Petri Penttinen. Kaukolämpökeskusten- ja pumppaamojen ennakkohuoltoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Petri Penttinen. Kaukolämpökeskusten- ja pumppaamojen ennakkohuoltoselvitys"

Transkriptio

1 Petri Penttinen Kaukolämpökeskusten- ja pumppaamojen ennakkohuoltoselvitys Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Insinöörityö

2 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto Petri Penttinen Kaukolämpökeskusten- ja pumppaamojen ennakkohuoltoselvitys 38 sivua + 4 liitettä Insinööri (AMK) Koulutusohjelma Konetekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Ympäristö- ja energiatekniikka Ohjaajat Kunnossapitoinsinööri Antti Päärni Lehtori Jarmo Perttula Tarve tälle insinöörityölle tuli Vantaan Energian Martinlaakson voimalaitoksen ja kaukolämpölaitosten kunnossapito-organisaatioiden yhdistämisestä. Insinöörityön tavoitteena oli selvittää kaukolämpölaitosten ennakkohuoltojärjestelmät ja niiden toimivuus. Osana insinöörityötä tuli myös kerätä kaukolämpökeskuksilta ja -pumppaamoilta laite- ja ennakkohuoltotietoja. Näitä tietoja käytettiin kunnossapitojärjestelmän päivittämiseen. Insinöörityön tuloksista tuli selvitä, ovatko nykyiset kunnossapitotoimenpiteet riittäviä vai pitääkö niitä parantaa. Työssä tarkastellaan kaukolämmöntuotantoa yleisellä tasolla sekä, tarkastellaan kaukolämpölaitoksia ja niiden huoltokohteita. Työssä käydään läpi kunnossapito käsitteenä ja se, mitä kunnossapito pitää sisällään Vantaan Energialla. Työssä kuvataan ennakkohuollon tärkeimmät toimenpiteet eli yleiset tarkastukset, voiteluhuolto ja värähtelymittaus. Työssä tarkastellaan myös värähtelymittauksen perusteella tehtävää vianmääritystä. Osana insinöörityötä oli Vantaan Energian kunnossapitojärjestelmän päivittäminen, jota käsitellään yhdessä luvussa. Työ sisältää myös laskemia siitä, millaisia tuotantotappioita voisi pahimmassa tapauksessa aiheutua, jos ennakkohuolto olisi jätetty tekemättä tai jos se olisi puutteellista. Yhteenvedossa esitetään työn aikana tehdyt johtopäätökset. Yhteenvedossa myös todetaan ovatko nykyiset ennakkohuoltotoimenpiteet riittäviä vai onko toimintatavoissa parantamisen varaa. Luvussa tuodaan esille myös työn aikana havaittuja ongelmia dokumentoinnissa. Avainsanat kaukolämpö, kunnossapito, voiteluhuolto, värähtelymittaus

3 Abstract Author Title Number of Pages Date Degree Petri Penttinen Report of preventive maintenance in district heating power plants and pumping stations 38 pages + 4 appendices 15 September 2011 Bachelor of Engineering Degree Programme Mechanical Engineering Specialisation option Energy and Environmental Engineering Instructors Antti Päärni, Maintenance Engineer Jarmo Perttula, Senior Lecturer The need for this thesis came from the unification of Vantaan Energy s Martinlaakso power plant and district heating maintenance organizations. The aim of this thesis was to find out the preventative maintenance methods and their efficiency. Part of the thesis was also to collect machine information and preventative maintenance guides from the district heating plants. This data was used to update the electronic maintenance system. The adequacy of the preventative maintenance methods in use was to be found from the results of this thesis. The district heating production, district heating plants and their maintenance methods are examined in the thesis. The definition of maintenance and what maintenance involves in Vantaan Energy is also covered in the thesis. The main operations of maintenance are described. These are general inspections, lubrication and vibration analysis. Fault finding using vibration analysis is also covered in the thesis. A part of the thesis was to update the electronic maintenance system that is in use today. This is covered in its own chapter. The thesis also includes calculations of the possible production losses if the preventative maintenance is inadequate or has not been done at all. In the summary the conclusions made during the thesis are revised. Also the adequacy of the preventative maintenance methods in use today is pointed out. In the chapter the encountered problems in documentation are also noted. Keywords district heating, maintenance, lubrication, vibration analysis

4 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Kaukolämpö Lämpökeskukset Kaukolämpöpumppaamot Lämmönsiirtoasemat 8 3 Kunnossapito Voiteluhuolto Värähtelymittaus Värähtelymittauksen teoriaperusteet Mittausparametrit Värähtelyn kuvaajat Värähtelymittauksessa käytettävät anturit ja laitteet Värähtelymittausmenetelmät Mittaustulosten tulkinta Vuosihuoltotoimenpiteet 24 4 Kohdetietojen ja huolto-ohjeiden kirjaaminen 26 5 Kustannuslaskelmia 29 6 Yhteenveto 34 Lähteet 38 Liitteet Liite 1. Mobilith SHC 100-voiteluaineen ominaisuudet Liite 2. Laskelmat voimalaitoksen tuotantotappioista Liite 3. Mobil DTE Medium-voiteluaineen ominaisuudet Liite 4. Määräaikais- ja viranomaistarkastuskohteet

5 1 1 Johdanto Tämä insinöörityö tehtiin Vantaan Energia Oy:lle Martinlaakson voimalaitoksella ja välisenä aikana. Vantaan Energia Oy on yksi Suomen suurimmista kaupunkienergiayhtiöistä. Yhtiön omistavat Vantaan (60 %) ja Helsingin (40 %) kaupungit. Vantaan Energia tuottaa ja myy sähköä ja kaukolämpöä. Lisäksi se tarjoaa maakaasua teollisuuden tarpeisiin. Yhtiö vastaa kaukolämpöverkostojen rakentamisesta ja huollosta Vantaalla. Merkittävä osa sähköstä syntyy tehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotantona Martinlaakson voimalaitoksessa, joka käyttää pääpolttoaineina maakaasua ja kivihiiltä. [1] Martinlaakson voimalaitos tuottaa noin kaksi kolmasosaa Vantaan Energian tuottamasta sähköstä ja suurimman osan kaukolämmöstä. Voimalaitoksen muodostaa kolme yksikköä. Martinlaakso 1:een ja Martinlaakso 2:een kuuluu kumpaankin höyrykattila ja turbiinilaitos. Kolmas yksikkö on kaasuturbiinilaitos ja lämmöntalteenottokattila. Voimalaitoksen yhteenlaskettu sähköteho on noin 195 megawattia (MW) ja lämpöteho 330 MW. [1] Höyrykattilassa polttoaineen palamisen johdosta kuumentunut ja höyrystynyt vesi johdetaan tulistimille, jossa sitä kuumennetaan edelleen. Tämän jälkeen tulistunut höyry johdetaan höyryturbiinille, jossa sen kineettistä energiaa otetaan talteen. Turbiini puolestaan pyörittää generaattoria, jolla tuotetaan sähköä. Turbiinin jälkeen höyry johdetaan kattilassa käytettävän veden esilämmittimille ja kaukolämpöveden lämmittämiseen käytettäville lämmönvaihtimille. Kaasuturbiinilaitos eroaa olennaisesti edellisestä. Kaasuturbiinissa palavan polttoaineen ja paineistetun ilman seos pyörittää turbiinia, joka puolestaan pyörittää sähköntuotannossa käytettävää generaattoria. Generaattorin ja turbiinin kanssa samalla akselilla on myös kompressori, joka paineistaa palamisilman ennen polttoaineen syöttämistä sen joukkoon. Turbiinin jälkeen savukaasut ohjataan lämmön talteenottokattilaan, jossa höyryä tuotetaan kahdella painetasolla. Lämmön

6 2 talteenottokattilasta saatavaa höyryä voidaan käyttää höyryturbiinin pyörittämiseen ja kaukolämpöveden lämmittämiseen. Vuonna 2010 lämpökeskusten ja voimalaitoksen kunnossapito-organisaatiot yhdistyivät toimintamallien yhtenäistämiseksi. Voimalaitoksella oli jo käytössä toimiva kohde- ja huoltotietojärjestelmä, joten lämpökeskusten, pumppaamojen ja lämmönsiirtoasemien kunnossapito päätettiin siirtää samaan järjestelmään. Työn tarkoituksena oli selvittää kaukolämpökeskusten- ja pumppaamojen, sekä lämmönsiirtoasemien ennakkohuoltojärjestelmät. Laitoksilla ei aikaisemmin ollut käytössä yhtenäistä ennakkohuoltojärjestelmää vaan huollot oli tehty asentajien ja mestareiden kokemusten mukaan. Kirjallisen huoltojärjestelmän puuttuessa työhön kuului myös olennaisena osana kohdetietojen ja huoltotoimenpiteiden kirjaaminen kunnossapidossa käytettävään Power Maint -ohjelmaan. Jatkossa ennakkohuoltotyömääräimet tulevat järjestelmästä ulos automaattisesti tietyllä frekvenssillä. Selvitys tehtiin tutkimalla laitevalmistajien huoltosuosituksia, laitteiden käyttötuntimääriä ja laitteiden tärkeyttä prosessin kannalta. Huoltotoimenpiteitä ja -aikatauluja suunniteltiin myös ottaen huomioon voiteluaineiden valmistajien suositukset voiteluaineiden säilyvyydestä ja käytöstä. Työssä tarkasteltiin myös voiteluja värähtelymittausreitin toimivuutta.

7 3 2 Kaukolämpö Kaukolämmöllä tarkoitetaan voimalaitoksesta tai lämpökeskuksesta asiakkaalle toimitettavaa lämmityksessä käytettävää kaukolämpövettä. Kaukolämmön tuotannossa polttoaineen energiasta hyödynnetään yli 90 prosenttia. Vantaan Energia tuottaa kaukolämpöä Martinlaakson voimalaitoksella yhteistuotantona sähkön kanssa. Yhteistuotannon ansiosta polttoaineen hyödyntäminen on tehokasta ja siten tuotanto on ympäristöystävällistä. Martinlaakson voimalaitoksen lisäksi kaukolämpöä tuotetaan Vantaalla useissa lämpökeskuksissa. Lämpökeskusten pääpolttoaine on maakaasu. Polttoöljyä käytetään polttoaineena lämpökeskuksissa, kun niitä ajetaan kovimmilla pakkasilla. Lämmin kaukolämpövesi siirretään asiakkaalle lämpöeristetyssä putkistossa. Veden lämpötila vaihtelee ulkolämpötilan mukaan asteen välillä. Alimmillaan se on kesällä, jolloin lämpöä tarvitaan pääasiassa vain lämmintä käyttövettä varten. Kiinteistöön asennetussa lämmönjakokeskuksessa kaukolämpöveden sisältämä lämpöenergia siirtyy kiinteistön lämpö- ja käyttövesiverkostoihin. Jäähtynyt kaukolämpövesi palaa asiakkaalta takaisin lämmitettäväksi asteisena. [1] 2.1 Lämpökeskukset Vantaan Energialla on kuusi käyttövalmiina olevaa lämpökeskusta. Lämpökeskukset sijaitsevat ympäri Vantaata. Itä-Helsingissä sijaitseva Fazerin makeistehtaan lämpökeskus poistui Vantaan Energian käytöstä vuonna Myös Katriinan sairaalan lämpökeskus on poistunut käytöstä alkuvuodesta 2011 sairaalan kaukolämpöverkkoon liittämisen johdosta. Katriinan lämpökeskuksen poistumisen myötä myös Seutulassa sijaitseva biokaasuasema poistui käytöstä. Seutulan biokaasuasemalla otettiin talteen kaasua kaatopaikkajätteestä, joka poltettiin Katriinan sairaalan lämpökeskuksessa. Lisäksi Vantaan Energia toimittaa höyryä ja energiaa teollisuuden tarpeisiin. Nämä toimitukset hoidetaan siirrettävillä lämpökeskuksilla.

8 4 Lämpökeskukset ovat kunnossapidon kannalta hyvin samanlaisia keskenään. Kaikissa tehdään vuosihuoltotöitä ja käytönaikaista kunnossapitoa. Huoltokohteita lämpökeskuksissa on lukuisia. Käytönaikainen huolto on pääosin voiteluhuoltoa, värähtelymittausta ja yleisiä tarkastuksia. Voitelu- ja värähtelymittauskohteita ovat pumput, moottorit ja puhaltimet. Tarkastuskohteita ovat suodattimet ja venttiilit muun muassa kaasu- ja öljylinjoissa. Myös ilmanvaihdon suodattimet on tarkistettava ja vaihdettava määräajoin. Vantaan Energian kaukolämpölaitoksien sijainnit näkyvät kartalla kuvassa 1. Kuva 1. Vantaan Energian kaukolämpöverkko ja tuotantolaitokset [1]. Maarinkunnaan lämpökeskus Itä-Vantaalla sijaitseva Maarinkunnaan lämpökeskus on Vantaan Energian suurin lämpökeskus. Laitoksen kolme ensimmäistä kattilaa otettiin käyttöön vuonna Laajennusosa otettiin käyttöön muutamaa vuotta myöhemmin vuonna Laitos koostuu nykyisin viidestä Noviter Oy:n toimittamasta kuumavesikattilasta, jotka ovat

9 5 lämpöteholtaan kukin 40 MW. Laitosta laajennettiin vuonna 2004 kahdella kattilalla lisääntyneen lämmöntarpeen takia. Laitoksen yhteenlaskettu lämpöteho on 200 MW. Laitoksella käytetään polttoaineena ensisijaisesti maakaasua. Varapolttoaineena on kevyt ja raskas polttoöljy. Helsinki-Vantaan lentoaseman lämpökeskus Helsinki-Vantaan lentoaseman lämpökeskus tuottaa lämpöä Keski-Vantaalle ja luonnollisesti lentoasemalle. Laitos koostuu kahdesta kuumavesikattilasta, jotka ovat lämpöteholtaan 46 MW. Laitos otettiin käyttöön vuonna Polttoaineena on raskas polttoöljy. Laitosta voidaan käyttää myös pelkästään lentoaseman lämmittämiseen kaukolämpöverkon häiriötilanteessa. Hakunilan lämpökeskus Hakunilassa sijaitseva lämpökeskus tuottaa lämpöä Itä-Vantaan kaukolämpöverkkoon. Lämpökeskus on rakennettu kahteen kallioluolaan. Laitoksella on kaksi samanlaista Finreila Oy:n toimittamaa kuumavesikattilaa, jotka tuottavat yhteensä 80 MW:n lämpötehon. Laitoksen polttoaineteho on 85 MW. Laitoksella poltetaan ensisijaisesti maakaasua ja varalla on raskas polttoöljy. Laitos toimitettiin vuonna Metsolan lämpökeskus Metsolan lämpökeskus sijaitsee Pohjois-Vantaalla. Laitos koostuu kahdesta kuumavesikattilasta, joista toinen on lämpöteholtaan 5 MW ja toinen 10 MW. Laitos käyttää polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä. Laitos rakennettiin vuonna Metsolan lämpökeskus on ollut lähivuosina melko vähäisellä käytöllä. Sitä käytetään vain, kun lämmöntarve on erittäin suuri tai kaukolämpöverkon häiriötilanteissa. [3] Koivukylän lämpökeskus Koivukylän lämpökeskus muodostuu A- ja B-puolesta. A-puoli on vanhempi ja koostuu kahdesta 35 MW:n kattilasta. A-puoli otettiin käyttöön vuonna B-puolella on kaksi 40 MW:n kattilaa, jotka otettiin käyttöön vuonna Kattiloiden yhteenlaskettu

10 6 lämpöteho on siis 150 MW. Polttoaineena Koivukylän lämpökeskuksessa voidaan käyttää kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä maakaasua. Pähkinärinteen lämpökeskus Pähkinärinteen lämpökeskus on rakennettu vuonna Lämpökeskus koostuu kahdesta 23 MW:n kattilasta, joten laitoksen yhteenlaskettu lämpöteho on 46 MW. Polttoaineena laitoksessa käytetään kevyttä ja raskasta polttoöljyä. Siirrettävät lämpökeskukset Vantaan energialla on kaksi siirrettävää höyrylämpökeskusta, jotka tuottavat prosessihöyryä HK Ruokatalo Oy:n ja Vaasan Oy leipomon tuotannon tarpeisiin. HK Ruokatalo Oy:n höyrylämpökeskuksessa on lisäksi mahdollista ajaa tuotettu höyry lämmönvaihtimelle, joten lämpökeskuksen avulla voidaan myös lämmittää kiinteistöä kaukolämpöverkon häiriötilanteessa. HK Ruokatalo Oy:n höyrylämpökeskus koostuu kahdesta 6,5 MW:n höyrynkehittimestä, joissa poltetaan maakaasua. Varapolttoaineina on kevyt ja raskas polttoöljy. Lämpökeskus rakennettiin vuonna Vaasan Oy leipomon höyrylämpökeskus on teholtaan yhteensä 1,3 MW ja koostuu kahdesta samankokoisesta höyrynkehittimestä. Polttoaineena käytetään pelkästään maakaasua. Lämpökeskus valmistui vuonna Kaukolämpöpumppaamot Vantaan Energialla on kuusi pumppaamoa Vantaalla. Pumppaamot on sijoitettu mahdollisimman laajalle alueelle ympäri kaukolämpöverkkoa. Kaukolämpöpumppaamojen tarkoitus on ylläpitää verkon painetta ja kierrättää kaukolämpövettä verkossa. Pumppaamot ovat erittäin tärkeitä myös kesäaikaan vaikka silloin lämmitystarve on vähäinen, sillä kaukolämpövesi jäähtyy verkossa ja vedellä lauhdutetaan voimalaitoksella sähköntuotannossa käytetty höyry vedeksi. Pumppaamo 1 on erityisen tärkeä voimalaitokselle, sillä pahassa häiriötilanteessa pumppaamon alentunut siirtoteho rajoittaa voimalaitoksen sähköntuotantoa. Seuraavissa kappaleissa pumppaussähköteholla tarkoitetaan pumpun sähkömoottorin nimellistehoa.

11 7 Pumppaamo P1 Sanomala Pumppaamo 1 on lähimpänä voimalaitosta ja näin ollen tärkein. Pumppaamossa on kolme samanlaista pumppua; menopumppu, paluupumppu ja varapumppu. Varapumpulla pystyy korvaamaan menopumpun tai paluupumpun. Pumppaussähkötehoa laitoksella on yhteensä 1890 kw. Pumppaamo rakennettiin vuonna Pumppaamoa laajennetaan kahdella pumpulla, jotka ovat pumppaussähköteholtaan 690 kw. Pumppaamon laajennus valmistuu syksyn 2011 aikana. Pumppaamo P2 Ylästö Pumppaamo 2 on samanlainen kuin pumppaamo 1. Pumppaamo 2 on myös laajennettu kahdella lisäpumpulla ja laajennusosa on jo käytössä. Laajennusosa valmistui vuonna Pumppaamo P3 Koivuhaka Pumppaamo 3 on samankaltainen pumppaamojen 1 ja 2 kanssa, mutta eroaa hieman laitteiltaan. Pumppaamo 3:ssa on myös kolme pumppua samanlaisella järjestelyllä kuin kahdessa ensimmäisessä pumppaamossa, mutta pumppujen pumppaussähköteho on hieman pienempi ollessa 442 kw pumppua kohden. Pumppaamo 3 valmistui vuonna Pumppaamo 4 Kuninkaala Tikkurilan aseman kupeeseen vuonna 1989 rakennettu yhden pumpun pumppaamo 4 on pienin kaukolämpöpumppaamoista. Pumppaussähkötehoa pumppaamolla on 160 kw. Pumppaamo 5 Vaarala Vaaralassa sijaitseva pumppaamo 5 rakennettiin vuonna Pumppaussähkötehoa laitoksella on 200 kw. Pumppaamossa on yksi kaukolämpöpumppu.

12 8 Pumppaamo 6 Rekola Vuonna 2005 rakennettu pumppaamo 6 on uusin pumppaamoista. Pumppaussähkötehoa laitoksella on 315 kw ja pumppaamisen hoitaa yksi kaukolämpöpumppu. 2.3 Lämmönsiirtoasemat Lämmönsiirtoasemien tarkoitus on vaihtaa lämpöä kaukolämpöverkkojen välillä. Vantaan Energian lämmönsiirtoasemat A ja B siirtävät lämpöä Helsingin Energian kaukolämpöverkon välillä. Lämmönsiirtoasema C siirtää lämpöä Keravan Energian kaukolämpöverkon välillä. Lämmönsiirtoasema C on Vantaan Energian rakentama, mutta Keravan Energian käytössä ja omistuksessa. Lämmönsiirtoasema A Rajatorppa Lämmönsiirtoasema A Länsi-Vantaalla sisältää kaksi levylämmönvaihdinta ja kaksi kaukolämpöpumppua. Laitos on kaukokäytössä, eli sitä valvotaan ja käytetään Martinlaakson voimalaitoksen kaukolämpövalvomosta. Kaukokäyttö edellyttää venttiilien automatisointia ja logiikan ohjelmointia. Laitos rakennettiin vuonna 1981 ja sen lämmönsiirtoteho on 50 MW. Lämmönsiirtoasema B Heidehof Lämmönsiirtoasema B sijaitsee Itä-Vantaalla kehä 3:n pohjoispuolella. Laitos on rakennettu vuonna 1995 ja sen lämmönsiirtoteho on 80 MW. Laitoksella on neljä kaukolämpöpumppua ja kaksi levylämmönvaihdinta. Laitos on kaukokäytössä kuten lämmönsiirtoasema A. Lämmönsiirtoasema C Ali-Kerava Lämmönsiirtoasema C rakennettiin Vantaan Energian toimesta vuonna 1995 ja sen lämmönsiirtoteho on 20 MW. Laitos on Keravan Energian käytön ja kunnossapidon piirissä.

13 9 3 Kunnossapito Kunnossapitoa esiintyy kaikkialla teollisuudessa. Jokainen yritys, jolla on käytössä laitteita, joutuu myös miettimään niiden kunnossapitoa. Kunnossapidon käsite voidaankin siis ymmärtää monella tavalla. Kunnossapitoon kuuluvat kaikki laitteisiin tehtävät korjaukset, kuten rikkoutuneiden komponenttien vaihto, mutta korjaustoiminta ei missään nimessä ole kunnossapidon päätarkoitus. Kunnossapitoa ei myöskään pidä nähdä pelkkänä kulueränä yritykselle, vaan tärkeänä tuotantotekijänä, jolla pystytään varmistamaan laitoksen kilpailukyky markkinoilla. [2, s. 25.] Kunnossapito voidaan määritellä monella eri tavalla riippuen toimialasta. Yksi määritelmä olisi käyttöön perustuva: kunnossapito on käytönaikaista huoltoa, jolla pyritään pidentämään laitteen häiriötöntä käyttökautta. Toisen määritelmän mukaan kunnossapitona voi nähdä kaiken suunnitellun huoltamisen. Tämän ajatusmallin mukaan kunnossapitoa olisivat myös seisokissa tehtävät vuosihuollot ja sen ulkopuolelle jäisivät vain äkillisistä laiterikoista johtuvat korjaukset. [2, s. 26.] Kuvassa 2 on esitetty Suomessa hyväksytyn kansainvälisen SFS-EN 13306:2001 -standardin mukaiset kunnossapitolajit. Kuva 2. Kunnossapitolajit [4].

14 10 Standardi jakaa toimenpiteen vian havaitsemisen mukaan. Vika tarkoittaa tilaa, jossa laite ei pysty suorittamaan siltä vaadittua toimintoa. Tämän tulkinnan mukaan ehkäisevään huoltoon liittyvät kaikki ne toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään se, että vika pysäyttää laitteen toiminnan. Standardissa mainitulla ehkäisevällä kunnossapidolla tarkoitetaan sellaista kunnossapitoa, joka tehdään säännöllisin välein ja asetettujen kriteerien täyttyessä. Tavoitteena on vähentää rikkoontumisen mahdollisuutta tai toimintakyvyn laskemista. Aikataulutetulla kunnossapidolla tarkoitetaan ehkäisevää kunnossapitoa, jossa tehtävien jaksottaminen perustuu aikatauluun tai työjaksojen lukumäärään. Jaksotettu kunnossapito on sen sijaan ehkäisevää kunnossapitoa, jossa jaksotus perustuu kalenteriaikaan tai käytön määrään, eli koneen kunto ei vaikuta tehtäviin toimenpiteisiin. Kuntoon perustuva kunnossapito on ehkäisevää kunnossapitoa, jossa seurataan kohteen suorituskykyä tai suorituskyvyn parametreja ja toimitaan havaintojen mukaisesti. Seuranta voi olla aikataulutettua, jatkuvaa tai sitä voidaan tehdä tarpeen mukaan. [4] Korjaava kunnossapito suoritetaan vikaantumisen jälkeen. Tarkoituksena on palauttaa toimintakunto. Siirretty kunnossapito on viivästettyä korjaavaa kunnossapitoa, joka suoritetaan vikaantumisen havaitsemisen jälkeen viivästettynä. Välitön kunnossapito suoritetaan heti vikaantumisen havaitsemisen jälkeen, jotta vältytään hyväksymättömiltä seurauksilta. [4] Käytännössä kaikki määritelmät ovat hyvin lähellä toisiaan. Tässä insinöörityössä kunnossapidon käsite sisältää sekä suunnitellut käytön aikana tehtävät ennakoivan kunnossapidon toimenpiteet että seisokin aikana tehtävät vuosihuoltotoimenpiteet. Ennakoiva kunnossapito Vantaan Energian kaukolämmön osalta tarkoittaa värähtelymittauskierroksia, voiteluhuoltoa ja suodattimien vaihtoa. Värähtelymittauksella pyritään havaitsemaan alkavat laakerivauriot ennen kuin ne aiheuttavat suunnittelemattomia käyttökatkoksia. Värähtelymittauskohteita ovat pumput, moottorit ja puhaltimet. Voitelukohteet ovat melko pitkälti samoja kuin värähtelymittauskohteet poikkeuksena polttimien voiteluhuolto. Suodattimien vaihtoa tai puhdistusta tulee myös tehdä määräajoin. Suodattimia käytetään sekä öljy- että kaasuputkistoissa ja ilmanvaihdossa.

15 Voiteluhuolto Voiteluaineen tehtävä on vähentää kahden toisiinsa nähden liikkuvan koneenosan tai pinnan välistä kitkaa. Voiteluaineen tulee estää pintojen suoranainen jatkuva kosketus ja sitä kautta vähentää osien kulumista. Voiteluaine myös johtaa lämpöä pois pinnoilta ja tiivistää. Voiteluaineita käytetään myös monissa muissa sovelluksissa, kuten voimansiirrossa, korroosionestossa ja helpottamassa metallien työstöä. [2] Suurin osa ennakoivasta huollosta on voiteluhuoltoa. Pyörivien laitteiden laakereiden täytyy olla voideltuja, jotta ne toimisivat tarkoitetussa käytössä niille asetetun toimintaajan ilman häiriöitä. Käytössä olevat voiteluaineet voidaan jakaa kahteen pääryhmään: nestemäisiin kuten öljyt ja jähmeisiin kuten rasvat. Näiden kahden välimuotona voidaan pitää puolijuoksevia voiteluaineita. Kaukolämpölaitoksilla voiteluhuoltoa tehdään värähtelymittauksen perusteella, sekä noudattaen laitevalmistajien suosituksia. Käytännössä voiteluhuolto tehdään rasvaprässillä tai öljyvoidelluissa kohteissa joko lisäämällä öljyä öljysäiliöön tai vaihtamalla öljyt uusiin. Kohteet, joita ennakkohuolletaan voitelulla, ovat pumppuja, pumppumoottoreita, puhaltimia ja pyöriväkuppisia polttimia. Laitevalmistajien suositukset ovat pohjana voiteluhuollolle, mutta värähtelymittauksesta saadun tiedon mukaan voitelufrekvenssiä voidaan joko tihentää tai harventaa. Uuden laitteen takuuaikana laitevalmistajan suosituksia tulee kuitenkin noudattaa tarkasti takuun raukeamisen välttämiseksi. Yleensä laitevalmistajat ilmoittavat voitelun tarpeen käyttötuntien perusteella laitteen tietyllä käyntinopeudella. Tämä tapa ilmoittaa voitelun tarve muodostaa ongelman silloin, kun laitetta ei käytetä tasaisella käyntinopeudella. Laitteet, joita käytetään vain harvoin, ovat myös ongelmallisia voiteluhuollon kannalta. Kaukolämpölaitoksilla yleisin käytössä oleva voiteluaine on Mobilin Mobilith SHC 100 -rasva. Tätä voiteluainetta käytetään kaikkien rasvavoideltujen kohteiden huollossa. Mobilith SHC 100-voiteluaineen ominaisuudet löytyvät liitteestä 1. Kohteissa, joissa on öljyvoitelu, käytetään Mobilin DTE Medium -voiteluöljyä. Voiteluaineiden vaihtoa ei tutkittu, koska Mobil on Vantaan Energian päävoiteluainetoimittaja ja kilpailuttaminen olisi pitänyt tehdä kaikkien voitelukohteiden välillä, mikä ei olisi ollut taloudellisesti järkevää tässä insinöörityössä. Voiteluaineen sopivuutta kohteille ei ole ollut tarpeen

16 12 arvioida, sillä Mobil on luonut voiteluaineohjelman laitetietojen ja käyttöympäristöjen perusteella ja käyttökokemukset voiteluaineista ovat olleet hyviä. Voitelukohteet Kuten edellä mainittiin, voitelukohteita ovat pumput, pumppumoottorit, puhaltimet ja polttimet. Suurin osa kohteista on rasvavoideltuja, mutta osa on öljyvoideltuja. Voitelu suoritetaan rasvaprässillä kohteessa olevaan rasvausnippaan. Useassa kohteessa on tyyppikilpi, joka kertoo rasvamäärän ja rasvausvälin käyttötunneissa. 3.2 Värähtelymittaus Värähtelymittausta käytetään pyörivien laitteiden ja koneiden kunnonvalvonnassa. Muun muassa puhaltimien, kompressorien, sähkömoottoreiden, vaihteiden ja pumppujen kunnonvalvontaa voi suorittaa luotettavasti värähtelymittauksella. Värähtelymittauksella saadaan melko kattavaa tietoa laitteen kunnosta. Värähtelymittauksen suunnittelu ja mittausasetusten määrittäminen on monimutkainen prosessi ja vaatii monien asioiden huomioon ottamista. Mittaustulosten tarkastelu vaatii käyttäjältä kattavaa koulutusta. Nykyisten laitteiden käyttö on kuitenkin mahdollista ilman kattavaa tietoa matemaattisesta signaalinkäsittelystä. Värähtely-mittausta suunnitellessa on ymmärrettävä mitattavan laitteen toiminta-periaatteet, jotta värähtelymittauksen tulokset olisivat luotettavia ja käyttökelpoisia prosessin kunnonvalvonnan kannalta. Määritellessä värähtelymittausta tulisi kiinnittää huomiota mittauksien tiheyteen. Tämä riippuu laitteen kriittisyydestä tuotannon kannalta siitä, millaiset viat ovat todennäköisiä ja siitä, kuinka nopeasti mahdolliset viat voivat kehittyä. Vikojen tyyppi taas määrittelee millaisia mittaussuureita ja parametreja on tarpeen käyttää. Vikatyyppi myös määrittelee sen, tarvitaanko useita mittauksia. Laitteen toimintaympäristö myös vaikuttaa oleellisesti mittaustoimenpiteisiin. Laitteen sijainti määrittelee sen voiko kannettavaa mittalaitetta käyttää vai pitääkö laitteeseen asentaa kiinteä mittausjärjestelmä. Ympäristö saattaa myös vaikuttaa mittauksiin negatiivisesti, jos lähellä esiintyy häiritseviä taajuuksia. Mittalaitteistoon pitää myös

17 13 kiinnittää huomiota. Joissakin tapauksissa ei ole taloudellista sijoittaa mittalaitteistoon, jos saavutettava hyöty ei ole tarpeeksi suuri. Mittalaitteistoa suunnitellessa pitää myös päättää riittääkö poikkeavan tilanteen havaitseminen vai onko tarpeellista pystyä myös määrittelemään tarkempi diagnoosi viasta. [2, s. 223.] Värähtelymittauksen teoriaperusteet Kaikki pyörivät laitteet värähtelevät käydessään. Herätteiksi kutsutaan niitä voimia, jotka saavat rakenteen värähtelemään. Herätteet ovat dynaamisia voimia, jotka voivat johtua laitteen normaalista toiminnasta, valmistuksen tai asennuksen epätarkkuuksista tai vikaantumisesta. Normaalin käynnin herätteet voivat johtua esimerkiksi mäntäkompressorimoottorin käynnistä. Tavanomaisia epätarkkuuksia tai vikoja, jotka toimivat herätteinä ovat esimerkiksi epätasapaino tai kulumalla vaurioituneet osat. Tyypillisissä teollisuuden koneissa herätetaajuuksien määrä on suuri ja niiden tunnistaminen vaikeaa. Kaikilla rakenteilla on useita ominaistaajuuksia, joilla ne pyrkivät herätteen vaikutuksesta värähtelemään. Ominaisvärähtelyt ovat usein ongelmallisia, sillä ne aiheuttavat suurimman osan värähtelyongelmista. Resonanssi on tila, jossa herätetaajuus ja ominaistaajuus ovat lähellä toisiaan aiheuttaen voimakasta värähtelyä. [2, s. 224.] Värähtelyn mittaussuureista yleisin kunnonvalvonnassa käytetty on värähtelynopeus, mutta myös kiihtyvyyttä ja siirtymää voidaan käyttää tarkoituksesta riippuen. Nämä kolme ovat yhteydessä toisiinsa matemaattisesti, sillä nopeus on siirtymän muutosnopeus eli aikaderivaatta ja kiihtyvyys taasen on nopeuden aikaderivaatta. Kuten mainittu kunnossapidossa värähtelynopeus on tavanomaisin mittaussuure, koska sen vaste on sopivin niillä taajuuksilla, joista yleensä ollaan kiinnostuneita. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin todeta, että nopeus on käyttökelpoinen taajuusalueella, joka ulottuu noin 10 Hz:stä noin tuhanteen Hz:iin. Tätä matalammilla taajuuksilla siirtymä on käyttökelpoisempi ja taas korkeammilla taajuuksilla kiihtyvyys on käyttökelpoisin. Taulukko 1 esittää Euroopassa yleisesti käytössä olevia värähtelysuureita ja mittayksiköitä. [2, s. 229.]

18 14 Taulukko 1. Yleisesti käytettävät värähtelysuureet ja mittayksiköt [2, s. 230]. Suure Lyhenne Yksikkö Siirtymä s μm Nopeus v mm/s Kiihtyvyys a m/s² tai g = 9,81 m/s² Vaihekulma φ Aste ( ) tai radiaani (360 = 2πrad) Taajuus f Hz Jakso T s Mittausparametrit Mittaussuureiden lisäksi värähtelymittausta suorittaessa tulee tuntea myös muitakin mittaukseen liittyviä asioita. Kuvassa 3 on esitetty mittauksen signaalista saatavat perusparametrit. Samoja parametreja käytetään myös kiihtyvyydelle ja siirtymälle. Kuva 3. Mittausparametrit [2, s. 231]. T on värähdysaika eli jakso V p-p on nopeuden huipusta-huippuun arvo V p on nopeuden huippuarvo V rms on nopeuden tehollisarvo ɸ on vaihekulma Huippuarvo kertoo aikatasosignaalissa itseisarvoltaan suurimman huipun korkeuden verrattuna nollatasoon. Huipusta huippuun arvo kertoo suurimman ja pienimmän arvon erotuksen ja on yleensä kaksinkertainen huippuarvoon verrattuna. Tehollisarvolla on

19 15 yhteys värähtelyn sisältämään energiaan. Siniaallolle tehollisarvo on huippuarvo jaettuna luvulla 2. Vaihekulma kertoo jakson kohdan, johon värähtely on edennyt vertailukohdasta. Yleisimmin kunnonvalvonnan värähtelymittauksissa käytetään suureena nopeuden tehollisarvoa. [2, s. 231.] Värähtelyn kuvaajat Värähtely kuvataan normaalisti aikatasossa, jossa vaaka-akselilla on aika. Analysoitaessa värähtelyä se on kuitenkin kannattavampaa kuvata taajuustasossa, sillä signaali sisältää eri koneenosien aiheuttamaa värähtelyä, jota on vaikea erottaa aikatasossa. Taajuustasoesitys lasketaan aikatasosignaalista yleensä Fast Fourier Transform- eli FFT-muunnoksella. Kunnonvalvonnassa käytettävät analysaattorit tekevät tämän varsin monimutkaisen laskennan automaattisesti, joten mittaajan ei tarvitse perehtyä FFT-laskentaan. Kuvassa 4 nähdään siniaallon esittäminen aika- ja taajuustasoissa. Pylvään korkeus kuvaa siniaallon amplitudia ja sen paikka vaakaakselilla taajuutta. [2, s. 232.] Kuva 4. Siniaallon esittäminen aika- ja taajuustasossa [2, s. 232] Värähtelymittauksessa käytettävät anturit ja laitteet Värähtelymittauksessa voidaan käyttää lukuisia eri antureita ja laitteita riippuen mitattavasta kohteesta tai mitattavasta määreestä. Värähtelymittausta on käytetty laitteiden kunnon määrittämiseksi jo pitkään. Alkeellisilla menetelmillä kuten sauvan tai ruuvimeisselin avulla kuuntelemalla ei kuitenkaan pystytty saamaan vertailukelpoista aineistoa värähtelytasosta. Ensimmäiset värähtelyanturit olivat mekaanisia, ja ne mittasivat värähtelyn siirtymäarvoa (kuva 5). Nämä anturit olivat asennettu kiinteästi

20 16 mitattavaan kohteeseen rasittaen rakennetta. Mekaaniset anturit toimivat vain alhaisilla taajuuksilla ja vaativat suuren värähtelyn amplitudin toimiakseen. Piirturi tallensi värähtelyn siirtymäarvot ajan funktiona paperille. Antureiden kehittyessä siirryttiin toiminnaltaan sähköisiin antureihin, jolloin värähtelymittaus muuttui olennaisesti. Nyt värähtelyarvot pystyttiin muuttamaan vertailukelpoiseen muotoon muuttamalla värähtelyyn verrannollinen signaali jännitteeksi. Nykyään värähtelymittauksessa käytettävät anturit voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: siirtymä-, nopeus- ja kiihtyvyysantureihin. Vaikka kaikki edellä mainitut mittaavat värähtelyä, on niiden toimintaperiaatteissa olennaisia eroja. Kuva 5. Mekaaninen värähtelyn ilmaisin [2, s. 234]. Siirtymäanturit mittaavat kohteen etäisyyttä suhteessa anturin paikkaan ja niitä käytetään yleensä akselin aksiaalisen ja radiaalisen aseman tai värähtelyn ilmaisemiseen. Siirtymäanturit ovat yleensä pyörrevirta-antureita (kuva 6). Anturin kärjessä on kela, joka luo magneettikentän. Anturin ja mittauskohteen etäisyyden muuttuessa myös anturin induktanssi ja ulostulojännite muuttuu, joka on suoraan verrannollinen etäisyyden muutokseen. Pyörrevirta-anturi tarvitsee toimiakseen oskillaattori demodulaattorin, joka toimii eräänlaisena esivahvistimena. Pyörrevirtaanturijärjestelmä on tavallisesti kalibroitu tietylle kaapelinpituudelle. Pyörrevirtaantureilla seurataan muun muassa liukulaakeroitujen laitteiden kuntoa. Kahdella toisiinsa 90 asteen kulmassa olevalla anturilla mitattu tulos esitetään ratakäyrän muodossa, joka kertoo akselin liikeradan laakerin sisällä. Pyörrevirta-antureiden

21 17 käyttöä rajoittaa anturin suppea taajuusalue, varsin pieni dynamiikka ja hankala kiinnitystapa. [2, s. 235.] Kuva 6. Pyörrevirta-anturi [2, s. 235]. Nopeusantureilla (kuva 7) mitataan absoluuttista värähtelyä. Perinteinen nopeusanturi on toimintaperiaatteeltaan seisminen, eli sen toiminta perustuu massaan, joka pääsee liikkumaan ulkoisen voiman vaikutuksesta jousen ja vaimentimen varassa. Kun massana on magneetti, joka liikkuu kelan sisällä, voidaan indusoitunut jännite mitata. Jännite on verrannollinen liikkeen nopeuteen. Käytännössä kelan sisällä oleva massa ei liiku vaan sitä ympäröivä kela värähtelee. Nopeusantureiden taajuusalue on varsin suppea, yleensä noin Hz. Toimintaperiaatteensa takia nopeusanturi on melko suurikokoinen, ja se sisältää liikkuvia osia, jotka rajoittavat sen toimintaa. Nopeusanturit ovat myös varsin herkkiä magneettikentille ja suuntaukselle, jotka aiheuttavat helposti virheitä mittaustuloksiin. [2, s. 237.] Kuva 7. Nopeusanturin rakenne [2, s. 237].

22 18 Kiihtyvyysanturit ovat nykyisin yleisimpiä antureita niiden tarjoamien lukuisten ominaisuuksien ansiosta. Anturi on pienikokoinen, eikä siinä ole liikkuvia tai kuluvia osia. Kiihtyvyysanturin dynamiikka-alue on laaja, ja se myös kattaa laajan taajuusalueen, aina hertsin osista satoihin kilohertseihin. Kiihtyvyysanturin (kuva 8) osat ovat runko, seisminen massa ja näiden väliin asennettu pietsoelementti. Anturi asennetaan mittauskohteeseen kiinteästi niin, että koko anturi liikkuu kohteen mukana. Tällöin seismiseen massaan kohdistuu Newtonin toisen lain mukainen voima F=ma. Pietsoelementtiin kohdistuu voimaan verrannollinen varaus, joka johdetaan vahvistimen kautta mittalaitteeseen. Näin saadaan kiihtyvyyttä vastaava sähköinen signaali. ICP-anturi tulee sanoista Integrated Circuit Pietzoelectric ja on rakenteeltaan samanlainen kuin perinteinen pietsosähköinen kiihtyvyysanturi, mutta sisältää varausvahvistimen. [2, s ] Kuva 8. ICP-anturi [11]. Vantaan Energialla värähtelymittauksen reittikierrossa käytetään magneettikiinnitteistä ICP-anturia, joka kiinnitetään laitteessa olevaan valmistajan asentamaan nastaan. Vanhemmissa laitteissa, joissa ei ole värähtelymittausnastaa, anturi kiinnitetään suoraan koneen runkoon lähelle laakeria. Kuvissa 9 ja 10 on kaukolämpöpumpun moottorin värähtelymittausnasta. Nastoja on laitteessa useammassa kohdassa, jotta mittaustulos kattaisi kaikki laakerit.

23 19 Kuva 9. Värähtelymittausnasta kaukolämpöpumpun moottorissa. Kuva 10. Lähikuva värähtelymittausnastasta ja rasvausnipasta.

24 20 Värähtelymittauksen analysaattorit voidaan jakaa useammalla tavalla eri ryhmiin, mutta tässä yhteydessä laitteiden jako asennustavan mukaan on mielekkäin. Laitteet jaetaan kolmeen eri ryhmään: kiinteät järjestelmät, puolikiinteät järjestelmät ja kannettavat mittauslaitteet. Järjestelmät valitaan mahdollisten vikojen kehittymisnopeuden ja kohteen suojaustarpeen mukaan. Kiinteitä, jatkuvatoimisia järjestelmiä käytetään tärkeimmissä laitteissa, joissa vian kehittyminen vaurioksi saattaa olla nopeaa, ja joissa mahdolliset vauriot ovat kalliita, kuten turbiineissa ja generaattoreissa. [2, s. 263.] Puolikiinteät järjestelmät ovat yleensä käytössä laitteissa, jotka ovat hankalissa paikoissa. Tällöin laitteeseen asennetaan kiinteät anturit, jotka johdotetaan sellaiseen paikkaa, jossa mittaus voidaan suorittaa kannettavalla analysaattorilla. Puolikiinteitä järjestelmiä voidaan käyttää myös sellaisissa kohteissa, joissa halutaan parantaa mittaustulosten luotettavuutta verrattuna siirrettäviin antureihin. [2, s. 263.] Kannettavalla mittalaitteella mitataan kohteita, joiden luokse pääsee helposti ja joissa vian kehittyminen on hidasta, kuten suuret pumput ja puhaltimet. Kannettavilla mittalaitteilla voidaan myös täydentää kiinteällä järjestelmällä saatua tietoa. [2, s. 263.] Vantaan Energialla käytetään kannettavaa CSI 2130 RBMconsultant Pro -analysaattoria (kuva 11), joka on varustettu siirrettävällä magneettikiinnitteisellä ICPkiihtyvyysanturilla. CSI 2130 on kaksikanavainen analysaattori, joka on varustettu monipuolisilla reittimittaus- ja analysointiominaisuuksilla. Analysaattorissa on suurikokoinen värinäyttö, josta mittauksia voidaan analysoida heti kohteen luona. Laitteessa on muun muassa PeakVue- ja SST-menetelmät mittaustulosten analysointiin, jotka ovat tehokkaita työkaluja alkavien laakerivaurioiden, vaihteiden ja hitaasti pyörivien koneiden analysoinnissa.

25 21 Kuva 11. CSI 2130-analysaattori [5] Värähtelymittausmenetelmät Korkeataajuisia värähtelymittausmenetelmiä on useita, mutta tässä luvussa käydään läpi kaksi Vantaan Energialla käytettyä menetelmää, eli PeakVue menetelmää ja verhokäyräanalyysiä. PeakVue-menetelmä on kehitetty iskumaisen herätteen aiheuttamien värähtelypurskeiden havainnointiin. PeakVue määrittää aikatasosignaalin huippuarvon määritetyillä aikajakson pituuksilla ja muodostaa huippuarvoista niin sanotun PeakVuesignaalin. Kuviossa 12 on esitetty aikatasosignaali ja siitä muodostettu PeakVuesignaali. Saatua signaalia voidaan käsitellä normaaleilla signaalinkäsittelymenetelmillä kuten tilastolliset menetelmät tai spektrianalyysi. PeakVue-menetelmän käyttökohteita ovat esimerkiksi vierintälaakerit, hammasvaihteet ja yleensä metallisten kosketusten seuranta. Menetelmällä voidaan seurata myös hitaasti pyöriviä laakereita. [8; 9; 2, s. 252.] Kuva 12. Värähtelyn aikataso- ja PeakVue-signaalit. A-kirjain merkitsee huippuarvoa [12].

26 22 Verhokäyräanalyysiä käytetään eliminoimaan matalataajuisia värähtelyjä, jotta alkavien laakerivaurioiden havaitseminen olisi mahdollista. Alkavat laakerivauriot ovat yleensä värähtelyvoimakkuuksiltaan niin heikkoja, että ne peittyvät koneen käynnistä aiheutuvien värähtelyiden alle. Kuvassa 13 on esitetty verhokäyräanalyysin periaate. Piikit saadussa spektrissä kertovat viasta, joka voidaan selvittää laskemalla laakerin vikataajuudet. Erityyppiset viat, kuten vierintäelimen sekä sisä-, että ulkokehävauriot voidaan erottaa verhokäyräspektristä. [10; 2, s. 252.] Kuva 13. Verhokäyräanalyysin periaate [10]. Mittausmenetelmien ohella myös mittausasetuksien tulee olla kunnossa mittauksen onnistumiseksi. Mittausasetusten tekemiseen vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät: mitattavan laitteen ja sen komponenttien ominaisuudet, käytettävä anturin ominaisuudet ja sen kiinnitys, käytettävissä oleva mittausaika ja muistin määrä, käyttäjän oma kokemus ja osaaminen, yleiset tai laitoksen omat standardit, analyysiin käytettävissä oleva aika. Asetusten valinnassa huomioitavia asioita ovat muun muassa, anturi ja sen kiinnitys, suodatus, keskiarvostus ja mittausaika. Vantaan Energialla on käytössä vain yhdenlainen anturi ennakoivan kunnossapidon suorittamiseen: magneettikiinnitteinen ICP-anturi. Tämä on oikea anturi hoitamaan reittimittausta, sillä

27 23 anturi sopii kaikkien värähtelymittauskierroksen laitteiden kunnonvalvontaan. Suodatuksella tarkoitetaan sitä, että mitattavasta signaalista suodatetaan valitun taajuusalueen ulkopuoliset komponentit pois. Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa PeakVue ja verhokäyrämittaus. Keskiarvostus on keino, jolla pyritään siihen, että satunnaisten vaihteluiden määrä mittaustuloksessa minimoitaisiin. Tämä suoritetaan spektrimittauksessa yleensä niin, että mitataan useita spektrejä peräkkäin ja lasketaan jokaiselle spektriviivalle keskimääräinen arvo. Normaalisti käytetään noin neljästä kahdeksaan näytettä. Keskiarvostuksen määrä lisää vastaavasti mittausaikaa. [2, s ] Mittausasetukset ovat tehty Vantaan Energialla ennakkohuoltoasentajan toimesta laitteiden kokoonpanojen, asentajan oman kokemuksen ja laitevalmistajien suositusten mukaan. Näillä mittausasetuksilla saadut tulokset on todettu luotettaviksi, eikä niitä näin ollen tarvitse muuttaa Mittaustulosten tulkinta Värähtelymittaus on hyvä tapa havaita vikoja ennen kuin ne aiheuttavat vaurioita. Värähtelymittauksella voidaan myös ennustaa esimerkiksi tuleva laakerivaurio, jolloin huoltojen suunnitteleminen helpottuu. Värähtelymittauksen avulla äkkinäisten laiterikkojen määrää saadaan vähennettyä ja tätä kautta säästettyä rahaa. Värähtelymittauksesta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos analysaattorin antamia tuloksia ei osata tulkita oikein. Useimmat uudet värähtelymittarit antavat melko kattavan kuvan laitteen kunnosta, mutta luotettavien tietojen saaminen edellyttää oikeita asetuksia ja mittausmenetelmiä. Signaalinkäsittelyä ei käsitellä tässä työssä syvemmin, sillä se vaatii monimutkaista matematiikkaa, jonka analysaattorit hoitavat käyttäjän puolesta. Sen sijaan keskitytään diagnostisiin menetelmiin eli vianmääritykseen ja vikojen tunnistamiseen. Vantaan Energialla värähtelymittausta suorittaa ennakkohuoltoasentaja kiertämällä säännöllisesti kaukolämpöpumppaamoja ja lämpökeskuksia kannettavan analysaattorin kanssa. Säännöllisyys mittauksissa onkin tärkeää, jotta tuloksissa esiintyvät poikkeamat voidaan havaita ajoissa ja vika korjata ennen vaurioiden syntymistä.

28 24 Vianmääritys on melko monimutkainen ja joskus aikaa vievä operaatio. Vianmääritys alkaa poikkeaman toteamisesta, eli kun laitteen toiminnassa on havaittavissa normaaliin toimintaan kuulumatonta värähtelyä tai ääntä. Kuviossa 14 on esitetty standardin PSK 5707 mukainen vianmäärityksen kulku. Kuva 14. Vianmäärityksen kulku [13]. Poikkeaman toteamisen jälkeen poikkeama tulee varmentaa, jotta mahdollinen alkuperäisen mittaustuloksen virheellisyys saataisiin poissuljettua. Oireiden määrityksellä tarkoitetaan poikkeavissa mittaustuloksissa havaittuja ilmiöitä. Huolellisella oireiden tulkinnalla voidaan välttää vääriä johtopäätöksiä. Johtopäätökset tehdään oireiden perusteella, mutta huomioon otetaan myös laitteen ominaisuudet, käyttö sekä käyttöympäristö. Vantaan Energialla käytetään mittaustulosten tulkinnassa apuna Mobius-instituutin värähtelymittauskoulutusaineistoa. Aineistosta löytyvät tyypillisimmät oireet ja niitä aiheuttavat viat. Hälytysrajojen asettamisessa apuna käytetään ISO standardia, joka määrittelee laitteittain värähtelyn hälytysrajat. 3.3 Vuosihuoltotoimenpiteet Vuosihuoltotoimenpiteisiin kuuluvat sellaiset suuret huollot, joita ei voida tehdä laitoksen ollessa käynnissä. Näitä ovat muun muassa kattiloiden pesut,

29 25 painelaitetarkastukset, poltinten huollot ja suodattimien vaihto. Nämä toimenpiteet eivät sinänsä kuulu ennakoivan kunnossapidon piiriin, mutta ne eivät ole korjaavaakaan kunnossapitoa. Yllä mainituille tarkastuksille tulee varata aikaa seisokin yhteydessä, sillä esimerkiksi viranomaistarkastukset ovat pakollisia.

30 26 4 Kohdetietojen ja huolto-ohjeiden kirjaaminen Tämän insinöörintyön idea lähti kaukolämpökeskusten kunnossapitojärjestelmän uudistamistarpeesta. Alkuperäinen työ oli kirjata laitetiedot ja huolto-ohjeet Power Maint -kunnossapitojärjestelmään. Tässä luvussa käsitellään kesän 2011 aikana tehtyä varsinaista laite- ja huoltotietojen keruutyötä. Tietojen kerääminen laitteista oli melko haastavaa huonon dokumentaation takia. Osa laitoksista on tehty 70- ja 80-luvuilla, joten piirustukset ja laitelistat ovat joko hävinneet tai niitä ei ole ollut lainkaan. Joistakin laitoksista löytyi piirustukset, mutta niitä ei ollut päivitetty muutostöiden yhteydessä. Puutteista johtuen listoihin ja piirustuksiin, jotka löytyivät, ei voinut luottaa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että laitetiedot tuli käydä keräämässä paikan päältä laitteiden tyyppikilvistä. Laitetietojen kerääminen rajoittui mekaaniselle puolelle, eli sähkö- ja automaatiolaitteisiin ei tarvinnut kiinnittää huomiota, poikkeuksena sähkömoottorit ja venttiilien toimintalaitteet. Pumppaamojen ja lämmönsiirtoasemien kirjallinen materiaali oli melko olematonta, ja tästä syystä tiedonkeruu suoritettiin paikan päällä. Tärkeimmät laitteet olivat pumput, pumppumoottorit, venttiilit, lämmönvaihtimet, toimilaitteet ja ilmanvaihdon laitteet. Osa laitteista oli eristekerroksen alla, joten tyyppikilpiin ei ollut pääsyä, mutta näissä tapauksissa piirustuksista tai mahdollisista laiteluetteloista löytyi korvaavat tiedot. Lämpökeskuksien laiteluettelot olivat helpommin saatavilla uusien keskuksien kuten Lentoaseman, Maarinkunnaan ja Hakunilan osalta. Uusista lämpökeskuksista löytyi suurin osa laitetiedoista sähköisessä muodossa, mikä helpotti tiedonkeruuta merkittävästi. Myös kirjallinen dokumentaatio oli kiitettävää ja ajantasaista, sillä muutoksia laitteistoon ei ollut tehty. Muiden lämpökeskuksien osalta tietoja on löytynyt vaihtelevasti. Osa vanhemmista laitoksista on poistumassa käytöstä, ja niiden käyttötunnit jäävät jo nyt muutamiin kymmeniin talven aikana. Myös huolto-ohjeiden kerääminen oli osana työnkuvaa kesällä Huoltotietoja löytyi parhaiten laitevalmistajien ja -toimittajien kansioista, joissa olivat niin korjaavat huoltotoimenpiteet kuin käytönaikaiset huollot.

31 27 Power Maint Power Maint 6 on Solteq Oyj:n toimittama sovellus tuotannon toimintojen hallinnointiin. Power Maintilla hallinnoidaan kunnossapitotoimintaa ja varaosien tilannetietoja, joten se on kriittisen tärkeä kunnossapidon toiminnan kannalta. Kaukolämpölaitoksien tietoja oli jo ennestään kirjattu Power Maintiin, mutta tietojen luotettavuus ei aina ollut kohdillaan, joten sen sijaan, että tietoja alettaisiin korjata, päätettiin järjestelmään ajaa kokonaan uudet paikkansa pitävät tiedot. Power Maintissa on useita ominaisuuksia, mutta työn tekemiseksi piti oikeastaan keskittyä vain kohdekorttiin. Kohdekortin kautta löytyvät kohteen vaatimat huoltotyöt, ennakkohuoltotyöt ja varaosat. Myös kohteen historiatiedot löytyvät kohdekortin kautta. Tämä on tärkeä ominaisuus, jotta kunnonvalvonnassa voidaan arvioida ennakoivan kunnossapidon toimivuutta. Kuvassa 15 on esitetty kohdekorttinäkymä. Kuva 15. Kohdekortti Power Maint 6 -ohjelmassa Kohteen tärkeimmät tiedot näkyvät ensimmäisellä välilehdellä. Tästä näkymästä tunnistaa, onko tämä se kohde, jota etsittiin. Yläreunassa näkyvät välilehdet 1 ja 2

32 28 sisältävät kohteeseen liittyvää lisätietoa. Keskipakopumpun tapauksessa välilehti 1 sisältää muun muassa pyörimisnopeuden, tuoton, nostokorkeuden, moottorin tehon ja pyörimisnopeuden. Välilehti 2 sisältää tarkempia lisätietoja, kuten muun muassa laakerien tyypit ja materiaalit, tiivisteet, piirustusnumeron ja laippastandardit. Välilehtiä voi lisätä tarpeen mukaan. Ikkunan oikeassa reunassa on myös pääsy eh-töihin eli ennakkohuoltotöihin ja huoltohistoriaan. Laite- ja huoltotiedot syötettiin Power Maint -järjestelmään käyttäen Microsoftin Excel -taulukkolaskentaohjelmaa. Taulukoista löytyvät samat sarakkeet kuin kohdekortista. Useiden eri laitetietojen kirjaaminen Exceliin on huomattavasti nopeampaa kuin yksitellen kohdekorttiin. Voimalaitoksen järjestelmäasiantuntija hoiti tietojen ajamisen järjestelmään.

33 29 5 Kustannuslaskelmia Kunnossapidon taloudellinen merkitys on melko suuri riippumatta teollisuuden alasta, sillä kunnossapito on aina läsnä. Yleensä kunnossapito nähdään kulueränä tai sen puutteen aiheuttamasta tuotantotappiosta. Kunnossapidon taloudellinen merkitys voi olla myös positiivinen, esimerkiksi kunnossapitopalveluita myyvälle yritykselle. Tällöin kunnossapitoa voi mitata myös muilla talouden mittareilla. Kunnossapidolla on erittäin suuri merkitys Vantaan Energialle, sillä mahdolliset tuotantotappiot ovat huomattava menoerä. Ennakoivalle kunnossapidolle on melko vaikea määritellä arvoa, mutta se helpottaa suunnittelemaan huoltoja sellaiselle ajanjaksolle, jona niistä on vähiten haittaa tuotannolle, joten sillä on selkeä taloudellinen arvo yritykselle. Ennakoiva kunnossapito juuri pyrkiikin pitämään laitteet keskeytymättömässä toiminnassa seuraavaan vuosihuoltoon asti. Ennakoivan kunnossapidon kustannuksia voisi verrata vakuuttamisen kustannuksiin, jossa vakuutuksen hinnan on oltava järkevässä suhteessa riskin suuruuteen. Samalla tavalla ylihuoltamista tulee välttää, mutta kuitenkin tuotantotappioiden on oltava mielessä kun ennakkohuoltoja suunnitellaan. Kuvassa 16 on esitetty kustannuksien tavoitealue. Liian vähäisellä ennakkohuoltamisella ja ylihuoltamisella kokonaiskustannukset nousevat korkeiksi, sillä liian vähäinen ennakoiva huoltaminen johtaa korjaavan kunnossapidon kustannuksien kasvamiseen yllättävien laiterikkojen vuoksi ja ylihuoltamisella itse ennakoivan kunnossapidon kulut nousevat korkeiksi. Tulee siis määrittää juuri oikea suhde ennakoivan kunnossapidon kulujen ja saavutetun hyödyn välille. Vantaan Energialla ennakoivan kunnossapidon kustannukset ovat pienet verrattuna tuotantotappioihin, joten kustannuksia on turha lähteä leikkaamaan. Kuten aikaisemmin on mainittu, kaukolämpölaitoksien ennakoiva kunnossapito koostuu voiteluhuollosta, värähtelymittauksesta ja muista tarkastuksista. Nämä toimenpiteet ovat edullisia suorittaa yhden ennakkohuoltoasentajan voimin, joten säästötoimenpiteisiin ei ole syytä ryhtyä.

34 30 Kuva 16. Kunnossapidon kokonaiskustannusten riippuvuus ennakoivan kunnossapidon osuudesta [14]. Seuraavassa laskelmassa on määritelty hinta ennakoivalle kunnossapidolle ja mahdolliselle tuotantotappiolle tilanteessa, jossa ennakoivaa kunnossapitoa ei olisi suoritettu perusteellisesti. Laskelmat ovat kehitysinsinööri Jani Asikaisen tekemiä. Esimerkin tapaus on epätodennäköinen, mutta ei lainkaan mahdoton. Esimerkin tilanne oli osittain todellisuutta kesällä 2011, kun Sanomalan pumppaamoa huollettiin. Pumppaamon laajennusosa ei ollut vielä käyttövalmiina, joten vanha puoli hoiti kaukolämpöveden pumppaamisen Itä-Vantaan verkkoon voimalaitokselta. Pumppaamon vanhalla puolella on kolme pumppua. Pumput 1 ja 3 hoitavat meno- ja paluupumppaamisen ja pumppu 2 on varalla, jos toinen pumpuista hajoaa. Menopumpussa oli havaittu vika laakerissa, joten se pysäytettiin, jotta laakerit saataisiin vaihdettua. Tässä vaiheessa varapumppu tuli tarpeelliseksi, joten se otettiin käyttöön. Varapumppu ei ollut pyörinyt pitkään aikaan, joten viereisten pumppujen tärinä oli aiheuttanut siihen laakerivian. Tämä havaittiin värähtelymittauksessa kun menopumppu oli huollettavana. Laitteen hitaasta pyörimisnopeudesta johtuen laakerivika ei kuitenkaan päässyt kehittymään vaurioksi ja menopumppu saatiin

35 31 huollettua. Esimerkissä pohditaan, mitkä olisivat olleet tuotantotappioista aiheutuneet kustannukset, jos varapumppu olisi hajonnut. Pumppaamo 1 on erityisen tärkeä siitä syystä, että se siirtää voimalaitokselta tulevaa lämmintä kaukolämpövettä verkkoon. Voimalaitoksella kaukolämpövettä käytetään jäähdytykseen. Jos kaukolämpöverkossa on häiriötilanne voimalaitoksella jäähdytysteho ei riitä jäähdyttämään kattilavettä ja tuotantoa joudutaan vähentämään kaukolämpötehon siirtokyvyn menetyksen verran. Myöskään kaukolämpöverkon asiakkaiden lämmitystehon tarve ei laske vaan pysyy vakiona. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lämmöntuotantoa pitää siirtää Itä-Vantaan lämpökeskuksille. Tilanteeseen on monta ratkaisua, taloudellisin ratkaisu riippuu sen hetkisistä polttoaineen, sähkön ja kaukolämmön hinnoista. Talvella, jolloin kaukolämmön tarve on suuri, tilanne olisi vakavin, mutta myös kesällä se haittaisi sähköntuotantoa. Kaukolämpöä on mahdollista siirtää Helsingin Energian verkosta, jos hinta sille olisi alhaisempi kuin lämpökeskustuotannolle, sillä kaukolämmön tuottaminen lämpökeskuksilla on kalliimpaa kuin voimalaitoksella. Laskelmassa käytetyt tuotantotappion ja huollon arvot ovat suuruussuhteessa keskenään eivätkä kuvaa euromääräistä summaa, sillä hinnat ovat salassa pidettäviä tietoja, mutta lopputuloksesta saa käsityksen tuotantotappion suuruudesta. Liite 2 sisältää kehitysinsinööri Jani Asikaisen tekemät laskelmat kokonaisuudessaan. Yksikköinä laskuissa on megawattitunti polttoainetta, lämpöä ja sähköä. Voimalaitoksen kattiloissa poltetaan ajotavasta riippuen hiiltä tai maakaasua. Polttoaineiden hinnat sisältävät päästöoikeudet ja itse polttoaineen hankintakustannukset. Hiili on 60 % halvempaa kuin maakaasu. Kaukolämmön tuottamisen verot ovat voimalaitoksella lämmön ja sähkön yhteistuotannolla polttoaineesta riippuen erilaiset. Voimalaitoksella edullisinta on polttaa maakaasua. Hiilen polttaminen voimalaitoksella on 217 % kalliimpaa verrattuna maakaasuun. Myös lämpökeskuksella maakaasun polttaminen on kalliimpaa kuin voimalaitoksella. Verrattuna maakaasun polttamiseen voimalaitoksella se maksaa 149 % enemmän.

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Transferring know-how. ALMA Consulting Oy

Transferring know-how. ALMA Consulting Oy Transferring know-how ALMA Consulting Oy ALMA Consulting Oy - Olemme tehneet ohjelmistoratkaisuja ja palveluita elinkaarenhallintaan ja sen osaalueisiin vuodesta 1986 lähtien. - Ratkaisumme perustuvat

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.

Lisätiedot

Asennusohje. 7340069 v.2

Asennusohje. 7340069 v.2 FI Asennusohje 7340069 v.2 FI IMP PUMS vakuuttaa, että nämä tuotteet ovat seuraavien EU-direktiivien vaatimusten mukaisia: FI Vianmääritys Vika Syy Korjaus Pumppu ei Virransyöttövika Tarkasta

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö www.outokumpu.com Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet:

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

1 Kun laatu ratkaisee

1 Kun laatu ratkaisee Kun laatu ratkaisee 1 2 3 Sisällysluettelo: Yritysesittely...sivu 3 Merkintälaitteet ja -ratkaisut...sivu 4 Kappaleenkiinnitys...sivu 5 Työstönesteet ja voiteluaineet...sivu 6 Standardiosat...sivu 7 Ohutlevylinjat

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression

Lisätiedot

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Vierailuluento IMA-kurssilla Heikki Huttunen Lehtori, TkT Signaalinkäsittely, TTY heikki.huttunen@tut.fi Department of Signal Processing Fourier-muunnos

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM

ASENNUSOHJE VPM ASENNUSOHJE 24.9.2007 Sivu 1 / 7 ASENNUSOHJE VPM 600-3200 1. Tilantarve. Koneiden sijoittelussa on huomioitava vapaa huoltotila koneen ympäristössä. Seuraava huoltotila tarvitaan vähintään koneen edessä:

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B Kuva 1 Tyyppi 44-6B Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI Painos huhtikuu 2003 SISÄLLYS SISÄLLYS Sivu 1 Rakenne ja toiminta.......................... 4 2 Asennus................................

Lisätiedot

Julkaisutiedot. Scania Diagnos & Programmer 3 versio 2.27

Julkaisutiedot. Scania Diagnos & Programmer 3 versio 2.27 fi-fi Julkaisutiedot Scania Diagnos & Programmer 3 versio 2.27 Versio 2.27 korvaa Scania Diagnos & Programmer 3 -version 2.26 ja tukee P-, G-, R- ja T-sarjan ajoneuvojen, F-, K- ja N-sarjan ajoneuvojen

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Telecrane F25 Käyttö-ohje

Telecrane F25 Käyttö-ohje 1 Telecrane F25 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F25 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käytössä huomioitavaa 4 - Käyttö 6 - Lähettimen paristot ja vastaanottimen virtalähde 7 - Tarkastus ja vianetsintä 8 -

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Servo-case, tilanne 16.9.2005

Servo-case, tilanne 16.9.2005 Servo-case, tilanne.9.25 Jari Halme Tutkija jari.halme@vtt.fi Case: Servomoottorin toimintakunnon valvonta ja testaus Vastuullinen yritys ja vastuuhenkilö: Kimmo Ukkonen, Foxconn Oy Muut osallistuvat yritykset:

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871 Flamcovent Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet 4-24-189//2002, Flamco 18503871 SF ssenus- ja käyttöohje sennus- ja käyttöohje Tekniset tiedot Suurin käyttöpaine Korkein käyttölämpötila : 10

Lisätiedot

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje TIMCO X10 1000w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje LUE TÄMÄ OHJE HUOLELLISESTI ENNEN KÄYTTÖÄ JA NOUDATA OHJEITA TARKASTI! TIMCO moottorinlämmitin on suunniteltu moottoriajoneuvojen moottorin

Lisätiedot

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus) Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 7: MEKAANINEN VÄRÄHTELIJÄ Teoriaa Vaimeneva värähdysliike y ŷ ŷ ŷ t T Kuva. Vaimeneva värähdysliike ajan funktiona.

Lisätiedot

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Käytettäväksi ainoastaan käyttöohjeen yhteydessä! Tämä pikaopas EI korvaa käyttöohjetta! Pikaopas on tarkoitettu ainoastaan henkilöille,

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu.

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu. 1 Investointien hallinta ja poistot Investointien (esimerkiksi koneet ja laitteet, maa-alueet ja kiinteistöt) hallinta Odoo kirjanpidossa tehdään "Omaisuuden hallinta" moduulin alaisuudessa. Siellä voidaan

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Tutkijaseminaari, Espoo

Tutkijaseminaari, Espoo Tutkijaseminaari, Espoo 20.5.2005 Nosturin toimintatilojen prognostisointi ja langattoman tiedonsiirron hyödyntäminen nosturin diagnostiikassa Jaakko Leinonen Oulun yliopisto Johdanto 1 Toimintatilojen

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi 6 720 813 694-00.1I Compress 7000 12 LWM Käyttöohje 6 720 818 996 (2015/12) fi 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Symbolien selitykset ja turvallisuusohjeet........ 2 1.1 Symbolien selitykset.....................

Lisätiedot

Welding quality management

Welding quality management Welding quality management WELDEYE -HITSAUKSEN HALLINTAOHJELMISTO "Tämän parempaa järjestelmää ei ole. Aiemmin joissakin tapauksissa asiakas on halunnut tietoja siitä, kuka on hitsannut mitä ja milloin.

Lisätiedot

testo 460 Käyttöohje

testo 460 Käyttöohje testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >

Lisätiedot

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen:

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: ymmärrät mittausvahvistimen käytön ja differentiaalimittauksen periaatteen, olet kehittänyt osaamista värähtelyn mittaamisesta, siihen liittyvistä ilmiöstä

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA 23.11.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-9/2015 Energy Solutions, 22% Marine Solutions, 33% Services, 45% 2 Liikevaihto

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Molaariset ominaislämpökapasiteetit Molaariset ominaislämpökapasiteetit Yleensä, kun systeemiin tuodaan lämpöä, sen lämpötila nousee. (Ei kuitenkaan aina, kannattaa muistaa, että työllä voi olla osuutta asiaan.) Lämmön ja lämpötilan muutoksen

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Käyttö- ja asennusohje

Käyttö- ja asennusohje V1.5 Käyttö- ja asennusohje Etäluentalaite ionsign Oy PL 246, Paananvahe 4, 26100 Rauma ionsign.fi, ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 NEUTRON12-LAN ETÄLUENTALAITE 1

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto Fysiikan perusteet Voimat ja kiihtyvyys Antti Haarto.05.01 Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

30 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (7) Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä sähköasennustekniikan töitä sähkö- ja energiatekniikan

Lisätiedot

Ylläpidon ja ennakkohuollon merkitys vedenlaatuun

Ylläpidon ja ennakkohuollon merkitys vedenlaatuun Ylläpidon ja ennakkohuollon merkitys vedenlaatuun Toimitusjohtaja Simo Heininen Suomen Puhdasvesi Yhtiöt Suomen Vesi-isännöinti - Suomen Vesikoulutus www.puhdasvesi.fi Mitä ovat kunnossapito, ylläpito

Lisätiedot

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 1.1.2014 Versiohistoria Version Pvm numero 1 1.1.2014 Keskeisimmät

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

1. YLEISTÄ SC4000 1 SC4000 K Ä Y T T Ö O H J E K I R J A

1. YLEISTÄ SC4000 1 SC4000 K Ä Y T T Ö O H J E K I R J A 1. YLEISTÄ 1. YLEISTÄ... 3 1.1. NOSTOLAVAN KUVAUS... 3 1.2. PERUSLAITEKOKONAISUUS PYÖRÄ- ALUSTAISENA 12.5 M PITKÄLLÄ TYÖLAVALLA... 8 1.3. TAKUUEHDOT... 11 1 2 1. YLEISTÄ 1.1. NOSTOLAVAN KUVAUS Scaninterin

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1 MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja Ensimmäiset insinöörityöt MTOL:ssa syksyllä 1988 - aluksi vapaaehtoinen - pian pakollinen - myös teknikkotöitä Iso muutos opiskeluun

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 09/02/2009 Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan edut Tarkoituksena

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Kevät 2010 Jukka Maalampi LUENTO 6 Yksinkertainen harmoninen liike yhteys ympyräliikkeeseen energia dynamiikka Värähdysliike Knight Ch 14 Heilahtelut pystysuunnassa ja gravitaation

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarkastus

Ilmanvaihdon tarkastus PJS IV- ja SISÄILMATUTKIMUS OY Päivämaantie 5 24280 SALO Petri Sorola MUISTIO 1 (8) Korson terveysasema Naalipolku 6 b 01450 VANTAA 10.8.2011 Ilmanvaihdon tarkastus Aika 12.7-10.8.2010 Lähtökohta Ennakkotiedot

Lisätiedot

AIRJACK NOSTOLAITTEEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

AIRJACK NOSTOLAITTEEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Huhtikuu 2011 1 AIRJACK NOSTOLAITTEEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Huhtikuu 2011 2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 PAKKAUS JA VARASTOINTI 2 TEKNISET TIEDOT. 3 ASENNUS.

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä.

Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä. Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä. Puhtaan juomaveden tuotto merestä 25 litraa/tunti, ja järvestä sekä kaivosta 50 litraa/tunti. 72 x 28 x 29

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS KYLMÄ KS / T Integroitu kuivain PUHTAUS PUHDASTA ILMAA Ilmaa puhtaimmassa muodossaan Teollisen prosessin tehokkuus ja tuotteiden

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy 9.12.2013 Helsinki Vesa Sinervo Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1313 vesa.sinervo@finnrock.fi SISÄLLYS TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT... 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

FYSA210/2 PYÖRIVÄ KOORDINAATISTO

FYSA210/2 PYÖRIVÄ KOORDINAATISTO FYSA210/2 PYÖRIVÄ KOORDINAATISTO Johdanto Inertiaalikoordinaatisto on koordinaatisto, jossa Newtonin mekaniikan lait pätevät. Tällaista koordinaatistoa ei reaalimaailmassa kuitenkaan ole. Epäinertiaalikoordinaatisto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot