VANTAAN LÄHES NOLLAENERGIAPÄIVÄKOTIKONSEPTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN LÄHES NOLLAENERGIAPÄIVÄKOTIKONSEPTI"

Transkriptio

1 VANTAAN LÄHES NOLLAENERGIAPÄIVÄKOTIKONSEPTI raportti ver Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy Ab Case Consult Ltd Metropolia Ammattikorkeakoulu Climaconsult Finland Oy Projectus Team Oy Finnmap Consulting Oy

2 VANTAAN LÄHES NOLLAENERGIAPÄIVÄKOTIKONSEPTI raportti ver Kimmo Lylykangas Albert Andersson Eilif Bjørge Eero Juhonen Erkki Hakanen Jari Kiuru Kimmo Kuismanen Marita Kuismanen Seppo Mäki-Pollari Jyri Nieminen Juha Pentikäinen Juha Päätalo Markus Sipilä Piia Sormunen Hanna Stammeier Tämä energiatehokkaan päiväkodin ratkaisuja koskeva raportti on tehty Vantaan kaupungin toimeksiannosta vuonna Vantaan kaupunki ja raportin tekijät

3 TIIVISTELMÄ Vantaan kaupungin rahoittamassa hankkeessa tarkasteltiin päiväkodin toteuttamista lähes nollaenergiatalona. Hankkeessa laadittiin Leinelän 2. päiväkodin esisuunnitelma, josta tehtiin dynaaminen olosuhde- ja energiasimulaatio erilaisilla energiatehokkuustasoilla, hiilijalanjälkilaskelma kahdella eri runkomateriaalivaihtoehdolla, rakennevaihtoehtojen rakennusfysikaalisen toimivuuden arviointi sekä koko rakennuksen kestävyyden arviointi standardin ISO mukaisesti. Rakennuspaikan pienilmasto-olosuhteet analysoitiin. Lähes nollaenergiatalolla viitataan energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) asettamaan yleiseurooppalaiseen energiatehokkuustavoitteeseen. Suomalaista määritelmää ei ole vielä muodostettu. Tämän hankkeen laskentatulosten perusteella lähes nollaenergiapäiväkodilla voitaisiin Vantaan kaupungin hankkeissa perustellusti tarkoittaa päiväkotirakennusta, jonka E-luku on 50 % rakentamismääräysten esittämästä E-lukuvaatimuksesta (E=85). Vantaan kaupungin asettamista yleisistä tavoitteista yksi on teknisten järjestelmien huollettavuus ja yksinkertaisuus, jota noudattaen ensisijainen vaihtoehto Leinelän 2. päiväkodin energiaratkaisuksi on lämmöntuotto kaukolämmöstä ja aurinkosähköjärjestelmä (n. 72 m²:n). Aurinkosähköjärjestelmän mitoitusperusteena voi taloudellisen kannattavuuden perusteella pitää sitä, että koko tuotto voidaan käyttää rakennuksessa. Tämä toteutuu päiväkotirakennuksessa, kun järjestelmän huipputuotto kesälauantaina tai -sunnuntaina vastaa rakennuksen sähkökäytön pohjatehoa. Aurinkoenergian kannattavuudelle on oleellista se, että päiväkoti on käytössä myös kesällä. Aurinkosähköjärjestelmä ei käytännössä vaadi ylläpitoa, mutta hyvän vuosituoton varmistamiseksi paneelipinta on hyvä puhdistaa lumesta maaliskuun alussa, mikäli lumi ei muuten ole vielä sulanut. Maaliskuun laskennallinen sähköntuotto vastaa n. 10 %:a järjestelmän vuosituotosta. Lähtökohdat päiväkodin energiatehokkuudelle ja vähäpäästöisyydelle luodaan asemakaavoituksessa. Yksikerroksinen ratkaisu ei ole olennaisesti kaksikerroksista ratkaisua huonompi hiilijalanjälki- tai energiatehokkuusnäkökulmasta. Arkkitehtisuunnittelussa kompakti muoto on tärkeä energiatehokkuuden indikaattori, ja sitä voidaan nykyisiä käytäntöjä paremmin arvioida ns. painotetun muotokertoimen (A ulkovaippa / A ohjelma-ala ) avulla. Painotetulla muotokertoimella tarkoitetaan sitä, että ulkovaipan rakennusosien pinta-aloja painotetaan niiden lämmönläpäisykertoimia vastaavilla kertoimilla. Kun ulkovaipan pinta-alaa verrataan muotokerrointa laskettaessa ohjelma-alaan (ei suunnitteluratkaisun pinta-alaan kuten yleensä), tunnusluku huomioi myös tilankäytön tehokkuuden. Materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa elinkaaren hiilijalanjälkeen (tuotevaiheeseen) erityisesti yksikerroksisissa päiväkodeissa, jotka voidaan tehdä P3-paloluokkaan. P2-paloluokan päiväkodissa puu- ja betonirunkoisten vaihtoehtojen välinen ero elinkaaren (100 vuotta) hiilijalanjäljessä on erittäin pieni. Piharakentaminen (maaperän stabilointi) ja paalutus vaikuttavat merkittävästi hiilijalanjälkeen. Rakennusfysikaalista toimivuutta koskevien tarkastelujen mukaan nollaenergiaratkaisun ulkoseinissä ei ole homeriskiä, jos sadevesi ei pääse rakenteeseen. Puurakennevaihtoehtona tarkasteltiin clt-runkoista ratkaisua, jossa kantava rakenne on monikerroksinen massiivipuulevy. Massiivipuulevyrakenteessa höyrynsulku tulisi tehtyjen tarkastelujen mukaan sijoittaa massiivipuulevyn sisäpintaan. Erillinen ilmansulkukerros voi sijaita levyn ulkopinnassa. Homeriskien kannalta herkin rakenneosa on tuulensuojakipsilevy. Matalaenergia- ja lähes nollaenergiavaihtoehdoissa tuulensuojakipsilevyn päälle on suositeltavaa asentaa tuulensuojavilla. Puurunkoisessa ulkoseinärakenteessa tuuletusraon tulisi olla vähintään 32 mm. Kestävän rakentamisen ISO-standardin esittämiin kestävyyden arviointinäkökulmiin tulisi päiväkotihankkeissa lisätä pienilmasto. ISO-standardin mukainen arviointi varmistaa kestävyyden laaja-alaisen ja monipuolisen arvioinnin, ja sitä voidaan käyttää suunnittelun ohjauksen apuna. Standardi ei kuitenkaan osoita vertailutasoja, jotka ovat tarpeen suunnittelun ohjauksessa ja tavoitetasojen asettamisessa. Vertailutasojen asettaminen vaatii lisätutkimusta. 1

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 1 SISÄLTÖ ALKUSANAT JOHDANTO HANKKEEN TAVOITTEET TYÖRYHMÄ TARKASTELTAVA PÄIVÄKOTISUUNNITELMA LÄHTÖTIEDOT ARKKITEHTISUUNNITELMA TALOTEKNIIKKAKONSEPTI ENERGIATEHOKKUUS JA SISÄILMAN OLOSUHTEET TYÖMENETELMÄT UUSIUTUVA LÄHIENERGIA ENERGIATEHOKKUUSTARKASTELUT SISÄILMAN OLOSUHTEET HIILIJALANJÄLKI TYÖMENETELMÄT LÄHTÖTIEDOT JA OLETUKSET LASKENNAN TULOKSET HAVAINTOJA HIILIJALANJÄLKITARKASTELUSTA KESTÄVYYDEN ARVIOINTI TYÖMENETELMÄT ARVIOINTINÄKÖKULMAT PIENILMASTO RAKENTEIDEN TOIMIVUUS TYÖMENETELMÄT JULKISIVUN SATEENPITÄVYYS LÄMMÖNERISTETTYJEN ULKOSEINIEN TOIMIVUUS YHTEENVETO LÄHTEET PAINETUT LÄHTEET INTERNET-LÄHTEET MUUT LÄHTEET VALOKUVAT LIITTEET LIITE 1: Leinelän 2. päiväkodin tilaohjelma LIITE 2: Ehdotussuunnitelma, 2-kerroksinen vaihtoehto (a) ja 1-kerroksinen vaihtoehto (b) LIITE 3: Puu- ja betonirakenteisen päiväkodin rakennetyypit LIITE 4: Rakennusosien pinta-alatiedot LIITE 5: Leinelän II päiväkodin rakennuspaikan pienilmaston CASE-analyysi (a) ja tuulisimulaatio (b, c) LIITE 6: Aurinkosähköjärjestelmän tuotto ilman ympäristön varjostusta (a) ja rakennukset huomioiden (b) LIITE 7: Elinkaarikustannustarkastelu, yhteenveto 2

5 1. ALKUSANAT Vantaan kaupungin strategia velvoittaa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen ja erityisesti uudisrakentamisessa lähes nollaenergiakohteiden rakentamiseen. Valmisteilla olevat valtakunnalliset lähes nollanenergiamääräykset astuvat tiettävästi voimaan vuoden 2018 lopussa. Vantaan kaupungin Tilakeskuksessa päätettiin ennakoida mikä lähes nollaenergiarakentamisen tavoitetaso olisi ja miten siihen tulisi varautua. Lähes nollaenergiarakentamisen esimerkkikohteeksi valittiin Kehäradan varteen rakentuvaan Leinelän kaupunginosaan rakennettava toinen päiväkoti. Kehittämishanke on osahanke Etelä-Suomen aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamassa Innovatiivisuutta julkisiin investointeihin (IJI) hankkeessa. IJI-hankkeen tavoitteena oli luoda toiminta- ja sopimusmalleja, joiden avulla kunnat voivat helpommin hyödyntää innovaatioita hankinnoissaan ja tukea tätä kautta innovaatioiden kaupallistumista. Vantaan kaupunki määritteli lähes nollaenergiarakennuksen omista lähtökohdistaan: toimiva, arkkitehtonisesti ja teknisesti laadukas, kustannustehokas ja helposti yllä asetti kehittämishankkeen tavoitteeksi: monistettavan lähes nollaenergiapäiväkodin konseptin kehittäminen energiatehokkaan rakennuksen tavoitekokonaisuuden hallinta. Päiväkodin tavoitteenasettelua ja suunnitelmia arvioitiin kestävän rakentamisen ISO standardin avulla. kustannusten hallinta. Tavoitteena oli selvittää lähes nollaenergiarakentamisen kustannusvaikutus rakennushankkeisiin ja investointiohjelmaan. innovaatioiden mahdollistaminen hankkeiden eri vaiheissa. Kehittämistehtävään valittiin neuvottelumenettelyllä arkkitehti Kimmo Lylykankaan kokoama ja johtama monialainen konsulttiryhmä. Kehittämishankkeen tuloksena syntyi Vantaan kaupungin lähes nollaenergiapäiväkodin konsepti. Johtopäätöksenä todetaan: Erillinen kehittämishanke ennen rakennushankkeen käynnistämistä salli vaihtoehtojen tutkimisen ja loi mahdollisuuksia uusille näkökulmille; mikroilmastoanalyysi osoittautui olennaiseksi aurinkoenergian hyödyntämisen ja päiväkodin pihan käytettävyyden kannalta. Integroidun suunnittelun ja laskentaprosessin avulla (esi)suunnitelmaa on mahdollista kehittää kestävämpään ja kustannustehokkaampaan suuntaan. Jos ja kun tavoitellaan innovaatioita investointeihin, hankintatapa ratkaisee; neuvottelumenettely osoittautui käyttökelpoiseksi tavaksi hankkia kehittämishankkeeseen maan parasta osaamista. Kehittämishanke oli antoisa, nopea ja tehokas oppimisprosessi Vantaan kaupungin edustajille. Hankkeessa selvitettiin parhain mahdollisin menetelmin lähes nollaenergiarakentamisen tavoitetaso sekä siihen johtavat lukuisat ja konkreettiset valinnat. Kehittämishankkeella on valtakunnallista merkitystä, koska se viitoittaa suuntaa tulevalle lakisääteiselle lähes nollaenergiarakentamiselle. 3

6 Vantaalla Arja Lukin Kaupunginarkkitehti Merja Ryytty, Rakennuttaja-arkkitehti, hankkeen projektinvetäjä Marita Tamminen Projektipäällikkö, energia-asiat / kestävä rakentaminen 4

7 2. JOHDANTO 2.1 HANKKEEN TAVOITTEET Tässä raportissa esitetään Leinelän 2. päiväkodin esisuunnittelussa toteutetut laskennalliset tarkastelut sekä niistä tehdyt johtopäätökset. Raportti osoittaa perustellun ta energiatehokkuustavoitteen asettamiseen Vantaan päiväkotihankkeissa. Tämän raportin lisäksi hankkeessa on laadittu Leinelän 2. päiväkodin esisuunnitelma ja elinkaarikustannustarkastelu. Laskennalliset tarkastelut käsittävät päiväkodin energiatehokkuuden (yksi- ja kaksikerroksisen luonnoksen vertailu, valitun luonnoksen energiankulutuksen laskeminen eri energiatehokkuustasoilla) hiilijalanjäljen (elinkaaren hiilijalanjälki standardin EN15978 mukaisesti) sisäolosuhteet (kesäaikainen sisälämpötilojen hallinta ryhmähuoneissa) pienilmaston (tuulisuussimulaatio, CASE-menetelmän mukainen pienilmastoanalyysi johtopäätöksineen) uusiutuvan energian tuottopotentiaalin (aurinkosähköjärjestelmän tuotto) rakennusfysikaalisen toimivuuden (puu- ja betonirakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus). Lisäksi raportissa esitetään päiväkodin kestävyyden arvionti standardin ISO mukaisesti. Leinelän 2. päiväkoti on IJI- hankkeen (Innovatiivisuutta Julkisiin Investointeihin) Vantaan kaupungin osaprojektin pilottiprojekti. IJI-hankkeen kohteena olevilla organisaatioilla on tavoitteena vähentää energiankäyttöä ja sen päästöjä eri sektoreilla. IJI- hankkeen hakijana toimii Green Net Finland ry. Hanke saa rahoitusta Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Vantaan kaupungin tilakeskuksen tavoitteet IJI- projektissa ovat: 1) Nollaenergiapäiväkodin konseptin määritys ja teknologia, kustannusvaihtoehtojen selvittäminen 2) Kartoitus, mittaus ja monitoroinnin innovaatioiden hyväksikäyttö 3) Edellisten tulosten levittäminen nollaenergiapäiväkodin hankintaa varten Vantaan tilakeskukseen sekä hankintaorganisaatioon. 1 Edellä kuvatuista tavoitteista tämä raportti vastaa kohdan 1 esittämiä tavoitteita poislukien kustannusnäkökulma, jota tarkastellaan erillisessä elinkaarikustannuslaskelmassa. 1 Leinelän 2. päiväkoti. Tarveselvitys Vantaan kaupunki, maankäytön, rakentamisen ja ympäristötyön toimiala. Tilakeskus / Hankevalmistelu 2013,

8 2.2 TYÖRYHMÄ Kimmo Lylykangas, arkkitehti, projektiarkkitehti Kimmo Kuismanen, TkT, arkkitehti, pääsuunnittelija Jari Kiuru, arkkitehti, tietomallinnus ja määrälaskenta Juha Päätalo, arkkitehti, aurinkosähkön tuotto Markus Sipilä, ark.yo B. Arch, tietomallinnus Marita Kuismanen, suunnittelija, CASE-analyysi Eilif Bjørge, arkkitehti NAL, päiväkotikonsepti Eero Juhonen, arkkitehti-safa Jyri Nieminen, DI, energiaratkaisut ja sisäilmasto Albert Andersson, DI, tuulisuussimulaatio Erkki Hakanen, DI, sähkö- ja automaatiosuunnittelu Seppo Mäki-Pollari Juha Pentikäinen, DI, LVI-suunnittelu Piia Sormunen, osaamisaluepäällikkö, TkT energia-, olosuhde- ja hiilijalanjälkilaskenta Hanna Stammeier, DI energia-, olosuhde- ja hiilijalanjälkilaskenta Merja Ryytty, rakennuttaja-arkkitehti, hankesuunnittelun projektinvetäjä Arja Lukin, kaupunginarkkitehti Marita Tamminen, projektipäällikkö Katri Olli, rakenneinsinööri Per Andersson, LVI-insinööri Anne Valkeapää, suunnittelija / puhtauspalvelut Yrjö Jaakkola, sähköinsinööri Timo Sippola, LVI-insinööri Päivi Riehunkangas, suunnittelija Noora Ilola, ympäristökonsultti Mirja Toivonen Matti Nurmi, työsuojeluvaltuutettu Kari-Matti Sahala, kehityspäällikkö Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy Ab CASE consult Ltd Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy Ab CASE consult Ltd Ab CASE consult Ltd Ab CASE consult Ltd Ab CASE consult Ltd Finnmap consulting Oy Finnmap consulting Oy Projectus Team Oy Projectus Team Oy ClimaConsult Finland Oy Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Vantaan kaupunki, Tilakeskus/hankevalmistelu Vantaan kaupunki, Tilakeskus/hankevalmistelu Vantaan kaupunki, Tilakeskus/hankevalmistelu Vantaan kaupunki, Tilakeskus/hankevalmistelu Vantaan kaupunki, Tilakeskus/hankevalmistelu Vantaan kaupunki, Tilakeskus/hankevalmistelu Vantaan kaupunki, Tilakeskus/hankevalmistelu Vantaan kaupunki, Tilakeskus/rakennuttaminen Vantaan kaupunki, Sivistysviraston toimiala Vantaan kaupunki, Sivistysviraston toimiala Vantaan kaupunki, Varhaiskasvatuspalvelut Vantaan kaupunki, Henkilöstökeskus Green Net Finland ry 6

9 3. TARKASTELTAVA PÄIVÄKOTISUUNNITELMA 3.1 LÄHTÖTIEDOT Leinelän 2. päiväkoti on kuusiryhmäinen ja se tarjoaa n. 110 hoitopaikkaa. Leinelä 2. päiväkoti on Vantaan taloussuunnitelmassa ajoitettu valmistuvaksi vuonna Valmistumisvuosi tarkentuu seuraavan väestöennusteen yhteydessä. RAKENNUSPAIKKA Leinelän 2. päiväkoti rakennetaan Vantaan kaupunkiin kortteliin tontille 1, jonka rakennusoikeus on 1500 kem². Rakennuspaikan osoite on Leinelänkaari 10, Vantaa. Päiväkodin viereen toteutetaan lähistöllä sijaitsevien asuinkerrostalojen yhteinen asukastupa (n. 300 kem²). Asukastupaan sijoittuu kokous-, kerho-, liikunta sekä keittiö- ja wc-tiloja Päiväkodin ja asukastuvan tilat suunnitellaan niin, että niiden yhteiskäyttö on mahdollista. Voimassa oleva asemakaava sallii päiväkodin rakentamisen kahteen kerrokseen. Asemakaavan mukaan tontin arkkitehtuurin tulee poiketa ympäröivän asuinrakentamisen vähäeleisestä arkkitehtuurista esim. voimakkaamman värityksen ja kattomuotojen avulla. Rakennusten katujulkisivujen pääasiallinen materiaali on oltava rappaus. Päiväkodin ja asukastuparakennuksen tilojen ulkokuoren ääneneristävyyden lento- ja liikennemelua vastaan on oltava vähintään 28 db. Päiväkodin leikkipiha aidataan suoja-aidalla. Rakennukselle on osoitettu kaksi tieliittymää. Autopaikkatarve määritellään rakennusluvan yhteydessä. Päiväkodin tontti on toimintaansa nähden ahdas, ja siksi huoltoliikenteen ja saattopaikkojen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. 2 Kuva 1. Leinelän 2. päiväkodin tontti. 2 Leinelän 2. päiväkoti. Tarveselvitys Vantaan kaupunki, maankäytön, rakentamisen ja ympäristötyön toimiala. Tilakeskus / Hankevalmistelu 2013,

10 Kuva 2. Leinelän 2. päiväkodin tontin asemakaava. TILAOHJELMA Esisuunnittelun ehdotussuunnitelmassa on noudatettu Vantaan kaupungin tarveselvityksen tilaohjelmaa, joka on raportin liitteessä ARKKITEHTISUUNNITELMA YKSI- VAI KAKSIKERROKSINEN? Leinelän 2. päiväkodin tonttin on kaavoitettu kaksikerroksiselle rakennukselle. Kaksikerroksista ratkaisua pidetään yleensä parempana lähtökohtana energiatehokkuudelle kuin yksikerroksista ratkaisua. Toisaalta päiväkodin rakentaminen kahteen kerrokseen on toiminnallisesti ongelmallisempaa. Esisuunnittelussa tontille laadittiin kaksi vaihtoehtoista luonnossuunnitelmaa: yksi- ja kaksikerroksinen. Luonnossuunnitelmat on esitetty liitteissä 2a (2-kerroksinen) ja 2b (yksikerroksinen). Vaihtoehtojen energiatehokkuutta vertailtiin laskemalla niiden energiankulutus dynaamisella energiasimulaatioohjelmalla. Vaihtoehtoiset luonnossuunnitelmat laadittiin tietomalleina, joita käytettiin olosuhde- ja energiasimulaatioon ja määrälaskentaan. Energialaskentaan käytettiin dynaamista Progmanin Comfort&Energy (Riuska)-laskentaohjelmaa. Energia-asiantuntija tarkasteli rakennusmassojen ja aukotusten vaikutusta rakennuksen energiatehokkuuteen. Taulukossa 1 on esitetty arkkitehtisuunnitelmien tiedot. 8

11 Taulukko 1. Arkkitehtiratkaisut. Vaihtoehtoiset arkkitehtisuunnitelmat Rakennuksen Ikkuna-ala pinta-ala [m2] [m 2 ] 1306,6 26% JULKISIVUALASTA IKKUNAA, 11 % LATTIA-ALASTA = 150 M2 I-kerroksinen ratkaisu 1316,1 24% JULKISIVUALASTA IKKUNAA, 17 % LATTIA-ALASTA = 224 M2 II-kerroksinen ratkaisu Energialaskenta tehtiin RakMk D3:n esittämillä lähtötiedoilla rakennuksen standardoidulla käytöllä. Tulokset on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Rakennusmassojen energiankulutus. Tulokset osoittivat, että arkkitehtiratkaisujen erot energiatehokkuusnäkökulmasta olivat hyvin pienet. Erot syntyivät lämmitysenergiantarpeessa. Taulukossa 2 on analysoitu rakenteiden pinta-aloja arkkitehtiratkaisuissa. 9

12 Taulukko 2. Arkkitehtiratkaisujen pinta-alavertailu. + kuvaa enemmän kuin vertailtavaa vaihtoehtoon verrattuna ja - vähemmän vertailtavaan vaihtoehtoon verrattuna. Yksikerroksinen A Kaksikerroksinen B U-arvo [W/m 2 K] Kattopinta-ala + - 0,09 Seinäpinta-ala - + 0,17 Ikkunapinta-ala - + 1,0 Alapohja + - 0,16 Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että kerroslukua enemmän rakennuksen lämmitysenergiantarpeeseen vaikuttaa eri rakenneosien pinta-alat ja niiden lämmönläpäisykertoimet. PAINOTETTU MUOTOKERROIN SUUNNITTELUN APUVÄLINEENÄ Suurin osa tavanomaisen päiväkodin energiankulutuksesta johtuu tilojen lämmityksestä. Energiatehokkaan päiväkodin suunnittelussa pyritään yleensä kompaktiin muotoon, jolla myötävaikutetaan olennaisesti siihen että tilojen lämmitysenergiantarve muodostuu pieneksi. Suuren rakennuksen muodon kompaktiutta on usein vaikeaa arvioida luonnossuunnitteluvaiheessa, jossa kuitenkin voitaisiin olennaisesti vaikuttaa siihen. Suunnittelun varhaisessa vaiheessa tehdyillä valinnoilla on suuri merkitys energiatehokkuudelle, mutta energialaskentaa ei yleensä voida tehdä ennenkuin rakennuksesta ja sen teknisistä järjestelmistä voidaan esittää riittävät oletusarvot. Tämän vuoksi luonnossuunnittelua on pyritty ohjaamaan ja luonnossuunnitelman energiatehokkuutta arvioimaan ns. muotokertoimen avulla. Keski-Eurooppalaisessa passiivitalorakentamisessa käytetään muotokerrointa A/V, jossa ulkovaipan pintaala suhteutetaan rakennuksen lämmitettävään tilavuuteen. Pohjoismaissa puolestaan on käytetty muotokerrointa A/A, jossa ulkovaipan ala suhteutetaan lattiapinta-alaan. Muotokertoimen käyttötarkoitus on ohjata arkkitehtisuunnittelua ratkaisuun, ulkovaipan pinta-ala on muut suunnittelun lähtökohdat huomioiden mahdollisimman pieni. Pohjoismaista muotokertoimen määrittelytapaa voidaan pitää toimivampana kuin keskieurooppalaista, sillä tunnusluku A/A ohjaa pitämään myös huonekorkeuden kohtuullisena. 3 Tämäkin tunnusluku on usein harhaanjohtava, sillä siinä ei huomioida eri rakennusosien erilaista lämmönläpäisykerrointa. Käsitys kaksikerroksisen rakennuksen paremmasta energiatehokkuudesta yksikerroksiseen rakennukseen nähden lienee ainakin osittain peräisin juuri muotokerrointarkasteluista, jotka ovat näiltä osin hieman harhaanjohtavia. Rakentamismääräysten asettamien vaatimusten johdosta yläpohjan lämmöneristävyys on käytännössä selvästi ulkoseiniä ja alapohjaa parempi. Ikkunat ja ovet heikentävät olennaisesti ulkoseinien keskimääräistä lämmöneristävyyttä. Rakennusosilla on siis erilainen painoarvoa ulkovaipan lämpöhäviöitä ajatellen. 3 Lylykangas

13 Luonnossuunnitelmaa voidaan nykyisiä käytäntöjä paremmin arvioida ns. painotetun muotokertoimen (Aulkovaippa / Aohjelma-ala) avulla. Painotetulla muotokertoimella tarkoitetaan sitä, että ulkovaipan rakennusosien pinta-aloja painotetaan niiden lämmönläpäisykertoimia vastaavilla kertoimilla. Koska ulkoseinien keskimääräiseen lämmönläpäisykertoimeen vaikuttaa ikkunoiden ja ovien määrä, tunnusluku kattaa myös aukotuksen vaikutuksen. Kun ulkovaipan pinta-alaa verrataan muotokerrointa laskettaessa ohjelma-alaan (ei suunnitteluratkaisun pinta-alaan kuten yleensä), tunnusluku huomioi myös tilankäytön tehokkuuden. Luonnossuunnitteluvaiheen ohjauksessa painotettu muotokerroin on tunnusluku joka on helposti laskettavissa ainoastaan arkkitehtisuunnitelmista ilman energialaskijaa tai energialaskentaohjelman käyttöä. Se on myös tilojen lämmitystarpeen indikaattorina nykyisin käytettäviä muotokertoimia luotettavampi ja kokonaisvaltaisempi tunnusluku. Talotekniikkaratkaisujen, rakennuksen suuntauksen ja ilmanpitävyyden vaikutus ei luonnollisestikaan ilmene tässä tunnusluvussa. rakennusosaalat paino- painotettu 2-krs versio kerroin ala YP 722 0,09 65 US , ikk+ovi 253 1,0 253 AP 722 0, yht. 606,2 hyötyala tilaohjelmassa 989 painotettu muotokerroin 0,61 Taulukko 3. Kaksikerroksisen vaihtoehdon painotettu muotokerroin. TARKASTELTAVA ARKKITEHTISUUNNITELMA Vertailun jälkeen tarkasteltavaksi valittiin kaksikerroksinen vaihtoehto, jonka luonnossuunnitelmat on esitetty liitteessä 2a ja havainnekuvia kuvissa 4 6. Kaksikerroksisen vaihtoehdon valintaa perusteltiin sillä, että Vantaan päiväkodit sijoittuvat kaupunkirakenteeseen ja ovat yhä useammin kaksikerroksisia. Näin ollen kaksikerroksinen vaihtoehto edustaa tapausta, jonka oletetaan tulevaisuudessa olevan tyypillisempi päiväkotiratkaisu Vantaalla. Päiväkoti on 2-kerroksinen L-kirjaimen muotoinen rakennus, joka erottaa leikki- ja oleskelupihan tonttia sivuavista kaduista. Piha-alue rajautuu toisella puolella Kukkukallion puistoon. Päiväkodin saattoliikenne ja autopaikat sijoittuvat rakennuksen pohjoispuolelle. Keittiön huoltoliikenne ohjataan rakennuksen länsisivulle siten, ettei se risteä saattoliikenteen tai jalankulkijoiden reitin kanssa. Rakennusmassa on jäsennelty sisäkkäisten laatikoitten tapaan madaltumaan portaittain leikkipiha-aluetta kohti. Rakennuksen sijoittelulla ja istutuksilla tuetaan suotuisan pienilmaston muodostumista leikkipihalle. Päiväkodissa on 6 pareittain sijoiteltua kotialuetta. Käytävät levenevät yhteistiloja kohti kuljettaessa käyttäjämäärän lisääntyessä. Henkilökunnan sosiaalitilat, keittiö, toimistot, tekniset tilat ja väestönsuoja sijaitsevat pohjoiseen suuntautuvan siiven maantasokerroksessa. Päiväkodin yhteistilat, porras ja hissi pidetään lukittuina ja sisäänkäynti voidaan järjestää kulkematta leikkipihan läpi. 11

14 Yläkerran kotialueille kuljetaan puolilämpimän porrastilan kautta. Portaat mitoitetaan lapsen mittoihin sopiviksi ja suunnitellaan pintamateriaaleiltaan turvallisiksi. Erityistä huomiota kiinnitetään lumen kulkeutumiseen talviaikana. Puolilämmin porrastila toimii lasikuistin kaltaisena tilana, joka vähentää ovien käytöstä aiheutuvaa vetoa ja lämmitysenergiankulutusta. Portaan pihalle suuntautuva julkisivu on verhottu läpinäkyvällä polykarbonaatikennolevyllä. Itä-länsi-suuntaisen siiven katolla on kattolyhty, joka toimii aurinkopaneelien alustana. Kattolyhtyyn voidaan rakentaa päiväkodin salia ja ryhmätiloja valaisevia yläikkunoita. Suunnitteluratkaisun pinta-ala- ja tilavuustiedot ovat: Tilavuus (lämmitettävä sisätila) yht m³ Nettolattia-ala yht m² Bruttoala (US 400 mm) Hyötyala (huonetilaohjelma ) yht brm² yht. 989 hyöty-m² Bruttoa-alan ja hyötyalan suhde: 1,46. Kuvat 4-6. Havainnekuvia suunnitteluratkaisusta. Näkymä Kukkokallion puiston suunnalta (kuva 4), näkymä kadun puolelta (kuva 5) ja pihajulkisivunäkymä ilta-aikaan (kuva 6). 12

15 13

16 3.3 TALOTEKNIIKKAKONSEPTI Talotekniikkakonsepteja määriteltäessä on järjestelmät jaoteltu perinteisen LVIA-säännön mukaisesti neljään järjestelmään: lämmitys, vesi ja viemäri, ilmanvaihto sekä rakennusautomaatio. Järjestelmien ominaisuudet vaihtelevat, tarkasteltavasta vaihtoehdosta riippuen, perinteisestä hyvää rakennustapaa edustavasta järjestelmästä erittäin energiatehokkaaseen järjestelmään. LVIA-järjestelmien energiatehokkuuden parantaminen lisää tekniikan ja automaation määrää rakennuksessa. Tekniikan lisääminen tuo mukanaan myös haasteen kyseisten järjestelmien oikealle käytölle ja ylläpidolle. Vaihtoehtoja ja niiden sisältämää tekniikka suunniteltaessa on kuitenkin pyritty huomioimaan käytöstä saatuja palautteita eri tekniikoiden toimivuudesta ja suunniteltu sellaisia ratkaisuja, jotka energiatehokkuuden ohella olisivat myös mahdollisimman toimintavarmoja ja helposti ylläpidettäviä. ILMANVAIHTO KONEELLINEN VAI PAINOVOIMAINEN? Ilmanvaihdon pääperiaatteita ovat vedottomuus, äänettömyys ja energiatehokkuus. PASSIIVINEN ILMANVAIHTO Kiinnostus painovoimaista ilmanvaihtoa tai paremminkin passiivista ilmanvaihtoa kohtaan on kasvanut viime vuosina. Passiivisen ja painovoimaisen ilmanvaihdon erona on, että passiivisessa ilmanvaihdossa käytetään puhaltimia apuna silloin, kuin painovoimainen ilmanvaihto ei enää olosuhteiden vuoksi ole riittävä. Passiivisesta ilmanvaihdosta voidaan käyttää myös nimitystä hybridi-ilmanvaihto. Passiivista ilmanvaihtoa on perusteltu ekologisilla arvoilla sekä sillä, että monimutkaiset koneellisen järjestelmät eivät aina toimi tarkoitetulla tavalla. Suomessa passiivista ilmanvaihtojärjestelmää on uudisrakennuksissa käytetty hyvin harvoin. Tähän hankkeeseen liittyen paras referenssikohde lienee Espoossa sijaitseva Ruusutorpan koulun A-siipi, joka on toteutettu puhallinavusteisena painovoimaisena järjestelmässä ja joka on myös päiväkotikäytössä. Keskieuroopassa passiivinen ilmanvaihto on selvästi yleisempi, ja sitä on käytetty jopa korkeatasoisissa toimistorakennuksissa. Myös Ruotsissa on käytetty jonkin verran passiivista ilmanvaihtoa mm. koulurakennuksissa. Rakennuksista, joissa on passiivinen ilmanvaihto, ei ole juurikaan olemassa mitattua dataa siitä, kuinka hyvin kyseinen järjestelmä on toiminut. Tehdyt tutkimukset ovat pääasiassa olleet kyselytutkimuksia. Näiden tutkimusten mukaan järjestelmien toiminnassa ei kuitenkaan ole havaittu enempää sisäilmaongelmia perinteisiin järjestelmiin verrattuna. Passiivisen ilmanvaihdon suunnittelu on vaativaa, ja edellyttää koko suunnitteluryhmältä erityisosaamista. LVI-suunnittelun ohella erityisesti tilasuunnittelu ja rakennuksen massoittelu on haastavaa. Rakennuspaikalla mikroilmastoineen on myös merkittävä vaikutus passiivisen ilmanvaihdon onnistumiselle. Painekertoimien tunteminen vähintään ilmanotto- ja jäteilma-aukkojen luona on onnistuneen ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelun lähtökohta. Painekertoimet ovat aina tapauskohtaisia ja niihin vaikuttavat mm. rakennuksen ja ympäristön muodot. Tuulianalyyseillä ja vastaavilla laskelmilla saadaan hyviä olettamia näistä kertoimista, mutta ainoastaan pienoismallikoe tuulitunnelissa antaa täsmällisempiä arvoja. Esimerkiksi Ruusutorpan koulun A-siiven osalta suoritettiin pienoismallilla tuulitunnelikokeet. Päiväkotirakennus soveltuu käyttöaikojensa vuoksi kohtuullisen hyvin pasiiviseen ilmanvaihtoon, olettaen, että rakennus ei ole kesäaikana käytössä. Kesäaikanahan teminen voima on pienimmillään ja voi jopa kääntyä negatiiviseksi, eli järjestelmää joudutaan tällöin pitkälti käyttäämään puhallinavusteisena. 14

17 Kuormituksen puolesta päiväkoti ei ole paras mahdollinen valinta, koska henkilömäärät ovat suuret ja sitä kautta tarvittavat ilmavirrat myös isoja. Huonetilojen ilmatilavuutta kasvattamalla voidaan vähentää painovoimaisen ilmanvaihdon pienemmän ilmavirran heikentävää vaikutusta sisäilmaolosuhteisiin. Ilmatilavuuden kasvattaminen tosin nostaa rakennus- ja energiakustannuksia. Pasiivisen ilmanvaihdon yksi haaste on lämmöntalteenoton rakentaminen. Vaikka lämmöntalteenottoon on olemassa ratkaisuja, ei niitä voida pitää riittävän tehokkaina ja yksinkertaisena valittaessa näinkin yleispätevääkin konseptia. Oman problematiikkansa muodostaa lisäksi tuloilman suodatus, joka jouduttaan matalan painetason vuoksi toteuttamaan nk. sähkösuodattimilla. Kyseinen suodatustekniikka on olemassa ja ollut jo käytössäkin mm. Ruusutorpan päiväkodissa, mutta sitä ei ole vielä täysin riittävästi tuotteistettu. Leinelän konseptia suunniteltaessa pääpaino järjestemiä valinnassa on ollut, että käytetään testattua ja hyväksi havaittua tekniikkaa. Lisäksi järjestelmien tulee olla kustannustehokkaasti toteutettavissa sekä riittävän helposti kilpailutettavissa. Nämä seikat huomioiden sekä ymmärtämällä kuinka haastava suunniteltava pasiivinen ilmanvaihtojärjestelmä on, työryhmä katsoi, että painovoimainen ilmanvaihto ei, ainakaan vielä tällä hetkellä, ole osa energiatehokasta päiväkotikonseptia. LVIA-järjestelmien energiatehokkuuden parantaminen lisää tekniikan ja automaation määrää rakennuksessa. Tekniikan lisääminen tuo mukanaan myös haasteen kyseisten järjestelmien oikealle käytölle ja ylläpidolle. Vaihtoehtoja ja niiden sisältämää tekniikka suunniteltaessa on kuitenkin pyritty huomioimaan käytöstä saatuja palautteita eri tekniikoiden toimivuudesta ja suunniteltu sellaisia ratkaisuja, jotka energiatehokkuuden ohella olisivat myös mahdollisimman toimintavarmoja ja helposti ylläpidettäviä. KONEELLINEN ILMANVAIHTO Ilmanvaihdossa noudatetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman D2 mukaisia arvoja, poikkeuksena ryhmähuoneet, joiden ilmavirta on 3 l/s,m 2 (D2:n mukainen ilmavirta on 2,5 l/s,m 2 ). Ilmanvaihdon vaikutusalueissa eli konejaossa on pyritty käyttötavan mukaista konejakoa. Eli hygienia ja käyttöajat huomioiden tilat on jaettu ryhmiin, joita eri ilmanvaihtokoneet palvelevat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ryhmähuoneet, aulatilat ja sali on liitetty samaan ilmanvaihtokoneeseen, wc,-siivous- ja muut sosiaalitilat omaan ilmanvaihtokoneeseen ja keittiötä ja ruokasalia varten on vieä oma ilmanvaihtokone. Ilmanvaihtolaitoksen sähkön kulutus muodostaa yhden merkittävän osan koko rakennuksen sähkön kulutuksesta. Energian primäärikertoimet (sähköllä 1,7) myös rohkaisevat säästämään puhaltimien sähköenergiaa. Ilmanvaihtolaitoksen sähkötehokkuutta kuvataan ominaisähkötehon eli nk. SFP-luvun avulla. Luku ilmoittaa kuinka paljon sähkötehoa (kw) tarvitaan yhden ilmakuutiometrin (m 3 /s) liikuttamiseen. Pienempi arvo on sähkön kulutuksen kannalta parempi. SFP-luvun pienentäminen tarkoittaa käytännössä isompikokoisia ilmanvaihtokoneita ja väljempää kanavointia, mitkä kasvattavat investointikustannuksia. Voimassa olevan määräyksen (RakMk D3) mukaisesti SFP-luvun tulee olla maksimissaan 2,0 kw/(m 3 /s). Arvoa kiristettiin vuonna 2012, aikaisemmin maksimiarvo oli 2,5 kw/(m 3 /s). Energiasäästö mielessä tämä tarkoittaa, mitä pienempi SFP-luku sitä parempi. SFP-luvun pienentämisessä tulee kuitenkin ottaa huomioon energian säästön lisäksi investoinnit ja järjestelmän toiminnallisuus. Edellä mainitut kohdat huomioiden SFP-luku optimaalinen arvo voisi olla välillä 1,3-1,5 kw/(m 3 /s), tarkennettuna vielä siten, että vakioilmavirralla toimivien ilmanvaihtokoneiden osalta arvo olisi lähempänä 1,3 ja koneissa, jotka 15

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö 41. Ilmansuojelupäivät 23.8.2016 Alaspäin parempi Ylöspäin huonompi Rakennusten

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi 70 Tampere Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 87-65-79-8-L

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Kanjoni Kanjoninkatu 7 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-708- Rakennuksen valmistumisvuosi: 987 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy RAKENNUSOSAKOHTAISIIN VAATIMUKSIIN PERUSTUVA ENERGIATEHOKKUUSOHJAUS KOKONAISENERGIAMALLI E-luku

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rautakortteli Kadettikoulunkatu 49400, HAMINA Rakennustunnus: 00095880B Rakennuksen valmistumisvuosi: 84 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Entinen hammashoitola Ukkolankuja 4 900 Yli_Ii, Oulu Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 564477 tontti 977 Rivi

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus. Muut rakennukset. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Mikkeli

ENERGIATODISTUS. Rakennus. Muut rakennukset. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Mikkeli ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Muut rakennukset Osoite: Poronkatu 50190 Mikkeli Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 26421 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn yhteydessä ja perustuu

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista

Lisätiedot

Lakiehdotus lähes nollaenergiarakentamisesta. Infotilaisuus FInZEB-hankkeen näkökulmia

Lakiehdotus lähes nollaenergiarakentamisesta. Infotilaisuus FInZEB-hankkeen näkökulmia Lakiehdotus lähes nollaenergiarakentamisesta. Infotilaisuus 14.3.2016 FInZEB-hankkeen näkökulmia Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Tapa, jolla direktiivi kuvaa lähes nollaenergiarakennusta jättää

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9. Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

D3 luonnoksen vaikutus energialaskentaan hirsirakenteisissa rakennuksissa. Insinööritoimisto Vesitaito Oy

D3 luonnoksen vaikutus energialaskentaan hirsirakenteisissa rakennuksissa. Insinööritoimisto Vesitaito Oy D3 luonnoksen vaikutus energialaskentaan hirsirakenteisissa rakennuksissa Insinööritoimisto Vesitaito Oy Sisältö Keskeisiä muutoksia 1-3 Hirsirakenteiset pientalot Hirsirakenteiset muut rakennukset Päiväkodit

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Varasto, Vanha kirkkotie Osoite : Vanha kirkkotie b Osoite : 4 Jorvas Todistustunnus: Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi: Rakennuksen

Lisätiedot

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta Jarek Kurnitski FinZEB -tulosseminaari 5.2.2015 5.2.2015 1 Tausta Lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen on luonut tarpeen kehittää

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.2016 Viimeisimmät muutokset energiatodistuksiin Uimahallit,

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS. 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS. 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Maankäytön suunnittelu CO 2 e-päästövähennysten ohjauskeinona Päästölaskentamalli

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Kilpailuehdotus The Soma

Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotuksen yleiskuvaus Kilpailuehdotus koskee elinkaarikorttelin palveluasumiselle varattua osaa tonttia 3. Esitetyn suunnitteluratkaisun pääasiallinen tarkoitus on tarjota

Lisätiedot

Käytön ja tilasuunnittelun yhteisvaikutus energiatehokkuuteen. COMBI WP2 Arkkitehti, projektitutkija Taru Lindberg

Käytön ja tilasuunnittelun yhteisvaikutus energiatehokkuuteen. COMBI WP2 Arkkitehti, projektitutkija Taru Lindberg Käytön ja tilasuunnittelun yhteisvaikutus energiatehokkuuteen COMBI WP2 Arkkitehti, projektitutkija Taru Lindberg 26.1.2017 Esityksen sisältö Johdanto Tutkimusosion taustaa Tutkimusosion tavoitteet Aineisto

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan laadunohjaus:

Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Pekka Seppälä, Markku Hienonen, Aki Töyräs 8.10.2012 Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Rakennuksen E luvun laskenta Rakennuksen E luvun laskenta ja energiatehokkuus Mikä E luku? Mikä E luku? E luku l k on

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudistoimistorakennuksen energiatodistusesimerkki 1.4.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudistoimiston energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia pientaloille

Esimerkkilaskelmia pientaloille Rakennusten energia 2012 Esimerkkilaskelmia pientaloille E-lukuvaatimusten täyttyminen Taru Suomalainen ja Timo Kalema TTY / Konstruktiotekniikka Syyskuu 2011 1 Sisältö Alkusanat... 3 1 E lukutarkastelu...

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pientalo Mansikintie 7 Mansikintie Ristiina. Pientalo (Erilliset pientalot) Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. Pientalo Mansikintie 7 Mansikintie Ristiina. Pientalo (Erilliset pientalot) Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pientalo Mansikintie 7 Mansikintie 7 500 Ristiina Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 995 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Pientalo (Erilliset pientalot)

Lisätiedot

Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia

Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Painovoimainen ilmanvaihto ( luonnollinen ilmavaihto)

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella RIL Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä, kustannustehokas rakentaminen Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella Juha-Pekka Smolander Teknisen myynnin päällikkö 1 Sisältö 1. Energiamääräykset

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot