Toimintakertomus 2004

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2004

2

3 Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus 2004

4 Viestinnän Keskusliitto ry Toimintakertomus 2004 Kuvat Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Graafinen suunnittelu ja kuvankäsittely Rhinoceros Oy, Pekka Niemi Kirjapaino I-PRINT OY Seinäjoki 2005 Paperi kannet Galleria Art Silk 300 g/m 2 sisäsivut Galleria Art Silk 130 g/m 2

5 Sisältö 1. Mediavuosi Edunvalvonta ja oikeudellinen neuvonta Tutkimus ja kehitys, teknologia, säätiöt Järjestöjen yhteistyön syventäminen Hallinto Edustukset Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus

6 1. Mediavuosi Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus 2004

7 Mediat ovat oleellinen osa suomalaisten jokapäiväistä elämää. Suomalaisten kaikkiin joukkoviestimiin päivittäin käyttämä nettoaika oli 2004 hieman yli kuusi ja puoli tuntia. Joukkoviestinnän kokonaisajankäyttö on pysynyt 2000-luvulla vakaana. Loppuvuoden traagiset tapahtumat Aasiassa osoittivat, miten keskeinen rooli tiedonvälityksellä ja medialla on erityisesti kriiseissä ja poikkeusoloissa. Luotettavan ja olennaisen tiedon nopea saaminen on kansalaisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Siitä, miten mediat onnistuivat omissa tehtävissään, on käyty ja tullaan varmasti käymään kriittistä keskustelua. Suomen joukkoviestintämarkkinat kasvoivat vuonna 2004 alustavien tietojen mukaan runsaat 4 prosenttia kasvattaen siten myös jonkun verran osuuttaan BKT: sta. Graafisen viestinnän, sähköisen viestinnän ja tallenneviestinnän väliset suhteet jäivät muuttumattomiksi eli kasvu jakaantui tasaisesti näiden ryhmien välillä. Vuonna 2004 eräät jo muutamia vuosia nähtävissä olleet kehityslinjat joukkoviestintämarkkinoilla vahvistuivat. Ilmaismedia vahvistumassa Internettiä on yleensä totuttu pitämään ilmaisena tietolähteenä, mutta ilmaismedian asema markkinoilla näyttää muutenkin olevan voimistumassa. Tämä trendi on selvimmin nähtävissä painetun viestinnän puolella. Ilmaiseksi jaettavien lehtien katsotaan yhä laajemmin toimivan täydentävänä välineenä, jolla pystytään tavoittamaan kohderyhmiä, joita maksulliset lehdet eivät tavoita. Uusia ilmaislehtiä on perustettu ja ilmaislehtien keskinäinen kilpailu samoin kuin kilpailu ilmaisten ja maksullisten lehtien välillä on kiristynyt. Maksullisten lehtien asema on kuitenkin edelleen Suomessa poikkeuksellisen vahva. Kansainvälistyminen Toinen selvästi vahvistunut trendi on ollut toimialan kansainvälistyminen. Suomen sähköisen viestinnän markkinat ovat kiinnostaneet ja kiinnostavat kansainvälisiä sijoittajia ja mediayhtiöitä. Tällä hetkellä huomattava osa Suomen kaupallisesta televisio- ja radiotoiminnasta on ulkomaisessa omistuksessa. Ulkomainen omistus toimialalla laajeni etenkin vuoden 2005 alussa, jolloin MTV3, mukaan lukien SubTV ja Radio Nova, päätettiin myydä ruotsalaiselle yhtiölle. Asia herätti julkista keskustelua yleisestä suomalaisesta omistajapolitiikasta tai sen väitetystä puutteesta. Radiotoimialalla laaja ulkomainen omistus on jo kauan ollut tosiasia. Painetussa viestinnässä kansainvälistymiskehitys on kulkenut toiseen suuntaan: suomalaiset yritykset ovat laajentuneet uusille markkinoille Suomen rajojen ulkopuolelle. Merkittäviä investointeja ja yritysostoja tehtiin mm. Alankomaissa, Unkarissa sekä vuoden 2005 alussa Ukrai- Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus

8 nassa ja Venäjällä, jossa Sanoma Magazines yritysoston myötä nousi maan suurimmaksi aikakauslehtien kustantajaksi. Mainonta kasvussa Vuosi 2004 oli hyvä mainosvuosi. Mediamainontaan käytettiin Suomessa yhteensä miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 6,5 prosenttia. Sähköinen mainonta vahvistui jonkin verran painettuun viestintään verrattuna. Televisiomainonta kasvoi 9,5 prosenttia radiomainonnan saadessa tyytyä usean hyvän vuoden jälkeen vaatimattomampaan 0,7 prosentin kasvuun. Verkkomainonnan nousu oli peräti 35,3 prosenttia. Tällöin on kuitenkin muistettava, että verkkomainonnan osuus on vain 2 prosenttia koko mediamainonnasta. Verkkomainonnan korkea kasvu saattaa kuitenkin olla enteellistä. On selvää, että internetin merkitys koko joukkoviestinnälle tulee kasvamaan. Lehtien yhteinen osuus oli edelleen peräti 71 prosenttia koko mediamainonnasta. Eniten kasvattivat mainosmyyntiään kaupunki- ja noutolehdet. Niiden kasvu oli 8,4 prosenttia sanomalehtien kasvun ollessa 5,7 prosenttia ja aikakauslehtien mainonnan nousun ollessa 4 prosenttia. Graafisen teollisuuden hintataso alhainen Graafiselle teollisuudelle vuosi muodostui vaikeaksi. Teollisen toiminnan osalta volyymi kasvoi Viestinten parissa päivittäin vietetty bruttoaika 2004 Televisio 3 h 27 min Radio 2 h 49 min Sanomalehdet 48 min Aikakauslehdet 33 min Internet 33 min Kirjat 29 min Äänitallenteet 18 min Video 11 min Ilmais- ja noutolehdet 10 min Suoramainonta 2 min Kuvion ajat ovat bruttoaikoja ja sisältävät päällekkäiskäyttöä. Joukkoviestintämarkkinat 2004 (arvio) Graafinen joukkoviestintä, milj., 71 % Sähköinen viestintä, 790 milj., 20 % Tallenneviestintä, 335 milj., 9 % Luvut ovat loppukäyttäjätasoisia. Toimialojen luvut ovat toisensa poissulkevia. Niistä on eliminoitu toimialojen sisäiset ja väliset päällekkäisyydet. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin, mutta eivät vientiä. Luvut ovat ennakkotietoja. L ä h d e : Ti l a s t o k e s k u s, J o u k k o v i e s t i n t ä - j a k u l t t u u r i t i l a s t o t, Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus 2004

9 Mediamainonta 2004 Sanomalehdet 49 % Televisio 20 % Aikakauslehdet 16 % Kaupunki- ja noutopistelehdet 6 % Radio 4 % Ulkomainonta 3 % Verkkomedia 2 % Elokuva 0,2 % L ä h d e : M a i n o n n a n N e u v o t t e l u k u n t a, T N S G a l l u p, L ä h d e : T N S G a l l u p, I n t e r m e d i a Tilastokeskuksen mukaan 0,1 prosenttia, mutta hintataso laski vuoden aikana. Painamisen ja muun tähän liittyvän toiminnan liikevaihto supistui tästä johtuen alan ennakkotietojen mukaan 2 prosenttia. Viennin arvo laski arviolta neljä prosenttia, samanaikaisesti kuin tuonnin arvioidaan nousseen 11 prosenttia. Alan vaikeuksien pääsyy oli heikko kysyntä verrattuna toimialan kapasiteettiin. Tämä on johtanut kannattavuuden yleiseen heikentymiseen. Alustavien tietojen mukaan alan henkilöstö väheni vuoden aikana 1 prosentilla. Vahva kirjavuosi Vuosi 2004 oli menestyksellinen kirjakustannusalalle. Alustavien tietojen mukaan yleisen kirjallisuuden myynti kasvoi viime vuonna ennätyksellisen paljon edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti kotimainen kaunokirjallisuus kävi kaupaksi selvästi edellisvuotta paremmin. Myynti kirjakaupoille ja muille jälleenmyyjille kasvoi noin 9 prosenttia. Kaunokirjallisuuden myynti kasvoi 11 prosenttia ja lastenkirjallisuus peräti 22 prosenttia. Kirjakerhoillekin vuosi oli hyvä, sillä kustantajien kerhomyynti kasvoi 5,4 prosenttia. Oppikirjojen myynti ei kehittynyt yhtä suotuisasti kuin yleisen kirjallisuuden. Oppikirjojen myynnin vaisuun kehitykseen vaikuttivat ennen kaikkea kuntien säästötoimet ja lukion oppikirjojen osalta lisääntynyt kirjojen kierrätys. Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus

10 2. Edunvalvonta ja oikeudellinen neuvonta 8 Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus 2004

11 Vuonna 2004 Viestinnän Keskusliiton edunvalvonnan painopistealueina ovat olleet tekijänoikeuteen, sähköiseen viestintään sekä markkinointiin ja mainontaan liittyvät kysymykset. Edunvalvontaa on hoidettu tapaamalla keskeisiä päättäjiä ja sidosryhmien edustajia sekä antamalla lausuntoja valmisteltavina olevista ajankohtaisista viestintäasioista. Tekijänoikeus Vuonna 2002 alkanut tekijänoikeuslain viimeisin uudistusprosessi jatkui toimintavuoden aikana. Eduskunta käsitteli tekijänoikeuslain muutosesitystä, joka vastaa pääpiirteissään vuonna 2002 annettua ensimmäistä lakiesitystä, joka raukesi eduskuntavaalien vuoksi. Viestinnän Keskusliitto on koko lainuudistusprosessin ajan vastustanut sopimuslisenssisääntelyn laajentamista. Myöskään ehdotettua kuvallisen musiikkitallenteen uutta käyttökorvausta ei ole pidetty perusteltuna. Hallituksen esitys ei sisällä olettamasäännöstä työsuhteessa luotujen teosten taloudellisten oikeuksien siirtymisestä työnantajalle. Viestinnän Keskusliitto esitti toimintavuonna olettamasäännöksen säätämistä eduskunnan sivistysvaliokunnalle annetun lausunnon lisäksi lausunnoissaan EU: n komission ehdotuksesta econtentplus - ohjelmaksi sekä Euroopan yhteisöjen tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädäntökehyksen arvioinnista. Pääministeri Matti Vanhasen johtama tietoyhteiskuntaneuvosto esitti maaliskuussa 2004 opetusministeriölle työsuhdetekijänoikeutta koskevan erityissäännöksen lisäämistä tekijänoikeuslakiin. Opetusministeriö ilmoitti käynnistävänsä laajan kuulemiskierroksen asiasta, mutta toimenpiteisiin asian suhteen ei toimintavuoden aikana ryhdytty. Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus

12 Radio- ja televisiotoiminnan tekijänoikeuskorvausten osalta keskusliitto on korostanut teknologianeutraalisuutta sekä yhden korvauksen periaatetta yhden ohjelmasisällön välittämisestä samalle yleisölle. Moninkertaiset korvaukset eivät ole hyväksyttäviä. Viestintälainsäädäntö Viestinnän Keskusliitto antoi toimintavuonna useita sähköistä viestintää koskevia lausuntoja. Näistä merkittävimpiä olivat tammikuussa ja marraskuussa liikenne- ja viestintäministeriölle annetut lausunnot parlamentaarisen ns. Niemelän työryhmän raporteista. Keskusliitto esitti Yleisradio Oy: stä annettuun lakiin sisältyvää julkisen palvelun määritelmää selvennettäväksi ja täyden palvelun käsitettä poistettavaksi EU-sääntelyn vastaisena. Julkisen palvelun ohjelmiston on nimenomaisesti tyydytettävä yhteiskunnan demokraattisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tarpeita. Niemelän työryhmän ehdottama kaupallisten televisioyritysten toimilupamaksuista luopuminen on positiivinen linjaveto digitaalisen lähetystoiminnan osalta. Keskusliitto on toimintavuoden aikana kuitenkin korostanut useissa yhteyksissä, että toimilupamaksu tulee poistaa myös analogisesta lähetystoiminnasta. Roskapostista eli spämmistä keskusliitto on lausunnossaan esittänyt liikenne- ja viestintäministeriölle, että roskapostin lähettämiseen olisi parasta puuttua varsinaisella lähteellä. Viestinnän koskemattomuudesta eli jokaisen oikeudesta itse päättää siitä, ottaako hän viestejä vastaan, tulee ehdottomasti huolehtia. Radiotaajuuksien hinnoitteluun ja kauppaan Viestinnän Keskusliitto on suhtautunut erittäin kielteisesti. Monipuolisen radio- ja televisiotoiminnan ylläpitäminen Suomen kaltaisilla pienillä ja kielellisesti rajoittuneilla markkinoilla ei kestä lisärasituksia taajuusmaksujen muodossa. Toimijoiden edellytyksiä kannattavaan toimintaan tulee parantaa viestintäpoliittisin keinoin ja siten varmistaa laaja ja korkeatasoinen ohjelmatarjonta digitaalisessa ympäristössä. Mainonta ja markkinointi Mainontaa ja markkinointia koskeva sääntely on viestintäalalle erittäin merkittävää, koska suuri osa alan tuloista kertyy ilmoitus- ja mainostuloista. Monille medioilla mainonta on ainoa tulonlähde. Vuonna 2004 käytiin keskustelua mainonnan sääntelystä ja rajoittamisesta. Mediamainontaan kohdistuvat rajoitukset heikentävät sen kilpailukykyä sponsorointiin, myymälämainontaan, kanta-asiakasmarkkinointiin ja muihin vastaaviin markkinointipanostuksiin nähden. Mainonnan vähentymisen seurauksena kuluttajat joutuisivat maksamaan yhä enemmän tilaus- 10 Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus 2004

13 ja muita vastaavia maksuja, jos mediapalvelut halutaan pitää nykyisellä tasolla. Vallitseva suuntaus rajoittaa ja säännellä yhä tiukemmin laillisten tavaroiden ja palvelujen mainontaa on pitkällä aikavälillä uhka monipuolisten mediapalvelujen tarjonnalle Suomessa. Mainonnan rajoittamiseen lainsäädännöllä keskusliitto suhtautui useassa lausunnossa kriittisesti. Liitto antoi kuluttaja-asiamiehelle laajan ja perusteellisen lausunnon luonnoksesta uusiksi ohjeiksi lapsiin kohdistuvasta mainonnasta. Liitto puuttui lukuisiin kohtiin, jotka olivat ristiriidassa perusoikeuksien kanssa. Kuluttaja-asiamiehen lopullisissa ohjeissa oli otettu huomioon osa liiton esittämistä ehdotuksista. Eduskunta käsitteli toimintavuonna hallituksen esitystä alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta. Lausunnoissaan perustuslakivaliokunnalle ja lakivaliokunnalle keskusliitto kiinnitti huomiota kahteen asiaan: joukkoviestintävälineiden toimitukselliseen vapauteen sekä ehdotetun sääntelyn epäselvyydestä aiheutuvaan rangaistusriskiin viestintävälineille. Rangaistusta ilmoitustilan tai - ajan tarjoamisesta alkoholijuomaa mainostavalle yhteisölle liitto piti tarpeettomana ja perusteettomana. Kuluttaja-asiamies vaati toukokuussa 2004 markkinaoikeutta kieltämään keskusliiton jäsenliiton erään jäsenyrityksen mainosinserttien jakelun lehden välissä sellaisille kotitalouksille, jotka käyttävät ei mainoksia -kieltoa. Pyydetyssä lausunnossaan Liitto piti vaatimusta perustuslain sananvapaussääntelyä loukkaavana. Markkinaoikeus ei toistaiseksi ole antanut päätöstä asiassa. Toimintavuoden aikana keskusliitto kutsui kuluttajansuojaviranomaisten edustajat sekä mainosalan eri osapuolet kahteen keskustelutilaisuuteen, joissa käsiteltiin mainontaan ja sen sääntelyyn liittyviä ongelmia. Oikeudellinen neuvonta Jäsenliittojen ja niiden jäsenyritysten oikeudellinen neuvonta on ollut varsin laajaa. Valtaosa kysymyksistä on liittynyt tekijänoikeuteen ja tekijänoikeudellisiin sopimuksiin. Neuvontaa on annettu lisäksi esimerkiksi sananvapauteen, markkinointiin, tietosuojaan ja kuvien käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Sisäasiainministeriö vaati marraskuussa useilta medioilta selvitystä niiden verkkosivuilla julkaistuista ulkomaisen rahapeliyhtiön mainoksista, ns. bannereista. Keskusliitto laati selvityspyynnön johdosta lehtien käyttöön muistion arpajaislain säännöksistä, jotka koskevat rahapelien edistämistä. Liiton edustajat kävivät myös tapaamassa sisäasiainministeriön virkamiehiä asiaan liittyen. Lehtien annettua ministeriölle pyydetyt selvitykset asia on edennyt poliisitutkintaan. Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus

14 Vuonna 2004 annetut lausunnot 1. Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle ehdotuksesta kansalliseksi laajakaistastrategiaksi ( ) 2. Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle Kohti digiaikaa - nimisestä työryhmän väliraportista ja siinä tehdyistä ehdotuksista ( ) 3. Lausunto kuluttaja-asiamiehelle luonnoksesta ohjeiksi lapsiin kohdistuvasta mainonnasta ( ) 4. Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle EU: n komission roskapostia eli spämmiä koskevasta tiedonannosta ( ) 5. Lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi vahingonkorvauslain muuttamisesta ( ) 6. Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta ( ) 7. Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle EU: n komission ehdotuksesta econtentplus - ohjelmaksi vuosiksi ( ) 8. Lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta ( ) 9. Lausunto Lääketeollisuus ry: lle päivätystä luonnoksesta lääkemarkkinoinnin ohjeiksi ( ) 10. Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta ( ) 12 Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus 2004

15 11. Lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi rikoslain muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( ) 12. Lausunto valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolle koskien luonnosta hallituksen esitykseksi laeiksi arvopaperimarkkinalain ja eräiksi siihen liittyvien lakien muuttamisesta ( ). 13. Lausunto kuluttaja-asiamiehen kieltohakemuksesta Sanoma Osakeyhtiölle koskien inserttejä ( ) 14. Lausunto valtiovarainministeriölle komission muutetusta postipalvelujen arvonlisäverotusta koskevasta direktiiviehdotuksesta ( ) 15. Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle EU: n komission tilaamasta raportista Rethinking the European ICT Agenda / Ten ICT-Breakthroughs for reaching Lisbon goals ( ) 16. Lausunto oikeusministeriölle viranomaisten asiakirjojen jäljenteiden maksullisuutta selvittäneen työryhmän mietinnöstä ( ) 17. Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle Kohti esteetöntä viestintää - strategiasta ja toimenpideohjelmasta ( ) 18. Lausunto opetusministeriölle Euroopan yhteisöjen tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädäntökehyksen arvioinnista ( ) 19. Lausunto opetusministeriölle Unescon luonnoksesta kulttuurisisältöjen ja kulttuuriilmaisujen moninaisuutta koskevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta ( ) 20. Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle raportista Julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminta 2010 ( ) Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus

16 3. Tutkimus ja kehitys, teknologia, säätiöt 14 Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus 2004

17 Tutkimus- ja kehitystoiminto käynnistyi syyskuun alusta Siihen kuuluu alan teknologisen tutkimus- ja kehitystoiminnan koordinointi, yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvän verkottumisen edistäminen sekä alan tutkimusta rahoittavien säätiöiden asiamiestehtävät. Tämän lisäksi yhteydenpito tekniikan ja talouden korkean asteen koulutukseen ja siihen liittyvä edunvalvonta on alan kannalta tärkeää. Kertomusvuonna Graafinen Teollisuus ry: n ja Sanomalehtien Liiton käynnistämä TULE- VA-strategiatyö oli yksi tärkeimpiä, alaa yleisesti hyödyttäviä panostuskohteita. Työ tehtiin niin sanottuna osallistavana strategiatyönä ja siihen osallistui runsaat 50 alan edustajaa. Yksi kuudesta työryhmästä tarkasteli alan teknologiakehitystä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Syksyn aikana laadittiin myös noin kahdenkymmenen asiantuntijan voimin teknologian tulevaisuutta tarkastelevia esseitä, jotka tullaan julkaisemaan osana strategiaraporttia. Työ saatetaan päätökseen vuoden 2005 alussa. Strategiatyötä jatketaan vuonna 2005 keskusliiton johdolla. Tietämystä alan säätiöiden avustamien hankkeiden edistymisestä on pidetty yllä osallistumalla aktiivisesti hankkeiden johtoryhmätyöskentelyyn. Verkottumista metsäteollisuuden suuntaan on vahvistettu. Kansainvälisiä yhteyksiä on hoidettu kansainvälisen paino-, tieto- ja viestintäalojen tutkimusorganisaatioiden yhdistyksen iarigain hallituksen sekä amerikkalaisvetoisen graafisen alan teknisen yhdistyksen Technical Association of Graphic Art (TAGA) hallituksen kautta. Myös yhteyksiä sanomalehtialan kansainväliseen teknologiajärjestöön IFRA: n on pidetty yllä. Alan tilanteesta ja kehitysnäkymistä on pidetty esitelmiä muun muassa Suomen paperiinsinöörien vuosikokousseminaarissa Sellu 2004 & Paperi 2004 sekä kutsuttuna esiintyjänä Walesissä Swansean yliopiston järjestämässä toisessa vuosittaisessa painoteollisuuden strategisessa huipputapaamisessa. Korkea-asteen koulutuksen osalta on käyty vuoropuhelua TKK: n viestintätekniikan laboratorion opetussuunnitelmiin liittyvissä asioissa sekä jatkettu yhteistyötä puunjalostusosaston metsäteollisuustuotteiden kansainvälisen diplomi-insinööriohjelman osalta. Graafisen teollisuuden tutkimussäätiö Graafisen teollisuuden tutkimussäätiön tarkoituksena on graafisessa teollisuudessa ja viestinnän sisältöteollisuudessa käytettävien teknologioiden tutkiminen ja kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen alan yrityksissä. Säätiö rahoittaa ja ylläpitää tekniikan ja viestinnän sisältöteollisuuden tutkimustoimintaa ja näiden tulosten julkisuuteen saattamista. Tämän lisäksi Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus

18 K u v a G ra a f i n e n Te o l l i s u u s r y säätiö mm. tukee alan johdon ja muun henkilöstön koulutusta, avustaa ammattioppilaitoksia sekä jakaa apurahoja, stipendejä ja matkaavustuksia. Tutkimus- ja kehitystyön kohteena perustutkimuksessa, soveltavassa tutkimuksessa ja tuotekehityksessä ovat kaikki viestinnän prosessit ja niissä mukana olevat osapuolet. Tutkimus- ja kehitystoiminnalla on myös yhteys opetus- ja koulutustoimeen kaikilla tasoilla ja se tukee siten alan yritysten ja henkilöstön menestykselle välttämätöntä osaamista ja rekrytoitumista alalle. Eritystavoitteena on kehittää vientikelpoisia viestinnän tuotteita ja palveluja sekä niiden tuottamisen välineitä niin sisällöllisesti kuin toiminnallisestikin. Säätiön toiminta perustuu säätiön pääoman tuottoon ja lahjoitusvaroihin. Säätiön sijoituspaperisalkun arvo oli vuoden lopussa 21,9 miljoonaa euroa. Kertomusvuonna tutkimustoiminnan tukemiseen käytettiin yhteensä euroa. Diplomityöapurahoja, joiden suuruus on 7 500, myönnettiin yhteensä Säätiö myönsi myös henkilökohtaisia tutkimusavustuksia jatko-opintoihin kahdelle henkilölle yhteensä Matka-avustuksia tieteellisiin konferensseihin myönnettiin yhteensä Ammatillisten oppilaitosten ja Evtekin opinnot päättäville opiskelijoille myönnettiin 17 stipendiä, yhteensä Stipendien saajat valitsee opettajakunta ammatillisissa oppilaitoksissa osoitetun menestyksen perusteella. 16 Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus 2004

19 Hallitus kokoontui kertomusvuonna yhden kerran ja työvaliokunta kuusi kertaa. Säätiön asiamiehenä toimi VKL: n kehitysjohtaja Helene Juhola 1.9. alkaen. Viestintäalan taloudellinen tutkimussäätiö Säätiön tarkoituksena on painoviestinnän ja muun viestintäalan taloudellisen tutkimuksen edistäminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö rahoittaa ja ylläpitää viestintäalan taloudellista tutkimustoimintaa korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa sekä tukee tutkimusten tulosten julkisuuteen saattamista. Merkittävänä toimintamuotona on ollut mediatalouden tutkimuksen tukeminen ja kehittäminen Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen mediaryhmässä, jonne on sijoitettu myös säätiön lahjoittama viestintäliiketoiminnan professuuri vuosiksi Säätiö myöntää apurahoja tutkijoille. Etusijalle asetetaan sellaiset tutkimuskohteet, joissa tähdätään merkittäviin akateemisiin saavutuksiin, esimerkiksi väitöskirjaan. Säätiön arvopaperisalkun markkina-arvo oli vuoden lopussa 2,9 miljoonaa euroa. Vuoden aikana myönnettiin apurahoja yhteensä euroa sekä projektirahoitusta yhteensä euroa. Lahjoitusprofessuurin vuotuinen maksu on ,80 euroa. Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus

20 4. Järjestöjen yhteistyön syventäminen 18 Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus 2004

21 Kertomusvuoden aikana vuonna 2003 hyväksytyn nk. Integraatiotyöryhmän kehittämissuunnitelmaa lähdettiin toteuttamaan. Tavoitteena oli eri järjestöjen yhteistyön laajentaminen ja syventäminen. Vuodenvaihteesta lähtien Aikakauslehtien Liiton, Sanomalehtien Liiton sekä Suomen Kustannusyhdistyksen henkilökunnat siirtyivät Viestinnän Keskusliiton palvelukseen. Viestintätyönantajien henkilökunta ei siirtynyt muiden liittojen henkilökuntien tapaan johtuen eräistä arvonlisäverotukseen liittyvistä avoimista kysymyksistä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä odotetaan vuonna 2005, jonka jälkeen lopullinen päätös asiasta voidaan tehdä. Vuoden aikana kaikkien viestintäalan järjestöjen yhteistyössä kartoitettiin eri järjestöjen jäsenyrityksille tarjoamia palveluja. Kartoituksen perusteella laadittiin tarkempi suunnitelma liittojen välisen yhteistyön organisoimisesta yhteensä kuuden yhteistyötiimin puitteissa. Tiimien työskentely koski seuraavia alueita: koulutuspoliittinen yhteistyö ja edunvalvonta, jakelu, teknologia ja kilpailukyky, tutkimukset ja tilastot, nuoret ja mediakasvatus ja liittojen koulutusyhteistyö. Tiimeille on laadittu toimintasuunnitelmat ja työ käynnistettiin. Tavoitteena on luoda yhteistyöhakuisempi työskentelytapa. Kertomusvuoden syksyllä hallitus antoi maaja metsätaloustieteiden tohtori Kalevi Hemilälle tehtäväksi arvioida miten Viestinnän Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen toimintamalli vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Tehtävään kuului myös arvioida, mikä olisi tarkoituksenmukaisin ja tehokkain toimintamalli jatkossa sekä selvittää, onko VKL: n toimialalla edellytyksiä varsinaiseen järjestöfuusioon. Kalevi Hemilä raportoi työstään vuoden 2005 alussa. Raportissa Kalevi Hemilä totesi muun muassa seuraavaa: Uuden organisaation osalta integraatiotyöryhmän ehdotukset saavat laajan hyväksynnän. Jäsenliittojen oman identiteetin säilyttäminen nähdään kuitenkin tärkeänä asiana. Siihen liittyy myös terve kilpailu sanomalehtien, aikakauslehtien, radion ja television välillä. Yhteisten asioiden ja tehtävien hoitamista VKL: n kautta halutaan lisätä. Viestinnän Keskusliitolle integraatiotyöryhmässä suunniteltua yhteisten toimintojen listaa pidetään hyvänä pohjana työnjaolle jäsenliittojen ja VKL: n välillä. Työehtosopimusasiat halutaan kytkeä kiinteäksi osaksi yhteistä edunvalvontaa. Taloudelliset tavoitteet ja mm. henkilöstöhallinnon kehittäminen nähdään periaatteellisella tasolla oikeina asioina. Hallitus aloitti raportin käsittelyn vuoden 2005 alussa. Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus

22 Graafinen pooli Graafisen poolin poolitoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Toisen kokouksensa yhteydessä toimikunta tutustui Maasotakoulun toimintaan Lappeenrannassa. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan uudeksi puheenjohtajaksi toimikaudelle valittiin Graafisen poolin entinen johtaja, vuorineuvos Jaakko Rauramo. Kertomusvuoden aikana vahvistettiin Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan uusi or- ganisaatio. Organisaatio jakautuu sektoreihin, joiden alla toimii elinkeinoelämän muodostamia pooleja yhteistyössä viranomaisten kanssa. Graafinen Pooli on osana Tietoyhteiskuntasektoria. Tietoyhteiskuntasektorin alaisuuteen perustetaan lisäksi Tietoverkkopooli, Tietotekniikkapooli, Elektroniikkapooli ja Joukkoviestintäpooli. Poolien johtajat ovat jäseninä Tietoyhteiskuntasektorissa. Organisaatiouudistuksen yhteydessä päätettiin perustaa uusi joukkoviestintäpooli, jonka K u v a H e i d e l b e rg e r D r u c k m a s c h i n e n A G 20 Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus 2004

23 tehtävänä on sähköisen joukkoviestinnän huoltovarmuuden ylläpito. Uuden poolisopimuksen allekirjoittavat Huoltovarmuuskeskuksen kanssa Yleisradio Oy yhdessä Viestinnän Keskusliiton kanssa. Poolin käytännön järjestelyistä vastaa Yleisradio Oy. Organisaation uudistuksen yhteydessä Graafinen Pooli päätti esittää Suomen Posti Oy: lle kutsun osallistua poolitoimikunnan työskentelyyn. Näin halutaan varmistaa, että koko tuotantoketju toimii myös poikkeusoloissa. Suomen posti Oy: n rooli jakelun hoitamisessa on tärkeä. Graafisen Poolin harjoitus järjestettiin Haikon kartanossa Harjoitukseen osallistui kaikkiaan 47 pooliyritysten edustajaa ja asiantuntijaa. Harjoituksen tulosten perusteella aloitettiin poolin toiminnan ja ohjeiden uudistamistyö sekä poolin toiminnan kehittäminen. Tavoitteena on seurannan tehostaminen sekä poolin ja valmiuspäälliköiden toimintaohjeiden selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen. Kertomusvuoden aikana valmiussuunnitteluohjelma päivitettiin ja uudistettiin. Poolitoimikunta jatkoi kertomusvuoden aikana kriisivalmiuteen vaikuttavien toimialojen muutosten seurantaa. K u v a H e i d e l b e rg e r D r u c k m a s c h i n e n A G Liittojen ja säätiöiden varainhoito Jäsenliittojen sekä alan lähellä toimivien kahden säätiön sijoitukset hoidettiin keskitetysti Viestinnän Keskusliiton toimesta, kuitenkin niin, että sijoituspäätökset tehtiin eri hallitusten hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Viestinnän Keskusliiton asettama varainhoitovaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana 3 kertaa. Valiokunta seurasi salkkujen kehitystä ja antoi suosituksia sekä jäsenliitoille että säätiöiden hallituksille sijoituspäätösten tueksi. Varainhoitajana toimi edelleen Gyllenberg Asset Management Oy. Sijoituspäätökset olivat linjassa vuonna 2003 hyväksytyn sijoitusstrategian kanssa. Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus

24 5. Hallinto Hallitus Kertomusvuoden aikana hallitus on kokoontunut kuusi kertaa. Puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Hannu Syrjänen ja varapuheenjohtajina toimitusjohtaja Juho Lipsanen sekä Berndt von Frenckell ( ). Hallituksen muut jäsenet: valtiotieteen kandidaatti Olli Arrakoski toimitusjohtaja Tapio Kallioja toimitusjohtaja Keijo Ketonen viestintäneuvos Seppo Kievari toimitusjohtaja Pauli Leimio ( ) kustannusjohtaja Leena Majander-Reenpää toimitusjohtaja Harri Mannila ( ) toimitusjohtaja Raili Mäkinen ( ) toimitusjohtaja Hannu Olkinuora toimialajohtaja Pekka Pätynen ( ) toimitusjohtaja Leena Ryynänen toimitusjohtaja Mikko Suotsalo. Edustajisto Edustajistoon kuuluivat vuonna 2004 seuraavat henkilöt: Toimitusjohtaja Vesa Mars, toimitusjohtaja Harri Mannila, päätoimittaja Hannu Laaksola, toimitusjohtaja Raili Mäkinen, toimitusjohtaja Harri Roschier, lakiasian johtaja Jari Klemetti, toimialajohtaja Pekka Pätynen, teknillinen johtaja Lasse Mannila, toimitusjohtaja Mauri Taivalkoski, toimitusjohtaja Hannu Olkinuora, toimitusjohtaja Keijo Ketonen, hallituksen puheenjohtaja Antti Kivekäs, päätoimittaja Taina Tukia, verkställande direktör Henrik Johansson, toimitusjohtaja Seppo Kievari, toimitusjohtaja Eino Laukka, toimitusjohtaja Erkki Poranen, verkställande direktör Johan Johnson, toimitusjohtaja Jorma Kaimio, toimitusjohtaja Ilkka Kylmälä, toimitusjohtaja Antti Haavisto, toimitusjohtaja Antero Junttila, toimitusjohtaja Juho Lipsanen, toimitusjohtaja Antti Reenpää, johtaja Matti Salmi, hallintojohtaja Veli- Pekka Elonen, toimitusjohtaja Jarmo Porkka, toimitusjohtaja Taisto Riski, toimitusjohtaja Tapio Kallioja, toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara, toimitusjohtaja Leena Ryynänen ja toimitusjohtaja Kari Mäkelä. Jäsenistö Kertomusvuoden aikana seuraavat liitot kuuluivat Viestinnän Keskusliittoon: Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto, Suomen Televisioiden Liitto sekä Viestintätyönantajat VTA. 22 Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus 2004

25 Varainhoitovaliokunta Varainhoitovaliokuntaan kuuluivat seuraavat henkilöt: puheenjohtajana, konsuli Mikko Ketonen sekä jäseninä rahoitusjohtaja Nils Ittonen, talousjohtaja Jarkko Kivisilta sekä talousjohtaja Jouko Seppälä. Sihteerinä toimi Håkan Gabrielsson. Vaalivaliokunta Vaalivaliokuntaan kevätkokous valitsi seuraavat henkilöt: VTM Olli Arrakoski, puheenjohtaja, hallintojohtaja Veli-Pekka Elonen, toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara, hallituksen puheenjohtaja Antti Kivekäs sekä toimitusjohtaja Jarmo Porkka. Graafisen teollisuuden tutkimussäätiö Säätiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna: puheenjohtajana toimitusjohtaja Antti Reenpää, varalla toimitusjohtaja Veli-Matti Asikainen ja varapuheenjohtajana toimialajohtaja Pekka Pätynen, varalla toimitusjohtaja Jarmo Porkka. Muut jäsenet: toimitusjohtaja Håkan Gabrielsson varalla työmarkkinajohtaja Johanna Varis toimitusjohtaja Antti Haavisto varalla hallituksen puheenjohtaja Berndt von Frenckell varatoimitusjohtaja Timo Ketonen varalla teknillinen johtaja Lasse Mannila tutkimusjohtaja Pekka Silvennoinen varalla tutkimuspäällikkö Helene Juhola toimitusjohtaja Mikko Suotsalo varalla toimitusjohtaja Antero Junttila toimitusjohtaja Jukka Tikka varalla kehitysjohtaja Juha Punnonen johtaja Kristiina Markkula varalla toimitusjohtaja Heikki Aurasmaa professori Hannu Paulapuro varalla professori Aarne Halme. Hallituksen työvaliokunta: hallituksen puheenjohtaja Antti Reenpää, varapuheenjohtaja Pekka Pätynen, toimitusjohtaja Håkan Gabrielsson, varatoimitusjohtaja Timo Ketonen, teollisuusneuvos Heikki Huhtanen, toimitusjohtaja Mikko Suotsalo. Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus

26 Viestintäalan taloudellinen tutkimussäätiö Säätiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna: puheenjohtajana toimitusjohtaja Keijo Ketonen, varalla toimitusjohtaja Erkki Poranen ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Jarmo Porkka, varalla toimitusjohtaja Markku Utti. Muut jäsenet: toimitusjohtaja Antero Junttila varalla hallintojohtaja Veli-Pekka Elonen toimitusjohtaja Mikko Suotsalo varalla työmarkkinajohtaja Johanna Varis hallituksen puheenjohtaja Berndt von Frenckell varalla toimitusjohtaja Antti Haavisto toiminnasta vastaava johtaja Kristiina Markkula varalla tutkimus- ja markkinointipäällikkö Sirpa Saarikivi päätoimittaja Taina Tukia varalla johtaja Pentti Kurunmäki päätoimittaja Hannu Laaksola varalla johtaja Jari Klemetti puheenjohtaja Pentti Raitoharju 1 varalla liittosihteeri Irene Hämäläinen puheenjohtaja Pekka Laine 2 varalla pääsihteeri Eila Hyppönen. Hallituksen työvaliokunta: toimitusjohtaja Keijo Ketonen, toimitusjohtaja Jarmo Porkka, hallintojohtaja Veli-Pekka Elonen, toimitusjohtaja Håkan Gabrielsson, sihteerinä säätiön asiamies toimitusjohtaja Pertti Lindroos saakka ja tästä eteenpäin kehitysjohtaja Helene Juhola. Poolitoimikunta Puheenjohtajana toimitusjohtaja Hannu Syrjänen, varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Håkan Gabrielsson, varatoimitusjohtaja Veli-Matti Asikainen, toimitusjohtaja Gustaf Diesen, toimitusjohtaja Juhana Hintsanen ( asti), eversti Alpo Julkunen, toimitusjohtaja Antero Junttila, apulaisjohtaja Ilkka Kananen, kommodori Aulis Minkkinen, puheenjohtaja Pertti Raitoharju, toimitusjohtaja Antti Reenpää, työehtopäällikkö Esa-Pekka Kauppinen, sihteeri. Johtokunta Liittojen toimitusjohtajat sekä toiminnasta vastaavat johtajat muodostivat yhdessä keskusliiton lakiasioista vastaavan johtajan ja kehitysjohtajan kanssa keskusliiton johtokunnan. Jä- 1 Viestintäalan ammattiliiton nimeämänä 2 Suomen Journalistiliiton nimeämänä 24 Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus 2004

27 seninä ovat olleet: Matti Ahtomies (Aikakauslehtien Liitto), Håkan Gabrielsson (Viestinnän Keskusliitto), Juhana Hintsanen 1.3. asti ja Johanna Varis lähtien (Viestintätyönantajat VTA), Pertti Lindroos (Graafinen Teollisuus), Kristiina Markkula (Sanomalehtien Liitto), Jorma Miettinen (Suomen Televisioiden Liitto), Valtteri Niiranen asti ja Satu Kangas lähtien (Viestinnän Keskusliitto), Helene Juhola 1.9. lähtien (Viestinnän Keskusliitto), Timo Savola (Suomen Radioiden Liitto) sekä Veikko Sonninen (Suomen Kustannusyhdistys). Henkilöstö Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtajana toimi Håkan Gabrielsson. Johtajana ja lakiasioista vastaavana on toiminut Valtteri Niiranen asti ja Satu Kangas lähtien. Kehitysjohtajana on toiminut 1.9. lähtien Helene Juhola. Talouspäällikkönä toimi Pirjo Piepponen. Muut toimihenkilöt ovat: johdon sihteeri Annikki Hiltunen, toimistoemäntä Marjatta Lindh-Heininen, kirjanpitäjä Ritva Miettinen, kirjanpitäjä Marjana Okko, palkanlaskija Päivi Sheng ja puhelinvaihteen hoitaja Dina Silfver. Aikakauslehtien liiton toimitusjohtajana on toiminut Matti Ahtomies, sihteerinä Rauni Hujanen, tiedotus- ja koulutuspäällikkönä Heli Häivälä alkaen, markkinointi- ja tutkimusjohtajana Saara Itävuo, toimistosihteerinä Erja Mendolin, mediakasvatuspäällikkönä Ulla Paavilainen sekä viestintäpäällikkönä Pauliina Parviainen saakka. Sanomalehtien Liiton toiminnasta vastaavana johtajana on toiminut Kristiina Markkula, toimistosihteerinä Katriina Ahto lähtien, VKL: n johdon sihteeri Annikki Hiltunen on oman toimensa ohella hoitanut Sanomalehtien Liiton tutkimus- ja markkinointiassistentin tehtäviä, johtajana (levikki- ja jakelutoiminnot) Pentti Kurunmäki, kansainvälisten asioiden sihteerinä Gitta Leino-Hallakorpi, yhteyspäällikkönä Pirjo-Riitta Puro, tiedotusjohtajana Olavi Rantalainen, tutkimus- ja markkinointipäällikkönä Sirpa Saarikivi, yhteyssihteerinä Anne Suvanto ja toimistopäällikkönä Pirkko Turpeinen. Suomen Lehdistön päätoimittajana on toiminut Kaija Jäppinen ja toimitussihteerinä lähtien Tarja Kuikka. Tidningen till klassen -projektia on vetänyt Pamela Granskog. Julkaisusihteeri Anja Pietarinen on ollut koko toimintavuoden äitiysja hoitovapaalla. Suomen Kustannusyhdistyksen toimitusjohtajana on toiminut Veikko Sonninen, toimistosihteereinä Kirsti Kukkola ja Sirkku Palomäki sekä projektikoordinaattorina Hanna Soininvaara. Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus

28 6. Edustukset Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton hallitus: Hannu Syrjänen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton sisäinen johtokunta: Håkan Gabrielsson ja kesäkuusta 2004 lähtien Elinkeinoelämän keskusliiton laajennettu johtoryhmä EU-asiain komitean viestintäjaosto (liikenne- ja viestintäministeriön alainen): Satu Kangas Helsingin yliopiston kansainvälisen talousoikeuden instituutin (KATTI) neuvottelukunta: Håkan Gabrielsson KATTIn viestintäoikeusprojektin johtoryhmä: Håkan Gabrielsson ja Satu Kangas IPR University ry: n hallitus: Valtteri Niiranen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta: pysyvä asiantuntija sekä valmiussuunnitelujaoston jäsen: Håkan Gabrielsson Tekijänoikeusneuvosto (opetusministeriön asettama): Satu Kangas Tietoyhteiskuntaohjelman sähköinen liiketoiminta, sähköiset sisällöt ja -palvelut -jaosto: Helene Juhola AEL: n Graafisen tekniikan koulutuskeskuksen koulutusjohtokunta: Helene Juhola Suomen Kirjainstituutin Kirja Kirjasta apurahalautakunta: Helene Juhola iarigai: n (International Association of Research Organisations for the Printing, Information and Communication Industries) hallituksen puheenjohtajuus: Helene Juhola 26 Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus 2004

29 TAGA: n (Technical Association of the Graphic Arts) hallitus: Helene Juhola ELPUB (Electronic Publishing) Conference, ohjelmakomitea: Helene Juhola TKK Puunjalostusosaston International Master s Programme in Forest Products Technology, Advisory Board: Helene Juhola Aikakauslehtien Liiton ja Sanomalehtien Liiton nimeämänä edustajana: Kopiosto ry: n hallitus: Satu Kangas Sanomalehtien Liiton nimeämänä edustajana: World Association of Newspapers (WAN), Director s Committee: Håkan Gabrielsson European Newspaper Publishers Association (ENPA), Vice-member of the Board: Håkan Gabrielsson European Newspaper Publishers Association (ENPA), Legal Committee and Copyright Working Party: Satu Kangas Kansainvälisen kauppakamarin Suomen osaston markkinointivaliokkunta: Håkan Gabrielsson Suomen Kustannusyhdistyksen nimeämänä edustajana: Federation of European Publishers (FEP), Copyright Committee: Valtteri Niiranen International Publishers Association (IPA), Copyright Committee: Valtteri Niiranen Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus

30 Tuloslaskelma VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Vuokratuotot ,00 0,00 Muut tuotot , , , ,41 KULUT Henkilöstökulut , ,64 Henkilöstökulujen siirrot ,05 0, , ,64 POISTOT , , , ,29 MUUT KULUT , , , ,97 Tuotto/kulujäämä , ,49 VARAINHANKINTA TUOTOT Jäsenmaksutuotot , ,00 Jäsenmaksukulut ,00 0, , ,00 Tuotto/kulujäämä , ,51 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 776, ,31 776, ,31 Tuotto/kulujäämä , ,82 Omatoiminen tuotto / kulujäämä , ,82 Tilikauden yli- / alijäämä , ,82 28 Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus 2004

31 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet- ja kalusto , ,18 Kaluston poisto , , , ,89 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,89 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset , ,28 Muut saamiset 187, ,33 Siirtosaamiset , , , ,94 Rahat ja pankkisaamiset , ,10 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,04 VASTAAVAA , ,93 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Toimintapääoma , ,56 Tilikauden yli- / alijäämä , , , ,38 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,52 Muut velat , ,48 Siirtovelat , , , ,55 VASTATTAVAA , ,93 Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus

32 Tilintarkastuskertomus Viestinnän Keskusliitto ry:n jäsenille Olen tarkastanut Viestinnän Keskusliitto ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta Hallituksen laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamani tarkastuksen perusteella annan lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten toiminnan lainmukaisuutta yhdistyslain säännösten perusteella. Lausuntonani esitän, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille tarkastamaltani tilikaudelta. Helsingissä 11. päivänä maaliskuuta 2005 Johanna Perälä, KHT 30 Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus 2004

33 Viestinnän Keskusliitto Toimintakertomus

34 Viestinnän Keskusliiton arvot Jäsenten ja sidosryhmien tyytyväisyys Vastaamme luotettavalla ja joustavalla tavalla jäsenten ja sidosryhmien tarpeisiin. Palvelumme on ripeää ja ystävällistä. Se perustuu jäsenten tasavertaiseen kohteluun. Asiantuntemus Asiantuntemuksemme perustuu laaja-alaiseen kokemukseen, oikeaan tietooon ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Asiantuntemuksemme lähtökohtana on sekä oman osaamisemme että sidosryhmäverkoston hyödyntäminen. Yhteistyö Teemme joustavalla tavalla yhteistyötä niin työyhteisössä kuin eri sidosryhmien kanssa. Aktiivinen kuuntelu ja hyvä vuorovaikutus ovat yhteistyömme perusta. Yksilön arvostus Arvostamme toisiamme ja kohtelemme kaikkia tasapuolisesti. Annamme palautetta ja kannustamme toisiamme kehittymään.

35 V i e s t i n n ä n K e s k u s l i i t t o Viestinnän Keskusliiton tehtävänä on turvata monipuoliset joukkoviestintäpalvelut suomalaisille edistämällä toimialan noin 900 yrityksen ja yhteisön yleisiä ja yhteisiä toimintaedellytyksiä. Keskusliiton edustama toimiala työllistää noin henkilöä ja sen osuus koko viestintämarkkinoista on noin 80 prosenttia. Julkisen vallan ohjaus, teknologia ja tutkimukset sekä työmarkkinoiden (Viestintätyönantajat) vaikutukset joukkoviestinnän menestykselliseen, kilpailukykyiseen liiketoimintaan muodostavat Viestinnän Keskusliiton toiminnan fokuksen. Koko toimialan tehokkaalla yhteistyöllä pyritään myönteiseen kehityskierteeseen. Viestinnän Keskusliiton jäsenliitot ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto, Suomen Televisioiden Liitto ja Viestintätyönantajat. Aikakauslehtien liittoon kuuluu 249 aikakauslehden kustantajaa, jotka julkaisevat 457 aikakauslehteä. Graafinen Teollisuus on graafisen teollisuuden elinkeinopoliittinen toimiala- ja edunvalvontajärjestö. Liitolla on 233 jäsenyritystä. Sanomalehtien Liittoon kuuluu 145 sanomalehden kustantajaa, jotka julkaisevat 199 sanomalehteä sekä 23 muuta jäsentä. Suomen Kustannusyhdistys on suomalaisten kirjankustantajien etujärjestö, jolla on 100 jäsenyritystä. Suomen Radioiden Liitto on kaupallisten radioyritysten toimialaliitto, johon kuuluu 38 jäsenyritystä ja 83 jäsenasemaa. Suomen Televisioiden Liittoon kuuluu 6 jäsenyritystä; liiton jäsenyritykset käsittävät kaikki Suomen valtakunnalliset ja kaupalliset lähettäjäyritykset.viestintätyönantajat VTA palvelee jäsenyrityksiään työehtosopimuskysymyksissä. Liitolla on 371 jäsenyritystä. Yhteystiedot Viestinnän Keskusliitto Lönnrotinkatu 11 A, PL 291, Helsinki puhelin (09) , faksi (09) etunimi.sukunimi@vkl.fi,

36 Viestinnän Keskusliitto ry, Lönnrotinkatu 11 A, PL 291, Helsinki, puhelin (09) , faksi 09) ,