OPISKELU YLIOPISTOSSA Matti Wiberg (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPISKELU YLIOPISTOSSA Matti Wiberg (toim.)"

Transkriptio

1 OPISKELU YLIOPISTOSSA Matti Wiberg (toim.)

2

3 OPISKELU YLIOPISTOSSA Matti Wiberg (toim.)

4 Kiitollisuudella Raija Roslakalle, opintopäällikölle, joka oli hyödyksi eikä haitaksi

5 ISBN (sid.) ISBN (PDF) Suomen Yliopistopaino Oy Juvenes Print Turku 2013

6

7 Sisältö Esipuhe...8 Heikki Ervasti ja Takis Venetoklis Yliopisto-opiskelijoiden onnellisuus ja elämäntyytyväisyys...9 Heikki Hämäläinen Psykologian kehittyvät opiskelukäytännöt...25 Osmo Kivinen Opetuksen ja opiskelun mysteeri...44 Olli Koistinen Yliopistollinen kuri...63 Timo Soikkanen Sellaista oli opiskelu kun tiedekunta oli nuori...82 Hannu Ruonavaara Omaehtoista vai ohjelmoitua opiskelua? Matti Wiberg Tunnistavatko opiskelijat laadun?...120

8 Esipuhe Tässä Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintopäällikkö Raija Roslakalle omistetussa kirjasessa tarkastellaan yliopisto-opiskelua tiedekunnan eri oppiaineiden näkökulmista. Kirjoittajina ovat Raija Roslakan kanssa intensiivistä yhteistyötä tehneitä opettajia. Kiitämme erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä vuosikymmenten varrella. Opintopäällikkömme on mainio virkanainen: asiallinen ja tiukka asiaosaaja, mutkaton hurtin huumorin taitaja, järjestelmällinen ja olennaisuuksiin keskittyvä, mutta ei niuho, vaan reilu ja rakentava realisti, joka ei ole haksahtanut kulloiseenkin muotiin. Raija Roslakka on ennen kaikkea ratkaisukeskeinen kulttuuri-ihminen, mutta osaa tarvittaessa olla myös pisteliään teräväkielinen nainen, joka ei pelkää ketään eikä mitään. Ennen kaikkea hän on ollut opiskelijoiden puolustaja. Hän jos joku on ollut opintojen mahdollistaja. Hän on vaatinut opettajiakin tekemään osansa. Mukavia eläkepäiviä, Raija! Toimittaja 8

9 Yliopisto-opiskelijoiden onnellisuus ja elämäntyytyväisyys Heikki Ervasti ja Takis Venetoklis: Onko opiskeluaika onnellista? Minkälaisen elämänvaiheen yliopisto-opiskelu muodostaa? Ovatko opiskelijat onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä? Opiskelijaelämässä on hyvät puolensa. Elämänvaihetta luonnehtivat itsenäisyys, aikuisuus, vapaus sekä perhe-, työ- jne. sitoumusten vähäisyys. Kiinnostavien opintojen ohella on myös aikaa ja mahdollisuuksia ottaa rennosti, harrastaa ja vaihtaa viihteelle. Opiskelijabileet ja -tapahtumat tarjoavat tähän hyviä mahdollisuuksia. Monien mielestä opiskelu on elämän parasta aikaa. Mutta valitettavasti opiskeluaikaan liittyy myös ongelmia. Kaikille opiskeluaika ei olekaan elämän parasta aikaa. Esimerkiksi tuoreen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (Kunttu & Pesonen 2013) mukaan lähes joka kolmannella opiskelijoista havaittiin psyykkisiä vaikeuksia, kuten ylirasitusta, itsensä kokemista onnettomaksi ja masentuneisuutta. Noin viidennes opiskelijoista koki mielialansa, tulevaisuuden suunnittelemisen, omat voimansa ja kykynsä negatiivisiksi. Kenties vielä huolestuttavampaa on, että 9

10 diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön yleisyys on kaksinkertaistunut vuodesta 2000 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön Opiskelijatutkimus 2010:n (Saarenmaa ym. 2010) mukaan 53 prosenttia opiskelijoista kärsii sellaisista terveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, joista on haittaa opinnoissa etenemiselle. Yleisin opintoja hidastava terveydellinen tekijä on stressi, josta kärsii yli kolmannes opiskelijoista. Terveysongelmien lisäksi opiskelijoita vaivaavat toimeentulo-ongelmat. Terveystutkimuksessa alle puolet opiskelijoista arvioi tulevansa taloudellisesti toimeen hyvin, mutta erittäin niukkana ja epävarmana toimeentuloaan piti 15 % opiskelijoista. Ylipäätään koulutuksen ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin välinen keskinäissuhde on mielenkiintoinen. Vaikka sosioekonomiset resurssit yleensä lisäävät yksilön hyvinvointia ja onnellisuutta, ei koulutuksella ole havaittu tämänkaltaista vaikutusta. Esimerkiksi Ruut Veenhovenin (2013) Maailman onnellisuusaineistopankissa esiteltyjen tutkimusten mukaan koulutustason ja onnellisuuden välinen yhteys on heikko ja joissain tapauksissa jopa negatiivinen. Bruno Frey ja Alois Stutzer (2002, 59) vetävätkin yhteen tutkimustuloksia koulutuksen ja onnellisuuden yhteydestä toteamalla, että koulutuksella on vain etäinen yhteys yksilön onnellisuuteen. Tässä artikkelissa tarkastelemme suomalaisten yliopistoopiskelijoiden elämäntyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Erityisesti 10

11 kiinnitämme huomiota opiskelijoiden onnellisuuden vaihteluun ja vaihtelua selittäviin tekijöihin. Tarkastelumme perustuu kahteen tutkimusaineistoon. Ensinnäkin ESS (European Social Survey) -aineiston perusteella tarkastelemme, missä määrin opiskelijoiden onnellisuus ja elämäntyytyväisyys eroavat muun väestön keskiarvoista. Kumulatiivinen ESS -aineisto kattaa vuodet Tämän lisäksi käytämme Turun yliopistossa kerättyä FUSSEP (Finnish University Students Socio-Economic Preferences) -aineistoa (Venetoklis 2006). FUSSEP on kerätty internetkyselynä vuosina Siihen on kerätty tietoja yhteensä noin :ltä opiskelijalta. Artikkelimme rakenne on seuraava: Aloitamme kuvailemalla opiskelijoiden onnellisuutta ja elämäntyytyväisyyttä yleisellä tasolla. Vertailemme myös opiskelijoiden ja muihin väestöryhmien välisiä onnellisuuseroja. Tämän jälkeen tarkastelemme regressioanalyysin keinoin yliopisto-opiskelijoiden onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Artikkelin päättää johtopäätösjakso. Yliopisto-opiskelijoiden onnellisuus Elämäntyytyväisyyttä ja onnellisuutta on tutkimuksissa (esim. Ervasti & Venetoklis 2010) yleensä mitattu kysymällä suoraan, kuinka onnellisina vastaajat itseään pitävät ja kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä. Nämä mittarit ovat käytössä useimmissa laajoissa 11

12 kansainvälisissä kyselytutkimushankkeissa, kuten ESS:ssä. Vastausvaihtoehtoina kysymyksiin on tarjottu nollasta kymmeneen vaihtelevaa asteikkoa. Aloitamme tarkastelumme vertailemalla opiskelijoita muuhun väestöön ESS-aineiston pohjalta. ESS-aineiston perusteella on mahdollista suorittaa tällainen vertailu tietyin varauksin. Aineistossa voidaan nimittäin erottaa opiskelijat muusta väestöstä pääasiallisen toiminnan perusteella, mutta oppilaitoksesta aineistossa ei ole tietoja. Joudumme siis tässä vaiheessa tarkastelemaan kaikissa oppilaitoksissa opiskelevia henkilöitä yhtenä ryhmänä sen sijaan, että rajoittaisimme tarkastelumme pelkästään yliopisto-opiskelijoihin. Kuviossa 1. esitetään opiskelijoiden ja muun väestön elämäntyytyväisyyden ja onnellisuuden keskiarvot Suomessa vuosina Tässä tarkastelussa opiskelijat ovat hieman onnellisempia kuin muu väestö keskimäärin. On kuitenkin huomattava, että graafinen esitystapa hieman korostaa ryhmien välistä eroa. Suurimmillaankin opiskelijoiden ja muun väestön välinen onnellisuusero on alle 0.2 yksikköä. Ero on tilastollisesti merkitsevä ainoastaan tarkasteluajanjaksomme ensimmäisenä vuotena. Lisäksi on huomattava, että tässä vaiheessa emme kiinnitä huomiota ryhmien väliseen ikäeroon. Iän nimittäin tiedetään vaikuttavan ihmisten onnellisuuteen merkittävästi (esim. Frey & Stutzer 2002, 53-54). Palaamme iän vaikutukseen myöhemmin. 12

13 8,4 8,3 8,2 8,1 8 7,9 Opisk. Muu 7,8 7,7 7, Kuvio 1. Opiskelijoiden (kaikki oppilaitokset) ja koko väestön onnellisuus Suomessa vuosina (LÄHDE: European Social Survey 2012b) Tarkentaaksemme kuvaamme pelkästään yliopisto-opiskelijoiden onnellisuuteen siirrymme tarkastelemaan FUSSEP-aineistoa. Kuviossa 2. kuvataan suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden onnellisuutta vuosina Nyt käsitys opiskelijoiden onnellisuudesta muuttuukin olennaisesti. Kuviosta havaitaan, että yliopisto-opiskelijoiden onnellisuuden keskiarvo kulkee selvästi alempana kuin Kuviossa 1. kuvatut kaikkien oppilaitosten opiskelijoiden ja koko väestön keskiarvot. On toki huomattava, että käyttämissämme kahdessa aineistossa on merkittäviä eroja. ESS on kerätty käyntihaastatteluin, kun taas FUSSEP pohjautuu nettikyselyyn. Yksinkertaisesti erilainen mittaustilanne saattaa tuottaa jossain määrin erilaisia tuloksia. Ero on kuitenkin siinä määrin merkittävä, että 13

14 tulostamme voidaan varovaisesti tulkita mahdollisena viitteenä siitä, että yliopisto-opiskelijoiden onnellisuus on alemmalla tasolla kuin koko väestön ja muiden kuin yliopisto-opiskelijoiden onnellisuus. Tukea havainnolle yliopisto-opiskelijoiden muita alemmasta onnellisuudesta saadaan myös vuoden 2004 ESS-aineistosta, jossa on mahdollista erottaa toisistaan eri tasoilla opiskelevat opiskelijat (ks. European Social Survey 2012a). Yliopisto-opiskelijat kuuluivat tuossa tarkastelussa vähiten onnelliseen ryhmään. 7,5 7,48 7,46 7,44 7,42 7,4 7, Kuvio 2. Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden onnellisuus vuosina (LÄHDE: FUSSEP). Opiskelijoiden onnellisuuteen vaikuttavat tekijät Seuraavaksi tarkastelemme, kuinka eri tekijät vaikuttavat yliopistoopiskelijoiden onnellisuuteen ja elämäntyytyväisyyteen. Toteutamme tarkastelun regressioanalyysillä, jossa selitettävänä tekijänä on yksilötason onnellisuuden ja elämäntyytyväisyyden keskiarvon luonnollinen logaritmi. 14

15 Aikaisemmissa tutkimuksissa opiskelijoiden onnellisuutta on tutkittu varsin paljon. Tähän on syynä se, että opiskelijoiden keskuudessa oppilaitoksissa on ollut helppo kerätä pieniä tutkimusaineistoja. Näissä tutkimuksissa on kuitenkin keskitytty ennen kaikkea henkilökohtaisten ja yksilöllisten tekijöiden vaikutusten erittelyyn (yhteenvetona ks. Veenhoven 2013). Varsinaisesti opiskeluun liittyvien tekijöiden vaikutusta tai sosioekonomisten taustatekijöiden vaikutuksia opiskelijoiden onnellisuuteen ei juuri ole tutkittu. Tässä tarkastelussa päähuomiomme onkin juuri siinä, kuinka opinnoissa menestyminen ja opiskelijan vanhempien sosioekonominen asema sekä opiskelijan omat taloudelliset olosuhteet vaikuttavat hänen onnellisuuteensa. Opinnoissa menestymistä mitataan sillä, kuinka paljon opintopisteitä opiskelija on keskimäärin suorittanut vuosittain. Vanhempien sosioekonomista asemaa mittasimme opiskelijan omaan arvioon pohjautuvan mittarin avulla. Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan asteikolla nollasta kymmeneen, sijoittuvatko heidän vanhempansa lähimmäs yhteiskunnan matalinta kerrosta, keskikerroksia vai ylimpiä kerroksia. Taloudellisia olosuhteita mittasimme niin ikään vastaajan oman arvion perusteella. Vastaajilta kysyttiin heidän kaikkien yhteenlaskettujen tulojensa määrää kuukaudessa. Aikaisempien tutkimusten perusteella on helppo olettaa, että opiskelijoiden onnellisuuteen vaikuttavat mainittujen 15

16 opintomenestyksen ja sosioekonomisten tekijöiden lisäksi lukuisat muut tekijät. Tässä analyysissä on mahdollista huomioida myös asumistyypin, iän, sukupuolen ja opiskelun koko- tai osa-aikaisuuden vaikutus. Lisäksi tarkastelemme yliopistojen välisiä eroja sekä opiskelualoittaisia eroja. Opiskelijoiden terveydestä ja sosiaalisista suhteista aineistossamme ei valitettavasti ole tietoja. Asumis- ja perhetyypin suhteen erotamme toisistaan yksin asuvat, vanhempiensa luona asuvat, avo- tai aviopuolisonsa kanssa asuvat, lapsiperheet ja yksinhuoltajat. Perhetyypin on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu vaikuttavan yksilön onnellisuuteen siten, että onnellisimpia ovat perheelliset, kun taas yksin asuvat ovat onnettomimpia (yhteenvetona ks. Frey & Stutzer 2002, 29). Iän vaikutusta onnellisuuteen on tutkittu paljon. Varsin selvää näyttöä on saatu U-käyrän muotoisesta yhteydestä iän ja onnellisuuden välillä (esim. Oswald 1997). U-käyrä tarkoittaa sitä, että nuoruuden onnellisuus vähenee keski-ikään tultaessa, mutta alkaa taas nousta iän myötä. Onnettomimmillaan ihmiset ovat keskimäärin noin 40 ikävuoden paikkeilla. Mittaamme analyysissämme vastaajien ikää täysissä vuosissa. Epälineaaristen vaikutusten tavoittamiseksi käytämme mittarina myös iän neliötä. Sukupuolen suhteen on aiemmin havaittu, että naiset ovat yleensä hieman onnellisempia kuin miehet (Frey & Stutzer 2002, 54). Lopuksi lisäsimme analyysimalliimme opiskelun kokoaikaisuutta, yliopistoa ja 16

17 opintoalaa koskevat muuttujat. Yliopistoja aineistossamme on mahdollista erottaa toisistaan 18 kappaletta vuoden 2008 tilanteen mukaan. Ainoastaan Åbo Akademi ja Tampereen teknillinen yliopisto on jätettävä tarkastelun ulkopuolelle, koska niiden opiskelijoille ei kaikkina tutkimusvuosina lähetetty kyselyä. Regressioanalyysin tulokset ilmenevät Taulukosta 1. Tulokset osoittavat, että opiskelijoiden onnellisuus vaihtelee varsin selvästi vanhempien sosioekonomisen aseman ja oman taloudellisen tilanteen mukaan. Onnellisimpia opiskelijoita ovat ne, joiden vanhempien sosioekonominen asema on korkea sekä ne, joiden omat tulot ovat verraten suuret. Myös opintomenestyksellä on jonkin verran yhteyttä onnellisuuteen. Yhteys on positiivinen ja tilastollisesti erittäin merkitsevä, mutta suuruudeltaan varsin pieni. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opintosuorituksia täytyy olla melko runsaasti, ennen kuin niillä on vaikutusta onnellisuuteen. Lisäksi on huomattava, ettei analyysimallimme ota kantaa kausaalisuhteen suuntaan. On siis yhtä mahdollista, ja myös uskottavaa, että onnellisuus parantaa opintosuorituksia, kuin että opintosuoritukset lisäävät onnellisuutta. Joka tapauksessa siis onnellisuus ja suurempi opintopisteiden määrä liittyvät toisiinsa. 17

18 Taulukko 1. Yliopisto-opiskelijoiden onnellisuuteen vaikuttavat tekijät. Regressioanalyysi, WLS estimaatit. B sig Kuukausitulot *** Vanhempien sosioekonominen asema *** Opintomenestys *** Ikä *** Ikä *** Asumis- ja perhetyyppi Yksin asuva (ref.) Asuu vanhempien kanssa *** Asuu puolison kanssa, ei lapsia *** Asuu puolison ja lasten kanssa *** Yksinhuoltaja Muu * Sukupuoli (nainen) *** Kokopäiväinen opiskelija *** Yliopisto Helsingin yliopisto Turun yliopisto *** Oulun yliopisto *** Tampereen yliopisto *** Jyväskylän yliopisto *** Teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin ruotsalainen kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulu * Vaasan yliopisto ** Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kuopion yliopisto * Joensuun yliopisto *** Sibelius-Akatemia *** Taideteollinen yliopisto ** Lapin yliopisto *** Teatterikorkeakoulu Ateneum ** Study Teologia Oikeustiede *** Lääketiede

19 Historiatieteet *** Kielet *** Psykologia *** Matemaattiset ja luonnontieteet *** Kasvatustiede Valtiotieteet *** Talous- ja kauppatieteet *** Yhteiskuntatieteet *** Maa- ja metsätaloustieteet ** Taideaineet *** Tekniset tieteet *** op_total_ *** Year 2005 (ref.) *** *** *** _cons *** N N_g r 2 _w r 2 _b r 2 _o Asumis- ja perhetyypin suhteen löydöksemme ovat odotusten mukaisia. Perheellisyys lisää onnellisuutta myös opiskelijoiden keskuudessa. Vähiten onnellisia ovat vanhempiensa kanssa asuvat opiskelijat. Tähän voi olla monia syitä. On mahdollista, että asumisjärjestely ei vastaa opiskelijan toiveita tai että itsenäistymisen ja aikuisuuden aloittamisen viivästyminen vähentävät onnellisuutta. 19

20 Myös sukupuolen ja iän vaikutukset vastaavat edellä esitettyjä oletuksia. Naisopiskelijat ovat hieman onnellisempia kuin miehet. Iän lineaarinen vaikutus on otoksessamme negatiivinen. Tämä aiheutuu ilmeisesti siitä, että otoksemme ikärakenne painottuu melko selvästi nuoriin ikäluokkiin, jotka siis ovat vasta matkalla kohti keski-iän onnellisuuden aallonpohjaa. Lisäksi iällä on epälineaarinen vaikutus. U-käyräoletuksen mukaisesti onnellisuus nousee jälleen vanhimpien opiskelijoiden keskuudessa. Vaikutus ei kuitenkaan noudata perinteisesti kuvattua U-käyrää opiskelijoiden keskuudessa ainakaan täydellisesti. Onnettomin vaihe opiskelijoiden keskuudessa osuu nimittäin jo ikävuosille 26-30, jonka jälkeen onnellisuus taas väliaikaisesti hieman nousee ennen keski-iän pohjalukemia. Opiskelun kokopäiväisyyden suhteen ilmenee, että osa-aikaiset opiskelijat ovat hieman kokopäiväisiä onnellisempia. Eri yliopistojen opiskelijoiden vertailu osoittaa pääpiirteissään, että pääkaupunkiseudun yliopistojen opiskelijat ovat vähiten onnellisia. Tämä on sikäli yllättävää, että tavoitelluimmat yliopistot sijaitsevat juuri pääkaupunkiseudulla. Taidealan opiskelijat tekevät kuitenkin tässä suhteessa poikkeuksen. Eri alojen opiskelijoista teologian, kasvatustieteen ja lääketieteen opiskelijat ovat onnellisempia kuin muiden alojen opiskelijat. Teologian opiskelijoiden onnellisuus voi kytkeytyä henkilökohtaiseen vakaumukseen. Teologian opiskelijoiden keskuudessa uskonnollisuus on yleisempää kuin muiden alojen opiskelijoiden keskuudessa. 20

21 Uskonnollisuudella on eräissä tutkimuksissa (esim. Ellison 1991) todettu olevan myönteinen vaikutus yksilöiden onnellisuuteen. Tätä vaikutusta on selitetty mm. elämänhallinnan ja uskontoon liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen ja tuen kautta. Lääketieteen ja kasvatustieteen opiskelijoiden korkeata onnellisuutta on hieman vaikeampi tulkita. Molemmilla aloilla opiskellaan kuitenkin selväpiirteisesti määriteltyyn ammattiin, jonka yhteiskunnallinen arvostus on korkea ja työllisyysnäkymät hyvät. Johtopäätökset Tämän analyysin tavoitteena oli tarkastella suomalaisten yliopistoopiskelijoiden onnellisuutta ja elämäntyytyväisyyttä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tuloksemme antavat jossain määrin viitteitä siitä, että yliopisto-opiskelijoiden onnellisuus on vähäisempää kuin väestön keskimääräinen onnellisuus. Vaikka opiskelua usein kuvataan ja muistellaan anekdotaalisesti onnellisena elämänvaiheena, on järjestelmällisemmän tutkimustiedon valossa selvää, että opiskeluaikaan liittyy monia onnellisuutta ja elämäntyytyväisyyttä vähentäviä tekijöitä. Tarkastelumme osoittaa, että opiskelijoiden onnellisuus liittyy erityisesti sosioekonomisiin taustatekijöihin. Onnellisimpia opiskelijoita ovat keskimäärin ne, joiden vanhempien sosioekonominen asema on korkea. Tämä herättää luonnollisesti kysymyksiä yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. 21

22 Löydöksemme viittaa siihen, että onnellinen menestyminen koulutusjärjestelmän huipulla ei edelleenkään ole riippumatonta vanhempien sosioekonomisesta asemasta. Lisäksi opiskelijoiden onnellisuuteen selvästi vaikuttivat heidän omat taloudelliset resurssinsa. Opiskelijoiden toimeentulo on niukkaa. Opiskelijoiden toimeentulon kehittämisessä pääpaino on jo pitkään ollut kannustavuudessa ja siinä, että tukimuodoilla voitaisiin nopeuttaa opintojen etenemistä ja valmistumista. Tämä on ymmärrettävä tavoite, ja siihen pitääkin pyrkiä. Niukalla toimeentulolla saattaa kuitenkin olla päinvastaisia vaikutuksia, sillä se lisää tarvetta opiskelun aikaiseen työssäkäyntiin. Onnellisuuden näkökulmasta tulisi pitää tavoitteena tilannetta, jossa riittävällä kohtuullisen toimeentulon avulla taataan kaikille mahdollisuudet onnelliseen opiskeluun. 22

23 Lähteet Ellison, Christopher G. (1991) Religious Involvement and Subjective Well-Being. Journal of Health and Social Behavior 32 (1): Ervasti, Heikki & Venetoklis, Takis (2010) Unemployment and Subjective Well-Being. Acta Sociologica 53 (2): European Social Survey (2012a) ESS Documentation Report. Edition 3.4. Bergen, European Social Survey Data Archive, Norwegian Social Science Data Services. European Social Survey (2012b) Cumulative Data Rounds 1-5. Data file edition 3.0. Norwegian Social Science Data Services, Norway. Frey, Bruno S. & Stutzer Alois (2002) Happiness and economics. Princeton: Princeton University Press. Kunttu, Kristina & Pesonen, Tommi (2013) Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 47. Helsinki: YTHS. 23

24 Oswald, Andrew J. (1997) Happiness and Economic Performance. Economic Journal 107 (445): Saarenmaa, Kaisa, Saari, Katja & Virtanen, Vesa (2010) Opiskelijatutkimus Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:18 Veenhoven, Ruut (2013) World Database of Happiness. Luettu Venetoklis, Takis (2006) Guide to FUSSEP. VATT Discussion Papers 404. Helsinki: Government Institute for Economic Research. 24

25 Psykologian kehittyvät opiskelukäytännöt Heikki Hämäläinen Tarkastelen yliopisto-opiskelua psykologian oppiaineen puitteissa ja peilaten myös hieman yhteiskuntatieteiden ja muidenkin tieteiden alueella käytyä keskustelua, koska niissä olen ollut aika ajoin aktiivisesti mukana. Valotan opiskelua omasta ja opiskelijoiden näkökulmasta, mutta suurelta osin keskityn opiskelun reunaehtoihin ja opintojen painopisteisiin ja niissä tapahtuneeseen kehitykseen onhan niillä vahva vaikutus opiskelijan kokemuksiin ja opintojen onnistumiseen. Lopputulemana on erityisesti psykologian alalla tapahtuneen kehityksen ja tulevaisuuden arviointi sekä hieman myös vertailua tiedekuntamme mutta myös valtakunnallisesti muihin oppiaineisiin ja tieteenaloihin. Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta edustaa pienoiskoossa oppiaineiden koko kirjoa siinä mielessä, että sieltä löytyy täysin ammattisuuntautuneita mutta myös hyvin generalistisia esimerkkejä. Joissakin oppiaineissa muutoksen tuulet ovat olleet syystä tai toisesta laimeampia tai ne on katsottu tarpeettomiksi. Hyvänä esimerkkinä näistä eroista ovat vielä viime vuosina tiedekunnan opinto-ohjelmaan liittyen käydyt keskustelut proseminaarista ja sen ajankohdasta opinnoissa siis mistä proseminaarista? 25

26 Mutta aloitetaan vuosikymmenten takaisilla kokemuksilla. "Ei minulle ole ollut mitään hyötyä eikä käyttöä niistä opinnoista työelämässä" oli lausahdus, jonka kuulin useita kertoja entisiltä opiskelukavereilta Helsingin yliopiston yleisen psykologian opintojen jälkeen heidän päästyään oikeisiin töihin eli psykologin hommiin. Toki tässä oli aika lailla totuutta, koska tuohon aikaan Helsingin yliopistossa historialliskielitieteellisessä osastossa oli erilliset yleisen ja soveltavan psykologian oppiaineet, joiden antamia suoritteita ei saanut edes samaan tutkintoon. Opintojen sisällöt olivat myös hyvin erilaiset toisen keskittyessä teoreettisen tiedon ja kokeellisen tutkimuksen opettamiseen eli nykykielellä tutkijakoulutukseen ja toisen enemmän testeihin ja muuhun sovellukseen eli kentällä toimijoiden koulutukseen ehkä myös jossakin määrin sen tieteellisyyden kustannuksella. Tällainen juopa ainakin linjojen välillä koettiin, ja opiskelijat (minä myös) hakeutuivat innokkaasti soveltavan psykologian opintoihin, koska se johti psykologin ammattiin. Pääsy oli jo silloin kiven alla sisäänpääsyprosentin ollessa muutaman luokkaa. Miksi kyseinen yleisen psykologian oppiaine sitten oli olemassa? Kaiketi siksi, että piti perustaa kamulle professuuri ja sille oppiaine. Eikä siinä mitään huonoa ollut, paitsi ehkä opiskelijoiden kannalta. Silloin kai ajateltiin, että akateeminen ja erityisesti tieteellinen sivistys on hyvästä, eikä yliopisto ole ammattikoulu. Näin kai pitäisi olla edelleenkin. 26

27 Yleisen psykologian opintoihin kuului teoreettisten opintojen ohella mm. koko joukko ohjelmointia assemblerista basiciin, sekä myös laitteiden rakentelua uudella IC-piiritekniikalla. Laitoksen ylpeys oli yhdessä muutaman muun oppiaineen kanssa hankittu tietokone HP 1000, keskusmuisti 32 kilotavua plus valtavat (fyysisesti) kiintolevyt, ja mikroprosessorit tekivät laboratorioihin vahvaa tuloaan. Noilta ajoilta iskostuivat mieleen konekielisen ohjelmoinnin alkeet, joita en ole koskaan sittemmin tarvinnut, teknologian kehitys kun ennätti onneksi edelle ja henkilökohtaiset tietokoneetkin rantautuivat viimein Suomeen, ja taito tehdä kuumajuotoksia mikropiirien tinaamisessa, jota olen silloin tällöin harrastuksissa tarvinnutkin. Mihin tämän koulutuksen saanutta porukkaa sitten sijoittui? Itse asiassa osa lähti jo kesken opintojen töihin ohjelmoinnin ja elektroniikan pariin, jotka olivat sen ajan vahvassa nousussa olevia aloja eli silloinen Nokia, ja sinne he mitä ilmeisemmin ovat ilman sen enempiä tutkintoja sijoittuneetkin. Loput ovat päätyneet varsin vaihteleville aloille aivan niin kuin mitkä tahansa humanististen tai yhteiskunnallisten alojen generalistit. Mutta jotta totuus ei ihan vääristy on todettava yksi hyvin merkittävä seikka; yleisen psykologian osastossa vallitsi erittäin vahva tieteellisyyden ja tutkimuksen henki, joka ulottui myös vahvasti opiskelijoihin ja jolla oli vaikutusta aika moneen nykyiseen psykologian professoriin ja alan kansainväliseen tutkijaan. Noilta ajoilta on myös peräisin se nyt TY:ssä uudelleen henkiin herätetty ajatus, että mikäli opiskelijoihin halutaan vaikuttaa heidän mielenkiintoaan ohjaavasti ja innostavasti, tulee heille luennoida 27

28 oppiaineen professoreiden ja johtavien tutkijoiden heti ensimmäisenä syksynä. Näiden henkilöiden tehtävänä on välittää opiskelijoille jo heti opintojen alussa, mikä heidän oppiaineessaan ja tutkimuksessaan on hienoa ja ainutlaatuista! Tämän tekivät minun opettajani ja kiitos siitä heille. Nykyiset psykologian opinnot kuudessa eri psykologian oppiaineessa tai laitoksessa Suomessa yhdistävät tieteellis-teoreettisen ja ammatillisen lähestymistavan puhutaan tieteellis-ammatillisesta koulutuksesta ja tutkinnosta. Koulutus tieteellisyyteen "tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva korkeampi opetus" ja tieteen pelisääntöjen tuntemukseen ja miksei joskus ymmärtämiseenkin on yliopistollisen koulutuksen perustehtävä. Opiskelijan tulisi siis saada viimeisimmän tieteellisen tiedon valossa koulutus johonkin alaan, ja mukana pitäisi olla myös tuntemus tieteellisen tiedon luonteesta ja kyky lukea ja tulkita sitä. Tämä johtaa kysymyksiin siitä, mihin opetus ja opiskelu valmistaa opiskelijan, ja toiseksi kuinka paljon tieteellistä tietoa osataan lukea ja omaksua ja kuinka paljon sitä tehdään varsinaisten opintojen jälkeen eli itse työelämässä? Näiden osaamisalueiden kombinaatio on ollut kovasti tavoiteltu juuri psykologiassa. Tultuani Turkuun 90-luvun alussa saavuin suoraan ympäristöön, jossa pyrittiin aktiivisesti toteuttamaan juuri tätä tieteellis-ammatillista lähestymistapaa. Korkeatasoisen tutkimuksen ohella psykologian 28

29 laitoksella satsattiin huomattavasti ammatillisiin opintoihin. Toiminnan lippulaivana oli psykologien ja kasvatustieteilijöiden yhteinen Oppimistutkimuksen keskus, joka yhdisti klinikkatoiminnan ja tieteellisen tutkimuksen ja siihen perustuen erilaisten testi- ym. materiaalien tuotannon. Turun yliopiston psykologian opetus toteuttaa myös tällä hetkellä mielestäni varsin oivallisesti tieteellisen ja ammatillisen koulutuksen yhdistelmää. Opetuksen alkuvaiheissa eli kandidaatin tutkinnossa painottuu vahvasti teoreettinen ja menetelmällinen osaaminen ja painotus on vahvasti tutkimusmenetelmissä ja aineistojen tilastollisissa analyyseissä. Tyypillisesti tästä kuuleekin aika lailla purnausta opiskelijoilta. Sen sijaan maisterivaiheen ammatilliset opinnot eivät ole nostattaneet erityisempää kritiikkiä päinvastoin. Oppiaine on panostanut huomattavan paljon energiaa opintojen ohjaukseen erityisesti niiden alkuvaiheessa. Tämän osuuden tarkoituksena on perehdyttää opiskelija mahdollisimman hyvin tuleviin opintoihin, joiden edistymistä myös seurataan opintosuunnitelmia arvioivissa ja seuraavissa HOPS-ryhmissä. Tämä käytäntö otettiin käyttöön Turussa (ensimmäisenä tiedekunnassamme poliittisessa historiassa, meillä hyvänä kakkosena) jo 90- luvulla, eli todella paljon ennen kuin HOPS:ista tuli pakollinen kaikille tiedekunnille ja niiden oppiaineille. Käytänteet vaihtelevat mielestäni psykologian oppiainetta ja sen asennetta kuvastaa hyvin se, 29

30 että oli itsestään selvyys alun alkaen, että nimenomaan professorit osallistuvat HOPS-käytäntöön aktiivisesti. Opinnot muuttuvat siis luonteeltaan ammattikäytäntöjä painottaviksi maisterivaiheessa. Turussa on toiminut jo pitkään opetusklinikka, jossa opiskelijat tutustuvat ja harjoittelevat kädestä pitäen ammattikäytäntöjä yhdessä muiden alojen opiskelijoiden kanssa, mukana ovat tällä hetkellä sosiaalityö ja kasvatustieteet. Opetusklinikka valittiin TY:ssä vuoden 2012 opetusjaksoksi. On myös itsestään selvää, että pro gradu -tutkielma ei muodosta pullonkaulaa opintoihin, koska sen tekemisen perusedellytyksenä on hyvän ja jatkuvan ohjauksen saaminen tämä varmistetaan myös allekirjoitetulla gradusuunnitelmalla. Nykyinen suositeltava gradumuoto eli lyhyt artikkelityyppinen tutkimusraportti tuli aikoinaan Helsingistä psykologiasta, jossa oli päätetty toteuttaa juuri tiukasti tutkimusraportin tyyppisiä tutkielmia laajojen kirjallisuuskatsauksien sijaan (oma graduni, vaikka olikin tutkimusraportti, oli sata plus jotakin sivuja). Kirjallisuuskatsauksia harjoitellaan tekemään muissa yhteyksissä. Ja ne proseminaarit ovat meillä tuntemattomia, mutta niiden ideaa toteutetaan monissakin vaiheissa. Opiskelun huipentaa ohjattu harjoittelu. Tämän jälkeen ollaan aika valmiita psykologin työhön. Turusta valmistuneet opiskelijat ovat työllistyneet erittäin hyvin (niin kuin psykologit kautta Suomen), ja 30

31 palaute työnantajapuolelta on ollut hyvin positiivista. Samoin opiskelijoilta saatu palaute työelämän ensi kokemusten jälkeen on ollut varsin positiivista, eli valmiudet työelämään ovat olleet hyvät. Onpa kerran eräs neuropsykologian alalle sijoittunut vastavalmistunut maisteri todennut mieleenpainuvasti, että voi kun olisi tullut satsattua enemmän niihin teoreettisiin opintoihin, niitä tietoja olisikin nyt tarvittu. Mitä me tästä opimme? Ensinnäkin ainakin meidän oppiaineemme kohdalla, että kun tulevaisuus on jokseenkin selvä eli opinnot johtavat selkeään ammattiin, jossa on myös vahva ammatti-identiteetti, auttaa se motivoimaan opintoja. Selkeä päämäärä ja tiukasti ohjattu opiskelu näyttävät johtavan tehokkaasti lopputulokseen. Vastapainona erilaisissa mielipiteenilmaisuissa näkyville akateemisen vapauden korostamisille näkisinkin, että jos halutaan tehostaa opintoja, täytyy opinnoilla olla ainakin jossain määrin selkeä päämäärä, ja opiskelun tulee olla ohjattua ja kurssimuotoista, jossa seurataan tiukkaa ohjelmaa. Muuten homma menee haahuiluksi ja eksymisen vaara on suuri. Eivät maailman johtavat yliopistot puuhastele akateemisessa vapaudessa (mitä ihmettä se sitten onkaan), vaan noudattavat tiukasti ohjattua ja valvottua ohjelmaa, joka takaa opiskelijan maksamille lukukausimaksuille vastinetta. Ja ne ovat silti tiukasti tiedeyliopistoja humboldtilaisessa hengessä, niin kuin pitääkin. Olen katsonut elokuvia (lähinnä amerikkalaisia) monien vuosien ajan pienellä ihmettelyllä, että vaikka niissä aina opiskellaankin jonkun 31

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden 29.9.2011 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden YKY Vuoden 2011 alusta toimintansa aloittaneessa yksikössä oppiaineita vanhoista

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Jack of All Trades or Master of None Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Laaja-alaisuuden kysymykset Opiskelijanäkökulma on myös moninainen ja riippuu paljon keneltä kysytään.

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Opiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola

Opiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola Opiskelumotivaatio 12.11.215 Tiina Kerola Motivaatiosta yleisesti Motivaatiolla viitataan yleisesti ottaen syyhyn, syihin tai perusteluihin, miksi joku tekee jonkin teon tai suorituksen Opiskelussa: perustelu

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Lukion ainevalintojen merkitys

Lukion ainevalintojen merkitys Lukion ainevalintojen merkitys Jouni Pursiainen, n LUMA-keskus, kemian professori Vanhempainstartti yliopistoon 28.2.2017 Meillä on oikeus tehdä valintoja, mutta valintojen seurauksia ei aina voi valita

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 421/2012 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Alkutehtävä Valitse kortti, joka kuvastaa fiiliksiäsi/mietteitäsi/suhtautumistasi elämään lukion jälkeen

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava 29.8.2012 29.8.2012 Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1 2op) Pakollinen opintojakso kandidaatintutkinnossa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Biotalous paljon mahdollisuuksia Voi sisältää monenlaisia aloja Kemiaa, ympäristötiedettä, johtamista, IT-osaamista, kieliä jne sekä näiden yhdistelmiä Tarjonta

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen hyödyntäminen opinnoissa TAO-oppimisverkoston tapaaminen 29.4.2011 Jyväskylä Johanna Penttilä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Esityksen tavoite

Lisätiedot

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina Minna Parviainen Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina 2002 2006 TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TAMPEREEN YLIOPISTO D 2007 10 TAMPERE 2007 TAMPEREEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja,

Lisätiedot