Pasi Parhaniemi. BROADSHEET-LEHDEN SUUNNITTELU JA TAITTAMINEN TABLOID-KOKOON Esimerkkinä Kalajokilaakso-lehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pasi Parhaniemi. BROADSHEET-LEHDEN SUUNNITTELU JA TAITTAMINEN TABLOID-KOKOON Esimerkkinä Kalajokilaakso-lehti"

Transkriptio

1 Pasi Parhaniemi BROADSHEET-LEHDEN SUUNNITTELU JA TAITTAMINEN TABLOID-KOKOON Esimerkkinä Kalajokilaakso-lehti Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2009

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Aika Huhtikuu 2009 Tekijä/tekijät Pasi Parhaniemi Koulutusohjelma Mediatekniikka Työn nimi Broadsheet-sanomalehden suunnittelu ja taittaminen tabloid-kokoon Esimerkkinä Kalajokilaakso-lehti Työn ohjaaja Seppo Kangas, päätoimittaja Sivumäärä 48 Työnvalvoja Timo Taari, Tuntiopettaja Kalajokilaakso-lehti on koko 81-vuotisen historiansa ajan ilmestynyt broadsheet-kokoisena. Verrattain pieneen sivumäärään nähden lehti palvelisi lukijaa paremmin, jos se olisi tabloid-kokoinen. Ongelmaksi voi muodostua lehden tuotolle tärkeä ilmoitusmyynti, joka todennäköisesti vähenisi siirryttäessä pienempään kokoon. Osa ongelmaa on myös Kärkimedialta saatava ilmoitusaineisto, joka on tehty palvelemaan broadsheetkokoisia lehtiä. Toimituksellisesti ja taitollisesti tabloid-koko taas olisi ihanteellisempi, sillä se antaisi mahdollisuuden näyttävään taittoon, ytimekkäämpiin juttuihin, tiukempiin kokonaisuuksiin. Myös kokonsa puolesta tabloid-lehti olisi helpompi lukea. Lehden pienenevää levikkiä ajatellen tabloid-koko saattaisi myös piristää tilaajien määrää, kuten monilla vastaavaan muutoksen tehneillä lehdillä on käynyt. Asiasanat Sanomalehti, tabloid, broadsheet, taitto, graafinen suunnittelu, typografia, layout

3 ABSTRACT Unit Central Ostrobothnia University of Applied Sciences Degree programme Mediatechnology Date April 2009 Author Pasi Parhaniemi Name of thesis Newspaper layout from broadsheet to tabloid As an example Kalajokilaakso-newspaper Instructor Seppo Kangas, Chief editor Pages 48 Supervisor Timo Taari, Teacher Kalajokilaakso-newspaper is broasheet-sized. Comparing the number of pages of Kalajokilaakso, it could be more useful to use tabloid-size. The main problem for changing the size of newspaper is ad-earnings which could decrease strongly. The part of the problem is Kärkimedia which produces ads mainly for the broadsheet-format. Tabloid-size would be ideal for the editorial staff, because it would give opportunity for the good design and punchy stories, news, etc. Keywords Newspaper, tabloid, broadsheet, layout, graphic designing, typography

4 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYT Alarivi Otsikon alle taitettu pienempi otsikko tai selittävä rivi. Antiikva Eripaksuisista viivoista muodostettu päätteellinen kirjaintyyli (serif). Apinalaatikko Laatikko, jossa on esimerkiksi kustantajan ja toimituksen yhteystiedot. Broadsheet Suurikokoinen ja edelleen hyvin yleinen sanomalehtien koko. Dummy, dammy Sivukartta, erityisesti ilmoitusten sijoitteluun, mutta myös sivurakenteen hahmottamiseen. Esillepano, Layout Juttujen ja kuvien sijoittelu sivulle näyttäväksi kokonaisuudeksi. Formaatti Lehden (sivun) koko. Tärkeimmät formaatit ovat tabloid ja broadsheet. Gemena Pienaakkonen. Groteski Tasavahva ja päätteetöön kirjaintyyli (Sans Serif). Juttu Juttu on journalistinen tuote, johon liittyvät sekä sisältö (tiedot, tarinat, mielipiteet jne.) lukijalle selkeässä ja helposti omaksuttavassa muodossa (Giles & Hodgson 1990,9; Hutt & James 1989,9).

5 Leipäteksti Painotuotteen varsinainen teksti. Myös kirjainlaji, jolla teksti ladotaan. Palsta Sivun pystysuora osa, johon sijoitetaan tekstiä ja kuvia. Piste Mittayksikkönä kirjapainoissa. 1piste= 0,376mm. Ilmaisee kirjasimen koon. Riviväli Kahden tekstirivin välimitta, ilmoitetaan pisteinä. Sivupää Lehden sivun ylälaitaita, jossa yleensä lehden nimi. Taitto Taittaminen, julkaisun layoutin luominen, on eräänlainen palapeli, jossa kootaan yhteen sekä tekstiaineisto että visuaaliset elementit ja pyritään luomaan kokonaisuus, jossa 1+1 on enemmän kuin kaksi,. Hyvän ulkoasun luomisessa on siis kyse muustakin kuin tekstin sijoittamisesta sivulle ja kuvituksen sirottelemista avoimeksi jääneeseen tilaan siten kuin taittajasta sattuu kulloinkin tuntumaan. (Pesonen, 2007, 9.) Tabloidi Tabloidi on sanomalehti-koko, joka on kooltaan puolet suurempikokoisesta broadsheetformaatista. Jokilaaksojen tabloid-lehtien yleisin leveys on 250mm ja korkeus 350mm. Vinjetti Yleensä tekstimuotoinen, opastaa lukijaa löytämään sivulta tietyn aiheen tai aineiston. Väliotsikko Otsikko, joka erottaa kappaleet toisistaan.

6 ESIPUHE Tämä tutkimus on syntynyt vuoden 2008 lokakuun ja 2009 maaliskuun välisenä aikana. Puolivuotisen prosessin aikana olen samaan aikaan tehnyt töitä täysipäiväisesti, opiskellut viikonloppuisin ja yrittänyt olla silti paras mahdollinen perheenisä. Siitä jäävän ajan olen kuluttanut lopputyön tekemiseen - välillä nukkumisenkin tarvetta uhmaten. Paineet ovat olleet kovat - kovemmat kuin aikaisemmin tämän 26-vuotisen elämän aikana. Samaan aikaan olen paininut monen siviiliasian kanssa, joista raskaimmaksi on osoittautunut eroaminen lapseni Emmin äidistä. Sanotaan, että suomalainen taide syntyy yksinäisyydestä ja kärsimyksestä. Samalla tavoin olen ajatellut lopputyöprosessiani varsinkin näin jälkikäteen. Osaltaan vastoinkäymiset ovat ajaneet minut yhä uudestaan tämän työn pariin. Halu näyttää kaikille ja kaikelle, hyvässä ja pahassa, on vienyt minua eteenpäin. Tahdon kiittää Jokilaaksojen kustannus Oy:n kannustavaa ja hienoa ilmapiiriä. Kiitokset kaikille Kalajokilaakson latomon työntekijöille, jotka ovat jaksaneet ymmärtää minua niin työn, koulun, kuin siviilielämänikin asioissa. Olette olleet minulle merkittävä voimavara läpi tämän synkän syksyn ja talven. Kiitos Vesa Alahäivälälle kaikesta mahdollisesta mitä olet voinut tehdä vuokseni tiiminvetäjän roolissa. Tuotantopainotteinen koulutus ohjauksesi alaisena ajoi minua eteenpäin opiskelun parissa ja kannusti myös tämän lopputyön pariin. Kiitos työpaikan ohjaajilleni, päätoimittaja Seppo Kankaalle, uutispäällikkö Liisa Ängeslevälle ja toimitussihteeri Leila Lexa Päivärinnalle. Innostuksenne sanomalehtityötä kohtaan kannustaa koko työyhteisöämme. Kiitos koulun henkilökunnalle, joista erityisesti yliopettaja Veikko Braxille kestämisestä, tuntiopettaja Timo Taarille opinnäytetyöohjaamisesta ja yliopettaja Maarit Tammistolle taiton ohjaamisesta. Kiitän lopuksi perhettäni, kaikkia ystäviäni, tuttaviani ja mahdollisia vihamiehiäni. Olette tärkeitä. Lapseni Emmi, olet kaikkeni...

7 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY ESIPUHE 1 JOHDANTO YRITYSESITTELY: Jokilaaksojen kustannus Oy, Kalajokilaakso ULKOASUN UUDISTUS Logon uudistus Ulkoasun uudistuksen tarkoitus FORMAATTIVERTAILU Tabloidiin siirtyminen Ilmoitukset tabloidi-lehdessä Tabloidin taittaminen Kokemuksia muiden lehtien osalta Ongelmana keskiviikon suurjakelu SANOMALEHDEN RAKENNE JA TOTETUS Sanomalehden fyysinen rakenne Rakenteen muodostuminen Draaman kaari TAITON OSATEKIJÄT Typografia Ulkoasu Kuva osana uutisointia Täydetävät esittämistavat TABLOIDI-LEHDEN SUUNNITTELU JA TOTETUS Alkuvalmistelut Taittoprosessi TABLOIDIIN SIIRTYMISEN VAIKUTUS TYÖTAPOIHIN Ilmoitusmyynti Ilmoitusvalmistus Taitto Toimitus TUTKIMUSTULOKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

8 1 1 JOHDANTO Kalajokilaakso on Jokilaaksojen kustannus Oy:n tuottama viisi kertaa viikossa ilmestyvä sanomalehti. Lopputyöni aiheena oli tehdä mallitaitto siitä, millainen lehti olisi pienemmässä tabloid-koossa. Sain vapaat kädet ulkoasun suunnittelun suhteen ja minun oli lupa ehdottaa jopa uutta logoa. Koska lehden koon muuttaminen itsessään on jo iso muutos, katsottiin toimeksiantajan kanssa, että samalla voidaan tehdä myös täydellinen ulkoasun muutos. Päätös on rohkea siihen nähden, että Kalajokilaakso on vanha ja perinteikäs sanomalehti. Lehden koon ja ulkonäön muuttaminen saattaisi kuitenkin piristää laskevaa levikkiä ja ikääntyvää lukijaryhmää. Yleisesti ottaen broadsheet-kokoinen lehti koetaan usein myös vaikeaksi lukea toisin kuin pienikokoisempi tabloid. Tässä kohtaa tärkeimmäksi kasvaa lukijan mielipide ja aiheesta tehtiinkin lukijatutkimus loppuvuodesta Tärkeä lähtökohta oli kannattavuuden tutkiminen ja siihen vahvasti sidoksissa oleva ilmoitusmyynti. Osana Kärkimediaa, Kalajokilaakso saa mainoksia muun myynnin lisäksi myös sitä kautta ja nämä mainokset on tehty broadsheet-kokoon. Lisäksi saatettaisiin menettää tuloja, kun broadsheet-kokoisia liitteitä ei enää voitaisi julkaista lehden välissä. Myynnillisesti merkittävin ilmestymispäivä on keskiviikko, jolloin lehti ilmestyy suurjakeluna :een talouteen. Keskiviikolle voitaisiinkin harkita julkaistavan broasheet-kokoista ilmoitusliitettä tabloid-lehden välissä. Suomessa vastaavaa ei vielä ole tehty, mutta esimerkiksi Tanskassa vastaavaa on jo kokeiltu. Tämä mahdollistaisi myös yhteistyön jatkumisen Kärkimedian kanssa. Lehdelle sopivan ulkoasua ja tyyliä on lähdetty hakemaan muiden lehtien ulkoasua tutkimalla, kuitenkin miettien millainen olisi juuri Kalajokilaakson imagolle sopiva tyyli. Myös lehden rakenne, dramaturgia ja ilmoitusten sijoittelu on ollut tärkeässä asemassa. Kompromissia on haettu sekä toimitusta että ilmoitusmyynnin tarpeita ajatellen. Työni koen onnistuneen, jos se herättää keskustelua työntekijöiden kesken. Työni tarkoitus ei ole välttämättä olla lopullinen suunnitelma Kalajokilaakson tabloidiin siirtymisestä, mutta kuitenkin työn tarkoitus on herättää ajatuksia tabloidin tuomista mahdollisuuksista ja kustannuksista. Jos tabloidiin päätettäisiin siirtyä, olisi työni pohjana ilmoitusmyynnille, levi-

9 2 kistä vastaaville ja toimitukselle sekä suunnannäyttäjänä taitolliselle puolelle. Yleensä lehtien formaatin ja ulkoasun muutos tehdään kiireellä, mutta nyt tämän opinnäytetyöni myötä asioita on pohdittu moneltakin kannalta, tutkimustuloksiin ja muihin lehtiin verraten. Vastaava muutos on monessakin lehdessä tehty hyvin nopeasti ja aikaa asioiden pohtimisille tai eri osastojen keskustelumahdollisuudelle ei välttämättä ole ollut. Moniin päätöksiin olen päätynyt lähteitä vertailemalla ja Kalajokilaakson eri osastojen haastattelujen myötä. Näinollen käytäntö ja teoria ovat yhdistyneet työssäni mielestäni tehokkaimmaksi mahdolliseksi yhtälöksi, mutta myös kompromisseja olen joutunut eri osastojen välillä tekemään. Lopullinen muutos ei ole myöskään itse formaatin tai ulkoasun vaihtaminen vaan työ jatkuu myös muutoksen jälkeen. Pian muutoksen jälkeen on monissa lehdissä suoritettu lukijakysely ja sen antamien tuloksien perusteella on voitu lehteä edelleen kehittää.

10 3 2 YRITYSESITTELY: Jokilaaksojen kustannus Oy, Kalajokilaakso Jokilaaksojen kustannus Oy on perustettu Siihen asti yhtiö toimi nimellä Kalajokilaakson kirjapaino Oy. Päätoimipaikka sijaitsee Ylivieskassa ja yhtiö kuuluu Keski- Pohjanmaan Kirjapaino Oyj -konserniin. Jokilaaksojen kustannus Oy:n tuotteita ovat Haapavesi-lehti, Pookisanomat, Perhonjoki-lehti, Lestijoki-lehti, Nivala-lehti ja Kalajokilaakso. Keskiviikkoisin suurjakelu jaetaan kpl:n painoksena Kala- ja Pyhäjokilaakson kuntiin. Kalajokilaakso on viisi kertaa viikossa ilmestyvä sanomalehti ja se on perustettu vuonna Lehti ilmestyy maanantaina, tiistaina, keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina. Päälevikkialueet ovat Ylivieska, Nivala, Alavieska, Kalajoki, Sievi. Lehden levikki vuonna 2007 oli 7631 kpl. Puoluekannaltaan lehti on sitoutumaton. Päätoimittaja Seppo Kangas on miettinyt siirtymistä tabloid-lehteen vakavasti jo jonkin aikaa. Formaattimuutoksen esikuvana ovat olleet tyylikkäästi toteutetut tanskalaiset ja ruotsalaiset lehdet, mutta myös suomalaisista lehdistä löytyy hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi Hufvudstadsbladet (HBL) ja Itä-Häme lehti ovat vaihtaneet formaattinsa broadsheetistä tabloidkokoon varsin onnistuneesti. Lehdet ovat koon pienennyksestä huolimatta onnistuneet säilyttämään suuren lehden vaikutelman. Lähtökohtaisesti tabloid-kokoon muuttumisella ei haettaisi säästöjä tai nousua levikkiin, vaan haluttaisiin palvella lukijaa lehden tärkeimmässä tehtävässsä eli uutisoinnissa. Onnistuneen muutoksen myötä toki olisi suotavaa jos lehden levikki nousisi ja myös nuorempia lukijoita saataisiin kiinnostumaan lehden sisällöstä.

11 4 3 ULKOASUN UUDISTUS Viime vuosina lehdet ovat panostaneet ulkoasun uudistukseen yhä enemmän. Ulkoasu on tajuttu tärkeäksi kaupalliseksi kilpailutekijäksi ja monet lehdet ovat 90-luvulta lähtien käyneet läpi jopa useita muutoksia. Uudistusten tulokset ovat olleet vaihtelevia siitäkin syystä, että ammattimaista lehtien suunnittelua on vähän. Harvemmat lehdet on suunniteltu kokonaisvaltaisesti siten, että design ulottuu koko lehteen pienintä yksityiskohtaa myöten. Yleensä kokonaisen ulkoasun muutoksen sijasta tehdään pieniä kehitysaskelia siitä syystä, että se on nopeaa ja halpaa. Tuotteen kokonaisvaltainen muotoilu jääkin tällöin valitettavan usein sivuseikaksi. Tabloid-kokoon muuttuminen ja sen myötä ulkoasuuudistuksen muuttaminen samalla kertaa olisi Kalajokilaakso-lehdeltä todella rohkea teko. Lukijat ovat usein konservatiivisia ja käytännössä täysin uudenlaiseen lehteen muuttaminen ei varmasti tapahtuisi ihan kivutta. Joissakin asioissa olenkin työtä tehdessäni ollut tämän takia hyvin varovainen. Esimerkiksi leipätekstin koon muutin isommaksi kokoon 10, sillä pienempi teksti takuulla aiheuttaisi närää vanhemmissa lukijoissa. Toisaalta esimerkiksi HBL:n ja Itä-Häme-lehtien onnistuneiden uudistusten myötä voidaan lukijoiden olettaa olevan tyytyväisiä lehden kehittymiseen. Tapani Huovilan mukaan myös toimituksen ja lehden muiden tekijöiden kesken muutokset varmasti nostaisivat pintaan mielipiteitä. Muutos vaikuttaisi osastojen kaikkien työntekijöiden toimintatapoihin mm. siksi, että monet asiat olisi opeteltava tekemään uudella tavalla. (Huovila, ym 1998, 8-9) Lehden uudistus on pyrittävä sijoittamaan lehden muiden kehityspyrkimysten kannalta sopivaan ajankohtaan. Suomessa tällä hetkellä päätään nostavan taantuman myötä Kärkimedian kautta saatava mainonta on vähentynyt jo nyt merkittävästi Kalajokilaaksossa. Voitanee olettaa, että moni muukin lehti lähtisi juuri tämän myötä hakemaan parannuksia olosuhteet huomioonottaen oletettavaan pienevään levikkiin. Ruotsissa tabloidiin siirtyminen tapahtui hetkessä. Isojen lehtien vaihtaessa muut lehdet seurasivat pian perässä. Villisti voisin arvailla vastaavan domino-efektin tapahtuvan nyt Suomessakin lähivuosina ja Kärkimedia varmasti tulisi sopeutumaan tilanteeseen hyvin nopeasti.

12 5 3.1 Logouudistus Lehden logoa eli nimiötä ei yleensä kannata täysin vaihtaa, koska perinne ja logon tuttuus ovat Huovilan mukaan hyvin tärkeitä. Kalajokilaaksosta on jo pitkään käytetty lyhennettä KJL Hufvudstadsbladetin HBL:n tyyliin. Päätoimittaja Seppo Kangas halusikin tuoreistaa logoa, joten täydellisen muutoksen sijaan olisi helpompaa ja myös rahallisesti huokeampaa lanseerata tämä vanha lyhenne käyttöön. Logoteksti säilyisi samana, mutta uudesta kertova KJL-lyhenne tulisi esille isompana. Samalla säästyttäisiin uuden logon vaihtamiselta esimerkiksi asiapapereissa, kylteissä, mainonnassa ja autoissa. (Huovila, ym 1998, 10) 3.2 Uudistuksen tarkoitus Kalajokilaakson tapauksessa päällimmäisenä pyrkimyksenä on tehdä paremmin lukijaa palveleva lehti. Tabloid-kokoisena jutuista voidaan saada napakampia, mutta se antaa kuitenkin tilaisuuden myös pitempiin juttuihin tarvittaessa. Tämän uudistuksen myötä muutoksia tulisi lehden esteettiseen puoleen ja sen visuaalisen ilmeeseen, mutta myös lehden sisältöä muutettaisiin ja järjesteltäisiin uudelleen. Myös aineiston editointi ja sen esittämistapa muuttuvat. Taloudellisesti ajatellen 16-sivuiseen tabloid-lehteen saadaan mukava määrä uutisia ja lehti vaikuttaa silti hyvän kokoiselta. Vastaavasti suhteellisesti yhtä iso 8-sivuinen broasheet vaikuttaa varsin laihalta kädessä ja sitä on vaikea lukea. Siksi lehden sivumäärä saatetaan broadsheet-koossa venyttää 10-sivuiseksi, vaikka ilmoitusmäärään suhteutettuna se ei olisi kannattavaa. Sanomalehdissä yhä yleistyvä ennakkotaitto on otettu työssäni huomioon. Jutut kirjoitetaan määrämittaan, jolloin ne ovat sellaisenaan valmiita sivulle siirrettäväksi. Etusivulla tätä olisi helpoin käyttää, koska se koostuisi pelkästään lyhyistä vinkkijutuista. Tämän lisäksi artikkelisivut kuten pääkirjoitus olisi aina samanmallinen, jolloin myös juttujen, kuten pakinoiden mitat olisi helppo sopia tietyn mittaisiksi. Ennakoivaa taittoa ollaan kuitenkin yleistämässä tulevaisuudessa, joten oli suotuisaa ajatella lehden rakennetta jo nyt sen kannalta. Hannu Pulkkinen teki vuonna 2005 kyselyn ulkoasuuudistuksen tehneille 35 lehdille. Ylivoimaisesti eniten uudistuksia oli tehty siitä syystä, että lehden ulkoasua haluttiin modernisoida. Lehdet kertoivat, että edellisestä uudistuksesta oli jo aikaa ja ulkoasu oli vanhentunut (13 lehteä). Toiseksi yleisin syy oli pyrkimys lehden selkeämpään rakenteeseen (9 lehteä).

13 6 Viisi mainintaa liittyi lehtien välisen yhteistyön parantumiseen ja viisi mainintaa myös typografian uudistamiseen. Pulkkinen kertoo, että harvempi vastanneista kertoi syyn johtuvan taloudellisista- tai kilpailutekijöistä. Asiaa selittää ehkä kuitenkin se, että useimmat vastanneista eivät olleet talousvastuullisia. (Pulkkinen 2008, 55) Useimpien lehtien tapaan myös Kalajokilaaksoon kaivattiin päätoimittajan taholta ja oletusten mukaan myös lukijoiden taholta pienempiä uutisia kevyiksi naposteltaviksi. Ne antavat sivuille kevyempää ilmettä ja lukijoiden uskotaan mielellään selailevan monipuolisia, paikallisia, pienistäkin sattumuksista kertovia uutisia. Keveyden lisäksi ne antavat sivuille runsaampaa ja kiinnostavampaa ilmettä. Nykyisellään toimittajien on ollut vaikeata pysyä lyhyessä mitassa ja tätä varten olisi suotavaa antaa jutuille ohjemittoja ja ajoittain seurata, että näissä mitoissa pitäydytään. Sivun yksipalstaisiin lyhyisiin juttuihin ohjemittana voisi olla esimerkiksi merkkiä. Myös juttutyyppien selkeä rakentaminen selkeyttää lukemista, mutta voi myös vaivata toimittajan työtä. Pääjuttu, keskikokoinen uutinen, lyhyt uutinen, henkilökohtainen kommentti, reportaasi, kuvajuttu jne. Ulkoasun muutokset, varsinkin silloin kun ne ovat rakenteellisia, liittyvät entistä yleisemmin myös sisältöön. Juttujen hierarkia, kuvien asema, juttupituudet, juttuelementtien vuorovaikutus; nämä kaikki vaikuttivat siihen miten lehti viestii lukijalle. Ulkoasua suunnitellaan journalismin tarpeiden pohjalta. Myös ulkoasun suunnittelijat korostavat ulkoasun ja sisällön erottamattomuutta (Garcia 2004; Munk 2002).

14 7 4 FORMAATTIVERTAILU 4.1 Tabloidiin siirtyminen Vuosina monet sanomalehdet ympäri maailman siirtyivät pienempään sivukokoon, eli tabloidiin. Suuria muutoksia tämän suhteen nähtiin erityisesti Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Norjassa. Merkittävää muutoksessa oli myös se, että pieni sivukoko ei enää merkinnyt huonompaa laatua tai ilmaisjakelu-lehteä vaan siitä tuli ns. laatulehdistön vallitseva formaatti Euroopassa. Formaatin muutos on ollut osa kehitysponnistuksia jonka avulla lehdet ovat kehittäneet kiinnostavuutta, käytettävyyttä ja lukijaystävällisyyttä. Nykyisessä lehtien asemassa on pyritty hakemaan uusia mahdollisuuksia lehtien esitystavassa. Tabloidkoon pienemmän formaatin on huomattu miellyttävän erityisesti nuoria ja naisia. Nuoret ovat tärkeitä tulevina tilaajina ja ilmoitusmyynnin kannalta naisten ostovoima on tärkeä osatekijä. (Sternvik 2005, ) Daryl Moen listasi jo vuonna 1990 tabloid-formaatin edut ja ne pätevät hienosti edelleen: lukija kokee tabloidin kätevän kokoisena, sisällön ryhmittely helpottuu, lehti tuntuu paksummalta, sivumäärän vaihtaminen on helpompaa ja ilmoitukset saavat pienemmällä sivulla suuremman huomion. (Moen 1990, 103) Tärkein syy lehden koon muuttamiselle on lukijat. HBL perusteli tabloid-formaattiin siirtymistä sillä, että erityisesti nuorten uskottiin arvostavan lehteä, joka on entistä liikkuvampi ja helppokäyttöisempi. Päätoimittaja Arhippainen on kertonut että tabloid on myös hyvä tapa tehdä journalismista entistä terävämpää. Lukijoiden tarpeita vastaavaksihan lehteä on tehtävä, mutta suhteutettuna kuitenkin uusiin potentiaalisiin asiakkaisiin, nuorempiin lukijoihin. Hufvudstadsbladetin uudistus sai lukijoiden hyväksynnän ja uusi formaatti profiloi lehden onnistuneesti pääkaupunkiseudun markkinoilla. Uudistus pysäytti levikin laskun ainakin väliaikaisesti. Itä-Häme ei saavuttanut tavoitteeksi asetettua levikin laskua, mutta lehti sai kuitenkin lukijoittensa hyväksynnän ja pystyi toteuttamaan monia sisällöllisiä uudistuksia (Pulkkinen 2008, 96; Metsämäki 2004) Yleisesti ottaen näyttää olevan selvää, että lehteä ei muuteta broadsheet-koosta tabloidiksi vain kutistamalla. Tilanteen haastavuuteen on sekä toimittajien, taittajien, kuin ilmoitusmyyjienkin suhtauduttava avoimesti. Jos projektiin ryhdytään, on koko organisaation pysyt-

15 8 tävä sen takana. Tärkeää on työntekijöiden lisäksi informoida myös lukijoita ja ilmoittajia. Hufvudstadsbladetin muutoksen myötä lanseeraattiin myös lause rakt på sakt (suoraan asiaan), joka perusteli napakampia juttuja. Pidemmät jutut jätettiin sunnuntai-liitteseen ja niihin paneuduttiin syvemmällisesti. Toinen käytetty mainoslause oli mindre på tyngre (pienempi on paksumpi), jolla vakuutettiin lukijoita siitä, että vaikka lehden koko oli fyysisesti pienentynyt, oli sisältö rikkaampi. Lausetta pystyttiin perustelemaan mm. sillä, että kaikki entiset kolumnistit olivat löydettävissä uudestakin lehdestä. Samaa sääntöä noudattaen Kalajokilaakson pääkirjoitussivulta löytyy sama jako kuin nykyisestäkin lehdestä. Pääkirjoitus-, kolumni- ja visiittipalsta ovat ennallaan. Visiittiä ja kolumnipalstaa on haluttu jo ennestään lyhentää ja terävöittää. Tabloid-koon myötä tämä tapahtui mallityössäni itsestään, sillä tilaa ei ollut yhtä pitkille jutuille kuin nykyisellään. Broadsheet-koossa lyhentyvät koot täytyisi korvata jollain muulla ja sivu ei mahdollisesti säilyisi yhtä selkeänä. Esimerkiksi pakinoitsijalle olen käsittänyt tämän hetkisen pitkän mitan olleen enemmän rasite kuin hyöty. HBL:n mainoslausetta mukaellen olettaisin pakinan olevan napakampi ja tästä säästettävän toimittajan ajan käytettävän esimerkiksi lyhyiden uutisten kirjoittamiseen, jotka osaltaan palvelevat lehden uutta sisältöä, tässä tapauksessa mahdollisesti lyhyempiä juttuja. 4.2 Ilmoitukset tabloid-lehdessä Sanomalehdille ilmoitustulot ovat elintärkeitä. Niiden tuotoilla katetaan keskimäärin noin 70 % lehden tekemisen kuluista. Jokilaaksojen kustannuksen muut lehdet ovat tabloidkokoisia. Yhteistyö ja ilmoitusten vaihto ei ole Kalajokilaakson ja muiden lehtien välillä ollut suuri tai merkittävä tekijä. Broadsheetin palstakokoon ilmoitukset on joko muokattu tabloid-palstakokoon tai kuvattomat ilmoitukset on brutaalisti lytätty oikeaan palstakokoon. Tämä johtuu siitä, että ilmoitusmyynnin ja siitä saatavan rahan myötä ilmoituksia ei skaalata oikeaan kokoon, koska silloin myös ilmoitusten korkeus ja ilmoituksista saatava korvaus vähenisi. (Tani 2002, 15) Pulkkisen mukaan tärkeimmäksi esteeksi tabloidiin siirtymiseen Suomessa näyttävät muodostuneen ilmoitusmyyntiin liittyvät ongelmat. Jos lehden sivukoko puolittuu, ilmoitustilasta ei todennäköisesti voida pyytää samaa hintaa kuin vastaavassa suuressa sivukoossa. Pulk-

16 9 kinen kertoo ongelman koskevan erityisesti vähittäiskaupan tarjousilmoituksia, Kalajokilaakson tapauksessa se koskee S-marketin ja K-Citymarketin ilmoituksia. Talousvaikeuksissa ja juuri tämän hetkisen taantuman suhteen lehdillä ei ole varaa tulojen menetyksiin. Ilmoitusmyynnistä ja tuotoista oli huolissaan myös Kalajokilaakson ilmoituspäällikkö Päivi Kajasmaa. Hän kertoo broadsheet-koon olevan suotuisa, sekä Kärkimedian mainonnan, että lehden keskellä ilmestyvien mainoslehtisten suhteen. (Pulkkinen 2008, 75) Suomessa merkittävintä ilmoitusyhteistyötä hoitava yhtiö, Kärkimedia Oy ei ole kuitenkaan ottanut kielteistä kantaa tabloidiin siirtymiseen. Markkinointijohtaja Jukka Kohosen mukaan fiksusti ja selkeästi taitettu tabloid voi olla ilmoitusmyynnin ja erityisesti brandi-ilmoittelun näkökulmasta parempi kuin broadsheet. (Kohonen 2005;, Pulkkinen 2008, 75) Ilmoitusten hinnoitteluongelmaan lehdet ovat esittäneet ns. page is page periaatteen: lukijan ja niin muodoin myös ilmoittajan näkökulmasta lehden ilmoitusten huomioarvot eivät ratkaisevasti riipu sivun koosta tai palstamillimetreistä. Tilannetta on verrattu televisioon: eihän tv-mainoksiakaan hinnoitella sen mukaan, miten isossa ruudussa ne esitetään. (The Format Change Phenomenon, 12.) Ongelmaksi muodostuu myös Kalajokilaakson keskiviikkoisin ilmestyvä isojako-lehti. Kalajokilaakso jaetaan joka keskiviikko suurjakeluna noin :een talouteen ja tällöin ilmoitusten määrä ja sivumäärä on muihin päiviin verrattuna merkittävästi suurempi. Näinollen keskiviikon merkitys broadsheetin suhteen onkin merkittävämpi kuin muiden päivien. Tällöin ilmoituksia saa erityisesti Kärkimedian kautta, mutta myös monet yritykset, kuten Expert ilmoittavat liite-lehden muodossa. Se, että suostuisiko esimerkiksi Expert maksamaan saman hinnan vastaavan huomioarvon saavasta pienemmästä koosta, on ongelma. Asiakkaana esimerkiksi Expert mitä todennäköisimmin vaatisi halvempaa hintaa, mutta hyvillä perusteluilla hinta voitaisiin saada, ellei pysymään samana, niin ainakin kannattavana broadsheet-kokoon nähden. Vastaavaa ongelmaa voidaan miettiä esimerkiksi vakinaisen ilmoittajan, PPO:n suhteen. Yritys ilmoittelee toisinaan Kalajokilaaksossa koko sivun broadsheet-koossa. Todennäköisesti se ei perustelutta haluaisi maksaa samaa hintaa vastaavasta tabloid-koosta, mutta mietinnän arvoista on olisiko se valmis ostamaan broadsheetkokoa vastaavaa aukeamaa tabloid-kokoisesta lehdestä. Asiakkaalle samaa hintaa voitaisiin perustella huomioarvolla. Puolikkaan broadsheet-aukeaman sijaan kaikki huomioarvo olisi heillä kokonaisen tabloid-aukeman myötä.

17 10 Tabloid-kokoisen Lestijoki-lehden ilmoitusmyyjä Terttu Vierumäki kertoo usein käyttävänsä hyödykseen pienemmän tabloid-koon mukanaan tuomia hyötyjä. Huomioitava on, että Vierumäki on toiminut ilmoitusmyyjänä myös Kalajokilaakso-lehdessä, joten hänellä on kokemusta molemmista lehtiformaateista. Ostamalla kokonaisen sivun tabloid-kokoisesta lehdestä verrattuna broadsheetin vastaavan puolen sivun kokoon, asiakas kokee saavansa ja Belgialaisen Gazet van Antwerpen-lehden tutkimusten mukaan oikeasti myös saa enemmän vastinetta rahoilleen. Hyvillä perusteluilla Vierumäki on onnistunut myymään esimerkiksi nelipalstaista ilmoitusta ostavalle ilmoittajalle kerralla puolisivua vedoten suureen huomioarvoon. Tätä myyntikeinoa on helppo käyttää nimenomaan tabloidin pienemmän sivukoon ansiosta. Tutkimuksessa paljastui myös, että tabloidin kokosivun ilmoitus saa suuremman huomion kuin broadsheetin kokosivun ilmoitus. Gazet van Antwerpen-lehti ilmestyi tutkimuksia tehtäessä sekä broadsheet-, että tabloid-kokoisena. Tutkimukseen sisältyi 118 ilmoitusta ja 3600 haastattelua viiden viikon kuluessa. (Mathieu 2004) Willberg kertoo vastaavista tutkimustuloksista Ruotsissa. Lukijapaneelitutkimuksessa on havaittu, että tabloidin kokosivun ilmoituksen huomioarvo on vähintäänkin yhtä hyvä kuin broadsheetissa, ellei jopa hieman parempi. Pienempien ilmoitusten suhteen tilanne ei ole yhtä yksiselitteinen. Broadsheet-sivulla pienempi ilmoitus saattaa tulla paremmin huomatuksi jos ympärillä on paljon toimituksellista materiaalia. Tällöin tekstiä selatessaan ja sivulla kauemmin viipyessään lukija voi todennäköisemmin havaita pienemmänkin ilmoituksen. Toisaalta taas vastaavankokoinen ilmoitus tabloid-koossa vie suhteellisesti isomman pintaalan sivulta ja saattaa taas täten tulla paremmin huomatuksi. (Willberg 2005, 25; Khattak 2005, 10; Trends in Newsroom 2005, 2) Ilmoitusmyynnistä saatavaan tuottoon vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka hyvin asiakkaiden kanssa saadaan sovittua ilmoituspaikoista ja hinnoittelusta. Ilmoittajien suhde tabloidformaattiin on vaihdellut. Vähittäiskaupan tarjousilmoitteluun broadsheet sopii, koska isolle sivulle mahtuu paljon tuotteita. Asiaan vaikuttaa osin sekin, että teollisuus on maksanut vähittäiskaupalle markkinointirahaa tarjousilmoituksiin tulevista tuotemerkeistään. Mitä enemmän ilmoitukseen saadaan näitä tuoteilmoituksia, sitä enemmän kauppias hyötyy. Pulkkinen arvelee, että ilmoitusmyynti ei tule olemaan esteenä tabloidiin siirtymiselle. Päinvastoin, säilyttääkseen asemansa ilmoitusmarkkinoilla, sanomalehden on kiinnitettävä huomiota formaattiin ja ulkoasuun entisestään. (Pulkkinen 2008, 75 78)

18 11 Tabloid-taiton yhteydessä puhutaan kahdenlaisesta ilmoitussijoittelumallista. Näiden, kuten muunkin tabloid-taittamisen pohjana on aukeamataittaminen ja sen avulla voidaan ilmoitukset asetella tasapainoisesti kummankin mallin mukaisesti. Perinteisesti ilmoituksia aletaan kasata sivujen ulkoreunoille alhaalta ylöspäin ja sen jälkeen niiden viereen alas. Tällöin muodostuu J-malli ja edelleen U-malliin päästään sijoittamalla ilmoituksia toiselle puolelle aukemaa samalla periaatteella. Huovilan mukaan ilmoitustaitto kannattaa aina aloittaa sivun ulkoalakulmasta. Tästä säännöstä poiketen Kalajokilaakson ilmoitusmyyjät määräpaikkamyyvät ja myös sijoittelevat ilmoituksia pääsääntöisesti sivun oikeaan yläkulmaan. Huovilan mukaan ilmoituksia sinne tänne ripottelemalla lehdestä tulee sekava ja myös toimituksellisen materiaalin sijoittaminen hallitusti vaikeutuu. Vaikka ilmoittajat myyjien mukaan haluavat usein ostaa juuri oikean sivun yläkulmapaikan, olisi selkeä järjestys myös heidän etujensa mukaista. Riittävän monet lukijat eivät pysähdy lukemaan hallitsematonta sivua ja tällöin ilmoitusten huomioarvo jää huonoksi. (Huovila ym, 1998, 50) Näistä kahdesta taittomallista poiketen Kalajokilaakson ilmoittelu on kuitenkin nykyisellään pyritty selkeyttämään moduulisijoittelulla, jolloin ilmoitukset kuitenkin taitetaan pääsääntöisesti samaan lohkoon esimerkiksi vaakamallisesti. Työssäni olen pyrkinyt yhdistämään näitä ilmoitussijoittelutyylejä antaen arvoa oikeaoppiselle U- ja J-mallin taitolle. Ratkaisuni antaa kuitenkin ilmoitusmyyjille edelleen mahdollisuuden myydä ilmoituksia ylös, mutta periaatteena toimii ajatus, että ilmoitukset sijoittuisivat aina sivujen ulkoreunoille. Esimerkiksi urheilusivun ainoan ilmoituksen sijoitin oikealle alas. Olettaen, että ilmoituksia tulisi lisää, alettaisiin niitä kasata tästä lähtökohdasta. Sivun 3 ilmoitukset ovat muodostuneet oikealle sijaitsevaan moduuliin ja jos ilmoituksia tulisi tuossa tilanteessa vaikkapa yksi lisää, sijoittuisi se ilmoitusten viereen alas J-mallia toteuttaen. Vastaava tilanne aukeaman vastakkaisella puolella on nähtävillä sivulla 6. Sivun 11 rakenne suorastaan pakottaa sijoittamaan ilmoitukset J-malliin. U-mallin rakennetta voidaan käyttää tarvittaessa.

19 12 Kuvio1. Ilmoitusten sijoittelu tabloid-kokoisen lehden aukeamalle, (Pulkkinen 2008) U-malli J-malli 4.3 Tabloidin taittaminen Hufvudstadsbladetin kertoman mukaan tabloid-aukeaman taittaminen ei suju yhtä nopeasti kuin kooltaan vastaavan broadsheet-sivun taittaminen. Tabloidiin siirtymisen myötä tuli hieman lisätä taittoresursseja. Taittajat erikoistuvat työhönsä, eivätkä juuri tee toimittajan työtä. Muutama taittaja HBL:ssä on toimittajataustainen, mutta viidestätoista taittotaitoisesta suurin osa on koulutukseltaan grafiikkataustaisia (vrt. KJL, mahdollisesti ilmoitusvalmistajia). (Pulkinen 2008, 86) Tilannetta voidaan melko suorasti verrata Kalajokilaakson tämänhetkisiin taittoresursseihin. Seitsemästä taittokykyisestä kaksi on toimittajalähtöisiä, neljä ilmoitusvalmistajia ja yksi on vakituinen taittaja. Toimittajalähtöinen taitto tapahtuu ainakin toistaiseksi ainoastaan pääkirjoitus- ja sanan valta sivuilla. Vakinaisena taittajana on yksi henkilö ja hänen tukenaan toimii vuorollaan yksi taittokykyinen työntekijä ilmoitusvalmistajista. Ilmoitusvalmistajan tuki lehden taitossa on nykyisellään vähentynyt mm. toimittajalähtöisen taiton myötä. HBL:n esimerkistä voitanee päätellä, että resurssit Kalajokilaakson taiton suhteen eivät kasvaisi nykyisestään. Päivän lehteä taittaisi edelleen kaksi taittajaa, mutta ns. varataittaja ilmoituspuolelta olisi jälleen ainakin alussa enemmän taitto- kuin ilmoitusvalmistustehtävissä. Olettaen, että nykyisellään ennakoitu urheilutoimittajien taiton ja ennakoivan taiton määrän kasvaminen toteutuu, tabloid-kokoon muuttaminen ei johtaisi suureenkaan muutokseen verrattuna tämän hetkiseen tilanteeseen. Tärkeää tämän asian suhteen on

20 13 huomioida, että työni perustuu aukeamataittoon, joka on hieman haastavampaa, mutta myös näyttävämpää, kuin yksittäisen tabloid-sivun taittaminen. Pulkkisen laskelmien mukaan vuonna 2005 Suomen tabloid-lehdistä vain 45 % hyödynsi aukeamataittoa. Jonkin verran aukeamataittoa käyttävät lehdet mukaan laskettuna luku nousi kuitenkin 70 %:iin. Loput lehdet tekivät broadsheetin tyylisesti yksittäisen sivun taittoa. Sivu-sivuun taitetut lehdet ovat Pulkkisen mukaan usein ponnettoman ja ahdetun näköisiä. Tällöin ei päästä myöskään hyödyntämään hyviä, isoja kuvia. Koko aukeaman taitolla nähdään tulos lukijan silmin, koska eihän lukijakaan seuraa lehteä sivu kerrallaan vaan saa eteensä aukeamakokonaisuuden, jonka merkitys kasvaa pienemmässä tabloidkoossa. (Pulkkinen 2008, 81) Vaikka aukeamataitto on vaivalloisempaa, on se mielestäni ensiarvoisen tärkeää, jotta päästään tasapainoiseen ja näyttävään lopputulokseen. Työssäni pyrin esimerkiksi viihdeja tv-sivuilla muodostamaan tasapainoisen aukeamakokonaisuuden. Apinalaatikko vasemmassa reunassa antaa vastapainoa oikean reunan tv-ohjelmia esittelevälle laatikolle. Vasemman sivun sää vie saman verran tilaa kuin oikean sivun radiotiedot. Pääkirjoitus- ja mielipidesivujen muodostamalla aukeamalla vasemmassa reunassa yhden palstan leveydellä on pakina ja oikealla reunalla tekstarit sekä viikon kysymys. Alhaalla artikkeli ja gallup ovat korkeudeltaan yhtä isoja. Vastaavalla periaatteella jokaiselta aukeamalta on löydettävissä samantyylinen asetelma. Tekstisivuilla tasapainoa luo yhden ja kahden palstan lyhyemmät reunajutut. Ilmoituksia voidaan helposti sijoittaa reunoille 1-2-palstan asetelmaan tasapainon silti rikkoutumatta. Broadsheet-sivun pinta-ala on täsmälleen sama silloin, kun se vaaka-asentoon käännetynä vastaa tabloid-koon aukeamaa. Käytännössä tabloidin taittopinta pienenee kuitenkin 5-10 %, kun kaksi sivupäätä ja keskitaite vievät osan taitettavasta pinta-alasta. Broadsheetkokoista sivua ei suoranaisesti voida siirtää tabloidin aukeamalle ja työssäni lähdinkin tekemään lehteä täysin uudelta pohjalta. Aukeamalle en yrittänytkään sijoittaa samoja juttuja, koska jutut valittaisiin ja sijoitettaisiin sivulle käytännön työssä kuitenkin eri lähtökohdista.

21 Kokemuksia muiden lehtien osalta Ruotsissa tabloidiin siirtyminen on tullut valtaosan lehtien formaatiksi jo kauan aikaa sitten luvulla oltiin jo siinä tilanteessa, että suurin osa lehdistä oli tabloid-kokoisia. Vuosina myös maan suurimmat ja arvostetuimmat lehdet siirtyivät pienempään kokoon broadsheet- ja berliner-koosta. Vuonna 2006 jo yli 90 % Ruotsin päivälehdistä oli tabloid-kokoisia. (Sternvik 2007) Ruotsissa huomattiin, että formaattimuutos toi ainakin hetkellisen parannuksen levikkiin. Tähän vaikutti tilaustarjousten ja muutoksen tuoma kiinnostus. Lopullinen ratkaisu tämä ei kuitenkaan ollut talous- ja levikkivaikeuksissa oleville lehdille, sillä vain osa tilauksen tehneistä jäi pysyviksi lukijoiksi. Tulokset riippuivat Sternvikin mukaan kunkin lehden tilanteesta ja tavasta toteuttaa muutos. Vanhoja lukijoita ajatellen on tärkeää, ettei muutoksella lähdetä hakemaan säästöjä esimerkiksi henkilökuntaa tai sivumäärää vähentämällä. Säästötoimet olisivat imagon kannalta huono asia, sillä lukijat ja markkinat saattaisivat käsittää kyseessä olevan lehden alasajo. (Sternvik 2005, 4) TAULUKKO 2: 12 eurooppalaista sanomalehteä 7kk kokomuutoksen jälkeen (Khattak 2005, 4) Mainostulot Levikki Uusien tilausten määrä lisäänt. Tilausten peruutukset Lisääntyneet 20 % 70 % 80 % 35 % Ei muutosta 10 % 20 % 20 % 40 % Laskeneet 70 % 10 % 0 % 25 % Ruotsin tulosten kanssa yhtäpitäviä olivat myös muut eurooppalaiset kokemukset. Vuonna 2004 tehtyyn (McKinsey & Company) selvitykseen osallistui 12 eurooppalaista pienempää formaattiin siirtynyttä sanomalehteä. Tutkimuksesta ja taulukosta 2 voidaan päätellä, että mainostuloihin formaatin muutoksella on ollut selvästi pienentävää vaikutusta. Ilmoitustulot laskivat 7-12 %. Levikkiin ja uusien tilausten määrään muutoksella vastapainoisesti on ollut positiivinen vaikutus erityisesti ensimmäisenä vuonna. Levikit kasvoivat 6-8 % esinmmäisen uudistuksen jälkeisenä vuonna, vaikkakin kasvu jäi yleensä lyhytaikaiseksi. (Khattak 2005, 4)

22 15 Vuonna 2004 Taloussanomat uutisoi verkkosivuillaan Brittiläisen laatulehdistön tabloidkokoon muuttumisesta. Britannian vanhimpiin sanomalehtiin kuuluva Times julkaisi tuolloin marraskuussa lehtensä ainoastaan tabloid-koossa. Sitä edelsi vuoden kestänyt kokeilu, jonka aikana lehti oli ilmestynyt sekä tabloid-, että broadsheet-koossa. Lehden levikki oli vuodessa noussut 4,5 prosenttia eli keskimäärin kappaletta päivässä, vaikka samaan aikaan useimpien Britannian sanomalehtien levikit olivat laskeneet. Samaan aikaan menestyksen harjalla oli myös hieman aikaisemmin tabloid-kokoon vaihtanut Independent. Vaikka se on Britannian neljästä laatulehdestä pienin, oli se onnistunut menestyksekkäästi nostamaan levikkiään keskimäärin kappaleella eli reilulla viidenneksellä. (Talous-sanomat, 2005 Anna Mård) Suomenruotsalainen HBL siirtyi tabloid-kokoon maaliskuussa Lehden itsensä mielestä muutos oli onnistunut. Laskeva levikkikehitys katkaistiin vuoden 2004 aikana ja tavoittensa mukaan lehti sai lukijoikseen nuoria kaupunkilaisia. Esimmäisenä tabloidvuotenaan HBL sai lähinnä tutustumistilausten avulla yli uutta lukijaa. Luonnollisesti kaikista heistä ei tullut kuitenkaan kestotilaajia, mutta lukijamäärä saatiin merkittävään kasvusuuntaan. Vuoden 2005 levikissä oli kasvua 0,7 % ja levikkituotot kasvoivat 3,3 %. Vuonna 2006 levikki pysyi ennallaan, mutta levikkituotot kasvoivat 4,2 %. Alkuvaiheessa ilmoittajia jäi pois ja ilmoitustulojen kehitys oli tappiollista ensimmäisinä kuukausina. Pian kuitenkin syksyllä 2004 laskua otettiin kiinni ja vuoden 2005 aikana ilmoitustuotot ylittivät budjetoidun (+2 %). Vuonna 2006 ilmoitustuottojen kasvu oli yli 3 %. Pian uudistuksen jälkeen tehtiin lukijatutkimus ja lähes 90 % lukijoista oli tyytyväisiä sekä uuteen formaattiin, että lehden sisältöön. (Pulkkinen 2008, ) Heinolassa ilmestyvän Itä-hämeen pääongelmana oli laskeva levikki. Tutkimukset osoittivat, että lehti oli vanhoille lukijoilleen tärkeä, mutta nuorempia oli vaikeata houkutella tilaajiksi. Ongelmana oli saman yhtiön eri lehti, joka ilmestyi samalla levikkialueella. Broadsheet-koossa Itä-Häme oli ohuen tuntuinen lehti varsinkin verrattuna saman levikkialueen Etelä-Suomen Sanomiin. Lisäksi ilmassa oli merkkejä, että alueen ilmaisjakelulehdet tekivät nousua. Itä-Hämeen ratkaisu sekä tilaus-, että ilmoitushintojen suhteen oli rohkea. Hinnannousut olivat 13 16% ilmoitusmuodosta ja paikasta riippuen. Tätä perusteltiin sillä, että kyseessä on uusi tuote ja täten myös hinnoittelu on nyt uusi. Myös tutkimuksissa on perusteltu, että tabloid-sivun kokoinen ilmoitus saa yhtä suuren, ellei suuremman huomioarvon kuin broadsheet-sivun kokoinen ilmoitus. Vuonna 2005 tehtiin lukijakysely. Pa-

23 16 lautetta saatiin 180 kpl, joista myönteisiä oli 76, kielteisiä 66 ja sekä-että 38 kpl. Positiivista palautetta saatiin lehden selkeydestä ja kätevyydestä. Kielteisessä palautteessa moitittiin, että lehti on pieni ja että fontti on niin pieni, ettei sitä näe lukea. Vuoden 2005 levikki oli -2.8 % ja vuonna 2006 levikki pysyi ennallaan. Vuoden 2006 levikkituotot kuitenkin kasvoivat 6.5 % ja ilmoitustuotot pysyivät jokseenkin ennallaan. Tavoiteltua uutta nousua ei saavutettu, mutta pelätty jyrkkä laskusuhdanne oli saatu vältettyä. Levikkiin vaikutti kuitenkin melko iso hinnannousu, sillä vuoden 2005 tilaushintoja oli nostettu 23 %. (Pulkkinen 2008, ) Taulukko 3: Tabloidiin vaihtaneiden lehtien levikkejä, (Levikin tarkastus Oy, 2008) Itä-Häme HBL Iisalmen sanomat Raahen Seutu Kalajokilaakso Taulukon kursivoidut luvut ovat lehden broadsheetistä tabloidiin siirtymisvuoden kohdalla. Levikin alapuolella pienemmällä on nähtävillä muutos edellisen vuoden levikkiin. Hufvudstadsbladetin levikkiin tabloidiin siirtymisellä on ollut selkeästi myönteinen vaikutus. Iisalmen Sanomien laskevaan levikkiin tabloidiin siirtyminen ei näyttänyt vaikuttavan. Tämä osoittaakin, että pelkkä formaatin muutos ei ole ratkaisu levikkiongelmaan. On kyse suuremmasta muutoksesta, johon tosin pienempi koko taitavasti käytettynä antaa mahdollisuuden. Itä-Hämeen tilanne vuonna 2004 vaikuttaa joiltain osin samalta kuin Kalajokilaaksolehden tilanne tällä hetkellä. Aivan kuten Itä-Hämeen alueella ilmestyi Etelä-Suomen sanomat, saman alueen levikkiä tavoittelee myös saman konsernin suurempi Keski- Pohjanmaa-lehti. Kalajokilaakson 8-10-sivuinen broadsheet vaikuttaa vaatimattomalta Keski-Pohjanmaahan verrattuna. Tabloid sen sijaan antaisi mahdollisuuden erottua jämäkkyydellä ja paikallisuudella. Suurimpana kilpalijana Ylivieskan alueella toimii ilmaisjakelu-lehti Vieskalainen, jonka asema ei kuitenkaan ole uhkaava, mutta vakavasti otetta-

24 17 va. Siirryttäessä tabloidiin olisikin säilytettävä ero ilmaisjakelu-lehteen sekä sisällöllisesti, että ulkonäöllisesti, sillä vertailua tulisi varmasti tapahtumaan. 4.5 Ongelmana keskiviikon suurjakelu Keskiviikko on merkittävä päivä Kalajokilaakson ilmoitustulojen kannalta. Tällöin lehti jaetaan suurjakeluna kpl:n painoksena Kala- ja Pyhäjokilaakson kuntiin. Broadsheet-kokoisena sivumäärä on keskimäärin 26 sivua, mutta sivumäärä voi usein kasvaa yli 30 sivuiseksikin. Lehti painetaan Art-Printillä Kokkolassa ja teknisesti suurin mahdollinen sivumäärä siellä painettavaan tabloidiin on 52 sivua. 26 broadsheet-sivua on verrannollisesti 52 tabloid-sivua ja voisi siis käydä niin, ettei kaikkien halukkaiden ilmoituksia saataisikaan mahtumaan lehteen. Tällöin jäätäisiin paitsi osasta ilmoitustuloja. Tilanteeseen on kuitenkin ratkaisuvaihtoehtoja: 1) Keskiviikon Kalajokilaakso jatkaisi ilmestymistään broadsheet-kokoisena. Tilanne ei muuttuisi nykyisestä siis millään tavalla nykyisen keskiviikon lehden suhteen, mutta ongelmia tuottaisi se, että lehti ilmestyisi muina päivinä eri koossa. Se aiheuttaisi hämmennystä ilmoittajissa, mainostoimissa, ilmoitusmyyjissä ja se voisi häiritä lukijoita. 2) Tuppauksella, eli sisäänpistomenetelmällä lehden väliin voitaisiin tehdä oma tabloidliitteensä joka olisi yhtenevä muun lehden kanssa. Erillinen liite voitaisiin myös valjastaa erilaisten teemojen käyttöön. Esimerkiksi erillinen rakennus-, matkailu-, tai vastaava teemaliite voisi kiinnostaa ilmoittajia jopa enemmän kuin nykyinen menetelmä, jossa teema on lehden sisäsivuilla. 3) Tuppauksella voitaisiin myös mahdollistaa broadsheet-kokoinen lehtiliite. Tämä mahdollistaisi edelleen yhteistyön Kärkimedian kanssa, joka suosii broadsheet-kokoa. Vastaava menetelmä on käytössä ainakin Tanskassa, mutta samanlaista tapausta Suomen lehdistöstä en löytänyt. Ongelmaksi muodostuisi jälleen kahden koon formaatti, mutta tilannetta hieman selkeyttäisi se, että ainoastaan tämä liite olisi broadsheet-kokoa.

25 18 5 SANOMALEHDEN RAKENNE JA OSASTOT 5.1 Sanomalehden fyysinen rakenne Sanomalehti on fyysinen esine, jonka ulottuvuudet, paksuuden ja painon voi paitsi nähdä, myös tuntea siihen tarttuessaan. Jo silloin voi syntyä käsityksiä lehden laajuudesta ja esimerkiksi sen suhteesta omaan ajankäyttöön. Pääasiassa käsitys lehden rakenteesta kuitenkin syntyy näköaistin kautta: esimerkiksi sivupäässä oleva sivunumero ja osaston nimi kertovat lukijalle, missä kohdassa hän on tuotteen sisällössä. (Pulkkinen 2008, 99). Sivumäärään nähden tuntuu oikeutetulta vaihtaa Kalajokilaakso tabloid-kokoon. Broadsheetinä yleensä 10-sivuisena ilmestyvä lehti vaikuttaa huomattavasti mukavemmalta lukea 20-sivuisena tabloid-lehtenä. Garcian ja Starkin mukaan lehden lukeminen ei useinkaan ole lukemista vaan silmäilyä. Tarkka havainnointi alkaa, kun jokin asia herättää kiinnostuksen ja suuntaa havaitsemisen sivujen yksityiskohtiin. Tabloid-kokoisen lehden aukeamalle voidaan nostaa yksi juttu selkeästi ylitse muiden ja kun sivumäärä on broadsheet-kokoon nähden puolet enemmän, voidaan olettaa, että lukija on tabloid-lehden lukiessaan kokenut saaneensa enemmän lukukokemusta, kuin verrattain saman sisältöisestä broadsheet-kokoisesta lehdestä. (Garcia & Stark 1991). Tabloid-kokoisen Kalajokilaakson enimmäissivumäärä voisi nykyisellä painotekniikalla olla 52 sivua. Se saattaisi rajoittaa lehden tuottoa keskiviikkoisin, jos ilmoitusmäärä olisi suuri. Myös erikoisempina juhlapäivinä, kuten jouluisin voisi sivumäärän tarve olla suurempi. Aukeamataiton takia olisi hyvä, jos lehti niitattaisiin, jolloin se pysyisi kasassa ja helpompilukuisena. 5.2 Sivujärjestyksen muodostuminen Työssäni huomasin osaston organisaation jäykkyyden osaltaan vaikuttavan lehden osastojen rakenteen syntymiseen. Ilmoitusmyynnin käytännöt vaikuttavat lehden rakennesuunnitteluun oleellisesti. Asiaa voidaan tiukasti rajattuna ajatellakin ilmoitusmyynnin ja toimituksen kannalta. Ilmoitusmyynnin ja sitä myöten myös lehden tulojen kannalta arvok-

26 19 kain sivu on etusivu, mutta myös toimitus mielellään ottaisi etusivun uutisoinnin käyttöön. Kompromissien teko oli haastavaa erityisesti etusivun suhteen, sillä Kalajokilaakson päätoimittaja Seppo Kangas ei pitänyt ajatuksesta, että etusivu jaettaisiin sekä uutisten, että mainonnan kesken. Nykyisellään broadsheet-koossa esimerkiksi perjantain lehdessä näin on tehty sillä edellytyksellä, että ilmoitukset vievät tietyn vaakakokoisen tilan tai koko etusivun. Tärkeäksi kohdaksi kuitenkin nousi sivukoon pieneminen tabloid-kokoon, jolloin selkeää pääuutista ei saa tarpeeksi esille, jos puolet sivusta on mainoksia. Etusivu olisi siis kokonaan joko uutisten tai mainonnan käytössä mainonnan kysynnästä riippuen. Perusteluun vaikutti sekä esteettinen, että journalistinen näkökulma. Taulukko 4. Sivun 2 sisältö päivälehdissä (Pulkkinen 2008, 112) Artikkelisivu 70 % 69 % Uutissivu 13 % 19 % Yleisönosasto 2 % 0 % Päivyrisivu 6 % 8 % llmoitus/sää 9 % 4 % Taulukko 5. Sivun 3 sisältö päivälehdissä (Pulkkinen 2008, 112) Uutissivu 56 % 46 % Premisivu 23 % 21 % Premi/uutissivu 9 % 21 % Mielipide/artikkelisivu 6 % 6 % llmoitus 6 % 6 % Ilmoitusmyynnin tarpeita ajatellen rakensin lehden siten, että takasivu olisi täysin myynnin käytettävissä ja juttuja sinne sijoitettaisiin ainoastaan täytteeksi ja tarvittaessa. Takasivu tulisi olemaan myyntiä ajatellen arvokkain sivu, olettaen, että arkisin etusivua ei aina saada kokonaan myydyksi, kuten käytäntö on osoittanut. Toinen myynnillisesti arvokas sivu olisi lukijoiden mielipidesivu niinä päivinä, jolloin sitä ei olisi, eli kaksi kertaa viikossa. Tämän lisäksi etusivun kompromissia ajatellen pääuutisaukeamasta sivu kolme oli-

27 20 si osaltaan ilmoitusmyynnin käytössä. Taulukon 6 kuvassa harmaat kohdat ovat ilmoitusmyynnin käytettävissä. Taulukko 6. Tabloid-kokoisen Kalajokilaakson esimerkkitaiton sivurakenne 5.3 Draaman kaari Iltapäivälehdet ja muut populaarit sanomalehdet ovat pitäneet lukijoiden kiinnostusta mittatikkunaan: esimerkiksi vakavien ja kevyiden uutisten välille on haettu balanssia, jossa uutissivujen antama vaikutelma ei ole liian raskas eikä myöskään liian kevyt. (Giles & Hodgson 1990, 127)

28 21 Pääuutisaukeaman jälkeen seuraava kokonaisuus on pääkirjoitus ja mielipidekirjoitusaukeama sivuilla 4-5. Riippuen näiden sisällöstä, aukeama voi olla kevytpainotteinen ja tuoda vastapainoa edellisen aukeaman vakavalle sisällölle. Vuorotteleva tyyli säilyy pääosin läpi lehden tavoitellen lukijan mielenkiinnon ylläpysymistä. Alustavassa ehdotelmassani pääkirjoitusaukeama oli jo sivuilla 2-3, mutta toimeksiantajan kanssa päädyimme johtopäätökseen, että lehden ensimmäinen aukeama on aloitettava uutisilla. Myös Pulkkinen pitää tärkeänä, että pääuutiset löytyvät heti lehden alusta. Hänen mielestään lukijan kannalta on tärkeää se, että hän voi paneutua päivän kiinnostavimpaan uutismateriaaliin välittömästi, eikä pitkän selaamisen jälkeen. Nykyisessä Kalajokilaakso-lehden rakenteessa pääkirjoitus- ja mielipidesivut sijaitsevat eripuolilla lehtiä. Selkeää rakennetta ajatellen päädyin kuitenkin yhdistämään nämä sivut vierekkäin aukeamalle. (Pulkkinen 2008, 111) Nykyisellään Lukijoiden mielipiteitä, eli sananvalta-palstaa julkaistaan kahdesti viikossa. Pienemmän sivukoon myötä palstaa voitaisiin mahdollisesti julkaista kolmesti viikossa. Näin vuorovaikutus lehden ja lukijoiden kanssa pysyisi todennäköisesti määrällisesti samana, mutta aineisto hajaantuisi useamman päivän ajalle. Tämä antaisi lukijalle mielikuvan tiiviimmästä vuorovaikutuksesta lukijoiden kanssa. Muina ilmestymispäivinä tämän palstan sijalle voisi olla vaikkapa mainoksia, jotka ilmoittajan kannalta ihanteellisesti sijoittuisi oikealle sivulle. Tabloid-lehteä voidaan hyvin vertailla aikakausilehtiin sillä suunta on ollut yhtenevään suuntaan jo pitkään kuvien käytön, uutisoinnin kuin taitonkin osalta. Lasse Rantanen kuvailee aikakausilehtien rakennetta ja dramaturgiaa termeillä alkupala, pääruoka ja jälkiruoka. Alkupää on tuttu ja turvallinen. Alkusivut koostuvat numerosta toiseen toistuvasta aineistosta ja lukija tietää, mitä lehden alkusivuilta odottaa. Ne sisältävät tuttua turvallista ja odotettavaa sisältöä. Lehden keskiosa on syventävä ja yllättävä. Keskiosan artikkelit tarjoavat lukijalle tuoreita näkökulmia ja syventävää tietoa. Lehden loppupää koostuu keveämmistä uutisista ja viihteestä johon lasketaan sarjakuvat, sudokut ja tv-sivu. Lehteä alusta loppuun selaavalle lukijalle loppupää tarjoaakin pehmeän laskeutumisen. Rantasen mukaan samankaltaisen kolmiojaon voi löytää valtaosasta aikakauslehdistä. (Rantanen 2007, ) Sivujen muodostamalle aukeamalle annoin nimen meidän kesken. Tämän teeman ei tarvitsisi olla joka lehdessä, eikä edes kerran viikossa vaan se toimii ennemminkin esi-

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää Näin me sen teimme! Eli miten yli sata oppilasta, kourallinen opettajia ja viisi kainuulaiskoulua toteuttivat MUSTAA VALKOISELLA liitelehden. Lehti jaettiin neljän kainuulaislehden välissä 30 500 talouteen.

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Edulliset vaalipaketit

Edulliset vaalipaketit Edulliset vaalipaketit Hyödyntämällä kampanjassasi Kalevan kaikkia medioita tavoitat äänestäjät kattavammin ja kampanjasi jää paremmin mieleen. Valitse valmiista esimerkkipaketeista tarpeisiisi ja budjettiisi

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Ilta-Sanomat. Yhteystiedot. Aikataulut s.2 Ilmoituskokomallit s. 3 Hinnat Ilta-Sanomat s.4 TV-lehti s. 6 Urheilusanomat s. 7 Ilmoitusliitteet s.

Ilta-Sanomat. Yhteystiedot. Aikataulut s.2 Ilmoituskokomallit s. 3 Hinnat Ilta-Sanomat s.4 TV-lehti s. 6 Urheilusanomat s. 7 Ilmoitusliitteet s. Aikataulut s.2 Ilmoituskokomallit s. 3 Hinnat s.4 TV-lehti s. 6 Urheilusanomat s. 7 Ilmoitusliitteet s. 9 Yhteystiedot Asiakaspalvelu Mainos- ja mediatoimistot puh. 010 808095 Yritysasiakkaat: puh. 010

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Ilta-Sanomat. Yhteystiedot. Aikataulut s.2 Ilmoituskokomallit s. 3 Hinnat Ilta-Sanomat s.4. TV-lehti s. 6. Teemalehdet s. 7. Urheilusanomat s.

Ilta-Sanomat. Yhteystiedot. Aikataulut s.2 Ilmoituskokomallit s. 3 Hinnat Ilta-Sanomat s.4. TV-lehti s. 6. Teemalehdet s. 7. Urheilusanomat s. Aikataulut s.2 Ilmoituskokomallit s. 3 Hinnat s.4 TV-lehti s. 6 Teemalehdet s. 7 Urheilusanomat s. 8 Urheilusanomien kausioppaat s. 9 Ilmoitusliitteet s. 10 Yhteystiedot Asiakaspalvelu Mainos- ja mediatoimistot

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Kaupunkilehdessä olet keskellä asiakkaasi. arkea ja euroja.

Kaupunkilehdessä olet keskellä asiakkaasi. arkea ja euroja. Kaupunkilehdessä olet keskellä asiakkaasi arkea ja euroja. Mediahinnasto 2016 Koti-Kajaani Koti-Kajaanin avulla tavoitat tehokkaasti! Koti-Kajaani tavoittaa 67 % Kainuun markkina-alueen asukkaista. Lukijoita

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa

Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa 01.02.2011 Karjalainen Kaarina 1 Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa Axiell on antanut oman ohjeensa nimeltä Aikakauslehdet, jossa on lyhyesti selostettu saapumisvalvonta

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TIEDOTUSLEHDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

TIEDOTUSLEHDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Jarkko Hanhikivi TIEDOTUSLEHDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Esimerkkinä Sivuimu -tiedotuslehti Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2016 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Lisätiedot

Kuvasommittelun lähtökohta

Kuvasommittelun lähtökohta KUVASOMMITTELU Kuvasommittelun lähtökohta jäsentämisen ja järjestämisen tarve hahmottaa maailmaa, sen yksityiskohtia ja kokonaisuuksia paremmin. Kuvassa jäsentäminen tapahtuu sommittelullisin keinoin.

Lisätiedot

Mediatiedot. Ilmoitusmyynti. Levikki. Julkaisija ja kustantaja

Mediatiedot. Ilmoitusmyynti. Levikki. Julkaisija ja kustantaja Mediakortti 2017 Mediatiedot Kirkko ja kaupunki on Helsingin, Espoon ja Kauniaisten sekä Vantaan seurakuntien uusi, yhteinen media. Ilmoitukset ovat myös näköislehdissä verkkosivulla www.kirkkojakaupunki.fi

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Funktion kuperuussuunnat Derivoituva funktio f (x) on pisteessä x aidosti konveksi, jos sen toinen derivaatta on positiivinen f (x) > 0. Vastaavasti f (x) on aidosti

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PRINTIN HINNASTO 2016

PRINTIN HINNASTO 2016 PRINTIN HINNASTO 2016 SANOMALEHDET 2,5 miljoonaa lukijaa VERKKOSIVUSTOT 2,4 miljoonaa kävijää viikottain MOBIILI Yli 2,0 TABLETTI Yli 240 000 lukijaa viikottain miljoonaa kävijää viikottain VIDEO Yli 1

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio 1 Tekstitaidon koe Lukijasta kirjoittajaksi 2 1.Tehtävän valitseminen Silmäile aineistoja ja valitse tehtäviä. Pohdi mm. tehtävien kiinnostavuus, helppous, vaikeus, vaarallisuus, käsitteiden tarve. Valitse

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi.

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi. KATETUOTTOLASKENTA laskennassa selvitetään onko liiketoiminta kannattavaa. Laskelmat tehdään liiketoiminnasta syntyvien kustannuksien ja tuottojen perusteella erilaisissa tilanteissa. laskennassa käytetään

Lisätiedot

Mediatiedot 2012 Selänne mediatiedot 2012

Mediatiedot 2012 Selänne mediatiedot 2012 Mediatiedot 2012 Ilmestyminen ja aineistoaikataulu Julkaisija Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Postiosoite PL 45, 67101 Kokkola Käyntiosoite Mediakulma, Rantakatu 10 Toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaa puh.

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten

Lisätiedot

VARAUS- JA AINEISTOAIKATAULUT PALSTAN LEVEYDET JA MODUULIEN KORKEUDET. Lehti ilmestyy torstaisin. Varaukset ja aineistot

VARAUS- JA AINEISTOAIKATAULUT PALSTAN LEVEYDET JA MODUULIEN KORKEUDET. Lehti ilmestyy torstaisin. Varaukset ja aineistot MEDIA- TIEDOT 2016 VARAUS- JA AIKATAULUT VALMISTETTAVAT ILMOITUKSET Varaukset ja aineistot ma klo 12 mennessä PAINOVALMIIT ILMOITUKSET Aineistot ti klo 12 mennessä Liitteet, aukeamat ja luovat ratkaisut

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Mediatiedot 2013 Vieskalainen mediatiedot 2013

Mediatiedot 2013 Vieskalainen mediatiedot 2013 Mediatiedot 2013 Vieskalainen KAUPUNKILEHTI ### *W *D. *>nta *Y Julkaisija Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Postiosoite PL 45, 67101 Kokkola Käyntiosoite Mediakulma, Rantakatu 10 Toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Suomi Finland 100 -tunnus Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Tunnus Tämä on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden tunnus perusmuodossaan. Se on juhlavuoden visuaalisen ilmeen arvokkain elementti, jota

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

KESKEISIÄ TULOKSIA JA TUTKIJAN NÄKEMYKSIÄ

KESKEISIÄ TULOKSIA JA TUTKIJAN NÄKEMYKSIÄ KESKEISIÄ TULOKSIA JA TUTKIJAN NÄKEMYKSIÄ Lukijatutkimuksen toteutus Yliopisto-lehden lukijatutkimus toteutettiin kirjekyselyn ja sähköisen web-kyselyn yhdistelmänä huhtikuussa 2014. Kyselyn kohderyhmiä

Lisätiedot

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS TAMPEREEN SISU vuodesta 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS Sisällysluettelo LOGO Logo 3 Typografia. 5 Värit... 8 Lomakkeet 10 Kuvitus 12 - A KU UVITUS KEET LOMAKK TYPO GRAFI VÄRIT 2 LOGO TAMPEREEN SISU vuodesta

Lisätiedot

Theseus ja rajatun käytön aineistot

Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus-seminaari, 26.4.2016 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Lähtökohta : mistä on kyse? Julkaisuarkistossa ensisijaisesti vapaasti saatavilla olevia aineistoja Miten

Lisätiedot

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ennen kuin aloitat: 1. Asenna tietokoneeseesi ilmainen Miso Regular fontti, jonka saat täältä: https://www.fontspring.com/fonts/marten- nettelbladt/miso

Lisätiedot

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE IT-palvelut / Hannele Rajaniemi optima-support@jyu.fi www.jyu.fi/itp/optima-ohjeet 2 Sisältö Mikä on koosteen idea? Miten saan kooste-työkalun käyttööni? Miten luon koosteen?

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0 Esipuhe Tämä kevyt graafinen ohjeisto antaa perusohjeet ABMcompositen visuaalisten elementtien käytöstä markkinointiviestinnässä. Eri viestintätilanteissa harkitusti ja johdonmukaisesti käytetty visuaalinen

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016 Sivu 1 / 6 Liittokokous 23. 24.11.2012 Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, Tampere 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2014-2016

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Suomen Kuvalehti Viikoittain ilmestyvä ajankohtaislehti: reportaaseja, haastatteluja ja uutisanalyyseja Lukijoita 303 000 Lukuminuutit 91 87 Lukukerrat 2,8 Mies 49

Lisätiedot

Esittely Oikotie.fi Työpaikat 2011. a Sanoma company

Esittely Oikotie.fi Työpaikat 2011. a Sanoma company Esittely Oikotie.fi Työpaikat 2011 Suomen johtava kaupallinen verkon työpaikkapalvelu Ilmoittajalle Oikea mediaympäristö tavoittaa parhaimmat työnhakijat. Yhteistyöverkostomme kautta tavoitat monipuolisesti

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

Hevosurheilu. Uudistunut upea tabloidkokoinen. Kasvava intohimomedia! Lukijoista 48% naisia ja 52% miehiä.

Hevosurheilu. Uudistunut upea tabloidkokoinen. Kasvava intohimomedia! Lukijoista 48% naisia ja 52% miehiä. Uudistunut upea tabloidkokoinen Mediatiedot 2016 printti & verkko Kasvava intohimomedia! Lukijoista 48% naisia ja 52% miehiä. Ravien ja ratsastuksen erikoislehti kahdesti viikossa. Vauras, kuluttava ja

Lisätiedot

Vertailukuntien valinta

Vertailukuntien valinta Vertailukuntien valinta Vertailukunniksi kannattaa yleensä valita kuntia, jotka mm. ovat suunnilleen samankokoisia kuin oma kunta edustavat suunnilleen samankaltaista rakennetta kuin oma kunta (ikäjakauma,

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Palvelukriteeristö. Arviointi: 0 = Ei toteudu 50 = Toteutui osin 100 = Toteutui

Palvelukriteeristö. Arviointi: 0 = Ei toteudu 50 = Toteutui osin 100 = Toteutui Palvelukriteeristö Arviointi: 0 = Ei toteudu 50 = Toteutui osin 100 = Toteutui 1. Palveluhalukkuus arvioi: (0-50- 100) (Avoimet kommentit palveluhalukkuudesta ja siitä miten palvelutilanne alkoi) Myyjä

Lisätiedot

Porkkanaa, kiitos! Palkitsemalla paremmaksi

Porkkanaa, kiitos! Palkitsemalla paremmaksi Porkkanaa, kiitos! Palkitsemalla paremmaksi 20.1.2017 Jukka Koskenkanto Toimitusjohtaja, perustaja Jukka.koskenkanto@cloudriven.fi +358 50 560 4607 Strategian syvin olemus on valinta siitä, mitä ei tee.

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

MEDIATIEDOT 2014. Syksyn numerointi uudistunut. Opetusalan ammattilehti, joka tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen.

MEDIATIEDOT 2014. Syksyn numerointi uudistunut. Opetusalan ammattilehti, joka tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Opetusalan ammattilehti, joka tavoittaa kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Syksyn numerointi uudistunut MEDIATIEDOT 2014 www.opettaja.fi Mediamyynti Opemedia Mediamyynti-Jyrki Ehnqvist

Lisätiedot

1,8 henkeä MEDIAKORTTI Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet. Pyydä tarjous ja varaa heti oma mainostilasi!

1,8 henkeä MEDIAKORTTI Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet. Pyydä tarjous ja varaa heti oma mainostilasi! MEDIAKORTTI 2017 Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet Metsälehti ja Metsälehti Makasiini ovat metsänomistajan luotettuja tiedonlähteitä. Metsälehti on asiantuntijalehti metsänomistajille ja metsästä

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot