Tutkija Simo Vassinen: Runsaudella ei saavuteta kestävää hyvää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkija Simo Vassinen: Runsaudella ei saavuteta kestävää hyvää"

Transkriptio

1 Ekokemin sidosryhmälehti 4/ Tutkija Simo Vassinen: Runsaudella ei saavuteta kestävää hyvää 6 Gemalto 8 Mömossenissa hiilijalanjälkeä säästetään pienentämässä puhdasta maata 16 Lauhdutuksella lisää energiaa

2 Sisältö Pääkirjoitus Luonnonvarojen säästäminen on Ekokemin liiketoiminnan ydin A siakkaidemme materiaali- ja energiatehokkuus paranevat ja toiminnan kuormitus ympäristölle pienenee ekokemiläisten avulla. Pilaantuneet maat tai teollisuuden sivuvirrat ovat tästä konkreettinen esimerkki. Näillä materiaaleilla korvataan ympäristörakentamisessa esim. soraharjuista otettavia neitseellisiä maa-aineksia. Metallien, kuitujen ja muovien kierrätys materiaalina on luonnollinen osa Ekokemin tuottamaa materiaalitehokkuutta Pääkirjoitus Asiantuntija Kestävä kehitys ja hyvinvointi voivat kulkea käsi kädessä Kumppani Gemalto Oy Palvelu Mömossenin kaatopaikka JäteNytt Ajankohtaisasiaa jätteistä Kumppani Fin Forelia Oy Kysymyksiä ja vastauksia Tuoteuutiset Tutkimus & Kehitys Enemmän energiaa samalla jätemäärällä Kumppani Valttori Oy Öljyjätehuolto Kentältä poimittua Expert Hållbar utveckling och välstånd kan gå hand i hand AvfallsNyt Käytettyjen voiteluöljyjen keräys Kurssit 2011 Rauhallista joulunaikaa! Asiakkaat voivat luottaa toimintamme olevan turvallista sekä ihmisille että ympäristölle. Muuhun hyödyntämiseen kelpaamattomien teollisuuden ja rakentamisen jätteiden sekä yhteiskuntajätteiden energiahyödyntäminen varmistavat jätehuollon energiatehokkuuden. Sähkön ja kaukolämmön tuottaminen kierrätykseen soveltumattomista jätteistä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja kaatopaikkojen täyttöä. Tällä on huomattava merkitys myös jätteitä synnyttävien toimintojen hiilijalanjäljen pienentäjänä. Kulunut vuosi on merkinnyt Ekokemin toiminnan ympäristömyötäisyyden kasvua. Monen asiakkaan kanssa olemme yhdessä löytäneet uusia tapoja hyödyntää syntyviä jätteitä ja sivutuotteita lisäten konkreettisesti asiakkaidemme materiaalitehokkuutta. Rakentamisen ja muun elinkeinoelämän jätteen vastaanottoa eri puolilla Suomea on lisätty vuoden mittaan merkittävästi. Tämä mahdollistaa jätteen käsittelyn ja syntyneiden materiaalivirtojen hyödyntämisen paikallisesti, lähellä niiden syntypistettä. Voimaloiden kuonan sisältämien metallien talteenottotekniikan kehittäminen ja käyttöönotto ovat osaltaan lisänneet jätteen sisältämien materiaalien kierrätystä. Entistä laajemmat ympäristöpalvelu- ja jätehuoltosopimukset kasvattavat Ekokemin roolia asiakkaiden ympäristöhuolien ratkaisijana. Ekokemin tehtävänä on asiakkaiden energia- ja materiaalitehokkuuden kasvattaminen. Yhteistyössä asiakkaiden ja partnerien kanssa etsimme jatkuvasti uusia tapoja säästää luonnonvaroja. Ekokemin toiminnan kivijalka on toimia siten, että asiakkaat voivat luottaa toimintamme olevan turvallista sekä ihmisille että ympäristölle. Haluan kiittää asiakkaitamme ja muita yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta, olemme yhdessä palauttaneet paljon luonnonvaroja hyötykäyttöön. Kannen kuva Demos Helsingin tutkija Simo Vassinen. Ekokemin sidosryhmälehti EkoAsiaa 4/2010 Julkaisija Ekokem Oy Ab, PL 181, Riihimäki, puh , faksi , Päätoimittaja Teuvo Heinonen Toimitus Virpi Suikki, Auli Hovi Ulkoasu Satu Saksala Valokuvat Ekokemin arkisto, ellei toisin mainita Paino Hämeen kirjapaino, Tampere 2010 ISSN Tilaukset ja osoitteenmuutokset Timo Piekkari toimitusjohtaja 2 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/2010 3

3 Asiantuntija Tutkija Simo Vassinen: Kestävä kehitys ja hyvinvointi voivat kulkea käsi kädessä Suomalainen perimä pohjautuu niukkuuden kulttuuriin, joka on kuitenkin unohtunut, kun teollistuvaa ja sotien jälkeistä yhteiskuntaa on alettu kiivaasti rakentaa. - Silloin on tehty päätöksiä, jotka on ollut myöhemmin helppo nähdä virhearviointeina kestävän kehityksen kannalta, pohtii Demos Helsinki -ajatushautomon tutkija Simo Vassinen. TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVA MATTI SULANTO Mikä on Demos Helsinki? Demos Helsinki on riippumaton think tank -toimija eli ajatushautomo, jonka on perustanut vuonna 2005 joukko yhteiskunnan tulevaisuudesta kiinnostuneita kansalaisia. Käytännössä se on kolmannen sektorin toimija, joka tekee yhteistyöprojekteja eri tahojen kanssa luodakseen ymmärrystä tulevaisuudesta. Sen toiminnan ytimessä on laaja-alainen ja korkeatasoinen tutkimus. Tutkimuksesta syntyy skenaarioita, toimintaehdotuksia ja kokeiluja. Demos Helsingin tutkimuksen keskeiset teemat ovat hyvinvointi, onnellisuus, tulevaisuuden kaupungit, vähähiilinen yhteiskunta ja demokratian kehittäminen. Luonnonvarojen rajallisuus on ollut yhteiskunnan tiedossa kauan, mutta vasta viime vuosina on ymmärretty, että runsauden hakeminen ei tuotakaan kestävää hyvää itselle eikä yhteiskunnalle ja ympäristölle. Uskon, että olemme menossa hyvään suuntaan, vaikka radikaaleja leikkauksia ei olekaan tehty. Yritykset ovat kuitenkin tehneet paljon. Kuluttajat sen sijaan näyttävät tarvitsevan kriisejä, jotta he alkavat nähdä asioita uusin silmin. Esimerkiksi Islannin tuhkapilvi herätti keskustelun siitä, kuinka nopeasti oikeasti tarvitsee päästä paikasta toiseen ja olisiko junalla matkustaminen uusi vaihtoehto, miettii Vassinen. Eivät suomalaisten päästöt synny muovipussi- tai lamppuvalinnoista, vaan jokaisen kuluttajan kannattaisi miettiä, mitä syö, miten lämmittää ja miten liikkuu. Myytit ja illuusiot Vassisen mukaan Suomi on luonnonvarojen säästämisessä monella tapaa pidemmällä kuin monet muut, mutta ei niin pitkällä kuin sen pitäisi olla suhteessa siihen, kuinka kehittynyt ja hyvinvoiva yhteiskuntamme on. Jos verrataan meitä lähimpänä oleviin yhteiskuntiin kuten Ruotsiin ja Tanskaan, olemme monessa asiassa jäljessä. Julkinen keskustelu kestävistä elämäntavoista tuntuu olevan naapureissa pidemmällä, Vassinen toteaa. Sekin on osittain illuusio, että Kiina ja muut kehittyvät talousvaltiot olisivat täysin kehittymättömiä ympäristöasioissa, sillä Kiina johtaa maailmanlaajuisesti vihreiden patenttien määrää. Siellä on oikeasti tehtaita, jotka tuottavat esimerkiksi aurinkokennoja, Vassinen jatkaa. Erilaiset myytit ja illuusiot hämärtävät muutenkin ajatteluamme. Se, että Suomessa on paljon metsiä ja järviä, ei tarkoita automaattisesti sitä, että suomalaiset ovat vihreitä ihmisiä. Oikeasti suomalaisilla on yksi Euroopan suurimmista hiilijalanjäljistä. Emme siis voi tuudittautua hyvyyteemme, muistuttaa Vassinen. Yritykset eivät viesti riittävästi Luonnonvarojen säästämiseksi tarvitaan konkreettisia tekoja. Vassisen mukaan teollisuus on vastannut paremmin näihin asioihin kuin kulutus. On suomalainen luonteenpiirre, että ei pidetä meteliä asioista. Suomessakin raskas teollisuus on tehnyt mittavia investointeja kestävään kehitykseen, mutta niistä ei tiedetä, koska niistä ei osata viestiä. Kuluttajan arkipäivässä ei näy se, että jokin yritys on kehittänyt ekotehokkaan prosessin esimerkiksi metallien erotteluun. Tärkeimpiä asioita ovat ne valinnat, joita kuluttaja tekee kaupassa asioidessaan, liikkuessaan ja asuessaan. Kuitenkin kaikessa liiketoiminnassa on muistettava, että vanhojen prosessien muokkaaminen ekotai yhteiskuntahengessä ei riitä, jos yrityksen ydinmissio ei ole kestävällä pohjalla. Valintoja voidaan ohjata ilman pakkoa Vassisen mukaan on tehotonta keskittyä siihen, miten mahdollisimman monen ihmisen saisi kiinnostumaa ympäristöasioista. Pitäisi miettiä sitä, miten voitaisiin luoda kulttuuri, jossa oikeat valinnat olisivat automaatioita. Yhteiskunnan pitää ohjata ihmisiä valitsemaan oikein, koska muuten ei ikinä tavoiteta laajoja massoja. Avainkäsite on valinta-arkkitehtuuri. Yhteiskunnassa voisi vallita liberalistinen paternalismi eli ohjattaisiin valintoja, mutta annettaisiin vapaus valita. Otetaan konkreettinen esimerkki. Kahvila voi tuottaa liikevoittoa ja samalla yhteistä hyvää laajemmin. Silloin siellä ei olisikaan parhaalla paikalla tarjolla ja tarjouksessa rasvaisia lihapasteijoita ja tupakkaa tai muita epäterveellisiä ja korkeita päästövaikutuksia sisältäviä tuotteita, vaan kausiraaka-aineista tehtyjä kotimaisia tuotteita. Pasteijat ja tupakka eivät olisi kuitenkaan kiellettyjä, vaan niitä saisi pyytämällä. Luonnonvaraintensiivinen kuluttaminen ja onnellisuus eivät kohtaa Resurssi-intensiivinen talouskasvu ei kohtaa yhteiskunnassa onnellisuutta enää tietyn pisteen jälkeen. Yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa on mitattu ihmisten kokemaa onnellisuutta suhteessa BKT:n kehitykseen, ja niissä on todettu, että ne ovat lähteneet eri suuntiin jo 50-luvulla. Silloin on luotu mainosteollisuus, kun on saavutettu lakipiste, jossa on tuotettu enemmän kulutushyödykkeitä kuin on ehditty kuluttamaan. Varallisuus ja onnellisuus eivät siis kulje käsi kädessä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että talouskasvun pitää seisahtaa, vaan liiketoimintaa pitää hakea muualta kuin kulutustavaroiden lisäämisestä, Vassinen sanoo. Kehittyville maille pitäisikin viedä viestiä, että niiden ei tarvitse kokea tarvikeyhteiskuntaa, vaan ne voisivat siirtyä suoraan parempaan, uuteen ja palvelukeskeiseen yhteiskuntaan. Länsimainen välivaihe ei ehkä olekaan tarpeen. Tämän viestin viemisessä meillä on haastetta. Yrityksiltä halutaan helpotusta arkeen Yrityksiltä odotetaan uusia tuotteita ja palveluita, jotka helpottavat elämää tulevassa vähemmän luonnonvaraintensiivisessä yhteiskunnassa. Se tarkoittaa vähähiilisiä uusia tuotteita ja palveluja markkinoille ja samaan aikaan omien prosessien päästöjen ja kulutuksen minimoimista, Vassinen kaavailee. Voisiko energiansäästölamppukeskusteluista päästä vähän eteenpäin? Eivät suomalaisten päästöt synny muovipussi- tai lamppuvalinnoista, vaan jokaisen kuluttajan kannattaisi sen sijaan miettiä, mitä syö, miten lämmittää ja miten liikkuu, kiteyttää Vassinen. 4 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/2010 5

4 Kumppani Gemalto Oy:n ympäristöpäämääränä yhä pienempi hiilijalanjälki Vantaalla sijaitseva entinen Suomen Pankin setelipaino on nykyään digitaalisen turvallisuuden ja turvapaino-osaamisen asiantuntija Gemalto Oy. Äskettäin 125-vuotisjuhliaan viettänyt yritys alkoi painaa markkaseteleitä vuonna Tällä hetkellä ulkomaalaisomistuksessa toimiva Gemalton ID-tuotteiden osaamiskeskus on erikoistunut erittäin korkean turvatason sirullisten ja visuaalisten tunnistamistuotteiden ja -sovellusten kehittämiseen ja valmistamiseen. TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVA MATTI SULANTO Gemaltokonsernilla on johtava asema digitaaliseen turvallisuuteen keskittyvien ratkaisujen tuottajana 26 tuotantolaitosta ympäri maailmaa noin työntekijää Vantaan tehtaalla noin 450 työntekijää A luksi turvapainotalon tuotteet olivat enimmäkseen seteleitä, postimerkkejä ja osakekirjoja luvulta alkaen yleistyivät erilaiset pankki- ja maksukortit, muoviset ajokortit, gsm-puhelimien SIM-kortit, passit ja muut turvatuotteet. Tärkeimpänä laatukriteerinä turvallisuus Vantaan tehdas on Gemalto-konsernin ainoa viranomaistuotteisiin erikoistunut tuotantolaitos. Vaatimustaso tuotteissa on korkea, sillä niiden on oltava niin vaikeasti väärennettävissä kuin mahdollista. Tehtaamme pääasiallisia tuotteita ovat biometriset passit, visuaaliset ja sähköiset henkilökortit, ajokortit ja viisumit. Me valmistamme niitä eri puolille maailmaa. Kotimaan asiakkaita varten teemme lisäksi mm. maksu- ja pankkikortteja, kertoo Gemalton Vantaan tehtaan logistiikkapäällikkö Barbro Björkvall. Meiltä saa koko ratkaisun vaikkapa silloin, kun jokin maa luo kokonaan uudenlaista passijärjestelmää. Niille maille, joilla infrastruktuuri on jo olemassa, voimme sopeuttaa sen uusiin vaatimuksiin tai valmistaa passeihin esimerkiksi vain pelkät sirut. Tuotekehitystä ympäristö huomioiden Vantaan tuotantolaitoksella on laaja tutkimus- ja kehitysosasto, joka innovoi niin uusien teknologioiden kuin materiaalienkin parissa. Kehitystyössä innovaatiot lähtevät useimmiten itseltämme, mutta totta kai meidän on myös ennakoitava tulevia viranomaispäätöksiä ja asiakkaiden toiveita. Lisäksi meidän on aina oltava edellä kilpailijoitamme sekä ennen kaikkea tuotteiden väärinkäyttäjiä eli väärentäjiä. Kilpailemme hyvin kapeasta, mutta globaalista markkinasta, pohtii Björkvall. Raaka-aineet Vantaalle tulevat pääasiassa Euroopasta. Toimittajien kanssa tehdään kehitystyötä oikeanlaisten materiaalien löytämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi. Kortteja on kokeiltu valmistaa muovien ohella muistakin materiaaleista. Valmistamme esimerkiksi ekokortteja, joiden raaka-aineena on maissi. Kehitystyö on kuitenkin aina pitkä prosessi testeineen ja kokeiluineen. Käyttöönoton tulee olla hyvin harkittua, koska tuotteiden elinkaari voi olla vuosikymmeniä, Björkvall paljastaa. Ympäristönhuollossa riittää tehtävää edelleen Gemalto pyrkii toiminnassaan ottamaan huomioon ympäristön yhä paremmin. Päämääränä on hiilijalanjäljen pienentäminen. Tärkeää tällä hetkellä on esimerkiksi kuljetusten optimointi. Se ei aina ole ihan helppoa, sillä Suomi on logistisesti katsottuna kuin saari. Nyt meillä on yhteistyökumppanina sellainen kuljetusliike, jolta me saamme tiedot kuljetustemme hiilijalanjäljen laskemiseksi. Myös Ekokemin hoitamiin kuljetuksiin se on tulossa, Björkvall kiittelee. Toinen tärkeä tavoite on pakkausmateriaalin vähentäminen sekä sisään tulevassa että ulos lähtevässä tavarassa. Tämä vaatii yhteistyötä ja sopimista sekä asiakkaiden että toimittajien kanssa. Meillä on tehty myös laaja koneiden toimintavarmuustarkastelu, kemikaalikartoitukset ja yrityksemme työsuhdeautoissa on päästörajat, luettelee Björkvall. Ei mitään kaatopaikalle Gemaltolla on ISO sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jolla varmistetaan, että asiat tehdään oikein. Viime syksynä aloitimme projektin, jonka tavoitteena oli saada tuotannostamme syntyvät jätteet kierrätykseen ja hyötykäyttöön mahdollisimman viisaasti, ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti, Björkvall kertoo. Kartoitimme tarkasti, mitä jätteitä meiltä syntyy ja millaisia määriä. Pohjatyön jälkeen etsimme sopivan kumppanin hoitamaan asiaa eteenpäin. Valitsimme kumppaniksi Ekokemin sen laajan osaamisen, kilpailukykyisen hinnoittelun, selkeän raportoinnin ja palveluhalun perusteella. Meille on olennaisen tärkeää tietää, että jätteemme päätyvät oikeanlaiseen hyödyntämiseen. Erittäin iloisia olemme siitä, että Ekokemin avulla meistä on tullut kaatopaikaton yritys, Björkvall hymyilee. Gemaltolla syntyy suhteellisen paljon erityistoimia vaativaa tietosuojajätettä. Gemalto silppuaa jätteen pieneksi, minkä jälkeen se voidaan hyödyntää energiana. Vain tällä voidaan varmistua täydellisesti tietosuojaturvallisuudesta. Kaikki jäte ei toki vaadi samaa turvatasoa, vaan suurimman osan paperista, pahvista ja muoveista Ekokem toimittaa materiaalikierrätykseen, selvittää Ekokemin myyntipäällikkö Santeri Frilander. Waste masterit varmistavat oikean lajittelun Yhdessä kehitetty toimiva jätehuolto on otettu henkilökunnan keskuudessa hyvin vastaan. Tietoisuus kaatopaikattomuudesta, jätteiden hyödyntämisestä ja materiaalien säästämisestä kasvaa kaiken aikaa. Jätehuolto toimii meillä käytännössä siten, että joka osastolla on vapaaehtoinen jätehuoltoon perehtynyt waste master, johon voi olla yhteydessä, jos esimerkiksi lajittelussa tulee eteen epäselvyyksiä tai kysymyksiä, Björkvall selittää. Lajittelu on tehty henkilökunnalle helpoksi. Jäteastioissa lukee selkeästi, mitä niihin saa laittaa, ja ne sijaitsevat erikseen merkityissä paikoissa. Päivittäin jätehuollosta vastaavat keräävät osastoilta täydet asiat loppuasemalle ja korvaavat ne tyhjillä. Joillakin osastoilla kulkua on turvallisuussyistä rajoitettu ja siksi henkilöstö käy itse vaihtamassa täydet astiat tyhjiin osaston ulkopuolisessa jäteparkissa. Tyhjät ja täydet astiat erotetaan lipukkeilla ja sijoitetaan parkeissa ja loppuasemalla erikseen merkityille alueille. Tämä yksinkertainen ja visuaalinen koodijärjestelmä on saanut kiitosta henkilöstöltä. Lopuksi Ekokem noutaa jätteet loppuasemalta, kehuu Björkvall järjestelmää. 6 EkoAsiaa 4/2010 Barbro Björkvall ja Santeri Frilander kertovat, että muovisten korttien painamisesta jää paljon luurankoja, jotka päätyvät materiaalihyötykäyttöön. EkoAsiaa 4/2010 7

5 Palvelu Säästetään puhdasta maata! Sipoon Mömossenin vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka lopetti toimintansa vuonna 2007, kun sen pohjarakenteet eivät enää vastanneet asetettuja normeja. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy aloitti yhdessä Ekokemin kanssa sulkemisurakan kesällä TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVA MATTI SULANTO Itä-Uudenmaan Jätehuollon kehityspäällikkö Vesa Heikkonen ja Ekokem-Palvelun työmaapäällikkö Aija Heikkilä. Itä-Uudenmaan Jätehuollon alueella enää murto-osa jätteestä päätyy loppusijoitukseen. Suurin osa kotitalouksien jätteestä menee materiaalikierrätykseen ja energiahyötykäyttöön. Alueen ainut yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue on Porvoon Domargårdissa. Mömossenissa jatkaa pienjäteasema, joka on tarkoitettu Sipoon asukkaiden sille jätteelle, jota he eivät voi laittaa kiinteistökohtaisiin jäteastioihin, kertoo Itä-Uudenmaan Jätehuollon kehityspäällikkö Vesa Heikkonen. Vedet ja kaasut talteen Vanhan loppusijoitusalueen peittotyössä on monta tärkeää vaihetta, jotta haitalliset aineet pystytään eristämään ympäröivästä ilmasta ja maaperästä. Loppusijoituspaikan ympärille on kaivettu suotosalaojat, joiden avulla kaatopaikan sisäiset vedet saadaan kerättyä talteen ja johdettua eteenpäin puhdistamolle. Lisäksi on tehty reunapenger, jossa on pintavesien keräilyjärjestelmä, kertoo Ekokem-Palvelun työmaapäällikkö Aija Heikkilä. Suotovedet johdetaan viettoviemärillä pumppaamolle ja sieltä Sipoon kunnan viemäriverkoston läpi Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle, Heikkonen jatkaa. Tässä peittämisurakassa kaatopaikkakaasut kerätään ns. passiivisesti eli tänne ei rakenneta pumppaamoa tai alipaineistettua imujärjestelmää, vaan kaasunkeräyskerros ja kaasunkeräyssalaojalinjat, joita pitkin kaasu kulkeutuu suodatinyksiköihin. Ne ovat humus- tai turvepesiä, joissa metaani hajoaa haitattomampaan muotoon. Näin emme kuormita ilmakehää metaanilla, kuvailevat Heikkilä ja Heikkonen. Soran ja bentoniitin sijasta pilaantuneita maita ja ylijäämäsavea Viranomaiset ovat määritelleet tarkasti mm. loppusijoituspaikan muodon, kun se peitetään. Muotoilulla estetään rakenteiden romahtaminen ja vesien kerääntyminen. Jätteen esipeittoon ja muotoiluun olemme hyödyntäneet lähiseuduilta ylös kaivettuja lievästi pilaantuneita maita. Ne sisältävät yleisimmin öljyjä tai raskasmetalleja, joita on karannut maaperään teollisesta toiminnasta. Pilaantuneiden maiden sijasta joutuisimme käyttämään puhdasta maa-ainesta, Heikkilä selvittää. Tämä on hyvä loppusijoituspaikka lievästi pilaantuneille maille, koska täällä ne tulevat tiiviiden rakenteiden alle ja vesienkeräilyjärjestelmään, toteaa Heikkonen. Peittourakassa jäte tiivistetään savella pinta- ja kasvukerroksista. Mömossenissa käytetään tiivistämiseen pääkaupunkiseudun rakennuskohteista kaivettua ylijäämämaata, joka on määritelty ominaisuuksiltaan kohteeseen sopivaksi. Ylijäämäsavi voidaan hyödyntää täällä, kun vaihtoehtoisesti se vietäisiin maankaatopaikalle, Heikkilä iloitsee. Jos savea ei löytyisi sopivalta etäisyydeltä, rahdattaisiin bentoniittia pahimmillaan kaukomailta. Bentoniitti, jota käytetään saven korvaajana, tuodaan pääsääntöisesti ulkomailta, pohtii Heikkonen. Vanhat autonrenkaat säästävät kiviainesta Ekokem hyötykäyttää kaatopaikkojen sulkemisurakoissa pilaantuneiden maiden ja ylijäämäsaven lisäksi mm. vanhoja autonrenkaita. Kaatopaikkaa peitettäessä rakennetaan sen yläosaan kuivatuskerros. Käytämme siihen rengasrouhetta, joka on tehty vanhoista ajoneuvojen renkaista. Rengasrouhe korvaa kierrätysmateriaalina kiviaineksesta murskattavaa sepeliä kuivatuskerroksessa, kertoo Heikkilä. Kasvukerroksessa hyödynnämme kuitulietettä, joka on teollisuuslaitoksen jätevedenpuhdistamon lietettä. Se on ominaisuuksiltaan todettu niin hyväksi, että se sopii kasvualustaksi tällaisen kaatopaikan peittoon. Jos tätä ei olisi, olisi kasvukerros multaa, Heikkonen kiittelee. Tarkat määräykset, tarkempi omavalvonta Kaatopaikansulkemisprojekteissa ympäristöviranomaisten valvonta on erittäin tarkkaa kuten ympäristöprojekteissa yleensäkin. Byrokratialtaan projekti on hyvin moniulotteinen. Laadunvalvonnalla varmistetaan, että rakenteesta tulee toimiva ja ympäristön kannalta hyvä. Alkuvaiheessa tämän projektin suunnitelmia paranneltiin vastaamaan työn aikana selvinneitä olosuhteita ja projektiin otettiin vuoden lisäaika, jotta saatiin tehtyä toimivammat rakenteet. Hyvää teknistä ratkaisua on haettu yhteisymmärryksessä ja yhteisin ponnistuksin urakoitsijan kanssa. Yhteistyö on sujunut ilman ongelmia, ja Ekokemillä on alusta asti ollut ratkaisuhakuinen ote, tiivistää Heikkonen yhteistyötä. Me teemme mielellämme asiat vieläkin tarkemmin kuin määräykset vaativat, Heikkilä summaa lopuksi. 8 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/2010 9

6 JäteNytt TEKSTI AULI HOVI KUVA ISTOCKPHOTO Jäteverotus ja jätelaki uusittavana J ätelain ja jäteverolain käsittelyt jatkuvat eduskunnassa vielä lehden painoon mennessä. Jäteverolaki tulee ehdotuksen mukaan muuttamaan jätteiden kaatopaikkasijoituksen verotusta niin, että veron kohteena ei enää ole kaatopaikka, vaan sinne sijoitettavat jätteet. Veroa maksetaan lain liitteenä olevaan verotaulukkoon sisältyvistä jätteistä. Verottomia jätteitä ovat mm. kaivosteollisuuden jätteet, maa- ja kiviainesjätteet sekä pilaantuneet maa-ainekset, kaikki ongelmajätteet ja kaatopaikan rakenteissa hyödynnettävät jätteet. Veroa ehdotetaan korotettavaksi niin, että se olisi ensi vuonna 40 /t ja vuoden 2013 alusta 50 /t. Verovelvollisten kaatopaikan pitäjien määrä on ensi vuonna noin 90, kun niitä aiemmin oli noin 60. Jätelain odotetaan astuvan voimaan EU:n määräajasta myöhässä vasta Jätelain ja ympäristönsuojelulain muutosten lisäksi valmistellaan parhaillaan jäteasetuksen ja muiden jätelajikohtaisten asetusten muutoksia, joiden sisältö riippuu osittain tulevan jätelain lopullisesta sisällöstä. Ilmastovaikutukset raportteihin K asvihuonekaasupäästöjen raportointi ja hiilijalanjäljen laskenta ovat kohta arkipäivää monelle yritykselle. Raportoinnissa, laskennassa ja tulosten tulkinnassa on ensiarvoisen tärkeää tietää, mitä raportointi käsittää, mihin hiilidioksidipäästöjen laskenta perustuu ja ovatko eri yritysten raportoimat luvut vertailukelpoisia. Euroopan unionin ympäristöosasto on koonnut yritysten avuksi laajan selvityksen, jossa kuvataan erilaisia yritysraportoinnin metodeja sekä käytäntöjä ja pyritään kartoittamaan tietä yhteneväiselle raportointitavalle. Päästökaupan piiriin kuuluvien yritysten kasvihuonekaasuraportointi on tarkkaan määritelty, joten tämä raportti keskittyy tarkastelemaan vapaaehtoista, päästökaupan ulkopuolella toimivien yritysten raportointia. Vastaavanlainen selvitys on EU:ssa tekeillä myös hiilijalanjäljen laskennasta. Raportti löytyy osoitteesta: Reporting_final.pdf Vaaralliset pysyvät aineet pois materiaalikierrosta P OP-aineet (Persistent Organic Pollutants) ovat aineita, jotka ovat erittäin myrkyllisiä ja pysyviä ympäristössä. Tunnetuin tällainen aine on DDT, jota käytettiin aiempina vuosikymmeninä maailmanlaajuisesti hyönteismyrkkynä, ja sen seurauksena ainetta löytyy kaikkialta ympäristöstä, jopa napamantereiden jääkerroksista. POP-aineet hajoavat erittäin hitaasti, ja ne kertyvät ravintoketjuissa eliöihin, leviävät ilma- tai vesistöpäästöinä tai sitoutuvat tiukasti maaperään. Aineet ovat ympäristölle ja eliöille myrkyllisiä, ja ne voivat aiheuttaa pitkävaikutteisia uhkia eliöiden säilymiselle. DDT ja PCB, toinen laajalle levinnyt POP-aine, aiheuttavat mm. petolintujen munien kuoren ohentumista, minkä seurauksena Suomen merikotkakanta oli 70-luvulla vaarassa hävitä. Tunnistettujen POP-aineiden käyttöä rajoitetaan ja kielletään kansainvälisen Tukholman sopimuksen avulla. Pahinta on, että POP-aineita löydetään koko ajan lisää. PCB:n, dioksiinien ja torjunta-aineiden lisäksi listalle on tullut palonsuoja-aineita ja muita teollisuudessa ja myös kuluttajatuotteissa käytettyjä lisäaineita. Viime elokuussa astui voimaan Tukholman sopimuksen nojalla annettu EU-asetus, jolla tiukennetaan tiettyjen bromattujen palonsuoja-aineiden ja perfluorattujen oktyylisulfonaattien eli PFOS-yhdisteiden suurimpia sallittuja pitoisuuksia aineissa, valmisteissa ja tavaroissa. PFOS-aineita käytetään joissain teollisuuden prosesseissa ja kuluttajatuotteissa mm. pintakäsittelyaineena. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa bromatuissa palonestoaineissa suurin sallittu pitoisuus tiukennettiin sadasosaan aiemmasta eli 0,001 %:iin. Kierrätysmateriaaleista valmistetuissa tuotteissa saa pitoisuus olla korkeampi eli entinen 0,1 %. POP-aineet jätteinä on Tukholman sopimuksen ja EUasetuksen mukaan tuhottava lopullisesti siten, että aineen vaarallisuuden aiheuttava molekyylirakenne hajoaa. Poikkeuksia lukuun ottamatta yleisin hyväksytty käsittelymenetelmä on jätteen polttaminen. POP-jättteeksi luokittelun aiheuttava pitoisuusraja on eri aineille erilainen, ja ne on annettu asetuksen liitteessä II. Uusille luetteloon lisätyille aineille vahvistetaan POP-jäteluokittelun raja-arvot ensi vuoden alkupuolella. Lisätietoja: > ympäristönsuojelu > Kemikaalien ympäristöriskit > POP-yhdisteiden kansainväliset rajoitukset 10 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/

7 Kumppani Miljoonia taimia kestokäyttökennoissa Fin Forelian kasvihuoneet valaisee aurinko Fin Forelia Oy on erikoistunut metsäpuiden taimien tuottamiseen ja myyntiin. Yksi yhtiön seitsemästä taimitarhasta sijaitsee Tuusniemellä, Kuopiosta Joensuuhun vievän 9-tien varressa. Sijainti Itä-Suomen keskipisteessä on luonnollinen valinta. Täällä, Metsä-Suomessa, olosuhteet kasvattaa menestyviä taimia ovat ihanteelliset. Taimitarhalla puut kasvavat ja karaistuvat luonnon ehdoilla. TEKSTI JA KUVA VESA TOIVANEN Keväällä kylvetty kuusentaimi kasvaa kesässä niin vahvaksi, että se on valmis kohtaamaan talven ulkona, kertoo Heikki Roponen. Taimitarhanhoitaja Heikki Roponen kertoo Tuusniemen toimipisteen tuottavan pääasiassa kuusentaimia. Niitä kasvaa vuosittain miljoonaa. Metsähallituksen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan metsäkeskuksien omistaman Fin Forelian kokonaistuotanto metsänuudistamiseen on vuosittain noin 75 miljoonaa taimea. Päätuotteet ovat kuusi, mänty, rauduskoivu ja lehtikuusi. Pääosa tuotannosta myydään sopimusasiakkaille: metsänhoitoyhdistyksille, metsäyhtiöille ja metsäpalveluja tuottaville yrityksille. Nämä välittävät taimet metsänomistajille sekä metsäyhtiöiden omiin metsiin. Taimi kasvaa 1 2 kesää uudelleen käytettävissä kennoissa. Sen juurten tulee kasvaa riittävän tiukasti turvepaakkuun ja taimen karaistua itäsuomalaisissa luonnonolosuhteissa ennen myyntiä. Metsäalalla ikänsä ollut Roponen kehuu kasvatte- jaan. Puunsiemen on viljaa fiksumpi. Sen geeniperimässä on miljoonien vuosien viisaus, kuinka omassa ympäristössä selvitään. Taimi selviää luonnossa haastavista ja vaihtelevista luonnonolosuhteista. Itse taimien idätys suoritetaan kasvihuoneissa, joita valaisee aurinko, jatkokasvatus tapahtuu ulkona karaisukentillä. Talveksi tyhjentyneet kasvihuoneet pidetään kylmillään. Kasvihuoneiden lämmittäminen talvipakkasella ei edusta vihreitä arvoja. Taimi maan mukaan Suomen ilmasto asettaa kasvukaudelle omat rajoituksensa, samoin kuin kasvien perimä. Tuusniemellä viljellään kuusentaimia, jotka istutetaan käytännössä 200 km:n säteelle Itä-Suomeen. Muut Fin Forelian taimitarhat sijaitsevat Nurmijärvellä, Kerimäellä, Saarijärvellä, Tohmajärvellä, Pieksämäellä ja Rovaniemellä. Vehreä, terve ja tuottava metsä on jokaisen metsänomistajan ja metsäammattilaisen tavoite. Tämän täyttääkseen Fin Forelian taimitarhat edustavat taimituotannon nykyaikaa ja hyödyntävät käytettävissä olevaa teknologiaa ja metsäntutkimuksesta saatavaa tietoa. Työ taimitarhoilla on kausiluontoista. Keväällä ja kesällä Tuusniemen tarhalle hakeutuu muun muassa koko joukko alasta kiinnostuneita opiskelijoita kesätöihin. Roponen sanoo vuonna 1963 aloittaneen taimitarhan tarjonneen ensimmäisen työpaikan lukuisille nykyisille metsä- ja ympäristöalojen huippuosaajille. Onpa työelämän kasvavien joukkoon mahtunut tämän päivän vaikuttajia muiltakin aloilta. Luonnollinen kumppani Roponen suitsuttaa pitkäaikaista ja sujuvaa yhteistyötä Ekokemin kanssa. Materiaalit hyödynnetään mahdollisimman tarkkaan. Esimerkiksi taimien kasvualustoina käytetään muovisia kennoja, jotka täytetään aina uudelleen turpeella siementen kylvöä varten. Kaikki eloperäinen jäte kompostoidaan mullaksi. Ensimmäisenä Suomessa Tuusniemen taimitarha toimii nykyisin niin, ettei kaatopaikkajätettä synny käytännössä lainkaan. Fin Forelian tuotantopäällikkö Jukka Nerg sanoo, että tärkein asia kaikkien taimitarhojen jätehuoltojärjestelmissä on vastaanottajan laaja-alainen asiantuntemus. Ekokem valmistaa mm. muovi- ja pahvijätteistä energiajakeeksi soveltuvaa polttoainetta. Ongelmajätteet, kuten työkoneiden öljyt, akut, lamput ja paristot sekä kasvinsuojeluainejäämät toimitetaan ongelmajätekäsittelyyn. 12 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/

8 Kysymyksiä ja vastauksia Tuoteuutiset Kysymyksiä ja vastauksia -palstalla voit esittää kysymyksiä, joihin toivot vastausta asiantuntijalta. Toimitathan seuraavaan lehteen tarkoitetut kysymykset sähköpostilla mennessä osoitteeseen UN-säiliö nesteiden kuljetukseen ja varastointiin Kysymys: Ekokemin asiantuntijaseminaarissa syyskuussa keskusteltiin kemikaalilakiluennon yhteydessä siitä, että kaikkien käyttöturvallisuustiedotteiden tulisi olla REACH-asetuksen mukaisia viimeistään Toiminnanharjoittajien on siis käytävä KTT-luettelonsa lävitse ja varmistuttava tästä. Kuinka sitten nopeasti selvitetään, onko KTT REACH-lainsäädännön mukainen? Kysyimme tätä REACH-asiantuntijalta. Vastaus: Kun REACH-asetus annettiin vuonna 2006, siihen siirrettiin aiemmasta kemikaalilainsäädännöstä käyttöturvallisuuden sisältöä koskevat ohjeet lähes sellaisenaan. Tänä vuonna ohjetta uusittiin ja käyttöturvallisuustiedotteen sisältö on nyt otsikkotasolla tarkasti määrätty eli otsikoita ei voi muuttaa ja joka kohtaan on lisättävä jokin tieto. Näitä eri ohjeiden perusteella laadittuja käyttöturvallisuustiedotteita voidaan kutsua nimillä VANHA, REACH2006 ja REACH2010. VANHAn ja REACH2006:n ainoa ero on käytännössä siinä, että kohdat 2 ja 3 ovat vaihtaneet paikkaa. Eli jos KTT:ssä selvitetään aineen koostumus kohdassa 3, on kyseessä REACH2006:n mukainen KTT. REACH2010- mallissa on kohdassa 2. Vaaran yksilöinti esitettävä aineen tai seoksen luokituksen lisäksi aineen merkintä, joka vanhemmissa malleissa esitettiin vasta kohdassa 15. Vieressä olevaa kaaviota voi käyttää käyttöturvallisuustiedotteiden nopeaan seulomiseen. On tietenkin muistettava, että tiedotteen on annettava riittävät tiedot kemikaalin turvallista käyttöä varten ja näissä tiedoissa on usein toivomisen varaa, vaikka tiedote olisikin oikean mallin mukaan laadittu. Kysymykseen vastasi: Marjo Pusenius Linnunmaa Oy Lue KTT:n kohta 3. Onko otsikko: Koostumus ja tiedot ainesosista? KYLLÄ Sisältääkö kohta 2 alakohdan 2.2. merkinnät? KYLLÄ Reach 2010:n mukainen KTT. Asia on kunnossa tältä osin. EI EI KTT = KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Vanha KTT, pyydä toimittajalta uusi KTT ennen Reach 2006 KTT, pyydä toimittajalta uusi KTT ennen Lisätietoja: Ekokem tuotepäällikkö Jyrki Malinen puh Ekokem on laajentanut tuotevalikoimaansa UN-säiliöllä, joka soveltuu nestemäisten jakeiden suurehkojen määrien kuljetukseen ja varastointiin. Haponkestävästä teräksestä valmistettu l UN-säiliö on rakennettu kaikki kuljetusmuodot huomioiden. Vuokraamme ja myymme säiliöitä asiakkaillemme litraisina, mutta myös muut tilavuudet ovat mahdollisia. Lisäksi säiliöitä voi yhdistellä toisiinsa. Säiliö (UN-luokitus T11, 4 bar) on hyväksytty pääasiassa pakkausryhmiin II ja III. Säiliö on eristetty, ja siihen on asennettu höyrynlämmityksen mahdollistavat kanavat. Säiliössä on tyhjennystä ja täyttöä varten pohjayhde, jossa on säiliön sisäpuoleinen sulkuventtiili, 3 palloventtiili sekä sulkijahattu. Säiliö on 1-osastoinen, ja se on varustettu loiskelevyillä. Loiskelevyt mahdollistavat säiliön kuljetuksen myös vajaatäyttöisenä. Säiliö on varustettu kolmella täysikokoisella miesluukulla, mikä helpottaa sen puhdistusta ja pesua. Haponkestävä teräs soveltuu UN-säiliön materiaaliksi erinomaisesti, koska se mahdollistaa laajemman käyttöalueen kuin esimerkiksi ruostumaton teräs. Haponkestävä teräs kestää myös pääsääntöisesti paremmin erilaisten kemikaalien vaikutusta kuin hiiliteräs. 14 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/

9 Tutkimus ja kehitys Ekokem kehittää lämmön talteenottoa Enemmän energiaa samalla jätemäärällä Ekokemin tutkimus- ja kehitysryhmä aloitti alkuvuodesta 2010 projektin, jonka tavoitteena on Riihimäen tuotantolaitoksen nykyisten energianhyödyntämisprosessien energiatehokkuuden lisääminen. Teknisesti tavoitteeseen päästään suunnittelemalla ja rakentamalla uusi lämmön talteenottojärjestelmä nykyisten prosessien yhteyteen. Energiatehokkuus kasvaa Lauhdutukset tulevat olemaan vuosittain käytössä arviolta lokakuusta huhtikuuhun riippuen säätilasta. Niitä siis käytetään silloin, kun se on järkevää. Lähtökohtaisesti niitä käytetään silloin, kun kaukolämmön tarve on suurin. Tämän projektin myötä Ekokemin koko energiantuotannon BREF 2006-vertailuasiakirjan mukainen energiatehokkuus nousee noin 67 %:sta (2009) yli 81 %:een. Lauhdutuksien ansiosta kaukolämmön nettotuotanto lisääntyy 25 GWh vuodessa ja sähkön nettotuotanto 23 GWh vuodessa, Simonen tietää. Käytännössä lauhdutukset pienentävät Riihimäen ja Hyvinkään alueella energiantuotannossa käytettyjen fossiilisten polttoaineiden, raskaan polttoöljyn ja maakaasun, huipputarpeen aikaista kulutusta. Se tarkoittaa myös Hyvinkää-Riihimäki talousalueen hiilidioksidipäästöjen vähenemistä. Niiden suora vähenemä on noin tonnia vuodessa, mikä vastaa noin henkilöauton vuosittain tuottamaa määrää hiilidioksidia, Simonen kuvailee. Lauhdutusvesistä kattilavettä Projektin yhtenä tavoitteena on kattilaveden valmistuksessa käytettävän talousveden korvaaminen ainakin osittain lauhdutuksesta syntyvällä vedellä. Lauhdutusprosessissa syntyvä vesi tulee näin säästämään talousveden käyttöä. Aiemmin olemme käyttäneet kattilavesien valmistukseen hyvin pitkälti talousvettä ja sadevesiä, mutta esimerkiksi viime talvena sadevesiallas oli jokseenkin tyhjä, kun oli kuiva talvi, Simonen kertoo. Tässä prosessissa syntyy koko ajan m 3 /h vettä, jolla voidaan korvata talousvettä kattilaveden valmistuksessa. Hyödynnämme siis jo poltetun jätteen savukaasuista lauhtuneen veden. Meillä on käänteisosmoosilaitos, joka jo nyt tekee meille kattilavettä sadevesistä. Käänteisosmoosilaitos eli raakaveden käsittelyprosessi otettiin Ekokemillä käyttöön keväällä Projektin tavoitteena on saada laitteet käyttöön tammikuussa. Asennukset ovat käynnissä parhaillaan. TEKSTI VIRPI SUIKKI JA EKOKEMIN T&K-OSASTO KUVA ISTOCKPHOTO Jätevoimalan ja korkealämpötilapolttolinjan savupiippujen läheisyyteen rakennetaan talteenottojärjestelmää, jolla voidaan savukaasuista ottaa talteen lämpöä. Samassa yhteydessä nykyinen lauhdeturbiini muutetaan ns. vastapaineturbiiniksi. Lauhdutusten myötä Ekokem saa talteen lisää kaukolämpöenergiaa ja tekee enemmän sähköä. Teknisenä ratkaisuna tuubilämmönvaihdin Savukaasujen lämmön talteenotto voidaan toteuttaa teknisesti kahdella perusratkaisulla, joko pesurityyppisellä vaihtoehdolla tai tuubilämmönvaihtimella. Me päädyimme tuubilämmönvaihdinratkaisuun pääasiassa kahdesta syystä. Siinä on vain yksi lämmönsiirtopinta-ala, minkä takia sen talteenottoteho on suurempi. Toisaalta emme tarvinneet pesurityyppistä tekniikkaa, koska meillä savukaasut on tässä pisteessä jo puhdistettu nykyisen BAT:n mukaisesti märkäpesurilla, perustelee projektipäällikkö Miika Simonen. Pesurityyppisessä ratkaisussa on kaksi lämmönsiirtopinta-alaa, ja sillä on aina jokin häviö. Meidän prosessissamme tuubilämmönvaihdin on teholtaan järkevämpi ratkaisu. Huolimatta savukaasujen puhtaudesta lauhdutuspisteessä olemme materiaalivalinnoissa pyrkineet valitsemaan kestävät materiaalit. Myös hankintavaiheessa arvioitiin toimittajien esittämät ratkaisut energiatehokkuuden kannalta, mm. omakäyttöteho. Lauhdutusteho perustuu kaukolämmön paluulämpötilaan Hyvin merkittävää Ekokemin lauhdutusprosessissa on kaukolämmön paluulämpötila, sillä koko lauhdutusteho perustuu siihen. Mitä alhaisempi paluulämpötila on, sitä suurempi teho saadaan lauhduttajalta. Osaltaan teho perustuu myös savukaasujen kosteuteen, lämpötilaan ja virtausmäärään. Prosessissa savukaasut jäähdytetään kastepisteeseen. Tuubijäähdyttimen yläosassa on suuttimet, jotka ruiskuttavat vettä. Savukaasu tulee sinne noin 130 o C:een lämpöisenä ja jäähtyy kastepisteeseensä eli noin 60 o C:seen. Sieltä se valuu tuubilauhdutinta pitkin alaspäin ja luovuttaa samaan aikaan lämpöenergiansa kaukolämpöveteen, joka kiertää lauhduttajan vaippapuolella, Simonen kertoo. Kun prosessi käynnistetään, kiertopiirin otetaan vettä, jota kierrätetään prosessissa nimenomaan savukaasupuolella. Kun savukaasuja ohjataan lauhduttajaan ja kierrätetään vettä, joka on noin asteista, alkavat savukaasut jäähtyä. Tämän jälkeen savukaasuista lauhtunutta vettä käytetään jäähdyttämiseen. Hyvinkää-Riihimäki talousalueen hiilidioksidipäästöjen vähenemä vastaa noin henkilöauton vuosittain tuottamaa määrää hiilidioksidia. Lauhdutuksien ansiosta BREF vertailuasiakirjan mukainen energiatehokkuus nousee noin 67 %:sta (2009) yli 81 %:een kaukolämmön nettotuotanto lisääntyy 25 GWh vuodessa sähkön nettotuotanto lisääntyy 23 GWh vuodessa Hyvinkää-Riihimäki talousalueen hilidioksidipäästöt vähenevät noin tonnia vuodessa. 16 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/

10 Kumppani Jopa litraa vuodessa Valttori Oy:n kaikki jäteöljyt uusiokäyttöön Toimitusjohtaja Pentti Luoma on ylpeä 25-päisestä henkilökunnastaan. He huoltavat ja varustavat kaikenmerkkiset traktorit, maansiirtokoneet, taajamakoneet, trukit, asfalttikoneet, lumilingot, harjakoneet ja hiekoittimet. Työntekijät ovat sisäistäneet yrityksen ympäristövastuun. Valttorin tavoite on tuottaa kilpailuetua asiakkaan omaan liike- tai muuhun toimintaan. Tämä tarkoittaa tehokasta ja ennaltaehkäisevää huoltopalvelua. Henkilökunta osallistuu tiiviisti eri valmistajien ja maahantuojien kursseille ja koulutusohjelmiin. Luoma korostaa koulutuksen merkitystä alalla, jossa perusteknologia saa jatkuvasti ympärilleen uutta elektroniikkaa. Hyvin huollettu kone särkyy ja vuotaa öljyä harvoin metsään tai pellolle. Tämä, jos mikä, on myös ympäristökysymys. Useimmat asiakkaat ovat hankkineet Valttorin varaosamyymälöiden tarjoamia öljynimeytystuotteita työkoneisiinsa mahdollisen vuodon varalle. Luonnollisesti hyvä huoltosuunnitelma ja toimiva tekniikka säästävät luontoa myös pienentyneinä päästöinä. Luoma kertoo, että kalliin koneen ostaneet yrittäjät haluavat pitää siitä huolta. Jokainen ongelmitta tehty työtunti tuo rahaa kassaan. Seisakki puolestaan maksaa. Valttorin varaosalajitelma kattaa laajasti erimerkkisten raskaiden koneiden kulutusosat. Haasteena vanha teknologia Traktorit on tehty kestämään. Luoman mukaan vanhat, edelleen käyttökuntoiset traktorit ovat haaste nuoremmalle mekaanikkosukupolvelle. Onneksi vanhoja taitajia löytyy ja valmistajat sekä maahantuojat satsaavat niiden säilymiseen. Nykyisin järjestetään vanhojen mallien huoltokursseja. Mikä olisikaan parempi mainos merkille kuin täydessä työkunnossa linkoa vetävä maailman hiljaisimman ohjaamon Valmet 502 (1971) tai Massey Ferguson MF 135 (1965). Valttori on Valtra-traktoreiden valtuutettu huoltopiste. Valmet, Valtion Metallitehtaat, syntyi 1944, kun Suomen valtio keskitti sotatarviketeollisuuden yhteen yhtiöön. Vuonna 1951 yhtiö muutti nimensä Valmetiksi. Nykyisen nimensä yhtiö sai vuonna 2001, kun ValtraValmet muuttui Valtraksi. Tänään sen omistus kuuluu kansainväliselle AGCO Corporationille. Valtran traktoritehtaalla valmistetaan myös Massikan MF sarjaa. Valttorin Suolahden toimipiste sijaitsee Valtran tehtaan vieressä. Ympäristön puolesta Kirkkaat hydrauliikkaöljyt puhdistetaan Ekokemin Jämsänkosken tuotantolaitoksessa esimerkiksi teräketjuöljyn uusioraakaaineeksi. Ekokemin keräysautot ovat tuttu näky Keski-Suomessa. Kaikki Valttorin ongelmajätteet päätyvät käsittelyyn. Kirkkaat hydrauliikkaöljyt puhdistetaan Ekokemin Jämsänkosken tuotantolaitoksessa esimerkiksi teräketjuöljyn uusioraaka-aineeksi. Luoma kertoo, että tavallinen traktori voimansiirtoineen sisältää 3 4 öljynsuodatinta, hydrauliikka- ja moottoriöljyä, jäähdytysnestettä sekä akun. Niiden jatkokäsittelyn hoitaa Ekokem. Valttori Oy tunnetaan keskisuomalaisten konemiesten keskuudessa. Jyväskylässä, Suolahdessa, Pieksämäellä, Varkaudessa ja Viitasaarella toimiva yritys keskittyy pelkästään raskaan kaluston huolto- ja varaosatoimintoihin. Isot koneet merkitsevät isoa ympäristövastuuta. Yhdestä maansiirtokoneen huollosta kertyy jopa 100 litraa jäteöljyjä. Ne päätyvät Ekokemin ja yhteistyökumppanin jatkojalostukseen. TEKSTI JA KUVAT VESA TOIVANEN Valttorin erikoisosaamiseen kuuluu voimansiirto ja hydrauliikka. Toimitusjohtaja Pentti Luoma (vas.) tarkastelee maansiirtokoneen vaihdelaatikkoremonttia Ekokemin Jari-Pekka Karvosen kanssa. Valttori myy uusia öljyjä noin litraa vuodessa. Puolet niistä päätyy jatkokäsittelyyn Ekokemille tai Ekokemin yhteistyökumppanille Valttorin huoltopisteiden kautta. 18 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/

11 Öljyjätehuolto Kentältä poimittua Säästetään luonnonvaroja! Käytetyn öljyn tie kotimaiseksi uusioöljyksi Muovit kiertoon! Kaikkiaan Suomessa syntyy vuosittain noin tonnia uudistamiskelpoisia käytettyjä voiteluöljyjä. Ne kerätään veloituksetta, käsitellään ja puhdistetaan perusöljyksi tai ketjuvoiteluöljyksi. Kierrätyksen tärkein lähtökohta on eri öljyjätteiden erilleen kerääminen heti niiden syntypaikalla. Ekokem huolehtii ympäristöministeriön toimeksiannosta käytettyjen voiteluöljyjen keräyksen ja toimittamisen puhdistettavaksi omille ja yhteistyökumppaniensa käsittelylaitoksille. Hyvälaatuiset käytetyt voiteluöljyt noudetaan ja käsitellään veloituksetta. Pitämällä erilaiset öljyjätteet erillään toisistaan ja muista jätteistä pienennät jätelaskuasi ja samalla edistät ympäristönsuojelua ja hyötykäyttöä. Jätteestä uusiokäyttöön Käytetyistä voiteluöljyistä jalostetaan Suomessa uusioöljyjä. Moottoriajoneuvojen käytetyt voiteluöljyt, niin sanotut mustat jäteöljyt käsitellään Haminassa Ekokemin yhteistyökumppanin L&T Recoil Oy:n regenerointilaitoksella ja palautetaan perusöljynä voiteluaineteollisuuden käyttöön. Kirkkaat jäteöljyt kuten hydrauliikka- ja vaihteistoöljyt Ekokem puhdistaa ja valmistaa niistä ketjuvoiteluöljyjä, kuten Metsuria, Jämsänkosken tuotantolaitoksellaan. Nämä käsittelyt merkitsevät jätteen hyödyntämishierarkiassa korkeimman asteen hyödyntämistä: jätteen uudelleenkäyttöä. Uusioöljyjen käyttö vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta. Pienistäkin puroista syntyy iso pisara Erilaatuisia käytettyjä voiteluöljyjä hyödynnetään siis eri tavoin, joten erilaiset öljyjätteet kannattaa kerätä aina erilleen. Hyvälaatuiset öljyerät noudetaan tilauksesta veloituksetta imuautolla. Säännöllisesti kertyvät suurehkot yli litran määrät hoituvat vaivattomasti vakionoutosopimuksella. Tilaa säiliön tyhjennys ajoissa ratkaisu öljyjätehuollon onnistumiseen on soitto Ekokemin öljyjätehuoltoon. Jos sinulla on kysymyksiä aiheeseen liittyen tai et tiedä, mihin keräysalueeseen kuulut, soita numeroon Ekokemin internetsivuilta löydät alueesi yhteystiedot helposti myös postinumerollasi. Ekokem ja Maataloustuottajien keskusjärjestö MTK ovat allekirjoittaneet puitesopimuksen maatalouden käytettyjen kääre- ym. muovien keräämisestä ja toimittamisesta energiahyötykäyttöön. Palvelulla saavutetaan merkittäviä ympäristö- ja kustannussäästöjä. Tehty sopimus on valtakunnallinen. Maataloudessa syntyvälle muovijätteelle on nyt tarjolla helppo kierrätysvaihtoehto kaatopaikan sijaan. Keräyspalvelu käynnistyy syksyn aikana itäisen Suomen maakunnista (Pohjois- ja Etelä-Savo, Pohjoisja Etelä-Karjala, Kymenlaakso) ja laajenee talven aikana valtakunnalliseksi. Mittava järven kunnostus Ekokem noutaa muovijätteet (lannoitepussit, kääremuovit, vihannesharsot ym.) suoraan tiloilta, esikäsittelee ne ja toimittaa hyödynnettäväksi energiana. Näin tuontipolttoaineiden, kuten öljyn, maakaasun tai kivihiilen käyttöä voidaan vähentää. Myös muovien kaatopaikkaamiselta vältytään, kertoo Ekokemin palvelujohtaja Vesa Soini. > ota yhteyttä > öljynoutotilaukset Kirkkaat jäteöljyt kuten hydrauliikka- ja vaihteistoöljyt Ekokem puhdistaa ja valmistaa niistä ketjuvoiteluöljyjä, kuten Metsuria, Jämsänkosken tuotantolaitoksellaan. Infjärden-järven alueella Vaasassa on ollut teollista toimintaa yli sadan vuoden ajan, ja järven sedimentti on pilaantunut vuosien saatossa haitallisilla aineilla. Alueen puhdistamiseen on tarvittu useita ympäristölupia, ja nyt Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Kemira Oyj:lle luvan, joka mahdollistaa järven sedimentin laajan kunnostamisen. Kunnostustyön tekee Ekokem-Palvelu Oy. Infjärden on Vaasan keskustan pohjoispuolella sijaitseva, noin 28 hehtaarin laajuinen sisäjärvi. Järven vesi laskee Vaasan keskustan vieressä sijaitsevaan Onkilahteen, joka on yhteydessä mereen. Ekokem-Palvelu on tehnyt alueella esityötä ruopattavien osien sulfidoinnissa jo marraskuussa Varsinainen ruoppaustyö aloitetaan keväällä 2011, mutta vielä tänä syksynä jatketaan sulfidointia ja alueelle rakennetaan altaat, joihin pilaantunut sedimentti imuruopataan. Erotettu vesi johdetaan suodattimien kautta takaisin järveen. Altaisiin jäävä ruoppausmassa kiinteytetään ennen kuljetusta loppusijoitukseen, kertoo Ekokem-Palvelun tuoteryhmäpäällikkö Teuvo Kulmala. Puhdistusurakka valmistuu vuonna EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/

12 Ekspert Forskare Simo Vassinen: Hållbar utveckling och välstånd kan gå hand i hand Det finska arvet grundar sig på en knapphetskultur, som dock har glömts, då man ivrigt har börjat bygga ett industrialiserat och efterkrigstida samhälle. Då fattade man beslut, som senare har varit lätta att se som felbedömningar ur hållbar utvecklings synpunkt, funderar Demos Helsinki- tankesmedjans forskare Simo Vassinen. TEXT VIRPI SUIKKI BILD MATTI SULANTO Vad är Demos Helsinki? Demos Helsinki är en oberoende think tank- aktör det vill säga tankesmedja, som grundades år 2005 av en skara medborgare, som är intresserade av samhällets framtid. I praktiken är den en tredje sektorns aktör, som projektsamarbetar med olika instanser för att skapa förståelse för framtiden. I kärnan för dess verksamhet är en vittomfattande och högklassig forskning. Forskningen ger upphov till scenarion, förslag till verksamhet och experiment. Centrala teman i Demos Helsinkis forskning är välbefinnande, lycka, framtidens städer, ett lågkolberoende samhälle och utveckling av demokratin. Naturresursernas begränsning har länge varit känd i samhället, men först under senare år har man förstått, att sökandet efter överflöd inte ger ett hållbart välstånd varken för en själv eller för samhället och miljön. Jag tror, att vi är på väg i en bra riktning, fastän inga radikala nedskärningar har gjorts. Företagen har dock gjort mycket. Konsumenterna däremot ser ut att behöva kriser för att de skall börja se saker med nya ögon. Till exempel Islands askmoln väckte diskussion om, hur snabbt man egentligen måste komma från en plats till en annan och om resandet med tåg vore ett nytt alternativ, funderar Vassinen. Finländarnas utsläpp uppstår inte från val av plastpåsar eller lampor, utan det skulle i stället löna sig för varje konsument att tänka på, vad den äter, hur den värmer upp och hur den rör sig. Myter och illusioner Enligt Vassinen har Finland i fråga om att spara naturresurser i många hänseenden kommit längre än många andra, men inte så långt som man borde, i förhållande till hur utvecklat och välmående vårt samhälle är. Om man jämför oss med våra närmast liggande samhällen såsom Sverige och Danmark, så ligger vi efter i många frågor. Offentlig debatt om hållbara levnadsvanor förefaller ha hunnit längre hos grannen, konstaterar Vassinen. Även det är delvis en illusion, att Kina och övriga finansstater under utveckling, skulle vara totalt outvecklade i miljöfrågor, ty Kina leder globalt i antal gröna patent. Där finns på riktigt fabriker, som producerar till exempel solpaneler, fortsätter Vassinen. Olika myter och illusioner fördunklar annars också vårt tänkande. Det, att det i Finland finns mycket skog och sjöar, betyder inte automatiskt, att finländarna är gröna människor. På riktigt har finländarna ett av Europas största kolfotspår. Vi kan således inte låta oss invaggas i vår förträfflighet, påminner Vassinen. Företagen signalerar inte tillräckligt För att spara naturresurser behövs konkreta handlingar. Enligt Vassinen har industrin svarat bättre på de här frågorna än konsumtionen. Ett finskt karaktärsdrag är, att man inte väsnas om saker. Även i Finland har industrin gjort omfattande investeringar i hållbar utveckling, men de är inte kända, för att man inte kan signalera om dem. I konsumentens vardag syns inte, att något företag har utvecklat en ekoeffektiv process till exempel för avskiljning av metaller. Till de viktigaste frågorna hör dock de val, som konsumenten gör då den handlar, rör sig och bor. Dock måste man komma ihåg då det gäller all slags affärsverksamhet, så räcker det inte om man omarbetar sina gamla processer i eko- eller samhällsanda, om företagets kärnmission inte är på hållbar grund. Val kan styras utan tvång Enligt Vassinen är det ineffektivt att koncentrera sig på, hur man kunde intressera så många människor som möjligt för miljöfrågor. Man borde fundera på det, hur man kunde skapa en kultur, där de rätta valen vore automatiska. Samhället skall styra människan till att välja rätt, för annars når man aldrig de stora massorna. Ett nyckelbegrepp är valarkitektur. I samhället kunde det råda en liberalistisk paternalism, det vill säga man skulle styra urvalen, men ge frihet att välja. Låt oss ta ett konkret exempel. Avsikten med ett café är att det skall ge rörelsevinst, men det kan ge gemensamt välstånd i större utsträckning. Då skulle där inte heller budas ut feta köttpastejer och tobak eller andra ohälsosamma produkter, innehållande höga utsläppseffekter, på den bästa platsen och på erbjudande, utan inhemska produkter gjorda på säsongsråvaror. Pastejer och tobak skulle dock inte vara förbjudna, utan skulle fås på förfrågan. Naturresursintensiv konsumtion och lycka möts inte En resursintensiv ekonomisk tillväxt möter inte längre lyckan i samhället efter en viss punkt. I undersökningar i Förenta staterna har man mätt lyckan, som människor upplevt i förhållande till utvecklingen av BNP och i dem konstaterat, att de har gått i olika riktningar redan på 50-talet. Då har man skapat en reklamindustri, då man har uppnått en kulmen, där man har producerat mera konsumtionsvaror än man har hunnit konsumera. Förmögenhet och lycka går alltså inte hand i hand. Det betyder dock inte det, att den ekonomiska tillväxten borde avstanna, utan att man borde söka affärsverksamhet på annat håll än genom ökning av mängden konsumtionsvaror, säger Vassinen. Man borde även framföra ett budskap till utvecklingsländerna, att de inte behöver uppleva ett materialsamhälle, utan att de direkt kunde övergå till ett bättre, nytt och servicecentrerat samhälle. Det västerländska mellanskedet är kanske inte alls nödvändigt. Att framföra denna signal utgör en utmaning för oss. Man vill ha en lättnad i vardagen av företagen Av företagen förväntas nya produkter och tjänster, som underlättar livet i det kommande, mindre naturresursintensiva samhället. Det innebär nya produkter med lågt kolinnehåll och tjänster för marknaden och samtidigt minimering av utsläppen från egna processer och förbrukning, skisserar Vassinen. Kunde man komma litet framåt i energisparlampsdiskussionerna? Finländarnas utsläpp uppstår inte från val av plastpåsar eller lampor, utan det skulle i stället löna sig för varje konsument att tänka på, vad den äter, hur den värmer upp och hur den rör sig, sammanfattar Vassinen. 22 EkoAsiaa 4/2010 EkoAsiaa 4/

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen 3.10.2007

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen 3.10.2007 KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely ESITYKSEN PÄÄKOHDAT Ekokem-yhtöt Öljynerotinjärjestelmän toiminta Erotinjätteiden luokitus Erotinjätteiden käsittely Iisalmen Keräysöljy Oy Suomen vanhimpia

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Kierrätetään. www.tramel.fi

Kierrätetään. www.tramel.fi Kierrätetään. www.tramel.fi Tramel Oy tarjoaa yrityksille ja kotitalouksille taloudellisesti kannustavan palvelun metallien ja metallipitoisten materiaalien kierrätykseen. Tramel Oy Prosessit Tuotteet

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Valtra. Perustettu: 1951 Liikevaihto: 1 030 MEUR (* Henkilöstö: 2 100 (*

Valtra. Perustettu: 1951 Liikevaihto: 1 030 MEUR (* Henkilöstö: 2 100 (* AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden valmistaja ja myyjä. Perustettu 1990 Yli 2700 myynti- ja jakelupistettä ympäri maailmaa. Avaintuotemerkit: Valtra Perustettu:

Lisätiedot

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä.

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä. Hondan filosofia Honda on jo usean vuoden ajan ollut eturintamassa, kun on ollut kyse ympäristön huomioonottamisesta ja ottanut vakavasti vastuunsa maailmanlaajuisena ajoneuvojen valmistajana, sekä sitoutunut

Lisätiedot

Ympäristöpalveluja naapureille Lassila&Tikanoja Oyj, Pertti Tammivuori 11.9.2008 Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi

Ympäristöpalveluja naapureille Lassila&Tikanoja Oyj, Pertti Tammivuori 11.9.2008 Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Ympäristöpalveluja naapureille Lassila&Tikanoja Oyj, Pertti Tammivuori 11.9.2008 Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Lassila & Tikanoja lyhyesti Suomalainen pörssiyhtiö, joka on erikoistunut ympäristönhuoltoon

Lisätiedot

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.2.2014 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Voimassa 1.6.2013

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on vuonna 2005 perustettu tekniseen tukkukauppaan ja huoltopalveluihin erikoistunut perheyritys. Päätoimipaikkamme on Vieremällä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

IBC-PAKKAUKSIEN MAAILMANLAAJUINEN NOUTO JA KUNNOSTUS

IBC-PAKKAUKSIEN MAAILMANLAAJUINEN NOUTO JA KUNNOSTUS IBC-PAKKAUKSIEN MAAILMANLAAJUINEN NOUTO JA KUNNOSTUS Kestävä ratkaisu tyhjille pakkauksille: SCHÜTZ TICKET SERVICE. Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö kuuluvat tämän päivän teollisuusyritysten

Lisätiedot

Ravintola-alan ympäristöasiat

Ravintola-alan ympäristöasiat Ravintola-alan ympäristöasiat Helsingin ympäristökeskus 03.11.2008 Ympäristökouluttaja Erja Mähönen Miljöönääri Oy Erja.mahonen@miljoonaari.fi Miksi? Laki vaatii - esim. jätelaki Hyvä yrityskansalaisuus

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Myynti Suomessa. Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO

Myynti Suomessa. Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO Myynti Suomessa Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO Ympäristöystävälliset PlastRex- tuotteet Yrityksistä FinnVaateri Oy on PlastRex tuotteiden

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi MAA-AINESHUOLTO HELSINKI 19.8.2014 kaupungin massakoordinaattori jordgubbe Mikko Suominen MASSATALOUS 1973 JA 2011 ja 38 v. myöhemmin 2011 Näin 1973 2 HKR:N YLIJÄÄMÄMAAT

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi Hinnasto vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013 www.iuj.fi 1.6.2013 Yhteystiedot ja aukioloajat Domargårdin jätekeskus Avoinna Ritamäentie 20, 06200 Porvoo ma - pe 7-18, la 9-14 puh. 020 637 7080,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 3: Siivous ja ympäristö

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 3: Siivous ja ympäristö YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 3: Siivous ja ympäristö Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa/päivä:

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot