Pasi Parhaniemi. BROADSHEET-LEHDEN SUUNNITTELU JA TAITTAMINEN TABLOID-KOKOON Esimerkkinä Kalajokilaakso-lehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pasi Parhaniemi. BROADSHEET-LEHDEN SUUNNITTELU JA TAITTAMINEN TABLOID-KOKOON Esimerkkinä Kalajokilaakso-lehti"

Transkriptio

1 Pasi Parhaniemi BROADSHEET-LEHDEN SUUNNITTELU JA TAITTAMINEN TABLOID-KOKOON Esimerkkinä Kalajokilaakso-lehti Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2009

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Aika Huhtikuu 2009 Tekijä/tekijät Pasi Parhaniemi Koulutusohjelma Mediatekniikka Työn nimi Broadsheet-sanomalehden suunnittelu ja taittaminen tabloid-kokoon Esimerkkinä Kalajokilaakso-lehti Työn ohjaaja Seppo Kangas, päätoimittaja Sivumäärä 48 Työnvalvoja Timo Taari, Tuntiopettaja Kalajokilaakso-lehti on koko 81-vuotisen historiansa ajan ilmestynyt broadsheet-kokoisena. Verrattain pieneen sivumäärään nähden lehti palvelisi lukijaa paremmin, jos se olisi tabloid-kokoinen. Ongelmaksi voi muodostua lehden tuotolle tärkeä ilmoitusmyynti, joka todennäköisesti vähenisi siirryttäessä pienempään kokoon. Osa ongelmaa on myös Kärkimedialta saatava ilmoitusaineisto, joka on tehty palvelemaan broadsheetkokoisia lehtiä. Toimituksellisesti ja taitollisesti tabloid-koko taas olisi ihanteellisempi, sillä se antaisi mahdollisuuden näyttävään taittoon, ytimekkäämpiin juttuihin, tiukempiin kokonaisuuksiin. Myös kokonsa puolesta tabloid-lehti olisi helpompi lukea. Lehden pienenevää levikkiä ajatellen tabloid-koko saattaisi myös piristää tilaajien määrää, kuten monilla vastaavaan muutoksen tehneillä lehdillä on käynyt. Asiasanat Sanomalehti, tabloid, broadsheet, taitto, graafinen suunnittelu, typografia, layout

3 ABSTRACT Unit Central Ostrobothnia University of Applied Sciences Degree programme Mediatechnology Date April 2009 Author Pasi Parhaniemi Name of thesis Newspaper layout from broadsheet to tabloid As an example Kalajokilaakso-newspaper Instructor Seppo Kangas, Chief editor Pages 48 Supervisor Timo Taari, Teacher Kalajokilaakso-newspaper is broasheet-sized. Comparing the number of pages of Kalajokilaakso, it could be more useful to use tabloid-size. The main problem for changing the size of newspaper is ad-earnings which could decrease strongly. The part of the problem is Kärkimedia which produces ads mainly for the broadsheet-format. Tabloid-size would be ideal for the editorial staff, because it would give opportunity for the good design and punchy stories, news, etc. Keywords Newspaper, tabloid, broadsheet, layout, graphic designing, typography

4 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYT Alarivi Otsikon alle taitettu pienempi otsikko tai selittävä rivi. Antiikva Eripaksuisista viivoista muodostettu päätteellinen kirjaintyyli (serif). Apinalaatikko Laatikko, jossa on esimerkiksi kustantajan ja toimituksen yhteystiedot. Broadsheet Suurikokoinen ja edelleen hyvin yleinen sanomalehtien koko. Dummy, dammy Sivukartta, erityisesti ilmoitusten sijoitteluun, mutta myös sivurakenteen hahmottamiseen. Esillepano, Layout Juttujen ja kuvien sijoittelu sivulle näyttäväksi kokonaisuudeksi. Formaatti Lehden (sivun) koko. Tärkeimmät formaatit ovat tabloid ja broadsheet. Gemena Pienaakkonen. Groteski Tasavahva ja päätteetöön kirjaintyyli (Sans Serif). Juttu Juttu on journalistinen tuote, johon liittyvät sekä sisältö (tiedot, tarinat, mielipiteet jne.) lukijalle selkeässä ja helposti omaksuttavassa muodossa (Giles & Hodgson 1990,9; Hutt & James 1989,9).

5 Leipäteksti Painotuotteen varsinainen teksti. Myös kirjainlaji, jolla teksti ladotaan. Palsta Sivun pystysuora osa, johon sijoitetaan tekstiä ja kuvia. Piste Mittayksikkönä kirjapainoissa. 1piste= 0,376mm. Ilmaisee kirjasimen koon. Riviväli Kahden tekstirivin välimitta, ilmoitetaan pisteinä. Sivupää Lehden sivun ylälaitaita, jossa yleensä lehden nimi. Taitto Taittaminen, julkaisun layoutin luominen, on eräänlainen palapeli, jossa kootaan yhteen sekä tekstiaineisto että visuaaliset elementit ja pyritään luomaan kokonaisuus, jossa 1+1 on enemmän kuin kaksi,. Hyvän ulkoasun luomisessa on siis kyse muustakin kuin tekstin sijoittamisesta sivulle ja kuvituksen sirottelemista avoimeksi jääneeseen tilaan siten kuin taittajasta sattuu kulloinkin tuntumaan. (Pesonen, 2007, 9.) Tabloidi Tabloidi on sanomalehti-koko, joka on kooltaan puolet suurempikokoisesta broadsheetformaatista. Jokilaaksojen tabloid-lehtien yleisin leveys on 250mm ja korkeus 350mm. Vinjetti Yleensä tekstimuotoinen, opastaa lukijaa löytämään sivulta tietyn aiheen tai aineiston. Väliotsikko Otsikko, joka erottaa kappaleet toisistaan.

6 ESIPUHE Tämä tutkimus on syntynyt vuoden 2008 lokakuun ja 2009 maaliskuun välisenä aikana. Puolivuotisen prosessin aikana olen samaan aikaan tehnyt töitä täysipäiväisesti, opiskellut viikonloppuisin ja yrittänyt olla silti paras mahdollinen perheenisä. Siitä jäävän ajan olen kuluttanut lopputyön tekemiseen - välillä nukkumisenkin tarvetta uhmaten. Paineet ovat olleet kovat - kovemmat kuin aikaisemmin tämän 26-vuotisen elämän aikana. Samaan aikaan olen paininut monen siviiliasian kanssa, joista raskaimmaksi on osoittautunut eroaminen lapseni Emmin äidistä. Sanotaan, että suomalainen taide syntyy yksinäisyydestä ja kärsimyksestä. Samalla tavoin olen ajatellut lopputyöprosessiani varsinkin näin jälkikäteen. Osaltaan vastoinkäymiset ovat ajaneet minut yhä uudestaan tämän työn pariin. Halu näyttää kaikille ja kaikelle, hyvässä ja pahassa, on vienyt minua eteenpäin. Tahdon kiittää Jokilaaksojen kustannus Oy:n kannustavaa ja hienoa ilmapiiriä. Kiitokset kaikille Kalajokilaakson latomon työntekijöille, jotka ovat jaksaneet ymmärtää minua niin työn, koulun, kuin siviilielämänikin asioissa. Olette olleet minulle merkittävä voimavara läpi tämän synkän syksyn ja talven. Kiitos Vesa Alahäivälälle kaikesta mahdollisesta mitä olet voinut tehdä vuokseni tiiminvetäjän roolissa. Tuotantopainotteinen koulutus ohjauksesi alaisena ajoi minua eteenpäin opiskelun parissa ja kannusti myös tämän lopputyön pariin. Kiitos työpaikan ohjaajilleni, päätoimittaja Seppo Kankaalle, uutispäällikkö Liisa Ängeslevälle ja toimitussihteeri Leila Lexa Päivärinnalle. Innostuksenne sanomalehtityötä kohtaan kannustaa koko työyhteisöämme. Kiitos koulun henkilökunnalle, joista erityisesti yliopettaja Veikko Braxille kestämisestä, tuntiopettaja Timo Taarille opinnäytetyöohjaamisesta ja yliopettaja Maarit Tammistolle taiton ohjaamisesta. Kiitän lopuksi perhettäni, kaikkia ystäviäni, tuttaviani ja mahdollisia vihamiehiäni. Olette tärkeitä. Lapseni Emmi, olet kaikkeni...

7 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY ESIPUHE 1 JOHDANTO YRITYSESITTELY: Jokilaaksojen kustannus Oy, Kalajokilaakso ULKOASUN UUDISTUS Logon uudistus Ulkoasun uudistuksen tarkoitus FORMAATTIVERTAILU Tabloidiin siirtyminen Ilmoitukset tabloidi-lehdessä Tabloidin taittaminen Kokemuksia muiden lehtien osalta Ongelmana keskiviikon suurjakelu SANOMALEHDEN RAKENNE JA TOTETUS Sanomalehden fyysinen rakenne Rakenteen muodostuminen Draaman kaari TAITON OSATEKIJÄT Typografia Ulkoasu Kuva osana uutisointia Täydetävät esittämistavat TABLOIDI-LEHDEN SUUNNITTELU JA TOTETUS Alkuvalmistelut Taittoprosessi TABLOIDIIN SIIRTYMISEN VAIKUTUS TYÖTAPOIHIN Ilmoitusmyynti Ilmoitusvalmistus Taitto Toimitus TUTKIMUSTULOKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

8 1 1 JOHDANTO Kalajokilaakso on Jokilaaksojen kustannus Oy:n tuottama viisi kertaa viikossa ilmestyvä sanomalehti. Lopputyöni aiheena oli tehdä mallitaitto siitä, millainen lehti olisi pienemmässä tabloid-koossa. Sain vapaat kädet ulkoasun suunnittelun suhteen ja minun oli lupa ehdottaa jopa uutta logoa. Koska lehden koon muuttaminen itsessään on jo iso muutos, katsottiin toimeksiantajan kanssa, että samalla voidaan tehdä myös täydellinen ulkoasun muutos. Päätös on rohkea siihen nähden, että Kalajokilaakso on vanha ja perinteikäs sanomalehti. Lehden koon ja ulkonäön muuttaminen saattaisi kuitenkin piristää laskevaa levikkiä ja ikääntyvää lukijaryhmää. Yleisesti ottaen broadsheet-kokoinen lehti koetaan usein myös vaikeaksi lukea toisin kuin pienikokoisempi tabloid. Tässä kohtaa tärkeimmäksi kasvaa lukijan mielipide ja aiheesta tehtiinkin lukijatutkimus loppuvuodesta Tärkeä lähtökohta oli kannattavuuden tutkiminen ja siihen vahvasti sidoksissa oleva ilmoitusmyynti. Osana Kärkimediaa, Kalajokilaakso saa mainoksia muun myynnin lisäksi myös sitä kautta ja nämä mainokset on tehty broadsheet-kokoon. Lisäksi saatettaisiin menettää tuloja, kun broadsheet-kokoisia liitteitä ei enää voitaisi julkaista lehden välissä. Myynnillisesti merkittävin ilmestymispäivä on keskiviikko, jolloin lehti ilmestyy suurjakeluna :een talouteen. Keskiviikolle voitaisiinkin harkita julkaistavan broasheet-kokoista ilmoitusliitettä tabloid-lehden välissä. Suomessa vastaavaa ei vielä ole tehty, mutta esimerkiksi Tanskassa vastaavaa on jo kokeiltu. Tämä mahdollistaisi myös yhteistyön jatkumisen Kärkimedian kanssa. Lehdelle sopivan ulkoasua ja tyyliä on lähdetty hakemaan muiden lehtien ulkoasua tutkimalla, kuitenkin miettien millainen olisi juuri Kalajokilaakson imagolle sopiva tyyli. Myös lehden rakenne, dramaturgia ja ilmoitusten sijoittelu on ollut tärkeässä asemassa. Kompromissia on haettu sekä toimitusta että ilmoitusmyynnin tarpeita ajatellen. Työni koen onnistuneen, jos se herättää keskustelua työntekijöiden kesken. Työni tarkoitus ei ole välttämättä olla lopullinen suunnitelma Kalajokilaakson tabloidiin siirtymisestä, mutta kuitenkin työn tarkoitus on herättää ajatuksia tabloidin tuomista mahdollisuuksista ja kustannuksista. Jos tabloidiin päätettäisiin siirtyä, olisi työni pohjana ilmoitusmyynnille, levi-

9 2 kistä vastaaville ja toimitukselle sekä suunnannäyttäjänä taitolliselle puolelle. Yleensä lehtien formaatin ja ulkoasun muutos tehdään kiireellä, mutta nyt tämän opinnäytetyöni myötä asioita on pohdittu moneltakin kannalta, tutkimustuloksiin ja muihin lehtiin verraten. Vastaava muutos on monessakin lehdessä tehty hyvin nopeasti ja aikaa asioiden pohtimisille tai eri osastojen keskustelumahdollisuudelle ei välttämättä ole ollut. Moniin päätöksiin olen päätynyt lähteitä vertailemalla ja Kalajokilaakson eri osastojen haastattelujen myötä. Näinollen käytäntö ja teoria ovat yhdistyneet työssäni mielestäni tehokkaimmaksi mahdolliseksi yhtälöksi, mutta myös kompromisseja olen joutunut eri osastojen välillä tekemään. Lopullinen muutos ei ole myöskään itse formaatin tai ulkoasun vaihtaminen vaan työ jatkuu myös muutoksen jälkeen. Pian muutoksen jälkeen on monissa lehdissä suoritettu lukijakysely ja sen antamien tuloksien perusteella on voitu lehteä edelleen kehittää.

10 3 2 YRITYSESITTELY: Jokilaaksojen kustannus Oy, Kalajokilaakso Jokilaaksojen kustannus Oy on perustettu Siihen asti yhtiö toimi nimellä Kalajokilaakson kirjapaino Oy. Päätoimipaikka sijaitsee Ylivieskassa ja yhtiö kuuluu Keski- Pohjanmaan Kirjapaino Oyj -konserniin. Jokilaaksojen kustannus Oy:n tuotteita ovat Haapavesi-lehti, Pookisanomat, Perhonjoki-lehti, Lestijoki-lehti, Nivala-lehti ja Kalajokilaakso. Keskiviikkoisin suurjakelu jaetaan kpl:n painoksena Kala- ja Pyhäjokilaakson kuntiin. Kalajokilaakso on viisi kertaa viikossa ilmestyvä sanomalehti ja se on perustettu vuonna Lehti ilmestyy maanantaina, tiistaina, keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina. Päälevikkialueet ovat Ylivieska, Nivala, Alavieska, Kalajoki, Sievi. Lehden levikki vuonna 2007 oli 7631 kpl. Puoluekannaltaan lehti on sitoutumaton. Päätoimittaja Seppo Kangas on miettinyt siirtymistä tabloid-lehteen vakavasti jo jonkin aikaa. Formaattimuutoksen esikuvana ovat olleet tyylikkäästi toteutetut tanskalaiset ja ruotsalaiset lehdet, mutta myös suomalaisista lehdistä löytyy hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi Hufvudstadsbladet (HBL) ja Itä-Häme lehti ovat vaihtaneet formaattinsa broadsheetistä tabloidkokoon varsin onnistuneesti. Lehdet ovat koon pienennyksestä huolimatta onnistuneet säilyttämään suuren lehden vaikutelman. Lähtökohtaisesti tabloid-kokoon muuttumisella ei haettaisi säästöjä tai nousua levikkiin, vaan haluttaisiin palvella lukijaa lehden tärkeimmässä tehtävässsä eli uutisoinnissa. Onnistuneen muutoksen myötä toki olisi suotavaa jos lehden levikki nousisi ja myös nuorempia lukijoita saataisiin kiinnostumaan lehden sisällöstä.

11 4 3 ULKOASUN UUDISTUS Viime vuosina lehdet ovat panostaneet ulkoasun uudistukseen yhä enemmän. Ulkoasu on tajuttu tärkeäksi kaupalliseksi kilpailutekijäksi ja monet lehdet ovat 90-luvulta lähtien käyneet läpi jopa useita muutoksia. Uudistusten tulokset ovat olleet vaihtelevia siitäkin syystä, että ammattimaista lehtien suunnittelua on vähän. Harvemmat lehdet on suunniteltu kokonaisvaltaisesti siten, että design ulottuu koko lehteen pienintä yksityiskohtaa myöten. Yleensä kokonaisen ulkoasun muutoksen sijasta tehdään pieniä kehitysaskelia siitä syystä, että se on nopeaa ja halpaa. Tuotteen kokonaisvaltainen muotoilu jääkin tällöin valitettavan usein sivuseikaksi. Tabloid-kokoon muuttuminen ja sen myötä ulkoasuuudistuksen muuttaminen samalla kertaa olisi Kalajokilaakso-lehdeltä todella rohkea teko. Lukijat ovat usein konservatiivisia ja käytännössä täysin uudenlaiseen lehteen muuttaminen ei varmasti tapahtuisi ihan kivutta. Joissakin asioissa olenkin työtä tehdessäni ollut tämän takia hyvin varovainen. Esimerkiksi leipätekstin koon muutin isommaksi kokoon 10, sillä pienempi teksti takuulla aiheuttaisi närää vanhemmissa lukijoissa. Toisaalta esimerkiksi HBL:n ja Itä-Häme-lehtien onnistuneiden uudistusten myötä voidaan lukijoiden olettaa olevan tyytyväisiä lehden kehittymiseen. Tapani Huovilan mukaan myös toimituksen ja lehden muiden tekijöiden kesken muutokset varmasti nostaisivat pintaan mielipiteitä. Muutos vaikuttaisi osastojen kaikkien työntekijöiden toimintatapoihin mm. siksi, että monet asiat olisi opeteltava tekemään uudella tavalla. (Huovila, ym 1998, 8-9) Lehden uudistus on pyrittävä sijoittamaan lehden muiden kehityspyrkimysten kannalta sopivaan ajankohtaan. Suomessa tällä hetkellä päätään nostavan taantuman myötä Kärkimedian kautta saatava mainonta on vähentynyt jo nyt merkittävästi Kalajokilaaksossa. Voitanee olettaa, että moni muukin lehti lähtisi juuri tämän myötä hakemaan parannuksia olosuhteet huomioonottaen oletettavaan pienevään levikkiin. Ruotsissa tabloidiin siirtyminen tapahtui hetkessä. Isojen lehtien vaihtaessa muut lehdet seurasivat pian perässä. Villisti voisin arvailla vastaavan domino-efektin tapahtuvan nyt Suomessakin lähivuosina ja Kärkimedia varmasti tulisi sopeutumaan tilanteeseen hyvin nopeasti.

12 5 3.1 Logouudistus Lehden logoa eli nimiötä ei yleensä kannata täysin vaihtaa, koska perinne ja logon tuttuus ovat Huovilan mukaan hyvin tärkeitä. Kalajokilaaksosta on jo pitkään käytetty lyhennettä KJL Hufvudstadsbladetin HBL:n tyyliin. Päätoimittaja Seppo Kangas halusikin tuoreistaa logoa, joten täydellisen muutoksen sijaan olisi helpompaa ja myös rahallisesti huokeampaa lanseerata tämä vanha lyhenne käyttöön. Logoteksti säilyisi samana, mutta uudesta kertova KJL-lyhenne tulisi esille isompana. Samalla säästyttäisiin uuden logon vaihtamiselta esimerkiksi asiapapereissa, kylteissä, mainonnassa ja autoissa. (Huovila, ym 1998, 10) 3.2 Uudistuksen tarkoitus Kalajokilaakson tapauksessa päällimmäisenä pyrkimyksenä on tehdä paremmin lukijaa palveleva lehti. Tabloid-kokoisena jutuista voidaan saada napakampia, mutta se antaa kuitenkin tilaisuuden myös pitempiin juttuihin tarvittaessa. Tämän uudistuksen myötä muutoksia tulisi lehden esteettiseen puoleen ja sen visuaalisen ilmeeseen, mutta myös lehden sisältöä muutettaisiin ja järjesteltäisiin uudelleen. Myös aineiston editointi ja sen esittämistapa muuttuvat. Taloudellisesti ajatellen 16-sivuiseen tabloid-lehteen saadaan mukava määrä uutisia ja lehti vaikuttaa silti hyvän kokoiselta. Vastaavasti suhteellisesti yhtä iso 8-sivuinen broasheet vaikuttaa varsin laihalta kädessä ja sitä on vaikea lukea. Siksi lehden sivumäärä saatetaan broadsheet-koossa venyttää 10-sivuiseksi, vaikka ilmoitusmäärään suhteutettuna se ei olisi kannattavaa. Sanomalehdissä yhä yleistyvä ennakkotaitto on otettu työssäni huomioon. Jutut kirjoitetaan määrämittaan, jolloin ne ovat sellaisenaan valmiita sivulle siirrettäväksi. Etusivulla tätä olisi helpoin käyttää, koska se koostuisi pelkästään lyhyistä vinkkijutuista. Tämän lisäksi artikkelisivut kuten pääkirjoitus olisi aina samanmallinen, jolloin myös juttujen, kuten pakinoiden mitat olisi helppo sopia tietyn mittaisiksi. Ennakoivaa taittoa ollaan kuitenkin yleistämässä tulevaisuudessa, joten oli suotuisaa ajatella lehden rakennetta jo nyt sen kannalta. Hannu Pulkkinen teki vuonna 2005 kyselyn ulkoasuuudistuksen tehneille 35 lehdille. Ylivoimaisesti eniten uudistuksia oli tehty siitä syystä, että lehden ulkoasua haluttiin modernisoida. Lehdet kertoivat, että edellisestä uudistuksesta oli jo aikaa ja ulkoasu oli vanhentunut (13 lehteä). Toiseksi yleisin syy oli pyrkimys lehden selkeämpään rakenteeseen (9 lehteä).

13 6 Viisi mainintaa liittyi lehtien välisen yhteistyön parantumiseen ja viisi mainintaa myös typografian uudistamiseen. Pulkkinen kertoo, että harvempi vastanneista kertoi syyn johtuvan taloudellisista- tai kilpailutekijöistä. Asiaa selittää ehkä kuitenkin se, että useimmat vastanneista eivät olleet talousvastuullisia. (Pulkkinen 2008, 55) Useimpien lehtien tapaan myös Kalajokilaaksoon kaivattiin päätoimittajan taholta ja oletusten mukaan myös lukijoiden taholta pienempiä uutisia kevyiksi naposteltaviksi. Ne antavat sivuille kevyempää ilmettä ja lukijoiden uskotaan mielellään selailevan monipuolisia, paikallisia, pienistäkin sattumuksista kertovia uutisia. Keveyden lisäksi ne antavat sivuille runsaampaa ja kiinnostavampaa ilmettä. Nykyisellään toimittajien on ollut vaikeata pysyä lyhyessä mitassa ja tätä varten olisi suotavaa antaa jutuille ohjemittoja ja ajoittain seurata, että näissä mitoissa pitäydytään. Sivun yksipalstaisiin lyhyisiin juttuihin ohjemittana voisi olla esimerkiksi merkkiä. Myös juttutyyppien selkeä rakentaminen selkeyttää lukemista, mutta voi myös vaivata toimittajan työtä. Pääjuttu, keskikokoinen uutinen, lyhyt uutinen, henkilökohtainen kommentti, reportaasi, kuvajuttu jne. Ulkoasun muutokset, varsinkin silloin kun ne ovat rakenteellisia, liittyvät entistä yleisemmin myös sisältöön. Juttujen hierarkia, kuvien asema, juttupituudet, juttuelementtien vuorovaikutus; nämä kaikki vaikuttivat siihen miten lehti viestii lukijalle. Ulkoasua suunnitellaan journalismin tarpeiden pohjalta. Myös ulkoasun suunnittelijat korostavat ulkoasun ja sisällön erottamattomuutta (Garcia 2004; Munk 2002).

14 7 4 FORMAATTIVERTAILU 4.1 Tabloidiin siirtyminen Vuosina monet sanomalehdet ympäri maailman siirtyivät pienempään sivukokoon, eli tabloidiin. Suuria muutoksia tämän suhteen nähtiin erityisesti Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Norjassa. Merkittävää muutoksessa oli myös se, että pieni sivukoko ei enää merkinnyt huonompaa laatua tai ilmaisjakelu-lehteä vaan siitä tuli ns. laatulehdistön vallitseva formaatti Euroopassa. Formaatin muutos on ollut osa kehitysponnistuksia jonka avulla lehdet ovat kehittäneet kiinnostavuutta, käytettävyyttä ja lukijaystävällisyyttä. Nykyisessä lehtien asemassa on pyritty hakemaan uusia mahdollisuuksia lehtien esitystavassa. Tabloidkoon pienemmän formaatin on huomattu miellyttävän erityisesti nuoria ja naisia. Nuoret ovat tärkeitä tulevina tilaajina ja ilmoitusmyynnin kannalta naisten ostovoima on tärkeä osatekijä. (Sternvik 2005, ) Daryl Moen listasi jo vuonna 1990 tabloid-formaatin edut ja ne pätevät hienosti edelleen: lukija kokee tabloidin kätevän kokoisena, sisällön ryhmittely helpottuu, lehti tuntuu paksummalta, sivumäärän vaihtaminen on helpompaa ja ilmoitukset saavat pienemmällä sivulla suuremman huomion. (Moen 1990, 103) Tärkein syy lehden koon muuttamiselle on lukijat. HBL perusteli tabloid-formaattiin siirtymistä sillä, että erityisesti nuorten uskottiin arvostavan lehteä, joka on entistä liikkuvampi ja helppokäyttöisempi. Päätoimittaja Arhippainen on kertonut että tabloid on myös hyvä tapa tehdä journalismista entistä terävämpää. Lukijoiden tarpeita vastaavaksihan lehteä on tehtävä, mutta suhteutettuna kuitenkin uusiin potentiaalisiin asiakkaisiin, nuorempiin lukijoihin. Hufvudstadsbladetin uudistus sai lukijoiden hyväksynnän ja uusi formaatti profiloi lehden onnistuneesti pääkaupunkiseudun markkinoilla. Uudistus pysäytti levikin laskun ainakin väliaikaisesti. Itä-Häme ei saavuttanut tavoitteeksi asetettua levikin laskua, mutta lehti sai kuitenkin lukijoittensa hyväksynnän ja pystyi toteuttamaan monia sisällöllisiä uudistuksia (Pulkkinen 2008, 96; Metsämäki 2004) Yleisesti ottaen näyttää olevan selvää, että lehteä ei muuteta broadsheet-koosta tabloidiksi vain kutistamalla. Tilanteen haastavuuteen on sekä toimittajien, taittajien, kuin ilmoitusmyyjienkin suhtauduttava avoimesti. Jos projektiin ryhdytään, on koko organisaation pysyt-

15 8 tävä sen takana. Tärkeää on työntekijöiden lisäksi informoida myös lukijoita ja ilmoittajia. Hufvudstadsbladetin muutoksen myötä lanseeraattiin myös lause rakt på sakt (suoraan asiaan), joka perusteli napakampia juttuja. Pidemmät jutut jätettiin sunnuntai-liitteseen ja niihin paneuduttiin syvemmällisesti. Toinen käytetty mainoslause oli mindre på tyngre (pienempi on paksumpi), jolla vakuutettiin lukijoita siitä, että vaikka lehden koko oli fyysisesti pienentynyt, oli sisältö rikkaampi. Lausetta pystyttiin perustelemaan mm. sillä, että kaikki entiset kolumnistit olivat löydettävissä uudestakin lehdestä. Samaa sääntöä noudattaen Kalajokilaakson pääkirjoitussivulta löytyy sama jako kuin nykyisestäkin lehdestä. Pääkirjoitus-, kolumni- ja visiittipalsta ovat ennallaan. Visiittiä ja kolumnipalstaa on haluttu jo ennestään lyhentää ja terävöittää. Tabloid-koon myötä tämä tapahtui mallityössäni itsestään, sillä tilaa ei ollut yhtä pitkille jutuille kuin nykyisellään. Broadsheet-koossa lyhentyvät koot täytyisi korvata jollain muulla ja sivu ei mahdollisesti säilyisi yhtä selkeänä. Esimerkiksi pakinoitsijalle olen käsittänyt tämän hetkisen pitkän mitan olleen enemmän rasite kuin hyöty. HBL:n mainoslausetta mukaellen olettaisin pakinan olevan napakampi ja tästä säästettävän toimittajan ajan käytettävän esimerkiksi lyhyiden uutisten kirjoittamiseen, jotka osaltaan palvelevat lehden uutta sisältöä, tässä tapauksessa mahdollisesti lyhyempiä juttuja. 4.2 Ilmoitukset tabloid-lehdessä Sanomalehdille ilmoitustulot ovat elintärkeitä. Niiden tuotoilla katetaan keskimäärin noin 70 % lehden tekemisen kuluista. Jokilaaksojen kustannuksen muut lehdet ovat tabloidkokoisia. Yhteistyö ja ilmoitusten vaihto ei ole Kalajokilaakson ja muiden lehtien välillä ollut suuri tai merkittävä tekijä. Broadsheetin palstakokoon ilmoitukset on joko muokattu tabloid-palstakokoon tai kuvattomat ilmoitukset on brutaalisti lytätty oikeaan palstakokoon. Tämä johtuu siitä, että ilmoitusmyynnin ja siitä saatavan rahan myötä ilmoituksia ei skaalata oikeaan kokoon, koska silloin myös ilmoitusten korkeus ja ilmoituksista saatava korvaus vähenisi. (Tani 2002, 15) Pulkkisen mukaan tärkeimmäksi esteeksi tabloidiin siirtymiseen Suomessa näyttävät muodostuneen ilmoitusmyyntiin liittyvät ongelmat. Jos lehden sivukoko puolittuu, ilmoitustilasta ei todennäköisesti voida pyytää samaa hintaa kuin vastaavassa suuressa sivukoossa. Pulk-

16 9 kinen kertoo ongelman koskevan erityisesti vähittäiskaupan tarjousilmoituksia, Kalajokilaakson tapauksessa se koskee S-marketin ja K-Citymarketin ilmoituksia. Talousvaikeuksissa ja juuri tämän hetkisen taantuman suhteen lehdillä ei ole varaa tulojen menetyksiin. Ilmoitusmyynnistä ja tuotoista oli huolissaan myös Kalajokilaakson ilmoituspäällikkö Päivi Kajasmaa. Hän kertoo broadsheet-koon olevan suotuisa, sekä Kärkimedian mainonnan, että lehden keskellä ilmestyvien mainoslehtisten suhteen. (Pulkkinen 2008, 75) Suomessa merkittävintä ilmoitusyhteistyötä hoitava yhtiö, Kärkimedia Oy ei ole kuitenkaan ottanut kielteistä kantaa tabloidiin siirtymiseen. Markkinointijohtaja Jukka Kohosen mukaan fiksusti ja selkeästi taitettu tabloid voi olla ilmoitusmyynnin ja erityisesti brandi-ilmoittelun näkökulmasta parempi kuin broadsheet. (Kohonen 2005;, Pulkkinen 2008, 75) Ilmoitusten hinnoitteluongelmaan lehdet ovat esittäneet ns. page is page periaatteen: lukijan ja niin muodoin myös ilmoittajan näkökulmasta lehden ilmoitusten huomioarvot eivät ratkaisevasti riipu sivun koosta tai palstamillimetreistä. Tilannetta on verrattu televisioon: eihän tv-mainoksiakaan hinnoitella sen mukaan, miten isossa ruudussa ne esitetään. (The Format Change Phenomenon, 12.) Ongelmaksi muodostuu myös Kalajokilaakson keskiviikkoisin ilmestyvä isojako-lehti. Kalajokilaakso jaetaan joka keskiviikko suurjakeluna noin :een talouteen ja tällöin ilmoitusten määrä ja sivumäärä on muihin päiviin verrattuna merkittävästi suurempi. Näinollen keskiviikon merkitys broadsheetin suhteen onkin merkittävämpi kuin muiden päivien. Tällöin ilmoituksia saa erityisesti Kärkimedian kautta, mutta myös monet yritykset, kuten Expert ilmoittavat liite-lehden muodossa. Se, että suostuisiko esimerkiksi Expert maksamaan saman hinnan vastaavan huomioarvon saavasta pienemmästä koosta, on ongelma. Asiakkaana esimerkiksi Expert mitä todennäköisimmin vaatisi halvempaa hintaa, mutta hyvillä perusteluilla hinta voitaisiin saada, ellei pysymään samana, niin ainakin kannattavana broadsheet-kokoon nähden. Vastaavaa ongelmaa voidaan miettiä esimerkiksi vakinaisen ilmoittajan, PPO:n suhteen. Yritys ilmoittelee toisinaan Kalajokilaaksossa koko sivun broadsheet-koossa. Todennäköisesti se ei perustelutta haluaisi maksaa samaa hintaa vastaavasta tabloid-koosta, mutta mietinnän arvoista on olisiko se valmis ostamaan broadsheetkokoa vastaavaa aukeamaa tabloid-kokoisesta lehdestä. Asiakkaalle samaa hintaa voitaisiin perustella huomioarvolla. Puolikkaan broadsheet-aukeaman sijaan kaikki huomioarvo olisi heillä kokonaisen tabloid-aukeman myötä.

17 10 Tabloid-kokoisen Lestijoki-lehden ilmoitusmyyjä Terttu Vierumäki kertoo usein käyttävänsä hyödykseen pienemmän tabloid-koon mukanaan tuomia hyötyjä. Huomioitava on, että Vierumäki on toiminut ilmoitusmyyjänä myös Kalajokilaakso-lehdessä, joten hänellä on kokemusta molemmista lehtiformaateista. Ostamalla kokonaisen sivun tabloid-kokoisesta lehdestä verrattuna broadsheetin vastaavan puolen sivun kokoon, asiakas kokee saavansa ja Belgialaisen Gazet van Antwerpen-lehden tutkimusten mukaan oikeasti myös saa enemmän vastinetta rahoilleen. Hyvillä perusteluilla Vierumäki on onnistunut myymään esimerkiksi nelipalstaista ilmoitusta ostavalle ilmoittajalle kerralla puolisivua vedoten suureen huomioarvoon. Tätä myyntikeinoa on helppo käyttää nimenomaan tabloidin pienemmän sivukoon ansiosta. Tutkimuksessa paljastui myös, että tabloidin kokosivun ilmoitus saa suuremman huomion kuin broadsheetin kokosivun ilmoitus. Gazet van Antwerpen-lehti ilmestyi tutkimuksia tehtäessä sekä broadsheet-, että tabloid-kokoisena. Tutkimukseen sisältyi 118 ilmoitusta ja 3600 haastattelua viiden viikon kuluessa. (Mathieu 2004) Willberg kertoo vastaavista tutkimustuloksista Ruotsissa. Lukijapaneelitutkimuksessa on havaittu, että tabloidin kokosivun ilmoituksen huomioarvo on vähintäänkin yhtä hyvä kuin broadsheetissa, ellei jopa hieman parempi. Pienempien ilmoitusten suhteen tilanne ei ole yhtä yksiselitteinen. Broadsheet-sivulla pienempi ilmoitus saattaa tulla paremmin huomatuksi jos ympärillä on paljon toimituksellista materiaalia. Tällöin tekstiä selatessaan ja sivulla kauemmin viipyessään lukija voi todennäköisemmin havaita pienemmänkin ilmoituksen. Toisaalta taas vastaavankokoinen ilmoitus tabloid-koossa vie suhteellisesti isomman pintaalan sivulta ja saattaa taas täten tulla paremmin huomatuksi. (Willberg 2005, 25; Khattak 2005, 10; Trends in Newsroom 2005, 2) Ilmoitusmyynnistä saatavaan tuottoon vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka hyvin asiakkaiden kanssa saadaan sovittua ilmoituspaikoista ja hinnoittelusta. Ilmoittajien suhde tabloidformaattiin on vaihdellut. Vähittäiskaupan tarjousilmoitteluun broadsheet sopii, koska isolle sivulle mahtuu paljon tuotteita. Asiaan vaikuttaa osin sekin, että teollisuus on maksanut vähittäiskaupalle markkinointirahaa tarjousilmoituksiin tulevista tuotemerkeistään. Mitä enemmän ilmoitukseen saadaan näitä tuoteilmoituksia, sitä enemmän kauppias hyötyy. Pulkkinen arvelee, että ilmoitusmyynti ei tule olemaan esteenä tabloidiin siirtymiselle. Päinvastoin, säilyttääkseen asemansa ilmoitusmarkkinoilla, sanomalehden on kiinnitettävä huomiota formaattiin ja ulkoasuun entisestään. (Pulkkinen 2008, 75 78)

18 11 Tabloid-taiton yhteydessä puhutaan kahdenlaisesta ilmoitussijoittelumallista. Näiden, kuten muunkin tabloid-taittamisen pohjana on aukeamataittaminen ja sen avulla voidaan ilmoitukset asetella tasapainoisesti kummankin mallin mukaisesti. Perinteisesti ilmoituksia aletaan kasata sivujen ulkoreunoille alhaalta ylöspäin ja sen jälkeen niiden viereen alas. Tällöin muodostuu J-malli ja edelleen U-malliin päästään sijoittamalla ilmoituksia toiselle puolelle aukemaa samalla periaatteella. Huovilan mukaan ilmoitustaitto kannattaa aina aloittaa sivun ulkoalakulmasta. Tästä säännöstä poiketen Kalajokilaakson ilmoitusmyyjät määräpaikkamyyvät ja myös sijoittelevat ilmoituksia pääsääntöisesti sivun oikeaan yläkulmaan. Huovilan mukaan ilmoituksia sinne tänne ripottelemalla lehdestä tulee sekava ja myös toimituksellisen materiaalin sijoittaminen hallitusti vaikeutuu. Vaikka ilmoittajat myyjien mukaan haluavat usein ostaa juuri oikean sivun yläkulmapaikan, olisi selkeä järjestys myös heidän etujensa mukaista. Riittävän monet lukijat eivät pysähdy lukemaan hallitsematonta sivua ja tällöin ilmoitusten huomioarvo jää huonoksi. (Huovila ym, 1998, 50) Näistä kahdesta taittomallista poiketen Kalajokilaakson ilmoittelu on kuitenkin nykyisellään pyritty selkeyttämään moduulisijoittelulla, jolloin ilmoitukset kuitenkin taitetaan pääsääntöisesti samaan lohkoon esimerkiksi vaakamallisesti. Työssäni olen pyrkinyt yhdistämään näitä ilmoitussijoittelutyylejä antaen arvoa oikeaoppiselle U- ja J-mallin taitolle. Ratkaisuni antaa kuitenkin ilmoitusmyyjille edelleen mahdollisuuden myydä ilmoituksia ylös, mutta periaatteena toimii ajatus, että ilmoitukset sijoittuisivat aina sivujen ulkoreunoille. Esimerkiksi urheilusivun ainoan ilmoituksen sijoitin oikealle alas. Olettaen, että ilmoituksia tulisi lisää, alettaisiin niitä kasata tästä lähtökohdasta. Sivun 3 ilmoitukset ovat muodostuneet oikealle sijaitsevaan moduuliin ja jos ilmoituksia tulisi tuossa tilanteessa vaikkapa yksi lisää, sijoittuisi se ilmoitusten viereen alas J-mallia toteuttaen. Vastaava tilanne aukeaman vastakkaisella puolella on nähtävillä sivulla 6. Sivun 11 rakenne suorastaan pakottaa sijoittamaan ilmoitukset J-malliin. U-mallin rakennetta voidaan käyttää tarvittaessa.

19 12 Kuvio1. Ilmoitusten sijoittelu tabloid-kokoisen lehden aukeamalle, (Pulkkinen 2008) U-malli J-malli 4.3 Tabloidin taittaminen Hufvudstadsbladetin kertoman mukaan tabloid-aukeaman taittaminen ei suju yhtä nopeasti kuin kooltaan vastaavan broadsheet-sivun taittaminen. Tabloidiin siirtymisen myötä tuli hieman lisätä taittoresursseja. Taittajat erikoistuvat työhönsä, eivätkä juuri tee toimittajan työtä. Muutama taittaja HBL:ssä on toimittajataustainen, mutta viidestätoista taittotaitoisesta suurin osa on koulutukseltaan grafiikkataustaisia (vrt. KJL, mahdollisesti ilmoitusvalmistajia). (Pulkinen 2008, 86) Tilannetta voidaan melko suorasti verrata Kalajokilaakson tämänhetkisiin taittoresursseihin. Seitsemästä taittokykyisestä kaksi on toimittajalähtöisiä, neljä ilmoitusvalmistajia ja yksi on vakituinen taittaja. Toimittajalähtöinen taitto tapahtuu ainakin toistaiseksi ainoastaan pääkirjoitus- ja sanan valta sivuilla. Vakinaisena taittajana on yksi henkilö ja hänen tukenaan toimii vuorollaan yksi taittokykyinen työntekijä ilmoitusvalmistajista. Ilmoitusvalmistajan tuki lehden taitossa on nykyisellään vähentynyt mm. toimittajalähtöisen taiton myötä. HBL:n esimerkistä voitanee päätellä, että resurssit Kalajokilaakson taiton suhteen eivät kasvaisi nykyisestään. Päivän lehteä taittaisi edelleen kaksi taittajaa, mutta ns. varataittaja ilmoituspuolelta olisi jälleen ainakin alussa enemmän taitto- kuin ilmoitusvalmistustehtävissä. Olettaen, että nykyisellään ennakoitu urheilutoimittajien taiton ja ennakoivan taiton määrän kasvaminen toteutuu, tabloid-kokoon muuttaminen ei johtaisi suureenkaan muutokseen verrattuna tämän hetkiseen tilanteeseen. Tärkeää tämän asian suhteen on

20 13 huomioida, että työni perustuu aukeamataittoon, joka on hieman haastavampaa, mutta myös näyttävämpää, kuin yksittäisen tabloid-sivun taittaminen. Pulkkisen laskelmien mukaan vuonna 2005 Suomen tabloid-lehdistä vain 45 % hyödynsi aukeamataittoa. Jonkin verran aukeamataittoa käyttävät lehdet mukaan laskettuna luku nousi kuitenkin 70 %:iin. Loput lehdet tekivät broadsheetin tyylisesti yksittäisen sivun taittoa. Sivu-sivuun taitetut lehdet ovat Pulkkisen mukaan usein ponnettoman ja ahdetun näköisiä. Tällöin ei päästä myöskään hyödyntämään hyviä, isoja kuvia. Koko aukeaman taitolla nähdään tulos lukijan silmin, koska eihän lukijakaan seuraa lehteä sivu kerrallaan vaan saa eteensä aukeamakokonaisuuden, jonka merkitys kasvaa pienemmässä tabloidkoossa. (Pulkkinen 2008, 81) Vaikka aukeamataitto on vaivalloisempaa, on se mielestäni ensiarvoisen tärkeää, jotta päästään tasapainoiseen ja näyttävään lopputulokseen. Työssäni pyrin esimerkiksi viihdeja tv-sivuilla muodostamaan tasapainoisen aukeamakokonaisuuden. Apinalaatikko vasemmassa reunassa antaa vastapainoa oikean reunan tv-ohjelmia esittelevälle laatikolle. Vasemman sivun sää vie saman verran tilaa kuin oikean sivun radiotiedot. Pääkirjoitus- ja mielipidesivujen muodostamalla aukeamalla vasemmassa reunassa yhden palstan leveydellä on pakina ja oikealla reunalla tekstarit sekä viikon kysymys. Alhaalla artikkeli ja gallup ovat korkeudeltaan yhtä isoja. Vastaavalla periaatteella jokaiselta aukeamalta on löydettävissä samantyylinen asetelma. Tekstisivuilla tasapainoa luo yhden ja kahden palstan lyhyemmät reunajutut. Ilmoituksia voidaan helposti sijoittaa reunoille 1-2-palstan asetelmaan tasapainon silti rikkoutumatta. Broadsheet-sivun pinta-ala on täsmälleen sama silloin, kun se vaaka-asentoon käännetynä vastaa tabloid-koon aukeamaa. Käytännössä tabloidin taittopinta pienenee kuitenkin 5-10 %, kun kaksi sivupäätä ja keskitaite vievät osan taitettavasta pinta-alasta. Broadsheetkokoista sivua ei suoranaisesti voida siirtää tabloidin aukeamalle ja työssäni lähdinkin tekemään lehteä täysin uudelta pohjalta. Aukeamalle en yrittänytkään sijoittaa samoja juttuja, koska jutut valittaisiin ja sijoitettaisiin sivulle käytännön työssä kuitenkin eri lähtökohdista.

21 Kokemuksia muiden lehtien osalta Ruotsissa tabloidiin siirtyminen on tullut valtaosan lehtien formaatiksi jo kauan aikaa sitten luvulla oltiin jo siinä tilanteessa, että suurin osa lehdistä oli tabloid-kokoisia. Vuosina myös maan suurimmat ja arvostetuimmat lehdet siirtyivät pienempään kokoon broadsheet- ja berliner-koosta. Vuonna 2006 jo yli 90 % Ruotsin päivälehdistä oli tabloid-kokoisia. (Sternvik 2007) Ruotsissa huomattiin, että formaattimuutos toi ainakin hetkellisen parannuksen levikkiin. Tähän vaikutti tilaustarjousten ja muutoksen tuoma kiinnostus. Lopullinen ratkaisu tämä ei kuitenkaan ollut talous- ja levikkivaikeuksissa oleville lehdille, sillä vain osa tilauksen tehneistä jäi pysyviksi lukijoiksi. Tulokset riippuivat Sternvikin mukaan kunkin lehden tilanteesta ja tavasta toteuttaa muutos. Vanhoja lukijoita ajatellen on tärkeää, ettei muutoksella lähdetä hakemaan säästöjä esimerkiksi henkilökuntaa tai sivumäärää vähentämällä. Säästötoimet olisivat imagon kannalta huono asia, sillä lukijat ja markkinat saattaisivat käsittää kyseessä olevan lehden alasajo. (Sternvik 2005, 4) TAULUKKO 2: 12 eurooppalaista sanomalehteä 7kk kokomuutoksen jälkeen (Khattak 2005, 4) Mainostulot Levikki Uusien tilausten määrä lisäänt. Tilausten peruutukset Lisääntyneet 20 % 70 % 80 % 35 % Ei muutosta 10 % 20 % 20 % 40 % Laskeneet 70 % 10 % 0 % 25 % Ruotsin tulosten kanssa yhtäpitäviä olivat myös muut eurooppalaiset kokemukset. Vuonna 2004 tehtyyn (McKinsey & Company) selvitykseen osallistui 12 eurooppalaista pienempää formaattiin siirtynyttä sanomalehteä. Tutkimuksesta ja taulukosta 2 voidaan päätellä, että mainostuloihin formaatin muutoksella on ollut selvästi pienentävää vaikutusta. Ilmoitustulot laskivat 7-12 %. Levikkiin ja uusien tilausten määrään muutoksella vastapainoisesti on ollut positiivinen vaikutus erityisesti ensimmäisenä vuonna. Levikit kasvoivat 6-8 % esinmmäisen uudistuksen jälkeisenä vuonna, vaikkakin kasvu jäi yleensä lyhytaikaiseksi. (Khattak 2005, 4)

22 15 Vuonna 2004 Taloussanomat uutisoi verkkosivuillaan Brittiläisen laatulehdistön tabloidkokoon muuttumisesta. Britannian vanhimpiin sanomalehtiin kuuluva Times julkaisi tuolloin marraskuussa lehtensä ainoastaan tabloid-koossa. Sitä edelsi vuoden kestänyt kokeilu, jonka aikana lehti oli ilmestynyt sekä tabloid-, että broadsheet-koossa. Lehden levikki oli vuodessa noussut 4,5 prosenttia eli keskimäärin kappaletta päivässä, vaikka samaan aikaan useimpien Britannian sanomalehtien levikit olivat laskeneet. Samaan aikaan menestyksen harjalla oli myös hieman aikaisemmin tabloid-kokoon vaihtanut Independent. Vaikka se on Britannian neljästä laatulehdestä pienin, oli se onnistunut menestyksekkäästi nostamaan levikkiään keskimäärin kappaleella eli reilulla viidenneksellä. (Talous-sanomat, 2005 Anna Mård) Suomenruotsalainen HBL siirtyi tabloid-kokoon maaliskuussa Lehden itsensä mielestä muutos oli onnistunut. Laskeva levikkikehitys katkaistiin vuoden 2004 aikana ja tavoittensa mukaan lehti sai lukijoikseen nuoria kaupunkilaisia. Esimmäisenä tabloidvuotenaan HBL sai lähinnä tutustumistilausten avulla yli uutta lukijaa. Luonnollisesti kaikista heistä ei tullut kuitenkaan kestotilaajia, mutta lukijamäärä saatiin merkittävään kasvusuuntaan. Vuoden 2005 levikissä oli kasvua 0,7 % ja levikkituotot kasvoivat 3,3 %. Vuonna 2006 levikki pysyi ennallaan, mutta levikkituotot kasvoivat 4,2 %. Alkuvaiheessa ilmoittajia jäi pois ja ilmoitustulojen kehitys oli tappiollista ensimmäisinä kuukausina. Pian kuitenkin syksyllä 2004 laskua otettiin kiinni ja vuoden 2005 aikana ilmoitustuotot ylittivät budjetoidun (+2 %). Vuonna 2006 ilmoitustuottojen kasvu oli yli 3 %. Pian uudistuksen jälkeen tehtiin lukijatutkimus ja lähes 90 % lukijoista oli tyytyväisiä sekä uuteen formaattiin, että lehden sisältöön. (Pulkkinen 2008, ) Heinolassa ilmestyvän Itä-hämeen pääongelmana oli laskeva levikki. Tutkimukset osoittivat, että lehti oli vanhoille lukijoilleen tärkeä, mutta nuorempia oli vaikeata houkutella tilaajiksi. Ongelmana oli saman yhtiön eri lehti, joka ilmestyi samalla levikkialueella. Broadsheet-koossa Itä-Häme oli ohuen tuntuinen lehti varsinkin verrattuna saman levikkialueen Etelä-Suomen Sanomiin. Lisäksi ilmassa oli merkkejä, että alueen ilmaisjakelulehdet tekivät nousua. Itä-Hämeen ratkaisu sekä tilaus-, että ilmoitushintojen suhteen oli rohkea. Hinnannousut olivat 13 16% ilmoitusmuodosta ja paikasta riippuen. Tätä perusteltiin sillä, että kyseessä on uusi tuote ja täten myös hinnoittelu on nyt uusi. Myös tutkimuksissa on perusteltu, että tabloid-sivun kokoinen ilmoitus saa yhtä suuren, ellei suuremman huomioarvon kuin broadsheet-sivun kokoinen ilmoitus. Vuonna 2005 tehtiin lukijakysely. Pa-

23 16 lautetta saatiin 180 kpl, joista myönteisiä oli 76, kielteisiä 66 ja sekä-että 38 kpl. Positiivista palautetta saatiin lehden selkeydestä ja kätevyydestä. Kielteisessä palautteessa moitittiin, että lehti on pieni ja että fontti on niin pieni, ettei sitä näe lukea. Vuoden 2005 levikki oli -2.8 % ja vuonna 2006 levikki pysyi ennallaan. Vuoden 2006 levikkituotot kuitenkin kasvoivat 6.5 % ja ilmoitustuotot pysyivät jokseenkin ennallaan. Tavoiteltua uutta nousua ei saavutettu, mutta pelätty jyrkkä laskusuhdanne oli saatu vältettyä. Levikkiin vaikutti kuitenkin melko iso hinnannousu, sillä vuoden 2005 tilaushintoja oli nostettu 23 %. (Pulkkinen 2008, ) Taulukko 3: Tabloidiin vaihtaneiden lehtien levikkejä, (Levikin tarkastus Oy, 2008) Itä-Häme HBL Iisalmen sanomat Raahen Seutu Kalajokilaakso Taulukon kursivoidut luvut ovat lehden broadsheetistä tabloidiin siirtymisvuoden kohdalla. Levikin alapuolella pienemmällä on nähtävillä muutos edellisen vuoden levikkiin. Hufvudstadsbladetin levikkiin tabloidiin siirtymisellä on ollut selkeästi myönteinen vaikutus. Iisalmen Sanomien laskevaan levikkiin tabloidiin siirtyminen ei näyttänyt vaikuttavan. Tämä osoittaakin, että pelkkä formaatin muutos ei ole ratkaisu levikkiongelmaan. On kyse suuremmasta muutoksesta, johon tosin pienempi koko taitavasti käytettynä antaa mahdollisuuden. Itä-Hämeen tilanne vuonna 2004 vaikuttaa joiltain osin samalta kuin Kalajokilaaksolehden tilanne tällä hetkellä. Aivan kuten Itä-Hämeen alueella ilmestyi Etelä-Suomen sanomat, saman alueen levikkiä tavoittelee myös saman konsernin suurempi Keski- Pohjanmaa-lehti. Kalajokilaakson 8-10-sivuinen broadsheet vaikuttaa vaatimattomalta Keski-Pohjanmaahan verrattuna. Tabloid sen sijaan antaisi mahdollisuuden erottua jämäkkyydellä ja paikallisuudella. Suurimpana kilpalijana Ylivieskan alueella toimii ilmaisjakelu-lehti Vieskalainen, jonka asema ei kuitenkaan ole uhkaava, mutta vakavasti otetta-

24 17 va. Siirryttäessä tabloidiin olisikin säilytettävä ero ilmaisjakelu-lehteen sekä sisällöllisesti, että ulkonäöllisesti, sillä vertailua tulisi varmasti tapahtumaan. 4.5 Ongelmana keskiviikon suurjakelu Keskiviikko on merkittävä päivä Kalajokilaakson ilmoitustulojen kannalta. Tällöin lehti jaetaan suurjakeluna kpl:n painoksena Kala- ja Pyhäjokilaakson kuntiin. Broadsheet-kokoisena sivumäärä on keskimäärin 26 sivua, mutta sivumäärä voi usein kasvaa yli 30 sivuiseksikin. Lehti painetaan Art-Printillä Kokkolassa ja teknisesti suurin mahdollinen sivumäärä siellä painettavaan tabloidiin on 52 sivua. 26 broadsheet-sivua on verrannollisesti 52 tabloid-sivua ja voisi siis käydä niin, ettei kaikkien halukkaiden ilmoituksia saataisikaan mahtumaan lehteen. Tällöin jäätäisiin paitsi osasta ilmoitustuloja. Tilanteeseen on kuitenkin ratkaisuvaihtoehtoja: 1) Keskiviikon Kalajokilaakso jatkaisi ilmestymistään broadsheet-kokoisena. Tilanne ei muuttuisi nykyisestä siis millään tavalla nykyisen keskiviikon lehden suhteen, mutta ongelmia tuottaisi se, että lehti ilmestyisi muina päivinä eri koossa. Se aiheuttaisi hämmennystä ilmoittajissa, mainostoimissa, ilmoitusmyyjissä ja se voisi häiritä lukijoita. 2) Tuppauksella, eli sisäänpistomenetelmällä lehden väliin voitaisiin tehdä oma tabloidliitteensä joka olisi yhtenevä muun lehden kanssa. Erillinen liite voitaisiin myös valjastaa erilaisten teemojen käyttöön. Esimerkiksi erillinen rakennus-, matkailu-, tai vastaava teemaliite voisi kiinnostaa ilmoittajia jopa enemmän kuin nykyinen menetelmä, jossa teema on lehden sisäsivuilla. 3) Tuppauksella voitaisiin myös mahdollistaa broadsheet-kokoinen lehtiliite. Tämä mahdollistaisi edelleen yhteistyön Kärkimedian kanssa, joka suosii broadsheet-kokoa. Vastaava menetelmä on käytössä ainakin Tanskassa, mutta samanlaista tapausta Suomen lehdistöstä en löytänyt. Ongelmaksi muodostuisi jälleen kahden koon formaatti, mutta tilannetta hieman selkeyttäisi se, että ainoastaan tämä liite olisi broadsheet-kokoa.

25 18 5 SANOMALEHDEN RAKENNE JA OSASTOT 5.1 Sanomalehden fyysinen rakenne Sanomalehti on fyysinen esine, jonka ulottuvuudet, paksuuden ja painon voi paitsi nähdä, myös tuntea siihen tarttuessaan. Jo silloin voi syntyä käsityksiä lehden laajuudesta ja esimerkiksi sen suhteesta omaan ajankäyttöön. Pääasiassa käsitys lehden rakenteesta kuitenkin syntyy näköaistin kautta: esimerkiksi sivupäässä oleva sivunumero ja osaston nimi kertovat lukijalle, missä kohdassa hän on tuotteen sisällössä. (Pulkkinen 2008, 99). Sivumäärään nähden tuntuu oikeutetulta vaihtaa Kalajokilaakso tabloid-kokoon. Broadsheetinä yleensä 10-sivuisena ilmestyvä lehti vaikuttaa huomattavasti mukavemmalta lukea 20-sivuisena tabloid-lehtenä. Garcian ja Starkin mukaan lehden lukeminen ei useinkaan ole lukemista vaan silmäilyä. Tarkka havainnointi alkaa, kun jokin asia herättää kiinnostuksen ja suuntaa havaitsemisen sivujen yksityiskohtiin. Tabloid-kokoisen lehden aukeamalle voidaan nostaa yksi juttu selkeästi ylitse muiden ja kun sivumäärä on broadsheet-kokoon nähden puolet enemmän, voidaan olettaa, että lukija on tabloid-lehden lukiessaan kokenut saaneensa enemmän lukukokemusta, kuin verrattain saman sisältöisestä broadsheet-kokoisesta lehdestä. (Garcia & Stark 1991). Tabloid-kokoisen Kalajokilaakson enimmäissivumäärä voisi nykyisellä painotekniikalla olla 52 sivua. Se saattaisi rajoittaa lehden tuottoa keskiviikkoisin, jos ilmoitusmäärä olisi suuri. Myös erikoisempina juhlapäivinä, kuten jouluisin voisi sivumäärän tarve olla suurempi. Aukeamataiton takia olisi hyvä, jos lehti niitattaisiin, jolloin se pysyisi kasassa ja helpompilukuisena. 5.2 Sivujärjestyksen muodostuminen Työssäni huomasin osaston organisaation jäykkyyden osaltaan vaikuttavan lehden osastojen rakenteen syntymiseen. Ilmoitusmyynnin käytännöt vaikuttavat lehden rakennesuunnitteluun oleellisesti. Asiaa voidaan tiukasti rajattuna ajatellakin ilmoitusmyynnin ja toimituksen kannalta. Ilmoitusmyynnin ja sitä myöten myös lehden tulojen kannalta arvok-

26 19 kain sivu on etusivu, mutta myös toimitus mielellään ottaisi etusivun uutisoinnin käyttöön. Kompromissien teko oli haastavaa erityisesti etusivun suhteen, sillä Kalajokilaakson päätoimittaja Seppo Kangas ei pitänyt ajatuksesta, että etusivu jaettaisiin sekä uutisten, että mainonnan kesken. Nykyisellään broadsheet-koossa esimerkiksi perjantain lehdessä näin on tehty sillä edellytyksellä, että ilmoitukset vievät tietyn vaakakokoisen tilan tai koko etusivun. Tärkeäksi kohdaksi kuitenkin nousi sivukoon pieneminen tabloid-kokoon, jolloin selkeää pääuutista ei saa tarpeeksi esille, jos puolet sivusta on mainoksia. Etusivu olisi siis kokonaan joko uutisten tai mainonnan käytössä mainonnan kysynnästä riippuen. Perusteluun vaikutti sekä esteettinen, että journalistinen näkökulma. Taulukko 4. Sivun 2 sisältö päivälehdissä (Pulkkinen 2008, 112) Artikkelisivu 70 % 69 % Uutissivu 13 % 19 % Yleisönosasto 2 % 0 % Päivyrisivu 6 % 8 % llmoitus/sää 9 % 4 % Taulukko 5. Sivun 3 sisältö päivälehdissä (Pulkkinen 2008, 112) Uutissivu 56 % 46 % Premisivu 23 % 21 % Premi/uutissivu 9 % 21 % Mielipide/artikkelisivu 6 % 6 % llmoitus 6 % 6 % Ilmoitusmyynnin tarpeita ajatellen rakensin lehden siten, että takasivu olisi täysin myynnin käytettävissä ja juttuja sinne sijoitettaisiin ainoastaan täytteeksi ja tarvittaessa. Takasivu tulisi olemaan myyntiä ajatellen arvokkain sivu, olettaen, että arkisin etusivua ei aina saada kokonaan myydyksi, kuten käytäntö on osoittanut. Toinen myynnillisesti arvokas sivu olisi lukijoiden mielipidesivu niinä päivinä, jolloin sitä ei olisi, eli kaksi kertaa viikossa. Tämän lisäksi etusivun kompromissia ajatellen pääuutisaukeamasta sivu kolme oli-

27 20 si osaltaan ilmoitusmyynnin käytössä. Taulukon 6 kuvassa harmaat kohdat ovat ilmoitusmyynnin käytettävissä. Taulukko 6. Tabloid-kokoisen Kalajokilaakson esimerkkitaiton sivurakenne 5.3 Draaman kaari Iltapäivälehdet ja muut populaarit sanomalehdet ovat pitäneet lukijoiden kiinnostusta mittatikkunaan: esimerkiksi vakavien ja kevyiden uutisten välille on haettu balanssia, jossa uutissivujen antama vaikutelma ei ole liian raskas eikä myöskään liian kevyt. (Giles & Hodgson 1990, 127)

28 21 Pääuutisaukeaman jälkeen seuraava kokonaisuus on pääkirjoitus ja mielipidekirjoitusaukeama sivuilla 4-5. Riippuen näiden sisällöstä, aukeama voi olla kevytpainotteinen ja tuoda vastapainoa edellisen aukeaman vakavalle sisällölle. Vuorotteleva tyyli säilyy pääosin läpi lehden tavoitellen lukijan mielenkiinnon ylläpysymistä. Alustavassa ehdotelmassani pääkirjoitusaukeama oli jo sivuilla 2-3, mutta toimeksiantajan kanssa päädyimme johtopäätökseen, että lehden ensimmäinen aukeama on aloitettava uutisilla. Myös Pulkkinen pitää tärkeänä, että pääuutiset löytyvät heti lehden alusta. Hänen mielestään lukijan kannalta on tärkeää se, että hän voi paneutua päivän kiinnostavimpaan uutismateriaaliin välittömästi, eikä pitkän selaamisen jälkeen. Nykyisessä Kalajokilaakso-lehden rakenteessa pääkirjoitus- ja mielipidesivut sijaitsevat eripuolilla lehtiä. Selkeää rakennetta ajatellen päädyin kuitenkin yhdistämään nämä sivut vierekkäin aukeamalle. (Pulkkinen 2008, 111) Nykyisellään Lukijoiden mielipiteitä, eli sananvalta-palstaa julkaistaan kahdesti viikossa. Pienemmän sivukoon myötä palstaa voitaisiin mahdollisesti julkaista kolmesti viikossa. Näin vuorovaikutus lehden ja lukijoiden kanssa pysyisi todennäköisesti määrällisesti samana, mutta aineisto hajaantuisi useamman päivän ajalle. Tämä antaisi lukijalle mielikuvan tiiviimmästä vuorovaikutuksesta lukijoiden kanssa. Muina ilmestymispäivinä tämän palstan sijalle voisi olla vaikkapa mainoksia, jotka ilmoittajan kannalta ihanteellisesti sijoittuisi oikealle sivulle. Tabloid-lehteä voidaan hyvin vertailla aikakausilehtiin sillä suunta on ollut yhtenevään suuntaan jo pitkään kuvien käytön, uutisoinnin kuin taitonkin osalta. Lasse Rantanen kuvailee aikakausilehtien rakennetta ja dramaturgiaa termeillä alkupala, pääruoka ja jälkiruoka. Alkupää on tuttu ja turvallinen. Alkusivut koostuvat numerosta toiseen toistuvasta aineistosta ja lukija tietää, mitä lehden alkusivuilta odottaa. Ne sisältävät tuttua turvallista ja odotettavaa sisältöä. Lehden keskiosa on syventävä ja yllättävä. Keskiosan artikkelit tarjoavat lukijalle tuoreita näkökulmia ja syventävää tietoa. Lehden loppupää koostuu keveämmistä uutisista ja viihteestä johon lasketaan sarjakuvat, sudokut ja tv-sivu. Lehteä alusta loppuun selaavalle lukijalle loppupää tarjoaakin pehmeän laskeutumisen. Rantasen mukaan samankaltaisen kolmiojaon voi löytää valtaosasta aikakauslehdistä. (Rantanen 2007, ) Sivujen muodostamalle aukeamalle annoin nimen meidän kesken. Tämän teeman ei tarvitsisi olla joka lehdessä, eikä edes kerran viikossa vaan se toimii ennemminkin esi-

Tabloiditutkimus meillä ja muualla:

Tabloiditutkimus meillä ja muualla: Tabloiditutkimus meillä ja muualla: Mitä tiedetään ja mitä nyt selvitetään? Sanomalehtien Liiton tabloidiseminaari Helsinki, 12.2.2013 Esa Reunanen Aiempaa kirjallisuutta Josefine Sternvik: I krympt kostym

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Mediatiedot 2013 Kalajokilaakso mediatiedot 2013 1

Mediatiedot 2013 Kalajokilaakso mediatiedot 2013 1 Mediatiedot 2013 Kalajokilaakso mediatiedot 2013 1 Ilmestyminen ja aineistoaikataulu Julkaisija Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Postiosoite PL 7, 84101 Käyntiosoite Kartanotie 3, Puhelin 020 750 4600 Telefax

Lisätiedot

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Agenda Myynnin suurin ongelma Ongelman ratkaiseminen, ensimmäiset vaiheet Jari Juslén

Lisätiedot

Mediafakta 2016 10/2015

Mediafakta 2016 10/2015 Mediafakta 2016 10/2015 Levikki, lukijamäärä ja ilmestyminen Ilmestyy 18 kertaa vuodessa. Koneviestin levikki on 31 103 kpl LT 2014 / Media Audit Finland Koneviestillä on 174 000 lukijaa KMT AL Kevät 2015

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

PRINTIN HINNASTO 2016

PRINTIN HINNASTO 2016 PRINTIN HINNASTO 2016 SANOMALEHDET 2,5 miljoonaa lukijaa VERKKOSIVUSTOT 2,4 miljoonaa kävijää viikottain MOBIILI Yli 2,0 TABLETTI Yli 240 000 lukijaa viikottain miljoonaa kävijää viikottain VIDEO Yli 1

Lisätiedot

Mediatiedot 2013 KALAJOKI

Mediatiedot 2013 KALAJOKI Suomen paras paikallislehti 2012! Mediatiedot 2013 KALAJOKI KALAJOKI Julkaisija Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Postiosoite PL 45, 67101 Kokkola Käyntiosoite Mediakulma, Rantakatu 10 Toimitusjohtaja Vesa

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kaupunkilehdessä olet keskellä asiakkaasi. arkea ja euroja.

Kaupunkilehdessä olet keskellä asiakkaasi. arkea ja euroja. Kaupunkilehdessä olet keskellä asiakkaasi arkea ja euroja. Mediahinnasto 2016 Koti-Kajaani Koti-Kajaanin avulla tavoitat tehokkaasti! Koti-Kajaani tavoittaa 67 % Kainuun markkina-alueen asukkaista. Lukijoita

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

WordPress-blogin perustaminen

WordPress-blogin perustaminen WordPress-blogin perustaminen Mene osoitteeseen http://wordpress.com/ ja luo itsellesi tili. Tilin luomiseen tarvitset seuraavat tiedot: sähköpostiosoitteen, käyttäjätunnuksen ja salasanan. Klikattuasi

Lisätiedot

Suomen toiseksi. paras paikallislehti 2012! Mediatiedot 2013

Suomen toiseksi. paras paikallislehti 2012! Mediatiedot 2013 Suomen toiseksi paras paikallislehti 2012! Mediatiedot 2013 Ilmestyminen ja aineistoaikataulu Julkaisija Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Postiosoite PL 45, 67101 Kokkola Käyntiosoite Mediakulma, Rantakatu

Lisätiedot

Logosta käytetään ensisijaisesti symboliversiota. Ilman symbolia olevaa logoa on käytettävä harkiten.

Logosta käytetään ensisijaisesti symboliversiota. Ilman symbolia olevaa logoa on käytettävä harkiten. Graafinen ohjeisto LOGOT Logosta käytetään ensisijaisesti symboliversiota. Ilman symbolia olevaa logoa on käytettävä harkiten. x x x x x x SUOJA-ALUE Logon ympärille jätettävä ihanteellinen minimialue

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN. Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012

HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN. Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012 HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012 YHDESSÄ OLEMME HÄME Häme on alueellisen yhteismarkkinoinnin edelläkävijä. Yli kymmenvuotiaan historiamme aikana olemme yhdessä useiden eri

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Mediatiedot 2012 Selänne mediatiedot 2012

Mediatiedot 2012 Selänne mediatiedot 2012 Mediatiedot 2012 Ilmestyminen ja aineistoaikataulu Julkaisija Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Postiosoite PL 45, 67101 Kokkola Käyntiosoite Mediakulma, Rantakatu 10 Toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaa puh.

Lisätiedot

Näin teet oman tilin!

Näin teet oman tilin! Twitter Näin teet oman tilin! Mene osoitteeseen https://twitter.com/, missä uuden tilin luominen alkaa syöttämällä oma nimi, sähköpostiosoite (Tili pitää vahvistaa eli olemassa oleva osoite) sekä salasana.

Lisätiedot

AIMO käyttötapauksia

AIMO käyttötapauksia AIMO käyttötapauksia Dialog - mforum Asiakaskontaktit ja asiointipalvelut Case: Ilkka - Ystävänpäivätilaus ILKAN YSTÄVÄNPÄIVÄKAMPANJA Sanomalehti Ilkka toteutti AIMOn Dialog-palvelun avulla näkyvästi ystävänpäivän

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Uutiskopla ja kuusi kysymystä

Uutiskopla ja kuusi kysymystä Sanomalehtiviikko Tehtäväpaketti 3. 4.-luokkalaisille Opettajan aineisto Uutiskopla ja kuusi kysymystä Tervehdys opettaja! Tämä aineisto on tarkoitettu käyttöösi oppilaiden sanomalehtiviikon tehtäväpaketin

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Kaksi kokoa: tabloid ma & pe broadsheet ke. (suurjakelu) KALAJOKILAAKSO

Kaksi kokoa: tabloid ma & pe broadsheet ke. (suurjakelu) KALAJOKILAAKSO Kaksi kokoa: tabloid ma & pe broadsheet ke (suurjakelu) KALAJOKILAAKSO Mediatiedot 2014 1 Ilmestyminen Kalajokilaakso ilmestyy maanantaina ja perjantaina tilattavana tabloid kokoisena lehtenä. Keskiviikon

Lisätiedot

VARAUS- JA AINEISTOAIKATAULUT PALSTAN LEVEYDET JA MODUULIEN KORKEUDET. Lehti ilmestyy torstaisin. Varaukset ja aineistot

VARAUS- JA AINEISTOAIKATAULUT PALSTAN LEVEYDET JA MODUULIEN KORKEUDET. Lehti ilmestyy torstaisin. Varaukset ja aineistot MEDIA- TIEDOT 2016 VARAUS- JA AIKATAULUT VALMISTETTAVAT ILMOITUKSET Varaukset ja aineistot ma klo 12 mennessä PAINOVALMIIT ILMOITUKSET Aineistot ti klo 12 mennessä Liitteet, aukeamat ja luovat ratkaisut

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Sanoma News Kesäedut 10.6.-11.8.2013

Sanoma News Kesäedut 10.6.-11.8.2013 Sanoma News Kesäedut 10.6.-11.8.2013 Ilta-Sanomat, Taloussanomat & ITviikko ILTA-SANOMIEN KESÄEDUT 10.6. -11.8.2013 4+1 Osta neljä, saat viidennen ilmoituksen veloituksetta. IS Sunnuntai, TV-lehti, Teemalehdet,

Lisätiedot

Taitto-ohjeita luettavuuden parantamiseksi

Taitto-ohjeita luettavuuden parantamiseksi luettavuuden parantamiseksi 2.4.2009 Valtion taidemuseo Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 2 Sisällys Typografia ja luettavuus...3 Kuka hyötyy selkeästä taitosta...3 Miksi selkeä taitto on hyvä...4 Miten tehdä

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö Matopeli C#:lla Aram Abdulla Hassan Ammattiopisto Tavastia Opinnäytetyö Syksy 2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Projektin aihe: Matopeli C#:lla... 3 3. Projektissa käytetyt menetelmät ja työkalut

Lisätiedot

Eteläkärjen ykkönen. Tommy Westerlund, päätoimittaja, HT LUKIJAPEITTO. Hanko 39 % RAASEPORI HANKO

Eteläkärjen ykkönen. Tommy Westerlund, päätoimittaja, HT LUKIJAPEITTO. Hanko 39 % RAASEPORI HANKO KSF MEDI MEDIKORTTI 2013 HL 61 Eteläkärjen ykkönen Tommy Westerlund, päätoimittaja, HT JULKISIJ & KUSTNTJ KSF Media b ulevardi 20, 10900 Hanko www.hangonlehti.fi Tommy Westerlund 029 0801 392 LUKIJPEITTO

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Johtaminen Aa Vuosikokoukset 1 Ab Johtokunnan asiakirjat 3 C Vuosikertomukset 4 D Talous- ja tiliasiakirjat 5 U Muut asiakirjat 6 NEW YORKIN UUTISTEN

Lisätiedot

Graafinen ohjeistus. Taustaa. Logon elementit. Mittasuhtet. Suoja-alue. Värimääritykset. Logon sijoittelu. Kirjasintyypit eli typografia

Graafinen ohjeistus. Taustaa. Logon elementit. Mittasuhtet. Suoja-alue. Värimääritykset. Logon sijoittelu. Kirjasintyypit eli typografia Graafinen ohjeistus Taustaa Logon elementit Mittasuhtet Suoja-alue Värimääritykset Logon sijoittelu Kirjasintyypit eli typografia Taustaa Nuorten Kotkien alkuperäinen logo on vaakunamalliseen kehyksen

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

KUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA

KUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA KUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA Ohjeistuksessa käydään läpi kuvan koon ja kuvan kankaan koon muuntaminen esimerkin avulla. Ohjeistus on laadittu auttamaan kuvien muokkaamista kuvakommunikaatiota

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 8-10.2.2013 MEDIAKORTTI 2013. Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo

Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 8-10.2.2013 MEDIAKORTTI 2013. Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 8-10.2.2013 MEDIAKORTTI 2013 Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo Asta Rakentaja 2013 - Messulehti: Painosmäärä 140.000 Lehti jaetaan Aamulehden liitteenä pirkanmaalaisiin

Lisätiedot

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen Lokkaali-hankkeen KOULUTUSKALENTERI Marraskuu 2009 To 5.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Oulu. Moniviestintä Oy, Pietilä Pe 6.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Ylivieska, Moniviestintä Oy, Pietilä

Lisätiedot

julkaiseminen verkossa

julkaiseminen verkossa julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija

Lisätiedot

1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI...

1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... GRAAFINEN OHJEISTO 1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 PÄÄLLEKKÄISVERSIO... 4 RINNAKKAISVERSIO... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... 5

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

MEDIAKORTTI 2016 ÅBO UNDERRÄTTELSER ÅU:FI PARGAS KUNGÖRELSER. 2 3 Åbo Underrättelser (ÅU) 4 ÅU Digital

MEDIAKORTTI 2016 ÅBO UNDERRÄTTELSER ÅU:FI PARGAS KUNGÖRELSER. 2 3 Åbo Underrättelser (ÅU) 4 ÅU Digital ÅBO UNDERRÄTTELSER ÅU:FI PARGAS KUNGÖRELSER 2 3 Åbo Underrättelser (ÅU) 4 ÅU Digital Paikallinen ilmoituspaketti (ÅU/PK) Lisäjakeluja toispaikkakuntalaisille vapaa-ajan asunnon omistajille Lisäjakelut

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1

Graafinen ohjeisto 1 Graafinen ohjeisto 1 Sisältö Tunnuksista yleisesti... 3 Tunnuksen versiot ja rakenne.... 4 Merkin värit.... 5 Tunnuksen värivaihtoehtoja... 7 Tunnuksen suoja-alue.... 8 Tunnuksen sijoittelu.... 9 Pienen

Lisätiedot

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki Graafinen ohje 1(8) GRAAFINEN OHJE Graafinen ohje 2(8) Miksi graafiset ohjeet? Näiden graafisten ohjeiden avulla luomme yhtenäisyyttä ja tunnistettavuutta HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn viestintään.

Lisätiedot

TEE TiLAUS ja erotu joukosta!

TEE TiLAUS ja erotu joukosta! Hyvin markkinoidulla yrityksellä tulee olla toimintaansa tehokkaasti kuvaava logo, esite ja toimivat nettisivut. Näiden tuotteiden avulla erotut kilpailijoistasi ja ostajaehdokkaat löytävät palvelusi helposti.

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

MEDIA- TIEDOT. 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 Sastamala * www.alueviesti.fi

MEDIA- TIEDOT. 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 Sastamala * www.alueviesti.fi MEDIA- TIEDOT 2016 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 * www.alueviesti.fi Viesti Jokaiseen Talouteen Joka Viikko - Alueviesti Kustannusliike Aluelehdet Oy on vuonna 1980 perustettu perheyritys,

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

pure white tea Senior Principal Account Manager Hanna Savolainen

pure white tea Senior Principal Account Manager Hanna Savolainen pure white tea Senior Principal Account Manager Hanna Savolainen White tea taustaa Suomessa teemarkkinan koko 22 M vs. kahvi 193 M Valkoinen tee on vihreän teen jälkeen seuraava maailmalta Suomeen saapunut

Lisätiedot

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE Hyvä NY-yrittäjä! NY-aluemessut järjestetään tiistaina 2.2. klo 12-17 Kajaanin Prismassa. NYyritysten tulee osallistua messuille, osallistuminen messuille kuuluu

Lisätiedot

www.lionsverkkokauppa.fi

www.lionsverkkokauppa.fi 1 www.lionsverkkokauppa.fi Tervetuloa tilaamaan verkkokaupan kautta joulukortteja tilaamalla maailma muuttuu askeleen paremmaksi. OHJEEN SISÄLTÖ 2 OHJEEN SISÄLTÖ 2 MUUTAMA HUOMIOITAVA ASIA 3 KIRJAUTUMINEN

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi Tehtäväpaketti Koululaisen Reilu luokka 2009 -kilpailu jakautuu neljään aihealueeseen: minä, kaverit, meidän luokka ja meidän koulu. Jokaiseen aihealueeseen liittyy tehtäviä, joista koostuu kisan aikana

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

VPT 2007 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus. Yhteenveto

VPT 2007 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus. Yhteenveto VPT 2007 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus Yhteenveto Tutkimusten toteutus 1(2) Tutkimusten tavoitteena on lähinnä selvittää paikallislehtien lukemiseen liittyviä asioita, asemaa paikallisena tietolähteenä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Etsitkö aktiivisia asiakkaita? Tavoitat heidät ilmoittamalla Isot Koneet -lehdessä!

Etsitkö aktiivisia asiakkaita? Tavoitat heidät ilmoittamalla Isot Koneet -lehdessä! MEDIAKORTTI 2016 Etsitkö aktiivisia asiakkaita? Tavoitat heidät ilmoittamalla Isot Koneet -lehdessä! MIKÄ LEHTI? JAKELU & LEVIKKI MAINOSTA MEILLÄ! HINNAT & AIKATAULUT ILMOITUSKOOT KUSTANTAJA YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio 16.4.2014 Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio Taustaa ja pelin lähtökohdat Peli kehitettiin osana YHDESSÄhanketta (2013-14) yhteistyössä Porvoon ammattiopisto

Lisätiedot

Kustannusosakeyhtiö Otava 2

Kustannusosakeyhtiö Otava 2 20 Kustannusosakeyhtiö Otava 2 Tilanne maailmalla Päätelaitteet Vuoteen 2009 mennessä on myyty 5 miljonaa lukulaitetta Vuonna 2010 myydään arviolta 5-6 miljoonaa lukulaitetta 7 miljoonaa Ipadia Erilaisia

Lisätiedot