Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005"

Transkriptio

1 Sivu 1/11 Olet täällä» Etusivu» Tilastot ja rekisterit» Tilastojulkaisut Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005 Stakes julkaisee vuosittain Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollisen vuosikirjan. Siinä esitetään keskeiset tilastotiedot Suomen sosiaali- ja terveyspalveluista, niiden tarjoajista, henkilöstöstä ja kustannuksista. Lisäksi kirjassa on tietoa väestöstä, lisääntymisterveydestä, alkoholijuomien ja huumeiden käytöstä sekä toimeentulotuesta. Pitkät aikasarjat mahdollistavat sosiaali- ja terveyspalvelujen kehityksen seuraamisen jopa vuosikymmenien ajalta. Pääosa julkaisun tiedoista koskee koko maata, mutta suurin osa tiedoista esitetään viimeisimmän vuoden osalta myös maakunnittain. Julkaisu on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti). Lisätietoja: Sari Kauppinen ja Tapani Niskanen sähköposti: Tilaa julkaisu Sosiaali- ja terveydenhuolto vuonna 2004 I Väestö II Lisääntymisterveys III Lasten ja perheiden palvelut IV Ikääntyneiden palvelut V Vammaispalvelut VI Mielenterveyspalvelut VII Alkoholi ja huumeet VIII Kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito IX Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto X Toimeentulotuki XI Henkilöstö XII Kustannukset I Väestö Kuvio1. Väestö ikäryhmittäin Väestö Suomen väkiluku oli vuoden 2004 lopussa Miehiä oli väestöstä 48,9 prosenttia. Vuonna 2025 väestön määrä on ennusteen mukaan ja miesten osuus tulee lievästi lisääntymään. Vuonna 2004 oli 65 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä 15,9 prosenttia. Vuonna 2010 se olisi ennusteen mukaan 17,4 prosenttia ja osuus nousee edelleen vuoteen 2025 mennessä lähes 25 prosenttiin. Vuoteen 2025 mennessä alle 15-vuotiaiden osuus pienenee nykyisestä 17,5 prosentista noin 16 prosenttiin. Väestön vanheneminen tulee oleellisesti vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen.

2 Sivu 2/11 II Lisääntymisterveys Kuvio 2. Synnytysten ja laillisten keskeytysten määrä Synnytykset Synnytyksiä oli vuonna 2004 lähes Tämä oli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna Ainoastaan neljännes vähenemisestä johtuu hedelmällisyyden pienenemisestä ja loput siitä, että synnytysikäisiä naisia on aikaisempaa vähemmän 1970-luvun pienten ikäluokkien tultua synnytysikään. Suomen kokonaishedelmällisyysluku (1,8 lasta hedelmällisyysikäistä naista kohti) oli kuitenkin edelleen EU:n korkeimpia vuonna Vuonna 2004 kaikista synnyttäjistä 19,4 prosenttia oli 35 vuotta täyttäneitä, kun vuonna 1994 heidän osuutensa oli 14,4 prosenttia. Alle 20-vuotiaiden osuus synnyttäjistä oli 2,9 prosenttia vuonna Heidän osuutensa on vaihdellut 2,5:n ja 3,3 prosentin välillä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lisää aiheesta synnytykset Raskaudenkeskeytykset Vuonna 2004 tehtiin noin raskaudenkeskeytystä, mikä on noin 320 keskeytystä (kolme prosenttia) edellistä vuotta enemmän. Eniten (9,5 prosenttia) lisääntyivät vuotiaille tehdyt keskeytykset. Sterilointien määrä väheni edelleen vuonna Edellisestä vuodesta vähennystä oli neljä prosenttia. Naisten sterilointeja tehtiin noin ja miesten sterilointeja reilut Lisää aiheesta raskaudenkeskeytykset IVF-hoidot Ennakkotietojen mukaan vuonna 2004 aloitettiin runsaat hedelmöityshoitoa, mikä on 17 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Aloitettujen hoitojen määrä tuhatta hedelmällisyysikäistä naista kohti oli 6,9. Vuonna 2003 hedelmöityshoitoja aloitettiin lähes Näistä hoidoista syntyi synnytyksessä lasta. Tämä on 2,4 prosenttia synnytyksistä ja 2,7 prosenttia syntyneistä lapsista. Lisää hedelmöityshoidoista III Lasten ja perheiden palvelut Kuvio 3. Lasten päivähoito

3 Sivu 3/11 Päivähoito Kuntien järjestämässä päivähoidossa oli vuoden 2004 lopussa noin lasta, mikä on vajaa puolet alle kouluikäisistä. Lapsista oli hoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kunnallisessa päivähoidossa olleiden lasten määrä on laskenut vuodesta 1997 lähtien. Pääsyy tähän on alle kouluikäisten lasten määrän väheneminen, mutta myös yksityisen päivähoidon lisääntyminen ja esiopetuksen laajeneminen ovat osaltaan olleet vaikuttamassa. Vuonna 2004 oli yksityisessä päivähoidossa (yksityisen hoidon tuella hoidettuja) lapsia noin Kuvio 4. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina Lastensuojelu Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä kasvaa edelleen. Vuonna 2004 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna noin lasta ja nuorta. Alle 18-vuotiaista kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 1,1 prosenttia. Edellisestä vuodesta sijoitettujen lasten määrä kasvoi noin 340 lapsella

4 Sivu 4/11 (2,4 prosenttia). Sijoitettujen kokonaismäärä on viime vuosina kasvanut 2 5 prosenttia vuodessa. Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla tarkoitetaan sosiaalilautakunnan päätöksellä kodin ulkopuolelle joko avohuollon tukitoimena, huostaanotettuna tai jälkihuoltona sijoitettuja lapsia ja nuoria. Vuonna 2004 huostaanotettuna oli vajaa lasta tai nuorta, mikä on 0,8 prosenttia alle 18-vuotiaista. Huostaanotoista oli tahdonvastaisia. Huostaanotettujen määrä kasvoi hieman yli 300:lla edellisestä vuodesta. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli vuonna 2004 yhteensä lähes lasta ja nuorta, mikä on 5,4 prosenttia alle 18-vuotiaista. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 3 500:lla. Määrä on viime vuosina kasvanut vuosittain muutamalla tuhannella (poikkeuksena on vuosi 2001, jolloin määrä kasvoi vain noin kolmella sadalla). Lisää aiheesta lastensuojelu Elatustuki Kuntien maksaman elatustuen piirissä oli vuoden 2004 lopussa lähes lasta, mikä on 9,4 prosenttia alle 18-vuotiaista. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä väheni noin 1 400:lla. Elatustukea saavien lasten määrä on ollut laskussa vuodesta 2000 lähtien. Suurin syy tähän on lasten määrän väheneminen, sillä alle 18-vuotiaiden määrään suhteutettuna elatustukea saaneiden määrä on viime vuodet pysynyt lähes samantasoisena. Vuonna 2004 elatustukea maksettiin noin 142 miljoonaa euroa. Lisää aiheesta lapsen ja elatus ja huolto IV Ikääntyneiden palvelut Kuvio 5. Ikääntyneiden palvelujen peittävyys 1990,

5 Sivu 5/11 Ikääntyneiden palvelut Ikääntyneiden palveluissa tapahtui 1990-luvulla rakennemuutos, kun laitoshoito väheni ja palveluasuminen lisääntyi. Kuntien järjestämän kotipalvelun piirissä olleiden osuus on kuitenkin samaan aikaan vähentynyt. Vanhainkodeissa oli vuoden 2004 lopussa hieman yli asiakasta. Määrä on vähentynyt noin asiakkaalla vuodesta Vanhainkotien lisäksi ikääntyneiden laitoshoitoa järjestetään myös terveydenhuollon puolella. Terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen pitkäaikaisasiakkaiden määrä on 1990-luvulla pysynyt suunnilleen samana. Vuoden 2004 lopussa 65 vuotta täyttäneitä pitkäaikaisasiakkaita oli terveyskeskuksissa noin Sen sijaan erikoissairaanhoidossa ei ikääntyneitä enää 1990-luvun alun jälkeen ole pitkäaikaishoidossa juurikaan ollut. Ikääntyneiden palveluasumisen piirissä oli vuoden 2004 lopussa asiakasta. Palveluasuminen on pääasiassa 1990-luvun ilmiö. Vuosikymmenen alussa ikääntyneiden palveluasumisen piirissä arvioidaan olleen noin ja vuosikymmenen puolessa välissä vajaa asiakasta. Erityisesti muutamana viime vuotena on yövalvonnan sisältävä eli tehostettu palveluasuminen lisääntynyt selvästi. Vuonna 2004 ikääntyneiden palveluasumisen asiakkaista hieman yli puolet eli oli tehostetun palveluasumisen piirissä. Yhteensä laitos- ja asumispalveluissa oli vuoden 2004 lopussa 6,6 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä. Ikääntyneiden laitos- ja asumispalvelujen kattavuus on pysynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen käytännössä samana, vaikka asiakasmäärä sinänsä on kasvanut. Kunnat järjestävät kotipalvelua yhä pienemmälle osalle ikääntyneistä. Vuoden 2004 aikana kodinhoitoapua sai noin vanhuskotitaloutta, kun vuonna 1990 määrä oli yli Kodinhoitoapua sai vuonna 1990 vajaa 19 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä, kun osuus vuonna 2004 oli noin 10 prosenttia. Lisää ikääntyneistä

6 Sivu 6/11 V Vammaispalvelut Vammaispalvelut Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat lisääntyneet koko 1990-luvun. Asiakasmäärältään suurin palvelu on vaikeavammaisten kuljetuspalvelu, jonka piirissä oli vuonna 2004 noin asiakasta. Viiden viime vuoden aikana kuljetuspalvelujen asiakasmäärä on kasvanut keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakkaita oli vuonna 2004 noin ja vammaisten tulkkipalvelujen asiakkaita noin Viime vuosina henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakasmäärä on kasvanut vuosittain keskimäärin yhdeksällä prosentilla ja tulkkipalvelujen asiakkaiden määrä kahdella prosentilla. Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä oli vuonna 2004 noin asiakasta. Asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita sai noin asiakasta. Lisää vammaisuudesta VI Mielenterveyspalvelut Kuvio 6. Mielenterveyden häiriöiden laitoshoito ja avohoito Mielenterveyspalvelut Mielenterveyspalveluiden avohoitokäyntejä oli vuonna 2004 yhteensä noin 2,1 miljoonaa. Niistä erikoissairaanhoidossa oli 1,36 miljoonaa ja perusterveydenhuollossa 0,76 miljoonaa. Erikoissairaanhoidossa nousu oli 2,6 prosenttia ja perusterveydenhuollossa 6,0 prosenttia edellisestä vuodesta. Kasvu on jatkunut useita vuosia. Vuodesta 2000 käyntien kokonaismäärä on noussut lähes kolmanneksella. Erikoissairaanhoidossa käyntien määrä nousi erityisesti nuorisopsykiatriassa, mutta selvästi myös lastenpsykiatriassa. Perusterveydenhuollossa mielenterveyskäyntien määrän nousua selittää osittain se, että aikaisemmin yksi suuri terveyskeskus on ilmoittanut mielenterveyskäynnit erikoissairaanhoitona ja vuoden 2004 osalta ne on ilmoitettu perusterveydenhuollon käynteinä. Tilastointi- ja palvelujärjestelmien muutosten takia psykiatrian avohoitokäyntien vertailu erikoisaloittain sekä vertailu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä onkin viime vuosina tullut yhä ongelmallisemmaksi. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi käytettiin sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla vuonna 2004 lähes 2,2 miljoonaa hoitopäivää. Määrä on vähentynyt vuodesta 2001 vuoteen 2004 viisi prosenttia. Mukana eivät ole dementiapotilaiden eivätkä kehitysvammaisten hoitopäivät. Mielenterveyden häiriöiden vuodeosastohoidosta 20 prosenttia hoidettiin yleislääketieteen erikoisalalla. Lisää mielenterveydestä

7 Sivu 7/11 VII Alkoholi ja huumeet Kuvio 7. Alkoholi ja huumeet, kokeilu-, käyttö- ja haittaindeksit Vuonna 2004 alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 10,3 litraa 100 %:n alkoholia asukasta kohti. Kulutus kasvoi edellisestä vuodesta lähes 10 prosenttia. Tilastoitu kulutus nousi 8,2 litraan ja tilastoimaton kulutus noin 2,1 litraan asukasta kohti. Alkoholijuomien kulutuksen voimakkaaseen kasvuun vuonna 2004 vaikuttivat ennen kaikkea muutokset hinta- ja saatavuuspolitiikassa. Tammikuun alussa 2004 päättyivät Suomeen toisista EU-maista saapuvien matkustajien alkoholituonnin määrälliset rajoitukset ja toukokuun alussa Viro liittyi EU:n jäseneksi. Matkustajatuonnin hillitsemiseksi alkoholijuomien valmisteveroja alennettiin maaliskuun alussa keskimäärin 33 prosenttia, minkä seurauksena alkoholijuomien hinnat alenivat keskimäärin 15 prosenttia. Huumausaineiden kokeilu ja käyttö lisääntyivät 1990-luvulla. Vuodesta 1998 lähtien on kuitenkin ollut nähtävissä merkkejä kokeilukäytön kasvun hidastumisesta eikä tapahtunut enää suuria muutoksia. Huumeiden ongelmakäyttäjien määrä on sen sijaan lisääntynyt. Alkoholijuomien kulutuksen ja huumeiden käytön kasvu on lisännyt päihdepalvelujen kysyntää. Vuonna 2004 sairaaloiden vuodeosastoilla kirjattiin noin hoitojaksoa, jossa alkoholi oli päädiagnoosina ja vajaa hoitojaksoa, joissa huumeet olivat merkitty päädiagnoosiksi. Päihdehuollon laitoksissa oli hoidossa noin asiakasta. Aklinikoilla ja nuorisoasemilla kävi lähes asiakasta. Lisää päihteistä VIII Kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito Kuvio 8. Terveydenhuollon laitoshoito

8 Sivu 8/11 Perusterveydenhuolto Vuonna 2004 terveyskeskusten avohoitokäyntejä oli lähes 25 miljoonaa, kun mukaan ei lasketa hammashuoltoa. Lääkärikäyntejä näistä oli 37 prosenttia (noin 9,2 miljoonaa käyntiä). Kaiken kaikkiaan avohoitokäyntien määrä on lisääntynyt 0,4 prosentilla vuoteen 2003 verrattuna. Lääkärikäynnit ovat kuitenkin vähentyneet 2,5 prosenttia, kun taas muun ammattihenkilökunnan käynnit ovat lisääntyneet 2,2 prosenttia. Lääkärikäyntejä oli vuonna 2004 keskimäärin 1,8 ja muun ammattihenkilökunnan käyntejä 3,0 asukasta kohti. Toiminnoittain tarkasteltuna lisääntyivät edellisten vuosien tapaan äitiysneuvola-, työterveyshuoltoja mielenterveyskäyntien määrät. Vuodesta 2003 lisääntyivät myös opiskelijaterveydenhuollon ja fysioterapian käynnit. Perhesuunnitteluneuvolakäyntien määrä on edelleen laskussa. Terveyskeskusten hammashuollossa hoidettiin vuonna 2004 noin 1,8 miljoonaa asiakasta. Hammashuoltokäyntejä oli hieman alle viisi miljoonaa. Käyntien määrä kasvoi 0,8 prosenttia ja asiakkaiden määrä 0,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Alle 18-vuotiaiden hammashuoltopalvelujen käyttö väheni, kun taas aikuisväestön käyttö lisääntyi. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna hammaslääkärikäyntien määrä väheni, kun taas hammashuoltaja- ja hammashoitajakäynnit lisääntyivät. Vuonna 2004 kertyi perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa noin 7,3 miljoonaa hoitopäivää, mikä oli 3,1 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hoidettujen potilaiden määrä väheni 4,0 prosenttia ja se oli vuonna 2004 noin Keskimääräinen hoitoaika on viime vuosina ollut sama eli 28 päivää. Hoitopäivistä huomattava osa eli 74 prosenttia kohdentui yli 75-vuotiaille. Päädiagnoosiryhmittäin eniten hoitopäiviä (noin 2 miljoonaa) oli tautiryhmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, eniten hoitojaksoja ja potilaita (yli ) oli tautiryhmässä verenkiertoelinten sairaudet. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidossa oli vuonna 2004 lähes 6,9 miljoonaa avohoitokäyntiä, mikä on 4,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Käynnit lisääntyivät lähes kaikilla erikoisaloilla. Lukumääräisesti eniten ne lisääntyivät kirurgiassa, sisätaudeissa ja silmätaudeissa ja suhteellisesti eniten foniatriassa. Erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä vuonna 2004 oli noin 6,0 miljoonaa. Laskua edellisestä vuodesta oli 1,4 prosenttia. Keskimääräinen hoitoaika on viime vuodet ollut sama eli seitsemän vuorokautta. Sekä hoitojaksojen että hoitopäivien määrät ovat vähentyneet erikoissairaanhoidossa. Kumpiakin on nyt neljä-viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna Hoidettujen potilaiden määrässä on viime vuosina ollut välillä pientä kasvuakin, mutta vuodesta 2000 vuoteen 2004 määrä on laskenut yhteensä lähes kuusi prosenttia. Erikoissairaanhoidon hoitopäivistä merkittävin osa, 52 prosenttia kohdentui vuotiaille, 39 prosenttia yli 64- vuotiaille ja loput yhdeksän prosenttia 0 19-vuotiaille. Eniten hoitopäiviä oli psykiatrian erikoisaloilla (noin 1,8 miljoonaa), mutta eniten potilaita oli hoidettu kirurgisilla osastoilla ( ). Kirurgian erikoisalalla keskimääräinen hoitoaika on pysynyt vuodesta 2000 hyvin samana (4 5 vuorokautta). Psykiatrian erikoisalalla keskimääräinen hoitoaika on 2000-luvulla ollut vuorokautta.

9 Sivu 9/11 Päädiagnoosiryhmittäin tilanne oli sama kuin perusterveydenhuollon laitoshoidossa eli eniten hoitopäiviä oli tautiryhmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, mutta eniten sairaalassa hoidettuja potilaita oli tautiryhmässä verenkiertoelinten sairaudet. Toimenpiteellisiä hoitojaksoja oli vuonna 2004 yli Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,1 prosenttia. Lisää terveyspalveluista IX Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto Kuvio 9. Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet henkilöistä Yksityisten sosiaalipalvelujen kasvu jatkuu edelleen. Vuonna 2004 yksityisiä sosiaalipalveluja tuotti toimipaikkaa. Yleisimmät alat olivat edellisten vuosien tapaan asumispalvelut, lasten päivähoito, lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito sekä kotipalvelut. Myös yksityiset terveyspalvelut lisääntyivät aikaisempaan tapaan. Vuonna 2004 yksityisiä terveyspalveluntuottajia oli hieman yli Lisäys on viime vuosina ollut keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Suurin yksittäinen toimiala on fysioterapiapalvelut. Seuraavaksi yleisimpiä ovat lääkärin vastaanottotoiminta ja työterveyshuolto. Suuri osa yksityisten terveyspalvelujen tuottajista toimii eteläisessä Suomessa. Yksityiset palveluntuottajat eli järjestöt ja yritykset tuottavat lähes neljäsosan sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisää yksityisistä sosiaalipalveluista ja yksityisistä terveyspalveluista X Toimeentulotuki Kuvio 10. Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet ja henkilöt

10 Sivu 10/11 Toimeentulotukea sai vuonna 2004 yhteensä noin kotitaloutta. Määrä väheni edellisestä vuodesta 4,0 prosenttia. Toimeentulotuen bruttomenot vähenivät 6,2 prosenttia. Vuonna 2004 ne olivat 459 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 toimeentulotukea sai 7,7 prosenttia väestöstä. Edellisenä vuonna tuensaajien osuus oli 8,1 prosenttia. Lisää toimeentulotuesta XI Henkilöstö Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömäärä on noussut jatkuvasti 1990-luvun laman jälkeen luvun alun tason henkilöstömäärä ylitti vuonna Vuonna 2004 henkilöstön kokonaismäärä oli noin Kasvua edellisestä vuodesta oli hieman alle prosentti. Kunnallisen henkilöstön koulutustaso on noussut 1990-luvulla. Ammattiryhmistä erityisesti lääkäreiden ja sairaanhoitajien määrä on kasvanut. Kunnallisen henkilöstön keski-ikä nousi viime vuosikymmenellä voimakkaasti, mutta 2000-luvulla keski-iän kasvu on hidastunut. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien järjestöjen ja yritysten palveluksessa oli vuoden 2002 lopussa noin työntekijää. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta Suhteellisesti eniten on kasvanut sosiaalipalveluja tuottavien yritysten henkilöstömäärä, lukumääräisesti eniten kasvoi puolestaan sosiaalipalveluja tuottavien järjestöjen henkilöstömäärä. Lisää henkilöstöstä XII Kustannukset Sosiaalimenot 11. Sosiaalimenot pääryhmittäin vuosina vuoden 2003 hinnoin

11 Sivu 11/11 Vuonna 2003 Suomen sosiaalimenot olivat 38,7 miljardia euroa, mikä on reaalisesti 4,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohti menot olivat euroa. Eniten kasvoivat sairauteen ja terveyteen liittyvät menot, työttömyysmenot ja vanhuuteen liittyvät menot. Missään pääluokassa menot eivät laskeneet. Vuonna 2003 toimeentuloturvamenojen osuus sosiaalimenoista oli 64,8 prosenttia ja palvelujen osuus 35,2 prosenttia. Toimeentuloturvamenojen osuus sosiaalimenoista on laskenut jatkuvasti vuodesta 1995 lähtien. Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen kääntyi kasvuun vuonna 2001, ja kasvu jatkui myös vuonna Vuonna 2003 sosiaalimenot vastasivat 27,0 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä oli 0,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisää sosiaalimenoista Terveydenhuoltomenot Vuonna 2003 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 10,7 miljardia euroa, mikä on reaalisesti 2,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohti menot olivat euroa. Eniten nousivat hammashuoltomenot. Myös lääkkeisiin ja muihin farmaseuttisiin tuotteisiin käytetyt menot jatkoivat kasvuaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon investointimenot kääntyivät laskuun useamman vuoden kasvun jälkeen. Terveydenhuoltomenot ovat kasvaneet tasaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vuonna 2003 terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 7,4 prosenttia. Lisää terveysmenoista Julkaistu , Päivitetty

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9) Varhaiskasvatuspalvelut 29.9.2016 1(9) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2016 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi:

Yritysvaikutusten arviointi: Kh 19.10.2015 259 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta 67 08.10.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015 SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 29.9.2010 29.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , ,

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , , Lasten, nuorten ja TP 2013 TA 2014 Menot ajalta 1.1-31.3.2014 TP 2014 arvio josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Suoritteet / tunnusluvut TP-2015 TA-2016 TAE-2017 Muutos TA 16/17 TS-2018 Henkilöstömäärä 2,75 2,75 1-1,75 *vakituiset * tilapäiset 0

Suoritteet / tunnusluvut TP-2015 TA-2016 TAE-2017 Muutos TA 16/17 TS-2018 Henkilöstömäärä 2,75 2,75 1-1,75 *vakituiset * tilapäiset 0 PERUSTURVALAUTAKUNTA Hallinto ja huolto Suoritteet / tunnusluvut TP-2015 TA-2016 TAE-2017 Muutos TA 16/17 TS-2018 Henkilöstömäärä 2,75 2,75 1-1,75 *vakituiset * tilapäiset 0 Ympäristöterveys Suoritteet

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho -06-06 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 459 453 485 107 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta Tiedosta hyvinvointia 1 Vuoden 24 veronmuutos ja väkivalta Esa Österberg Alkoholi- ja huumetutkimus Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Vuonna 24 Suomen alkoholioloissa tapahtui kolme merkittävää muutosta:

Lisätiedot

TP 2014 TP 2015 TA 2016 Huhtikuu

TP 2014 TP 2015 TA 2016 Huhtikuu JOENSUU Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 35 565 35 043 39 740 18 570 KV kk kumulatiivinen lääkäriasiakkaat 24 341 26 548 12 112 kk kumulatiivinen hoitaja-asiakkaat 29 164 28

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 4.5.215] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Maaliskuu 215 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tähän maaliskuun kuukausiraporttiin on talousarvion 215 luvut korjattu yhteistoimintaneuvottelujen

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Hilmo-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

Hilmo-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille Hilmo-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena Hilmo-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä 1-7/2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa: 1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan

Lisätiedot

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT RUSKON KUNTA PL 69 21291 RUSKO ASIAKASTYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen taustaa Ruskon ja Vahdon kuntien valtuustot päättivät syksyllä 2008 tehdä yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli maaliskuun lopulla 427, mikä on 4 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lisätiedot

Kuntasektorin valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden toteutuminen Hannele Savioja

Kuntasektorin valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden toteutuminen Hannele Savioja Kuntasektorin valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden toteutuminen 12.6.2014 Hannele Savioja Valtakunnallisten tavoitteiden asettaminen 20 suurimman kaupungin työ: kuntien, ministeriöiden, THL:n, VATT,

Lisätiedot

Sote + henk res yksikkö 1/10

Sote + henk res yksikkö 1/10 Sote + henk res yksikkö 1/10 Toteuma % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Asukasluku Jämsä 22 552 22 155 21 851 21 824 99,9 % Asukasluku Kuhmoinen 2 554 2 406 2 374 2 373 100,0 % Vakinaiset virat/toimet 615,2 608

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta Osavuosikatsaus 2: tammi-elokuu 2014 Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvät ja tarkentuvat tilinpäätöksen yhteydessä. Katso myös kuvaajat aineiston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta )

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta ) Tilinpäätös 214 --> Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta (anu.vuorinen@oulunkaari.com, 44 365 5473) Perhepalvelut Kuntien väkiluvut 9 61 8 537 3 356 2 945 3 193 Katso myös kuvaajat

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Käsiteltävät muuttujat

Käsiteltävät muuttujat Käsiteltävät muuttujat Lapset ja nuoret Lastensuojelun laitos- ja perhehoito ( / 0-17 v as.) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon. taskutilasto 2010

Sosiaali- ja terveydenhuollon. taskutilasto 2010 Sosiaali- ja terveydenhuollon taskutilasto 2010 2 S i s ä l l y s LUKIJALLE... 3 YLEISTIETOA SUOMESTA... 4 1 VÄESTÖ JA TERVEYS- KÄYTTÄYTYMINEN Väestö ikäryhmittäin... 8 Väestönmuutokset... 8 2 LASTEN JA

Lisätiedot

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP2015 Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen

Lisätiedot

Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2006

Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2006 Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta Psykiatrian potilaat ja hoitojaksot/ 1000 asukasta v. Utsjoki Savukoski Pelkosenniemi Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu (päivitetty_28052014) Lastensuojelu ilmoitusten lukumäärä Kuusikko-kunnissa 2009-16 000 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 1138/02.05.00/2013 402 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen 1.1.2017 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Tilausten toteutuminen Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2015 Poikkeamaraportti ja keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukoiden toteutumat raportoitu asianomaisille lauta- ja johtokunnille Sosiaali- ja

Lisätiedot

Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto

Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Vammaispalvelujen tilastot vuodelta 2013 lähde SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto 1 2 Sisällys 1. Vammaispalveluiden indikaattorit... 3 2. Kelan etuisuudet / 1000 asukasta... 8 3. laitos 2013...

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012

Yhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012 Yhtymähallitus 24.4.2012 52 Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/34 TIIVISTELMÄ + Karviaisen nettomenot ovat talousarvion mukaiset. Kunnittain; Vihti yli, Karkkila ja Nummi-Pusula

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2013 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2013 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Kuntien tunnusluvut 2013 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue http://pxweb2.stat.fi/dialog/varval.asp?ma=080_ktt14_2013_fi&ti=kuntien+tunnusluvut+2013&path=../database/kuntien_talous_ja_toiminta/kunnat/ktt14/&lang=3&multilang=fi

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Kaupunginhallitus 297 26.11.2012 Kaupunginvaltuusto 77 03.12.2012 Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Karviaisessa on

Lisätiedot

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Tutkimusprofessori Mika Gissler 18.8.2016 1 THL on sosiaali- ja terveysalan tilastoviranomainen Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI Yhtymähallitus 22.5.2012 63 Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/35 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun yhteenveto löytyy maaliskuun osavuosikatsauksesta. KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2014 Hälso- och sjukvårdsutgifter samt deras finansiering 2014 Health expenditure and financing 2014

Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2014 Hälso- och sjukvårdsutgifter samt deras finansiering 2014 Health expenditure and financing 2014 Terveys 2016 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2014 Hälso- och sjukvårdsutgifter samt deras finansiering 2014 Health expenditure and financing

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS LIITETIEDOT

OSAVUOSIKATSAUS LIITETIEDOT OSAVUOSIKATSAUS LIITETIEDOT Sisällysluettelo Ympäristöterveydenhuolto... 1 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 1 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto... 4 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 4 Hoidon ja palvelujen saatavuus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto Mäntyharjun kunta Sivu 1 004110 Perusturvan hallinto TOIMINTAKULUT -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 004111 Seutu-sote TOIMINTAKULUT -32 000-10

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö Mitä indikaattorit kertovat 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta OPERATIIVINEN SOPIMUS seuranta 1.1.-30.6. Vanhus- ja vammaispalvelut Taloudelliset tavoitteet 1.1 Määrärahat 1.000 TP 15 TAM Ennuste Tulot 34 738 33 824 33 891 Menot 179 494 180 299 180 326 Netto 144 756

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 214, SOTKANET Hankekuntien vertailu Koonnut Keski-Suomen SOTE 22-hanke Hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus... 3 2.

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

SOSIAALITOIMEN JA TERVEYDENHUOLLON PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALITOIMEN JA TERVEYDENHUOLLON PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia SOSIAALITOIMEN JA TERVEYDENHUOLLON PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto hyväksynyt 5.11.2009 94 Voimaantulo 1.1.2010 2 SISÄLTÖ 1 ' TOIMINTA-AJATUS... 3 2 ' PÄÄVASTUUALUEEN

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Talousarvion 2016 oheismateriaali

Talousarvion 2016 oheismateriaali Talousarvion 2016 oheismateriaali Lasten, nuorten ja TP 2014 TA 2015 TA 2016 josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Yhteiset toiminnot Asukasluku 379490,82 38003 9,99 426949

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot