JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AUDITOINTIAINEISTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AUDITOINTIAINEISTO"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AUDITOINTIAINEISTO ITSEARVIOINTIRAPORTTI KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN AUDITOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

2 SISÄLLYS 1 YLIOPISTON LAATUPOLITIIKKA LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN VASTUUNJAKO LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN DOKUMENTAATIO JA VIESTIVYYS YLIOPISTON LAATUKULTTUURI YHTEENVETO STRATEGINEN JOHTAMINEN JA TOIMINNANOHJAUS LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN KYTKEYTYMINEN STRATEGISEEN SUUNNITTELUUN JA TOIMINNANOHJAUKSEEN LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS YLIOPISTON ERI TASOILLA YHTEENVETO LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISMENETTELYT LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN KEHITYSVAIHEET EDELLISEN AUDITOINNIN KEHITTÄMISSUOSITUKSET Laatukäsikirja Päätehtävien laadunhallinta Tuki- ja palvelutoiminnot Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Eri ryhmien osallistuminen laadunhallintaan ja laatukulttuuri YLIOPISTON PERUSTEHTÄVIEN LAADUNHALLINTA TUTKINTOTAVOITTEINEN KOULUTUS Tavoitteet, niiden asettamismenettelyt ja tavoitteiden saavuttaminen Eri toimijoiden osallistuminen koulutuksen laadunhallintaan Laadunhallinnan menettelytapojen vaikuttavuus Tiedon kattavuus, käytettävyys ja hyödyntäminen Koulutuksen keskeiset tukipalvelut TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINTA Tavoitteet ja niiden asettamismenettelyt Menettelytavat tavoitteiden saavuttamiseksi Eri toimijoiden osallistuminen tutkimuksen laadunhallintaan Laadunhallinnan menettelytapojen vaikuttavuus Tiedon kattavuus, käytettävyys ja hyödyntäminen Tutkimuksen keskeiset tukipalvelut YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA ALUEKEHITYSTYÖ Tavoitteet ja niiden asettamismenettelyt Menettelytavat tavoitteiden saavuttamiseksi Eri toimijoiden osallistuminen YVV-toiminnan laadunhalllntaan Laadunhallinnan menettelytapojen vaikuttavuus Tiedon kattavuus, käytettävyys ja hyödyntäminen YVV-toiminnan keskeiset tukipalvelut VALINNAINEN AUDITOINTIKOHDE: STUDENT LIFE Tavoitteet ja niiden asettamismenettelyt Menettelytavat tavoitteiden saavuttamiseksi Eri toimijoiden osallistuminen Student Lifen laadunhallintaan Laadunhallinnan menettelytapojen vaikuttavuus Tiedon kattavuus, käytettävyys ja hyödyntäminen Arvio Student Life -kokonaisuudesta (65)

3 5 TUTKINTOTAVOITTEISEN KOULUTUKSEN NÄYTÖT KIELTEN LAITOKSEN PERUSKOULUTUS Koulutuksen suunnittelu Opetussuunnitelmat ja niiden laadinta Osaamistavoitteet ja niiden määrittely sekä osaamistavoitteita tukeva oppimisen arviointi Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kytkeytyminen koulutukseen Elinikäinen oppiminen Tutkintojen työelämärelevanssi Henkilöstöryhmät, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät koulutuksen suunnittelussa Arvio koulutuksen suunnitteluun liittyvien menettelytapojen toimivuudesta, kuormittavuudesta ja vaikuttavuudesta Koulutuksen toteutus Opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Oppimisen arviointimenetelmät Opiskelijoiden oppiminen ja hyvinvointi Opettajien osaaminen ja työhyvinvointi Henkilöstöryhmät, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät koulutuksen toteutuksessa Arvio koulutuksen toteutukseen liittyvien menettelytapojen toimivuudesta, kuormittavuudesta ja vaikuttavuudesta Laadunhallintatyön vaikuttavuus Kehittämisen kannalta keskeisimmät arviointitavat ja seurantaindikaattorit Toiminnan kehittyminen indikaattorien valossa viimeisten 3-5 vuoden aikana Käynnissä olevat toimet koulutuksen laadun parantamiseksi Arviointitapojen ja seurantaindikaattorien tarkoituksenmukaisuus ja vaikuttavuus tavoitteiden saavuttamiseen Yhteenveto KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TOHTORIKOULUTUS Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksen yleiskuvaus ja organisaatio Tohtorikoulutuksen tunnusluvut vuodelta Tohtorikoulutuksen suunnittelu Opetussuunnitelmat ja niiden laadinta Arvio koulutuksen suunnitteluun liittyvien menettelytapojen toimivuudesta, kuormittavuudesta ja vaikuttavuudesta Tohtorikoulutuksen toteutus Opetusmenetelmät ja oppimisympäristö Oppimisen arviointi Arvio koulutuksen toteutukseen liittyvien menettelytapojen toimivuudesta, kuormittavuudesta ja vaikuttavuudesta Laadunhallintatyön vaikuttavuus Tohtorikoulutuksen vaikuttavuuden seurannan arviointia Yhteenveto ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN (65)

4 TEKSTISSÄ KÄYTÖSSÄ OLEVIEN LYHENTEIDEN LUETTELO Opetus ja oppiminen -kysely ensimmäisen, kolmannen ja viidennen vuoden opiskelijoille AHOT Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen AKS Arvioi Kehitä Suunnittele (Demingin laatuympyrästä) APO Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot AUDIT LOG Raportti, johon kootaan tieto kehittämis- ja korjausehdotusten toteutumisesta ja valmistumisesta. Käytetään sisäisessä tarkastuksessa ja laatuauditointien seurannassa. EPORTFOLIO Osaamisen tallentamisen, kehittämisen ja kuvaamisen väline FAQ Frequently Asked Questions - verkkosivu, jolle on kerätty usein kysyttyjä asioita FM Filosofian maisteri (tai filosofian maisterin tutkinto) HOPS Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HUK Humanististen tieteiden kandidaatti (tai kandidaatin tutkinto) HYVIS Opiskelijoiden hyvinvointineuvoja HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä -kurssi ensimmäisen vuoden opiskelijoille IHME Ihmistieteiden metodikeskus INKA Innovatiiviset kaupungit -ohjelma JAO Jyväskylän ammattiopisto JAMK Jyväskylän ammattikorkeakoulu JUFO Julkaisufoorumi JY Jyväskylän yliopisto KEHRY Kasvatustieteiden tiedekunnan Tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen kehittämisryhmä KITES Suomen kieliklusteri KORPPI Jyväskylän yliopiston opintotietojärjestelmä KTK Kasvatustieteiden tiedekunta KTL Koulutuksen tutkimuslaitos KV-HOPS Aikuisopiskelijan kansainvälisyystaitojen suunnitelmallisen kerryttämisen työkalu LANKA Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt - Jyväskylän yliopiston monitieteinen osaamiskeskittymä OAJ Opettajien Ammattijärjestö OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö OOO Osaamista opintojen ohessa -extracurriculum-ohjelma OPLAA Opetuksen laatuhanke (vv ) OPLAAPRO Opetuksen laatuhankkeen jatkohanke (vv ) OPS Opetussuunnitelma SKIP304 Akateemiset tekstitaidot -opintojakso STAK Suunnittele Toteuta Arvioi Kehitä (Demingin laatuympyrä) TACE Teaching Academic Content through English. Vieraalla kielellä opettamiseen ja opettamisen pedagogiikan kehittämisohjelma henkilöstölle TIP Tutkimus- ja innovaatiopalvelut TTS Toiminta- ja taloussuunnitelma YLL Yliopistojen opetusalan liitto YPE Yliopistopedagogiset opinnot YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YVV Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 4 (65)

5 1 YLIOPISTON LAATUPOLITIIKKA 1.1 LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET Jyväskylän yliopiston laatujärjestelmää kutsutaan laadunhallintajärjestelmäksi. Yliopiston laatutyötä on tehty järjestelmällisesti ja kokonaisvaltaisesti, joten on koettu luonnolliseksi käyttää kokonaisuutta kuvaavaa termiä laadunhallinta, joka sisältää laadun suunnittelun, varmistuksen, ohjauksen ja parantamisen. Laadunhallintajärjestelmän tavoitteet on asetettu yliopiston strategiassa Laatua ja liikettä - Jyväskylän yliopisto 2017 ja laatupolitiikassa. Laatupolitiikassaan yliopisto määrittelee laadun tavoitteiden toteutumiseen tähtääväksi ja vaatimukset täyttäväksi toiminnaksi. Strategian mukaan laadunhallinta on kiinteä osa strategista johtamista ja yliopiston toimintakulttuuria. Laadunhallintajärjestelmä on kuvattu perusaineiston luvussa 3. Yliopistotason tavoitteet asettaa hallitus. Tiedekunnissa dekaani ja erillislaitoksilla sekä laitoksilla johtaja vastaa toiminnan laadusta ja asettaa laadunhallinnan tavoitteet. Yliopiston hallituksen hyväksymään laatupolitiikkaan on kirjattu yliopiston strategian merkittävimmät tavoitteet yliopisto yltää tutkimuksen kärkialoillaan ylimmälle kansainväliselle tasolle ja kuuluu opiskelupaikkana maan tavoitelluimpiin, yliopistossa on ammattimaisesti tutkimusta ja opetusta tukeva johtamis- ja palvelukulttuuri sekä toimintakulttuurin perustana ovat avoimuus, tasa-arvo ja luottamus. Laatupolitiikan mukaan laadunhallinnan keskeinen tavoite on ennakoivaan arviointiin perustuva jatkuva kehittäminen, joka takaa korkean laadun. Tutkimuksen, koulutuksen, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja toimintaedellytysten tavoitteet on kirjattu strategiaan. Tavoitteet ovat laatutavoitteita, joiden edistämiseksi laadunhallintajärjestelmään on kehitetty arviointimenettelyjä ja mittareita. Laadunhallintajärjestelmän tavoitteet ovat sidoksissa toiminnan tavoitteisiin. Laadunhallinnan arviointimenettelyt ovat laajasti käytössä. Useimmissa tapauksissa arvioinnit ovat johtaneet edelleenkehittämiseen ja tarvittaessa tavoitteiden tarkentamiseen. Laatupolitiikassa esitettyä ennakoivaa arviointia ei vielä täysimääräisesti hyödynnetä, vaikka toiminta- ja taloussuunnitelmat ja niiden laadinnan ohjeistukset ennakoivatkin tulevaa toimintaympäristöä. 1.2 LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN VASTUUNJAKO Rehtori vastaa yliopiston laadunhallinnasta, nimeää laadunohjausryhmän ja määrittelee sen tehtävät. Tiedekunta ja laitostasolla sekä yliopistopalveluissa johtaja vastaa johtamansa yksikön laadunhallinnasta ja nimeää oman toimensa ohessa toimivan laatuvastaavan, joka koordinoi yksikön laadunhallintatyötä. Jokainen työntekijä ja opiskelija vastaa oman toimintansa laadusta ja sen kehittämisestä. Laatuauditointien valvonta ja ohjaus ovat Jyväskylän yliopiston tarkastus- ja varmennustoiminnan ohjesäännön mukaan tarkastusvaliokunnan tehtäviä. Tarkastusvaliokunta käyttää löydösten etenemisen seurantaan ns. audit logia, jolloin myös auditoinnin kehittämistoimien jälkiseuranta on varmistettu. Vastuunjako on määritelty, ja rehtori sekä dekaanit ja johtajat tunnistavat tehtävänsä laadunhallintajärjestelmän keskiössä. Kehittävä tarkastus- ja varmennusmenettely, joka auditoin- 5 (65)

6 teihin saadaan tarkastusvaliokunnalta, edelleen varmistaa laatua: Auditointiohjelmasta päättää yliopiston hallitus, ja sille myös raportoidaan auditoinnin tulokset. Menettely on sama kuin sisäisellä tarkastuksella. 1.3 LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN DOKUMENTAATIO JA VIESTIVYYS Laadunhallintajärjestelmä sisältyy johtamisjärjestelmään, ja se myös on johtamisviestinnän piirissä. Laadunhallintajärjestelmän dokumentaatio, jonka pääilmentymä on koko yliopiston yhteinen laadunhallinnan käsikirja, tiivistää johtamisjärjestelmän oleelliset osat helposti hahmotettavaksi ja mahdollistaa yhdenmukaiset tavat raportoida laatuhavainnoista. Käsikirja tarjoaa yliopistoyhteisölle yhden kanavan, josta voi seurata havaintoja sekä niiden pohjalta tehtäviä toimia. (Ks. luku 3.3.1). Yliopiston henkilöstölle viestitään johtamisesta yliopiston viestinnän periaatteiden mukaisesti dialogisesti ja vastavuoroisesti. Päätöksistä viestimiseen kuuluvat päätöksentekoon osallistaminen, kommentointimahdollisuus ja päätösten näkyväksi tekeminen. Yliopiston johto pitää kyselytunteja, sopimusneuvottelujen (sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) että sisäisten) jälkeisiä yleisötilaisuuksia ja tarvittaessa muita yleisiä keskusteluja. Yliopiston hallitus vierailee tiedekunnissa ja erillislaitoksissa. Hallituksen päätöksistä viestitään välittömästi hallituksen kokousten jälkeen verkkosivulla ja sähköpostitse, ja hallituksen päätökset samoin kuin kokousten esityslistat ovat nähtävissä verkkosivulla. Rehtorin päätökset on koottu omalle verkkosivulleen, ja kaikki muut yliopistotasoiset, hyväksytyt asiakirjat on koottu päätöstyypin mukaisille verkkosivustoille. Kerran viikossa julkaistaan Sähköjyvä-niminen tiedote, joka on luettavissa verkkosivulta, mutta myös lähetetään henkilökunnalle sähköpostilla. Viestintää on kehitetty myös siihen suuntaan, että yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet kuten apurahatutkijat saavat oleellisen informaation. Sen kanssa samanaikaisesti jaetaan sähköpostitse henkilöstökoulutuksen ja -liikunnan tapahtumien tiedote. Laadunhallinnasta viestivät yliopiston viestintäpalvelut (johdon katselmus) ja laadunhallinnan verkkosivut, joilla kuvataan laadunhallintajärjestelmä ja tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Sivuilta löytyvät laadunhallinnan käsikirja sekä tietoa arviointiprosesseista ja arviointien tuloksista. Näistä asioista tiedotetaan myös erikseen laatuvastaaville sähköpostilistalla ja kuukauden tai kahden välein verkkosivulla julkaistavassa Laatujyvä-tiedotteessa. Laatuvastaaville ja myös muulle yliopistolle suunnattuja informaatio- ja keskustelutilaisuuksia järjestetään vuodessa muutamia. Hyvien käytäntöjen jakamistilaisuuksia on järjestetty arviointien jälkeen. Suorana palautekanavana on toimimattomien käytänteiden ja kehittämisehdotusten laatulista sekä palautelaatikko. Opiskelijoilla ja yliopiston johdolla on jatkuva keskusteluyhteys ylioppilaskunnan kautta. Rehtori, vararehtorit ja yliopistopalvelujen johtajat tapaavat ylioppilaskunnan edustajat säännöllisesti. Rehtori ja vararehtorit myös pitävät kaikille opiskelijoille avoimia kyselytunteja. Opiskelijoilla on tutkijakoulun johtoryhmää lukuun ottamatta edustus koulutukseen liittyvissä toimikunnissa ja työryhmissä, myös koulutusneuvostossa. Ylioppilaskunta myös arvioi johdon toiminnan johdon katselmukseen. Yliopiston tunnuksilla avautuvat verkkosivut jakautuvat henkilöstön Uno- ja opiskelijoiden Isaportaaliin. Sidosryhmiä palvelevat yliopiston ulkoiset verkkosivut, joilla sijaitsee myös sidosryhmäportaali Wolmar. Sidosryhmien viestimiseksi yliopisto on tunnistanut tärkeimmät sidosryhmänsä globaalilla, valtakunnallisella ja alueellisella (Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu (Sotkamo)) tasolla. Sidosryhmille yliopiston toimintaa ja myös laadunhallintaa viestivä foorumi on yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto, jonka jäsenistä suurin osa on yliopistoyhteisön ulkopuolelta. 6 (65)

7 Yliopisto on kehittänyt verkkosivustoaan eri ryhmiä eri tavoin palveleviksi portaaleiksi. Dokumentaation haasteena on edelleen tietojen organisaatiorakenteita myötäilevä esittäminen ja siten mahdollinen pirstaleinen vaikutelma. Laadunhallintajärjestelmän tuottamaa tietoa on saatavilla esimerkiksi laadunhallinnan verkkosivuilla, tiede-, koulutus- ja YVV-neuvostojen, yliopistopalvelujen vastuualueiden (esim. strategisen kehittämisen) ja tiedekuntien sivuilla. Laadullisen tiedon määrä on lisääntynyt: On luotu koulutuksen laatukriteerit, joissa on määrällisiä mittareita ja joihin kerätään myös laadullista tietoa. Koulutuksen itsearviointeihin laadittiin faktasivut, jotka sisälsivät koulutuksen määrällistä ja laadullista (Aarresaari-aineistot) tietoa. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen barometri sisältää molemmantyyppistä tietoa. Koulutuksen kyselyistä on laadittu koosteita, joista strategiajohtaja ryhmineen on käynyt keskustelemassa tiedekunnissa. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen barometria rakennettaessa YVV-toimijat ja laatupäällikkö vierailivat jokaisella laitoksella keskustelemassa johdon kanssa barometriluonnoksesta ja siihen tarvittavan tiedon käytettävyydestä sekä saatavuudesta. Haastattelukierros antoi hyviä barometrin kehittämisideoita. Aikaisemmasta raskaasta dokumentoinnista on päästy sekä laadunhallinnan käsikirjassa että johdon katselmuksessa tiiviiseen, aikaisempaa paremmin yliopistoyhteisöä palvelevaan tietoon. Laadunhallinnan käsikirjan dokumenttiluettelo kokoaa yhteen kaikki yliopiston toimintaa ohjaavat asiakirjat. Käsikirjan jalkauttamisen jälkeen seuraavana kehittämisasiana on sen toimeenpanon varmistaminen. Laadunhallintajärjestelmän tuottama tieto on keskusteluista saadun käsityksen perusteella aikaisempaa tutumpaa ja käyttökelpoista ja soveltuu kehittämisen välineeksi. Saatua arviointitietoa voidaan käyttää hyväksi seuraavan sopimuskierroksen tavoitteenasettelussa. 1.4 YLIOPISTON LAATUKULTTUURI Jyväskylän yliopiston nykyistä edeltäneessä laatupolitiikassa laatukulttuuri määriteltiin kehittyneeksi ja vakiintuneeksi ajattelutavaksi yhtenäisestä, tavoitteiden mukaisesta ja johdetusta laadunhallinnasta, joka on sisäänrakennettuna yliopiston normaaliin toimintaan, toiminnanohjaukseen ja johtamiseen. Toiminnan kehittämisen ilmapiiri on viime vuosina ollut erityisen vahvaa koulutuksen alueella. Se on näkynyt yliopistotasoisen toiminnan, kuten ohjeistuksen ja järjestelmällisten kehittämistoimien edistymisenä, samoin kuin tiedekunta- ja laitostasoisesti. Laitosten koulutuksen itsearvioinnit sysäsivät laatukulttuuria paitsi toiminnallisesti myös viestivyydeltään eteenpäin. Myös enenevä määrä opiskelijoita on tullut tietoiseksi laadunhallintatyöstä. Tutkimuksen laatukulttuuri on perinteisesti ollut varmaa, ja viime aikoina on täsmennetty tohtorikoulutuksen ohjeistusta. Myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen yliopistotasoisessa kehittämisessä on edistytty. Hallinnon ja johtamisen laatukulttuurin kehittymiselle hyvä kimmoke oli kevään 2014 johtamisjärjestelmän arviointi. 7 (65)

8 1.5 YHTEENVETO Taulukko 1. Yliopiston laatupolitiikan vahvuudet ja kehittämiskohteet Vahvuudet Hallituksen hyväksymä laatupolitiikka on realistinen ja sitouttaa koko yliopistoyhteisön toteuttamaan sitä. Laadunhallintaan on edellisen auditointikerran jälkeen löydetty toimintaan ja johtamiseen integroitu lähestymistapa, joka kuvataan laadunhallinnan käsikirjassa ja jonka avulla laatuongelmia voidaan havaita. Laatupolitiikkaan kirjattu laadunhallinnan vastuunjako on selkeä. Sisäisten auditointien tulokset raportoidaan tarkastusvaliokunnan kautta yliopiston hallitukselle. Auditointien tulosten jälkiseuranta on osana yliopiston varmennustoimintaa. Kehittämiskohteet Perustoimintaan sisältyvää laadunhallintaa ei ole kaikilta osin todennettu. Johdon jatkuvaa perehdytystä laatupolitiikkaan ja laatukulttuurin ylläpitämiseen on kehitettävä ja lisättävä erityisesti johdon vaihtuessa. Positiivisen laatukulttuurin kehittymistä on tuettava. 8 (65)

9 2 STRATEGINEN JOHTAMINEN JA TOIMINNANOHJAUS 2.1 LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN KYTKEYTYMINEN STRATEGISEEN SUUNNITTELUUN JA TOIMINNANOHJAUKSEEN Jyväskylän yliopistolla on vuonna 2010 uusittu kokonaisstrategia Laatua ja liikettä - Jyväskylän yliopisto Strategia korostaa perinteistä akateemista hyvää eurooppalaisen yliopistolaitoksen humanistiseen arvopohjaan perustuvasti. Toisaalta yliopiston toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopiston sopimat tavoitteet, joiden perusteella yliopistolain mukainen valtionrahoitus määräytyy. Strategialle on laadittu toimenpideohjelmat, joista ensimmäinen on toteutunut, ja vuosiksi laadittua ohjelmaa toteutetaan parhaillaan. Itsearviointia kirjoitettaessa strategiaa ollaan uusimassa. Toiminnanohjauksella tarkoitetaan yliopiston omaksumaa tapaa toteuttaa toiminnan ja talouden strateginen suunnittelu- ja arviointiprosessi. Toiminnanohjauksessa strategiset tavoitteet jalkautuvat tiedekunta- ja erillislaitostasolle. Rehtorin ohjeistuksen mukaisesti tiedekunnat ja erillislaitokset laativat sopimuskauden toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksen ja välivuosina sen tarkisteen esityksen, josta rehtori neuvottelee yksikön kanssa. Ohjeistuksessa tyypillisesti esitetään tulosyksiköille strategian toimenpideohjelman mukaisia tavoitteita sekä erityistavoitteita. Tavoitteiden saavuttamiseksi yksiköiden tulee esittää suunnitelma. Osa tavoitteista tulee OKM:ltä, osa yliopiston hallituksen päätösten sekä arviointien perusteella. Nykyisen strategian mukaan kehittämisen painopiste on asetettu määrän sijasta laatuun. Strateginen tavoite on myös, että laadunhallinta on kiinteä osa strategista johtamista ja toimintakulttuuria. Yhtenä toimena tavoitteen saavuttamiseksi strategian mukaan on prosessijohtaminen, joka otetaan vaiheittain käyttöön. Tähän kuitenkaan ei ole siirrytty. Laatukulttuuria on kehitetty myös johtamisessa. Joukko laitosten johtajia ja myös pienempien ryhmien, kuten tiimien vetäjiä on osallistunut johtamiskoulutukseen. Yliopiston johtamisjärjestelmä arvioitiin keväällä Arvioijana toimi yliopiston ulkopuolinen asiantuntija. Strategian voimaantultua aikaisemmat, toiminnan useisiin osa-alueisiin laaditut strategiat lakkautettiin. Strategian toimeenpanon tueksi on laadittu henkilöstö-, tila- sekä tutkimus-, innovaatio- ja infrastruktuuriohjelmat. Tiedekuntatasolla ja joskus myös laitoksilla voi olla koulutuksen tai tutkimuksen strategia tai molemmat. Toiminnan laatua varmistetaan johtosäännön mukaisesti siten, että rehtori raportoi hallitukselle strategian ja tavoitteiden toteutumisesta, dekaani ja hallintojohtaja rehtorille ja laitoksen johtaja dekaanille. Tiedekunnat ja erillislaitokset pitävät johtamisjärjestelmän arvioinnin tulosten mukaan toiminnanohjausprosessia (TTS-prosessia) keskeisenä välineenä strategian toteuttamisessa. Ohjaukseen sisällytetään voimavarojen jako hallituksen hyväksymän strategian suuntaisesti ja myös seuraamuksia, mikäli yksiköt eivät saavuta asetettuja tavoitteita. Rehtori antaa yksiköille neuvotteluissa palautteen tavoitteiden saavuttamisesta. Toisaalta saman arvioinnin tulosten mukaan yliopiston strategiaprosessia on kehitettävä läpinäkyväksi, ja prosessi on kuvattava. Laadunhallintajärjestelmä kytkeytyy strategiseen johtamiseen arviointimenettelyjen kautta. Strategiatavoitteiden yhteydet laadunhallintajärjestelmään ovat pitkään toteutuneet tutkimuksessa, ja nykyisin ne toteutuvat myös koulutuksessa ja yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa. Tiedebarometrin ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen barometrin avulla voidaan seurata tutkimuksen tilaa ja yhteiskuntasuhteiden sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja 9 (65)

10 vaikuttavuuden kehittymistä. Koulutusbarometri on tehty viimeksi vuonna 2011, ja siitä oltaneen luopumassa. Tilalle on kehitetty koulutuksen laatutavoitteiksi nimetyt koulutuksen strategian toteutumisen seurantaindikaattorit. Yliopiston päätehtävien kehittymistä seurataan hallitukselle annettavassa vuosittaisessa johdon katselmuksessa ja osittain tilinpäätösraportoinnin toimintakertomuksessa. Nykyisen yliopistolain myötä toimintakertomusta on yksinkertaistettu ja aiemmasta toimintakertomuksen ja johdon katselmuksen päällekkäisyydestä on kutakuinkin päästy. Tilinpäätösraportointi keskittyy pääosin talouden raportointiin ja johdon katselmus toiminnan raportointiin. Arviointien tuloksista tärkeimmät kehittämiskohteet tulevat seuraavan toiminta- ja taloussuunnittelun tavoitteiksi. Esimerkkinä voi mainita rehtorin toiminta- ja taloussuunnitelman tarkisteohjeista ( ) riskien arviointiin perustuvan, hallituksen päätöksen mukaisen keskeisimpien riskienhallintakohteiden tunnistamisen sekä koulutusneuvoston johdon katselmukseen laatiman koulutuksen tilan arvioinnin perusteella tarvittavan HOPS-ohjauksen toteuttamisen ja opetussuunnitelmien kehittämisen suunnitelman. STAK-kehän AKS-askelten toteutuminen on viime vuosien kehitysaskel. 2.2 LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS YLIOPISTON ERI TASOILLA Laadunhallintajärjestelmä (ks. Perusaineisto, luku 3) on sisäänrakennettuna toimintaan. Keskeinen elementti on arviointi, jonka tulokset menevät kehittämistoimien kautta uuden suunnitteluun esimerkiksi toiminnanohjauksessa. Laatua hallitaan seuraamalla toimintaa erilaisin palauttein ja mittarein. Niin ikään tiedekunta-, erillislaitos- ja laitostasolla seurataan rahoituskriteereiden toteutumista, tutkimuksen Julkaisufoorumi-luokituksen (JUFO-luokitus) vaikutusta julkaisuihin ja koulutuksen laatumittareita (ml. palautteet) sekä henkilöstön työtyytyväisyyttä. Monissa palvelutoiminnoissa seurataan asiakastyytyväisyyttä. Laadunhallinnan käsikirja kuvaa toiminnoittain yliopiston johtamisjärjestelmän ja sen vastuusuhteet, minkä odotetaan parantavan kokonaisuuden hahmottamista läpi yhteisön. Jo kirjoittamisvaiheessa on huomattu, että uuden lähestymistavan kuormittavuus on aiempaa vähäisempi, sillä laadunhallinnan käsikirjassa asiat on kuvattu hierarkkisesti siten, että vain yliopistotasoisesta toiminnasta poikkeava toiminta kirjataan tiedekunta- ja erillislaitostasolle. Vastaavasti yksittäinen tiedekunta kirjaa toiminnan omalle tasolleen vain, mikäli toiminta poikkeaa yliopistotason tai tiedekuntien yhteisesti sopiman tason toiminnasta. Käsikirjan toimivuutta ja vaikuttavuutta on kuitenkin liian aikaista arvioida tässä vaiheessa. Yksiköt ovat kokeneet hyödyllisenä ja tarpeellisena arvioinnit, jotka antavat tietoa strategian ja toiminnanohjauksen toteutumisesta. Haasteeksi on ajoittain osoittautunut tietojärjestelmien yhteentoimimattomuus tai tiedon puuttuminen järjestelmistä ja siitä aiheutuvat keskushallinnon tiedonkeruupyynnöt, joihin yksiköt ovat joutuneet vastaamaan käsityönä kerätyn aineiston raportoinnilla tai analysoinnilla. 10 (65)

11 2.3 YHTEENVETO Taulukko 2. Strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen keskeiset vahvuudet ja kehittämiskohteet Vahvuudet Yliopiston sisäinen rahoitusmalli noudattaa riittävässä määrin valtakunnallista rahoitusmallia, ja siihen rakennetut ansaintaperusteet siirtyvät yliopiston sisäiseen ohjaukseen. Rehtori kohdentaa rahoitusmalliin sisältyvän strategisen rahoituksen yliopiston strategian, toiminnan ja talouden keskeisten tavoitteiden sekä ohjauksen periaatteiden mukaisesti yliopiston strategiseen kehittämiseen. Toiminnanohjausprosessi on vakiintunut ja toimiva. Johtamista ja toiminnanohjausta ohjaa aikaisempaa selkeämpi tavoitteenasettelu. Jyväskylän yliopistolla on johtamiskulttuuri, jonka perusteella yliopisto on strategisesti johdettavissa. Yliopiston johtamisjärjestelmässä johtajilla on selkeä toimivalta. Laadunhallinnan käsikirja mallintaa päätöksenteon ja yhdistää sen laadunhallintajärjestelmään. Kehittämiskohteet Rahoitusmallin periaatteiden noudattamista tiedekuntien sisäisessä ohjauksessa edelleen kehitetään. Toimintaa ohjaavia asiakirjoja kehitetään nykyistä paremmin hahmotettavaksi kokonaisuudeksi, tavoiteasetteluiltaan selkeämmiksi ja keskenään nykyistä yhteensopivammiksi. Laatupuutteiden toteamisen kulttuuria kehitetään edelleen. 11 (65)

12 3 LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 3.1 KEHITTÄMISMENETTELYT Laadunhallintajärjestelmää on kehitetty STAK-kehän pohjalta yliopiston perustehtävissä samoin kuin johtamisessa ja hallinnossa sekä palvelutoiminnoissa. Keskeistä on ollut arviointien kehittäminen, mistä on seurannut edelleen toiminnan kehittäminen. Hallitukselle annettavan, edellisen toimintavuoden toiminnan tuloksia esittelevän johdon katselmuksen päätelmiä voidaan lisätä seuraaviin toimintasuunnitelmiin, tai niistä voi tulla strategisia kysymyksiä, jotka otetaan huomioon seuraavan strategian laadinnassa. Johdon katselmuksessa hallitus myös arvioi laadunhallintajärjestelmän kyvyn tuottaa tietoa johtamisen tueksi. Johdon katselmuksen ja tilinpäätösraportoinnin lisäksi kehittämismekanismeihin kuuluvat sisäiset auditoinnit, itsearvioinnit ja ulkoiset arvioinnit. Sisäiset auditoinnit tulivat vuonna 2010 tarkastusvaliokunnan valvontaan ja ohjaukseen. Tämä on lisännyt auditointien suositusten toimeenpanon seurantaa, ja mahdollisuus auditoinneista seuraavaan kehittymiseen on kasvanut. Auditoinnit ovat vuosittaisia. (Lukuvuoden aikana järjestetyt koulutuksen itsearvioinnit korvasivat sisäiset auditoinnit, joita jatkettiin kahdella auditoinnilla vuonna 2014.) Yliopisto on kehittänyt järjestelmällisyyttä uusimalla johtosäännön, tarkastus- ja varmennustoiminnan ohjesäännön ja laatupolitiikan. Vuonna 2010 hyväksyttyä tutkintosääntöä ollaan uusimassa. Viimeaikaisista arvioinneista voi mainita kaikkien opetusta antavien laitosten koulutuksen itsearvioinnit sekä yliopiston ulkopuolisten asiantuntijoiden toteuttamat kansainvälisten maisteriohjelmien arvioinnin ja johtamisen arvioinnin. Johdon katselmuksessa arvioidaan edellisenä vuonna katselmuksessa kehitettäväksi annettujen asioiden eteneminen. Sisäisten auditointien jälkeen auditoinnin kohde laatii kehittämissuunnitelman, ja sen toteutuminen tarkistetaan seuraavassa auditoinnissa. Lisäksi sisäisen tarkastuksen audit log sisältää auditointien tulosten seurannan. Muista arvioinneista on pidetty seurantaseminaareja tai työpajoja, joissa isossa ryhmässä on keskusteltu kehittämisen edistymisestä ja jaettu ideoita laitosten tai tiedekuntien kesken. Arvioinneista järjestetään tyypillisesti myös yleisötilaisuuksia arviointien tulosten näkyväksi tekemiseksi ja hyvien käytänteiden jakamiseksi. Arviointien tulokset edistävät kehittämistä yleisen toiminnansuunnittelun, opetussuunnittelun tai uuden strategian tai ohjelman kautta. Keskeisenä arviointimenettelynä pidettyä johdon katselmusta voisi parantaa mahdollistamaan nykyistä paremmin STAK-kehän mukainen kehittäminen ja uuden suunnittelu. Katselmuksen laajentaminen yliopistotasolta tiedekuntiin ja erillislaitoksiin vahvistaisi arviointiin perustuvaa kehittämistä. 3.2 LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN KEHITYSVAIHEET Jyväskylän yliopiston tavoitteellisen ja järjestelmällisen laadunhallinnan voi katsoa alkaneen 1990-luvun alussa, jolloin yliopiston toiminta arvioitiin kokonaisuudessaan. Ensimmäiset tutkimuksen huippuyksikköstatukset yliopisto sai 1990-luvun lopulla. Vuonna 2000 aloitettiin opetuksen laatuhanke OPLAA ja sen jatkohanke OPLAAPro Johtamisen paras laatu - hanke alkoi 2002, ja samoihin aikoihin yliopiston hallinto arvioitiin yhdessä Oulun, Tampereen ja Turun yliopiston hallinnon kanssa. 12 (65)

13 Kuvassa 1 ovat nähtävissä 2000-luvun laadunhallinnan pääaskelet, ja 2010-luku on kuvattu kuvassa 2. Kuva 1. Jyväskylän yliopiston laadunhallinta 2000-luvulla JY kv. ranking-listalle Laatupäällikkö, Laatuvastaavien verkosto Sisäiset auditoinnit Ulkoinen aloitetaan auditointi Tiede-, koulutusja yvv-neuvosto johtosääntöön OPLAA, opetuksen laatuhanke OPLAApro, opetuksen laatuprosessi Tutkimuksen kv. kokonaisarviointi Viisi tutkimuksen huippuyksikköä; 2008 kolme lisää MBA-ohjelman 1. jatkorekisteröinti MBA-ohjelman 2. jatkorekisteröinti JOPLAA, Johtamisen paras laatu -hanke; Laatu kirjataan kokonaisstrategiaan JY:n, OY:n, TaY:n ja TY.n hallinnon arviointi kriittiseksi menestystekijäksi Tutkimuksen kv. kokonaisarviointi OECD:n korkeakoulujen aluevaikuttamisen arviointi; JY:n, TaY:n ja OY:n hanke Toiminnanohjauskäytännöt osana laatujärjestelmää Kaksi yliopistokoulutuksen laatuyksikköä; Aikuiskoulutuksen laatuyliopisto, 1. kierros Aikuiskoulutuksen laatuyliopisto, 2. kierros Kuva 2. Jyväskylän yliopiston laadunhallinta 2010-luvulla 2010 Uusi yliopistolaki; "Laatua ja liikettä" -strategia; Uusi johtosääntö; 2010 Laatuauditoinnit sisäisen tarkastuksen toiminta-alueelle Kokonaisarkkitehtuurihanke The Human Resources Strategy for Researchers EU:n komission tutkijoiden rekrytoinnin ja työolojen ohjelma Laadunhallinnan käsikirjan kirjoittamistyö Palvelujen arviointi Kuusi tutkimuksen huippuyksikköä; 2012 neljä lisää KKA:n yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden arviointi Johtamisen Tutkimuksen kv. kokonaisarviointi Aikuiskoulutuksen laatuyliopisto, 2. kierros arviointi Koulutuksen itsearvioinnit 2012 Yliopiston tutkijakoulun perustaminen Green Office -hanke 2014 Opintohallintopalvelujen itsearviointi JY:n kauppakorkeakoulu hyväksyttiin AACSB:n akkreditointiprosessiin 13 (65)

14 Taulukko 3. Laadunhallintajärjestelmän kehittämismenettelyjen vahvuudet ja kehittämiskohteet Vahvuudet Arvioinnit ovat sitouttaneet yliopistoyhteisöä yhteiseen kehittämiseen, ja arviointien avulla on opittu toimintaa kehittäviä menetelmiä. Laadunhallinnan käsikirjaan valittu tutkimukseen perustuva lähestymistapa paljastaa puuttuvat ja dokumentoimattomat laadunhallintamenettelyt. Laadunhallintajärjestelmän kehittämistä ohjaa laadunohjausryhmä. Kehittämiskohteet Koko yliopistoyhteisöä sitoutetaan edelleen ja tarvittaessa osallistetaan laadunhallintajärjestelmän kehittämismenetelmiin. Laadunhallinnan käsikirjan toimivuutta arvioidaan ja kehitetään palautteen avulla. 3.3 EDELLISEN AUDITOINNIN KEHITTÄMISSUOSITUKSET Yliopiston laadunhallintajärjestelmän ulkoisen auditoinnin (v. 2008) jälkeen yliopiston hallitus suunnitteli järjestelmän kehitystoimia työpajatyyppisessä ideointitilaisuudessaan. Yliopistoyhteisön edustajista ja yhdestä ulkopuolisesta jäsenestä koostunut laadunkehittämisryhmä, nykyisin laadunohjausryhmä, on konkretisoinut kehittämisideoita ja esittänyt niitä johdolle. Yliopistolain muutos ja yliopiston johdon vaihtuminen aiheuttivat kehittämistoimiin katkoksen, mutta toiminnan eri osa-alueilla tehtyihin arviointeihin perustuva kehittämistoiminta on jatkunut Laatukäsikirja Laadunhallinnan keskeinen dokumentti on laatukäsikirja. Aikaisemman laatukäsikirjan kuvausten tultua epäajantasaiseksi yliopistolain voimaantullessa ryhdyttiin kirjoittamaan nykyistä käsikirjaa, jota kutsutaan laadunhallinnan käsikirjaksi. Se on syntynyt puolentoista vuoden työn tuloksena. Kirjoittamistyöhön ovat osallistuneet yliopiston kaikki tasot: yliopiston johto, tiedekunnat, erillislaitokset ja laitokset. Edellisen käsikirjan toistoista ja päällekkäisyyksistä on päästy suureksi osaksi eroon. Käsikirjaan on kuvattu yliopiston toiminta professori Jan Dietzin kehittämän, transaktioihin perustuvan organisaatiomallinnuksen pohjalta. Laadunhallinnan käsikirjan kirjoittamisen lähtökohtana ovat olleet vaatimukset, jotka yliopistolle on annettu säädöksissä ja esimerkiksi yliopiston solmimissa sopimuksissa. Toiminnan tavoitteet tulevat suureksi osaksi OKM:n ohjauksesta, sidosryhmiltä ja yliopiston itsensä määritteleminä, kuten hallituksen ja rehtorin päätöksinä. Vaatimuksista on tunnistettu tuotos, joka syntyy kunkin toiminnon loppuunvietynä tuloksena sekä prosessi, jossa se tuotetaan. Jokaiselle toiminnolle on kirjattu vastuutoimija. Lisäksi toimintoon liittyy yleensä muita toimijarooleja. Rooleissa olevien henkilöiden on tunnettava säädökset ja ohjeistukset, joille toiminto perustuu. Näiden lisäksi toimintoon kuuluu joukko sisäisiä tietotarpeita ja usein myös ulkoisia tietotarpeita toiminnon toteuttamiseksi. Osalle toiminnoista on määritelty laatutavoitteet. Laadunhallinnan käsikirja kuvaa tiiviissä muodossa yliopistoyhteisölle yliopiston oleelliset toiminnot ja niihin liittyvät vastuut, jotta yliopistolaiset voivat asemoida toimintansa osaksi kokonaisuutta, 14 (65)

15 tarjoaa eri rooleissa toimiville keskeisten tehtävien, niille asetettujen tavoitteiden ja toimintaa ohjaavien päätösten ajantasaisen yhteenvedon sekä antaa laadunvarmistuksesta vastaaville kootun näkymän varmistettavista asioista. Käsikirjan toimintokokonaisuudet ovat strateginen johtaminen, talousjohtaminen, henkilöstöjohtaminen, koulutus, tutkimus, valtakunnalliset tehtävät ja sisäiset palvelut. Toimintokokonaisuuksilla on vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat käsikirjan ajantasaisuudesta. Laadunhallinnan käsikirjan kirjoittamisprosessissa toiminnasta on pystytty tunnistamaan vastuutoimijuuden epäselvyyttä tai puutetta, laatutavoitteiden ja -indikaattoreiden puutetta sekä prosessien keskinäisiä yhteyksiä ja niiden välillä kulkevien tietojen tarvetta. Käsikirja pysyy kevyesti ylläpidettynä ajantasaisena, ja sen dokumenttiluettelo muodostaa yliopiston toimintaa ohjaavien asiakirjojen kirjaston. Laadunhallinnan käsikirja toimii verkossa. Sen valikoista käsikirjan käyttäjä (työntekijä, opiskelija, laatuvastaava ym.) voi etsiä haluamansa toiminnot ja niistä haluamansa osat, esim. toiminnon kuvauksen, vastuutoimijan ja säädökset tai ohjeet, joille toiminto perustuu. Laadunhallinnan toimijat tulostavat käsikirjasta ajoittain myös tekstiversion. Oleellista on, että käsikirjassa ei enää kuvata asioita moneen kertaan, vaan se kuvaa yliopiston eri tasojen toiminnan hierarkkisena esityksenä. Dokumentaation sivumäärä on vähentynyt edellisestä yliopistotason versiosta kolmanneksella, vaikka mukaan on otettu myös yksikkötason toimijat ja asiakirjat. Ylläpidettävyys on uudella tasolla, kun käsikirjaan on tiivistetty lakien, asetusten ja yliopiston päätösten ydinasiat. Tulevassa tietojärjestelmäkehityksessä yliopisto uskoo käsikirjalla olevan arvoa, kun sen tuotoksena myös käytänteet yhtenäistyvät, mistä jo kirjoitusvaiheessa saatiin näyttöä Päätehtävien laadunhallinta Päätehtävistä erityisesti koulutuksen laadunhallinta on kehittynyt viimeisten vuosien aikana. Tiedonkeruu, seuranta ja analysointi ovat nykyisin keskeisiä laadunhallinnan elementtejä myös koulutuksessa. Koulutuksen tietojärjestelmät ovat kehittyneet, ja yliopiston tietovarastotyö on aloitettu koulutustiedoista. Yliopistotasoisesti selvitetään opiskelijoiden opetus- ja oppimiskokemuksia tutkimuksessa (1., 3. ja 5. vuoden opiskelijoille) ja opettajien omissa palautejärjestelmissä. Useilla laitoksilla kerätään kurssipalautteita sekä laitos- tai oppiainetasoista palautetta. Yliopistotasoisen kurssipalautejärjestelmän tarve on tunnistettu pitkään. Palautejärjestelmää on kehitetty, ja syksyllä 2013 se oli pilotointivaiheessa muutamilla kursseilla. Kokemusten perusteella palautelomaketta on muokattu, ja koulutusneuvosto on päättänyt esittää rehtorille yhtenäisen kurssipalautejärjestelmän käyttöönottoa osana yliopiston laadunhallintajärjestelmää vuoden 2015 alusta alkaen. Yliopisto osallistuu myös moniin ulkopuolisiin palautejärjestelmiin, kuten (pakolliseen) valtakunnalliseen kandipalautteeseen ja Aarresaari-verkoston sijoittumisseurantaan ja uraseurantaan. Myös Tilastokeskuksen sijoittumispalvelua käytetään työllisyyden selvittämiseksi. Koulutuksen kehittämisessä hyödynnetään myös rekisteritietoja. Kaiken kaikkiaan on tunnistettu kymmenen aika ajoin tehtävää eri opiskelijakyselyä ja neljä tutkinnon suorittaneiden kyselyä. Yliopisto on kehittänyt myös opettajakyselyä, jonka tietoja on kerätty ensimmäisen kerran syksyllä Kyselykokonaisuudesta ollaan parhaillaan luomassa vuosikelloa. Kehittämisen perustaksi rytmitetään järkeväksi kokonaisuudeksi tiedon keräämistä, analysointia ja tulosten informointia. Tiedon keräämisen on mahdollistanut muutaman henkilötyövuoden lisäys institutional research -tyyppiseen toimintaan, mutta tiedon hyödyntämiseen on päästy vasta asteittain. 15 (65)

16 Vuonna 2008 aloitettu koulutusbarometri on tehty viimeksi vuonna 2011, ja mikäli sitä päätetään jatkaa, sen kehittäminen on aloitettava. Yliopiston omille strategisille tavoitteille on laadittu mittarit, jotka käsitellään johdon katselmuksessa. Tohtorikoulutuksen laadunhallintaa on kehitetty organisoimalla koulutus yliopistotasoiseen tutkijakouluun ja luomalla sille periaatteet ja sitä ohjaava organisaatio. Tohtorikoulutettaville, ohjaajille ja seurantaryhmille on laadittu kattavaa ohjeistusta ja ohjausasiakirja. Viimeisimpänä on laadittu Väitöskirjavaatimukset Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksen ohjeistusta on kehitetty, ja tiedeneuvosto on tehnyt erilaisia suosituksia ja näin pyrkinyt takaamaan riittävästi tutkimusaikaa opetus- ja tutkimushenkilöstölle. Hanketoiminnalle on laadittu käsikirja laadunvarmistusohjeineen. Yliopisto on mukana tutkijoiden ammatillista osaamista ja tutkijanuran houkuttelevuutta lisäävässä Euroopan komission ohjelmassa HR Excellence in Research. Yliopistossa toimii koulutusneuvosto, tiedeneuvosto ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto, jotka on määritelty johtosäännössä rehtorin tueksi. Neuvostot seuraavat ja valvovat yliopiston strategian toteutumista. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden (YVV) laadunhallinta on kehittynyt YVV-neuvoston toiminnan myötä. Yliopiston strategiassa on määritelty YVV-toiminnan tavoitteet. Tavoitteita on tarkennettu YVV:n toimenpideohjelmassa, ja tiedekunnat ovat esittäneet omat tarkennetut tavoitteensa vuosittaisen YVV-arvioinnin yhteydessä. Laadunvarmistukseksi on kehitetty YVV-barometri, joka on laadittu tähän mennessä neljänä peräkkäisenä vuotena. Päätehtävien arviointi on luvussa Tuki- ja palvelutoiminnot Tuki- ja palvelutoimintoja on organisoitu uudelleen 2010-luvulla. Tiedekunnissa tutkimuksen, koulutuksen, henkilöstö- ja taloushallinnon palvelut on keskitetty palvelukeskuksiin. Yliopistotason yliopistopalvelut-yksikkö on muodostettu aiemmasta hallintokeskuksesta, tietohallintokeskuksesta ja Yliopistopainosta. Laadunarvioinnin menettelyinä on palvelutoiminnoissa käytetty sisäisiä auditointeja ja itsearviointeja. Säännöllistä asiakaspalautetta keräävät kirjasto ja osa yliopistopalvelujen vastuualueista (mm. it-palvelut ja tutkimus- ja innovaatiopalvelut). Palvelukeskusten toimintaa on osittain arvioitu yliopiston yleisissä arvioinneissa, mutta omaa arviointia palvelukeskuksiin ei ole kohdistettu. Yliopistopalvelut on suhteellisen uusi organisaatio (aloittanut ). Johtamisen arvioinnin yhteydessä kyselyyn vastaajia ja haastateltavia pyydettiin arvioimaan yliopistopalvelujen toimintaa johtamisjärjestelmän osana. Yliopistopalvelujen eri vastuualueiden koettiin tarjoavan eritasoista palvelua. Toimintaprosessien kehittäminen on tärkeää, koska palvelujen tulee tukea perustehtäviä. Koko palvelurakennetta arvioiva työ on meneillään tätä arviointia kirjoitettaessa Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Yliopiston strategian ja henkilöstöohjelman sisältämiä henkilöstöpoliittisia linjauksia konkretisoi osaltaan rehtorin päätös henkilöstöasioista, joka sisältää muun muassa henkilöstön valintamenettelyt, neliportaisen tutkijanuramallin portailla etenemisen, sen arviointimenettelyn sekä tiedekuntien ja yksiköiden johtajien toimivaltuudet henkilöstöasioissa. Yliopisto on järjestänyt kaksi eri johtamiskoulutusta, joiden lisäksi laitosjohtajien henkilöstöhallinnollisia valmiuksia syvennetään laitosjohtajatapaamisissa. Pedagoginen koulutus on 16 (65)

17 nykyisin pakollinen uusille, määrätynmittaisessa työsuhteessa työskenteleville opettajille. Kansainvälisen henkilöstön rekrytointia ja kotoutumista tukemaan on luotu yliopistotasoiset yhtenäiset toimintatavat sekä International staff services -verkosto. Ensi vaiheessa on kehitetty kansainvälisen henkilöstön yliopistotasoista perehdyttämistä. Rehtorin päätös henkilöstöasioissa on selkiyttänyt henkilöstöhallinnon menettelyjä. Se on laajasti informoitu ja keskusteltu yliopistossa. Henkilöstön osaamisen kehittämisen prosessi on täsmentynyt, kun kehityskeskusteluissa esiin otetut osaamisen uudistamistarpeet kootaan yliopistotasoiseksi henkilöstön koulutussuunnitelmaksi. Kehityskeskustelut käytiin yliopistonlaajuisesti ensimmäisen kerran keväällä Eri ryhmien osallistuminen laadunhallintaan ja laatukulttuuri Yliopiston kehittyvät laadunhallintamenettelyt, erityisesti arvioinnit, ovat tuoneet aikaisempaa enemmän yliopistoyhteisön jäseniä laadunhallinnan piiriin ja siitä tietoisiksi. Pelkästään lukuvuonna koulutuksen itsearviointeihin osallistui yli 200 henkilöä, jotka eivät aikaisemmin sanottavasti tunteneet laadunhallintatyötä. Myös ulkomaisen henkilöstön ja opiskelijoiden tietoisuuteen laadunhallinta on tullut esimerkiksi kansainvälisten maisteriohjelmien arvioinnin ja HR Excellence in Research -toimintamallin ansiosta. Tohtorikoulutettavat ovat järjestelmällisen kehittämistyön ansiosta osa laadunhallintajärjestelmää, olkoonkin, että he eivät ehkä miellä kehitystä nimenomaan laadunhallinnaksi. Yliopisto on luonut verkkoportaali Wolmarin, josta edelleenkehittämällä saadaan yhden luukun näkymä yliopistosta sidosryhmiin. Vaikka yhä useampi yliopistolainen tuntee laadunhallintatyön ja -järjestelmän, edelleen on niitä, joille asia on uusi. Yksi ryhmä on ulkomaalaiset. Vaikka ulkomaalaisiin opiskelijoihin ja työntekijöihin on kohdistunut arviointeja ja kehittämishankkeita, heidän osallistamistaan ja osallistumistaan on tarpeen edelleen lisätä. Yliopiston tunnistama sidosryhmäjoukko on laaja, mutta vain osa siitä tuntenee laadunhallintajärjestelmämme. Yliopisto korostaa sidosryhmien merkitystä rehtorin johtamassa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvostossa, joka suureksi osaksi koostuu yliopiston ulkopuolisista jäsenistä. Keski-Suomen korkeakoulujen aluestrategiatyön myötä muodostettu korkeakouluyhteistyön johtoryhmä on monin tavoin edistänyt yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun sekä myöhemmin toimintaan mukaan liitetyn koulutuskuntayhtymän oppilaitosten yhteistoimintaa alueella. Myös alueen koulutustoimijoiden ja yritysten yhteinen, vähintään kerran vuodessa kokoontuva korkeakoulufoorumi tuo yliopistoa lähiympäristön tietoisuuteen. Laatukulttuuria edistävä toiminnan kehittämisen ilmapiiri on aikaisempaa yhtenäisempi. Yhä useammin laadunhallinnan näkökulma osataan ottaa mukaan toimintaa kehitettäessä. Se näkyy erityisesti pohdinnoissa toiminnan muutosten vaikuttavuuden arviointimenettelyistä ja siitä, miten uusi toiminta voidaan upottaa olemassa oleviin prosesseihin. Hallinnossa ja johtamisessa laatukulttuuria tulee vielä kehittää. Kuormittavuuden näkökulmasta on tärkeää, että laadunhallinta on kiinteä osa kaikkea toimintaa, eikä se tuota ylimääräistä työtä. Itsearviointien palautteissa on vähäisesti kommentoitu työajan menettämistä ydintehtävästä laadunhallintaan. Ne, jotka ovat kehittämisen keskiössä tai sen rajapinnassa, ovat pitäneet itsearviointeja erinomaisena tapana hahmottaa yksikön toimintaa ja löytää uusia näkökulmia kehittämiseen. Jollain tavoin jo aikaisemmin keskustelussa olleet kehittämistarpeet on saatu arvioinnin yhteydessä analysoiduksi systemaattisesti ja on voitu tarttua oikeisiin asioihin sekä luoda yhteisöllinen, samansuuntainen ymmärrys toiminnasta. 17 (65)

18 4 YLIOPISTON PERUSTEHTÄVIEN LAADUNHALLINTA 4.1 TUTKINTOTAVOITTEINEN KOULUTUS Tavoitteet, niiden asettamismenettelyt ja tavoitteiden saavuttaminen Yliopiston koulutuksen tavoitteet tulevat kolmesta pääasiallisesta lähteestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) yliopiston ja ministeriön välisessä sopimuksessa asettamat tavoitteet ovat rakenteellisen kehittämisen tavoitteita, määrällisiä tutkintotavoitteita, kansainvälisen opiskelijavaihdon tavoitteita sekä opinnoissa etenemisen tavoitteita. Yliopiston omat strategiset tavoitteet tulevat yliopiston strategiasta ja sen toimenpideohjelmasta. Tavoitteet ovat osittain laadullisia, ja ne liittyvät oppimisen edistämiseen ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamiseen, koulutuksen työelämärelevanssiin sekä kansainvälistymiseen. Kolmannessa tavoiteryhmässä yliopisto seuraa opiskelijoiden sitouttamisen onnistumista ensimmäisenä opiskeluvuotena. Strategiset linjaukset suuntaavat opetuksen kehittämistä, opetussuunnitelmatyötä ja koulutuksen yhteiskunnallista tehtävää tulevaisuuden työvoiman kouluttamisessa. Kansainvälistyminen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen karttuminen (sekä muut yleiset taidot) ovat osa tavoiteasettelua Eri toimijoiden osallistuminen koulutuksen laadunhallintaan Jyväskylän yliopiston tutkintosääntö tarkentaa yliopistolain ja muiden säädösten sekä yliopiston johtosäännön määrittämiä koulutus-, opinto- ja tutkintoasioita. Tutkintosääntö määrittelee opiskelijoiden, opettajien ja opetusta järjestävien yksiköiden oikeudet ja velvollisuudet opintojen ohjaus- ja suorittamismenettelyt sekä opintosuoritusten arvostelun oikaisumenettelyt. Tutkintosäännön mukaan opettajan velvollisuus on edistää toiminnallaan opiskelijoiden opintoja ja oppimista. Opettajan tulee kehittää itseään opettajana ja tutkijana. Opettajan tulee antaa opiskelijoille ennalta tieto opintosuorituksen vaatimustasosta, arvioinnin kriteereistä sekä vaihtoehtoisista suoritustavoista. Opettajan velvollisuutena on pitää huolta, että opintosuoritusten arviointi antaa opiskelijalle tietoa oppimisesta ja osaamisen kehittymisestä. Tämä edellyttää, että opiskelija saa suorituksestaan jollakin opintosuoritukseen soveltuvalla tavalla myös muun palautteen kuin arvosanan. Opiskelijoiden tulee antaa palautetta saamastaan opetuksesta. Opiskelija vastaa opinnoistaan ja edistää toiminnallaan omaa ja muiden oppimista. Yliopistopedagogisesta koulutuksesta vastaa kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajia tukevia koulutuksen kehittämishankkeita hallinnoi vararehtori. Yliopisto tukee opetuksen laadun kehittämistä myöntämällä opettajille ja tutkijoille hakuun perustuen noin puolen vuoden mittaisia tutkimuskausia. Myönnettyihin tutkimuskausiin liittyy raportointivelvoite. Opetusta tarjoavat laitokset ja erillislaitokset laativat opetussuunnitelman rehtorin antamien ohjeiden mukaisesti. Tiedekuntaneuvostot ja kielikeskuksen johtokunta päättävät opetussuunnitelmista. Laitoksilla toimii opetuksen kehittämisen tukena opetuksen kehittämisryhmä, joka muiden tehtäviensä lisäksi koordinoi ja arvioi opinto-ohjauksen kokonaissuunnitelmaa. Tohtorikoulutuksessa yliopiston tutkijakoulua johtaa vararehtori, ja tutkijakoululla on johtoryhmä, joka kehittää, ohjaa ja arvioi tohtorikoulutusta sekä raportoi vuosittain rehtorille ja tiedeneuvostolle tohtorikoulutuksen tilasta. Tutkijakoulussa toimii tutkijakoulukoordinaattori. Tutkijakouluun kuuluvat tiedekuntien tohtorikoulut, joita johtaa dekaani tai varadekaani, ja toimintaa ohjaa ja valvoo tiedekuntaneuvosto. Tohtorikoulut vastaavat tutkijakoulun yleisten toimintaperiaatteiden jalkauttamisesta tiedekuntien tohtoriohjelmien toimintaan. Tohtorioh- 18 (65)

19 jelmilla on professoritasoiset johtajat. Tohtoriopiskelijoiden edistymistä seuraa seurantaryhmä. Yksittäisten tutkimusryhmien lisäksi yliopiston tutkimuskeskittymät kuten Suomen Akatemian rahoittamat huippuyksiköt, kiihdytinlaboratorio, nanotiedekeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, perhetutkimuskeskus, gerontologian tutkimuskeskus ja aivotutkimuskeskus tarjoavat hyvän ja monipuolisen ympäristön tohtorikoulutukseen Laadunhallinnan menettelytapojen vaikuttavuus Opettajien osaamisen kehittämiseksi yhteensä lähes 400 opettajaa on suorittanut vähintään 10 opintopisteen kokonaisuuden pedagogisia opintoja, ja heistä suurin osa enemmän kuin vaaditun minimimäärän. Kuitenkaan tilastoa siitä, kuinka monella opetustehtävissä olevalla on pedagoginen koulutus, ei ole saatavilla. Vieraalla kielellä opettamiseen ja opettamisen pedagogiikkaan pureutuvan, yhteensä opintopisteen Teaching Academic Content through English (TACE) -koulutustoiminnan osallistujatavoitetta ei aivan ole saavutettu. Kiinnostus on kuitenkin vakiintuneella tasolla, ja koulutukseen hakeutuu englannin kielellä opettavaa henkilöstöä kaikista tiedekunnista. Pedagogisissa kehittämishankkeissa tehtyjen tutkimusten tulosten mukaan interaktiivisten työtapojen kautta mahdollistetaan yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentaminen, joita moderneissa oppimiskäsityksissä tavoitellaan. Opettajien on todettu tarvitsevan paitsi ryhmätukea ja innostamista, myös johdon tukea kehittämistyöhön. Yliopistossa on erilaisia HOPS-käytäntöjä, jotka johtavat opiskelijoiden erilaiseen kohteluun eri laitoksilla ja tiedekunnissa. Ymmärrys siitä, mitä HOPS-ohjaus tarkoittaa, vaihtelee eri puolilla yliopistoa. HOPS-ohjaajien säännöllinen koulutus on tärkeää, ja HOPS-ohjauksen suhdetta ohjauksen kokonaisjärjestelmään tulee yliopistossa miettiä nykyistä tarkemmin. Kansainvälistymisosion liittäminen HOPSiin ei vielä toteudu täysimääräisesti. Yliopiston ehops-lomakkeen yhteyteen kehitettyä kansainvälistymiskyselyä käytetään epäsystemaattisesti ja vain joillakin laitoksilla tukemaan opiskelijan kansainvälistymisen ohjausta osana HOPSausta. Tosin kansainvälistymiskyselyä ei myöskään ole päivitetty useaan vuoteen. Toisaalta Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa on kehitetty KV-HOPS Adult Student Life -toimintamallin yhteydessä. Opetussuunnitelmatyö on kehittynyt Bologna-prosessin myötä. Osa oppiaineista noudattaa tutkintosäännön vaatimusta, ja osaamistavoitteet määritellään jokaiselle opintojaksolle. Osa tiedekunnista määrittelee osaamistavoitteet ainoastaan tutkinnoille. Koulutuksen itsearvioinneissa on havaittu opetussuunnitelmien kehittämistarvetta. Opetussuunnitelmien tavoitteiden ja opetuskäytänteiden välinen ristiriitaisuus aiheuttaa epätietoisuutta ja laadultaan epätasaista koulutusta. Osa laitoksista on hyödyntänyt aiemmin hankittua osaamista jo pitkään, ja yleensä niillä on vakiintuneita ja järjestelmällisiä AHOT-käytäntöjä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteiden toteutustavat vaihtelevat yksiköittäin, jolloin mahdollisuus epäyhdenvertaiseen kohteluun on olemassa. Toteutuksen toivotaan yhtenäistyvän opetussuunnitelmatyön etenemisen myötä. Opintopalveluiden verkkosivuille aiotaan mahdollisuuksien mukaan koota FAQ-tyyppisesti linjauksia, joista muodostuisi yhteisiä toimintatapoja. Kandidaattikoulutuksen yhtenäistämiseksi laitokset ja tiedekunnat ovat tehneet suhteellisen helposti toteutettavissa olleita toimia. Oikea suunta on useissa paikoissa nähtävissä, mutta eteenpäin pääseminen edellyttää vahvaa pedagogista johtamista. Yhtenäistämisen vaikutusta oppimistuloksiin ei ole vielä mahdollista tarkastella, koska muutamat yhtenäistetyt kandidaattikoulutukset ovat olleet arkipäivää vasta kolmen vuoden ajan. Vaikka arviointitietoa ei 19 (65)

20 ole kerätty, koulutusta yhtenäistäneissä laitoksissa on tuntuma, että sekä opiskelijat että opettajat ovat tyytyväisiä uudistukseen. Vaikuttaa siltä, että pääaineen vaihto on vähentynyt ja opiskelu on sujunut aiempaa paremmin aikataulun mukaisesti. Kansainvälisten maisteriohjelmien arviointiprosessin aikana tiedekunnat ja maisteriohjelmat viestivät, että systemaattinen arviointi auttoi heitä hahmottamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Tuloksista havaittiin, että kieliopintoja ei kaikissa ohjelmissa ole otettu riittävästi huomioon opintosuunnitelmia ja -ohjelmia laadittaessa. Kaikki ohjelmat eivät sisällytä opintoja osaksi tutkintoa, ja opiskelijoiden mahdollisuudet parantaa integroitumistaan kieliopintojen kautta ovat siten epätasa-arvoiset. Ulkomaalaiset opiskelijat, jotka haluavat työllistyä tutkinnon jälkeen Suomessa, tunnistavat suomen kielen oppimisen tarpeen. Tehokas uraohjaus todennäköisimmin parantaisi valmistuneiden työllistymismahdollisuuksia ja tukisi suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista. Opiskelijoiden työelämään siirtymisen tukemisessa on nähtävissä neljä erilaista lähestymistapaa: työelämänäkökulma integroidaan opintoihin, työelämänäkökulmaa katsotaan lähinnä työllistymisen kautta, työelämään orientoitumiseen järjestetään erilaisia kursseja ja työllistymisen tukeminen nähdään lähinnä harjoittelun kautta. Työllistymisen tukemisen tulisi näkyä opetussuunnitelmien osaamistavoitteissa, jolloin tehtäisiin näkyväksi, miten työelämävalmiudet kehittyvät osana substanssiopetusta. Kaiken kaikkiaan opetuksen laatua pidetään nykyisin hyvänä. Opetuksen hyväksi kokevien osuus on lievässä nousussa opiskelijatutkimuksen mukaan. Koulutuksen itsearvioinneissa monet laitokset kuitenkin priorisoivat keskeiseksi parantamisalueeksi opetuksen laadun. Ongelmina nähtiin opetuksen laadun vaihtelevuus opettajittain sekä monesti opetuksen kehittämisen ja suunnittelun puuttuvat prosessikuvaukset sekä siitä seuraava epäselvyys, joka yleensä johtaa opintojaksojen epäyhtenäisyyteen ja irrallisuuteen tai päällekkäisyyksiin. Opetuksen suunnitteluun samoin kuin pedagogiseen kouluttautumiseen ja kehittämiseen työsuunnitelmissa on opettajien kokemuksen mukaan varattu liian vähäinen aika. Kaiken kaikkiaan opetukseen orientoitunut henkilöstö kokee ongelmallisena tutkimuksen arvostamisen ja arvottamisen koulutusta korkeammalle. Myös opiskelijajoukko on heterogeeninen, mistä seuraa opiskelijoiden erilaisia odotuksia ja opetuksellisia haasteita. Yliopistopedagogisen koulutuksen minimivaatimuksena olevat 10 opintopistettä auttavat tunnistamaan ja ymmärtämään oppimisen ilmiötä, mutta jokaiselle opettajalle ne eivät riitä opitun sujuvaan soveltamiseen omassa opetustyössä. Yliopiston tutkimuksen perusteella havaittiin myös, että opetuksen laatu ymmärrettiin monin eri tavoin. Laatukäsityksistä ja käsitteestä opetuksen laatu on aloitettava yliopistonlaajuinen keskustelu Tiedon kattavuus, käytettävyys ja hyödyntäminen Yliopistotasoisesti koulutusta arvioidaan säännöllisesti hallitukselle annettavassa johdon katselmuksessa, johon koulutusneuvosto arvioi koulutuksen tilan. Arvioinnissa koulutusneuvosto käyttää hyväkseen rehtorin päättämien koulutuksen laatukriteerien indikaattoreiden osoittamaa suuntaa. Muita tietoja saadaan käyttöön yksittäisistä arvioinneista, kuten koulutuksen itsearvioinneista (lukuvuonna ), kansainvälisten maisteriohjelmien arvioinnista ( ) tai opintohallintopalvelujen arvioinnista (2014). Yhden tietokokonaisuuden muodostavat palautejärjestelmät. Valtakunnantasoisesti vakiintumassa oleva kandipalaute on Jyväskylän yliopistossa onnistunut siinä mielessä, että yliopiston vastausprosentti on ollut kohtalaisen hyvä, keväällä 2014 hivenen matalampi kuin valtakunnallinen (57,4 vs. 59,4 %). Koulutusbarometrin keskeiseksi osaksi kehitettiin tutkimus, jossa ensimmäisen, kolmannen ja viidennen vuoden opiskelijat arvioivat oppimista, opettamista ja palveluja. 20 (65)

21 Useilla tiedekunnilla, laitoksilla ja opetusta antavilla erillislaitoksilla on omia palautejärjestelmiä. Joillakin laitoksilla on ollut yhtenäinen palautejärjestelmä jo ennen yliopistotasoisen kurssipalautteen kehittämistä. Laitokset ja yksittäiset opettajat käyttävät omia palautejärjestelmiä vaihtelevasti. Palautetta yleensä kerätään - runsaastikin - mutta useimmiten palaute on jäänyt kunkin opettajan omaan tietoon. Näin ollen koulutuksen johtamiseen opetuksen palautetietoa on ollut käytettävissä niukasti, ja sen taso ja laajuus ovat vaihdelleet. Tohtoriopiskelijoiden edistymistä on seurattu etenemiskyselyllä, johon tohtorikoulutettava on vastannut lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä. Yliopiston tutkijakoulun toimintaperiaatteisiin kuuluu, että jokaiselle tohtoriopiskelijalle muodostetaan ohjauksen tukiryhmänä toimiva seurantaryhmä, jonka tehtäviin kuuluvat mm. jatko-opintojen ja väitöstutkimuksen edistymisen tukeminen ja seuranta. Tutkijakoulun johtoryhmä on antanut täsmentäviä ohjeita seurantaryhmän tehtävistä ja kehittää edistymisen seurantaa edelleen. Yliopisto hyödyntää koulutuksen arvioinnissa ja siihen perustuvassa kehittämisessä erilaisia tietolähteitä, joiden kattavuus ja käytettävyys ovat nykyisin suhteellisen hyvät, vaikka eri tietolähteet ovat kehityksen eri vaiheessa. Yliopiston omista tietojärjestelmistä erityisesti koulutuksen tietoja kerätään yhteiseen tietovarastoon, joka on hyödynnettävissä laitostasoisesti. Muun muassa tietovarastotyön yhteydessä on havaittu, että tietojärjestelmien kirjaamissäännöt ja -ohjeet ovat olleet puutteellisia tai niitä ei ole noudatettu, mikä on heikentänyt tiedon laatua ja luotettavuutta. Ongelma on poistumassa muun muassa prosessia parantavien rehtorin päätösten ansiosta. Valtakunnalliset järjestelmät, kuten OKM:n Vipunen ja Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu ovat koko yliopistoyhteisön käytettävissä. Ne ovat helppokäyttöisiä, mutta tietojen ajankohtaisuuteen toivoisi parannusta. Esimerkiksi opiskelijamäärätiedot päivittyvät hitaasti. Aarresaari-verkoston sijoittumis- ja uraseurantoja tekee yliopiston työelämäpalvelut. Aarresaari-kyselyjen tuloksia on esitelty tiedekunnille. Myös tohtorintutkinnon suorittaneiden sijoittumista seurataan Aarresaari-kyselyjen avulla. Tohtorikoulutuksen tilan vuosittaisessa arvioinnissa useamman vuoden viiveellä käytettävissä olevia tuloksia ei ole hyödynnetty. Kyselyiden avulla kerättyä tietoa olisi mahdollista käyttää koulutusneuvoston työskentelyn tukena. Jokaisen kandipalaute-kerran jälkeen yliopistolla on järjestetty tulosten informointi- ja keskustelutilaisuus. Osallistujina ovat olleet muun muassa pedagogiset johtajat ja opintoasiainpäälliköt. Vastaavasti palautteen tuloksia on esitelty tiedekunnille. Opiskelijapalautetiedon hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä vaatii vielä toimintamallien kehittämistä Koulutuksen keskeiset tukipalvelut Kielikeskuksen palvelut Yliopiston kielikeskukselle on annettu johtosäännössä yliopiston kansainvälistymisen sekä kielipolitiikan edistämisen ja tukemisen tehtävä. Kielikeskus kehittää ja tuottaa kieli- ja viestintäopetusta yliopiston perus- ja jatko-opiskelijoille sekä henkilökunnalle opiskelun ja työelämän tarpeisiin. Kielikeskus tarjoaa myös ulkomaalaisten opiskelijoiden integroitumisen tueksi suomen kielen ja kulttuurin kursseja. Kielikeskus on kehittänyt kaikille opiskelijoille kotikansainvälistymisen ja kansainvälistymisosaamisen tueksi Monikielisen kulttuurienvälisen osaamisen opintokokonaisuuden (MoKO). Laitokset ja opetusta tarjoavat erillislaitokset vastaavat opintojen ohjauksesta ja aiemmin suoritettujen opintojen korvaamisesta ja hyväksilukemisesta. Viestintä- ja kieliopintojen vaatimuksista sekä niiden hyväksiluvusta vastaa kielikeskus. Tutkintovaatimukset määritellään yhdessä tiedekuntien kanssa. Hyväksiluvut sekä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ( ahotoinnin ) samoin kuin oikaisuprosessit hoitaa kielikeskus. Kie- 21 (65)

22 likeskus ohjaa opiskelijoita ja HOPS-ohjaajia viestintä- ja kieliopintojen suunnittelussa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja hyväksiluvun mahdollisuuksia opiskelija käsittelee HOPS-ohjaajan kanssa. Kielikeskuksella on vuosittain tiedekuntapalaveri kaikkien tiedekuntien kanssa sekä opintoasianpäälliköiden tapaaminen. Lisääntyvästi opetusta kehitetään laitosten opetuksen kehittämisryhmien kanssa. Kielikeskus kehittää opetustaan jatkuvasti toimintatutkimuksella, johon koko henkilökunta osallistuu. Sen lisäksi kehittämistyötä tehdään erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa sekä kielikeskuksen sisäisissä aineryhmissä. Opiskelijoilta kerätään palautetta systemaattisesti ja samanmuotoisena kaikilta kursseilta. Kurssipalaute käsitellään yhdessä ja palautteen perusteella toimintaa muutetaan tarvittaessa. Kurssipalautteen lisäksi kielikeskus kerää tietoa perustutkinto-opiskelijoilta Know your students -kyselyllä joka toinen vuosi. Sekä palautteesta että kyselystä saadun tiedon pohjalta kielikeskus käy läpi koko opetustarjontansa vuoden 2014 aikana ja tarkentaa osaamistavoitteet, sisällöt ja arviointikäytänteet kaikilla noin 500 kurssilla. Opetussuunnitelman hyväksyy johtokunta. Palautteessa on noussut toistuvina teemoina mm. kurssitiedotukseen ja kursseista tiedon löytymiseen liittyviä ideoita, joiden perusteella toimintaa on kehitetty. Opetuksen kehittämiseen palaute ei ole vastausten hajanaisuuden ja alhaisen vastausprosentin vuoksi juuri antanut eväitä, joten vastedes nykyisessä muodossa palautetta ei enää kerätä. Järjestelmän tilalle kehitetään nykyistä dynaamisempi ja tilanteen mukaan kohdennettavissa oleva palautejärjestelmä. Myös yliopistotason palautteesta toivotaan tukea kielikeskuksen opetuksen kehittämistyöhön. Laadunhallintaa on myös opettajien osaamisen varmistaminen, kehittäminen ja ylläpitäminen. Kielikeskuksen kaikilla opettajilla on pedagoginen pätevyys, ja opetuksen kehittäminen on kaikkien opettajien oikeus ja velvollisuus. Kielikeskus on itsearvioinut koko toimintansa 2011 ja koulutuksensa Kirjaston palvelut Kirjasto on monipuolinen oppimis- ja palveluympäristö, joka integroi perinteiset ja elektroniset tiedonlähteet. Kirjasto on tiedekuntien ja laitosten mukana toteuttamassa tiedonhankinnan ja -hallinnan koulutusta. Kirjaston ydintehtäviksi on määritelty johtosäännössä yliopiston opetus- ja tutkimusalojen tieteellisen tiedon löytyvyyden ja saatavuuden varmistaminen, avoimena tieteellisenä kirjastona toimiminen, edellytysten luominen ja opastaminen kirjasto- ja tietopalvelujen käyttöön, kulttuuriaineistojen tallettamisen ja säilyttämisen lainsäädännössä säädettyjen tehtävien hoitaminen, yliopiston julkaisutoiminnan edistäminen (mm. JYXjulkaisuarkisto ja Open Access -toiminta) sekä alan kehityksen seuraaminen ja osallistuminen siihen. Julkaisutietojen kirjaamisen siirtyminen keskitetysti kirjaston vastuulle varmistaa tietojen oikeellisuuden yliopiston tuloksellisuuden mittaamisessa ja on jo lisännyt toivotusti rinnakkaisjulkaisemista JYX:issä. Lisäksi kirjaston konsultointityö tukee yliopiston tutkimustoiminnan suunnittelua ja arviointia. Kirjasto on arvioinut toimintaansa itsearvioinnein (vuosina 2010 ja 2013), yliopiston opiskelijoiden tulosten, kirjastojen oman ja myös kansallisen asiakaskyselyn sekä erillisten kyselyjen kautta. Muun muassa vuoden 2013 helmikuussa kirjasto teki kyselyn 3. vuoden opiskelijoille opiskelijoiden tiedonhankintataidoista sekä heidän saamastaan tiedonhankinnan opetuksesta. Arviointien pohjalta kirjasto kehittää toimintaansa suunnitelmallisesti. Student Life Toimintamalli kuvataan valinnaisen auditointikohteen arvioinnin osuudessa luvussa (65)

23 Opintohallintopalvelut Opiskelijoiden yliopistotasoista palveluista iso osa keskittyy yliopistopalvelujen opintopalveluihin. Hakijapalvelut hoitaa opiskelijahaun tukitehtäviä, opiskelijapalvelut mm. opiskelijoiden ilmoittautumiset, yleistiedotuksen ja -neuvonnan sekä opiskelijamaksut. Ulkomaalaisten opiskelijoiden integroimisen tueksi hakijapalveluihin on keskitetty (sekä kotimaisten että) kansainvälisten hakujen opiskelijarekrytoinnin ja -markkinoinnin koordinaatiovastuu. Kansainväliset palvelut koordinoi ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattuja palveluja. Hakija- ja opiskelijapalvelut vastaavat myös opintohallinnon tietojärjestelmistä sekä opiskelija- ja tutkintorekisterin ylläpidosta. Opintopalveluille kuuluvat lisäksi yliopiston johtoa palvelevat valmisteluvastuut, opintotietojärjestelmät ja koulutuksen arvioinnin kehittäminen (kandipalaute) yhdessä yliopistopalvelujen strategisen kehittämisen vastuualueen kanssa. Yliopistopalveluiden opintopalvelut pyrkii palvelemaan kaikkia tiedekuntia ja niiden opiskelijoita samalla tavoin. Koska sekä opintopalvelut että tiedekuntien palvelukeskukset tuottavat opintojen ja opetuksen palveluita ja tiedekuntien koulutustoiminnassa ja siten myös palvelukeskuksissa on osin erilaiset rakenteet ja työnjaot, tiedekunta- ja laitostasoisissa prosesseissa on jonkin verran eroja. Kun yksiköissä samoja asioita hoidetaan keskenään eri tavoin, eri yksiköissä opiskelevat opiskelijat voivat joutua eriarvoiseen asemaan. Myöskään yksiköiden rajat ylittävän varahenkilöjärjestelmän luominen ei ole mahdollista, mikäli käytännöt ovat kovin erilaisia. Prosessien erot on tunnistettu ja niihin on tartuttu mm. laatukäsikirjatyön ja opintohallintopalveluiden itsearvioinnin tulosten perusteella. Myös opintopalveluiden ja tiedekuntien opintoasiainpäälliköiden yhteistyö ja tiedonvaihto on tiivistä, mikä auttaa laadunhallinnan ja yhteisten käytäntöjen kehittämistä. Hakijapalvelut tukee osaltaan opiskelijaksi hakemisen ja opiskelijarekrytoinnin palvelujen yhtenäistämistä. Yhtenäistämiseen on tähdätty myös monin rehtorin päätöksin. Esimerkkinä voidaan mainita tutkintotodistusten yhteinen ohjeistus ja kaikille tiedekunnille yhteiset todistuspohjat. Ulkomaalaisten opiskelijoiden integroimisen tueksi hakijapalveluihin on keskitetty (sekä kotimaisten että) kansainvälisten hakujen opiskelijarekrytoinnin ja -markkinoinnin koordinaatiovastuu. Kansainväliset palvelut koordinoi ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattuja palveluja. Laitokset vastaavat opiskelijoiden työelämäneuvonnasta ja uraohjauksesta. Yliopistopalvelut edesauttaa yliopiston ja elinkeinoelämän vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä tarjoaa palveluja, jotka tukevat työharjoittelua, työmarkkinoille siirtymistä ja tarkoituksenmukaista työllistymistä sekä työnantajien yhteyttä yliopiston opiskelijoihin ja vastavalmistuneisiin. Työelämäpalvelut hoitaa myös tutkinnon suorittaneiden ura- ja sijoittumisseurannat, työelämävalmiuksia tukevat koulutustapahtumat ja tilaisuudet sekä edesauttaa opiskelijoiden yrittäjyysmyönteisyyttä. Yliopistopalvelut huolehtii myös keskitettyjen kansainvälisten työelämäpalvelujen tarjoamisesta opiskelijoille ja laitoksille. It-palvelut Yliopistopalvelujen osana toimiva it-palvelut kehittää ja ylläpitää pääosan koulutuksen tietojärjestelmistä: opintohallinnon palvelut, opintotietojärjestelmät ja oppimisympäristöt. Itpalvelut huolehtii yliopiston tietoinfrastruktuurista, kouluttaa järjestelmien käyttöä ja tukee verkko-opetusta sekä osallistuu valtakunnallisiin it-hankkeisiin. Koulutuksen tietojärjestelmistä merkittävä osa on oman pitkäaikaisen kehittämistyön tulosta. Opintotietojärjestelmä Korppia käyttää koko yliopistoyhteisö. Se sisältää kurssien hallinnan, opintojen suunnittelun, tilavarausten ja viestinnän monipuoliset toiminnot. Uusi opintorekisteri ROTI otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. It-palveluilla on keskitetyn tuen palvelupiste ja helpdesk-järjestelmä sekä eri kampuksilla sijaitsevat lähitukipisteet. 23 (65)

24 It-palvelut on itsearvioinut toimintansa vuonna Talvella 2014 itsearvioitiin koulutuksen tietojärjestelmät ja rekisterit osana opintohallintopalvelujen itsearviointia. Sisäinen tarkastus on kohdistunut aika ajoin myös it-palveluihin. It-palvelut tekee säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyn. Palvelutoimintaa koordinoi itpalveluiden yhteistyöryhmä, ja koulutuksen tietojärjestelmien kehittämistä ohjaa rehtorin asettama opintotietojärjestelmien ohjausryhmä. It-palvelut on voinut asiakaspalautteensa ansiosta kehittää toimintaansa asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kehitettävää on edelleen palautteen säännönmukaisessa hyödyntämisessä. It-palveluilla on opiskelijoiden kanssa jatkuva vuoropuhelu, ja opintoihin on kehitetty joustavia opiskelumahdollisuuksia, kuten oppimisalustoja, videopalveluja ja etentti-järjestelmä. Peruspalveluiden asiakasprosessit ovat periaatteellisella tasolla kunnossa. Ne ovat toimintavarmoja ja tuovat lisäarvoa asiakkaille. Muita kuin pääprosesseja on kuvattu niukemmin, eikä prosessille tai kehitysprojektille löydy aina omistajaa. Palvelukuvaus ja -lupaus sekä niiden seuranta ovat olemassa. Oma tietojärjestelmätuotanto on osin ongelmallista henkilöresurssien ja rahoituksen niukkuuden sekä henkilöstön vaihtuvuuden vuoksi. Etuna on, että itpalvelut tuntee asiakkaansa ja yliopiston toiminnan hyvin. Uudistuksia toteutetaan palvelulähtöisesti ja asiakkaiden hankkeita ohjaava rooli on osa kehittämismallia. Avoimen yliopiston palvelut Avoimen yliopiston opetus sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa että Jyväskylän kampuksella tukee varsinaisen aikuiskoulutustehtävänsä ohella tutkintokoulutusta tarjoamalla sivuaineopintoja tutkinto-opiskelijoille rehtorin erillisrahoituksella. Verkkopedagogiikkaa soveltava avoimen yliopiston opetus mahdollistaa aikaan ja paikkaan sitomattoman opiskelun tutkinto-opiskelijoille ja jouduttaa siten mm. eri paikkakunnalla työssä olevien opiskelijoiden tutkintojen valmistumista. Avointa yliopisto-opetustarjontaa voi hyödyntää myös kesäopinnoissa. Tiedekunnat valvovat avointa yliopisto-opetusta päättämällä opetuksesta, opettajista ja ottamalla kantaa opetusmuotoihin sekä seuraamalla toteumaa. Sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa että avoimen yliopistossa on oma laadunhallinta, johon kuuluu säännöllinen palautetiedon kerääminen ja käsittely, toimintaprosessien tarkoituksenmukaisuuden ja sujuvuuden jatkuva seuranta sekä itsearviointia. Taulukko 4. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinnan vahvuudet ja kehittämiskohteet Vahvuudet Laadunhallinnassa otetaan huomioon laadukkaiden tulosten saamisen edellytystekijät, kuten pedagoginen osaaminen ja opiskelijoiden hyvinvointi. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevilla opettajilla yliopistopedagogiset opinnot ovat pakollisia. Koulutukselle on kehitetty laatukriteerit, niiden indikaattorit ja arviointimenettelyt. Tutkintosääntö ohjaa koulutusta tasalaatuiseksi. Koulutusneuvosto edistää tiedekuntien ja laitosten tukena koulutuksen laatua. Kehittämiskohteet Tiettyjen strategisten tavoitteiden toteutumismahdollisuuksia (kv. harjoittelu sekä viestintä- ja kieliosaamisen kehittäminen, työelämävalmiudet, sivuaineopiskelumahdollisuudet) eri oppiaineiden opiskelijoille kehitetään. Kansainvälistymisen tavoitteiden saavuttamiseksi varsinkin ohjausta kehitetään edelleen. Opetuksen laadun käsitteestä ja käsityksestä jatketaan keskustelua. 24 (65)

25 Vahvuudet Pedagogisissa kehittämishankkeissa rakennetaan tutkimukseen ja nykyaikaisiin oppimiskäsityksiin pohjautuvaa tietoperustaa. Opiskelijoiden kansainvälistymistä edistetään sekä pedagogisin että ohjauksellisin keinoin. Kehittämiskohteet Tukipalveluissa Tukipalveluissa Järjestelmäkehitys on asiakaslähtöinen ja resursoitua, mistä on seurannut hyviä tuloksia. Koulutuksen tietojärjestelmien strategista johtamista (päätöksien vaikutukset tietojärjestelmiin ja niiden hyödyntämismahdollisuuksiin) kehitetään. Kokonaisarkkitehtuuria (koulutuksen tietojärjestelmien kehitys osana koko tietojärjestelmäarkkitehtuuria) kehitetään. Työnjakoa ja vastuita täsmennetään (kuka omistaa palvelun). Henkilöstöresursseista huolehditaan ja niitä hyödynnetään tarkoituksenmukaisella tavalla (pitkäjänteisen kehitystyön resursoinnin keinot). 4.2 TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINTA Tavoitteet ja niiden asettamismenettelyt Tutkimustoimintaa ohjaavat yliopiston strategia, tiedekuntien, laitosten ja yksiköiden omat strategiat, tutkimus-, innovaatio- ja infrastruktuuriohjelma (TIIO) ja yliopiston sisäiset periaatteet ja ohjeistukset. Tiedekuntien ja yksiköiden strategioissa heijastuvat yliopiston kokonaisstrategiassa tunnistetut lähtökohdat ja periaatteet. Ne ovat kuitenkin itsenäisesti tuotettuja ja omaleimaisia. Tavoitteiden saavuttamista seurataan joko tieteenala- tai yksikkötasolla ja useimmiten numeerisesti. Vaikka mittareita on kehitetty esimerkiksi tieteellisen vaikuttavuuden seurantaan, edelleenkin haasteellista on seurata kärkialoiksi tunnistettujen ja monitieteisten ryhmien laadukkuutta ja laadun kehittymistä. Yliopiston tutkimuksen tavoitteet on määritelty opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopiston välisessä sopimuksessa sekä yliopiston omassa strategiassa ja sen toimenpideohjelmassa. Strategiassa olevat tutkimuksen tavoitteet pohjautuvat vuosia ja koskeviin tutkimuksen kansainvälisiin arviointeihin. Tuleva arviointi koskee vuosien tutkimusta. Tutkimuksen laadunhallinnan yleisiä tavoitteita ovat seuraavat: Tutkimus on korkeatasoista ja tuottaa uutta tietoa. Tutkimus tähtää korkeatasoiseen tieteelliseen ja myös yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Tulokset ovat virheettömiä, ja toiminta noudattaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita. Täydentävän rahoituksen hankkeet hoidetaan riskittömästi ja laadukkaasti. Tutkijoiden ja tutkimusryhmien työskentelyedellytykset ovat tarpeenmukaisia, riittäviä ja laadukkaita. Tutkimusaineistot ovat hallittuja ja edistävät aineistojen avointa käyttöä. Tutkimuksen tietojärjestelmät tuottavat tuloksellisuuden ja laadun arvioinnissa tarvittavaa luotettavaa tietoa. 25 (65)

26 Innovaatiotoiminnan tavoite on tutkimustulosten aktiivinen saattaminen hyödynnettäviksi Menettelytavat tavoitteiden saavuttamiseksi Yliopisto tukee tutkimuksen laadukkuutta professoreiden sekä yliopistotutkijoiden ja yliopistonlehtoreiden tutkimuskausijärjestelmällä, uusien professorien starttirahoituksella, kehittämällä järjestelmällisesti tutkimusinfrastruktuuria sekä tukemalla kansainvälisen tutkimusrahoituksen hakemista. Kansainvälistymistä edistävistä toimista tärkein on ulkomaille tehtävien tutkimusvierailujen liikkuvuusrahoitus. Yksiköille tai yksittäisille tutkijoille kohdennettuun rahoitukseen liittyy aina raportointivelvoite. Suositusten käyttöönottoa seurataan palautekyselyillä. Jyväskylän yliopisto on sitoutunut noudattamaan tutkimustoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Ohjetta täydentävät Jyväskylän yliopiston eettiset periaatteet, Jyväskylän yliopiston julkaisueettiset periaatteet ja Tutkimuksen tietoaineistojen hallinnan periaatteet Jyväskylän yliopistossa. Lisäksi laadunhallintaa ohjaa sitoutuminen Tutkijoiden eurooppalaiseen peruskirjaan ja Säännöstöön tutkijoiden työhönotosta. Täydentävän rahoituksen hankkeissa noudatetaan Hanketoiminnan käsikirjaa, joka toimii hanketoiminnan laadunvarmistusohjeena. Tutkimuksen laadunhallinta on yksi osa vuosittaista toiminta- ja taloussuunnitteluprosessia. Tiedeneuvosto arvioi johdon katselmukseen tutkimuksen tilan. Vuosittain laadittavan tiedebarometrin avulla seurataan tutkimuksen kehittymistä strategian tavoitteiden mukaisesti. Sisäinen tarkastus arvioi hankehallinnon prosesseja tietyin väliajoin, ja sen suositusten toimeenpanoa on seurattu vuosittain Eri toimijoiden osallistuminen tutkimuksen laadunhallintaan Yliopiston hallitus asettaa tutkimuksen tavoitteet ja priorisoi kehittämistoimet. Rehtori käynnistää strategiatyön ja toimenpideohjelmien laatimisen sekä johtaa TTS-prosessia. Vararehtori ja tiedeneuvosto käynnistävät tutkimuksen laatua edistäviä toimia, tiedeneuvosto toteuttaa rehtorin sille osoittamia toimeksiantoja, arvioi vuosittain yliopiston tieteen tilan ja organisoi tutkimuksen kansainväliset arvioinnit sekä esittää rehtorille kehittämistoimia. Yliopistopalvelujen strategisen kehittämisen vastuualue valmistelee ja hoitaa tutkimuksen osuuden TTS-prosessissa ja valmistelee myös muut tutkimuksen laatua edistävät toimet sekä tavoitteiden toteutumisen seurannan tiedebarometrin avulla. Sitoutumista tutkimuksen määrä- ja laatukriteerien seuraamiseen lisää OKM:n rahoitusmalli, jossa tutkimuksen rahoituskriteerit ovat tieteellisten julkaisujen laatu, kansainvälinen tutkimusrahoitus ja kansainvälinen liikkuvuus. Tiedeyhteisö toimii omien tutkimusintressiensä, strategian ja rahoitusmallin sekä saatavilla olevan rahoituksen ohjaamana. Tutkimus- ja julkaisueettisissä asioissa tiedeyhteisö on itseään säätelevä ja itseohjautuva. Yliopisto tukee tutkijoita tarjoamalla koulutusta sekä antamalla suosituksia, toimintamalleja ja palautetta. Tutkimuksen tuloksellisuuden mittareina käytettyjen tietojen tuottamista sekä hanketoimintaa säädellään ja ohjataan laitostasolle saakka. Tiedekuntien ja laitosten johdon sitoutumista yliopistotason hanketoiminnan laadunhallinnan kehittämishaasteisiin ja -päätöksiin vahvistaa hanketoiminnan kehittämisryhmä, jonka tehtävänä on tukea yliopiston hanketoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Hankepäällikkö edistää hanketoiminnan kehittämistä. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut (TIP) kouluttaa tutkijoita ja palvelukeskusten henkilöstöä hankeosaamisen eri teemoissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa TIP on toteuttanut laajan hankeosaajan koulutusohjelman henkilökunnalle. TIP organisoi myös säännöllisiä tapaamisia palvelukeskusten hanketyötä tekevien kanssa 26 (65)

27 samoin kuin yliopistopalvelujen eri vastuualueilla toimivien hankeosaajien kanssa. TIP tuottaa sähköistä uutiskirjettä Hanke- ja innovaatiouutiset sekä tutkimusrahoitustiedottajien työn tueksi tutkimusrahoitustiedotteita Laadunhallinnan menettelytapojen vaikuttavuus Tutkimustoiminnan laadunhallinta nojautuu vahvasti vuosittaiseen TTS-prosessiin ja tiedeneuvoston hallitukselle johdon katselmuksen yhteydessä laatimaan arvioon tutkimuksen tilasta sekä neuvoston esittämiin toimiin tutkimuksen edelleenkehittämiseksi. Tiedeneuvoston suositukset kohdistuvat erityisesti tutkimusedellytysten parantamiseen ja kansainvälistymiseen sekä tutkimus- ja opetushenkilöstön tutkimusajan kirjaamiseen työsuunnitelmiin. Tutkimuksen laadunhallinnan menettelytavat ovat edistäneet yliopistotason tavoitteiden saavuttamista. Palautteiden ja raporttien pohjalta tutkimuksen laadunhallinnan menettelytapoja on kehitetty ja edelleen kehitetään. Tutkimuksen tavoitteiden saavuttamista seurataan joko tieteenala- tai yksikkötasoisesti ja useimmiten määrällisesti. Vaikka mittareita on kehitetty esimerkiksi tieteellisen vaikuttavuuden seurantaan, edelleenkin haasteellista on seurata kärkialoiksi tunnistettujen ja monitieteisten ryhmien laadukkuutta ja laadun kehittymistä. Tutkimusaineistojen hallinnan menettelytavat ja niiden ohjeistukset ovat toistaiseksi osittain tieteenala-, laitos-, tutkimusryhmä- tai jopa tutkijakohtaisia, sillä osa yliopistotason ohjeistuksesta on uutta tai vasta valmisteilla Tiedon kattavuus, käytettävyys ja hyödyntäminen Yliopiston omien tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten on määritelty avainindikaattorit, ja ne toimivat mittareina yliopiston tiedebarometrissä. Tiedebarometria varten tarvittavaa tietoa saadaan yliopiston tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmä TUTKAsta, kansainvälisistä julkaisutietokannoista (Web of Science ja Scopus) sekä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmistä. Omista järjestelmistä saatu tieto on kattavaa, helposti käytettävissä ja hyödynnettävissä. Jos on kyseessä vertaileva tieto muihin saman tieteenalan kansainvälisiin toimijoihin, tietojen kattavuus kaikilla tieteenaloilla ei ole riittävä. Kansainväliset julkaisutietokannat kattavat Jyväskylän yliopistossa edustetuista tieteenaloista parhaiten luonnontieteet, psykologian sekä liikuntabiologian ja terveystieteet, mutta vain pieneltä osin humanistiset tieteet, kasvatus-, talous- ja yhteiskuntatieteet. TUTKA-järjestelmästä saadaan myös OKM:n tuloskriteerien tarvitsema tieto. Kun hanketieto ja hankkeiden dokumentit talletetaan Dynasty-asianhallintajärjestelmään, teknisesti haastavaa on ollut Dynastyyn kirjatun tiedon integrointi TUTKAan. Tutka-Dynasty-siirron ongelmat ovat kuormittaneet palvelukeskusten henkilöstöä. Kirjaston ylläpitämä JYX-julkaisuarkisto sisältää Jyväskylän yliopistossa tuotettuja tai sen kokoelmista digitoituun muotoon muutettuja aineistoja. Pääosa kokoelmasta toimii Open Access -periaatteella, eli aineisto on avoimesti kaikkien saatavilla. Yliopisto edellyttää rinnakkaista, avointa julkaisemista aina, kun siihen on mahdollisuus. Äskettäin on otettu käyttöön myös tutkimusaineistojen julkaisuarkisto Dataverse Tutkimuksen keskeiset tukipalvelut Tutkimuksen tukipalvelut kohdistuvat tutkimushankeprosessiin, tutkimuksesta syntyneiden tulosten hyödyntämiseen ja raportointiin tietokantoihin ja niiden edelleenraportointiin ohjeistuksen mukaisesti OKM:lle, tutkimusaineistojen hallintatoimiin sekä TTS-prosessin valmisteluun, toimenpideohjelmien käynnistämiseen ja tavoitteiden toteutumisen seurantaan. 27 (65)

28 Yksi tutkimuksen tukipalvelukokonaisuuksista on hankepalvelut, jonka rinnalla toimivat lakipalvelut ja innovaatiopalvelut. Hankepalvelut auttaa tutkimusrahoituksen hakemisessa ja tarjoaa hanketoimintaan asiantuntijapalvelua sekä tukee hankeprosessin pitkäjänteistä kehittämistä, ja lisäksi tiedeneuvosto tukee rahallisesti ja kehittää erityisesti EU-hakemusten laadun parantamisen toimia ja on esittänyt kannustimia hankerahoituksen hakemisen aktivointiin. Lakipalvelut avustaa tutkimussopimuksissa ja neuvoo hankinnoissa, immateriaalioikeusasioissa ja tutkimuseettisissä asioissa sekä varmistaa osaltaan, että yliopiston sopimuspolitiikkaa ja rehtorin delegointipäätöstä sopimusasioissa noudatetaan. Innovaatiopalvelut edistää tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä ja valmistelee kaupallistamissopimukset rehtorin päätettäväksi sekä neuvoo teollisoikeudellisissa asioissa. It-palvelut yhdessä strategisen kehittämisen vastuualueen kanssa ylläpitää ja kehittää tutkimuksen tietojärjestelmiä sekä hoitaa ja koordinoi yliopiston sisäisen ja OKM:n tarvitseman vuosittaisen seurantaraportoinnin. Työtä ohjaa rehtorin asettama tutkimuksen tietojärjestelmien ohjausryhmä. Hanketoiminnan käsikirja, laitoskohtaisten tutkimusrahoittajatiedottajien verkoston luominen ja uudenlaiset viestintäkäytännöt ennakoivuudessaan ovat oleellisesti kehittäneet hanketoimintaa. Tiedeneuvosto on laatinut missionsa ja esittänyt, että tutkijoiden kuormittamista hallinnollisilla tehtävillä tulee keventää organisoimalla paremmin tai uudelleen olemassa olevat hallinnolliset palvelut ja kohdistamalla ne palvelemaan nykyistä paremmin tutkimusta. Nykyisin kirjasto kirjaa julkaisutiedot TUTKAan, ja näin on saatu julkaisutiedot järjestelmään sekä entistä kattavammin että oikeellisemmin. Kuitenkin tutkija vastaa siitä, että kaikki hänen Jyväskylän yliopistossa tehdyt julkaisunsa löytyvät järjestelmästä. TTS-prosessin valmistelua, toimenpideohjelmien käynnistämistä ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa on vuosien varrella hiottu niin, ettei se liiaksi kuormita tiedon tuottajia (yksiköiden valmistelijat) eikä yliopistotason valmistelijoita. Taulukko 5. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan laadunhallinnan vahvuudet ja kehittämiskohteet Vahvuudet Yliopistossa on vahva, vakiintunut kulttuuri tunnistaa ja tukea tutkimuksen huippuja. Rehtori ohjaa strategista rahoitusta tutkimuksen paino- ja kärkialoille. Tutkimuksen tavoiteasettelu ja arviointimenettely ovat järjestelmällisiä. Tiedeneuvosto tukee tutkimusedellytysten ja tutkimuksen sekä tutkimusrahoitushakemusten laadun kehittämistä. Tutkimustietokanta TUTKA palvelee tutkimuksen laadunhallintaa hyvin. Kehittämiskohteet Tutkimuspääoman (ml. tutkimusaineistot) hallinnan kehittäminen on vasta alkanut. Tutkimuksen vaikuttavuuden ja laadun mittaamista kehitetään edelleen. 4.3 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA ALUEKEHITYSTYÖ Tavoitteet ja niiden asettamismenettelyt Yliopiston strategia linjaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden (tästä eteenpäin YVV) tavoitteet. YVV perustuu siihen, että kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimus ja koulutus ovat menestyksellisen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden edellytys. Kansainvälinen huippuosaaminen mahdollistaa kansallisen kilpailukyvyn kannalta merkittävi- 28 (65)

29 en osaamisklustereiden ja innovaatioiden synnyttämisen, houkuttelee Suomeen ja erityisesti yliopiston lähialueelle kansainvälistä yritystoimintaa ja koulutettua työvoimaa. Nämä puolestaan vahvistavat alueellista kilpailukykyä ja generoivat lisäkasvua. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus käsitetään Jyväskylän yliopistossa kaksoisstrategisena tehtävänä. Ensimmäiseksi yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus otetaan huomioon kaikessa yliopiston toiminnassa (horisontaalinen tehtävä). Toiseksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tehtäväkentässä on strategisia ja muuttuvia painopistealueita. Nämä edellyttävät erityisiä kehittämistoimia, ja niiden katsotaan olevan kriittisiä tehtäväalueen kehittymisen kannalta (vertikaalinen tehtävä). Tehtäväalueen erityiset kehittämistavoitteet perustuvat yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvoston (YVV-neuvosto) laatimaan toimenpideohjelmaan. Tiedekunnat ovat esittäneet omat tarkennetut tavoitteensa vuosittaisen YVV-arvioinnin yhteydessä. Yhteiskuntavastuun, täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopistokoulutuksen tavoitteet integroituvat kansallisen aikuiskoulutuspolitiikan, yliopiston strategian ja koulutuksen tavoitteisiin. Tutkinnon jälkeiseen, työelämän muuttuviin tarpeisiin vastaavan koulutuksen kehittämiseen muutamat laitokset tarjoavat täydennyskoulutusta. Yliopistokonserniin kuuluvan EduCluster Finland Oy:n järjestämä suomenkielinen täydennyskoulutus lopetettiin, ja suunnitteilla on yliopiston aikuiskoulutuskokonaisuuden uudelleen organisointi. Avoin yliopisto vastaa oppiainetarjonnallaan ammatillisen osaamisen vahvistamisen, työelämän muutosten tarpeisiin sekä vapaaseen sivistystoimintaan. Sen opetus on valtakunnallista, ja kysyntä on laajaa. A Avoin yliopisto on panostanut aikuiskoulutuksen laatuun ja kehittänyt opetusta aikuisväestölle saavutettavaksi. Se myös mahdollistaa väylän yliopiston varsinaiseen tutkinto-opiskeluun. Avoin yliopisto toteuttaa elinikäisen oppimisen mahdollistavaa pedagogiikkaa hyödyntämällä etäopetuksessaan monipuolisesti verkkoteknologiaa. Avoimen yliopiston opetuksesta kerätään palautetta säännöllisesti ja opetusta kehitetään myös palautteen perusteella. Monitieteisessä opettajayhteisössä jaetaan hyviä käytänteitä säännöllisissä opettajakokouksissa. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen toiminnan lähtökohta on ja toimintaa sekä johtamista ohjaa yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Yliopiston tavoitteet yhteiskuntavastuussa perustuvat kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen (ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen) viitekehykseen. Yhteiskuntavastuu on sisällytetty osaksi koko yliopiston toimintaa, ja sitä toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tästä esimerkkeinä voidaan mainita mm. Green Office-, Student Life- ja Esteetön yliopisto - konseptit sekä yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, ikääntymiseen liittyvässä kehittämistyössä, työllistämisen edistämisessä, kansalaisyhteiskuntaan liittyvässä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa sekä koulutoiminnan kehittämisessä. YVV:n toiminnan laadunhallinnan lähtökohtana on yksikön omien tavoitteiden ja toimintojen sekä yliopiston kokonaistavoitteiden saavuttamisen tukeminen Menettelytavat tavoitteiden saavuttamiseksi Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto tukee rehtoria sekä seuraa ja valvoo (osaltaan) yliopiston strategian toteutumista. YVV-toiminnan tavoitteet asettaa rehtori YVV-neuvoston toimenpideohjelmassa. Neuvosto toteuttaa tavoitteisiin tähtääviä toimia, ja sen toimijat hoitavat vuosittaisen arviointiprosessin, joka käsittää YVV-barometrin, yksiköiden laadullisen itsearvioinnin sekä vuosittain vaihtuvan temaattisen arvioinnin. Arviointi on osa johdon katselmusta. Arvioinnista myös tuotetaan vuosittain johdon katselmuksen raportointia laajempi barometriraportti. Arvioinnin tulosten pohjalta neuvosto tarkentaa toimenpideohjelmaa. Neuvosto arvioi myös vuoden mittaan YVV-toimenpideohjelman toteutumisen edistymistä. 29 (65)

30 Toistaiseksi palautetieto tavoitteiden saavuttamisesta perustuu pitkälti henkilöstön ja opiskelijoiden näkökulmaan. Tavoitteena on vastedes vahvistaa sidosryhmien palautemekanismia, koska se on tärkeää YVV:n luonteen sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta. Systemaattinen YVV-toiminnan ja sen laadunhallinnan kehittäminen on varsin nuorta, mutta merkittäviä askelia on otettu. Yliopiston strategian mukaisesti tavoitteena on pitkän aikavälin yhteiskunnallinen vaikuttavuus, kuten työllistymisen edistäminen, koulutuksen työelämävastaavuuden kehittäminen, alueellisen innovaatioekosysteemin rakentaminen, yritystoiminnan edistäminen ja kansallisen kilpailukyvyn edistäminen. Yliopisto pyrkii horisontaalisesti huomioimaan kaikessa toiminnassaan nämä tavoitteet. Palautetta näistä on jo kerätty sidosryhmäpilotilla ja opiskelijahaastatteluilla. Palautteen perusteella yliopisto on onnistunut myötävaikuttamaan tavoitteiden saavuttamiseen ja olemaan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa paikoin avainroolissa. Tarkastelut vaativat suhteellisen paljon voimavaroja, joita ei tällä hetkellä ole mahdollista panostaa riittävästi asian kehittämiseen. YVV:n toimenpideohjelma toimii eräänlaisena täsmennettynä työkalupakkina yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehostamiseksi. Kaikilla siinä esitetyillä tavoitealueilla on edetty määrätietoisesti ja seurattu toimenpideohjelman sekä strategian linjauksia Eri toimijoiden osallistuminen YVV-toiminnan laadunhalllntaan Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväaluetta johtaa rehtori, joka toimii YVV-neuvoston puheenjohtajana. Neuvosto edistää ja ylläpitää yliopiston hallituksen, rehtorin, tiedekuntien ja laitosten tukena yliopiston yhteiskunnallisia vuorovaikutussuhteita. Se arvioi yliopiston opetus- ja tutkimustoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta osana yliopiston toiminnan laadun arviointia. YVV-neuvosto on koettu toimivaksi menetelmäksi integroida sidosryhmät mukaan tehtäväalueen toiminnan kehittämiseen ja laadunhallintaan. Kuitenkin johtamisen arvioinnin tulosten mukaan yliopiston sisällä neuvoston tunnettuus on heikohko, tai sen toimintaa ei osata arvioida. Lisäksi neuvoston jäsenet kokevat roolinsa rajautuneeksi. Tästä huolimatta neuvoston jäsenet osallistuvat ja sitoutuvat työskentelyyn erinomaisesti. Sitoutuneisuutta on lisännyt neuvoston toiminnan alkupuolella arviointitiimin (neuvoston asiantuntija ja sihteeri) vierailu jokaisen jäsenen luona. Opiskelijoilla on edustus YVV-neuvostossa. Neuvosto on ollut yhteydessä maisterintutkinnon suorittaneisiin (20 % vuonna 2013 valmistuneista) temaattisessa haastattelussa. Kyselyn tulokset ovat YVV-barometrissa, ja aiheesta on valmistumassa myös tieteellinen artikkeli. Jyväskylän yliopisto osallistui Elinkeinoelämän keskusliiton pilottiin, jossa selvitettiin mahdollisuutta kerätä työnantajien palautetta tutkinnon suorittaneiden työelämärelevanssista. Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen osallistumisen intensiteetti ja painopisteet vaihtelevat yksiköittäin merkittävästi niiden ominaispiirteiden ja toiminnan sisältöjen mukaan. Myös YVVtehtäväalueen organisointimuodot tiedekunnissa, laitoksissa sekä erillislaitoksissa ja - yksiköissä vaihtelevat. Esimerkkejä tämänhetkisistä organisointitavoista ovat YVV:n oma vastuuhenkilö ja työryhmä tai YVV-tehtäväalueen tarkastelu lähinnä osana koulutuksen ja tutkimuksen tehtäviä ja vastuita. Tiedekunnat ja erillislaitokset esittävät oman toimintansa organisoitumisen ja tavoitteet vuosittaisen YVV-arvioinnin yhteydessä ja siten integroituvat tehtäväalueen laadunhallintaan. Tiedekunnilla ja erillislaitoksilla on erilaisia mielipiteitä osallistumisestaan YVV:n laadunhallintaan. Osa yksiköistä katsoo koulutuksen ja tutkimuksen jo itsessään kattavan YVV:n, eikä tunnista YVV:n osa-aluetta omakseen. Myöskään eivät YVV:n kannustimet kansallisessa rahoitusmallissa eivätkä yliopiston sisäisessä toiminnassa ole vielä rakentuneet, mikä asettaa haasteita koko tehtäväkentän kehittämisen motivointiin. 30 (65)

31 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus rakentuvat yksiköiden sekä niiden henkilöstön asenteista ja toiminnasta. Tehtäväalueen kompleksisuuden vuoksi on tärkeää, että toiminnan keskeiset arvot ja lähtökohdat sisäistetään ja omaksutaan osaksi yksiköiden päivittäisiä toimintoja. Tämän tukemiseksi YVV on huomioitu myös talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäväalueilla työajanseurannassa, talousseurannassa ja palkkausjärjestelmässä. Täydennyskoulutuksessa, avoimessa yliopistokoulutuksessa ja yhteiskuntavastuussa laadunhallinta nivoutuu myös koulutuksen ja tutkimuksen laadunhallintaan, kuten YVV:ssä kokonaisuutenakin. Tämä on tärkeää, koska muuten YVV:n integroituminen yliopiston kahteen varsinaiseen perustehtävään jäisi ohueksi Laadunhallinnan menettelytapojen vaikuttavuus Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunhallinta on haastava ja vaikeasti haltuun otettava kokonaisuus. Tämä vaikeuttaa myös toiminnan ja sen laadunhallinnan valtavirtaistamista. Tematiikan hyvä ymmärtäminen on edellytys sen jalkauttamiselle yksiköihin. Jalkauttamista ja laadunhallintaa on pyritty edistämään kolmella osa-alueella, tutkimuksessa, koulutuksessa ja yliopistopalvelujen asiantuntijapalveluiden toiminnassa sekä jalostamalla laadunhallinnan työkaluja yhteistyössä yksiköiden kanssa. Toimenpideohjelman tarkennetut ja profiloidut tavoitteet ovat ohjanneet toimintaa ja varmistaneet laadunhallintaa mm. kehittämisohjelmien ja konkreettisten toimien kautta. Tulevaisuuden keskeisenä haasteena on saada YVV-toiminta ja sen laadunhallinta rahoitusmallien ja tulosohjauksen läpinäkyväksi osaksi. Konkreettisten kannusteiden myötä toiminnan ja laadunhallinnan jalkauttaminen harppaisivat todennäköisesti merkittävästi eteenpäin Tiedon kattavuus, käytettävyys ja hyödyntäminen Numeerinen, kymmenen mittarin YVV-barometri luo kattavan yleiskuvan toiminnasta, vaikka mittarit ja tiedontuotanto vaativat vielä kehittämistä. Määrällisten YVV-mittareiden hyödyntäminen on vielä alkutaipaleella (kuten myös valtakunnan tasolla), mikä johtuu pitkälti indikaattoreiden oikeellisuus- ja luotettavuushaasteista sekä käytettävissä olevista lyhyistä aikasarjoista. Määrällisten tietojen käytettävyyden ja hyödyntämisen haasteena on monitieteellisen yliopiston heterogeeninen tiedekuntien ja erillislaitosten joukko. Yliopisto on painottanut yksiköille määrällisen tiedon tuottamisesta ja hyödyntämisestä, ettei yksiköiden tarvitse olla kaikessa näkyvillä, vaan niiden profiili määrittelee luonnolliset vuorovaikutuskanavat ja vaikuttavuuden. Heterogeeniset yksiköt myös asettavat jatkuvia toiveita määrällisille mittareille, ja määrällisen informaation kehittämiseksi erilaisia versioita on testattu ja testataan vastedeskin. Kuitenkin usein tieto on vaikeasti saatavissa, tai sen tuottaminen kuormittaa suhteettomasti. Vuosittaista arviointia on kehitetty jatkuvasti yliopiston yksiköiden ja sidosryhmien välisissä keskusteluissa. Kehittämistyön yhteydessä erityisen haasteen on asettanut tietokantojen rakenne. Nykyisin barometrimittareista kahdeksan kymmenestä saadaan tietokannoista, joskin viivästyneesti, ja lisäksi tuotettua taloustietoa mm. resurssien kohdentamisesta hyödynnetään asteittain entistä tehokkaammin. Tavoitteena on, että seurantatieto kerätään vain kerran ja reaaliaikaisesti tapahtuman yhteydessä. Käytettävissä olevat järjestelmät eivät myöskään tue tietojen laitostasoista tarkastelua, mikä olisi suotavaa laitosten erilaisuuden vuoksi. Tavoitteena on myös, että laadunhallinnan näkökulmasta osallistetaan toimintaan yliopiston henkilöstö ja opiskelijat sekä sidosryhmät. Tässä on onnistuttu huolimatta kansallisen rahoitusmallin YVV-toiminnalle luomista heikoista kannusteista. Yksiköiden laadullinen itsearviointi syventää barometrin tietoa sekä mahdollistaa profiloitumisen ja jalkauttaa aidosti laadunhallintaa yksiköihin. Yksiköiden itsearvioinnit ja kyseisen vuoden temaattinen arviointi esitetään vuosittain YVV:n arviointiraportissa. 31 (65)

32 Itsearviointeja hyödynnetään sekä strategisessa suunnittelussa että neuvotteluissa yksiköiden kanssa. Itsearvioinnit ovat olleet merkittävä työkalu yksiköiden heterogeenisen profiilin huomioimiseksi. Niiden haasteena on kuitenkin aito ja jatkuva sitoutuminen prosessiin. Temaattiset selvitykset ovat kohdistuneet pääomarahastoon, sidosryhmäpalautteeseen ja opiskelijapalautteeseen. Temaattiset tarkastelut ovat syventäneet merkittävien laadunhallinnan osa-alueiden kuvaa. Haasteena on ollut tarkastelujen tehokas kohdentaminen. Toistaiseksi kansalliset linjaukset eivät ole juurikaan tukeneet tätä. YVV-laadunhallintatyön ja arvioinnin lähtökohtana on ollut kehittää tehokas ja henkilöstöä mahdollisimman vähän kuormittava kokonaisuus. Barometripohjaista arviointia on vuosi vuodelta kehitetty muun tiedonhankinnan yhteydessä hankittavaan tietoon perustuvaksi. Yksiköiden kuormittavuutta on lisännyt merkittävästi tietojärjestelmien heikko kyky mukautua YVV-tehtäväalueen tietotarpeisiin. Yksiköiden itsearviointi toimitetaan keskitetysti, mutta se perustuu yhteistyössä yksiköiden kanssa rakennettuun struktuuriin. Ensimmäisen itsearviointivuoden jälkeen arviointia on päivitetty asianmukaisin lisäyksin ja muutoksin YVV-toiminnan keskeiset tukipalvelut YVV-tehtäväalueelle keskeisen tuen antavat yliopistopalvelujen eri vastuualueet, kuten asiantuntijapalveluiden tutkimus- ja innovaatiopalvelut, strateginen kehittäminen, opintopalvelujen ura- ja rekrytointipalvelut sekä it-palvelut. YVV:n näkökulmasta näiden laadunhallinta on ollut yleensä ottaen toimivaa, ja YVV:n laadunhallinta on integroitunut niihin hyvin. Yliopiston viestintä järjestää useita vuosittaisia tapahtumia, joihin sidosryhmät osallistuvat (mm. vuosijuhla, Floran päivä, avajaiset, juhlaluennot, alumnitapaamiset sekä Yliopistopäivät). Yleisötapahtumia on keskimäärin 1-2 kuukaudessa. Viestintä itsearvioi tapahtumien onnistumista ja käyttää siinä muun muassa keräämäänsä asiakaspalautetta. Tuki- ja palvelutoiminnot ovat tuottaneet YVV:n kannalta olennaista laadunhallintaan liittyvää tietoa ja edistäneet mm. vuorovaikutuskanavien rakentamista. Lisäksi esim. tutkimus- ja innovaatiopalvelut on rakentanut konkreettisia työkaluja hanketoiminnan, innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen. Kuormittavuus ilmenee laadunhallinnan edellyttämän tiedon hankinnan tietojärjestelmiin integroinnin haasteissa ja uuden, yhdessä sidosryhmien kanssa tapahtuvan laadunhallintatyön ja markkinoivan työotteen jalkauttamisessa tuki- ja palvelutoimintoihin. Taulukko 6. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja aluekehitystyön laadunhallinnan vahvuudet ja kehittämiskohteet Vahvuudet YVV-toiminta integroituu vahvasti yliopiston kokonaisstrategiaan sekä sitä tarkentavaan toimenpideohjelmaan. YVV:n laadunhallinnassa ovat mukana henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät. YVV:n laadunhallintaan liittyvää tietoa tuotetaan monipuolisesti, ja tieto tukee kehittämistä (barometri, itsearviointi, temaattiset arvioinnit, taloushallinnon tieto) YVV:n laadunhallinta on jalkautettu kattavasti koko yliopistoon. Kehittämiskohteet Laatukriteereitä kehitetään edelleen, mikä on myös kansallisesti haastava tehtäväalue. Laatutiedontuotantoa kehitetään reaaliaikaiseksi ja dynaamiseksi (tietojärjestelmät). Sidosryhmäpalautetta rakennetaan systemaattiseksi osaksi laadunhallintaa. Opiskelijoita hyödynnetään entistä vahvemmin YVV:n laadunhallinnassa. 32 (65)

33 Vahvuudet YVV:n laadunhallinnan tietoa hyödynnetään systemaattisesti strategisessa suunnittelussa ja kehittämisessä (mm. johdon katselmus ja yksiköiden itsearviointi). YVV-toiminta on onnistunut jalkautumaan tiedekuntiin ja erillislaitoksiin. YVV:n laadunhallinta on rakennettu tunnistamaan mahdolliset laadun puutteet ja tukemaan innovatiivista jatkuvaa kehittämistä. YVV-neuvosto toimii vahvana linkkinä sidosryhmiin. Kehittämiskohteet YVV-toimintaan ja sen laadunhallintaan rakennetaan kannustimia. Jalkautuminen yksikkötasolle edellyttää panostusta nykyistä enemmän. Kehitetään tutkimusryhmiä ja yksilöitä tavoittavia keinoja. YVV-neuvoston roolia ja tehtävää selkeytetään ja tehdään nykyistä tunnetummaksi yliopiston sisällä. 4.4 VALINNAINEN AUDITOINTIKOHDE: STUDENT LIFE Tavoitteet ja niiden asettamismenettelyt Strategiansa mukaisesti Jyväskylän yliopisto haluaa olla tunnettu opiskelijoistaan kokonaisvaltaisesti hyvää huolta pitävänä yliopistona. Jyväskylän yliopiston valitseman Student Life - toimintatavan avulla yliopisto pyrkii jäsentämään opiskelun ja siihen liittyvien toimintojen kokonaisuutta. Työllä tuetaan koulutustoimijoita heidän perustehtävissään ja kehitetään yhteistyössä valittuja kohteita. Student Lifen kehitystyön lähtökohtana on, että pelkkä sisällöllisesti ja pedagogisesti laadukas opetus ei riitä, vaan yliopiston tulee omalta osaltaan huolehtia myös opiskeluoloista, opiskelijoiden opiskelukyvystä ja hyvinvoinnista. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että opinnot antavat opiskelijalle mahdollisimman hyvät valmiudet työelämään. Strategiassa linjataan, että Student Life toimintamallin avulla luodaan optimaaliset edellytykset oppimiselle ja tuetaan opiskelijoiden monipuolista kehittymistä, aktiivista toimijuutta sekä oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämistä. Student Life mainitaan myös yliopiston strategian toimenpideohjelmassa ( ) erityisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opetuksen sisällöllisen kehittämisen alueilla. Rehtori määritteli Student Lifen ohjausryhmän asettamiskirjeessä kehittämistyön tavoitteet seuraavasti: Student Life -konseptin yleisenä tavoitteena Jyväskylän yliopistossa on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden kehittymistä ja kasvua hyvinvoiviksi ja eheiksi yksilöiksi sekä monipuolisiksi osaajiksi. Väljästä päämäärästä hahmottuivat seuraavat, konkreettisemmat tavoitteet: opiskelua tukevien ja edistävien toimien kokonaisuuden ja eri toimijoiden roolin hahmottaminen, uusien, opiskelijoita tukevien toimien suunnitteleminen, kehittämistoimien toteuttaminen sekä tutkimukseen perustuva toiminnan arviointi Menettelytavat tavoitteiden saavuttamiseksi Toimintamallin kehitystyössä voi erottaa kaksi osaa: käynnistysvaihe ja jatkokehitysvaihe. Käynnistysvaiheessa (65)

34 määriteltiin kehitysteemat Innovatiivisten opetus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen, Opiskelijan hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen, Opiskelijan kasvun tukeminen monipuoliseksi osaajaksi ja Vertaistuen ja neuvonta- sekä ohjauspalvelujen kehittäminen, määriteltiin teemaryhmät ja niiden tavoitteet, kohderyhmäedustajat (JYY) kommentoivat ja arvioivat teemaryhmien toteutettaviksi esittämien pilottien tarpeellisuuden ja merkittävyyden, arvioitiin esitykset piloteiksi ja valittiin pilotit, vuosittaisissa rehtoritapaamisissa täsmennettiin toimintalinjauksia ja valittiin toteutettavat pilottihankkeet, seurattiin pilottien etenemistä ja raportoitiin siitä ohjausryhmälle, itsearvioitiin teemaryhmien toiminta käynnistämisvaiheen lopussa 2012, ohjausryhmä itsearvioi toiminnan ja raportoi rehtorille käynnistämisvaiheen lopussa sekä linjattiin toimintaa itsearvioinnin perusteella jatkokehitysvaiheeseen. Käynnistysvaiheen loppuraportissa itsearviointi tiivistettiin seuraavasti: Saaduissa arvioissa todetaan aiheen laaja-alaisuus ja kokonaisvaltaisuus, joka toisaalta on vahvuus (kokonaisuuden käsittely ilman tiukkaa ennakkorajausta), toisaalta haaste (tehtäväkentän rajaus ja fokusointi). Tavoiteasettelu neljään aihealueeseen on koettu osuvaksi, ja sen uudistamiseen ei ole noussut tarvetta. Opiskelujoustavuuden kehittäminen sen sijaan nousi esille uutena teemana. Arvioiden ja kokemusten perusteella voidaan todeta, että tehtäväkentän jäsennys ja tavoiteasettelu oli lähtökohdiltaan toimiva, vaikkakin hyvin laaja, jopa haastava. Luonnollisesti kokonaiskuva aihealueesta on prosessin aikana tarkentunut ja täsmentynyt. Jatkokehitysvaiheessa (2013 lähtien) täydennettiin ohjausryhmää ja vahvistettiin opiskelijaedustusta, otettiin käyttöön kontekstuaalinen työtapa käytännön vastuuyksiköiden, opiskelijoiden ja alan asiantuntijoiden kanssa, parannettiin toiminnan vaikuttavuuden arviointia tutkimusperustaisuutta vahvistamalla sekä seurattiin pilottien etenemistä ja raportoitiin siitä ohjausryhmälle. Laatua varmistavia, pysyviä menettelytapoja on kaksi: 1. kontekstuaalinen ja osallistava toimintatapa 2. toimintaa tarkasteleva tutkimus ja palauterakenteet Kontekstuaalisen ja osallistavan toimintatavan mukaan kehittämispilotteja tehdään tarvelähtöisesti ja yhteistyössä niiden toimijoiden kanssa, joiden työhön kehittämisen kohteena olevat toiminnot sisällöllisesti kuuluvat. Pilotoimalla hankitaan käyttökokemuksia, varmistetaan merkityksellisyys ja hiotaan toimintamallia ennen sen juurruttamista laajemmalle. Vuorovaikutteinen toiminta myös varmistaa jatkuvan palautteen ja sen soveltamisen käytäntöön. Laadunvarmistuksen keskeinen väline on siis mahdollisimman tiivis yhteistyö sekä henkilöstön että opiskelijoiden kanssa. Toimintaa tarkastelevaa tutkimusta ja palauterakenteita hyödynnettäessä aiemmasta tutkimuksesta saadaan tietoa kehittämisen kohteista ja soveltuvista toimintamalleista. Kehittämispilotteihin liitetyllä tutkimuksella saadaan palautekyselyitä syvällisempää tietoa toiminnan vaikutuksista. Palautekyselyt antavat suoraa tietoa kehittämispilottien toimivuudesta. Palautekyselyjen tuloksia käytetään suoraan toiminnan jatkokehittämisessä Eri toimijoiden osallistuminen Student Lifen laadunhallintaan Student Life -työ sisältää yliopiston tai sen kumppaneiden kaiken toiminnan, jota tehdään Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin tukemiseksi ja edistämiseksi. Siihen sisältyy toisaalta jo olemassa oleva, vakiintunut toiminta ja sen täydentäminen, toi- 34 (65)

35 saalta kokonaan uusien toimintamallien kehittäminen. Ensisijaisia toimijoita ovat yliopiston kaikki yksiköt, jotka tukevat opiskelua ja haluavat kehittää sitä. Opiskeluolojen, opiskelijoiden opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen kokeiluun, pilotointiin, osallistuu perustehtäviensä osana ja sen ohella lukuisa joukko yliopiston laitoksia sekä yliopiston ulkopuolisia yhteistyökumppaneita. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti kehittämispilotteihin osallistuvien laitosten ohjaus- ja opetushenkilöstö sekä tutkijat. Kokeiluissa hyödynnetään kulloiseenkin teemaan paneutuneiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden osaamista. Sen lisäksi osa kehitystyöstä tehdään mm. yhteisopetuksena, johon osallistuu asiantuntijoita laitoksilta, tiedekunnista ja yliopistopalveluista. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on kehittänyt aikuisopiskelijoiden oppimisedellytyksiä Adult Student Life -toimintamallilla osana Student Life -kokonaisuutta. Tavoitteena on edistää joustavaa opiskelua ottamalla huomioon aikuinen oppijana ja hänen ohjaustarpeensa. Rehtori johtaa Student Lifen kehittämistyötä. Rehtori nimeää ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana toimii vararehtori ja myöntää resurssit työssä toteutettaville kehittämispiloteille. Ohjausryhmä raportoi rehtorille säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Rehtoria konsultoidaan keskeisissä ja merkittävissä asioissa. Rehtori nimesi sekä käynnistysvaiheeseen että jatkokehitysvaiheeseen oman ohjausryhmän. Ohjausryhmä osallistuu toiminnan laadunhallintaan toimintojen linjaajana ja ohjaajana, tutkimusperustaiseen työskentelytapaan valmentajana sekä itsearvioijana. Ohjausryhmään kuuluu yliopiston koulutustoimijoita, sidosryhmien edustajia (mm. YTHS:sta) sekä ylioppilaskunnasta kaksi edustajaa. Ylioppilaskunta on tärkeä verkostokumppani, ideoija ja toiminnan kohderyhmäarvioija. Ylioppilaskunnan edustajien kanssa pidetään säännöllisiä työpalavereja, kehitetään tutorointia, järjestetään yhteisiä tilaisuuksia ja tiedotetaan toiminnasta opiskelijoille. Ohjausryhmän puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten kautta Student Life - kehittämistyö on suorassa yhteydessä yliopiston ylimpään johtoon ja sen strategiseen kehittämiseen. Ohjausryhmän rooli on merkittävä myös käytännön työn edistäjänä, sillä sen työote on keskusteleva ja osallistuva. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuvat myös Student Lifen suunnittelijat. Kokousmuistiot ovat kaikkien yliopistolaisten nähtävillä ohjausryhmän verkkosivulla. Student Life -kehittämistyössä toimii kolme suunnittelijaa, joiden esimiehenä toimii strategiajohtaja. Kullakin suunnittelijalla on omaan asiantuntemukseen linkittyvä tehtäväalueensa. Student Life kuuluu yliopistopalvelujen strategisen kehittämisen vastuualueelle. Yksikön muut toiminnot, erityisesti saavutettavuuden, kansainvälistymisen, tietojärjestelmäkehityksen sekä Institutional Research -tutkimuksen asiantuntemus tukevat Student Life -työtä. Hankkeen käynnistysvaiheessa työkenttä jaettiin neljään teema-alueeseen, joille kullekin ohjausryhmä kutsui oman teemaryhmänsä. Ryhmien tehtävänä oli tarkastella kehittämistarpeita omalta teema-alueeltaan, tehdä esityksiä kehittämispiloteiksi ja edesauttaa niiden toteuttamista. Teemaryhmät toimivat käynnistysvaiheen ajan, jonka lopulla ne olivat mukana itsearviointiprosessissa. Ohjausryhmän ja kehitysteemojen välisenä linkkinä toimi projektipäällikkönä toimiva suunnittelija. Projektipäällikkö ohjausryhmän sihteerinä tunsi ohjausryhmän keskustelun ja alaryhmille annetut tavoitteet, jolloin hän alaryhmissä pystyi avaamaan keskustelua sekä innostamaan ja rohkaisemaan ryhmiä toivottuun suuntaan. Laitospalautteet ja laitosten aktiivinen osallistuminen pilotteihin osoittavat, että toiminta nähdään kokonaisuudessaan tärkeänä ja sekä yliopiston sisäiset että ulkopuoliset toimijat ovat motivoituneita ja sitoutuneita edistämään opiskelijoiden hyvinvointia tukevia käytänteitä. 35 (65)

36 Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia tukevien toimintojen nähdään tuottavan paljon hyvää pitkällä tähtäyksellä. Tällä on selkeä yhteys yliopiston strategiaan. Sitoutuneisuutta osoittavat myös YTHS:n psykologien kanssa tehtävä tiivis konsultaatioyhteistyö, Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa solmitut ohjaukseen liittyvät yhteistyökäytänteet sekä yliopiston psykologian laitoksen kanssa tehtävät yhteistyötoimet opiskelijoiden psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi Laadunhallinnan menettelytapojen vaikuttavuus Kontekstuaalisella työtavalla on saatu edistettyä eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkittävästi. Tämä on mahdollistanut myös sen, että kehittämispiloteista ovat hyötyneet itse kohdejoukko sekä toimijat omassa työkontekstissaan. Se on auttanut työskentelyyn osallistuneita jäsentämään oman työnsä rajoja sekä lisännyt heidän tietoisuuttaan muiden tarjoamista palveluista. Hahmottamalla asiakokonaisuuksia voidaan myös löytää mahdolliset puutteet. Yliopiston tasolla toimivan yhteistyöverkoston avulla voidaan tarkastella kokonaisuutta eri toimijoiden näkökulmista. Kontekstuaalinen työtapa toimii sisäänrakennetusti, joten sen toimivuus perustuu yhteiseen työhön sekä työssä mukana olevien henkilöiden vuorovaikutus- ja viestintätaitoihin. Asiantuntijoina mukana olevien toimintaan vaikuttaa myös heidän omien työyhteisöjensä toiminnalle antama tuki. Erityisen tärkeää on tavoitteiden yhteiseksi kokeminen ja niiden jakaminen. Student Life -kehittämistyön tavoitteet koskettavat kumppaneiden omaa työtä ja heidän edustamiensa yksiköiden tavoitteita, joten siltä osin ongelmaa ei ole. Student Life -työ on priorisoitu korkealle ja näkyvästi yliopiston strategiassa, mikä antaa kehittämiselle oikeutuksen ja osaltaan helpottaa yhteistyötä. Haastetta aiheuttavat lähinnä aikataulut ja tehtävien synkronointi. Toimintaa tarkasteleva tutkimuksen ja palauterakenteiden arvioinnisssa on huomattu, että etenkin kokonaisvaikuttavuuden arviointi on haastavaa. Pilottien vaikuttavuus on toisaalta konkreettista ja yksilökohtaista (esim. Hyvis, Opiskelijan Kompassi, eportfolio ohjauksessa), toisaalta välillistä (HOPS-ohjaajakoulutus). Lopullista vaikuttavuutta voidaan arvioida tarkemmin toimintojen vakiintumisen jälkeen esimerkiksi opiskelijapalautteiden kautta. Neljän teemaryhmän pohjatyö on tuottanut pysyviä, laajasti yliopistotyöhön vaikuttavia rakenteita kuten Hyvis-mallin ja HYVY-koulutuksen. Lisäksi työn alla on potentiaalisia, isoa kohderyhmää palvelevia innovatiivisia malleja (eportfolio osana ohjausjärjestelmää ja etänä toteutettava verkkotentti). Uutta ajattelutapaa edustaa myös opintojen ulkopuolella hankitun osaamisen huomioiminen ja systemaattinen kehittäminen (Osaamista Opintojen Ohessa, extracurriculum-malli). Osa piloteista on jäänyt vaikutukseltaan odotettua vähäisemmäksi (Alumnius, alumnihengen kehittämisen projektit tai Navi, mobiiliversio kampusnavigointiin). Opiskelijoiden hyvinvointineuvojat, HYVIKSET Hyvis-toiminta on matalan kynnyksen ohjausmalli, jossa opiskelijaa tuetaan hyvinvointiasioissa varhaisessa vaiheessa ja tehdään opiskelijoiden hyvinvointia tukevat tukimuodot saumattomiksi ja näkyviksi. Korkeakouluopiskelijoille suunnatut terveystutkimukset osoittavat, että opiskelijat kaipaavat tukea hyvinvointiin liittyvissä asioissa, kuten ajanhallinnassa, jaksamisessa ja motivaatiossa. Korkeakouluopiskelijat elävät tukipalveluiden viidakossa, jolloin opiskelijan voi olla vaikea hahmottaa, mitä kaikkia palveluita hänellä on käytössään ja mistä niitä saa. Hyvikset ovat laitosten henkilökuntaa, jotka ovat saaneet koulutuksen opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Hyvis tarjoaa opiskelijalle apua silloin, kun opiskelija tarvitsee kuuntelijaa tai keskusteluapua mieltä askarruttavassa asiassa. Hyviksen luokse voi tulla millaisen asian kanssa tahansa, ja keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Hyvikseltä saa ajankohtaista tietoa, kuinka opiskelija voi edistää hyvinvointiaan, ja tarvittaessa hyvikset ohjaavat 36 (65)

37 eteenpäin vaikean tilanteen ratkaisemiseksi. Hyvis-toiminnalla myös lisätään henkilökunnan tietoisuutta opiskelijoiden hyvinvoinnista ja luodaan yhteisiä käytänteitä opiskelijoiden ohjaamiseen haasteellisissa tilanteissa. Hyvis-toimintamallia lähdettiin rakentamaan tarvelähtöisesti tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden hyvinvoinnista vastaavien tahojen kanssa. Ydintoimijoita ovat olleet yliopiston laitosten ohjaushenkilöstö, yliopistopalveluiden tuki- ja ohjaushenkilöstö sekä psykologian, erityispedagogiikan ja opettajankoulutuslaitoksen erityisasiantuntijat. Yliopiston ulkopuolisia ydintoimijoita ovat olleet Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS sekä Jyväskylän kaupungin terveys- ja sosiaalitoimi. Useiden tahojen mukanaolo varmistaa, että opiskelijalla on saatavillaan ohjausta ja neuvontaa kattavasti ja hän löytää ne helposti opintopolkunsa eri vaiheissa. Sen lisäksi ohjaus- ja neuvontapalveluja antava henkilöstö tunnistaa paremmin oman ydinalueensa ohjaustyön kokonaisuudessa. Näin vältetään ohjauksen päällekkäisyyttä ja katvealueita sekä edistetään ohjausasiantuntijuuden oikeaa kohdistumista. Hyvis-toimintamallia pilotoitiin vuosina , minkä jälkeen sitä lähdettiin jalkauttamaan kaikkiin yksikköihin. Sekä pilotin että laajentamisen aikana on kerätty tutkimusaineistoa palautteiden ja kyselyiden avulla. Pilotissa mukana olleet yhdeksän hyvistä haastateltiin keväällä Aineiston perusteella Hyvis-toimintamallia arvioitiin. Tuloksena löytyi kehittämistarpeita, ja mallia myös lähdettiin laajentamaan. Haastattelun tuloksista raportoitiin Student Lifen käynnistysvaiheen loppuraportissa. Hyvikset (n = 37) haastatellaan seuraavan kerran syksyllä Hyvikset ovat olleet tyytyväisiä tiiviiseen ja avoimeen hyvis-ryhmään, joka heistä on muotoutunut. Yhteiset tapaamiset ja työnohjaus ovat antaneet paljon sekä hyvis-työlle että omalle päätoimiselle työlle. Haastavinta on ollut hyvis-roolin ja päätoimisen työn välinen rajankäynti. Jokainen hyviksenä toimiva on erittäin motivoitunut jatkamaan myös tulevina vuosina, koska työ nähdään merkityksellisenä ja opiskelijoilta saatu palaute on palkitsevaa. Hyvinvointiverkostossa toimivat ohjaustahot haastatellaan lukuvuoden aikana. Tuolloin tarkoituksena on saada tietoa Hyvis-yhteistyöverkoston toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja mahdollisista kehittämistarpeista. Opiskelijoiden palautteita Hyvis-käynneistä on kerätty joulukuusta 2013 lähtien verkkokyselyllä. Vastaukset tuottavat tietoa Hyvis-ohjauksen merkityksestä, mahdollisista tarpeista ja kehittämiskohteista. Aineistoa raportoidaan ensimmäisen kerran syksyyn 2014 mennessä. Hyvis-pilotin alusta lähtien on kerätty tietoa Hyvis-ohjauksen kävijämääristä (toukokuun 2014 lopussa n=288). Saatavan tiedon avulla voidaan arvioida tarjonnan ja kysynnän suhdetta. Ensimmäiset raportit lähetetään tiedekuntiin ja ainelaitoksille syksyyn 2014 mennessä. Kokonaisuudessaan opiskelijan hyvinvointitoiminta vaatii vielä tähänastista laajempaa ja pidemmän aikavälin tutkimusta. Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä -kurssi HYVY001 Akateemisen opiskelukyvyn kurssin tarpeet ja sisällöt perustuvat korkeakouluopiskelijoille suunnattuihin terveys- ja hyvinvointitutkimuksiin. Ensimmäinen opiskeluvuosi haastaa uusien yliopisto-opiskelijoiden taidot niin opiskelussa kuin sosiaalisessa kanssakäymisessä. On tärkeää, että opiskelijoita tuetaan muihin opiskelijoihin tutustumisessa. HYVY001-kurssi on tarkoitettu ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille osana orientoivia opintoja. Kurssi on suunniteltu toteutukseltaan ja sisällöiltään niin, että se tukee opiskelijoiden opiskelukykyä. Kurssi sisältää perinteisen luennoinnin sijaan erilaisia yksin ja yhdessä tehtäviä harjoituksia sekä pohdintatehtäviä. Kurssin sisällöt puolestaan helpottavat ja edistävät opintojen suunnittelua, opiskelutaitoja, arjenhallintaa ja valintojen tekemistä. Kurssin avulla opiskelijat voivat oppia tunnistamaan haasteellisia tilanteita ennalta, panostamaan palautumiseen ja siten säi- 37 (65)

38 lyttämään opiskelukykynsä. HYVY001-kurssi pilotoitiin lukuvuonna , minkä jälkeen sitä ryhdyttiin juurruttamaan kaikkiin yksikköihin. Sekä pilotin että laajentamisen aikana on kerätty tutkimusaineistoa palautteiden, kyselyiden ja kurssiin liitettävien tehtävien avulla. Tutkimusaineiston hankinnasta, analysoinnista ja raportoinnista vastaavat kurssin asiantuntijat. Pilotin aikana opiskelijoilta kerättiin palautetta kurssin sisältöjen hyödyistä opiskelukyvylle ja hyvinvoinnille. Aineistoa hyödynnettiin toiminnan laajentamisen yhteydessä, jolloin sisältöjä muokattiin opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi. Lukuvuoden opiskelijoilta on kerätty Korppi-järjestelmän kautta sekä kurssin alussa että lopussa tietoa ohjaustarpeista ja siitä, kuinka kurssi tukee opiskelijoiden opiskelukykyä. Kyselyiden tulokset on lähetetty tiedekuntiin ja laitoksille toukokuussa Myös lukuvuoden aikana HYVY001-kurssin opiskelijoille tehdään vastaava alku- ja loppukysely. Lisäksi HYVY001-kurssin suorittaneiden ja suorittamattomien opintopistekertymiä olisi mahdollista verrata. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa suunnitellaan parhaillaan HYVY002 Aikuisopiskelijan akateeminen opiskelukyky -verkkokurssia 2 op. Kurssi pilotoidaan syksyn 2014 aikana. Osaamisen tallentamisen, kehittämisen ja kuvaamisen väline eportfolio eportfolio on Jyväskylän yliopistossa kehitetty oppimisen ja ohjauksen ympäristö. Se tukee työelämäorientaatioon ja asiantuntijuuteen liittyvää osaamisen kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä kehittämistä ja täydentää ohjausjärjestelmää. Opiskelijan kannalta eportfolio mahdollistaa osaamisesta kertomisen ja sen jakamisen monipuolisesti sekä tukee kehittymiskaarta opintojen alusta niiden päätösvaiheeseen ja työelämään hakeutumiseen saakka. eportfolio myös täydentää tarjolla olevien oppimisympäristöjen valikoimaa oppijalähtöisellä, tavoitteellista oppimista ja toimijuutta tukevalla ratkaisulla. Kehitystyön taustalla on ajankohtainen tutkimustieto teknologian ja pedagogiikan suhteesta. Jyväskylän yliopiston strategiaan eportfolio nivoutuu erityisesti työelämävalmiuksen ja elinikäisen oppimisen ajatusten, oppimista edistävän toimintaympäristökehityksen ja koulutuksen työelämärelevanssin kautta. eportfolion toimintamallit ja pedagogiset ratkaisut on synnytetty tiiviissä yhteistyössä laitosten toimijoiden kanssa. Opiskelijat ja opetushenkilöstö ovat olleet mukana ympäristön kehittämistyössä jo sen suunnitteluvaiheessa. eportfolio-sovelluksen pilotointi aloitettiin syksyllä 2012, ja pilotoinnin aikana on kerätty monipuolisesti palautetta sekä sovelluksesta että pedagogisista ratkaisuista. Merkittävin palaute on saatu suoraan käyttötilanteissa ja eportfolio-työpajoissa, mutta palautetta on kerätty myös erillisellä verkkolomakkeella (kevät 2013) ja työpajoissa pyydetyllä kirjallisella palautteella lukuvuonna Palautteella on ollut suoria vaikutuksia, ja sovelluksen käytettävyys on parantunut. Myös laitosvierailuilla, yliopistopedagogisten opintojen ryhmätilanteissa, henkilöstökoulutuksen kursseilla (mm. Ope.fi) ja it-palveluiden eportfolio-seminaarissa on saatu näkemyksiä käytön laajentamisesta sekä sovelluksesta itsestään. eportfolio-työssä mukana olevat laitokset ovat kokeneet kehittämistyön tärkeäksi, ja opetusja ohjauskäytänteiden kehittämiseen on haluttu panostaa. Opiskelijat ovat halunneet esittää näkemyksiään ja ehdotuksiaan eportfolion kehittämiseksi. Lisäksi eportfolio on kiinnostanut myös niitä opiskelijoita, jotka eivät ole olleet piloteissa mukana. eportfolio-työskentelyn vaikutukset tullevat esille vasta myöhemmin. Lukuvuonna ensimmäisten kandidaatin-portfolioiden valmistuessa on mahdollista aloittaa tutkimus mm. opiskelijoiden käsityksistä omasta osaamisestaan ja työelämästä sekä suoraan opintojen sujuvuuteen liittyvistä vaikutuksista. 38 (65)

39 Osaamista Opintojen Ohessa OOO Osaamista Opintojen Ohessa (ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille toteutettuna Skills Alongside Studies Programme) on Suomessa uusi, vapaaehtoinen extracurriculum-ohjelma, jonka avulla opiskelija voi tarkastella osaamistaan kokonaisuutena ja kehittää sen avulla opintojen ulkopuolella kertyvää osaamistaan suunnitellusti, esimerkiksi vapaaehtoistyössä tai luottamustehtävissä. Sen tavoite on parantaa opiskelijan työllistyvyyttä, työelämätaitoja ja verkostoja. Opiskelija saa tästä yliopiston tunnustuksen, awardin. Arviointikäytänteenä on ulkomaisille opiskelijoille toteutettava, ohjelman kattava väli- ja loppuevaluointi. Suomalaisille opiskelijoille on toteutettu alku- ja loppuhaastattelut vuonna Osaamista Opintojen Ohessa -pilottia koskevassa tutkimuksessa aineisto on ollut vielä pieni, joten sen tulokset ovat vasta suuntaa-antavia. OOO-ohjelma tuotti osallistujilleen omanlaista osaamista, jota ei synny yliopisto-opiskelun aikana. Se on merkittävä lisä opiskelijan osaamiseen. Toiminta OOO-ohjelmassa koettiin mielekkäänä ja energiaa lisäävänä, jolloin erilaisten tärkeiden taitojen lisäksi toiminta on tuottanut osallistujilleen myös psyykkistä hyvinvointia, mitä voinee pitää merkittävänä saavutuksena. KV-hops Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Adult Student Lifessa kehitetty KV-hops-malli on väline, jonka tarkoitus on auttaa aikuisopiskelijoita, erityisesti perheellisiä ja työssäkäyviä, parantamaan kansainvälisyystaitojaan suunnitelmallisesti. Käytännön syistä tämä on toisaalta erityisen haasteellista, mutta sille toisaalta on selvästi tarvetta. Palautetta on kerätty kyselyllä pilottiin osallistuneilta opiskelijoilta ja yhteisissä tapaamisissa HOPS-ohjaajilta. Opiskelijoiden ja ohjaajien yhteinen KV-hops-palauteseminaari pidettiin toukokuussa Palautteen pohjalta KV-hops-prosessia yhdenmukaistettiin ja prosessin ajoittuminen suunniteltiin opintoihin sopivaksi. Palautetta kerätään tulevaisuudessa systemaattisesti kyselyillä kv-hopsaukseen osallistuneilta opiskelijoilta. KV-hops-ohjaajat pitävät vastedes yhteisen palautepalaverin lukuvuosittain kokemusten jakamiseksi ja kv-hopsauksen edelleenkehittämiseksi. Tavoitteenamme on laajentaa mallin käyttöönottoa yliopistossa saatujen kokemusten perusteella. Verkkotentti Verkkotentti on tentti, jonka opiskelija voi suorittaa omalta tietokoneeltaan vaikkapa kotonaan. Sen tavoite on kehittää tenttipedagogiikkaa ja lisätä opiskelun joustavuutta, sillä suuri osa opiskelijoista asuu muualla kuin Jyväskylässä. Verkkotentin pedagogisen näkökulman on luonut Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Palautetta on kerätty verkkotenttipilottiin osallistuneilta opiskelijoilta kyselyillä ja verkkotentin suorittamiseen liittyvällä itsearviointitehtävällä. Palautetta on saatu myös opettajilta, ohjaajilta ja kurssisihteereiltä kehittämistyön aikana. Myönteinen palaute verkkotentin oppimista edistävästä luonteesta on ohjannut laajentamaan verkkotenttisuoritustapaa opintokokonaisuuksiin ja opintojaksoihin. Palautetta kerätään vastedes systemaattisesti verkkotenttiin sisältyvällä itsearviointitehtävällä ja osana vuosittaisia opiskelijapalautekyselyitä verkkotentin pedagogiikan ja käytänteiden edelleen kehittämiseksi. Verkkotentti on kehitys- ja testivaiheessa ja tavoitteena on laajentaa se yliopiston käyttöön mahdollisimman laajasti. Teknisestä toteutuksesta vastaa yliopiston IT-palvelut. Opiskelijan Kompassi OK Opiskelijan kompassi (OK) on hyvinvointiohjelma verkossa Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Sen tavoitteena on parantaa opiskelijahyvinvointia ennakoivasti verkkointerventiomenetelmällä ja henkilökohtaisella tuella. Opiskelijan Kompassi perustuu vahvaan tutkimustietoon ja psykologian laitoksen asiantuntemukseen. Opiskelijan Kompassin vaikuttavuutta opiskelijoi- 39 (65)

40 den hyvinvointiin ja kokemiin stressi-, jännitys- ja masennusoireisiin tutkittiin vuosien aikana. Alustavat tulokset osoittivat, että ohjelma oli hyödyllinen opiskelijoiden yleisen hyvinvoinnin edistämisessä, erityisesti stressin ja mielenterveysongelmien lievittämisessä. Opiskelun taitokartta Opiskelun taitokartta on verkkotyökalu, jonka avulla opiskelija voi tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan menestyäkseen opinnoissaan parhaalla mahdollisella tavalla. Se tarjoaa palautteen lisäksi vinkkejä lukemisen sujuvoittamiseksi, kirjoittamistaitojen kehittämiseksi ja esiintymisjännityksen purkamiseksi. Taitokartan käyttö tuottaa samalla anonyymia aineistoa, jota kerätään tutkimusta varten. Opiskelun taitokarttaa ovat olleet kehittämässä ja sitä tutkivat mm. erityispedagogiikan laitos ja kielikeskus. Opiskelun taitokartan vaikuttavuudesta ei ole tähän mennessä vielä tuloksia, koska toimintoa ei ole vielä saatettu valmiiksi. Tavoitteena on, että Opiskelun taitokartta ohjaa opiskelijaa opintojen alkuvaiheessa tunnistamaan opiskelutaitojensa vahvuudet ja kehittämistarpeet sekä antaa ohjaushenkilöstölle ajantasaista tietoa opiskelijoiden ohjaustarpeista. Tällä hetkellä aineistoa on kerätty keväästä 2013 alkaen, mutta aineiston analysointi ja sitä kautta toiminnan loppuun saattaminen edellä mainitulle tasolle ovat vielä kesken. Erillinen laitospalautekysely Student Lifesta Laitoskierroksen yhteydessä on toteutettu yleinen toimintaa koskeva palaute- ja ideointikysely, johon voi vastata verkon kautta anonyymisti. Tavoitteena on saada palautetietoa ja kehittämisideoita Student Life -työhön. Saadussa palautteessa olemme saaneet vahvistusta jo tehdylle työlle, tietoa laitosten arjesta ja tarpeista osana Student Life -toimintamallia sekä konkreettisia kehittämisehdotuksia esimerkiksi viestinnän kehittämiseksi Tiedon kattavuus, käytettävyys ja hyödyntäminen Kontekstuaalinen työtapa tuottaa nopeaa, välitöntä ja käytettävää, mutta informaalia tietoa, jota ei dokumentoida järjestelmällisesti. Opiskelijan kompassin vaikuttavuudesta on jo julkaistu tutkimustuloksia. Kaikkiin kehittämispilotteihin pyritään kytkemään systemaattisia palauterakenteita ja tutkimuksellista osuutta. Pilottikohtaisten palautekyselyiden kattavuutta on helppo parantaa niitä täydentämällä. Tutkimustiedon käsittelyyn ja analysointiin ryhdytään lähiaikoina (Opiskelun taitokartta). Palaute- ja tutkimustietoa käsitellään suunnittelijaryhmässä sekä ohjausryhmässä Arvio Student Life -kokonaisuudesta Student Life -työn tavoiteasettelu on lavea, mikä toisaalta kuvaa hyvin tehtävän laajuutta ja moniulotteisuutta, toisaalta vaikeuttaa tavoitteiden konkretisointia ja sitä kautta hankaloittaa tavoitteiden toteutumisen arviointia. Yhteistoiminta varmistaa osaltaan, että tehdyt toimet ovat järkeviä ja toteuttamiskelpoisia. Palautejärjestelmät antavat tietoa toimien laadusta. Haasteena kuitenkin on toiminnan pitkäaikaisvaikutusten arviointi, sillä tavoitellut vaikutukset, esimerkiksi tutkinnon suorittamisaikojen lyheneminen, ilmenevät viiveellä. Kokonaisvaltaisen ja moniulotteisen kehittämisen suorien vaikutusten osoittaminen on vaikeaa. Tähtäyksessä on toimintatapojen ja -kulttuurin laaja-alainen muuttumisen sellaiseksi, että opiskelija huomioidaan yliopistossa ja laitoksilla osana yhteisöä. Tämä tapahtuu hitaasti. Myös opiskelijat tulee saada tietoisiksi Student Life -työstä. Keinoina ovat olleet tiedotus yhteistyön kautta, tiedotus yliopiston sisäisillä välineillä, tiedottaminen eri tilaisuuksissa, itse järjestetyt tilaisuudet ja koulutukset henkilöstölle ja opiskelijoille, osallistuminen uusien opiskelijoiden alkuorientaatioon ja tutorkoulukseen sekä laitoskierros. Oletettavien syy-seuraussuhteiden havaitsemiseksi työhön on kytketty tutkimusta. 40 (65)

41 Student Life -suunnittelijoiden ja ohjausryhmän kevään 2014 itsearvioinnissa havaittiin seuraavat onnistumiset ja kehittämiskohteet: Taulukko 7. Student Lifen laadunhallinnan vahvuudet ja kehittämiskohteet Vahvuudet On saavutettu vahva ja hyväksytty asemaa sekä yliopistoyhteisössä että yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Student Life -työhön suhtaudutaan myönteisesti ja sen merkitys ymmärretään ja tunnustetaan. On hahmotettu kokonaiskuva kompleksisista opiskelijan työn etenemiseen vaikuttavista tekijöistä. Student Life on herättänyt kiinnostusta ja arvostusta myös valtakunnallisesti, mikä näkyy mm. monina seminaariesityskutsuina (yliopistot, SYL, Opetushallitus, OTUS, YTHS ym.). On löydetty ja käynnistetty useita tärkeitä kehittämiskohteita, joilla on pitkäaikaista ja laajaa vaikutusta. Toimintamuotojen käyttöönoton jälkeen niiltä voi odottaa toimintakulttuurin muutoksia (esimerkkeinä HYVIS-malli ja eportfolio-kehitys). On luotu uusia yhteistyökäytänteitä, jotka yhdistävät laitoksia, palveluyksiköitä ja yliopiston ulkopuolisia toimijoita uusin tavoin (esimerkkeinä HYVIS- ja Osaamista Opintojen Ohessa -malli). On onnistuttu synnyttämään uudenlaisia, uusien yhteistyökumppaneiden kanssa toteuttavia herätteitä Kehittämiskohteet Huolimatta laaja-alaisuudestaan, pitkäkestoisuudestaan ja vahvasta kytkennästään yliopiston strategiaan työn etenemiseen vaikuttavat resursoinnin vuosisykli ja yliopiston taloustilanne sekä henkilömuutokset yliopiston johdossa. Käynnistysvaiheen teemaryhmissä havaittu vaihteleva sitoutuminen saattoi jättää toteutuksen ulkopuolelle kelvollisia ideoita. Tehtäväkentän monipuolisuus ja useat samanaikaiset kehittämispilotit luovat haasteen kokonaisuuden systemaattiselle kehittämiselle. Toimintamallin tunnettuus vaihtelee varsinkin opiskelijoiden keskuudessa, ja tunnettuuden lisääminen vaatii jatkuvaa, kohdennettua panostusta. 41 (65)

42 5 TUTKINTOTAVOITTEISEN KOULUTUKSEN NÄYTÖT 5.1 KIELTEN LAITOKSEN PERUSKOULUTUS Koulutuksen suunnittelu Opetussuunnitelmat ja niiden laadinta Opetussuunnitelma (OPS) on koulutusstrategian ja opinto-ohjauksen kokonaissuunnitelman ohella yksi koulutuksen suunnittelun keskeisimmistä välineistä. Opetussuunnitelmien laatua pyritään varmistamaan eri tavoin: (1) Suunnittelutyö rakentuu aiemman, pitkäjänteisen kehittämistyön varaan. Opetussuunnitelmaa uusittaessa analysoidaan edellisen opetussuunnitelman vahvuudet ja kehittämistarpeet yhtäältä kokemusten, palautteen ja indikaattoreiden pohjalta, toisaalta suhteessa uusiin tavoitteisiin ja ohjeistuksiin, jolloin kehittämistoimet kohdentuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. (2) OPS noudattelee tutkintosääntöä ja muita yliopisto-, tiedekunta- ja laitostason ohjeistuksia, (3) palvelee yliopisto-, tiedekunta- ja laitostason strategisten tavoitteiden saavuttamista ja (4) on yhteensopiva laitoksen tutkimusprofiilin kanssa. (5) OPSien laadinnassa on otettu huomioon työelämän osaamistarpeet ja (6) hyödynnetty tarkoituksenmukaisella tavalla eri tahojen asiantuntemusta (henkilöstö, opiskelijat, ulkoiset sidosryhmät). (7) Opetussuunnitelman laatua arvioidaan jatkuvasti ja sitä muutetaan tarpeen mukaan. OPS-työhön osallistuu koko laitosyhteisö, myös opiskelijat. Pedagogisen johtajan laatimilla yhteisillä linjauksilla varmistetaan, että OPS-uudistukselle asetetut tavoitteet toteutuvat läpi koko organisaation tutkintotason osaamistavoitteista oppiaine- ja opintojaksotasolle. Tutkimuksen ja koulutuksen painoalojen vastuuprofessorit laativat oppiaineille yhteisen suuntautumisvaihtoehtojen opetuksen juonteen. Oppiainetason työskentelyssä johtamisvastuu on oppiaineiden pääedustajilla. Sidosryhmiä OPS-työssä on hyödynnetty epäsuorasti (kuvattu tarkemmin luvussa ). Nykyistä opetussuunnitelmaa laadittaessa tosin kerättiin sidosryhmäpalautetta molempien suuntautumisvaihtoehtojen (Kielten oppimisen ja opettamisen asiantuntijan sekä Kieliasiantuntijan suuntautumisvaihtoehdot) OPS-luonnoksiin. Palautteessa kiiteltiin erityisesti työelämäyhteyden selkeää näkymistä, mutta jatkokehittämiseen se ei tarjonnut eväitä. Opintojaksojen vastuuhenkilöt (opettaja, pääopettaja, koordinaattori tai tentaattori) arvioivat uusien opetussuunnitelmien toimivuutta omien kokemustensa ja opiskelijapalautteen pohjalta. Muutostarpeista keskustellaan oppiainekokouksissa, minkä jälkeen ne menevät tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi Osaamistavoitteet ja niiden määrittely sekä osaamistavoitteita tukeva oppimisen arviointi Osaamistavoitteiden määrittelyn laadukkuutta varmistetaan eri tavoin. (1) Osaamistavoitteiden määrittelyyn oli tarjolla laitokselle räätälöityä henkilöstökoulutusta syyslukukaudella 2008 laadittaessa vuosien opetussuunnitelmaa. (2) Myöhemmässä OPS-työssä on hyödynnetty edelliskertojen pohjatyötä ja siitä kertyneitä kokemuksia. (3) Osaamistavoitteiden määrittelyssä on hyödynnetty työelämätietoa. (4) Osaamistavoitteiden määrittelyyn on osallistunut koko henkilökunta ja OPS-työssä mukana olleet opiskelijat. (5) Osaamistavoitteiden määrittelyssä on hyödynnetty vertaistukea ja jaettu hyviä käytänteitä. (6) Oppiaineet saavat suunnitteluprosessin edetessä palautetta pedagogiselta johtajalta. Palautteen pohjalta tehdyt muutokset edistävät yhtenäisyyttä, linjakkuutta ja opiskelijapalautteen huomioonottamista. 42 (65)

43 Osaamistavoitteita on määritelty tiedekunta-, laitos- suuntautumisvaihtoehto- ja joskus oppiainetasolla. Opintojaksojen osaamistavoitteet kuvaavat arvosanan 3 mukaista osaamista. Suunnittelussa huolehditaan, että eri tason osaamistavoitteet ovat sopivan vaativia, keskenään linjassa ja muodostavat tarkoituksenmukaisen jatkumon. Oppimisen arvioinnin laadukkuutta on varmistettu eri tavoin. (1) Arviointi noudattaa tutkintosääntöä. (2) Arviointi pohjaa osaamistavoitteisiin, jotka on kuvattu opintojaksoittain opetussuunnitelmassa. Arviointimenetelmät valitaan niin, että ne (3) ohjaavat oppimista osaamistavoitteiden suuntaisesti, (4) antavat opiskelijalle ja opettajalle palautetta oppimisen etenemisestä kurssin edetessä (5) mittaavat osaamista suhteessa osaamistavoitteisiin ja (6) kohtelevat opiskelijoita tasapuolisesti. (7) Käytössä on erilaisia arviointimenetelmiä, jotka tukevat opiskelijan itsearviointitaitojen, palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitojen sekä opiskelutaitojen kehittymistä ja auttavat opettajaa kehittämään opetustaan (ks. tarkemmin ). Diagnostinen, formatiivinen ja summatiivinen arviointi täydentävät toisiaan. Laitos noudattaa AHOT-käytänteitä yliopiston ohjeiden ja tiedekuntatason täsmennysten mukaisesti Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kytkeytyminen koulutukseen Koulutustoiminnan laatua varmistetaan (1) kytkemällä se laitoksen tutkimustoimintaan ja (2) yhteiskunnan tarpeisiin. Koulutuksen suunnittelu lähtee liikkeelle tutkimuksen kahdesta painoalasta, joihin laitoksen koulutusprofiili perustuu. Kummankin painoalan tutkimuksella on voimakas yhteiskunnallinen relevanssi, koska tutkimuskohteena on kieli ja kielenkäyttö yhteiskunnassa sen eri osa-alueilla. Henkilöstön rekrytoinnissa edellytetään tutkimustoimintaa painoaloilla, ja näin tutkimusosaaminen siirtyy suoraan koulutustoiminnan suunnitteluun opettajien oman tutkimuksen ja osaamisen kautta. Valtaosalla (70 %) opetuspainotteisissakin tehtävissä työskentelevillä on myös tutkimustehtäviä työsuunnitelmassa. Opintojensa osana opiskelijat voivat mm. (1) osallistua tutkimusprojekteihin ja konferensseihin, (2) toteuttaa erilaisia ohjattuja koulutusprojekteja, jotka laajentavat opettajaksi opiskelevien osaamisrepertuaaria koulun ulkopuolisiin oppimisympäristöihin ja erilaisiin oppijaryhmiin sekä (3) toimia kielisanansaattajina erilaisissa yleisötapahtumissa. Laitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminta vaikuttaa myös valtakunnallisen kielikoulutuksen kehittämiseen erilaisten hankkeiden kautta. Esimerkkejä tästä ovat OKM:n rahoittamat hankkeet: SPECIMA-koulutus, Suomea kaiken ikää: Suomi toisena kielenä -opetuksen uudet pedagogiset käytänteet sekä Suomen kielen taidon kehittäminen ja arviointi terveydenhuollon alalla -hanke Elinikäinen oppiminen Elinikäinen oppiminen sisältyy kielten laitoksen perusarvoihin, ja sen periaatteen omaksuminen sisältyy osaamistavoitteena sekä kandidaatin- että maisterintutkintoihin. Jo opintojen alusta lähtien opiskelijalle tehdään selväksi, että perustutkintokoulutuksessa opitaan asiantuntijaksi kasvamisen valmiuksia ja että varsinainen asiantuntijuus saavutetaan ja sitä ylläpidetään elinikäisen oppimisen kautta Tutkintojen työelämärelevanssi Opetussuunnitelmien työelämälähtöisyys ja osaamisen oikea kohdentuminen varmistetaan erilaisilta sidosryhmiltä kuten alumneilta ja työnantajatahoilta kyselyin, haastatteluin, alumnitarinoin tai molemminpuolisin vierailuin. Kielten maistereiden työllistymistä seurataan ja tietoa hyödynnetään koulutuksen suunnittelussa. 43 (65)

44 Työelämäyhteys on upotettu koulutuksen rakenteisiin ja perustehtävän määrittelyyn: Koulutuksen tehtävänä on edistää integroitumista työmarkkinoille, ja työelämänäkökulma läpäisee koko opetussuunnitelman. Työelämävalmiuden kokonaiskuvan laitos jäsentää koostuvan asiantuntija-osaamisesta, yleisistä työelämätaidoista ja työllistymisosaamisesta (Kuva 3). Kuva 3. Työelämävalmiuden kokonaiskuva. (OPS-työn käynnistyskokous ) Laitoksen opetustoiminta on organisoitu ja toteutettu niin, että se tukee sisältöoppimisen ohella mahdollisimman monipuolisesti myös tärkeimpien yleisten työelämätaitojen kehittymistä. Työelämätaitojen opetus on integroitu substanssiopetukseen pedagogisin keinoin. Tärkeimpien yleisten työelämätaitojen tunnistamisessa on hyödynnetty mm. työelämäpalveluiden kyselytutkimusten tuloksia. Oman osaamiskokonaisuutensa tutkinnossa muodostaa lisäksi ns. työllistymisosaamisen moduuli. Sen osa-alueita itsetuntemus, oman osaamisen tunnistaminen, työelämätuntemus ja käytännön työnhakutaidot edistetään läpi opintopolun työelämäorientaatiota herättelevän ja ylläpitävän portfoliotyöskentelyn avulla (kandidaatin portfolio, maisterin portfolio). Opiskelijoille tarjotaan runsaasti mahdollisuuksia työelämävalmiuksiensa kehittämiseen (mm. työssäoppiminen, projektikurssit, ainejärjestötoiminta, työelämälähtöiset toimeksiannot, tilaustöinä tehdyt tai muutoin työelämään vahvasti kytkeytyvät gradut, työelämäopintojen tarjotin, koulutus-, info- ja keskustelutilaisuudet, työelämäpäivät, alumni- ja työnantajavierailut sekä työpaikkavierailut osana opetusta). Osa tarjoumista on pakollisia, osa valinnaisia Henkilöstöryhmät, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät koulutuksen suunnittelussa Koulutuksen suunnittelutyötä johtaa laitoksen pedagoginen johtaja. Suunnitteluun osallistuu koko henkilökunta, opiskelijoita ja ulkoisten sidosryhmien edustajia. Koulutuksen suunnittelutyötä tehdään oppiaineryhmissä ja erilaisissa pysyvissä ja tilapäisissä työryhmissä. Tärkeimmät asiat käsitellään aina laitoksen johtoryhmässä. Laitokselle sijoitetut amanuenssit osallistuvat heille osoitettujen oppiaineiden suunnittelutyöhön. Hallintohenkilöstöä on myös useimmissa työryhmissä. Suunnittelutyössä ovat osallisina kaikki henkilöstöön kuuluvat niin vakinaiset kuin määräaikaisetkin, niin opetus- kuin tutkimuspainotteisissakin tehtävissä olevat. Laitoksella toimii useita pysyviä koulutuksen kehittämisen työryhmiä, joilla on omat, selkeästi määritellyt vastuualueensa. Työryhmät koostuvat pääosin henkilöstöstä, vain opetuksen kehittämisryhmässä on pysyvä opiskelijaedustus (⅓). Pysyvissä työryhmissä ei ole ulkoisten sidosryhmien edustajia. Työryhmien työskentelytapa osallistaa laadunhallintatyöhön tyypillisesti myös työryhmän ulkopuolisia jäseniä yleensä opiskelijoita ja henkilöstöä, mutta tarpeen mukaan myös ulkoisten sidosryhmien edustajia. Muun muassa kieliasiantuntijan suuntautumisvaihtoehdon opintopolun työelämäyhteyden kehittämistyössä sidosryhmät ovat olleet vahvasti mukana. 44 (65)

45 Koulutuksen suunnittelun keskeisimmät välineet ovat koulutusstrategia ja sen kanssa linjassa oleva OPS sekä opinto-ohjauksen kokonaissuunnitelma. Strategia- ja OPS-prosessin vastuuhenkilö on laitoksen pedagoginen johtaja, opinto-ohjauksen vastuuhenkilö on nimetty erikseen. Opinto-ohjauksen vastuuhenkilö johtaa opinto-ohjauksen suunnittelutyötä. Opinto-ohjauksen suunnitelman hyväksyy pedagoginen johtaja koulutuksen johtoryhmää kuultuaan. Koulutusstrategia, opetussuunnitelma ja opinto-ohjauksen suunnitelma muodostavat koulutuksen suunnittelutyön ytimen. Opiskelijat osallistuvat suunnittelutyöhön joko työryhmien jäseninä, tai heille suunnataan kyselyitä, kohderyhmähaastatteluja, keskustelutilaisuuksia, palautteenkeruuta tai heitä kutsutaan mukaan kokouksiin. Pedagoginen johtaja osallistuu koulutuksen suunnitteluun myös tiedekuntatasolla tiedekunnan pedagogisten johtajien ryhmässä. Lisäksi pedagoginen johtaja osallistuu yliopistotason pedagogisten johtajien verkoston toimintaan ja pedagogisille johtajille suunnattuihin tiedotusja keskustelutilaisuuksiin sekä laatuvastaaville järjestettäviin tilaisuuksiin. Nämä foorumit tarjoavat vertaistukea, tietoa muiden yksiköiden käytänteistä ja yliopistotasolla käynnissä olevista kehittämistoimista sekä linjauksista ja usein myös mahdollisuuden vaikuttaa näihin Arvio koulutuksen suunnitteluun liittyvien menettelytapojen toimivuudesta, kuormittavuudesta ja vaikuttavuudesta Resurssien säästämiseksi laitoksella on tapana keskittää erilaisten suunnitteluprosessien kuormittavimmat työvaiheet (syvällinen perehtyminen, tarveanalyysi sekä ratkaisumallin valmistelu) yksittäisille henkilöille tai pienille ryhmille. Prosessin edetessä siihen kuitenkin osallistetaan koko henkilöstö ja tyypillisesti myös opiskelijat sekä tarpeen mukaan ulkoisia sidosryhmiä. Näin suunnittelussa saadaan hyödynnettyä eri ryhmien asiantuntemus, ja sitoutuminen yhteisiin linjauksiin on helpompaa. Työryhmiä laitoksella on useita, koska koulutusvastuu on suuri: opiskelijamäärät suuria, oppiaineita useita, opetustarjontaa paljon. Näin suunnittelutyön kuormitus tasaantuu. Omat, selkeästi määritellyt vastuualueet mahdollistavat syvällisen paneutumisen rajattuun ja siksi helpommin hallittavissa olevaan kokonaisuuteen. Lisäksi rajattu tehtäväala ja väliaikaisten työryhmien perustaminen mahdollistavat nopean reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin. Kuormittumista ehkäistään myös varaamalla työsuunnitelmiin aikaa työryhmätyölle. Kehittämistyö on pitkäjänteistä, ja se rakentuu aiemman kehittämistyön varaan. Vallitsevien käytänteiden toimivuutta arvioidaan jatkuvasti. Linjakkuudesta huolehditaan noudattamalla ohjeistuksia ja strategiaa läpi koko organisaation (yliopisto-, tiedekunta-, laitos-, oppiaine- ja opintojaksotaso). Opetussuunnitelmia valmisteltaessa on perinteisesti hyödynnetty henkilöstön laaja-alaisen ja tiiviin verkostoitumisen mukanaan tuomaa ymmärrystä työelämän tarpeista. Henkilöstöön lukeutuu toimijoita, jotka ovat jatkuvassa, tiiviissä vuorovaikutuksessa kentän ja erilaisten kentän toimintaa säätelevien tahojen kanssa. He seuraavat toimintaympäristön muutoksia ja proaktiivisesti ovat vaikuttaneet ja edistäneet muutosta paikallisella ja valtakunnallisella tasolla, mm. Keski-Suomen kieltenopettajat ry:n puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana, Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n puheenjohtajana ja Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n järjestöaktiivina, valtakunnallisen OPS-työn asiantuntijoina, kielikoulutuspolitiikan verkostossa, ylioppilastutkintolautakunnan varapuheenjohtajana. Sidosryhmien suora osallistaminen palautteenantoon tai suunnittelutyöhön on kuitenkin ollut vähäisempää. Nykyisiä opetussuunnitelmia laadittaessa sidosryhmäpalautetta kerättiin vasta luonnosvaiheessa. Myös strategiatyössä ulkoisten sidosryhmien osallistuminen on ollut epäsuoraa: siinä on huomioitu sidosryhmiltä kerätty tieto, mutta sidosryhmien edustajia ei ole osallistettu strate- 45 (65)

46 giatyön suunnitteluun, strategian laatimiseen tai kommentointiin. Vasta viimeaikoina sidosryhmiä on alettu hyödyntää proaktiivisesti jo seuraavaa OPS-uudistusta ja tulevaisuuden strategiatyötä ennakoiden (kieliasiantuntijan suuntautumisvaihtoehdon työelämäyhteyden kehittämistyö, työnantajatahojen haastattelut, Suomen kieliklusterin Kitesin verkostotapaaminen, yritysyhteistyö). Tiivistetyllä ja suoremmalla sidosryhmäyhteistyöllä laitos uskoo pääsevänsä koulutuksen suunnittelussa nykyistä laadukkaampaan tulokseen. Rekrytointivaiheessa huolehditaan opetushenkilöstön riittävästä pedagogisesta osaamisesta. Myös tutkimushenkilöstön rekrytoinnissa arvostetaan pedagogista osaamista. Henkilöstöä rohkaistaan kehittämään osaamistaan mm. osallistumalla koulutuksiin, pedagogiseen hanketoimintaan tai konferensseihin. Myös hyviä käytänteitä jaetaan sitä mukaa, kun niitä tunnistetaan. Tiedekuntatason koulutusyhteistyö on viime vuosina parantunut oleellisesti pedagogisten johtajien säännöllisten kokoontumisten myötä. Se on sisältänyt myös kehittämispäiviä ja yhteisesti tarjottavaa henkilöstökoulutusta, ja sen myötä laitostason koulutusten tarve on vähentynyt. Viime vuosina opetus on monimuotoistunut paljon, ja se asettaa myös oppimisen arvioinnille uusia haasteita. Syyslukukaudella 2014 on suunniteltu järjestettävän henkilöstökoulutusta osaamistavoitteita tukevasta oppimisen arvioinnista joko tiedekunta- tai laitostasolla. Koulutus suunnitellaan niin, että se tukee opetuksen toteutuksen ohella myös OPStyötä. Koulutuksen suunnittelun vastuunjako ja menettelytavat on laitoksella koettu toimiviksi, kuormitusta järkevöittäviksi ja vaikuttaviksi, mitä todistavat kehityskeskusteluissa ja muissa yhteyksissä saatu positiivinen palaute, negatiivisen palautteen puuttuminen ja työilmapiirikyselyissä saadut hyvät arviot. Erityisen tärkeänä laatutyön vaikuttavuuden kannalta pidämme laatutyön johtamisen kytkemistä johtamisen muihin prosesseihin: laitoksen laadunhallintatyötä johtavat laitoksen johtaja ja varajohtajat kukin omalla vastuualueellaan, jolloin johdon sitoutuminen laadunhallintaan on vahvaa ja tarvittava päätösvalta on taattu Koulutuksen toteutus Opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Koulutuksen toteutuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa. Opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen laatua varmennetaan (1) panostamalla henkilöstön pedagogiseen osaamiseen (rekrytointi, koulutukset, oma tutkimus, pedagogisen keskustelun ja kehittämisen foorumit, hyvien käytänteiden jakaminen, vertaistuki, yhteissuunnittelu, yhteistoteutus) sekä (2) palautteen ja itsearvioinnin avulla. Laadun kriteereinä pidämme mm. monipuolisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja joustavuutta (vaihtoehtoisia suoritustapoja). Kielten laitoksella on käytössä laaja kirjo erilaisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä. Koska suuri osa henkilöstöstä tutkii ja opettaa kielen oppimista ja opettamista sekä ohjaa alan opinnäytteitä, laitoksella on runsaasti ajantasaista, tutkimusperusteista tietoa, jota opettajat hyödyntävät omassa opetuksessaan mm. kokeilemalla erilaisia menetelmiä ja ympäristöjä myös omassa opetuksessaan. Opetusta leimaa vahvasti vuorovaikutteisuus, ja laitoksella korostetaan vertaisoppimisen mahdollisuuksia. Työmuodoille tyypillisiä ovat erilaiset ryhmä- ja projektityöt tai kokonaiset projektikurssit, joissa yhdessä työstetään oppimissisältöjä ja myös laajennetaan oppimisympäristöjä luentosalin ja luokkahuoneen ulkopuolelle. Opiskelijat kasvavat siten luontevasti jaettuun asiantuntijuuteen ja oppivat hyödyntämään erilaisia oppimistilanteita. Esimerkkejä erilaisista oppimisympäristöistä ovat esim. (1) työelämälähtöiset projektikurssit, jotka vaativat omanlaisiaan opetusmenetelmiä ja oppimisen tapoja. Omanlaisensa oppimisympäristön tarjoavat myös (2) tutkimusprojekteihin sisältyvät kurssit sekä (3) opiskelija- 46 (65)

47 vaihto, joka on kielten laitoksen opiskelijoiden keskuudessa hyvin suosittua ja vieraissa kielissä yleensä pakollinen osa opintoja. (4) Erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä on opetuksessa käytössä yleisesti. Joustavuutta opintoihin ja niiden suorittamiseen tuovat (5) itseopiskelumahdollisuudet etenkin syventävissä opinnoissa. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa on muutenkin valinnaisuutta niin, että opiskelijat pystyvät valitsemaan itselleen sisällöiltään ja opetusmenetelmiltään sopivimmat kurssit. Laitos tarjoaa myös vaihtoehtoisia, joustavia suoritustapoja erilaisille oppijoille ja opintopoluille. Laitoksella käytössä olevat opetusmenetelmät heijastelevat tuoreimman tutkimuksen mukaista pedagogista ajattelua. Opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen toimivuutta ja soveltuvuutta arvioidaan säännöllisesti kurssipalautteissa. Palautetta hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Opetusiltapäivissä ja muissa henkilökunnan tapaamisissa jaetaan kokemuksia eri menetelmien toimivuudesta ja hyviä käytänteitä. Uusien oppimisympäristöjen käytöstä on järjestetty laitoksen sisäistä koulutusta koko yliopiston henkilöstökoulutuksen tarjonnan lisäksi Oppimisen arviointimenetelmät Arviointimenetelmien laadukkuutta varmistetaan (1) noudattamalla arviointiin liittyviä säädöksiä ja ohjeistuksia (mm. tutkintosääntö) ja opetussuunnitelmaa ( linjakkuus), (2) panostamalla henkilöstön pedagogiseen osaamiseen, (3) arvioimalla arviointimenetelmien toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ja (4) yhtenäistämällä käytänteitä siellä, missä se on vaikuttanut tarkoituksenmukaiselta. Jokainen opettaja vastaa omassa opetuksessaan oppimisen arvioinnista ja sen laadusta. Erityistä arviointikoulutusta ja -kokemusta on kertynyt useille opettajille mm. ylioppilastutkintolautakunnassa tai sensorina toimimisesta, tai Yleisten kielitutkintojen testien laatijana ja testisuoritusten arvioijana sekä arvioijien kouluttajana toimimisesta. Oppimisen arviointi on laadukasta, kun se kohdistuu kurssin oppisisältöihin, on läpinäkyvää ja sille on selkeät kriteerit. Oppimista arvioidaan tutkintosäännön mukaisesti osaamistavoitteiden kautta. Osaamistavoitteet, opiskelutavat ja arviointi on kuvattu laitoksen opetussuunnitelmassa. Yksityiskohtaisempaa tietoa arviointimenetelmistä, -kriteereistä ja niiden soveltamisesta opiskelija saa tyypillisesti kurssin ensimmäisessä tapaamisessa, jossa käydään yhdessä läpi osaamistavoitteet, suoritustavat, aikataulutus ym. kurssin pelisäännöt. Oppimista arvioidaan monella tapaa. Kurssin edetessä pysähdytään aika-ajoin pohtimaan opetusryhmän kanssa, miten siihen asti on onnistuttu osaamistavoitteiden saavuttamisessa ja mitä vielä pitäisi tehdä. Kurssin päätteeksi oppimista arvioidaan kotitenteillä, esseillä, oppimispäiväkirjoilla, portfolioilla, lopputentillä tai erilaisilla kurssin teemaan liittyvillä projektitöillä, jotka opiskelijat usein tekevät pari- tai ryhmätöinä. Koska opetus on vuorovaikutteista, usein myös osallistuminen tunnilla on yksi arviointikriteeri. Arviointimenetelmien kirjo paitsi monipuolistaa opetusta, myös kohtelee opiskelijoita erilaisine preferensseineen ja oppimistyyleineen tasapuolisesti. Useilla kursseilla käytetään arviointimenetelmänä myös itse- ja vertaisarviointia. Arvioinnista on pyritty tekemään läpinäkyvää ja yhdenmukaista laatimalla arviointimatriiseja, joissa on kuvattu esim. arvosanoja 1, 3 ja 5 vastaavan osaamisen tunnusmerkit. Toinen käytössä oleva arviointia avaava keino on antaa opiskelijoille autenttisia tai keksittyjä esimerkkejä eritasoisiksi arvioiduista suoritteista ja kertoa, mikä niitä erottaa toisistaan. Jos opintojaksokokonaisuus arvioidaan useiden osasuoritusten pohjalta, niiden keskinäinen painottuminen arvioinnissa on selvitetty opiskelijoille. Suurin osa kurssisuorituksista arvioidaan yliopiston tutkintosäännön mukaisesti asteikolla 0-5. Hyväksytty-hylätty-asteikko on käytössä vain erityisen perustelluista syistä. Usein kurssisuorituksista annetaan myös sanallista palautetta (esim. kirjoittamisen tai puhumisen kurssit). 47 (65)

48 Opiskelijalla on aina halutessaan mahdollisuus saada oppimisestaan muutakin palautetta kuin arvosana. Näin oppimisen arviointi ei vain arvioi lopputulosta, vaan palvelee koko oppimisprosessia. Oppimisen arviointi on samalla aina myös opetuksen arviointia: miten oppiminen etenee, miten osaamistavoitteet saavutetaan, miten opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä, arviointia, ajankäyttöä ym. pitäisi kehittää, jotta oppimistulokset paranisivat entisestään? Näin oppimisen arviointi palvelee samalla aina myös opetuksen kehittämistä Opiskelijoiden oppiminen ja hyvinvointi Oppimisen subjekti on opiskelija itse. Siksi oppimisen laatuun voidaan vaikuttaa vain epäsuorasti opiskelijan kautta. Opetuksella pyritään ohjaamaan oppimisprosessia mm. käyttämällä opetusmenetelmiä ja arviointitapoja, jotka ohjaavat opiskelijaa syväsuuntautuvaan, ymmärrykseen pyrkivään, laadukkaaseen oppimiseen. Opiskelijaan ja hänen toimintaansa vaikuttavat opetuksen ohella kuitenkin monet muutkin tekijät. Laitoksella oppimisen laatua varmistetaan ensisijaisesti (1) tarjoamalla sisällöllisesti ja pedagogisesti korkeatasoista, syväsuuntautuvaan ja ymmärtävään oppimiseen tähtäävää opetusta sekä (2) edistämällä opiskelijan opiskelukykyä: (2a) tukemalla opintoihin ja yliopistoyhteisöön kiinnittymistä (tutorointi, opetutorointi, opinto-ohjaus ja -neuvonta, oppiaineiden omat yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä sekä opiskelijoiden ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta edistävät käytänteet), (2b) opiskelijoiden hyvinvointia (HYVIS-toiminta, HYVY001) ja (2c) opiskelutaitojen kehittymistä (kurssit, joilla opiskelutaidot ovat oppimisen varsinainen kohde, SKIP304 Akateemiset tekstitaidot, opetutorointi, HYVY001, sisältöopetukseen integroituna ohjauksen ja palautteenannon kautta). (3) Lisäksi opiskelijoille tarjotaan erityistä tukea mm. tutkielman tekoon (Graka, Graduspurtti). Hyvinvointia lisäävät myös (4) joustavat suoritustavat ja (5) vaikuttamisen väylät. Laitoksella on useita käytänteitä, jotka tukevat sekä oppimista että hyvinvointia. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintoihin ja yliopistoyhteisöön kiinnittymistä tuetaan erityisesti opettajatutoroinnin avulla. Opiskelijoiden yksilöllistä oppimista tuetaan tarjoamalla monimuotoista opetusta ja joustavia oppimispolkuja (ks. luku ). Kuormitusta säädellään arvioimalla opintopistemäärän ja työmäärään vastaavuutta sekä HOPSauksen avulla. Erityistä oppimisen tukea laitos tarjoaa opinnäytteitä tekeville opiskelijoille, sillä opinnäyte on yksi opiskelun suurimmista haasteista. Tärkeä hyvinvointia edistävä tekijä on tunne kuulumisesta johonkin opintoihin liittyvään ryhmään. Ryhmäytymistä ja opiskelua edistävän hyvän ilmapiirin syntymistä tuetaankin erilaisin käytäntein erityisesti ensimmäisen opiskeluvuoden aikana (oppiaineittaiset opiskelijoille ja henkilöstölle suunnatut tutustumisillanvietot ja muu yhteisöllisyyttä edistävä toiminta). Opintojen myöhemmässä vaiheessa ryhmään kuulumisen kokemusta edistetään mm. tukemalla yksittäisten kurssien osallistujien keskinäistä ryhmäytymistä. Hyvinvointiin vaikuttaa myös opiskelijoiden mahdollisuus vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon (ks ) Kielten laitoksen avoin ja välittävä ilmapiiri rohkaisee opiskelijoita ottamaan tarvittaessa yhteyttä keneen tahansa henkilökunnan jäseneen. Opettajien huoneiden ovet ovat yleensä aina konkreettisesti auki niin, että opiskelijan on helppo piipahtaa juttusilla missä tahansa asiassa. Keväällä 2012 toteutetun Eka vuosi -kyselyn tulokset osoittivat, että monilla opiskelijoilla usko omiin kykyihin selviytyä opinnoistaan on verrattain matala. Madaltunut usko puolestaan voi heikentää opiskelukykyä ja -motivaatiota ja johtaa näin negatiiviseen kierteeseen, joka hidastaa opintojen etenemistä tai johtaa niiden keskeytymiseen. Pystyvyysuskomusten parantamiseksi opetushenkilöstölle onkin korostettu kannustavan ja oppimista sekä oppimaan oppimista edistävän palautteenannon merkitystä osana kaikkea opetustoimintaa (henkilökuntakokous ). 48 (65)

49 Oppimaan oppimisen tukeminen edistää oppimisen laatua, voimaannuttaa opiskelijaa opinnoissaan ja vaikuttaa näin positiivisesti opiskelukykyyn ja hyvinvointiin. Vaikka oppimaan oppimista tuetaankin keskitetysti mm. osana opettajatutorointia ja HYVY001-opetusta, se pitäisi integroida nykyistä tiiviimmin jokaisen kurssin substanssiopetuksen osaksi ja nivoa se oppimista edistävän palautteen antamisen käytänteisiin. Nykytilannetta on kartoitettu kevään 2014 oppiainekierroksilla ja kehityskeskusteluissa. Hyviä käytänteitä jaetaan syyslukukauden aikana Opettajien osaaminen ja työhyvinvointi Koulutus on hyvin keskeisessä asemassa laitoksen toiminnassa. Opetusta arvostetaan laitoksella ja tämä pyritään tekemään näkyväksi henkilöstölle. Koska inhimilliset voimavarat ovat koulutuksen tärkein työkalu, opettajien osaaminen ja työhyvinvointi ovat keskeisessä asemassa koulutuksen toteutuksen laadunvarmistuksessa. Henkilökunnan osaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota jo rekrytointivaiheessa. Kaikessa rekrytoinnissa noudatetaan tutkimusstrategiaa eli valittavilta henkilöiltä edellytetään tutkimuskokemusta laitoksen tutkimuksen ja koulutuksen painoaloilla. Opetuspainotteisissa tehtävissä pedagoginen pätevyys ja koulutus otetaan huomioon ansioita arvioitaessa. Useissa tehtävissä edellytetään myös käytännöllistä perehtyneisyyttä. Uudelle henkilöstölle järjestetään laitoksella sisällöllinen perehdyttäminen (tiedekunnan palvelukeskus hoitaa käytännön asioihin perehdyttämisen), jossa on käyty läpi opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon käytänteitä, tavoitteita ja yhteisiä linjauksia. Osaamisen kehittymistä ja vajeita seurataan kehityskeskusteluissa ja tarpeen mukaan laaditaan henkilökohtainen kouluttautumissuunnitelma. Henkilökuntaa rohkaistaan hyödyntämään henkilöstökoulutuksen koulutustarjontaa. Myös laajempiin koulutuskokonaisuuksiin osallistumisen (pedagoginen koulutus YPE ja APO) voi sisällyttää työsuunnitelmaan. Tarpeen mukaan koulutusta järjestetään myös laitoksella. Työhyvinvointia ja työssä jaksamista seurataan kehityskeskustelujen ja säännöllisten kyselyjen kautta. Työhyvinvointi on ollut esillä viime vuosien kehittämispäivissä. Työhyvinvointiin liittyy monia asioita, joihin laitoksella ei voida vaikuttaa. Hyvinvointia, jaksamista ja työhön sitoutumista edistetään kuitenkin mm. säännöllisellä virkistystoiminnalla Henkilöstöryhmät, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät koulutuksen toteutuksessa Koulutuksen toteutuksen laadusta vastaa laitostasolla pedagoginen johtaja, oppiainetasolla oppiaineen pääedustaja ja opintojaksotasolla kurssin vastuuhenkilö. Toteutuksen laatua varmistetaan palautejärjestelmän ja itsearvioinnin avulla. Opiskelijat osallistuvat opetuksen toteutuksen laadunvarmistukseen mm. palautteen antajina ja välittäjinä (ainejärjestötyö), opetuksen kehittämisryhmän jäseninä ja OPS-työhön osallistumalla. Opiskelijoita rohkaistaan ottamaan laitosyhteisössä aktiivinen ja vastuullinen osallisen rooli heti opintojen alusta lähtien. Pedagoginen johtaja tapaa ainejärjestöjen edustajat kaksi kertaa vuodessa, opiskelijoita kuullaan oppiaineissa vuosittain ja erityisesti opetussuunnitelman uudistamisen yhteydessä. Muita palautteen antamisen ja vaikuttamisen väyliä ovat esim. anonyymin palautteen mahdollisuus, kurssipalaute, Eka vuosi -palaute, opintoohjauksen palaute, tutkielmaohjauksen palaute ja yliopistotasolla kerättävä palaute. Myös alumneilta kerätään palautetta opetuksen toteutuksesta (Aarresaari-kysely). Opintojen työelämäyhteyden ja -relevanssin osuvuutta varmennetaan myös sillä, että ulkoiset sidosryhmät osallistuvat koulutuksen toteutukseen työelämäpäivien ja alumnipäivien asiantuntijavieraina. Sidosryhmien edustajat tarjoavat opiskelijoille tyypillisesti myös uusia oppimisympäristöjä harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen muodossa. Myös sisältökurssien opettajistossa on toisinaan mukana ulkoisten sidosryhmien edustajia. 49 (65)

50 Arvio koulutuksen toteutukseen liittyvien menettelytapojen toimivuudesta, kuormittavuudesta ja vaikuttavuudesta Toimiviksi menettelytavoiksi laitos on havainnut seuraavat: (1) Opetuksen toteutus pohjaa strategiaan ja noudattelee opetussuunnitelmaa sekä tutkintosääntöä. Näin varmistetaan toiminnan linjakkuus. (2) Laatua ei varmisteta ensisijaisesti kontrollin avulla, vaan luottamalla henkilöstön osaamiseen ja tukemalla sen kehittymistä. (3) Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointiin satsataan jaksamisen edistämiseksi. Kuormittavuutta seurataan ja säädellään eri tavoin. (4) Yhteisellä opetuksella vähennetään oppiainetason opetuksen työkuormaa ja varmistetaan laitoksen opiskelijoiden yhteinen osaamispohja suuntautumisvaihtoehdoittain. (5) Valinnaisuus ja joustavat, monipuoliset suoritustavat tukevat läpäisyä, sisältöoppimista ja työelämätaitojen kehittymistä erilaiset oppijat huomioiden. (6) Oppimisen laatua tuetaan eri tavoin ( ). (7) Opetus perustuu tuoreeseen tietoon, asiantuntijuutta hyödynnetään maksimaalisesti. (8) Koulutuksen toteutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan jatkuvasti opintojaksotasolla (opiskelijapalaute, opettajien itsearviointi, arvosanajakaumat) sekä oppiaine- ja laitostasolla (mm. ryhmäkokoja ja opintopistekertymiä seuraamalla). (9) Koulutuksen toteutuksen kysymyksistä keskustellaan tarpeen mukaan myös oppiaineiden vuosittaisissa opiskelijatapaamisissa, pedagogisen johtajan ja opiskelijoiden välisissä tapaamisissa sekä mm. johtajien oppiainekierroksilla. (10) Koulutuksen jakautuminen kahteen suuntautumisvaihtoehtoon tutkimusstrategiassa määriteltyjen painoalojen mukaisesti takaa koulutuksen ja tutkimuksen välisen yhteyden, ohjaa rekrytointia, henkilökunnan ja opiskelijoiden osaamisen kehittämistä, koulutuksen työelämäyhteyksien kehittämistä ja opinto-ohjauksen suuntaamista. (11) Laitoksen opetuksella on yhteisesti jaettu arvoperusta ja pedagoginen lähtökohta, mutta ne sallivat kuitenkin opetusmenetelmien, oppimisympäristön ja arviointimenetelmien kirjon. Jotkin menettelytavat parantavat koulutustoiminnan laatua, mutta samalla myös kuormittavat paljon. Esim. HYVIS-toiminta on tärkeä hyvinvoinnin tukemisen muoto, mutta se syö myös paljon resursseja. Opiskelutaitojen opetus vaatii sekin oman panostuksensa, mutta vaikuttaa merkittävästi opiskelijatyytyväisyyteen ja auttaa kerryttämään opintopisteitä entistä tehokkaammin, jolloin hyöty voi olla panostukseen nähden moninkertainen. Lisäksi esimerkiksi palautteenanto oppimisesta kuormittaa sitä enemmän, mitä yksilöidympää se on. Opettajat joutuvatkin jatkuvasti tasapainottelemaan koulutuksen laatuvaatimusten ja työsuunnitelmiin opetuksen suunnittelulle, toteutukselle, arvioinnille ja palautteenannolle varatun työajan ristipaineessa, mikä lisää kuormittuneisuuden tunnetta. Laadunhallintatyötä vaikeuttavia tekijöitä ovat mm. (1) henkilöstön työpisteiden sijoittuminen kolmeen eri rakennukseen, (2) tuleva muutto ja siihen liittynyt pitkä epävarmuus, (3) opetustilojen opetusjärjestelyille ja pedagogisille ratkaisuille asettamat rajoitukset, (4) erilaisten järjestelmien jäykkyys, (5) langattoman verkon puuttuminen omasta rakennuksesta ja (6) henkilöstöresurssien tasainen vähentyminen koulutusvastuun säilyessä ennallaan ja jopa kasvaessa. Vaikka kuormittavuuteen ja työn tasaiseen jakautumiseen pyritään jatkuvasti kiinnittämään huomiota työsuunnitelmatyössä, kuormittavuus on kyselyjen mukaan edelleen suuri. Koko yliopiston tasolla on viime vuosina havaittu, että kansainvälisen henkilöstön perehdyttäminen vaatii erityistoimia ja systematisointia. Tähän onkin paneuduttu esimerkiksi mentoroinnin muodossa. 50 (65)

51 5.1.3 Laadunhallintatyön vaikuttavuus Kielten laitoksen toimintakulttuuri on vahvasti kehittämisorientoitunut ja proaktiivinen. Laitos on edelläkävijä monissa asioissa ja käytänteissä, joista on otettu mallia muissa yksiköissä ulkomaita myöten. Esimerkiksi maineikas ja usealle taholle hyvänä käytänteenä levinnyt opettajatutorointi käynnistyi jo 1990-luvulla, ja sitä kehitetään edelleen jatkuvasti. Opettajankoulutuksen suoravalinnassa laitos oli valtakunnallinen edelläkävijä. Myös opetussuunnitelmien osaamisperusteisuudessa oltiin suunnannäyttäjiä jo kauan ennen kuin osaamistavoitteiden asettamista alettiin vaatia. Viime aikoina laitos on ollut pilottilaitoksena aktiivisesti mukana mm. eportfolio-työkalun kehittämistyössä ja portfoliotyöskentelyn pedagogisen konseptin kehittämisessä. Myös ehopsin käyttöönotossa, HYVIS-toiminnassa ja monessa muussa sittemmin laajalle levinneessä käytänteessä kielten laitos on ollut ensimmäisenä kehittämässä, pilotoimassa ja jalkauttamassa innovaatioita toiminnaksi. Laatutyöllämme onkin vaikuttavuutta myös laitoksen ulkopuolella. Laatuun panostamisen vaikutukset näkyvät tutkintojen määrissä ja monella laadullisellakin kriteerillä tarkasteltuna. Koulutuksen toteutuksen vaikuttavuudesta kertoo myös se, että Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan myöntämä Hyvä opettaja -palkinto on tullut laitokselle jo neljästi Kehittämisen kannalta keskeisimmät arviointitavat ja seurantaindikaattorit Kielten laitos on vahvasti sitoutunut yliopisto- ja laitostason strategisten tavoitteiden saavuttamiseen, ja laitoksen johto seuraa niiden toteutumista säännöllisesti. Toiminnan kehittämisen tärkein väline on jatkuva itsearviointi. Itsearvioinnissa hyödynnetään määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita. Erityisen seurannan kohde ovat yliopiston johdon asettamat koulutuksen määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Tärkeimmät määrälliset indikaattorit ovat maisterintutkintojen määrä kandidaatintutkintojen määrä vähintään 55 op lukuvuodessa suorittaneiden osuus hakijamäärät, valintakokeisiin osallistuneiden määrät ja opintopaikan vastaanottaneiden määrät Lisäksi laitos seuraa mm. seuraavia määrällisiä indikaattoreita yli 45 op lukuvuodessa suorittavien määrä suhteessa 1-44 op suorittaneiden määrään toisen opintovuoden syksynä opintojaan jatkavien määrä suhteessa edellisenä syksynä aloittaneiden määrään opiskelijamäärä vuosittain myönnettyjen sivuaineoikeuksien määrä tutkintojen suorittamiseen käytetty aika työllistyneiden maistereiden määrä (1, 2, 4 vuotta valmistumisesta) työharjoitteluun käytetyt kuukaudet työhyvinvointikyselyt (kuormittuneisuuden kokemus) tuotetut opintopisteet /vuosi/opettaja ja oppiaine Edellisiä laadullisempaa tietoa koulutustoiminnan laadunhallintatyön vaikuttavuudesta saadaan palautejärjestelmien kautta. Valtakunnallisen ja yliopistotason palautteen ohella laitos hyödyntää omien palautejärjestelmiensä avulla kertyvää tietoa. Jokaiselta kurssilta kerätään ainakin loppu- ja usein myös väli- tai alkupalaute, jonka pohjalta opetusta kehitetään opintojaksotasolla. Keväästä 2013 lähtien laitoksella tehdään vuosittain Eka vuosi -kysely, jolla kerätään kokonaisvaltaista palautetta ensimmäisen vuoden opiskelukokemuksesta, opiskelijoiden jatkoaikeista ja opintojen pitkittymisen tai keskeytymisen syistä. Myös opintoohjauksesta kerätään säännöllisesti palautetta sekä opettajatutoroinnin yhteydessä että ko- 51 (65)

52 konaisvaltaisemmin koko opintojen ajalta. Tutkielmaohjauksesta palautetta kerätään säännöllisesti mm. osana Graka-ryhmän toimintaa. Alumnikyselyitä tehdään erityisesti opetussuunnitelmatyön yhteydessä ja suuntautumisvaihtoehtojen opintojen suunnittelutyössä. Laitoksen pedagoginen johtaja tapaa säännöllisesti opiskelijajärjestöjen edustajia, ja oppiaineittain järjestetään kerran vuodessa keskustelutilaisuus, jossa opiskelijoilla on tilaisuus antaa palautetta ja esittää toiveita oppiainetasolla. Lisäksi opiskelijoilla on käytettävissään anonyymi palautekanava, jonka kautta tuleva palaute ohjautuu pedagogiselle johtajalle. Palaute käsitellään siellä, missä se kerätään, ja sen pohjalta ryhdytään kulloinkin tarkoituksenmukaisiin toimiin. Laadullista tietoa laadunhallintatyön vaikuttavuudesta saadaan myös säännöllisen strategisten tavoitteiden toteutumisen seurannan kautta. Toiminta- ja taloussuunnittelussa asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan toimintakertomuksessa, jossa listataan vuosittain laadunhallintatyön keskeisimmät tulokset. Usein myös toimintaympäristön muutosten seuranta ja pedagoginen keskustelu yli oppiaine-, laitos-, tiedekunta- ja yliopistorajojen tuottavat tärkeää vertailutietoa, johon oman toiminnan laatua voidaan peilata. Laitoksen pedagoginen johtaja, työryhmien vastuuhenkilöt ja opintoja uraohjauksen kehittäjät osallistuvat aktiivisesti yliopistopedagogisiin ja muihin opetusalan tapahtumiin. Myös muuta henkilökuntaa tiedotetaan tarjonnasta ja kannustetaan mukaan. Laadunhallintatyön näkökulmasta hyöty on kahtalainen: yhtäältä poimitaan ideoita ja opitaan muualla tehdystä kehittämistyöstä, toisaalta kyetään paremmin tunnistamaan omia vahvuuksia ja tiedostamaan oman laadunhallintatyön vaikuttavuus. Laitoksen johtaja ja varajohtajat vierailevat oppiaineryhmien kokouksissa noin kahden vuoden välein keskustelemassa oppiaineen tilanteesta ja kehittymisestä koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen näkökulmaista. Oppiainekierroksilla on tavoitteena seurata strategisten tavoitteiden jalkautumista oppiainetasolla ja sitouttaa koko henkilökunta jatkuvaan laadunhallintaan. Yksilötasolla tätä tarkoitusta palvelevat kehityskeskustelut. Laitoksen avaintoimijat seuraavat myös ajankohtaista koulutuksen tutkimusta ja arvioivat sen perusteella kehittämistoimien tarpeellisuutta sekä suuntaavat toimintaa. Opiskelijavalintoihin liittyvää tutkimusta hyödynnetään opiskelijarekrytoinnissa sekä valintakriteereiden ja valintakokeiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Työllistymistiedot ja tiedot työelämän osaamistarpeista vaikuttavat opetussuunnitelmaan, kurssitarjontaan ja kurssien sisältöön sekä osaamistavoitteisiin. Oppimiseen, opettamiseen, ohjaamiseen tai vaikkapa opintoihin kiinnittymisen tukemiseen liittyvä tuore tutkimustieto voi herättää tarpeita esim. henkilöstökoulutukselle. Laadullisten ja määrällisten indikaattoreiden avulla laitoksen johtajat, laitoksen johtoryhmä, työryhmät ja koulutuksen eri osa-alueiden vastuuhenkilöt jatkuvasti seuraavat ja arvioivat laatutyön vaikuttavuutta, paikantavat kehittämiskohteita, käynnistävät ja suuntaavat kehittämistoimintaa. Keskeisimmät laatuhavainnot jaetaan kehittämispäivissä, laitoskokouksissa ja henkilökuntakokouksissa. Kehittämiskohteiksi tunnistettuihin asioihin tartutaan kulloinkin tarkoituksenmukaisimmaksi arvioidulla tavalla Toiminnan kehittyminen indikaattorien valossa viimeisten 3-5 vuoden aikana Laitoksen tilanne on ollut haasteellinen viimeisten vuosien aikana, kun resurssit ja henkilötyövuodet ovat tasaisesti vähentyneet. Tästä huolimatta koulutuksen tulos on indikaattoreiden valossa pysynyt erittäin hyvänä ja jopa parantunut. Vuonna 2013 julkistetussa Jyväskylän yliopiston koulutusta antavien yksiköiden välisessä tuloksellisuusvertailussa laitos menestyi erinomaisesti: Maisterituotannon näkökulmasta laitos oli vuoden 2012 tuloksellaan koko yliopiston tuloksellisin yksikkö OKM:n rahoitusmallin mukaisesti laskettuna, samoin 55 opintopistettä suorittaneiden määrässä. Vuoden 2013 tuloksesta ei vielä ole vertailutietoja, mutta ainakin tutkintojen määrän perusteella laitoksen koulutustoiminta on jatkunut erittäin 52 (65)

53 vahvana. Vuoden 2013 tutkintotavoitteet ylitettiin reippaasti. Kandidaatintutkintoja suoritettiin 155 (tavoite: 150) ja maisterintutkintoja 138 (tavoite 115). Huolimatta opiskelijamäärän laskusta (2007: : 1203) tutkintojen määrät ovat kasvaneet (2007: 107 HuK, 126 FM 2012: 166 HuK, 144 FM), mikä on osoitus koulutustoiminnan tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Laitos näyttää myös säilyttäneen houkuttelevuutensa opiskelupaikkana. Tehostetusta opintoohjauksesta ja joustavista opiskelumahdollisuuksista huolimatta tutkintojen suorittamiseen käytetty aika jää tavoitteista. Työelämä vaatii nykyään kieltenopettajilta kahden kielen syventäviä opintoja tai jopa kolmea opetettavaa kieltä, ja siksi kieliaineiden opiskelijoiden tutkinnot ovat usein vaatimuksia laajempia. Lisäksi huono työllisyystilanne houkuttaa opintojen venyttämiseen. Tutkintonsa viidessä vuodessa suorittaneiden osuus onkin laskenut 2007: 16,7 % 2012: 6,7 %. Tendenssi on sama tiedekunnan kaikissa laitoksissa. Tutkinnon suorittamiseen käytetyn ajan keskiarvo ja mediaani ovat kielten laitoksella kuitenkin pysyneet samalla tasolla. Strategisten tavoitteiden saavuttamisesta on kertynyt näyttöä myös laadullisin mittarein tarkasteltuna. Esimerkiksi koulutusstrategiaan kirjattu tavoite opiskelijoiden hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota on poikinut useita merkittäviä uudistuksia (HYVIS-pilotti, HYVY001, Eka vuosi -toiminta), samoin esim. tavoite, jonka mukaan laitokselta valmistuvilla asiantuntijoilla on entistä monipuolisemmat työelämävalmiudet (yleisten työelämätaitojen opetus on integroitu substanssiopetukseen pedagogisin ratkaisuin ja aukikirjoitettu opetussuunnitelmaan; työllistymisosaaminen on sisällytetty osaksi tutkintoa). Vaikka opiskelijoilta kerätään runsaasti palautetta, esim. kurssipalautteen kerääminen ei tuota yhteismitallista tietoa opetuksen laadusta tai sen kehittymisestä. Siksi laadunhallintatyön vaikuttavuus on osin huonosti todennettavissa. Palautejärjestelmän, palautekulttuurin ja laatutyön dokumentaation kehittäminen onkin priorisoitu laitoksen kehittämiskohteiksi Käynnissä olevat toimet koulutuksen laadun parantamiseksi Kieliasiantuntijan suuntautumisvaihtoehdon työelämäyhteys Syyslukukaudella 2013 laitos keräsi kieliasiantuntijan suuntautumisvaihtoehdon opintopolun työelämäyhteyden vahvistamiseen tähtäävää tietoa. Selvitystyö tuotti runsaasti hyödyllistä ajantasaista työelämätietoa opetuksen suunnittelun, opinto- ja uraohjauksen ja opiskelijarekrytoinnin tarpeisiin sekä konkreettisia ehdotuksia koulutustoiminnan parantamiseksi. Kartoitustyön pohjalta on jo ryhdytty suunnittelemaan laitostason työelämäsivua (esimerkkejä toimeksiannoista, työelämäyhdyshenkilö) ja sinne sijoitettavaa tutkintonäkökulmasta laadittavaa, aitoihin caseihin pohjaavaa opinto- ja urapolkukarttaa. Suuntautumisvaihtoehdon opetussisältöjen, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämistyö jatkuu opetussuunnitelmatyönä. Opetuksen laatu Keväällä 2013 toteutettuun laitoksen koulutustoiminnan itsearviointiin osallistuneiden opiskelijoiden mukaan opetuksen laatu laitoksella vaihtelee. Myös yliopistotasolla toteutettu kysely ja laitoksen pedagogiselle johtajalle kulkeutunut opiskelijapalaute viittaavat samaan suuntaan. Lukuvuosi julistettiin laitoksen opetuksen laadun teemavuodeksi. Tavoitteena oli keskustella, mitä opetuksen laatu on, mitä sillä ymmärretään, miten käsitykset vaihtelevat opettajittain, opiskelijoittain ja kyselyittäin, ja miten laadun kokemukseen voidaan vaikuttaa. Palautejärjestelmät ja palautekulttuuri Kurssipalautetta on kerätty pääosin vain opettajien omaan käyttöön, ei koulutuksen johtamisen tai laitostason laadunvarmistuksen tarpeisiin. Keruutavat vaihtelevat opettajittain. Palaut- 53 (65)

54 teen prosessointitapa samoin kuin palautteenantajalle tiedottaminen vaihtelevat. Yliopistotasoisen, kehitysvaiheessa olevan kurssipalautteen haasteena on vastausprosenttien saaminen riittävän korkeiksi. Laitoksella pilotoitiin syksyllä 2013 myös omaa palautelomaketta, jossa palautteenanto oli kytketty osaksi kurssisuoritusta. Menettelytapa takasi korkean vastausprosentin, mutta tekniikka ei taipunut tavoitteeseen, jossa palaute näyttäytyisi opettajalle anonyyminä. Varsinaisia palautejärjestelmiä tärkeämpänä laitos pitää hyvää palautekulttuuria. Opetuksen kehittämisryhmälle on annettu pohdittavaksi, mitkä ovat hyvän palautekulttuurin tunnuspiirteet ja miten ne jalkautetaan toiminnaksi. Muu kehittämistoiminta Kielten laitoksen yhteisten kehittämistoimien lisäksi kaikki oppiaineet ja työryhmät sekä yksittäiset toimijat yksin tai yhteistyössä kehittävät työtään ja laitoksen toimintaa. Kehittämistä voisi luonnehtia hajautettujen pilottien malliksi, jossa uusia ratkaisuja kokeillaan pienemmällä ryhmällä ja kokemuksia, erityisesti hyviä käytänteitä, jaetaan laitoksen kehittämispäivissä. Oppiainetason lisäksi opettajilla on omaan opetukseensa liittyvää opintojaksotason kehittämistoimintaa, esim. arvioinnin kehittämistä. Yhteisenä nimittäjänä kaikessa kehittämistoiminnassa on aina strategianmukaisuus Arviointitapojen ja seurantaindikaattorien tarkoituksenmukaisuus ja vaikuttavuus tavoitteiden saavuttamiseen Käytetyt seurantaindikaattorit ja arviointitavat koetaan pääosin tarkoituksenmukaisiksi. Joidenkin kyselyiden tilastollinen luotettavuus on varsin heikko. Lisäksi yksittäisten kyselyiden tulkinnassa on paikoin ongelmia. Määrällisistä indikaattoreista tärkeimmiksi on priorisoitu yliopistojen rahoituksessa painottuvat ja OKM:n ja yliopiston koulutuksen laatutavoitteissaan arvottamat. Hakijatilastojen avulla seurataan hakukohteiden houkuttelevuutta ja suunnataan laitoksen resursseja. Myös laadulliset tavoitteet on määritelty yhteneviksi yliopistotason strategisten linjausten kanssa. Laitoksen johtajisto seuraa tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. Myös työryhmät ja oppiaineet sekä henkilöstö yksilötasolla seuraavat ja arvioivat toimintaa. Laitostason seurannan keskeisimmät tulokset jaetaan yhteisesti ja niistä keskustellaan henkilökunnan kokouksissa ja laitoskokouksissa. Oppiaineet myös raportoivat vuosittain pedagogiselle johtajalle, millaista palautetta opiskelijat ovat antaneet ja millaisiin toimiin palautteen pohjalta on ryhdytty tai ryhdytään. Myös kehityskeskusteluissa keskustellaan laadunhallinnan merkityksestä, arvioidaan siinä onnistumista ja asetetaan sille uusia tavoitteita Yhteenveto Taulukko 8. Kielten laitoksen peruskoulutuksen laadunhallinnan vahvuudet ja kehittämiskohteet Vahvuudet Kielten laitoksella on kehittämisorientoitunut, vahvasti proaktiivinen toimintakulttuuri. Laitoksen strategiatyö on vahvaa (linjassa ylempien tasojen strategioiden ja laitoksen tutkimusstrategian kanssa, ohjaa kaikkea toimintaa). Vastuiden- ja työnjako on mielekäs ja toimiva (resursseja säästävä mutta osallistava, johtajilla ja työryhmillä selkeät vastuualuekuvaukset ja tehtävät). Kehittämiskohteet Palautejärjestelmää ja palautekulttuuria kehitetään. Vahvistetaan kieliasiantuntijan suuntautumisvaihtoehdon opintopolun työelämäyhteyttä. Koostetaan organisaation ja keskeisimpien prosessien kuvauksista laitostason toimintakäsikirja. 54 (65)

55 Vahvuudet Laitosyhteisö on yhtenäinen, samaan suuntaan katsova, yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut ja koko laitoksen parasta ajatteleva. Koulutuksessa on vahva työelämäorientaatio. Laitoksella hyödyntää pitkäjänteisesti kehitettyä opinto-ohjauksen kokonaisuutta. Opetussuunnitelmatyö on systemaattista ja proaktiivista. Laitoksella on hyvä työilmapiiri. Kehittämiskohteet Laatutyön dokumentaatio systematisoidaan. Laatutyön vaikuttavuuteen kehitetään laadullisia mittareita. 5.2 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TOHTORIKOULUTUS Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksen yleiskuvaus ja organisaatio Kasvatustieteiden tiedekunnan (KTK) tohtorikoulu on osa Jyväskylän yliopiston tutkijakoulua. Tiedekunnan tohtorikoulu hyväksyy opiskelijat, järjestää koulutuksen ja myöntää tutkinnot yliopiston johtosäännön, tutkintosäännön ja yliopiston tutkijakoulun periaatteiden mukaisesti. Tohtorikoulua johtaa varadekaani. Dekaani päättää tohtorikoulutettavien valinnasta ja myöntää tutkinnot. Kasvatustieteellistä tohtorikoulutusta toteuttavat kasvatustieteiden tiedekunta ja sen laitokset, Koulutuksen tutkimuslaitos sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Opiskelijat voivat hakeutua myös valtakunnallisiin tohtoriohjelmiin. Tutkinto ja tavoitteet. Tohtorin tutkinnon kokonaislaajuus on 240 opintopistettä, josta väitöskirjan osuus on 180 opintopistettä ja muiden opintojen osuus on 60 opintopistettä. Päätoimisesti opiskellen tutkinto on mitoitettu suoritettavaksi neljässä vuodessa. Tohtorikoulutuksen tavoitteena on perehdyttää syvällisesti omaan tutkimusalaan ja rakentaa tieteellistä asiantuntijuutta. Kasvatustieteellinen asiantuntijuus edellyttää kykyä eettisesti kestävään, kriittisesti problematisoivaan sekä rationaalisesti argumentoivaan ajatteluun ja toimintaan. Ohjaajat. Jokaisella tiedekunnan tohtoriopiskelijalla on vähintään kaksi ohjaajaa, joista pääohjaaja on tiedekunnan professori tai tiedekunnassa toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa oleva dosentti ja toinen ohjaaja on vähintään tohtoritutkinnon suorittanut. Koulutuksen tutkimuslaitoksen professori voi toimia pääohjaajana, jos toisena ohjaajana on tiedekunnan professori. Pääohjaaja vastaa opiskelijan tohtoriopintojen kokonaisuudesta ja päättää esimerkiksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mahdollisista korvaavuuksista. Vuonna 2013 tiedekunnan tohtorikoulun käytettävissä oli 40 kriteerit täyttävää pääohjaajaa. Koordinointi. Tiedekunnassa toimii tiedekuntaneuvoston toimikautensa ajaksi vahvistama tohtorikoulutuksen koordinoinnista vastaava Tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen kehittämisryhmä (Kehry). Kehryn jäsenet edustavat tiedekunnan kumpaakin laitosta (kasvatustieteiden laitos ja opettajankoulutuslaitos) sekä Koulutuksen tutkimuslaitosta (KTL). Työryhmään on nimetty myös neljä varajäsentä. Nykyisistä varsinaisista jäsenistä neljä on professoreja ja kaksi väitelleitä tutkijoita. Varajäsenet ovat professoreja. Kehryn puheenjohtajana on varadekaani, ja sihteerinä toimii tutkimuskoordinaattori. Kehryn ja tutkimuskoordinaattorin vastuualueisiin kuuluvat tohtorikoulutuksen ja yleisemmin tiedekunnan ja KTL:n kanssa yhteistyössä toteutettavan tutkimuksen edistäminen. Tohtorikoulutuksen suunnittelu-, valmistelu-, kehittämis- ja monitorointitehtäviä ovat 1. Tohtorikoulutuksen opetussuunnitelman laadintaprosessi: valmistelu tiedekuntaneuvoston käsittelyyn, opintovaatimusten mahdolliset tarkennukset, tiedottaminen 55 (65)

56 2. Väitöskirjan arviointiprosessi: tarvittaessa kriteerien tarkennukset, tiedottaminen 3. Tohtorikoulutettavien rekrytointi- ja valintaprosessi: tiedottaminen (hakuilmoitus ja kriteerit), tarvittaessa kriteerien tarkennukset, tutkimussuunnitelmien ja muiden hakudokumenttien läpikäyminen, esityksen laatiminen valinnasta dekaanille 4. Tohtorikoulupaikkojen haku- ja valintaprosessi: hakuprosessin koordinointi (hakuilmoitus ja kriteerit), tarvittaessa kriteerien tarkennukset, tutkimussuunnitelmien ja muiden hakudokumenttien läpikäyminen, esityksen laatiminen valinnasta ja rahoituksen käytöstä dekaanille 5. Väittelyprosessiin liittyvät valmistelutehtävät (päätöksistä vastaavat dekaani tai tiedekuntaneuvosto): väitöskirjojen käsikirjoitusten käsittely kriteerien mukaisen rakenteen varmistamiseksi, esitarkastajia koskevien ohjaajien esitysten käsittely kriteerien täyttymisen varmistamiseksi, esitarkastajien ristiriitaisten lausuntojen tilanteissa esitys menettelytavasta (myöntävä ja kielteinen tarkastajan lausunto) 6. Tohtorikoulutuksen monitorointi ja tiedottaminen: seurannan indikaattorien määrittely ja kerääminen (mm. tohtoritutkintojen kertymä), yleisemmin arviointitiedon kerääminen (kyselyt tohtorikoulutettaville ja ohjaajille), kerätyn tiedon analysointi ja toimenpiteiden suunnittelu, Korppi-järjestelmän dokumenttien (opintosuunnitelma, ohjaajien allekirjoitukset) täytön monitorointi, seurantaryhmien toiminnan monitorointi, verkkosivujen ylläpitäminen Tutkimuksen edistämistehtävät Kehryllä ja tutkimuskoordinaattorilla ovat 1. Tutkimusstrategian laadinta: valmistelutyö ja esityksen tekeminen 2. Tutkimuksen laadun arviointi: tutkimuksen laadun ja määrän indikaattorien kerääminen (mm. rahoitusmallin sisältämien indikaattorien seuranta), auditointimateriaalien valmistelu 3. Tutkimusrahoitukseen liittyvä monitorointi ja tiedottaminen: tutkimusrahoituksen tilan seuranta ja yhteenvetojen laadinta, tutkimushauista tiedottaminen ja yhteistyön tukeminen 4. Julkaisutoimintaan liittyvä monitorointi ja edistäminen: kertymän seuraaminen (pohjautuu pääosin vuosiraporteissa Tutkaan), julkaisufoorumin kehittämiseen osallistuminen 56 (65)

57 Kuva 4. Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksen prosessit Tohtorikoulutuksen tunnusluvut vuodelta 2013 Taulukossa 9 kuvataan KTK:n vuoden 2013 tohtorikoulutuksen tunnuslukuja. Tohtorikoulutettavista valtaosa oli suomalaisia naisia, ja pääosa opiskeli sivutoimisesti. Opintojen vaiheen tunnistaminen ei ole aina yksiselitteistä, ja taulukon tiedot on kerätty opiskelijoilta ilmoittautumiskyselyssä. Luvut kuitenkin havainnollistavat, missä vaiheessa tutkimusprosessia tohtoriopiskelijat keskimäärin ovat. Tohtoriopiskelijoiden määrä jakaantuu epätasaisesti ohjaajittain. Opiskelijaa kohden ohjaajien määrä jakaantuu tasaisemmin, joskaan kahden ohjaajan tavoite ei ole aina toteutunut. Rahoituslähteiden suurin luokka muu viittaa sivutoimisiin opiskelijoihin, jotka tekevät tohtoriopintoja oman työnsä ohessa. Toinen merkittävä rahoituslähde vuonna 2013 on ollut Jyväskylän yliopisto. Tämä luokka kattaa sekä varsinaisessa tohtorikoulutettavan toimessa rahoitetut tutkimuskuukaudet että esimerkiksi yliopistonopettajan toimessa väitöstutkimusta tekevien palkkauskuukaudet. Hakijoista kaksi kolmasosaa hyväksyttiin tohtorikoulutukseen. Tiedekunnan tohtoritutkintotavoite vuonna 2013 oli 14, joka lähes saavutettiin, sillä valmistuneita oli 13 (10 naista ja 3 miestä). 57 (65)

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI 2016 JA SITÄ SEURAAVAT KEHITTÄMISTOIMET

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI 2016 JA SITÄ SEURAAVAT KEHITTÄMISTOIMET TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI 2016 JA SITÄ SEURAAVAT KEHITTÄMISTOIMET 2016-2020 Laadunohjausryhmä ti 6.9.2016 Tuula Oksanen, tutkijakoulukoordinaattori Tausta Strategian toimenpideohjelma 2015-2016 Tohtorikoulutus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016, Turku Tuula Oksanen, tutkijakoulukoordinaattori, Jyväskylän yliopisto Tausta JY:n strategian toimenpideohjelma 2015-2016

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta

Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta KORKEAKOULUJEN LAATUTYÖ MITEN MENEE? Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta ja kehittämisseminaari 31.10.2018 Finlandia-talo Helka Kekäläinen, FT Yksikön

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Tampereen yliopiston laatujärjestelmän kehittäminen vuoden 2014 auditoinnin jälkeen

Tampereen yliopiston laatujärjestelmän kehittäminen vuoden 2014 auditoinnin jälkeen Tampereen yliopiston laatujärjestelmän kehittäminen vuoden 2014 auditoinnin jälkeen Laatujärjestelmien kehittämisseminaari 14.6.2017 Laatupäällikkö Jukka Mäkinen Kehittämispäällikkö Leena Ahrio Esityksen

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Asialista hyväksyttiin esitetyssä muodossa muuten, mutta mikäli aika riittää, päätettiin käsitellä laadunhallinnan vuosikelloa.

Asialista hyväksyttiin esitetyssä muodossa muuten, mutta mikäli aika riittää, päätettiin käsitellä laadunhallinnan vuosikelloa. MUISTIO 1/2015 Aika: 24.2.015 klo 8:31-10:30 Paikka: Läsnä: Ag C133 Helena Rasku-Puttonen (puheenjohtaja) Kaisa Miettinen Timo Tiihonen Hannu Salminen Peppi Taalas (poistui kohdassa 6 klo 10:19) Jussi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Laatujärjestelmätyön ohjausryhmän kokous

Laatujärjestelmätyön ohjausryhmän kokous Laatujärjestelmätyön ohjausryhmän kokous 16.12.2013 Taina Joutsenvirta 16.12.2013 1 Auditoinnin tarkoitus Auditoinnin tavoitteena on tukea suomalaisia korkeakouluja niiden kehittäessä laatujärjestelmiään

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Laatuvastaavien tapaaminen

Laatuvastaavien tapaaminen Laatuvastaavien tapaaminen 24.10.2007 klo 10:15-12, A103 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 soile.vaananen@adm.jyu.fi 014 260 1085 050 443 2363 Asioita Laatulista Sisäinen auditointi Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti PEDA-forum, 16.8.2017 Tausta Auditoinnin tarkastelussa laadunhallinta:

Lisätiedot

Laadunkehittämisryhmän tehtävät on lueteltu ryhmän toimeksiannossa:

Laadunkehittämisryhmän tehtävät on lueteltu ryhmän toimeksiannossa: Jyväskylän yliopisto 1(7) n tehtävät n tehtävät on lueteltu ryhmän toimeksiannossa: osallistuu laadunvarmistusjärjestelmän toteuttamiseen, arvioi laadunvarmistusjärjestelmää, osallistuu ulkoisen auditoinnin

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa

Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa Kaisa Kurki, kansainvälisten asioiden päällikkö Tampereen yliopisto, strateginen kansainvälinen kehittäminen Sessio: Miten ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston auditointiryhmä Laatujohtaja, dosentti Helka

Lisätiedot

Sinisellä ovat laadunkehittämistyöryhmän pidetyssä kokouksessa muutetut kohdat. Kohtien perusteluja on kokousmuistiossa.

Sinisellä ovat laadunkehittämistyöryhmän pidetyssä kokouksessa muutetut kohdat. Kohtien perusteluja on kokousmuistiossa. Jyväskylän yliopisto 1(8) L A A T U T Y Ö 6. 3. 2 0 0 8 J o h d o n k a t s e l m u s, l u o n n o s Sinisellä ovat laadunkehittämistyöryhmän 3.3.2008 pidetyssä kokouksessa muutetut kohdat. Kohtien perusteluja

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Paikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle.

Paikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle. Jyväskylän yliopisto 1(5) Auditoinnin menettelyohjeiden soveltamisala Laadunvarmistusjärjestelmä on organisaation, vastuunjaon, vakiintuneiden, mutta silti kehittyvien menettelytapojen, prosessien ja voimavarojen

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO

KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO Hyvät käytännöt jakoon -tilaisuus 10.6.2013 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 PALAUTTEET 1/4 Pyydettiin itsearviointiraportin valmistuttua kaikilta osallistuneilta

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

KAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen. Teija Sievänen Laatupäällikkö p

KAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen. Teija Sievänen Laatupäällikkö p KAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen Teija Sievänen Laatupäällikkö p. 044 7101 237 teija.sievanen@kamk.fi 1 Esityksen sisältö KAMKin auditoinnin tulokset Laatujärjestelmän esittely Auditoinnin

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit

Lisätiedot

TIEDOLLA JOHTAMISEN KULTTUURIN VAHVISTAMINEN JA LAADUNVARMISTUS HY:N KOULUTUSOHJELMISSA

TIEDOLLA JOHTAMISEN KULTTUURIN VAHVISTAMINEN JA LAADUNVARMISTUS HY:N KOULUTUSOHJELMISSA TIEDOLLA JOHTAMISEN KULTTUURIN VAHVISTAMINEN JA LAADUNVARMISTUS HY:N KOULUTUSOHJELMISSA Kota-seminaari 28.8.2018 Kehitysjohtaja Susanna Niinistö- Sivuranta KOTA / @NiinistoS 28/03/2018 HY:N STRATEGIA Opiskelija

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 1. Järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi

HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi Helsingin yliopiston opintoasiainneuvosto on 22.5.2017 päättänyt seuraavaa opetustaidon arvioinnista: Opetustaito arvioidaan Helsingin

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan

Lisätiedot

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto 17.3.2009 SiSu Esitykseni rakenne 1. Yliopistojen toimintakulttuurin ja opettajuuden muuttuminen 1. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Tutkimuksen laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta. Mira Huusko

Tutkimuksen laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta. Mira Huusko Tutkimuksen laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 20.9.2018 Esityksen sisältö Tutkimuksen laadunhallinnan eri toimijat Toisen auditointikierroksen raporttien

Lisätiedot

Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén

Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén 29.9.2010 Yliopistouudistus Hallinto Johtaminen Rahoitusmalli Muu ohjaus Yliopistolaki - Aiempaa vahvemmin

Lisätiedot

Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa

Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto

Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä Janne Murto 19.9.2017 1. Viranomaisten vaatimukset Koulutuksen järjestäjillä on oltava toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva

Lisätiedot

MUUTOKSELLA MAINETTA Jyväskylän yliopiston kasvatusalan kehittämisen

MUUTOKSELLA MAINETTA Jyväskylän yliopiston kasvatusalan kehittämisen 1 MUUTOKSELLA MAINETTA Jyväskylän yliopiston kasvatusalan kehittämisen suunnitelma 2012 2013 Jyväskylän yliopiston kasvatusalan kehittämisen tavoitteena on edistää alan tutkimuksen kansainvälistä tasoa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK)

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK) SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK) SAMKIN LAATUJÄRJESTELMÄ Laatujärjestelmä on kuvattuna PDCA-syklin mukaisesti - SAMKilla on ollut vuodesta 2012 alkaen DNV Business Assurance Management System Certificaten

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, 30.11.2015 KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN LES ENG Ohjelmajohtaja Vastuuopettaja Tietovarasto Kurssipalaute ohjelmittain ja kursseittain Ohjelman

Lisätiedot

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPETUSYKSIKKÖ. Pedagoginen suunnittelu OPETUS- NEUVOSTO. OPLAApro -ryhmä JR

OPETUSYKSIKKÖ. Pedagoginen suunnittelu OPETUS- NEUVOSTO. OPLAApro -ryhmä JR OPETUSYKSIKKÖ "Pedagoginen johtaja" ja opetuksen kehittämisryhmä edustus TIEDEKUNTA yhteistyö Pedagoginen suunnittelu edustus työryhmät OPETUS- NEUVOSTO OPLAApro -ryhmä tuki ja koordinaatio Opetuksen laadun

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Ohjauksen kokonaisuus korkeakoulussa Eva Maria Raudasoja Oulun yliopisto

Ohjauksen kokonaisuus korkeakoulussa Eva Maria Raudasoja Oulun yliopisto Ohjauksen kokonaisuus korkeakoulussa 27.9.2011 Eva Maria Raudasoja Oulun yliopisto Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa Kukin korkeakoulu laatii yhdenmukaisen, luotettavan ja läpinäkyvän

Lisätiedot

Tavoitteet. Toiminnan ohjaus. Jyväskylän yliopisto 1(5) L A A T U T Y Ö Ryhmällä tarkoitetaan työryhmää, toimikuntaa tai neuvostoa.

Tavoitteet. Toiminnan ohjaus. Jyväskylän yliopisto 1(5) L A A T U T Y Ö Ryhmällä tarkoitetaan työryhmää, toimikuntaa tai neuvostoa. Jyväskylän yliopisto 1(5) Ryhmällä tarkoitetaan työryhmää, toimikuntaa tai neuvostoa. Ryhmän nimi: Laadunkehittämisryhmä Ryhmän puheenjohtaja: Vararehtori Matti Leino Ryhmän sihteeri: Laatupäällikkö Halonen

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot