Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005"

Transkriptio

1 Sivu 1/11 Olet täällä» Etusivu» Tilastot ja rekisterit» Tilastojulkaisut Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005 Stakes julkaisee vuosittain Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollisen vuosikirjan. Siinä esitetään keskeiset tilastotiedot Suomen sosiaali- ja terveyspalveluista, niiden tarjoajista, henkilöstöstä ja kustannuksista. Lisäksi kirjassa on tietoa väestöstä, lisääntymisterveydestä, alkoholijuomien ja huumeiden käytöstä sekä toimeentulotuesta. Pitkät aikasarjat mahdollistavat sosiaali- ja terveyspalvelujen kehityksen seuraamisen jopa vuosikymmenien ajalta. Pääosa julkaisun tiedoista koskee koko maata, mutta suurin osa tiedoista esitetään viimeisimmän vuoden osalta myös maakunnittain. Julkaisu on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti). Lisätietoja: Sari Kauppinen ja Tapani Niskanen sähköposti: Tilaa julkaisu Sosiaali- ja terveydenhuolto vuonna 2004 I Väestö II Lisääntymisterveys III Lasten ja perheiden palvelut IV Ikääntyneiden palvelut V Vammaispalvelut VI Mielenterveyspalvelut VII Alkoholi ja huumeet VIII Kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito IX Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto X Toimeentulotuki XI Henkilöstö XII Kustannukset I Väestö Kuvio1. Väestö ikäryhmittäin Väestö Suomen väkiluku oli vuoden 2004 lopussa Miehiä oli väestöstä 48,9 prosenttia. Vuonna 2025 väestön määrä on ennusteen mukaan ja miesten osuus tulee lievästi lisääntymään. Vuonna 2004 oli 65 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä 15,9 prosenttia. Vuonna 2010 se olisi ennusteen mukaan 17,4 prosenttia ja osuus nousee edelleen vuoteen 2025 mennessä lähes 25 prosenttiin. Vuoteen 2025 mennessä alle 15-vuotiaiden osuus pienenee nykyisestä 17,5 prosentista noin 16 prosenttiin. Väestön vanheneminen tulee oleellisesti vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen.

2 Sivu 2/11 II Lisääntymisterveys Kuvio 2. Synnytysten ja laillisten keskeytysten määrä Synnytykset Synnytyksiä oli vuonna 2004 lähes Tämä oli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna Ainoastaan neljännes vähenemisestä johtuu hedelmällisyyden pienenemisestä ja loput siitä, että synnytysikäisiä naisia on aikaisempaa vähemmän 1970-luvun pienten ikäluokkien tultua synnytysikään. Suomen kokonaishedelmällisyysluku (1,8 lasta hedelmällisyysikäistä naista kohti) oli kuitenkin edelleen EU:n korkeimpia vuonna Vuonna 2004 kaikista synnyttäjistä 19,4 prosenttia oli 35 vuotta täyttäneitä, kun vuonna 1994 heidän osuutensa oli 14,4 prosenttia. Alle 20-vuotiaiden osuus synnyttäjistä oli 2,9 prosenttia vuonna Heidän osuutensa on vaihdellut 2,5:n ja 3,3 prosentin välillä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lisää aiheesta synnytykset Raskaudenkeskeytykset Vuonna 2004 tehtiin noin raskaudenkeskeytystä, mikä on noin 320 keskeytystä (kolme prosenttia) edellistä vuotta enemmän. Eniten (9,5 prosenttia) lisääntyivät vuotiaille tehdyt keskeytykset. Sterilointien määrä väheni edelleen vuonna Edellisestä vuodesta vähennystä oli neljä prosenttia. Naisten sterilointeja tehtiin noin ja miesten sterilointeja reilut Lisää aiheesta raskaudenkeskeytykset IVF-hoidot Ennakkotietojen mukaan vuonna 2004 aloitettiin runsaat hedelmöityshoitoa, mikä on 17 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Aloitettujen hoitojen määrä tuhatta hedelmällisyysikäistä naista kohti oli 6,9. Vuonna 2003 hedelmöityshoitoja aloitettiin lähes Näistä hoidoista syntyi synnytyksessä lasta. Tämä on 2,4 prosenttia synnytyksistä ja 2,7 prosenttia syntyneistä lapsista. Lisää hedelmöityshoidoista III Lasten ja perheiden palvelut Kuvio 3. Lasten päivähoito

3 Sivu 3/11 Päivähoito Kuntien järjestämässä päivähoidossa oli vuoden 2004 lopussa noin lasta, mikä on vajaa puolet alle kouluikäisistä. Lapsista oli hoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kunnallisessa päivähoidossa olleiden lasten määrä on laskenut vuodesta 1997 lähtien. Pääsyy tähän on alle kouluikäisten lasten määrän väheneminen, mutta myös yksityisen päivähoidon lisääntyminen ja esiopetuksen laajeneminen ovat osaltaan olleet vaikuttamassa. Vuonna 2004 oli yksityisessä päivähoidossa (yksityisen hoidon tuella hoidettuja) lapsia noin Kuvio 4. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina Lastensuojelu Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä kasvaa edelleen. Vuonna 2004 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna noin lasta ja nuorta. Alle 18-vuotiaista kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 1,1 prosenttia. Edellisestä vuodesta sijoitettujen lasten määrä kasvoi noin 340 lapsella

4 Sivu 4/11 (2,4 prosenttia). Sijoitettujen kokonaismäärä on viime vuosina kasvanut 2 5 prosenttia vuodessa. Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla tarkoitetaan sosiaalilautakunnan päätöksellä kodin ulkopuolelle joko avohuollon tukitoimena, huostaanotettuna tai jälkihuoltona sijoitettuja lapsia ja nuoria. Vuonna 2004 huostaanotettuna oli vajaa lasta tai nuorta, mikä on 0,8 prosenttia alle 18-vuotiaista. Huostaanotoista oli tahdonvastaisia. Huostaanotettujen määrä kasvoi hieman yli 300:lla edellisestä vuodesta. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli vuonna 2004 yhteensä lähes lasta ja nuorta, mikä on 5,4 prosenttia alle 18-vuotiaista. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 3 500:lla. Määrä on viime vuosina kasvanut vuosittain muutamalla tuhannella (poikkeuksena on vuosi 2001, jolloin määrä kasvoi vain noin kolmella sadalla). Lisää aiheesta lastensuojelu Elatustuki Kuntien maksaman elatustuen piirissä oli vuoden 2004 lopussa lähes lasta, mikä on 9,4 prosenttia alle 18-vuotiaista. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä väheni noin 1 400:lla. Elatustukea saavien lasten määrä on ollut laskussa vuodesta 2000 lähtien. Suurin syy tähän on lasten määrän väheneminen, sillä alle 18-vuotiaiden määrään suhteutettuna elatustukea saaneiden määrä on viime vuodet pysynyt lähes samantasoisena. Vuonna 2004 elatustukea maksettiin noin 142 miljoonaa euroa. Lisää aiheesta lapsen ja elatus ja huolto IV Ikääntyneiden palvelut Kuvio 5. Ikääntyneiden palvelujen peittävyys 1990,

5 Sivu 5/11 Ikääntyneiden palvelut Ikääntyneiden palveluissa tapahtui 1990-luvulla rakennemuutos, kun laitoshoito väheni ja palveluasuminen lisääntyi. Kuntien järjestämän kotipalvelun piirissä olleiden osuus on kuitenkin samaan aikaan vähentynyt. Vanhainkodeissa oli vuoden 2004 lopussa hieman yli asiakasta. Määrä on vähentynyt noin asiakkaalla vuodesta Vanhainkotien lisäksi ikääntyneiden laitoshoitoa järjestetään myös terveydenhuollon puolella. Terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen pitkäaikaisasiakkaiden määrä on 1990-luvulla pysynyt suunnilleen samana. Vuoden 2004 lopussa 65 vuotta täyttäneitä pitkäaikaisasiakkaita oli terveyskeskuksissa noin Sen sijaan erikoissairaanhoidossa ei ikääntyneitä enää 1990-luvun alun jälkeen ole pitkäaikaishoidossa juurikaan ollut. Ikääntyneiden palveluasumisen piirissä oli vuoden 2004 lopussa asiakasta. Palveluasuminen on pääasiassa 1990-luvun ilmiö. Vuosikymmenen alussa ikääntyneiden palveluasumisen piirissä arvioidaan olleen noin ja vuosikymmenen puolessa välissä vajaa asiakasta. Erityisesti muutamana viime vuotena on yövalvonnan sisältävä eli tehostettu palveluasuminen lisääntynyt selvästi. Vuonna 2004 ikääntyneiden palveluasumisen asiakkaista hieman yli puolet eli oli tehostetun palveluasumisen piirissä. Yhteensä laitos- ja asumispalveluissa oli vuoden 2004 lopussa 6,6 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä. Ikääntyneiden laitos- ja asumispalvelujen kattavuus on pysynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen käytännössä samana, vaikka asiakasmäärä sinänsä on kasvanut. Kunnat järjestävät kotipalvelua yhä pienemmälle osalle ikääntyneistä. Vuoden 2004 aikana kodinhoitoapua sai noin vanhuskotitaloutta, kun vuonna 1990 määrä oli yli Kodinhoitoapua sai vuonna 1990 vajaa 19 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä, kun osuus vuonna 2004 oli noin 10 prosenttia. Lisää ikääntyneistä

6 Sivu 6/11 V Vammaispalvelut Vammaispalvelut Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat lisääntyneet koko 1990-luvun. Asiakasmäärältään suurin palvelu on vaikeavammaisten kuljetuspalvelu, jonka piirissä oli vuonna 2004 noin asiakasta. Viiden viime vuoden aikana kuljetuspalvelujen asiakasmäärä on kasvanut keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakkaita oli vuonna 2004 noin ja vammaisten tulkkipalvelujen asiakkaita noin Viime vuosina henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakasmäärä on kasvanut vuosittain keskimäärin yhdeksällä prosentilla ja tulkkipalvelujen asiakkaiden määrä kahdella prosentilla. Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä oli vuonna 2004 noin asiakasta. Asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita sai noin asiakasta. Lisää vammaisuudesta VI Mielenterveyspalvelut Kuvio 6. Mielenterveyden häiriöiden laitoshoito ja avohoito Mielenterveyspalvelut Mielenterveyspalveluiden avohoitokäyntejä oli vuonna 2004 yhteensä noin 2,1 miljoonaa. Niistä erikoissairaanhoidossa oli 1,36 miljoonaa ja perusterveydenhuollossa 0,76 miljoonaa. Erikoissairaanhoidossa nousu oli 2,6 prosenttia ja perusterveydenhuollossa 6,0 prosenttia edellisestä vuodesta. Kasvu on jatkunut useita vuosia. Vuodesta 2000 käyntien kokonaismäärä on noussut lähes kolmanneksella. Erikoissairaanhoidossa käyntien määrä nousi erityisesti nuorisopsykiatriassa, mutta selvästi myös lastenpsykiatriassa. Perusterveydenhuollossa mielenterveyskäyntien määrän nousua selittää osittain se, että aikaisemmin yksi suuri terveyskeskus on ilmoittanut mielenterveyskäynnit erikoissairaanhoitona ja vuoden 2004 osalta ne on ilmoitettu perusterveydenhuollon käynteinä. Tilastointi- ja palvelujärjestelmien muutosten takia psykiatrian avohoitokäyntien vertailu erikoisaloittain sekä vertailu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä onkin viime vuosina tullut yhä ongelmallisemmaksi. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi käytettiin sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla vuonna 2004 lähes 2,2 miljoonaa hoitopäivää. Määrä on vähentynyt vuodesta 2001 vuoteen 2004 viisi prosenttia. Mukana eivät ole dementiapotilaiden eivätkä kehitysvammaisten hoitopäivät. Mielenterveyden häiriöiden vuodeosastohoidosta 20 prosenttia hoidettiin yleislääketieteen erikoisalalla. Lisää mielenterveydestä

7 Sivu 7/11 VII Alkoholi ja huumeet Kuvio 7. Alkoholi ja huumeet, kokeilu-, käyttö- ja haittaindeksit Vuonna 2004 alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 10,3 litraa 100 %:n alkoholia asukasta kohti. Kulutus kasvoi edellisestä vuodesta lähes 10 prosenttia. Tilastoitu kulutus nousi 8,2 litraan ja tilastoimaton kulutus noin 2,1 litraan asukasta kohti. Alkoholijuomien kulutuksen voimakkaaseen kasvuun vuonna 2004 vaikuttivat ennen kaikkea muutokset hinta- ja saatavuuspolitiikassa. Tammikuun alussa 2004 päättyivät Suomeen toisista EU-maista saapuvien matkustajien alkoholituonnin määrälliset rajoitukset ja toukokuun alussa Viro liittyi EU:n jäseneksi. Matkustajatuonnin hillitsemiseksi alkoholijuomien valmisteveroja alennettiin maaliskuun alussa keskimäärin 33 prosenttia, minkä seurauksena alkoholijuomien hinnat alenivat keskimäärin 15 prosenttia. Huumausaineiden kokeilu ja käyttö lisääntyivät 1990-luvulla. Vuodesta 1998 lähtien on kuitenkin ollut nähtävissä merkkejä kokeilukäytön kasvun hidastumisesta eikä tapahtunut enää suuria muutoksia. Huumeiden ongelmakäyttäjien määrä on sen sijaan lisääntynyt. Alkoholijuomien kulutuksen ja huumeiden käytön kasvu on lisännyt päihdepalvelujen kysyntää. Vuonna 2004 sairaaloiden vuodeosastoilla kirjattiin noin hoitojaksoa, jossa alkoholi oli päädiagnoosina ja vajaa hoitojaksoa, joissa huumeet olivat merkitty päädiagnoosiksi. Päihdehuollon laitoksissa oli hoidossa noin asiakasta. Aklinikoilla ja nuorisoasemilla kävi lähes asiakasta. Lisää päihteistä VIII Kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito Kuvio 8. Terveydenhuollon laitoshoito

8 Sivu 8/11 Perusterveydenhuolto Vuonna 2004 terveyskeskusten avohoitokäyntejä oli lähes 25 miljoonaa, kun mukaan ei lasketa hammashuoltoa. Lääkärikäyntejä näistä oli 37 prosenttia (noin 9,2 miljoonaa käyntiä). Kaiken kaikkiaan avohoitokäyntien määrä on lisääntynyt 0,4 prosentilla vuoteen 2003 verrattuna. Lääkärikäynnit ovat kuitenkin vähentyneet 2,5 prosenttia, kun taas muun ammattihenkilökunnan käynnit ovat lisääntyneet 2,2 prosenttia. Lääkärikäyntejä oli vuonna 2004 keskimäärin 1,8 ja muun ammattihenkilökunnan käyntejä 3,0 asukasta kohti. Toiminnoittain tarkasteltuna lisääntyivät edellisten vuosien tapaan äitiysneuvola-, työterveyshuoltoja mielenterveyskäyntien määrät. Vuodesta 2003 lisääntyivät myös opiskelijaterveydenhuollon ja fysioterapian käynnit. Perhesuunnitteluneuvolakäyntien määrä on edelleen laskussa. Terveyskeskusten hammashuollossa hoidettiin vuonna 2004 noin 1,8 miljoonaa asiakasta. Hammashuoltokäyntejä oli hieman alle viisi miljoonaa. Käyntien määrä kasvoi 0,8 prosenttia ja asiakkaiden määrä 0,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Alle 18-vuotiaiden hammashuoltopalvelujen käyttö väheni, kun taas aikuisväestön käyttö lisääntyi. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna hammaslääkärikäyntien määrä väheni, kun taas hammashuoltaja- ja hammashoitajakäynnit lisääntyivät. Vuonna 2004 kertyi perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa noin 7,3 miljoonaa hoitopäivää, mikä oli 3,1 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hoidettujen potilaiden määrä väheni 4,0 prosenttia ja se oli vuonna 2004 noin Keskimääräinen hoitoaika on viime vuosina ollut sama eli 28 päivää. Hoitopäivistä huomattava osa eli 74 prosenttia kohdentui yli 75-vuotiaille. Päädiagnoosiryhmittäin eniten hoitopäiviä (noin 2 miljoonaa) oli tautiryhmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, eniten hoitojaksoja ja potilaita (yli ) oli tautiryhmässä verenkiertoelinten sairaudet. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidossa oli vuonna 2004 lähes 6,9 miljoonaa avohoitokäyntiä, mikä on 4,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Käynnit lisääntyivät lähes kaikilla erikoisaloilla. Lukumääräisesti eniten ne lisääntyivät kirurgiassa, sisätaudeissa ja silmätaudeissa ja suhteellisesti eniten foniatriassa. Erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä vuonna 2004 oli noin 6,0 miljoonaa. Laskua edellisestä vuodesta oli 1,4 prosenttia. Keskimääräinen hoitoaika on viime vuodet ollut sama eli seitsemän vuorokautta. Sekä hoitojaksojen että hoitopäivien määrät ovat vähentyneet erikoissairaanhoidossa. Kumpiakin on nyt neljä-viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna Hoidettujen potilaiden määrässä on viime vuosina ollut välillä pientä kasvuakin, mutta vuodesta 2000 vuoteen 2004 määrä on laskenut yhteensä lähes kuusi prosenttia. Erikoissairaanhoidon hoitopäivistä merkittävin osa, 52 prosenttia kohdentui vuotiaille, 39 prosenttia yli 64- vuotiaille ja loput yhdeksän prosenttia 0 19-vuotiaille. Eniten hoitopäiviä oli psykiatrian erikoisaloilla (noin 1,8 miljoonaa), mutta eniten potilaita oli hoidettu kirurgisilla osastoilla ( ). Kirurgian erikoisalalla keskimääräinen hoitoaika on pysynyt vuodesta 2000 hyvin samana (4 5 vuorokautta). Psykiatrian erikoisalalla keskimääräinen hoitoaika on 2000-luvulla ollut vuorokautta.

9 Sivu 9/11 Päädiagnoosiryhmittäin tilanne oli sama kuin perusterveydenhuollon laitoshoidossa eli eniten hoitopäiviä oli tautiryhmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, mutta eniten sairaalassa hoidettuja potilaita oli tautiryhmässä verenkiertoelinten sairaudet. Toimenpiteellisiä hoitojaksoja oli vuonna 2004 yli Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,1 prosenttia. Lisää terveyspalveluista IX Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto Kuvio 9. Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet henkilöistä Yksityisten sosiaalipalvelujen kasvu jatkuu edelleen. Vuonna 2004 yksityisiä sosiaalipalveluja tuotti toimipaikkaa. Yleisimmät alat olivat edellisten vuosien tapaan asumispalvelut, lasten päivähoito, lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito sekä kotipalvelut. Myös yksityiset terveyspalvelut lisääntyivät aikaisempaan tapaan. Vuonna 2004 yksityisiä terveyspalveluntuottajia oli hieman yli Lisäys on viime vuosina ollut keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Suurin yksittäinen toimiala on fysioterapiapalvelut. Seuraavaksi yleisimpiä ovat lääkärin vastaanottotoiminta ja työterveyshuolto. Suuri osa yksityisten terveyspalvelujen tuottajista toimii eteläisessä Suomessa. Yksityiset palveluntuottajat eli järjestöt ja yritykset tuottavat lähes neljäsosan sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisää yksityisistä sosiaalipalveluista ja yksityisistä terveyspalveluista X Toimeentulotuki Kuvio 10. Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet ja henkilöt

10 Sivu 10/11 Toimeentulotukea sai vuonna 2004 yhteensä noin kotitaloutta. Määrä väheni edellisestä vuodesta 4,0 prosenttia. Toimeentulotuen bruttomenot vähenivät 6,2 prosenttia. Vuonna 2004 ne olivat 459 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 toimeentulotukea sai 7,7 prosenttia väestöstä. Edellisenä vuonna tuensaajien osuus oli 8,1 prosenttia. Lisää toimeentulotuesta XI Henkilöstö Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömäärä on noussut jatkuvasti 1990-luvun laman jälkeen luvun alun tason henkilöstömäärä ylitti vuonna Vuonna 2004 henkilöstön kokonaismäärä oli noin Kasvua edellisestä vuodesta oli hieman alle prosentti. Kunnallisen henkilöstön koulutustaso on noussut 1990-luvulla. Ammattiryhmistä erityisesti lääkäreiden ja sairaanhoitajien määrä on kasvanut. Kunnallisen henkilöstön keski-ikä nousi viime vuosikymmenellä voimakkaasti, mutta 2000-luvulla keski-iän kasvu on hidastunut. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien järjestöjen ja yritysten palveluksessa oli vuoden 2002 lopussa noin työntekijää. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta Suhteellisesti eniten on kasvanut sosiaalipalveluja tuottavien yritysten henkilöstömäärä, lukumääräisesti eniten kasvoi puolestaan sosiaalipalveluja tuottavien järjestöjen henkilöstömäärä. Lisää henkilöstöstä XII Kustannukset Sosiaalimenot 11. Sosiaalimenot pääryhmittäin vuosina vuoden 2003 hinnoin

11 Sivu 11/11 Vuonna 2003 Suomen sosiaalimenot olivat 38,7 miljardia euroa, mikä on reaalisesti 4,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohti menot olivat euroa. Eniten kasvoivat sairauteen ja terveyteen liittyvät menot, työttömyysmenot ja vanhuuteen liittyvät menot. Missään pääluokassa menot eivät laskeneet. Vuonna 2003 toimeentuloturvamenojen osuus sosiaalimenoista oli 64,8 prosenttia ja palvelujen osuus 35,2 prosenttia. Toimeentuloturvamenojen osuus sosiaalimenoista on laskenut jatkuvasti vuodesta 1995 lähtien. Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen kääntyi kasvuun vuonna 2001, ja kasvu jatkui myös vuonna Vuonna 2003 sosiaalimenot vastasivat 27,0 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä oli 0,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisää sosiaalimenoista Terveydenhuoltomenot Vuonna 2003 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 10,7 miljardia euroa, mikä on reaalisesti 2,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohti menot olivat euroa. Eniten nousivat hammashuoltomenot. Myös lääkkeisiin ja muihin farmaseuttisiin tuotteisiin käytetyt menot jatkoivat kasvuaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon investointimenot kääntyivät laskuun useamman vuoden kasvun jälkeen. Terveydenhuoltomenot ovat kasvaneet tasaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vuonna 2003 terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 7,4 prosenttia. Lisää terveysmenoista Julkaistu , Päivitetty

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/31 1 KARVIAISEN NETTOMENOT 1.1 Nettomenot (kumulatiivinen), Karviainen 1.2 Nettomenot (kumulatiivinen), lasten ja nuorten palvelulinja KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 Vanhuspalvelun Viisikko-työryhmä Aila Kumpulainen 22.11.2004 Viisikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Hilmo-tietoa tiedontuottajille

Hilmo-tietoa tiedontuottajille Hilmo-tietoa tiedontuottajille Riikka Väyrynen 25.11.2014 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä 25.11.2014 2 1 TIETO-osasto Vastaa Lakisääteisestä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Henkilöstöresurssiyksikkö 1/10 Toteuma % HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Sijaistyövuorot, kpl 5 677 9 795 10 500 10 572 101 % Sosiaalityö ja perhepalvelut 2/10 SOSIAALITYÖ Toteuma% Asiakkaiden käyntimäärät

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 12.10.07 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002

Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002 Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Markku Pekurinen, Unto Häkkinen, Eija Teitto Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002 Aiheita 24/2004 ISBN 951-33-1600-9 ISSN 1236-9845 Stakesin monistamo,

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Kaupunkistrategia 2012-2020. Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot

Kaupunkistrategia 2012-2020. Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi Väestö ja elinolot Sisältö 1. Väestötilastot... 2 2. Työnvälitystilastot... 10 3. SOTKAnet -hyvinvointi-indikaattorit... 11 22.3.2011 Talouden asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Sote + henk res yksikkö 1/10

Sote + henk res yksikkö 1/10 Sote + henk res yksikkö 1/10 Toteuma % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Asukasluku Jämsä 22 552 22 155 21 851 21 824 99,9 % Asukasluku Kuhmoinen 2 554 2 406 2 374 2 373 100,0 % Vakinaiset virat/toimet 615,2 608

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5

Lisätiedot

Päihdetilastollinen vuosikirja 2014

Päihdetilastollinen vuosikirja 2014 Päihdetilastollinen vuosikirja 2014 Tuomo Varis Sirpa Virtanen 22.12.2014 1 Alkoholin kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 1965 2013, litraa Litraa 14 12 10 Anniskelukulutus

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 / osa 2

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 / osa 2 Tiedä Vertaa - Ohjaa Maisema-raportti Mikkelin seutu / osa 2 versio 2106 Mikkeli Ristiina Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa Kuntavertailu: Perhepalvelut Tiedä Vertaa - Ohjaa Perhepalveluihin kuuluvat ehkäisevä

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Nettokustannukset asukasta kohti /asukas pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Oulu) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Huom! Kuntien tehtävät vaihtelevat, esim. ammatillinen koulutus on joskus

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2006

Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2006 Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta Psykiatrian potilaat ja hoitojaksot/ 1000 asukasta v. Utsjoki Savukoski Pelkosenniemi Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 31.10.2012 30.10.2012 Päivi Tossavainen/THL 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

Johdon ja esimiesten raportointi

Johdon ja esimiesten raportointi Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Hilmo-tietoa kotihoidon tiedontuottajille

Hilmo-tietoa kotihoidon tiedontuottajille Hilmo-tietoa kotihoidon tiedontuottajille Riikka Väyrynen 28.10.2014 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena Hilmo-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä 28.10.2014

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Osavuosikatsaus 03/2014 Keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukon toteumat raportoitu kaupunginhallitukselle, löydettävissä kaupungin nettisivuilta

Lisätiedot

Talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet 2014-2016

Talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet 2014-2016 1 2 3 Talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet 2014-2016 Alla olevassa taulukossa: TA2014 = talousarviokirjassa raportoidut toimenpiteet TOT = merkitään paljonko raporttijaksolla on toteutunut

Lisätiedot

+ / - ed.v % MB 2015 % TP 2014 EST 2015. ERO TA15 EST Tot % TOIMINTATUOTOT 1 151 4 973 0 634 102 100,0 294 597 634 102 0 0,2

+ / - ed.v % MB 2015 % TP 2014 EST 2015. ERO TA15 EST Tot % TOIMINTATUOTOT 1 151 4 973 0 634 102 100,0 294 597 634 102 0 0,2 SIILINJÄRVEN KUNTA / SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kuukausiraportti TULOSALUEET TAMMI - HELMIKUU 2015 YHTEISET PALVELUT 16,67 Tot % voisi olla + / - ed.v TOIMINTATUOTOT 1 151 4 973 0 634 102 100,0 294 597

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Tuottajan viesti tilaajalle: Vastaanottotoiminnan kehys sisältää vain 1 akisääteiset perusterveydenhuoltoon sisältyvät palvelut.

Tuottajan viesti tilaajalle: Vastaanottotoiminnan kehys sisältää vain 1 akisääteiset perusterveydenhuoltoon sisältyvät palvelut. a Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava yli lää kari Tilaajan Esitys %MuutosTA TILAUS TA214 Ennuste2l4 215 214/TA2O1S Vastaanotto Avohoito-/vastaanottoasiakkaat 77 77 8 2 6% Vastaanotto

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 HEL 2013-010663 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijä Kustannusvertailun sisältö päättänee

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2007

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2007 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2007 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 14.9.08 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT 2015 OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT Sisällysluettelo Erikoissairaanhoito... 1 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 1 Ympäristöterveydenhuolto... 2 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 2 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto...

Lisätiedot

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAAJAN ESITYS 2015 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 4 700 5 200 5 923 26 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 243 242 242-1

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 214, SOTKANET Hankekuntien vertailu Koonnut Keski-Suomen SOTE 22-hanke Hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus... 3 2.

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 Salla Säkkinen +358 29 524 7064 salla.sakkinen@thl.fi Tuula Kuoppala +358 29 524 7234 tuula.kuoppala@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut HOITO- JA HOIVAPALVELUT 5 400 KOTIHOITO: HOITOSUUNNITELMAN PIIRISSÄ OLEVAT Puumala Panostukset kokonaisuutena melko korkeat, mutta asiakasta kohden matalat Panostukset sekä kokonaisuutena

Lisätiedot

Kuntakohtaisia tulosjakaumia 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutyytyväisyydestä ja saatavuudesta ja saavutettavuudesta

Kuntakohtaisia tulosjakaumia 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutyytyväisyydestä ja saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kuntakohtaisia tulosjakaumia 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutyytyväisyydestä ja saatavuudesta ja saavutettavuudesta ARTTU2-tutkimusohjelman Kuntalaistutkimus 2015 Terveyspalvelujen summamuuttuja

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot