Petri Penttinen. Kaukolämpökeskusten- ja pumppaamojen ennakkohuoltoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Petri Penttinen. Kaukolämpökeskusten- ja pumppaamojen ennakkohuoltoselvitys"

Transkriptio

1 Petri Penttinen Kaukolämpökeskusten- ja pumppaamojen ennakkohuoltoselvitys Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Insinöörityö

2 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto Petri Penttinen Kaukolämpökeskusten- ja pumppaamojen ennakkohuoltoselvitys 38 sivua + 4 liitettä Insinööri (AMK) Koulutusohjelma Konetekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Ympäristö- ja energiatekniikka Ohjaajat Kunnossapitoinsinööri Antti Päärni Lehtori Jarmo Perttula Tarve tälle insinöörityölle tuli Vantaan Energian Martinlaakson voimalaitoksen ja kaukolämpölaitosten kunnossapito-organisaatioiden yhdistämisestä. Insinöörityön tavoitteena oli selvittää kaukolämpölaitosten ennakkohuoltojärjestelmät ja niiden toimivuus. Osana insinöörityötä tuli myös kerätä kaukolämpökeskuksilta ja -pumppaamoilta laite- ja ennakkohuoltotietoja. Näitä tietoja käytettiin kunnossapitojärjestelmän päivittämiseen. Insinöörityön tuloksista tuli selvitä, ovatko nykyiset kunnossapitotoimenpiteet riittäviä vai pitääkö niitä parantaa. Työssä tarkastellaan kaukolämmöntuotantoa yleisellä tasolla sekä, tarkastellaan kaukolämpölaitoksia ja niiden huoltokohteita. Työssä käydään läpi kunnossapito käsitteenä ja se, mitä kunnossapito pitää sisällään Vantaan Energialla. Työssä kuvataan ennakkohuollon tärkeimmät toimenpiteet eli yleiset tarkastukset, voiteluhuolto ja värähtelymittaus. Työssä tarkastellaan myös värähtelymittauksen perusteella tehtävää vianmääritystä. Osana insinöörityötä oli Vantaan Energian kunnossapitojärjestelmän päivittäminen, jota käsitellään yhdessä luvussa. Työ sisältää myös laskemia siitä, millaisia tuotantotappioita voisi pahimmassa tapauksessa aiheutua, jos ennakkohuolto olisi jätetty tekemättä tai jos se olisi puutteellista. Yhteenvedossa esitetään työn aikana tehdyt johtopäätökset. Yhteenvedossa myös todetaan ovatko nykyiset ennakkohuoltotoimenpiteet riittäviä vai onko toimintatavoissa parantamisen varaa. Luvussa tuodaan esille myös työn aikana havaittuja ongelmia dokumentoinnissa. Avainsanat kaukolämpö, kunnossapito, voiteluhuolto, värähtelymittaus

3 Abstract Author Title Number of Pages Date Degree Petri Penttinen Report of preventive maintenance in district heating power plants and pumping stations 38 pages + 4 appendices 15 September 2011 Bachelor of Engineering Degree Programme Mechanical Engineering Specialisation option Energy and Environmental Engineering Instructors Antti Päärni, Maintenance Engineer Jarmo Perttula, Senior Lecturer The need for this thesis came from the unification of Vantaan Energy s Martinlaakso power plant and district heating maintenance organizations. The aim of this thesis was to find out the preventative maintenance methods and their efficiency. Part of the thesis was also to collect machine information and preventative maintenance guides from the district heating plants. This data was used to update the electronic maintenance system. The adequacy of the preventative maintenance methods in use was to be found from the results of this thesis. The district heating production, district heating plants and their maintenance methods are examined in the thesis. The definition of maintenance and what maintenance involves in Vantaan Energy is also covered in the thesis. The main operations of maintenance are described. These are general inspections, lubrication and vibration analysis. Fault finding using vibration analysis is also covered in the thesis. A part of the thesis was to update the electronic maintenance system that is in use today. This is covered in its own chapter. The thesis also includes calculations of the possible production losses if the preventative maintenance is inadequate or has not been done at all. In the summary the conclusions made during the thesis are revised. Also the adequacy of the preventative maintenance methods in use today is pointed out. In the chapter the encountered problems in documentation are also noted. Keywords district heating, maintenance, lubrication, vibration analysis

4 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Kaukolämpö Lämpökeskukset Kaukolämpöpumppaamot Lämmönsiirtoasemat 8 3 Kunnossapito Voiteluhuolto Värähtelymittaus Värähtelymittauksen teoriaperusteet Mittausparametrit Värähtelyn kuvaajat Värähtelymittauksessa käytettävät anturit ja laitteet Värähtelymittausmenetelmät Mittaustulosten tulkinta Vuosihuoltotoimenpiteet 24 4 Kohdetietojen ja huolto-ohjeiden kirjaaminen 26 5 Kustannuslaskelmia 29 6 Yhteenveto 34 Lähteet 38 Liitteet Liite 1. Mobilith SHC 100-voiteluaineen ominaisuudet Liite 2. Laskelmat voimalaitoksen tuotantotappioista Liite 3. Mobil DTE Medium-voiteluaineen ominaisuudet Liite 4. Määräaikais- ja viranomaistarkastuskohteet

5 1 1 Johdanto Tämä insinöörityö tehtiin Vantaan Energia Oy:lle Martinlaakson voimalaitoksella ja välisenä aikana. Vantaan Energia Oy on yksi Suomen suurimmista kaupunkienergiayhtiöistä. Yhtiön omistavat Vantaan (60 %) ja Helsingin (40 %) kaupungit. Vantaan Energia tuottaa ja myy sähköä ja kaukolämpöä. Lisäksi se tarjoaa maakaasua teollisuuden tarpeisiin. Yhtiö vastaa kaukolämpöverkostojen rakentamisesta ja huollosta Vantaalla. Merkittävä osa sähköstä syntyy tehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotantona Martinlaakson voimalaitoksessa, joka käyttää pääpolttoaineina maakaasua ja kivihiiltä. [1] Martinlaakson voimalaitos tuottaa noin kaksi kolmasosaa Vantaan Energian tuottamasta sähköstä ja suurimman osan kaukolämmöstä. Voimalaitoksen muodostaa kolme yksikköä. Martinlaakso 1:een ja Martinlaakso 2:een kuuluu kumpaankin höyrykattila ja turbiinilaitos. Kolmas yksikkö on kaasuturbiinilaitos ja lämmöntalteenottokattila. Voimalaitoksen yhteenlaskettu sähköteho on noin 195 megawattia (MW) ja lämpöteho 330 MW. [1] Höyrykattilassa polttoaineen palamisen johdosta kuumentunut ja höyrystynyt vesi johdetaan tulistimille, jossa sitä kuumennetaan edelleen. Tämän jälkeen tulistunut höyry johdetaan höyryturbiinille, jossa sen kineettistä energiaa otetaan talteen. Turbiini puolestaan pyörittää generaattoria, jolla tuotetaan sähköä. Turbiinin jälkeen höyry johdetaan kattilassa käytettävän veden esilämmittimille ja kaukolämpöveden lämmittämiseen käytettäville lämmönvaihtimille. Kaasuturbiinilaitos eroaa olennaisesti edellisestä. Kaasuturbiinissa palavan polttoaineen ja paineistetun ilman seos pyörittää turbiinia, joka puolestaan pyörittää sähköntuotannossa käytettävää generaattoria. Generaattorin ja turbiinin kanssa samalla akselilla on myös kompressori, joka paineistaa palamisilman ennen polttoaineen syöttämistä sen joukkoon. Turbiinin jälkeen savukaasut ohjataan lämmön talteenottokattilaan, jossa höyryä tuotetaan kahdella painetasolla. Lämmön

6 2 talteenottokattilasta saatavaa höyryä voidaan käyttää höyryturbiinin pyörittämiseen ja kaukolämpöveden lämmittämiseen. Vuonna 2010 lämpökeskusten ja voimalaitoksen kunnossapito-organisaatiot yhdistyivät toimintamallien yhtenäistämiseksi. Voimalaitoksella oli jo käytössä toimiva kohde- ja huoltotietojärjestelmä, joten lämpökeskusten, pumppaamojen ja lämmönsiirtoasemien kunnossapito päätettiin siirtää samaan järjestelmään. Työn tarkoituksena oli selvittää kaukolämpökeskusten- ja pumppaamojen, sekä lämmönsiirtoasemien ennakkohuoltojärjestelmät. Laitoksilla ei aikaisemmin ollut käytössä yhtenäistä ennakkohuoltojärjestelmää vaan huollot oli tehty asentajien ja mestareiden kokemusten mukaan. Kirjallisen huoltojärjestelmän puuttuessa työhön kuului myös olennaisena osana kohdetietojen ja huoltotoimenpiteiden kirjaaminen kunnossapidossa käytettävään Power Maint -ohjelmaan. Jatkossa ennakkohuoltotyömääräimet tulevat järjestelmästä ulos automaattisesti tietyllä frekvenssillä. Selvitys tehtiin tutkimalla laitevalmistajien huoltosuosituksia, laitteiden käyttötuntimääriä ja laitteiden tärkeyttä prosessin kannalta. Huoltotoimenpiteitä ja -aikatauluja suunniteltiin myös ottaen huomioon voiteluaineiden valmistajien suositukset voiteluaineiden säilyvyydestä ja käytöstä. Työssä tarkasteltiin myös voiteluja värähtelymittausreitin toimivuutta.

7 3 2 Kaukolämpö Kaukolämmöllä tarkoitetaan voimalaitoksesta tai lämpökeskuksesta asiakkaalle toimitettavaa lämmityksessä käytettävää kaukolämpövettä. Kaukolämmön tuotannossa polttoaineen energiasta hyödynnetään yli 90 prosenttia. Vantaan Energia tuottaa kaukolämpöä Martinlaakson voimalaitoksella yhteistuotantona sähkön kanssa. Yhteistuotannon ansiosta polttoaineen hyödyntäminen on tehokasta ja siten tuotanto on ympäristöystävällistä. Martinlaakson voimalaitoksen lisäksi kaukolämpöä tuotetaan Vantaalla useissa lämpökeskuksissa. Lämpökeskusten pääpolttoaine on maakaasu. Polttoöljyä käytetään polttoaineena lämpökeskuksissa, kun niitä ajetaan kovimmilla pakkasilla. Lämmin kaukolämpövesi siirretään asiakkaalle lämpöeristetyssä putkistossa. Veden lämpötila vaihtelee ulkolämpötilan mukaan asteen välillä. Alimmillaan se on kesällä, jolloin lämpöä tarvitaan pääasiassa vain lämmintä käyttövettä varten. Kiinteistöön asennetussa lämmönjakokeskuksessa kaukolämpöveden sisältämä lämpöenergia siirtyy kiinteistön lämpö- ja käyttövesiverkostoihin. Jäähtynyt kaukolämpövesi palaa asiakkaalta takaisin lämmitettäväksi asteisena. [1] 2.1 Lämpökeskukset Vantaan Energialla on kuusi käyttövalmiina olevaa lämpökeskusta. Lämpökeskukset sijaitsevat ympäri Vantaata. Itä-Helsingissä sijaitseva Fazerin makeistehtaan lämpökeskus poistui Vantaan Energian käytöstä vuonna Myös Katriinan sairaalan lämpökeskus on poistunut käytöstä alkuvuodesta 2011 sairaalan kaukolämpöverkkoon liittämisen johdosta. Katriinan lämpökeskuksen poistumisen myötä myös Seutulassa sijaitseva biokaasuasema poistui käytöstä. Seutulan biokaasuasemalla otettiin talteen kaasua kaatopaikkajätteestä, joka poltettiin Katriinan sairaalan lämpökeskuksessa. Lisäksi Vantaan Energia toimittaa höyryä ja energiaa teollisuuden tarpeisiin. Nämä toimitukset hoidetaan siirrettävillä lämpökeskuksilla.

8 4 Lämpökeskukset ovat kunnossapidon kannalta hyvin samanlaisia keskenään. Kaikissa tehdään vuosihuoltotöitä ja käytönaikaista kunnossapitoa. Huoltokohteita lämpökeskuksissa on lukuisia. Käytönaikainen huolto on pääosin voiteluhuoltoa, värähtelymittausta ja yleisiä tarkastuksia. Voitelu- ja värähtelymittauskohteita ovat pumput, moottorit ja puhaltimet. Tarkastuskohteita ovat suodattimet ja venttiilit muun muassa kaasu- ja öljylinjoissa. Myös ilmanvaihdon suodattimet on tarkistettava ja vaihdettava määräajoin. Vantaan Energian kaukolämpölaitoksien sijainnit näkyvät kartalla kuvassa 1. Kuva 1. Vantaan Energian kaukolämpöverkko ja tuotantolaitokset [1]. Maarinkunnaan lämpökeskus Itä-Vantaalla sijaitseva Maarinkunnaan lämpökeskus on Vantaan Energian suurin lämpökeskus. Laitoksen kolme ensimmäistä kattilaa otettiin käyttöön vuonna Laajennusosa otettiin käyttöön muutamaa vuotta myöhemmin vuonna Laitos koostuu nykyisin viidestä Noviter Oy:n toimittamasta kuumavesikattilasta, jotka ovat

9 5 lämpöteholtaan kukin 40 MW. Laitosta laajennettiin vuonna 2004 kahdella kattilalla lisääntyneen lämmöntarpeen takia. Laitoksen yhteenlaskettu lämpöteho on 200 MW. Laitoksella käytetään polttoaineena ensisijaisesti maakaasua. Varapolttoaineena on kevyt ja raskas polttoöljy. Helsinki-Vantaan lentoaseman lämpökeskus Helsinki-Vantaan lentoaseman lämpökeskus tuottaa lämpöä Keski-Vantaalle ja luonnollisesti lentoasemalle. Laitos koostuu kahdesta kuumavesikattilasta, jotka ovat lämpöteholtaan 46 MW. Laitos otettiin käyttöön vuonna Polttoaineena on raskas polttoöljy. Laitosta voidaan käyttää myös pelkästään lentoaseman lämmittämiseen kaukolämpöverkon häiriötilanteessa. Hakunilan lämpökeskus Hakunilassa sijaitseva lämpökeskus tuottaa lämpöä Itä-Vantaan kaukolämpöverkkoon. Lämpökeskus on rakennettu kahteen kallioluolaan. Laitoksella on kaksi samanlaista Finreila Oy:n toimittamaa kuumavesikattilaa, jotka tuottavat yhteensä 80 MW:n lämpötehon. Laitoksen polttoaineteho on 85 MW. Laitoksella poltetaan ensisijaisesti maakaasua ja varalla on raskas polttoöljy. Laitos toimitettiin vuonna Metsolan lämpökeskus Metsolan lämpökeskus sijaitsee Pohjois-Vantaalla. Laitos koostuu kahdesta kuumavesikattilasta, joista toinen on lämpöteholtaan 5 MW ja toinen 10 MW. Laitos käyttää polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä. Laitos rakennettiin vuonna Metsolan lämpökeskus on ollut lähivuosina melko vähäisellä käytöllä. Sitä käytetään vain, kun lämmöntarve on erittäin suuri tai kaukolämpöverkon häiriötilanteissa. [3] Koivukylän lämpökeskus Koivukylän lämpökeskus muodostuu A- ja B-puolesta. A-puoli on vanhempi ja koostuu kahdesta 35 MW:n kattilasta. A-puoli otettiin käyttöön vuonna B-puolella on kaksi 40 MW:n kattilaa, jotka otettiin käyttöön vuonna Kattiloiden yhteenlaskettu

10 6 lämpöteho on siis 150 MW. Polttoaineena Koivukylän lämpökeskuksessa voidaan käyttää kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä maakaasua. Pähkinärinteen lämpökeskus Pähkinärinteen lämpökeskus on rakennettu vuonna Lämpökeskus koostuu kahdesta 23 MW:n kattilasta, joten laitoksen yhteenlaskettu lämpöteho on 46 MW. Polttoaineena laitoksessa käytetään kevyttä ja raskasta polttoöljyä. Siirrettävät lämpökeskukset Vantaan energialla on kaksi siirrettävää höyrylämpökeskusta, jotka tuottavat prosessihöyryä HK Ruokatalo Oy:n ja Vaasan Oy leipomon tuotannon tarpeisiin. HK Ruokatalo Oy:n höyrylämpökeskuksessa on lisäksi mahdollista ajaa tuotettu höyry lämmönvaihtimelle, joten lämpökeskuksen avulla voidaan myös lämmittää kiinteistöä kaukolämpöverkon häiriötilanteessa. HK Ruokatalo Oy:n höyrylämpökeskus koostuu kahdesta 6,5 MW:n höyrynkehittimestä, joissa poltetaan maakaasua. Varapolttoaineina on kevyt ja raskas polttoöljy. Lämpökeskus rakennettiin vuonna Vaasan Oy leipomon höyrylämpökeskus on teholtaan yhteensä 1,3 MW ja koostuu kahdesta samankokoisesta höyrynkehittimestä. Polttoaineena käytetään pelkästään maakaasua. Lämpökeskus valmistui vuonna Kaukolämpöpumppaamot Vantaan Energialla on kuusi pumppaamoa Vantaalla. Pumppaamot on sijoitettu mahdollisimman laajalle alueelle ympäri kaukolämpöverkkoa. Kaukolämpöpumppaamojen tarkoitus on ylläpitää verkon painetta ja kierrättää kaukolämpövettä verkossa. Pumppaamot ovat erittäin tärkeitä myös kesäaikaan vaikka silloin lämmitystarve on vähäinen, sillä kaukolämpövesi jäähtyy verkossa ja vedellä lauhdutetaan voimalaitoksella sähköntuotannossa käytetty höyry vedeksi. Pumppaamo 1 on erityisen tärkeä voimalaitokselle, sillä pahassa häiriötilanteessa pumppaamon alentunut siirtoteho rajoittaa voimalaitoksen sähköntuotantoa. Seuraavissa kappaleissa pumppaussähköteholla tarkoitetaan pumpun sähkömoottorin nimellistehoa.

11 7 Pumppaamo P1 Sanomala Pumppaamo 1 on lähimpänä voimalaitosta ja näin ollen tärkein. Pumppaamossa on kolme samanlaista pumppua; menopumppu, paluupumppu ja varapumppu. Varapumpulla pystyy korvaamaan menopumpun tai paluupumpun. Pumppaussähkötehoa laitoksella on yhteensä 1890 kw. Pumppaamo rakennettiin vuonna Pumppaamoa laajennetaan kahdella pumpulla, jotka ovat pumppaussähköteholtaan 690 kw. Pumppaamon laajennus valmistuu syksyn 2011 aikana. Pumppaamo P2 Ylästö Pumppaamo 2 on samanlainen kuin pumppaamo 1. Pumppaamo 2 on myös laajennettu kahdella lisäpumpulla ja laajennusosa on jo käytössä. Laajennusosa valmistui vuonna Pumppaamo P3 Koivuhaka Pumppaamo 3 on samankaltainen pumppaamojen 1 ja 2 kanssa, mutta eroaa hieman laitteiltaan. Pumppaamo 3:ssa on myös kolme pumppua samanlaisella järjestelyllä kuin kahdessa ensimmäisessä pumppaamossa, mutta pumppujen pumppaussähköteho on hieman pienempi ollessa 442 kw pumppua kohden. Pumppaamo 3 valmistui vuonna Pumppaamo 4 Kuninkaala Tikkurilan aseman kupeeseen vuonna 1989 rakennettu yhden pumpun pumppaamo 4 on pienin kaukolämpöpumppaamoista. Pumppaussähkötehoa pumppaamolla on 160 kw. Pumppaamo 5 Vaarala Vaaralassa sijaitseva pumppaamo 5 rakennettiin vuonna Pumppaussähkötehoa laitoksella on 200 kw. Pumppaamossa on yksi kaukolämpöpumppu.

12 8 Pumppaamo 6 Rekola Vuonna 2005 rakennettu pumppaamo 6 on uusin pumppaamoista. Pumppaussähkötehoa laitoksella on 315 kw ja pumppaamisen hoitaa yksi kaukolämpöpumppu. 2.3 Lämmönsiirtoasemat Lämmönsiirtoasemien tarkoitus on vaihtaa lämpöä kaukolämpöverkkojen välillä. Vantaan Energian lämmönsiirtoasemat A ja B siirtävät lämpöä Helsingin Energian kaukolämpöverkon välillä. Lämmönsiirtoasema C siirtää lämpöä Keravan Energian kaukolämpöverkon välillä. Lämmönsiirtoasema C on Vantaan Energian rakentama, mutta Keravan Energian käytössä ja omistuksessa. Lämmönsiirtoasema A Rajatorppa Lämmönsiirtoasema A Länsi-Vantaalla sisältää kaksi levylämmönvaihdinta ja kaksi kaukolämpöpumppua. Laitos on kaukokäytössä, eli sitä valvotaan ja käytetään Martinlaakson voimalaitoksen kaukolämpövalvomosta. Kaukokäyttö edellyttää venttiilien automatisointia ja logiikan ohjelmointia. Laitos rakennettiin vuonna 1981 ja sen lämmönsiirtoteho on 50 MW. Lämmönsiirtoasema B Heidehof Lämmönsiirtoasema B sijaitsee Itä-Vantaalla kehä 3:n pohjoispuolella. Laitos on rakennettu vuonna 1995 ja sen lämmönsiirtoteho on 80 MW. Laitoksella on neljä kaukolämpöpumppua ja kaksi levylämmönvaihdinta. Laitos on kaukokäytössä kuten lämmönsiirtoasema A. Lämmönsiirtoasema C Ali-Kerava Lämmönsiirtoasema C rakennettiin Vantaan Energian toimesta vuonna 1995 ja sen lämmönsiirtoteho on 20 MW. Laitos on Keravan Energian käytön ja kunnossapidon piirissä.

13 9 3 Kunnossapito Kunnossapitoa esiintyy kaikkialla teollisuudessa. Jokainen yritys, jolla on käytössä laitteita, joutuu myös miettimään niiden kunnossapitoa. Kunnossapidon käsite voidaankin siis ymmärtää monella tavalla. Kunnossapitoon kuuluvat kaikki laitteisiin tehtävät korjaukset, kuten rikkoutuneiden komponenttien vaihto, mutta korjaustoiminta ei missään nimessä ole kunnossapidon päätarkoitus. Kunnossapitoa ei myöskään pidä nähdä pelkkänä kulueränä yritykselle, vaan tärkeänä tuotantotekijänä, jolla pystytään varmistamaan laitoksen kilpailukyky markkinoilla. [2, s. 25.] Kunnossapito voidaan määritellä monella eri tavalla riippuen toimialasta. Yksi määritelmä olisi käyttöön perustuva: kunnossapito on käytönaikaista huoltoa, jolla pyritään pidentämään laitteen häiriötöntä käyttökautta. Toisen määritelmän mukaan kunnossapitona voi nähdä kaiken suunnitellun huoltamisen. Tämän ajatusmallin mukaan kunnossapitoa olisivat myös seisokissa tehtävät vuosihuollot ja sen ulkopuolelle jäisivät vain äkillisistä laiterikoista johtuvat korjaukset. [2, s. 26.] Kuvassa 2 on esitetty Suomessa hyväksytyn kansainvälisen SFS-EN 13306:2001 -standardin mukaiset kunnossapitolajit. Kuva 2. Kunnossapitolajit [4].

14 10 Standardi jakaa toimenpiteen vian havaitsemisen mukaan. Vika tarkoittaa tilaa, jossa laite ei pysty suorittamaan siltä vaadittua toimintoa. Tämän tulkinnan mukaan ehkäisevään huoltoon liittyvät kaikki ne toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään se, että vika pysäyttää laitteen toiminnan. Standardissa mainitulla ehkäisevällä kunnossapidolla tarkoitetaan sellaista kunnossapitoa, joka tehdään säännöllisin välein ja asetettujen kriteerien täyttyessä. Tavoitteena on vähentää rikkoontumisen mahdollisuutta tai toimintakyvyn laskemista. Aikataulutetulla kunnossapidolla tarkoitetaan ehkäisevää kunnossapitoa, jossa tehtävien jaksottaminen perustuu aikatauluun tai työjaksojen lukumäärään. Jaksotettu kunnossapito on sen sijaan ehkäisevää kunnossapitoa, jossa jaksotus perustuu kalenteriaikaan tai käytön määrään, eli koneen kunto ei vaikuta tehtäviin toimenpiteisiin. Kuntoon perustuva kunnossapito on ehkäisevää kunnossapitoa, jossa seurataan kohteen suorituskykyä tai suorituskyvyn parametreja ja toimitaan havaintojen mukaisesti. Seuranta voi olla aikataulutettua, jatkuvaa tai sitä voidaan tehdä tarpeen mukaan. [4] Korjaava kunnossapito suoritetaan vikaantumisen jälkeen. Tarkoituksena on palauttaa toimintakunto. Siirretty kunnossapito on viivästettyä korjaavaa kunnossapitoa, joka suoritetaan vikaantumisen havaitsemisen jälkeen viivästettynä. Välitön kunnossapito suoritetaan heti vikaantumisen havaitsemisen jälkeen, jotta vältytään hyväksymättömiltä seurauksilta. [4] Käytännössä kaikki määritelmät ovat hyvin lähellä toisiaan. Tässä insinöörityössä kunnossapidon käsite sisältää sekä suunnitellut käytön aikana tehtävät ennakoivan kunnossapidon toimenpiteet että seisokin aikana tehtävät vuosihuoltotoimenpiteet. Ennakoiva kunnossapito Vantaan Energian kaukolämmön osalta tarkoittaa värähtelymittauskierroksia, voiteluhuoltoa ja suodattimien vaihtoa. Värähtelymittauksella pyritään havaitsemaan alkavat laakerivauriot ennen kuin ne aiheuttavat suunnittelemattomia käyttökatkoksia. Värähtelymittauskohteita ovat pumput, moottorit ja puhaltimet. Voitelukohteet ovat melko pitkälti samoja kuin värähtelymittauskohteet poikkeuksena polttimien voiteluhuolto. Suodattimien vaihtoa tai puhdistusta tulee myös tehdä määräajoin. Suodattimia käytetään sekä öljy- että kaasuputkistoissa ja ilmanvaihdossa.

15 Voiteluhuolto Voiteluaineen tehtävä on vähentää kahden toisiinsa nähden liikkuvan koneenosan tai pinnan välistä kitkaa. Voiteluaineen tulee estää pintojen suoranainen jatkuva kosketus ja sitä kautta vähentää osien kulumista. Voiteluaine myös johtaa lämpöä pois pinnoilta ja tiivistää. Voiteluaineita käytetään myös monissa muissa sovelluksissa, kuten voimansiirrossa, korroosionestossa ja helpottamassa metallien työstöä. [2] Suurin osa ennakoivasta huollosta on voiteluhuoltoa. Pyörivien laitteiden laakereiden täytyy olla voideltuja, jotta ne toimisivat tarkoitetussa käytössä niille asetetun toimintaajan ilman häiriöitä. Käytössä olevat voiteluaineet voidaan jakaa kahteen pääryhmään: nestemäisiin kuten öljyt ja jähmeisiin kuten rasvat. Näiden kahden välimuotona voidaan pitää puolijuoksevia voiteluaineita. Kaukolämpölaitoksilla voiteluhuoltoa tehdään värähtelymittauksen perusteella, sekä noudattaen laitevalmistajien suosituksia. Käytännössä voiteluhuolto tehdään rasvaprässillä tai öljyvoidelluissa kohteissa joko lisäämällä öljyä öljysäiliöön tai vaihtamalla öljyt uusiin. Kohteet, joita ennakkohuolletaan voitelulla, ovat pumppuja, pumppumoottoreita, puhaltimia ja pyöriväkuppisia polttimia. Laitevalmistajien suositukset ovat pohjana voiteluhuollolle, mutta värähtelymittauksesta saadun tiedon mukaan voitelufrekvenssiä voidaan joko tihentää tai harventaa. Uuden laitteen takuuaikana laitevalmistajan suosituksia tulee kuitenkin noudattaa tarkasti takuun raukeamisen välttämiseksi. Yleensä laitevalmistajat ilmoittavat voitelun tarpeen käyttötuntien perusteella laitteen tietyllä käyntinopeudella. Tämä tapa ilmoittaa voitelun tarve muodostaa ongelman silloin, kun laitetta ei käytetä tasaisella käyntinopeudella. Laitteet, joita käytetään vain harvoin, ovat myös ongelmallisia voiteluhuollon kannalta. Kaukolämpölaitoksilla yleisin käytössä oleva voiteluaine on Mobilin Mobilith SHC 100 -rasva. Tätä voiteluainetta käytetään kaikkien rasvavoideltujen kohteiden huollossa. Mobilith SHC 100-voiteluaineen ominaisuudet löytyvät liitteestä 1. Kohteissa, joissa on öljyvoitelu, käytetään Mobilin DTE Medium -voiteluöljyä. Voiteluaineiden vaihtoa ei tutkittu, koska Mobil on Vantaan Energian päävoiteluainetoimittaja ja kilpailuttaminen olisi pitänyt tehdä kaikkien voitelukohteiden välillä, mikä ei olisi ollut taloudellisesti järkevää tässä insinöörityössä. Voiteluaineen sopivuutta kohteille ei ole ollut tarpeen

16 12 arvioida, sillä Mobil on luonut voiteluaineohjelman laitetietojen ja käyttöympäristöjen perusteella ja käyttökokemukset voiteluaineista ovat olleet hyviä. Voitelukohteet Kuten edellä mainittiin, voitelukohteita ovat pumput, pumppumoottorit, puhaltimet ja polttimet. Suurin osa kohteista on rasvavoideltuja, mutta osa on öljyvoideltuja. Voitelu suoritetaan rasvaprässillä kohteessa olevaan rasvausnippaan. Useassa kohteessa on tyyppikilpi, joka kertoo rasvamäärän ja rasvausvälin käyttötunneissa. 3.2 Värähtelymittaus Värähtelymittausta käytetään pyörivien laitteiden ja koneiden kunnonvalvonnassa. Muun muassa puhaltimien, kompressorien, sähkömoottoreiden, vaihteiden ja pumppujen kunnonvalvontaa voi suorittaa luotettavasti värähtelymittauksella. Värähtelymittauksella saadaan melko kattavaa tietoa laitteen kunnosta. Värähtelymittauksen suunnittelu ja mittausasetusten määrittäminen on monimutkainen prosessi ja vaatii monien asioiden huomioon ottamista. Mittaustulosten tarkastelu vaatii käyttäjältä kattavaa koulutusta. Nykyisten laitteiden käyttö on kuitenkin mahdollista ilman kattavaa tietoa matemaattisesta signaalinkäsittelystä. Värähtely-mittausta suunnitellessa on ymmärrettävä mitattavan laitteen toiminta-periaatteet, jotta värähtelymittauksen tulokset olisivat luotettavia ja käyttökelpoisia prosessin kunnonvalvonnan kannalta. Määritellessä värähtelymittausta tulisi kiinnittää huomiota mittauksien tiheyteen. Tämä riippuu laitteen kriittisyydestä tuotannon kannalta siitä, millaiset viat ovat todennäköisiä ja siitä, kuinka nopeasti mahdolliset viat voivat kehittyä. Vikojen tyyppi taas määrittelee millaisia mittaussuureita ja parametreja on tarpeen käyttää. Vikatyyppi myös määrittelee sen, tarvitaanko useita mittauksia. Laitteen toimintaympäristö myös vaikuttaa oleellisesti mittaustoimenpiteisiin. Laitteen sijainti määrittelee sen voiko kannettavaa mittalaitetta käyttää vai pitääkö laitteeseen asentaa kiinteä mittausjärjestelmä. Ympäristö saattaa myös vaikuttaa mittauksiin negatiivisesti, jos lähellä esiintyy häiritseviä taajuuksia. Mittalaitteistoon pitää myös

17 13 kiinnittää huomiota. Joissakin tapauksissa ei ole taloudellista sijoittaa mittalaitteistoon, jos saavutettava hyöty ei ole tarpeeksi suuri. Mittalaitteistoa suunnitellessa pitää myös päättää riittääkö poikkeavan tilanteen havaitseminen vai onko tarpeellista pystyä myös määrittelemään tarkempi diagnoosi viasta. [2, s. 223.] Värähtelymittauksen teoriaperusteet Kaikki pyörivät laitteet värähtelevät käydessään. Herätteiksi kutsutaan niitä voimia, jotka saavat rakenteen värähtelemään. Herätteet ovat dynaamisia voimia, jotka voivat johtua laitteen normaalista toiminnasta, valmistuksen tai asennuksen epätarkkuuksista tai vikaantumisesta. Normaalin käynnin herätteet voivat johtua esimerkiksi mäntäkompressorimoottorin käynnistä. Tavanomaisia epätarkkuuksia tai vikoja, jotka toimivat herätteinä ovat esimerkiksi epätasapaino tai kulumalla vaurioituneet osat. Tyypillisissä teollisuuden koneissa herätetaajuuksien määrä on suuri ja niiden tunnistaminen vaikeaa. Kaikilla rakenteilla on useita ominaistaajuuksia, joilla ne pyrkivät herätteen vaikutuksesta värähtelemään. Ominaisvärähtelyt ovat usein ongelmallisia, sillä ne aiheuttavat suurimman osan värähtelyongelmista. Resonanssi on tila, jossa herätetaajuus ja ominaistaajuus ovat lähellä toisiaan aiheuttaen voimakasta värähtelyä. [2, s. 224.] Värähtelyn mittaussuureista yleisin kunnonvalvonnassa käytetty on värähtelynopeus, mutta myös kiihtyvyyttä ja siirtymää voidaan käyttää tarkoituksesta riippuen. Nämä kolme ovat yhteydessä toisiinsa matemaattisesti, sillä nopeus on siirtymän muutosnopeus eli aikaderivaatta ja kiihtyvyys taasen on nopeuden aikaderivaatta. Kuten mainittu kunnossapidossa värähtelynopeus on tavanomaisin mittaussuure, koska sen vaste on sopivin niillä taajuuksilla, joista yleensä ollaan kiinnostuneita. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin todeta, että nopeus on käyttökelpoinen taajuusalueella, joka ulottuu noin 10 Hz:stä noin tuhanteen Hz:iin. Tätä matalammilla taajuuksilla siirtymä on käyttökelpoisempi ja taas korkeammilla taajuuksilla kiihtyvyys on käyttökelpoisin. Taulukko 1 esittää Euroopassa yleisesti käytössä olevia värähtelysuureita ja mittayksiköitä. [2, s. 229.]

18 14 Taulukko 1. Yleisesti käytettävät värähtelysuureet ja mittayksiköt [2, s. 230]. Suure Lyhenne Yksikkö Siirtymä s μm Nopeus v mm/s Kiihtyvyys a m/s² tai g = 9,81 m/s² Vaihekulma φ Aste ( ) tai radiaani (360 = 2πrad) Taajuus f Hz Jakso T s Mittausparametrit Mittaussuureiden lisäksi värähtelymittausta suorittaessa tulee tuntea myös muitakin mittaukseen liittyviä asioita. Kuvassa 3 on esitetty mittauksen signaalista saatavat perusparametrit. Samoja parametreja käytetään myös kiihtyvyydelle ja siirtymälle. Kuva 3. Mittausparametrit [2, s. 231]. T on värähdysaika eli jakso V p-p on nopeuden huipusta-huippuun arvo V p on nopeuden huippuarvo V rms on nopeuden tehollisarvo ɸ on vaihekulma Huippuarvo kertoo aikatasosignaalissa itseisarvoltaan suurimman huipun korkeuden verrattuna nollatasoon. Huipusta huippuun arvo kertoo suurimman ja pienimmän arvon erotuksen ja on yleensä kaksinkertainen huippuarvoon verrattuna. Tehollisarvolla on

19 15 yhteys värähtelyn sisältämään energiaan. Siniaallolle tehollisarvo on huippuarvo jaettuna luvulla 2. Vaihekulma kertoo jakson kohdan, johon värähtely on edennyt vertailukohdasta. Yleisimmin kunnonvalvonnan värähtelymittauksissa käytetään suureena nopeuden tehollisarvoa. [2, s. 231.] Värähtelyn kuvaajat Värähtely kuvataan normaalisti aikatasossa, jossa vaaka-akselilla on aika. Analysoitaessa värähtelyä se on kuitenkin kannattavampaa kuvata taajuustasossa, sillä signaali sisältää eri koneenosien aiheuttamaa värähtelyä, jota on vaikea erottaa aikatasossa. Taajuustasoesitys lasketaan aikatasosignaalista yleensä Fast Fourier Transform- eli FFT-muunnoksella. Kunnonvalvonnassa käytettävät analysaattorit tekevät tämän varsin monimutkaisen laskennan automaattisesti, joten mittaajan ei tarvitse perehtyä FFT-laskentaan. Kuvassa 4 nähdään siniaallon esittäminen aika- ja taajuustasoissa. Pylvään korkeus kuvaa siniaallon amplitudia ja sen paikka vaakaakselilla taajuutta. [2, s. 232.] Kuva 4. Siniaallon esittäminen aika- ja taajuustasossa [2, s. 232] Värähtelymittauksessa käytettävät anturit ja laitteet Värähtelymittauksessa voidaan käyttää lukuisia eri antureita ja laitteita riippuen mitattavasta kohteesta tai mitattavasta määreestä. Värähtelymittausta on käytetty laitteiden kunnon määrittämiseksi jo pitkään. Alkeellisilla menetelmillä kuten sauvan tai ruuvimeisselin avulla kuuntelemalla ei kuitenkaan pystytty saamaan vertailukelpoista aineistoa värähtelytasosta. Ensimmäiset värähtelyanturit olivat mekaanisia, ja ne mittasivat värähtelyn siirtymäarvoa (kuva 5). Nämä anturit olivat asennettu kiinteästi

20 16 mitattavaan kohteeseen rasittaen rakennetta. Mekaaniset anturit toimivat vain alhaisilla taajuuksilla ja vaativat suuren värähtelyn amplitudin toimiakseen. Piirturi tallensi värähtelyn siirtymäarvot ajan funktiona paperille. Antureiden kehittyessä siirryttiin toiminnaltaan sähköisiin antureihin, jolloin värähtelymittaus muuttui olennaisesti. Nyt värähtelyarvot pystyttiin muuttamaan vertailukelpoiseen muotoon muuttamalla värähtelyyn verrannollinen signaali jännitteeksi. Nykyään värähtelymittauksessa käytettävät anturit voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: siirtymä-, nopeus- ja kiihtyvyysantureihin. Vaikka kaikki edellä mainitut mittaavat värähtelyä, on niiden toimintaperiaatteissa olennaisia eroja. Kuva 5. Mekaaninen värähtelyn ilmaisin [2, s. 234]. Siirtymäanturit mittaavat kohteen etäisyyttä suhteessa anturin paikkaan ja niitä käytetään yleensä akselin aksiaalisen ja radiaalisen aseman tai värähtelyn ilmaisemiseen. Siirtymäanturit ovat yleensä pyörrevirta-antureita (kuva 6). Anturin kärjessä on kela, joka luo magneettikentän. Anturin ja mittauskohteen etäisyyden muuttuessa myös anturin induktanssi ja ulostulojännite muuttuu, joka on suoraan verrannollinen etäisyyden muutokseen. Pyörrevirta-anturi tarvitsee toimiakseen oskillaattori demodulaattorin, joka toimii eräänlaisena esivahvistimena. Pyörrevirtaanturijärjestelmä on tavallisesti kalibroitu tietylle kaapelinpituudelle. Pyörrevirtaantureilla seurataan muun muassa liukulaakeroitujen laitteiden kuntoa. Kahdella toisiinsa 90 asteen kulmassa olevalla anturilla mitattu tulos esitetään ratakäyrän muodossa, joka kertoo akselin liikeradan laakerin sisällä. Pyörrevirta-antureiden

21 17 käyttöä rajoittaa anturin suppea taajuusalue, varsin pieni dynamiikka ja hankala kiinnitystapa. [2, s. 235.] Kuva 6. Pyörrevirta-anturi [2, s. 235]. Nopeusantureilla (kuva 7) mitataan absoluuttista värähtelyä. Perinteinen nopeusanturi on toimintaperiaatteeltaan seisminen, eli sen toiminta perustuu massaan, joka pääsee liikkumaan ulkoisen voiman vaikutuksesta jousen ja vaimentimen varassa. Kun massana on magneetti, joka liikkuu kelan sisällä, voidaan indusoitunut jännite mitata. Jännite on verrannollinen liikkeen nopeuteen. Käytännössä kelan sisällä oleva massa ei liiku vaan sitä ympäröivä kela värähtelee. Nopeusantureiden taajuusalue on varsin suppea, yleensä noin Hz. Toimintaperiaatteensa takia nopeusanturi on melko suurikokoinen, ja se sisältää liikkuvia osia, jotka rajoittavat sen toimintaa. Nopeusanturit ovat myös varsin herkkiä magneettikentille ja suuntaukselle, jotka aiheuttavat helposti virheitä mittaustuloksiin. [2, s. 237.] Kuva 7. Nopeusanturin rakenne [2, s. 237].

22 18 Kiihtyvyysanturit ovat nykyisin yleisimpiä antureita niiden tarjoamien lukuisten ominaisuuksien ansiosta. Anturi on pienikokoinen, eikä siinä ole liikkuvia tai kuluvia osia. Kiihtyvyysanturin dynamiikka-alue on laaja, ja se myös kattaa laajan taajuusalueen, aina hertsin osista satoihin kilohertseihin. Kiihtyvyysanturin (kuva 8) osat ovat runko, seisminen massa ja näiden väliin asennettu pietsoelementti. Anturi asennetaan mittauskohteeseen kiinteästi niin, että koko anturi liikkuu kohteen mukana. Tällöin seismiseen massaan kohdistuu Newtonin toisen lain mukainen voima F=ma. Pietsoelementtiin kohdistuu voimaan verrannollinen varaus, joka johdetaan vahvistimen kautta mittalaitteeseen. Näin saadaan kiihtyvyyttä vastaava sähköinen signaali. ICP-anturi tulee sanoista Integrated Circuit Pietzoelectric ja on rakenteeltaan samanlainen kuin perinteinen pietsosähköinen kiihtyvyysanturi, mutta sisältää varausvahvistimen. [2, s ] Kuva 8. ICP-anturi [11]. Vantaan Energialla värähtelymittauksen reittikierrossa käytetään magneettikiinnitteistä ICP-anturia, joka kiinnitetään laitteessa olevaan valmistajan asentamaan nastaan. Vanhemmissa laitteissa, joissa ei ole värähtelymittausnastaa, anturi kiinnitetään suoraan koneen runkoon lähelle laakeria. Kuvissa 9 ja 10 on kaukolämpöpumpun moottorin värähtelymittausnasta. Nastoja on laitteessa useammassa kohdassa, jotta mittaustulos kattaisi kaikki laakerit.

23 19 Kuva 9. Värähtelymittausnasta kaukolämpöpumpun moottorissa. Kuva 10. Lähikuva värähtelymittausnastasta ja rasvausnipasta.

24 20 Värähtelymittauksen analysaattorit voidaan jakaa useammalla tavalla eri ryhmiin, mutta tässä yhteydessä laitteiden jako asennustavan mukaan on mielekkäin. Laitteet jaetaan kolmeen eri ryhmään: kiinteät järjestelmät, puolikiinteät järjestelmät ja kannettavat mittauslaitteet. Järjestelmät valitaan mahdollisten vikojen kehittymisnopeuden ja kohteen suojaustarpeen mukaan. Kiinteitä, jatkuvatoimisia järjestelmiä käytetään tärkeimmissä laitteissa, joissa vian kehittyminen vaurioksi saattaa olla nopeaa, ja joissa mahdolliset vauriot ovat kalliita, kuten turbiineissa ja generaattoreissa. [2, s. 263.] Puolikiinteät järjestelmät ovat yleensä käytössä laitteissa, jotka ovat hankalissa paikoissa. Tällöin laitteeseen asennetaan kiinteät anturit, jotka johdotetaan sellaiseen paikkaa, jossa mittaus voidaan suorittaa kannettavalla analysaattorilla. Puolikiinteitä järjestelmiä voidaan käyttää myös sellaisissa kohteissa, joissa halutaan parantaa mittaustulosten luotettavuutta verrattuna siirrettäviin antureihin. [2, s. 263.] Kannettavalla mittalaitteella mitataan kohteita, joiden luokse pääsee helposti ja joissa vian kehittyminen on hidasta, kuten suuret pumput ja puhaltimet. Kannettavilla mittalaitteilla voidaan myös täydentää kiinteällä järjestelmällä saatua tietoa. [2, s. 263.] Vantaan Energialla käytetään kannettavaa CSI 2130 RBMconsultant Pro -analysaattoria (kuva 11), joka on varustettu siirrettävällä magneettikiinnitteisellä ICPkiihtyvyysanturilla. CSI 2130 on kaksikanavainen analysaattori, joka on varustettu monipuolisilla reittimittaus- ja analysointiominaisuuksilla. Analysaattorissa on suurikokoinen värinäyttö, josta mittauksia voidaan analysoida heti kohteen luona. Laitteessa on muun muassa PeakVue- ja SST-menetelmät mittaustulosten analysointiin, jotka ovat tehokkaita työkaluja alkavien laakerivaurioiden, vaihteiden ja hitaasti pyörivien koneiden analysoinnissa.

25 21 Kuva 11. CSI 2130-analysaattori [5] Värähtelymittausmenetelmät Korkeataajuisia värähtelymittausmenetelmiä on useita, mutta tässä luvussa käydään läpi kaksi Vantaan Energialla käytettyä menetelmää, eli PeakVue menetelmää ja verhokäyräanalyysiä. PeakVue-menetelmä on kehitetty iskumaisen herätteen aiheuttamien värähtelypurskeiden havainnointiin. PeakVue määrittää aikatasosignaalin huippuarvon määritetyillä aikajakson pituuksilla ja muodostaa huippuarvoista niin sanotun PeakVuesignaalin. Kuviossa 12 on esitetty aikatasosignaali ja siitä muodostettu PeakVuesignaali. Saatua signaalia voidaan käsitellä normaaleilla signaalinkäsittelymenetelmillä kuten tilastolliset menetelmät tai spektrianalyysi. PeakVue-menetelmän käyttökohteita ovat esimerkiksi vierintälaakerit, hammasvaihteet ja yleensä metallisten kosketusten seuranta. Menetelmällä voidaan seurata myös hitaasti pyöriviä laakereita. [8; 9; 2, s. 252.] Kuva 12. Värähtelyn aikataso- ja PeakVue-signaalit. A-kirjain merkitsee huippuarvoa [12].

26 22 Verhokäyräanalyysiä käytetään eliminoimaan matalataajuisia värähtelyjä, jotta alkavien laakerivaurioiden havaitseminen olisi mahdollista. Alkavat laakerivauriot ovat yleensä värähtelyvoimakkuuksiltaan niin heikkoja, että ne peittyvät koneen käynnistä aiheutuvien värähtelyiden alle. Kuvassa 13 on esitetty verhokäyräanalyysin periaate. Piikit saadussa spektrissä kertovat viasta, joka voidaan selvittää laskemalla laakerin vikataajuudet. Erityyppiset viat, kuten vierintäelimen sekä sisä-, että ulkokehävauriot voidaan erottaa verhokäyräspektristä. [10; 2, s. 252.] Kuva 13. Verhokäyräanalyysin periaate [10]. Mittausmenetelmien ohella myös mittausasetuksien tulee olla kunnossa mittauksen onnistumiseksi. Mittausasetusten tekemiseen vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät: mitattavan laitteen ja sen komponenttien ominaisuudet, käytettävä anturin ominaisuudet ja sen kiinnitys, käytettävissä oleva mittausaika ja muistin määrä, käyttäjän oma kokemus ja osaaminen, yleiset tai laitoksen omat standardit, analyysiin käytettävissä oleva aika. Asetusten valinnassa huomioitavia asioita ovat muun muassa, anturi ja sen kiinnitys, suodatus, keskiarvostus ja mittausaika. Vantaan Energialla on käytössä vain yhdenlainen anturi ennakoivan kunnossapidon suorittamiseen: magneettikiinnitteinen ICP-anturi. Tämä on oikea anturi hoitamaan reittimittausta, sillä

27 23 anturi sopii kaikkien värähtelymittauskierroksen laitteiden kunnonvalvontaan. Suodatuksella tarkoitetaan sitä, että mitattavasta signaalista suodatetaan valitun taajuusalueen ulkopuoliset komponentit pois. Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa PeakVue ja verhokäyrämittaus. Keskiarvostus on keino, jolla pyritään siihen, että satunnaisten vaihteluiden määrä mittaustuloksessa minimoitaisiin. Tämä suoritetaan spektrimittauksessa yleensä niin, että mitataan useita spektrejä peräkkäin ja lasketaan jokaiselle spektriviivalle keskimääräinen arvo. Normaalisti käytetään noin neljästä kahdeksaan näytettä. Keskiarvostuksen määrä lisää vastaavasti mittausaikaa. [2, s ] Mittausasetukset ovat tehty Vantaan Energialla ennakkohuoltoasentajan toimesta laitteiden kokoonpanojen, asentajan oman kokemuksen ja laitevalmistajien suositusten mukaan. Näillä mittausasetuksilla saadut tulokset on todettu luotettaviksi, eikä niitä näin ollen tarvitse muuttaa Mittaustulosten tulkinta Värähtelymittaus on hyvä tapa havaita vikoja ennen kuin ne aiheuttavat vaurioita. Värähtelymittauksella voidaan myös ennustaa esimerkiksi tuleva laakerivaurio, jolloin huoltojen suunnitteleminen helpottuu. Värähtelymittauksen avulla äkkinäisten laiterikkojen määrää saadaan vähennettyä ja tätä kautta säästettyä rahaa. Värähtelymittauksesta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos analysaattorin antamia tuloksia ei osata tulkita oikein. Useimmat uudet värähtelymittarit antavat melko kattavan kuvan laitteen kunnosta, mutta luotettavien tietojen saaminen edellyttää oikeita asetuksia ja mittausmenetelmiä. Signaalinkäsittelyä ei käsitellä tässä työssä syvemmin, sillä se vaatii monimutkaista matematiikkaa, jonka analysaattorit hoitavat käyttäjän puolesta. Sen sijaan keskitytään diagnostisiin menetelmiin eli vianmääritykseen ja vikojen tunnistamiseen. Vantaan Energialla värähtelymittausta suorittaa ennakkohuoltoasentaja kiertämällä säännöllisesti kaukolämpöpumppaamoja ja lämpökeskuksia kannettavan analysaattorin kanssa. Säännöllisyys mittauksissa onkin tärkeää, jotta tuloksissa esiintyvät poikkeamat voidaan havaita ajoissa ja vika korjata ennen vaurioiden syntymistä.

28 24 Vianmääritys on melko monimutkainen ja joskus aikaa vievä operaatio. Vianmääritys alkaa poikkeaman toteamisesta, eli kun laitteen toiminnassa on havaittavissa normaaliin toimintaan kuulumatonta värähtelyä tai ääntä. Kuviossa 14 on esitetty standardin PSK 5707 mukainen vianmäärityksen kulku. Kuva 14. Vianmäärityksen kulku [13]. Poikkeaman toteamisen jälkeen poikkeama tulee varmentaa, jotta mahdollinen alkuperäisen mittaustuloksen virheellisyys saataisiin poissuljettua. Oireiden määrityksellä tarkoitetaan poikkeavissa mittaustuloksissa havaittuja ilmiöitä. Huolellisella oireiden tulkinnalla voidaan välttää vääriä johtopäätöksiä. Johtopäätökset tehdään oireiden perusteella, mutta huomioon otetaan myös laitteen ominaisuudet, käyttö sekä käyttöympäristö. Vantaan Energialla käytetään mittaustulosten tulkinnassa apuna Mobius-instituutin värähtelymittauskoulutusaineistoa. Aineistosta löytyvät tyypillisimmät oireet ja niitä aiheuttavat viat. Hälytysrajojen asettamisessa apuna käytetään ISO standardia, joka määrittelee laitteittain värähtelyn hälytysrajat. 3.3 Vuosihuoltotoimenpiteet Vuosihuoltotoimenpiteisiin kuuluvat sellaiset suuret huollot, joita ei voida tehdä laitoksen ollessa käynnissä. Näitä ovat muun muassa kattiloiden pesut,

29 25 painelaitetarkastukset, poltinten huollot ja suodattimien vaihto. Nämä toimenpiteet eivät sinänsä kuulu ennakoivan kunnossapidon piiriin, mutta ne eivät ole korjaavaakaan kunnossapitoa. Yllä mainituille tarkastuksille tulee varata aikaa seisokin yhteydessä, sillä esimerkiksi viranomaistarkastukset ovat pakollisia.

30 26 4 Kohdetietojen ja huolto-ohjeiden kirjaaminen Tämän insinöörintyön idea lähti kaukolämpökeskusten kunnossapitojärjestelmän uudistamistarpeesta. Alkuperäinen työ oli kirjata laitetiedot ja huolto-ohjeet Power Maint -kunnossapitojärjestelmään. Tässä luvussa käsitellään kesän 2011 aikana tehtyä varsinaista laite- ja huoltotietojen keruutyötä. Tietojen kerääminen laitteista oli melko haastavaa huonon dokumentaation takia. Osa laitoksista on tehty 70- ja 80-luvuilla, joten piirustukset ja laitelistat ovat joko hävinneet tai niitä ei ole ollut lainkaan. Joistakin laitoksista löytyi piirustukset, mutta niitä ei ollut päivitetty muutostöiden yhteydessä. Puutteista johtuen listoihin ja piirustuksiin, jotka löytyivät, ei voinut luottaa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että laitetiedot tuli käydä keräämässä paikan päältä laitteiden tyyppikilvistä. Laitetietojen kerääminen rajoittui mekaaniselle puolelle, eli sähkö- ja automaatiolaitteisiin ei tarvinnut kiinnittää huomiota, poikkeuksena sähkömoottorit ja venttiilien toimintalaitteet. Pumppaamojen ja lämmönsiirtoasemien kirjallinen materiaali oli melko olematonta, ja tästä syystä tiedonkeruu suoritettiin paikan päällä. Tärkeimmät laitteet olivat pumput, pumppumoottorit, venttiilit, lämmönvaihtimet, toimilaitteet ja ilmanvaihdon laitteet. Osa laitteista oli eristekerroksen alla, joten tyyppikilpiin ei ollut pääsyä, mutta näissä tapauksissa piirustuksista tai mahdollisista laiteluetteloista löytyi korvaavat tiedot. Lämpökeskuksien laiteluettelot olivat helpommin saatavilla uusien keskuksien kuten Lentoaseman, Maarinkunnaan ja Hakunilan osalta. Uusista lämpökeskuksista löytyi suurin osa laitetiedoista sähköisessä muodossa, mikä helpotti tiedonkeruuta merkittävästi. Myös kirjallinen dokumentaatio oli kiitettävää ja ajantasaista, sillä muutoksia laitteistoon ei ollut tehty. Muiden lämpökeskuksien osalta tietoja on löytynyt vaihtelevasti. Osa vanhemmista laitoksista on poistumassa käytöstä, ja niiden käyttötunnit jäävät jo nyt muutamiin kymmeniin talven aikana. Myös huolto-ohjeiden kerääminen oli osana työnkuvaa kesällä Huoltotietoja löytyi parhaiten laitevalmistajien ja -toimittajien kansioista, joissa olivat niin korjaavat huoltotoimenpiteet kuin käytönaikaiset huollot.

31 27 Power Maint Power Maint 6 on Solteq Oyj:n toimittama sovellus tuotannon toimintojen hallinnointiin. Power Maintilla hallinnoidaan kunnossapitotoimintaa ja varaosien tilannetietoja, joten se on kriittisen tärkeä kunnossapidon toiminnan kannalta. Kaukolämpölaitoksien tietoja oli jo ennestään kirjattu Power Maintiin, mutta tietojen luotettavuus ei aina ollut kohdillaan, joten sen sijaan, että tietoja alettaisiin korjata, päätettiin järjestelmään ajaa kokonaan uudet paikkansa pitävät tiedot. Power Maintissa on useita ominaisuuksia, mutta työn tekemiseksi piti oikeastaan keskittyä vain kohdekorttiin. Kohdekortin kautta löytyvät kohteen vaatimat huoltotyöt, ennakkohuoltotyöt ja varaosat. Myös kohteen historiatiedot löytyvät kohdekortin kautta. Tämä on tärkeä ominaisuus, jotta kunnonvalvonnassa voidaan arvioida ennakoivan kunnossapidon toimivuutta. Kuvassa 15 on esitetty kohdekorttinäkymä. Kuva 15. Kohdekortti Power Maint 6 -ohjelmassa Kohteen tärkeimmät tiedot näkyvät ensimmäisellä välilehdellä. Tästä näkymästä tunnistaa, onko tämä se kohde, jota etsittiin. Yläreunassa näkyvät välilehdet 1 ja 2

32 28 sisältävät kohteeseen liittyvää lisätietoa. Keskipakopumpun tapauksessa välilehti 1 sisältää muun muassa pyörimisnopeuden, tuoton, nostokorkeuden, moottorin tehon ja pyörimisnopeuden. Välilehti 2 sisältää tarkempia lisätietoja, kuten muun muassa laakerien tyypit ja materiaalit, tiivisteet, piirustusnumeron ja laippastandardit. Välilehtiä voi lisätä tarpeen mukaan. Ikkunan oikeassa reunassa on myös pääsy eh-töihin eli ennakkohuoltotöihin ja huoltohistoriaan. Laite- ja huoltotiedot syötettiin Power Maint -järjestelmään käyttäen Microsoftin Excel -taulukkolaskentaohjelmaa. Taulukoista löytyvät samat sarakkeet kuin kohdekortista. Useiden eri laitetietojen kirjaaminen Exceliin on huomattavasti nopeampaa kuin yksitellen kohdekorttiin. Voimalaitoksen järjestelmäasiantuntija hoiti tietojen ajamisen järjestelmään.

33 29 5 Kustannuslaskelmia Kunnossapidon taloudellinen merkitys on melko suuri riippumatta teollisuuden alasta, sillä kunnossapito on aina läsnä. Yleensä kunnossapito nähdään kulueränä tai sen puutteen aiheuttamasta tuotantotappiosta. Kunnossapidon taloudellinen merkitys voi olla myös positiivinen, esimerkiksi kunnossapitopalveluita myyvälle yritykselle. Tällöin kunnossapitoa voi mitata myös muilla talouden mittareilla. Kunnossapidolla on erittäin suuri merkitys Vantaan Energialle, sillä mahdolliset tuotantotappiot ovat huomattava menoerä. Ennakoivalle kunnossapidolle on melko vaikea määritellä arvoa, mutta se helpottaa suunnittelemaan huoltoja sellaiselle ajanjaksolle, jona niistä on vähiten haittaa tuotannolle, joten sillä on selkeä taloudellinen arvo yritykselle. Ennakoiva kunnossapito juuri pyrkiikin pitämään laitteet keskeytymättömässä toiminnassa seuraavaan vuosihuoltoon asti. Ennakoivan kunnossapidon kustannuksia voisi verrata vakuuttamisen kustannuksiin, jossa vakuutuksen hinnan on oltava järkevässä suhteessa riskin suuruuteen. Samalla tavalla ylihuoltamista tulee välttää, mutta kuitenkin tuotantotappioiden on oltava mielessä kun ennakkohuoltoja suunnitellaan. Kuvassa 16 on esitetty kustannuksien tavoitealue. Liian vähäisellä ennakkohuoltamisella ja ylihuoltamisella kokonaiskustannukset nousevat korkeiksi, sillä liian vähäinen ennakoiva huoltaminen johtaa korjaavan kunnossapidon kustannuksien kasvamiseen yllättävien laiterikkojen vuoksi ja ylihuoltamisella itse ennakoivan kunnossapidon kulut nousevat korkeiksi. Tulee siis määrittää juuri oikea suhde ennakoivan kunnossapidon kulujen ja saavutetun hyödyn välille. Vantaan Energialla ennakoivan kunnossapidon kustannukset ovat pienet verrattuna tuotantotappioihin, joten kustannuksia on turha lähteä leikkaamaan. Kuten aikaisemmin on mainittu, kaukolämpölaitoksien ennakoiva kunnossapito koostuu voiteluhuollosta, värähtelymittauksesta ja muista tarkastuksista. Nämä toimenpiteet ovat edullisia suorittaa yhden ennakkohuoltoasentajan voimin, joten säästötoimenpiteisiin ei ole syytä ryhtyä.

34 30 Kuva 16. Kunnossapidon kokonaiskustannusten riippuvuus ennakoivan kunnossapidon osuudesta [14]. Seuraavassa laskelmassa on määritelty hinta ennakoivalle kunnossapidolle ja mahdolliselle tuotantotappiolle tilanteessa, jossa ennakoivaa kunnossapitoa ei olisi suoritettu perusteellisesti. Laskelmat ovat kehitysinsinööri Jani Asikaisen tekemiä. Esimerkin tapaus on epätodennäköinen, mutta ei lainkaan mahdoton. Esimerkin tilanne oli osittain todellisuutta kesällä 2011, kun Sanomalan pumppaamoa huollettiin. Pumppaamon laajennusosa ei ollut vielä käyttövalmiina, joten vanha puoli hoiti kaukolämpöveden pumppaamisen Itä-Vantaan verkkoon voimalaitokselta. Pumppaamon vanhalla puolella on kolme pumppua. Pumput 1 ja 3 hoitavat meno- ja paluupumppaamisen ja pumppu 2 on varalla, jos toinen pumpuista hajoaa. Menopumpussa oli havaittu vika laakerissa, joten se pysäytettiin, jotta laakerit saataisiin vaihdettua. Tässä vaiheessa varapumppu tuli tarpeelliseksi, joten se otettiin käyttöön. Varapumppu ei ollut pyörinyt pitkään aikaan, joten viereisten pumppujen tärinä oli aiheuttanut siihen laakerivian. Tämä havaittiin värähtelymittauksessa kun menopumppu oli huollettavana. Laitteen hitaasta pyörimisnopeudesta johtuen laakerivika ei kuitenkaan päässyt kehittymään vaurioksi ja menopumppu saatiin

35 31 huollettua. Esimerkissä pohditaan, mitkä olisivat olleet tuotantotappioista aiheutuneet kustannukset, jos varapumppu olisi hajonnut. Pumppaamo 1 on erityisen tärkeä siitä syystä, että se siirtää voimalaitokselta tulevaa lämmintä kaukolämpövettä verkkoon. Voimalaitoksella kaukolämpövettä käytetään jäähdytykseen. Jos kaukolämpöverkossa on häiriötilanne voimalaitoksella jäähdytysteho ei riitä jäähdyttämään kattilavettä ja tuotantoa joudutaan vähentämään kaukolämpötehon siirtokyvyn menetyksen verran. Myöskään kaukolämpöverkon asiakkaiden lämmitystehon tarve ei laske vaan pysyy vakiona. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lämmöntuotantoa pitää siirtää Itä-Vantaan lämpökeskuksille. Tilanteeseen on monta ratkaisua, taloudellisin ratkaisu riippuu sen hetkisistä polttoaineen, sähkön ja kaukolämmön hinnoista. Talvella, jolloin kaukolämmön tarve on suuri, tilanne olisi vakavin, mutta myös kesällä se haittaisi sähköntuotantoa. Kaukolämpöä on mahdollista siirtää Helsingin Energian verkosta, jos hinta sille olisi alhaisempi kuin lämpökeskustuotannolle, sillä kaukolämmön tuottaminen lämpökeskuksilla on kalliimpaa kuin voimalaitoksella. Laskelmassa käytetyt tuotantotappion ja huollon arvot ovat suuruussuhteessa keskenään eivätkä kuvaa euromääräistä summaa, sillä hinnat ovat salassa pidettäviä tietoja, mutta lopputuloksesta saa käsityksen tuotantotappion suuruudesta. Liite 2 sisältää kehitysinsinööri Jani Asikaisen tekemät laskelmat kokonaisuudessaan. Yksikköinä laskuissa on megawattitunti polttoainetta, lämpöä ja sähköä. Voimalaitoksen kattiloissa poltetaan ajotavasta riippuen hiiltä tai maakaasua. Polttoaineiden hinnat sisältävät päästöoikeudet ja itse polttoaineen hankintakustannukset. Hiili on 60 % halvempaa kuin maakaasu. Kaukolämmön tuottamisen verot ovat voimalaitoksella lämmön ja sähkön yhteistuotannolla polttoaineesta riippuen erilaiset. Voimalaitoksella edullisinta on polttaa maakaasua. Hiilen polttaminen voimalaitoksella on 217 % kalliimpaa verrattuna maakaasuun. Myös lämpökeskuksella maakaasun polttaminen on kalliimpaa kuin voimalaitoksella. Verrattuna maakaasun polttamiseen voimalaitoksella se maksaa 149 % enemmän.

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Kurssit 2015. Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille

Kurssit 2015. Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Kurssit 2015 Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Kurssit 2015 Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Sisältö Pyörivien koneiden linjauskoulutus... 3 Värähtelymittaus ja analysointi...

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

MACHINERY on laadunvarmistaja

MACHINERY on laadunvarmistaja MACHINERY on laadunvarmistaja Mitä tapahtuu huomenna? entä jos omaisuudelle tapahtuu jotain? entä jos kalustolle tapahtuu jotain? entä jos sinulle tapahtuu jotain? MACHINERY ennakoi, ennaltaehkäisee ja

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Huollettu varavoimakone turvaa sähkönsaannin jakelukatkon sattuessa. Huolenpitosopimus

Huollettu varavoimakone turvaa sähkönsaannin jakelukatkon sattuessa. Huolenpitosopimus Huollettu varavoimakone turvaa sähkönsaannin jakelukatkon sattuessa Huolenpitosopimus Varmista varavoimakoneen luotettavuus huolenpitosopimuksella Luotettavuuden ylläpitämiseksi tulee varavoimakonetta

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Bosch-lämpöpumput. Takuu antaa lisäturvaa. Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat

Bosch-lämpöpumput. Takuu antaa lisäturvaa. Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat Bosch-lämpöpumput Takuu antaa lisäturvaa Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat Bosch-osat. Laatua kautta linjan Meille Boschilla laatu on pääosassa

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.

Lisätiedot

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200

Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Uusi tuotesarja kiinteistöluokkaan Lämpöässä Maaenergiakeskus on tehtaalla

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Prosessikunnossapito ja huoltosopimukset Ulkoistukset. Ennakkohuolto ja vikakorjaukset, LVI-suunnittelu Huoltosopimukset

Prosessikunnossapito ja huoltosopimukset Ulkoistukset. Ennakkohuolto ja vikakorjaukset, LVI-suunnittelu Huoltosopimukset UPM KOFF Kokonaiskunnossapito Prosessikunnossapito ja huoltosopimukset Ulkoistukset Kenttähuolto ja Projektit Sähkö- ja automaatio kunnossapitopalvelut Mekaaninen kunnossapito, modernisoinnit, prosessimuutokset

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Asennusohje. 7340069 v.2

Asennusohje. 7340069 v.2 FI Asennusohje 7340069 v.2 FI IMP PUMS vakuuttaa, että nämä tuotteet ovat seuraavien EU-direktiivien vaatimusten mukaisia: FI Vianmääritys Vika Syy Korjaus Pumppu ei Virransyöttövika Tarkasta

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy:n Martinlaakson voimalaitoksen turbiinien ja generaattoreiden mekaaniset erikoismittaukset

Vantaan Energia Oy:n Martinlaakson voimalaitoksen turbiinien ja generaattoreiden mekaaniset erikoismittaukset Niklas Weckström Vantaan Energia Oy:n Martinlaakson voimalaitoksen turbiinien ja generaattoreiden mekaaniset erikoismittaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Automaatiotekniikka Insinöörityö

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille

OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille 27.2.2014/BMS/J Kari 1 Liikevaihto 2012 53,3 m Omistussuhteet: Metsä Fibre 50,1% Industria 49,9% Käynnissäpitoyksiköt Kemi Äänekoski Joutseno

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö www.outokumpu.com Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet:

Lisätiedot

1 Kun laatu ratkaisee

1 Kun laatu ratkaisee Kun laatu ratkaisee 1 2 3 Sisällysluettelo: Yritysesittely...sivu 3 Merkintälaitteet ja -ratkaisut...sivu 4 Kappaleenkiinnitys...sivu 5 Työstönesteet ja voiteluaineet...sivu 6 Standardiosat...sivu 7 Ohutlevylinjat

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

Ilmankäsittelykone Huoltokirja

Ilmankäsittelykone Huoltokirja -SV 10-05-10V.A001 Sisällys 1 Takuuehdot... 1 1.1 Takuuaika... 1 1.2 Takuun sisältö... 1 1.3 Yleiset takuun rajoitukset... 1 1.4 Takuun rajoitukset... 1 1.5 Huoltoehdot takuuaikana... 1 1.6 Toimenpiteet

Lisätiedot

Agrifab_A4_Lawn_sweeper.book Seite 1 Freitag, 4. März 2005 5:30 17. Printed in U.S.A. Form 48882

Agrifab_A4_Lawn_sweeper.book Seite 1 Freitag, 4. März 2005 5:30 17. Printed in U.S.A. Form 48882 Agrifab_A4_Lawn_sweeper.book Seite 1 Freitag, 4. März 2005 5:30 17 GR DK Printed in U.S.A. Form 48882 Agrifab_A4_Lawn_sweeper.book Seite 40 Freitag, 4. März 2005 5:30 17 Suomi Ruohon- ja lehtienkeräimien

Lisätiedot

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi

Lisätiedot

Induktiiviset FAG HEATER-lämmittimet. Optimoitu turvallisuus ja luotettavuus

Induktiiviset FAG HEATER-lämmittimet. Optimoitu turvallisuus ja luotettavuus Induktiiviset FAG HEATER-lämmittimet Optimoitu turvallisuus ja luotettavuus Uuden sukupolven HEATER-lämmittimet Optimoitu turvallisuus ja luotettavuus! Schaefflerin uuden sukupolven induktiiviset FAG HEATER-lämmittimet

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

SKF:n laakerinlämmittimet

SKF:n laakerinlämmittimet SKF:n laakerinlämmittimet SKF asiakaskeskeinen markkinajohtaja Jo yli 25 vuotta sitten SKF keksi käyttää induktiolämmitystä laakerien asennuksessa. Asiakaskeskeisten ratkaisujensa ansiosta SKF:stä on tullut

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta

Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta Rami Wahlsten Turun ammattikorkeakoulu rami.wahlsten@turkuamk.fi Turun ammattikorkeakoulu Tutkintoon johtava koulutus: n. 9200 opiskelijaa Noin 1900 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Lisätietoja SKF:n tuotevalikoimasta saat Pole Position -ohjelmasta. Pyydä lisätietoja ja kysy jäsenyydestä SKF-edustajaltasi.

Lisätietoja SKF:n tuotevalikoimasta saat Pole Position -ohjelmasta. Pyydä lisätietoja ja kysy jäsenyydestä SKF-edustajaltasi. Lisätietoja SKF:n tuotevalikoimasta saat Pole Position -ohjelmasta. Pyydä lisätietoja ja kysy jäsenyydestä SKF-edustajaltasi. vsm.skf.com SKF Group 2006 PUB80/P7 6394 FI 06 SKF:n vetonivelsarjat UUTTA

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Energiatehokas paineilmajärjestelmä Osa 2/2

Energiatehokas paineilmajärjestelmä Osa 2/2 Energiatehokas paineilmajärjestelmä Osa 2/2 Paineilmajärjestelmän energiatehokas käyttö Koulutusmateriaali Olemassa olevan paineilmajärjestelmän energiatehokas käyttö Paineilmajärjestelmän energiatehokas

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN UUDET PUUN KAASUTUKSEEN PERUSTUVAT KONSEPTIT JA SÄHKÖKAUPAN TOTEUTTAMISMALLIT UUDET PUUNKAASUTUSKONSEPTIT ENERGIANTUOTANTOVAIHTOEHTOINA ERITYISPIIRTEET Suomessa kehitetyt uudet puun kaasutus- konseptit

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008 TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

People. Passion. Performance. Hydrauliset RX-iskuvasarat kovaan käyttöön

People. Passion. Performance. Hydrauliset RX-iskuvasarat kovaan käyttöön People. Passion. Performance. Hydrauliset RX-iskuvasarat kovaan käyttöön KULJETUSAJONEUVOON KIINNITETTÄVÄT VANKKATEKOISET HYDRAULISET LUOTETTAVAT CHICAGO PNEUMATIC -ISKUVASARAT ON RAKENNETTU KESTÄMÄÄN.

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-12177-6 21.12.26 Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy TESTAUSSELOSTE

Lisätiedot