Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Muutosten toimeenpano kevät 2017
|
|
- Teija Aaltonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Muutosten toimeenpano kevät 2017 Asikkala, Hartola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, Pukkila, Myrskylä Heinola, Sysmä
2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Taustaa Tavoitteet muutosten toimenpanolle Toimeenpanon reunaehdot Toimeenpanon organisointi Muutosten toimeenpano keväällä Yhtymän perustamiseen keväälle 2017 siirtyvät välttämättömät toimet Kärkihankkeiden valmistelemat toimintatapauudistukset Muut toimenpiteet ja kehittämishankkeet Pidemmällä aikavälillä toteutettavat uudistukset Yhteenveto , Päivitetty tehostamisohjelma ( ),,...,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,...11
3 3 1. Johdanto 1.1 Taustaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä perustetaan vuoden 2017 alussa ja siihen siirtyy sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisvastuu Asikkalasta, Hartolasta, Hollolasta, Iitistä, Kärkölästä, Lahdesta, Orimattilasta, Padasjoelta, Pukkilasta ja Myrskylästä. Uudistettu hyvinvointiyhtymä vastaa kuntien, PHSOTEY:n, Oivan ja Aavan palvelujen järjestämisestä. Lahden sosiaali- ja terveydenhuollon ja Oiva-peruspalvelukeskuksen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella uuteen kuntayhtymään. Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän tunnuslukuja Henkilöstömäärä yhteensä n Uuden organisaation toimintamenot n. 750 miljoonaa euroa Palkat noin 350 milj. euroa Heinolan ja Sysmän sote-palveluiden järjestämisvastuu ei siirry uuteen kuntayhtymään, mutta Heinola ja Sysmä ovat edelleen yhtymän jäseniä ja yhtymä tuottaa niille erikoissairaanhoitolain tarkoittamat ja muut sovittavat palvelut. 1.2 Tavoitteet muutosten toimenpanolle Tässä suunnitelmassa kuvataan keskeiset muutokset, jotka toteutetaan uudessa Hyvinvointikuntayhtymässä painottuen keväällä 2017 tehtäviin toimenpiteisiin. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on valtion sote-hankkeen mukaisesti erityisesti peruspalveluja painottava. Tavoitteena on turvata vielä nykyistä parempi peruspalvelujen saatavuus. Tällä tavoin voidaan vähentää erikoispalvelujen käyttöä. Tarjottavien palvelujen tulee kaikilla sektoreilla perustua näyttöön niiden vaikuttavuudesta. Sellaiset palvelut tulee asteittain poistaa käytöstä, joilla ei ole voitu osoittaa voitavan parantaa kuntalaisten terveyttä tai sosiaalistaja muuta hyvinvointia. Toiminnan on oltava myös taloudellisesti kestävää. Yhtymä tavoittelee huomattavia rationalisointihyötyjä erityisesti integraation keinoin. Minkään sektorin vuosittaiset kokonaiskustannukset eivät voi kasvaa 1 % enempää ja tämä luku pitää sisällään investoinnit. Terveyspalvelut, vanhuspalvelut, sosiaalitoimi, erikoissairaanhoito, tukipalvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat esittäneet toimintatapamuutosohjelman, jonka taloudellinen arvo on 13,5 milj. euroa Hyvinvointikuntayhtymän toimintaperiaatteena on myös palvelujen tuottaminen monituottajamallilla yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä sekä vaikuttavaksi osoitettujen digitaalisten sovellusten hyödyntäminen. Peruspalvelut pyritään tuomaan lähelle kuntalaisia ja yhä enemmän myös kotiin. Myös kansalaisten vastuuta heidän omasta terveydestään korostetaan sekä hyvinvoinnin tukemisessa että sairauksien hoidossa muun muassa asiantuntijoiden tuetusti tapahtuvaa itsemonitorointia edistämällä. Tavoitteena on myös asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden tyytyväisyys paraneminen saatuihin palveluihin.
4 4 Taulukko 1. Muutosten keskeiset tavoitteet Taloudellinen kestävyys Vaikuttavuus Asiakaslähtöisyys Soten kokonaiskustannukset sektoreittain kasvavat enintään 1 % vuodessa Otamme käyttöön kustannustehokkuuteen ja vaikuttavuutta arvioivia mittareita ja niiden pohjalta muodostuvia kannustimia Asukkaiden terveyserot kaventuvat Palveluiden täydellinen horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio Palveluketjut muodostavat saumattoman kokonaisuuden Innovatiiviset uudet toimintamallit sekä tietotekniikan ja digitalisaation hyödyntäminen Tavoitteellinen tiedolla johtaminen Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin paranee Hyvinvointiyhtymä on perustasovetoinen, uudelleenorganisoitu ja toimintakulttuuriltaan ennakkoluuloton, nopeasti reagoiva ja ratkaisukeskeinen Palvelut tuotetaan monituottajamalliin pohjautuen tasalaatuisina keskitetysti ohjatussa palveluverkossa 1.3 Toimeenpanon reunaehdot Muutosten toimeenpanon reunaehtoja ovat: Perussopimuksen kirjaukset Hyvinvointikuntayhtymälle asetetut tavoitteet Uudistetun hallinnon ja johtamisjärjestelmän rooli muutoksessa Alueellisen uudistuksen tulee olla kansallisen sote-uudistuksen suuntainen. Palvelutuotannon suunnittelussa huomioidaan tulevan sote-lainsäädännön linjaukset ja muut vastaavien uudistusten hyvät käytännöt. Alueella on yksi yhteinen potilas- ja asiakastietojärjestelmä viimeistään vuonna Kiinteistöjen omistusten osalta seurataan valtakunnan päätöksiä. Palkkojen harmonisointisuunnitelma laaditaan vuonna Siirtymävaiheessa palkkauksia voidaan muuttaa toimenkuvien muuttuessa. Tietotekniikkaa ja digitalisaatiota käytetään laajasti hyödyksi uudistetuissa palveluissa. Toimipaikkaverkoston rungon muodostavat ihmisten kodit hyödyntäen ICT-ratkaisuja ja liikkuvia palveluja. Palvelupisteet sijoitetaan palveluiden kestävää kustannustehokkuutta sekä kysyntää arvioimalla
5 5 2. Toimeenpanon organisointi Ylimpänä päätöksentekoelimenä toimii kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus esittelee päätösesitykset valtuustolle. Hallitus asettaa muutosten toimeenpanolle tavoitteet, ohjaavat hankkeen etenemistä, päättävät aikataulusta ja periaatteista sekä seuraavat tavoitteiden toteutumista ja taloutta. Kuntayhtymän toimitusjohtaja esittelee hallitukselle yhtymän perustoimintaan liittyvät asiat. Muutosjohtaja esittelee hallitukselle Hyvinvointikuntayhtymän muutosten toimeenpanoa koskevat asiat. Syksyllä 2016 kärkihanke- ja tukipalveluryhmien käytännön suunnittelua johti ja yhteen sovitti neuvotteluryhmä, jonka toiminta ei jatku keväällä Hyvinvointiyhtymän johtoryhmä koordinoi muutossuunnittelua kokonaisuutena,, yhteen sovittaa toimialojen yhteisiä toimenpiteitä ja ratkaisee rajapintakysymyksiä sekä mahdollisia ristiriitatilanteita. Muutosjohtaja on johtoryhmän jäsen. Muutosjohtaja ohjaa ja linjaa kärkihanke- ja tukipalvelutyöryhmien toimintaa ja johtaa projektitoimistoa. Projektitoimisto koordinoi toimeenpanon käytännön työtä ja toimenpiteiden yhteensovittamista taustatukenaan yhtymän henkilöstö- ja viestintäasiantuntijat. Hyvinvointiyhtymä vastaa projektitoimiston kustannuksista. Kevään 2017 eli projektitoimistossa työskentelee muutosjohtaja Jouko Isolauri, johdon assistentti Hannele Järvelä, projektipäällikkö Arja-Tuulikki Wilén (projektin hallintaan liittyvät tehtävät) ja projektisuunnittelija Maiju Päivä (perusterveydenhuolto/terveysasemaverkkoon liittyvät selvitykset). Hallinnon asiantuntija Janne Mäki tukee esikuntaa siirtymävaiheessa asti. Talouden projektipäällikkö Anu Mäkelä vastaa yhtymän taloushallinnon muutoksen selvitystyöstä asti. Hyvinvointiyhtymän toimialajohtajat johtavat palvelutuotannon ja tukipalveluiden muutosten toimeenpanoa viidessä kärkihankeryhmässä sekä neljässä tukipalveluryhmässä (Liite 2). Henkilöstöllä on tärkeä rooli muutosten toimeenpanossa. Muutosten toimeenpanon sovittamista kuntien toimintaan johtaa kuntajohtajista muodostuva työvaliokunta. Muutosjohtaja esittelee työvaliokunnalle neuvotteluryhmässä esiin tulleita asioita. Työvaliokunta käsittelee neuvotteluryhmän esitykset sekä vastaa edunvalvonnan ja toiminnallisen valmistelun yhteen sovittamisesta ja kuntien osallistumista muutosten toimeenpanoon. Kokouksiin osallistuvat asiantuntijoina hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja, projektipäällikkö, Lahden sosiaali- ja terveysjohtaja sekä mahdollisesti valittavat muut asiantuntijat. Hyvinvointikuntayhtymän muutosten toimeenpanoa ja valtakunnallisen sote-uudistuksen etenemistä seurataan Päijät-Hämeen Liiton koollekutsumissa maakuntauudistusta käsittelevissä palavereissa, joihin kutsutaan maakunnan kuntien valtuustojen I puheenjohtajat, hallitusten I puheenjohtajat ja kuntajohtajat sekä sote-muutosjohtaja.
6 6 3. Muutosten toimeenpano keväällä Yhtymän perustamiseen keväälle 2017 siirtyvät välttämättömät toimet 2016 projektisuunnitelmassa määriteltiin tavoitteet hyvinvointiyhtymän valmistelulle. Pääsääntöisesti määritellyt toimenpiteet toteutettiin suunnitellusti ja aikataulun mukaisesti, mikä mahdollisti hyvinvointiyhtymän toiminnan aloituksen perussopimuksen mukaisesti (käydään tarkistuslista kokouksessa) Taloustyöryhmän tehtäviin on sisältynyt muun muassa seuraavat toimenpiteet: Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Talousjohtamisen organisoituminen sote-alueella Talousjärjestelmät Tulosohjaus, kuntien palvelutilaukset ja omistajaohjaus Vuosittaiset palvelusopimukset (palvelutaso ja laajuus) Kustannus- ja laskutusperiaatteet Tiedon tuottaminen johtamisen tueksi Kartoitus nykyisistä investoinneista
7 7 Henkilöstötyöryhmä on syksyllä 2016 vastannut hyvän henkilöstöpolitiikan toteuttamisesta muutoksen yhteydessä. Työryhmä on vastannut henkilöstön siirtoon liittyvistä tehtävistä sekä uuden sote-alueen henkilöstörakenteen suunnittelusta hallinnon asiantuntijan tuella. Ryhmä on vastannut myös viestinnästä nykyiselle henkilöstölle ja ammattijärjestöille. Tehtäviin on kuulunut muun muassa: Nykyisen/sote-alueelle siirtyvän henkilöstön määrittely Esitys HR:n organisoitumiseksi Liikkeenluovutusasiat YT-asiat Siirtymävaiheen rekrytoinnin pelisäännöt Henkilöstön osallistamisen varmistaminen (mm. henkilöstö osallistuu oman työn kehittämisen kautta palvelurakenneuudistuksen kehittämiseen työpajoissa) Tarjota tukea ja työvälineitä muutosvaiheen johtamiseen Henkilöstörakenteen muokkaaminen tavoitetilaan ja uuteen johtamisjärjestelmää 2016 Projektisuunnitelmassa määriteltyjä toteutumattomia toimenpiteitä siirtyy keväälle 2017: - Sote-valmistelun muutosjohtajan valinta (2016 va. muutosjohtaja) - Nykyisen palveluverkon ja toiminnan volyymien koostaminen - Nykytila-analyysi asiakaskohtaisen palvelukäytön pohjalta Kriittiset menestystekijät Hyvinvointiyhtymän valmisteluun ennakoitiin sisältyvän joukko toteutuksen kannalta kriittisiä asioita ja niiden aikataulutus suhteessa muutosaikatauluun. Niitä olivat Projektitoimiston perustaminen ja projektisuunnitelman laadinta, ehdotus johtamisjärjestelmän uudistamisesta, viestintä, ICT-järjestelmien toiminnan jatkuvuuden varmistaminen, henkilöstön asema liikkeen luovutuksen hetkellä ja asiakaspalvelun jatkuvuuden varmistaminen. Nämä kaikki toimepiteet totetutettiin aikataulussa Kevään 2017 muutosten toimeenpanolle on tunnistettavissa useita kriittisiä menestystekijöitä. Osa niistä liittyy muutosjohtajan sekä projektiorganisaation työn siirtyminen osaksi Hyvinvointiyhtymän kokonaistoimintaa. Muutosten toimeenpanon onnistuminen edellyttää saumatonta yhteistyötä muutosjohtajan ja yhtymän henkilöstön välillä. Hyvinvointiyhtymässä yhdistyy keväällä 2017 kolme hyvin erilaista toimintakulttuuria. Yhteisen toimintakulttuurin muodostumista on tuettava systemaattisesti ja suunnitellusti toiminnan sujuvuuden takaamiseksi. Syksyllä 2016 aloitettua henkilöstön osallistamista muutostyöhön on samoin jatkettava sekä laajennettava edelleen parhaiten käytäntöjen tunnistamiseksi sekä monialaisen osaamisen saamiseksi mukaan muutostyön tekemiseen. Yhteistyötä kuntalaisten, asiakkaiden, yhdistysten ja yritysten kanssa vahvistetaan sekä toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä että suunniteltaessa pysyviä strategioita ja rakenteita yhteistyölle. Samoin kuntakierrokset sekä aktiivinen viestintä muutosten toimeenpanosta jatkuvat monikanavaisesti.
8 Kärkihankkeiden valmistelemat toimintatapauudistukset Hyvinvointiyhtymän uudistetun johtamisjärjestelmän perustana on uusi jaottelu neljään toimialaan. Niitä ovat terveys- ja sairaanhoitopalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut, ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus sekä strategia- ja tukipalvelut. Toimialojen johtajat vievät suunnitellut toimintatapauudistukset täytäntöön. Muutostyötä tukee projektiorganisaatio. Toimialojen mukainen jaottelu tulosvastuualueisiin rikkoo kärkihankesuunnittelun aikana käytetyn toimialarajajaottelun joidenkin ryhmien osalta. Toimeenpanosuunnitelman kirjoittamisen ajankohtana yksityiskohtaiset ratkaisut ovat joiltain osin avoimia. Ratkaistavia kysymyksiä ovat mm. sijoittuvatko mielenterveys- ja päihdepalvelut osaksi sosiaali- ja perhepalveluja vai terveys- ja sairaalapalveluja. Osa kärkihankkeiden suunnittelemista uudistuksista edellyttää toimenpiteitä useilta toimialoilta. Keskeinen yhteinen muutoshaaste keväällä 2017 on vuodeosastoverkon keskittämiseen liittyvät toimenpiteet. Toimenpidesuunnitelma on valmisteltu vanhuspalvelujen kärkihankkeessa ja täytäntöönpano käynnistetään ikääntyneiden palvelujen ja kuntoutuksen toimialalla. Tämä kehittämistyön käynnistäminen ulottuu toimeenpanon edetessä myös muille toimialoille kattaen terveys- ja sairaalapalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut sekä strategia- ja tukipalvelut projektitoimiston tehtävät suuntautuvat toimintatapauudistusten ja kuntayhtymän käynnistymisen tukemiseen sekä uusien säästökohteiden etsimiseen. Säästökohteita sekä toiminnallista tehokkuutta etsitään erityisesti vastaanottopalveluista ja tukipalveluista. Keskeiset toimenpiteet kärkihankkeittain on lueteltua ohessa ja sulkuihin on merkitty kunkin kärkihankkeen suunnittelemien toimenpiteiden arvioitu kustannusvaikutus. Erikoissairaanhoito (1,5 milj. ) Lähetekontrollin tiukentaminen Uusintakäyntien vähentäminen Lisätöiden rajaaminen Varahenkilöstön käytön tehostaminen Laboratorio- ja kuvantamistutkimusten käytön ohjeistuksen tiukentaminen Care manager toiminta Hyötyvaikutus Ikääntyneiden palvelut (1-3 milj. ) Vuodeosastopalvelujen rakennemuutos keskittäminen Lahteen, Hollolaan ja Orimattilaan Tavoitteena kotihoidon vahvistaminen rakennemuutoksesta vapautuvalla kapasiteetilla Kotikuntoutuksen laajentaminen koko toiminta - alueelle Arviointi- ja kuntotusjaksojen käyttöönotto koko palvelualueella Teknologian ja digitalisaation vahvistaminen palveluissa Kotona selviytymistä tukevien palvelujen (kotisairaala, lääkäripalvelut, kuntouttava päivätoiminta) vahvistaminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut ( 0,2 milj. ) Asiakasohjauksen keskittäminen ja A24:ssa akuuttitiimi Sosiaalipäivystyksen laajennus A24:n yhteyteen Selviämisaseman perustaminen A24:n yhteyteen
9 9 ESH polikliinisten toimintojen keskittäminen Asumispalvelujen koordinointi Päihdepsykiatrian poliklinikan toiminnan aloitus Sosiaalipalvelut (1,8 milj. ) Asiakasohjaus ja palveluverkon tarkastelu Sosiaalityön rekrytointi Ehkäisevä ja varhainen tuki lapsiperheille lasten suojelun tarpeen vähentämiseksi Lastensuojelun intensiivityön toimintamallit kodin ulkopuolisen sijoitustarpeen vähentämiseksi Perhehoidon kehittäminen lastensuojelussa ja vammaispalveluissa Talousvaikutukset Terveyspalvelut (2,05 milj. ) Apuvälinepalvelujen yhdistyminen vuoden 2017 aikana Vuodeosastoratkaisu yhdessä vanhuspalveluiden kanssa Kotiutusprosessin hiominen kuntoutuksen suunnittelun yhteydessä Yhdistyvissä organisaatioissa yhteensä peruuttamatonta käyntiä (haltuunotto) Tukipalvelut (2,7 milj. ) Hyöty tulee vuonna 2017 ensisijassa laitoshuollosta, ravintohuollosta ja ICT:stä Jatkossa kiinteistöjen tarpeen arviointi ja sopimukset Hankintatoimi 3.3 Muut toimenpiteet ja kehittämishankkeet Keskeisiä onnistumisen edellytyksiä on toimialojen välinen yhteistyö niitä yhdistävissä kehittämistoimenpiteissä muun muassa seuraavien kokonaisuuksien osalta: Palveluverkoston kriittinen arviointi kaikilta osin Toimialarajat ylittävien prosessien sujuvuuden ja tehokkuuden varmistaminen Vaikuttavien ratkaisujen tunnistaminen ja valinta (ml. digitaalisten palvelut) Henkilöstön osaamisen ja osallistumisen tukeminen muutostyössä Asiakkaiden ja kansalaisten kuuleminen sekä osallistaminen palvelujen kehittämiseen Näiden toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus käynnistyy, kun kaikki uudet toimialajohtajat oat aloittaneet työnsä. Toimintatapauudistusten toimeenpanon tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuluvan vuoden aikana kaikkien toimialojen toimesta. Avainasemassa on taloudellisten tunnuslukujen tarkastelu. Sen rinnalla arvioidaan vaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden toteutuminen toimeenpanon osalta. Näiden varsinaisten muutosohjelman tavoitteiden rinnalla on syytä tarkastella myös palvelujen laatua ja potilasturvallisuutta, jota tehdään osana perustoimintaa joka tapauksessa. Tähän kytkeytyy hyvinvointiyhtymässä jo aloitettu laatutyö ja Lean-kehittäminen, minkä osana tulevat arvioitavaksi tarvittavien mittareiden ja sertifioinnin tarpeet.
10 Pidemmällä aikavälillä toteutettavat uudistukset Pitkän tähtäimen kehittämistyön tavoitteet suuntautuvat sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteiden mukaisesti, mikä on syytä ottaa huomioon myös lyhyen tähtäimen kehittämistoimenpiteissä. Varsinkin tukipalveluiden osalta mm. kiinteistöomistukseen ja tietohallintoon liittyvät ratkaisut linjaavat maakunnassa tehtävää kehittämistyötä. 3.5 Yhteenveto
11 4. Päivitetty tehostamisohjelma Päivitetyllä tehostamisohjelmalla on tarkoitus saada kestäviä kevennyksiä palvelutuotannon kustannustasoon. Tässä esitelty tehostamisohjelman päivitys perustuu tilanteeseen. Tehostamisohjelma täydentyy ja tarkentuu jatkuvasti yhtymän hallituksen, toimitusjohtajan, muutosjohtajan ja toimialajohtajien työskentelyn tuloksena. Yhtymän johtoryhmä on jatkanut toiminnallisten muutoksien kokonaisuuden valmistelua kärkihankkeiden työskentelyn pohjalta. Toimialajohtajat ovat valmistelleet esityksiä toimenpiteistä, joilla kulut saadaan pysymään talousarvioraamissa. Hyvinvointiyhtymän organisaatiorakenteen mukaisten talousarviolukujen laskennan valmistuttua taloustavoitteet voidaan kohdentaa toimialoille, tulosalueille ja tulosyksiköihin. Suurimpia kulueriä ovat oman asiakaspalvelutuotannon henkilöstömenot, asiakaspalvelusostot, sisäiset tukipalveluostot ja ulkoiset tukipalveluostot. Sisäisiä tukipalveluja tuottavat erityisesti strategia- ja tukipalvelu toimiala sekä laboratorio liikelaitos. Suurimpia ulkoisten tukipalveluiden tuot-tajia ovat Calpro Oy, Medi-IT Oy, Lahden Ateria ja Lahden Servio sekä toimitiloja vuokraavat omis-tajakunnat. Esitettyihin taloustavoitteisiin pääseminen edellyttää myös omistajakuntien ja niiden yhtiöiden osallistumista yksikkökustannuksien alentamiseen. Toimialakohtaisiin lukuihin sisältyvät volyymiperusteiset säästöt tukipalvelukustannuksissa. Strategia- ja tukipalvelut -tulosalueen luvuissa ovat mukana alempien yksikkökustannuksien vaikutukset. Näiden summa on tukipalveluiden säästöt yhteensä. Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Arvio: 5,4 M Rakenteellisia ja konkreettisia sopeutustoimia haetaan sairaansijojen vähentämisen (Akkuna ja muutamat PHKS sairaansijat) ja hallinnon keventämisen kautta sekä henkilöstöstä (varahenkilöstö). Kliiniset tukipalvelut käydään läpi ja laboratorio- ja kuvantamispalveluiden käyttöä tiukennetaan ohjauksen ja koulutuksen avulla potilasturvallisuutta heikentämättä. Muista tukipalveluista haetaan kustannussäästöjä kilpailutusten ja hankintojen kautta (hoitotarvikkeet, apuvälineet, materiaalit). Ostopalveluita tarkastellaan kriittisesti ja mahdollisuuksien mukaan toimintaa kotiutetaan (esim. magneettirekasta ostetut kuvaukset). Potilasohjaukseen on tarkoitus
12 panostaa, jotta potilaiden hoito ja tutkiminen tapahtuisi tarkoituksenmukaisella tasolla. Pitkällä tähtäimellä kriittisinä menestystekijöinä ovat sähköiset palvelut sekä terveyden edistäminen. Näihin tulee olla mahdollisuus investoida, jotta tuottavuutta voidaan parantaa ja samalla pärjätä tulevassa kilpailuasetelmassa. Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus: Arvio: 4,2 M Ikääntyneiden palvelujen ja kuntoutuksen toimialan talouden tuottavuustavoitteista 1-3 M arvioitiin syntyvän kärkihanketyöryhmän esittämästä vuodeosastopalveluverkon kehittämisestä. Vuodeosastopalveluverkon kehittämisestä arvioitiin suunnitelman täsmentämisen myötä saatavan vuonna 2017 noin 1,8 M :n tuottavuushyöty. Muita suunniteltuja talouden tasapainottamistoimenpiteitä ovat sosiaalihuoltolain mukaisen laitoshoidon purkaminen, jonka tuottavuushyödyllä vahvistetaan kotiin vietäviä palveluja. Ympärivuorokautisten asumispalvelujen määrän vähentämisellä tavoitellaan 1 M :n tuottavuushyötyä. Henkilöstöratkaisuilla, kuten henkilöstörakenteen, -mitoituksen ja sijaisten käytön rationalisoinnilla sekä hallinnon keventämisellä tavoitellaan 1,25 M :n tuottavuushyötyä. Salpausselän kuntoutussairaala Jalmarin pitkäaikaishoidon vähentämisellä saavutettaneen 0,3 M :n tuottavuushyöty sekä palvelujen karsimisella, ulkoistamisella ja palvelusetelin käytön lisäämisellä 0,65 M :n tuottavuushyöty. Perhe- ja sosiaalipalvelut Arvio 4,3 M Perhe- ja sosiaalipalveluiden toimialan säästötoimenpiteet perustuvat toimintatapamuutoksille, joilla palvelurakennetta kehitetään avopainotteisemmaksi. Toimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksia arvioidaan alkuvuoden aikana osana taloudellisen tuen toimintamallin luomista. Nykyistä palvelu-verkkoa sekä ostopalvelujen ja oman toiminnan suhdetta tarkastellaan palvelukohtaisesti ja omien toimintojen osalta toteutetaan yksiköiden profilointia. Palvelurakenteen muutosta lapsiperhepalve-luissa tukee maakunnallinen Lape-kehittämishanke, jossa mukana ovat myös kunnat ja järjestöt. Rakenteellisten muutosten myötä vapautuvaa henkilöstöresursseja kohdennetaan uudelleen. Raskaan hoivan ja huolenpidon tarpeiden vähentämiseksi arjessa selviytymistä tukevia palveluja vahvistetaan ja erityispalveluiden resursseja ja osaamista tuodaan peruspalvelujen tueksi erityises-ti lapsiperhepalveluissa ja psykososiaalisissa palveluissa. Säästöjen aikaansaaminen edellyttää olemassa olevien palvelupäätöksien
13 tarkistamista. Organisaatiomuutosten ja toiminnallisten muutosten myötä henkilöstöresursseja kyetään käyttämään tarkoituksenmukaisemmin ja nykyisiä toimi-tiloja vähentämään. Työllisyyttä edistävien palvelujen kehittämisellä vähennetään kuntien talousarvioon sisältyviä työllisyydenhoidon kustannuksia. Strategia- ja tukipalvelut Arvio 3,1 M. Strategia- ja tukipalvelut -toimialan säästösuunnitelmaehdotus perustuu siihen, että toimiala tehos-taa omaa toimintaansa tuottamalla palveluja aikaisempaa tehokkaammin ja kannattavammin tai hyödyntämällä ulkoistuksilla saatavia taloudellisia hyötyjä kilpailutusten avulla. Lisäksi toimialan säästöehdotuksessa on esitetty osaa tai koko kuntayhtymän toimintaa koskevia säästöehdotuksia (kuvattu erikseen yhtymätason säästöinä). Toimialan ja toimialan ehdottamien yhtymätasoisten säästöehdotusten toteutumisella saavutettaisiin noin 6,2 M :n säästöt vuositasolla. Tästä säästö-potentiaalista 2,7 M on arvioitu syntyvän maakunnallisen ravintohuollon ja laitoshuollon yhtiöittämisellä. Tähän yhtiöittämissuunnitelmaan liittyvien säästöjen syntymistä valmistellaan parhaillaan työryhmissä ja siksi yhtiöittämisellä suunniteltujen säästöjen syntymisen varmistaminen on vielä kesken. Omaisuutta realisoimalla ei ole juurikaan mahdollista saada myyntivoittoja Yhtymätason säästöt henkilöstökuluissa Arvio 2,0 M Kilpailukykysopimuksen mukaisia säästöjä on jo budjetoitu 7+2 M. Muita keinoja ovat muun muassa lomarahojen vaihtaminen vapaaksi ja palkattomat virkavapaat. 5. Riskit Esitetyt toimenpiteet edellyttävät päätöksiä ja niiden täytäntöönpanoa. Viivästyminen alentaa vuodelle 2017 kohdentuvaa talousvaikutusta. Sairaansijojen vähentäminen näkyy jo nyt ajoittaisena ylikuormituksena vuodeosastoilla. Geriatrisen Akkuna-osaston sulkeminen ja ensihoidon kotona tapahtuvan EVA-toiminnan mahdollinen supistaminen saattavat johtaa vanhusten tarpeettomaan sairaalahoitoon erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla. Lahden kaupungilta siirtynyt hoitotakuun ylittävä suun terveydenhuollon jono on purettava Valviran uhkasakon välttämiseksi.
14 Merkittävimmät riskitekijät toimenpiteiden toteutumisessa ovat yhtymän valtuuston päätös palauttaa vuodeosastoverkon kehittäminen uudelleen valmisteluun (1,8 M ), Vuodeosastojen vuokravastuu (0,82 M ) sekä peruspalvelukeskusten budjetoinnissa tehdyt ratkaisut, joissa palvelujen jatkuvuuteen ei ole varauduttu. Varmalla pohjalla tuottavuustavoitteista on 2 M, mikäli vuodeosasto-palvelujen kehittämiseen saadaan valtuuston hyväksymä ratkaisu ja vuodeosastojen tiloille löytyy jatkokäyttöä, eikä niistä synny toimialalle vuokrataakkaa. Ikääntyneiden palvelurakenteen keventämistä tukevien ratkaisujen, kuten kotihoidon ja palveluasumisen lääkäripalvelujen ja EVA-toiminnan resursointi on vielä auki. Myös Akkunan sulkeminen päivystysalueella tullee lisäämään vanhuspalvelujen tarvetta. Väestön ikääntymiseen perustuvaan palvelujen lisäkysyntään (3,0 5,5 M ) ei ole varauduttu. Riskinä on myös se, että raskaiden palvelujen tuottavuushyötyä ei voida riittävästi kohdentaa kotiin vietäviin palveluihin. Edellä mainitun lisäksi osa muista kuvatuista säästöehdotuksista on sellaisia ideoita, että niihin liittyvää selvitystyötä ja suunnittelua ei vielä ole aloitettu tai selvitystyö on vielä keskeneräinen ja siksi realistisen säästöpotentiaalin suuruus ei ole tiedossa. Toimialan säästöehdotuksissa on tavoiteltu realistisia säästömahdollisuuksia, joilla säästöjä saataisiin aikaan vuoden 2017 talousarviotavoitteen saavuttamiseksi. Keskeistä on, että säästösuunnitelmat ovat realistisia ja perustuvat konkreettiseen laskentaan siitä, miten ja milloin säästöt syntyvät, jotta voidaan varmistaa, että säästötavoitteet todella saavutetaan. Lähtökohtana säästöehdotuksille on ollut se, että kaikkia toimialan ja kuntayhtymän toimintoja ja palveluja tarkastellaan kriittisesti ja että kaikkien toimintojen ja palvelujen osalta tehdään konkreettisella tasolla olevat selvitykset siitä, millä tavoin kaikki toiminta voidaan tuottaa edullisimmin, joko omana työnä tai markkinoilta ostettuna ja kilpailutettuna palveluna. Toimialan säästöehdotuksissa ei ole otettu kantaa siihen, mitä vaikutuksia säästötoimenpiteillä on kuntayhtymän toimintaedellytyksiin, palvelujen tasoon tai maakunnallisen kilpailukyvyn kehittämiseen sote-uudistukseen ja maakunnan yleiseen kehittämiseen liittyen. Yhtymätason säästöistä henkilöstökuluissa valmisteluvastuu on henkilöstö-tulosalueella. Osa toimenpiteiden toteutumista edellyttää neuvottelutulosta työntekijäjärjestöjen kanssa
Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen
Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Muutosjohtaja Jouko Isolauri Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä FellmanniCampus 7.12.2016 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Päätetty perustaa
LisätiedotAjankohtaista Lahden kaupungista
Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2017 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE
2016 PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2017 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2019 Liite 4 Kärkihanketyöryhmien strategiset tavoitteet Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN TAVOITTEET
LisätiedotPäijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015
Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. Hyvinvointikuntayhtymän valmistelu. Työvaliokunta 1/2016. Aika: Keskiviikko klo Paikka: Kaupungintalo, Lahti
PÖYTÄKIRJA Hyvinvointikuntayhtymän valmistelu Työvaliokunta 1/2016 Aika: Keskiviikko 17.8.2016 klo 13.40 15.00 Paikka: Kaupungintalo, Lahti Kutsutut: Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Lahti, puheenjohtaja
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Keskeistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan turvaamisessa on maakunnallinen rakenne, joka mahdollistaa yhdessä tekemisen monella tasolla ja
LisätiedotTalousarvio Toimitusjohtaja Eetu Salunen
Talousarvio 2019 Toimitusjohtaja Eetu Salunen 14.11.2018 Palveluiden saatavuus on turvattava myös 2019 Palvelurakenne uudistuu Etulinja: Sujuvampi neuvonta ja yhteydensaanti Palvelut uudistuvat alkuvuonna.
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Anu Olkkonen-Nikula Muutosagentti, Ikääntyneiden palvelujen kehitysjohtaja
LisätiedotSote- ja maakuntavalmistelu pidennetyn esivalmisteluvaiheen aikana Jukka Lindberg, muutosjohtaja
Sote- ja maakuntavalmistelu pidennetyn esivalmisteluvaiheen aikana 20.10.2017 Jukka Lindberg, muutosjohtaja OMA HÄME VALMISTELU pidennetyn esivalmisteluvaiheen aikana (~1.7.2017-30.6.2018) Hämeen maakuntahallitus
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Risto Kuronen LT Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö
Miten tästä eteenpäin? Risto Kuronen LT Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö Terveydentilaa määrittävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Keskeistä hyvinvoinnin
LisätiedotAlueellisen iäkkäiden palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen. case Päijät-Häme Anu Olkkonen-Nikula, muutosagentti
Alueellisen iäkkäiden palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen case Päijät-Häme 6.2.2018 Anu Olkkonen-Nikula, muutosagentti Kehitys on mahdotonta ilman muutosta ja he, jotka eivät kykene muuttamaan
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotSote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Sote Päijät-Hämeessä Jouko Isolauri Muutosjohtaja Taustaa Vuosina 2005-2008 yritys koko maakunnan terveydenhuollon siirtämisestä maakunnan kuntayhtymään Sosiaalitoimi mukaan myöhemmin STM:n kansallisen
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotTyövaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous
Työvaliokunnan kannanotot Työvaliokunnan kokous 13.3.2019 TYÖVALIOKUNTA KOROSTAA YHTEISTYÖTÄ Kuntien ja Hyvinvointikuntayhtymän keskeisimpänä tavoitetilana tulee olla yhteisen tilannekuvan, toimintaperiaatteiden
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotTilinpäätösennuste 2018
Tilinpäätösennuste 2018 Työvaliokunta 27.4.2018 Salla Terho 2018 Tilinpäätösennuste Yhtymä ilman liikelaitoksia Toteuma TA MTA ENN M 2017 2018 2018 2018 Jäsenkuntien maksuosuudet 603,3 599,5 606,7 606,7
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA
SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA FAKTAT Keski-Uudenmaan sote valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotPäijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän suunnittelu
1 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän suunnittelu Asikkala, Hartola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, Pukkila, Myrskylä Heinola, Sysmä Projektisuunnitelma Versio 25.8.2016 2 Sisällysluettelo
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 628/00.04.01/2019 87 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille 2019-2020 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg
LisätiedotIäkkäiden yhteen sovitettujen palvelujen kokonaisuus Päijät-Hämeessä
Iäkkäiden yhteen sovitettujen palvelujen kokonaisuus Päijät-Hämeessä Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä 29.1.2019, Ikääntyneiden palvelujen kehitysjohtaja (I&O kärkihankkeen muutosagentti ad
LisätiedotSoteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe
Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi
LisätiedotLapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto
Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Sote-uudistuksen eteneminen Lapin maakunnassa Koko Lapin Sote 2-6/2016 7/2016 6/2017 Soteuudistuksen esivalmisteluvaihe Väliaikaishallinnon valmistelutoimie
LisätiedotMitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa
Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. Hahmotelma 2016-2018 II. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen 3. Prosessien ja
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
LisätiedotKATSAUS MAAKUNTAUUDISTUKSEEN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Valtuutettujen koulutus
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme KATSAUS MAAKUNTAUUDISTUKSEEN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Valtuutettujen koulutus 23.5.2017 @Jari_Parkkonen #PHliitto TILAISUUDEN AVAUS Lähde: Tilastokeskus,
LisätiedotAluetyöverkosto Lahti Ville Majala Päijät-Hämeen liitto, projektikoordinaattori
Aluetyöverkosto Lahti 26.9.2017 Ville Majala Päijät-Hämeen liitto, projektikoordinaattori Maakuntauudistuksen tavoitteena 1. Sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto 2. Luoda tarkoituksenmukainen
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotIkäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari 9.5.2019 Toimintamalli Päijät-Hämeessä Ikääntyminen on koko yhteiskunnan asia Ikääntynyt on aikuinen ihminen elämänsä loppuun saakka Ikääntyneet ovat voimavara Palvelurakenneuudistukset,
LisätiedotSosiaali ja terveydenhuolto uuden kunnan tehtävänä. Nastola
Sosiaali ja terveydenhuolto uuden kunnan tehtävänä Nastola 080210 Millaisia näkemyksiä on esitetty Uudistusta tulisi jatkaa, tehdyn järjestelyn jälkeenkin on päällekkäistä toimintaa, työnjaossa on korjattavaa,
LisätiedotLuonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos)
Luonnos Sote-tuotannon alaryhmä 12.1.2017 (Luonnos) Tuotannon alaryhmän tehtävä Lapin Sote-uudistuksen valmistelu Lapin Sotevalmistelun johtoryhmä MOR 2. Sote-tuotanto 3. Sote-TKI 1.1 1. Sotejärjestäminen
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
TA19 Työvaliokunta 13.3.2019 11.3.2019 Paula Ryynänen TA19, talousjohtajan arvio TP18 TA19 TPE19 TA vaje Toimintatuotot 732,5 727,1 723,9-3,3 JK-tulot 623,7 621,5 621,5 Muut toimintatuotot 108,8 105,6
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotMaku-uudistuksen ohry
Maku-uudistuksen ohry 14.5.2018 Toimitusjohtaja Eetu Salunen Hyvinvointiyhtymä 2017 Toimintatapoja yhtenäistetty Palvelutasoja yhtenäistetty Peruspalvelut tuotteistettu Järjestelmät yhtenäistetty asiakastietojärjestelmät
LisätiedotMiten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM
Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi 13.11.2018 Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Palveluintegraation muutosohjelmaa koskevia linjauksia Palveluintegraation muutosohjelma kokoa
LisätiedotPäijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA
Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA LAPE-päivät 9.10.2018 TAMPERE Hanna Ruokamo Sosiaalialan osaamiskeskus Verso PHHYKY TAUST Kuntien yhteinen toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotVammaispalvelut maakuntarakenteessa
Vammaispalvelut maakuntarakenteessa Pirkko Valtanen Tulosaluejohtaja, vammaispalvelut PHHYKY 2017 12 kunnan omistama kuntayhtymä 212 550 asukasta 7 500 työntekijää 703 M liikevaihtoa 5 toimialaa 2 liikelaitosta
LisätiedotIkäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari 9.5.2019 Toimintamalli Päijät-Hämeessä Ikääntyminen on koko yhteiskunnan asia Ikääntynyt on aikuinen ihminen elämänsä loppuun saakka Ikääntyneet ovat voimavara Palvelurakenneuudistukset,
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymä
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen
LisätiedotSote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi
Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotVammaispalvelut Päijät-Hämeessä
Vammaispalvelut Päijät-Hämeessä Vammaisasioiden maakunnallinen seminaari 3.11.2017 Hollola Pirkko Valtanen Organisaatio Phhyky toimintakulut n. 767 M Valtuusto Hallitus Toimitusjohtaja Eetu Salunen Esikunta
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotLAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA MUKANA SOTEVALMISTELUSSA Harri Tiuraniemi
LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA MUKANA SOTEVALMISTELUSSA 29.6.2017 Harri Tiuraniemi 29.6.2017 Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu Lapin maakunnassa Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia Pasi Oksanen
Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia 17.5.2019 Pasi Oksanen Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää,
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on
LisätiedotIntegraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen
Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotToimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä
Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotSäästösuunnitelmia ja -ideoita
Säästösuunnitelmia ja -ideoita Sote muutosjohtaja Jaakko Herrala, LT, MBA Pirkanmaan liitto 1 www.pirkanmaa2021.fi Tilkkutäkki huono pohja laaja-alaiselle tehostamiselle! Järjestämisvastuu Euroopan pienimmillä
LisätiedotVN TEAS Ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen ja asumispalveluiden järjestäminen maakuntamallissa
VN TEAS Ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen ja asumispalveluiden järjestäminen maakuntamallissa Tiivistelmä hankkeesta Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.2017
LisätiedotOma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun
Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun
LisätiedotLape-hankkeen tulokset
Lape-hankkeen tulokset P-K LAPE Pohjois-Karjala Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 1 Hankkeen perustiedot P-K LAPE Hankeaika: 1.3.2017-31.12.2018 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotMitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä Sotessa olikaan kyse? 17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu
LisätiedotStrategiset tavoitteet hyvinvointikuntayhtymälle
Kunnanhallitus 235 19.10.2015 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimus, lausunto luonnoksesta 628/05.00.00/2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 235 Päijät-Hämeen sote-valmistelun ohjausryhmä pyytää
LisätiedotPerusturvalautakunnan talousarvio 2017, toiminnalliset tavoitteet
Perusturvalautakunnan talousarvio 2017, toiminnalliset tavoitteet TOIMINTA-AJATUS Keskeisenä toiminta-ajatuksena on turvata kuntalaisille laadukkaat, oikea-aikaiset, oikein mitoitetut ja kustannustehokkaat
LisätiedotPoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu
PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto
LisätiedotAsiakasohjauksen tiekartta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Asiakasohjauksen tiekartta 2019-2020 Satunnaisesti palveluja tarvitsevien tuki Riskiryhmien tunnistaminen ja tuki Paljon palveluja tarvitsevien tuki PALVELUMALLIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA -Strategia 2022
LisätiedotSiun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotKuntayhtymien omistajaohjauksen haasteet. PHHyky työvaliokunnan pj, Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Hollolan kunta
Kuntayhtymien omistajaohjauksen haasteet PHHyky työvaliokunnan pj, Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Hollolan kunta PÄIJÄT-HÄME/TAUSTA 1. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 1991 Erikoissairaanhoidon vastuu/15
LisätiedotKaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen Päijät-Hämeessä
Kaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeen omaishoidon maakuntapäivä Anu Olkkonen-Nikula Ikääntyneiden palvelujen kehitysjohtaja I&O kärkihanke 2016-2018 Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotLIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ
LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Liikunnan aluejärjestö Toimii 16 kunnan alueella Jäseniä ovat seurat, kunnat ja muut yhteisöt Toimisto sijaitsee Lahden Urheilukeskuksessa
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Tilanne Pohjanmaa / Pia Vähäkangas ja Riku Niemistö 1 ÖSTERBOTTEN /
LisätiedotKÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue
KÄYTTÖSUUNNITELMAT 2018 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.12.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMATAVOITTEET 2018 Terveyden edistäminen
LisätiedotPäijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Muutosjohtaja Seppo Huldén
Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus Muutosjohtaja Seppo Huldén Suomen julkinen hallinto Julkinen hallinto Suomessa koostuu kolmesta eri tasosta, joita ovat valtio, maakunta ja kunta Tehtäviä 1.1.2020
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotYhteenveto Hyte-verkoston tapaamisesta
Yhteenveto Hyte-verkoston tapaamisesta 13.6.2018 Perhekeskus, Tommola-talo Heinola 18.6.2018 Heli Lehtovaara Hyte verkosto tapaamisen ohjelma klo 8.30 8.40 klo 8.40 9.10 klo 9.10 9.40 klo 9.40 10.10 klo
LisätiedotOPERATIIVINEN SOPIMUS 2016
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Vanhus- ja vammaispalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotOma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)
Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:
LisätiedotJärjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit, osavuosikatsaus 1-4/2016
Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit, osavuosikatsaus 1-4/2016 Perhepalvelut: seudullinen katsaus Toimii hyvin, tavoitteisiin päästy Toimeentulotuen Kela-siirtoon valmistauduttu
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
LisätiedotTehää yhes Kymenlaaksos. Kymenlaakson Soten tahtotilana on edistää kymenlaaksolaisten hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja.
Tehää yhes Kymenlaaksos Visio Kymenlaakson Soten tahtotilana on edistää kymenlaaksolaisten hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja. Kymenlaaksolaiset ottavat voimavarojensa mukaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotAjankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle
Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle 23.3.2017 23.3.2017 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 1 Taustaksi: Ennakkoarvioinnissa vertailtaan eri päätösvaihtoehtojen hyte-vaikutuksia 1 vaikutus
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Etelä-Pohjanmaa/Penninkangas/Saukko 1 ETELÄ-POHJANMAA 13.4.2018 Esityksen
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotPERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT
PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio
LisätiedotTiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta
Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys
LisätiedotSIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino
SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA 13.10.2016/Petteri Heino Lähtökohtia työskentelylle Taustalla yli kymmenen vuoden työskentely sosiaalihuollon tiedontuotannon
LisätiedotMuutosagenttitoiminnan tulokset - Kainuu
Muutosagenttitoiminnan tulokset - Kainuu 1 13.3.2019 Hankkeen/kokeilun perustiedot Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, Muutosagentin tehtävä Tehtävän kesto 10/2016
LisätiedotKunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
LisätiedotErikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote
LisätiedotAsiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste
Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut
LisätiedotKunnanhallitus Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimus 628/ /2015. Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 286 14.12.2015 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimus 628/05.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.12.2015 286 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän jäsenkunnat ovat yhteistyössä
LisätiedotKOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET
SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET Maakuntahallitus 21.9.2017 Mikael Palola Uudistuksen kansalliset tavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot pienentyvät Palvelujen yhdenvertaisuus
LisätiedotKAINUUN PERHEKESKUKSET
KAINUUN PERHEKESKUKSET 8.3.2018 Helena Saari Perhekeskusvastaava Kainuun sote pähkinänkuoressa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa seitsemälle kunnalle kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. Hyvinvointikuntayhtymä Työvaliokunta 2017/7. Aika Keskiviikko klo Paikka Kaupungintalo, Lahti. Kokoukseen kutsutut
PÖYTÄKIRJA Hyvinvointikuntayhtymä Työvaliokunta 2017/7 Aika Keskiviikko 16.8.2017 klo 13.30 15.17 Paikka Kaupungintalo, Lahti Kokoukseen kutsutut Työvaliokunta Asiantuntijat Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta,
Lisätiedot