Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005"

Transkriptio

1 Sivu 1/11 Olet täällä» Etusivu» Tilastot ja rekisterit» Tilastojulkaisut Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005 Stakes julkaisee vuosittain Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollisen vuosikirjan. Siinä esitetään keskeiset tilastotiedot Suomen sosiaali- ja terveyspalveluista, niiden tarjoajista, henkilöstöstä ja kustannuksista. Lisäksi kirjassa on tietoa väestöstä, lisääntymisterveydestä, alkoholijuomien ja huumeiden käytöstä sekä toimeentulotuesta. Pitkät aikasarjat mahdollistavat sosiaali- ja terveyspalvelujen kehityksen seuraamisen jopa vuosikymmenien ajalta. Pääosa julkaisun tiedoista koskee koko maata, mutta suurin osa tiedoista esitetään viimeisimmän vuoden osalta myös maakunnittain. Julkaisu on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti). Lisätietoja: Sari Kauppinen ja Tapani Niskanen sähköposti: Tilaa julkaisu Sosiaali- ja terveydenhuolto vuonna 2004 I Väestö II Lisääntymisterveys III Lasten ja perheiden palvelut IV Ikääntyneiden palvelut V Vammaispalvelut VI Mielenterveyspalvelut VII Alkoholi ja huumeet VIII Kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito IX Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto X Toimeentulotuki XI Henkilöstö XII Kustannukset I Väestö Kuvio1. Väestö ikäryhmittäin Väestö Suomen väkiluku oli vuoden 2004 lopussa Miehiä oli väestöstä 48,9 prosenttia. Vuonna 2025 väestön määrä on ennusteen mukaan ja miesten osuus tulee lievästi lisääntymään. Vuonna 2004 oli 65 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä 15,9 prosenttia. Vuonna 2010 se olisi ennusteen mukaan 17,4 prosenttia ja osuus nousee edelleen vuoteen 2025 mennessä lähes 25 prosenttiin. Vuoteen 2025 mennessä alle 15-vuotiaiden osuus pienenee nykyisestä 17,5 prosentista noin 16 prosenttiin. Väestön vanheneminen tulee oleellisesti vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen.

2 Sivu 2/11 II Lisääntymisterveys Kuvio 2. Synnytysten ja laillisten keskeytysten määrä Synnytykset Synnytyksiä oli vuonna 2004 lähes Tämä oli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna Ainoastaan neljännes vähenemisestä johtuu hedelmällisyyden pienenemisestä ja loput siitä, että synnytysikäisiä naisia on aikaisempaa vähemmän 1970-luvun pienten ikäluokkien tultua synnytysikään. Suomen kokonaishedelmällisyysluku (1,8 lasta hedelmällisyysikäistä naista kohti) oli kuitenkin edelleen EU:n korkeimpia vuonna Vuonna 2004 kaikista synnyttäjistä 19,4 prosenttia oli 35 vuotta täyttäneitä, kun vuonna 1994 heidän osuutensa oli 14,4 prosenttia. Alle 20-vuotiaiden osuus synnyttäjistä oli 2,9 prosenttia vuonna Heidän osuutensa on vaihdellut 2,5:n ja 3,3 prosentin välillä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lisää aiheesta synnytykset Raskaudenkeskeytykset Vuonna 2004 tehtiin noin raskaudenkeskeytystä, mikä on noin 320 keskeytystä (kolme prosenttia) edellistä vuotta enemmän. Eniten (9,5 prosenttia) lisääntyivät vuotiaille tehdyt keskeytykset. Sterilointien määrä väheni edelleen vuonna Edellisestä vuodesta vähennystä oli neljä prosenttia. Naisten sterilointeja tehtiin noin ja miesten sterilointeja reilut Lisää aiheesta raskaudenkeskeytykset IVF-hoidot Ennakkotietojen mukaan vuonna 2004 aloitettiin runsaat hedelmöityshoitoa, mikä on 17 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Aloitettujen hoitojen määrä tuhatta hedelmällisyysikäistä naista kohti oli 6,9. Vuonna 2003 hedelmöityshoitoja aloitettiin lähes Näistä hoidoista syntyi synnytyksessä lasta. Tämä on 2,4 prosenttia synnytyksistä ja 2,7 prosenttia syntyneistä lapsista. Lisää hedelmöityshoidoista III Lasten ja perheiden palvelut Kuvio 3. Lasten päivähoito

3 Sivu 3/11 Päivähoito Kuntien järjestämässä päivähoidossa oli vuoden 2004 lopussa noin lasta, mikä on vajaa puolet alle kouluikäisistä. Lapsista oli hoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kunnallisessa päivähoidossa olleiden lasten määrä on laskenut vuodesta 1997 lähtien. Pääsyy tähän on alle kouluikäisten lasten määrän väheneminen, mutta myös yksityisen päivähoidon lisääntyminen ja esiopetuksen laajeneminen ovat osaltaan olleet vaikuttamassa. Vuonna 2004 oli yksityisessä päivähoidossa (yksityisen hoidon tuella hoidettuja) lapsia noin Kuvio 4. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina Lastensuojelu Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä kasvaa edelleen. Vuonna 2004 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna noin lasta ja nuorta. Alle 18-vuotiaista kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 1,1 prosenttia. Edellisestä vuodesta sijoitettujen lasten määrä kasvoi noin 340 lapsella

4 Sivu 4/11 (2,4 prosenttia). Sijoitettujen kokonaismäärä on viime vuosina kasvanut 2 5 prosenttia vuodessa. Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla tarkoitetaan sosiaalilautakunnan päätöksellä kodin ulkopuolelle joko avohuollon tukitoimena, huostaanotettuna tai jälkihuoltona sijoitettuja lapsia ja nuoria. Vuonna 2004 huostaanotettuna oli vajaa lasta tai nuorta, mikä on 0,8 prosenttia alle 18-vuotiaista. Huostaanotoista oli tahdonvastaisia. Huostaanotettujen määrä kasvoi hieman yli 300:lla edellisestä vuodesta. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli vuonna 2004 yhteensä lähes lasta ja nuorta, mikä on 5,4 prosenttia alle 18-vuotiaista. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 3 500:lla. Määrä on viime vuosina kasvanut vuosittain muutamalla tuhannella (poikkeuksena on vuosi 2001, jolloin määrä kasvoi vain noin kolmella sadalla). Lisää aiheesta lastensuojelu Elatustuki Kuntien maksaman elatustuen piirissä oli vuoden 2004 lopussa lähes lasta, mikä on 9,4 prosenttia alle 18-vuotiaista. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä väheni noin 1 400:lla. Elatustukea saavien lasten määrä on ollut laskussa vuodesta 2000 lähtien. Suurin syy tähän on lasten määrän väheneminen, sillä alle 18-vuotiaiden määrään suhteutettuna elatustukea saaneiden määrä on viime vuodet pysynyt lähes samantasoisena. Vuonna 2004 elatustukea maksettiin noin 142 miljoonaa euroa. Lisää aiheesta lapsen ja elatus ja huolto IV Ikääntyneiden palvelut Kuvio 5. Ikääntyneiden palvelujen peittävyys 1990,

5 Sivu 5/11 Ikääntyneiden palvelut Ikääntyneiden palveluissa tapahtui 1990-luvulla rakennemuutos, kun laitoshoito väheni ja palveluasuminen lisääntyi. Kuntien järjestämän kotipalvelun piirissä olleiden osuus on kuitenkin samaan aikaan vähentynyt. Vanhainkodeissa oli vuoden 2004 lopussa hieman yli asiakasta. Määrä on vähentynyt noin asiakkaalla vuodesta Vanhainkotien lisäksi ikääntyneiden laitoshoitoa järjestetään myös terveydenhuollon puolella. Terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen pitkäaikaisasiakkaiden määrä on 1990-luvulla pysynyt suunnilleen samana. Vuoden 2004 lopussa 65 vuotta täyttäneitä pitkäaikaisasiakkaita oli terveyskeskuksissa noin Sen sijaan erikoissairaanhoidossa ei ikääntyneitä enää 1990-luvun alun jälkeen ole pitkäaikaishoidossa juurikaan ollut. Ikääntyneiden palveluasumisen piirissä oli vuoden 2004 lopussa asiakasta. Palveluasuminen on pääasiassa 1990-luvun ilmiö. Vuosikymmenen alussa ikääntyneiden palveluasumisen piirissä arvioidaan olleen noin ja vuosikymmenen puolessa välissä vajaa asiakasta. Erityisesti muutamana viime vuotena on yövalvonnan sisältävä eli tehostettu palveluasuminen lisääntynyt selvästi. Vuonna 2004 ikääntyneiden palveluasumisen asiakkaista hieman yli puolet eli oli tehostetun palveluasumisen piirissä. Yhteensä laitos- ja asumispalveluissa oli vuoden 2004 lopussa 6,6 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä. Ikääntyneiden laitos- ja asumispalvelujen kattavuus on pysynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen käytännössä samana, vaikka asiakasmäärä sinänsä on kasvanut. Kunnat järjestävät kotipalvelua yhä pienemmälle osalle ikääntyneistä. Vuoden 2004 aikana kodinhoitoapua sai noin vanhuskotitaloutta, kun vuonna 1990 määrä oli yli Kodinhoitoapua sai vuonna 1990 vajaa 19 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä, kun osuus vuonna 2004 oli noin 10 prosenttia. Lisää ikääntyneistä

6 Sivu 6/11 V Vammaispalvelut Vammaispalvelut Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat lisääntyneet koko 1990-luvun. Asiakasmäärältään suurin palvelu on vaikeavammaisten kuljetuspalvelu, jonka piirissä oli vuonna 2004 noin asiakasta. Viiden viime vuoden aikana kuljetuspalvelujen asiakasmäärä on kasvanut keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakkaita oli vuonna 2004 noin ja vammaisten tulkkipalvelujen asiakkaita noin Viime vuosina henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakasmäärä on kasvanut vuosittain keskimäärin yhdeksällä prosentilla ja tulkkipalvelujen asiakkaiden määrä kahdella prosentilla. Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä oli vuonna 2004 noin asiakasta. Asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita sai noin asiakasta. Lisää vammaisuudesta VI Mielenterveyspalvelut Kuvio 6. Mielenterveyden häiriöiden laitoshoito ja avohoito Mielenterveyspalvelut Mielenterveyspalveluiden avohoitokäyntejä oli vuonna 2004 yhteensä noin 2,1 miljoonaa. Niistä erikoissairaanhoidossa oli 1,36 miljoonaa ja perusterveydenhuollossa 0,76 miljoonaa. Erikoissairaanhoidossa nousu oli 2,6 prosenttia ja perusterveydenhuollossa 6,0 prosenttia edellisestä vuodesta. Kasvu on jatkunut useita vuosia. Vuodesta 2000 käyntien kokonaismäärä on noussut lähes kolmanneksella. Erikoissairaanhoidossa käyntien määrä nousi erityisesti nuorisopsykiatriassa, mutta selvästi myös lastenpsykiatriassa. Perusterveydenhuollossa mielenterveyskäyntien määrän nousua selittää osittain se, että aikaisemmin yksi suuri terveyskeskus on ilmoittanut mielenterveyskäynnit erikoissairaanhoitona ja vuoden 2004 osalta ne on ilmoitettu perusterveydenhuollon käynteinä. Tilastointi- ja palvelujärjestelmien muutosten takia psykiatrian avohoitokäyntien vertailu erikoisaloittain sekä vertailu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä onkin viime vuosina tullut yhä ongelmallisemmaksi. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi käytettiin sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla vuonna 2004 lähes 2,2 miljoonaa hoitopäivää. Määrä on vähentynyt vuodesta 2001 vuoteen 2004 viisi prosenttia. Mukana eivät ole dementiapotilaiden eivätkä kehitysvammaisten hoitopäivät. Mielenterveyden häiriöiden vuodeosastohoidosta 20 prosenttia hoidettiin yleislääketieteen erikoisalalla. Lisää mielenterveydestä

7 Sivu 7/11 VII Alkoholi ja huumeet Kuvio 7. Alkoholi ja huumeet, kokeilu-, käyttö- ja haittaindeksit Vuonna 2004 alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 10,3 litraa 100 %:n alkoholia asukasta kohti. Kulutus kasvoi edellisestä vuodesta lähes 10 prosenttia. Tilastoitu kulutus nousi 8,2 litraan ja tilastoimaton kulutus noin 2,1 litraan asukasta kohti. Alkoholijuomien kulutuksen voimakkaaseen kasvuun vuonna 2004 vaikuttivat ennen kaikkea muutokset hinta- ja saatavuuspolitiikassa. Tammikuun alussa 2004 päättyivät Suomeen toisista EU-maista saapuvien matkustajien alkoholituonnin määrälliset rajoitukset ja toukokuun alussa Viro liittyi EU:n jäseneksi. Matkustajatuonnin hillitsemiseksi alkoholijuomien valmisteveroja alennettiin maaliskuun alussa keskimäärin 33 prosenttia, minkä seurauksena alkoholijuomien hinnat alenivat keskimäärin 15 prosenttia. Huumausaineiden kokeilu ja käyttö lisääntyivät 1990-luvulla. Vuodesta 1998 lähtien on kuitenkin ollut nähtävissä merkkejä kokeilukäytön kasvun hidastumisesta eikä tapahtunut enää suuria muutoksia. Huumeiden ongelmakäyttäjien määrä on sen sijaan lisääntynyt. Alkoholijuomien kulutuksen ja huumeiden käytön kasvu on lisännyt päihdepalvelujen kysyntää. Vuonna 2004 sairaaloiden vuodeosastoilla kirjattiin noin hoitojaksoa, jossa alkoholi oli päädiagnoosina ja vajaa hoitojaksoa, joissa huumeet olivat merkitty päädiagnoosiksi. Päihdehuollon laitoksissa oli hoidossa noin asiakasta. Aklinikoilla ja nuorisoasemilla kävi lähes asiakasta. Lisää päihteistä VIII Kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito Kuvio 8. Terveydenhuollon laitoshoito

8 Sivu 8/11 Perusterveydenhuolto Vuonna 2004 terveyskeskusten avohoitokäyntejä oli lähes 25 miljoonaa, kun mukaan ei lasketa hammashuoltoa. Lääkärikäyntejä näistä oli 37 prosenttia (noin 9,2 miljoonaa käyntiä). Kaiken kaikkiaan avohoitokäyntien määrä on lisääntynyt 0,4 prosentilla vuoteen 2003 verrattuna. Lääkärikäynnit ovat kuitenkin vähentyneet 2,5 prosenttia, kun taas muun ammattihenkilökunnan käynnit ovat lisääntyneet 2,2 prosenttia. Lääkärikäyntejä oli vuonna 2004 keskimäärin 1,8 ja muun ammattihenkilökunnan käyntejä 3,0 asukasta kohti. Toiminnoittain tarkasteltuna lisääntyivät edellisten vuosien tapaan äitiysneuvola-, työterveyshuoltoja mielenterveyskäyntien määrät. Vuodesta 2003 lisääntyivät myös opiskelijaterveydenhuollon ja fysioterapian käynnit. Perhesuunnitteluneuvolakäyntien määrä on edelleen laskussa. Terveyskeskusten hammashuollossa hoidettiin vuonna 2004 noin 1,8 miljoonaa asiakasta. Hammashuoltokäyntejä oli hieman alle viisi miljoonaa. Käyntien määrä kasvoi 0,8 prosenttia ja asiakkaiden määrä 0,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Alle 18-vuotiaiden hammashuoltopalvelujen käyttö väheni, kun taas aikuisväestön käyttö lisääntyi. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna hammaslääkärikäyntien määrä väheni, kun taas hammashuoltaja- ja hammashoitajakäynnit lisääntyivät. Vuonna 2004 kertyi perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa noin 7,3 miljoonaa hoitopäivää, mikä oli 3,1 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hoidettujen potilaiden määrä väheni 4,0 prosenttia ja se oli vuonna 2004 noin Keskimääräinen hoitoaika on viime vuosina ollut sama eli 28 päivää. Hoitopäivistä huomattava osa eli 74 prosenttia kohdentui yli 75-vuotiaille. Päädiagnoosiryhmittäin eniten hoitopäiviä (noin 2 miljoonaa) oli tautiryhmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, eniten hoitojaksoja ja potilaita (yli ) oli tautiryhmässä verenkiertoelinten sairaudet. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidossa oli vuonna 2004 lähes 6,9 miljoonaa avohoitokäyntiä, mikä on 4,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Käynnit lisääntyivät lähes kaikilla erikoisaloilla. Lukumääräisesti eniten ne lisääntyivät kirurgiassa, sisätaudeissa ja silmätaudeissa ja suhteellisesti eniten foniatriassa. Erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä vuonna 2004 oli noin 6,0 miljoonaa. Laskua edellisestä vuodesta oli 1,4 prosenttia. Keskimääräinen hoitoaika on viime vuodet ollut sama eli seitsemän vuorokautta. Sekä hoitojaksojen että hoitopäivien määrät ovat vähentyneet erikoissairaanhoidossa. Kumpiakin on nyt neljä-viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna Hoidettujen potilaiden määrässä on viime vuosina ollut välillä pientä kasvuakin, mutta vuodesta 2000 vuoteen 2004 määrä on laskenut yhteensä lähes kuusi prosenttia. Erikoissairaanhoidon hoitopäivistä merkittävin osa, 52 prosenttia kohdentui vuotiaille, 39 prosenttia yli 64- vuotiaille ja loput yhdeksän prosenttia 0 19-vuotiaille. Eniten hoitopäiviä oli psykiatrian erikoisaloilla (noin 1,8 miljoonaa), mutta eniten potilaita oli hoidettu kirurgisilla osastoilla ( ). Kirurgian erikoisalalla keskimääräinen hoitoaika on pysynyt vuodesta 2000 hyvin samana (4 5 vuorokautta). Psykiatrian erikoisalalla keskimääräinen hoitoaika on 2000-luvulla ollut vuorokautta.

9 Sivu 9/11 Päädiagnoosiryhmittäin tilanne oli sama kuin perusterveydenhuollon laitoshoidossa eli eniten hoitopäiviä oli tautiryhmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, mutta eniten sairaalassa hoidettuja potilaita oli tautiryhmässä verenkiertoelinten sairaudet. Toimenpiteellisiä hoitojaksoja oli vuonna 2004 yli Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,1 prosenttia. Lisää terveyspalveluista IX Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto Kuvio 9. Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet henkilöistä Yksityisten sosiaalipalvelujen kasvu jatkuu edelleen. Vuonna 2004 yksityisiä sosiaalipalveluja tuotti toimipaikkaa. Yleisimmät alat olivat edellisten vuosien tapaan asumispalvelut, lasten päivähoito, lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito sekä kotipalvelut. Myös yksityiset terveyspalvelut lisääntyivät aikaisempaan tapaan. Vuonna 2004 yksityisiä terveyspalveluntuottajia oli hieman yli Lisäys on viime vuosina ollut keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Suurin yksittäinen toimiala on fysioterapiapalvelut. Seuraavaksi yleisimpiä ovat lääkärin vastaanottotoiminta ja työterveyshuolto. Suuri osa yksityisten terveyspalvelujen tuottajista toimii eteläisessä Suomessa. Yksityiset palveluntuottajat eli järjestöt ja yritykset tuottavat lähes neljäsosan sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisää yksityisistä sosiaalipalveluista ja yksityisistä terveyspalveluista X Toimeentulotuki Kuvio 10. Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet ja henkilöt

10 Sivu 10/11 Toimeentulotukea sai vuonna 2004 yhteensä noin kotitaloutta. Määrä väheni edellisestä vuodesta 4,0 prosenttia. Toimeentulotuen bruttomenot vähenivät 6,2 prosenttia. Vuonna 2004 ne olivat 459 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 toimeentulotukea sai 7,7 prosenttia väestöstä. Edellisenä vuonna tuensaajien osuus oli 8,1 prosenttia. Lisää toimeentulotuesta XI Henkilöstö Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömäärä on noussut jatkuvasti 1990-luvun laman jälkeen luvun alun tason henkilöstömäärä ylitti vuonna Vuonna 2004 henkilöstön kokonaismäärä oli noin Kasvua edellisestä vuodesta oli hieman alle prosentti. Kunnallisen henkilöstön koulutustaso on noussut 1990-luvulla. Ammattiryhmistä erityisesti lääkäreiden ja sairaanhoitajien määrä on kasvanut. Kunnallisen henkilöstön keski-ikä nousi viime vuosikymmenellä voimakkaasti, mutta 2000-luvulla keski-iän kasvu on hidastunut. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien järjestöjen ja yritysten palveluksessa oli vuoden 2002 lopussa noin työntekijää. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta Suhteellisesti eniten on kasvanut sosiaalipalveluja tuottavien yritysten henkilöstömäärä, lukumääräisesti eniten kasvoi puolestaan sosiaalipalveluja tuottavien järjestöjen henkilöstömäärä. Lisää henkilöstöstä XII Kustannukset Sosiaalimenot 11. Sosiaalimenot pääryhmittäin vuosina vuoden 2003 hinnoin

11 Sivu 11/11 Vuonna 2003 Suomen sosiaalimenot olivat 38,7 miljardia euroa, mikä on reaalisesti 4,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohti menot olivat euroa. Eniten kasvoivat sairauteen ja terveyteen liittyvät menot, työttömyysmenot ja vanhuuteen liittyvät menot. Missään pääluokassa menot eivät laskeneet. Vuonna 2003 toimeentuloturvamenojen osuus sosiaalimenoista oli 64,8 prosenttia ja palvelujen osuus 35,2 prosenttia. Toimeentuloturvamenojen osuus sosiaalimenoista on laskenut jatkuvasti vuodesta 1995 lähtien. Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen kääntyi kasvuun vuonna 2001, ja kasvu jatkui myös vuonna Vuonna 2003 sosiaalimenot vastasivat 27,0 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä oli 0,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisää sosiaalimenoista Terveydenhuoltomenot Vuonna 2003 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 10,7 miljardia euroa, mikä on reaalisesti 2,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohti menot olivat euroa. Eniten nousivat hammashuoltomenot. Myös lääkkeisiin ja muihin farmaseuttisiin tuotteisiin käytetyt menot jatkoivat kasvuaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon investointimenot kääntyivät laskuun useamman vuoden kasvun jälkeen. Terveydenhuoltomenot ovat kasvaneet tasaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vuonna 2003 terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 7,4 prosenttia. Lisää terveysmenoista Julkaistu , Päivitetty

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9) Varhaiskasvatuspalvelut 29.9.2016 1(9) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2016 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , ,

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , , Lasten, nuorten ja TP 2013 TA 2014 Menot ajalta 1.1-31.3.2014 TP 2014 arvio josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 29.9.2010 29.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi:

Yritysvaikutusten arviointi: Kh 19.10.2015 259 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta 67 08.10.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015 SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Suoritteet / tunnusluvut TP-2015 TA-2016 TAE-2017 Muutos TA 16/17 TS-2018 Henkilöstömäärä 2,75 2,75 1-1,75 *vakituiset * tilapäiset 0

Suoritteet / tunnusluvut TP-2015 TA-2016 TAE-2017 Muutos TA 16/17 TS-2018 Henkilöstömäärä 2,75 2,75 1-1,75 *vakituiset * tilapäiset 0 PERUSTURVALAUTAKUNTA Hallinto ja huolto Suoritteet / tunnusluvut TP-2015 TA-2016 TAE-2017 Muutos TA 16/17 TS-2018 Henkilöstömäärä 2,75 2,75 1-1,75 *vakituiset * tilapäiset 0 Ympäristöterveys Suoritteet

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/31 1 KARVIAISEN NETTOMENOT 1.1 Nettomenot (kumulatiivinen), Karviainen 1.2 Nettomenot (kumulatiivinen), lasten ja nuorten palvelulinja KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

Horisontti: Osavuosikatsaus, tammi-elokuu 2016 Perhepalvelut

Horisontti: Osavuosikatsaus, tammi-elokuu 2016 Perhepalvelut Horisontti: Osavuosikatsaus, Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset nuoret (perhehoito, lyhytaikaiset avohuollon sijoitukset, laitoshoito ja ammatilliset perhekodit) Määrä yhteensä (lapset

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

6. Päihteet. 6.1Johdanto

6. Päihteet. 6.1Johdanto 6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat

Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho -03-03 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 52 90 29 32% asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 Vanhuspalvelun Viisikko-työryhmä Aila Kumpulainen 22.11.2004 Viisikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat

Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho -09-09 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 52 90 51 57% asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun. 2 asiakkaat

Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun. 2 asiakkaat Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho, Hallikainen -09-09 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 67 53 68 128 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho -06-06 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 459 453 485 107 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Henkilöstöresurssiyksikkö 1/10 Toteuma % HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Sijaistyövuorot, kpl 5 677 9 795 10 500 10 572 101 % Sosiaalityö ja perhepalvelut 2/10 SOSIAALITYÖ Toteuma% Asiakkaiden käyntimäärät

Lisätiedot

Hilmo-tietoa tiedontuottajille

Hilmo-tietoa tiedontuottajille Hilmo-tietoa tiedontuottajille Riikka Väyrynen 25.11.2014 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä 25.11.2014 2 1 TIETO-osasto Vastaa Lakisääteisestä

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

TP 2014 TP 2015 TA 2016 Huhtikuu

TP 2014 TP 2015 TA 2016 Huhtikuu JOENSUU Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 35 565 35 043 39 740 18 570 KV kk kumulatiivinen lääkäriasiakkaat 24 341 26 548 12 112 kk kumulatiivinen hoitaja-asiakkaat 29 164 28

Lisätiedot

Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002

Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002 Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Markku Pekurinen, Unto Häkkinen, Eija Teitto Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002 Aiheita 24/2004 ISBN 951-33-1600-9 ISSN 1236-9845 Stakesin monistamo,

Lisätiedot

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta Tiedosta hyvinvointia 1 Vuoden 24 veronmuutos ja väkivalta Esa Österberg Alkoholi- ja huumetutkimus Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Vuonna 24 Suomen alkoholioloissa tapahtui kolme merkittävää muutosta:

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Kaupunkistrategia 2012-2020. Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot

Kaupunkistrategia 2012-2020. Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi Väestö ja elinolot Sisältö 1. Väestötilastot... 2 2. Työnvälitystilastot... 10 3. SOTKAnet -hyvinvointi-indikaattorit... 11 22.3.2011 Talouden asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon. taskutilasto 2010

Sosiaali- ja terveydenhuollon. taskutilasto 2010 Sosiaali- ja terveydenhuollon taskutilasto 2010 2 S i s ä l l y s LUKIJALLE... 3 YLEISTIETOA SUOMESTA... 4 1 VÄESTÖ JA TERVEYS- KÄYTTÄYTYMINEN Väestö ikäryhmittäin... 8 Väestönmuutokset... 8 2 LASTEN JA

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 12.10.07 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Sosiaalitoimen vuoden 2011 sitovien toiminnallisten tavoitteiden sekä toiminnan laajuutta kuvaavien suoritteiden toteuma

Sosiaalitoimen vuoden 2011 sitovien toiminnallisten tavoitteiden sekä toiminnan laajuutta kuvaavien suoritteiden toteuma 1 Liite nro 2 Sosiaalitoimen vuoden 2011 sitovien toiminnallisten tavoitteiden sekä toiminnan laajuutta kuvaavien suoritteiden toteuma Sitovat toiminnalliset tavoitteet 311 01 Sosiaalivirasto 1. Käytössä

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Hilmo-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

Hilmo-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille Hilmo-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena Hilmo-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa: 1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa Henkilökohtainen budjetointi sosiaalialalla - Palvelujen kustannukset ja kustannusvaikuttavuus seminaari Esityksen sisältö Kustannukset

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 1.9.216] KUUKAUSIRAPORTTI HEINÄKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Heinäkuu 216 HEINÄKUU PÄHKINÄNKUORESSA Heinäkuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Sote + henk res yksikkö 1/10

Sote + henk res yksikkö 1/10 Sote + henk res yksikkö 1/10 Toteuma % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Asukasluku Jämsä 22 552 22 155 21 851 21 824 99,9 % Asukasluku Kuhmoinen 2 554 2 406 2 374 2 373 100,0 % Vakinaiset virat/toimet 615,2 608

Lisätiedot

Nettokustannukset asukasta kohti /asukas pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Oulu) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Huom! Kuntien tehtävät vaihtelevat, esim. ammatillinen koulutus on joskus

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT RUSKON KUNTA PL 69 21291 RUSKO ASIAKASTYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen taustaa Ruskon ja Vahdon kuntien valtuustot päättivät syksyllä 2008 tehdä yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 31.10.2012 30.10.2012 Päivi Tossavainen/THL 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot