TAITO- JA TAIDEAINEIDEN OPPIMISTULOKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAITO- JA TAIDEAINEIDEN OPPIMISTULOKSET"

Transkriptio

1 Sirkka Laitinen ja Antti Hilmola (toim.) TAITO- JA TAIDEAINEIDEN OPPIMISTULOKSET - asiantuntijoiden arviointia Raportit ja selvitykset 2011:11

2 Raportit ja selvitykset 2011:11 Sirkka Laitinen ja Antti Hilmola (toim.) TAITO- JA TAIDEAINEIDEN OPPIMISTULOKSET asiantuntijoiden arviointia

3 Opetushallitus Raportit ja selvitykset 2011:11 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy

4 SISÄLTÖ Saatesanat... 5 Ritva Jakku-Sihvonen Oppimistuloksia arvioidaan koulutuksen kehittämisen perustaksi. 6 Leena Hyvönen Minkälaista osaamista musiikin kuuntelutehtävät paljastavat? Mikko Ketovuori Riitta Tikkanen Pitäisikö Maammelaulu (muka) tietää? Minna Muukkonen Mahdollisimman monipuolisesti - koulun musiikinopetus aineenopettajien silmin Lauri Väkevä Keksimistehtävä musiikin oppimistulosten arvioinnissa - musiikin tekeminen luovuuden kanavoijana Suvi Saarikallio Mitä musiikki nuorille merkitsee? Tuija Casey Musiikki merkitsee minulle paljon Marja-Leena Juntunen ja Sirkka Laitinen Musiikin ja kuvataiteen arvioinnin kysymyksiä Anniina Koivurova Mitä oppilaat kertovat sarjakuvillaan? Marjo Räsänen Kohtaavatko oppilaiden ja opettajien taidekäsitykset? Riitta Vira ja Pirkko Pohjakallio Miksi poikia ei kuvataide kiinnosta? Antti Hilmola Kokonainen käsityöprosessi kouluopetuksen kontekstissa Antti Hilmola Samansisältöisen käsityön osaaminen peruskoulussa

5 Jaana Lepistö Tyttöjen ja poikien käsityötaito - totta vai tarua? Mika Metsärinne Käsityön prosessioppimisen tarkastelua koulukäsityön perus- ja otosmittariarvioinnin perusteella Erja Syrjäläinen Käsityön tuottamistehtävän suunnittelun ja valmistuksen laadullinen analyysi Sirpa Tammisuo Arvioinnin oikeudenmukaisuus käsityön tuottamistehtävässä "Tein kaiken taitamani - annoin ansaitun arvosanan Nelli Johansson, Pilvikki Heikinaro-Johansson & Sanna Palomäki Kohtaavatko peruskoulun opetussuunnitelman tavoitteet ja oppilaiden kiinnostus liikunnanopetuksessa? Pilvikki Heikinaro-Johansson, Sanna Palomäki, Joanna Kurppa Koululiikunnassa viihtyminen Kirjoittajat

6 SAATESANAT Opetushallitus on toteuttanut vuonna 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman arviointisuunnitelman mukaisen taide- ja taitoaineiden oppimistulosten seuranta-arvioinnin musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä ja liikunnassa. Arviointia varten kerättiin aineistoa yhteensä yli 6 000:lta perusopetuksen 9. luokan oppilaalta. Perustulokset seuranta-arvioinneista on esitelty Opetushallituksen Koulutuksen seuranta -raporttisarjassa. Seuranta-arviointien suunnitteluun osallistui asiantuntijajoukko, jonka innostuksen ansiosta tuli mahdolliseksi karttuneen aineiston laajempi käsittely. Nyt käsillä oleva julkaisu sisältää joukon artikkeleita, joissa opettajankoulutuksen ja oppiaineiden asiantuntijat syventävät musiikin, kuvataiteen, käsityön ja liikunnan oppimistulosten analyysejä. Artikkelien aihepiirit ovat valikoituneet kirjoittajien erityisalueen ja mielenkiinnon mukaan. Haluan kiittää lämpimästi kaikkia musiikin, kuvataiteen, käsityön ja liikunnan oppimistulosten seuranta- arviointiin osallistuneita oppilaita ja opettajia. Erityisen suuren kiitoksen ansaitsevat asiantuntijat, jotka ovat osallistuneet tämän artikkelikokoelman tuottamiseen aineiston käsittelijöinä, kirjoittajina ja toimittajina. Toivon, että artikkelien herättämät kysymykset ja ajatuksen kannustavat laajentamaan taide- ja taitoaineiden opetuksen tutkimusta ja kehittämistä. Helsingissä Ritva Jakku-Sihvonen Oppimistulosten arviointi -yksikön päällikkö 5

7 Ritva Jakku-Sihvonen OPPIMISTULOKSIA ARVIOIDAAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN PERUSTAKSI Johdanto Viime vuosina arviointitiedon merkitys kehittämisen ja päätöksenteon tukena on korostunut. Tähän on vaikuttanut maailmanlaajuinen tietoperustaisen toiminnan kehittämisen voimistuminen hallinnon eri sektoreilla. Pyrkimyksen kestävään kehitykseen toivotaan vievän jalansijaa lyhytnäköiseen politikointiin ja satunnaisiin intresseihin perustuvalta argumentaatiolta yhteiskunnan eri toiminta-alueita koskevassa päätöksenteossa ja ohjaamisessa. Tästä syystä sekä kansallisissa että kansainvälisissä päätöksentekoelimissä halutaan käyttää tutkimus- ja arviointitietoa entistä enemmän päätöksenteon perustana. Tietoperustaisen toiminnan kehittämisen funktioita voidaan luonnehtia seuraavasti: 6 tiedon kartuttaminen ja jalostaminen kehittämisen tarpeisiin. tiedon kontribuutiot kehittämispolitiikkaan ja käytäntöihin paikallisella, alueella ja kansallisella tasolla. kehittämisen auktorisointi ja perusteet muutoksen puolesta puhumiselle. kokemuksista oppimiseen perustuvan ja entistä paremman toiminnan aikaansaamisen. verkostoitumisen ja dialogin edistäminen tutkijoiden, asiantuntijoiden, päätöksentekijöiden ja käytännön toimijoiden välillä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. (ks. esim. Parker 2008, 75) Euroopan Unionin piirissä on viimeisen kymmenen vuoden aikana korostettu paljon tietoperustaisen, etenkin monipuoliseen arviointiin perustuvan kehittämistoiminnan arvoa. Arviointitoiminta koetaan tietoperustaisen johtamisen keskeiseksi välineeksi sen vuoksi, että parhaimmillaan hyvin laadittu arviointiraportti analysoi monipuolisesti kohdetoimintaa yhteiskunnallisessa kontekstissa ja nostaa esille sellaisia heikkouksia ja vahvuuksia, joiden pohjalta asiantuntijoiden on mahdollista päätellä uudistamisen ja kehittämisen tarpeita. Koulutuksen sektorilla arviointitoimintaa on viime vuosikymmeneltä alkaen kehitetty sekä meillä että muualla. Oppimistuloksia koskeva tieto on koulutuksen kehittämiseksi olennaisen tärkeää. Suomessa perusopetuksen oppimistuloksista on tuotettu arviointitietoa systemaattisesti kansallisten otantaperusteisten arviointien perusteella 1990-luvun loppupuolelta saakka. Tarkastelen tässä artikkelissa oppimistulosten arviointitiedon tuottamista, luonnetta ja hyväksikäyttöä suomalaisessa kontekstissa.

8 Oppimistuloksien arviointiprosessi ja tuotetun arviointitiedon luonne Opetushallituksen toteuttamien oppimistulosten seuranta-arviointien tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, miten hyvin Opetussuunnitelman perusteissa määritellyt koulutuksen tavoitteet on saavutettu. Opetusministeriö laatii viisivuotiskaudeksi koulutuksen arviointisuunnitelman, jossa määritellään myös se, milloin eri oppiaineiden tai muiden opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Taide- ja taitoaineiden arviointi on kyseissä suunnitelmassa määrätty toteutettavaksi vuosina Opetushallitus, jonka tehtäväksi oppimistulosten seuranta-arvioinnit on säädöksin määrätty, on tehnyt perusopetuksen oppimistulosten arviointeja vuodesta 1998 alkaen. Useampaan kertaan on arvioitu äidinkieltä ja kirjallisuutta, matematiikkaa ja toista kotimaista kieltä ja englantia. Muita oppiaineita on arvioitu vain kertaalleen tai ne eivät vielä olleet lainkaan arvioinnin kohteina. Oppimistulosten arvioinnit toteutetaan otantaperustaisina joukkokokeina. Otosoppilaat valitaan eri puolelta maata kouluista siten, että koulut edustavat erilaisia toimintaympäristöjä. Arviointia varten laaditaan oppiainekohtaiset mittarit. Useimmiten on käytetty kynä-paperitehtäviä ja opiskeluasenteita arvioivaa mittaria. Jos oppiaineen luonne edellyttää, voidaan oppilaalla teettää myös tuottamistehtäviä, kuten taide- ja taitoaineissa meneteltiin. Arvioinneissa käytettävät tehtäväsarjat laaditaan siten, että niihin sisältyy helppoja, keskivaikeita ja vaikeita tehtäviä. Kaikissa arvioinneissa on mukana myös oppilaiden opiskeluasenteita koskevia osioita, joiden tarkoituksena on mitata etupäässä sitä, miten hyödylliseksi oppiaine koetaan, miten mieluisana sen opiskelu koetaan ja miten opiskelija suhtautuu itseensä oppijana. (Metsämuuronen 2009, 18 21) Suurin osa arvioinneista on luonteeltaan summatiivisia perusopetuksen päättövaiheen arviointeja, joihin tehtävät laaditaan siten, että ne kattavat mahdollisimman hyvin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppiaineelle määritellyt tavoitteet. Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään apuna mm. perusopetuksen päättövaiheen arvosanalle kahdeksan määriteltyjä hyvän osaamisen kriteerejä. Käytettävien tehtävien laatiminen ja niiden pisteitysohjeiden laatiminen tapahtuu kutakin oppiainetta varten erikseen nimetyssä asiantuntijaryhmässä, jonka jäsenistä osa on tavallisimmin yliopistoista ja osa perusopetusta antavista kouluista. Tehtäväsarjat esitestataan, jotta voidaan varmistaa niiden erottelukyky ja toimivuus. Arviointiaineistojen kerääminen kouluissa tapahtuu tiettynä päivänä Opetushallituksen kutakin arviointia varten laatimien ohjeiden mukaan. Rehtori vastaa siitä, että annettuja ohjeita noudatetaan ja että aineistot palautetaan määräaikaan mennessä. Tavallisimmin oppiaineen opettajat otoskouluissa pisteittävät annetun ohjeen mukaan sekä kynä-paperitehtävät että tuottamistehtävät. Opetushallitukseen palautetuista tehtäväsarjoista osa sensoroidaan lähinnä sen varmistamiseksi, että pisteitysohjeet on 7

9 ymmärretty kaikissa kouluissa samalla tavalla. Opetushallitus pyrkii antamaan kullekin mukana olleelle koululle koulukohtaisen palautteen (ns. pikapalautteen) oppilaiden tuloksista niin, että koulu saa omien oppilaidensa tuloksien lisäksi tiedot kansallisista keskiarvoista. Jokaisesta kansallisesta arvioinnista laaditaan arviointiraportti, joka julkaistaan Opetushallituksen julkaisusarjassa ja Opetushallituksen sivuilla osoitteessa : oph.fi/maksuttomat_julkaisut/perusopetus. Arviointitiedon koulutuspoliittinen merkitys käytännön kehittämistoimille Koulutuspoliittisia uudistuksia motivoivat yleensä yhteiskunnassa tapahtuneet tai tapahtumassa olevat muutokset. Uudistukset valmistellaan useimmiten erilaisissa verkostoissa välittyneiden uusien hyvien kokemusten, kansainvälisen uuden tutkimustiedon tai omaa koulutusjärjestelmää koskevan uuden tutkimustiedon pohjalta. Toivottujen vaikutuksien aikaansaamiseksi on tärkeätä se, millaisia kehittämistarpeita arviointien perusteella nostetaan esiin (Tynjälä & Korkeakoski 2010, 199). Koulutuksen arviointien avulla alueella tuotettu tieto kohdennetaan, analysoidaan ja raportoidaan siten, että siitä on mahdollisimman monipuolista hyötyä kehittämistoiminnalle. Kansalliset oppimistulosten seuranta-arviointien raportit kirjoitetaan siten, että niihin tutustuminen tarjoaa asiainomaisen aineen opettajille, opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittäjille, aineen tutkimuksen asiantuntijoille, hallinnolle ja poliittisille päättäjille tietoa siitä, miten hyvin opetussuunnitelman perusteissa asetetut tavoitteet on saavutettu. Arviointiraporteissa käsitellään koulutuspolitiikan kannalta tärkeitä kysymyksiä: alueellisia eroja, väestöryhmien välisiä eroja ja tyttöjen ja poikien välisiä eroja. Tätä arviointitietoa käytetään koulutusjärjestelmän toimivuuden parantamiseen ja koulutuspalvelujen yhdenvertaisuuden seurantaan. Tiedot alueellisesta tasa-arvosta ja sukupuolten tasa-arvosta ovat merkittäviä valtakunnallisen säädösvalmistelun, päätöksenteon ja hallinnon vastuulla olevan ohjauksen kannalta. Vuoden 2010 Taide- ja taitoaineiden oppimistulosten arvioinnissa havaittiin, että tytöt pärjäsivät paremmin kuin pojat kaikilla opetussuunnitelman perusteissa määritellyillä musiikin ja kuvataiteen osa-alueilla. Käsityössä oli vaihtelua: tytöt menestyivät poikia paremmin kolmella osa-alueella ja pojat tyttöjä paremmin kahdella osa-alueella. Taideja taitoaineiden oppimistuloksien alueellisessa tarkastelussa havaittiin, että maaseudun pojat jotka sekä PISA -tutkimuksissa että monissa kansallisissa oppimistulosten seuranta-arviointien keskiarvoihin perustuvissa tarkasteluissa ovat saaneet jonkin verran muita heikompia tuloksia saavat käsityössä keskiarvojen perusteella jonkin verran muita parempia tuloksia.(hilmola 2011, 232; Laitinen, Hilmola & Juntunen 2011, 239) Havainto on koulutuspoliittisesti merkittävä ja antaa aihetta asian perusteellisempaan selvittämiseen. 8

10 Koulutuspoliittisesti merkittävää on se, että taideaineiden arvioinnin yhteydessä tuli hyvin esille oppilaiden kiinnostus taide- ja taitoaineita kohtaan. Kun perusopetuksen päättövaiheessa oppilailta on tiedusteltu matematiikan ja äidinkielen seuranta-arvioinnin yhteydessä oppiaineesta pitämisestä, suuri osa oppilaista on vastannut siten, että asenne voidaan tulkita melko neutraalisti. Samalla asteikolla mitattuna oppilaiden suhtautuminen kaikille pakolliseen ruotsin kieleen oppiaineena on ollut melko kielteistä. Myös ruotsinkielisten oppilaiden suhtautuminen suomen kielen opiskeluun on melko kielteistä. (Lappalainen 2006, 35; Mattila 2002, 75;Tuokko 2009, 33;Toropainen 2010, 48; Jakku-Sihvonen 2011). Käsityötä, kuvataidetta, musiikkia ja liikuntaa oppiaineena arvioidessaan oppilaiden asenteet olivat selkeän myönteisiä(juntunen 2011, 59; Laitinen 2011, 124; Hilmola 2011, 178; Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011,69 ). Tämä havainto tulisi ottaa huomioon harkittaessa niiden toimenpiteiden tutkimista ja kehittämistä, joilla oppilaiden kouluviihtyvyyttä voitaisiin parantaa. Oppimistulosten arviointien sivutuotteena saadaan usein myös tärkeää oheistietoa kyselyjen taustamuuttujista. Tällaista tietoa saatiin myös taito- ja taideaineiden oppimistulosten yhteydessä mm. opettajakelpoisuuksien ja oppituntien määrän yhteydestä. Opettajakelpoisuutta selvitettiin alun perin lähinnä siksi, että voitaisiin selittää mahdollisia oppimistulosten eroja niissä tapauksissa, joissa tulokset poikkeavat kovin paljon keskimääräisistä tuloksista. Tuloksien käsittelyn yhteydessä havaittiin, että tuntijaossa määritellyn oppituntien määrän ja opettajakelpoisuuden välillä on selkeä yhteys: jos tunteja on vähän, kuten musiikissa, kelpoisuutta vailla olevien opettajien suhteellinen osuus on suurempi kuin esimerkiksi käsityössä, jossa tunteja on enemmän ( Laitinen, Hilmola& Juntunen 2011, 240). Taide- ja taitoaineissa etenkin pienissä kunnissa tuntimäärät voivat jäädä sen verran alhaisiksi, että viran perustamista ei pidetä mahdollisena tai virkaan ei epävarmuuden vuoksi löydetä pätevää hakijaa. Tätä ilmentää hyvin se, että seuranta-arvioinnissa mukana olleista kouluista kelpoisuutta vailla oli musiikissa joka kolmas ja kuvataiteessa joka neljäs opettaja. Käsityössä, jossa tuntimäärä on suurempi, kelpoisuutta vailla oli joka seitsemäs opettaja. (Laitinen, Hilmola & Juntunen 2011,240). Tuntien määrän merkitys on erityisen tärkeä pienempien opetuksen järjestäjien toiminnalle. Tätä tietoa tulee hyödyntää myös koulutuspoliittisia uudistuksia tehtäessä. Paitsi normeihin liittyvä keskustelu myös sukupuolten tasa-arvoa koskeva koulutuspoliittinen keskustelu voi hyödyntää arviointien tuloksia. Käsityö-oppiaineen yhteydessä havaittiin, että tytöt saavat parempia tuloksia tekstiilityössä ja pojat teknisessä työssä. Tulos perustuu siihen, että tytöt ja pojat ovat osallistuneet eri tavoin näiden oppiaineiden opetukseen. Lisäselvityksin tulisi tarkentaa, ovatko oppilaat tehneet valintoja omasta toivomuksestaan vai opetusjärjestelyjen vuoksi. Liikunnan seurantaarvioinnissa havaittiin, että tytöt ja pojat haluavat opiskella liikuntaa sekä yhteisissä että sukupuolen mukaisissa ryhmissä. Havainto on tärkeä, ja sitä tulisi kunnioittaa oppiaineen opetusjärjestelyjä koskevia ratkaisuja tehtäessä. 9

11 Arviointitieto muutoksen perusteena - miten toimintaa pitäisi kehittää? Oppimistuloksia arvioidaan, jotta saataisiin ajantasaista ja luotettavaa tietoa opetukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta kattavasti koko maasta. Huolellisesti ja monipuolisesti analysoidut oppimistulokset tarjoavat tietoperustaa monentasoiseen päätöksentekoon ja kehittämiseen. Kansallisella tasolla tärkeimpiä tiedon käyttötarkoituksia ovat tuntijakopäätös ja perusopetusta ohjaavien Opetussuunnitelmien perusteiden uusiminen. Taide- ja taitoaineiden arviointi on tuottanut arvokasta tietoa siitä, miten opetussuunnitelman perusteissa asetettujen osa-alueiden tavoitteet on saavutettu. Tietoa voidaan hyödyntää myös oppikirjojen ja muun oppimateriaalin kehittämiseen, yksittäisten opettajien oman luokkatyöskentelyn kehittämiseen, koulujen sisäisiin kehittämisprojekteihin ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Arviointien avulla tuotettua tietoa käytetään myös opettajankoulutuksen kehittämiseen. Arviointiraportteja käytetään enenevässä määrin sekä opettajien peruskoulutuksessa että täydennyskoulutuksessa. Arviointiprojektien hyödyntämisestä koulutuksen kehittämisessä on monia hyviä kansainvälisiä esimerkkejä. Esimerkiksi PISA-arviointiprojekti synnytti suuren opettajankoulutuksen ja perusopetuksen kehittämisaallon monissa sellaisissa maissa, joiden oppilaiden menestys oli odotettua heikompaa, maissa. Esimerkiksi monissa Aasian maissa, Tanskassa ja Norjassa PISA-tutkimuksen tulokset ovat johtaneet suureen koulutuksen kehittämisaaltoon, jonka virikkeeksi on haettu oppia hyvin menestyneiden maiden opetuskäytännöistä ja toimintatavoista. PISA:n ensimmäiset tulokset vaikuttivat merkittävästi myös siihen, miten EU on ryhtynyt ohjaamaan opettajankoulutusta. Vastikään on laajan asiantuntijatyön tuloksena syntynyt komission vahvistama opettajankoulutuksen kehittämismuistio, jonka keskeinen vaatimus on se, että EUmaissa opettajilla tulee olla maisteritasoinen perustutkinto. (European Commission 2005). Yhteistyön tuloksena on syntynyt myös teoksia, joissa kuvataan eri maiden opettajankoulutusohjelmia (esim. Valencic Zuljan & Vogrinc 2011). Monissa maissa opetusministeriöt ovat käynnistäneet paitsi opettajankoulutuksen ja perusopetuksen kehittämishankkeita. Arvioinnilla on Suomessakin ollut merkittävää vaikutusta opetuksen kehittämisen resurssointiin. Esimerkiksi Lukion tila (1994) -arviointi vaikutti ratkaisevasti siihen, että kansallisesti merkittävät luonnontieteiden opetuksen kehittämishanke (LUMA) ja kielten opetuksen kehittämishanke (KIMMOKE) käynnistyivät ja saivat huomattavat suuret taloudelliset resurssit tuloksellisen kehittämisen tueksi. 10

12 Tutkijoiden ja arvioijien yhteistyö tuottaa kehittämispotentiaalia Opetuksen ja opettajien pedagogisen kompetenssin kehittäminen on noussut myös tutkimuksen kiinnostuksen kohteeksi kansainvälisten ja kansallisten arviointien perusteella. Erilaiset verkostot ovat erinomaisia toiminnan monipuolisen kehittämisen tukena. Tutkijoiden ja opettajien yhteistyö sekä opettajien omien opinnäytteiden ohjattu tekeminen kouluissa ovat tuottaneet monipuolista ja merkittävää opetuksen laatua kehittävää tietoa, jota voidaan hyödyntää opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa. Arviointitieto osaltaan suuntaa myös koulujen valtion rahoittamia kehittämishankkeita. Etenkin valtion opetustoimen henkilöstökoulutukseen suunnattuja varoja kohdennettaessa pyritään ottamaan huomioon paitsi viimeaikaiset koulutuspoliittiset kehittämistarpeet myös koulutuksen arviointien tuottama tieto siitä, millaisia kehittämisen ja henkilöstön tietotarpeiden parantamisen kohteita kulloinkin esiintyy. 11

13 Lähteet European Commission (2005). Common European Principles for Teacher Competences and Qualifi cations. Bryssel: Directorate-General for Education and Culture. Retrieved September 1, 2010, from principles_en.pdf Hilmola, A Käsityö. Teoksessa :Laitinen, Hilmola& Juntunen: Perusopetuksen musiikin, kuvataiteen ja käsityön oppimistulosten arviointi 9.vuosiluokalla. Koulutuksen seurantaraprotit 2011:1. Helsinki: Opetushallitus,(s ). Jakku-Sihvonen, R Millaisin valmiuksin perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen ja lukioon? Teoksessa: Meriläinen, R. & Vuori, M. (toim.) Toisen asteen koulutuksen kehittäminen yleissivistyksen ja koulutuspolitiikan ristipaineessa 1990-luvulla. Helsinki: OKKA-säätiö. Juntunen, M-L Musiikki. Teoksessa : Laitinen, Hilmola& Juntunen: Perusopetuksen musiikin, kuvataiteen ja käsityön oppimistulosten arviointi 9.vuosiluokalla. Koulutuksen seurantaraportit 2011:1. Helsinki: Opetushallitus,(s.36 95). Laitinen, S Kuvataide. Teoksessa : Laitinen, Hilmola& Juntunen: Perusopetuksen musiikin, kuvataiteen ja käsityön oppimistulosten arviointi 9.vuosiluokalla. Koulutuksen seurantaraportit 2011:1. Helsinki: Opetushallitus,( s ). Laitinen, Hilmola& Juntunen: Perusopetuksen musiikin, kuvataiteen ja käsityön oppimistulosten arviointi 9.vuosiluokalla. Koulutuksen seurantaraportit 2011:1. Helsinki: Opetushallitus. Lappalainen, H.-P Ei taito taakkana ole. Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla Helsinki: Opetushallitus.. Mattila, L Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla Helsinki: Opetushallitus. Metsämuuronen, J Metodit arvioinnin apuna. Oppimistulosten arviointi 1/2009. Helsinki: Opetushallitus. Palomäki, S. & Heikinaro-Johansson, P Liikunnan oppimistulosten seuranta-arviointi perusopetuksessa Koulutuksen seurantaraportit 2011:4. Helsinki:Opetushallitus Parker, D Monitoring and evaluation, and the knowledge function. In Secone, M.(Ed.) Bridging the gap. The role of monitoring and evaluation in evidence-based policy making. New York : Unicef Toropainen, O utvärdering av läroämnet fi nska i den grundläggande utbildningen. Uppföljningsrapporter 2010:1. Helsinki: Utbildningsstyrelsen. Tuokko, E Miten ruotsia osataan peruskoulussa? Oppimistulosten arviointi 2/2009. Helsinki: Opetushallitus. Tynjälä, P.& Korkeakoski, E.(toim.) Hyötyä ja vaikuttavuutta arvioinnista. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 50. Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto. Valencic Zuljan, M. & Vogrinc, J.(toim.) European Dimension of Teacher Education -Similarities and Differences. Ljubljana : Faculty of Education, University of Ljubljana and The National School Leadership in Education, Kranj, Slovenia. 12

14 Leena Hyvönen MINKÄLAISTA OSAAMISTA MUSIIKIN KUUNTELUTEHTÄVÄT PALJASTAVAT? Artikkelini kohteena musiikinopetuksen osa-alueista on kuuntelukasvatus. Vaikka musiikillinen toiminta (musisointi, keksintä) on viimeisten vuosikymmenien aikana yleisesti hyväksytty peruskoulun musiikinopetuksen keskeiseksi alueeksi, kuuntelua tarvitaan rakentamaan soivaa kuvaa musiikista ajallisesti ja paikallisesti muuntuvana ilmiönä. Kuuntelukasvatuksen tavoitteena musiikinopetuksen kokonaisuudessa on toisaalta musiikin tuntemuksen laajentaminen ja jäsentäminen, toisaalta musiikin vastaanottamisen kyvyn kehittäminen. Ensimmäinen tavoite todentuu tietona, joka ilmaistaan tyyleihin, lajeihin tai kulttuurisiin merkkeihin liittyvillä käsitteillä, toinen tavoite taas musiikillisena kokemuksena, jossa musiikin taideluonne on läsnä ja joka voidaan ilmaista esimerkiksi liikkeellä, kuvalla, ehkä myös kertomalla. Kummassakin tapauksessa tiedon/taidon aineksena ovat kaikki elämässä tapahtuneet musiikin kohtaamiset. Myös nykyisin kaikkialla läsnä oleva musiikki kehittää osaltaan oppilaiden musiikin tuntemusta ja hahmottamiskykyä sekä kykyä musiikin subjektiiviseen kokemiseen. Näin se on pohjana myös koulun musiikkitunneilla tapahtuvalle musiikin kentän jäsentämisessä tarvittaville käsitteille samoin kuin musiikillisille tunnekokemuksille. Kaupallisten formaattikanavien listapolitiikka on myös yksipuolistanut musiikin tarjontaa ja kuuntelua, mikä tekee musiikkikasvatukselle haasteelliseksi saavuttaa opetussuunnitelman edellyttämää monipuolista musiikintuntemusta sekä arvostavaa ja uteliasta suhdetta musiikkiin. Kuuntelukasvatuksesta Kuuntelukasvatus tarkoittaa musiikinopetuksen puitteissa tapahtuvaa musiikin kuuntelua, joka tähtää monipuoliseen musiikintuntemukseen, musiikin aika-, tilanne- ja kulttuurisidonnaisuuden ymmärtämiseen ja merkityksellisten kuuntelukokemusten muodostumiseen. Musiikin arviointimateriaalissa näiden tavoitteiden saavuttamista arvioidaan kuunteluäänitteiden avulla. Oppilaiden pitää tunnistaa musiikin ominaisuuksia tai alkuperää äänitteessä annettujen ohjeiden mukaan. Oppilaat joutuvat myös kuvailemaan kuulemaansa musiikkia verbaalisesti. Olen kohdistanut tarkasteluni kuuntelunäytteiden tuottamaan tietoon. Mitä se paljastaa opetussuunnitelman (POP 2004) tavoitteiden toteutumisesta päättöarvioinnin kriteerien kuvaamilta osilta? Mitä arviointimateriaalin kuuntelutehtävät paljastavat oppilaiden musiikillisesta maailmasta ja kuuntelun osuudesta musiikkituntien aktiviteettina? Kaikki musiikillinen aktiivisuus edellyttää kuuntelua. Sen perusta on sensorinen kuulemisen kyky, mutta kuuntelukasvatuksen kannalta merkittäviä ja haastavia ovat ne moninaiset prosessit ja kokemukset, joita kuultu musiikki käynnistää oppilaan mielessä ja kehossa. Kuullun musiikin oppilaassa tuottama kokemus on aina yksilöllinen 13

15 ja ainutlaatuinen. Opettaja voi auttaa oppilasta asettumaan alttiiksi musiikille, syventymään omaan kokemukseensa, kertomaan siitä ja kiinnostumaan muiden kokemuskuvauksista. Opettaja voi tuoda itsensä musiikin kuuntelijana ja kokijana keskusteluun mukaan ja näin rohkaista myös oppilaita puhumaan kokemuksistaan. Samalla huomataan musiikin kyky tuottaa kuuntelijasta riippuen erilaisia mielikuvia. Näiden yksilöllisten mielikuvien ja tunteiden aiheuttaja on kuitenkin sama musiikki, sen ominaisuudet, joita toisin kuin tunnemerkityksiä tai mielikuvia voidaan suhteellisen yksiselitteisesti ilmaista musiikinteoreettisilla käsitteillä. Musiikin ilmiöiden tarkkailu ja niistä puhuminen oikeilla käsitteillä ovat myös musiikin kuuntelukasvatuksen tavoitteita. Samalla tutustutaan usein myös musiikin dokumentoinnin tapoihin ja opitaan ymmärtämään dokumentoinnin asemaa eri musiikkikulttuureissa 1. Musiikinteoreettisen tietoaineksen lisäksi kuuntelukasvatuksen yhteydessä opitaan musiikinhistoriaa, jonka sisällä makro- ja mikronäkökulmien vaihtelu sekä yhteydet yleiseen historiaan rakentavat elävää kuvaa musiikin menneisyydestä. Yhtä tärkeää on tämän päivän monikulttuurisen ja monikerroksisen musiikkitodellisuuden hahmottuminen. Kokemukselliset ja tiedolliset sisällöt ovat kuuntelutapahtumassa toisiinsa kietoutuneina. Havainnointia voidaan suunnata eri tilanteissa kulloistenkin tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tässä artikkelissa tarkoitan kuuntelukasvatuksella niiden pedagogisten mahdollisuuksien laajaa kenttää, jolta musiikkikasvattaja valikoi keinoja tukeakseen musiikin ja oppilaan kohtaamista. Kuuntelukasvatus on siis kuuntelun pedagogiikkaa. Ennen kuin ryhdyn varsinaiseen arviointiaineiston käsittelyyn ja tulkintaan, taustoitan tarkasteluani selvittämällä musiikinopetuksen kuuntelun osa-alueen ohjeistuksen muuntumista peruskoulun opetussuunnitelmissa, erityisesti ensimmäisessä ja viimeisessä, sekä sen rinnalla tapahtunutta koulun ulkopuolisen, lähinnä radion kautta tapahtuvan musiikkitarjonnan muutosta. Hyvällä syyllä voisi puhua formaalista ja informaalista kuuntelukasvatuksesta. Formaali/informaali jakoon liittyy toinen, musiikkikasvatusta pitkään rasittanut skisma vakavan ja kevyen musiikin välillä. Tuo valtataistelu on ollut kulttuurinen kestoaihe sekä yleisesti musiikkipolitiikassa että erityisesti musiikkikasvatuksessa 1960-luvulta alkaen. Vaikka perspektiivit ovat laajentuneet kummallakin puolella, tuon tuostakin vanhat kiistat aktualisoituvat. Kuuntelu opetussuunnitelmissa: kriittisestä valikoivuudesta uteliaaseen arvostukseen Peruskoulun myötä musiikki syrjäytti laulun oppiaineen nimenä. Nimenmuutos heijasti oppiaineen sisällöllistä monipuolistumista: laulamisen ohella soittaminen, musiikin lajien tuntemus (kuuntelu), liikunta, luova ilmaisu ja musiikin harrastaminen saivat osansa opetussuunnitelman perusteellisessa musiikinopetuksen sisältökuvauksessa. (KM 1970: A5) Enteitä kuuntelun tulolle musiikkitunnin sisältöalueeksi näkyi 1 Eri kulttuureissa dokumentointijärjestelmät voivat poiketa suuresti toisistaan. Länsimaisen nuottikirjoituksen kaltaista kirjallista musiikin dokumentointia esiintyy vain harvoissa kulttuureissa. Suurimmalle osalle maailman musiikkikulttuureissa vasta äänentoistotekniikan kehittyminen toi mahdollisuudet dokumentointiin ja tallennukseen. 14

16 tosin jo pari vuosikymmentä aikaisemmin kansakoulun opetussuunnitelmassa, jossa kehotettiin järjestämään oppilaille tilaisuuksia hyvän musiikin kuunteluun joko elävissä esityksissä tai radion ja äänilevyjen avulla (KM 1952:3). Olikohan sotien jälkeinen Suomi jo tuossa vaiheessa vaurastunut niin paljon, että voitiin olettaa mainittujen laitteiden sisältyvän koulujen välineistöön kautta maan. Luultavasti näkökulma oli aika Etelä-Suomi-keskeinen! Kahdessakymmenessä vuodessa tilanne muuttui ja peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietinnössä (KM 1970: A5) esitettyjen musiikin kuuntelun tavoitteiden ja sisältöjen vaatimat välinehankinnat oli ainakin periaatteessa mahdollista toteuttaa kaikkialla. Peruskoulun suunnittelun, kokeilun ja käynnistämisen aika ja 1970-luvuilla merkitsi suuria muutoksia yleissivistävässä koulutuksessa. Voimakas yhteiskunnallinen ja poliittinen kamppailu käytiin erilliskoulun ja yhtenäiskoulun kannattajien välillä. Lopulta koulutuksellinen tasa-arvo sekä alueellisesti että jatkokoulutusmahdollisuuksien suhteen hyväksyttiin keskeiseksi ideologiseksi periaatteeksi, vaikka se kiihkeimpien vastustajien sanastossa nähtiin tasapäistämisenä. Koulu-uudistus merkitsi niin suurta mullistusta, että opetussuunnitelmaa valmistavan komitean työskentely ja asiantuntijakonsultointi oli poikkeuksellisen perusteellista (ks. esim. Nurmi 1979). Myös tulos oli laajuudessaan poikkeuksellinen: peruskoulun kaksiosaisen opetussuunnitelman ensimmäisessä osassa (KM 1970:A4) esiteltiin opetussuunnitelman perusteet, toisessa (KM 1970: A5) opetettavien aineiden tavoitteet ja sisällöt. Musiikki-oppiaineen huomattavan monipuolisessa sisältöalueiden kokoelmassa kuuntelu oli monen muun uutuuden ohella ensimmäistä kertaa mukana. Opetussuunnitelmaan ei kirjattu vain sisältökuvauksia: uuden peruskoulun musiikkikasvatuksen tavoitteiden toteutuminen varmistettiin runsailla opetusmenetelmällisillä ohjeilla ja ohjelmistovihjeillä. Musiikin kuuntelun tärkeyttä musiikinopetuksen osana perusteltiin tarpeella ohjata lasten musiikin kuuntelua, kun sitä radion, TV:n ja tallenteiden yleistyttyä tapahtui kaikissa kodeissa. Tavoitteena oli musiikin kuunteleminen aktiivisesti ja kriittinen, valikoiva suhtautuminen musiikkiin. (KM 1970:A5, 277.) Hyvin erilaiselta kuulostaa nyt toteutumisen osalta arvioitavassa opetussuunnitelmassa (POP 2004) musiikinopetukselle asetettu tavoite rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin oppilaan oman musiikillisen identiteetin kehittymisen osana. Edellytyksenä on ymmärtää, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa (POP 2004, 230). Ensimmäisen opetussuunnitelman kriittisen valikoivuuden tavoite on muuttunut uteliaaksi arvostukseksi suhteessa ajallisesti ja paikallisesti laajaan musiikkiympäristöön. Aikamoinen muutos, kun opetussuunnitelmien tavoitteenasettelujen välillä on vain sukupolven mittainen aikajänne. 2 2 Tuolla välillä peruskoulun opetusta ohjeistettiin kaksi kertaa. Peruskoulun toinen opetussuunnitelma (POP 1985) jatkoi ensimmäisen opetussuunnitelman runsasta mallia, kuitenkin tiivistetymmin ja selkeämmin jäsenneltynä. Ala-asteella jäsennys perustui musiikin elementteihin eli siis musiikin teorian ja käsitteistön omaksumiseen, yläasteella teema-alueisiin, joista musiikin tuntemus karttui kansanmusiikin, aikamme musiikin, esittävän säveltaiteen ja eri uskontojen teemojen alla vuosittain vaihtuvin sisällöin. Kevyen musiikin suunnat, maailman musiikkikulttuurit ja keskeisin klassisen musiikin aineksen jako eri vuosille oli määritelty opetussuunnitelmassa. Seuraava opetussuunnitelma (POP 1994) merkitsi käännettä opetussuunnitelma-ajattelussa: valtakunnallisesti määriteltiin vain raamit, joihin kunnat/koulut/opettajat suunnittelivat sisällön. Suunta oli muuttunut. Keskusjohtoisuus lieventyi, paikallisiin toimijoihin luotettiin. 15

17 Vakava vai kevyt musiikkikasvatuksen kestopulma Mihin peruskoulun ensimmäisen opetussuunnitelman vaatimus kriittisyydestä kohdistui ja missä kontekstissa se syntyi? Tuolloin Suomessa oli kaksi toisistaan jokseenkin erillistä musiikkikulttuuria, joilla tosin oli osittain yhteiset juuret. Koulun sivistystehtävää tukemaan oli tuohon asti hyväksytty vain eurooppalaiseen klassisromanttiseen perinteeseen nojaava musiikki, johon 1800-luvun kansallinen herääminen sekä itsenäistymisen ja sotien vahvistama hengellisesti sävyttynyt isänmaallisuus toivat omat mausteensa. Se musiikkikulttuuri, johon piti kohdistaa valikointia tarkoitti 1900-luvun alun populaarista ajanvietemusiikista juontuvaa musiikkia, jossa Pekka Laineen mukaan yhdistyi vaikutteita suomalaiskansallisesta, eurooppalaisesta klassisesta ja angloamerikkalaisesta musiikkiperinteestä. Tältä pohjalta kehittyivät sekä suomalainen iskelmä että amerikkalaisvaikutteiset jatsahtavat tyylit 1930-luvulta alkaen. Rock n roll sekoitti tätä kaksinapaista tyylikarttaa 1950-luvun puolivälissä niin, että suomalaisen kevyen musiikin kentän jakoivat siitä alkaen tanssi-iskelmä ja pop/rock. (Laine 2004) Musiikin kentän kahtiajako kevyeen ja vakavaan, ajanvietteeseen ja taiteeseen, noudatti yhteiskunnallisia luokkajakoja, mutta ei mitenkään suoraviivaisesti. Esimerkiksi viihteen kentältä löytyivät suosikit niin eliitin kuin työväestönkin ajanvietteeksi. Koulun musiikkikasvatuksen asenne populaarimusiikkiin oli torjuvan vihamielisestä ja vielä 1960-luvulla sitä pidettiin vaarana, johon piti suhtautua suurella varovaisuudella (Sidoroff 2009, Jurva 2009). Peruskoulun ensimmäisessä opetussuunnitelmassa 1970 näkyi vielä juonteita torjuvista asenteista, vaikka perspektiivi olikin selvästi laajenemassa. Kentällä oli kuitenkin paljon klassisen koulutuksen saaneita opettajia, joille kevyt musiikki oli outo alue. Uransa 1970-luvun alussa aloittanut musiikinopettaja kertoo, kuinka rockin kaavakin oli aluksi hukassa, opetusmateriaalit oli itse tehtävä, oppikirjoista oli puutetta, mutta asiat korjautuivat kiihtyvällä vauhdilla, niin että vuosisadan lopussa pulaa ei enää ollut kirjoista, eikä populaarimusiikin materiaalista (Hiedanniemi 2009). Oppikirjat kertovatkin enemmän kuin opetussuunnitelmat siitä, mitä luokissa todella tapahtuu. Kirjoja monipuolisine materiaalipaketteineen ilmestyi kolmelta kustantajalta. Valinnanvaraa siis oli 3. Samalla populaarimusiikin suhteellinen osuus kirjoissa kasvoi nopeasti. Hiedanniemi ihmetteleekin vuosituhannen taitteessa ilmestyneen oppikirjan sisältöä: ollaanko jo siirtymässä toiseen äärilaitaan ja kaipaa länsimaisen musiikin historian käsittelyyn innostuneempaa otetta. (Emt. 147) Koulun musiikkikasvatuksen oli otettava kantaa tekniseen kehitykseen, viestinnän uusiin käytänteisiin ja nuorisokulttuuriin, jotka vaikuttivat musiikinopetukseen sekä suoraan että kiertotietä musiikin kuuntelutottumusten yleisen muutoksen kautta. Opettajien keskuudessa suhtautuminen vaihteli pelokkaasta innostuneeseen. Samaan aikaan kun peruskoulua suunniteltiin 1960-luvulla, Yleisradion oli pakko muuttaa musiikkipolitiikkaansa nuorison kaikotessa klassispainotteisen radion äärestä. Alettiin 3 Hyvän kuvan eri luokkatasojen suomalaisista musiikin oppikirjoista melkeinpä kautta aikojen saa lukemalla III osan ( ) KMO:n julkaisusta Musiikki kuuluu kaikille. Koulujen Musiikinopettajat ry. 100 vuotta. 16

18 tuottaa nuorille suunnattuja musiikkipitoisia ohjelmia, joista suosituimpia olivat Sävelradio ja Nuorten sävellahja 1960-luvulla ja Rockradio seuraavalla vuosikymmenellä (Aapola & Kaarninen 2004, ). Mainitut nuorten musiikkiohjelmat olivat ensimmäisiä myönnytyksiä kritiikille, jota erityisesti kevyen musiikin edustajien taholta kohdistettiin yleisradion monopoliasemansa turvin ohjelmapolitiikassaan noudattamalle kansansivistysideologialle. Kritiikin käytännöllisenä tavoitteena oli Yleisradion monopoliaseman murtaminen. Se onnistui: tammikuussa 1985 valtioneuvosto antoi ensimmäiset kokeiluluvat paikallisradioille monivaiheisen valmistelun jälkeen (Ylönen 2002, 17). Paikallisradioiden myötä kaupallisuus ja kilpailu tulivat Suomessa radioalalle4. Uusista kanavista tuli erityisesti nuorison suosimia, mutta kun kanavat alkoivat musiikkiohjelmistoltaan profiloitua, muutkin ikäryhmät löysivät omansa. (Ylönen 2002, 17, ks. myös Haarma 1988) Alusta alkaen paikallisradiot kaupallisesti toimivina keskittyivät populaarimusiikkiin. Kriittisissä kommenteissa todettiin vähäisempiä yleisömääriä kiinnostavan musiikin, kuten klassisen ja jazzin, välittämisen jäävän jatkossa Yleisradion ja mahdollisten yhteisöradioiden huoleksi (ks. esim. Mäntylä 1988). Paikallisradioissa ohjelmamuodoksi vakiintui puheen ja musiikin vuorottelu. Lähetyksen toimittaja vastasi kummastakin elementistä ja sitoi ne luontevasti toisiinsa. Formaattiradiossa musiikin ja puheen sidos murtui. Arto Vilkko (2010) tekee tuoreessa väitöstutkimuksessaan sisältö- ja rakenneanalyysiä suomalaisista formaattiradioista. Formaattiradion malli syntyi USA:ssa 1950-luvulla. Pääasiallinen ohjelmasisältö on musiikkia eikä tiedonvälitystä niin kuin perinteisellä radiolla. Radioasemilla on kapeat musiikkiprofiilit ja niiden avulla valikoitunut yhtenäinen kuuntelijakunta. (mt. 6) Formaattiradion koko kaupallinen toiminta perustuu soittolistoihin. Soittolista on väline, jonka avulla kanavan musiikkitarjonta rakennetaan täsmälleen tiettyä kuuntelijaryhmää kiinnostavaksi. Kun kuuntelijoita on riittävästi, heistä ostajaryhmänä kiinnostuneet mainostajat saadaan houkutelluksi ostamaan mainosaikaa kanavalta. (Vilkko 2010, 57) Formaattiradion tulon myötä radion musiikillinen valta kasvoi musiikkimuodin muutosten säätelijänä. Toiminnassaan se noudattaa markkinatalouden periaatteita ja on keskeinen vaikuttaja musiikkiteollisuudessa. Soittolistat rajaavat tehokkaasti yleisön kuuleman musiikin määrää, vaikuttavat ihmisten musiikkikäsityksiin ja musiikkimakuun sekä käyttävät valtaa, joka on mahdollinen äänilevyteollisuuden ansiosta ja yleisön ehdoilla (mt. 48). Nuorisolle suunnattujen kanavien pääsisältönä on populaarimusiikki: pop, rock ja dance (mt. 24). Yleisradiokin joutui kilpaillessaan kuuntelijoista perustamaan formaattikanavia, jotka kuitenkin noudattavat vähemmän tiukkaa listapolitiikkaa kuin kaupalliset radiot (Vilkko 2010, ). Koulun formaalin musiikinopetuksen ja formaattiradion ohjelmapolitiikan tavoitteet näyttävät täysin vastakkaisilta. Opetussuunnitelman (POP 2004) musiikkikasvatukselle antama velvoite on musiikintuntemuksen ja musiikillisten kokemusten monipuolisuudessa ja aktiivisen kuuntelun opettelussa. Formaattiradiolla ei ole muuta tavoitetta, kuin pitää kuulijat koukussa. Vilkon (2010, 283) haastattelema musiikkituottaja 4 Paikallisradioiden kehittelyn ja suunnittelun vaiheista ks. esim. Ylönen 2002,

19 Kim Kuusi sanoo sattuvasti: Radiosta on tullut massamedia, joka tekee tapettia, jota kulutetaan tiedostamattomalla tasolla. Kuuntelu on passiivista kulut tamista, siihen ei keskitytä. On kuitenkin muistettava, että levylistat ja radioformaatit edustavat vain yhtä osaa populaarista kentästä ja pitävät omalta osaltaan sitä liikkeessä. Uusia tyylejä syntyy, alan koulutus etenee, uteliasta etsintää toteutetaan ja tyylirajoja ylitetään. Paljon mielenkiintoista syntyy juuri raja-alueilla, joissa erilaiset musiikit ja kulttuurit kohtaavat. Osa musiikkikasvattajistakin näkee oppilaiden vapaa-ajan kuuntelun kapea-alaisuudessaan haitallisena, mutta asian voi nähdä toisinkin. Vaikka kuuntelu on niin sanotusti passiivista, niin mieli on kuitenkin aktiivinen ja rekisteröi musiikkia tiedostamattomalla tasolla. Musiikin tuntemuskin lisääntyy varsinkin jos vaihtelee asemia. Passiivisuus ei kuulu mielen olemukseen. Jos musiikin kuuntelun passiivisuutta tulkitaan ruumiinfenomenologisessa kehyksessä, se voidaan nähdä pre-reflektiivisenä oppimisen vaiheena, joka tuottaa musiikin syntaksin ja affektin ymmärrystä samaan tapaan kuin lapsi oppii ymmärtämään puhuttua kieltä ja äänensävyjä. Ruumiinfenomenologisen näkemyksen mukaan kaiken osaamisen ja tietämisen pohjalta löytyy kehollis-mielellisiä alkukokemuksia, joista ymmärrys alkaa. Opetuksessa pre-reflektiivisen intuitiivisen ymmärrykseen lisätään tiedostuksen ja käsitteellisyyden kerroksia. Radion rinnalle on tullut viime vuosina muitakin musiikin kuuntelun välineitä, mutta siitä huolimatta soittolistat ovat säilyttäneet asemansa musiikkitarjonnan ja musiikin valikoinnin säätelijöinä. Neljännesvuosisadan ajan formaattiradio on mukauttanut kuuntelutottumuksia. Enää ei valita ohjelmia vaan kanavia sen mukaan miten niiden musiikkiformaatti sopii mieltymyksiin. Näin formaattiradio vie kuuntelutottumuksia helposti toiseen suuntaan kuin musiikinopetus, jonka tehtävänä olisi saada oppilaat laaja-alaisesti uteliaiksi musiikin kuuntelijoiksi ja harrastajiksi. Musiikinopetukselle haaste on didaktinen. On etsittävä kuuntelukasvatukselle uusia käytänteitä, ehkä kokonaan uutta ajattelutapaa, uusia lähtökohtia. Lucy Green on näyttänyt mallia. Hän on tutkinut kellaribändien harjoittelua ja selvittänyt, miten bändit opettelevat musiikkinsa keskenään ilman ohjausta. Bändien autonomisia oppimistapoja Green on sitten soveltanut koulun musiikinopetukseen. Oppilaat harjoittelevat ryhmissä soittamaan kappaleen, jonka he valitsivat äänitteellä olevista vaihtoehdoista. Valittu kappale opetellaan äänitettä jäljittelemällä ilman ohjausta, autonomisesti. Oppilaat motivoituivat ja totesivat jälkeenpäin oppineensa jotain olennaista musiikista. Green sovelsi ja kokeili mallia myös klassiseen musiikkiin. (Green 2006, ks. myös 2001) Näyttää siltä että oppilailta itsenäisyyttä ja yhteisvastuullisuutta vaativa työskentely syventää tiedollista ja taidollista oppimista. Musisoinnin integrointi kuunteluun aukaisee korvat musiikin ilmiöille aivan eri tavalla kuin pelkkä kuuntelu. Yleensäkin kuuntelun aktivoiminen on keskeinen haaste kuuntelukasvatukselle, koska juuri siinä kuuntelu koulussa eroaa massamedioiden passivoivasta kuuntelusta. Kuuntelu aktivoituu, kun pitää jollakin tavalla näyttää syntynyt ymmärrys. Se voi tapahtua soittamalla, mutta on paljon muitakin mahdollisuuksia: liike, tanssi, piirtäminen, draama jne. Korvien aukaisun keinot vaihtelevat myös sen mukaan pyritäänkö analyyttiseen musiikin tapahtumien seuraamiseen vai affektiivis-emotionaaliseen musiikin vastaanottamiseen. 18

20 Kuuntelun tavoitteiden toteutumisen arvioinnista ja tuloksista Tämän luvun kohteena on musiikin oppimistulosten seuranta-arviointi. Tarkastelen arviointimateriaalin kuunteluun liittyviä tehtäviä 5 ja pohdin niitä suhteessa opetussuunnitelman musiikin kuuntelulle asettamiin tavoitteisiin. Suurin osa kuuntelutehtävistä oli monivalintatyyppisiä, joista tilastollisilla analyyseillä tässä tapauksessa saadaan esiin vain frekvenssit. Yhteen toisen vaiheen kuuntelutehtävistä (4) oppilaat vastasivat vapaasti. Tein kvalitatiivisen analyysin pienelle otokselle noista vastauksista. Tarkasteluni taustaksi poimin muutamia tuloksia arviointiin liittyneistä opettaja- ja oppilaskyselyistä niiltä osin, kuin ne paljastavat miten merkityksellisenä kuuntelun opetus koetaan. Musiikin kuuntelu on nuorison suosituimpia vapaa-ajanviettotapoja ja se näkyy myös tässä tutkimuksessa: 71 % oppilaista ilmoittaa kuuntelevansa musiikkia hyvin usein. Oppilaat haluavat myös kohentaa kuuntelun taitojaan: kuuntelun oppimista musiikkitunnin tavoitteena pitää erittäin tärkeänä noin puolet vastaajista. Opettajista 66 % ilmoittaa sisällyttävänsä usein tai melkein aina oppitunteihin musiikin tyyleihin ja lajeihin liittyvää kuuntelua. Näyttää siltä, että kuuntelu on vakiinnuttanut asemansa musiikkituntien sisällä. Kuuntelun tavoitteet ja päättöarvioinnin kriteerit Olen edellä taustoittanut tarkasteluani esittelemällä musiikin kuuntelun ohjeistuksia peruskoulun musiikin opetussuunnitelmissa ja pohtimalla radion musiikkipolitiikan vaikutusta koulussa tapahtuvaan musiikin kuunteluun. Voimassa olevan musiikin opetussuunnitelman (POP 2004) alusta löytyy tavoitteita (mt. 230), joissa luonnehditaan musiikinopetusta ja sen pyrkimyksiä yleisellä tasolla. Tulkintani mukaan arviointimateriaalin tehtäviä on suunniteltu pääasiassa opetussuunnitelman lopussa olevien päättöarvioinnin kriteerien perusteella (mt. 232). Esitän tässä molemmista tavoitekuvauksista ne kohdat, jotka koskevat (myös) kuuntelun opetusta. Yleisempi ja käsitteellisempi tavoitteisto jäsentyy kolmeen ryhmään, joista ensimmäinen sisältää tiedollisia tavoitteita, toisessa on tavoitteita, jotka liittyvät oppilaan suhteeseen itseensä ja vuorovaikutukseen musiikkiympäristön kanssa ja kolmannessa korostetaan kokemusta käsitteellistä oppimista edeltävänä tasona. 1. Opetuksen tehtävänä on saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa musiikilla on erilainen merkitys eri ihmisille 2. Opetuksen tehtävä on auttaa oppilasta oman musiikillisen identiteetin muodostamisessa rakentamaan arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin 5 Materiaalin ääninäytteisiin perustuvt tehtävät, ovat ensimmäisen vaiheen tehtävävihkossa tehtävät 1 3 ja toisen vaiheen vihossa tehtävät

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Musiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta? leena.unkari-virtanen@metropolia.fi

Musiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta? leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Musiikkitieto Vanhasta tiedosta jotakin uutta? 2 Musiikin menneisyys Jotakin uutta? TIEDOT Tässä katsauksessa 3 Kysytään mitä musiikkitiedossa oikein pitäisi oppia: tietoa - entä taitoja? Luodaan katsaus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

MUSIIKKI. Oppiaineen tehtävä

MUSIIKKI. Oppiaineen tehtävä 1 MUSIIKKI Oppiaineen tehtävä Musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen. Opetus ohjaa oppilasta tulkitsemaan

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA OPETTAJAN- KOULUTUKSESSA

OPETUSSUUNNITELMA OPETTAJAN- KOULUTUKSESSA OPETUSSUUNNITELMA OPETTAJAN- KOULUTUKSESSA Opetussuunnitelman käsittely opettajankoulutusten opetussuunnitelmissa TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS KESÄKUU 2012 Opetussuunnitelma opettajankoulutuksessa Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET. Ammatillinen koulutus

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET. Ammatillinen koulutus OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET Ammatillinen koulutus Opetusneuvos 7.11.2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009 MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena Eija Kauppinen 18.11.2009 Musiikkia koskevia uskomuksia Musiikki on musiikillisesti lahjakkaita varten. Musiikkia voivat oppia vain musiikillisesti lahjakkaat. Musiikin

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot