön nettotuotanto lisääntyy 23 GWh vuodessa Hyvinkää-Riihimäki talousalueen hilidioksidipäästöt vähenevät noin tonnia vuodessa. 16 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/

10 Kumppani Jopa litraa vuodessa Valttori Oy:n kaikki jäteöljyt uusiokäyttöön Toimitusjohtaja Pentti Luoma on ylpeä 25-päisestä henkilökunnastaan. He huoltavat ja varustavat kaikenmerkkiset traktorit, maansiirtokoneet, taajamakoneet, trukit, asfalttikoneet, lumilingot, harjakoneet ja hiekoittimet. Työntekijät ovat sisäistäneet yrityksen ympäristövastuun. Valttorin tavoite on tuottaa kilpailuetua asiakkaan omaan liike- tai muuhun toimintaan. Tämä tarkoittaa tehokasta ja ennaltaehkäisevää huoltopalvelua. Henkilökunta osallistuu tiiviisti eri valmistajien ja maahantuojien kursseille ja koulutusohjelmiin. Luoma korostaa koulutuksen merkitystä alalla, jossa perusteknologia saa jatkuvasti ympärilleen uutta elektroniikkaa. Hyvin huollettu kone särkyy ja vuotaa öljyä harvoin metsään tai pellolle. Tämä, jos mikä, on myös ympäristökysymys. Useimmat asiakkaat ovat hankkineet Valttorin varaosamyymälöiden tarjoamia öljynimeytystuotteita työkoneisiinsa mahdollisen vuodon varalle. Luonnollisesti hyvä huoltosuunnitelma ja toimiva tekniikka säästävät luontoa myös pienentyneinä päästöinä. Luoma kertoo, että kalliin koneen ostaneet yrittäjät haluavat pitää siitä huolta. Jokainen ongelmitta tehty työtunti tuo rahaa kassaan. Seisakki puolestaan maksaa. Valttorin varaosalajitelma kattaa laajasti erimerkkisten raskaiden koneiden kulutusosat. Haasteena vanha teknologia Traktorit on tehty kestämään. Luoman mukaan vanhat, edelleen käyttökuntoiset traktorit ovat haaste nuoremmalle mekaanikkosukupolvelle. Onneksi vanhoja taitajia löytyy ja valmistajat sekä maahantuojat satsaavat niiden säilymiseen. Nykyisin järjestetään vanhojen mallien huoltokursseja. Mikä olisikaan parempi mainos merkille kuin täydessä työkunnossa linkoa vetävä maailman hiljaisimman ohjaamon Valmet 502 (1971) tai Massey Ferguson MF 135 (1965). Valttori on Valtra-traktoreiden valtuutettu huoltopiste. Valmet, Valtion Metallitehtaat, syntyi 1944, kun Suomen valtio keskitti sotatarviketeollisuuden yhteen yhtiöön. Vuonna 1951 yhtiö muutti nimensä Valmetiksi. Nykyisen nimensä yhtiö sai vuonna 2001, kun ValtraValmet muuttui Valtraksi. Tänään sen omistus kuuluu kansainväliselle AGCO Corporationille. Valtran traktoritehtaalla valmistetaan myös Massikan MF sarjaa. Valttorin Suolahden toimipiste sijaitsee Valtran tehtaan vieressä. Ympäristön puolesta Kirkkaat hydrauliikkaöljyt puhdistetaan Ekokemin Jämsänkosken tuotantolaitoksessa esimerkiksi teräketjuöljyn uusioraakaaineeksi. Ekokemin keräysautot ovat tuttu näky Keski-Suomessa. Kaikki Valttorin ongelmajätteet päätyvät käsittelyyn. Kirkkaat hydrauliikkaöljyt puhdistetaan Ekokemin Jämsänkosken tuotantolaitoksessa esimerkiksi teräketjuöljyn uusioraaka-aineeksi. Luoma kertoo, että tavallinen traktori voimansiirtoineen sisältää 3 4 öljynsuodatinta, hydrauliikka- ja moottoriöljyä, jäähdytysnestettä sekä akun. Niiden jatkokäsittelyn hoitaa Ekokem. Valttori Oy tunnetaan keskisuomalaisten konemiesten keskuudessa. Jyväskylässä, Suolahdessa, Pieksämäellä, Varkaudessa ja Viitasaarella toimiva yritys keskittyy pelkästään raskaan kaluston huolto- ja varaosatoimintoihin. Isot koneet merkitsevät isoa ympäristövastuuta. Yhdestä maansiirtokoneen huollosta kertyy jopa 100 litraa jäteöljyjä. Ne päätyvät Ekokemin ja yhteistyökumppanin jatkojalostukseen. TEKSTI JA KUVAT VESA TOIVANEN Valttorin erikoisosaamiseen kuuluu voimansiirto ja hydrauliikka. Toimitusjohtaja Pentti Luoma (vas.) tarkastelee maansiirtokoneen vaihdelaatikkoremonttia Ekokemin Jari-Pekka Karvosen kanssa. Valttori myy uusia öljyjä noin litraa vuodessa. Puolet niistä päätyy jatkokäsittelyyn Ekokemille tai Ekokemin yhteistyökumppanille Valttorin huoltopisteiden kautta. 18 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/

11 Öljyjätehuolto Kentältä poimittua Säästetään luonnonvaroja! Käytetyn öljyn tie kotimaiseksi uusioöljyksi Muovit kiertoon! Kaikkiaan Suomessa syntyy vuosittain noin tonnia uudistamiskelpoisia käytettyjä voiteluöljyjä. Ne kerätään veloituksetta, käsitellään ja puhdistetaan perusöljyksi tai ketjuvoiteluöljyksi. Kierrätyksen tärkein lähtökohta on eri öljyjätteiden erilleen kerääminen heti niiden syntypaikalla. Ekokem huolehtii ympäristöministeriön toimeksiannosta käytettyjen voiteluöljyjen keräyksen ja toimittamisen puhdistettavaksi omille ja yhteistyökumppaniensa käsittelylaitoksille. Hyvälaatuiset käytetyt voiteluöljyt noudetaan ja käsitellään veloituksetta. Pitämällä erilaiset öljyjätteet erillään toisistaan ja muista jätteistä pienennät jätelaskuasi ja samalla edistät ympäristönsuojelua ja hyötykäyttöä. Jätteestä uusiokäyttöön Käytetyistä voiteluöljyistä jalostetaan Suomessa uusioöljyjä. Moottoriajoneuvojen käytetyt voiteluöljyt, niin sanotut mustat jäteöljyt käsitellään Haminassa Ekokemin yhteistyökumppanin L&T Recoil Oy:n regenerointilaitoksella ja palautetaan perusöljynä voiteluaineteollisuuden käyttöön. Kirkkaat jäteöljyt kuten hydrauliikka- ja vaihteistoöljyt Ekokem puhdistaa ja valmistaa niistä ketjuvoiteluöljyjä, kuten Metsuria, Jämsänkosken tuotantolaitoksellaan. Nämä käsittelyt merkitsevät jätteen hyödyntämishierarkiassa korkeimman asteen hyödyntämistä: jätteen uudelleenkäyttöä. Uusioöljyjen käyttö vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta. Pienistäkin puroista syntyy iso pisara Erilaatuisia käytettyjä voiteluöljyjä hyödynnetään siis eri tavoin, joten erilaiset öljyjätteet kannattaa kerätä aina erilleen. Hyvälaatuiset öljyerät noudetaan tilauksesta veloituksetta imuautolla. Säännöllisesti kertyvät suurehkot yli litran määrät hoituvat vaivattomasti vakionoutosopimuksella. Tilaa säiliön tyhjennys ajoissa ratkaisu öljyjätehuollon onnistumiseen on soitto Ekokemin öljyjätehuoltoon. Jos sinulla on kysymyksiä aiheeseen liittyen tai et tiedä, mihin keräysalueeseen kuulut, soita numeroon Ekokemin internetsivuilta löydät alueesi yhteystiedot helposti myös postinumerollasi. Ekokem ja Maataloustuottajien keskusjärjestö MTK ovat allekirjoittaneet puitesopimuksen maatalouden käytettyjen kääre- ym. muovien keräämisestä ja toimittamisesta energiahyötykäyttöön. Palvelulla saavutetaan merkittäviä ympäristö- ja kustannussäästöjä. Tehty sopimus on valtakunnallinen. Maataloudessa syntyvälle muovijätteelle on nyt tarjolla helppo kierrätysvaihtoehto kaatopaikan sijaan. Keräyspalvelu käynnistyy syksyn aikana itäisen Suomen maakunnista (Pohjois- ja Etelä-Savo, Pohjoisja Etelä-Karjala, Kymenlaakso) ja laajenee talven aikana valtakunnalliseksi. Mittava järven kunnostus Ekokem noutaa muovijätteet (lannoitepussit, kääremuovit, vihannesharsot ym.) suoraan tiloilta, esikäsittelee ne ja toimittaa hyödynnettäväksi energiana. Näin tuontipolttoaineiden, kuten öljyn, maakaasun tai kivihiilen käyttöä voidaan vähentää. Myös muovien kaatopaikkaamiselta vältytään, kertoo Ekokemin palvelujohtaja Vesa Soini. > ota yhteyttä > öljynoutotilaukset Kirkkaat jäteöljyt kuten hydrauliikka- ja vaihteistoöljyt Ekokem puhdistaa ja valmistaa niistä ketjuvoiteluöljyjä, kuten Metsuria, Jämsänkosken tuotantolaitoksellaan. Infjärden-järven alueella Vaasassa on ollut teollista toimintaa yli sadan vuoden ajan, ja järven sedimentti on pilaantunut vuosien saatossa haitallisilla aineilla. Alueen puhdistamiseen on tarvittu useita ympäristölupia, ja nyt Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Kemira Oyj:lle luvan, joka mahdollistaa järven sedimentin laajan kunnostamisen. Kunnostustyön tekee Ekokem-Palvelu Oy. Infjärden on Vaasan keskustan pohjoispuolella sijaitseva, noin 28 hehtaarin laajuinen sisäjärvi. Järven vesi laskee Vaasan keskustan vieressä sijaitsevaan Onkilahteen, joka on yhteydessä mereen. Ekokem-Palvelu on tehnyt alueella esityötä ruopattavien osien sulfidoinnissa jo marraskuussa Varsinainen ruoppaustyö aloitetaan keväällä 2011, mutta vielä tänä syksynä jatketaan sulfidointia ja alueelle rakennetaan altaat, joihin pilaantunut sedimentti imuruopataan. Erotettu vesi johdetaan suodattimien kautta takaisin järveen. Altaisiin jäävä ruoppausmassa kiinteytetään ennen kuljetusta loppusijoitukseen, kertoo Ekokem-Palvelun tuoteryhmäpäällikkö Teuvo Kulmala. Puhdistusurakka valmistuu vuonna EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/

12 Ekspert Forskare Simo Vassinen: Hållbar utveckling och välstånd kan gå hand i hand Det finska arvet grundar sig på en knapphetskultur, som dock har glömts, då man ivrigt har börjat bygga ett industrialiserat och efterkrigstida samhälle. Då fattade man beslut, som senare har varit lätta att se som felbedömningar ur hållbar utvecklings synpunkt, funderar Demos Helsinki- tankesmedjans forskare Simo Vassinen. TEXT VIRPI SUIKKI BILD MATTI SULANTO Vad är Demos Helsinki? Demos Helsinki är en oberoende think tank- aktör det vill säga tankesmedja, som grundades år 2005 av en skara medborgare, som är intresserade av samhällets framtid. I praktiken är den en tredje sektorns aktör, som projektsamarbetar med olika instanser för att skapa förståelse för framtiden. I kärnan för dess verksamhet är en vittomfattande och högklassig forskning. Forskningen ger upphov till scenarion, förslag till verksamhet och experiment. Centrala teman i Demos Helsinkis forskning är välbefinnande, lycka, framtidens städer, ett lågkolberoende samhälle och utveckling av demokratin. Naturresursernas begränsning har länge varit känd i samhället, men först under senare år har man förstått, att sökandet efter överflöd inte ger ett hållbart välstånd varken för en själv eller för samhället och miljön. Jag tror, att vi är på väg i en bra riktning, fastän inga radikala nedskärningar har gjorts. Företagen har dock gjort mycket. Konsumenterna däremot ser ut att behöva kriser för att de skall börja se saker med nya ögon. Till exempel Islands askmoln väckte diskussion om, hur snabbt man egentligen måste komma från en plats till en annan och om resandet med tåg vore ett nytt alternativ, funderar Vassinen. Finländarnas utsläpp uppstår inte från val av plastpåsar eller lampor, utan det skulle i stället löna sig för varje konsument att tänka på, vad den äter, hur den värmer upp och hur den rör sig. Myter och illusioner Enligt Vassinen har Finland i fråga om att spara naturresurser i många hänseenden kommit längre än många andra, men inte så långt som man borde, i förhållande till hur utvecklat och välmående vårt samhälle är. Om man jämför oss med våra närmast liggande samhällen såsom Sverige och Danmark, så ligger vi efter i många frågor. Offentlig debatt om hållbara levnadsvanor förefaller ha hunnit längre hos grannen, konstaterar Vassinen. Även det är delvis en illusion, att Kina och övriga finansstater under utveckling, skulle vara totalt outvecklade i miljöfrågor, ty Kina leder globalt i antal gröna patent. Där finns på riktigt fabriker, som producerar till exempel solpaneler, fortsätter Vassinen. Olika myter och illusioner fördunklar annars också vårt tänkande. Det, att det i Finland finns mycket skog och sjöar, betyder inte automatiskt, att finländarna är gröna människor. På riktigt har finländarna ett av Europas största kolfotspår. Vi kan således inte låta oss invaggas i vår förträfflighet, påminner Vassinen. Företagen signalerar inte tillräckligt För att spara naturresurser behövs konkreta handlingar. Enligt Vassinen har industrin svarat bättre på de här frågorna än konsumtionen. Ett finskt karaktärsdrag är, att man inte väsnas om saker. Även i Finland har industrin gjort omfattande investeringar i hållbar utveckling, men de är inte kända, för att man inte kan signalera om dem. I konsumentens vardag syns inte, att något företag har utvecklat en ekoeffektiv process till exempel för avskiljning av metaller. Till de viktigaste frågorna hör dock de val, som konsumenten gör då den handlar, rör sig och bor. Dock måste man komma ihåg då det gäller all slags affärsverksamhet, så räcker det inte om man omarbetar sina gamla processer i eko- eller samhällsanda, om företagets kärnmission inte är på hållbar grund. Val kan styras utan tvång Enligt Vassinen är det ineffektivt att koncentrera sig på, hur man kunde intressera så många människor som möjligt för miljöfrågor. Man borde fundera på det, hur man kunde skapa en kultur, där de rätta valen vore automatiska. Samhället skall styra människan till att välja rätt, för annars når man aldrig de stora massorna. Ett nyckelbegrepp är valarkitektur. I samhället kunde det råda en liberalistisk paternalism, det vill säga man skulle styra urvalen, men ge frihet att välja. Låt oss ta ett konkret exempel. Avsikten med ett café är att det skall ge rörelsevinst, men det kan ge gemensamt välstånd i större utsträckning. Då skulle där inte heller budas ut feta köttpastejer och tobak eller andra ohälsosamma produkter, innehållande höga utsläppseffekter, på den bästa platsen och på erbjudande, utan inhemska produkter gjorda på säsongsråvaror. Pastejer och tobak skulle dock inte vara förbjudna, utan skulle fås på förfrågan. Naturresursintensiv konsumtion och lycka möts inte En resursintensiv ekonomisk tillväxt möter inte längre lyckan i samhället efter en viss punkt. I undersökningar i Förenta staterna har man mätt lyckan, som människor upplevt i förhållande till utvecklingen av BNP och i dem konstaterat, att de har gått i olika riktningar redan på 50-talet. Då har man skapat en reklamindustri, då man har uppnått en kulmen, där man har producerat mera konsumtionsvaror än man har hunnit konsumera. Förmögenhet och lycka går alltså inte hand i hand. Det betyder dock inte det, att den ekonomiska tillväxten borde avstanna, utan att man borde söka affärsverksamhet på annat håll än genom ökning av mängden konsumtionsvaror, säger Vassinen. Man borde även framföra ett budskap till utvecklingsländerna, att de inte behöver uppleva ett materialsamhälle, utan att de direkt kunde övergå till ett bättre, nytt och servicecentrerat samhälle. Det västerländska mellanskedet är kanske inte alls nödvändigt. Att framföra denna signal utgör en utmaning för oss. Man vill ha en lättnad i vardagen av företagen Av företagen förväntas nya produkter och tjänster, som underlättar livet i det kommande, mindre naturresursintensiva samhället. Det innebär nya produkter med lågt kolinnehåll och tjänster för marknaden och samtidigt minimering av utsläppen från egna processer och förbrukning, skisserar Vassinen. Kunde man komma litet framåt i energisparlampsdiskussionerna? Finländarnas utsläpp uppstår inte från val av plastpåsar eller lampor, utan det skulle i stället löna sig för varje konsument att tänka på, vad den äter, hur den värmer upp och hur den rör sig, sammanfattar Vassinen. 22 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/