Ikääntyvien foorumi 2008, Go Go

Transkriptio

1 Suomalaisten ja espanjalaisten ikääntyvien asumisen jaelämisen erityispiirteitä sekä heidän tekniikan käytöstä kotona ja liikkumisesta Ikääntyvien foorumi 2008, Go Go Dosentti Mer i Himanen Dosentti Mervi Himanen Relate avoin yhtiö, Digital Living Oy TKK, Insinööritieteet ja arkkitehtuuri mervi.himanen@relate.fi

2 Niin pohjoisessa kuin etelässä teknolog giaksi REL LATE viis saudesta Esitys pohjautuu ensisijaisesti EU Tutkimustuloksia ikääntyvien rahoitteisten Elderathome ja ARTS asumisen kriteereistä ja projektien tuloksiin, joita on tietotekniikan käytöstä sekä verrattu pääkaupunkiseudulla ja ikäihmisten liikkumisesta on Pirkanmaalla tehtyjen vastaavien hankittu muistakin Euroopan tutkimusten tuloksiin. maista ja erityisesti niitä on saatu Käyttäjätutkimus tarpeista ja USA:sta ja Australiasta. toiveista; ns. pre occupancy study Vertailu on käväissyt välillä myös Esitys painottuu suomalaisiin ja nuorten ja muun aikuisväestön espanjalaisiin jliii ikäihmisiin. i ii asumistoiveissa ikääntyneiden Ihan muutamaan tulokseen laajasta erityispiirteitä selvitettäessä. kirjosta. Luottamus käyttäjän käsitykseen Ikäihmisten arkeen, tekniikan testattu mm. sisäilmatutkimuksen käyttöön kotona, asumiseen ja yhteydessä mittaustuloksilla tai liikkumiseen. esim. sairastuvuuden ja oman sairauden tunnon korrelaatiolla. Paljon tutkimustaikääntyvistäikääntyvistä Vähemmän käyttäjätutkimusta ikääntyvien tekniikan käytöstä, asumisesta ja liikkumisesta: tosin n. 200 viitettä käyttäjä tai niitä sivuaviin tutkimuksiin esim. Universal Qualities or Cultural Diversity of Residential Environment, Mobility and Services raportissa (Himanen, 2008) Vähän holistista tutkimusta

3 Käyttäjätutkimuksella itsenäisen suoriutumisen asialla RELATE E viisaud desta tek knologiak ksi Kotimaassa Älytalotutkimus 1990 Espoo, tilaustutkimus (>700) Tekniikkaa ikäk kaikki 1995/1998 Pirkanmaa, ik YM (>300) Kaupunkikylä 2008 Helsinki, tilaustutkimus (50, vuokra asuminen) Joissakin Euroopan maissa EU:n 5. puiteohjelman projektit Sosiaalinen matalaenergia asuntotuotanto Demulog (Living Conditions and Preferences of Families in Housing Need) 2000 Helsinki (VVO), The City of Petersborough Englanti, Vienna Ranska (100 kussakin kaupungissa) Feedback from senior citizens on their dwelling The Elderathome (The Prerequisites of the Elderly for living at home: Criteria for Dwellings, Surroundings and Facilities, QLK6 CT ) 2001 Helsinki, Barcelona and neighbouring towns (Amsterdam, Arhus) (100 kussakin kaupungissa) The ARTS, Actions on the integration of Rural Transport Systems (2000 GRD , transport.net) 2001, Leppävirta Accessibility of services and possibility to have easy access from and to home has connected the design of housing and surroundings to mobility.

4 Ketkä vastasivat asumisestaan si RELATE E viisaud desta tek knologiak Suomesta Aktiiviset Seniorit ry:n jäsenet, "Loppukiriläiset" Arabianranta, Helsinki, jotka rakennuttivat t omanlaistaan ikäihmisten taloa ( Kahden puotilalaisen asuntoyhtiön asukkaista poimittu joukko yli 55-vuotiaita, joiden kotitalo kaipaa remonttia ja he etsivät apua siihen. Satunnaisotos vuosaarelaisista yli 55- vuotiaista, jonne oli suunnitteilla palvelutalo. PUOTILA CITY CENTRE Espanjasta The 3 variables chosen to determine interesting modus vivendi for the project were: personal autonomy, economic resources, family environment or situation. The respondents of the studied 15 cases in Spain were living in: regular housing, senior housing, private and municipal service homes.

5 Vastaajien profilointia nologiaks si RELATE E viisaud desta tek Suomesta The 3 stereotypes (Himanen 2008): Active innovators Decent renovators Entrepreneurial homeowners Ominaista Suomalaiset keskimäärin 7 vuotta espanjalaisia nuorempia, Espanjan sisällissodan ja II maailman sodan vaikutukset Suomessa ikäjakautuman mukainen naisenemmistö, kun Espanjasta oli valittu yhtä monta naista kuin miestäkin eli Espanjasta miesenemmistöinen otos The 4 stereo types of them were (Masides 2003): Intensive labour/work life profile (55 60 years old): intensive labour life, children living in the same house, no disability problems, no plans for their dwelling for future references and age problems. Pre-retirement e e e profile ( years old): gentle e labour life, no sons in the same house, some disability problems, plans for dwelling for future references and age problems. Retirement profile (65 70 years old): hobbies, retirement pensions were low so they should take care about their activities and they must cut costs. Non-autonomous life ( 70 years old): depending di absolutely l on other persons (sons, assistant care, volunteer). (sukupuolijakautumalla on vaikutusta mielipiteisiin tieto- ja viestintätekniikan käytöstä, asumista ja liikkumista enemmän usein kuin iällä) Suomessa koulutustaso t suhteellisen korkea k ja tulotaso matala kansalliseen keskiarvoon verraten, kun espanjalaisten vastaajien koulutus- ja tulotaso vastasivat kansallista keskimääräistä tasoa Kaikki suomalaiset asuivat tavallisissa asuintaloissa, kun kolmannes espanjalaisista oli muuttanut ikääntyville suunniteltuun taloon Niin suomalaisten kuin espanjalaistenkin enemmistö asui kerrostaloissa ja monilla oli mahdollisuus käydä kesämökillä, tosin vain suomalaiset haaveilivat vielä vanhanakin omasta kesämökistä. Espanjalaisten asunnot ovat isompia kuin suomalaisten, etenkin keittiöt ja kylpyhuoneet

6 RELATE E viisaud desta tek knologiak ksi Erityisesti liikennetutkimukset ovat osoittaneet, Aktiivinen tai että ikääntyvät pyrkivät jatkamaan elämäänsä passiivinen i mutta tavalliseentapaan niin pitkään ikää kuinmahdollista. kultainen vanhuus Niin Suomessa kuin Espanjassa aktiivinen Suomalaiset menevät vanhuus oli sekä toive että realiteetti. espanjalaisia useammin Tölä Työelämänä jälkeen päivät ä täyttyvät ä harrastuksista organisoituihin harrastuksiin: ja monista muista askareista, vapaaehtoistyöstä kirjastoon, kuntoilemaan, ja toisten auttamisesta. uimaan tai vaikka klubille, kun taas espanjalaiset käyvät Niin Suomessa kuin Espanjassa puolet vastaajista kirkossa, tapaavat tuttujaan viettivät hyvin aktiivista elämää. kahviloissa ja viettävät aikaa Muut tutkimukset ovat myös osoittaneet, että vapaasti seurustellen puolet ikääntyneistä ovat hyvin aktiivisia, kun suomalaisia useammin. taas toiset ovat passiivisempia (Simo Koskinen, Suomalaistutkimusten SeniorPolis), mikä välttämättä ei tarkoita muuta mukaan näyttää siltä (Lehto kuin että he elävät tavanomaista arkea ilman 1998), että puolet erityisiä i iäorganisoitujaaktivitteetteja. i ki i j ikääntyvistä kävisi vielä töissä joko osapäiväisesti tai Niin aktiiviset kuin passiiviset eivät halunneet muutoin kevennetyssä työssä. enää yhtään enempää aktiviteetteja ja olivat Tätä ei tutkittu Espanjassa. tyytyväisiä tilanteeseensa. Työhalukkuutta lienee Huolimatta joistakin vaivoistakin vanhuus valkokaulustyöläisillä. muillakin kuin koetaan usein hyvänä elämänvaiheena (Laukkanen 2001).

7 RELATE E viisaud desta tek knologiak ksi Muista huolehtiminen However, despite the different cultural background of the subjects, this study concludes that in both countries working voluntarily for charity or looking after the old, sick, disabled or children was as common. Näyttää siltä, että ikääntyvät enemminkin huoltavat toisia kuin ovat huollettavina ainakaan pelkästään tai terveimmät heistä. This equal result comes from two samples, which in the respect of relevant factors hypothetically influencing the result are different: cultural norms, family constellation, gender, age in average and educational status. Heikot signaalit osoittavat, että mahdollisesti iäkkäätkin, hyvän terveyden omaavat vaikkakin huonotuloiset pitävät huolta toisista enemmin kuin ovat itse huolettavia. Tutkimustieto keskittyy siihen paljonko sairaskuluja syntyy eri ikävaiheissa. SeniorPolis hankkeen laskelmissa väitetään vanhusten tuottavan kulunsa? Terveydestä huolehtiminen Terveystietoisuus on etenkin ravitsemusja liikuntatutkimuksen mukaan hyvä tai paranemassa teollisuusmaissa erityisesti koulutettujen ja hyvin toimeentulevien keskuudessa, joilla myös on paras tilanne. Tietyissä maissa kuten Suomessa myös kulttuuri suosii asiatietoon luottamista toisin kuin Espanjassa. Ihmiset ovat alkaneet kk kokemaan olevansa itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Suomalaisten ja espanjalaisten asenteissa omasta terveydestä huolehtimiseen oli selvä ero. Suomalaisista 42 % ajatteli voivansa itse vaikuttaa terveyteensä, kun samoin ajatteli vain 15 % espanjalaisista. Tosin espanjalaisila vanhuksilla oli myös omasta mielestään parempi terveys kuin suomalaisilla. Hyvinvoivia oli kummassakin ryhmässä yhtä paljon (n. 70 %), mutta neljännes suomalaisista tarvitsi lääke tai muuta hoitoa kotona, kun espanjalaisista vain 7 %.

8 desta tek knologiak ksi RELATE E viisau Muuttamalla ikääntyvälle soveltuvaan asuntoon Suomalaiset ovat espanjalaisia useammin valmiit ratkaisemaan asunto ongelmiaan ongelmiaan muuttamalla. Tosin kun tarve oli riittävä espanjalainenkin oli muuttanut ikääntyville suunniteltuun taloon. Korjaamalla nykyinen koti esteettömäksi Ikääntyvät asuvat usein vanhoissa taloissa, jotka kaipaavat korjausta. Korjaaminen esteettömäksi on halvempaa kuin muutto hoivakotiin? että sitoutuminen t i suunnitelmiinei ii i Espanjalaiset olivat suomalaisia valmiimpia remontoimaan nykyistä asuntoaan ja maksamaan siitä itse. Remontointihalu koski pieniä muutoksia asunnon sisällä niin paljon odottamatonta, ettei (kerrostaloissa). tulevaa voi suunnitella. Käyttämällä tekniikkaa apuna Suomalaiset ovat espanjalaisia myötämielisempiä kodin teknologiaa kohtaan ja valmiimpia oppimaan käyttämäänuutta teknologiaa. Ikääntyvät eivät välttämättä ole kuitenkaan teknologian käyttöä vastaan etenkään sitten, kun se on tarpeen. Tietoyhteiskunnat ovat lähentymässä toisiaan yhteisen toiveen asua kotona mahdollisimman i pitkään. Euroopassa. Olemme tunnetusti japanilaisten kanssa teknofriikkejä. Lisäämällä palvelutarjontaa pärjääminen perustuu osaamiseen Espanjalaiset olivat suomalaisia valmiimpia maksamaan ja taitoihin, jotka vielä ovat tallella vanhuuden vuoksi tarvitsemistaan palveluista. eikä pelkästään heikkoudessa avustamiseen (vrt. sosiaaliset ja Suomalainen ottaa espanjalaista useammin psyykkiset kyvyt). vakuutuksen kustannusten turvaksi. Itsenäistä tä selviytymistä kotona Vanhuuden asumistavan suunnittelusta Suomalaisilla oli suunnitelmia siitä, millä tavoin he vanhana asuvat (sattunnaisotoksellakin 60 %:lla). Laukkanen (2001) on huomannut, ole aina korkea. Monet espanjalaiset ajattelivat mieluummin, että elämässä sattuu Inhimillisesti on vaikea arvioida tilannettaan muuttuneissa olosuhteissa etukäteen. Lisäämällä asumistietoisuutta Tietävätkö ihmiset, että asuntoa parantamalla tai tietyin teknisin apuvälinein voi täyttää kaikille Haastattelutilanteessa moni sai kummassakin maassa tietää uusista ratkaisuista. Tietävätkö asiantuntijat, että

9 RELA ATE viisa audesta teknologi aksi Yhteisöllisyys Viestintä Stereotyyppisesti suomalainen vaikenee kahdella kielellä ja espanjalainen on vilkas ja ulospäinsuuntautunut. Viestintätavoissa tät i on kulttuurisia i eroja: Pohjoismaissa luotetaan asiapitoiseen ja kirjalliseen viestintään enemmän kuin Etelä Euroopassa, jossa puhutulla ja tunneviestillä on enemmän merkitystä (Richard Lewis, linearworld/multi world). 2001, 2004 Richard D Lewis Jotkut suomalaiset lähettävät vielä kirjeitä (ja tekstareita) sukulaisilleen ja ystävilleen, kun espanjalaisista kukaan ei ilmoittanut kirjoittaneensa. Sosiaalinen kanssakäyminen perustuu Espanjassa ensisijaisesti sukulaisten ja ystävien säännölliseen tapaamiseen ja tietokonettakin halutaan eniten käyttää yhteydenpitoon sukulaisten ja ystävien kanssa. Suomalaiset sen sijaan pitävät yhteyttä eri tavoin: heillä on hyvä naapuri tai muu päivittäinenkin juttukaveri, he pitävät iää yhteyttä puhelimella hli ll ja sähköpostilla kaukaisempiin sukulaisiin ja tuttaviin tai käyvät säännöllisesti tapaamassa sukulaisia ja ystäviä. Suomalaisetkin haluavat pitää yhteyttä tietokoneella sukulaisiin ja ystäviin, mutta sitä käytetään myös paljon asiointiin ja palvelujen hankintaan. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Visiting friends and relatives 1996 Netherlands Belgium Britain Spain Irland Italy Austria Greece Luxemburg Portugal Germany Finland Denmark Less than once a month Once or twice a month Once or twice a week More often Visiting friends and relatives in Europe (Statistics Finland 1997).

10 REL LATE vii isaudesta a teknolo ogiaksi Espanjalaisista haastateltavista monet olivat jo muuttaneet palvelu tai senioritaloon. Yhteisöllinen Suomessa palvelutaloon l l ja yhteisölliseen asumiseen halutaan, vaikka viimeksimainittua asumismuotoa ei asuminen Suomessa juuri tunneta. Liekkö tiettyä realismia, että vaikkakin Aktiiviset seniorit ry:n jäsenet halusivat erityisesti kaikki yksinasuvat ki eivät iäthl halua asua yhteisöön, jossa on ikääntyneitä, kun muut halusivat tulevaisuudessa yksin vain pienempi yhteisöön, jossa on kaikenikäisiä. osa heistä toivoo voivansa vielä Kukaan ei suunnittele muuttavansa hoivakotiin. muodostaa parisuhteen, vaan halutaan asumaan ystävien kanssa. Espanjassa vielä vanhuksia asuu yhdessä poikansa taloudessa, vaikka siellä selvästi ollaan siirtymässä ydinperhemalliin. Espanjassa suullisista vastauksista paljastui vielä tarve saada asua omaehtoisesti esim. palvelutalossa. Ikääntyvät lienevät aina tunteneet turvattomuutta. Korostuvatko yksinäisyys ja turvattomuus ikääntyvien tulessa fyysisesti terveemmiksi, paremmin koulutetuiksi ja varakkaammiksi? Naisvaltaisuus merkitsee haavoittuvuutta, vähintäänkin taloudellisesti. Omaehtoisuuden ja itsenäisen suoriutumisen dilemma, kun on aikuinen ja tarvitsee apua. FIN 1 E 1 FIN 1 E 1 Currently Where to move Regular housing use A home planned especially for the senior citizens A private service home A municipal service home A nursing home (more services in your use than in a 1.9 service house, where the services are more optional) A commune of senior citizens A community with people of different ages 31.2 Other, what? (institution in ) No, I have not thought about any of these (I would like to live in a normal house.) n The housing concept of present house (the number of the respondents) and the type of the house where to move (the percentages of the respondents). 1 FIN Finland, E Spain, 2 A person was living in a temporary shelter because of the mould problem in her own apartment, 3 Multiple answers although advised otherwise

11 RELATE E viisau udesta tek knologiak ksi Asunnon koko Vertailun vuoksi kerrottakoon, että eräässä helsinkiläisessä vuokraasuntoyhtiössä asutaan suomalaisia ahtaammin, koska siellä on tarjottu pieniä asuntoja pienituloisille (asumme länsieurooppalaisittain l i itt i ahtaasti). ti) N. 40 % vastaajista haluaisi enemmän tilaa ja miltei yhtä moni haluaa säilyttää sen nykyisellään. Juuri kukaan ei halua vähemmän tilaa. Parveke jayksi lisähuone löytyvät toivomuslistalta usein toisin kuin huoneistosauna. Jos arjen askareet koetaan tavallisimmin sujuvan normaalisti, on peseytyminen ja pukeminen monen mielestä erityisen sujuvaa, ilmeisimmin määräysten mukaisen tilavan kylpyhuoneen ansiosta. Vierailujen ja juhlien järjestäminen on hankalaa. Monen mielestä talon yhteinen juhlahuone voisi olla tarpeen, vaikka muita yhteiskäyttöisiä tiloja kuten takkahuonetta tai vierashuonetta ei enää tarvittu yheisen asukastilan, pesutuvan ja kerhohuoneen lisäksi. Maksuvalmiutta yhteiselle lisätilalle ei ole näiden vähätuloisten keskuudessa. Vaikka espanjalaisilla oli isommat asunnot kuin suomalaisilla, puolet heistä halusi pitää nykyiset tilansa, kun taas puolet suomalaisista oli valmis muuttamaan pienempään. Useampi espanjalaisista kuin suomalaisista halusi muuttaa isompaan. Näyttää siltä, että isompi iperhe tai tiaviopari ihl haluaa sinkkuja useammin asua väljästi, samoin miehet naisia useammin. Tulo ja asunnon hintatason ero vaikuttaa: haluttiin muuttaa palvelujen l äärelle kaupungin keskustaan, k jolloin joudutaan tinkimään asunnon koosta (Aktiiviset Seniorit ry., vrt. Kaupunkikylä). Puolet suomalaisista halusi vähemmän huoneita kuin nyt ja puolet espanjalaisista pitäisi huoneluvun ennallaan. Normitalkoilla etsitään määräysten tarpeellisuutta ei vain turhan tilan ja energiatehokkuuden, vaan sisäolosuhteiden ja äänieristyksen laadun suhteen, vrt. uudet asuntobrandit. Desired spatial volume of one's dwelling (the percentages of the respondents). 1 FIN Finland, E Spain, 2 the Finnish cases FIN 1 E 1 Vuosaari 2 Puotila 2 Aktiiviset Seniorit 2 To have less space than now To have as much space as now To have more space than now Something else to say n

12 Ketkä vastasivat liikkumisestaan RELATE E viisaud desta tek knologiak ksi A group with the majority of single women out of the group of the decent renovators of whom a little more than one third had a driving licence and a little less than one third owned a car. A group with the majority of women and of whom equally many were single and married out of the group of the entrepreneurial homeowners of whom a half had a driving licence and owned a car. A group of country people with the majority of elderly and women and of whom a half were married, and the majority of men had a driving licence, and a two thirds of the households owned a car. PUOTILA

13 RELAT TE viisa audesta te eknologia aksi Ikääntyvien liikkumisesta Liikutaan niin pitkään kuin mahdollista kuten ennenkin (Tacken, amerikkalaistutkimus) i tki työmatkojen poisjääminen vähentää liikkumisen tarvetta; Suomessa vierailumatkat merkittävä matkojen tekemiseen vaikuttava tekijä kilometrisuoritteella mitattuna ei välttämättä matkojen lukumäärällä mitattuna Ikääntyvät noudattavat samaa päivärytmiä kuin muutkin, eikä heitä välttämättä saa houkutelluiksi julkisiin kulkuneuvoihin ruuhka aikojen ulkopuolella l ll muita helpommin edes halvemmilla lipuilla (hollantilaistutkimus) Helsingissä huomattiin, että reviiri pienenee siten, että vaikka käydäänmökillä, ei välttämättä juurikaan lähdetä lähiöstä kaupungin keskustaan kauppaan tai asioimaan (Himanen) Niin Helsingissä kuin Leppävirroilla palvelut keskittyvät ostos ja kyläkeskuksiin; joillakin alueilla niin maalla kuin kaupungissa asuvat ikääntyvät ovat kovilla tehdessään hankintojaan, Vuosaari ja Puotila muistuttavat maaseutua (Himaset) Liikkuminen i on erilaista i maalla kuin kaupungissa; kaupungissa julkisen liikenteen käyttö on vähän yleisempään ja ajoneuvoja omistetaan vähemmän kuin maalla, jossa saa kyydin useammin kuin kaupungissa (Himaset) Naisilla on harvemmin ajokortti kuin miehillä ja siksi nainen on miestä useammin kyytiläinen kuin kuljettaja (Himaset) Suomen iäkkäiden liikkumisesta Hollantilaiset epäonnistuivat tilausbussikokeilussaan, ik k kun vanhusten keskuudessa levisi nopeasti tieto muutamasta kyydistä, jotka olivat jääneet väliin (Tacken), kun taas Leppävirroilla kokeilu onnistui hyvin ja vain yksi kyyti jäi huonolla kelillä väliin jasiitä tiedotettiin asianmukaisesti (Himanen V.) ja palvelulinja on todettu hyväksi ratkaisuksi (Himanen M.) Suomalaisten vanhusten päivittäinen liikkuminen on erilaista kuin muiden eurooppalaisten: lit lähdemme kt kotoa aamupäivällä ja tulemme takaisin iltapäivällä, kun muualla tullaan kotiin jo keskipäivällä ja lähdetään iltapäivällä uudelleen liikkeelle (Tacken) Suomalainen vanhus hyppää espanjalaista helpommin linja autoon asioidakseen tai muutoin päästäkseen paikasta toiseen, kun taas espanjalainen toivoo voivansa asioida kotinurkilla (Himanen) Espanjalaiset haluavat erityisesti ruokakaupan ja terveys ja sosiaalipalvelut lähelle; ruokaostokset ovat oleellinen osa päivittäistä asioimista kun taas terveys ja sosiaalipalveluita ei juurikaan tarvita (Himanen) Suomalaisille ruokakaupan läheisyys on tärkeä, mutta terveys ja sosiaalipalveluja he ovat valmiit hakemaan julkisten kulkuyhteyksien (tai osittain netinkin) välityksellä espanjalaisia hanakammin (Himanen)

14 Johdanto Vanhuus on pitkään aktiivista aikaa: arkiaskareita, k it omaa aikaa, harrastuksia, muista välittämistä ja itsestä huolehtimista. Niin Espanjassa kuin Suomessa asutaan paljon kerrostaloissa ja käydään kesämökeillä. Moni tulee toimeen omillaan. Itsenäistä selviytymistä kotona voidaan parantaa joko korjaamalla nykyinen koti esteettömäksi taikka muuttamalla ikääntyville suunniteltuun asuntoon. Kolmanneksi voidaan parantaapalvelutarjontaa palvelutarjontaa. Kullakin vaihtoehdolla on suosijansa. Ilmasto Euroopan ääripäissä on erilainen niin kuin kulttuurikin ainakin kommunikaation osalta. Mutta vaikenevatko suomalaiset sittenkään espanjalaisia useammin? Millaista ikääntyneen yksinäisyys oikeastaan on ja kenen kanssa tai millaisessa talossa ikääntyvät itse haluaisivat asua? Suomessa ydinperhe muotoutui teollistumisen myötä, kun vastaava murros on vasta Espanjassa käynnissä. Pitääkö stereotypiä siitä, että etelässä huolehditaan perheenjäsenistä pohjoismaalaisia enemmän paikkaansa? Molempien maiden ikäihmiset ovat kokeneet sota ajan ja eläneet viime vuosien voimakkaan taloudellisen kasvun aikaa. Eroavatko vapaa ajanvietto ja harrastukset? Miten on terveydestä huolehtimisen laita? Kumman kotiin voi viedä teknologiaa, suomalaisen vai espanjalaisen? Jatkoteemoja raportista Millaisella asuinalueella halutaan asua: lähiössä, keskustassa vai maalla? Kuinka suosittu kakkosasunto ulkomailla oikein onkaan? Miten ruoanlaitto ja ruokailukulttuuri eroavat? Pikaruokaa k vai kotikokkausta. kk Mistä raaka aineet tulevat? Miten siivotaan tai halutaan muita palveluja kotiin? Miten arjen toimet sujuvat jamitä keinoja sen helpottamiseksi voidaan löytää ja hyväksyä sopiviksi? Miten suhtaudutaan nykyisiin ohjeisiin rakennetun ympäristön laadun parantamiseksi tai elämän helpottamiseksi? Kuinka moninainen teknologian käyttö kotona voikaan olla Miten vai vaikuttaako sukupuoli asumistoiveisiin? Millä tavoin muutokseen suhtaudutaan ja voiko muutosta hallita tai voiko siihen ympäristön laadulla vaikuttaa? Kuinka ikääntyvät ä voivat pitää iäähuolta itsestään ja kuinka rakennettu ympäristö voi siinä auttaa? jne. RELATE viisaudesta teknologiaksi