Minustako jatko-opiskelija?
|
|
- Anni Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Minustako jatko-opiskelija? Miksi ryhtyä jatko-opiskelijaksi? Tutkimustyöllä harvemmin saavuttaa suurta mainetta, eikä rikkauksiakaan kerry, vaikka suomalaiset arvostavat historioitsijoita, jotka pystyvät kirjoittamaan yleistajuisesti menneisyydestä. Työ on pikemminkin henkisesti kuin taloudellisesti palkitsevaa. Tieteellinen pätevöityminen saattaa toki nostaa palkkatasoa. Lisensiaatti- ja tohtoritutkintoa arvostetaan tietyillä valtionhallinnon sektoreilla ja Suomen Akatemian tehtävissä. Esimerkiksi arkisto- tai tiedotusalalle pätevöitynyt maisteri saattaa tehdä lisensiaattitutkimusta työhönsä liittyvästä aiheesta ja siten kehittää oman alansa tietotaitoa ja pätevyyttään. Tietyllä ammattipätevyydellä - opettajan, tiedottajan, kustannustoimittajan, opetushallinnon taidoilla - höystettynä tohtoritutkinto voi olla hyvä lisä. Lisensiaatin, tohtorin tai dosentin edellyttämä palkkataso saattaa myös pelottaa työnantajia. Tutkijaa voidaan pitää todellisuudesta vieraantuneena, ja tutkinnon edellyttämä palkkataso voi olla liian korkea niin yksityisen ja julkisen sektorin työnantajille. Tohtorinväitös ei siis välttämättä ole meriitti yliopistomaailman ulkopuolella - ainakaan sinällään. Ei toisaalta kannata "varmuuden vuoksi" hankkia kymmentä rinnakkaista ammattipätevyyttä, sillä eivät työnäkymät toivottomiakaan ole. Tutkimustyö on toisaalta myös palkitsevaa ja kiinnostavaa. Historia-alalle suuntautunut opiskelija on usein todella kiinnostunut menneisyydestä ja sen tutkimisesta ja tulkitsemisesta. Vaikka tutkijuutta on turha erityisesti ihannoida, oma kiinnostus ja innostus tutkimukseen ja omaan aiheeseen ovat hyviä eväitä tutkijanuralle. Kaikissa tutkimustyön vaiheissa on tärkeää pitää yhteyttä omaan oppiaineeseen, alan tutkijoihin ja yleisöön. Professorin, ohjaajan ja muun henkilökunnan on helpompi auttaa nuorta tutkijaa eteenpäin ja kirjoittaa suosituksia, jos tämä näyttäytyy oppiaineessa silloin tällöin ja tuo luettavaksi tutkimustyötään. Jos omasta oppiaineesta ei löydy oman tutkimusaiheen asiantuntijoita, ja vaikka näitä löytyisikin, yhteyksiä kannattaa solmia myös oman oppiaineen ulkopuoliseen tutkijayhteisöön. Kannattaa muistaa, että jatko-opiskelija voi tarvittaessa vaihtaa oppiaineen sellaiseen, joka tuntuu parhaiten vastaavan hänen intressejään. Myös ulkomaille voi lähteä; joissakin tapauksissa voi olla jopa helpompaa saada rahoitusta tutkijavaihtoon kuin työhön kotimaassa. Jokaisen historian oppiaineen liepeillä toimii myös paljon tutkijoita, jotka eivät kuulu henkilökuntaan, mutta joilla voi olla hyödyllisiä yhteyksiä muihin yhteisöihin tai yliopiston ulkopuolelle. Älyllinen elämä ei myöskään lopu historian laitosten ulkopuolella: kulttuurintutkimuksessa, sosiologiassa, oikeustieteessä ja monilla muilla aloilla työskentelee tutkijoita, joilla voi olla paljon yhteistä historian tutkimuksen kanssa.
2 Tutkimussuunnitelma ja jatko-opintojen suunnittelu Jatko-opinnoista tulee keskustella oppiaineen professorin ja muun henkilökunnan kanssa. Mahdollisesti oppiaineessa on suunnitteilla projekteja, joiden kautta voidaan hakea rahoitusta väitöskirjan tekijöille. Usein jatkosuunnitelmat kypsyvät jo graduvaiheessa, ja graduaihetta kannattaa pohtia siitä näkökulmasta, että siitä voi mahdollisesti jatkaa väitöskirjaan. Samaan tematiikkaan pureutuvat perättäiset opinnäytteet (proseminaari - gradu - lisensiaattityö - väitöskirja) tukevat usein toisiaan, joskin ne voivat myös jättää tutkimusnäkökulman kapeaksi. Päästäkseen virallisesti jatko-opiskelijaksi nuoren tutkijan on hyväksytettävä tutkimussuunnitelmansa, mielellään myös jonkinlainen aikataulusuunnitelma. Suunnitelma on tärkeä jatko-opiskelijan itsensä kannalta, sillä sen kirjoittaminen auttaa hahmottamaan oman tutkimuksen tavoitteita ja lähtökohtia. Varsinaisen tutkimustyön lisäksi jatko-opiskelijan on suoritettavia yhteensä 30 opintoviikkoa tutkimustyötä tukevia opintoja. Tutkijaseminaarissa jatko-opiskelija esittelee tutkimussuunnitelmiaan ja tutkimustuloksiaan sekä osallistuu muiden seminaarilaisten töiden käsittelyyn. Tutkijaseminaarissa tarkastetaan myös valmiit lisensiaattityöt. Virkistäviä lisiä tutkijaseminaaritoimintaan tuovat koko päivän seminaarit tai vierailut. Jatko-opiskelija voi halutessaan ehdottaa seminaaritapaamista järjestettäväksi omaan tutkimusaiheeseensa liittyvässä paikassa, tietyssä arkistossa tai museossa. Lisensiaattityö on usein tärkeä välietappi matkalla kohti väitöstilaisuutta. Lisensiaattityön käsittelyssä jatko-opiskelija voi saada arvokasta kokemusta ja palautetta väitöskirjaansa varten. Työn luonne vaihtelee eri laitoksissa: toisissa hyvän lisensiaattityön voi käytännössä julkaista väitöskirjana, toisissa taas edellytetään että väitöskirja tuo olennaisesti uutta lisensiaattityön tuloksiin. Lisensiaattitutkinnon hyvä puoli on se, että se pätevöittää hakemaan esimerkiksi yliopiston lehtoraatteja. Jatkoopiskelija voi myös edetä suoraan väitöskirjaan ja väittelyvaiheeseen. Historia-alan väitöskirjat ovat yleensä monografioita eli teos keskittyy selvittämään yhtä tutkimuskysymystä. Monografia vaatii usean vuoden määrätietoista työskentelyä ja perinpohjaista aiheeseen ja tutkimukseen perehtymistä. Viime aikoina alalta on ilmestynyt tai on ilmestymässä myös joitakin artikkeliväitöskirjoja, jotka koostuvat useista tieteellisistä artikkeleista. Artikkeliväitöskirja on mahdollinen ratkaisu esimerkiksi tutkijalle, joka joutuu työskentelemään hyvin katkonaisesti erilaisissa projekteissa. Koska artikkelit on julkaistava arvostetuissa tieteellisissä lehdissä, joiden julkaisuprosessit ovat pitkiä, saattaa artikkeliväitöskirjakin silti viedä melkoisesti aikaa.
3 Ylimalkaan kannattaa varautua siihen, että korkeakoulujärjestelmä on hyvin raskassoutuinen kokonaisuus. Väitöskirjan esitarkastusvaihe voi viedä odottamattoman paljon aikaa. Kannattaakin selvittää tiedekunnan hallinnosta tärkeät päivämäärät, jotka vaikuttavat prosessin etenemiseen - tarkastajien valintaan, väittelyluvan myöntämiseen jne. Rahoitus ja tutkijan taloudellinen asema Miten sitten rahoittaa omaa tutkimusta? Vaikka henkilökunta suosittelisi jatko-opiskelijaksi ryhtymistä, suosittelija harvemmin pystyy takaamaan vastavalmistuneen taloudellista tulevaisuutta. Valitettavasti yliopisto ei pysty tarjoamaan tutkimusvirkoja, vaan jatko-opiskelija joutuu aktiivisesti hakemaan rahoitusta itselleen - joko yksin tai tutkimushankkeen jäsenenä. Vaihtoehtoja on useita: Opintotukirahoitus (työn alkuvaiheessa) Apuraharahoitus (suuria ja pieniä rahoittajia) Palkkatyö tutkimusprojektissa tai tutkijakoulussa Tutkijavirka yliopistossa tai tutkimustyö oman toimen ohella Usein jatko-opiskelija ehtii uransa aikana rahoittaa työtään monin eri tavoin. Tutkijan elämä on varsinaista pätkätyöläisyyttä, johon liittyy monia pulmia. Opintotukirahoituksesta saa lisätietoja opiskelijapalveluista. Opintotukirahoitus käy lähinnä lyhytaikaisena siirtymävaiheena perusopiskelijasta jatko-opiskelijaksi, sillä sitä myönnetään rajoitetuksi ajaksi ja summa on sangen pieni. Tietyissä tilanteissa sosiaalitoimi voi tukea varatonta opiskelijaa noin puolen vuoden ajan ilman, että tämän täytyy keskeyttää opintonsa. Tällainen rahoituskeino on hiukan lohduton alku tutkijanuralle, jollei tutkija ole harvinaisen motivoitunut työhönsä. Apuraharahoitus on vaihtelevaa. Erilaiset säätiöt ja yleishyödylliset tahot jakavat apurahoja, joiden suuruus vaihtelee muutamasta sadasta eurosta pariinkymmeneentuhanteen euroon. Apurahoja voidaan hakea matkojen ja tutkimuskulujen kattamiseen tai täysipäiväisen tutkimustyön rahoittamiseen. Pienet apurahasäätiöt voivat tarjota summia, joilla kattaa muutaman hankalan arkistomatkan. Tärkeitä rahoittajia ovat mm. Suomen Akatemia, Emil Aaltosen Säätiö, Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Turun yliopistosäätiö. Merkittävät säätiöt antavat hakujulistuksen kerran tai kaksi vuodessa, ja hakemus on lähetettävä julistuksessa ilmoitettuna määräaikana vaadittujen liitteiden ja suositusten kera.
4 Apurahojen hausta löydät lisätietoa osoitteesta (Huom! Turun yliopiston Tutkimusrahoitustiedotus-sivuille pääsee vain Turun yliopistosta ja em. organisaatioista.) Suomen historian oppiaineessa ja opiskelijapalveluissa on luettavissa neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Turun yliopiston Apurahatiedote, jossa ilmoitetaan kattavasti erilaisista hakumahdollisuuksista. Merkittäviä apurahoja on usein helpompi saada, jos niitä hakee yhdessä muiden saman alan tutkijoiden kanssa. Valtiojohto tukee tällä hetkellä erityisen teeman ympärille rakentuvia tutkimusprojekteja ja -ryhmiä. Apurahahakemuksiin tulee useimmiten liittää suosittelijalausuntoja. Suosittelijaksi voi pyytää tutkimuksensa ohjaajaa sekä oppiaineen omia tai tutkimusalaan perehtyneitä professoreita tai dosentteja. Ohjaajan ja oppiaineen henkilökunnan kanssa kannattaakin keskustella paitsi suosittelijalausunnoista, myös itse hakemuksesta. On tärkeää muotoilla apurahahakemus vakuuttavasti ja noudattaa annettuja ohjeita tutkimussuunnitelman pituudesta yms. Jotkut apurahanhakijat haluavat yleistajuisia luonnehdintoja tutkimushankkeesta, toiset taas vaativat teoreettisempaa tai kansainvälisempää näkökulmaa. Henkilökunta ja muut tutkijat antavat tarvittaessa neuvojaan hakemusta suunnittelevalle. Ei kannata masentua, vaikka apurahahakemus ei heti tuottaisikaan tuloksia. Hakemuksien laatiminen ja tutkimussuunnitelmien hiominen auttaa joka tapauksessa työstämään omaa tutkimusta. Toistuvat, kehittyvät hakemukset noteerataan usein myös apurahan myöntäjien keskuudessa. Kannattaa selvittää myös, onko olemassa omaan kotiseutuun tai tutkimusaiheeseen linkittyviä erityisrahastoja tai rahoitusmahdollisuuksia. Apuraharahoituksessa on ongelmansa. Apurahasta ei aina kerry eläkettä, eikä työttömyyspäiväraha kartu. Tutkijalla ei myöskään ole työsuhdeoikeuksia, esimerkiksi työterveydenhuoltoa. Toisaalta apuraha on verovapaata tuloa. Viime aikoina muutamat suuret rahoittajat ovat alkaneet myöntää apurahan mukana lisäosuuden, joka tulee sijoittaa eläkevakuutukseen, ja valtiovallan suunnalla on julkistettu mietintöjä ja esityksiä, jotka parantaisivat apurahatutkijoiden sosiaali- ja eläketurvaa. Opiskelijalla on myös oikeus erityiskohteluun ansiosidonnaisen päivärahan yms. laskemisessa. Tohtoreiksi valmistuneille tällaisia helpotuksia ei ole. Palkkatyö tutkimusprojektissa tai tutkijakoulussa takaa usein parhaat mahdollisuudet tutkimustyön tekemiseen. Tällöin jatko-opiskelija kykenee tavallisesti keskittymään tutkimustyöhön, josta maksetaan työ- tai virkasuhteen mukaista palkkaa, ja hänellä on yleensä mahdollisuus työskennellä yliopiston tai tutkimusprojektin tiloissa. Tutkimusrahoitusta saattaa riittää useiksi vuosiksi.
5 Tutkimusprojekteihin (joita rahoittaa varsinkin Suomen Akatemia) palkataan yleensä tutkijoita, jotka ovat olleet mukana projektin rahanhaussa tai joiden pro gradu -tutkimus ja jatko-opinnot liittyvät projektin tematiikkaan. Niihin voidaan hakea tutkijoita myös hakuilmoituksin. Tutkijakoulut ovat useimmiten teemoittaisia (esimerkiksi Kulttuurisen vuorovaikutuksen ja integraation tutkijakoulu), ja niihin haetaan hakujulistuksissa ilmoitettuina aikoina. Historioitsijan kannattaa pitää silmällä myös mm. yhteiskuntatieteiden ja kulttuurialan, jopa kovan teknologian projekti- ja tutkijakouluhakuja, sillä niistä saattaa löytyä sopiva sauma historiallisen näkökulman tutkijalle. Ongelmana saattaa olla se, ettei projektilaisilla ole mahdollisuuksia pätevöityä opetustehtävissä. Toisaalta projektissa voi olla paljon hallinnointia tai järjestelytehtäviä, jotka voivat verottaa tutkijan voimia. Yhteistyö asettaa myös omat haasteensa projektin jäsenille, mikäli hankkeeseen liittyy yhteisiä deadlineja. Vastaavanlaisia haasteita liittyy tilanteeseen, jossa tutkija valmistelee jatkotutkimusta tilaushistorian puitteissa. Jokin järjestö tai instituutio saattaa palkata jatko-opiskelijan kirjoittamaan historiastaan. Parhaassa tapauksessa tällainen hanke voi tuoda turvallisen rahoituksen ja tukea tilaajataholta. Ristiriitojakin saattaa syntyä, sillä tilaushistoriaa kirjoittava jatko-opiskelija joutuu tasapainoilemaan tilaushistorian ja opinnäytetyön erilaisten vaatimusten välillä. Mahdollista tilaushistoriasopimusta kannattaa valmistella yhteistyössä Tilaushistoriakeskuksen kanssa. Tutkimustyö yliopiston virassa tai oman toimen ohella on sekin vaihtoehto, jossa on puolensa ja puolensa. Esimerkiksi oppiaineen assistentuuri on viisivuotinen jatkokoulutusvirka, jossa työskentelevällä on oikeus suorittaa jatko-opintoja ja tehdä tutkimusta. Käytännössä yliopistobyrokratia ja yliopiston työntekijöille asetetut vaatimukset ja toimenkuvat ovat laajentuneet viime vuosikymmeninä, ja kenen tahansa henkilökunnan jäsenen on vaikea tehdä tutkimusta muuten kuin apurahan tai muun rahoituksen turvin otetulla virkavapaalla. Toisaalta yliopiston virassa on usein melko hyvät etuudet - verrattuna apurahatutkijan tilanteeseen. Lisäksi viranhaltija tekee työtä yliopistoyhteisössä ja saa kokemusta hallinnollisissa ja opetuksellisissa tehtävissä, joista on myöhemmin hyötyä työnhaussa. Tutkimustyö oman toimen ohella yliopiston hallinnossa, arkistossa, museossa tai aivan muissa tehtävissä on yleensä vielä työläämpää - ainakin jos tavoitteena on ripeä valmistuminen. Toisaalta tutkijayhteisölle on hyödyksi, että siinä on jäseniä, joilla on yhteyksiä "ulkomaailmaan", eikä kaiken tutkimuksen tavoitteena tarvitse olla väitöskirjatyön valmistuminen. Jatko-opintoja suunnittelevan kannattaa kuitenkin tärkeää tiedostaa eri vaihtoehtoihin sisältyvät hyödyt ja ongelmat. Tutkijan taloudellinen asema on usein epävarma. Rahoitusta ja määräaikaisia virkoja on usein tiedossa korkeintaan vuodeksi tai pariksi. Tutkimuksessaan määrätietoisesti etenevä, artikkeleita julkaiseva
6 ja konferensseihin osallistuva tutkija voi toivoa saavansa jatkorahoitusta tutkimuskauden jälkeenkin, mutta varma ei mistään voi olla. Myöskään tohtorinväitös ei takaa paranevaa taloudellista asemaa. Moni tuore tohtori on jopa kokenut, että tilanne on suorastaan vaikeutunut väittelyn jälkeen. Väitöskäsikirjoituksen valmistumisen ja ensimmäisen kunnon post-doc -rahoituksen väliin voi jäädä piinallisen pitkä rahoitustyhjiö. Jatko-opiskelijan kannattaakin huolehtia myös ammattiliittoasioistaan. Turun yliopiston jatkotutkijat ja assistenttitason viranhaltijat kuuluvat yleensä Turun yliopiston tieteentekijät ry., joka ajaa jäsentensä etuja yliopiston ja valtiojohdon suuntaan. TYAY:n kautta jatko-opiskelija saa tietoa ja koulutusta ja voi välittää näkemyksiään eteenpäin Tieteentekijöiden liittoon (TTL). Tämän lisäksi ammattiliittoon kuuluminen tuo tiettyjä työttömyyspäiväraha- ynnä muita etuisuuksia. Tieteentekijöiden liitolla (ja tätä kautta Turun yliopiston assistenttiyhdistyksellä) on kaksoisjärjestäytymissopimukset useiden akavalaisten järjestöjen kanssa. Näiden perusteella jäsenmaksuista myönnetään alennuksia. Verkostoituminen ja tutkimuksen julkaiseminen Vaikka tutkimustyöhön liittyy yksinäisiäkin puurtamisen jaksoja, jatko-opiskelijan on hyvin tärkeää pitää yhteyttä tutkijayhteisöönsä ja muihin alasta kiinnostuneisiin tahoihin. Parhaassa tapauksessa oppiaine voi osoittaa jatko-opiskelijalle työpisteen tai työpöydän kulmauksen, mutta aina tämäkään ei ole mahdollista. Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta. Jatko-opiskelijan, jolla ei ole omia työtiloja, kannattaa käydä säännöllisesti omassa oppiaineessaan ja lisäksi osallistua tutkijatapaamisiin. Kahvihuoneeseen ovat kaikki tervetulleita, samoin laitoksen juhliin (kunhan muistaa tivata niiden ajankohdista tietoja) ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin. Erilaisten sähköpostilistojen jäsenenä jatko-opiskelija saa lisätietoa oman tutkijayhteisön puoli-, epä- ja virallisista tapahtumista. Yhteistyössä yhdistyvät huvi ja hyöty, sillä samasta aiheesta kiinnostuneet tutkijat muodostavat usein kiinteän tuttavapiirin, joka osaa myös pitää hauskaa yhdessä. Verkostoituminen on myös osa oman tutkimuksen julkisuutta, sillä seminaari- ja symposiumalustusten kautta muut tutkijat saavat tietää toistensa tutkimuksista ja voivat antaa tärkeää palautetta. Jatko-opiskelijan kannattaa liittyä mm. Tampereella koordinoituun Historiatieteiden tutkijakouluun, joka jakaa ennakkohakemuksesta matka-apurahoja erilaisten tutkijatapaamisten osanottajille. Lisäksi on olemassa sähköpostilistoja, joiden kautta tiedotetaan tärkeistä tapahtumista. Eri alojen tutkijat voivat hakeutua yhdistyksiin, jotka tukevat heidän omia kiinnostuksen aiheitaan tai yhdistävät paikallisia tutkijoita. Tällaisia yhdistyksiä ovat esimerkiksi Turun historiallinen yhdistys,
7 Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 1700-luvun tutkimuksen seura, Tulevaisuuden tutkimuksen seura, Suomen taloushistoriallinen yhdistys, Keskiajantutkimuksen seura Glossa ry, Tekniikan historian seura, Taidehistorian seura, Suomen urheiluhistoriallinen seura, Suomen Oppihistoriallinen Seura ja monet, monet muut. Lisätietoja tieteellisistä yhdistyksistä löytyy esim. Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan kotisivuilta. Myös "maallikkotahot" kannattaa pitää mielessä. Esimerkiksi paikallisyhdistykset, sukututkijat, kansalaisopistot, erilaiset julkaisut, lehdet ja muut vastaavat ovat kiinnostuneita luennoitsijoista ja artikkeleista ja pystyvät toisinaan maksamaan jopa palkkioita. Luentojen tai esitelmien pitäminen auttaa jäsentämään omaa tutkimustyötä ja tekemään sitä yleistajuiseksi. Rajansa tietysti kaikella - liika ilmaisten esitelmien pitäminen verottaa voimia ja aikaa. Jotkut tutkijat pitävät periaatteenaan sitä, etteivät myy työtään ilmaiseksi. Akavan kalenterista löytyy suosituksia luento- ja asiantuntijapalkkioista. Ei myöskään pidä pelätä ulkomaisia yhteyksiä. Suomessa järjestetään kansainvälisiä konferensseja ja symposiumeja, ja jatko-opiskelijan kannattaa itse hakeutua ulkomaille konferensseihin, arkistoihin tai jopa opetus- tai tutkimustehtäviin. Näihin matkoihin on saatavissa matka-apurahoja, minkä lisäksi mm. CIMO ja NORFA rahoittavat pitkäaikaisempaakin tutkimusta ja oleskelua. Turun yliopistossa humanistisen tiedekunnan kansainvälisten asioiden sihteeri antaa lisätietoja rahoitusmahdollisuuksista. Konferenssiin lähtö voi onnistua helpommin tutkijaporukalla, ja isoihin konferensseihin toivotaan ilmoitettavan "sessioita" eli useamman tutkijan papereita samasta aihepiiristä. Mutta myös yksin reissaava voi solmia yllättäviä yhteyksiä kansainvälisten tutkijoiden kanssa. Myös tutkijavaihto on varteenotettava vaihtoehto: Ympäristönvaihdos piristää ja tuo uusia ideoita ja näkökulmia. Kansainväliset yhteydet ovat suositus myöhemmissä rahoitushauissa. Myös tutkimuksen julkaiseminen voi liittyä kiinteästi verkostoitumiseen. Eri yhdistyksillä on julkaisusarjojaan tai aikakauslehtiään, joihin voi lähettää artikkeleitaan. Jos nuori tutkija on tottumaton artikkeleiden kirjoittamiseen, hän voi ensin hioa taitoaan kirjoittamalla lyhyitä juttuja. Kannattaa sopia etukäteen toimituskunnan kanssa artikkelin kirjoittamisesta, sillä julkaisulla saattaa olla vireillä teemanumerohankkeita, joihin artikkelin teeman voi sovittaa. Tärkeää on myös lähettää artikkeleitaan ns. referee -julkaisuihin eli lähinnä ulkomaisiin aikakauskirjoihin, joissa artikkeli julkaistaan vasta tieteellisten arvioitsijoiden lausuntojen ja heidän mahdollisesti vaatimiensa muutosten jälkeen. Ruotsinkielistä yleisöä taas saavuttaa esimerkiksi Historisk tidskrift för Finlandin kautta. Kyseinen aikakauslehti käännättää hyväksymänsä artikkelit ilmaiseksi.
8 Loppusanat Jatko-opintojen kulku riippuu hyvin paljon tutkijan omasta elämäntilanteesta, tutkimusaiheesta ja rahoitustavoista. Ylhäällä valtionhallinnossa vaaditaan tiukkaa tuloksellisuutta, lyhyitä valmistumisaikoja ja suuria julkaisumääriä. Psykologisesti (ja myös jatkorahoituksen kannalta) lienee palkitsevaa, mikäli väitöskirjan saa valmistumaan kohtuullisessa ajassa ja mikäli tutkimuksensa tuloksia pääsee näkemään artikkelien muodossa. Toisaalta kiire, suorituspaineet ja tieteellinen luovuus eivät oikein viihdy yhdessä, joten kannattaa myös ottaa oma aikansa tutkimukselle ja vapaa-ajalle. Martin Scheininin sanoin "Väitöskirja on projekti, ei Jumala. Pidä muita Jumalia." Jokainen tekee itse omat ratkaisunsa, eikä ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa suorittaa jatko-opintoja. Aina kannattaa kysellä lisää henkilökunnalta ja muilta tutkijoilta. Kannattaa myös muistaa, että menneiden sukupolvien kokemukset eivät välttämättä enää päde nykyisessä tai tulevassa yliopistomaailmassa: rahoitus- ja työskentelyolot sekä tulevaisuudennäkymät ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä ja muuttuvat edelleen. Muiden neuvot kannattaa yhdistää omiin havaintoihin: "Älä usko kuulopuheisiin, ota selvää." Anu Lahtinen.
HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN
HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN 1. Henkilötiedot * Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Maa Puhelin Syntymäaika 2. Hakijan pohjatutkinto * Tutkinnon nimi Yliopisto Valmistumispäivä
LisätiedotHakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015
Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)
LisätiedotTohtoriopintojen rahoitus
Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa
LisätiedotJatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen
Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA
TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa
LisätiedotTutkimusrahoitusta säätiöiltä - hyvä tutkimussuunnitelma. Leena Syrjälä 21.02.2011
Tutkimusrahoitusta säätiöiltä - hyvä tutkimussuunnitelma Leena Syrjälä 21.02.2011 Tutkimusrahoituksen hakemisen taidot - kurssi Tavoitteena on jakaa tutkimusrahoituksesta kertyneitä hyviä käytäntöjä 21.2.
LisätiedotLuonnontieteellinen tiedekunta julistaa haettavaksi APURAHOJA
Luonnontieteellinen tiedekunta julistaa haettavaksi APURAHOJA 1. TYÖSKENTELYAPURAHAT vuodelle 2011 = APURAHAT TOHTORINTUTKINTOON TÄHTÄÄVIIN OPINTOIHIN 1. ERÄ 2. JATKO-OPISKELIJOIDEN MATKA-APURAHAT 3. TUTKIJOIDEN
LisätiedotHumanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle
Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle 2012 Petri Karonen 28.10.2011 Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutusjärjestelmä 1) Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu kattoorganisaationa - Aloittanut
LisätiedotVäitöskirjan ja post doctutkimuksen. rahoittaminen
Väitöskirjan ja post doctutkimuksen rahoittaminen, Tutkimuskoordinaattori, Hum.tdk/ sirpa.aalto@oulu.fi, @koordhumtdk Esityksen rakenne Mitä ovat apurahat? Väitöskirjan tekijän status Kuka myöntää apurahoja?
LisätiedotTohtoriopintojen rahoitus
Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa
LisätiedotHae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!
Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö
LisätiedotJatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,
5.2.213 1 (9) Perustieteiden tohtoriohjelma Jatko-opiskelijoiden seurantakysely Toteutettiin 14. 28.11.212 Kysely lähetettiin kaikille lukuvuoden 29 21 ja 21 211 aikana jatko-opintonsa aloittaneille. Vastausprosentti:
LisätiedotOppiarvo. Nimi Oppiarvo tai asema Kotikunta Syntymävuosi
APURAHAHAKEMUS YKSITYISYRITTÄJÄIN SÄÄTIÖN HALLITUKSELLE APURAHAN HAKIJA TAI HAKIJARYHMÄ Sukunimi (myös entinen) Etunimi (puhuttelunimi alleviivataan) Osoite: Hanikka 19 A, 02360 Espoo Puh. 040 514 2552
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia
PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.
LisätiedotApurahalähteet ja hakeminen. Pertti Kolari, FT, dos. Toiminnanjohtaja, Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiö Varainhankinnan asiamies, LUT
Apurahalähteet ja hakeminen Pertti Kolari, FT, dos. Toiminnanjohtaja, Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiö Varainhankinnan asiamies, LUT Apurahalähteet Millainen i on hyvä apurahahakemus h Lappeenrannan
LisätiedotAPURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004
AGRONOMILIITON TIEDE- JA TUTKIMUSSÄÄTIÖ P. Makasiinikatu 6 A 8, 00130 Helsinki Puh. (09) 2511 160, faksi (09) 2511 1610 Saapunut: 1 APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 A Matka-apuraha
LisätiedotTohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö
Tohtoriopintojen rahoitus Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtorikoulutuskyselyn 2015 kertomaa 57 % vastanneista keskustelee tutkimusrahoitusmahdollisuuksista
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotTohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti
OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori
LisätiedotTUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS
TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä
LisätiedotKokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008
KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama
LisätiedotSinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen
Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta
LisätiedotAPURAHAHAKEMUS OSK.HUTTUSEN SÄÄTIÖN HALLITUKSELLE
APURAHAHAKEMUS OSK.HUTTUSEN SÄÄTIÖN HALLITUKSELLE hakijan valokuva HUOM! Liitteet lähetettävä suoraan asiamiehelle erillisenä pdf-tiedostona 1.Hakijan henkilötiedot Sukunimi: Etunimet ( puhuttelunimi lihavoituna)
LisätiedotApurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle
Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle 1 (2) Hakija voi olla henkilö tai ryhmä. Sukunimi: Etunimet: Osoite: Syntymävuosi: Puhelinnumero: Sähköposti: Nykyinen työ- tai opiskelupaikka: Ryhmän
LisätiedotOHJE Jatko-opintosuunnitelmat 24.8.2012 1 (6) JATKO-OPINTOJEN AIKANA LAADITTAVAT SUUNNITELMAT
1 (6) JATKO-OPINTOJEN AIKANA LAADITTAVAT SUUNNITELMAT Suunnitelmat Opiskelija laatii ennen jatko-opiskelijaksi hakeutumistaan yhteistyössä työnohjaajansa, työnohjaajiensa tai ohjausryhmän kanssa tutkinnonsuorittamissuunnitelman,
LisätiedotSEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT
SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkimusstipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen rahasto
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotTSV:n jakamat konferenssiavustukset. Georg Strien
TSV:n jakamat konferenssiavustukset Georg Strien Sisältö Yleistä konferenssien rahoituksesta Rahoittajia Valtion tuen määrästä Mihin avustusta myönnetään, mihin ei? Hakukäytännöt Millainen on hyvä hakemus?
LisätiedotTohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö
Tohtoriopintojen rahoitus Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 7.9.2017 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtorikoulutuskyselyn 2015 kertomaa 57 % vastanneista keskustelee tutkimusrahoitusmahdollisuuksista
LisätiedotTutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä
Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,
PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotSEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT
SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkijahuonestipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen
LisätiedotHyvä Helsingin kaupungin tutkimusapurahan hakija!
Hyvä Helsingin kaupungin tutkimusapurahan hakija! Täytä hakemus huolella ja noudata ohjeita. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Apurahat on tarkoitettu ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille jatko-opintojen
LisätiedotKotimainen kirjallisuus
Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen
LisätiedotYleisten apurahojen hakuohjeet
Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen
LisätiedotHakuaika päättyy ma klo 14.00, jolloin sähköinen hakuohjelma sulkeutuu. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.
HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 16.8.2019 Apurahahakemus täytetään ja lähetetään sähköisesti verkkopalvelussa. Hakuaika päättyy ma 16.9.2019 klo 14.00, jolloin sähköinen hakuohjelma sulkeutuu. Myöhästyneitä hakemuksia
LisätiedotApurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa
Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen
LisätiedotYTM. Politiikkatieteet
YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o
LisätiedotTSV:njakamat konferenssiavustukset. Georg Strien
TSV:njakamat konferenssiavustukset Georg Strien Sisältö Yleistä konferenssien rahoituksesta Rahoittajia Tuen määrästä Mihin avustusta myönnetään, mihin ei? Hakukäytännöt Millainen on hyvä hakemus? Raportointikäytännöt
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA
1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotSUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015
Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan
LisätiedotMaj ja Tor Nesslingin säätiö Kysely apurahansaajille Tiivistelmä selvityksen tuloksista
Maj ja Tor Nesslingin säätiö Kysely apurahansaajille Tiivistelmä selvityksen tuloksista Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti Maj ja Tor Nesslingin Säätiön toimeksiannosta kyselytutkimuksen,
LisätiedotMiten pääsen alkuun?
26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi
LisätiedotTERVEYSTIETEET TIETOA JATKO-OPISKELUSTA
TERVEYSTIETEET TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa 3. Informaatiotilaisuus
LisätiedotTiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!
HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön
LisätiedotTIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten
TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta Tiedekuntaneuvosto 8/2009, ASIALISTA
Matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta 8/2009, 30.9.2009 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Ilmoitusasiat 3. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan valintaperusteet ja valittavien opiskelijoiden
LisätiedotSuomen Kulttuurirahasto
Suomen Kulttuurirahasto Suomen Kulttuurirahasto Historia Eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen tarkoitus
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotMelan vakuutusyksikkö / LV 15.10.2010. Ohje apurahan myöntäjälle. Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan?
Melan vakuutusyksikkö / LV OHJE 15.10.2010 Ohje apurahan myöntäjälle Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan? 1.10.2010 OHJE 2 (8) Sisältö 1 Apurahan myöntäjän velvollisuus antaa tietoja... 3 2 Ilmoitusvelvollisuus
LisätiedotMistä muualta rahoitusta? Säätiöiden rahoitus yhtenä vaihtoehtona
Mistä muualta rahoitusta? Säätiöiden rahoitus yhtenä vaihtoehtona Merja Kaija, projektipäällikkö ja kyläasiamies Pohjois-Savon Kylät ry / Kehittyvät Kylät hanke Ensin idea, sitten mistä tukea! Säätiöiden
Lisätiedot1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.
Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena
LisätiedotOhjeet tutkimustukien ja apurahojen hakemista, raportointi ja maksatusta varten
Ohjeet tutkimustukien ja apurahojen hakemista, raportointi ja maksatusta varten Viestintäalan tutkimussäätiö myöntää avustukset vuosittain vahvistetun budjetin mukaisesti. Säätiö voi sitoutua myös pidempiaikaisiin
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotWIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet.
WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. Hakuaika alkaa 1.12.2016 ja päättyy 31.1.2017 klo 19.00. Ajoissa
LisätiedotOhjeet tutkimustukien ja apurahojen hakemista, raportointi ja maksatusta varten
Ohjeet tutkimustukien ja apurahojen hakemista, raportointi ja maksatusta varten Viestintäalan tutkimussäätiö myöntää avustukset vuosittain vahvistetun budjetin mukaisesti. Säätiö voi sitoutua myös pidempiaikaisiin
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet
Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa
LisätiedotYleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet
Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Tanskan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien
LisätiedotVäitöskirjan esitarkastuksesta tohtorin tutkintoon
Väitöskirjan esitarkastuksesta tohtorin tutkintoon 1. Esitarkastajien määrääminen Ohjaaja tekee esityksen tiedekunnalle / oppiaineen vastuuhenkilölle väitöskirjatyön esitarkastajista ja vastaväittäjästä.
LisätiedotHARJOITTELUINFO URAPALVELUT Urapalvelut
HARJOITTELUINFO 26.1.2018 URAPALVELUT HARJOITTELUINFO 31.10.2017 Urapalvelut Harjoitteluinfo/ Urapalvelut 29/01/2018 1 URAPALVELUT Asiantuntemus Palvelut Harjoittelu Urasuunnittelu Uraseuranta Työnhaku
LisätiedotSijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli
Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten
LisätiedotPäivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä
Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Päivitysvastuu: Hallintojohtaja SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä 16.12.2009) Tehtävät Professorin
LisätiedotSyventävien opintojen opinnäytetyö
Syventävien opintojen opinnäytetyö 17. 11.2017 OPINNÄYTE Valtioneuvoston asetuksen (2004/794) 15 mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden tai koulutusohjelman syventäviin opintoihin
LisätiedotMikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.
30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille
LisätiedotApurahatutkija ja työttömyysturva -tietoisku
Apurahatutkija ja työttömyysturva -tietoisku 17.3.2014 Marjaana Maisonlahti Kassanjohtaja 1 Mitä työskentelyyn tarkoitettu apuraha on työttömyysturvassa? Apuraha on toimeentulon lähde Apuraha on toimeentulon
Lisätiedot1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä
LisätiedotLT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne
LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen
LisätiedotApulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa
Apulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa Helsingin yliopiston johtosäännössä on määritelty professorin ( 34) ja apulaisprofessorin ( 37) kelpoisuusvaatimukset. Tällä
LisätiedotJULKAISUILTAPÄIVÄ II ( ) Amanuenssi Heli Niskanen Humanistinen tiedekunta, palvelukeskus
JULKAISUILTAPÄIVÄ II (8.12.2016) Amanuenssi Heli Niskanen Humanistinen tiedekunta, palvelukeskus Tutkasta tulee Converis Nykyinen tutkimustietojärjestelmä TUTKA korvataan uudella järjestelmällä (Converis),
LisätiedotLÄÄKETIETEEN TUTKIJALINJAN OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUONNA
1 LÄÄKETIETEEN TUTKIJALINJAN OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2013-2014 Sisältää Lääketieteen tutkijalinjan järjestämät opintojaksot. Näiden lisäksi suositellaan mm. seuraavia kursseja/opintojaksoja: - Tutkimuksen
LisätiedotOhje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan
Ohje apurahan myöntäjälle (Luonnos) Miten myönnetyt apurahat ilmoitetaan Melaan Tämä ohjeluonnos perustuu eduskunnassa vielä käsiteltävänä olevaan lakiesitykseen (HE 92/2008), jonka on esitetty tulevan
LisätiedotSeuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä.
A.K. CAJANDERIN RAHASTON SÄÄNNÖT Suomen Metsätieteellinen Seura on kunnioittaakseen perustajansa ja kunniapuheenjohtajansa uraa uurtavaa metsätiedemiehen elämäntyötä perustanut tammikuun 22 p:nä 1943 A.
LisätiedotYhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.
Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys
LisätiedotHILDA KINNUSEN RAHASTON APURAHAHAKEMUS SUOMEN LASTENHOITOALAN LIITON HALLITUKSELLE 1. HAKIJA
1 HILDA KINNUSEN RAHASTON APURAHAHAKEMUS SUOMEN LASTENHOITOALAN LIITON HALLITUKSELLE 1. HAKIJA Sukunimi, etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Arvo tai ammatti Virka tai toimi
LisätiedotSTN:n huhtikuun haun Rahoituksesta
STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva
LisätiedotAllan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat
Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta
LisätiedotPalkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.
Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotOpiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.
Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia
LisätiedotKesätöitä 18 28-vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa
Kesätöitä 18 28-vuotiaille Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa Mikä on Nordjobb? Välittää kesätöitä, asunnon ja kulttuuriohjelmaa Pohjoismaissa Välittänyt yli 21 000 työpaikkaa vuodesta 1985
LisätiedotLääketieteen tohtorin
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta HAKEMUS Terveystieteiden tohtorin Filosofian tohtorin Terveystieteiden lisensiaatin Lääketieteen tohtorin TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN
LisätiedotCIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina
d CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina Kevätpäivät12.5.2014 Sofia Lähdeniemi 26 May 2013 Esityksen sisältö CIMOn Kiina-ohjelma CIMO Fellowships Finnish government scholarsip pool Maakohtaiset apurahat
Lisätiedot1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä
LisätiedotSuomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas
Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen
LisätiedotLaitoskokous
Laitoskokous 11.10.2012 Pj. Mikko Yrjönsuuri Asialista 1. Viestintä (Liisa Harjula) 2. Tutka-kirjaukset 3. Urgundi (Plagiaatintunnistus) 4. Opiskelijoiden puheenvuoro 5. Muut esille tulevat asiat 1. Viestintä
LisätiedotSuomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND
Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun
LisätiedotEnemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta
Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan
LisätiedotTUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet
LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet III.1 Määritelmät Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1
LisätiedotRahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010
Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee
Lisätiedot