RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE"

Transkriptio

1 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 24-7 RATAHALLINTOKESKUS

2 2 RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 24-7 TIIVISTELMÄ SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Radanpidon tavoitteet Rautatieliikenteen ja rataverkon nykytila Rataverkon laajuus ja laatutaso Rautatieliikenteen kehitys Rataverkon kunto Liikenneturvallisuus Ympäristövaikutukset Radanpidon rahoitus Radanpidon taloudellisuus Toimintaympäristön muutokset Yhteiskunnan muutossuunnat Liikennepalvelujen uudistukset ja tarpeet Rautatieliikenteen kysynnän muutokset Suunnittelukauden haasteet Korvausinvestointikasauman purkaminen Rautatieliikenteen kilpailukyvyn turvaaminen Turvallisuuden parantaminen Ympäristötoiminnan kehittäminen Ratahallintokeskuksen toiminnan kehittäminen Radanpidon tutkimus- ja kehittämistoiminta RADANPIDON SUUNNITELMA Yleiskuva suunnitelmavaihtoehdoista Perusradanpito Peruspalvelutason turvaava suunnitelma Kehyssuunnitelman ero peruspalvelutason turvaavaan suunnitelmaan Keskeneräiset kehittämishankkeet Rataverkon kehittämishankkeet Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen hankkeet Uudet kehittämishankkeet Rataverkon kehittämishankkeet ja teemapaketit Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen hankkeet Ratahallintokeskuksen tärkeysjärjestys uusille kehittämishankkeille ja teemapaketeille SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET Vaikutustarkastelun periaate ja rakenne Vaikutukset liikennejärjestelmän palvelutasoon ja kustannuksiin Liikennerajoitukset, akselipainot ja nopeustasot Vaikutukset rautateiden kilpailukykyyn tavaraliikenteessä Vaikutukset rautateiden kilpailukykyyn henkilöliikenteessä Vaikutukset yhdistettyjen kuljetusten, matkaketjujen ja liityntäliikenteen sujuvuuteen Vaikutukset radanpidon kustannuksiin ja taloudellisuuteen Vaikutusten sosiaaliset ja alueelliset ulottuvuudet Alue- ja yhdyskuntarakenne ja asemaseutujen maankäyttö Sosiaalinen ulottuvuus Vaikutukset turvallisuuteen, terveyteen ja luontoon Liikenneturvallisuus Terveys ja luonto Vaikutukset suhteessa tavoitteisiin ja kriittisiin menetystekijöihin LIITTEET: 1. RADANPIDON RAHOITUS VUOSITTAIN RADANPIDON UUDET KEHITTÄMISHANKKEET JA TEEMAPAKETIT MAKSUPOLITIIKKA... 48

3 3 TIIVISTELMÄ Radanpidon kriittisin haaste TTS-kaudella on estää rataverkon korvausinvestointien kasautuminen uudelleen. TTS-kauden alussa noin 2 km eli 3 % ratalinjasta on elinkaarensa lopussa. 199-luvun lopun korvausinvestointipanostuksella rataverkon kunto kääntyi nousuun, mutta viime vuosien rahoitusvajauksen seurauksena korvausinvestointien tarpeet ovat uudelleen alkaneet kasautua. Rautatieliikenteen kilpailukyvyn ja siten kuljetus- ja kulkumuoto-osuuden säilyttäminen on tärkeää koko liikennejärjestelmän ympäristövaikutusten kannalta. Junakuljetusten osuus on Suomessa kansainvälisesti tällä hetkellä korkea. Henkilöliikenteessä junan kuljetusosuus on kuitenkin viime vuosina hieman laskenut. Kilpailukyvyn säilyttämisen haaste edellyttää rataverkon kapasiteetin, nopeustason, kantavuuden ja toiminnallisuuden nostamista liikenteen tarpeita vastaavaksi. Suomen junaliikenteen turvallisuus on kansainvälisesti hyvällä tasolla, mutta tasoristeysturvallisuus on huolestuttavan heikko. Tasoristeyksiä on valtion rataverkolla vielä yli 4 kappaletta ja autoilijoiden riskikäyttäytyminen on viime vuosina lisääntynyt. Turvallisuushaaste edellyttää tasoristeysturvallisuuden parantamista, liikkujien asenteisiin vaikuttamista sekä kulunvalvonnan rakentamista ja turvallisuusjärjestelmän jatkuvaa kehittämistä. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille on laadittu kahdella eri rahoitustasolla (vuotuinen rahankäyttö on esitetty seuraavan sivun taulukossa): Peruspalvelutason turvaavaa suunnitelma, jossa perusradanpidon rahoitustaso on 37 M /v. Suunnitelma on määritelty LVM:n Väyläpalvelut -työryhmässä. Kehyssuunnitelma, jossa perusradanpidon rahoitustaso on noin 3 M /v. Käynnissä olevien kehittämishankkeiden osalta suunnitelmat eivät poikkea toisistaan. Suunnitelmat eivät sisällä uusia kehittämishankkeita. Väyläpalvelut -työryhmän suunnitelmien mukaisesti uudet kehittämishankkeet valitaan jatkossa eri liikennemuodoille yhteisestä hankekorista ja ne saavat erillisen kokonaisrahoituksen. Peruspalvelutason turvaava suunnitelma katkaisee korvausinvestointitarpeiden kasautumisen. Korvausinvestoinnit voidaan toteuttaa rakenteiden käyttöiän tullessa täyteen. Rataverkon kunto ei heikkene ja rajoitusten määrä pysyy nykytasolla. 25 tonnin akselipainot sallitaan TTSkauden lopussa 15 %:lla rataverkosta. Henkilöliikenteen nopeustaso nousee yhteensä noin 9 km:llä. Nopean verkon (16 2 km/h) laajuus kasvaa 2 km ja on TTS-kauden lopussa yhteensä 12 % rataverkosta. Rautatieliikenteen kilpailukyky paranee sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Tasoristeysturvallisuus paranee. Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen on riippuvainen uusien kehittämishankkeiden ja teemapakettien toteutuksesta. Kehyssuunnitelmassa jo alkanut korvausinvestointitarpeiden kasautuminen jatkuu. Korvausinvestointien toteutus lykkääntyy ja yli neljännes tarvittavista perusparannustöistä jää tekemättä. Tämän seurauksena kunnossapidon rahoitustarve kasvaa. Investointitarpeen kasaantuessa rajoitusten määrä kaksinkertaistuu sekä rautatieliikenteen kilpailukyky, tasoristeysturvallisuuden parantuminen ja liikenteen ennustettu kasvu vaarantuvat, vaikka käynnissä olevat kehittämishankkeet toteutetaan optimaalisessa aikataulussa. Korvausinvestoinnit ovat välttämätön edellytys, jotta saman rataosan nopeutta, kantavuutta ja kapasiteettia pystytään myöhemmin kehittämisinvestoinnein nostamaan. Investointitarvekasauma vaarantaa myös uusien kehittämishankkeiden ja teemapakettien rahoituksen ja siten pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen. Kolme tärkeintä suunnittelukauden radanpidon kehittämishanketta ovat päällysrakenteen nopeutettu uusiminen, rataosan Lahti Luumäki tason nosto ja varikkoratapihojen parantaminen.

4 4 RAHOITUSTASOJEN SISÄLLÖN JA VAIKUTUSTEN VERTAILU Rahan käyttö Vaikutukset palvelutasoon ja kustannuksiin TTS-kaudella Vaikutusten sosiaaliset ja alueelliset ulottuvuudet Vaikutukset liikenneturvallisuuteen, terveyteen ja luontoon Vaikutukset pitkällä aikavälillä Peruspalvelutason turvaava suunnitelma (perusradanpidon menot 37 M /v) Kehyssuunnitelma (perusradanpidon menot noin 3 M /v) Kehittäminen (keskeneräiset Kehittäminen (kesken- hankkeet) 165,2 111,8 38,4,7 eräiset hankkeet) 165,2 111,8 38,4,7 Kunnossapito 129, 129, 129, 129, Kunnossapito 13, 132, 134, 136, Korvausinvestoinnit 165,4 181,1 173,2 19,5 Korvausinvestoinnit 127,5 112,2 113,7 113,7 Liikenteenohjaus 36,2 34,7 32,9 32,8 Liikenteenohjaus 36,2 34,7 32,9 32,8 Muut 29,5 29, 29, 28,5 Muut 29,5 29, 29, 28,5 Rataverkon kunto ja liikennerajoitukset Rataverkon kunto ja liikennerajoitukset Rataverkon kunto ei heikkene ja liikennerajoitusten määrä pysyy nykytasolla noin 3 km:ssä (5-6 % rataverkosta). Rahoitus katkaisee korvausinvestointitarpeiden kasautumisen. Rataverkon kunto heikkenee nykyisestä ja yli-ikäisten rataosien määrä kasvaa. Liikennerajoitukset kaksinkertaistuvat vuoteen 25 mennessä. Isojen ratapihojen toimintavarmuus ja -tehokkuus vaarantuvat peruskorjausten lykkääntyessä. Uudelleen alkanut korvausinvestointitarpeiden kasautuminen jatkuu. Akselipainot, nopeustasot Akselipainot, nopeustasot 25 tonnia sallivien rataosien määrä kasvaa 74 km ja on 25 tonnia sallivien rataosien määrä kasvaa 3 km ja on 15 % rataverkosta, 22 % vuoden 22 tavoitteesta. 7 % rataverkosta ja 11 % vuoden 22 tavoitteesta. Henkilöliikenteen nopeustaso nousee yhteensä 9 Oikorata parantaa palvelutasoa, ja nopean verkon (16 km:llä. Nopean verkon (16 2 km/h) laajuus kasvaa 2 km/h) laajuus kasvaa 15 km. Nopeustaso jää kuitenkin nostamatta 75 km:llä. 2 km ja on yhteensä 12 % rataverkosta ja 31 % tavoitteesta. Rautatieliikenteen kilpailukyky Rautatieliikenteen kilpailukyky Junakuljetusten kilpailukyky paranee, koska 25 tonnin Junakuljetusten kilpailukyky ja ennustettu kasvu vaarantuvat, koska 25 tonnin reittien muodostuminen on hidasta reittien muodostuminen on mahdollista, ja rajoitusten määrä pysyy nykyisellä tasolla. Ei ole kuitenkaan ja rajoitukset lisäävät kuljetuskustannuksia. 24,5 tonnin varmuutta siitä, että parannus ilman teemapaketteja akselipainon salliminen venäläisillä vaunuilla vaarantuu. olisi riittävä turvaamaan junakuljetusten nykyisen Käynnissä olevien kehittämishankkeiden vaikutukset markkinaosuuden. jäävät osin hyödyntämättä, koska mm. nopeustaso jää Nopeustason nosto ja rataverkon kehittäminen (erityisesti oikorata) vahvistavat rautateiden kilpailukykyä nostamatta isolla osalla rataverkkoa. henkilöliikenteessä. Yhdistetyt kuljetukset, matkaketjut, liityntäliikenne Yhdistetyt kuljetukset, matkaketjut, liityntäliikenne Sähköistys, kantavuuden parantaminen, oikorata ja Sähköistys, kantavuuden parantaminen, oikorata ja kaupunkirata vaikuttavat myönteisesti. kaupunkirata vaikuttavat myönteisesti. 25 tonnin verkko on kuitenkin suppeampi ja yhdistettyjen kuljetusten edellytykset siten heikommat. Radanpidon kustannukset ja taloudellisuus Radanpidon kustannukset ja taloudellisuus Perusradanpidon kilpailuttaminen kasvaa vähitellen. Korvausinvestointeja ei voida toteuttaa rakenteiden Radanpidon taloudellisuuden kasvu kompensoi sähköistyksestä ja rataverkon laatutason nostosta johtuvat sautuu uudestaan ja kunnossapitokustannukset kasvavat käyttöiän tullessa täyteen, korvausinvestointitarve ka- kunnossapitokustannusten nousut. jo TTS-kaudella merkittävästi. Oikorata ja kaupunkirata parantavat raideliikenteen varaan rakentuvan maankäytön edellytyksiä. Sosiaalisen kestävyyden ja aluekehitystavoitteiden saavuttaminen ovat riippuvaisia uusien kehittämishankkeiden toteuttamisesta sekä kuntien toimenpiteistä. Turvallisuus Tasoristeysonnettomuuksien määrä kääntyy laskuun, mutta riski on edelleen kansainvälisesti korkea. Kulunvalvonta kattaa kaikki henkilöliikenteen radat ja tärkeimmät tavaraliikenteen radat vuonna 25. Terveys ja luonto Vaikutukset ovat sähköistyksen ja meluntorjunnan ansiosta myönteiset. Pitkällä aikavälillä vaikutukset ovat riippuvaisia uusien kehittämishankkeiden ja teemapakettien toteuttamisesta. Vaikutukset ovat pääosin samat kuin peruspalvelutason turvaavassa suunnitelmassa. Yhdistettyjen kuljetusten, matkaketjujen ja liityntäliikenteen sujuvoittamiseen voidaan kuitenkin osoittaa vähemmän rahoitusta. Turvallisuus Tasoristeysturvallisuuteen panostetaan TTS-kaudella 25 M vähemmän. Positiivinen vaikutus on pienempi kuin peruspalvelutason turvaavassa suunnitelmassa. Kulunvalvonta kattaa kaikki henkilöliikenteen radat ja tärkeimmät tavaraliikenteen radat vuonna 25. Terveys ja luonto Vaikutukset ovat sähköistyksen ja meluntorjunnan ansiosta myönteiset. Korvausinvestoinnit ovat edellytys, jotta nopeutta, kantavuutta ja kapasiteettia pystytään myöhemmin kehittämisinvestoinnein nostamaan. Investointitarvekasauma vaarantaa uusien kehittämishankkeiden ja teemapakettien rahoituksen ja siten pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen.

5 5 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Radanpidon päämääränä on parantaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä kilpailukykyisenä (henkilöliikenteen nopeus ja säännöllisyys, ratojen kantavuus ja kapasiteetti), turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa kuin osana kansainvälistä kuljetusjärjestelmää. Radanpidon erityispiirteenä on, että palvelutaso syntyy vasta radanpidon ja liikennöinnin kokonaisuudesta. Suomen rataverkon pituus on 5 85 km, josta 2 4 km on sähköistetty km/h mahdollistavan henkilöliikenteen ratoja on 477 km. Suurin sallittu akselipaino on 22,5 tonnia. Noin 3 % ratalinjasta on elinkaarensa lopussa. Junaliikenteen turvallisuusongelmat ovat tasoristeyksissä, joita on valtion rataverkolla vielä yli 4 kpl. Liikennejärjestelmän ympäristövaikutusten vähentämisen kannalta on tavoiteltavaa, että junaliikenne vähintään säilyttää kilpailukykynsä ja kansainvälisesti korkean kuljetusosuuden. Radanpidon kriittisinä haasteina suunnittelukaudella ovat rataverkon korvausinvestointien eteneminen, raideliikenteen kilpailukyvyn ja kuljetusosuuden säilyttäminen sekä turvallisuuden jatkuva parantaminen erityisesti tasoristeyksissä. Toiminnan kehittämisen haasteita ovat mm. kustannusten ja omaisuuden hallinnan tehostaminen sekä EU-lainsäädännön muutoksiin valmistautuminen. 1.1 Radanpidon tavoitteet Ratahallintokeskuksen (RHK) toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) lähtökohtina ovat radanpidon linjaukset, jotka edelleen pohjautuvat EU:n, Suomen hallituksen sekä liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) linjauksiin: - Pääministeri Lipposen II hallituksen hallitusohjelma, - EU:n liikennepoliittiset linjaukset, - Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 225 (LVM:n ohjelmia ja strategioita 1/2), - Joukkoliikennestrategia (LVM:n ohjelmia ja strategioita 2/21), - Väylät 23 (LVM:n ohjelmia ja strategioita 1/22), - Rataverkko 22 -suunnitelma (RHK 21, tarkistettu suunnitelma 22), - Väylätoiminnan strategia 21 (LVM:n prosessiseminaari 22), - Talousarvioesitys 23, - Hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman laatiminen sekä kehysten valmistelu vuosille (LVM:n kirje ). Hallitusohjelmassa todetaan, että liikennepolitiikan lähtökohtana on kestävän kehityksen periaate. Ohjelman mukaan liikenneverkkojen kunto ja arvo säilytetään nykytasolla. Liikenneturvallisuutta edistetään ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille parannetaan. Suomi hyödyntää asemaansa EU:n ja Venäjän välisenä luonnollisena liikenneväylänä. EU:n liikennepolitiikka perustuu kestävän liikkuvuuden periaatteelle. Keskeisiä tavoitteita ovat liikenneverkkojen yhteensopivuuden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä ympäristönsuojelun ja liikenneturvallisuuden edistäminen. Kaikki liikennemuodot yhdistävä yleiseurooppalainen liikenneverkosto eli TEN-verkosto on tarkoitus toteuttaa vuoteen 21 mennessä. EU on nimennyt yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen 14 tärkeintä projektia, joille EU:n

6 6 tuki erityisesti suunnataan. Yksi näistä hankkeista on Pohjolan kolmio. Sen Suomessa oleva osa käsittää liikennekäytävän Turku Helsinki Venäjän raja. EU päättää yleiseurooppalaisten verkostojen kehittämisen suuntalinjoista, mutta hankkeiden käytännön toteuttamisesta vastaavat jäsenmaat itse. Lisäksi EU:ssa on hyväksytty Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelma, johon sisältyvät Pohjolan kolmion lisäksi Via Baltica (paneurooppalainen liikennekäytävä 1) ja liikennekäytävän 9 osuus Helsinki Pietari Moskova. Liikennöinnin suhteen EU:n tavoitteena on, että rataverkko avataan uusille rautatieliikennöitsijöille, jotka harjoittaisivat liikennettä kaupallisin perustein ja maksaisivat valtiolle radankäyttömaksua. Kilpailua aiotaan avata vähitellen ja ensin kansainvälisessä tavaraliikenteessä. Suomen liikennejärjestelmän vision Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 225" mukaisesti liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena ja yhteistyössä eri osapuolten kesken. Tavoitteena on, että eri liikennemuotojen yhteistyön tuloksena syntyy toimivia matka- ja kuljetusketjuja. RHK:n Rataverkko 22 -suunnitelman yhteydessä liikennejärjestelmän yleisistä tavoitteista on johdettu rautatieliikenteen liikennejärjestelmätavoitteet sekä radanpidon liikennejärjestelmätavoitteet ja toimintalinjat (taulukko 1). Väylätoiminnan strategia 21:ssä lähtökohtana ovat väylätoiminnan visio ja toimintaajatus, joiden toteuttamista katsotaan erilaisista strategisista näkökulmista ja niihin liittyvistä kriittisistä menestystekijöistä (BSC-mallin mukaisesti). Väylänpidon avainasioita ovat mm: - väyläpalvelujen vaikuttavuus yhteiskunnan ja asiakkaiden kannalta, - väyläpalvelujen tuottamisen taloudellisuus ja tehokkuus, - liikenteen sujuvuus, turvallisuus ja ekologinen kestävyys, - peruspalvelutason turvaaminen koko maassa. Ratahallintokeskuksen toiminta-ajatuksena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä kilpailukykyisenä, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa kuin osana kansainvälistä kuljetusjärjestelmää. Radanpidon tavoitteet kohdistuvat pääasiassa väylänpitoon, mutta osittain myös väylän ja liikenteen muodostamaan kokonaisuuteen (kuva 1). Liikennejärjestelmän tavoitteet Rataverkko ja rautatieliikenne Radanpito Radanpidon yhteiskunnallinen vaikuttavuus Palvelutaso ja kustannukset Turvallisuus ja terveys Vaikutukset Radanpidon asiakasvaikuttavuus Henkilö- ja tavaraliikenteen asiakkaat Kysyntä Tarjonta Resurssit ja talous Uudistuminen, innovaatiot ja osaaminen Sisäiset prosessit ja toimintatavat Sosiaalinen kestävyys Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen Vaikutukset luontoon Tavoitteet Liikennöitsijän tarjoamat palvelut Kysyntä Tarjonta Rataverkon ominaisuudet ja toiminnallisuus Toimenpiteet Sidosryhmäyhteistyö ja verkostorakenteet Toimintatavat Perusradanpito, kehittäminen, liikenteenohjaus, viranomaistehtävät Kuva 1. Radanpidon kytkentä liikennejärjestelmän tavoitteisiin.

7 Taulukko 1. Radanpidon tavoitteet ja kriittiset menestystekijät. Radanpidon vaikutukset liikennejärjestelmän palvelutasoon ja kustannuksiin Tavoitteet liikennejärjestelmälle: Rautatieliikenne on toimiva osa kansallista ja kansainvälistä liikennejärjestelmää. Rautatiet toimii teollisuuden peruskuljettajana ja vahvojen matkustajavirtojen runkokuljettajana keskusten välisessä kaukoliikenteessä ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Rautatiet hoitaa sen osan liikenteestä, jonka se pystyy ulkoiset vaikutukset mukaan lukien tuottamaan yhteiskuntataloudellisesti tehokkaasti. Tavoitteet radanpidolle: Rataverkko mahdollistaa rautatieliikenteen toimimisen kilpailukykyisesti ja tehokkaasti osana kansallista ja kansainvälistä liikennejärjestelmää. Radanpito on tehokasta. Rataverkkoa käytetään tehokkaasti. Kriittiset menestystekijät: Rataverkon yli-ikäisten rakenteiden korjaaminen ja liikennöinnin rajoitusten poistaminen. Teollisuuden raaka-ainekuljetusten sekä tuonti- ja vientikuljetusten toimivuuden turvaaminen. Rautatieliikenteen kilpailukyvyn parantaminen nostamalla rataverkon kapasiteetti, nopeustaso, kantavuus ja toiminnallisuus vastaamaan liikenteen tarpeita. Rataverkon tehokasta käyttöä edistävä hinnoittelu. Radanpidon vaikutukset sosiaaliseen kestävyyteen sekä alueiden ja yhdyskuntien kehittämiseen Tavoitteet liikennejärjestelmälle: Rautatiet osana liikennejärjestelmää tukee alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Rautatiet tukee omalta osaltaan eri väestöryhmien tarpeet huomioonottavan joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä. Yhteistyössä mahdollistetaan kuljetusja matkaketjujen ulottaminen maan eri osiin toimivan liityntäliikennejärjestelmän avulla. Tavoitteet radanpidolle: Rataverkko mahdollistaa ja tukee tasapainoisen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Rataverkko mahdollistaa osaltaan sujuvat ja esteettömät kuljetus- ja matkaketjut. Kriittiset menestystekijät: Maankäytön tehostuminen asemapaikkakunnilla. Yhdistettyjen kuljetusten, matkaketjujen ja liityntäliikenteen sujuvoittaminen. Radanpidon vaikutukset turvallisuuteen, terveyteen ja luontoon Tavoitteet liikennejärjestelmälle: Rautatieliikenteen turvallisuus on hyvää kansainvälistä tasoa. Rautatieliikenteen ympäristöhaittoja vähennetään entisestään. Rautatieliikenteen kuljetusosuuden kasvun kautta lisätään koko liikennejärjestelmän turvallisuutta ja vähennetään ympäristöhaittoja. Tavoitteet radanpidolle: Toteutetaan turvallisuuden kannalta keskeiset toimenpiteet. Toteutetaan ympäristöhaittojen vähentämisen kannalta keskeiset toimenpiteet. Toteutetaan rautatieliikenteen kilpailukyvyn kannalta keskeiset toimenpiteet. Kriittiset menestystekijät: Tasoristeysturvallisuuden parantaminen, kattavan kulunvalvonnan rakentaminen ja turvallisuusjärjestelmän jatkuva kehittäminen. Vaikuttaminen liikkujien asenteisiin. Meluntorjunnan lisääminen taajamissa, ympäristövahinkojen ehkäisy ja ympäristöjärjestelmän jatkuva kehittäminen. Rautatieliikenteen kilpailukyvyn parantaminen nostamalla rataverkon kapasiteetti, nopeustaso, kantavuus ja toiminnallisuus vastaamaan liikenteen tarpeita. Ratahallintokeskuksen toiminnan tavoitteet Resurssit ja talous Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö. Kustannusten ja rataomaisuuden hallinta. Riittävä rahoitus ja sen tehokas kohdentuminen. Ymmärrettävä ja avoin viestintä. Uudistuminen, innovaatiot ja osaaminen Radanpidon vaikutusten hallinta. EU-lainsäädännön aiheuttamien muutosten hallinta. Rautatiealan osaamisen riittävyydestä huolehtiminen. Korkeatasoinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. Sisäiset prosessit ja toimintatavat Asiakkuuden hallinta. Radanpidon töiden hallittu kilpailuttaminen ja kehittyneet työmenetelmät. Toimivat ja tehokkaat suunnittelu- ja teettämisprosessit. Toimintaa tukevat tietojärjestelmät. Integroitu toimintajärjestelmä (laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmä). Sidosryhmäyhteistyö ja verkostorakenteet Toimiva vuorovaikutus päätöksentekijöiden kanssa. Yhteistyö liikennepalvelujen ostajien kanssa. Yhteistyö muiden väylälaitosten kanssa. Yhteistyö ja toimenpiteiden koordinointi liikennöitsijöiden kanssa. Yhteistyö asemapaikkakuntien maankäytön suunnitteluprosessien kanssa.

8 8 1.2 Rautatieliikenteen ja rataverkon nykytila Rataverkon laajuus ja laatutaso Suomen rataverkon pituus on 5 85 km, josta 2 4 km on sähköistetty. Raidepituus on km. Liikennepaikkoja on 399, joista 96 on pelkästään henkilöliikenteen käytössä, 185 pelkästään tavaraliikenteen käytössä ja 118 sekä henkilö- että tavaraliikenteen käytössä. Radat jaetaan henkilöliikenteessä viiteen eri palvelutasoon niiden suurimman sallitun nopeuden perusteella. Ylimmässä palvelutasoluokassa H1 sallitaan nopeudet 16 2 km/h, alimmassa palvelutasoluokassa H5 ei ole säännöllistä henkilöliikennettä. 29 % 8 % 11 % % 11 % 24 % H km/h H km/h H km/h H4 enintään 1 km/h H5 ei säänn. henkilöliikennettä 19 % 7 % T1 25 ton ja 6-1 km/h T2 22,5 ton ja 1 km/h T3 22,5 ton ja 5-8 km/h T4 2 ton ja 4 km/h 28 % Kuva 2. Rataverkon jakautuminen eri nopeustaso- (henkilöliikenne) ja kantavuusluokkiin (tavaraliikenne) vuonna 22. Tavaraliikenteessä palvelutasoluokkia on neljä ja kriteerinä suurin sallittu akselipaino. Ylimmässä palvelutasoluokassa T1 sallitaan 25 tonnin akselipainoinen liikenne nopeudella 6 1 km/h. Alhaisimmassa palvelutasoluokassa T4 sallitaan korkeintaan 2 tonnin akselipainoinen liikenne nopeudella 4 km/h. Venäläisille vaunuille on sallittu poikkeusluvilla 24,5 tonnin liikenne alhaisilla nopeuksilla. Käytäntö lopetetaan, kun 25 tonnin liikenne on mahdollista yhtenäisillä reiteillä Rautatieliikenteen kehitys Junalla tehtiin vuonna 21 noin 55 miljoonaa matkaa, josta 8 % pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ja 2 % kaukoliikenteessä. Kasvua edellisestä vuodesta oli,4 %. Henkilöliikenteen suorite oli 3,3 mrd henkilökilometriä, josta noin 8 % syntyi kaukoliikenteessä ja 2 % pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Suorite väheni 3,6 % edellisestä vuodesta. 6 4, Milj. matkaa Mrd. henkilökm 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,, , lähiliikenteen matkat kaukoliikenteen matkat lähiliikenteen suorite kaukoliikenteen suorite Kuva 3. Henkilöliikenteen kehitys

9 9 Vuonna 21 rautateitse kuljetettiin 41,7 miljoonaa tonnia tavaraa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 2,9 %. Tavaraliikenteen suorite oli 9,8 mrd tonnikilometriä. Vuoteen 2 verrattuna suorite väheni 2,9 %. Milj. tonkm Milj. tonnia tavaraliikennesuorite tonnit Kuva 4. Tavaraliikenteen kehitys Rataverkon kunto Rataverkon rakenteellista kuntoa kuvaa päällysrakenteen ikä. Yli 3 vuoden ikäinen päällysrakenne on yleensä elinkaarensa lopussa. Päällysrakenteen ikääntyminen tarkoittaa kiskojen, pölkkyjen, vaihteiden ja tukikerrosten kulumista sellaiseen kuntoon, joka edellyttää korjaamista tai korvaamista. Toimenpidetarpeet hieman vaihtelevat tapauskohtaisesti. Vuoden 21 lopussa noin 3 % raidepituudesta oli päällysrakenteeltaan yli 3-vuotiasta. Rataverkon geometrista kuntoa mitataan kuntoindeksillä, jonka mukaan vuonna 21 noin 11 % rataverkosta alitti ratageometrian laatutavoitteet. Geometriselta kunnoltaan puutteellisilla osuuksilla joudutaan käyttämään turvallisuuden takia nopeusrajoituksia. Perusparantamisen yhteydessä on parannettu myös ratojen geometrista kuntoa ja siksi indeksin suunta on ylöspäin. Indeksi (tavoitetila=1) Rataverkon kuntoindeksi Km Yli 3-vuotiaan päällysrakenteen määrä ratalinjoilla Kuva 5. Rataverkon kuntoindeksin ja yli 3 vuoden ikäisen päällysrakenteen määrän kehitys. Rataverkon rakenteille on ominaista 25 4 vuoden välein syntyvä aaltomainen korvausinvestointien tarve. Edellinen perusparannuskierros tehtiin 196- ja 197-luvuilla. Nyt käynnissä oleva perusparannusohjelma aloitettiin alhaisen rahoitustason takia tarpeeseen nähden liian myöhään eli vasta 199-luvulla.

10 1 - KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA - Kansainvälisen rautatieliiton (UIC) vuoden 1999 tiedoilla tekemän kansainvälisen vertailun perusteella Suomen rataverkon päällysrakenteen keski-ikä on lähellä 22 vuoden optimi-ikää, mutta ongelmana on ikäjakauman epätasaisuus. 199-luvun loppupuolella alkanut korvausinvestointipanostus näkyy siinä, että Suomen rataverkolla on paljon 199-luvulla vastikään uusittua päällysrakennetta. Toisaalta Suomen rataverkosta 4 % on elinkaarensa lopussa ja edellyttää korvausinvestointipanostuksen säilyttämistä korkeana. 5 Kiskojen ikä 5 Yli-ikäisten osuus (%) Keski-ikä (v) Suomi Yli-ikäisten osuus (%) Keski-ikä (v) 5 Ratapölkkyjen ikä 5 Yli-ikäisten osuus (%) Keski-ikä (v) Suomi Yli-ikäisten osuus (%) Keski-ikä (v) Rataverkon päällysrakenteen ikä eräissä Euroopan maissa. Huonokuntoisille rataosille asetetaan liikenneturvallisuuden varmistamiseksi nopeusrajoitus. Nopeusrajoitusten alaisten ratojen määrä ehti kasvaa 8 kilometriin vuosina 1996 ja -97. Rajoitukset ovat vähentyneet perusparannustöiden edetessä, mutta rahoituksen niukkuuden takia hitaasti. Vuonna 21 huonosta kunnosta johtuvia nopeusrajoituksia oli kaikkiaan 322 raidekilometrillä eli 5 %:lla rataverkon raidepituutta. Näiden rataosien sekä henkilökaukoettä tavaraliikenne on noin 5 % koko rataverkon liikenteestä. Kuva 6. Radan huonosta kunnosta johtuvat nopeusrajoitukset rataverkolla Raide-km Nopeusrajoituksen alaiset rataosat

11 Liikenneturvallisuus Rautatieliikenteessä tapahtuu vuosittain 4 5 tasoristeysonnettomuutta. Vuonna 21 niitä tapahtui 6. Pitkän aikavälin trendi on selvästi laskeva, koska tasoristeyksiä on poistettu jatkuvasti. Tasoristeyksiä on valtion rataverkolla kuitenkin edelleen yli 4, eikä kaikkia tulla koskaan poistamaan. Tasoristeysonnettomuudet ovat myös uhka junaliikenteelle. Tasoristeysvahinkojen riskistä ja varomattomasta liikennekäyttäytymisestä kertoo rikki ajettujen turvapuomien määrä, joka on viime vuosina kasvanut. Muita kuin tasoristeysonnettomuuksia on tapahtunut viime vuosina 1 2 kappaletta vuosittain. Satunnaisvaihtelu on suurta. Junamatkustajien kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtavia rautatieonnettomuuksia tapahtuu harvoin. Rautatieliikenteen onnettomuuksissa on kuollut tai loukkaantunut vuosittain 1 3 henkeä. Onnettomuudet tapahtuvat nimenomaan tasoristeyksissä. Kpl Tasoristeysonnettomuudet Rikottuja puomeja Muut onnettomuudet Muut vaaratilanteet Henkilöä Kuolleet Loukkaantuneet Kuva 7. Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden määrä sekä onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärä. - KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA - Kansainvälisen rautatieliiton (UIC) tekemässä turvallisuusvertailussa Suomi erottuu maana, jossa junaliikenteen turvallisuus on hyvä, mutta tasoristeysonnettomuuden riski erittäin korkea. 1,6 1,4 Onnettomuusriski Onn./milj. junakm 1,2 1,,8,6,4,2,,5 1,2,2,3,1,3,4,1,,3,6,1,2,1,3,1,1,2,1,2,1 Suomi Junien törmäys Raiteilta suistuminen Tasoristeysvahinko Rautatieliikenteen onnettomuusriski eräissä Euroopan maissa.

12 Ympäristövaikutukset Rautatieliikenne on ympäristöystävällinen kuljetusmuoto. Junaliikenteen osuus Suomen koko liikennesuoritteesta on 12 %, mutta osuus liikenteen päästöistä on päästölajista riippuen vain,2 1,9 %. Rautatieliikenteen merkittävimmät ympäristöhaitat ovat melu ja tärinä. Rautatieliikenteen melulle altistuu koko maassa noin 35 ihmistä. Haitan suuruusluokka on noin kymmenesosa tieliikenteen meluhaitoista. Pääkaupunkiseudulle on laadittu erillinen rautatieliikenteen meluntorjuntaohjelma. Raskaan tavarajunaliikenteen aiheuttamasta tärinästä on saatu melko kattava käsitys valtakunnallisesti. Tärinä aiheuttaa ongelmia radan varren kiinteistöille. Tärinän vuoksi on jouduttu asettamaan nopeusrajoituksia, jotka osaltaan vaikuttavat negatiivisesti rataverkon tehokkuuteen. Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuksessa on keskitytty pahimpien ongelmakohteiden saneeraukseen. Tähän mennessä on maaperää puhdistettu kahdeksassa kohteessa. Tasoristeyksien poistolla on lisätty junaturvallisuutta, mikä osaltaan on myös vähentänyt maaperään ja pohjavesiin kohdistuvia pilaantumisriskejä. Rautatieliikenteen kuljetusosuus suoritteesta on tavaraliikenteessä noin 25 % ja henkilöliikenteessä noin 4 %. Henkilöliikenteessä rautatieliikenteen osuus on viime vuosina hieman pienentynyt. Kansainvälisesti katsottuna Suomen rautatieliikenteen kuljetusosuus on tavaraliikenteessä korkea, sillä kuljetusosuus Euroopassa on keskimäärin noin 13 %. Rautatieliikenteen kuljetusosuuden kasvattaminen on tavoiteltava asia koko liikennejärjestelmän ympäristövaikutusten kannalta. Rautatieliikenteen energiankulutus ja samalla CO 2 -päästöt suoritetta kohden laskettuna on vähentynyt tavaraliikenteessä ja pysynyt ennallaan henkilöliikenteessä. Sähkövetoisen liikenteen osuus koko suoritteesta on kasvanut ratojen sähköistyksen myötä ja oli vuonna 21 hieman yli 75 %. Kuva 8. Rautatieliikenteen energiankulutuksen ja sähkövetoisen liikenteen osuuden kehitys. Energiankulutus / suorite,5,4,3,2, Ominaiskulutus MJ / tkm Ominaiskulutus MJ / hkm Sähkövetoisen liikenteen osuus 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Sähkövedon osuus suoritteesta

13 Radanpidon rahoitus Radanpito rahoitetaan suurimmalta osin valtion talousarviosta perusradanpidon ja rataverkon kehittämisen momenteilta. VR-Yhtymän osinkotuloista on aiempina vuosina osoitettu noin 2-25 M vuodessa radanpitoon lisätalousarvioilla. EU:lta saatava TEN-rahoitustuki on ollut keskimäärin 5 M /v. Rataverkon käytöstä peritään liikennöitsijöiltä ratamaksua. Ratamaksu koostuu kahdesta osasta: muuttuvasta maksusta ja lisämaksusta. Muuttuvaa maksua peritään henkilö- ja tavaraliikenteeltä, mutta lisämaksua ainoastaan tavaraliikenteeltä. Liikennöitsijöiltä perittävän ratamaksun suuruus vuonna 22 on 53 M, josta muuttuvan maksun osuus on noin 9 % ja lisämaksun 1 %. Vuodesta 21 lähtien on sähkö- ja dieselliikenteellä ollut erilainen maksu. Viime vuosina perusradanpitoon on käytetty keskimäärin 32 M vuodessa ja rataverkon kehittämiseen keskimäärin 64 M vuodessa. Perusradanpidon menoista noin 5 % on mennyt korvausinvestointeihin, 36 % ratojen kunnossapitoon ja käyttöön, 12 % liikenteenohjaukseen ja 2 % hallintoon. Selvin muutos havaitaan korvausinvestointien rahoituksessa, joka on pudonnut 199-luvun lopun M :sta 114 M :oon vuonna Menojen jakautuminen 5 4 Rahoituslähteet 3 3 Rataverkon kehittäminen 2 1 Hallinto, kiinteistö, liikenteenohjaus Radan kunnossapito ja käyttö Korvausinvestoinnit Ratamaksu ja muut tulot Rataverkon kehittäminen budjetista Perusradanpito budjet Kuva 9. Radanpidon menojen jakautuminen ja rahoituslähteet; toteutuma ja talousarvioiden mukaan 22 3 (M ) Radanpidon taloudellisuus Rataverkon hallinnoinnin ja liikennöinnin erottaminen vuonna 1995 loi organisatorisen pohjan mahdollisimman kustannustehokkaalle radanpidolle. Ratahallintokeskus on henkilömäärältään pieni virasto, joka ostaa tarvitsemiaan palveluita ulkopuolelta. Merkittäviä vaikuttimia ovat olleet radanpidon tehostaminen ja töiden kilpailuttaminen. Radanpidon töistä suurimmat menoerät on sidottu usean vuoden kestäviin urakoihin ja tilauksiin. Radan peruskunnossapito on jatkuvaa toimintaa, josta Ratahallintokeskus tekee vuosittain noin 7 M :n sopimuksen. Peruskunnossapitoon käytettävä rahoituksen nimellisarvo on alentunut 8 M :sta vuonna 1996 runsaaseen 67 M :oon vuonna 22, vaikka kunnossapitoa lisäävät sähköistetyn rataverkon määrä sekä rataverkon laatu- ja varustetaso ovat kasvaneet.

14 Kuva 1. Radan kunnossapidon menojen kehitys raidepituutta kohden laskettuna vuosina /raide-km Radan kunnossapidon menot raidekilometriä kohden Radanpidon töiden kilpailuttamista on lisätty hallitusti. Se aloitettiin sähköistys- ja turvalaitetöistä, sen jälkeen kilpailutettiin tärkeimmät materiaalit ja seuraavaksi suurten hankkeiden suunnittelu ja urakointi rakennuttajakonsultteja hyväksikäyttäen. Parhaillaan selvitetään kunnossapidon kilpailuttamista. Ratahallintokeskuksen kokemukset kilpailuttamisesta ovat pääasiassa hyviä, sillä kustannukset ovat laskeneet, ratatöiden ja liikenteen yhteensovittaminen on onnistunut, laatu on parantunut sekä kustannus- ja hintatietoisuus on lisääntynyt. - KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA - Kansainvälisen rautatieliiton (UIC) tekemässä vertailussa Suomen rataverkon kunnossapidon ja korvausinvestointien menot olivat vuonna 2 noin 48 euroa pääraidekilometriä kohden. Tämä on vähemmän kuin kansainvälinen keskiarvo, joka on noin 64 euroa pääraidekilometriä kohden. Liikenteen määrään suhteutettuna Suomen rataverkon kunnossapidon ja korvausinvestointien kustannukset ovat kansainvälisen keskiarvon suuruiset, eli 5,9 euroa junakilometriä kohden. 1 / pääraide-km 12 Kunnossapito- ja korvausinvestointikustannusten vertailu Suomi Kunnossapito Korvausinvestoinnit Kunnossapito- ja korvausinvestointikustannukset eräissä maissa.

15 Toimintaympäristön muutokset Yhteiskunnan muutossuunnat Kaupungistuminen jatkuu ja ohjaa rataverkon kehittämistarpeita suurille ja kasvaville kaupunkiseuduille. Muuttoliikkeen suuntautuminen pääkaupunkiseudulle sekä pääratavyöhykkeelle Helsinki Hämeenlinna Tampere lisää joukkoliikenteen kysyntää. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen asettaa haasteita joukkoliikennepalvelujen järjestämiselle, esimerkiksi rautateiden liityntäliikenteelle. Väestön keskittyminen vahvistaa rautateiden henkilöliikenteen toimintaedellytyksiä. Pääkaupunkiseudun voimakas kasvu lisää joukkoliikennepalveluiden kysyntää. Kysynnän kasvu kohdistuu erityisesti ratojen vaikutusalueelle. Kaupunkiratojen rakentaminen on edellytys maankäytön ohjaamiseksi ratojen varsille. Väestön ikääntyminen ja arvojen muutokset korostavat asiakaslähtöisyyttä ja yksilöllistä matkustamista. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden säilyttäminen edellyttää joukkoliikenteen palvelutason nostoa ja yksilöllisten palvelujen määrän kasvattamista. Toisaalta joukkoliikenteen merkitys kasvaa yleisesti ympäristötietoisuuden lisääntyessä. Taloudellinen kasvu ja tuotantorakenteen muutokset merkitsevät mm. rautateitä käyttävän perusteollisuuden kuljetusten kasvua ja kuljetusten täsmällisyysvaatimusten kasvua. Yhdistettyjen kuljetusten osuus kasvaa. Kuljetukset satamiin ja satamista ovat entistä tärkeämpi osa kuljetusketjuja. Tietoteknologian kehittyminen takaa rautatieliikenteen käyttöön entistä paremmat ohjausja turvalaitejärjestelmät. Elektroniset lippujärjestelmät helpottavat matkustamista, ja reaaliaikaisuus palveluissa yleistyy. Mahdollisuudet hyödyntää junassa vietetty aika työntekoon kasvavat. Toimintojen automatisointi mahdollistaa toiminnan tehokkuuden kasvun Liikennepalvelujen uudistukset ja tarpeet Rautatieliikennejärjestelmän palvelutaso syntyy sekä väylä- että liikennepalveluista. Radanpitäjä tarjoaa rataverkon ja muut väyläpalvelut, joiden avulla liikennöitsijät tuottavat liikennepalveluja kuljetusmarkkinoiden tarpeisiin. Radanpidon ratkaisuihin vaikuttaa siten myös se, millaisia kalusto- ja tarjontastrategioita liikennöitsijät suosivat. Kaukoliikenteen aikataulurakennetta muutettiin kesäkuussa 22. Etelä-Suomen vilkkaimmilla radoilla Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan otettiin käyttöön ns. vakioaikataulu. Muutos merkitsee aiempaa säännöllisempiä aikatauluja, joissa jokaisella junatyypillä on pääosin omat asemakohtaiset lähtö- ja tulominuuttinsa. Junatyypit ovat Pendolino-, InterCity-, pika- ja taajamajuna. Esimerkiksi InterCity-junat lähtevät Helsingistä Tampereelle aina neljä minuuttia yli tasatunnin ja saapuvat Tampereelle kahdeksan minuuttia vaille tasan. Vakioaikataulun näkyvin osa on liikenteen säännöllisyys. Tämä helpottaa aikataulun muistamista ja vaihtoja risteysasemilla. Muutoksen ansiosta vaihtoajat lyhenevät ja matkaketjujen toimivuus paranee. Uusi aikataulujärjestelmä parantaa henkilöliikenteen yhteyksiä koko rataverkolla. Samalla se edellyttää, että millään osalla ei ole yllättäviä liikennehaittoja. Esimerkiksi vuonna 22 Pyhäsalmi Ylivieska -välin perusparannuksen siirto syksyyn ja tästä seuranneet nopeusrajoitukset aiheuttivat myöhästymisiä koko rataverkon junaliikenteelle.

16 16 KULJETUS- JA MATKUSTUSMARKKINAT LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET Kuva 11. Radanpidon kytkennät liikennöitsijöiden tarjonta- ja kalustostrategioihin. RAUTATIELIIKENNÖITSIJÖIDEN TARJONTA- JA KALUSTOSTRATEGIAT Sähkövedon osuus ~ Akselipainojen nostotarpeet ~ Nopean junaliikenteen verkko ~ Ratojen kapasiteettipullonkaulat ~ Radan turvalaitteet ~ Veturien hankinta Vaunusto Nopeat junat Junatarjonta Vastaavat veturilaitteet RADANPIDON TOIMINTALINJAT Rataverkon nopeustason nosto mahdollistaa nopean liikenteen laajentamisen. Palvelutarjonta on lisäksi riippuvainen liikennöitsijän kalustohankinnoista sekä aikataulusuunnittelusta. Lisäksi eri junaryhmien väliset nopeuserot sitovat enemmän ratakapasiteettia kuin samalla nopeudella kulkevat junat. Akselipainojen korotusta voidaan hyödyntää jo suunniteltua uutta kalustoa käyttäen seuraavissa tavararyhmissä: paperiteollisuuden tuotteet, metalliteollisuuden tuotteet, yhdistetyt kuljetukset ja rikasteet. Näiden tavararyhmien kuljetukset tapahtuvat vilkkaimmin liikennöidyllä rataverkolla, joka kuuluu Rataverkko 22 -suunnitelman 25 tonnin akselipainotavoiteverkkoon. Tavararyhmien kuljetusten osuus koko rataverkon tavaraliikenteestä on lähes puolet Rautatieliikenteen kysynnän muutokset Tavaraliikenteessä rautatiekuljetusten vuosikasvuksi suunnitelmakaudella ennustetaan 2 %. Rautatiekuljetusten osuus koko Suomen tavaraliikenteestä on noin neljännes. Rautateillä on Suomessa raskaan teollisuuden peruskuljettajan rooli. Rautateitse kuljetetaan pääasiassa raskaan metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden raaka-aineita ja tuotteita. Tavaraliikenteen kehitys on vahvasti riippuvaista talouden kehityksestä. Kansainvälisten talousnäkymien epävarmuuden tavoin myös suomalaisen perusteollisuuden lähiajan näkymät ovat epävarmat. Rautateiden kilpailukykyä parantaa rataverkon sähköistyksen laajeneminen ja 25 tonnin akselipainoverkon vähittäinen lisääntyminen. Viime vuodet ovat olleet rautatieliikenteessä vilkkaita ja tavaraa on kuljetettu noin 4 miljoonaa tonnia vuodessa. Kysynnällä on edellytyksiä edelleen kasvaa. Kaukoliikenteen vuosikasvuksi suunnitelmakaudella ennustetaan noin 1 %. Rautateiden kaukoliikenteen matkojen (yli 75 km) määrä on edelleen 199-luvun puolivälin tasolla. Kaukoliikenteen palvelutasoa on viime vuosina parantanut kaluston uusiminen, mutta toisaalta lippujen hinnoissa on tapahtunut kasvua InterCity-junien osuuden kasvaessa. Kaukoliikenteen oletetaan lähivuosina kasvavan, sillä junaliikenteen palvelutaso paranee selvästi asteittain. Junaliikenteen matka-ajat lyhenevät keskeisillä yhteysväleillä ja nopea Pendolinoliikenne laajenee. Lisäksi VR Osakeyhtiö on uusimassa muutakin henkilöliikenteen kalustoa. Parannukset vaikuttavat pääasiassa vuodesta 23 alkaen, jolloin pääradan ratatöiden valmistuminen mahdollistaa uuden aikataulurakenteen käyttöönoton. Seuraava suurempi kauko-

17 17 liikenteen junatarjonnan parantaminen ajoittuu vuoden 26 loppuun, jolloin Kerava Lahti - oikorata otetaan käyttöön. Lähiliikenteen vuosikasvuksi suunnitelmakaudella ennustetaan 2 %. Rautateiden lähiliikenteen matkat ovat lisääntyneet viime vuosina. Kasvuun on vaikuttanut selvimmin vuonna 1996 valmistunut Helsinki Tikkurila -kaupunkirata, joka mahdollisti pääradan junatarjonnan voimakkaan lisäyksen ja asemien liityntäliikenteen kehittämisen. Lähiliikenteen kasvun ennustetaan jatkuvan. Siihen vaikuttavat mm. pääkaupunkiseudun ja radanvarsien voimakas väestönkasvu sekä vuonna 21 valmistunut Helsinki Huopalahti Leppävaara -kaupunkirata. Kaupunkiradan myötä Vantaankosken suunnan junatarjontaa lisättiin jo vuoden 21 aikana. Kesällä 22 tihennettiin Leppävaaran kaupunkiradan junatarjontaa ja kehitettiin Leppävaaran liityntäliikennettä. 1.4 Suunnittelukauden haasteet Korvausinvestointikasauman purkaminen Rataverkon päällysrakenteen kestoikä on 25 4 vuotta liikenteestä ja teknisistä ratkaisuista riippuen. Suomen rataverkko on pääosin peruskorjattu 196- ja 197-luvuilla. Rataverkon kuntoa uhkasi vakava romahdus 199-luvun puoliväliä lähestyttäessä. Vuosina rataverkon korvausinvestointeihin oli käytettävissä keskimäärin 177 M vuosittain. Tällä investointitahdilla pystyttiin parantamaan rataverkon palvelutasoa ja turvallisuutta. Nopeusja painorajoitukset ovat vähentyneet yli 8 kilometristä noin 3 kilometriin. Rataverkon noin 13,7 miljoonasta ratapölkystä on vuosittain uusittu noin 6 ratapölkkyä. Peruskorjaustyö on vielä pahasti kesken. Jotta negatiivinen kierre ei alkaisi uudestaan, olisi korvausinvestointeja jatkettava noin 17 M :n tasolla yhtäjaksoisesti ainakin tämän toimintaja taloussuunnitelmakauden ajan. Korvausinvestointien rahoitus on kuitenkin pienentynyt 135 M :oon vuonna 22 ja 114 M :oon vuoden 23 talousarviossa. Korvausinvestointikasauman purkaminen on suunnittelukauden erityinen haaste. 2 Tarve 15 Kehys Milj. euroa 1 Kuva 12. Korvausinvestointien rahoitus sekä suunnittelukaudella eri rahoitustasoilla Suomen rataverkolla on viisi sellaista vähäliikenteistä tavaraliikennerataosaa, joiden liikennöintikelpoisuus voidaan turvata kunnossapitotoimin enää vain lähivuosien ajan. Rataosat ovat Kemijärvi (Isokylä) Kelloselkä, Kontiomäki Taivalkoski/Ämmänsaari, Nurmes (Porokylä) Vuokatti, Äänekoski Haapajärvi sekä Savonlinna Huutokoski. Liikenne- ja viestintä-

18 18 ministeriön johdolla toimineen ns. Pienväylätyöryhmän mukaan (LVM:n julkaisuja 12/2) näiden rataosien perusparannusta (kustannukset yhteensä noin 12 M ) ei sisällytetä RHK:n investointiohjelmiin, mutta ratoja pidetään toistaiseksi liikennöintikelpoisina kunnossapitotoimin. Laadittujen selvitysten perusteella radoille ei ole voitu osoittaa tulevaisuudessakaan merkittävää lisäliikennettä. Valtion vuoden 22 talousarvion mukaan rataosa Kemijärvi (Isokylä) Kelloselkä lakkautetaan vuonna Rautatieliikenteen kilpailukyvyn turvaaminen Rautatieliikenteen kilpailukyvyn säilyttäminen ja parantaminen tie- ja lentoliikenteeseen nähden on pysyvä haaste, joka on tärkeää koko liikennejärjestelmän ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Kapasiteetin puute vaikeuttaa liikenteen lisäämistä joillakin yksiraiteisilla rataosilla. Lisäksi teollisuuden muuttuvat kuljetustarpeet edellyttävät ratakapasiteetin lisäämistä paikallisesti. Yli 9 % rataverkosta on yksiraiteista. Vilkkaimmilla useampiraiteisillakin rataosilla eri nopeustasoja käyttävien junaryhmien yhteensovittaminen on vaikeaa. Kapasiteetin puute vaikuttaa kuljetusaikoihin, kaluston käytön tehokkuuteen ja kuljetuskustannuksiin. Tavaraliikenteessä rautatieliikenteen kuljetusosuus on kansainvälisesti katsottuna korkealla tasolla. Tason säilyttäminen edellyttää yhtenäisten 25 tonnin akselipainon sallivien reittien muodostamista. Ratainvestointien hyöty saadaan kokonaisuudessaan esille vasta sitten, kun suuremmilla akselipainoilla on käytettävissä yhtenäisiä verkon osia. Tällöin akselipainon nosto mahdollistaa suuremmat kuormat eli tehokkaammat kuljetukset ja siten alemmat kuljetusten yksikkökustannukset. Lisäksi rataverkon sähköistämistä on jatkettava. Henkilöliikenteessä rautatieliikenteen kuljetusosuus on kääntynyt lievään laskuun. Kilpailukyvyn nosto edellyttää mm. liikenteen säännöllisyyden ja matkaketjujen sujuvuuden parantamista toteuttamalla sellaisia investointeja, jotka ovat tarpeen vakioaikataulun laajentamiseksi. Rataverkon laatutasoa on nostettava siten, että nopean liikenteen tarjontaa voidaan lisätä Turvallisuuden parantaminen Radanpidon tavoitteena on junaturvallisuuden nostaminen korkealle kansainväliselle tasolle vuoden 25 loppuun mennessä. Kansainvälisen vertailun perusteella (luku 1.2.4) junaturvallisuus Suomessa on korkeaa kansainvälistä tasoa lukuun ottamatta tasoristeysturvallisuutta. Junaliikenteessä sattuneet henkilövahingot ovat lähes yksinomaan junan alle jäämisiä joko tasoristeyksissä tai muualla. Tasoristeysturvallisuuden olennainen paraneminen saadaan aikaan tasoristeyksiä poistamalla ja varoituslaitteita rakentamalla sekä suuren yleisön asenteisiin vaikuttamalla. Vartioimattomien tasoristeysten olosuhteita, kuten esimerkiksi tasoristeysten merkintöjä, näkemäalueita ja odotustasanteita, parannetaan. Olosuhteiden parantaminen on joissakin tapauksissa johtanut ajonopeuksien kasvuun eikä toivottua onnettomuuksien määrän vähenemistä ole saavutettu. Tasoristeysturvallisuutta parantavia toimenpiteitä on kuitenkin tuettava tiedottamisella, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin.

19 19 Tasoristeysturvallisuus otetaan huomioon harkittaessa junaliikenteen nopeuksia. Lähes aina junien nopeuden nostaminen edellyttää investointeja myös tasoristeyksiin. Toimintaa vaikeuttaa jossain määrin se, että lainsäädännössä on tasoristeyksiä käsitelty hyvin vähän eikä Ratahallintokeskuksen toimivalta käy selkeästi ilmi. Tulkinnanvaraisuudet koskevat erityisesti yksityisteitä, metsäautoteitä sekä ulkoilu- ja moottorikelkkareittejä. Junaturvallisuuden parantamisessa on keskeistä uuden linjaradiojärjestelmän (GSM-R), kulunvalvonnan ja turvalaiteinvestointien läpivieminen suunnitellussa laajuudessa ja aikataulussa. Tämä merkitsee, että vuoden 25 lopussa liikenteenohjauksen ja veturinkuljettajan välillä on toimiva viestiyhteys ja lähes kaikki junaliikenne kulkee suojastetulla, kulunvalvonnalla varustetulla radalla. Turvallisuutta vaarantaa myös teknisesti elinkaarensa lopussa olevien rataosuuksien määrä. Lisäksi turvallisuusasioiden johtamista ja valvontaa kehitetään Ympäristötoiminnan kehittäminen Rautatieliikenteen melu- ja tärinäongelmien vähentäminen on rautatieliikenteen ympäristötoiminnan keskeisin haaste. Pääkaupunkiseudun meluntorjuntaohjelmalla voidaan merkittävästi vähentää yli 55 db(a) melulle altistuvien määrää. Valtakunnallisesti tarvitaan vielä yksittäisten melukohteiden tarkempaa analyysiä ja kuntien kanssa tehtävää meluntorjuntayhteistyötä. Meluntorjunnan ottaminen huomioon jo kuntien kaavoitusratkaisuissa on ensisijainen tavoite. Raskaan tavarajunaliikenteen aiheuttama tärinä aiheuttaa ongelmia radan varren kiinteistöille. Tärinän vuoksi on jouduttu asettamaan nopeusrajoituksia seitsemään kohteeseen, mikä heikentää rataverkon käytön tehokkuutta ja rautatieliikenteen kilpailukykyä. Akselipainojen korotus voi myös lisätä tärinäongelmia herkillä alueilla. Ratkaisu tärinäongelmiin on joko yksittäisten kiinteistöjen lunastus ongelmallisimmissa kohteissa tai radan perusparannus. Uutta rataa rakennettaessa tärinä pystytään eliminoimaan tehokkaasti. Pilaantuneiden maiden puhdistus on edennyt hyvin yhteistyössä VR:n ja ympäristöviranomaisten kanssa. Maaperän kuntoa on selvitetty yli kahdessakymmenessä kohteessa, joista on tähän mennessä saneerattu noin puolet. Maaperän ja pohjavesien pilaantumisriskiä vähennetään mm. keskittämällä tasoristeysten poistamista vaarallisten aineiden kuljetusreiteille. Uusien ratojen estevaikutusta samoin kuin rakentamisvaiheen ja valmiin radan ympäristövaikutuksia voidaan pienentää huolellisesti suunnitelluilla toimenpiteillä. Radanpidon ekotehokkuutta voidaan kasvattaa edelleen raaka-aineiden kierrätystä ja elinkaariarviointia kehittämällä. Liikennöitsijöille asetettavat ympäristövaatimukset edellyttävät pitkäjänteistä yhteistyötä niin viranomaisten, kaluston valmistajien kuin liikennöitsijöidenkin välillä. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä käyttökelpoisten ympäristönormien aikaansaamiseksi. Ratahallintokeskuksen toimintajärjestelmän integroiminen (laatu-, turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmät) luo edellytykset kokonaisvaltaiselle ja ennakoivalle ympäristöasioiden hallinnalle. Osana organisaation avainprosessien kehittämistä voidaan keskeisimmät Ratahallintokeskuksen ympäristönäkökohdat ottaa huomioon. Samassa yhteydessä valitaan ympäristöasioiden hoidon tasoa kuvaavat mittarit ja indikaattorit.

20 Ratahallintokeskuksen toiminnan kehittäminen Ratahallintokeskus kehittää yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa tasapainoiseen tavoitteistoon (BSC) perustuvan ohjausjärjestelmän, joka yhtäältä parantaa ministeriön ja Ratahallintokeskuksen välistä ohjaussuhdetta ja toisaalta tehostaa Ratahallintokeskuksen sisäistä ohjausta. Järjestelmä otetaan käyttöön asteittain vuoden 24 budjettivalmistelusta alkaen. Järjestelmä kattaa Ratahallintokeskuksen toiminnan kaikki kriittiset menestystekijät. Radanpidon tuloksellisuuden kannalta on oleellista, että käytettävissä olevat varat kohdennetaan tehokkaasti. Tätä varten kehitetään kustannusten ja omaisuuden hallintaa sekä töiden kilpailuttamista. Hankkeiden tehokas toteuttaminen edellyttää projektihallinnan, kustannustietoisuuden ja seurannan kehittämistä. Hankkeet pyritään viemään läpi mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, jolloin niiden kokonaiskustannukset alenevat ja hankkeiden tuoma hyöty saadaan asiakkaille mahdollisimman varhain. Sovittujen kustannusarvioiden ja aikataulujen noudattaminen on erityisen tärkeää uusissa ns. sopimusvaltuushankkeissa, kuten oikorata Kerava Lahti, kaupunkiradan jatkaminen Tikkurilasta Keravalle sekä Pohjois-Suomen sähköistyksen jatkaminen Oulusta itään. Ratahallintokeskuksen tavoitteena on edelleen laajentaa kilpailuttamista radanpidon töiden tilauksissa. Vuoden 2 lopussa valmistui ratatöiden kilpailuttamista koskeva liikenne- ja viestintäministeriön selvitys, jossa analysoitiin radan rakentamis- ja kunnossapitotöiden erilaisia kilpailuttamismalleja sekä niiden vaikutuksia. Selvityksen mukaan erilaisia kilpailuttamismalleja tulisi käyttää radanpidon töissä tarkoituksenmukaisesti rinnakkain. TTS-kaudella keskitytään suunnittelun ja urakoinnin kilpailuttamisen jatkamiseen sekä kunnossapidon kilpailuttamisen aloittamiseen. Ratahallintokeskuksen on varauduttava uusien liikennöitsijöiden tuloon Suomen rataverkolle. Suomessa on valmisteilla uusi rautatielaki, jolla pannaan täytäntöön ns. EU:n I rautatiepaketti. Rautatielailla rautatieliikenne avattaisiin rajoitetusti kilpailulle. Käytännössä kilpailun avaaminen koskisi EU:n sisäistä kansainvälistä tavaraliikennettä ja kansallinen tavaraja henkilöliikenne jäisivät edelleen ainoastaan VR Osakeyhtiön hoidettavaksi. Uusi rautatielaki tulee voimaan keväällä 23. EU:ssa on I rautatiepaketin hyväksymisen jälkeen jatkettu toimia rautatieliikenteen kilpailuedellytysten turvaamiseksi. Komissio on tammikuussa 22 hyväksynyt viisi uutta rautatieliikennettä koskevaa ehdotusta, jotka muodostavat EU:n II rautatiepaketin. Paketin eräänä keskeisenä tavoitteena on rautatieliikenteen aikaisempaa laajempi vapauttaminen myös jäsenmaiden sisäisessä liikenteessä. Ratahallintokeskus osallistuu EU-lainsäädännön valmisteluun ja voi siten vaikuttaa säädösten sisältöön. Tässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa lähdetään siitä, että ratamaksun perusteet uudistetaan vuodesta 23 alkaen EU:n direktiivien mukaisesti. Vuodelle 23 ehdotettu ratamaksu nostaa tavaraliikenteen maksua noin 7 %. Henkilöliikenteen ratamaksu säilyy ennallaan. Nyt ehdotetun korotuksen lisäksi Ratahallintokeskus ei lähivuosina näe mahdolliseksi nostaa ratamaksua tavaraliikenteessä. Myöskään henkilöliikenteen ratamaksua ei tulisi korottaa ennen oikoradan valmistumista, jolloin rautateiden kaukoliikenteen kilpailuasema paranee. Vähäliikenteisten ratojen osalta on kehitettävä päätöksentekomenettely, jolla radat tarvittaessa aikanaan voidaan lakkauttaa.

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-08

RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-08 1 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-08 RATAHALLINTOKESKUS 27.11.2003 RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

Rataverkon kokonaiskuva

Rataverkon kokonaiskuva Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-06 RATAHALLINTOKESKUS 17.10.2001 2 RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2006 09

Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2006 09 Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2006 09 RATAHALLINTOKESKUS 30.11.2004 RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006 09 RATAHALLINTOKESKUS 30.11.2004 2

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Ratahallintokeskus edistää liikenteen toimivuutta ylläpitämällä ja kehittämällä rataverkon palvelutasoa, parantaa rataliikenteen turvallisuutta sekä vähentää

Lisätiedot

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen EU:n prioriteetti-käytävät

Lisätiedot

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Erika Helin, Liikennevirasto & Tuomo Lapp, Ramboll Finland Oy 24.1.2018 Selvityksen tausta Riihimäki Tampere-rataosa on Suomen rataverkon vilkkaimmin liikennöityjä.

Lisätiedot

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin 17.11.2017 Selvityksen tekemisestä Selvitys käynnistynyt alkuvuonna 2017, valmistuu loppuvuonna 2017. Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n

Lisätiedot

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017

Lisätiedot

T A R K I S T E T T U S U U N N I T E L M A

T A R K I S T E T T U S U U N N I T E L M A R A D A N P I D O N L I N J A U K S E T T A R K I S T E T T U S U U N N I T E L M A Rataverkko palvelee suomalaista yhteiskuntaa Suomen rataverkko yhdistää maan eri osia sekä merkittäviä maakunta- ja kaupunkikeskuksia.

Lisätiedot

Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia

Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2018 31.10.2018 Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät, Joensuu / Kristiina Hallikas Rautatiet lukuina vuonna

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 10 RATAHALLINTOKESKUS 7.11.2005 2 RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 10 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018

Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018 Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018 Hyvä asemanseutu on kestävän liikennejärjestelmän ja kaupunkien verkoston vähähiilisten matka- ja kuljetusketjujen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa

Lisätiedot

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus. Raideliikenneseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK

Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus. Raideliikenneseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus Raideliikenneseminaari 24.4.2019 Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK Sisältö 1. Rautatieliikenteen talous 2. Ratahankkeiden taloudellinen arviointi

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Yhdistää puoli Suomea

Yhdistää puoli Suomea 1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa

Lisätiedot

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! 1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen 1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen

Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen Liikennevirasto vastaa liikennejärjestelmästä Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen Liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta

Lisätiedot

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen Hanna Perälä 13.3.2019 1 Taustalla parlamentaarisen työryhmän työ Parlamentaarisen työryhmän loppuraportti 13.12.2018 ja valtioneuvoston selonteko

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Rautateiden suunnittelu Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto 5.11.2018 Ratalaki 8, Yleistä rautatien suunnittelusta Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Tavaraliikenne rautateillä 2007 alkaen

Tavaraliikenne rautateillä 2007 alkaen Tavaraliikenne rautateillä 2007 alkaen Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus Rautatievirasto Radanpidon ja liikennöinnin yritykset Antti Korpilahti & Harri Rumpunen 1 Käsiteltyjä aiheita

Lisätiedot

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä

Lisätiedot

Jonkkunen Manta tasoristeysten turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma, Masku. Maskun Yleisötilaisuus

Jonkkunen Manta tasoristeysten turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma, Masku. Maskun Yleisötilaisuus Jonkkunen Manta tasoristeysten turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma, Masku Maskun Yleisötilaisuus 8.1.2019 Yleisötilaisuuden ohjelma -Väylävirasto ja virastouudistus -Ratasuunnitelma -Suunnittelualue

Lisätiedot

Junaliikenteen täsmällisyys. Tilannekatsaus

Junaliikenteen täsmällisyys. Tilannekatsaus Junaliikenteen täsmällisyys Tilannekatsaus 1.11.2017 Taustaa junaliikenteen täsmällisyydestä ja sen seurannasta Rautatiejärjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että junaliikenne kulkee aikataulun

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

10.11.2006. Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011

10.11.2006. Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011 10.11.2006 Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2011 Ratahallintokeskus 10.11.2006 Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 2011 Helsinki 2006 Ratahallintokeskus

Lisätiedot

Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa

Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa Tampere 24.4.2019 Kaisa Kuukasjärvi Ratkaisujamme ohjaavat megatrendit Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Luumäki-Imatra ratahanke LuIma

Luumäki-Imatra ratahanke LuIma Luumäki-Imatra ratahanke LuIma Joonas Hämäläinen, Liikennevirasto Kiertotalous kuntien maanrakentamisessa, Seminaari 3.10.2017 Luumäki Imatra ratahankkeen taustaa Hankkeesta aiemmin tehdyt suunnitelmat

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä 24.5.2017 Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia LUONNOS

Lisätiedot

KEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019

KEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019 KEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019 Sisällysluettelo 1.JOHDANTO...3 2.YLEISTIETOA...3 2.1 Vastuut ja yhteystiedot...3 2.2 Julkaiseminen...4 3.RATAVERKOLLE PÄÄSY...4 3.1Rataverkon käyttö...4 3.2 Liikennöintiä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän

Lisätiedot

Ajankohtaista tienpidosta

Ajankohtaista tienpidosta Ajankohtaista tienpidosta Pro Ysitie ry 28.9.2018 Lehtinen Jukka 28.9.2018 Perusväylänpito Runkoverkko Vt 9 Keski-Suomessa 2 Lehtinen Jukka 9/2018 25.9.2018 3 25.9.2018 4 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset. Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä

Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset. Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä 17.3.2015 1 Hankesuunnittelu Hankesuunnittelu toteutettiin yhteistyössä allianssimallilla Hankkeen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Helsinki-Turku nopea junayhteys Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall

Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall 26.3.2018 Savonradan kehittäminen on mukana IS:n kärkihankkeissa. Painopiste on ollut nykyisen rataverkon kehittämisessä ja nopeuden nostamisessa, yhteinen edunvalvonta

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan

Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan Tuloskortti Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan TAVOITTEET Liikenteen päästöjen vähentäminen Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus Parempi ilmanlaatu Kansanterveyden edistäminen TOIMENPITEET

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Liikkumiselle asetetut tavoitteet

Liikkumiselle asetetut tavoitteet Liikkumiselle asetetut tavoitteet Pääradan liikkumiselle johdetut tavoitteet 1. Pääradalla tarjotaan korkeatasoisia ja nopeita junayhteyksiä Tampereen kautta pääkaupunkiseudulle on päivittäin useita suoria

Lisätiedot

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo

Lisätiedot

Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma. Vihdin yleisötilaisuus

Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma. Vihdin yleisötilaisuus Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma Vihdin yleisötilaisuus 6.11.2018 Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeykset, yleisötilaisuus, Hyvinkää Kokouksen

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Ylijohtaja Anne Herneoja 13.10.2011 Vastuu teistä, radoista ja vesiväylistä Liikennevirasto kehittää ja ylläpitää rautatie-, meri- ja tieliikennettä

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Kaupallinen rataliikenne

Kaupallinen rataliikenne Kaupallinen rataliikenne Kimmo Rahkamo Pori Parkano Haapamäki rataseminaari Parkano Proxion Train Proxion Train on ensimmäinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Tavoitteena varmistaa

Lisätiedot

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN

Lisätiedot

LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS

LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS 13.10.2010 Esillä tiedotustilaisuudessa Liikennepolitiikan toimintaympäristö 2010-luvulla: Kiristyvä julkinen talous Talous- ja elinkeinorakenteen muutos

Lisätiedot

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Liikennejaosto 4.10.2016 Toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen 3.10.2016 Pääosa ELY-keskuksen perustienpidon perusrahoituksesta

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatieliikenteen turvallisuusindikaattorit

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatieliikenteen turvallisuusindikaattorit Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatieliikenteen turvallisuusindikaattorit Rautatieliikenteen 1-tason turvallisuusindikaattorit 3 2 2 1 1 21 Merkittävien onnettomuuksien määrä 27-211 27 26 Merk.

Lisätiedot

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Liikenteen energiankulutus ja khk-päästöt Tieliikenteen energiankulutus 1990-2017 Liikenteen khk-päästöt 1990-2017

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019. Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015

Katse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019. Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015 Katse tulevaisuuteen VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019 Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015 Katsaus tulevaisuuteemme VR:n tavoite on, että junamatkustaminen on kaukoliikenteen halutuin matkustusmuoto.

Lisätiedot