Voimalinjan inventointi välillä SeinäjokiSeinäjoki-Tuovila Katja Vuoristo

Transkriptio

1 Voimalinjan inentointi älillä SeinäjokiSeinäjoki-Tuoila Katja Vuoristo

2 INVENTOIDUN VOIMALINJAN SIJAINTI Ote GT7-tiekartasta (Vaasa-Kokkola), oimalinja merkitty sinisellä katkoiialla MK 1:

3 SISÄLLYS KARTTAOTE INVENTOIDUSTA ALUEESTA 1. JOHDANTO INVENTOINNIN LÄHTÖKOHDAT INVENTOITU ALUE 1 2. LUETTELO VOIMAJOHTOLINJALLA SIJAITSEVISTA KOHTEISTA 2 3. YHTEENVETO 2 4. MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEET PERUSKARTTAOTTEINEEN 4 MUSTAVALKOKUVALUETTELO 11

4 1. JOHDANTO 1.1. INVENTOINNIN LÄHTÖKOHDAT Fingrid Oyj suunnittelee uuden 400 kv oimajohdon rakentamista Seinäjoen ja Tuoilan älille. Johdon linjaus kulkee Seinäjoen kaupungin, Ilmajoen, Isokyrön, Laihian, Mustasaaren, Vähäkyrön sekä Ylistaron kuntien kautta. Linjaus noudattaa pääosin anhaa oimajohtoreittiä, mutta se leenee muutamalla metrillä. Tämän uoksi Museoirasto katsoi, että linjauksella tuli tehdä arkeologinen inentointi ennen hankkeen toteuttamista. Alueen läheisyydestä tunnettiin entuudestaan useita muinaisjäännöksiä. Suunniteltu oimajohto siuaa Isokyrön Kallio/Seljänkangas W nimistä muinaisjäännöskohdetta, jonka laajuus ei ole ollut tiedossa. Lisäksi Laihian Allisten alueella (johtoreitin älillä ) on oimajohdon älittömässä läheisyydessä useita röykkiökohteita. Inentoinnin tarkoituksena oli määritellä ulottuatko tunnetut muinaisjäännökset suunnitellulle oimajohtoreitille sekä etsiä linjaukselta uusia entuudestaan tuntemattomia muinaisjäännöskohteita. Inentoinnin kustannuksista astasi Fingrid Oyj ja työn kokonaiskustannukset oliat Tutkimukset toteutti Museoiraston arkeologian osasto ja inentoinnin suoritti FM Katja Vuoristo. Maastotyöt tehtiin Inentoiduilla alueilla tehtiin koekuoppia ja lisäksi joillakin alueilla käytettiin maakairaa. Löydetyt muinaisjäännökset alokuattiin ja lisäksi niistä mitattiin sijaintitiedot GPS-paikantimella INVENTOITU ALUE Suunniteltu oimajohto on 54 km pitkä ja se kulkee pitkälti alaien peltojen halki. Monin paikoin linjaus nousee myös moreeni- ja kalliomäille, joista korkeimmat kohoaat n. 60 metriä merenpinnasta. Lisäksi linjaus kulkee muutamien suoalueiden poikki. Inentoitujen mäkisten metsäalueiden maasto on hyin aihteleaa, sillä paikoin oimajohto kulkee erittäin kiikkoisessa ja louhikkoisessa maastossa, kun taas osa maastosta on huomattaasti selkeämpää ja tasaisempaa. Seljänkankaalla maaperä on paikoin hiekkaisempaa ja alueella on muutamia suurehkoja soranottopaikkoja. Voimajohtolinjalta on kaadettu paikoin esakkoa, mikä teki maastosta hankalasti kuljettaaa. Myös lähimaastossa on tehty jonkin erran metsätöitä. Joillakin alueilla nuoria lehtipuita kasoi sen sijaan niin sakeasti, että se aikeutti näkyyyttä. Korkeimmat mäet oliat melko paljaita oimajohdon kohdalta, kun taas linjan ieressä kasoi haupuita. Inentoinnissa keskityttiin tarkastamaan moreeni- ja kallioalueita ja matalalla sijaitseat pellot jätettiin ähemmälle huomiolle. Erityisesti käytiin läpi Laihian Allisen aluetta sekä Seljänkankaalla sijaitsean Kallio/Seljänkangas W nimisen muinaisjäännösalueen ympäristöä. Allisesta tunnetaan oimajohtolinjan läheisyydestä kahdeksan röykkiökohdetta, lisäksi hieman kauempana on ielä useita muita kohteita. Lähimmät kohteet oat Kalkkiuori 1, joka sijaitsee ain noin 80 metriä koilliseen oimajohdosta sekä Saloniemi, joka on linjasta noin 120 metriä koilliseen. Muita, yli 200 metrin päässä sijaitseia muinaisjäännöksiä oat Syynimaanloukko, Allisentausta/Kalkkiuori2, Karjatarhanmäki W, Karjatarhanmäki 1

5 E/Lähdesmäki ja Luhtakallio. Muinaisjäännökset sijaitseat suurella moreenisaarekkeella, joka on paikoin hyin kiikkoista. Alueella on myös useita suomaisia kosteikkoja. Allisen kummun luoteisosa on aikeakulkuista, sillä alue on kiikkoista. Lisäksi oimajohtoäylällä oli umpeenkasanutta pusikkoa ja Kalkkiuori 1:n ympäristössä oli tehty metsähakkuita. Myös Saloniemen ympäriltä oli kaadettu metsää, kun taas itse oimalinjalla oli tiheä esakko, joka haittasi näkyyyttä. Inentoinnissa Allisessa tarkastettiin linjalle ja sen iereen osuat mäennyppylät. Alueelta ei löytynyt kuitenkaan uusia muinaisjäännöksiä eikä myöskään tunnettujen kohteiden haaittu jatkuan oimalinjalle tai sen lähelle. Seljänkankaalla koekuopitettiin em. tunnetun muinaisjäännöksen ympäristöä. Alue on moreenisoraa ja paikoin kiikkoista. Voimajohtoäylältä on kaadettu äskettäin esakkoa ja näkyyys alueella oli hieman parempi kuin monella muulla alueella, aikka paikoilleen jätetty risukko aikeuttikin liikkumista. Seljänkankaalla tarkastettiin muinaisjäännösalueen lisäksi perimätietoon pohjautua tentatiiikohde sekä soranottopaikat. Edellä mainittujen alueiden lisäksi tarkastettiin Kyrönjoen luoteispuolen peltojen takaa alkaa Hopeauorenmäen halki ja Orisbergiin loppua metsäisempi moreenimaasto. Myös Tuoilan kaakkoispuolella peltojen keskellä oleat moreenikummut, joita jatkuu aina Laihialle saakka, tarkastettiin. 2. LUETTELO VOIMAJOHTOLINJALLA SIJAITSEVISTA KOHTEISTA KOHDE 1 Kallio/Seljänkangas W MUINAISJÄÄNNÖSTYYPPI JA AJOITUS Röykkiö ja asuinpaikka, kiikautinen? ja pronssikautinen 2 Tonolan kalliot Käräjäkieys, historiallinen aika 3 Voisillanlakso Röykkiö?, pronssikautinen / rautakautinen? PERUSKARTTA Kasinkylä Kasinkylä Orisberg KOORDINAATIT JA KORKEUS M MPY / (röykkiön koordinaatit) Z = m mpy / Z = 37,5 m mpy / Z = 40 m mpy 3. YHTEENVETO Seinäjoen ja Tuoilan älisellä oimajohtoäylällä suoritettiin syyskuussa 2006 iikon pituinen inentointi, koska Fingrid Oyj suunnittelee uuden 400 kv oimajohdon rakentamista. Inentoinnin tarkoituksena oli selittää ulottuatko äylän läheisyydessä sijaitseat tunnetut muinaisjäännökset oimajohtolinjalle sekä onko reitillä uusia entuudestaan tuntemattomia kohteita. Inentoinnissa tarkastettiin erityisesti Seljänkankaan ja Allisen alueita, koska niiltä tunnettiin useita muinaisjäännöksiä, jotka jäiät aian oimajohdon läheisyyteen. Tunnettujen kohteiden lisäksi käytiin läpi sellaisia paikkoja, jotka oisiat topografialtaan olla todennäköisiä asuinpaikka- tai röykkiöalueita. Tällaisia oat oimalinjaäylällä sijaitseat moreenimäet sekä kallioalueet. 2

6 Voimajohtoreitiltä löytyi yksi uusi muinaisjäännöskohde. Tämä sijaitsee Ylistarossa Isokyrön rajan tuntumassa lähellä Orisbergiin johtaaa tietä. Voisillanlakso nimiseksi kohteeksi nimetty muinaisjäännös käsittää kaksi pientä röykkiötä, jotka saattaat ajoittua esihistorialliseen aikaan. Vanhoista tunnetuista kohteista Seljänkankaalla sijaitsea Kallio/Seljänkangas W niminen muinaisjäännös siuaa oimajohtolinjaa, muttei ulotu itse linjalle. Lähellä em. kohdetta oimajohtolinjalla sijaitsee myös kokonaan tuhoutunut mahdollinen käräjäkieyksen paikka (Tonolan kalliot). Voisillanlakso on kohteista ainoa, joka on tuhoutumisaarassa oimajohdon ja siihen liittyien pyläiden rakentamisen yhteydessä, mutta myös Kallio/seljänkangas W:n kohdalla tulee ottaa huomioon, että kohde on aian linjan ieressä. Mikäli oimajohtoa rakennettaessa joudutaan liikkumaan työkoneilla myös tällä alueella, on myös siellä sijaitsea röykkiö aarassa rikkoontua. Helsingissä K. Vuoristo, FM 3

7 4. MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEET PERUSKARTTAOTTEINEEN ISOKYRÖ KALLIO/SELJÄNKANGAS W PERUSTIEDOT KOHTEESTA Laji: kiinteä muinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: muinaisjäännösryhmät Tyypin tarkenne: röykkiöt ja asuinpaikat Ajoitus: kiikautinen? ja pronssikautinen Rauhoitusluokka: 2 Lukumäärä: 2 Koordinaatit: pkoo , ikoo , Z = m mpy Koordinaattiselite: röykkiön keskikoordinaatit Etäisyystieto: Isokyrön kirkolta 11 km etelään Pinta-ala: n. 150 m 2 Peruskartta: Kasinkylä OMISTAJATIEDOT Tila: Omistaja: , Korkeamäki Petäjä, Esko Matti, Kortesluomantie 172, Orismala ARKISTOTIEDOT LÖYDÖT Ari Siiriäinen, inentointi 1966 KM VUODEN 2006 INVENTOINTI Aika: Kuat: Löydöt: - Karttaotteet: peruskartta Kohde sijaitsee Seljänkankaalta Laihialle johtaan tien eteläpuolella Seljänkankaan harjulla. Paikka on kiikkoista moreenia ja siellä kasaa puolukkaa sekä mäntyjä. Harju laskee melko jyrkästi pohjoiseen, missä tie leikkaa sitä oimakkaasti jättäen tien eteläpuolelle ain hyin kapean tasaisemman kaistaleen, jonka takana maasto muuttuu kiikkoisemmaksi. Länsipuolella tien ieressä on anha umpeenkasanut soramonttu. Nykyinen oimajohto kulkee tien pohjoispuolella ain muutaman metrin päässä kohteesta. Tielinjan leikkauksesta on löytynyt uonna 1966 kartsi-iskoksia sekä muutama todennäköinen kaain, mutta mitään kulttuurikerroksia ei alueella tällöin haaittu. Löydöt tuliat n metrin pituiselta alueelta. Vuoden 1966 inentoinnissa löytyi myös harjun louhikkoisella rinteellä sijaitsea röykkiö. Tuolloin alueella oli tehty metsätöitä ja röykkiö oli osin risujen peittämä, kun taas nykyisin alueella kasaa mäntymetsää. Vuoden 2006 inentoinnissa selitettiin ulottuatko röykkiö ja asuinpaikka kohteen iereen suunnitellun oimajohdon kohdalle. Aluetta tutkittiin koepistoin sekä kairaamalla, mutta mitään haaintoja asuinpaikkaan iittaaista likamaa-alueista ei tehty. Myöskään tielinjaleikkauksessa, josta on aikaisemmin saatu talteen löytöjä, ei haaittu mitään merkkejä asuinpaikasta. Onkin todennäköistä, että asuinpaikka on tuhoutunut tielinjan rakentamisen sekä soranoton yhteydessä. Tielinjaleikkaus on hyin jyrkkä ja korkea tien eteläpuolella, kun taas pohjoispuolella on kapea pengerrys ja sen ieressä hieman tien alapuolella sijaitsea pelto, joka on esineiden löytökohtaa n. 3 metriä alempana. Tie on siis tehty harjun reunaan, jolloin maastoa on rouhittu hyin oimakkaasti ja kapealla yöhykkeellä sijainnut asuinpaikka on oinut samalla tuhoutua. Inentoinnissa tarkastettiin myös röykkiön sijaintitiedot GPS-paikantimella. Lisäksi kieys mitattiin sekä kuattiin. Röykkiö on n. 16 metriä pitkä ja 3 4 metriä leeä matalahko ja kokonaan sammalen peittämä ähän kaartua kieys. Röykkiön itäpää on hieman pyöreä, kun taas sen länsipää on nelikulmaisempi. Keskeltä kieys on jonkin erran kapeampi. Kiien halkaisija on cm ja molemmissa päissä on myös muutama hieman suurempi kii. Muinaisjäännöskohteen ei haaittu ulottuan tulean oimajohdon kohdalle. Röykkiö sijaitsee tästä n. 30 metrin päässä ja oimajohtolinjaa lähempänä sijainneesta asuinpaikasta ei löytynyt enää iitteitä. Mikäli linjaus pysyy nykyisen suunnitelman mukaisena johtoälillä eikä muinaisjäännösalueella tulla liikkumaan raskailla koneilla sen rakentamisen yhteydessä, ei Kallio/Seljänkangas (W) ole tuhoutumisaarassa. 4

8 f Isokyrö Kallio/Seljänkangas W. Röykkiön länsipää. Koillisesta. K. Vuoristo. 5

9 Kallio/Seljänkangas W ja Tonolan kalliot Peruskarttaotteet Isokyrö ja Kasinkylä YKJ p: , i: / TONOLAN KALLIOT / KALLIO-SELJÄNKANGAS W (asp) KALLIO-SELJÄNKANGAS W (röykkiö) / / Pohjakartta (c)maanmittauslaitos, lupa nro MYY/212/01 MK 1:10000 YKJ p: , i: Kiinteä muinaisjäännös Tentatiiikohde Voimajohtopyläs Suunniteltu oimajohto 6

10 ISOKYRÖ TONOLAN KALLIOT PERUSTIEDOT KOHTEESTA Laji: tentatiii Muinaisjäännöstyyppi: kultti- ja tarinapaikat Tyypin tarkenne: käräjäpaikat Ajoitus: historiallinen Rauhoitusluokka: - Lukumäärä: 1 Koordinaatit: pkoo , ikoo , Z = 37,5 m mpy Koordinaattiselite: arioidut keskikoordinaatit Etäisyystieto: Isokyrön kirkolta 11 km etelälounaaseen Pinta-ala: - Peruskartta: Kasinkylä OMISTAJATIEDOT Tila: Omistaja: Torala Jussila, Kalei Antero, Naarajoentie 734, Orismala ARKISTOTIEDOT Ari Siiriäinen, inentointi 1966 VUODEN 2006 INVENTOINTI Aika: Kuat: - Löydöt: - Karttaotteet: peruskartta (ks. ed. siu) Kohde sijaitsee nykyisen oimajohdon linjalla pienen ja matalan kallion päällä. Kallion notkelmissa kasaa arpuja ja lisäksi niissä on suuria kiiä. Itse kallio on osin jäkälän peitossa. Sen eteläpuolelle on rakennettu notkelmaan oimajohtopyläs, joka on tuettu kiiröykkiöllä. Alue on risukkoista oimajohtolinjan kohdalla, koska siellä on kaadettu esakkoa. Linjan ulkopuolella kasaa haupuita ja pohjoispuolella metsässä on hieman laajempi laakea kallio. Tonolan kalliot mainitaan K. Killisen uonna 1880 kirjoittamassa teoksessa Kiinteitä muinaisjäännöksiä Ulilan kihlakunnassa. 1 Tieto kirjassa mainituista käräjäkiistä perustuu kokonaan perimätietoon. Teoksessa mainitaan, että Tonolan mailla sijaitsi suuri kiikehä, jossa tuomarit olisiat istuneet tuomitsemassa kehän sisällä ollutta rikollista. Vuonna 1966 Ari Siiriäinen on käynyt tarkastamassa Tonolan kallioksi kutsutun paikan, joka sijaitsee Jussilan tilan luoteispuolella. Talon anhaisäntä oli kertonut Siiriäiselle, että hänen lapsuudessaan kalliolla olisi ielä ollut useita isoja litteitä kiiä ympyrässä. Kieys olisi siten ollut ielä luun alkupuolella säilynyt ainakin jossain määrin luun inentoinnissa rakenteesta ei kuitenkaan ollut enää mitään jäljellä, mikäli se on sijainnut kyseisellä kalliolla. Kohde käytiin tarkastamassa uoden 2006 inentoinnin yhteydessä. Kalliolla ei ollut haaittaissa merkkejä kieyksestä, kuten ei myöskään muilla lähialueen kallioilla. Paikan ieressä sijaitsee em. kiillä tuettu oimajohtopyläs, ja on mahdollista, että sen rakentamisen yhteydessä kalliolla mahdollisesti sijainneesta kiirakenteesta on otettu kiiä pylään tukemiseen. Mikäli paikalla on ollut käräjäkieys, on se luultaasti tuhoutunut iimeistään oimajohtolinjan rakentamisen yhteydessä. Kohde sijaitsee tulealla oimajohtoäylällä, mutta se ei aikuta oimajohdon rakentamistöihin. 1 Bidrag till kännedom a Finlands natur och folk 33. 7

11 YLISTARO VOISILLANLAKSO PERUSTIEDOT KOHTEESTA Laji: kiinteä muinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: kiirakenteet Tyypin tarkenne: röykkiöt? Ajoitus: pronssikautinen/rautakautinen? Rauhoitusluokka: 2 Lukumäärä: 2 Koordinaatit: pkoo , ikoo , Z = 40 m mpy Koordinaattiselite: arioidut keskikoordinaatit Etäisyystieto: Ylistaron kirkolta 8 km lounaaseen Pinta-ala: - Peruskartta: Orisberg OMISTAJATIEDOT Tila: Omistaja: Seppälä Björkenheim, Karl Johan Magnus, Orisbergintie 382 bst 1, Orisberg ARKISTOTIEDOT - VUODEN 2006 INVENTOINTI Aika: Kuat: Löydöt: - Karttaotteet: peruskartta Kohde sijaitsee Ylistarossa Orisbergiin ieän tien (7026) kaakkoispuolella lähellä Ylistaron ja Isokyrön rajaa. Paikka on nykyisen oimajohdon alla oimalinjapylään kaakkoispuolella. Muinaisjäännös sijaitsee saarekemaisen mäen heinää kasaalla itärinteellä ja se on noin 40 metriä merenpinnan yläpuolella. Kaakossa saarekkeen takana maasto muodostaa kosteamman notkelman, minkä jälkeen se nousee taas 40 m mpy ja muuttuu kiikkoisemmaksi ja kallioisemmaksi. Luoteessa Orisbergiin ieän tien toisella puolella alkaa laaja peltoaukea, jota halkoo Orismalanjoki. Muinaisjäännös käsittää kaksi pienikokoista röykkiömäistä kieystä, jotka oat sammalen peitossa. Luoteisin kieyksistä on lähes puoliympyrän muotoinen ja sen näkyä osuus on kooltaan n. 1,5 x 0,8 m. Kieyksestä hieman kaakkoon sijaitsee toinen hieman epäselempi röykkiö, joka on tehty suuremman kien iereen. Kieyksen keskellä on kuoppa. Röykkiön näkyä osa on kooltaan n. 1 x 0,8 m, mutta ruohikon alla tuntuu jonkin erran lohkareita. Kokonaisuudessaan rakenteen halkaisija on ainakin n. 1,2 m. Molemmissa röykkiöissä on kiiä useammassa kerroksessa. Kiien koko aihtelee cm:iin. Kieykset oat hyin pienikokoisia hautaröykkiöiksi, mutta toisaalta esimerkiksi Laihialta tunnetaan monia halkaisijaltaan n. 2 m:n kokoisia hautaröykkiöitä. On mahdollista, että Voisillanlakson kieyksistä on otettu joitain kiiä oimajohtolinjan pyläiden rakentamisen yhteydessä, jolloin ne oat alun perin saattaneet olla hieman suurempia. Röykkiöiden sijainti saarekkeen itärinteessä soeltuu hyin hautapaikaksi, mutta niiden tarkka funktio ja ajoitus oidaan selittää asta tarkemmalla tutkimisella. Röykkiöt sijaitseat aian suunnitellun oimajohdon linjalla älillä Lisäksi paikalle on suunniteltu myös uuden pylään (nro 147) paikkaa. Mikäli pyläs rakennetaan nykyisen suunnitelman mukaan paikalle, oat kieykset aarassa tuhoutua ja ne tulisi tutkia ennen oimalinjan rakentamista. 8

12 f Ylistaro, Voisillanlakso. Luoteisempi puoliympyrän muotoinen kieys. Koillisesta. K. Vuoristo. f Ylistaro, Voisillanlakso. Kaakkoisempi kieys. Koillisesta. K. Vuoristo. 9

13 Voisillanlakso Peruskarttaote Orisberg YKJ p: , i: / VOISILLANLAKSO / Pohjakartta (c)maanmittauslaitos, lupa nro MYY/212/01 MK 1:10000 YKJ p: , i: Kiinteä muinaisjäännös Voimajohtopyläs Suunniteltu oimajohto 10

14 MUSTAVALKOKUVALUETTELO negat.nro Kuaus Suunta Kuaaja Päiäys Isokyrö Kallio/Seljänkangas W. Röykkiön Koillisesta K. Vuoristo länsipää Ylistaro, Voisillanlakso. Luoteisempi puoli- Koillisesta K. Vuoristo ympyrän muotoinen kieys Ylistaro, Voisillanlakso. Kaakkoisempi Koillisesta K. Vuoristo kieys. 11