LAUANTAI VIIKKO 44 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU. Kyläläiset ja suviseurajärjestäjät kohtasivat Yppärin koululla

Transkriptio

1 P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI VIIKKO 44 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Kyläläiset ja suviseurajärjestäjät kohtasivat Yppärin koululla Paikalle oli saapunut myös pieniä kyläaktiiveja vanhempineen. SAARA HOLAPPA Liikuntasalillinen väkeä tuli Yppärin koululle kuulemaan suviseurojen järjestelyistä. Aktiivinen yleisö esitti runsaasti kysymyksiä, joihin oli vastaamassa kenttä-, liikenne-, turvallisuus- ja majoitustoimikunnan päävastuuhenkilöt. Aihe oli monen elämää koskettava: rakentuuhan ensi kesä-heinäkuun vaihteessa viikon ajaksi usean yppäriläisen kotipihan ympärille iso suviseurakaupunki. 250 päivää suviseuroihin Kylä elää tapahtumista, aktiivisista ihmisistä, mietti huoltoosaston puheenjohtaja Keijo Pylväs tilaisuuden aloituspuheenvuorossaan. Suviseurat kokoaa ihmistä tapahtumaan, jota on järjestetty yli sadan vuoden ajan. Järjestäjänä on SRK, mutta käytännön toimista vastaa suviseuroja alueelleen toivoneiden rauhanyhdistysten joukko jäsenineen. Tapahtuma pidetään vuosittain eri puolella Suomea. Vuoden 2014 suviseurojen pääjärjestäjänä on Oulainen yhdessä 13 lähialueen rauhanyhdistyksen kanssa. Kyseessä on eräänlainen 100-vuotisjuhla, koska vuonna 1914 pidettiin Oulaisissa suviseuroja edeltäneet suuret seurat. Suviseurojen käyttöön hyvin soveltuva alue löytyi Yppäristä: salaojitetut pellot muodostavat riittävän yhtenäisen alueen, ja maaperä on hiekkapohjaisena vettä läpäisevää. Vaikka suviseuroihin oli kyläillasta vielä 250 päivää, paljon näkymätöntä ja osin näkyvääkin työtä on tehty. Seurat pyritään järjestämään niin, että kylä on toimiva huolimatta isosta tapahtumasta, kertoi päätoimikunnan varapuheenjohtaja Eero Pisilä. Talkoisiin kaikki tervetulleita Suviseura-alueelle rakennetaan sellaiset palvelut, ettei seuravieraiden välttämättä tarvitse käydä alueen ulkopuolella asioimassa lainkaan. Tämä on tarpeen, jotta suurelta autoliikenteeltä ja ruuhkilta seurojen aikana vältytään. Alueelle on suunniteltu toteutettavaksi muun muassa ravintola, myymälä, ensiapu, apteekki, pankki ja suihkut. Palvelut kootaan pääasiassa kentän keskelle: laidoille varataan runsaasti majoitustilaa asuntovaunuja ja autoja sekä telttoja varten. Talkoot aloitetaan huhtitoukokuun paikkeilla. Päivä- ja iltatalkoisiin ovat kaikki tervetulleita. Saa tulla vaikka vain katselemaan ja kiertelemään, toivoi kenttätoimikunnan päävastuussa oleva Matti Yrjänä. Ruuhkia pyritään minimoimaan Seuroihin tullaan ympäri Suomea noin ajoneuvolla. Liikennejärjestelyihin on siis ollut syytä kiinnittää erityistä huomiota. On suunniteltu, että alueelle saapuvat ohjataan kolmea eri reittiä pelloille. Mehtäkyläntie pyritään pitämään mahdollisimman vähän liikennöitynä, jotta alueella asuvat, huoltoliikenne ja pelastusviranomaiset pääsevät liikkumaan sujuvasti. Liikenneasiat mietityttivät kuulijoita. Vaikka aamuseitsemältä töihin lähtevät pääsevät liikkumaan todennäköisesti aikataulussaan, tietävät järjestäjät aiempien kokemusten perusteella, että ruuhkia tulee jonkin verran muodostumaan erityisesti tulo- ja poislähtövaiheessa. Tämä ei ole iäisyysasia, vaan kestää vain viikon, suhteutti päätoimikunnan puheenjohtaja Markku Veteläinen hymyillen. Lakipykälät turvallisuuden takana Ison tapahtuman turvallisuuden ja järjestyksenpidon takana on useita lakipykäliä, joita on noudatettava. Suviseurojen hätä- ja turvallisuuspäivystäjätalkoolaiset ovat eri puolelta Suomea seuroihin tulleita ammattilaisia. Talkoissa ylipäätään on noudatettava lainmukaisia määräyksiä. Niinpä huomioliivejä, kypäriä ja turvahanskoja on käytettävä töissä, joissa laki niitä edellyttää. Turvallisuudesta päävastuussa oleva Asko Myllymäki sai vastattavakseen kysymyksen, onko seura-alueen läheisyydessä laiduntavat lehmät tiedostettu turvallisuussuunnitelmissa. Meidän tehtävä on suojella alueella asuvien omaisuutta, ja vakuutukset on otettu mahdollisien vahinkojen osalta, kertoi Myllymäki. Elinkeinoaan pitää jokaisen saada harjoittaa suviseurojenkin aikana. Majoitustilaa tarvitaan Illan loppupuolella puheenvuoro oli majoitusasioista vastaavalla Heikki Vänttilällä. Hänen mukaansa suurin osa seuravieraista majoittuu alueella, mutta ulkopuolisiakin majoituskohteita tarvitaan. Kouluja, leirikeskuksia ja esimerkiksi mo- telleja pyritään saamaan vuokralle, mutta yksityiskohteita, kuten mökkejä, taloja ja huoneita tarvitaan myös. Tammikuussa avataan suviseurat.fi-nettisivusto, joka toimii muun muassa majoitusmyynnin välityskanavana. Sivustolle pystyy tällöin laittamaan itse ilmoituksen vuokrattavasta kohteesta, mutta majoitustilaa voi tarjota myös puhelimitse, jolloin suviseuraorganisaatio huolehtii ilmoituksen julkaisemisesta. Kansa sai kysyä Kyläiltaan saapuneet olivat ilmeisen tyytyväisiä. Tästä kertoi spontaani palaute, joka yleisöstä annettiin kesken tilaisuuden: Täällä saa kansa kysyä ja puhua. Päätoimikunnan puheenjohtaja Markku Veteläinen muistuttikin loppupuheenvuorossaan, että suviseurat ovat avoinna kaikille. Suviseurat järjestetään, jotta KAI JUVILA, PASTORI, PYHÄJOEN SEURAKUNTA Murheelliset saavat lohdutuksen Emme voi ostaa emmekä ansaita aikaa. Jumalan tahdosta aikamme alkoi, Jumalan tahdosta se myös aikanaan loppuu. Miten käytämme aikamme? Kumpa osaisimmekin elää täydesti se aika, joka meille on annettu! Pyhäinpäivän iltana muistamme kuolleita läheisiämme ja rakkaitamme sytyttämällä heille Pyhäjoen kirkossa kynttilän. Pyhäinpäivä muistuttaa meitä armon ajasta ja elämän lahjan antajasta. Pyhäinpäivän evankeliumissa Jeesus opettaa, ettei meidän ei tule olla välinpitämättömiä seuravieraat pääsevät kuulemaan seurapuheita, laulamaan Siionin lauluja ja virsiä sekä tapaamaan ystäviään ja sukulaisiaan eri puolelta Suomea. Ohjelmassa on lisäksi ehtoollistilaisuus, nuorille suunnattu alustuspuheenvuoro, jumalanpalveluksia suviseura-alueen lisäksi lähialueiden kirkoissa, SRK:n vuosikokous Pyhäjoen kirkossa sekä puhujienkokous Oulaisten monitoimihallissa. Majoitustilaa voi tarjota mape klo soittamalla p Suviseuraillasta tarpeellista lisätietoa Keskellä tulevaa suviseuraaluetta asuvat yppäriläiset Liisa ja Jouni Konola. He osallistuivat suviseura-aiheiseen kyläiltaan jo toista kertaa. Tulimme paikalle ihan mielenkiinnosta. Mielessä ei ollut mitään erityisiä kysymyksiä, mutta toivoimme saavamme lisätietoa, kertoo pariskunta, joka totesi illan vastanneen odotuksia. Konolat eivät ole käyneet aiemmin suviseuroissa, mutta ensi kesänä he aikovat mennä paikan päälle katselemaan. Onhan tämä ainutlaatuinen kokemus päästä näkemään järjestelyjä aivan läheltä. Suviseurojen ajan he aikovat olla kotonaan ja käydä normaaliin tapaan töissä Raahessa. Tähän mennessä valmistelutyöt eivät ole juurikaan vaikuttaneet heidän arkeensa. Koira pelkäsi aluksi alueelle pystytettyjä tolppia, Liisa nauraa. Pariskunta suhtautuu tapahtumaan avoimin mielin. He toivovat, että myös suviseuroja ympäröivät alueet jäävät siisteiksi tapahtuman jälkeen. Konolat ovat olleet mukana järjestämässä pienempiä, muutaman sadan kävijän yleisötapahtumia: Niissäkin on oma hommansa, joten toivotamme onnea suviseurojen järjestelyille. Pyhäinpäivän hartaus sakramenteissa, ettemme kovettaisi sydäntämme. Autuaita ovat puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan (Matt 5:8). Anteeksiantamuksellaan Vapahtaja puhdistaa sydämen. Jumalan sovitusta tarvitsemmekin, sillä kukaan meistä ei ole moitteeton. Moitteettomia eivät olleet uskossa Kristukseen kuolleetkaan. Mutta silti he ovat pyhiä, sillä koettelemuksista huolimatta he uskoivat. Jeesus kehottaa: Uskokaa minuun! Joka uskoo Kristuksen sovitukseen on pyhä. Ei Herra armahda minua pyhyyteni, vaan minun pahuuteni KUVA: JUTTA PYHÄLUOTO tähden sanoi Paavo Ruotsalainen. Juuri tämä on tärkeää: vaikeuksien ja koettelumusten keskellä. Välinpitämättömyyden suojamuuri kylmettää sy- tavoin epäonnistunut ihminen kurjinkin ja elämässään monin dämen. Ihminen ikään kuin lakkaa olemasta niin, ettei mikään sen ansiosta. Ei siten, että hän voi olla pyhä jo tänään Kristuk- enää kosketa. Tällaisen turtumisen vastakohta on murhe, joka kamppailisi; vaan siten, että vain ensin ryhdistäytyisi yksin ikään kuin varjelee apatialta. hän turvautuu Kristukseen: Jeesus sanoo: Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuk- valtakuntaa ja hänen vanhurs- Etsikää ennen kaikkea Jumalan sen (Matt 5:4). Lohdutus on kasta tahtoaan (Matt. 6:33). Kristuksen pelastavassa armossa, jossa murheellinen saa levä- että puutteenalainen ja mur- Jumalalle on hyvin mieluista, tä. Herra on lähellä viiltävässa heellinen sydän tahtoo tulla kaipauksessa. Herra lohduttaa ravituksi Jumalan vanhurskaudesta. Pyhän Henkensä kautta niitä, joita mikään inhimillinen lohdutus ei tavoita. Vapahtajamme haluaa täyttää Ristiinnaulittu Kristus ei elämämme, jotta jo nyt eläisimme täydesti ajan joka meille on jäänyt hautaan. Ylösnoussut Kristus on sovittanut välimme Jumalan kanssa. Vapahtaja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te annettu (Matt 5:12): Iloitkaa ja itse lähestyy meitä sanassa ja taivaissa saatte, on suuri!

2 sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset PYHÄJOEN KUNTA URHEILIJOIDEN APURAHA Pyhäjoen kunta muistaa vuosittain urheilijoiden apurahalla menestyneitä pyhäjokisia tai pyhäjokista urheiluseuraa edustavia urheilijoita. Urheilijoiden apuraha on haettavissa ma klo: mennessä erillisellä hakukaavakkeella ja se on toimitettava osoitteeseen: Pyhäjoen kunta / vapaa-aikatoimi, PL 6, Pyhäjoki. Hakukaavakkeita ja urheiluapurahasääntöjä saa kunnantalon neuvonnasta tai niitä voi tulostaa kunnan www - sivuilta: vapaa-aika / liikunta / avustukset / urheilu apurahat - otsikoiden alta. Lisätietoja vapaa-aikaohjaajalta puh: Kuntatie 1, Postilokero 6, Pyhäjoki Puhelin: , Faksi: (08)

3 SAAREN UKKO, osa 1 Mukava oli istuskella kaikessa rauhassa ja nautiskella aamun äänistä. Ei kiirettä mihinkään, kun oli maha täynnä ja ruokaa oli varastossakin. Kunhan aurinkokin nousee lämmittämään, niin mukavahan se oli saaressa viettää leppoista päivää. Ukon rauhaa oli kyllä häiritty pitkin kevättä. Isoja miehiä värikkäissä vaatteissa ja kumisaappaat jalassa oli saarta kiertänyt ja laittanut merkkejä puihin. Varmaan jottain pyhäjokisia puumerkkejä, joilla ne viestittää toisilleen oli Ukko ajatellut ja painunut syvemmälle saniaisten alle. Onneksi saari oli täynnä leveälehtisiä saniaisia, jonne pääsi miesten katseilta piiloon. Tuon yhen täytyy olla noitten päällikkö, kun sillä on tuo savuava keppi mukana huomasi Ukko ja seurasi, kun päällikkö välillä imaisi savuavaa keppiä ja KUVA: TERESA TUUTTILA päätteli varmaan siittä jottain lisävoimaa saa, kun se tuota imasee. Onneksi se päällikkö lähti kavereineen ja rauha palasi saareen. Ukko oli tehnyt olonsa mukavaksi ja nautiskeli kesäisistä päivistä. Kalasteli ja jutteli lintujen kanssa. Muisteli aikoja, kun vielä asusteli pääsaaressa. Ihmiset sitä kuuluivat sanovan Kielosaareksi. Siellä oli ollut tilaa puuhata kaikenlaista, elellä ja olella ja seurata maailman menoa. Kielosaareenkin Ukko oli aikanaan siirtynyt mantereen puolelta, kun entisille asuinsijoille rakennettiin mylly Tuikkalan myllyksi sitä sanottiin. Ja sitä myllyä varten ne laittoivat padonkin tuohon jokeen. Mitenkä siitä nyt kala nousee ja kuinkas siitä veneellä lasketaan merelle, kun tuommoisen kivenmöhkäleen laittoivat keskelle jokea mietti Ukko silloin. Kuuluivat tekevän sillä vedellä sähköä siinä myllyssä, mutta eihän Ukko silloin tiennyt mitä se sähkö oli. Kaikenlaista muutakin ihmeellistä Ukko oli elämänsä aikana nähnyt. Puusta oli joen päälle rakennettu kulkutie. Sitä pitkin kulki alkuunsa hevosia, ja myöhemmin siitä kulki sitten jo pahaäänisiä ja hajuisia autoja. Ja kun ne autot tulivat vain isommiksi, niin sitä siltaa sitten käytiin korjaamassa. Ja taas tänä kesänä sitä korjattiin. Olisivat pitäneet ne puuesteet siinä sillan päisä, ettei autot ois ajaneet mietti Ukko, sillä sen verran rauhallista oli Ukonkin saaressa ollut, kun sillalta ei veden mukana ollut autojen ääniä kantautunut. Kielosaarestakin oli Ukko joutunut aikojen saatossa siirtymään pienemmälle saarelle, kun sinne rakennettiin mantereen puolelta kesäisin silta ja myöhemmin sinne tuli myös pieniä mökkejä. Ei ollut Ukolla rauhaa edes saniaisten alla, kun väkeä tuli saareen ja ne pystyttivät rauhallisimpiin paikkoihin kankaisia katoksia telttoja. Ihme ääntäki ne jotku piti. Eihän sitä mongerrusta ymmärtänyt. Mistä lie tänne meijän perukoille tulleet mietti Ukko. Mutta mitäs nyt? Mitä täällä tapahtuu? Mistä tuo iso ääni kuuluu, rakentaako ne tänneki siltaa? Ukko ryntäsi saaren laidalle katsomaan ja kauhistui. Pari miestä kulki puulta toiselle pahaäänisten koneiden kanssa ja kaatoivat niitä. Ja niillä miehillä oli kypärätkin päässä. Nehän kaataa just ne puut, mihin se savuavan kepin omistaja laitto puumerkkinsä ihmetteli Ukko ja seurasi miesten lähestymistä omaan saareensa. Eihän tästä nyt tule mittään. Mihin minä seuraavaksi lähen? mietti Ukko. Siirtyi sitten kuitenkin vain turvaan saniaisten alle ja päätti seurata mitä, jatkossa tapahtuu. Pyhäjoen Kuulumiset sivu 3

4 sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset Syyslomalla monenlaista puuhaa Koululaiset viettivät kruunasi alakouluikäisille viime viikon syyslomaa. Viikon ajaksi oli tarjolla järjestetty disco Nuorisotila Kahavelissa. Disco monenlaista ohjelmaa. oli erittäin suosittu, koska Yläkoululaiset aloittivat paikalle saapui noin 50 syysloman vieton Kahavelissa elokuvaillan merkeissä tanssin ystävää. Robinin Boom Kah kajahteli ilmoil- ja syysloman päätti le muutamaan otteeseen pöytälätkäturnaus. Maanantaina ja tiistaina lähialueen illan aikana.. Torstaina ja perjantaina alakoulun po- 4H-yhdistykset jat pääsivät tutustumaan järjestivät yhteiset retket salibandyn saloihin Niko Ouluun ja Vuokattiin. Kirjastossa Pirkolan ohjauksessa. pääsi askartele- maan uusia kirjankansia Kurssille oli saapunut parikymmentä salibandysta maanantaina ja elokuvien kiinnostunutta poikaa. ystäville oli Pauhasalissa 4H-tuvalla leivottiin ja tarjolla Lentsikat sekä opeteltiin keittiötouhuja Mieletön elokuu elokuvat. torstaina ja perjantaina Keskiviikkona oli pidetyn välipalakurssin Monitoimitalolla hupaisaa aikana. Kiitos kaikille toiminnoissa mukana olleille! sirkusmeininkiä, kun alle 12-vuotiaille oli järjestetty sirkuskurssi, vetäjänä Terveisin Titta ja Pauliina kunnantalolta toimi SuSu-klovni Marja Hannula. Keskiviikkoillan Sirkuskurssilaisia hauskanpidossa. Kuvassa Natalia Lahnaoja, Sanna Hautajärvi ja Elina Savukoski

5 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 5 Victor Hugon Les Miserables Kurjat Lukion Sana nin Pyhäjoen lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ovat lukeneet Victor Hugon romaanin Kurjat ja tutkineet romaanin ihmisiä, rakennetta ja teemaa. He ovat vertailleet romaania ja romaanista tehtyä musikaalielokuvaa. Teimme myös opintomatkan Tampereelle ja pääsimme katsomaan Les Miserables musikaalia Tampereen kaupunginteatteriin. Rakastuin Les Miserablesiin, kun ensimmäisen kerran näin sen. Musiikki musikaalissa on upeaa. Voin kertoa olevani sanoinkuvaamattoman onnellinen, kun luokkamme teki retken Tampereelle katsomaan näytelmää. Kylmät väreet kulkivat pitkin selkäpiitäni, kun musikaalin ensimmäiset sävelet kuuluivat. Vankien laulama Look down eli suomalaisittain Oot näin on näyttävä ja vetää mukanaan Jean Valjea- tarinaan. Musiikki todella herättää kaiken eloon. opiskelija Sanna Halunen Musikaali Kurjat on kokemus. Kokemus isolla k:lla, joka herättää tunteita ja tuo juuri aloittaneen lukiolaisen arkeen paljon mietittävää. Kurjat kertoo meille sen ajan ihmisten asemasta Ranskan vallankumouksen kynnyksellä sekä sotaisan yhteiskunnan tapahtumien rinnalla kunkin kurjan oman tarinan. Musikaalin avulla kurjien tarinat vahvistuvat ja voimistuvat omissa mielikuvissa ja ajankuva tulee selkeämmäksi. opiskelija Oona Rödlin Jostain tarttui taannoin hyvin kuvaava katkelma musikaalin luonteesta: Moments of greatest dramatic intensity in a book musical are often performed in song. Proverbially, when the emotion become too strong for speech you sing; when it becomes too strong for song, you dance. Vain vähän musikaaleja nähneenä henkilönä voin todeta hyvin sisäistäneeni tuon ajatuksen, kun seurasin Les Miserables musikaalia. Kokemuksena musikaali oli paitsi koskettava ja viihdyttävä, myös silmiä avaava matka teatterimaailman perusajatuksiin. Siihen, mistä teatterin tekemisessä on itse asiassa kyse. opiskelija Matias Koskela Oli mahtavaa olla opintomatkalla nuorten kanssa, jotka olivat musikaalin kapellimestarin sanoin Kurjien asiantuntijoita. Kurjat -liitteessä julkaisemme nuorten esseistä katkelmia ja romaanin henkilöistä tehtyjä kenkiä. Liitteen ovat taittaneet Marleena Maliniemi ja Janika Silvola. Pyhäjoen lukio 2013 kirjallisuus, kuvataide ja musiikki

6 sivu 6 Pyhäjoen Kurjat- Kuulumiset liite Kurjat kertovat ennen kaikkea tarinan ihmisistä kautta on hirveämpää kuin mahdollinen kuolema. Suuri ero elokuvaan ja kirjaan on, että kirjassa Marius ei mene barrikadeille. Hän on elänyt niin unelmiensa pauloissa, että tuskin tietää koko vallankumouksesta. Mutta suuressa rakkaudessaan ja tuskassaan Marius toivoo, että saisi kuolla. Tuolloin tulee Eponine, kolmiodraaman hiljainen kärsijä, ja kehottaa anonyymina Mariusta liittymään ystäviensä joukkoon taistelemaan. Les Misérables-elokuvassa Mariuksen roolissa nähdään Lontoon West Endinkin versiosta tuttu Eddie Redmayne Eponine on köyhä tyttö, joka elää Mariuksen naapurissa. Hän rakastaa Mariusta, mutta Marius tuskin huomaa tyttöä. Kun Eponine huomaa miehen tunteet Cosettea kohtaan, hän houkuttelee rakkansa barrikadeille taistelemaan, jotta he voisivat kuolla yhdessä. Elokuvassa Eponinen viimeisinä sanoina hän laulaa: "Don't you fret, Monsieur Marius, I don't feel any pain", Sanna Halunen Kun katson vuoden 2012 musikaalielokuvan Les Misérables ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun aloitin Kurjien lukemisen, tiedän heti niiden eron. Elokuvassa on paljon laulua. Käytännössä siinä lauletaan koko ajan. Kirjassa taas. Muistan pienen Gavrochen laulutuokiot. Mutta siinä se. Elokuvassa lauletaan. Kirjassa he puhuvat. "Do you hear the people sing? Singing a song of angry men. It is the music of the people who will not be slaves again. When the beating of your heart echoes the beating of the drums. There is a life about to start, when tomorrow comes! Tutustuin Kurjiin ensimmäistä kertaa Les Miserables elokuvan kautta ja rakastuin siihen auttamattomasti. Nyt syksyllä pääsin viimeinkin alkuperäisten Kurjien eli kyseisen kirjan pariin. Kurjien teemat ovat yhtä toimivia niin sataviisikymmentä vuotta sitten kuin nykyäänkin. Kaleeriorja Jean Valjean pääsee ehdolliseen vapauteen 19 vankilavuoden jälkeen. Kirjan ensimmäisillä sivuilla hän yrittää etsiä paikkaa, johon asettua yöksi, mutta häntä ei huolita mihinkään, sillä hänen keltainen passinsa todistaa hänet vaaralliseksi. Elokuva aloitetaan Valjeanin vapautumisesta. Kun musiikki alkaa soida, erotat ensimmäisenä Javertin, jota kamerat kuvaavat hieman alakenosta ja saavat hänet näyttämään hyvinkin ylhäiseltä henkilöltä. Javert antaa Valjeanille, vangille numero 24601, keltaisen passin ja pääsyn ehdonalaiseen vapauteen. Erehdysten kautta Valjean tekee parannuksen, ja hän haluaa käyttää elämäänsä hyvään. Siinä hän onnistuukin ja nousee lopulta pikkukaupungin pormestariksi. Hän elää seesteistä elämää, kunnes tapaa Javertin, itse nyt muuttuneena miehenä. Toisin kuin elokuvassa, kirjassa miehet tapaavat ensimmäistä kertaa vasta tarinan tässä vaiheessa, ja Javert kunnioittaa entistä vankia pormestarina. Javert kuitenkin pääsee selville Valjeanin todellisesta henkilöllisyydestä, mutta hän pakenee. Valjean täyttää antamansa lupauksen ja ottaa huostaansa Fantinen, prostitoidun, tyttären Cosetten. Cosette on joutunut viettämään lapsuutensa kurjuudessa, sillä hänen äidillään ei ollut varaa tarjota hänelle kunnollista elämää, joten tyttö asuu Thenardierin perheen majatalossa, jossa häntä kohdellaan orjana. Tästä eteenpäin kirjan teema pyörii monien henkilöiden ympärillä, jotka kietoutuvat toisiinsa ja luovat verkoston kaikkien tärkeiden henkilöiden välille. Avainaiheita kirjaan sekä elokuvaan ovat ne perusjutut - jo nimestä päätellen kurjuus, totuus, oikeus, rakkaus, pelko ja kuolema. Elokuva ja kirja ovat juoneltaan todella samanlaisia. Vaikka useita kohtia on jätetty elokuvasta pois, niin niitä ei välttämättä tarvitakaan. Kirja on tietenkin paljon tarkempi ja myös pitkäveteisempi. Elokuvasta löytyvät vain tärkeimmät. Mikä siis on erilaista? Cosette, jonka Valjean on kasvattanut omanaan, on kasvanut nuoreksi naiseksi. Cosetten ja Valjeanin elämä jää hetkeksi varjoon, kun kuvaan astuu nuori mies nimeltä Marius. Marius on potkittu pois kotoaan äidinisänsä luota, ja hän elää heikolla toimeentulolla Pariisissa. Hän myös kuuluu opiskelijaliikkeeseen nimeltä Aapisen ystävät. Nämä ylioppilaat etsivät vapautta ja parempaa elämää, ja elokuvassa voi nähdä heidät valmistelemassa vallankumousta. "Will you join in our crusade? Who will be strong and stand with me? Beyond the barricade is there a world you long to see? Then join in the fight that will give you the right to be free!" Elokuvassa Marius näytetään Aapisten ystävien perustajan Enjoras n rinnalla johtamassa vallankumousta, laulamassa ja kannustamassa kansaa nousemaan. Hänet kuvataan hyvinkin vallankumouksellisena henkilönä. Kun luin kirjan, ymmärsin, kuinka erilainen henkilö Marius on kirjassa. Sillä kirjassa Marius on haaveilija. Hän kyllä viettää aikaansa Aapisen ystävien kanssa. Mutta kun hän ensimmäistä kertaa tajuaa Coseten olemassaolon, mies on aivan hukassa. Hän muistaa tuskin omaa nimeään. Hän syö elääkseen ja elää nähdäkseen Coseten uudelleen. Mariuksen ystävät, ylioppilaat, unohtuvat rakkauden tieltä. Elokuvassa Mariuksen ja Coseten välinen rakkaus on kohtalaisen kliseistä. He tapaavat kadulla, ja dramaattisessa kohtauksessa voi erottaa vain Mariuksen ja Cosetten naamat väkijoukon keskeltä. Rakastuminen on kuvattu juurikin katseiden kohtaamisella. Tämän jälkeen Marius pyytää ystäväänsä Eponinea etsimään tuon tytön hänelle. Eponine täyttää tuon pyynnön, mutta vain koska on kovasti ihastunut Mariukseen. Eponine silmissä näkee iloa, kun Marius pyörittää häntä käsivarsilla onnessaan päästessään tapaamaan Coseten. Ja samalla tyttö toteaa jokaisen sanan olevan kuin tikari häneen. Kirjassa Cosette ja Marius tapaavat ensimmäistä kertaa puistossa. Kumpikaan ei sano sanaakaan, mutta molemmat nuoret kuitenkin jatkavat haaveilua toisistaan kotona. Todellakin, Marius tuntuu unohtavan kaiken Coseten tieltä. Kuluu pitkän aikaa, ja lopulta Marius löytää tiensä Valjeanin ja Coseten asunnon puutarhaan Eponinen avustuksella. Tuolla puutarhassa rakastavaiset tapaavat salaa useita kertoja, kunnes Marius saa kuulla, että Cosette joutuu muuttamaan pois. Elokuvassa Marius kuulee Coseten lähdöstä samana iltana, kun he tapaavat. Hän miettii, hylkäisikö ystävänsä barrikadeille ja seuraisi unelmiensa tyttöä vai jäisikö edistämään vallankumousta. Ja hän päättää jäädä ja uskoo, että elämä ilman rak- ja Marius toivoo voivansa pelastaa hänet kuolemalta rakkauden sanoilla. Kirjassa Marius on häkeltynyt, kun Eponine viimeisellä henkäyksellään paljastaa olleensa hieman rakastunut Mariukseen. Marius ei olisi voinut kuvitella enää rakastavansa ketään muuta kuin Cosettea. Elokuva antaa herkästi liioittelevan kuvan Mariuksen asenteesta vallankumoukseen, ja myös hänen ja Eponinen suhteesta. Kirjassa heitä ei voi sanoa läheisiksi, ja elokuvassa nämä kaksi kohtelevat toisiaan kuin hyvätkin ystävät. Monesti Eponine elokuvassa kuvataan sivusta katselemasta Mariusta, ja hänen haaveileva katseensa paljastaa tytön tunteet mieheen. Hän myös on elokuvassa todistamassa useita Mariuksen ja Cosetten kohtaamisia. Mariuksen ja Cosette rakkautta kuvataan elokuvassa siirappisilla katseilla ja heidän yhteisellä hiljaisuudellaan, puhumattakaan romanttisista duetoista. Eikä saa unohtaa, kuinka paljon perhoset rakastavat rakkautta. Lopulta Marius ja Cosette saavat toisensa. Niin kuin monissa muissakin teoksissa tämän jälkeen, tässäkin loppuviimein päivän pelastaja on se, jonka sitä vähiten uskoisi olevan. Kirjassa Marius saa kuulla Valjeanilta totuuden menneisyydestä, ja luullen Valjeania murhaajaksi, hän häätää tämän pois Mari-

7 uksen ja Cosetten yhteisestä kodista. Cosetten lapsuuden huoltaja, varas ja huijari Thenardier, paljastaa sen sijaan totuuden. Valjean nimittäin pelastaa Mariuksen ainoana henkiin jääneenä barrikadien loukoista ja tuo hänet Cosettelle. Elokuvassa ei saa käsitystä, että Marius häätäisi Valjeanin pois, niin kuin kirjassa tekee. Mutta mies lähtee joka tapauksessa. Kirja loppuu, kuten elokuvakin, Valjeanin kuolemaan. Se, miksi kaikki tämä rakkaus-kolmiodraama-kuolema klisee vetää vielä ihmisiä 21. vuosisadalla, on arvoitus. Jos kyseessä olisi nykypäivänä kirjoitettu teos, niin se ei välttämättä olisi päässyt edes kustantamoon saakka. Tietenkin on totta, että Kurjissa on paljon muutakin kuin tämä rakkaustarina. Mutta loppujen lopuksi loputtoman Valjeanin ja Javertin kissa-hiiri leikin rinnalla Mariuksen ja Cosetten tarina on kirjan pääidea. Kurjista on tehty vuosien saatossa lukemattomia näytelmiä ja elokuvia, joista tämä viimeisin ilmestyi alle vuosi sitten. Kai se oli investointina ihan hyvä idea, sillä tähän mennessä elokuva on tuottanut jo yli 400 miljoonaa dollaria. Allekirjoittanutkin rakastui, niin kuin jo totesin, elokuvaan armottomasti, ja kirjaan nyt puoli vuotta myöhemmin. Mutta mikä ihme siinä oikein vetoaa? Pyhäjoen Kurjat- Kuulumiset liite sivu 7 Musiikki on varmasti ainakin osa tätä vetoavaa puolta elokuvassa. Musiikki, joka saa herkimmät liikuttumaan kyyneliin ensimmäisen puolituntisen jälkeen ja ne kovemmat yksilöt viimeistään lopussa. Mutta entä kirjassa, jossa ei ole musiikkia. Ei edes nuotteja, jotta musikaalisempi ihminen voisi niitä itsekseen hyräillä. Välttämättä en nyt lähtisi teoksen ajan tasalla olevaa kielioppia tai mukavan helposti luettavaa ja nopeasti etenevää tekstiäkään kehumaan. Miten kirjan tarina on elänyt jo vuosien ajan? Kurjat vetoaa ihmisiin, sillä se kertoo ihmisistä. Ei ideana ole vain rakkaus ja kuolema, vaan myös on niitä henkilöitä, joilla on täysin oma osansa ja tarinansa. Elokuvan dramatiikkaa lisäävät kasvoihin kohdistetut kamerat, ja zoomaus. Siinä ei haluta esitellä vain Ranskan kaunista katukuvaa. Halutaan tuoda kurjuutta esille näyttämällä se ihmisten kasvoista. Ihmisten kärsimystä ja huonoja oloja kuvaa myös mahtavasti köyhien laulu At the end of the day. Siinä kurjalisto laulaa, kuinka päivät toistavat itseään ja tuovat tullessaan vain lähestyvän kuoleman. Kun ajattelee, miten huonosti asiat ovat saattaneet olla 1800-luvulla, niin tajuaa olla ehkä hetken valittamatta pätkivistä nettiyhteyksistä ja ymmärtää, kuinka hyvin asiat ovat meillä täällä. Siltikin ihmiset, kurjat ja ne vähän vähemmän kurjat, pystyivät rakentamaan, ehkei hyvän, mutta ainakin jonkunlaisen elämän ympärilleen. Ihan vain yhteenvetona kirjasta sekä elokuvasta voisi sanoa, että ne molemmat ovat aika synkkiä. Yleensä musikaalit ovat pirteitä ja höpsänkeikkaa-elokuvia, mutta tässä ei ole siitä pirteydestä tietoa. Laulua on kyllä senkin edestä. Vaikka varmasti jotkut luopuvat ajatuksesta lukea kirja jo, kun näkevät sen paksuuden, niin ei se loppujen lopuksi ole ollenkaan huono, vaan lähempänä mestariteosta. Siinä yhdistyvät ne teemat, joita ihminen haluaakin kuulla. Epäonnistuneesta vallankumouksesta ja kaikesta surusta, jota kurjat joutuvat käymään läpi. Se on tarina ihmisistä. Ihmisistä, joiden kohtalot ovat osa toisiaan ja joilla ei ollut mahdollisuuksia hyvään elämään. "Do you hear the people sing? Singing a song of angry men. It is the music of the people who will not be slaves again. When the beating of your heart echoes the beating of the drums. There is a life about to start, when tomorrow comes!" Iida Korpela esittelemässä kuvataiteen kurssin tuotostaan. Kurjat Kengät Projektissa mukana olleet opiskelijat tutkivat mieleistänsä hahmoa ja toteuttivat näihin henkilöihin perustuvat kengät. Kengässäni korostui Jean Valjeanin yksityiskohtia. Kultanauha joka kiersi kengän korosti rikkautta. Hän oli todella auttavainen, koska otti Cosetenkin itselleen huolehtiakseen hänestä ja minulla sitä korosti punainen sisusta ja se oli myös merkki siitä kuinka avulias hän oli. Valjean oli myös todella ystävällinen niin kuin moni tiesikin sen ja siksi minä laitoin höyhenet kenkääni. Olihan Valjeanilla huonojakin puolia esimerkiksi siitä kun oli vanha vanki eikä kertonut Cosetelle kaikkea heti vaan vasta sitten kun Cosette oli jo kasvanut, piikit ja rautalanka oli tästä hyvä esimerkki. - Annu Kestilä - Kenkäni kuvaa nuorta orpolasta, Cosettea. Työssä on kuvattuna tytön rankka lapsuus ja onnellinen aikuisikä. Värimaailma ja mahtavat efektit kuvaavat elämän yksityiskohtia ja tilanteita. - Arttu Lindelä -

8 sivu 8 Pyhäjoen Kurjat- Kuulumiset liite Ei kurjuutta kummempaa Lauri Soronen Tarinan keskiöstä löytyy myös tarinan sielu. Hän on päähenkilö Jean Valjean. Hän pääsee juuri ehdonalaiseen vapauteen, kärsittyään 19 vuoden ajan kaleeriorjana. Mukaansa hän saa keltaisen passin ja tuskaisat muistot. Vapauden huuma jää kuitenkin lyhyeksi, kun hän yösijaa etsiessään saa huomata, että ihmiset, nämä elävistä olennoista säälimättömimmät, tuomitsevat hänet menneisyytensä perusteella ja tekevät hänestä kurjan hylkiön. Epätoivoinen mies astelee lopulta piispa Myrielin ovelle. Jo valmiina kääntymään pois, hän kertoo tälle rehellisesti olevansa entinen vanki ja pyytää tältä yösijaa. Valjean ei ole uskoa korviaan, kun piispa kehottaakin häntä astumaan sisään. Katkeroitunut Valjean kuitenkin palkitsee piispan hyvyyden varastamalla tältä pöytähopeat. Valjean jää karkumatkallaan kiinni ja joutuu palaamaan poliisisaatossa piispan talolle. Valjean on murtunut mies. Piispa kuitenkin osoittaa hänelle suurta armollisuutta. Armollisuutta, jollaista Valjean ei ole ennen kohdannut. Hän ei paljasta Valjeania, vaan sanoo antaneensa hopeat tälle. Tämän suunnattoman hyvyyden osoituksen myötä Valjean huomaa oman huonon tilanteensa. Hän päättää muuttua hyväksi ja vaihtaa identiteettinsä. Kurjissa on paljon oman itsensä kanssa käytäviä sisäisiä kamppailuja sekä pohdintaa elämänvalinnoista. Valjean on oiva esimerkki tällaisesta. Hänen sisällään käyvät kamppailua hyvyys ja pahuus. Voittaja näistä on aina hyvyys. Hän on oikea lempeyden ja hyvyyden ruumiillistuma. Nämä Valjeanin sisäiset kamppailut tulevat esiin myös elokuvassa. Esimerkiksi, kun hän tekee päätöstä, paljastaako itsensä tuomitun miehen sijaan, hän käyskentelee talossa ahdistunut ilme kasvoillaan. Tästä ilmenee, millaista taistelua hän käy sisällään. Hän myös pohtii paljon valintojaan erilaisissa tilanteissa. Näkökulmia on aina vähintäänkin kaksi. Mitä mistäkin seuraa? Miten voida vaikuttaa asioiden kulkuun? Hänen perimmäisin päämääränsä on kuitenkin pyrkiä olemaan hyvä. Valjeanissa voimme havaita todellisen kehittymistarinan. Aluksi hän on katkeroitunut ja murtunut mies. Täydellinen muutos tapahtuu, kun hän kohtaa piispan armollisuuden. Hän päättää, että pyrkisi tulevaisuudessa olemaan samalla lailla hyvä muille ihmisille kuin piispa hänelle. Tällainen on Valjean. Toinen henkilö, poliisi Javert, on jollakin tapaa Valjeanin vastakohta. Ei kuitenkaan täydellinen vastakohta, sillä hänestä löytyy myös hyviäkin puolia. Tosin ne ovat vain piilossa hänen lujan oikeudentajunsa alla. Hänen käsityksenä oikeasta ja väärästä on kuitenkin aivan erilainen kuin Valjeanin. Siinä, missä Valjean on hyvä ihmisille, on Javert puolestaan hyvä laille. Elokuvassa hän on todella säälimätön. Jos ihminen hänen mielestään on rikkonut lakia, ei tekoa lieventäviä asianhaaroja yksinkertaisesti voi olla olemassa. Kovan kuoren alla on kuitenkin myös jotain oikeasti hyvääkin. Kun Valjean saa mahdollisuuden tappaa Javertin, hän ei käytä tilaisuutta hyväkseen. Niin kuin piispa armahti aiemmin Valjeania, armahtaa hän vuorostaan Javertia. Tämä saa jonkin liikahtamaan syvällä Javertissa. Hän ei voi ymmärtää Valjeania. Hän kokee syyllisyyttä. Täynnä itseinho hän hyppää sillalta alas kylmään veteen. Kohtaus on niin kirjassa kuin elokuvassakin täynnä dramatiikkaa. Vastakohdat Jean Valjean (Hugh Jackman) ja Poliisipäällikkö Javert (Russel Crowe) Kenkäni esittää Jean Valjeania. Kengässä on kaksi puolta, jotka kuvaavaat henkilöä ennen hänen muuttumistaan ihmisenä ja sen jälkeen. Musta pohja kuvailee Jean Valjeanin synkkyyttä, punainen salama kuvaa vaarallisuutta. Uusi puoli taas on koristeltu helmillä, napeilla, sulilla jne., joka kuvaa henkilön hienostuneisuutta ja hyväsydämisyyttä. - Emmi Vares - Kenkääni kuvaava henkilö on Cosette. Materiaaleilla ja väreillä halusin kuvata Cosetten kurjaa lapsuutta ja toisaalta hänen lempeää ja kilttiä luonnettaan. Esimerkiksi kengän takaosassa olevat kukat kuvaavat nousua kurjuudesta. - Venla Jylhä -

9 Pyhäjoen Kurjat- Kuulumiset liite sivu 9 Henkilö, jota kenkäni kuvaa, on Fantine. Kengässä kuvaan Fantinen itsensä lisäksi hänen rakkauttaan Cosette tyttäreen, jota kuvaamaan tein valkoisen silkkikukka asetelman. Tarinan lopussa Fantine, maailman runtelema, rakastava äiti menettää henkensä, jota kuvaamassa on kengän sisällä oleva, valuva veri. - Janika Silvola - Kenkäni kuvaa Jean Valjeania. Rangaisusvankia, pormestaria ja myöhemmin jopa isää. Kahleet kengässä kuvastavat rangaistusvanki aikaa, joka painoi taakkana Valjeanin elämässä loppuun saakka. Kengän alla oleva peili heijastaa Valjeanin mieleen tämän synkän ajan jatkuvasti, niin kuin tarinassa poliisi Javert häntä jahdatessaan. Puolet kengästä peittävä säkkikangas on näkymä, mitä Valjeaaniin uskova kansa näki hänestä. Vaikka pormestarina olon jälkeen hän paljastuikin entiseksi rangaistusvangiksi, kansa muisti tämän hyvät teot ja pysyi yhä hänen tukenaan. Kengän sisäosa on maalattu valkoiseksi, kuvastamaan Valjeanin puhdasta tahtoa auttaa. Isänä oleminen Cosetelle oli varmasti myös yksi Valjeanin kohokohdista elämässä. Kengän sisälle on sijoitettu piispan antamat kynttiläjalat sekä Cosettea muistuttava keltainen kukka. - Oona Rödlin - Kenkäni kuvaa Eponinea. Kengässäni ilmenee erityisesti hänen elämänsä, helppoa ja ruusuista, karua ja köyhää mutta silti rakkauden täyteistä. Valkoinen ja kulta ovat siis ylellisyyden symboleita. Punaiset yksityiskohdat kuvaavat hänen rakkauttaan Mariukseen. Musta on ilmeinen kärsimyksen ja surun symboli, kuivunut oksa sydän yksityiskohdan kera kuvastaa sitä kuinka hän kuolee lopulta rakkautensa tähden. - Samu Ahola - Valitsin Gavrochen kenkäni aiheeksi, koska hän oli nuoresta iästään huolimatta esimerkillinen persoona. Hän osasi kannustaa muita vaikeina hetkinä. Poika oli myös aikuisten mukana kapinassa nousta valtaan. Poika kasvoi itsenäiseksi persoonaksi kaupungin kadulla. Kengäksi valitsin hyvin arkisen näköisen jalkineen. Kulutin sitä, ikään kuin korostamaan henkilön raihnaista ja orpoa elämää. Nauhat vaihdoin ruskeaan naruun kuvaamaan pojan ohutta, köyhää elämää kadulla. Kivet kengän kärjessä puolestaan tuovat esiin Gavrochen lujan, särmikkään luonteen. Pojasta nousevaa iloista ja positiivista energiaa pyrin kuvaamaan puhtaan värisellä hileellä. Pohjan folio heijastaa henkilön kuvaa, tuoden esiin hänen rehellisyytensä. Kengän sisuksen maalasin punaiseksi. Aivan kuten Gavrochekin oli sisimmissään punainen, vallankumouksellinen. - Miia Impola - Henkilö, jota kenkäni kuvastaa on pieni ja hento Cosette. Revityt sekä rutatut satukirjojen sivut kuvastavat lapsen särkyneitä unelmia, joiden joukosta löytyy toivon pilkahduksia kuvaavia helmiä. Hänen rankasta lapuudestaan huolimatta Cosettella on suuri sydän, joka antoi hänelle uskon parempaan huomiseen. - Niina Grekula - Kenkäni edustaa häijyä ja omahyväistä rouva Thenardieria, Cosettesta huolehtinutta kapakan emäntää. Naisen kolkkoa, mutta lujaa olemusta kuvaa kengän terävä ja repaleinen rakenne. Korko on kengän ydin, sillä se symboloi rouva Thenardierin verhoutuneisuutta epätoivoon sekä ajatukseen kaikki keinot sallittuja -Henna Halunen-

10 sivu 10 Pyhäjoen Kurjat- Kuulumiset liite Matka teatterin syvimpään olemukseen Tampereella Matias Koskela Ehkä jopa hienoin tekemäni huomio musikaalista on se, että ohjaaja on onnistunut korostamaan juuri oikeita kohtia, jotta esityksestä saadaan samalla viihdyttävä ja koskettava ja dramaattinen, menettämättä silti tarinan massiivisuutta. Siinä mielessä Les Miserables on musikaalina omalaatuinen; se pohjautuu hyvin raskaaseen teokseen ja onnistuu säilyttämään tunnelman teatterilavalla sekä vielä esittämään sen musikaalina. Tarkoitan siis, että musikaalin keveälle luonteelle on epätyypillistä esittää näin massiivinen ja ennen kaikkea raskas tarina. Se on kieltämättä jonkin tasoinen riski, mutta ohjaaja koko tiimin kanssa on onnistunut toteutuksessa erinomaisesti. Ajattelin musikaalia seuratessani, että siihen on valittu juuri oikeat kohtaukset (romaanista) ja oikeille kohtauksille on annettu sopivasti painoarvoa. Toisaalta tarkoitan myös, että turhia kohtauksia musikaali ei esitä. Pidän siitä, miten tarinan tärkeät kohdat on hiottu erityisen tarkkaan ja niille annetaan aikaa. Havaitsin myös, että Thenardier n perheen kohtauksista on tehty melko pitkiä. Kurjat romaanissa Thenardier n perhettä kuvataan jopa melko synkkänä, mutta musikaalissa heidän verrattain pitkiä kohtauksiaan ei ole lainkaan puuduttavaa katsella. Päinvastoin. Väittäisin niiden viihdyttäneen erityisen paljon yleisöä. Perhe kuvataan paljon keveämmästi ja humoristisemmasti kuin romaanissa, ja tällä tavoin kohtaukset poikkesivat jotenkin kokonaisuudesta. Positiivisessa mielessä toki. Thenardier n perheen energiset ja värikkäät kohtaukset tuovat näytelmän lähemmäs perinteistä musikaalia, sellaisena kuin minä musikaalin käsitän. Ohjaaja tekee kerralla hyvää huumoria niistä kohtauksista, joissa sitä kirjan perusteella edes vähän voisi kuvitella olevan. Humoristiset kohtaukset tuntuvat jotenkin vievän tarinaa eteenpäin, vaikkakaan eivät sinänsä esitä kovin suuria tai käänteentekeviä kohtia. Vahvana suorituksena nostettakoon esille myös Sören Lillkungin tekemä Javertin rooli. Uskaltanen ilmaista mielipiteeni siitä, kuinka Javertin roolia tulisi korostaa vieläkin enemmän tarinaa esiteltäessä. Tarkoitan siis, että niin musikaalissa kuin esimerkiksi romaanin perusteella tehdyissä elokuvissakin Javertin tarina on paljon suurempi kuin yleisesti annetaan ymmärtää. Tosin tämä on vain pikkuseikka ja johtuu todennäköisesti siitä, että olen pitänyt alusta asti kaikissa muodoissa esitettynä Javertin persoonallista tarinaa kaikista kiehtovimpana. Musikaalissa näitä dramaattisia kohtia on osattu myös korostaa. Kaikkia näitä kohtauksia tukee erinomainen musiikki yhdessä valotekniikan kanssa. Kaikki on viety sellaiselle tasolle, joka ei voi olla vaikuttamatta keskeisesti ainakaan minun käsitykseeni hyvästä teatterista. Kuten jo todettu, pienimpienkään yksityiskohtien kanssa ei ole päädytty minkäänlaisiin kompromisseihin: esimerkiksi puvustukseen on käytetty sikäli paljon aikaa, että suurin osa niistä noin 8000 asusteesta ja vaatekappaleesta on tehty itse juuri sellaiseksi kuin ne on haluttu tehdä. Tämän takasi seitsemän ompelijan tiimi kiireapulaisineen. Lavastus on mielestäni taidetta. Pidän erityisen hienona oivalluksena sijoittaa suuri kultainen valokuvakehys näyttämön äärireunoille. Kun sitä valaistaan eri tilanteissa, esimerkiksi kohtauksessa, jossa pieni Gavroche menehtyy barrikadilla, se saadaan tehostamaan jollain lailla tarinan tunteita. On myös varsin kätevä ratkaisu rakentaa lavaan pyörivä pohja, jolloin mahdollistetaan esimerkiksi nopea siirtyminen kohtauksesta toiseen ja pyöreän osan hyödyntäminen erilaisiin tehokeinoihin. Lavastus on ylipäätään jotenkin niin osuvaa ja hyvin toteutettua. Samoin valaisuja äänitekniikka, jotka tukevat erinomaisesti lavastusta. Musikaalin musiikki on mielestäni aivan oma lukunsa; kuten musikaalissa olennaista onkin, musiikilla pystytään ilmaisemaan tunteita eri tilanteissa. Jonkin aikaa sitten vielä ajattelin, että läpilaulettu musikaali ei ole jollain lailla vakavasti otettava. Eiväthän ihmiset normaalisti puhu laulaen. Les Miserables kuitenkin muuttaa jälleen käsitystäni, tässäkin asiassa. Jos näytelmä on musikaali, on siinä paljon lauluesityksiä, ja sen takia on jopa luontevampaa, että tämän kaltainen suuri tarina esitetään läpilaulettuna. Se pitää etenemisrytmiä hyvin yllä. Myös se, että musiikki kuullaan elävänä, tekee esityksen luonnollisemmaksi. Itseäni ei lainkaan häiritse se, että kaikkien laulujen tekstit on käännetty suomeksi. Kääntäjänä toimi Jukka Virtanen. Näytelmän musiikki kuten hyvä musiikki toimii erinomaisesti välittämään ja korostamaan tunteita ja tunnelmia eri hahmoista ja tilanteista: Herra Thenardier stä ei olisi saatu sellaista vaikutelmaa ilman hänen kevyttä ja leikittelevää teemamusiikkiansa. Samalla tavoin esimerkiksi pääosannäyttelijä Tero Harjunniemen Jean Valjeanin roolista saadaan mahtipontinen ja koskettava esittämällä teemamusiikkina hahmoa hyvin kuvaava kappale. Suurella joukolla laulettaessa volyymi ja kappaleen energia kasvavat, jolloin voidaan kuvata esimerkiksi jotakin mahtipontista ja suurta, vaikka riemuvoittoa barrikadilla Teemamusiikeista voi ylipäänkin päätellä hyvin paljon hahmon olemuksesta sekä eleistä ja ne vievät myös tarinaa eteenpäin. Ne jäävät myös katsojan mieleen. Siihen, miten voimakkaasti tunteita saadaan esille, vaikuttavat toki näyttelijöiden tulkinnat kappaleista. Les Miserables musikaalissa on erinomaisia tulkintoja, joista parhaat kuuluvat pääosanäyttelijälle sekä Javertin roolin esittäneelle Sören Lillkungille. Pidän myös kovasti Ville Majamaan Thenardier n tulkinnasta, vaikka hän itse totesi lauluosuuksien olevan vaikeita. Siinä korostuu se, että kun näyttelijä on sisäistänyt roolinsa hyvin ja päässyt samaistumaan hahmoonsa, ei tulkintakaan voi olla aivan huono. Huonoja tulkintoja en tässä musikaalissa kyllä kuullutkaan. Kenkäni kuvastaa kapakan pariskunnan tytärtä Eponinea. Kengän ulkoasu kuvastaa millaisissa olosuhteissa tyttö asui ja kuinka paljon kolhuja hän oli saanut matkan varrella, kun elämä oli kohdellut miten sattuu. Punaiset yksityiskohdat kuitenkin kertovat Eponinen rohkeudesta ja sisukkuudesta. - Josefiina Nuorala - Kenkäni kuvastaa Kurjien päähenkilöä, Valjeania. Sisällytin kengän päällysosaan symboliikan avulla hänen elämänsä tärkeimmän käännekohdan - Kun hän ymmärtää oman kurjuutensa. Kengän toisella puolella on pehmeitä ja värikkäitä asioita, jotka kuvaavat hänen lempeyttään ja rauhallisuuttaan. Hän on kuitenkin samallamyös todella vahva ihminen, niin henkisiltään, kuin fyysisiltäänkin ominaisuuksiltaan. Näitä kuvaavat kengän toisella puolella olevat kivet. - Lauri Soronen -

11 Pyhäjoen Kurjat- Kuulumiset liite sivu 11 Ihmistä suurempi musikaali Iida Korpela Katsomo hiljenee, valot himmenevät, valonheittimet kohdistuvat näyttämölle vaikuttavien lavastusten sekaan ja voimakas musiikki täyttää teatterin. Nuhruisiksi maskeeratut näyttelijät valuvat lavalle ja alkavat laulaa. Kyseessä on Les Misérables, edelleen yksi maailman tunnetuimmista musikaaleista ja se esitetään yhä tänäkin päivänä täysille katsomoille. Tampereen teatteri on tehnyt kovasti töitä musikaalin eteen ja Lontoosta vahditaan, että se on tarpeeksi laadukas. Musikaali kertoo yhteiskunnan polkemista vähäosaisista Ranskan vallankumouksen kynnyksellä luvulla. Tarinan keskushahmo on vanha kuritushuonevanki Jean Valjean, jota musikaalissa näyttelee Tero Harjuniemi. Kun hän on varastanut leivän siskonpojalleen, oikeuslaitos on heittänyt hänet 19 vuodeksi kaleereille. Vapauduttuaan hän on täyttynyt kostonhalulla ja katkeruudella. Mutta kohtalo tekee oikkunsa, ja mies tekee parannuksen. Vanhaa vankia lähtee jäljestämään poliisi Javert. Musikaali on täynnä henkilöitä ja kurjia kohtaloita, eikä siitä puutu draamaa, rakkautta, huikaisevaa musiikkia tai suuria tunteita. Tampereen teatteri juhlii 100-vuotispäiväänsä tänä vuonna. Les Misérables on yksi vuoden kuudesta ensiillasta. Musikaalia varten on nähty paljon vaivaa lavasteiden eteen. Tämän musikaalin kohdalla tilanne on erikoinen: lavasteet säilyvät paikallaan purkamatta kaksi ja puoli kuukautta, koska ne ovat niin massiiviset. Lavastukset ovat tosiaan huippuluokkaa. En voi kuin ihmetellä, miten kekseliäästi lavan keskelle aseteltu suuri puu palvelee monissa tarkoituksissa. Tätä näytelmää varten lavaa on korotettu parikymmentä senttiä, jotta lavaan on saatu pyörivä juttu. Eivätkä lavasteet tunnu vielä miltään, kun vertaa sitä määrää vaatteita, mikä tarvitaan kaikkien näyttelijöiden ja hahmojen puvustukseen. Pukukokonaisuuksia on ja yksittäisiä vaatekappaleita liki Pukuja on alettu valmistaa jo huhtikuussa seitsemän teatterin oman ompelijan voimin. Jokainen vaate tehdään huolella kestäviksi, koska niitä joudutaan pesemään ja huoltamaan ja niiden täytyy kestää esityksissä rikkoutumatta. Ryysytkin on tehty kestävistä materiaaleista ja kulutettu siihen kuntoon, miltä niiden halutaan näyttävän. Puvut ovat täynnä tarkkoja yksityiskohtia, ja ne ovat tärkeä osa musikaalin uskottavuutta. Koko näytelmä on täydellä ammattitaidolla rakennettu. Valaistuksella korostetaan tilanteiden dramatiikkaa. Milloin näyttämölle lankeaa kalsean vaalea hohde, kun Cosette kantaa vesiämpäriä synkässä metsässä. Näyttämöllä voi myös nähdä punaisen kajastuksen barrikadeilta. Spottivaloilla on helppo nostaa eri ihmisiä keskiöön ja kiinnittää paremmin huomio heihin, mutta sekin on tehty hyvin hienovaraisesti. Oppilaat pääsivät haastattelemaan herra ja rouva Thènardierien näyttelijöitä, Ville Majamaata ja Ritva Jalosta. Vasemmalla nähdään parivaljakko esittämässä Herra talossaan -kappaletta, joka on mitä värikkäin kokonaisuus. Valitessani henkilöä Kurjista, yritin valita sellaisen persoonan, joka olisi lähellä sydäntäni ja omaisi rennon vaikutuksen ympärillä oleviin ihmisiin kohdistuvan taidon. Herra Thénardier oli enemmän kuin oikea valinta, perehdyttyäni häneen koin hänet yhtenä tarinan tärkeimmistä vaikuttajista, vaikka rooli hänellä olikin enemmän lain toiselle puolelle keskittyvän ammatin stereotypian korostaminen. - Teemu Keskitalo - Kenkäni henkilö on katupoika Gavroche. Hänet oli hylätty Pariisin kaduille, mutta siltikin poika on positiivinen ja iloinen. Kengän väreillä haluan kertoa pojan monista eri piirteistä. Hän osaa olla iloinen mutta samalla vallankumouksellinen. Kengän sisässä on pikkukiviä, jotka kertovat pojan karusta ja vaikeasta elämästä. Kivien päällä oleva pumpuli taas kertoo pojan hellyydestä. Gavroche oli pieni väripilkku romaanissa, mutta sai lopulta surmansa barrikadeilla ylioppilaiden kanssa. - Sanna Halunen -

12 sivu 12 Romaanista elokuvaksi Pyhäjoen Kuulumiset Kurjat- liite Elokuvaversion Fantinena nähdään Anne Hathaway Oona Rödlin Kurjat eli Les Miserables on Victor Hugon mestariteos. Teos on ilmestynyt Ranskan vallankumouksen jälkeen Teos on innoittanut lukuisiin teatteriesityksiin, mutta myös elokuviksi. Kurjista on ilmestynyt elokuva vuosina 1998 ja Vuoden 1998 elokuvan ohjasi tanskalainen Bille August ja vuonna 2013 Kurjat ohjasi elokuvaohjaaja Tom Hooper. Kurjat teos kertoo Ranskan vallankumouksen ajasta erilaisista kurjista. Kurjat ovat henkilöitä, joiden yhteiskunnallinen asema on huono. Henkilöt tekevät kaikkensa selviytyäkseen kurjuudessaan. Kurjien päähenkilöitä ovat Jean Valjean, Javert ja Fantine. Elokuvassa heitä näyttelee Hugh Jackman, Russell Crowe ja Anne Hathaway. Tarina kietoutuu kyseisten hahmojen ympärille ja sitoo kolme hyvin erilaista tarinaa toisiinsa. Juonen perusidea pysyy samana elokuvassa ja kirjassa. Kurjat teos alkaa mahtipontisesti, ja tämä toteutuu myös elokuvassa. Alku vie heti lukijan ja katsojan mukaan syvälle tarinaan. Kaikki alkaa, kun Jean Valjean vapautetaan kaleeriorjuudesta. Tämä kohtaus on elokuvassa vaikuttava ja voimakas Hugh Jackmanin lauluesitys Look down, joka luo katsojalle synkän ja raskaan tunnelman. Kirjassa Hugon kuvaus kohtauksesta tekee samankaltaisen ensivaikutelman. Samalla Jean Valjeaniin syntyy sympaattinen tunneside, joka kantaa läpi elokuvan ja kirjan. Ensimmäisessä kohtauksessa Valjeanin lisäksi esitellään poliisi Javert. Kirjassa Javert kuvataan vankien näkökulmasta etäiseksi diktaattorimaiseksi komentajaksi, joka kohtelee vankeja numeroina, eikä ihmisinä. Elokuvassa Javertia näyttelevä Russell Crowe onnistuu roolissaan ja saa silmistään paistamaan tämän saman etäisyyden ja tiukan, tunteettoman katseen. Jokin Javertissa jää sekä lukijan että katsojan mieleen kummittelemaan. Tämän henkilön tarina ei voi jäädä vain tähän. Tunteeton työlleen omistautuva poliisi. Kenties henkilön taustalla on jotain muutakin? Fantine esitellään kirjassa omana kappaleenaan, jossa kerrotaan Fantinen eräästä nuoruuden kesästä. Huoleton, rakkauden tunnetta täynnä oleva kesä. Fantine elää hetkessä ystäviensä kanssa, poikien seurassa. Kun kesä päättyy, miehet lähtevät pois ja tytöt jäävät omille teilleen. Elokuvasta tämä tarina on jätetty pois, sillä se ei kokonaisuudessa vaikuttanut juonen kulkuun. Kirjan tämä kappale antaa lukijalle tarkemman kuvan Fantinesta ja hänen hahmostaan. Kirja rakentaa hänestä viattomamman kuvan, kun taas elokuvassa ei kerrota tarkemmin, mistä lapsi on tullut. Myöhemmin teoksessa Fantinesta on tullut yksinhuoltajaäiti, ja hänen ainoa valonsa elämässä on hänen lapsensa Cosette, jonka Fantine on joutunut jättämään kapakanpitäjäperhe, Thénardierien, hoitoon. Töissä käyvä Fantine on valmis tekemään mitä vaan, saadakseen maksettua lapsensa hoidon Thenardierin perheeseen. Kun Fantine saa potkut työpaikaltaan hän alkaa myydä hampaitansa, hiuksiaan ja lopulta itseään huolehtiakseen lapsen ylläpidosta. Kun Fantine sortuu itsensä myymiseen, hän muistaa nuoruuden kesänsä. Se oli täynnä unelmaa ja haaveita toteutettavaksi. Silloin hän ei ikinä olisi uskonut päätyvänsä tähän pisteeseen. Kirjassa koskettava kohta on dramatisoitu mahtavasti, kun Anne Hathaway laulaa laulun I dreamed a dream. Kenkäni henkilö on vapaustaistelijoiden johtaja Enjolras. Hän oli hyvin määrätietoinen ja johtajahenkinen - siksi punainen väri. Mustat täplät kuvaavat Enjolraksen ottamia luoteja. Hän kuoli taistellessaan aatteensa puolesta. - Vikke Tiirola - Kenkäni kuvastaa Javertia. Mielestäni hän symboloi koko tarinassa yhteiskunnan voimaa polkea vähempiosaisia jalkoihinsa. Tummilla väreillä ja metallisilla pinnoilla hain hänen ahdasmielistä maailmankuvaansa ja synkkää pakkomielteisyyttää noudattaa lakia ja omia jyrkkiä periaatteitaan. Yksityiskohdat siellä täällä kuvaavat Javertin elämän järjestäytyneisyyttä; hän oli yhteen totuuteen uskova perfektionisti, joka ei halunnut nähdä harmaita alueita. Lasinsirut kuvaavat hänen ristiriitaansa itsensä kanssa, joka johti itsemurhaan. - Iida Korpela -

13 Matkalla kirjasta elokuvaksi Pyhäjoen Kurjat- Kuulumiset liite sivu 13 Vapaustaistelijoiden johtajaa, Enjolrasia, elokuvassa näyttelee Aaron Tveit Henna Halunen At the end of the day you re another day older, and that s all you can say for the life of the poor. It s a struggle, it s a war, and there s nothing that anyone s giving. One more day, standing about, what is it for? One day less to be living kuuluu Les Misérablesin kurjien esittämä joukkokohtaus. Tämä laulun pätkä tiivistää sekä romaanin että elokuvan ydinidean. Alkuperäinen Victor Hugon Kurjat romaani on ilmestynyt jo vuonna Uusimman version kirjan pohjalta tehdyistä elokuvista on ohjannut Tom Hooper. Se sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa 25. joulukuuta vuonna Sekä kirja että elokuvaversio herättivät heti ensi näkemältä suuren suosion. Kirjassa pääasia on sen sanoma. Ajaton ja koskettava tarina kertoo ihmisen selviytymisestä maailman kurjuudessa. Elokuvan ideana on taas enemmänkin sen musiikki ja laulut, joiden kautta viesti välittyy. Elokuvassa tarina alkaa, kun entinen kaleeriorja Jean Valjean pääsee vankilasta ehdonalaiseen. Kohtauksessa näytetään, miten Piispa Myriel saa hänessä aikaan muutoksen; köyhästä, kolkosta ja sydämettömästä miehestä hän tekee ylevän, viisaan ja ennen kaikkea ihmisen, joka haluaa auttaa muita. Romaani alkaa jo muutamia tapahtumia aikaisemmin, piispasta ja hänen teoistaan. Kirjan alussa myös kuvaillaan Valjeanin entistä elämää, kun tämä on vielä rakastava ja hellä. Matkalla kirjasta elokuvaksi juoni muuttuu osittain. Kirja etenee pitkäveteisesti, ja tapahtumat esitetään hyvinkin yksityiskohtaisesti. Elokuvaan on keskitetty vain tärkeimmät ja merkityksellisimmät kohdat, jolloin pääasia pysyy selkeänä. Kohtauksia on tiivistetty, mutta myös jätetty pois kokonaan. Esimerkiksi parin sadan sivun mittainen kohtaus Waterloon taistelusta ei saa edes mainintaa elokuvassa. Elokuvassa juoni jatkuu Fantinesta, rakastavasta äidistä, joka tekee kaikkensa pienen tyttärensä vuoksi. Kun hän saa potkut tehtaasta, hän joutuu myymään hiuksensa ja hampaansa, ja lopulta myös itsensä. Kirjassa Fantinesta ja hänen menneisyydestään kerrotaan laajemmin. Myös kirjassa tapahtuneiden kohtausten välissä on aikaa, kun elokuvassa hypitään kohtauksesta toiseen. Alkuperäisessä versiossa myös tulevat tapahtumat Fantinesta etenevät eri vaihein. Elokuvassa pormestari vie naisen suoraan sairaalaan, mutta romaanissa Fantine on jo joutumassa vankilaan. Kirjassa Fantinen kuoltua Valjean otetaan kiinni ja tämä joutuu vankilaan, mistä mies karkaa hakemaan Cosettea. Elokuvassa kohta on jätetty pois. Elokuvan ja kirjan yksi suurimmista eroista on, että elokuvassa kaikki vuorosanat lauletaan. Ainoat kohdat koko paksussa kirjassa, joissa edes mainittiin sana, laulu, olivat pienen katulapsen, Gavrochen laulelmat. Vuoden 2012 elokuvassa on edelliseen verrattuna uutta se, että lauluja ei ole äänitetty studiossa, vaan suoraan kohtausten kuvauksissa. Musiikin tarkoituksena on tuoda tarina eloon. Laulujen sanat välittävät viestiä herkeämättä: There is a castle on a cloud, I like to go there in my sleep, aren t any floors for me to sweep, not in my castle on a cloud. Jo pelkkä laulu kertoo kaiken Cosetten tilanteesta Thénardier lla, siitä, miten hän unelmoi paremmasta elämästä ja perheestä. Elokuvassa yksi erittäin suppeasti mainittu kohtaus, tärkeä tarinassa, on Valjeanin ja Cosetten pääseminen luostariin. Elokuva kertoo vain, että kaksikko saa yösijan, mutta tosiasiassa eri vaiheiden kautta he viipyvät luostarissa pitemmän aikaa, Cosette koulussa ja Valjean puutarhurina. Heitä auttanut Fauchelevant mainitaan elokuvassa vain kärryjen alle jääneenä, mutta kirjassa kerrotaan, että Valjeanilla ja Fauchelevantilla on aikaisemmin ollut jotain kärhämää. Teoksien välillä ihmisissä ei ole juonen kulkua haittaavia eroja. Osa alkuperäisen version henkilöistä puuttuu kokonaan, osaa on muokattu. Esimerkiksi Thénardier n perheeseen kuuluu oikeasti viisi lasta, mutta elokuvassa esitellään ainoastaan yksi, Èponine. Marius on myös yksi kirjasta poikkeavista henkilöistä. Elokuvassa Marius kuvataan vahvasti vallankumouksellisena ylioppilaana, mutta kirjassa nuorukainen on barrikadeilla ainoastaan, sillä haluaa kuolla. Elokuvassa ei paljasteta myöskään Mariuksen historiaa, tai hänen isänsä ja Thénardier n kohtaamista ja siihen liittyviä seikkoja. Elokuvassa että kirjassa tarina jatkuu vasta, kun Cosette on aikuinen. Elokuvan kohtauksessa Thénardier t sattuvat tunnistamaan Valjeanin ja vaativat tältä rahaa. Samassa kohtauksessa Marius ja Cosette rakastuvat ensisilmäyksellä. Romaani kertoo pitemmän ajan takaa, miten Marius seuraa Valjeania ja Cosettea haluten tietää tytöstä enemmän. Thénardier n perhe asuu Mariuksen naapurissa, ja nuorukainen auttaa saamaan rosvoavan perheen kiinni, kun nämä järjestävät väijytystä Valjeanille. Kirjassa erityisesti kuvailua vaativissa kohdissa Victor Hugon rikkaalle sanavarastolle on käyttöä, kun taas vastaavasti elokuvan kohtauksia pyritään kuvailemaan eri kuvakulmien, eleiden ja ilmeiden, puvustuksen sekä lavastuksen avulla. Elokuvassa eri kuvakulmilla halutaan tarkentaa tiettyyn kohtaan. Ilmeillä ja eleillä halutaan korostaa juuri sen hetkistä tilannetta ja tunteita, puvut ja ympäristö auttavat hahmottamaan paikkaa ja tapahtumaa. Kertomus jatkuu barrikadeilla vapaustaistelulla, kuolemalla ja selviytymisellä. Kirjassa vallankumouksen jälkeen, kun Marius on ainoa selvinnyt, hän parantelee ensin itseään aikansa, minkä jälkeen menee Cosetten kanssa naimisiin. Elokuvassa Mariuksen parantumista kuvaavat vain Cosetten sanat: Every day you walk with stronger step, you walk with longer step, the worst is over. Elokuvassa Valjean lähtee pois kerrottuaan, kuka oikeasti on. Kohtausta seuraavat Mariuksen ja Cosetten häät. Kirjassa Valjean kertoo itsestään vasta häiden jälkeen, ja Marius oikeastaan häätää miehen pois kuullessaan totuuden. Kuitenkin molemmissa teoksissa Marius kuulee, että Valjean on pelastanut tämän barrikadeilta. Nuoripari rientää etsimään Valjeania. Niin elokuvaversio kuin alkuperäinen opuskin päättyvät Valjeanin kuolemaan. Kenkäni henkilö on Javert. Vanhan mokkanahkakenkä on jakautunut kahteen. Pystyssä särmästi seisova puoli kuvaa sitä, mitä Javert antoi itsestään ulkopuolisille. Se on kova eikä päästä tunteita lävitseen. Toinen, ryhdittömästi seisova, riutunut puoli on se, mitä hän sisässään. Javert kävi sisällään taistelua ja ajautui lopulta tekemään itsemurhan. Sitä kuvasin kengässä mustalla ruusulla kengän kärjessä. - Matias Koskela - Kenkäni kuvaa Jean Valjeania kirjan alkuvaiheessa, kun hän on juuri vapautunut vankilasta. Kuten kengässä näkyykin, hän on erittäin huonossa kunnossa. Tämä näkyy kengän repeämistä ja likaisuudesta. Hän on myös katkera valtiolle sekä oikeuslaitokselle, joka ilmenee nauloina jotka merkitsevät hänen vihaansa heitä kohtaan. Hän on joutunut kärsimään vankilassa 19 vuotta. Kaikki sen vuoksi, että varasti leivän ruokkiakseen läheisiään. Hän on kuitenkin hyvä ihminen syvällä sisällä, joka ilmenee punaisena värinä kengän sisässä. - Saku Jalonen -

14 sivu 14 Pyhäjoen Kurjat- Kuulumiset liite Ei mikään kurja musikaali Vikke Tiirola Mahtipontinen ja rytmikäs musiikki alkaa. Pimeään teatteriin tulvii pahaenteisyyttä tummansinisten spottivalojen saattelemana. Kurjan näköisiä ihmisiä ryömii näyttämön takaosasta. Laulaen, kuinka muutenkaan. Onhan kyseessä sentään Les Misérables musikaali, jonka tekemistä on valvottu Lontoosta asti. Les Misérables musikaali perustuu Victor Hugon klassikkoteokseen Kurjat. Kurjat kertoo 1800-luvun alun yhteiskunnan epäkohdista ja vallankumouksesta. Nimensä mukaan se kuvaa asioita köyhälistön tai muuten huonossa asemassa olevien ihmisten näkökulmasta. Les Misérablesin on säveltänyt Claude- Michel Schöneberg ja sanoittanut Alan Boubilin. Musikaali alkaa, kun Jean Valjean vapautuu vankilasta 19 vuoden orjuuden jälkeen. Hänet on vapauttamassa Javert, toinen päähenkilöistä, joka myös toimii tarinan vastahahmona Valjeanille. Vapaus on kuitenkin katoavaa, sillä Valjeanin keltainen passi kertoo hänen olevan merkitty mies. Hän ei saa työtä, ei yösijaa. Pelastuksen tuo piispa Myriel, joka tarjoaa ruokaa ja suojaa. Valjean kuitenkin osoittaa kiitollisuuttaan varastamalla piispan hopeat. Hän jää kiinni, mutta vankilan sijasta piispa antaa hänelle armahduksen ja muuttaa tämän elämän. Keltainen passi lentää revittynä maahan. Musikaalin musiikki on vähintään yhtä arvokasta kuin näyttelijäsuorituksetkin. Se ahdistaa, kun täytyy. Se koskettaa, kun täytyy. Myös yhteiskohtausten juhlallisuus ja iloisuus jäisivät ontoksi ilman musiikkia. Tätä kaikkea korostaa loistava valaistus, joka luo mystisiä ja pimeitä kujia, kuin myös barrikadien tulitaistelut. Kaikkea tätä pitää kasassa kapellimestari, joka seuraa näyttämön tapahtumia ja välittää ne muulle orkesterille. Kapellimestarilla on myös oikeastaan koko musikaalin tärkein rooli. Hän luo tunnelman, ohjailee esitystä ja hallitsee oikeastaan kaikkea teatterissa, niin näyttelijöitä, orkesteria kuin yleisöäkin. Muusikoilta vaaditaan sekä klassisen että kevyemmänkin musiikin taitoja, koska musikaalien musiikki on yleensä kevyempää kuin esimerkiksi ooperoiden. Ainoa, mitä jäin vielä kaipaamaan musiikilta, on dynamiikassa forte fortissimon puute. Eli äärimmäisen voimakkaasti lauletuissa kohdissa musiikki jää auttamattomasti jälkeen. Ainakaan yläkatsomoon ei tule tunnetta siitä, että musiikki olisi virrannut koko kehoon. Les Misérables rikkoi monia ennakkokäsityksiäni musikaaleja kohtaan. Yleensä musikaalit mielletään kevytmielisiksi rallatteluiksi, mutta sitä Les Misérables ei todellakaan ole. Suuret ajatukset oikeasta ja väärästä taipuvat sujuvasti kappaleiksi, myös suomeksi. Kekseliään suomennoksen takana onkin viime vuonna elämäntyöstään Kultaisella Venlalla pal- kittu Jukka Virtanen. Myös melkein kokonaan laulettu dialogi ei enää haittaa alkuhetkien jälkeen, vaan kun näyttelijät puhuvat tavallisesti, olen yllättynyt. Myös väliajalla ihmettelen sitä, etteivät kaikki ihmiset kommunikoikaan laulaen. Mahtava kokemus, joka jää loppuelämäksi mieleen. Mitä muuta voi vielä sanoa tästä Tampereen teatterin huikeasta suorituksesta. Näin ison projektin ottamisessa on aina riskinsä, mutta myös mahtavat palkinnot. Niin teatterille kuin yleisöllekin. Toivon, ettei Les Misérables jäisikään pelkäksi musikaaliksi, vaan jokainen sen nähnyt saisi siitä ajateltavaa. Kurjien pohjalta on ennenkin muutettu lakeja, joten ehkäpä sen vaikutus voisi ulottua myös nytkin teatterin ulkopuolelle. Kenkä kuvaa päähenkilöä Jean Valjeania. Värikkyys kuvaa luonteen moninaisuutta. Piikikkyys ja terävät osat kuvaatavat Valjeanin huonoa omatuntoa, joka tuli varastelusta. Kultanauha ja kultainen lätkä kuvastavat sitä, kun Valjean pääsi pormestariksi, hän oli todella rikas ja vaikutusvaltainen mies. - Jyri Tiikkaja - Kurjat romaanin henkilöistä valitsin Piispa Myrielin, jota kenkäni kuvaa. Kengän nokassa oleva risti kuvaa piispan virkaa ja valkoinen väri, mikä löytyy kengän sisältä kertoo Myrielin sisäisestä hyvyydestä ja mielen puhtaudesta. Kengän nauhat ovat kultaiset, koska piispa on hyvin arvostettu. - Jeremias Malinen -

15 Kurjakin voi olla onnellinen Sanna Halunen Teatterin valot himmenevät, ja musiikki alkaa kummuta. Väki hiljenee nopeasti, kun odottaa ensimmäisten näyttelijöiden saapumista lavalle. Hetkessä tuo pieni ja muutamin lavastein koristeltu lava alkaa elää, eikä se enää ole näyttämö, vaan se on vankila, se on koti, se on taistelutanner. Lava ei ole enää liikkumaton ja karu, vaan se elää näytelmän mukana, ja unohdat, missä olet, unohdat katselevasi näytelmää. Uppoudut hetkeen syvälle, ja vasta väliajan tullessa muistat, ettet todellakaan ollut paikan päällä näkemässä tapahtumia. Tampereen kaupunginteatterin Les Miserables -musikaalia on kehuttu jopa kansainvälisen menestysnäytelmän veroiseksi. Suomessa Kurjia on esitetty viimeksi Turussa, ja nyt näytelmä on mutkien kautta viimein tullut Tampereelle. Jo muutaman vuoden ajan näytelmää on suunniteltu, sovitettu ja mietitty. Yllättäen musiikki on ollut tärkeä osa suunnittelua. Näyttelijät on valittu näytelmään heidän antamiensa ääninäytteiden perusteella, ja Lontoosta saakka on pidetty huolta, että laulutaso vastaa Kurjien tasoa. Jokaiselle hahmolle on valittu myös varanäyttelijä. Töitä on siis riittänyt tämän projektin parissa. Rakastuin Les Miserablesiin, kun ensimmäisen kerran näin sen. Musiikki musikaalissa on upeaa. Voin kertoa olevani sanoinkuvaamattoman onnellinen, kun luokkamme teki retken Tampereelle katsomaan näytelmää. Kylmät väreet kulkivat pitkin selkäpiitäni, kun musikaalin ensimmäiset sävelet kuuluivat. Vankien laulama Look down, eli suomalaisittain Oot näin, on näyttävä ja vetää mukanaan Jean Valjeanin tarinaan. Musiikki todella herättää kaiken eloon. Pyhäjoen Kurjat- Kuulumiset liite sivu 15 Les Miserables on ennen kaikkea miesten tarina. Päähenkilö on entinen kaleeriorja Jean Valjean, ja juoni kietoutuu hänen matkansa ympärille, matkansa kohti parempaa elämää. Tuolla tiellä Jean Valjean ehtii varastaa, auttaa ja rakastaa. Hän nousee useamman vuoden vierähdettyä vankilasta vapautumisesta pikkukaupungin pormestariksi. Ja vaikka hän pormestarina pystyy auttamaan toisia ihmisiä, niin hän ei voi unohtaa menneisyyttä ja olla onnellinen. Asian laidan muuttaa Fantine, joka luovuttaa tyttärensä Valjeanin hoiviin. Ja tämä tytär, Cosette, tekee Valjeanista onnellisen. Vaikka mies joutuu jättämään pormestarin virkansa ja pakenemaan Coseten kanssa Valjeania jahtaavaa poliisia, Javertia, niin hän löytää elämästään enemmän onnea kuin koskaan aikaisemmin. Vuosien kuluessa tytär kasvaa, ja juoni alkaa tiivistyä ylioppilaiden järjestämän vallankumouksen ympärille. "Höpsis! Kas iltaa virkavalta - kaunis ilma, eiks vaan? Mä tunnen miehen tään - hän on maan kuulu Javert! Sen juttuihin ei luottaa voi, se huijari on. Sen paljasti mä, pieni mies ja vaatimaton. Kun on loppukiitosten aika, niin keltään jää tuskin huomaamatta, kuka saa yhdet suurimmista aplodeista. Pikku Gavroche on huikea lavalla. Ei kuka tahansa uskaltaisi laulaa suuren yleisön edessä - ja vielä yksin. Gavroche tuo eloa esitykseen, jonka muu kasti koostuu pääasiassa kokeneista laulajista ja näyttelijöistä. Helposti kirkas ääni kuuluu vaimeiden soittimien joukosta kaikuessaan muuten hiljaisella näyttämöllä yksinään. Kuullessani pojan äänen selkeästi ylioppilaiden joukosta suurten joukkokohtausten aikana, niin voi todellakin todeta, että siitä ei paljon parane. Gavroche on kaduille hylätty nuori poika. Köyhällä pojalla ei kuitenkaan ole mitenkään kurjuuden täyttämä elämä. Gavroche hyppii pitkin katuja uhmaten porvareita ja auttaen toisia niin hämärähommissa kuin hyvissäkin teoissa. Häntä voisi myös sanoa yhdeksi ylioppilasjoukon jäseneksi, vaikkei ylioppilasta ole nähnytkään. Sillä tämä poika on mukana kokoamassa barrikadeja, joilla nuoret miehet - ja Gavroche aikovat taistella. Katulapsi on ainakin yhden asian oppinut ennen kaikkea: kun köyhillä menee huonosti, niin vika on hallituksessa. Gavroche onkin ehkä musikaalissa eräänlainen kurjan perusilmentymä. Ei niinkään äiditön tai isätön, mutta koditon ja rahaton poika, joka ei myötätuntoa saa. Peruskurjasta tämä katulapsi kuitenkin eroaa siten, että hän on oikeastaan tyytyväinen elämäänsä. Hän ei halua sääliä tai almuja: hän haluaa olla vapaa. Näytelmässä ei tätä kerrota, mutta pojan vanhemmat eivät ole kuolleet, vaan he hylkäsivät poikansa, kun heillä ei ollut varaa pitää tätä. Gavroche ei kuitenkaan katkeroidu vanhemmilleen, sillä pohjimmiltaan poika on hyvinkin hyväsydäminen ja rakastava henkilö, eikä joidenkin kurjien tavalla vaivu epätoivoon ja itsesääliin. Vaikka hänen roolinsa musikaalissa onkin pieni, niin esityksen aikana hänestä oppii pitämään ja hänen osiaan odottaa innolla. Näyttelijät tekevät muutenkin mahtavaa työtä. Esitystahti on nyt tiukempi kuin yleensä, seitsemän näytöstä viikossa. Näyttelijät kertovat olevan mukavaa, että harjoittelu on ohi ja nyt vain voi antaa palaa. Vaikka on varmaan mahdotonta muistaa jokainen näytelmä jälkeenpäin, niin aina he jaksavat esittää sen saman uudelleen ja uudelleen. He todella eläytyivät hetkeen ja rooliinsa. Kurjien juoni huipentuu ylioppilaiden vallankumoustaisteluun barrikadeilla. Siellä on mukana myös Coseten, Fantinen tyttären, rakastettu Marius. Jean Valjean pelastaa Mariuksen barrikadeilta, ja hän ainoana selviää hengissä. Rakastavaiset saavat toisensa, ja näytelmä päättyy siihen, kun Fantine johdattelee Valjeanin kuoleman porteilta tuonpuoleiseen. Viimeinen kohtaus on näyttävä joukkokohtaus, jossa kaikki näyttelijät laulavat yhdessä laulun Nousee laulu ihmisten. Jos ei vielä aikaisemmin ole itkenyt, niin viimeistään tässä kyllä saa. Gavroche onnistuu varmasti myös kuolemallaan saamaan monet salissa istujat kyyneliin. Varsinkin katupojan viimeinen laulu, joka kuuluu tämän huulilta luodin tappaessa hänet, saa katsojat pidättelemään hengitystään. Jotenkin tämä poika röyhkeydellään ja ainaisella iloisuudellaan herättää kaikissa jonkin näköistä myötytuntoa; sen tarpeessa Gavroche ei tosin olisi, sillä hänelle elämä maittaa, vaikka kuinka kurja onkin. Gavroche tuo muuten aika synkkään musikaaliin pirteitä hetkiä raikkaalla laulullaan Musikaali on kurja kuin kurja. Se todellakin sisältää monia henkilöitä, joilla menee vielä huonommin kuin pikku Gavrochellakin. Henkilöitä, joiden koko elämä on ollut täyttä kurjuutta ja joiden elämä kurjasti myös päättyy. Katupojan kohtalona ja onnena tulee hänen aikainen kuolemansa: Gavroche ei ikinä ehdi katkeroitua elämälle. Entä jos kaikki kurjat musikaalissa olisivat kuin Gavroche? Entä jos jokainen maailman ihminen olisi kuten Gavroche? Hän on köyhä, koditon ja hylätty. Mutta siltikään poika ei rupea surkuttelemaan itseään; voi kuinka kurja olenkaan. Jos jokainen näytelmän henkilö olisi kuten hän, niin ei koko näytelmää varmaan olisi olemassa. Maailma on kaikessa pienuudessaan loppujen lopuksi kuin tämä musikaali: on ihmisiä, joilla menee hyvin, on ihmisiä, joilla menee huonosti ja lähes jokainen valittaa, menee miten menee. Ihmisiä kuolee, ja jotkut selviävät ja toiset taas pakenevat koko elämänsä ajan. Elämä antaa ja elämä ottaa. Kaikkien meidän pitäisi opetella olemaan kuin Gavroche ja ottamaan hetkestä kiinni. Turhan nopeasti ja silti niin varmasti näytelmä alkaa kääntyä kohti loppua. Aina välillä herättelin itseni transsista katsellessani näytelmää ja yritin vaalia jokaista hetkeä. Olen aina Kurjien tarinaan tutustumisesta asti halunnut kokea tämä näytelmän. Nyt kun sen vihdoinkin näin, haluaisin nähdä sen uudelleen. Olisin ollut valmis katsomaan näytelmän kaksi kertaa putkeen, jos olisi ollut mahdollista. Tätä esitystä ei kehuta turhaan. Se tarttuu kiinni pikkurillistä ja ennen kuin huomaatkaan, koko kätesi on mennyttä.

16 sivu 16 Pyhäjoen Kuulumiset "Nouskoon lippu liehumaan! Murtuu kahleet orjuuden. Voiton tieta eteenpain. Nousee laulu ihmisten. Nyt taistellaan me rinnakkain!" Projektissa mukana olleet oppilaat Ahola Samu Grekula Niina Halunen Henna Halunen Sanna Impola Miia-Maria Jalonen Saku Jylhä Venla Keskitalo Teemu Kestilä Annu Korpela Iida Koskela Matias Lindelä Arttu Malinen Jeremias Nuorala Josefiina Rödlin Oona Silvola Janika Soronen Lauri Tiikkaja Jyri Tiirola Vikke Vares Emmi Opettajat Hidén Sari Suni-Lajunen Riikka Tuuttila Teresa

17 Maritta Räsänen, pyhäjokinen taiteilija Pyhäjoen Kuulumiset sivu 17 OONA RÖDLIN Maritta Räsänen on pyhäjokinen, jonka elämässä taide on ollut aina läsnä. Syyskuun ajan Pyhäjoen kirjastolla oli näyttelyssä Räsäsen taidetta. Kirjaston näyttelyn työt ovat syntyneet vuosien aikana. Varhaisin esillä oleva työ on vesivärimaalaus liimapohjalle, ja se esittää isoisän pihamaata. Työn tunnearvoa Räsänen pitää yhtenä suurimmista. Muut näyttelyn työt olivat öljy -tai akryyliväreillä tehtyjä. Innostuksen öljyvärimaalaukseen Räsänen on saanut 70 -luvun loppupuolella. Ensimmäinen öljyvärityö syntyi jo 1977, nimeltään Ensilumet Pajusalmen rannassa. Öljyvärimaalauksesta muodostuikin hänen lempitekniikkansa, jota hän on käyttänyt eniten töissään. Jo nelivuotiaana oli Räsänen päättänyt ryhtyvänsä isona taiteilijaksi. Piirtäminen oli jo kouluaikana niin ihana asia, että hän saattoi herätä aamulla ennen kouluun lähtöä töidensä pariin: Välillä olin vähällä myöhästyä koulusta, kun tekemiseen uppoutui niin syvästi. Päästyään heti ylioppilastutkinnon jälkeen opiskelemaan suomen kieltä ja kirjallisuutta hän päätti opiskella äidinkielenopettajaksi. Taide oli tärkeä asia, mutta ammatikseen Räsänen tahtoi jotakin vakaampaa. Vaikka Räsänen onkin opettanut äidinkieltä, on hän välillä päässyt myös taideaineiden opettajaksi. Taideaineiden opettajana hän usein pohti uravalintaansa, mutta huomasi aina pitävänsä äidinkielen opettamisesta niin paljon, ettei ammatinvalinta ole ikinä kaduttanut. Nyt eläkkeelle päästyään hänestä on ollut ihana huomata, kuinka paljon maalaamiselle voi käyttää aikaa. Mutta oman aikansa vievät myös muut harrastukset, muun muassa romaaniset kielet ja kuorolaulu. Tärkein on mielentila, missä maalaa on Räsäsen lempilausahdus, joka kuvaa hänen mielestään maalaamista hyvin. Maalaaminen on itsensä ja omien tunteiden ilmaisemista, jossa pakkotyöllä ei saa tuloksia. Se on rentoutumistapa, jossa hän antaa siveltimen viedä. Jos hän palaa töidensä ääreen myöhemmin, eri mielentilassa, työ saattaakin muuttua aivan erinäköiseksi. Jokainen työ kuvaa mielentilaa ja sen hetkistä elämän tilaa, jossa on ollut. Maritta Räsänen asuu tällä hetkellä Pyhäjoella, mutta on syntynyt Joensuussa. Nyt hän on palannut juurilleen, sillä isoäiti oli kotoisin Oulaisista. Kouluiässä hän asui kaksi vuotta Australiassa. Myös siellä kuvaamataito oli mieluisin aine, ja kotona tuli piirretyksi muotokuvia Elviksestä ja muista kuuluisuuksista.

18 sivu 18 Myrna-ryhmä Pyhäjoen pääkirjastossa marraskuussa Oululais-raahelainen Myrna-ryhmä esittäytyy Pyhäjoen kirjastossa Myrna-ryhmä on viiden kuvataidetta ja valokuvausta harrastavan naisen kokoonpano, johon kuuluvat raahelaiset Tarja Intonen ja Päivi Kurola sekä oululaiset Merja Kuure, Raija Peura ja Marja- Riitta Vainikkala. Näyttelyssä on esillä akvarelleja, grafiikkaa, öljymaalauksia ja valokuvia. Myrna-nimeen ryhmäläisiä innostivat samannimiset kahvikupit, joista he mielellään juovat kahvinsa sekä amerikkalainen näyttelijä Myrna Loy, joka muuten vain on kuvauksellinen. Tervetuloa: näyttelyn avajaiset pyhäinpäivän aattona pe klo 18. Pyhäjoen kirjasto on avoin- Pyhäjoen Kuulumiset na ma ja to klo ja ti, ke ja pe klo Lisätietoja: Päivi Kurola p paivi.kurola@raahe.fi Marja-Riitta Vainikkala p marjariitta.vainikkala@ gmail.com

19 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 19 Seurakunta tiedottaa Järjestöt toimivat Kalenteri Kuollut: Lea Kupulisoja e Larkkonen Pirttikosken Yliseltäojalta 93 v 6 kk 1 pv Martti Johannes Rantala Parhalahdelta 87 v 9 kk 26 pv Taina Tellervo Pahkala e. Rajala Etelänkylältä 81 v 3 kk 26 pv Avioliittoon kuulutettu: Tomi Aleksi Junnila ja Kati Susanna Leskelä Kastettu: Miika Leevi Mikael Maunula Anna Maria Pirkola Aatu Jooa Juhani Rantala Jumalanpalvelus ja HPE kirkossa pyhäinpäivänä la klo 10. Pyhäinpäivän iltakirkko ja kynttilöiden sytytys vuoden aikana poisnukkuneille kirkossa la klo 19. Kirkkokuoro. Jumalanpalvelus kirkossa su klo 10. Kirkossa avustaa Nuorisokuoro Riikka Suni-Lajusen johdolla. Rippikoulustartti ja rippikouluun ilmoittautuminen. (kts. erillinen ilmoitus) Sururyhmä seurakuntatalolla ma klo 18. Vetäjinä Mirja Hirvikoski ja Kai Juvila. Lisätiedot Mirjalta p Perhekerho Sarpatissa ti klo 10. Kirkkokuoro seurakuntatalolla keskiviikkoisin klo Lapsikuoro seurakuntatalolla torstaisin klo Avoin raamattupiiri seurakuntatalolla torstaisin klo 18. Perhejumalanpalvelus kirkossa su klo 11. TULOSSA: - Ystäväkerhon retki Keskikylän koululle ke Lähtö linja-autolla seurakuntatalolta klo 11. Perillä ruokailu, ohjelmaa ja kahvit. Paluu n. klo Retken hinta 12. Tervetuloa myös liminkakyläläiset. Ilmottautuminen Mirjalle pe 8.11 mennessä puh Raamattuviikonloppu Mitä opimme Raamatun henkilöiden kautta? Kalajoen Kristillisellä Opistolla Luennoitsijana radiopastori Jukka Norvanto (Sansa) ja raamattutyöskentelyn ohjaajana Anu Vuola (Raamatunlukijain Liitto). Lisätiedot tai Varhaisnuorisotyö: luokkalaisten kerho peruttu tiistailta aikataulupäällekkäisyyksien vuoksi. - Tyttökerho 3-6lk torstaisin Yppärin koululla klo Tyttökerhot maanantaisin luokkalaisille klo ja luokkalaisille klo Kerhonohjaajia kouluikäisten kerhoihin etsitään! Tiedustelut Hannulta. Nuorisotyö: - Kasvuryhmä (rippikoulun käyneille nuorille) Sarpatissa keskiviikkoisin klo Peli-ilta monitoimitalolla torstaisin klo Pelataan sählyä! - Tiedustelut ja ilmoittautumiset Hannulle p RY: Seurat su klo 16 ry:llä, Kyösti Marjanen, Pentti Mero Hartaus to klo Jokikartanossa, Matti Pahkala Ompeluseurat/julkaisuilta pe klo 19 ry:llä Alueellinen nuortenilta la klo 19 ry:llä Kirkkoherranvirasto p avoinna ma 8-12, ti ja klo Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p tai seurakuntapastori Kai Juvila p Seurakunta facebookissa! Tykkää Pyhäjoen seurakunta sivusta ja saat tuoreimmat tiedot seurakunnan tapahtumista. Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: Eläkeliiton Pyhäjoen yhdistys ry. Vapaaehtoistoiminnan piiri Iltaruskoon ma klo Äijäkööri kokoontuu Iltaruskoon ma 4.11 klo 18. Tervetuloa! Päiväkahvit ja syyskokous ti klo 12 seurakuntatalolla. Yhdistys tarjoaa kokouskahvit. Arvontaa. Tervetuloa! Käsityöpiiri ma klo 13 Iltaruskossa. Kuusamon matkan aikataulu: klo Yppäri Neste, klo Pirttikoski Eteläpuoli sillan th, klo Shell. MTK-Pyhäjoki. jäsenetuna alennusta uimisesta Raahen vesipekassa. Jäsenkortti mukaan! Partiolippukunta Hanhikiven Kiertäjät ry. Ensi viikolla (vko 45) ei ole normaaleja partioiltoja, vaan kaikki ryhmät osallistuvat Adventtikalenterien myyntikampanjaan. KE Seikkailijat myyvät kalentereita Salessa ja K-Marketilla klo 15-18, myyntivuorot on sovittu erikseen. Kaikki muut ryhmät Puhtolaan klo 17, josta myydään kalentereita ovelta ovelle. Mukaan tarvitset partiohuivin, heijastimen, lämmintä vaatetta päälle, oman mukin, taskulampun ja tonttulakin. Lippukunnan hallitus kokoontuu su klo16 kololla. Tulossa lippukunnan kirkkopyhä ja lupauksenanto su Ustit syysleirin löytötavaroista voi kysellä tekstiviestillä /Kaisa. Pirttikosken maaseutunaiset. Perinteinen syyskirppis Iltaruskossa la klo Tuo tavarasi myyntiin, me myymme ne puolestasi. Pöytä 5e, varaukset Aira tai Paula Kahvakuulajumppa Pirttikosken koulun takapihalla tai sateella yläsalissa perjantaisin klo 17-18! Huom. muuttunut aika! Ohjaaja Tarja Raivio. Maksu 5e, jäsenet 3e. Tervetuloa kaikki mukaan! Pyhäjoen Nuorisoseura. Syyskokous kirjastolla pe klo Tervetuloa! Sotainvalidien Veljesliiton Pyhäjoen osasto. Pohjois-Pohjanmaan piiripäivää ja piirin 70-vuotisjuhlaa vietetään pe Kempeleen Kokkokankaan seurakuntakeskuksessa. Tilaisuus alkaa klo 9 päättyen klo 15. Piiri toivottaa tervetulleeksi osastosta sotainvalidit, puolisot, leski- ja tukijäsenet. Ilmoittautuminen matkalle mennessä Eija-Liisalle p TUE SINÄKIN PARTIOTOIMINTAA Nyt myynnissä partiolaisten adventtikalenteri 7e. Myymme kalentereita ke klo kauppojen eteisessä Pe klo Tanja Kaarlela kertoo kirjastaan Saara Pyhäjoen kirjastossa. Tervetuloa! Pe klo Aihetta kiitokseen Kiitokset kunnalle Tervanevan kaatopaikan kunnostamisesta ja hyvästä hoidosta. Nyt sinne oli mukava viedä syksyn puutarhajätteet. Uskoisin myös järjestyksen siellä pysyvän hyvänä jatkossa. Mutta miksikähän sinne on tuotu myös lahoamatonta jätettä, esim. muovia. - Syyssiivooja - Oululais-raahelaisen Myrnaryhmän näyttelyn avajaiset Pyhäjoen kirjastossa. Näyttelyssä on esillä marraskuun ajan akvarelleja, grafiikkaa, öljymaalauksia ja valokuvia. Lisätiedot: Päivi Kurola p Satuhetki maanantaina klo 10 Pyhäjoen kirjastossa. Kesto noin 20 minuuttia. Passaa 0-8 -vuotialle. Kansojen kattaus Monikulttuurinen ilta (USA) Pyhäjoella ma klo Saaren koulun opetuskeittiöllä. Maksuton. Elokuvia Pauhasalissa to klo Lentsikat (uusinta) liput 5 eur ja klo Selänne liput 8 eur. Kaksiosainen levytankokurssi nuorille to ja to klo Maksuton. Ilm mennessä p Pyhäjoen kirjaston lukupiirissä keskiviikkona klo 18 jutellaan Dostojevskin romaanista Vanhan ruhtinaan rakkaus Reijo Pyhälän Pyhäjoen varrelta Ruotsin suurvaltakauden sotiin kirjan julkistamistilaisuus Pyhäjoen kirjastossa la klo Tervetuloa! Vanhat Harput ja Harmittomat konsertoivat Pauhasalissa su klo Liput 10 eur (sis. väliaikakahvit), alle 15v ilmaiseksi. Pyhäjoen näyttelijät esittää Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi Pauhasalissa, ensi-ilta pe klo Lisätiedot: net Soliseva-kuoron lauluharjoitukset lukion Pauhasalissa maanantaisin klo Uudet ja entiset laulajat tervetuloa mukaan! Matalan kynnyksen kahvakuulatreenit Monitoimitalon hiekkakentällä, sateella Monitoimitalolla, keskiviikkoisin klo Omat kuulat mukaan. Ohjaaja Tarja Raivio, 5 euroa/kerta. Perjantaisin Monitoimitalolla klo kuntopiiri, sopii miehille ja naisille, ei osallistumismaksua Yleisöluisteluvuoroja jäähallilla: ti klo ja su klo mailallinen alle 13-v, to ja su mailallinen yli 13-v., su mailaton sekä luistelukoulu pe ja ti klo Kiekkokoulu alkaen ti klo Kiitokset talkoolaisille, kun kunnostitte Rautiperän latupohjat! - terveisin kuntohiihtäjä Pohjankylältä - Kiitokset Ustit Syysleirin muonituksesta vastanneille PartioMammoille, ja Tonille & Teemulle huollon sutjakkaasta sujumisesta. Kiitokset huoltajille, kun mahdollistitte uusien sudenpentujen ensimmäisen telttayön yöpymällä itsekin teltassa. Kiitokset myös ryhmänjohtajille! - lpkj.kaisa - Parhaimmat kiitokset Hanhikiven kiertäjien ryhmäjohtaja JAANA KANGAS sekä muut leiriläiset. Esimerkillistä ja rohkeaa vastuunottoa jotta meidän 10vuotias diabeetikko pystyi osallistumaan partiolaisten viikonloppuleirille Lännenrannassa. - Kiittäen Vivianin perhe - P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Marleena Maliniemi LIITE Marleena Maliniemi Janika Silvola kuulumiset@pyhajoki.fi Puh Fax (08) Toimitus: Päätoimittaja: Taloussihteeri: Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN Seuraava lehti (nro 45) ilmestyy >> lauantaina Aineisto toimitettava >> tiistaina klo mennessä Painosmäärä >> vko 44: 1910 kpl >> vko 45: 1810 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 /pmm, toistohinta 0,35 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: 50 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh (Minna Lattunen)

20 sivu 20 TARJOUS Pyhäjoen Kuulumiset Voimassa kortilla 3 50 raj. -46% HK Siniset lenkit g. 2 erää/talous 3,33/kg ilman korttia 1,99/rs (6,63/kg) Palvelemme: ma pe 8 21, la 8 21, su EVÄSKONTTI Vanhatie 44, Pyhäjoki Puh tuukka.lisko@k-market.com Oma lähikauppasi! Parhaat hyödyt Arinan omistajalle: (keskimäärin/kotitalous) Edullinen ruoka Ostoedut S-Etukortilla 39 Bonus ja maksutapaetu 190 Maksuttomat pankkipalvelut Muut hyödyt (mm. Yhteishyvä-lehti) VUODESSA YHTEENSÄ Lähde: S-ryhmän asiakas omistaja- ja asiakas rekisteri sekä Osuuskauppa Arinan tilastot 2012 = 431 BONUS BONUSTAULUKKO Pyhäjoki Vanhatie Atria KARJALAN- PAISTI 700 g (9,92 kg) rasia prk 3 99 rasia 7 25 Fazer SUKLAA- MAKEISBOXIT g (12,46-11,40 kg) Marli PERINTEINEN GLÖGIJUOMA 1 litra Atria NAKKI 280 g (7,10 kg) 1 99 pkt ma-pe 7-21, la 7-18, su sale.pyhajoki@sok.fi Edullinen. Tuore. Helppo. Postin ja Matkahuollon palvelut nyt meiltä!