Työn ohjaus, laajuus, valmistuminen ja hyväksyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työn ohjaus, laajuus, valmistuminen ja hyväksyminen"

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto / Kreikan kieli ja kirjallisuus Ohjeet proseminaarityötä varten, 2011 Kalle Korhonen Proseminaarissa harjoitellaan konkreettisia tutkimuksen tekemisen taitoja, keskustelu- ja argumentaatiokykyä sekä tieteellistä kirjoittamista. Keskeinen seikka on tiedon hankinta ja sen osaava dokumentointi. Proseminaarissa yleisönä ja keskustelukumppaneina ovat siihen osallistuvat opiskelijat, joiden oletetun tietomäärän mukaisesti harkitaan, mitä voi pitää yleisesti tunnettuna ja mikä tieto on dokumentoitava. Proseminaarin ja yleensä tieteellisen työn metodisena periaatteena on käsitellä aihetta primäärilähteisiin perustuen. Tutkijan tulee pyrkiä välttämään toisen käden lainauksia. Sekundäärilähteistä saadut tiedot ja viitteet tulee tarkastaa alkutekstistä (jolloin alkuperäiseen lähteeseen viitataan tai se mainitaan) ja muodostaa oma käsitys sen mukaan. Jos et pysty tarkistamaan alkuperäistä lähdettä, merkitse se viitteeseen. Tieteellisessä tekstissä pyritään selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Tieteellinen teksti eroaa yleistajuisesta perusteellisemman argumentaation ja paremman dokumentoinnin osalta, tavallisesti lähdeviitteitä käyttäen. Kreikassa proseminaarityöhön kuuluu tavallisesti käännösosio, jossa tavoitellaan sujuvuutta ja luettavuutta siinä määrin kuin alkuteksti sen sallii. Rakenteiden tarkkaa kopioimista ei käännöksessä pidä tavoitella. Työ kirjoitetaan omalla äidinkielellä tai proseminaarin pitäjän kanssa sovittavalla kielellä. Opponentin tehtävä Opponentti perehtyy työn sisältöön ja aiheeseen ja nostaa käsittelyssä esiin sekä työn ansioita että ongelmallisia piirteitä. Puhumme opponoinnista, mutta vastustaminen ei ole opponentin ensisijainen tehtävä. Vaikka proseminaarissa opetellaankin monia muotoseikkoja, on olennaista, että opponentti kommentoi myös työn sisältöä. Sisällöstä opponentti voi kommentoida käännöksen laatua, eri kohtiin liittyvien tulkintojen ja asiatietojen paikkansapitävyyttä ja esittää lisäys- tai parannusehdotuksia. Muotoseikkojen osalta opponentti voi kommentoida esimerkiksi disposition selkeyttä, kieliasua, ulkoasua ja lähdeluetteloa. Työn ohjaus, laajuus, valmistuminen ja hyväksyminen Työtä voi tulla näyttämään proseminaarin opettajalle ja sen vaikeuksista kertomaan aina kun hän on paikalla; myös sähköposti toimii. Esitelmän sopiva laajuus on n. 10 s. Sen tulisi olla myös typografiselta asultaan siisti (kirjasimena esim. Times, riviväli 1,5, pistekoko 12; viitteet kirjoitetaan rivivälillä 1 ja pienemmällä pistekoolla). Työ jätetään viikkoa ennen käsittelypäivää. Työn saa jättää digitaalisena (DOC, DOCX, ODT tai PDF); sähköpostilla proseminaarilaisille ja opettajalle) tai paperimuodossa (Antiquitaksen proseminaarihyllyyn, opettajalle lokeroon). Jos jätät työn vain paperilla, huolehdi että opponentti saa sen helposti käsiinsä. Hyväksytyt proseminaarityöt arvostellaan asteikolla 1-5. Hyväksyttävää suoritusta varten voidaan vaatia, että esitelmä työn käsittelyn jälkeen palautetaan proseminaarin pitäjälle korjatussa muodossa.

2 2 Kreikan proseminaarin ohjeet 2011 Työn rakenne 1. Kansisivu Kansisivulle merkitään työn aihe ja oikeaan alakulmaan seuraavat tiedot: N.N. Kreikan kielen ja kirjallisuuden proseminaari Opponentti N.N. Maailman kulttuurien laitos Helsingin yliopisto päivämäärä 2. Sisällysluettelo Työn lukujen nimet (sekä kirjallisuusluettelo) sivunumeroineen. Sivunumerointi aloitetaan sisällysluettelosivulta; sen voi panna näkyviin vasta sivulla 2. Otsikot voi numeroida, esim. seuraavasti. Sisennyksiä saa käyttää. 1. Johdanto 2. Prokopios 2.1. Prokopioksen elämä 2.2. Prokopioksen teokset ja historiografia Otsikkotasojen määräksi tämänlaajuisessa työssä riittää kaksi tai korkeintaan kolme. (Ei lukuja tms.) Tasapainoisuuden vuoksi pääluvulla ei pitäisi olla vain yhtä alalukua vaan vähintään kaksi. 3. Johdantoluku sekä kirjailijan esittely Johdantoluvussa lukija johdatetaan lyhyesti (1-2 kappaletta) työn aiheeseen, esitellään kirjailija, käsiteltävän teoksen aihepiiri ja tausta sekä tekstikohdan liittyminen teoksen kokonaisuuteen. Johdannon avulla lukijan tulee saada nopeasti käsitys siitä, mihin esitelmä liittyy ja mikä siinä on keskeistä, ja sen tarkoituksena on myös herättää lukijan kiinnostus aiheeseen. Tässä kappaleessa ei yleensä ole viitteitä; asiat esitetään yleisellä tasolla, ja yksityiskohdat dokumentoidaan tarkemmin seuraavissa luvuissa. Johdantolukua seuraa kirjailijan ja hänen kirjallisen tuotantonsa esittely (käsiteltävät teemat riippuvat kirjailijasta). Hyvin tunnetun kirjailijan kohdalla voi painottaa vähemmän kirjailijan esittelyä ja sen sijaan esitellä käsiteltävää teosta. Myös valitun tekstiotteen nivoutumista teoksen kokonaisuuteen voi käsitellä tässä kohtaa. 4. Tekstitraditio Teoksen tärkeimmät käsikirjoitukset ja tekstiotteen säilymisen kannalta relevantit papyrukset. Jos käsikirjoituksista on tehty sukupuu, sen voi liittää työn kuvitukseksi.

3 3 Kreikan proseminaarin ohjeet Käsiteltävä tekstiote Teksti skannataan editiosta niin että tekstikriittinen apparaatti tulee mukaan. Esitelmän tekijä liittää sen esitelmään. Jos tämä tuottaa vaikeuksia, proseminaarin opettaja voi skannata tekstin valokopiosta. Tekstiote ei siis ole tässä työssä liite, vaan osa varsinaista työtä. 6. Käännös Käännöksen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Mikäli jonkin sanavalinnan selittäminen on mielestäsi tarpeellista, tee se interpretaatio-osassa, ei esimerkiksi käyttämällä sulkuja tekstissä. 7. Tekstin interpretaatio Tekstin interpretaatioon vaikuttaa tekstin sisältö ja tekijän oma kiinnostus. Interpretaatioon voit valita seuraavanlaisia asioita kommentoitaviksi: asiaselityksiä Taustatietoja ja selityksiä tekstiotteessa esiintyviin erisnimiin, käsitteisiin, historiallisiin tapahtumiin tai muihin seikkoihin, joiden käsittelyyn teksti antaa aihetta. kielellisiä selityksiä Esimerkiksi merkittäviä tai vaikeita konstruktioita, fonologian, morfologian, syntaksin tai semantiikan kannalta mielenkiintoisia ilmiöitä, harvinaisia tai omaperäisiä sanoja, sanojen etymologiaa, retorisia kuvioita ja muita tyylikeinoja, käännöstä selittäviä kielellisiä kommentteja. tekstikriittisiä selityksiä Esimerkiksi tekstikohtia, joissa käsikirjoitusten lukutavat eroavat toisistaan, joissa tekstin säilymisessä on ongelmia, tai joihin on ehdotettu muutoksia. Interpretaatio-osan tulisi mielellään koostua yhtenäisestä tekstistä, vaikka kappaleet voivat olla lyhyitäkin. On hyvä, jos voit jäsennellä selitettävät kohdat temaattisesti. 8. Yhteenveto Yhteenveto sisältää tiivistelmän interpretaatio-osan ei siis johdanto-osien sisällöstä. Tämän osan tulee olla lyhyt (1-2 kappaletta). 9. Kirjallisuusluettelo Kirjallisuusluettelossa tärkeintä on selkeys ja riittävä johdonmukaisuus. Tarkemmat ohjeet sivulla 5.

4 4 Kreikan proseminaarin ohjeet 2011 Lähdekirjallisuus ja viittaaminen Lähdeviitteiden tarkoituksena on osoittaa lukijalle, minkä tiedon perusteella tutkija on muodostanut esittämänsä käsityksen. Tutkimuskirjallisuutena käytetään tieteellistä kirjallisuutta, ei yleistajuista. Rajanveto on joskus hankalaa; ongelmatapauksista voidaan keskustella proseminaarissa. Esimerkiksi Antiikin käsikirjaa voi käyttää termien tai nimien suomenkielisen asun selvittämiseen, mutta ei tietolähteenä. Anonyymejä nykyajan lähteitä ei käytetä. Tämä on esimerkiksi Wikipedian ongelma, sillä siinä ei ilmaista artikkelien kirjoittajia. Asiat on tarkistettava teoksista, joiden kirjoittajat ovat tiedossa. Lähdeviitteiden on oltava selkeitä, yksinkertaisia, johdonmukaisesti merkittyjä sekä riittävän tarkkoja, jotta tieto voidaan nopeasti tarkistaa. Lähdeviitteet ovat usein lyhenteitä. Tässä proseminaarissa lähdeviitteet sijoitetaan alaviitteisiin sivun alalaitaan. 1 Alaviitteessä voi lisäksi antaa aiheeseen liittyvää lisätietoa, esittää lähdekriittisiä huomioita, viitata asiasta käytyyn keskusteluun, muuhun tutkimuskirjallisuuteen, eriäviin mielipiteisiin jne. Alaviitteet eivät kuitenkaan saisi olla laajoja, vaan keskustelu käydään tekstissä. Alaviitteet ovat virkkeen kaltaisia sikäli, että niiden alussa on iso alkukirjain ja lopussa piste. Seuraavassa esiteltävät viittausten ja kirjallisuusluettelon käytännöt ovat käytössä klassillisen filologian seminaari- ja opinnäytetöissä. Eri laitoksilla, tieteenaloilla ja kustantajilla on monenlaisia vakiintuneita käytäntöjä, joita tieteellistä tekstiä kirjoittava joutuu opettelemaan. Viittaaminen antiikin lähteisiin Antiikin auktoreihin viitattaessa on tapana käyttää lyhenteitä kirjailijoista ja teoksista. Tässä proseminaarissa käytetään kreikkalaisista kirjailijoista Der Neue Paulyn lyhenteitä painettuna: DNP III (1997) XXXVI XLIV verkossa: Liian kryptisiä lyhenteitä kannattaa välttää: tarkoitus ei ole tuottaa salakieltä. Latinalaisiin auktoreihin viitattaessa voi käyttää Thesaurus linguae Latinaen lyhenteitä, jos ne ovat tarpeeksi selkeitä. Näitä lyhenteitä ei koota kirjallisuusluetteloon eikä selitetä siinä. Viittauksissa teosten nimet kursivoidaan, ja käytetään arabialaisia numeroita (ei roomalaisia). Teoksen luku ja tarkempi tekstikohta erotetaan pilkulla. Soph. Phil Hdt. 2, Hom. Il. 5, Aristot. poet. 6, 1449b Viittaaminen tutkimuskirjallisuuteen (sekundäärilähteisiin) Tutkimuskirjallisuuteen viitataan lähdeviitteellä, johon tulevat seuraavat tiedot: tekijä vuosiluku, jota seuraa pilkku ja välilyönti sivunumero(t) Hornblower 1991, < nämä lyhenteet selitetään Forbes Wilson 1996, 81. kirjallisuusluettelossa (ks. s. 8) 1 Tämä on alaviite.

5 5 Kreikan proseminaarin ohjeet 2011 Myös viitteet tutkimuskirjallisuuteen sijoitetaan alaviitteisiin (ei tekstin sekaan sulkuihin). Tässä proseminaarissa kaikki viitatut sekundäärilähteet, myös hakuteosten artikkelit, kootaan kirjallisuusluetteloon. Ainoa poikkeus ovat sanakirja-artikkelit (yksittäisten sanojen selitykset). Niitä ei tarvitse merkitä kirjallisuusluetteloon, eikä tekijöiden nimiä mainita viitteessä, paitsi jos niiden sisällöstä keskustellaan työssä. LSJ s.v. 'διακρίνω', 399. Siteeraaminen Tavallisesti lähteisiin ja tutkimuskirjallisuuteen vain viitataan, mutta joskus voi olla paikallaan myös antaa kirjoittajan oman äänen kuulua suoran lainauksen avulla eli siteeraamalla. Syynä saattaa olla esimerkiksi tarve säilyttää kirjoittajan harvinaisen osuva sanamuoto, tai halu kritisoida jonkun tutkijan näkemystä. Myös hyvät määritelmät voi esittää suorina sitaatteina. Sitaatti merkitään lainausmerkkien sisään alkuperäisessä muodossaan, ja lainatusta tekstistä poisjätetty kohta merkitään esim. kolmella pisteellä (...). Omat lisäykset suoraan lainaukseen merkitään hakasulkeilla []. Muutaman rivin mittainen suora sitaatti voi olla tekstin sisässä lainausmerkeissä, mutta pidempi suora lainaus sijoitetaan erilleen sisennyksellä, käyttäen esimerkiksi pienempää kirjasinkokoa ja riviväliä. Kirjallisuusluettelo Kirjallisuusluetteloon merkitään aakkosjärjestyksessä bibliografiset tiedot tekstissä mainituista julkaisuista: teoksista, kokoomateoksista ja artikkeleista. Siihen sisällytetään vain ne julkaisut, joihin tekstissä on viitattu. Tiedot merkitään sillä kielellä, millä ne ovat teoksen kansilehdellä. Kirjallisuusluettelo jaetaan lähteisiin (primäärilähteet, editiot, käännökset) ja tutkimuskirjallisuuteen (sekundäärilähteet). Lähteet Tekstiotteen kannalta tärkeät tekstieditiot luetellaan auktorin nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä (ei editoijan nimen mukaan) ottamalla julkaisutiedot teoksen nimilehdeltä. Latinankielisiä tietoja voi tarvittaessa lyhentää. Kirjoita teoksen nimi kokonaisuudessaan alaotsikoineen ja kursivoi se. Voit sisentää, jos viite jatkuu toiselle riville. Sofokles. Sophoclis fabulae. Ed. H. Lloyd-Jones N.G. Wilson. (Scriptorum classicorum bibliotheca Oxoniensis.) Oxonii Jos viittaat julkaisijan esipuheeseen, merkitse tämä tutkimuskirjallisuuteen: Lloyd-Jones, H. N.G. Wilson 'Preface'. Ks. Sofokles: Sophoclis fabulae, v-xvi. Tutkimuskirjallisuus Käytetty tutkimuskirjallisuus, monografiat, artikkelit ja hakuteokset luetellaan kirjoittajan sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

6 6 Kreikan proseminaarin ohjeet 2011 (a) monografiat Tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain, painovuosi, teoksen nimi kursivoituna, julkaisusarja (jos on) ja teoksen numero sulkeissa, kustantajan sijaintipaikka. Jos samalta henkilöltä on samana vuonna ilmestynyt useampia julkaisua, merkitään ne a, b jne. Saman tekijän teokset pannaan aikajärjestykseen. Jos samalta tekijältä on useita lähdeviitteitä, nimeä ei tarvitse toistaa vaan sen voi alempana korvata esim. ajatusviivalla. Dumont, J-C. 1987a. La mort de l'esclave. Paris. 1987b. Servus. Rome et l'esclavage sous la République. Rome. Pfeiffer, R History of Classical Scholarship. From the Beginnings to the End of the Hellenistic Age. Oxford. Kindermann, H Das Theater in der Antike. München. Mainitse myös, jos käytät muuta kuin ensimmäistä painosta (ja 1. painoksen vuosi): Sherwin-White, A.N The Roman Citizenship. (2 nd ed.; 1961.) Oxford. Sarjoissa ilmestyneistä mainitaan sarja ja numero sulkeissa (ei mainita sanaa vol. tms.): Matthews, P Inflectional Morphology. A Theoretical Study Based on Aspects of Latin Verb Conjugation. (Cambridge Studies in Linguistics 6.) Cambridge. (b) artikkelit aikakausjulkaisussa: tekijä, vuosi, artikkelin nimi yksinkertaisissa lainausmerkeissä, julkaisun nimi kursivoituna ja osan numero, sivunumerot. Buonocore, M 'Onomasticon Histoniense'. Epigraphica 19, Meerwaldt, J. D 'Cleanthea 1'. Mnemosyne 4, Tieteellisistä aikakauslehdistä voi käyttää lyhenteitä, jotka noudattavat L'Année Philologiquen käytäntöä, mutta jos teet näin, ilmoita asia kirjallisuusluettelossa. kokoomateoksessa: tekijä, vuosi, artikkelin nimi yksinkertaisissa lainausmerkeissä, kokoomateoksen nimi kursivoituna (ja numero, jos on), toimittajan nimi, sivunumerot ja kustantajan paikka. Franciosi, G 'Storia di "gentes" e storia di famiglie'. Ricerche sulla organizzazione gentilizia romana II, A cura di P. Forni. Napoli. Kirjan toimittaminen merkitään siis nimen yhteyteen julkaisukielen käytännön mukaan (toim., ed., a cura di, hg./hrsg.). Jos viittaat saman kokoomateoksen useampaan artikkeliin, lisää kokoomateos erikseen lähdeluetteloon, ja viittaa siihen artikkeleiden kohdalla (ks. miten Sihvolan artikkeli on tämän ohjeen lopun mallikirjallisuusluettelossa, s. 8). hakuteoksessa: tekijä, vuosi, artikkelin nimi yksinkertaisissa lainausmerkeissä, toimittajan nimi, hakuteoksen nimi tai lyhenne kursivoituna, osan numero, sivunumerot. Useimmat hakuteokset koostuvat eri kirjoittajien artikkeleista (esim. RE, OCD, DNP ja BNP), ja niissä oleviin artikkeleihin viitataan kuten kokoomateoksissa oleviin. Hakuteoksista kannattaa käyttää lyhenteitä, jotka avataan kirjallisuusluettelossa (ks. mallikirjallisuusluetteloa).

7 7 Kreikan proseminaarin ohjeet 2011 OCD:n ja DNP:n artikkeleiden loppuun on merkitty kirjoittajien nimien alkukirjaimet; ne on avattu OCD:n 3. painoksen s. xvii-xxviii ja DNP:n viimeisessä osassa, L-LII (Autoren). RE:n artikkeleiden lopussa on kirjoittajan sukunimi; etunimi löytyy viimeisen osan lopussa olevasta luettelosta (Verzeichnis der Autoren) tai teoksesta RE. Register der Nachträge und Supplemente (H. Gärtner und A. Wunsch, München 1980, ). Esimerkkejä: Groag, E 'Corellius 3'. RE IV, Montanari, F 'Apion'. DNP 1, (c) sanakirjat Sanakirjojen lyhenteet avataan aakkostettuna kirjallisuusluettelon kohdassa Muu kirjallisuus, kuten hakuteostenkin lyhenteet. Sanakirja-artikkeleita (= yksittäisten sanojen selityksiä) ei tarvitse merkitä kirjallisuusluetteloon (ks. s. 5). (d) digitaalisessa muodossa olevat julkaisut Digitaalisessa muodossa olevat julkaisut klassisen filologian alalla ovat edelleen lähinnä painettujen julkaisujen digitaalisia "jäljennöksiä", joten niihin voi viitata kuten painettuihin. Aikakauslehtien sivut ovat identtisiä painettujen versioiden kanssa. Brill's New Pauly (=BNP), englanninkielinen versio DNP:stä, on ilmestynyt molemmissa muodoissa. Verkkoversiosta käyvät ilmi artikkelien kokonaissivunumerot ja kirjoittajien nimien alkukirjaimet. Elektronisen version ja painetun teoksen (jota ei ole Antiquitas-kirjastossa) sivunumerot täsmäävät, joten ei tarvitse erikseen mainita käyttäneensä verkossa olevaa hakuteosta. Jos julkaisu ei ilmesty painettuna, on tärkeää mainita verkko-osoite eli URL; lisäksi on tapana mainita viittauspäivä: Shields, C 'Aristotle's Psychology'. Stanford Encyclopedia of Philosophy. (First published Tue Jan 11, 2000; substantive revision Mon Aug 23, 2010.) Viitattu Hyödyllistä kirjallisuutta Hakala, J.T Uusi graduopas. Melkein maisterin entistä ehompi niksikirja. Helsinki. Hirsjärvi S. P. Remes P. Sajavaara Tutki ja kirjoita. (15., uudistettu painos; 1997.) Helsinki. Kinnunen, M. O. Löytty Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere. Lähteenmäki M. I. Teerijoki (toim.) Historianopiskelijan ABC-kiria. Opas tutkielman kirjoittamiseen. (Helsingin yliopiston Historian laitoksen julkaisuja 14.) Helsinki. Mäkinen, O Tieteellisen kirjoittamisen ABC. Helsinki.

8 8 Kreikan proseminaarin ohjeet 2011 Lähteet Esimerkki kirjallisuusluettelosta Aristoteles. Teokset IX. Retoriikka. Runousoppi. Suom. P. Hohti ja P. Myllykoski, selitykset laatinut J. Sihvola. Helsinki Caesar. C. Iulii Caesaris Commentarii rerum gestarum 1: Bellum Gallicum. Ed. O. Seel. (Bibliotheca scriptorum Graecorum et Romanorum Teubneriana.) Leipzig Sofokles. Sophoclis fabulae. Rec. H. Lloyd-Jones N.G. Wilson. (Scriptorum classicorum bibliotheca Oxoniensis.) Oxonii Suetonius I. With an English translation by J.C. Rolfe. (The Loeb Classical Library.) (2 nd ed.; 1913.) London SVF = Stoicorum veterum fragmenta I-III. Ed. I. von Arnim. Lipsiae Tutkimuskirjallisuus Buonocore, M 'Onomasticon Histoniense'. Epigraphica 19, DNP = Der Neue Pauly. Enzyklopädie der Antike. H. Cancik H. Schneider M. Landfester (hrsg.). Stuttgart Dumont, J-C. 1987a. La mort de l'esclave. Paris. 1987b. Servus. Rome et l'esclavage sous la République. Rome. Forbes, P.B.R. N.G. Wilson 'Apion.' OCD 3, 81. Groag, E 'Corellius 3'. RE IV, Hornblower, S A Commentary on Thucydides I. Books I-III. Oxford. Kaimio, M. J. Aronen J. Sihvola (toim.) Väkivalta antiikin kulttuurissa. Tampere. Lloyd-Jones, H. N.G. Wilson 'Preface'. Ks. Sophoclis fabulae, v-xvi. LSJ = A Greek-English Lexicon. Compiled by H. G. Liddell R. Scott; revised by H. S. Jones. 9 th edition, with a revised Supplement. Oxford Matthews, P Inflectional Morphology. A Theoretical Study Based on Aspects of Latin Verb Conjugation. (Cambridge Studies in Linguistics 6.) Cambridge. Meerwaldt, J.D 'Cleanthea 1'. Mnemosyne 4, Metcalfe, M Arvostelu teoksesta K. Ferla (ed.), Priene, Athens Bryn Mawr Classical Review Viitattu Minas (Μήνας), K Η γλώσσα των δημοσιευμένων μεσαιωνικών Ελληνικών εγγράφων της Κάτω Ιταλίας και της Σικελίας. Αθήνα. Montanari, F 'Apion'. DNP 1, Nussbaum, M.C The Fragility of Goodness. Luck and Ethics in Greek Tragedy and Philosophy. (Revised ed.; 1986.) Cambridge. OCD 3 = The Oxford Classical Dictionary. Ed. S. Hornblower A. Spawforth. (3 rd ed.; 1949.) Oxford RE = Paulys Realencyclopädie der classischen Altertumswissenschaft. A.F. Pauly G. Wissova (hrsg.). Stuttgart Sherwin-White, A.N The Roman Citizenship. (2 nd ed.; 1961). Oxford. Shields, C 'Aristotle's Psychology'. Stanford Encyclopedia of Philosophy. (First published Tue Jan 11, 2000; substantive revision Mon Aug 23, 2010.) Viitattu Sihvola, J 'Antiikin filosofit ja itsemurha'. M. Kaimio J. Aronen J. Sihvola (toim.),

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki)

Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Tavoitteet Tiedonhaku

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011 Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet Tuula Marila Kevät 2011 Lähteet Sisältö Lähteiden äärellä 3 5 Viittaustekniikka 6 11 Lähdeluettelon laatiminen 12 21 2 Tutustu kirjallisuuteen 1. Tutustu teoksen sisällysluetteloon.

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja

Lisätiedot

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN 23.10.2015 Sari Dhima Lähdevii>eiden laadinta Lähdevii>eiden merkinnät vaihtelevat eri Ceteenalojen, julkaisusarjojen ja aikakauskirjojen välillä. Tärkeintä on käy>ää

Lisätiedot

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma 1 Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma Tutkielmaseminaarin tavoitteet Jokainen seminaarilainen laatii lukuvuoden aikana yksin tai parin kanssa itsenäisen kandidaatin tutkielman jostakin

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite

Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite OHJEITA AFinLA:N VUOSIKIRJAAN KIRJOITTAVALLE Toivomme sinun ottavan seuraavat asiat huomioon tekstiä laatiessasi. Julkaisuprosessi on seuraava. Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme artikkelisi sähköisenä versiona,

Lisätiedot

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin

Lisätiedot

Pääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen

Pääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen Pääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen Onni Opiskelija Tampereen yliopisto Viestintätieteiden tiedekunta Suomen kirjallisuuden maisteriopinnot / Kertomus- ja tekstiteorian

Lisätiedot

Sofi Oksanen: Puhdistus

Sofi Oksanen: Puhdistus Sofi Oksanen: Puhdistus Oma nimi ja luokka Koulun nimi Työn valmistumispäivämäärä Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kirjailijan esittely 4 3. Lukupäiväkirja 5 4. Teoksen esittely 6 4.1. Juoni, aihe ja

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon Päivitetty 1.3.2013 Ohjeita lopputyön tekoon Farmaseuttien lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen seminaareihin

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Pääotsikko Alaotsikko Mahdollisen taustaprojektin nimi Tekijä(t) Koulutusohjelman opinnäytetyö Suuntautumisvaihtoehto Insinööri(AMK) KEMI 201x Sukunimi Etunimi Opinnäytetyö

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Lähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma

Lähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma Lähteiden käyttö Yleistä lähteistä Tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöihin kuuluu, että kirjoittaja aiemmin tehtyjä tutkimuksia selostamalla ja arvioimalla paitsi valmistaa tietä omalle tutkimukselleen

Lisätiedot

- Fontti: Times New Roman, 12 - Riviväli 1,5, välitys ennen ja jälkeen 0 - Kirjoituksen kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä

- Fontti: Times New Roman, 12 - Riviväli 1,5, välitys ennen ja jälkeen 0 - Kirjoituksen kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä BUSINESS LAW FORUM 2013 KIRJOITUSOHJEET 1. Kirjoitukset tulee jättää teoksen toimituskunnalle sähköpostitse viimeistään perjantaina 12.4.2013. Käytä mieluiten Word -97 ohjelmaa tai tätä uudempaa versiota

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015 MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.

Lisätiedot

Tekstipaja, osa I.

Tekstipaja, osa I. Tekstipaja, osa I jepa.piirainen@aalto.fi Käytännön asioita: Tekstipajat: Kaksi tekstipajaa (omassa ryhmässä, johon olet ilmoittautunut) Molemmat PAKOLLISIA! Kypsyysnäyte: oman tekstin palautus ja tekstipaja

Lisätiedot

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ -

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Syksy 2015 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - TIETOPAKETTI OPISKELIJALLE ALKUSANAT Kandidaattiseminaari on monelle opiskelijalle ensimmäinen tilanne,

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2012- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Teemaseminaari on. Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua

Teemaseminaari on. Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua TEEMASEMINAARI Teemaseminaari on Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua Askel itsenäiseen tekemiseen jatkotutkinnot ja -tutkimukset maisteriseminaari

Lisätiedot

Ohjeita kirjoittajille

Ohjeita kirjoittajille Ohjeita kirjoittajille 1. Juttutyypit 1.1. Tieteelliset artikkelit 1.1.1. Tieteellisen artikkelin käsittelyprosessi 1.2. Puheenvuorot 1.3 Lektiot 1.4 Kirja-arviot 2. Kaikkia juttutyyppejä koskevat tekniset

Lisätiedot

PHYS-A0120 Termodynamiikka (TFM) Käytännön järjestelyt ensimmäisessä projektityössä

PHYS-A0120 Termodynamiikka (TFM) Käytännön järjestelyt ensimmäisessä projektityössä PHYS-A0120 Termodynamiikka (TFM) Käytännön järjestelyt ensimmäisessä projektityössä Perjantai 30.10.2015 Projektityön tarkoitus Oppia termodynamiikkaa: esim. lämpövarastot, lämmönsiirto, erilaiset syklit,

Lisätiedot

Kirjallisuusluettelon laatiminen

Kirjallisuusluettelon laatiminen Kirjallisuusluettelon laatiminen Käsikirjoitusten kirjallisuusluettelot laaditaan huolellisesti alla olevien ohjeiden mukaan. Yleisiä huomioita seuraavat ohjeet julkaisutyypeittäin. Otsikointi ja sijainti

Lisätiedot

Tutkielman tai tutkimusraportin kirjoittaminen. Ohjeistus TE3 kurssille

Tutkielman tai tutkimusraportin kirjoittaminen. Ohjeistus TE3 kurssille Tutkielman tai tutkimusraportin kirjoittaminen Ohjeistus TE3 kurssille Matti Meikäläinen Mikkelin etä- ja aikuislukion Puumalan toimipiste Terveystieto, TE3 -kurssi Syksy 2010 1 Sisällys 1. Johdanto...

Lisätiedot

Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Aineseminaari ja klo (sh 7)

Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Aineseminaari ja klo (sh 7) Uuden testamentin sosiaalinen maailma Aineseminaari 14.12.06 ja 18.1.- 1.3.07 klo 16-19 (sh 7) Ensimmäinen tapaaminen Kurssin tavoitteet 3 op:n tai 5 op: laajuus kandidaatintöiden ohjaus Sovitaan esseiden

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjan ohje. Sarja

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjan ohje. Sarja LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 25.9.2015 Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjan ohje Sarja Tutkimussarja on tarkoitettu yliopiston toimialaan kuuluvan tieteellisen työn julkistamiseen.

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 1(6) Päivitetty 1.8.2016 Ohjeita lopputyön tekoon Lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Otsikko (Mahdollinen alaotsikko, ei pakollinen)

Otsikko (Mahdollinen alaotsikko, ei pakollinen) Esimerkki Otsikko (Mahdollinen alaotsikko, ei pakollinen) Kirjoittajan nimi (opettajalle myös opiskelijanumero) Tutkielman tyyppi, esim. Proseminaari FILAPRO (Opponentin nimi) Filosofian oppiaine Yhteiskunta-

Lisätiedot

OHJEITA TUTKIELMAN JA MUIDEN KIRJALLISTEN TÖIDEN TEKIJÖILLE

OHJEITA TUTKIELMAN JA MUIDEN KIRJALLISTEN TÖIDEN TEKIJÖILLE OHJEITA TUTKIELMAN JA MUIDEN KIRJALLISTEN TÖIDEN TEKIJÖILLE (Arvi.Hurskainen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos 2002 SISÄLLYS 1. ALKUSANAT 3 2. ESITYSTEKNIIKKA

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 2 1 Luennon sisältö Tieteellinen kirjoittaminen Opinnäytteen rakenne Ohjeita kirjoittamiseen Ohjeita lähdeviittauksiin Seminaariraportti Seminaariesitelmä Vertaisarvioinnit

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina Tekstin teko Tuula Marila 9.1.2004 1 Tekstin teko prosessina 1. valmistautuminen 2. suunnittelu 3. tiedon keruu 4. sisällön valinta 5. käsittelyjärjestyksen suunnittelu 6. kirjoittaminen 7. muokkaaminen

Lisätiedot

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Leila Saramäki Itä-Suomen yliopisto/aducate/avoin yliopisto Opiskelutaitoilta 6. ja 22.11.2012 Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Järjestäjinä: Snellman-kesäyliopisto/Snellman-instituutti Itä-Suomen

Lisätiedot

TUTKIELMAN LAATIMINEN KANDIDAATTITUTKIELMA HISTORIAN AINEOPINNOT

TUTKIELMAN LAATIMINEN KANDIDAATTITUTKIELMA HISTORIAN AINEOPINNOT TUTKIELMAN LAATIMINEN KANDIDAATTITUTKIELMA HISTORIAN AINEOPINNOT Tutkielman rakenne Tutkielma koostuu kansilehdestä, sisällyksestä, johdannosta, varsinaisista käsittelyluvuista, päätännöstä, lähdeluettelosta

Lisätiedot

ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE YLEISET SUOSITUKSET

ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE YLEISET SUOSITUKSET LINJAUKSET LUKUUN 2 MANIFESTAATIOIDEN JA KAPPALEIDEN IDENTIFIOINTI LINJAUKSET KOHTAAN 2.2.2 ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE Sarja-aineiston kuvailu Ensisijaisen tiedonlähteen valinnassa tehtävät poikkeukset:

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen.

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen. Aalto-yliopisto Kielikeskus Inkeri Lehtimaja, Tiina Airaksinen Opinnäytetyön kirjoitusprosessi Kandidaatintyön kieliasun tulee vastata tieteellisen tekstin vaatimuksia ja noudattaa opinnäytetyölle tyypillisiä

Lisätiedot

Talouselämän viestinnän perusteet johdatus tehtäviin. Talouselämän viestinnän perusteet / Pälli

Talouselämän viestinnän perusteet johdatus tehtäviin. Talouselämän viestinnän perusteet / Pälli Talouselämän viestinnän perusteet johdatus tehtäviin Talouselämän viestinnän perusteet / Pälli 8.1.2015 Tehtävät ja arviointi Osio tieteen viestintä (40%) Tieteellinen essee (20% arvosanasta) Dialogikuulustelu

Lisätiedot

Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä

Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä Jouni Enqvist 2 Jouni Enqvist Mitä asioita tässä aineistossa? Seuraaviin muutamiin sivuihin on tiivistetty aivan keskeisimmät

Lisätiedot

( )...21

( )...21 2 1.... 4 1.1.... 4 1.2.... 5 2.... 5 3.... 6 3.1.... 7 3.2.,... 7 3.2.1.... 7 3.2.2.... 8 3.2.3.... 8 3.3.... 8 3.4.... 9 4.... 9 4.1.... 9 4.2.... 9 4.3....11 4.4....11 4.5....12 4.6....15 5....15 5.1....15

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasun malli

Opinnäytetyön ulkoasun malli hyväksymispäivä arvosana arvostelija Opinnäytetyön ulkoasun malli Hannu Erkiö Matti Mäkelä Matti Nykänen Inkeri Verkamo Helsinki 1. maaliskuuta 2001 Kirjallisen esityksen harjoitus HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Kandiseminaarien viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto)

Kandiseminaarien viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) Kandiseminaarien viittausluento Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) kirsi.heino@aalto.fi +358 50 31 61 009 Luennon sisältö 1) Miksi ja miten viitataan 2) Harvardin

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Kandin opas. Lukijalle. Proseminaarin tavoitteet ja suorittaminen. Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos

Kandin opas. Lukijalle. Proseminaarin tavoitteet ja suorittaminen. Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos Kandin opas Lukijalle Tämä opas kertoo uskontotieteen aineopintoihin kuuluvan proseminaarin, kandidaatintutkielman ja kypsyyskokeen suorittamisesta. Proseminaariesitelmä

Lisätiedot

Essee. Uskontotiede: esseen luonne. korvaavuus. lähteet. jäsennys

Essee. Uskontotiede: esseen luonne. korvaavuus. lähteet. jäsennys Uskontotiede: Essee Perusopintoja lukuun ottamatta uskontotieteen opinnot suoritetaan luentojen ja lukupiirien ohella kirjoittamalla esseitä. Esseenkirjoittamisen tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Tekijänoikeusseminaari 10.10.2008 Kustannuspäällikkö Outi Sisättö Tampereen yliopiston kirjasto Julkaisukeskus Esityksen pääkohdat Taustaksi Tunnuslukuja,

Lisätiedot

1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan?

1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan? RDA-KUVAILUKYSYMYKSIÄ 1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan? RDA-ohjeen mukaan kustantajan nimi merkitään siinä muodossa ja järjestyksessä kuin tämä on julkaisussa

Lisätiedot

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit)

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Kevät 2016 Aloitusluento 20.01.2016 TkT Eero Hiltunen 1 Tänään Yleistä kandidaattiseminaarista Aikataulut ja osasuoritukset Aiheet ja ohjaajat

Lisätiedot

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN Artikkelit Konferenssijulkaisut Kirjat 15.5.2014 Marja Leena Harjuniemi Informaatikko / JYK Kirjasto TUTKA 1.4.2013 Huhtikuusta 2014 alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot

Lisätiedot

Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) :

Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) : Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) : 1) Opetuksen resurssit 2) Nellin laajuus ja tekniset kompastuskivet 3) AMK:ien tutkimuskulttuuri 1) Opetuksen resurssit aikaa pahimmillaan noin 2h / ryhmä,

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Lisätiedot

Tekstinkäsittelystä II. Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle

Tekstinkäsittelystä II. Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle Tekstinkäsittelystä II Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle Edistyneempiä piirteitä Harjoituksen 5 avulla käsitellään o Kieleen liittyvät apuvälineet tekstin tavutus tekstin

Lisätiedot

Viittaamisen periaatteet

Viittaamisen periaatteet TuTa ja InfoVerkot kandiseminaari Viittaamisen periaatteet Maria Söderholm Tietoasiantuntija Oppimiskeskus maria.soderholm@aalto.fi Oppimiskeskus avautuu remontin jälkeen 31.10. osoitteessa Otaniementie

Lisätiedot

Sofi Oksanen: Puhdistus

Sofi Oksanen: Puhdistus Sofi Oksanen: Puhdistus Oma nimi ja luokka Koulun nimi Työn valmistumispäivämäärä Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kirjailijan esittely 4 3. Lukupäiväkirja 5 4. Kirjan esittely 6 4.1. Juoni, aihe 6 4.2.

Lisätiedot

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Strateginen rasti 15.5.2013: Hyvä tieteellinen käytäntö opetuksessa Markku Ihonen TENK:n ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 1(6) Päivitetty 14.3.2016 Ohjeita lopputyön tekoon Lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen

Lisätiedot

Ohjeita tutkielman rakenteesta ja ulkoasusta

Ohjeita tutkielman rakenteesta ja ulkoasusta Ohjeita tutkielman rakenteesta ja ulkoasusta Etunimi Sukunimi Ammattinimike Laitoksen tai osaston nimi 2. painos (1. painos 2005) Helsinki 28.1.2014 Tutkielma etunimi.sukunimi@helsinki.fi Ohjaaja: Etunimi

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten

Lisätiedot

Kandiseminaarin viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto)

Kandiseminaarin viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) Kandiseminaarin viittausluento Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) kirsi.heino@aalto.fi +358 50 31 61 009 Luennon sisältö 1) Miksi ja miten viitataan 2) Harvardin

Lisätiedot

KIELI JA KIRJOITUSTAPA

KIELI JA KIRJOITUSTAPA LINJAUKSET LUKUUN 1 MANIFESTAATIOIDEN JA KAPPALEIDEN ATTRIBUUTTIEN MERKITSEMISEN YLEISET SUOSITUKSET LINJAUKSET KOHTAAN 1.4 KIELI JA KIRJOITUSTAPA "Vanhojen painettujen aineistojen osalta noudatetaan kohdan

Lisätiedot

Seminaariesitys. Jokainen pitää työstään seminaariesityksen. Kesto n. 10 min Käytössä piirtoheitin ja dataprojektori

Seminaariesitys. Jokainen pitää työstään seminaariesityksen. Kesto n. 10 min Käytössä piirtoheitin ja dataprojektori 1 Seminaariesitys Jokainen pitää työstään seminaariesityksen Kesto n. 10 min Käytössä piirtoheitin ja dataprojektori Jokainen opponoi jonkun toisen työn ja esityksen. Esityksen pitäjä lähettää omalle opponentilleen

Lisätiedot