VIHDIN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 VIHDIN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 YLEINEN OSA päivitetty

2 2 SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA OPETUKSEN PERUSTA Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelma Vihdissä 2 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvoperusta Vihtiläisen perusopetuksen arvoja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen rakenne Toiminta-ajatus Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 8 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristön kuvaus Toimintakulttuurin kuvaus Työtavat Kieliohjelma Tuntijako Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Opetus Vihdin ruotsinkielisessä koulussa (1-6), Nummela skola OPISKELUN YLEINEN TUKI Yhteistyö Esiopetuksen ja muun perusopetuksen yhteistyö Kodin ja koulun välinen yhteistyö 18

3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Oppimissuunnitelman laatimisen perusteet Ohjauksen järjestäminen ja suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä Tukiopetus Kerhotoiminta OPPILASHUOLTO Oppilaiden hyvinvointia lisäävä toiminta Koulumatkakuljetukset Kouluruokailu Kouluterveydenhuolto Aamu- ja iltapäiväkerhot Koulun fyysisten rakenteiden 28 kunnossapito ja ergonomia 5.2. Kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen Oppilaan tuki ja ohjaus Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tukeminen Oppimisen tukeminen Tukiverkostot ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Siirto erityisopetukseen Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetuksen järjestäminen 38

4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet valtakunnallisissa perusteissa Aihekokonaisuuksien painotukset Vihdissä OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Opinnoissa etenemisen periaatteet Todistukset TIETOSTRATEGIA TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVI- OINTI 68 LIITTEET Valtakunnallisten opetussuunnitelmaperusteiden määräämä opetussuunnitelman sisältö 2. Vihdin kunnan koulujen toimintasuunnitelmien sisältö 3. Vihdin esi- ja alkuopetuksen yhteistyöyksiköt 4. Valtakunnallisten opetussuunnitelmaperusteiden määräämä oppilashuollon sisältö paikalliseen opetussuunnitelmaan 5. Vihdin kunnassa käytettävä HOJKS-lomake

5 6. Vihdin kunnassa käytettävä ATK-passi -lomake 5

6 1 1. OPETUSSUUNNITELMA OPETUKSEN PE- RUSTANA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.

7 Opetussuunnitelma Vihdissä Vihdin kunnan opetussuunnitelma on laadittu opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Valtakunnallisten opetussuunnitelmaperusteiden luvussa 1.2 määräämä perusopetuksen opetussuunnitelman sisältö on tämän asiakirjan liitteenä 1. Perusteet ovat opetuksen järjestäjää sitovia. Opetussuunnitelma antaa kokonaiskuvan kasvatuksen ja opetuksen tavoitteista ja sisällöstä sekä luo perusteet arvioinnille ja koulujen toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Opetussuunnitelman tehtävänä on turvata koulutyön suunnitelmallisuus sekä antaa perusteet kasvatuksellisille ja opetuksellisille ratkaisuille. Opetussuunnitelma luo pohjan oppimateriaalin valinnalle, opetuskäytäntöjen monipuolistamiselle ja opetuksen eheyttämiselle. Opetussuunnitelma toimii opettajan työvälineenä tukien häntä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Vihdissä on kuntakohtainen opetussuunnitelma, jonka pohjalta koulut laativat omat opetussuunnitelmansa. Myös osa valtakunnallisten perusteiden määräämistä osista sisältyy koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin. Koulukohtaisten opetussuunnitelmien sisällysrunko on tämän opetussuunnitelman liitteenä. Koulut uudistavat opetussuunnitelmiaan muuttuneilta osin vuosittain. Vihdin opetussuunnitelma jakautuu yleiseen osaan ja aineosaan. Yleisessä osassa ovat kaikki koko kunnan yhteiset opetussuunnitelman velvoittamat asiat. Vihdin kunnan opetussuunnitelman aineosuudessa tarkennetaan perusteissa määriteltyjä oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä. Kunnan opetussuunnitelman liitteenä on turvallisuuskansio. Kansio sisältää oppilashuoltoon liittyviä kriisi- ja turvallisuussuunnitelmia, joita koulut täydentävät omilla koulukohtaisilla osuuksillaan.

8 3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖ- KOHDAT 2.1. Perusopetuksen arvoperusta Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla edistetään yhteiskunnallista tasa-arvoa alueiden, sukupuolten ja erilaisten oppijoiden kesken. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan Vihtiläisen perusopetuksen arvoja Toisen ihmisen kunnioittaminen Oppilasta ohjataan hyväksymään ihmisten erilaisuus ja kunnioittamaan toisen ihmisen ihmisarvoa. Yhteisiin arvoihin pohjautuva hyväksymisen ilmapiiri luo edellytyksiä myönteiselle yksilöllisyydelle ja yhteisöllisyydelle. Oppilaan omaa

9 4 kasvua ohjaavat myös toisten mielipiteiden kuunteleminen, pohtiminen ja arvostaminen. Oppilasta ohjataan ottamaan vastuuta omista teoistaan ja arvioimaan tekojaan ja niiden seurauksia. Hyvä käytös ja hienotunteisuus ovat tärkeitä kanssakäymisen edellytyksiä. Oppilas oppii kunnioittamaan toisen ihmisen henkistä ja fyysistä koskemattomuutta. Koulukiusaamisen estämiseen paneudutaan voimakkaasti. Työn arvostaminen Opetus- ja kasvatustyössä korostetaan työn loppuun saattamisen tärkeyttä. Lisäksi opetellaan arvostamaan sekä omaa että toisen työtä. Työn arvostamisessa on olennaista yritteliäisyys sekä pettymysten ja epäonnistumisten sietäminen ja vastuullinen asenne. Oppilasta kannustetaan pitkäjänteiseen työhön ja annetaan jatkuvaa palautetta opinnoissa edistymisessä. Vastuun ottaminen omasta työskentelystä, ohjeiden kuunteleminen sekä omaehtoinen työn suunnittelu ja toteuttaminen ovat keskeinen osa koulutyötä. Elinikäinen oppiminen Opetus tukee oppilaan persoonallisuuden rakentumista, kykyä oppia ja toimia yhteiskunnassa sekä yhteisöllisyyden ja yhteisvastuun merkitystä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Opetus kasvattaa oppilaan halukkuutta kehittää itseään, vastata aktiivisesti muuttuvan elinympäristön haasteisiin ja ottaa vastuu omasta oppimisestaan. Opetus ohjaa kriittiseen tiedon hankkimiseen ja käsittelyyn. Perusopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että hän kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksessa korostetaan oppimisen ja työnteon iloa. Vihtiläisyys Perusopetus antaa pohjan oman maailmankuvan rakentumiseen ja tutustuttaa oppilaan suomalaiseen, uusmaalaiseen ja vihtiläiseen kulttuuriperintöön. Tällä lisätään oppilaiden kotiseututietoutta ja kotiseutuhenkeä sekä oman elinympäristönsä tuntemista. Vihdin kunta sijaitsee ainutlaatuisella luontoalueella: Lohjanharju, Hiidenvesi ja pienet järvet, maaseutumiljöö, metsäalueet ja Nuuksion kansallispuisto. Tämä mahdollistaa monipuolisen oppimisympäristön käytön.

10 5 Vihdin erinomaiset liikenneyhteydet ja sijainti ovat houkutelleet kuntaan myös monipuolista teollisuutta ja teknologiayrityksiä. Opetuksessa on hyvät mahdollisuudet hyödyntää kunnan alueella olevia yrityksiä. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta.

11 6 Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11, 3 mom. mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11, 3 mom. säännöksiä. Vihtiläisten koulujen yhdysluokkien opetuksen järjestämisestä kerrotaan tarkemmin jokaisen koulun toimintasuunnitelmassa. Elämänkatsomustiedon opetus järjestetään luokilla 6-9 kursseina. 2.4 Toiminta-ajatus Vihdin kunnan perusopetuksessa oppilaat kasvatetaan vastuuntuntoisiksi ja aktiiviksi kansalaisiksi turvallisessa, myönteisessä ja avoimessa ilmapiirissä. Näin luodaan pohja hyvälle itsetunnolle ja hyvälle elämän hallinnalle. Oppilaat oppivat yhdessä työskennellen elämässä tarvittavia perustietoja ja taitoja. Kasvatuksessa ja opetuksessa korostetaan hyvien tapojen merkitystä, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. 2.5 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet

12 7 Perusopetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tarpeelliset tiedot ja taidot, jotka ovat perustana yleissivistykselle, maailmankuvan avartumiseen sekä antavat mahdollisuuden monipuolisiin jatko-opintoihin. Opetuksessa painotetaan sellaisia oppisisältöjä, jotka tukevat ihmisenä kasvamista ja terveen itsetunnon kehittymistä. Opetuksessa käytetään menetelmiä, jotka edistävät kasvua oikeudenmukaisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja rehellisyyteen. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy yhteistyössä lasten ja nuorten palveluja tuottavien kunnan muiden organisaatioiden ja muiden tahojen kanssa. Vihtiläiselle opetukselle ja kasvatukselle asetetut tavoitteet: kehittää yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen kanssa opetuksessa huomioidaan erityislahjakkuudet ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat motivoida ja kannustaa oppilaita sosiaalisuuteen huomioida kansainvälisyyden mahdollisuudet opetuksessa hyödyntää opetuksessa monipuolisia opetusmenetelmiä 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys

13 8 Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 Oppimisympäristön kuvaus Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluu lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen, ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta ja edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautu-

14 9 vuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteita ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös sekä opettajan ja oppilaan välistä että oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Oppimisympäristö Vihdissä Kunnan alueella toimivat seuraavat koulut: Perusopetuksen vuosiluokat Haimoon koulu 2. Hiidenrannan koulu (koulu toimii lukuvuoden ) 3. Huhmarnummen koulu 4. Jokikunnan koulu 5. Nummelan koulu 6. Nummela Skola 7. Oinasjoen koulu 8. Ojakkalan koulu 9. Olkkalan koulu 10. Otalammen koulu 11. Pappilanpellon koulu 12. Tervalammen koulu 13. Vanjärven koulu 14. Vihtijärven koulu Perusopetuksen vuosiluokat Kuoppanummen koulukeskus Perusopetuksen vuosiluokat Nummelanharjun koulu 2. Vihdin yhteiskoulu

15 1 Esikouluryhmät toimivat pääsääntöisesti alueen päiväkodeissa ja muutamissa tapauksissa koulutiloissa. Alueen koulutiloja käytetään joustavasti, jolloin jokaiselle oppijalle turvataan asianmukainen oppimispaikka. Oppimisympäristön laajentaminen koulun lähiympäristöön tuo lisämahdollisuuksia opiskeluun. Opetuksessa hyödynnetään ympärillä olevaa luontoa ja yhteistyötahoja. Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu vuorovaikutuksesta. Oppilaan hyvinvointia tukevat ikäkauteen sopivat oppimis-, työskentely- ja arviointimenetelmät. Hyvässä oppimisilmapiirissä jokainen kokee olevansa tärkeä ja arvokas. Hyvä yhteishenki edesauttaa oppimista. Kouluja kannustetaan suosimaan muuttuvia ja joustavia opetusjärjestelyjä. Koulut esittelevät omissa opetussuunnitelmissaan tarkemmin omaa oppimisympäristöään. Koulut muodostavat opetusryhmät siten, että vältetään ylisuurien opetusryhmien muodostamista. 3.3 Toimintakulttuurin kuvaus Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen.

16 1 Koulun toimintakulttuurilla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Koululla on oma historiansa, omat tapansa ja omaleimaisuutensa sekä moniammatillinen henkilöstö. Koulujen toimintakulttuurien kuvaukset on kirjattu jokaisen koulun toimintasuunnitelmaan. 3.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.

17 1 3.5 Kieliohjelma Vihdin kunnan koulujen yleisopetuksen kieliohjelma: Koodi Kieli Aloitustaso Vähimmäistuntimäärät A1 EN Englanti 3. lk 8 8 B1 RU Ruotsi 7. lk 6 B2 SA Saksa RA Ranska 8. lk 4 TAULUKKO 1: Vihdin perusopetuksen kieliohjelma 3.6 Tuntijako

18 1 Valtioneuvoston antaman asetuksen pohjalta tehty Vihdin kunnan perusopetuksen tuntijako: Vuosiluokat Aine Yht Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 1,5 0,5 1 3 Uskonto/ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Valinnainen mu-ku-kä-li Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet Oppilaan tuntimäärä Valtakunnallinen tuntijako TAULUKKO 2: Perusopetuksen tuntijako Vihdissä 3.7 Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen (Perusopetuslaki 2 ). Oppilaan käyttäytymiselle asetetaan tavoitteet, ohjataan niihin pyrkimistä ja arvioidaan niiden saavuttamista. Vihdin kunnassa oppilas

19 1 oppii hyvät tavat (mm. kohtelias, huomaavainen, auttavainen, omaaloitteinen ja rehellinen). käyttäytyy myönteisesti ja toiset huomioiden. noudattaa koulun ja luokan sääntöjä. arvostaa omaa ja toisten työtä. on vastuuntuntoinen ja huolehtii ympäristöstään. sallii erilaisuuden. 3.8 Opetus Vihdin ruotsinkielisessä koulussa (1-6), Nummela skola Vihdin kunnassa järjestetään ruotsinkielistä perusopetusta vuosiluokille 1-6 Nummela skolassa. Nummela skola on suomenruotsalainen koulu, joka palvelee koko kunnan alueella asuvia ruotsinkielisiä oppilaita. Ruotsinkielisellä perusopetuksella on oma tuntijako ja kieliohjelma. Tarkemmin Nummela skolan tuntijako ja kieliohjelma on esitetty kunnan ruotsinkielisestä opetussuunnitelmasta ja Nummela skolan opetussuunnitelmasta. 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Yhteistyö

20 1 Perusopetus toimii yhteistyössä huoltajien, esiopetuksen, erityistyöntekijöiden sekä eri sidosryhmien kanssa. Yhteistyöllä edistetään oppilaan oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Tarvittaessa perheet saavat tukea oppilaiden koulunkäyntiä koskevissa kysymyksissä moniammatillisessa yhteistyössä Esiopetuksen ja muun perusopetuksen yhteistyö Koulut toimivat yhteistyössä esiopetuksen kanssa. Omissa yhteistyöyksiköissä sovitaan tarkemmin yhteistyömuodoista, joilla pyritään siihen, että lapsen oppimisen edistymisen kannalta tarvittava tieto välittyy esiopetuksesta alkuopetukseen. Esiopetuslapsia tutustutetaan tulevaan kouluun ja opettajaan mahdollisuuksien mukaan. Tarvittaessa esi- ja alkuopetuksen opettajat keskustelevat lapsen oppimisvalmiuksista kouluun siirtymisvaiheessa. Yhteistyön tukemiseksi pyritään yhteistyöyksiköiden välillä mm. käymään yhteistä arvokeskustelua, tapaamaan säännöllisesti, tekemään yhteissuunnittelua sekä siirtämään käytettävää tietoa päivähoidosta alkuopetukseen. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä korostetaan kahden vuoden välein valittavalla yhteistyöteemalla. Koulujen opetussuunnitelmissa tarkennetaan koulun ja esiopetuksen yhteistyöteemaa. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyömuotoja ovat esim. yhteiset retket, juhlat ja tapahtumat, yhteiset luku-, laulu-, leikki- ja pelihetket, yhteinen työpajatyöskentely sekä taitotason mukaiset joustavat luku- ja matematiikkaryhmät. Alkuopetuksen oppilaitten kanssa voidaan pitää leikkituokioita päiväkodissa, yhteisiä liikuntatunteja sekä tilaisuuksia, joissa alkuopetuksen oppilaat kertovat koulukokemuksistaan esikoululaisille. Lapsen kasvun ja oppimisen kannalta on tärkeää, että alkuopetus toimii kiinteässä yhteistyössä esiopetuksen, muun perusopetuksen, erityisopetuksen ja eri asiantuntijoiden kanssa. Näitä asiantuntijoita ovat mm.:

21 1 oppilashuoltotyöryhmä koulupsykologi/koulukuraattori neuvola ja kouluterveydenhoito hammashuolto sosiaalityöntekijä perheneuvola Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysy-

22 1 myksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Huoltajien tuella lapsi pystyy huolehtimaan velvollisuuksistaan; suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Opettaja tekee kasvatus- ja opetustyötään yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Kotien asiantuntemusta kunnioittavan, yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on lisätä opettajan oppilaantuntemusta, edistää turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa ja siten parantaa oppilaiden oppimisen edellytyksiä. Kodin ja koulun välisen yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus tutustua koulun toimintakulttuuriin ja vaikuttaa koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa. Luokan yhteisissä tilaisuuksissa luodaan pohja huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Tiedonkulku koulun ja kodin välillä on tärkeää. Yhteyttä pidetään järjestämällä vanhempainiltoja, henkilökohtaisia tapaamisia sekä mm. reissuvihkon, sähköpostin tai puhelimen välityksellä Yhteistyö muiden tahojen kanssa Yhteistyötä tehdään myös oppilaan elämään ja koulun ympäristöön kuuluvien muiden sidosryhmien kanssa. Tarve ja yhteistyömuoto määräytyvät kunkin koulun toimintasuunnitelman pohjalta. Mahdollisia sidosryhmiä ovat mm.: kirjasto seurakunnat liikuntatoimi palvelut, järjestöt ja yritykset

23 4.2 Oppimissuunnitelman laatimisen perusteet 1 Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetussuunnitelma siirretään tulevalle luokanopettajalle huoltajan suostumuksella mahdollisuuksien mukaan henkilökoh-

24 1 taisessa tapaamisessa. Suunnitelman pohjalta opettaja voi yhdessä oppilaan ja/tai huoltajan kanssa laatia oppimissuunnitelman, jonka avulla pyritään turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Huoltajille voidaan lähettää ennen oppimissuunnitelman laadintaa valmistelevia kysymyksiä yhteistä keskustelua varten. 4.3 Ohjauksen järjestäminen ja suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

25 2 Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle koulujen erilaisten tiedotuskanavien välityksellä esim. vanhempainilloissa, iltakouluissa, koulujen kotisivuilta, luokanopettajan/ luokanvalvojan vanhempaintapaamisissa jne. Edellä mainituin keinoin oppilaalle ja hänen huoltajalleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Alakoulussa luokanopettajat vastaavat koulunkäyntiin liittyvästä ohjauksesta osana opetustoimintaa. Yläkoulussa aineenopettajat ohjaavat oppilaita omien oppiaineittensa opiskeluun ja sitovat opetettavan aineksen yhteiskunnan ja työelämän asettamiin vaatimuksiin. Yläkoulun oppilaanohjaus ohjaa ja tukee oppilaita yläkoulun opiskelussa kokonaisvaltaisesti ja luo nuorelle mahdollisuuden tutkia omia vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan tulevaisuuden opinto- ja ammatinvalintojen äärellä. Ohjaustoiminnan tarkemmat periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Koulujen opetussuunnitelmissa kuvataan, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. 4.4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.

26 2 Tukiopetusta järjestetään tarpeen mukaan. Oppilaalla on oikeus tukiopetukseen tai mahdollisuus resurssiopetukseen. Tukiopetusta käsitellään myös kappaleessa 6.1 Eri tukimuodot. 4.5 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen.

27 2 Koulu voi tehdä yhteistyötä paikkakunnalla toimivien järjestöjen, yhteisöjen, yritysten, seurakuntien ja kunnan eri toimisektorien, kuten nuoriso- ja liikuntatoimen kanssa. 5. OPPILASHUOLTO

28 2 Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet: toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: - poissaolojen seuranta - kiusaaminen, väkivalta ja häirintä - mielenterveyskysymykset - tupakointi ja päihteiden käyttö - erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset

29 2 koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet. Oppilashuollon keskeisillä sisällöillä edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua, kehitystä ja terveyttä, välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertaiset oppimisen mahdollisuudet. Yhteisöllisillä ja yksilöllisillä oppilashuollon toimilla tuetaan oppimis- ja työympäristön turvallisuutta ja terveyttä, suojellaan mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään kouluyhteisön kaikinpuolista hyvinvointia. Oppilashuollosta vastaavat kaikki kouluyhteisössä työskentelevät, ja sitä toteutetaan yhdessä kotien kanssa lapsen parhaaksi. Kouluilla toimii koulukuraattoreita ja koulupsykologeja. Oppilashuoltoa koordinoi ja suunnittelee jokaisessa koulussa toimiva, tarvittaessa kokoontuva, moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Ryhmän toiminnasta tiedotetaan koulun henkilöstölle ja oppilaiden huoltajille lukuvuosittain. Oppilashuolto tekee tarpeen mukaan yhteistyötä koulun ulkopuolisen palveluverkoston kanssa eri toimijoiden tietojen saantioikeutta ja salassapitoa koskevien säädösten mahdollistamissa puitteissa. Seuraavassa on esitetty Vihdin kunnassa toimiva oppilashuollon toimintamalli (KUVIO 2) OPETTAJA HUOLTAJAT

30 2 MUUT OPETTAJAT (konsultointi) OPPILAS OPPILASHUOLTORYHMÄ rehtori koulukuraattori koulupsykologi kouluterveydenhoitaja erityisopettaja oppilaanohjaaja KOULUN ULKOPUOLINEN TUKI TERVEYSTOI- MI JA ERITYISSAI- KUVIO 2. RAANHOITO PERHENEUVOLA NUORISOASEMA PERHEHUOLTO (Lsl 40) MUUT TUKIPALVE- LUT 5.1 Oppilaiden hyvinvointia lisäävä toiminta

31 Koulumatkakuljetukset Koulukuljetus järjestetään kaikille oppilaille, joiden koulumatka ylittää 5km sekä niille 1-2 luokkien oppilaille, joiden koulumatka ylittää 3km. Lisäksi koulukuljetus järjestetään Tiehallinnon, Vihdin Poliisilaitoksen ja Vihdin kunnan yhteisesti antaman lausunnon perusteella liian vaaralliseksi nimettyjä teitä käyttäville oppilaille sekä niille oppilaille, joiden kuljetus perustuu lääkärintodistukseen Kouluruokailu Kouluissa tarjotaan lakisääteinen, ravintosuositusten mukainen terveellinen kouluateria. Ruokailutilanteet ovat osa kouluissa harjoitettavaa tapakasvatusta. Kouluruokailussa pyritään huomioimaan koulun opetuksessa vaihtuvat teemat ja juhlat Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon palvelut ovat tasavertaisesti kaikkien kouluyhteisöjen ja niiden oppilaiden saatavilla. Kouluterveydenhuollossa toimivien terveydenhoitajien ja lääkäreiden työn sisältöä ohjaavat siitä annetut, voimassaolevat lait, ohjeet ja suositukset suhteutettuina kouluyhteisön ja sen oppilaiden tarpeisiin sekä käytössä oleviin henkilöstö- ym. resursseihin Aamu- ja iltapäivätoiminta Kunnan alueella koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävät kunnan nuorisotoimi ja liikuntatoimi, Vihdin seurakunta ja vanhempainyhdistykset sekä eri järjestöt kuten Pelastakaa Lapset ry ja Mannerheimin lastensuojeluliitto. Toimintaa tarjotaan ensisijaisesti 1-2 luokan oppilaille sekä 1-6- luokkalaisille, erityistä tukea tarvitseville oppilaille.

32 Koulun fyysisten rakenteiden kunnossapito ja ergonomia Koulurakennukset ja piha-alueet hoidetaan ja huolletaan siten, että tilat ovat terveelliset ja tarkoituksenmukaiset sekä niiden käyttö on turvallista. 5.2 Kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen Kouluyhteisön hyvinvointia edistetään opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Koulujen opetussuunnitelmiin kirjataan koulujen mallit, suunnitelmat ja käytänteet yhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Näiden lisäksi voi kouluilla olla myös muita hyvinvointia edistäviä suunnitelmia omien tarpeidensa ja olosuhteidensa mukaisesti. Koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan sisältyvät kohdat on kirjattu tarkemmin tämän opetussuunnitelman kohtaan 1.2 Opetussuunnitelma Vihdissä. Koulukohtaisen opetussuunnitelman sisällysluettelo löytyy liitteestä 2. Tässä koulun opetussuunnitelmassa jokainen Vihdin koulu määrittelee oman tapansa toimia. Kunnan opetussuunnitelman liitteenä on erillinen oppilashuoltoon liittyvä turvallisuuskansio. Kansiossa on esitetty kaikkien koulujen yhteiset kriisi ja turvallisuusohjeet, joita koulut täydentävät omilla koulukohtaisilla osuuksillaan. 5.3 Oppilaan tuki ja ohjaus

33 Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tukeminen Kouluterveydenhoitajan palvelut Kouluterveydenhuollon työ muodostuu pääasiassa oppilaiden henkilökohtaisista terveystapaamisista seulontatutkimuksineen, tarvittaessa ryhmämuotoisesta terveysneuvonnasta sekä resurssien mukaan avoimesta terveysneuvontavastaanotosta ja ensiaputyyppisestä sairausvastaanotosta koululla. Kouluterveydenhuollon edustaja osallistuu sellaisten koko kouluyhteisöä ja/tai yksittäistä oppilasta koskevien suunnitelmien ja ohjeiden laadintaan, joissa hänen asiantuntijuuttaan voidaan hyödyntää. Koulukuraattoripalvelut Koulukuraattorit ovat kouluilla sosiaalityön asiantuntijoina osallistuen kouluyhteisön toiminnan sekä opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen ja tukien oppilasyhteisöjen hyvinvointia. Yksittäisille oppilaille annetaan henkilökohtaista tukea ja ohjausta koulunkäyntiin ja oppilaan kasvuun ja kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ratkaisuja ja tukimuotoja etsitään yhteistyössä perheiden ja kouluyhteisön kanssa sekä verkostoyhteistyön kautta. Koulukuraattorityön painopiste on yläkouluilla. Alakouluilla toimitaan mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti oppilashuoltoryhmän kautta sekä yksittäisen oppilaan asioissa huoltajan tai opettajan toivomuksesta etenkin oppimispolun nivelvaiheissa.

34 2 Koulupsykologipalvelut Koulupsykologi työskentelee pääasiassa alakouluilla tuoden kouluyhteisön toimintaan ja kasvatus- ja opetustyön suunnitteluun ja kehittämiseen psykologin asiantuntemusta. Koulupsykologi antaa ohjausta ja neuvontaa kouluikäisten lasten elämään liittyvissä pulmatilanteissa. Koulukypsyyden ja oppimisvaikeuksien arviointi on osa hänen työtään. Koulupsykologi toimii yhteistyössä oppilaiden vanhempien ja opettajien sekä verkostojen kanssa. Tuen tarpeen tunnistaminen ja varhainen auttaminen Oppilashuollon avulla pyritään tunnistamaan oppilaiden tuen tarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä auttavat opettajien oppilaistaan tekemät perushavainnot sekä peruskoulun alkuvaiheessa tehtävät seulat: koulukypsyyskokeet esi- ja alkuopetuksen väliset siirtopalaverit erityisopettajien pitämät kielellistä valmiutta mittaavat tehtävät ykkösluokkien käsittely oppilashuoltoryhmissä. Nivelvaiheessa oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun turvataan oppilaan koulupolun saumaton jatkuminen opettajien ja muun oppilashuoltohenkilöstön välisellä yhteistyöllä Oppimisen tukeminen Tasotestit Koulunsa aloittavien oppilaiden kirjoittamisen ja lukemisen valmiudet seulotaan pääsääntöisesti ensimmäisen lukuvuoden aikana.