OPISKELU YLIOPISTOSSA Matti Wiberg (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPISKELU YLIOPISTOSSA Matti Wiberg (toim.)"

Transkriptio

1 OPISKELU YLIOPISTOSSA Matti Wiberg (toim.)

2

3 OPISKELU YLIOPISTOSSA Matti Wiberg (toim.)

4 Kiitollisuudella Raija Roslakalle, opintopäällikölle, joka oli hyödyksi eikä haitaksi

5 ISBN (sid.) ISBN (PDF) Suomen Yliopistopaino Oy Juvenes Print Turku 2013

6

7 Sisältö Esipuhe...8 Heikki Ervasti ja Takis Venetoklis Yliopisto-opiskelijoiden onnellisuus ja elämäntyytyväisyys...9 Heikki Hämäläinen Psykologian kehittyvät opiskelukäytännöt...25 Osmo Kivinen Opetuksen ja opiskelun mysteeri...44 Olli Koistinen Yliopistollinen kuri...63 Timo Soikkanen Sellaista oli opiskelu kun tiedekunta oli nuori...82 Hannu Ruonavaara Omaehtoista vai ohjelmoitua opiskelua? Matti Wiberg Tunnistavatko opiskelijat laadun?...120

8 Esipuhe Tässä Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintopäällikkö Raija Roslakalle omistetussa kirjasessa tarkastellaan yliopisto-opiskelua tiedekunnan eri oppiaineiden näkökulmista. Kirjoittajina ovat Raija Roslakan kanssa intensiivistä yhteistyötä tehneitä opettajia. Kiitämme erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä vuosikymmenten varrella. Opintopäällikkömme on mainio virkanainen: asiallinen ja tiukka asiaosaaja, mutkaton hurtin huumorin taitaja, järjestelmällinen ja olennaisuuksiin keskittyvä, mutta ei niuho, vaan reilu ja rakentava realisti, joka ei ole haksahtanut kulloiseenkin muotiin. Raija Roslakka on ennen kaikkea ratkaisukeskeinen kulttuuri-ihminen, mutta osaa tarvittaessa olla myös pisteliään teräväkielinen nainen, joka ei pelkää ketään eikä mitään. Ennen kaikkea hän on ollut opiskelijoiden puolustaja. Hän jos joku on ollut opintojen mahdollistaja. Hän on vaatinut opettajiakin tekemään osansa. Mukavia eläkepäiviä, Raija! Toimittaja 8

9 Yliopisto-opiskelijoiden onnellisuus ja elämäntyytyväisyys Heikki Ervasti ja Takis Venetoklis: Onko opiskeluaika onnellista? Minkälaisen elämänvaiheen yliopisto-opiskelu muodostaa? Ovatko opiskelijat onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä? Opiskelijaelämässä on hyvät puolensa. Elämänvaihetta luonnehtivat itsenäisyys, aikuisuus, vapaus sekä perhe-, työ- jne. sitoumusten vähäisyys. Kiinnostavien opintojen ohella on myös aikaa ja mahdollisuuksia ottaa rennosti, harrastaa ja vaihtaa viihteelle. Opiskelijabileet ja -tapahtumat tarjoavat tähän hyviä mahdollisuuksia. Monien mielestä opiskelu on elämän parasta aikaa. Mutta valitettavasti opiskeluaikaan liittyy myös ongelmia. Kaikille opiskeluaika ei olekaan elämän parasta aikaa. Esimerkiksi tuoreen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (Kunttu & Pesonen 2013) mukaan lähes joka kolmannella opiskelijoista havaittiin psyykkisiä vaikeuksia, kuten ylirasitusta, itsensä kokemista onnettomaksi ja masentuneisuutta. Noin viidennes opiskelijoista koki mielialansa, tulevaisuuden suunnittelemisen, omat voimansa ja kykynsä negatiivisiksi. Kenties vielä huolestuttavampaa on, että 9

10 diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön yleisyys on kaksinkertaistunut vuodesta 2000 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön Opiskelijatutkimus 2010:n (Saarenmaa ym. 2010) mukaan 53 prosenttia opiskelijoista kärsii sellaisista terveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, joista on haittaa opinnoissa etenemiselle. Yleisin opintoja hidastava terveydellinen tekijä on stressi, josta kärsii yli kolmannes opiskelijoista. Terveysongelmien lisäksi opiskelijoita vaivaavat toimeentulo-ongelmat. Terveystutkimuksessa alle puolet opiskelijoista arvioi tulevansa taloudellisesti toimeen hyvin, mutta erittäin niukkana ja epävarmana toimeentuloaan piti 15 % opiskelijoista. Ylipäätään koulutuksen ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin välinen keskinäissuhde on mielenkiintoinen. Vaikka sosioekonomiset resurssit yleensä lisäävät yksilön hyvinvointia ja onnellisuutta, ei koulutuksella ole havaittu tämänkaltaista vaikutusta. Esimerkiksi Ruut Veenhovenin (2013) Maailman onnellisuusaineistopankissa esiteltyjen tutkimusten mukaan koulutustason ja onnellisuuden välinen yhteys on heikko ja joissain tapauksissa jopa negatiivinen. Bruno Frey ja Alois Stutzer (2002, 59) vetävätkin yhteen tutkimustuloksia koulutuksen ja onnellisuuden yhteydestä toteamalla, että koulutuksella on vain etäinen yhteys yksilön onnellisuuteen. Tässä artikkelissa tarkastelemme suomalaisten yliopistoopiskelijoiden elämäntyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Erityisesti 10

11 kiinnitämme huomiota opiskelijoiden onnellisuuden vaihteluun ja vaihtelua selittäviin tekijöihin. Tarkastelumme perustuu kahteen tutkimusaineistoon. Ensinnäkin ESS (European Social Survey) -aineiston perusteella tarkastelemme, missä määrin opiskelijoiden onnellisuus ja elämäntyytyväisyys eroavat muun väestön keskiarvoista. Kumulatiivinen ESS -aineisto kattaa vuodet Tämän lisäksi käytämme Turun yliopistossa kerättyä FUSSEP (Finnish University Students Socio-Economic Preferences) -aineistoa (Venetoklis 2006). FUSSEP on kerätty internetkyselynä vuosina Siihen on kerätty tietoja yhteensä noin :ltä opiskelijalta. Artikkelimme rakenne on seuraava: Aloitamme kuvailemalla opiskelijoiden onnellisuutta ja elämäntyytyväisyyttä yleisellä tasolla. Vertailemme myös opiskelijoiden ja muihin väestöryhmien välisiä onnellisuuseroja. Tämän jälkeen tarkastelemme regressioanalyysin keinoin yliopisto-opiskelijoiden onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Artikkelin päättää johtopäätösjakso. Yliopisto-opiskelijoiden onnellisuus Elämäntyytyväisyyttä ja onnellisuutta on tutkimuksissa (esim. Ervasti & Venetoklis 2010) yleensä mitattu kysymällä suoraan, kuinka onnellisina vastaajat itseään pitävät ja kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä. Nämä mittarit ovat käytössä useimmissa laajoissa 11

12 kansainvälisissä kyselytutkimushankkeissa, kuten ESS:ssä. Vastausvaihtoehtoina kysymyksiin on tarjottu nollasta kymmeneen vaihtelevaa asteikkoa. Aloitamme tarkastelumme vertailemalla opiskelijoita muuhun väestöön ESS-aineiston pohjalta. ESS-aineiston perusteella on mahdollista suorittaa tällainen vertailu tietyin varauksin. Aineistossa voidaan nimittäin erottaa opiskelijat muusta väestöstä pääasiallisen toiminnan perusteella, mutta oppilaitoksesta aineistossa ei ole tietoja. Joudumme siis tässä vaiheessa tarkastelemaan kaikissa oppilaitoksissa opiskelevia henkilöitä yhtenä ryhmänä sen sijaan, että rajoittaisimme tarkastelumme pelkästään yliopisto-opiskelijoihin. Kuviossa 1. esitetään opiskelijoiden ja muun väestön elämäntyytyväisyyden ja onnellisuuden keskiarvot Suomessa vuosina Tässä tarkastelussa opiskelijat ovat hieman onnellisempia kuin muu väestö keskimäärin. On kuitenkin huomattava, että graafinen esitystapa hieman korostaa ryhmien välistä eroa. Suurimmillaankin opiskelijoiden ja muun väestön välinen onnellisuusero on alle 0.2 yksikköä. Ero on tilastollisesti merkitsevä ainoastaan tarkasteluajanjaksomme ensimmäisenä vuotena. Lisäksi on huomattava, että tässä vaiheessa emme kiinnitä huomiota ryhmien väliseen ikäeroon. Iän nimittäin tiedetään vaikuttavan ihmisten onnellisuuteen merkittävästi (esim. Frey & Stutzer 2002, 53-54). Palaamme iän vaikutukseen myöhemmin. 12

13 8,4 8,3 8,2 8,1 8 7,9 Opisk. Muu 7,8 7,7 7, Kuvio 1. Opiskelijoiden (kaikki oppilaitokset) ja koko väestön onnellisuus Suomessa vuosina (LÄHDE: European Social Survey 2012b) Tarkentaaksemme kuvaamme pelkästään yliopisto-opiskelijoiden onnellisuuteen siirrymme tarkastelemaan FUSSEP-aineistoa. Kuviossa 2. kuvataan suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden onnellisuutta vuosina Nyt käsitys opiskelijoiden onnellisuudesta muuttuukin olennaisesti. Kuviosta havaitaan, että yliopisto-opiskelijoiden onnellisuuden keskiarvo kulkee selvästi alempana kuin Kuviossa 1. kuvatut kaikkien oppilaitosten opiskelijoiden ja koko väestön keskiarvot. On toki huomattava, että käyttämissämme kahdessa aineistossa on merkittäviä eroja. ESS on kerätty käyntihaastatteluin, kun taas FUSSEP pohjautuu nettikyselyyn. Yksinkertaisesti erilainen mittaustilanne saattaa tuottaa jossain määrin erilaisia tuloksia. Ero on kuitenkin siinä määrin merkittävä, että 13

14 tulostamme voidaan varovaisesti tulkita mahdollisena viitteenä siitä, että yliopisto-opiskelijoiden onnellisuus on alemmalla tasolla kuin koko väestön ja muiden kuin yliopisto-opiskelijoiden onnellisuus. Tukea havainnolle yliopisto-opiskelijoiden muita alemmasta onnellisuudesta saadaan myös vuoden 2004 ESS-aineistosta, jossa on mahdollista erottaa toisistaan eri tasoilla opiskelevat opiskelijat (ks. European Social Survey 2012a). Yliopisto-opiskelijat kuuluivat tuossa tarkastelussa vähiten onnelliseen ryhmään. 7,5 7,48 7,46 7,44 7,42 7,4 7, Kuvio 2. Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden onnellisuus vuosina (LÄHDE: FUSSEP). Opiskelijoiden onnellisuuteen vaikuttavat tekijät Seuraavaksi tarkastelemme, kuinka eri tekijät vaikuttavat yliopistoopiskelijoiden onnellisuuteen ja elämäntyytyväisyyteen. Toteutamme tarkastelun regressioanalyysillä, jossa selitettävänä tekijänä on yksilötason onnellisuuden ja elämäntyytyväisyyden keskiarvon luonnollinen logaritmi. 14

15 Aikaisemmissa tutkimuksissa opiskelijoiden onnellisuutta on tutkittu varsin paljon. Tähän on syynä se, että opiskelijoiden keskuudessa oppilaitoksissa on ollut helppo kerätä pieniä tutkimusaineistoja. Näissä tutkimuksissa on kuitenkin keskitytty ennen kaikkea henkilökohtaisten ja yksilöllisten tekijöiden vaikutusten erittelyyn (yhteenvetona ks. Veenhoven 2013). Varsinaisesti opiskeluun liittyvien tekijöiden vaikutusta tai sosioekonomisten taustatekijöiden vaikutuksia opiskelijoiden onnellisuuteen ei juuri ole tutkittu. Tässä tarkastelussa päähuomiomme onkin juuri siinä, kuinka opinnoissa menestyminen ja opiskelijan vanhempien sosioekonominen asema sekä opiskelijan omat taloudelliset olosuhteet vaikuttavat hänen onnellisuuteensa. Opinnoissa menestymistä mitataan sillä, kuinka paljon opintopisteitä opiskelija on keskimäärin suorittanut vuosittain. Vanhempien sosioekonomista asemaa mittasimme opiskelijan omaan arvioon pohjautuvan mittarin avulla. Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan asteikolla nollasta kymmeneen, sijoittuvatko heidän vanhempansa lähimmäs yhteiskunnan matalinta kerrosta, keskikerroksia vai ylimpiä kerroksia. Taloudellisia olosuhteita mittasimme niin ikään vastaajan oman arvion perusteella. Vastaajilta kysyttiin heidän kaikkien yhteenlaskettujen tulojensa määrää kuukaudessa. Aikaisempien tutkimusten perusteella on helppo olettaa, että opiskelijoiden onnellisuuteen vaikuttavat mainittujen 15

16 opintomenestyksen ja sosioekonomisten tekijöiden lisäksi lukuisat muut tekijät. Tässä analyysissä on mahdollista huomioida myös asumistyypin, iän, sukupuolen ja opiskelun koko- tai osa-aikaisuuden vaikutus. Lisäksi tarkastelemme yliopistojen välisiä eroja sekä opiskelualoittaisia eroja. Opiskelijoiden terveydestä ja sosiaalisista suhteista aineistossamme ei valitettavasti ole tietoja. Asumis- ja perhetyypin suhteen erotamme toisistaan yksin asuvat, vanhempiensa luona asuvat, avo- tai aviopuolisonsa kanssa asuvat, lapsiperheet ja yksinhuoltajat. Perhetyypin on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu vaikuttavan yksilön onnellisuuteen siten, että onnellisimpia ovat perheelliset, kun taas yksin asuvat ovat onnettomimpia (yhteenvetona ks. Frey & Stutzer 2002, 29). Iän vaikutusta onnellisuuteen on tutkittu paljon. Varsin selvää näyttöä on saatu U-käyrän muotoisesta yhteydestä iän ja onnellisuuden välillä (esim. Oswald 1997). U-käyrä tarkoittaa sitä, että nuoruuden onnellisuus vähenee keski-ikään tultaessa, mutta alkaa taas nousta iän myötä. Onnettomimmillaan ihmiset ovat keskimäärin noin 40 ikävuoden paikkeilla. Mittaamme analyysissämme vastaajien ikää täysissä vuosissa. Epälineaaristen vaikutusten tavoittamiseksi käytämme mittarina myös iän neliötä. Sukupuolen suhteen on aiemmin havaittu, että naiset ovat yleensä hieman onnellisempia kuin miehet (Frey & Stutzer 2002, 54). Lopuksi lisäsimme analyysimalliimme opiskelun kokoaikaisuutta, yliopistoa ja 16

17 opintoalaa koskevat muuttujat. Yliopistoja aineistossamme on mahdollista erottaa toisistaan 18 kappaletta vuoden 2008 tilanteen mukaan. Ainoastaan Åbo Akademi ja Tampereen teknillinen yliopisto on jätettävä tarkastelun ulkopuolelle, koska niiden opiskelijoille ei kaikkina tutkimusvuosina lähetetty kyselyä. Regressioanalyysin tulokset ilmenevät Taulukosta 1. Tulokset osoittavat, että opiskelijoiden onnellisuus vaihtelee varsin selvästi vanhempien sosioekonomisen aseman ja oman taloudellisen tilanteen mukaan. Onnellisimpia opiskelijoita ovat ne, joiden vanhempien sosioekonominen asema on korkea sekä ne, joiden omat tulot ovat verraten suuret. Myös opintomenestyksellä on jonkin verran yhteyttä onnellisuuteen. Yhteys on positiivinen ja tilastollisesti erittäin merkitsevä, mutta suuruudeltaan varsin pieni. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opintosuorituksia täytyy olla melko runsaasti, ennen kuin niillä on vaikutusta onnellisuuteen. Lisäksi on huomattava, ettei analyysimallimme ota kantaa kausaalisuhteen suuntaan. On siis yhtä mahdollista, ja myös uskottavaa, että onnellisuus parantaa opintosuorituksia, kuin että opintosuoritukset lisäävät onnellisuutta. Joka tapauksessa siis onnellisuus ja suurempi opintopisteiden määrä liittyvät toisiinsa. 17

18 Taulukko 1. Yliopisto-opiskelijoiden onnellisuuteen vaikuttavat tekijät. Regressioanalyysi, WLS estimaatit. B sig Kuukausitulot *** Vanhempien sosioekonominen asema *** Opintomenestys *** Ikä *** Ikä *** Asumis- ja perhetyyppi Yksin asuva (ref.) Asuu vanhempien kanssa *** Asuu puolison kanssa, ei lapsia *** Asuu puolison ja lasten kanssa *** Yksinhuoltaja Muu * Sukupuoli (nainen) *** Kokopäiväinen opiskelija *** Yliopisto Helsingin yliopisto Turun yliopisto *** Oulun yliopisto *** Tampereen yliopisto *** Jyväskylän yliopisto *** Teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin ruotsalainen kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulu * Vaasan yliopisto ** Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kuopion yliopisto * Joensuun yliopisto *** Sibelius-Akatemia *** Taideteollinen yliopisto ** Lapin yliopisto *** Teatterikorkeakoulu Ateneum ** Study Teologia Oikeustiede *** Lääketiede

19 Historiatieteet *** Kielet *** Psykologia *** Matemaattiset ja luonnontieteet *** Kasvatustiede Valtiotieteet *** Talous- ja kauppatieteet *** Yhteiskuntatieteet *** Maa- ja metsätaloustieteet ** Taideaineet *** Tekniset tieteet *** op_total_ *** Year 2005 (ref.) *** *** *** _cons *** N N_g r 2 _w r 2 _b r 2 _o Asumis- ja perhetyypin suhteen löydöksemme ovat odotusten mukaisia. Perheellisyys lisää onnellisuutta myös opiskelijoiden keskuudessa. Vähiten onnellisia ovat vanhempiensa kanssa asuvat opiskelijat. Tähän voi olla monia syitä. On mahdollista, että asumisjärjestely ei vastaa opiskelijan toiveita tai että itsenäistymisen ja aikuisuuden aloittamisen viivästyminen vähentävät onnellisuutta. 19

20 Myös sukupuolen ja iän vaikutukset vastaavat edellä esitettyjä oletuksia. Naisopiskelijat ovat hieman onnellisempia kuin miehet. Iän lineaarinen vaikutus on otoksessamme negatiivinen. Tämä aiheutuu ilmeisesti siitä, että otoksemme ikärakenne painottuu melko selvästi nuoriin ikäluokkiin, jotka siis ovat vasta matkalla kohti keski-iän onnellisuuden aallonpohjaa. Lisäksi iällä on epälineaarinen vaikutus. U-käyräoletuksen mukaisesti onnellisuus nousee jälleen vanhimpien opiskelijoiden keskuudessa. Vaikutus ei kuitenkaan noudata perinteisesti kuvattua U-käyrää opiskelijoiden keskuudessa ainakaan täydellisesti. Onnettomin vaihe opiskelijoiden keskuudessa osuu nimittäin jo ikävuosille 26-30, jonka jälkeen onnellisuus taas väliaikaisesti hieman nousee ennen keski-iän pohjalukemia. Opiskelun kokopäiväisyyden suhteen ilmenee, että osa-aikaiset opiskelijat ovat hieman kokopäiväisiä onnellisempia. Eri yliopistojen opiskelijoiden vertailu osoittaa pääpiirteissään, että pääkaupunkiseudun yliopistojen opiskelijat ovat vähiten onnellisia. Tämä on sikäli yllättävää, että tavoitelluimmat yliopistot sijaitsevat juuri pääkaupunkiseudulla. Taidealan opiskelijat tekevät kuitenkin tässä suhteessa poikkeuksen. Eri alojen opiskelijoista teologian, kasvatustieteen ja lääketieteen opiskelijat ovat onnellisempia kuin muiden alojen opiskelijat. Teologian opiskelijoiden onnellisuus voi kytkeytyä henkilökohtaiseen vakaumukseen. Teologian opiskelijoiden keskuudessa uskonnollisuus on yleisempää kuin muiden alojen opiskelijoiden keskuudessa. 20

21 Uskonnollisuudella on eräissä tutkimuksissa (esim. Ellison 1991) todettu olevan myönteinen vaikutus yksilöiden onnellisuuteen. Tätä vaikutusta on selitetty mm. elämänhallinnan ja uskontoon liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen ja tuen kautta. Lääketieteen ja kasvatustieteen opiskelijoiden korkeata onnellisuutta on hieman vaikeampi tulkita. Molemmilla aloilla opiskellaan kuitenkin selväpiirteisesti määriteltyyn ammattiin, jonka yhteiskunnallinen arvostus on korkea ja työllisyysnäkymät hyvät. Johtopäätökset Tämän analyysin tavoitteena oli tarkastella suomalaisten yliopistoopiskelijoiden onnellisuutta ja elämäntyytyväisyyttä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tuloksemme antavat jossain määrin viitteitä siitä, että yliopisto-opiskelijoiden onnellisuus on vähäisempää kuin väestön keskimääräinen onnellisuus. Vaikka opiskelua usein kuvataan ja muistellaan anekdotaalisesti onnellisena elämänvaiheena, on järjestelmällisemmän tutkimustiedon valossa selvää, että opiskeluaikaan liittyy monia onnellisuutta ja elämäntyytyväisyyttä vähentäviä tekijöitä. Tarkastelumme osoittaa, että opiskelijoiden onnellisuus liittyy erityisesti sosioekonomisiin taustatekijöihin. Onnellisimpia opiskelijoita ovat keskimäärin ne, joiden vanhempien sosioekonominen asema on korkea. Tämä herättää luonnollisesti kysymyksiä yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. 21

22 Löydöksemme viittaa siihen, että onnellinen menestyminen koulutusjärjestelmän huipulla ei edelleenkään ole riippumatonta vanhempien sosioekonomisesta asemasta. Lisäksi opiskelijoiden onnellisuuteen selvästi vaikuttivat heidän omat taloudelliset resurssinsa. Opiskelijoiden toimeentulo on niukkaa. Opiskelijoiden toimeentulon kehittämisessä pääpaino on jo pitkään ollut kannustavuudessa ja siinä, että tukimuodoilla voitaisiin nopeuttaa opintojen etenemistä ja valmistumista. Tämä on ymmärrettävä tavoite, ja siihen pitääkin pyrkiä. Niukalla toimeentulolla saattaa kuitenkin olla päinvastaisia vaikutuksia, sillä se lisää tarvetta opiskelun aikaiseen työssäkäyntiin. Onnellisuuden näkökulmasta tulisi pitää tavoitteena tilannetta, jossa riittävällä kohtuullisen toimeentulon avulla taataan kaikille mahdollisuudet onnelliseen opiskeluun. 22

23 Lähteet Ellison, Christopher G. (1991) Religious Involvement and Subjective Well-Being. Journal of Health and Social Behavior 32 (1): Ervasti, Heikki & Venetoklis, Takis (2010) Unemployment and Subjective Well-Being. Acta Sociologica 53 (2): European Social Survey (2012a) ESS Documentation Report. Edition 3.4. Bergen, European Social Survey Data Archive, Norwegian Social Science Data Services. European Social Survey (2012b) Cumulative Data Rounds 1-5. Data file edition 3.0. Norwegian Social Science Data Services, Norway. Frey, Bruno S. & Stutzer Alois (2002) Happiness and economics. Princeton: Princeton University Press. Kunttu, Kristina & Pesonen, Tommi (2013) Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 47. Helsinki: YTHS. 23

24 Oswald, Andrew J. (1997) Happiness and Economic Performance. Economic Journal 107 (445): Saarenmaa, Kaisa, Saari, Katja & Virtanen, Vesa (2010) Opiskelijatutkimus Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:18 Veenhoven, Ruut (2013) World Database of Happiness. Luettu Venetoklis, Takis (2006) Guide to FUSSEP. VATT Discussion Papers 404. Helsinki: Government Institute for Economic Research. 24

25 Psykologian kehittyvät opiskelukäytännöt Heikki Hämäläinen Tarkastelen yliopisto-opiskelua psykologian oppiaineen puitteissa ja peilaten myös hieman yhteiskuntatieteiden ja muidenkin tieteiden alueella käytyä keskustelua, koska niissä olen ollut aika ajoin aktiivisesti mukana. Valotan opiskelua omasta ja opiskelijoiden näkökulmasta, mutta suurelta osin keskityn opiskelun reunaehtoihin ja opintojen painopisteisiin ja niissä tapahtuneeseen kehitykseen onhan niillä vahva vaikutus opiskelijan kokemuksiin ja opintojen onnistumiseen. Lopputulemana on erityisesti psykologian alalla tapahtuneen kehityksen ja tulevaisuuden arviointi sekä hieman myös vertailua tiedekuntamme mutta myös valtakunnallisesti muihin oppiaineisiin ja tieteenaloihin. Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta edustaa pienoiskoossa oppiaineiden koko kirjoa siinä mielessä, että sieltä löytyy täysin ammattisuuntautuneita mutta myös hyvin generalistisia esimerkkejä. Joissakin oppiaineissa muutoksen tuulet ovat olleet syystä tai toisesta laimeampia tai ne on katsottu tarpeettomiksi. Hyvänä esimerkkinä näistä eroista ovat vielä viime vuosina tiedekunnan opinto-ohjelmaan liittyen käydyt keskustelut proseminaarista ja sen ajankohdasta opinnoissa siis mistä proseminaarista? 25

26 Mutta aloitetaan vuosikymmenten takaisilla kokemuksilla. "Ei minulle ole ollut mitään hyötyä eikä käyttöä niistä opinnoista työelämässä" oli lausahdus, jonka kuulin useita kertoja entisiltä opiskelukavereilta Helsingin yliopiston yleisen psykologian opintojen jälkeen heidän päästyään oikeisiin töihin eli psykologin hommiin. Toki tässä oli aika lailla totuutta, koska tuohon aikaan Helsingin yliopistossa historialliskielitieteellisessä osastossa oli erilliset yleisen ja soveltavan psykologian oppiaineet, joiden antamia suoritteita ei saanut edes samaan tutkintoon. Opintojen sisällöt olivat myös hyvin erilaiset toisen keskittyessä teoreettisen tiedon ja kokeellisen tutkimuksen opettamiseen eli nykykielellä tutkijakoulutukseen ja toisen enemmän testeihin ja muuhun sovellukseen eli kentällä toimijoiden koulutukseen ehkä myös jossakin määrin sen tieteellisyyden kustannuksella. Tällainen juopa ainakin linjojen välillä koettiin, ja opiskelijat (minä myös) hakeutuivat innokkaasti soveltavan psykologian opintoihin, koska se johti psykologin ammattiin. Pääsy oli jo silloin kiven alla sisäänpääsyprosentin ollessa muutaman luokkaa. Miksi kyseinen yleisen psykologian oppiaine sitten oli olemassa? Kaiketi siksi, että piti perustaa kamulle professuuri ja sille oppiaine. Eikä siinä mitään huonoa ollut, paitsi ehkä opiskelijoiden kannalta. Silloin kai ajateltiin, että akateeminen ja erityisesti tieteellinen sivistys on hyvästä, eikä yliopisto ole ammattikoulu. Näin kai pitäisi olla edelleenkin. 26

27 Yleisen psykologian opintoihin kuului teoreettisten opintojen ohella mm. koko joukko ohjelmointia assemblerista basiciin, sekä myös laitteiden rakentelua uudella IC-piiritekniikalla. Laitoksen ylpeys oli yhdessä muutaman muun oppiaineen kanssa hankittu tietokone HP 1000, keskusmuisti 32 kilotavua plus valtavat (fyysisesti) kiintolevyt, ja mikroprosessorit tekivät laboratorioihin vahvaa tuloaan. Noilta ajoilta iskostuivat mieleen konekielisen ohjelmoinnin alkeet, joita en ole koskaan sittemmin tarvinnut, teknologian kehitys kun ennätti onneksi edelle ja henkilökohtaiset tietokoneetkin rantautuivat viimein Suomeen, ja taito tehdä kuumajuotoksia mikropiirien tinaamisessa, jota olen silloin tällöin harrastuksissa tarvinnutkin. Mihin tämän koulutuksen saanutta porukkaa sitten sijoittui? Itse asiassa osa lähti jo kesken opintojen töihin ohjelmoinnin ja elektroniikan pariin, jotka olivat sen ajan vahvassa nousussa olevia aloja eli silloinen Nokia, ja sinne he mitä ilmeisemmin ovat ilman sen enempiä tutkintoja sijoittuneetkin. Loput ovat päätyneet varsin vaihteleville aloille aivan niin kuin mitkä tahansa humanististen tai yhteiskunnallisten alojen generalistit. Mutta jotta totuus ei ihan vääristy on todettava yksi hyvin merkittävä seikka; yleisen psykologian osastossa vallitsi erittäin vahva tieteellisyyden ja tutkimuksen henki, joka ulottui myös vahvasti opiskelijoihin ja jolla oli vaikutusta aika moneen nykyiseen psykologian professoriin ja alan kansainväliseen tutkijaan. Noilta ajoilta on myös peräisin se nyt TY:ssä uudelleen henkiin herätetty ajatus, että mikäli opiskelijoihin halutaan vaikuttaa heidän mielenkiintoaan ohjaavasti ja innostavasti, tulee heille luennoida 27

28 oppiaineen professoreiden ja johtavien tutkijoiden heti ensimmäisenä syksynä. Näiden henkilöiden tehtävänä on välittää opiskelijoille jo heti opintojen alussa, mikä heidän oppiaineessaan ja tutkimuksessaan on hienoa ja ainutlaatuista! Tämän tekivät minun opettajani ja kiitos siitä heille. Nykyiset psykologian opinnot kuudessa eri psykologian oppiaineessa tai laitoksessa Suomessa yhdistävät tieteellis-teoreettisen ja ammatillisen lähestymistavan puhutaan tieteellis-ammatillisesta koulutuksesta ja tutkinnosta. Koulutus tieteellisyyteen "tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva korkeampi opetus" ja tieteen pelisääntöjen tuntemukseen ja miksei joskus ymmärtämiseenkin on yliopistollisen koulutuksen perustehtävä. Opiskelijan tulisi siis saada viimeisimmän tieteellisen tiedon valossa koulutus johonkin alaan, ja mukana pitäisi olla myös tuntemus tieteellisen tiedon luonteesta ja kyky lukea ja tulkita sitä. Tämä johtaa kysymyksiin siitä, mihin opetus ja opiskelu valmistaa opiskelijan, ja toiseksi kuinka paljon tieteellistä tietoa osataan lukea ja omaksua ja kuinka paljon sitä tehdään varsinaisten opintojen jälkeen eli itse työelämässä? Näiden osaamisalueiden kombinaatio on ollut kovasti tavoiteltu juuri psykologiassa. Tultuani Turkuun 90-luvun alussa saavuin suoraan ympäristöön, jossa pyrittiin aktiivisesti toteuttamaan juuri tätä tieteellis-ammatillista lähestymistapaa. Korkeatasoisen tutkimuksen ohella psykologian 28

29 laitoksella satsattiin huomattavasti ammatillisiin opintoihin. Toiminnan lippulaivana oli psykologien ja kasvatustieteilijöiden yhteinen Oppimistutkimuksen keskus, joka yhdisti klinikkatoiminnan ja tieteellisen tutkimuksen ja siihen perustuen erilaisten testi- ym. materiaalien tuotannon. Turun yliopiston psykologian opetus toteuttaa myös tällä hetkellä mielestäni varsin oivallisesti tieteellisen ja ammatillisen koulutuksen yhdistelmää. Opetuksen alkuvaiheissa eli kandidaatin tutkinnossa painottuu vahvasti teoreettinen ja menetelmällinen osaaminen ja painotus on vahvasti tutkimusmenetelmissä ja aineistojen tilastollisissa analyyseissä. Tyypillisesti tästä kuuleekin aika lailla purnausta opiskelijoilta. Sen sijaan maisterivaiheen ammatilliset opinnot eivät ole nostattaneet erityisempää kritiikkiä päinvastoin. Oppiaine on panostanut huomattavan paljon energiaa opintojen ohjaukseen erityisesti niiden alkuvaiheessa. Tämän osuuden tarkoituksena on perehdyttää opiskelija mahdollisimman hyvin tuleviin opintoihin, joiden edistymistä myös seurataan opintosuunnitelmia arvioivissa ja seuraavissa HOPS-ryhmissä. Tämä käytäntö otettiin käyttöön Turussa (ensimmäisenä tiedekunnassamme poliittisessa historiassa, meillä hyvänä kakkosena) jo 90- luvulla, eli todella paljon ennen kuin HOPS:ista tuli pakollinen kaikille tiedekunnille ja niiden oppiaineille. Käytänteet vaihtelevat mielestäni psykologian oppiainetta ja sen asennetta kuvastaa hyvin se, 29

30 että oli itsestään selvyys alun alkaen, että nimenomaan professorit osallistuvat HOPS-käytäntöön aktiivisesti. Opinnot muuttuvat siis luonteeltaan ammattikäytäntöjä painottaviksi maisterivaiheessa. Turussa on toiminut jo pitkään opetusklinikka, jossa opiskelijat tutustuvat ja harjoittelevat kädestä pitäen ammattikäytäntöjä yhdessä muiden alojen opiskelijoiden kanssa, mukana ovat tällä hetkellä sosiaalityö ja kasvatustieteet. Opetusklinikka valittiin TY:ssä vuoden 2012 opetusjaksoksi. On myös itsestään selvää, että pro gradu -tutkielma ei muodosta pullonkaulaa opintoihin, koska sen tekemisen perusedellytyksenä on hyvän ja jatkuvan ohjauksen saaminen tämä varmistetaan myös allekirjoitetulla gradusuunnitelmalla. Nykyinen suositeltava gradumuoto eli lyhyt artikkelityyppinen tutkimusraportti tuli aikoinaan Helsingistä psykologiasta, jossa oli päätetty toteuttaa juuri tiukasti tutkimusraportin tyyppisiä tutkielmia laajojen kirjallisuuskatsauksien sijaan (oma graduni, vaikka olikin tutkimusraportti, oli sata plus jotakin sivuja). Kirjallisuuskatsauksia harjoitellaan tekemään muissa yhteyksissä. Ja ne proseminaarit ovat meillä tuntemattomia, mutta niiden ideaa toteutetaan monissakin vaiheissa. Opiskelun huipentaa ohjattu harjoittelu. Tämän jälkeen ollaan aika valmiita psykologin työhön. Turusta valmistuneet opiskelijat ovat työllistyneet erittäin hyvin (niin kuin psykologit kautta Suomen), ja 30

31 palaute työnantajapuolelta on ollut hyvin positiivista. Samoin opiskelijoilta saatu palaute työelämän ensi kokemusten jälkeen on ollut varsin positiivista, eli valmiudet työelämään ovat olleet hyvät. Onpa kerran eräs neuropsykologian alalle sijoittunut vastavalmistunut maisteri todennut mieleenpainuvasti, että voi kun olisi tullut satsattua enemmän niihin teoreettisiin opintoihin, niitä tietoja olisikin nyt tarvittu. Mitä me tästä opimme? Ensinnäkin ainakin meidän oppiaineemme kohdalla, että kun tulevaisuus on jokseenkin selvä eli opinnot johtavat selkeään ammattiin, jossa on myös vahva ammatti-identiteetti, auttaa se motivoimaan opintoja. Selkeä päämäärä ja tiukasti ohjattu opiskelu näyttävät johtavan tehokkaasti lopputulokseen. Vastapainona erilaisissa mielipiteenilmaisuissa näkyville akateemisen vapauden korostamisille näkisinkin, että jos halutaan tehostaa opintoja, täytyy opinnoilla olla ainakin jossain määrin selkeä päämäärä, ja opiskelun tulee olla ohjattua ja kurssimuotoista, jossa seurataan tiukkaa ohjelmaa. Muuten homma menee haahuiluksi ja eksymisen vaara on suuri. Eivät maailman johtavat yliopistot puuhastele akateemisessa vapaudessa (mitä ihmettä se sitten onkaan), vaan noudattavat tiukasti ohjattua ja valvottua ohjelmaa, joka takaa opiskelijan maksamille lukukausimaksuille vastinetta. Ja ne ovat silti tiukasti tiedeyliopistoja humboldtilaisessa hengessä, niin kuin pitääkin. Olen katsonut elokuvia (lähinnä amerikkalaisia) monien vuosien ajan pienellä ihmettelyllä, että vaikka niissä aina opiskellaankin jonkun 31

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus Suomessa

Koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus Suomessa Koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus Suomessa Eriarvoisuuden uudet ja vanhat muodot Osmo Kivinen & Juha Hedman & Päivi Kaipainen Eliittiyliopisto muuttui Suomessa massakorkeakouluksi 1990-luvulla,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu sivu 1/ 5 Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu 1. Johdanto Tässä kartoituksessa tarkastelemme Ammattistartin merkitystä ensiksi hakijan näkökulmasta, toiseksi sen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA 2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY

Lisätiedot

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY 1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS 17.9.2013 Ritva Tuunila Opintojen suunnittelu - Hops HOPS eli henkilökohtainen opinto/opiskelusuunnitelma tarkoittaa opiskelijan tekemää suunnitelmaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet)

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) Nimi: Täytetty..2015 Tämä lomake on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suorittavat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon. Tässä

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja,

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Vuosina 2001 ja 2006 toisen asteen opinnot aloittaneiden seurantatutkimus Simo Aho Ari Mäkiaho Tutkimuksen tavoitteet 1) Kuinka yleistä on toisen asteen

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Biotalous paljon mahdollisuuksia Voi sisältää monenlaisia aloja Kemiaa, ympäristötiedettä, johtamista, IT-osaamista, kieliä jne sekä näiden yhdistelmiä Tarjonta

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Ajankohtaiset asiat avoimessa yliopistossa Leena Leskinen, Kuopion yliopisto 1 avoimuus- ei suljettu kaikille Avoimen yliopiston perustehtävänä koulutuksellisen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot