VANTAAN LÄHES NOLLAENERGIAPÄIVÄKOTIKONSEPTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN LÄHES NOLLAENERGIAPÄIVÄKOTIKONSEPTI"

Transkriptio

1 VANTAAN LÄHES NOLLAENERGIAPÄIVÄKOTIKONSEPTI raportti ver Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy Ab Case Consult Ltd Metropolia Ammattikorkeakoulu Climaconsult Finland Oy Projectus Team Oy Finnmap Consulting Oy

2 VANTAAN LÄHES NOLLAENERGIAPÄIVÄKOTIKONSEPTI raportti ver Kimmo Lylykangas Albert Andersson Eilif Bjørge Eero Juhonen Erkki Hakanen Jari Kiuru Kimmo Kuismanen Marita Kuismanen Seppo Mäki-Pollari Jyri Nieminen Juha Pentikäinen Juha Päätalo Markus Sipilä Piia Sormunen Hanna Stammeier Tämä energiatehokkaan päiväkodin ratkaisuja koskeva raportti on tehty Vantaan kaupungin toimeksiannosta vuonna Vantaan kaupunki ja raportin tekijät

3 TIIVISTELMÄ Vantaan kaupungin rahoittamassa hankkeessa tarkasteltiin päiväkodin toteuttamista lähes nollaenergiatalona. Hankkeessa laadittiin Leinelän 2. päiväkodin esisuunnitelma, josta tehtiin dynaaminen olosuhde- ja energiasimulaatio erilaisilla energiatehokkuustasoilla, hiilijalanjälkilaskelma kahdella eri runkomateriaalivaihtoehdolla, rakennevaihtoehtojen rakennusfysikaalisen toimivuuden arviointi sekä koko rakennuksen kestävyyden arviointi standardin ISO mukaisesti. Rakennuspaikan pienilmasto-olosuhteet analysoitiin. Lähes nollaenergiatalolla viitataan energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) asettamaan yleiseurooppalaiseen energiatehokkuustavoitteeseen. Suomalaista määritelmää ei ole vielä muodostettu. Tämän hankkeen laskentatulosten perusteella lähes nollaenergiapäiväkodilla voitaisiin Vantaan kaupungin hankkeissa perustellusti tarkoittaa päiväkotirakennusta, jonka E-luku on 50 % rakentamismääräysten esittämästä E-lukuvaatimuksesta (E=85). Vantaan kaupungin asettamista yleisistä tavoitteista yksi on teknisten järjestelmien huollettavuus ja yksinkertaisuus, jota noudattaen ensisijainen vaihtoehto Leinelän 2. päiväkodin energiaratkaisuksi on lämmöntuotto kaukolämmöstä ja aurinkosähköjärjestelmä (n. 72 m²:n). Aurinkosähköjärjestelmän mitoitusperusteena voi taloudellisen kannattavuuden perusteella pitää sitä, että koko tuotto voidaan käyttää rakennuksessa. Tämä toteutuu päiväkotirakennuksessa, kun järjestelmän huipputuotto kesälauantaina tai -sunnuntaina vastaa rakennuksen sähkökäytön pohjatehoa. Aurinkoenergian kannattavuudelle on oleellista se, että päiväkoti on käytössä myös kesällä. Aurinkosähköjärjestelmä ei käytännössä vaadi ylläpitoa, mutta hyvän vuosituoton varmistamiseksi paneelipinta on hyvä puhdistaa lumesta maaliskuun alussa, mikäli lumi ei muuten ole vielä sulanut. Maaliskuun laskennallinen sähköntuotto vastaa n. 10 %:a järjestelmän vuosituotosta. Lähtökohdat päiväkodin energiatehokkuudelle ja vähäpäästöisyydelle luodaan asemakaavoituksessa. Yksikerroksinen ratkaisu ei ole olennaisesti kaksikerroksista ratkaisua huonompi hiilijalanjälki- tai energiatehokkuusnäkökulmasta. Arkkitehtisuunnittelussa kompakti muoto on tärkeä energiatehokkuuden indikaattori, ja sitä voidaan nykyisiä käytäntöjä paremmin arvioida ns. painotetun muotokertoimen (A ulkovaippa / A ohjelma-ala ) avulla. Painotetulla muotokertoimella tarkoitetaan sitä, että ulkovaipan rakennusosien pinta-aloja painotetaan niiden lämmönläpäisykertoimia vastaavilla kertoimilla. Kun ulkovaipan pinta-alaa verrataan muotokerrointa laskettaessa ohjelma-alaan (ei suunnitteluratkaisun pinta-alaan kuten yleensä), tunnusluku huomioi myös tilankäytön tehokkuuden. Materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa elinkaaren hiilijalanjälkeen (tuotevaiheeseen) erityisesti yksikerroksisissa päiväkodeissa, jotka voidaan tehdä P3-paloluokkaan. P2-paloluokan päiväkodissa puu- ja betonirunkoisten vaihtoehtojen välinen ero elinkaaren (100 vuotta) hiilijalanjäljessä on erittäin pieni. Piharakentaminen (maaperän stabilointi) ja paalutus vaikuttavat merkittävästi hiilijalanjälkeen. Rakennusfysikaalista toimivuutta koskevien tarkastelujen mukaan nollaenergiaratkaisun ulkoseinissä ei ole homeriskiä, jos sadevesi ei pääse rakenteeseen. Puurakennevaihtoehtona tarkasteltiin clt-runkoista ratkaisua, jossa kantava rakenne on monikerroksinen massiivipuulevy. Massiivipuulevyrakenteessa höyrynsulku tulisi tehtyjen tarkastelujen mukaan sijoittaa massiivipuulevyn sisäpintaan. Erillinen ilmansulkukerros voi sijaita levyn ulkopinnassa. Homeriskien kannalta herkin rakenneosa on tuulensuojakipsilevy. Matalaenergia- ja lähes nollaenergiavaihtoehdoissa tuulensuojakipsilevyn päälle on suositeltavaa asentaa tuulensuojavilla. Puurunkoisessa ulkoseinärakenteessa tuuletusraon tulisi olla vähintään 32 mm. Kestävän rakentamisen ISO-standardin esittämiin kestävyyden arviointinäkökulmiin tulisi päiväkotihankkeissa lisätä pienilmasto. ISO-standardin mukainen arviointi varmistaa kestävyyden laaja-alaisen ja monipuolisen arvioinnin, ja sitä voidaan käyttää suunnittelun ohjauksen apuna. Standardi ei kuitenkaan osoita vertailutasoja, jotka ovat tarpeen suunnittelun ohjauksessa ja tavoitetasojen asettamisessa. Vertailutasojen asettaminen vaatii lisätutkimusta. 1

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 1 SISÄLTÖ ALKUSANAT JOHDANTO HANKKEEN TAVOITTEET TYÖRYHMÄ TARKASTELTAVA PÄIVÄKOTISUUNNITELMA LÄHTÖTIEDOT ARKKITEHTISUUNNITELMA TALOTEKNIIKKAKONSEPTI ENERGIATEHOKKUUS JA SISÄILMAN OLOSUHTEET TYÖMENETELMÄT UUSIUTUVA LÄHIENERGIA ENERGIATEHOKKUUSTARKASTELUT SISÄILMAN OLOSUHTEET HIILIJALANJÄLKI TYÖMENETELMÄT LÄHTÖTIEDOT JA OLETUKSET LASKENNAN TULOKSET HAVAINTOJA HIILIJALANJÄLKITARKASTELUSTA KESTÄVYYDEN ARVIOINTI TYÖMENETELMÄT ARVIOINTINÄKÖKULMAT PIENILMASTO RAKENTEIDEN TOIMIVUUS TYÖMENETELMÄT JULKISIVUN SATEENPITÄVYYS LÄMMÖNERISTETTYJEN ULKOSEINIEN TOIMIVUUS YHTEENVETO LÄHTEET PAINETUT LÄHTEET INTERNET-LÄHTEET MUUT LÄHTEET VALOKUVAT LIITTEET LIITE 1: Leinelän 2. päiväkodin tilaohjelma LIITE 2: Ehdotussuunnitelma, 2-kerroksinen vaihtoehto (a) ja 1-kerroksinen vaihtoehto (b) LIITE 3: Puu- ja betonirakenteisen päiväkodin rakennetyypit LIITE 4: Rakennusosien pinta-alatiedot LIITE 5: Leinelän II päiväkodin rakennuspaikan pienilmaston CASE-analyysi (a) ja tuulisimulaatio (b, c) LIITE 6: Aurinkosähköjärjestelmän tuotto ilman ympäristön varjostusta (a) ja rakennukset huomioiden (b) LIITE 7: Elinkaarikustannustarkastelu, yhteenveto 2

5 1. ALKUSANAT Vantaan kaupungin strategia velvoittaa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen ja erityisesti uudisrakentamisessa lähes nollaenergiakohteiden rakentamiseen. Valmisteilla olevat valtakunnalliset lähes nollanenergiamääräykset astuvat tiettävästi voimaan vuoden 2018 lopussa. Vantaan kaupungin Tilakeskuksessa päätettiin ennakoida mikä lähes nollaenergiarakentamisen tavoitetaso olisi ja miten siihen tulisi varautua. Lähes nollaenergiarakentamisen esimerkkikohteeksi valittiin Kehäradan varteen rakentuvaan Leinelän kaupunginosaan rakennettava toinen päiväkoti. Kehittämishanke on osahanke Etelä-Suomen aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamassa Innovatiivisuutta julkisiin investointeihin (IJI) hankkeessa. IJI-hankkeen tavoitteena oli luoda toiminta- ja sopimusmalleja, joiden avulla kunnat voivat helpommin hyödyntää innovaatioita hankinnoissaan ja tukea tätä kautta innovaatioiden kaupallistumista. Vantaan kaupunki määritteli lähes nollaenergiarakennuksen omista lähtökohdistaan: toimiva, arkkitehtonisesti ja teknisesti laadukas, kustannustehokas ja helposti yllä asetti kehittämishankkeen tavoitteeksi: monistettavan lähes nollaenergiapäiväkodin konseptin kehittäminen energiatehokkaan rakennuksen tavoitekokonaisuuden hallinta. Päiväkodin tavoitteenasettelua ja suunnitelmia arvioitiin kestävän rakentamisen ISO standardin avulla. kustannusten hallinta. Tavoitteena oli selvittää lähes nollaenergiarakentamisen kustannusvaikutus rakennushankkeisiin ja investointiohjelmaan. innovaatioiden mahdollistaminen hankkeiden eri vaiheissa. Kehittämistehtävään valittiin neuvottelumenettelyllä arkkitehti Kimmo Lylykankaan kokoama ja johtama monialainen konsulttiryhmä. Kehittämishankkeen tuloksena syntyi Vantaan kaupungin lähes nollaenergiapäiväkodin konsepti. Johtopäätöksenä todetaan: Erillinen kehittämishanke ennen rakennushankkeen käynnistämistä salli vaihtoehtojen tutkimisen ja loi mahdollisuuksia uusille näkökulmille; mikroilmastoanalyysi osoittautui olennaiseksi aurinkoenergian hyödyntämisen ja päiväkodin pihan käytettävyyden kannalta. Integroidun suunnittelun ja laskentaprosessin avulla (esi)suunnitelmaa on mahdollista kehittää kestävämpään ja kustannustehokkaampaan suuntaan. Jos ja kun tavoitellaan innovaatioita investointeihin, hankintatapa ratkaisee; neuvottelumenettely osoittautui käyttökelpoiseksi tavaksi hankkia kehittämishankkeeseen maan parasta osaamista. Kehittämishanke oli antoisa, nopea ja tehokas oppimisprosessi Vantaan kaupungin edustajille. Hankkeessa selvitettiin parhain mahdollisin menetelmin lähes nollaenergiarakentamisen tavoitetaso sekä siihen johtavat lukuisat ja konkreettiset valinnat. Kehittämishankkeella on valtakunnallista merkitystä, koska se viitoittaa suuntaa tulevalle lakisääteiselle lähes nollaenergiarakentamiselle. 3

6 Vantaalla Arja Lukin Kaupunginarkkitehti Merja Ryytty, Rakennuttaja-arkkitehti, hankkeen projektinvetäjä Marita Tamminen Projektipäällikkö, energia-asiat / kestävä rakentaminen 4

7 2. JOHDANTO 2.1 HANKKEEN TAVOITTEET Tässä raportissa esitetään Leinelän 2. päiväkodin esisuunnittelussa toteutetut laskennalliset tarkastelut sekä niistä tehdyt johtopäätökset. Raportti osoittaa perustellun ta energiatehokkuustavoitteen asettamiseen Vantaan päiväkotihankkeissa. Tämän raportin lisäksi hankkeessa on laadittu Leinelän 2. päiväkodin esisuunnitelma ja elinkaarikustannustarkastelu. Laskennalliset tarkastelut käsittävät päiväkodin energiatehokkuuden (yksi- ja kaksikerroksisen luonnoksen vertailu, valitun luonnoksen energiankulutuksen laskeminen eri energiatehokkuustasoilla) hiilijalanjäljen (elinkaaren hiilijalanjälki standardin EN15978 mukaisesti) sisäolosuhteet (kesäaikainen sisälämpötilojen hallinta ryhmähuoneissa) pienilmaston (tuulisuussimulaatio, CASE-menetelmän mukainen pienilmastoanalyysi johtopäätöksineen) uusiutuvan energian tuottopotentiaalin (aurinkosähköjärjestelmän tuotto) rakennusfysikaalisen toimivuuden (puu- ja betonirakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus). Lisäksi raportissa esitetään päiväkodin kestävyyden arvionti standardin ISO mukaisesti. Leinelän 2. päiväkoti on IJI- hankkeen (Innovatiivisuutta Julkisiin Investointeihin) Vantaan kaupungin osaprojektin pilottiprojekti. IJI-hankkeen kohteena olevilla organisaatioilla on tavoitteena vähentää energiankäyttöä ja sen päästöjä eri sektoreilla. IJI- hankkeen hakijana toimii Green Net Finland ry. Hanke saa rahoitusta Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Vantaan kaupungin tilakeskuksen tavoitteet IJI- projektissa ovat: 1) Nollaenergiapäiväkodin konseptin määritys ja teknologia, kustannusvaihtoehtojen selvittäminen 2) Kartoitus, mittaus ja monitoroinnin innovaatioiden hyväksikäyttö 3) Edellisten tulosten levittäminen nollaenergiapäiväkodin hankintaa varten Vantaan tilakeskukseen sekä hankintaorganisaatioon. 1 Edellä kuvatuista tavoitteista tämä raportti vastaa kohdan 1 esittämiä tavoitteita poislukien kustannusnäkökulma, jota tarkastellaan erillisessä elinkaarikustannuslaskelmassa. 1 Leinelän 2. päiväkoti. Tarveselvitys Vantaan kaupunki, maankäytön, rakentamisen ja ympäristötyön toimiala. Tilakeskus / Hankevalmistelu 2013,

8 2.2 TYÖRYHMÄ Kimmo Lylykangas, arkkitehti, projektiarkkitehti Kimmo Kuismanen, TkT, arkkitehti, pääsuunnittelija Jari Kiuru, arkkitehti, tietomallinnus ja määrälaskenta Juha Päätalo, arkkitehti, aurinkosähkön tuotto Markus Sipilä, ark.yo B. Arch, tietomallinnus Marita Kuismanen, suunnittelija, CASE-analyysi Eilif Bjørge, arkkitehti NAL, päiväkotikonsepti Eero Juhonen, arkkitehti-safa Jyri Nieminen, DI, energiaratkaisut ja sisäilmasto Albert Andersson, DI, tuulisuussimulaatio Erkki Hakanen, DI, sähkö- ja automaatiosuunnittelu Seppo Mäki-Pollari Juha Pentikäinen, DI, LVI-suunnittelu Piia Sormunen, osaamisaluepäällikkö, TkT energia-, olosuhde- ja hiilijalanjälkilaskenta Hanna Stammeier, DI energia-, olosuhde- ja hiilijalanjälkilaskenta Merja Ryytty, rakennuttaja-arkkitehti, hankesuunnittelun projektinvetäjä Arja Lukin, kaupunginarkkitehti Marita Tamminen, projektipäällikkö Katri Olli, rakenneinsinööri Per Andersson, LVI-insinööri Anne Valkeapää, suunnittelija / puhtauspalvelut Yrjö Jaakkola, sähköinsinööri Timo Sippola, LVI-insinööri Päivi Riehunkangas, suunnittelija Noora Ilola, ympäristökonsultti Mirja Toivonen Matti Nurmi, työsuojeluvaltuutettu Kari-Matti Sahala, kehityspäällikkö Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy Ab CASE consult Ltd Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy Ab CASE consult Ltd Ab CASE consult Ltd Ab CASE consult Ltd Ab CASE consult Ltd Finnmap consulting Oy Finnmap consulting Oy Projectus Team Oy Projectus Team Oy ClimaConsult Finland Oy Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Vantaan kaupunki, Tilakeskus/hankevalmistelu Vantaan kaupunki, Tilakeskus/hankevalmistelu Vantaan kaupunki, Tilakeskus/hankevalmistelu Vantaan kaupunki, Tilakeskus/hankevalmistelu Vantaan kaupunki, Tilakeskus/hankevalmistelu Vantaan kaupunki, Tilakeskus/hankevalmistelu Vantaan kaupunki, Tilakeskus/hankevalmistelu Vantaan kaupunki, Tilakeskus/rakennuttaminen Vantaan kaupunki, Sivistysviraston toimiala Vantaan kaupunki, Sivistysviraston toimiala Vantaan kaupunki, Varhaiskasvatuspalvelut Vantaan kaupunki, Henkilöstökeskus Green Net Finland ry 6

9 3. TARKASTELTAVA PÄIVÄKOTISUUNNITELMA 3.1 LÄHTÖTIEDOT Leinelän 2. päiväkoti on kuusiryhmäinen ja se tarjoaa n. 110 hoitopaikkaa. Leinelä 2. päiväkoti on Vantaan taloussuunnitelmassa ajoitettu valmistuvaksi vuonna Valmistumisvuosi tarkentuu seuraavan väestöennusteen yhteydessä. RAKENNUSPAIKKA Leinelän 2. päiväkoti rakennetaan Vantaan kaupunkiin kortteliin tontille 1, jonka rakennusoikeus on 1500 kem². Rakennuspaikan osoite on Leinelänkaari 10, Vantaa. Päiväkodin viereen toteutetaan lähistöllä sijaitsevien asuinkerrostalojen yhteinen asukastupa (n. 300 kem²). Asukastupaan sijoittuu kokous-, kerho-, liikunta sekä keittiö- ja wc-tiloja Päiväkodin ja asukastuvan tilat suunnitellaan niin, että niiden yhteiskäyttö on mahdollista. Voimassa oleva asemakaava sallii päiväkodin rakentamisen kahteen kerrokseen. Asemakaavan mukaan tontin arkkitehtuurin tulee poiketa ympäröivän asuinrakentamisen vähäeleisestä arkkitehtuurista esim. voimakkaamman värityksen ja kattomuotojen avulla. Rakennusten katujulkisivujen pääasiallinen materiaali on oltava rappaus. Päiväkodin ja asukastuparakennuksen tilojen ulkokuoren ääneneristävyyden lento- ja liikennemelua vastaan on oltava vähintään 28 db. Päiväkodin leikkipiha aidataan suoja-aidalla. Rakennukselle on osoitettu kaksi tieliittymää. Autopaikkatarve määritellään rakennusluvan yhteydessä. Päiväkodin tontti on toimintaansa nähden ahdas, ja siksi huoltoliikenteen ja saattopaikkojen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. 2 Kuva 1. Leinelän 2. päiväkodin tontti. 2 Leinelän 2. päiväkoti. Tarveselvitys Vantaan kaupunki, maankäytön, rakentamisen ja ympäristötyön toimiala. Tilakeskus / Hankevalmistelu 2013,

10 Kuva 2. Leinelän 2. päiväkodin tontin asemakaava. TILAOHJELMA Esisuunnittelun ehdotussuunnitelmassa on noudatettu Vantaan kaupungin tarveselvityksen tilaohjelmaa, joka on raportin liitteessä ARKKITEHTISUUNNITELMA YKSI- VAI KAKSIKERROKSINEN? Leinelän 2. päiväkodin tonttin on kaavoitettu kaksikerroksiselle rakennukselle. Kaksikerroksista ratkaisua pidetään yleensä parempana lähtökohtana energiatehokkuudelle kuin yksikerroksista ratkaisua. Toisaalta päiväkodin rakentaminen kahteen kerrokseen on toiminnallisesti ongelmallisempaa. Esisuunnittelussa tontille laadittiin kaksi vaihtoehtoista luonnossuunnitelmaa: yksi- ja kaksikerroksinen. Luonnossuunnitelmat on esitetty liitteissä 2a (2-kerroksinen) ja 2b (yksikerroksinen). Vaihtoehtojen energiatehokkuutta vertailtiin laskemalla niiden energiankulutus dynaamisella energiasimulaatioohjelmalla. Vaihtoehtoiset luonnossuunnitelmat laadittiin tietomalleina, joita käytettiin olosuhde- ja energiasimulaatioon ja määrälaskentaan. Energialaskentaan käytettiin dynaamista Progmanin Comfort&Energy (Riuska)-laskentaohjelmaa. Energia-asiantuntija tarkasteli rakennusmassojen ja aukotusten vaikutusta rakennuksen energiatehokkuuteen. Taulukossa 1 on esitetty arkkitehtisuunnitelmien tiedot. 8

11 Taulukko 1. Arkkitehtiratkaisut. Vaihtoehtoiset arkkitehtisuunnitelmat Rakennuksen Ikkuna-ala pinta-ala [m2] [m 2 ] 1306,6 26% JULKISIVUALASTA IKKUNAA, 11 % LATTIA-ALASTA = 150 M2 I-kerroksinen ratkaisu 1316,1 24% JULKISIVUALASTA IKKUNAA, 17 % LATTIA-ALASTA = 224 M2 II-kerroksinen ratkaisu Energialaskenta tehtiin RakMk D3:n esittämillä lähtötiedoilla rakennuksen standardoidulla käytöllä. Tulokset on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Rakennusmassojen energiankulutus. Tulokset osoittivat, että arkkitehtiratkaisujen erot energiatehokkuusnäkökulmasta olivat hyvin pienet. Erot syntyivät lämmitysenergiantarpeessa. Taulukossa 2 on analysoitu rakenteiden pinta-aloja arkkitehtiratkaisuissa. 9

12 Taulukko 2. Arkkitehtiratkaisujen pinta-alavertailu. + kuvaa enemmän kuin vertailtavaa vaihtoehtoon verrattuna ja - vähemmän vertailtavaan vaihtoehtoon verrattuna. Yksikerroksinen A Kaksikerroksinen B U-arvo [W/m 2 K] Kattopinta-ala + - 0,09 Seinäpinta-ala - + 0,17 Ikkunapinta-ala - + 1,0 Alapohja + - 0,16 Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että kerroslukua enemmän rakennuksen lämmitysenergiantarpeeseen vaikuttaa eri rakenneosien pinta-alat ja niiden lämmönläpäisykertoimet. PAINOTETTU MUOTOKERROIN SUUNNITTELUN APUVÄLINEENÄ Suurin osa tavanomaisen päiväkodin energiankulutuksesta johtuu tilojen lämmityksestä. Energiatehokkaan päiväkodin suunnittelussa pyritään yleensä kompaktiin muotoon, jolla myötävaikutetaan olennaisesti siihen että tilojen lämmitysenergiantarve muodostuu pieneksi. Suuren rakennuksen muodon kompaktiutta on usein vaikeaa arvioida luonnossuunnitteluvaiheessa, jossa kuitenkin voitaisiin olennaisesti vaikuttaa siihen. Suunnittelun varhaisessa vaiheessa tehdyillä valinnoilla on suuri merkitys energiatehokkuudelle, mutta energialaskentaa ei yleensä voida tehdä ennenkuin rakennuksesta ja sen teknisistä järjestelmistä voidaan esittää riittävät oletusarvot. Tämän vuoksi luonnossuunnittelua on pyritty ohjaamaan ja luonnossuunnitelman energiatehokkuutta arvioimaan ns. muotokertoimen avulla. Keski-Eurooppalaisessa passiivitalorakentamisessa käytetään muotokerrointa A/V, jossa ulkovaipan pintaala suhteutetaan rakennuksen lämmitettävään tilavuuteen. Pohjoismaissa puolestaan on käytetty muotokerrointa A/A, jossa ulkovaipan ala suhteutetaan lattiapinta-alaan. Muotokertoimen käyttötarkoitus on ohjata arkkitehtisuunnittelua ratkaisuun, ulkovaipan pinta-ala on muut suunnittelun lähtökohdat huomioiden mahdollisimman pieni. Pohjoismaista muotokertoimen määrittelytapaa voidaan pitää toimivampana kuin keskieurooppalaista, sillä tunnusluku A/A ohjaa pitämään myös huonekorkeuden kohtuullisena. 3 Tämäkin tunnusluku on usein harhaanjohtava, sillä siinä ei huomioida eri rakennusosien erilaista lämmönläpäisykerrointa. Käsitys kaksikerroksisen rakennuksen paremmasta energiatehokkuudesta yksikerroksiseen rakennukseen nähden lienee ainakin osittain peräisin juuri muotokerrointarkasteluista, jotka ovat näiltä osin hieman harhaanjohtavia. Rakentamismääräysten asettamien vaatimusten johdosta yläpohjan lämmöneristävyys on käytännössä selvästi ulkoseiniä ja alapohjaa parempi. Ikkunat ja ovet heikentävät olennaisesti ulkoseinien keskimääräistä lämmöneristävyyttä. Rakennusosilla on siis erilainen painoarvoa ulkovaipan lämpöhäviöitä ajatellen. 3 Lylykangas

13 Luonnossuunnitelmaa voidaan nykyisiä käytäntöjä paremmin arvioida ns. painotetun muotokertoimen (Aulkovaippa / Aohjelma-ala) avulla. Painotetulla muotokertoimella tarkoitetaan sitä, että ulkovaipan rakennusosien pinta-aloja painotetaan niiden lämmönläpäisykertoimia vastaavilla kertoimilla. Koska ulkoseinien keskimääräiseen lämmönläpäisykertoimeen vaikuttaa ikkunoiden ja ovien määrä, tunnusluku kattaa myös aukotuksen vaikutuksen. Kun ulkovaipan pinta-alaa verrataan muotokerrointa laskettaessa ohjelma-alaan (ei suunnitteluratkaisun pinta-alaan kuten yleensä), tunnusluku huomioi myös tilankäytön tehokkuuden. Luonnossuunnitteluvaiheen ohjauksessa painotettu muotokerroin on tunnusluku joka on helposti laskettavissa ainoastaan arkkitehtisuunnitelmista ilman energialaskijaa tai energialaskentaohjelman käyttöä. Se on myös tilojen lämmitystarpeen indikaattorina nykyisin käytettäviä muotokertoimia luotettavampi ja kokonaisvaltaisempi tunnusluku. Talotekniikkaratkaisujen, rakennuksen suuntauksen ja ilmanpitävyyden vaikutus ei luonnollisestikaan ilmene tässä tunnusluvussa. rakennusosaalat paino- painotettu 2-krs versio kerroin ala YP 722 0,09 65 US , ikk+ovi 253 1,0 253 AP 722 0, yht. 606,2 hyötyala tilaohjelmassa 989 painotettu muotokerroin 0,61 Taulukko 3. Kaksikerroksisen vaihtoehdon painotettu muotokerroin. TARKASTELTAVA ARKKITEHTISUUNNITELMA Vertailun jälkeen tarkasteltavaksi valittiin kaksikerroksinen vaihtoehto, jonka luonnossuunnitelmat on esitetty liitteessä 2a ja havainnekuvia kuvissa 4 6. Kaksikerroksisen vaihtoehdon valintaa perusteltiin sillä, että Vantaan päiväkodit sijoittuvat kaupunkirakenteeseen ja ovat yhä useammin kaksikerroksisia. Näin ollen kaksikerroksinen vaihtoehto edustaa tapausta, jonka oletetaan tulevaisuudessa olevan tyypillisempi päiväkotiratkaisu Vantaalla. Päiväkoti on 2-kerroksinen L-kirjaimen muotoinen rakennus, joka erottaa leikki- ja oleskelupihan tonttia sivuavista kaduista. Piha-alue rajautuu toisella puolella Kukkukallion puistoon. Päiväkodin saattoliikenne ja autopaikat sijoittuvat rakennuksen pohjoispuolelle. Keittiön huoltoliikenne ohjataan rakennuksen länsisivulle siten, ettei se risteä saattoliikenteen tai jalankulkijoiden reitin kanssa. Rakennusmassa on jäsennelty sisäkkäisten laatikoitten tapaan madaltumaan portaittain leikkipiha-aluetta kohti. Rakennuksen sijoittelulla ja istutuksilla tuetaan suotuisan pienilmaston muodostumista leikkipihalle. Päiväkodissa on 6 pareittain sijoiteltua kotialuetta. Käytävät levenevät yhteistiloja kohti kuljettaessa käyttäjämäärän lisääntyessä. Henkilökunnan sosiaalitilat, keittiö, toimistot, tekniset tilat ja väestönsuoja sijaitsevat pohjoiseen suuntautuvan siiven maantasokerroksessa. Päiväkodin yhteistilat, porras ja hissi pidetään lukittuina ja sisäänkäynti voidaan järjestää kulkematta leikkipihan läpi. 11

14 Yläkerran kotialueille kuljetaan puolilämpimän porrastilan kautta. Portaat mitoitetaan lapsen mittoihin sopiviksi ja suunnitellaan pintamateriaaleiltaan turvallisiksi. Erityistä huomiota kiinnitetään lumen kulkeutumiseen talviaikana. Puolilämmin porrastila toimii lasikuistin kaltaisena tilana, joka vähentää ovien käytöstä aiheutuvaa vetoa ja lämmitysenergiankulutusta. Portaan pihalle suuntautuva julkisivu on verhottu läpinäkyvällä polykarbonaatikennolevyllä. Itä-länsi-suuntaisen siiven katolla on kattolyhty, joka toimii aurinkopaneelien alustana. Kattolyhtyyn voidaan rakentaa päiväkodin salia ja ryhmätiloja valaisevia yläikkunoita. Suunnitteluratkaisun pinta-ala- ja tilavuustiedot ovat: Tilavuus (lämmitettävä sisätila) yht m³ Nettolattia-ala yht m² Bruttoala (US 400 mm) Hyötyala (huonetilaohjelma ) yht brm² yht. 989 hyöty-m² Bruttoa-alan ja hyötyalan suhde: 1,46. Kuvat 4-6. Havainnekuvia suunnitteluratkaisusta. Näkymä Kukkokallion puiston suunnalta (kuva 4), näkymä kadun puolelta (kuva 5) ja pihajulkisivunäkymä ilta-aikaan (kuva 6). 12

15 13

16 3.3 TALOTEKNIIKKAKONSEPTI Talotekniikkakonsepteja määriteltäessä on järjestelmät jaoteltu perinteisen LVIA-säännön mukaisesti neljään järjestelmään: lämmitys, vesi ja viemäri, ilmanvaihto sekä rakennusautomaatio. Järjestelmien ominaisuudet vaihtelevat, tarkasteltavasta vaihtoehdosta riippuen, perinteisestä hyvää rakennustapaa edustavasta järjestelmästä erittäin energiatehokkaaseen järjestelmään. LVIA-järjestelmien energiatehokkuuden parantaminen lisää tekniikan ja automaation määrää rakennuksessa. Tekniikan lisääminen tuo mukanaan myös haasteen kyseisten järjestelmien oikealle käytölle ja ylläpidolle. Vaihtoehtoja ja niiden sisältämää tekniikka suunniteltaessa on kuitenkin pyritty huomioimaan käytöstä saatuja palautteita eri tekniikoiden toimivuudesta ja suunniteltu sellaisia ratkaisuja, jotka energiatehokkuuden ohella olisivat myös mahdollisimman toimintavarmoja ja helposti ylläpidettäviä. ILMANVAIHTO KONEELLINEN VAI PAINOVOIMAINEN? Ilmanvaihdon pääperiaatteita ovat vedottomuus, äänettömyys ja energiatehokkuus. PASSIIVINEN ILMANVAIHTO Kiinnostus painovoimaista ilmanvaihtoa tai paremminkin passiivista ilmanvaihtoa kohtaan on kasvanut viime vuosina. Passiivisen ja painovoimaisen ilmanvaihdon erona on, että passiivisessa ilmanvaihdossa käytetään puhaltimia apuna silloin, kuin painovoimainen ilmanvaihto ei enää olosuhteiden vuoksi ole riittävä. Passiivisesta ilmanvaihdosta voidaan käyttää myös nimitystä hybridi-ilmanvaihto. Passiivista ilmanvaihtoa on perusteltu ekologisilla arvoilla sekä sillä, että monimutkaiset koneellisen järjestelmät eivät aina toimi tarkoitetulla tavalla. Suomessa passiivista ilmanvaihtojärjestelmää on uudisrakennuksissa käytetty hyvin harvoin. Tähän hankkeeseen liittyen paras referenssikohde lienee Espoossa sijaitseva Ruusutorpan koulun A-siipi, joka on toteutettu puhallinavusteisena painovoimaisena järjestelmässä ja joka on myös päiväkotikäytössä. Keskieuroopassa passiivinen ilmanvaihto on selvästi yleisempi, ja sitä on käytetty jopa korkeatasoisissa toimistorakennuksissa. Myös Ruotsissa on käytetty jonkin verran passiivista ilmanvaihtoa mm. koulurakennuksissa. Rakennuksista, joissa on passiivinen ilmanvaihto, ei ole juurikaan olemassa mitattua dataa siitä, kuinka hyvin kyseinen järjestelmä on toiminut. Tehdyt tutkimukset ovat pääasiassa olleet kyselytutkimuksia. Näiden tutkimusten mukaan järjestelmien toiminnassa ei kuitenkaan ole havaittu enempää sisäilmaongelmia perinteisiin järjestelmiin verrattuna. Passiivisen ilmanvaihdon suunnittelu on vaativaa, ja edellyttää koko suunnitteluryhmältä erityisosaamista. LVI-suunnittelun ohella erityisesti tilasuunnittelu ja rakennuksen massoittelu on haastavaa. Rakennuspaikalla mikroilmastoineen on myös merkittävä vaikutus passiivisen ilmanvaihdon onnistumiselle. Painekertoimien tunteminen vähintään ilmanotto- ja jäteilma-aukkojen luona on onnistuneen ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelun lähtökohta. Painekertoimet ovat aina tapauskohtaisia ja niihin vaikuttavat mm. rakennuksen ja ympäristön muodot. Tuulianalyyseillä ja vastaavilla laskelmilla saadaan hyviä olettamia näistä kertoimista, mutta ainoastaan pienoismallikoe tuulitunnelissa antaa täsmällisempiä arvoja. Esimerkiksi Ruusutorpan koulun A-siiven osalta suoritettiin pienoismallilla tuulitunnelikokeet. Päiväkotirakennus soveltuu käyttöaikojensa vuoksi kohtuullisen hyvin pasiiviseen ilmanvaihtoon, olettaen, että rakennus ei ole kesäaikana käytössä. Kesäaikanahan teminen voima on pienimmillään ja voi jopa kääntyä negatiiviseksi, eli järjestelmää joudutaan tällöin pitkälti käyttäämään puhallinavusteisena. 14

17 Kuormituksen puolesta päiväkoti ei ole paras mahdollinen valinta, koska henkilömäärät ovat suuret ja sitä kautta tarvittavat ilmavirrat myös isoja. Huonetilojen ilmatilavuutta kasvattamalla voidaan vähentää painovoimaisen ilmanvaihdon pienemmän ilmavirran heikentävää vaikutusta sisäilmaolosuhteisiin. Ilmatilavuuden kasvattaminen tosin nostaa rakennus- ja energiakustannuksia. Pasiivisen ilmanvaihdon yksi haaste on lämmöntalteenoton rakentaminen. Vaikka lämmöntalteenottoon on olemassa ratkaisuja, ei niitä voida pitää riittävän tehokkaina ja yksinkertaisena valittaessa näinkin yleispätevääkin konseptia. Oman problematiikkansa muodostaa lisäksi tuloilman suodatus, joka jouduttaan matalan painetason vuoksi toteuttamaan nk. sähkösuodattimilla. Kyseinen suodatustekniikka on olemassa ja ollut jo käytössäkin mm. Ruusutorpan päiväkodissa, mutta sitä ei ole vielä täysin riittävästi tuotteistettu. Leinelän konseptia suunniteltaessa pääpaino järjestemiä valinnassa on ollut, että käytetään testattua ja hyväksi havaittua tekniikkaa. Lisäksi järjestelmien tulee olla kustannustehokkaasti toteutettavissa sekä riittävän helposti kilpailutettavissa. Nämä seikat huomioiden sekä ymmärtämällä kuinka haastava suunniteltava pasiivinen ilmanvaihtojärjestelmä on, työryhmä katsoi, että painovoimainen ilmanvaihto ei, ainakaan vielä tällä hetkellä, ole osa energiatehokasta päiväkotikonseptia. LVIA-järjestelmien energiatehokkuuden parantaminen lisää tekniikan ja automaation määrää rakennuksessa. Tekniikan lisääminen tuo mukanaan myös haasteen kyseisten järjestelmien oikealle käytölle ja ylläpidolle. Vaihtoehtoja ja niiden sisältämää tekniikka suunniteltaessa on kuitenkin pyritty huomioimaan käytöstä saatuja palautteita eri tekniikoiden toimivuudesta ja suunniteltu sellaisia ratkaisuja, jotka energiatehokkuuden ohella olisivat myös mahdollisimman toimintavarmoja ja helposti ylläpidettäviä. KONEELLINEN ILMANVAIHTO Ilmanvaihdossa noudatetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman D2 mukaisia arvoja, poikkeuksena ryhmähuoneet, joiden ilmavirta on 3 l/s,m 2 (D2:n mukainen ilmavirta on 2,5 l/s,m 2 ). Ilmanvaihdon vaikutusalueissa eli konejaossa on pyritty käyttötavan mukaista konejakoa. Eli hygienia ja käyttöajat huomioiden tilat on jaettu ryhmiin, joita eri ilmanvaihtokoneet palvelevat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ryhmähuoneet, aulatilat ja sali on liitetty samaan ilmanvaihtokoneeseen, wc,-siivous- ja muut sosiaalitilat omaan ilmanvaihtokoneeseen ja keittiötä ja ruokasalia varten on vieä oma ilmanvaihtokone. Ilmanvaihtolaitoksen sähkön kulutus muodostaa yhden merkittävän osan koko rakennuksen sähkön kulutuksesta. Energian primäärikertoimet (sähköllä 1,7) myös rohkaisevat säästämään puhaltimien sähköenergiaa. Ilmanvaihtolaitoksen sähkötehokkuutta kuvataan ominaisähkötehon eli nk. SFP-luvun avulla. Luku ilmoittaa kuinka paljon sähkötehoa (kw) tarvitaan yhden ilmakuutiometrin (m 3 /s) liikuttamiseen. Pienempi arvo on sähkön kulutuksen kannalta parempi. SFP-luvun pienentäminen tarkoittaa käytännössä isompikokoisia ilmanvaihtokoneita ja väljempää kanavointia, mitkä kasvattavat investointikustannuksia. Voimassa olevan määräyksen (RakMk D3) mukaisesti SFP-luvun tulee olla maksimissaan 2,0 kw/(m 3 /s). Arvoa kiristettiin vuonna 2012, aikaisemmin maksimiarvo oli 2,5 kw/(m 3 /s). Energiasäästö mielessä tämä tarkoittaa, mitä pienempi SFP-luku sitä parempi. SFP-luvun pienentämisessä tulee kuitenkin ottaa huomioon energian säästön lisäksi investoinnit ja järjestelmän toiminnallisuus. Edellä mainitut kohdat huomioiden SFP-luku optimaalinen arvo voisi olla välillä 1,3-1,5 kw/(m 3 /s), tarkennettuna vielä siten, että vakioilmavirralla toimivien ilmanvaihtokoneiden osalta arvo olisi lähempänä 1,3 ja koneissa, jotka 15

Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti

Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti 09.06.2014 Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti Arja Lukin Kaupunginarkkitehti Vantaan kaupunki Tilakeskus Miksi lähes nollaenergiapilotti? Strategia velvoittaa:

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

1 (3) LLo / EAR. Selvitys. 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT

1 (3) LLo / EAR. Selvitys. 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT 1 (3) LLo / EAR Selvitys 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tässä aineistossa on seuraavat osuudet: 1. Tekniikkakuvaukset koulujen ja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset 15.9.2014 Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa, A Tyni 1 Ohjeet tämän aineiston lukijalle: Tässä materiaalissa käytetään käsitteitä

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo 11.6.2014 (osa materiaalista esitetty työpajassa 5.6.2014) Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa 1 E-lukulaskenta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo 11.6.2014 / 8.9.2014 (alkuperäistä esitystä päivitetty punaisella merkityin osin) Granlund Oy / E Reinikainen,

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen tilannekatsaus 18.09.2014

FInZEB-hankkeen tilannekatsaus 18.09.2014 FInZEB-hankkeen tilannekatsaus 18.09.2014 Erja Reinikainen Työpaja 3 1 Tilanne 18.09.2014 Laskentatarkasteluja täydennetty ja jatkuvat Kustannustarkastelut: rakennus- ja talotekniikka Kustannusoptimaalisen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka Keskussairaalankuja 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740--8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 980 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Annikinkatu 9 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--44- Rakennuksen valmistumisvuosi: 979 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Huutokallio Heikinpohjantie 0 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--9-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin Seminaariaineisto 5.2.2015 Granlund Oy Anni Tyni, Lassi Loisa, Erja Reinikainen Rakennusteollisuus RT ry Talotekniikkateollisuus ry Ympäristöministeriö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Vienankatu 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984/00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin Loppuraportin Liite 1 31.03.2015 Granlund Oy Anni Tyni, Lassi Loisa, Erja Reinikainen Rakennusteollisuus RT ry Talotekniikkateollisuus ry

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi FInZEB-TARKASTELUT: SUURI KERROSTALO Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi Tekniikkakuvaus Energialaskennan tulokset Tilaluettelo Tiedot iv-koneista Lämpöhäviötuloste Vaipan

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100 ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Kimpikuja 3 80220 Joensuu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 204 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Silva, talo A Aholahdentie 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 996 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: A B C

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU 2020-LUVUN PUUTALO HAASTEET 2020: ENERGIAN SÄÄSTÖ KAIKKI UUDISRAKENNUKSET LÄHES NOLLAENERGIATALOJA (E

Lisätiedot

Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT

Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Esityksen sisältö Tausta & tavoitteet Rakennukset Ilmalämpöpumput Laskentatyökalu

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

3 talo Mannerheimintie 105 ELINKAARINÄKÖKULMIA. 26.2.2008 Ilkka Alv oittu ja Kimmo Liljeström

3 talo Mannerheimintie 105 ELINKAARINÄKÖKULMIA. 26.2.2008 Ilkka Alv oittu ja Kimmo Liljeström 3 talo Mannerheimintie 105 ELINKAARINÄKÖKULMIA Esityksen sisältö NCC 3-talon laskennallinen energiatehokkuus NCC 3-talon mitattu energiankulutus ja siitä arvioitu energiatehokkuus Vaihtoehtoisten ratkaisujen

Lisätiedot

Optiplan Oy RIIHENMÄEN ALAKOULU ENERGIATARKASTELU. Tampere Åkerlundinkatu 11 C PL 431, 33101 Tampere

Optiplan Oy RIIHENMÄEN ALAKOULU ENERGIATARKASTELU. Tampere Åkerlundinkatu 11 C PL 431, 33101 Tampere RIIHENMÄEN ALAKOULU ENERGIATARKASTELU Optiplan Oy Y-tunnus 07757- www.optiplan.fi Puh. 00 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 05 PL 48, 008 Helsinki Turku Helsinginkatu 5 PL 4, 00 Turku Tampere Åkerlundinkatu

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

ENERGIARATKAISUT JA LÄHESNOLLAENERGIARAKENNUKSET Alustavat selvitykset

ENERGIARATKAISUT JA LÄHESNOLLAENERGIARAKENNUKSET Alustavat selvitykset Plusenergiaklinikka 30.10.2013 ENERGIARATKAISUT JA LÄHESNOLLAENERGIARAKENNUKSET Alustavat selvitykset Ulla Soitinaho Helsingin kaupunki HKR-Rakennuttaja Lähtökohdat Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoitteet ja rakennuksia koskevat

Lisätiedot