Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan.

Transkriptio

1 Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus PL 41, JÄRVENPÄÄ Asemakaavan muutos ja laajennus sekä tonttijako 19. eli Terholan kaupunginosa, korttelit 550, 551 ja 1904, tilat 1:2503, 1:1462, 1:1639 ja 1:1640 (Kytöpuiston pientaloalue) sekä tila 1:2635 (Terholan liikuntapuisto) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ') Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. Tehtävä Dnro YLEISHAL: 507/2004 Asemakaavan laajennus koskee 19. eli Terholan kaupunginosan tilaa 1:2635 (Terholan liikuntapuisto). Asemakaavan muutos koskee 19. eli Terholan kaupunginosan kortteleita 550 ja 551, osaa korttelista 1904 sekä puisto- ja katualuetta (Kytöpuiston pientaloalue). ALOITE TAI HAKIJA Matti Tuuri, Pekka Tuuri ja Heikki Tuuri ovat tilan 1:2503 maanomistajina hakeneet asemakaavan muuttamista nykykaavaa tehokkaamman asuntoalueen toteuttamiseksi. SUUNNITTELUKOHDE Alue sijaitsee noin kaksi kilometriä Järvenpään keskustasta itään. Suunnittelualuetta rajaavat Terholantie, Idänpääntie ja Ahotie sekä Kytöperänkujan ja Impoonkadun omakotialueet. Alueen sijainti on esitetty seuraavassa kuvassa. SUUNNITTELUN TAVOITE Kytöpuiston alueelle kaavoitetaan tehokasta nk. tiivis-matalatyyppistä pientaloaluetta aiemman kaavan pientaloalueen ja julkisen rakennuksen tontin sijaan. Alueelle laaditaan sitova tonttijako kaavan yhteydessä. Kaavan muuttamisesta tehdään maankäyttösopimus hakijan ja kaupungin kesken ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä kaupunginvaltuustossa. Terholan liikuntapuiston aluetta kaavoitetaan virkistysalueeksi kaupungin omistaman tilan 1:2635 osalta. 1

2 TAUSTA Kytöpuiston pientaloalue Arkkitehtitoimisto Matti Iiramo on laatinut Kytöpuiston kaavamuutosalueelle maankäyttöluonnoksen, joka perustuu pääosin omakotimaisesti yhtiömuotoisena toteutettaviin suurtontteihin. Suunnitelmassa rakennukset on ryhmitelty maaston korkeusasemat ja nykyinen puusto huomioonottaen niin, että muodostuu mielenkiintoisia näkymiä. Alueen keskelle on suunniteltu puistoaluetta, jonka kautta on polut alueen läpi. Tonttiliikenne on ratkaistu Terholantieltä, Idänpääntieltä ja Ahotieltä kortteleiden sisäisten ajoyhteyksien avulla, joiden kohdalle rakennetaan myös kunnallistekniikka. Uusia kaupungin katuja ei tarvitse rakentaa, mutta olevia katuja (Terholantie, Idänpääntie) on kunnostettava. Puustoa pyritään säilyttämään korttelialueilla mahdollisuuksien mukaan. Uudet rakennukset ovat viittä päätyyppiä, jotka muodostavat yhtenäisiä ryhmiä. Terholantien varteen on sijoitettu paritaloja siten, että nykyiset kaksi omakotitaloa voisivat säilyä. Alueen keskiosiin on suunniteltu kytkettyjä ja erillisiä pientaloja. Rakennusten kerrosluku on II, 1/2I tai I. Erillistalot ja ketjutalot ovat kooltaan 120 tai 150 m 2. Paritalot ovat kerrosluvusta riippuen joko 150 tai 210 m 2 suuruisia. Alueelle on suunniteltu 77 uutta asuntoa, joista noin puolet (40 kpl) on yhtiömuotoisissa erillistaloissa. Paritaloissa on 30 asuntoa ja ketjutaloissa 7 asuntoa. Kaavamuutosalueen pinta-ala on m 2, josta erillis- ja ketjutaloille tarkoitettua korttelialuetta on noin m 2 ja paritaloille tarkoitettua korttelialuetta noin m 2. Puistoaluetta on noin m 2. Uutta asuinkerrosalaa on 8900 k-m 2. Aluetehokkuus on noin e a = 0,17. Korttelitehokkuus on välillä e = 0,2 0,3. Terholan liikuntapuisto Terholan alueelle on laadittu vuonna 1990 Terholan-Ånäsin maankäyttösuunnitelma ja ns. Itäisen liikuntapuiston tarveselvitys, jotka toimivat jatkosuunnittelun lähtökohtana. Nyt asemakaavaan otettava puistoalue on osa Terholan-Ånäsin maankäyttösuunnitelmassa tarkoitetusta laajasta liikuntapuistosta, joka toteutuu vaiheittain. Kaavoitettavalle alueelle on jo rakennettu pelikenttä ja ulkoilureitti. Alueen kaakkoisreunalta Impoonkadun päästä lähtee itään nykyinen Terholan kuntorata. Liikuntapuiston alueelle laaditaan yleissuunnitelma syksyllä Idänpääntie ja Terholantie Järvenpään kaupungin tekninen lautakunta on käsitellyt Terholan alueen liikenneturvallisuutta ja päättänyt, että Idänpääntie suljetaan moottoriajoneuvoliikenteeltä mopoja lukuunottamatta. Kaupunginhallitus on päättänyt kumota teknisen lautakunnan päätöksen ja että Idänpääntietä ei suljeta. Tekniselle toimelle on annettu tehtäväksi Idänpääntien liikenneturvallisuuden parantaminen hidasteilla ja valmistella Terholan alueen liikenneturvallisuussuunnitelma. Tekninen lautakunta on päättänyt sijoittaa Idänpääntielle kaksi liikennehidastetta ja muotoilla Idänpääntien ja Terholantien liittymäalueen uudelleen. Terholantielle ja Idänpääntielle tullaan laatimaan asemakaavan yhteydessä katusuunnitelmat. Myös kunnallistekniikan putkiverkostot on saneerattava. LÄHTÖTIEDOT Maanomistus Alueen tilat 1:2503, 1:1639 ja 1:1640 ovat yksityisomistuksessa. Muu alue on Järvenpään kaupungin omistuksessa. Yleiskaava Yleiskaavassa (1982) alueelle on osoitettu palvelujen ja hallinnon aluetta (P), Terholantien reunaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden aluetta (TY) ja pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-2). Kinnarinkadun kohdalta koilliseen on lähivirkistysaluetta (VL), jolle on osoitettu ulkoilureitti. Suunnitellun liikuntapuiston alue on yleiskaavassa retkeily- ja ulkoilualuetta (VR) sekä ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyaluetta (RP). Yleiskaavassa (kv , ei lainvoimainen) Kytöpuiston alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1), jonka aluetehokkuudeksi suositellaan e = 0,10 0,20 ja tonttitehokkuudeksi enintään e = 0,4. Alueen asemakaava on esitetty muutettavaksi. Terholan alueen rakentamattomat pohjoisosat on yleiskaavassa varattu virkistysalueeksi. Alueelle sijoittuu myös kaupunginosaleikkipuisto. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä on selvitetty Terholaan varattavien liikunta-alueiden tarkoituksenmukainen valikoima ja sijoitus sekä liikenneyhteydet, eivätkä nämä estä suunnitellun asuntoaluehankkeen toteutusta. 2

3 Asemakaava Kytöpuiston alueella on voimassa nk. Hyhkön asemakaava, jossa alueen länsireunaan kortteliin 551 on osoitettu rivi omakotitontteja. Alueen itäreunassa Ahotien varressa on julkisten rakennusten korttelialue (kortteli 550). Alueen keskiosa on Kytöpuiston puistoaluetta. Voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus on asuinkortteleissa (Tuurin mailla) 1820 k-m 2 ja Y- korttelissa 1650 k-m 2. Ympäröivien alueiden asemakaavat on vahvistettu vuosina 1964, 1977, 1981, 1983, 1995 ja Lähimmät korttelit pohjois- ja eteläsuunnassa on osoitettu erillispientalojen korttelialueiksi (AO, AO-16). Terholantien länsipuolella on liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY-2). Idänpääntien katualueella on asemakaava Kytöperänkujalle saakka, mutta Terholan liikuntapuiston alueella ei ole asemakaavaa. Rakennukset ja ympäristö Terholantien varressa on kaksi rakennettua omakotitonttia (tilat 1:1639 ja 1:1640). Muu Kytöpuiston alue on kumpuilevaa havupuuvaltaista metsämaata, jossa on paikoin jyrkkiäkin rinteitä. Kaava-alueen pohjoisosat ovat avointa peltoa. Idänpääntien vieressä on nurmipintainen pelikenttä. Alueen pohjoisosien läpi kulkee paineviemäri, joka asettaa rajoituksia urheilualueen rakentamiselle. Terholan kuntoradan pysäköintialue sijaitsee Impoonkadun päässä osittain suunnittelualueella. OSALLISET Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat ja lähistön asukkaat Viranomaiset (Uudenmaan ympäristökeskus) Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa KYTÖPUISTON ALUE Arkkitehtitoimisto Matti Iiramo

4 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 1. Asemakaavan ja tonttijaon muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2004 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Osallistumismahdollisuuksista ilmoitetaan kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla ja Viikkouutisissa sekä lähettämällä tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma kaava-alueen kiinteistönomistajille ja naapuritonttien omistajille. Heille varataan mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä tulevasta kaavoituksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan teknisen keskuksen palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin nettisivujen sähköisellä ilmoitustaululla /palvelut/kaavoitus. Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäväksi laatimisvaiheen vuorovaikutusta varten teknisen keskuksen palvelupisteeseen. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin nettisivuille. Nähtäväksi asettamisesta ilmoitetaan kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin www-nettisivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille sekä muille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet. Nähtäväksi asettamisesta levitetään tietoa yleisölle tiedotusvälineiden kautta. Suunnitelmasta järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös yleisötilaisuus. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ja arvioida kaavan vaikutuksia muulloinkin itselleen sopivilla muodoilla ja haluaminaan ajankohtina, mutta heille varataan erityinen mahdollisuus esittää kaavasta sekä tonttijaosta kirjalliset mielipiteensä luonnosten nähtävänäoloaikana (MRL 62, MRA 30 ). Nämä mielipiteet käsitellään kirjallisesti ja liitetään asiakirjoihin. Saadut mielipiteet pyritään huomioimaan jatkosuunnittelussa. Kaavoitusta koskevat kirjalliset mielipiteet liitetään kaava-aineistoon. Kaavan ja tonttijaon muutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: - Järvenpää-seura - Järvenpään ympäristöyhdistys ry - Mankalan asukasyhdistys ry - Satukallion asukasyhdistys ry Kaavan ja tonttijaon muutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta virkamiestahoilta: - Kaupunkitekniikka - Rakennusvalvonta - Vesilaitos - Pelastuslaitos - Uudenmaan ympäristökeskus - Fortum sähkönsiirto Oy/ Etelä-Suomi - Elisa Networks Oy 2. Kaupunginhallitus asettaa asemakaavan ja tonttijaon muutosehdotuksen julkisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) ja pyytää siitä tarpeelliset lausunnot. Kaavan ja tonttijaon muutosehdotus laitetaan nähtäväksi kaavoituksen ja mittauksen ilmoitustaululle. Kaavaaineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin nettisivuille. Nähtäväksi asettamisesta ilmoitetaan kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin www-nettisivuilla sekä lähettämällä kirjeet kaava-alueen kiinteistönomistajille, naapuritonttien omistajille sekä niille muille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet. Nähtäväksi asettamisesta levitetään tietoa yleisölle tiedotusvälineiden kautta. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus tehdä kirjallisia muistutuksia kaava- ja tonttijakoehdotuksesta sen nähtävänäoloaikana. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kaavan ja tonttijaon hyväksymistä koskevan kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen kaupungin perusteltu kannanotto (vastine) esitettyyn mielipiteeseen, mikäli sitä on kirjallisesti pyydetty. ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan liikenteellisiä, ympäristöllisiä ja yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. 4

5 KÄSITTELYAIKATAULU Asemakaavan ja tonttijaon muutostyö on käynnistetty elokuussa Asemakaavan ja tonttijaon muutosluonnos on nähtävänä (MRL 62, MRA 30 ) tammikuussa Asemakaavan ja tonttijaon muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivän ajaksi arviolta maalis-huhtikuussa Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan ja tonttijaon muutoksen vuonna LAATIJAT Asemakaavan ja tonttijaon muutos laaditaan Järvenpään kaupungin kaavoituksessa ja mittauksessa virkamiestyönä. Rakennusten ja asuinalueen suunnittelijana maanomistajan lukuun toimii Arkkitehtitoimisto Matti Iiramo Vantaalta ( ). Asemakaavatyötä johtaa kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ( ) ja suunnittelijana toimii arkkitehti Terttu-Elina Wainio ( ). Kaavan laatijoiden osoite on Järvenpään kaupunki, Kaavoitus, PL 41, Järvenpää. Sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi. Järvenpäässä Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti 5