108 Ympäristöasioiden huomioiminen Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistö- ja rakennushankkeissa sekä kiinteistöjen ylläpidossa

Transkriptio

1 545/ Ympäristöasioiden huomioiminen Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistö- ja rakennushankkeissa sekä kiinteistöjen ylläpidossa Päätösehdotus Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Selostus Yhteisessä kirkkoneuvostossa keskusteltiin syksyllä 2014 yhtymän kiinteistö- ja rakennushankkeista ja tällöin esitettiin pyyntö, että kiinteistöjohtaja esittäisi jossain tulevassa neuvoston kokouksessa selvityksen siitä, miten yhtymän kiinteistö- ja rakennushankkeissa sekä kiinteistöjen ylläpidossa huomioidaan ympäristöasiat. Jäljempänä kerrotaan miten ympäristöasiat huomioidaan kiinteistökehitystoiminnassa sekä ylläpidossa. Kiinteistökehitys Kiinteistökehityksen investointihankkeiden energia- ja ympäristöasioiden taustana ovat lait ja määräykset sekä Helsingin seurakuntayhtymän suunnitteluohje. Nykyiset, jatkuvasti kiristyvät lait ja määräykset johtavat automaattisesti energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Määräyksillä säädellään myös esim. jätehuoltoa työmailla. Helsingin seurakuntayhtymän suunnitteluohjeessa käsitellään mm. rakennustuotteiden ja -materiaalien energiankulutusta, tilaratkaisujen, erikoistilojen sijoittelun ja lämpövyöhykkeiden optimointia, maamassojen ja rakennusten energiaedullista sijoittelua, oikeita rakennusfysikaalisia ratkaisuja, haitallisten materiaalien (mm. päästöt, jätteet) käytön välttämistä, muuntojoustavien suunnitteluratkaisujen käyttöä, ekotehokkaan toteutuksen varmistamista, materiaalivalintojen kulutuskestävyyttä, käyttöikää, päästöjä, huollettavuutta, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Rakennuttamisen prosessikuvauksen mukaan hankkeissa huomioon otetaan Helsingin seurakuntayhtymän ympäristöohjelma, Kirkon ympäristödiplomin käsikirja sekä ympäristökortit.

2 Kirkon ympäristödiplomi Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2012:ssa energia- ja kiinteistöasioiden todetaan pohjautuvan rakentamista ohjaavaan lainsäädäntöön ja kulttuuriperinnön suojeluun. Uudis- ja korjausrakentamisen ympäristökriteerit rakentuvat Helsingin seurakuntayhtymässä edellä mainituille ohjeistuksille. Käsikirjan mukaisesti energian ja veden kulutusta tulee seurata, energiakatselmuksia suorittaa, energiavastuuhenkilö nimetä sekä neuvontaa ja opastusta järjestää. Kirkon ympäristödiplomissa pisteitä saa niin ekologisesta rakentamisesta, jota Helsingin seurakuntayhtymässä edustavat mm. energiaratkaisut, säästötavoitteiden toteutumisesta, uusiutuvan energian käytöstä, ympäristömerkityn energian käytöstä, energiansäästöviikkoon osallistumisesta kuin myös tilojen käyttöasteen tehostamisesta. Helsingin seurakuntayhtymän ympäristöohjelma Helsingin seurakuntayhtymän ympäristötyö ja ympäristöohjelma perustuvat Kirkon ympäristödiplomiin, joka uusittiin vuonna Helsingin seurakuntien ympäristöohjelmassa vuosille määritellään energialle ja rakentamiselle seuraavia tavoitteita. Uudisrakennusten ja peruskorjausten tarjouspyynnöissä edellytetään yrityksiltä ympäristöselvitystä ja jätehuoltosuunnitelmaa. Energian- ja vedenkulutusta sekä syntyvän jätteen määrää seurataan rakennustyömailla. Vuosisopimusliikkeiden tarjouspyynnöissä vaaditaan selvitystä yrityksen ympäristöjärjestelmästä. Seurakuntayhtymän kiinteistöjen energian- ja vedenkulutusta seurataan hiililaskurin avulla. Tavoitteena on energian- ja vedenkulutuksen aiheuttaman hiilijalanjäljen vuosittainen pieneneminen. Energia- tai kuntokartoituksia tehdään säännöllisesti vuosien aikana. Ympäristömerkki otetaan huomioon seurakuntayhtymän sähkön tulevissa kilpailutuksissa ja selvitetään mahdollisuus ostaa osa energiasta tuuli- tai aurinkovoimalla tuotettuna tai muulla uudella, puhtaalla teknologialla tuotettuna. Ympäristökortit Ympäristökortit laadittiin vuosina Pöyryn projektissa. Ympäristökortteja pilotoitiin Hakavuoren peruskorjaushankkeessa. Liitteessä olevan loppuraportin mukaisesti hankkeessa toteutuivat ympäristökorttien tavoitteista seuraavat: liikenteeseen liittyen peseytymistilat työmatkapyöräilyä varten, sisäolosuhteisiin liittyen tavoitelämpötilat, energiankulutukseen liittyen lämmöntalteenotto ilmanvaihtojärjestelmään, ilmanvaihdon hiilidioksidiohjaus kirkko- ja seurakuntasaliin, kerhotiloihin, liikuntahalliin ja muihin yhteistiloihin sekä jätteiden lajittelu työmaalla (lajitteluaste 63 %).

3 Ohjeistukseen kuuluvat seuraavat vaiheet, joille on omat ympäristökorttinsa: 1. Tarveselvitys (omistajan tavoitteet, seurakunnan tilantarve) 2. Maankäyttö ja liikenne (ympäristöselvitys, tontin käyttö, liikenneyhteydet, työmaan ympäristösuunnitelma) 3. Energia ja vesi (energiankulutus, ostoenergia, mittarointi, vedenkulutus) 4. Rakennuksen käytettävyys (muuntojoustavuus, sisäolosuhteet, toiminnanvarmistus, rakennuksen käyttöohje) 5. Hankinnat ja jätteet (jätteidenhallinta, materiaalivalinnat, laitevalinnat) Rakennushankkeille asetetaan energiatehokkuusluokkatavoitteet, usein luokka C (vastaa vanhaa luokkaa A-B). Energiatehokkuuteen vaikutetaan mm. eristeitä lisäämällä. Ylläpito Vuosisopimusliikkeiden kilpailutus Puitesopimuskumppanien (vuosisopimusliikkeet) kilpailutuksessa vuonna 2014 oli vaatimuksena ympäristösuunnitelma, jossa käsiteltiin mm. ympäristöasioiden huomioimista käytännössä, henkilöstön perehdytystä, jätemäärien ja/tai päästöjen vähentämisen tavoitteita ja energian ja/tai veden kulutuksen vähentämisen tavoitteita. Ympäristösuunnitelman käyttö kilpailutuskriteerinä on uutta. Ympäristösuunnitelmista saadaan tietoa ympäristön ympäristöasioiden hallinnasta ja herätellään yrityksiä ympäristövastuulliseen toimintaan. Lisäksi ympäristösuunnitelman käyttäminen kilpailutuskriteerinä antaa yrityksille lisätietoa Helsingin seurakuntayhtymän ympäristövastuullisuudesta. Energiankulutuksen vähentäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen Energiankulutuksesta kiinteistöissä on tehty useita selvityksiä. Niiden mukaan eniten sähköä ja kaukolämpöä kuluttavien kiinteistöjen eli kirkkojen energiankulutus on hieman laskenut. Seurakunnissa on kierretty kertomasta heidän energiankulutuksestaan ja neuvottu ympäristö- ja energia-asioissa. Kierroksia jatketaan ja neuvontaa kehitetään. Tarkoituksena on saada seurakuntien työntekijät ottamaan vastuuta energiankulutuksesta ja vähentämisestä. Tähän päästään, kun työntekijät ilmoittavat aktiivisesti havaitsemistaan vioista sekä säästöpotentiaaleista. Tämän jälkeen ylläpitopalveluissa voidaan puuttua vikoihin. Työntekijät voivat tehdä esim. valaistukseen, ilmanvaihtoon tai lämmitykseen liittyviä vikailmoituksia sähköisesti. Ilmastointia ja lämmitystä valvotaan keskitetysti etävalvontana. Ilmoitusten sekä omien selvitysten perusteella on mm. ikkunoita tiivistetty, tilojen peruslämpöä

4 laskettu ja luonnonvalon hyödyntämistä päivällä sähkövalon sijaan lisätty. Liiketunnistimilla toimivia lamppuja on asennettu eri kohteisiin ja monissa paikoissa ulkovalaisimet toimivat ajastimella. Näillä keinoin vähennetään tyhjien tilojen valaisua. Valaistusta on myös säädetty tarpeenmukaisesti pienemmälle. Helsingin seurakuntayhtymässä käytetään ainoastaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, joka ostetaan Nordic Green Energyltä. Nordic Green Energy myy ainoastaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, ei fossiilisilla polttoaineilla tuotettua eikä ydinenergiaa. Uusiutuvan energian käyttö pienentää huomattavasti Helsingin seurakuntayhtymän hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälkeä voidaan pienentää myös pienentämällä energiankulutusta sekä muuta kulutusta eli vähentämällä hankintoja. Öljylämmityksestä on päätetty luopua kaikissa rakennuksissa. Öljylämmitys korvataan joko kaukolämmöllä, kun se on mahdollista tai uusiutuvilla energialähteillä ja paikallisella energiantuotannolla. Leirikeskuksista Lohirannassa on käytössä maalämpö sekä aurinkopaneelit ja Korpirauhassa maalämpö. Sisäilmastotyöryhmä Helsingin seurakuntayhtymässä on perustettu vuonna 2013 sisäilmastotyöryhmä, jonka tehtävänä on kehittää keinoja puuttua nopeasti sisäilmasto-ongelmiin. Sisäilman laatu kertoo osaltaan rakennusten kunnosta ja ylläpidon toimenpiteiden riittävyydestä sekä tarpeesta. Koettu sisäilman laatu ei välttämättä vastaa mitattua, mutta kertoo osaltaan rakennukseen mahdollisesti liittyvistä ongelmista. Sisäilmastotyöryhmässä on kaksi jäsentä ylläpidosta (Niko Parikka ja Pentti Niska), yksi ympäristö- ja hautaustoimesta (Elina Hienonen), yksi hallinto- ja taloustoimistosta (Marina Tolonen) sekä työterveydenhuollosta (Timo Seppola). Sisäilmastotyöryhmä kokoontuu noin kahden kuukauden välein, tarvittaessa useamminkin. Lisäksi ryhmä on tehnyt mahdollisesti sisäilmasto-ongelmista kärsiviin kohteisiin kohdekäyntejä. Kohteissa on tehty tutkimuksia ja ongelmia korjaavia toimenpiteitä, kuten ilmanvaihtoon, kosteus- ja materiaaliongelmiin sekä pölyisyyteen liittyviä toimia. Sisäilmastotyöryhmä rakensi käyttöönsä Helsingin seurakuntayhtymän sisäilmastokyselyn, jota on käytetty tähän mennessä 13 kiinteistön sisäilmasto-ongelmaepäilyjen selvittämiseen ja jälkiseurantaan. Sisäilmastotyöryhmästä ja sisäilmastokyselystä on saatu runsaasti positiivista palautetta. Sen työtä on pidetty tarpeellisena ja hyödyllisenä. Sisäilmastotyöryhmässä on saatu ratkaistua tilanteita ja haasteita, jotka ilman ryhmää olisivat voineet jäädä selvittämättä ja aiheuttaa ongelmia. Sisäilmastotyöryhmän työhön kuuluu lisäksi jälkiseuranta eli seurantakyselyiden tekeminen ongelmien ratkaisemisen jälkeen tilanteen korjaantumisen varmistamiseksi.

5 Sisäilmastokyselyssä kysytään seuraavaa: tyytyväisyyttä huonetilan lämpöolosuhteisiin (ilman lämpötila, pintojen lämpötilat ja veto) tyytyväisyyttä huonetilan ilman laatuun (raikkaus, hajut, jne.) tyytyväisyyttä huonetilan valaistukseen tyytyväisyyttä tilan akustiseen yksityisyyteen ja ääniolosuhteisiin (melu, puheen erotettavuus). Käyttäjätyytyväisyysmittarin tulokseen vaikuttavien kysymysten lisäksi kysytään eri olosuhteisiin tyytymättömiltä lisäkysymyksiä: lämpöolosuhteisiin tyytymättömiltä: liian matalaa lämpötilaa, liian korkeaa lämpötilaa, vaihtelevaa lämpötilaa, vetoa, kylmiltä tuntuvia pintoja ilman laatuun tyytymättömiltä: tunkkaista (huonoa) ilmaa, homeen tai maakellarin hajua, tupankansavun hajua, muita epämiellyttäviä hajuja, liian kuivaa ilmaa, riittämätöntä ilmanvaihtoa valaistukseen tyytymättömiltä: heikkoa valaistusta, heijastuksia, häikäisyä ääniolosuhteisiin tyytymättömiltä: meluisuutta, vaikeutta seurata puhetta, liikoja puheääniä. Kaikilta kyselyyn vastanneilta kysytään lisäksi kiinteistön rakenteisiin ja koettuihin oireisiin liittyviä kysymyksiä: työskentelykiinteistöä ja tilaa sekä tilassa työskentelyn aikaa havaittuja vuotoja, kosteita kohtia tai tummentumia rakenteissa, pintamateriaalien irtoamista, lohkeilua tai hilseilyä, näkyvää hometta, pölyä tai likaa oireista väsymystä, päänsärkyä, silmien kutinaa, kirvelyä, ärsytystä tai vuotoa, nenän kutinaa, kirvelyä, ärsytystä, tukkoisuutta, vuotoa, poskiontelo-oireita, kurkun kutinaa, kuivuutta, käheyttä, yskää, hengityksen vinkumista, hengitysvaikeuksia, astmaa, ihon kutinaa, kuivuutta muita oireita muita kommentteja sisäilmastoasioihin liittyen. Liitteet 17 Hakavuoren kirkon peruskorjaus. Ympäristötavoitteiden ohjaus. Loppuraportti 18 Helsingin seurakuntayhtymä. Rakennuttamisen ympäristöohjeistus. Ympäristökortit

6 19 Helsingin seurakuntayhtymä. Suunnitteluohjeisto. Arkkitehtisuunnittelu. Rakennesuunnittelu 20 Helsingin seurakuntien ympäristökatselmusraportti Kiinteistöjen energia- ja sisäilmamittarointi. Rakennuksen käyttövaiheen elinkaarimittarit Helsingin seurakuntien kiinteistöissä 22 Rakennuttamisen prosessikuvaus. Toimintakortit

7