Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti"

Transkriptio

1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti

2 2 Rönsy 1/2014 Rönsy katsoo Eurooppaan! Julkaisija: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33A (2. krs), Helsinki Painopaikka: Alma Manu ISSN Päätoimittaja: Simo Raittila Toimitussihteeri: Janette Huttunen Taitto: Minna Manninen Rönsyn ohjausryhmä: Touko Niinimäki, Salla Hekkala, Lassi Saario, Minna Manninen Kirjoittajat ja kuvittajat: Arsi Alenius, Salla Hekkala, Milja Henttonen, Aaro Häkkinen, Ville Hämäläinen, Saara Ilvessalo, Viljami Kankaanpää, Mikko Kauppinen, Vera Kauppinen, Julianna Kentala, Konsta Linkola, Otto Lehto, Inés López-Dóriga, Samuli Lähteenaho, Minna Manninen, Touko Niinimäki, Maria Ohisalo, Pekka Peni, Nitin Sood, Sofia Tvaltvadze, Meeri Väänänen, Ozan Yanar Kansi: Mikko Kauppinen Sisältö 4 Komissio vesitti vesialoitteen 5 Kannanottoja kaukalosta 6 EU-SWOT 7 Euroopan unionin ihmisoikeusaseet 7 Päästökauppa on rikki 8 ViNOmpi Eurooppa! 9 Ska Keller 12 Vieraat 13 Perussuomalaiset puolustavat sukupuolihierarkiaa 14 The Lost Generation? 15 Terveessä maassa elää terve rypäle Vakiopalstat 4 Pakina: Kamoon keskusta! 9 Kuvareportaasi: Identiteetti 16 Essee: Eurooppalainen identiteetti syntyy sen etsijöistä 17 Kulttuurinurkka: Ruohojumal auta Tarpeellinen paljastuskirja eläintuotannon arjesta 18 Jäsenjärjestöt esittäytyvät 19 Toimistolta: Vaalit ovat ihmisen parasta aikaa! Puheenjohtajilta Maria Ohisalo ja Aaro Häkkinen Vaalit kiinnostaa! Kevään 2014 eurovaalit voivat muuttaa Euroopan unionin suunnan. Uskaltaako EU olla rohkeasti suuri suurissa kysymyksissä; rakentuuko EU:sta seuraavan viisivuotiskauden aikana ilmastonsuojelun edelläkävijä, joka puskee eteenpäin kansainvälistä ilmastosopimusta, entä uskalletaanko EU:ssa parantaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta, luoda perusturvan minimitaso koko unioniin? Entä voiko EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vihdoin rakentua EU:n rauhanprojektin seuraava vaihe? Isoja kysymyksiä, mutta ei suinkaan rakettitiedettä. EU koetaan silti etäiseksi. Vuoden 2009 eurovaaleissa vain noin 40 prosenttia suomalaisista äänesti, nuorista vielä harvempi. Tämä on sääli, sillä EU-parlamentissa tehdään meidän jokaisen arkeemme vaikuttavia päätöksiä. Yli 550 miljoonan eurooppalaisen arkeen. Hyvällä mepillä on siis ministeriä suurempi mahdollisuus muuttaa maailmaa. Nuoret äänestävät harvemmin kuin vanhemmat ikäluokat. Myös poliitikot tietävät tämän ja osittain juuri siksi nuorten ääni uhkaa hukkua politiikassa. Vanhat sedät ajavat vanhojen setien etua. Siksi on erityisen tärkeää, että osoitamme nuortenkin välittävän politiikasta. Äänestäminen on valtaa. Samasta syystä vaaleissa kannattaa äänestää nuoria ehdokkaita: nuorten asiat ovat nuorille itselleen luonnollisesti lähempänä. EU on historiallinen rauhan projekti. Aiemmin keskenään sotineet kansallisvaltiot ovat lähentyneet toisiaan vapaan liikkuvuuden ja taloudellisen yhteistyön kautta. Erityisesti kriisin hetkellä ViNO haluaa EU:n pitävän yhtä. Kun vahvemmat jäsenvaltiot solidaarisesti tukevat heikompiaan, koko Eurooppa hyötyy. ViNOlle EU:n liittovaltiokehitys ei kuitenkaan tarkoita sisäänpäin käpertymistä. Emme halua rakentaa EU:sta linnaketta, jonka rajoilla turvaa etsivät ammutaan Välimereen. EU:n on kannettava vastuunsa niin ottamalla vastaan pakolaisia kuin jatkamalla sitä vaikuttavaa kehitysyhteistyötä, jota EU on tähänkin saakka ansiokkaasti tehnyt. Elämme maailmassa, jossa rajat ylittävät ongelmat tarvitsevat rajat ylittäviä ratkaisuja. EU on paikka vaikuttaa siihen, mihin yksittäiset jäsenvaltiot eivät yksin kykene. Vaalipäivä on sunnuntai Käytä siitä muutama hetki äänestääksesi, tai tee se jo ennakkoon missä päin Suomea tahansa Mukaan tarvitset vain henkilöllisyystodistuksen ja ajatuksen siitä, kuka sinun mielestäsi muuttaisi EU:ta parhaiten ja parempaan suuntaan. Äänestämisen lisäksi kerro eurovaaleista myös ystävillesi, levitä sanaa ja muuta EU:ta. Niin kauan kun me emme vaikuta, muut vaikuttavat puolestamme. Toivottavasti vaalit kiinnostaa.

3 Rönsy 1/ /2014 Pääkirjoitus Simo Raittila Toimittajien on avattava EU:ta yleisölle Pilapiirros Arsi Alenius Millainen on eurooppalainen identiteetti? Tätä pohtivat Konsta Linkolan kuvareportaasi (s. 9) sekä Ville Hämäläisen essee (s. 16)! Euroopan unionista liikkuu paljon väärää tietoa. Selkokielistä informaatiota ei myöskään liikaa tarjota. Moni nuori eurooppalainen (minäkin) on nauttinut vapaasta liikkuvuudesta ja käynyt töissä toisessa EU-maassa tai reissannut pitkin junaratoja Interrail-lippu kourassa. Meillä on ystäviä monesta maasta, ei vain Suomesta. Eurooppa on pienentynyt ja eksotiikka karissut. Ai kävit Roomassa, eikös me kaikki? Unioni vaikuttaa arkeemme useilla pienillä mutta näkyvillä tavoilla, kuten paljonko lentäminen maksaa ja kuinka käyriä kurkkuja saa kutsua A-luokkaisiksi (tai no vaikutti, direktiiviä muutettiin 2009). Silti se usein näyttäytyy kaukaisena ja sitä on vaikea ymmärtää. Lempiesimerkkini on laittaa vastakkain Euroopan unionin neuvosto, Euroopan neuvosto ja Eurooppa-neuvosto. Muistatko tältä istumalta, missä näistä tapaavat jäsenvaltioiden ministerit? Toimittajien tehtävä pitäisi olla oikoa virheellisiä tietoja ja toisaalta kaivaa syvemmälle kuin useimmilla lukijoista on itsellään aikaa. Tämä kuitenkin vaatisi erikoistumista, sillä unioni on monimutkainen, byrokraattinen ja tietolähteet täynnä jargonia. Asiaa ei auta, että valtamediat keskittyvät liki puhtaasti kotimaan- ja paikallisuutisointiin. Jatkossa Yleisradiolla on säännöllisesti 2 kirjeenvaihtajaa Brysselissä ja 2-4 henkeä Helsingissä seuraamassa Brysselin tapahtumia. Eri maakunnissa on kussakin kymmeniä uutisten tekijöitä. Tärkeämpää tuntuu olevan kirjoittaa uutisia sähköallergiasta ja enkelihoidoista kuin tarjota kansalaisille tietoa heitä koskevista EU:n päätöksistä. Mediakenttä on luutunut vanhoihin malleihin ja tärkeysjärjestykseen. Tämän lehden EU-aiheisissa teksteissä yritetään tehdä unioni toimintaympäristönä ymmärrettäväksi. Kuinka toimii EU-kansalaisaloite? Entä päästökauppa? Miten luomuviini määritellään? Nykytilaa tärkeämpänä edessä kuitenkin leijuu hämäryys. Mitä EU on tulevaisuudessa? Säilyttääkö se asemansa ilmastopolitiikan edelläkävijänä? Voittaako EU-vastainen populistinen oikeisto vaalit? Tämä hämärä saadaan heiluteltua syrjään vasta eurovaaleissa. Toivomme, että tämä lehti herättää ajatuksia Euroopan tulevaisuudesta. vino.fi

4 4 Rönsy 1/2014 Pakina Salla Hekkala Kamoon keskusta! Taas tuli kämppikselle Keskustalta puhelua, että mites nämä sinun yhteystietosi, kun tähän meidän puolueeseen kuulut. Ihan kuin se ei olisi ollut tarpeeksi raskasta jo viime kerralla. Vuonna 2009 kun puolet kavereista pakkoliitettiin keskustanuoriin, olin jo hieman näreissäni. Olen kuitenkin aina nähnyt itsessäni vahvaa keskustalaispotentiaalia. Saanen perustella. Sukuni on erittäin keskustalaista. Vanhempani ovat kotoisin Yli-Iistä, joka ennen Ouluun liittymistä oli yksi Suomen keskustalaisimmista kunnista. Reilusti yli puolet yli-iiläisistä äänesti Keskustaa viime eduskuntavaaleissa. Juureni ovat syvällä keskustalaisessa sielunmaisemassa. Keskusta on useilla paikkakunnilla liitetty vahvasti erilaisiin herätysliikkeisiin. Minunkin suonissani virtaa äitini puolelta rehtiä lestadiolaisverta, minkä näkisin jo itsessään vahvasti keskustalaistavana piirteenä. Isäni ei ole sen huonompi. Hän on ollut jopa Keskustan ehdokkaana kunnallisvaaleissa. Viekkaat isovanhempani eivät hänestä aivan kuninkaan kaimaa tehneet, mutta ei Urpo Kalevin nimen alkuperästä varmasti paljoa epäselvyyttä ole. Pakko myöntää, että minulta toki löytyy jo yksi puolueidentiteetti. Kuulun tällä hetkellä vihreisiin. En näe tätä kuitenkaan ongelmana. Viimeksi kun Keskustaan hanakasti kaivettiin jäseniä, oli sinne liitetty myös demarikavereitani. En näe vihreyttä myöskään erottavana tekijänä, päinvastoin: mielestäni on aivan turhaa kinastella siitä pidetäänkö tumman vain vaalean vihreää parempana. Kantaisin molempia sävyjä ylpeydellä! Vihreänä olen aika stereotyyppinen puolueen jäsen: nuori kaupunkilaisnainen. Minulta ei kuitenkaan puutu maalaisuskottavuutta. Olen kaatunut lehmän lantaan ja tullut poron puskemaksi. Osaan myös veistellä kohtalaisen pajupillin. Tällä kertaa ei ole vielä tullut raportteja massoittaisista pakkoliitoksista puolueeseen. Ymmärrän, ettei Keskustallakaan ole resursseja napata jokaista nuorta riveihinsä. Kaipaisin kuitenkin jo pikkuhiljaa jotain selitystä sille miksi juuri minut on sivuutettu jäsenhankinassa. Olen kuitenkin valmis myös tekemään töitä uskottavuuteni eteen. Seuraava askeleeni on ulkoisen habituksen parantaminen. Olen jo alkanut pinnata Paula Lehtomäen kuvia seuraavaa kampaajakäyntiä varten. Komissio vesitti vesialoitteen Valtakunnallisen kansalaisaloitteen hurmiossa taka-alalle on jäänyt mahdollisuuttamme käyttää kansalaisoikeuksiamme ja suoran demokratian muotoja Euroopan tasolla, jossa Lissabonin sopimuksen myötä otettiin käyttöön eurooppalainen kansalaisaloite. Toimintamuoto on ollut käytössä jo kaksi vuotta, mutta vasta viime joulukuussa komissiolle luovutettiin ensimmäinen onnistunut aloite Right2Water. Eurooppalaisella kansalaisaloitteella voi pyytää komissiota tekemään säädösehdotuksen politiikan alaan, jolla EU on toimivaltainen ja jolla komissiolla on valtuudet tehdä säädösehdotuksia. Tällaisia aloja ovat muun muassa ympäristö, maatalous, kulttuuri sekä kehitysyhteistyö. Komissio ottaa vastaan aloitteita, joilla on vähintään miljoona allekirjoittajaa ainakin 7 EU-maasta. Sen tekemistä varten on perustettava kansalaistoimikunta, jonka voi muodostaa 7 EU-kansalaista, joiden täytyy olla 7 eri EU-maan asukkaita. Right2Water-aloite oli allekirjoituksellaan ensimmäinen onnistunut aloite. Se kehottaa komissiota ehdottamaan lainsäädäntöä, jolla toteutaan käytännössä ihmisten yleistä oikeutta veteen ja sanitaatioon sekä edistämään veden ja sanitaation saatavuutta kaikille yhtenä keskeisenä julkisena palveluna. Aloitteen päätavoite on velvoittaa EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot takaamaan, että kaikki eurooppalaiset saavat nauttia oikeudestaan veteen ja sanitaatioon. Lisäksi se vaatii EU:ta lisäämään pyrkimyksiään turvata maailmanlaajuisesti vedensaannin ja sanitaation saatavuuden kaikille ihmisille. Komissio antoi 19. maaliskuuta virallisen lausuntonsa, jossa se vahvistaa oikeuden veteen ja sanitaation tärkeyden sekä huomauttaa, ettei vesi ole kaupallinen tuote. Valitettavasti tähän jäivätkin hyvät uutiset. Komissio ei tule ehdottamaan lainsäädäntöä, jossa tunnustettaisiin ihmisoikeus veteen eikä esitä veden yksityistämisen kieltoa. Vaikka komissio mediatiedottessaan ilmoittikin hyväksyneensä aloitteen, sen ilmoittamat toimeenpiteet eivät osoita sitoutumista kansalaisaloitteen vaatimuksiin. Kampanja ei kuitenkaan luovuta vaan aikoo ahkerasti lobata vaatimuksiaan puolueiden kärkiehdokkaille. Teksti: Nitin Sood Kuva: Benurs / Flickr CC BY-SA 2.0

5 Rönsy 1/ Jääkiekkoa ei yleensä mielletä lajiksi, jonka parissa keskusteltaisiin yhteiskunnallisista asioista. Asia on ehkä kuitenkin muuttumassa. Esimerkiksi kanadalainen NHL-pelaaja Georges Laraques oli kentällä kovanyrkkinen poliisi, mutta ryhtyi jo aktiiviurallaan vegaaniksi ja osoitti mieltä turkiksia vastaan. Suomessakin kaksi - toinen jo uransa lopettanut - ammattilaiskiekkoilijaa on ottanut kantaa oikeudenmukaisuuteen liittyviin kysymyksiin, enkä nyt kirjoita kaukolossa ta- Kannanottoja kaukalosta pahtuvista asioista. Taitavan kiekollisen puolustajan Tommi Kovasen pääsarjaura kesti syksystä 1993 kevääseen Aiemmin vain luomulihaa syönyt Kovanen päätti ryhtyä kasvissyöjäksi eläintuotantotiloilla kuvattujen videoiden tultua julkisuuteen kesällä Seuraavalla kaudella mies teki uransa parhaat SM-liigatehot Rauman Lukon paidassa (9+21=30), eikä kovuuttakaan puuttunut kun jäähyaitiossa kului 78 minuuttia. Animalian ja SEY:n Säästä possu -kampanjan kummi Kovanen kertoi Animalian haastattelussa kesällä 2010 uskovansa, että huippukausi oli osin kasvissyönnin ansiota: Uskon, että jätettyäni lihansyönnin olen ollut paljon vireämpi ja jaksanut paremmin. Ihmettelen kovin miksi joukkueurheilussa ei perehdytä tai satsata enempää ravintotekijöihin. Vuosien aikana olen törmännyt kaikenlaisiin suosituksiin, eikä oikeastaan mikään ole muuttunut. Mutta onneksi jokainen vastaa itsestään ja voi valita mitä suuhunsa laittaa. Saamaansa palautetta hän kommentoi näin: Palaute on ollut hyvin positiivista sekä pelaajilta että valmentajilta. Ja mikä parasta, monet joukkuekavereistani ovat vähentäneet lihan syöntiä. Toimitusjohtajammekin tuli olalle koputtamaan ja sanoi, että oletpa hyvällä asialla. Mutta kertokoon se tämän hetken hengestä ja arvoista, että muutama viikko selkääntaputtelun jälkeen toimitusjohtajamme myi Rauman jäähallin oikeudet lihajalostamolle. Eli halua ja tahtoa on, mutta kun raha astuu kuvioihin, selkäranka napsahtelee, Kovanen kritisoi kuitenkin heti perään. Lupaus tasavertaisesta urheilusta Straight Star Ally eli SSA puolestaan on projekti, joka osoittaa urheilijoiden ja urheilun arvomaailmaa. Straight Star Ally on hetero huippu-urheilija, joka julkisesti tukee vähemmistöjen ja erityisesti hlbtq-ihmisten oikeuksia. Hankkeen esikuvia ovat mm. NHL:n You Can Play projekti sekä Athlete Ally hanke. Hankkeen FB-sivu löytyy osoitteesta StraightStarAlly. SSA hallinnoi myös TAU- LU:a eli Tasavertaisen Urheilun Lupausta, joka pyrkii kohentamaan seksuaalivähemmistöjen asemaa suomalaisessa urheilussa. Allekirjoittajat sitoutuvat kolmeen tasa-arvoa lisäävään periaatteeseen: 1) Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta. 2) Homofobia ei kuulu suomalaiseen urheiluun. Urheilu ja urheilusta nauttiminen kuuluvat kaikille. 3) Kohtelemme kaikkia ihmisiä tasapuolisesi heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta emmekä hyväksy homofobiaa missään muodossa. Suomen ensimmäinen Straight Star Ally -urheilija on maajoukkueessakin pelannut Harri Tikkanen. Syyt olla mukana Tikkanen kiteytti hankkeen avaushaastattelussa ranneliike. net-sivustolla näin: Minulle kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Ei ole mitään merkitystä sillä, minkä värinen iho jollain on tai onko joku homo vai hetero. Kaikki on minun silmissäni samalla viivalla. Straight Star Ally -urheilijan sateenkaaritunnus oli kaudesta SM-liigaa pelanneen Tikkasen mailassa Lukko-HIFK -pelissä Tätä kirjoitettaessa Tikkanen on noussut Rauman Lukon varakapteeniksi ja joukkue on edennyt välieriin. Herää tosin kysymys, mikä Raumalla on toisin kuin muualla. Kummatkin pelaajat Kovanen ja Tikkanen ovat aktivoituneet siellä pelatessaan. Lisäksi joukkue on liigan pienimmältä paikkakunnalta ja silti neljän parhaan joukossa jo kolmatta kertaa viimeisen neljän kauden aikana. Teksti: Pekka Peni Kuva: Openclipart

6 6 Rönsy 1/2014 EU-SWOT Rönsy tenttasi eurovaaliehdokkailta EU:n vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. SWOT-analyysia käytetään paljon esimerkiksi yritys- ja koulumaailmassa. Sen tarkoitus on olla kätevä työkalu jonkin toiminnan vahvuuksien (strengths), heikkouksien (weaknesses), mahdollisuuksien (opportunities) ja uhkien (threats) tunnistamiseksi. Rönsy keräsi Vihreiden eurovaaliehdokkailta vastauksia kysymykseen, mitä ovat Euroopan unionin vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vastauksissa näkyy jutun kirjoitushetkellä yhä elävä Ukrainan tilanne, sillä se mainitaan ilmastonmuutoksen ohella useimmiten Euroopan uhkana. Erityisesti jälkimmäisessä uhkassa nähdään kuitenkin myös mahdollisuus: EU voi olla edelläkävijä ilmastoasioissa ja panostaa clean-techiin, puhtaisiin teknologioihin. Vahvuuksina ehdokkaat pitävät eurooppalaista rauhaa, arvopohjaa ja yhteistyötä. Isoin ongelma näyttäisi olevan unionin sosiaalisen ulottuvuuden puuttuminen. EU-demokratiakin kaipaisi korjausta. Simo Raittila Rajat ylittävä yhteistyö Rauha Euroopan unionin hyvistä puolista on tullut meille niin arkisia, että ne unohtuvat meiltä helposti. On arvokasta, että EU:ssa voi lähteä helposti töihin tai opiskelemaan muihin EU-maihin, käyttää siellä helposti terveyspalveluita tai käydä kaupassa ilman tulleja. - Ozan Yanar Taloudellinen yhteistyön jäsenmaiden välillä estää maiden väliset aseelliset konfliktit, mikä näkyy toisen maailmansodan jälkeisessä historiassa. - Tarja Cronberg Vapaa liikkuvuus. Voi matkustaa, tehdä duunia ja rakastaa vapaasti. - Anne Bland VAHVUUDET MAHDOLLISUUDET Nationalismi ja kotiinpäinveto Demokratian puutteet Sosiaalisen ulottuvuuden puute ja hyvinvointierot Lakien yhteensovittaminen ei ole aina perustunut parhaaseen tietoon nyt 28 jäsenvaltion erityispiirteistä. Kansalaisten luottamus on siitäkin syystä koetuksella. - Heidi Hautala Demokratian ja avoimuuden puute. Jos Yhdysvalloissa onnistutaan tekemään kattava lobbarirekisteri, miksi EU:ssa ei tähän pystytä. - Touko Aalto Tällä hetkellä EU:n jäsenmaat elävät hyvin erilaisissa sosiaalipoliittisissa todellisuuksissa. EU:hun on luotava perusturvan minimitaso, sillä on myös hyvinvoivan etu, että pahoinvointia ympäriltä poistetaan. - Maria Ohisalo Liian kevyt ote veroparatiisien toimintaan, vaikka tiukemmalla otteella hyvinvointia voitaisiin tasata paljon nykyistä tehokkaammin. - Outi Alanko-Kahiluoto HEIKKOUDET UHAT Afrikka! Huonot uutiset ovat peittäneet alleen sen, että Afrikan maissa tapahtuu myös myönteistä kehitystä. Afrikan inhimilliset voimavarat ja luonnonvarat ovat edelleen suurelta osin vajaakäytöllä. - Jyrki Kasvi Maailma joutuu ennemmin tai myöhemmin valitsemaan kestävän kehityksen, jota Eurooppa on harjoitellut muita pidempään. - Oras Tynkkynen Kontaktit eri puolille maailmaa - esim. espanjan- ja ranskankieliseen maailmaan. - Satu Haapanen EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus on uhka ympäristölle. Muun muassa kaivoslainsäädännön tiukentaminen vaikeutuu. - Siru Kauppinen Ilmastonmuutos on paitsi EU:n myös koko maailman suurin uhkakuva tällä hetkellä. - Saara Ilvessalo EU:n uhkakuviksi on laskettava kilpailukyvyn aleneminen suhteessa USA:han, Intiaan ja Kiinaan. USA:n käyttöönottama liuskekaasu on parantanut heidän vaihtotasettaan ja omavaraisuutta. Euroopan on panostettava uusiutuviin energiamuotoihin nykyistä kestävämmin. - Harri Auvinen Vihreät teknologiat Ihmisoikeuksien edistäminen maailmalla Ilmastonmuutos Ulkopoliittisen tilanteen huonontuminen Kilpailukyvyn heikentyminen

7 Euroopan unionin ihmisoikeusaseet Eurooppa ei ole valmis. Kansalaisten ihmisoikeuksia loukataan törkeästi niin EU:n sisällä kuin sen lähialueillakin. Minkäs unioni sille mahtaisi? Yhdeksi EU:n suurimmista ansioista on viereiselläkin sivulla sanottu rauhan ylläpito Euroopassa. Samalla se on sitoutunut vahvasti noudattamaan ja edistämään ihmisoikeuksia maailmalla. Tästä huolimatta esimerkiksi Unkarissa on viime vuosina alasajettu demokratiaa ja vainottu vähemmistöjä sekä lähialueilla Ukrainassa ja Turkissa käytetty voimaa mielenosoittajia vastaan. Euroopassa unionia teoriassa keskeisemmässä asemassa ihmisoikeuksien kannalta on Euroopan neuvosto, joka ei ole unionin osa vaan vanhempi itsenäinen liittouma, joka ajaa muun muassa ihmisoikeuksia Euroopassa. Unionin on tarkoitus liittyä tulevaisuudessa neuvoston jäseneksi, mutta se tekee myös omaa ihmisoikeustyötään. Unionin ihmisoikeustyö on ensisijaisesti sen omaa lainsäädäntötyötä. Ihmisoikeusasia etenee, kun esimerkiksi maahanmuuttajien vastaanotolle tehdään yhtenäiset pelisäännöt ja valvonta. Jos jäsenvaltio ei noudata yhteisiä sääntöjä voidaan se haastaa Euroopan unionin tuomioistuimeen, joka käsittelee EU-lakiin liittyviä riitoja. Esimerkiksi komissio voi haastaa jäsenmaan, joka ei toteuttanut yhdessä sovittua lainsäädäntöä, oikeuteen. Tuomioistuin voi tarvittaessa sakottaa jäsenvaltioita. Paljon mediassa esillä ollut Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Euroopan neuvoston osa, joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Suomi on saanut langettavia päätöksiä erityisesti oikeudenkäyntien pitkittymisestä ja sananvapausasioissa. Taloudelliset pakotteet keskeisiä Ukrainan kriisissä Mutta mitä EU kykenee tekemään ihmisoikeuksien loukkauksille muualla maailmassa? EU:lla ei ole omia sotilasjoukkoja, jotka pakkoveisivät rauhaa aseet tanassa. BKT:lla mitattuna maailman suurimmalla talousalueella on kuitenkin paljon vaikutusvaltaa. Pakotteita on yksinkertaistetusti kahdenlaisia: poliittisia ja taloudellisia. Talouspakotteiden heikkoutena on, että ne (erityisesti isojen valtioiden kuten Venäjä ollessa kyseessä) sattuvat myös omiin. Jos asetetaan esteitä kaupalle, kärsii myös kaupan eurooppalainen osapuoli. Taloudellisiin pakotteisiin kuuluvat tuonti-/vientikiellot sekä yksittäisten yritysten tai ihmisten toiminnan hankaloittaminen. Esimerkiksi Ukrainan kriisin takia EU-valtiot ovat jäädyttäneet tilejä ja estäneet matkustamisen jo 21 venäläiseltä. Iso-Britannia on uhannut estää venäläisten toiminnan Lontoon finanssikeskuksessa. Poliittisina toimina esimerkiksi G8-neuvottelut jätetään väliin Putinin kanssa ei leikitä ja Venäjän kehitysnäkymiä heikennetään pidättäytymällä yhteistyöstä. Jossain määrin kriisissä näkyy EU:n yhteisen ulkopolitiikan heikkous. Jos siirryttäisiin käyttämään astetta kovempia pakotteita kuten vientikieltoja, monen EU-maan omat intressit saattaisivat hidastaa täytäntöönpanoa tai vesittää toimia. Teksti: Simo Raittila Kuvitus: Sofia Tvaltvadze Päästökauppa on rikki Päästökaupan piti olla markkinaehtoinen tapa kannustaa yrityksiä muutokseen. Liian löysä politiikka ei kuitenkaan kannusta ketään. Päästökauppa käynnistyi EU:ssa vuonna Sen piiriin kuuluvat suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt. Se toimii ns. cap-and-trade (vapaasti kääntäen aseta katto ja käy kauppaa ) -periaatteella: koko alalle asetetaan yhteinen päästöraja, joka pilkotaan päästöoikeuksiksi, joita yritykset voivat ostaa ja myydä. Jos yrityksellä on päästöoikeuksia ja se vähentää päästöjään, voi se myydä oikeutensa eteenpäin ja hyötyä rahallisesti päästövähennyksestä. Päästöihin kykenemättömät yritykset voivat kompensoida heikkouttaan rahalla. Näin päästövähennykset päädytään tekemään siellä, missä se on kannattavinta, ja saastuttaja maksaa synnyttämästään haitasta. Päästöraja on liian korkealla Ideaalimaailmassa päästöraja asetettaisiin kestävälle tasolle. Asiantuntijajärjestöjen kuten Iso-Britannian Committee on Climate Changen mukaan oikean tason määrittely on kuitenkin vaikeaa ja se on nykyisellään asetettu liian matalalle. Päästöoikeuksien hinta on laskenut olemattomiin, koska EU-maiden hallitukset ovat jakaneet niitä yrityksille liian avokätisesti ja talouden laskusuhdannekin on vähentänyt kysyntää. Liian alhainen hinta ei kannusta investoivia yrityksiä valitsemaan ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja. Ongelmaa yritettiin ratkaista ottamalla 900 päästöoikeutta (yksi oikeus = tonni hiilidioksidipäästöjä) väliaikaisesti pois markkinoilta (ns. backloading). Tarjontaa rajoittamalla hinta nousee. Nämä oikeudet palautetaan markkinoille vuoteen 2020 mennessä. Komission mukaan 2 miljardin tonnin päästöoikeusylijäämä säilyy jopa vuoteen Vihreiden Satu Hassi pitää ratkaisua liian lepsuna. Mitä tekisit yritysjohtajana? Ajattele itse, että olisit investoinneista päättävä firmanjohtaja, Hassi aloittaa. Kun tietää, että ilmastonmuutos vaatii toimia, jää kysymykseksi vain milloin toimeen tartutaan. Siksi tilanne on nyt epävarma. Ja siksi kasvava joukko isoja firmoja toivoo selkeitä päätöksiä. Bisneslobbauksessa on kaksi ajattelutapaa - joko yritetään estää kynsin hampain maailman muutosta tai ajatellaan, että yrityksille on parempi, jos ennustettavuus on hyvä. Luotetaanko, että vastuuton politiikka jatkuu, vai odotetaanko vastuuta? Toiset kuten Suomen EK jarruttavat kaikkea ilmastopolitiikkaa, mutta nyt yritysmaailman lobbaus on jakaantunut kahtia. Osa yrityksistä haluaa, että kestävät vaihtoehdot tulevat myös markkinoilla edullisemmiksi, ja lobbaavat siksi tiukemman ja ennustettavamman ilmastopolitiikan puolesta. Kevään 2014 ilmastovaalit Odotettavissa on hemmetinmoisia vääntöjä. Monet tärkeät ilmastopäätökset ovat menneet niukalla enemmistöllä, toteaa Hassi. Hänen mukaansa nyt on käytännössä siirretty ratkaisuja seuraavalle parlamentille. EU-vastaisen, populistisen oikeiston voitto voisi keikauttaa tiukat äänestykset ilmastopolitiikan häviöksi. Hän vertaa tilannetta USA:- han, jossa Obama on saanut aikaiseksi vain sairasvakuutuslain, jota sitäkin republikaanit yrittävät yhä peruuttaa. Kyvyttömyys tehdä päätöksiä uhkaa myös EU:ta, jos ryhmät, joiden ainoa tavoite on vastustaa kaikkea voittavat. Hassi itse jää eläkkeelle parlamentista näissä vaaleissa. Voimme vain toivoa, että seuraavat mepit edistävät ilmastoasiaa edes puoliksi yhtä hyvin kuin Satu Hassi. Kiitämme Satua hänen kymmenestä vuodestaan parlamentissa. Teksti: Simo Raittila Kuva: pressikuva

8 8 Rönsy 1/2014 ViNOmpi Eurooppa! ViNOlla on kolme upeaa nuorta ehdokasta eurovaaleissa: Saara Ilvessalo, Maria Ohisalo ja Ozan Yanar. Saara Ilvessalo 24-vuotias oikeusnotaari, maisteriopiskelija, Turun kaupunginvaltuutettu, Turun vihreiden pj. Maria Ohisalo 29-vuotias ViNOn puheenjohtaja, tutkija (VTM), jatko-opiskelija Itä-Suomen yliopisto, helsinkiläinen varavaltuutettu Ozan Yanar 26-vuotias maisterivaiheen taloustieteen opiskelija (VTK), tutkijaharjoittelija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa Ilmastonmuutos ja ympäristötuhot vaikuttavat erityisesti nuoriin. EU:ta tarvitaankin sekä ympäristöongelmien ratkaisemisen että ilmastokatastrofin torjumisen veturiksi. Jotta unionilla olisi oikeutus toimia ylipäätään, tarvitaan kuidenkin uudenlaista aitoa kansalaisten valtaa: kansanäänestyksiä, kansalaisaloitteita ja lähidemokratiaa. Unionin pitää laatia ilmastolaki, panostaa vihreisiin ratkaisuihin ja säätää kunnolliset ympäristönormit. Jotta kohtalokkaalta ilmaston lämpenemiseltä vältyttäisiin, täytyy meidän vähentää ilmastopäästöjä vuoden 1990 tasosta vähintään puolella vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2050 yhteiskuntamme täytyy olla hiilineutraali, ja EU:n on edistettävä tätä tavoitetta myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei saa kuitenkaan viedä huomiota pois muista ympäristöongelmista. EU:n pitää parantaa maailman saastuneimman sisämeren Itämeren tilaa, luoda kunnianhimoista luonnonsuojelulainsäädäntöä ja edistää eläinten oikeuksia. Ympäristöstä huolehtiminen ja talous- sekä työllisyystilanteen parantaminen kulkevat käsi kädessä: Panostamalla vihreän alan työpaikkoihin, uusiutuvaan energiaan, raideliikenteeseen, cleantechiin sekä energiansäästöön myös työllisyysaste nousee. EU:n pitää kantaa vastuu heikoimmistaan ja EU:hun on luotava perusturvan minimitaso, sillä on myös hyvinvoivan etu, että pahoinvointia ympäriltä poistetaan. Vapaa liikkuvuus ei saa olla pakkoliikkuvuutta: kenenkään ei pidä joutua kerjäämään toisessa maassa, koska omassa maassa hyvinvoinnille ei ole edellytyksiä. Köyhyyden poistaminen hyödyttää koko maailmaa ja EU:n tulee säilyttää asemansa vahvimpana kehitysyhteistyön rahoittajana ja globaalina vastuunkantajana. Tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän torjuminen on myös EU:n tehtävä. Nuorisotyöttömyys on osa laajempaa eurooppalaista työttömyysongelmaa ja se täytyy myös ratkaista osana sitä. Eurooppalaista nuorisotakuuta ja kansallisia työvoimapalveluita pitää vahvistaa ja koulutuksen täytyy liikkua EU:ssa: tutkinnot pitää tunnustaa eri maissa ja kansainvälisyysjaksot on otettava osaksi opintoja. Työpaikkojen luominen uusille vihreille kestäville aloille olisi erityisen tärkeää nyt, sillä yhtä aikaa pitäisi pystyä elvyttämään taloutta kestävästi ja torjumaan ilmastonmuutosta. Meidän pitää rakentaa eurooppalaiset yhteiskunnat uusiksi asuminen, tuotanto ja liikenne energiatehokkaiksi ja päästöttömiksi, sillä palveluissa ja uusiutuvassa energiassa on tulevaisuus. Tehdään siis Eurooppa, jossa kaikki pelaa! Vaadin näissä vaaleissa Euroopan unionilta ihmillisempää talouspolitiikkaa. Viime vuosina harjoitettu leikkauspolitiikka on aiheuttanut valtavasti inhimillistä kärsimystä. Kriisimaiden yhteiskuntarakenteita on romutettu ja miljoonat ovat joutuneet työttömiksi. EU:n pitää tehdä talouspolitiikkaa, joka luo uusia työpaikkoja ja vähentää köyhyyttä. Meidän pitää panostaa tutkimukseen, puhtaaseen teknologiaan ja vihreisiin työpaikkoihin. Ne ovat tulevaisuuden aloja. Euroopalle on saatava jälleen toivoa. Erityisen tärkeänä pidän nuorisotyöttömyyden vähentämistä. Euroopan alueella on 5,5 miljoonaa alle 25-vuotiasta työtöntä, Suomessa nuorten työttömyysaste on noussut 20 prosenttiin. Yksi konkreettisista toimista on Euroopan laajuinen nuorisotakuu. Sen resursseja pitää kasvattaa, jotta sillä olisi todellisia vaikutuksia. Monet kansalaiset ovat talouskriisin keskellä menettäneet uskonsa koko unioniin. Tämä arvostelu pitää ottaa vakavasti. Euroopan unionia ei kuitenkaan pidä purkaa, vaan korjata. EU on tuonut meille paljon myös hyvää kuten vapaan liikkuvuuden, tullittomuuden ja rauhaa. Nykyisessä globaalissa maailmassa emme pärjää yksin. Eurooppalaisella yhteistyöllä voimme vaikuttaa rajat ylittäviin kysymyksiin kuten ilmastopolitiikkaan. Eurooppaa pitää rakentaa, ei hajottaa.

9 Rönsy 1/ Ska Keller - the young lead candidate of the European Greens In the 2014 European parliament elections each of the European political parties have named their leading candidates, who represent the parties in the whole union during the elections and act as the parties candidates for the European Commission presidency. While the Greens will most probably not get this position, the Commission will be more closely tied to the citizen-elected parliament than ever before, if the vote is respected. The lead candidates of the Greens are the 60-year-old farmer and activist José Bové and the 32-year-old Franziska Ska Keller. They were chosen for the position in an open online primary held by the Greens. Ska has from time to time visited events of the Green Youth and Students Union here in Finland, and we will gladly see what she will accomplish leading the campaign. On the borders of the EU Ska was elected a member of the European Parliament in As of then she has been a member of the Committee on International Trade (INTA) and the Committee on Civil Liberties (LIBE) on EU level. Before being elected a MEP, she was the spokesperson of FYEG, the Federation of Young European Greens, of which ViNO is also a member. Now as the leading candidate she is touring not only her own native land of Germany but the whole of Europe. She will represent the Greens in e.g. the EU Presidential Debate which is broadcasted throughout Europe on the 15th of May. One would think that Ska is in her element at the borders of Europe. One of her main themes in politics has been the rights of immigrants. She has stated that the EU should serve people both inside and outside of its borders, and criticised what many call the Fortress Europe: Refugees are drowning and the EU is spending hundreds of millions of euros on fences and drones. Ska speaks actively about the current youth unemployment in Europe, and states that youth unemployment should be a top priority within European social policy. Keller is also pro fair trade and supports it as a substitute to the ongoing free trade negotiations. Not the only woman nor the youngest When elected lead candidate Ska (32) was the youngest candidate and the only woman. But, at the moment of writing, the European Pirate Party - also currently a part of the Greens/EFA political group in the parliament - has selected Amelia Andersdotter (26) as their lead. She is also the youngest MEP of the current parliament. Representation matters. And currently especially the voices of the young but also the voices of women are under-represented. The average age of a MEP is about 55, and only 34 % of them are women Of course one cannot claim to represent all women and their needs, but at least Ska represents the bright green youth in the European Parliament. Hopefully she is the first of many to come. Written by: Touko Niinimäki and Simo Raittila Photo: Press image

10 Kuvareportaasi Identiteetti Kuvasarja Identiteetti on muistutus siitä, että saamelaisuus on tärkeä osa monien suomalaisten identiteettiä. Sain ystäväni kautta mahdollisuuden tutustua saamelaisuuteen ja citysaamelaisiin. Tämä oli hieno ja avartava kokemus, josta opin saamelaisuudesta enemmän kuin peruskoulussa ja lukiossa yhteensä. - Konsta Linkola Lisää Konstan töitä osoitteessa

11

12 Vieraat Julkinen keskustelu kerjäläisistä toistaa usein tiettyjä mantroja: taas ne ovat täällä, ne ovat rikollisia, niistä tulee päästä eroon. Kiskotaan kohahduttavia otsikoita ihmiskauppaepäilyistä ja romanilasten kehnoista oloista, tehdään aloitteita koko ilmiön kieltämiseksi. Missään kerjäläiset itse eivät pääse kertomaan, keitä he ovat ja miksi he ovat katsoneet paremmaksi tulla Suomeen kadulle kerjäämään, kuin jäädä kotimaahansa. Kun yritän haastatella kerjäläisiä artikkeliani varten, käy nopeasti ilmi sen olevan mahdotonta ilman yhteistä kieltä. Eräs Iso Numero -lehteä myyvä vanhempi mies vain kohauttelee olkiaan ja vaikuttaa tuntevan olonsa todella epämukavaksi, kun yritän sekä suomeksi että englanniksi saada hänestä selville edes etunimeä. Totean kerjäläisten haastattelut toivottomiksi ja marssin kirjastoon ottamaan asioista selvää. Materiaalia on saatavilla suomeksi erittäin vähän. Tutkimukset ja kirjallisuus ovat Hakaniemessä romanikerjäläisiä on tasaisin välein. Metron sisäänkäynnillä myydään Iso Numero -lehtiä, Sokoksen edustalla vanha nainen istuu kadulla edessään pahvinen kuppi. Ohikulkijoista suurin osa kulkee ohi, kuin naista ei olisi olemassakaan. Osa vilkaisee säälivästi, toiset katsovat vihaisesti. kuitenkin kirkuvien otsikoiden kanssa lähtökohtaisesti eri linjoilla: rikollisuus ei ole kovin yleistä, ihmiskauppaa ei ole havaittu todistetusti lainkaan eikä kerjäämisen kriminalisointi ole perusoikeuksien näkökulmasta mielekästä. Kokonaisuus jää silti hajanaiseksi: kenen vastuulla kerjäläisasia Suomessa ylipäätään on? Sosiaalinen kysymys Kerjääminen ei ole laitonta (järjestyslaki kieltää vain aggressiivisen kerjäämisen), mutta silti kerjäläisistä tehdään Suomessa usein poliisiasia. Niinpä soittelen Helsingin poliisilaitokselle useaan kertaan, kunnes lopulta tavoitan komisario Jari Taposen. Hän on mukana moniviranomaistyöryhmässä, joka pyrkii seuraamaan kerjäläisilmiötä. - Kerjääminen, silloin kun siihen ei liity rikollisuutta, ei ole poliisiasia, vaan sosiaalinen kysymys, Taponen sanoo. Hän käyttää kerjäläisistä puhuessaan monimutkaisia kiertoilmauksia, kerjäläisilmiön lieveilmiöt tarkoittanee suomeksi ihan vain heistä aiheutuvia ongelmia. Silti Taposen mukaan rikolliset ovat eri henkilöitä, kuin kerjäläiset. He poistuvat usein maasta nopeasti, eivätkä istu kupin kanssa Stockmannin kulmalla. Mutta rikollisten ja kerjäläisten ollessa samoilta seuduilta kotoisin, suurella yleisöllä menevät usein asiat sekaisin. EU:n vapaan liikkuvuuden periaate antaa toisen EUmaan kansalaiselle oikeuden olla maassa vapaasti kolmen kuukauden ajan. Vuonna 2007 EU:hun liittyivät Romania ja Bulgaria, ja kerjäläiset ilmestyivät Suomenkin katukuvaan. Talouden alamäki ja eurokriisi ovat vain pahentaneet ihmisten tilannetta lähtömaissa, joissa sosiaaliturvan taso on heikko. Usein todetaan, että romaneja pitäisi auttaa heidän kotimaassaan. EU-rahaa onkin syydetty romaniaan miljoonia euroja, mutta maan korruptoitunut hallinto tekee avun saamisesta perille vaikeaa. Suomessa kerjäämiseen on ajan myötä totuttu. - Alkuaikoina kerjääminen painottui voimakkaasti vain Helsinkiin, sillä kerjäläisillä ei ollut autoja käytössään. Tällöin närää aiheutti erityisesti heidän leiriytymisensä ja tapansa, jotka olivat suomalaisille vieraita. Nyttemmin kerjäläiset liikkuvat laajemmalla alueella ja majoittuvat muualla, kuten autoissaan. Myös heistä käytävä keskustelu on nykyään erilaista, Taponen sanoo. Poliisi myös tapaa kerjäläisiä ja kertoo heille esimerkiksi Suomen lainsäädännöstä. Usein ongelmatilanteiden taustalla on tietämättömyys: mikä on sallittua, mikä ei. Päivänpoliittisen keskustelun agendalta romanikerjäläiset tuntuvat pudonneen, mutta katukuvaan he lienevät tulleet jäädäkseen. Teksti: Minna Manninen Kuva: Mikko Kauppinen

13 Rönsy 1/ Tiedejuttu Perussuomalaiset puolustavat sukupuolihierarkiaa Ensiksikin on väärin puhua tasa-arvoisesta avioliittolaista. Ei tämä ole tasa-arvokysymys vaan arvokysymys. James Hirvisaari (m11) Tasa-arvoisesta avioliittolain eduskuntakeskustelussa monet lakimuutoksen puolustajat esittävät lakimuutoksen vain juridisena muutoksena tai ihmisoikeuksien myöntämisenä myös homoille. Ehdotus nähdään usein vain perinteisen avioliittoinstituution laajentamisena käsittämään myös samaa sukupuolta olevat parit, mutta vastustajien mielestä kyse on laajemmasta, symbolisesta muutoksesta. Miksi tämä kysymys on perussuomalaisille ja muille arvokonservatiiveille niin tärkeä? Ja miksi he toistavat jatkuvasti, että tämä on arvokysymys? Tarkastelemme perussuomalaisten kansanedustajien lähetekeskustelupuheenvuoroja Terrence Turnerin ja David Graeberin uusmarxilaisen arvoteorian näkökulmasta. Terrence Turnerin (1979) analyysin mukaan yhteisön toiminnallinen perusyksikkö on pienin ryhmä, joka vielä sisältää mallin kaikille yhteisössä ilmeneville hierarkioille ja sosiaalisille suhteille. Turnerin tutkimilla bororoilla, kuten lähes kaikilla ei-kapitalistisilla yhteisöillä, tämä yksikkö on kotitalous. Käännettynä tämä tarkoittaa, että kotitalouden sisäiset suhteet, kuten miehen ja vaimon välinen suhde, toimivat mallina koko yhteisön välisille suhteille, arvoille ja hierarkioille. Tämä periaate on osoitettu lukuisilla ei-kapitalistisilla yhteisöillä, mutta myös esimerkiksi Japanin yrityskulttuurin hierarkian on esitetty muodostuneen pitkälti perheiden sisäisten hierarkioiden pohjalta (Nakane 1971). Emme väitä, että Suomen kaltaisessa kapitalistisessa yhteiskunnassa asiat olisivat näin yksioikoisia (voi perustellusti väittää, että nykypäivän Suomessa perheyhteisön merkitys on pienempi kuin monissa ei-kapitalistissa yhteisöissä). Naisten ja miesten suhteet ja asema julkisessa ja poliittisessa piirissä eivät voi kuitenkaan olla erityisen tasa-arvoisia, jos perheiden sisäiset suhteet rakentuvat vahvalle hierarkialle miehen ja naisen välillä. Yhteiskunnan ei tule hämmentää eikä hämärtää tietoisuutta miehenä tai naisena elämisestä. Sen sijaan tätä tietoisuutta tulee ohjata kehittymään rakentavaan ja myönteiseen suuntaan, koska se kuuluu jo alkuperäiseen luomisjärjestykseen. Näin voi säilyä myös ymmärrys siitä, että miehen ja naisen välinen rakkaus avioliitossa on eri asia kuin yleinen lähimmäisenrakkaus tai esimerkiksi sisarusten keskinäinen kiintymys. Lea Mäkipää (ps) Avioliitto ei ole pelkästään juridinen ja taloudellinen sopimus kahden ihmisen välillä se on myös voimakas julkinen symboli monille asioille, joita me yhteiskuntana pidämme arvokkaana. David Graeberin (2001) mukaan arvot eivät ole mitään reaalimaailmasta irrallaan olevia muuttumattomia ideaaleja, vaan ne syntyvät kun ihmiset pyrkivät osoittamaan toimintansa tärkeyden osana laajempaa yhteisöä. Vaikka arvot syntyvät ihmisten toiminnasta ja esimerkiksi perinteisen avioliiton arvo syntyy kaikista miehen ja naisen toimista heidän suhteensa luomiseksi ja ylläpitämiseksi, tämä yksin ei riitä. Arvo tarvitsee yleisön, jonka nähden se realisoidaan. Siksi esimerkiksi häät ja avioliitto koetaan itsessään tärkeiksi ja arvokkaiksi, vaikka realisoitava arvo olisi oikeastaan jo olemassa. Tarvitsemme julkisia rituaaleja, sopimuksia ja yhteisön tunnustusta. Koska arvo on oman toimintamme tärkeyden osoittamista osana laajempaa yhteisöä, ei avioliiton arvo ole muuttumaton se riippuu siitä, minkä arvon omille avioliitoillemme annamme ja miten niissä toimimme, mutta myös siitä, miten yhteisömme näkee avioliiton. Tämän takia muutokset avioliittolainsäädännössä ovat konservatiiveille niin uhkaavia. Arvokonservatiiveille avioliitto on miehen ja naisen liitto: ydin on miehen ja naisen suhteessa, joka sisältää kaikki vanhat seksistiset olettamat kotitalouden järjestäytymisestä. Avioliitto ja sen sukupuolittuneisuus ovat symbolisesti koko sukupuolijärjestelmän perusta. On huomionarvoista, että aloitteen kannattajat puhuvat kahden toisiaan rakastavan ihmisen liitosta, ja vastustajat puhuvat miehen ja naisen välisestä liitosta. Ilmiö läpäisee koko aloitteesta käydyn keskustelun retoriikan: aloitteen vastustajat puhuvat arvosta ja perinteistä, kannattajat rakkaudesta ja tasa-arvosta. Tämä on mielestämme arvoristiriidan ydin: Avioliitosta on tulossa kahden ihmisen välisen rakkauden tunnustus ja symboli, ja sen rooli perinteisenä kotitalouden sisäisen sukupuolittuneen järjestyksen merkitsijänä murenee. Arvokonservatiivien homofobia johtuu mielestämme siitä, että he ovat pohjimmiltaan seksistejä. Heille homot saavat olla olemassa ja tehdä mitä haluavat sukupuolijärjestelmän ulkopuolella, mutta vastustus on kiivasta heti kun tasa-arvoisen avioliittolain kaltainen toimi uhkaa perinteistä sukupuolijärjestelmää. Tässä valossa järjettömiltä vaikuttavat vaatimukset siitä, että avioliitto sanana on varattava vain heteroille, tulevat ymmärrettäviksi. Ehkä tasa-arvoinen avioliittolaki on käsitteenä kuvaavampi kuin olemme ajatelleetkaan, sillä se sisältää myös lupauksen siitä, että myös naisten ja miesten väliset avioliitot ovat pohjimmiltaan kahden tasa-arvoisen yksilön liittoja. Tätä kehityskulkua konservatiivit eivät hyväksy. Jollain tasolla arvokonservatiivit siis ymmärtävät avioliiton kaltaisten instituutioden luonteen: nämä instituutiot ovat täsmälleen sitä mitä ihmiset niistä tekevät. Viitteet: Graeber, David: Toward an Anthropological Theory of Value (2001) Palgrave Graeber, David: Value, Politics and Democracy in the United States (2011) Current Sociology 59: Nakane, Chie: Japanese Society (1972) University of California Press Turner, Terrence: The Gê ans Bororo Societies as Dialectical Systems: General Model (1979) Dialectical Societies: Gê and Bororo of Central Brazil, Harvard University Press Kirjoittajat: Viljami Kankaanpää Samuli Lähteenaho Kirjoittajat ovat arvotutkimukseen erikoistuneita sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelijoita, jotka kannattavat kansalaisaloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista. Tekstin lainaukset ovat kansanedustajien puheenvuoroja Eduskunnan lähetekeskustelusta kansalaisaloitteesta Tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi. Me olemme tasa-arvoisia, olemme sitten minkä värisiä, kokoisia tahansa tai riippumatta siitä, minkälaista seksielämää itse kukin harjoittaa se ei minua edes kiinnosta paljon. -Teuvo Hakkarainen (ps.) Lue jutun pidempi versio verkossa. Siinä sukelletaan syvemmälle tasa-arvoisen avioliittolain vastustajien pelkoihin.

14 The Lost Generation? just say pam. You know there s always someone trying to tell you that unions are crap. I say that s bulls Only fools don t care about their rights. Be united and clever mind! PUH liity palvelualojen ammattiliittoon, jos opiskelet palvelualalle. saat tietoa alasi työehdoista, pam-lehden, hyvät jäsenedut sekä pääset tapahtumiin ja koulutuksiin. eikä maksa mitään! Opiskelijajäsenyys on täysin ilmainen. European youth is suffering the consequences of the management of the economic crisis. Unemployment, precarious jobs and work insecurity make it nearly impossible for our generation to build a future. Without economic independence and stability we cannot make the life decisions that every generation is entitled to. Moving out from your parents house is not a possibility, let alone choosing our own career path or starting a business or a family. Today, over 9 million people under 30 years old are unemployed in Europe, nearly 6 million being under 25. Youth unemployment rates reached 23.5 % in the first quarter of 2013, which doubles the rate for the general population. The situation is alarming in countries from the south where the rate is over 50 %. These figures reflect a profound problem since any well-functioning society should integrate all of its members. As young people, we have the strength, the ideas and the motivation needed to make society move forward. Solutions are pressing, social cohesion, welfare state, and a more competitive and sustainable Europe depend on our integration not only in the labour market, but in all aspects of society. In this sense Greens must continue their work promoting the visibility of young politicians. As Greens we offer real solutions, for one of the most dramatic problems Europe is facing. First, we demand an increase of the budget of the Youth Guarantee since it should receive at least the 21 billions per year that the ILO recommends to ensure that the goals of this plan are achieved. Second, to get the Green New Deal started in Southern Europe an exception must be made in the Memorandum of Understanding, so that these countries are allowed to increase their debt in order to make changes towards a greener economy. Finally, the EU must harmonize and improve working conditions and social protection. Since we are facing common problems as a generation in the EU, let s build together solutions to ensure our and Europe s future! Inés López-Dóriga

15 Rönsy 1/ Terveessä maassa elää terve rypäle Luomu ei automaattisesti ole tae viinin korkeasta laadusta, mutta niiden valmistuksessa on otettu huomioon ympäristöarvot. Tämä kulkee usein yhdessä korkean laadun kanssa, sillä viinin viljely ilman kemiallisia lannoitteita ja myrkkyjä vaatii tekijältään huolellisuutta. Paras tulos saavutetaan viinitarhoilla, joissa on otettu huomioon viljelykierto ja tilan omavaraisuus. Kun maa voi hyvin, myös köynnös on vastustuskykyisempi ja pystyy tuottamaan korkealaatuisempia rypäleitä. Tämä on onnistuneen viininvalmistuksen perusedellytys. EU:n luomuviinisäännöt kypsyivät hitaasti Viini oli viimeinen maataloustuote, jonka luomumääritelmästä EU pääsi sopuun. Ennen keväällä 2012 säädettyä luomuviiniasetusta luomuviinit olivat luonnonmukaisesti viljellyistä rypäleistä valmistettuja viinejä. Vanha määritelmä jätti ulkopuolelleen kaiken kellarissa tapahtuvan. Käytännössä tämä tarkoitti, että luomuviiniä valmistavalla kellarimestarilla oli käytettävissä kaikki samat lisäaineet ja härvelit kuin konventionaalisia viinejä valmistavalla kollegallakin. Yhä nykyäänkin luomuviinissä voidaan käyttää monenlaisia lisäaineita ja sitä voidaan manipuloida usein eri tavoin. Biodynaamisen sertifikaatin sääntöihin on kirjattu huomattavasti tarkemmin kellarissa kielletyt lisäaineet. Vastineena vallinneelle epäselvyyden tilalle monet viljelijät ovat myös perustaneet omia järjestöjään, jotka määrittelevät, mitä viininviljelyssä ja saa ja ei saa tehdä. Näitä ovat esimerkiksi useat natural wines -liikkeet. Biodynaaminen viljely on yksinkertaisempi asia, kuin joskus annetaan ymmärtää. Se perustuu kokonaisvaltaiseen luonnonmukaisuuteen. Tila nähdään ekokokonaisuutena, jonka tulee pystyä pitämään itsensä pystyssä omavaraisesti. Maa pidetään hyvinvoivana muun muassa kompostin avulla, jota saadaan eläinten lannasta ja aluskasvillisuudesta. Biodynaamisen viljelyn yhteydessä mainitaan useasti kuukalenteri. Sillä ei välttämättä ole tekemistä käytännön kanssa. Biodynaamista viiniä käsitellään kellarissa enää minimaalisesti ja siksi on peruuttamattoman tärkeää toimia oikea-aikaisesti luonnon ehtojen mukaan viljelyksillä. Viljelijä on tarkka säätiloista ja vuodenajoista työssään, mutta voi käyttää siinä ammattitaitoaan ja kalentereita vapaasti. Manipulointi myöhemmissä vaiheissa ei ole enää mahdollista. Luomuviiniasiantuntija Sanna Siilinen onkin kiteyttänyt asian niin, että biodynaaminen viini valmistetaan pellolla, ei kellarissa. Luonnonmukaiset alkuviinit nojaavat perinteisiin Natural wine on pienen tuotannon käsityöläisviini, joka on usein myös biodynaaminen viini. Suomeksi näille on vakiintumassa termi alkuviini. Alkuviinin voisi kiteyttää mahdollisimman luonnonmukaisesti kasvaneiden rypäleiden mehusta minimaalisen intervention seurauksena kypsyneeksi viiniksi. Sen tekijä haluaa tuoda rypäleen maun esiin ja työskentelee paljon sen eteen. Pellolla työ tehdään ilman koneita. Korjuu tapahtuu aina valikoivasti ja käsin. Satomäärät ovat usein alhaiset. Koska mitään myrkkyjä tai teholannotteita ei sallita, viljelijän on seurattava kasvua aktiivisesti. Kellarissa viiniä säädellään vain vähän. Käyminen tapahtuu rypäleen omilla hiivoilla ja kestää usein normaalia pidempään. Viini saa kypsyä tavallista pidemmän ajan, usein kosketuksissa hiivasakan kanssa. Valmista viiniä ei kirkasteta eikä suodateta. Pitkän kypsytyksen seurauksena sedimentti laskeutuu astian pohjalle ja viinimestari voi halutessaan lapota pulloon vain kirkasta viiniä. Pullotuksen yhteydessä lisätään rikkiä, joka on ainoa viiniin lisättävä ainesosa eikä sekään suinkaan välttämätön. Pitkän kypsytyksen ja vähäisen rikin ansiosta alkuviini on elinvoimainen ja persoonallinen. Hyvin tehty alkuviini säilyy pitkään ja sopii monien ruokien kanssa. Teknisesti alkuviini ei välttämättä poikkea millään tavalla klassisesta suurviinistä. Edullista bulkkiviiniä on silti mahdoton tuottaa alkuviinimenetelmällä, koska se vaatii aina suurta määrää käsityötä, isompia riskejä, matalampia satomääriä ja pidempiä kypsytysaikoja. Tätä kirjoitettaessa lasissa kului argentiinalaista Santa Julia Organica Viognier luomuvalkoviiniä, tuotenumero , hinta 8,30 euroa (0,75 l pullo). Perusluomu. Teksti: Pekka Peni Kuva: Alko Pidä tuumaustauko! Vihreä Tuuma -verkkolehti nostaa esiin ajankohtaisia vihreän ajatusmaailman teemoja ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Neljästi vuodessa ilmestyvät teemanumerot keskittyvät eri aiheisiin. Uusia tekstejä kuten analyyseja, kirja-arvioita sekä puheenvuoroja julkaistaan säännöllisesti joka kuukausi. Kirjoittajaksi Tuumaan? Ota yhteyttä vt. päätoimittajaan: Löydät Vihreän Tuuman osoitteesta

16 16 Rönsy 1/2014 Essee Ville Hämäläinen Eurooppalainen identiteetti syntyy sen etsijöistä Joskus toisen ihmisen kohtaaminen voi muuttaa suunnitelmat. Ystäväni lähti toissa vuonna Wieniin vaihtoon. Ensimmäisen syksyn aikana hän tutustui Romanian unkarilaiseen nuoreen mieheen. Vaihtovuosi vaihtuikin toiseksi lukukaudeksi, Tampereen yliopisto Wienin yliopistoon, opiskelijasolu yhteenmuuttoon. On haikeaa, kun lapsuudenystävä, jonka kanssa on nähnyt lähes päivittäin, muuttaa noin kahden tuhannen kilometrin päähän. Toisaalta olin jokseenkin osannut odottaa, että hän joskus lähtisi ulkomaille. Ystävälleni kävi hyvin. Hän löysi toisen samanlaisen kansainvälisen ihmisen, itsensä ja toisen etsijän. Moni ystäväni on parin vuoden sisään muuttanut ulkomaille. Osa pysyvästi, toiset vaihtoon lyhyemmäksi aikaa. Minun ikäluokkani on varttunut Euroopassa, jossa lähteminen on yhtä helppoa kuin jääminen. Ennen Schengenin sopimustakin on ollut liikkuvuutta. Jälkipolvet ovat osuvasti nimittäneet ranskalaista filosofia ja kirjailijaa Denis Diderot a ( ) Venäjän keisarinna Katariina Suuren televisioksi. Hän piti vierailuillaan ja kirjeillään keisarinnan ajan tasalla Euroopan ajattelun tuulista. Emme ole enää yksittäisten kansainvälistyneiden ihmisten varassa. Kosmopoliitin käsite on käynyt turhaksi. Eikä matkustelu ole ainoa tapa nähdä maailmaa. Internet ja some ovat tuoneet sen sormenpäiden ulottuville. Romaanikaan ei kulttuureihin tutustumisen välineenä ole käynyt vanhanaikaiseksi. Pikemminkin päinvastoin: se tarjoaa hitaamman ja tematisoidun ikkunan toisiin kulttuureihin. Eurooppalaisen identiteetin jäljillä Teoksessa Questions of Cultural Identity (toim. Mill, Stuart & de Gay, Paul, 2011) Stuart Mill esittää, että identiteetissä on kyse prosessista. On tarpeetonta etsiä muuttumatonta yhtenäisyyttä tai kulttuurin jakamaa yhteenkuuluvuutta. Globalisaatio tekee identiteetistä olemisen sijaan joksikin tulemista ja jonkin identiteetin representoimista. Eurooppalainen identiteetti jatkuvassa muutostilassa kunkin ajan ihmisten tarpeista riippuen. Identiteettiä rakennetaan, kun koetaan ja kohdataan, nähdään ja opitaan. Identiteetin etsintä voi näyttää juurettomuudelta, vaikka se voi olla juurien ulottamista paljon pitemmälle. Identiteetin ei tarvitse olla kytköksissä lähtöpaikkaan. On turha kysyä, mistä nykyihminen on kotoisin. Millin mukaan nykyihmisen identiteetti on fragmentoitunut. Se on pieninä palasina kohtaamisissa. Ajatusta yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä on kritisoitu osittain syystä. Helleeninen ja kristillinen kulttuuripohja tuntuu kaukaiselta. Lähihistoria koostuu keskinäisistä sodista. Maantieteelliset erot ja intressien kirjo ovat merkittävät. Identiteettiä on kenties etsitty väärästä paikasta. Sitä pitäisi etsiä ihmisistä. Katseet kannattaa suunnata rautateille. Lentokoneella pääsee nopeasti, mutta junassa näkee maailman ja samalla asialla olevia matkalaisia. Reilaajat, vaihtarit ja muut matkustajat rakentavat eurooppalaista identiteettiä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Heitä yhdistää halu löytää jostakin vertaisensa, oppia ja ymmärtää muita. Eurooppa tarjoaa etsimiselle kontekstin. Identiteetti rakentuu välitilassa, taitekohdassa kahden kulttuurin välissä. Mihin politiikkaa tarvitaan? Helpon liikkuvuuden sivutuotteena Eurooppa on tullut myös kansainvälisen rikollisuuden ja ihmiskaupan kannalta otolliseksi maaperäksi. Onko vapaan liikkuvuuden symboli rikollinen vai reilaaja? Poliittisilla päätöksillä voidaan rakentaa Eurooppaa jommankumman ehdoilla. Rajat sulkemalla hillitään rikollisuutta mutta myös vuorovaikutusta. Erilaisuuden voi nähdä uhkana tai omaa maailmankuvaa rikastuttavana. Voimme valita, suhtaudummeko toiseen kulttuuriin hämmästellen vai halveksuvasti. Kaikkea ei pidä hyväksyä. Oma panoksemme eurooppalaisen identiteetin rakentamiseen on pitkälti kiinni siitä, mitä arvoja edistämme. Eurooppalaista identiteettiä luodaan parhaiten positiivisessa vuorovaikutuksessa. Omaa identiteettiään etsivät rakentavat eurooppalaisen identiteetin. Identiteetin etsintä voi näyttää juurettomuudelta, vaikka se voi olla juurien ulottamista paljon pitemmälle.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Taustaa: Energia ulkosuhteissa Onnistuneen energiapolitiikan keskeisimmät kriteerit ovat saatavuus (ulkosuhteet), hinta (talous) ja ympäristö Talouden

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here!

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here! HELBUS CONDUCT Welcome to HELBUS. We are happy you are here! Our mission is to offer young people a path to a career in international business. Let us be your steppingstone for global opportunities! Explore

Lisätiedot

Henkiset kilpailut / Cultural competitions

Henkiset kilpailut / Cultural competitions Ilmoittautuminen Australasian Suomalaisten Liiton (ASL) Suomi-Päivien kilpailuihin Registration for Australasian Federation of Finnish Societies and Clubs (AFFSC) Finnish Festival competitions (Huom. tekstaa

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1043 Europarlamenttivaalit 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous.

Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous. Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous. Vaikuta ja vaikutu 17.09.2009 marko.parkkinen@seedi.fi +358445802676 1 Verkottumisesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että ihminen

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Rekisteröiminen - FAQ

Rekisteröiminen - FAQ Rekisteröiminen - FAQ Miten Akun/laturin rekisteröiminen tehdään Akun/laturin rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin nykyinen takuurekisteröityminen koneille. Nykyistä tietokantaa on muokattu niin,

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF By Risto Antikainen - Are you searching for Opintomatkat pdf Books? Now, you will be happy that Opintomatkat PDF

Lisätiedot

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Taneli Tikka toimitusjohtaja IRC-Galleria.net Dynamoid Oy Technology changes while people's needs remain the same. When it comes to communication products,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 1 Euroopan unionin jäsenmaiden lippuja. Sisällys Euroopan unioni eli EU 3 Mitä EU-jäsenyys merkitsee Suomelle? 4 Mitä EU-jäsenyys merkitsee suomalaisille?

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan?

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Menestyjäksi elinikäisellä oppimisella webinaari 12.12.2011 Johanna Ollila, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? MITEN

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Minne menet lukio? Kaisa Vähähyyppä Kaisa.vahahyyppa@ylioppilastutkinto.fi www.ylioppilastutkinto.fi

Minne menet lukio? Kaisa Vähähyyppä Kaisa.vahahyyppa@ylioppilastutkinto.fi www.ylioppilastutkinto.fi Minne menet lukio? Kaisa Vähähyyppä Kaisa.vahahyyppa@ylioppilastutkinto.fi www.ylioppilastutkinto.fi In the twenty-first-century, what you know is far less important than what you can do with what you

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

SAMI HYYPIÄ ACADEMY FOOTBALL CAMP 6.-8.6.2015, EERIKKILÄ LEIRIN HARJOITTEET YHTEENVETO: KIMMO KANTOLA

SAMI HYYPIÄ ACADEMY FOOTBALL CAMP 6.-8.6.2015, EERIKKILÄ LEIRIN HARJOITTEET YHTEENVETO: KIMMO KANTOLA SAMI HYYPIÄ ACADEMY FOOTBALL CAMP 6.-8.6.2015, EERIKKILÄ LEIRIN HARJOITTEET YHTEENVETO: KIMMO KANTOLA 1.HARJOITUS LA 6.6 13.30-13.45 (75 ) SISÄLTÖ JA TAVOITTEET: PALLOTTOMAN PELAAJAN SIJOITTUMINEN, LIIKKUMINEN

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma. Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto

Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma. Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto Lyhyt tilaesittely: Kilpiän tila Itsenäinen tutkimus- ja opetustila Lohjalla 75 ha peltoa 130 ha metsää Harjumaisemia

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot