Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti"

Transkriptio

1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti

2 2 Rönsy 1/2014 Rönsy katsoo Eurooppaan! Julkaisija: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33A (2. krs), Helsinki Painopaikka: Alma Manu ISSN Päätoimittaja: Simo Raittila Toimitussihteeri: Janette Huttunen Taitto: Minna Manninen Rönsyn ohjausryhmä: Touko Niinimäki, Salla Hekkala, Lassi Saario, Minna Manninen Kirjoittajat ja kuvittajat: Arsi Alenius, Salla Hekkala, Milja Henttonen, Aaro Häkkinen, Ville Hämäläinen, Saara Ilvessalo, Viljami Kankaanpää, Mikko Kauppinen, Vera Kauppinen, Julianna Kentala, Konsta Linkola, Otto Lehto, Inés López-Dóriga, Samuli Lähteenaho, Minna Manninen, Touko Niinimäki, Maria Ohisalo, Pekka Peni, Nitin Sood, Sofia Tvaltvadze, Meeri Väänänen, Ozan Yanar Kansi: Mikko Kauppinen Sisältö 4 Komissio vesitti vesialoitteen 5 Kannanottoja kaukalosta 6 EU-SWOT 7 Euroopan unionin ihmisoikeusaseet 7 Päästökauppa on rikki 8 ViNOmpi Eurooppa! 9 Ska Keller 12 Vieraat 13 Perussuomalaiset puolustavat sukupuolihierarkiaa 14 The Lost Generation? 15 Terveessä maassa elää terve rypäle Vakiopalstat 4 Pakina: Kamoon keskusta! 9 Kuvareportaasi: Identiteetti 16 Essee: Eurooppalainen identiteetti syntyy sen etsijöistä 17 Kulttuurinurkka: Ruohojumal auta Tarpeellinen paljastuskirja eläintuotannon arjesta 18 Jäsenjärjestöt esittäytyvät 19 Toimistolta: Vaalit ovat ihmisen parasta aikaa! Puheenjohtajilta Maria Ohisalo ja Aaro Häkkinen Vaalit kiinnostaa! Kevään 2014 eurovaalit voivat muuttaa Euroopan unionin suunnan. Uskaltaako EU olla rohkeasti suuri suurissa kysymyksissä; rakentuuko EU:sta seuraavan viisivuotiskauden aikana ilmastonsuojelun edelläkävijä, joka puskee eteenpäin kansainvälistä ilmastosopimusta, entä uskalletaanko EU:ssa parantaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta, luoda perusturvan minimitaso koko unioniin? Entä voiko EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vihdoin rakentua EU:n rauhanprojektin seuraava vaihe? Isoja kysymyksiä, mutta ei suinkaan rakettitiedettä. EU koetaan silti etäiseksi. Vuoden 2009 eurovaaleissa vain noin 40 prosenttia suomalaisista äänesti, nuorista vielä harvempi. Tämä on sääli, sillä EU-parlamentissa tehdään meidän jokaisen arkeemme vaikuttavia päätöksiä. Yli 550 miljoonan eurooppalaisen arkeen. Hyvällä mepillä on siis ministeriä suurempi mahdollisuus muuttaa maailmaa. Nuoret äänestävät harvemmin kuin vanhemmat ikäluokat. Myös poliitikot tietävät tämän ja osittain juuri siksi nuorten ääni uhkaa hukkua politiikassa. Vanhat sedät ajavat vanhojen setien etua. Siksi on erityisen tärkeää, että osoitamme nuortenkin välittävän politiikasta. Äänestäminen on valtaa. Samasta syystä vaaleissa kannattaa äänestää nuoria ehdokkaita: nuorten asiat ovat nuorille itselleen luonnollisesti lähempänä. EU on historiallinen rauhan projekti. Aiemmin keskenään sotineet kansallisvaltiot ovat lähentyneet toisiaan vapaan liikkuvuuden ja taloudellisen yhteistyön kautta. Erityisesti kriisin hetkellä ViNO haluaa EU:n pitävän yhtä. Kun vahvemmat jäsenvaltiot solidaarisesti tukevat heikompiaan, koko Eurooppa hyötyy. ViNOlle EU:n liittovaltiokehitys ei kuitenkaan tarkoita sisäänpäin käpertymistä. Emme halua rakentaa EU:sta linnaketta, jonka rajoilla turvaa etsivät ammutaan Välimereen. EU:n on kannettava vastuunsa niin ottamalla vastaan pakolaisia kuin jatkamalla sitä vaikuttavaa kehitysyhteistyötä, jota EU on tähänkin saakka ansiokkaasti tehnyt. Elämme maailmassa, jossa rajat ylittävät ongelmat tarvitsevat rajat ylittäviä ratkaisuja. EU on paikka vaikuttaa siihen, mihin yksittäiset jäsenvaltiot eivät yksin kykene. Vaalipäivä on sunnuntai Käytä siitä muutama hetki äänestääksesi, tai tee se jo ennakkoon missä päin Suomea tahansa Mukaan tarvitset vain henkilöllisyystodistuksen ja ajatuksen siitä, kuka sinun mielestäsi muuttaisi EU:ta parhaiten ja parempaan suuntaan. Äänestämisen lisäksi kerro eurovaaleista myös ystävillesi, levitä sanaa ja muuta EU:ta. Niin kauan kun me emme vaikuta, muut vaikuttavat puolestamme. Toivottavasti vaalit kiinnostaa.

3 Rönsy 1/ /2014 Pääkirjoitus Simo Raittila Toimittajien on avattava EU:ta yleisölle Pilapiirros Arsi Alenius Millainen on eurooppalainen identiteetti? Tätä pohtivat Konsta Linkolan kuvareportaasi (s. 9) sekä Ville Hämäläisen essee (s. 16)! Euroopan unionista liikkuu paljon väärää tietoa. Selkokielistä informaatiota ei myöskään liikaa tarjota. Moni nuori eurooppalainen (minäkin) on nauttinut vapaasta liikkuvuudesta ja käynyt töissä toisessa EU-maassa tai reissannut pitkin junaratoja Interrail-lippu kourassa. Meillä on ystäviä monesta maasta, ei vain Suomesta. Eurooppa on pienentynyt ja eksotiikka karissut. Ai kävit Roomassa, eikös me kaikki? Unioni vaikuttaa arkeemme useilla pienillä mutta näkyvillä tavoilla, kuten paljonko lentäminen maksaa ja kuinka käyriä kurkkuja saa kutsua A-luokkaisiksi (tai no vaikutti, direktiiviä muutettiin 2009). Silti se usein näyttäytyy kaukaisena ja sitä on vaikea ymmärtää. Lempiesimerkkini on laittaa vastakkain Euroopan unionin neuvosto, Euroopan neuvosto ja Eurooppa-neuvosto. Muistatko tältä istumalta, missä näistä tapaavat jäsenvaltioiden ministerit? Toimittajien tehtävä pitäisi olla oikoa virheellisiä tietoja ja toisaalta kaivaa syvemmälle kuin useimmilla lukijoista on itsellään aikaa. Tämä kuitenkin vaatisi erikoistumista, sillä unioni on monimutkainen, byrokraattinen ja tietolähteet täynnä jargonia. Asiaa ei auta, että valtamediat keskittyvät liki puhtaasti kotimaan- ja paikallisuutisointiin. Jatkossa Yleisradiolla on säännöllisesti 2 kirjeenvaihtajaa Brysselissä ja 2-4 henkeä Helsingissä seuraamassa Brysselin tapahtumia. Eri maakunnissa on kussakin kymmeniä uutisten tekijöitä. Tärkeämpää tuntuu olevan kirjoittaa uutisia sähköallergiasta ja enkelihoidoista kuin tarjota kansalaisille tietoa heitä koskevista EU:n päätöksistä. Mediakenttä on luutunut vanhoihin malleihin ja tärkeysjärjestykseen. Tämän lehden EU-aiheisissa teksteissä yritetään tehdä unioni toimintaympäristönä ymmärrettäväksi. Kuinka toimii EU-kansalaisaloite? Entä päästökauppa? Miten luomuviini määritellään? Nykytilaa tärkeämpänä edessä kuitenkin leijuu hämäryys. Mitä EU on tulevaisuudessa? Säilyttääkö se asemansa ilmastopolitiikan edelläkävijänä? Voittaako EU-vastainen populistinen oikeisto vaalit? Tämä hämärä saadaan heiluteltua syrjään vasta eurovaaleissa. Toivomme, että tämä lehti herättää ajatuksia Euroopan tulevaisuudesta. vino.fi

4 4 Rönsy 1/2014 Pakina Salla Hekkala Kamoon keskusta! Taas tuli kämppikselle Keskustalta puhelua, että mites nämä sinun yhteystietosi, kun tähän meidän puolueeseen kuulut. Ihan kuin se ei olisi ollut tarpeeksi raskasta jo viime kerralla. Vuonna 2009 kun puolet kavereista pakkoliitettiin keskustanuoriin, olin jo hieman näreissäni. Olen kuitenkin aina nähnyt itsessäni vahvaa keskustalaispotentiaalia. Saanen perustella. Sukuni on erittäin keskustalaista. Vanhempani ovat kotoisin Yli-Iistä, joka ennen Ouluun liittymistä oli yksi Suomen keskustalaisimmista kunnista. Reilusti yli puolet yli-iiläisistä äänesti Keskustaa viime eduskuntavaaleissa. Juureni ovat syvällä keskustalaisessa sielunmaisemassa. Keskusta on useilla paikkakunnilla liitetty vahvasti erilaisiin herätysliikkeisiin. Minunkin suonissani virtaa äitini puolelta rehtiä lestadiolaisverta, minkä näkisin jo itsessään vahvasti keskustalaistavana piirteenä. Isäni ei ole sen huonompi. Hän on ollut jopa Keskustan ehdokkaana kunnallisvaaleissa. Viekkaat isovanhempani eivät hänestä aivan kuninkaan kaimaa tehneet, mutta ei Urpo Kalevin nimen alkuperästä varmasti paljoa epäselvyyttä ole. Pakko myöntää, että minulta toki löytyy jo yksi puolueidentiteetti. Kuulun tällä hetkellä vihreisiin. En näe tätä kuitenkaan ongelmana. Viimeksi kun Keskustaan hanakasti kaivettiin jäseniä, oli sinne liitetty myös demarikavereitani. En näe vihreyttä myöskään erottavana tekijänä, päinvastoin: mielestäni on aivan turhaa kinastella siitä pidetäänkö tumman vain vaalean vihreää parempana. Kantaisin molempia sävyjä ylpeydellä! Vihreänä olen aika stereotyyppinen puolueen jäsen: nuori kaupunkilaisnainen. Minulta ei kuitenkaan puutu maalaisuskottavuutta. Olen kaatunut lehmän lantaan ja tullut poron puskemaksi. Osaan myös veistellä kohtalaisen pajupillin. Tällä kertaa ei ole vielä tullut raportteja massoittaisista pakkoliitoksista puolueeseen. Ymmärrän, ettei Keskustallakaan ole resursseja napata jokaista nuorta riveihinsä. Kaipaisin kuitenkin jo pikkuhiljaa jotain selitystä sille miksi juuri minut on sivuutettu jäsenhankinassa. Olen kuitenkin valmis myös tekemään töitä uskottavuuteni eteen. Seuraava askeleeni on ulkoisen habituksen parantaminen. Olen jo alkanut pinnata Paula Lehtomäen kuvia seuraavaa kampaajakäyntiä varten. Komissio vesitti vesialoitteen Valtakunnallisen kansalaisaloitteen hurmiossa taka-alalle on jäänyt mahdollisuuttamme käyttää kansalaisoikeuksiamme ja suoran demokratian muotoja Euroopan tasolla, jossa Lissabonin sopimuksen myötä otettiin käyttöön eurooppalainen kansalaisaloite. Toimintamuoto on ollut käytössä jo kaksi vuotta, mutta vasta viime joulukuussa komissiolle luovutettiin ensimmäinen onnistunut aloite Right2Water. Eurooppalaisella kansalaisaloitteella voi pyytää komissiota tekemään säädösehdotuksen politiikan alaan, jolla EU on toimivaltainen ja jolla komissiolla on valtuudet tehdä säädösehdotuksia. Tällaisia aloja ovat muun muassa ympäristö, maatalous, kulttuuri sekä kehitysyhteistyö. Komissio ottaa vastaan aloitteita, joilla on vähintään miljoona allekirjoittajaa ainakin 7 EU-maasta. Sen tekemistä varten on perustettava kansalaistoimikunta, jonka voi muodostaa 7 EU-kansalaista, joiden täytyy olla 7 eri EU-maan asukkaita. Right2Water-aloite oli allekirjoituksellaan ensimmäinen onnistunut aloite. Se kehottaa komissiota ehdottamaan lainsäädäntöä, jolla toteutaan käytännössä ihmisten yleistä oikeutta veteen ja sanitaatioon sekä edistämään veden ja sanitaation saatavuutta kaikille yhtenä keskeisenä julkisena palveluna. Aloitteen päätavoite on velvoittaa EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot takaamaan, että kaikki eurooppalaiset saavat nauttia oikeudestaan veteen ja sanitaatioon. Lisäksi se vaatii EU:ta lisäämään pyrkimyksiään turvata maailmanlaajuisesti vedensaannin ja sanitaation saatavuuden kaikille ihmisille. Komissio antoi 19. maaliskuuta virallisen lausuntonsa, jossa se vahvistaa oikeuden veteen ja sanitaation tärkeyden sekä huomauttaa, ettei vesi ole kaupallinen tuote. Valitettavasti tähän jäivätkin hyvät uutiset. Komissio ei tule ehdottamaan lainsäädäntöä, jossa tunnustettaisiin ihmisoikeus veteen eikä esitä veden yksityistämisen kieltoa. Vaikka komissio mediatiedottessaan ilmoittikin hyväksyneensä aloitteen, sen ilmoittamat toimeenpiteet eivät osoita sitoutumista kansalaisaloitteen vaatimuksiin. Kampanja ei kuitenkaan luovuta vaan aikoo ahkerasti lobata vaatimuksiaan puolueiden kärkiehdokkaille. Teksti: Nitin Sood Kuva: Benurs / Flickr CC BY-SA 2.0

5 Rönsy 1/ Jääkiekkoa ei yleensä mielletä lajiksi, jonka parissa keskusteltaisiin yhteiskunnallisista asioista. Asia on ehkä kuitenkin muuttumassa. Esimerkiksi kanadalainen NHL-pelaaja Georges Laraques oli kentällä kovanyrkkinen poliisi, mutta ryhtyi jo aktiiviurallaan vegaaniksi ja osoitti mieltä turkiksia vastaan. Suomessakin kaksi - toinen jo uransa lopettanut - ammattilaiskiekkoilijaa on ottanut kantaa oikeudenmukaisuuteen liittyviin kysymyksiin, enkä nyt kirjoita kaukolossa ta- Kannanottoja kaukalosta pahtuvista asioista. Taitavan kiekollisen puolustajan Tommi Kovasen pääsarjaura kesti syksystä 1993 kevääseen Aiemmin vain luomulihaa syönyt Kovanen päätti ryhtyä kasvissyöjäksi eläintuotantotiloilla kuvattujen videoiden tultua julkisuuteen kesällä Seuraavalla kaudella mies teki uransa parhaat SM-liigatehot Rauman Lukon paidassa (9+21=30), eikä kovuuttakaan puuttunut kun jäähyaitiossa kului 78 minuuttia. Animalian ja SEY:n Säästä possu -kampanjan kummi Kovanen kertoi Animalian haastattelussa kesällä 2010 uskovansa, että huippukausi oli osin kasvissyönnin ansiota: Uskon, että jätettyäni lihansyönnin olen ollut paljon vireämpi ja jaksanut paremmin. Ihmettelen kovin miksi joukkueurheilussa ei perehdytä tai satsata enempää ravintotekijöihin. Vuosien aikana olen törmännyt kaikenlaisiin suosituksiin, eikä oikeastaan mikään ole muuttunut. Mutta onneksi jokainen vastaa itsestään ja voi valita mitä suuhunsa laittaa. Saamaansa palautetta hän kommentoi näin: Palaute on ollut hyvin positiivista sekä pelaajilta että valmentajilta. Ja mikä parasta, monet joukkuekavereistani ovat vähentäneet lihan syöntiä. Toimitusjohtajammekin tuli olalle koputtamaan ja sanoi, että oletpa hyvällä asialla. Mutta kertokoon se tämän hetken hengestä ja arvoista, että muutama viikko selkääntaputtelun jälkeen toimitusjohtajamme myi Rauman jäähallin oikeudet lihajalostamolle. Eli halua ja tahtoa on, mutta kun raha astuu kuvioihin, selkäranka napsahtelee, Kovanen kritisoi kuitenkin heti perään. Lupaus tasavertaisesta urheilusta Straight Star Ally eli SSA puolestaan on projekti, joka osoittaa urheilijoiden ja urheilun arvomaailmaa. Straight Star Ally on hetero huippu-urheilija, joka julkisesti tukee vähemmistöjen ja erityisesti hlbtq-ihmisten oikeuksia. Hankkeen esikuvia ovat mm. NHL:n You Can Play projekti sekä Athlete Ally hanke. Hankkeen FB-sivu löytyy osoitteesta StraightStarAlly. SSA hallinnoi myös TAU- LU:a eli Tasavertaisen Urheilun Lupausta, joka pyrkii kohentamaan seksuaalivähemmistöjen asemaa suomalaisessa urheilussa. Allekirjoittajat sitoutuvat kolmeen tasa-arvoa lisäävään periaatteeseen: 1) Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta. 2) Homofobia ei kuulu suomalaiseen urheiluun. Urheilu ja urheilusta nauttiminen kuuluvat kaikille. 3) Kohtelemme kaikkia ihmisiä tasapuolisesi heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta emmekä hyväksy homofobiaa missään muodossa. Suomen ensimmäinen Straight Star Ally -urheilija on maajoukkueessakin pelannut Harri Tikkanen. Syyt olla mukana Tikkanen kiteytti hankkeen avaushaastattelussa ranneliike. net-sivustolla näin: Minulle kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Ei ole mitään merkitystä sillä, minkä värinen iho jollain on tai onko joku homo vai hetero. Kaikki on minun silmissäni samalla viivalla. Straight Star Ally -urheilijan sateenkaaritunnus oli kaudesta SM-liigaa pelanneen Tikkasen mailassa Lukko-HIFK -pelissä Tätä kirjoitettaessa Tikkanen on noussut Rauman Lukon varakapteeniksi ja joukkue on edennyt välieriin. Herää tosin kysymys, mikä Raumalla on toisin kuin muualla. Kummatkin pelaajat Kovanen ja Tikkanen ovat aktivoituneet siellä pelatessaan. Lisäksi joukkue on liigan pienimmältä paikkakunnalta ja silti neljän parhaan joukossa jo kolmatta kertaa viimeisen neljän kauden aikana. Teksti: Pekka Peni Kuva: Openclipart

6 6 Rönsy 1/2014 EU-SWOT Rönsy tenttasi eurovaaliehdokkailta EU:n vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. SWOT-analyysia käytetään paljon esimerkiksi yritys- ja koulumaailmassa. Sen tarkoitus on olla kätevä työkalu jonkin toiminnan vahvuuksien (strengths), heikkouksien (weaknesses), mahdollisuuksien (opportunities) ja uhkien (threats) tunnistamiseksi. Rönsy keräsi Vihreiden eurovaaliehdokkailta vastauksia kysymykseen, mitä ovat Euroopan unionin vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vastauksissa näkyy jutun kirjoitushetkellä yhä elävä Ukrainan tilanne, sillä se mainitaan ilmastonmuutoksen ohella useimmiten Euroopan uhkana. Erityisesti jälkimmäisessä uhkassa nähdään kuitenkin myös mahdollisuus: EU voi olla edelläkävijä ilmastoasioissa ja panostaa clean-techiin, puhtaisiin teknologioihin. Vahvuuksina ehdokkaat pitävät eurooppalaista rauhaa, arvopohjaa ja yhteistyötä. Isoin ongelma näyttäisi olevan unionin sosiaalisen ulottuvuuden puuttuminen. EU-demokratiakin kaipaisi korjausta. Simo Raittila Rajat ylittävä yhteistyö Rauha Euroopan unionin hyvistä puolista on tullut meille niin arkisia, että ne unohtuvat meiltä helposti. On arvokasta, että EU:ssa voi lähteä helposti töihin tai opiskelemaan muihin EU-maihin, käyttää siellä helposti terveyspalveluita tai käydä kaupassa ilman tulleja. - Ozan Yanar Taloudellinen yhteistyön jäsenmaiden välillä estää maiden väliset aseelliset konfliktit, mikä näkyy toisen maailmansodan jälkeisessä historiassa. - Tarja Cronberg Vapaa liikkuvuus. Voi matkustaa, tehdä duunia ja rakastaa vapaasti. - Anne Bland VAHVUUDET MAHDOLLISUUDET Nationalismi ja kotiinpäinveto Demokratian puutteet Sosiaalisen ulottuvuuden puute ja hyvinvointierot Lakien yhteensovittaminen ei ole aina perustunut parhaaseen tietoon nyt 28 jäsenvaltion erityispiirteistä. Kansalaisten luottamus on siitäkin syystä koetuksella. - Heidi Hautala Demokratian ja avoimuuden puute. Jos Yhdysvalloissa onnistutaan tekemään kattava lobbarirekisteri, miksi EU:ssa ei tähän pystytä. - Touko Aalto Tällä hetkellä EU:n jäsenmaat elävät hyvin erilaisissa sosiaalipoliittisissa todellisuuksissa. EU:hun on luotava perusturvan minimitaso, sillä on myös hyvinvoivan etu, että pahoinvointia ympäriltä poistetaan. - Maria Ohisalo Liian kevyt ote veroparatiisien toimintaan, vaikka tiukemmalla otteella hyvinvointia voitaisiin tasata paljon nykyistä tehokkaammin. - Outi Alanko-Kahiluoto HEIKKOUDET UHAT Afrikka! Huonot uutiset ovat peittäneet alleen sen, että Afrikan maissa tapahtuu myös myönteistä kehitystä. Afrikan inhimilliset voimavarat ja luonnonvarat ovat edelleen suurelta osin vajaakäytöllä. - Jyrki Kasvi Maailma joutuu ennemmin tai myöhemmin valitsemaan kestävän kehityksen, jota Eurooppa on harjoitellut muita pidempään. - Oras Tynkkynen Kontaktit eri puolille maailmaa - esim. espanjan- ja ranskankieliseen maailmaan. - Satu Haapanen EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus on uhka ympäristölle. Muun muassa kaivoslainsäädännön tiukentaminen vaikeutuu. - Siru Kauppinen Ilmastonmuutos on paitsi EU:n myös koko maailman suurin uhkakuva tällä hetkellä. - Saara Ilvessalo EU:n uhkakuviksi on laskettava kilpailukyvyn aleneminen suhteessa USA:han, Intiaan ja Kiinaan. USA:n käyttöönottama liuskekaasu on parantanut heidän vaihtotasettaan ja omavaraisuutta. Euroopan on panostettava uusiutuviin energiamuotoihin nykyistä kestävämmin. - Harri Auvinen Vihreät teknologiat Ihmisoikeuksien edistäminen maailmalla Ilmastonmuutos Ulkopoliittisen tilanteen huonontuminen Kilpailukyvyn heikentyminen

7 Euroopan unionin ihmisoikeusaseet Eurooppa ei ole valmis. Kansalaisten ihmisoikeuksia loukataan törkeästi niin EU:n sisällä kuin sen lähialueillakin. Minkäs unioni sille mahtaisi? Yhdeksi EU:n suurimmista ansioista on viereiselläkin sivulla sanottu rauhan ylläpito Euroopassa. Samalla se on sitoutunut vahvasti noudattamaan ja edistämään ihmisoikeuksia maailmalla. Tästä huolimatta esimerkiksi Unkarissa on viime vuosina alasajettu demokratiaa ja vainottu vähemmistöjä sekä lähialueilla Ukrainassa ja Turkissa käytetty voimaa mielenosoittajia vastaan. Euroopassa unionia teoriassa keskeisemmässä asemassa ihmisoikeuksien kannalta on Euroopan neuvosto, joka ei ole unionin osa vaan vanhempi itsenäinen liittouma, joka ajaa muun muassa ihmisoikeuksia Euroopassa. Unionin on tarkoitus liittyä tulevaisuudessa neuvoston jäseneksi, mutta se tekee myös omaa ihmisoikeustyötään. Unionin ihmisoikeustyö on ensisijaisesti sen omaa lainsäädäntötyötä. Ihmisoikeusasia etenee, kun esimerkiksi maahanmuuttajien vastaanotolle tehdään yhtenäiset pelisäännöt ja valvonta. Jos jäsenvaltio ei noudata yhteisiä sääntöjä voidaan se haastaa Euroopan unionin tuomioistuimeen, joka käsittelee EU-lakiin liittyviä riitoja. Esimerkiksi komissio voi haastaa jäsenmaan, joka ei toteuttanut yhdessä sovittua lainsäädäntöä, oikeuteen. Tuomioistuin voi tarvittaessa sakottaa jäsenvaltioita. Paljon mediassa esillä ollut Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Euroopan neuvoston osa, joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Suomi on saanut langettavia päätöksiä erityisesti oikeudenkäyntien pitkittymisestä ja sananvapausasioissa. Taloudelliset pakotteet keskeisiä Ukrainan kriisissä Mutta mitä EU kykenee tekemään ihmisoikeuksien loukkauksille muualla maailmassa? EU:lla ei ole omia sotilasjoukkoja, jotka pakkoveisivät rauhaa aseet tanassa. BKT:lla mitattuna maailman suurimmalla talousalueella on kuitenkin paljon vaikutusvaltaa. Pakotteita on yksinkertaistetusti kahdenlaisia: poliittisia ja taloudellisia. Talouspakotteiden heikkoutena on, että ne (erityisesti isojen valtioiden kuten Venäjä ollessa kyseessä) sattuvat myös omiin. Jos asetetaan esteitä kaupalle, kärsii myös kaupan eurooppalainen osapuoli. Taloudellisiin pakotteisiin kuuluvat tuonti-/vientikiellot sekä yksittäisten yritysten tai ihmisten toiminnan hankaloittaminen. Esimerkiksi Ukrainan kriisin takia EU-valtiot ovat jäädyttäneet tilejä ja estäneet matkustamisen jo 21 venäläiseltä. Iso-Britannia on uhannut estää venäläisten toiminnan Lontoon finanssikeskuksessa. Poliittisina toimina esimerkiksi G8-neuvottelut jätetään väliin Putinin kanssa ei leikitä ja Venäjän kehitysnäkymiä heikennetään pidättäytymällä yhteistyöstä. Jossain määrin kriisissä näkyy EU:n yhteisen ulkopolitiikan heikkous. Jos siirryttäisiin käyttämään astetta kovempia pakotteita kuten vientikieltoja, monen EU-maan omat intressit saattaisivat hidastaa täytäntöönpanoa tai vesittää toimia. Teksti: Simo Raittila Kuvitus: Sofia Tvaltvadze Päästökauppa on rikki Päästökaupan piti olla markkinaehtoinen tapa kannustaa yrityksiä muutokseen. Liian löysä politiikka ei kuitenkaan kannusta ketään. Päästökauppa käynnistyi EU:ssa vuonna Sen piiriin kuuluvat suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt. Se toimii ns. cap-and-trade (vapaasti kääntäen aseta katto ja käy kauppaa ) -periaatteella: koko alalle asetetaan yhteinen päästöraja, joka pilkotaan päästöoikeuksiksi, joita yritykset voivat ostaa ja myydä. Jos yrityksellä on päästöoikeuksia ja se vähentää päästöjään, voi se myydä oikeutensa eteenpäin ja hyötyä rahallisesti päästövähennyksestä. Päästöihin kykenemättömät yritykset voivat kompensoida heikkouttaan rahalla. Näin päästövähennykset päädytään tekemään siellä, missä se on kannattavinta, ja saastuttaja maksaa synnyttämästään haitasta. Päästöraja on liian korkealla Ideaalimaailmassa päästöraja asetettaisiin kestävälle tasolle. Asiantuntijajärjestöjen kuten Iso-Britannian Committee on Climate Changen mukaan oikean tason määrittely on kuitenkin vaikeaa ja se on nykyisellään asetettu liian matalalle. Päästöoikeuksien hinta on laskenut olemattomiin, koska EU-maiden hallitukset ovat jakaneet niitä yrityksille liian avokätisesti ja talouden laskusuhdannekin on vähentänyt kysyntää. Liian alhainen hinta ei kannusta investoivia yrityksiä valitsemaan ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja. Ongelmaa yritettiin ratkaista ottamalla 900 päästöoikeutta (yksi oikeus = tonni hiilidioksidipäästöjä) väliaikaisesti pois markkinoilta (ns. backloading). Tarjontaa rajoittamalla hinta nousee. Nämä oikeudet palautetaan markkinoille vuoteen 2020 mennessä. Komission mukaan 2 miljardin tonnin päästöoikeusylijäämä säilyy jopa vuoteen Vihreiden Satu Hassi pitää ratkaisua liian lepsuna. Mitä tekisit yritysjohtajana? Ajattele itse, että olisit investoinneista päättävä firmanjohtaja, Hassi aloittaa. Kun tietää, että ilmastonmuutos vaatii toimia, jää kysymykseksi vain milloin toimeen tartutaan. Siksi tilanne on nyt epävarma. Ja siksi kasvava joukko isoja firmoja toivoo selkeitä päätöksiä. Bisneslobbauksessa on kaksi ajattelutapaa - joko yritetään estää kynsin hampain maailman muutosta tai ajatellaan, että yrityksille on parempi, jos ennustettavuus on hyvä. Luotetaanko, että vastuuton politiikka jatkuu, vai odotetaanko vastuuta? Toiset kuten Suomen EK jarruttavat kaikkea ilmastopolitiikkaa, mutta nyt yritysmaailman lobbaus on jakaantunut kahtia. Osa yrityksistä haluaa, että kestävät vaihtoehdot tulevat myös markkinoilla edullisemmiksi, ja lobbaavat siksi tiukemman ja ennustettavamman ilmastopolitiikan puolesta. Kevään 2014 ilmastovaalit Odotettavissa on hemmetinmoisia vääntöjä. Monet tärkeät ilmastopäätökset ovat menneet niukalla enemmistöllä, toteaa Hassi. Hänen mukaansa nyt on käytännössä siirretty ratkaisuja seuraavalle parlamentille. EU-vastaisen, populistisen oikeiston voitto voisi keikauttaa tiukat äänestykset ilmastopolitiikan häviöksi. Hän vertaa tilannetta USA:- han, jossa Obama on saanut aikaiseksi vain sairasvakuutuslain, jota sitäkin republikaanit yrittävät yhä peruuttaa. Kyvyttömyys tehdä päätöksiä uhkaa myös EU:ta, jos ryhmät, joiden ainoa tavoite on vastustaa kaikkea voittavat. Hassi itse jää eläkkeelle parlamentista näissä vaaleissa. Voimme vain toivoa, että seuraavat mepit edistävät ilmastoasiaa edes puoliksi yhtä hyvin kuin Satu Hassi. Kiitämme Satua hänen kymmenestä vuodestaan parlamentissa. Teksti: Simo Raittila Kuva: pressikuva

8 8 Rönsy 1/2014 ViNOmpi Eurooppa! ViNOlla on kolme upeaa nuorta ehdokasta eurovaaleissa: Saara Ilvessalo, Maria Ohisalo ja Ozan Yanar. Saara Ilvessalo 24-vuotias oikeusnotaari, maisteriopiskelija, Turun kaupunginvaltuutettu, Turun vihreiden pj. Maria Ohisalo 29-vuotias ViNOn puheenjohtaja, tutkija (VTM), jatko-opiskelija Itä-Suomen yliopisto, helsinkiläinen varavaltuutettu Ozan Yanar 26-vuotias maisterivaiheen taloustieteen opiskelija (VTK), tutkijaharjoittelija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa Ilmastonmuutos ja ympäristötuhot vaikuttavat erityisesti nuoriin. EU:ta tarvitaankin sekä ympäristöongelmien ratkaisemisen että ilmastokatastrofin torjumisen veturiksi. Jotta unionilla olisi oikeutus toimia ylipäätään, tarvitaan kuidenkin uudenlaista aitoa kansalaisten valtaa: kansanäänestyksiä, kansalaisaloitteita ja lähidemokratiaa. Unionin pitää laatia ilmastolaki, panostaa vihreisiin ratkaisuihin ja säätää kunnolliset ympäristönormit. Jotta kohtalokkaalta ilmaston lämpenemiseltä vältyttäisiin, täytyy meidän vähentää ilmastopäästöjä vuoden 1990 tasosta vähintään puolella vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2050 yhteiskuntamme täytyy olla hiilineutraali, ja EU:n on edistettävä tätä tavoitetta myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei saa kuitenkaan viedä huomiota pois muista ympäristöongelmista. EU:n pitää parantaa maailman saastuneimman sisämeren Itämeren tilaa, luoda kunnianhimoista luonnonsuojelulainsäädäntöä ja edistää eläinten oikeuksia. Ympäristöstä huolehtiminen ja talous- sekä työllisyystilanteen parantaminen kulkevat käsi kädessä: Panostamalla vihreän alan työpaikkoihin, uusiutuvaan energiaan, raideliikenteeseen, cleantechiin sekä energiansäästöön myös työllisyysaste nousee. EU:n pitää kantaa vastuu heikoimmistaan ja EU:hun on luotava perusturvan minimitaso, sillä on myös hyvinvoivan etu, että pahoinvointia ympäriltä poistetaan. Vapaa liikkuvuus ei saa olla pakkoliikkuvuutta: kenenkään ei pidä joutua kerjäämään toisessa maassa, koska omassa maassa hyvinvoinnille ei ole edellytyksiä. Köyhyyden poistaminen hyödyttää koko maailmaa ja EU:n tulee säilyttää asemansa vahvimpana kehitysyhteistyön rahoittajana ja globaalina vastuunkantajana. Tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän torjuminen on myös EU:n tehtävä. Nuorisotyöttömyys on osa laajempaa eurooppalaista työttömyysongelmaa ja se täytyy myös ratkaista osana sitä. Eurooppalaista nuorisotakuuta ja kansallisia työvoimapalveluita pitää vahvistaa ja koulutuksen täytyy liikkua EU:ssa: tutkinnot pitää tunnustaa eri maissa ja kansainvälisyysjaksot on otettava osaksi opintoja. Työpaikkojen luominen uusille vihreille kestäville aloille olisi erityisen tärkeää nyt, sillä yhtä aikaa pitäisi pystyä elvyttämään taloutta kestävästi ja torjumaan ilmastonmuutosta. Meidän pitää rakentaa eurooppalaiset yhteiskunnat uusiksi asuminen, tuotanto ja liikenne energiatehokkaiksi ja päästöttömiksi, sillä palveluissa ja uusiutuvassa energiassa on tulevaisuus. Tehdään siis Eurooppa, jossa kaikki pelaa! Vaadin näissä vaaleissa Euroopan unionilta ihmillisempää talouspolitiikkaa. Viime vuosina harjoitettu leikkauspolitiikka on aiheuttanut valtavasti inhimillistä kärsimystä. Kriisimaiden yhteiskuntarakenteita on romutettu ja miljoonat ovat joutuneet työttömiksi. EU:n pitää tehdä talouspolitiikkaa, joka luo uusia työpaikkoja ja vähentää köyhyyttä. Meidän pitää panostaa tutkimukseen, puhtaaseen teknologiaan ja vihreisiin työpaikkoihin. Ne ovat tulevaisuuden aloja. Euroopalle on saatava jälleen toivoa. Erityisen tärkeänä pidän nuorisotyöttömyyden vähentämistä. Euroopan alueella on 5,5 miljoonaa alle 25-vuotiasta työtöntä, Suomessa nuorten työttömyysaste on noussut 20 prosenttiin. Yksi konkreettisista toimista on Euroopan laajuinen nuorisotakuu. Sen resursseja pitää kasvattaa, jotta sillä olisi todellisia vaikutuksia. Monet kansalaiset ovat talouskriisin keskellä menettäneet uskonsa koko unioniin. Tämä arvostelu pitää ottaa vakavasti. Euroopan unionia ei kuitenkaan pidä purkaa, vaan korjata. EU on tuonut meille paljon myös hyvää kuten vapaan liikkuvuuden, tullittomuuden ja rauhaa. Nykyisessä globaalissa maailmassa emme pärjää yksin. Eurooppalaisella yhteistyöllä voimme vaikuttaa rajat ylittäviin kysymyksiin kuten ilmastopolitiikkaan. Eurooppaa pitää rakentaa, ei hajottaa.

9 Rönsy 1/ Ska Keller - the young lead candidate of the European Greens In the 2014 European parliament elections each of the European political parties have named their leading candidates, who represent the parties in the whole union during the elections and act as the parties candidates for the European Commission presidency. While the Greens will most probably not get this position, the Commission will be more closely tied to the citizen-elected parliament than ever before, if the vote is respected. The lead candidates of the Greens are the 60-year-old farmer and activist José Bové and the 32-year-old Franziska Ska Keller. They were chosen for the position in an open online primary held by the Greens. Ska has from time to time visited events of the Green Youth and Students Union here in Finland, and we will gladly see what she will accomplish leading the campaign. On the borders of the EU Ska was elected a member of the European Parliament in As of then she has been a member of the Committee on International Trade (INTA) and the Committee on Civil Liberties (LIBE) on EU level. Before being elected a MEP, she was the spokesperson of FYEG, the Federation of Young European Greens, of which ViNO is also a member. Now as the leading candidate she is touring not only her own native land of Germany but the whole of Europe. She will represent the Greens in e.g. the EU Presidential Debate which is broadcasted throughout Europe on the 15th of May. One would think that Ska is in her element at the borders of Europe. One of her main themes in politics has been the rights of immigrants. She has stated that the EU should serve people both inside and outside of its borders, and criticised what many call the Fortress Europe: Refugees are drowning and the EU is spending hundreds of millions of euros on fences and drones. Ska speaks actively about the current youth unemployment in Europe, and states that youth unemployment should be a top priority within European social policy. Keller is also pro fair trade and supports it as a substitute to the ongoing free trade negotiations. Not the only woman nor the youngest When elected lead candidate Ska (32) was the youngest candidate and the only woman. But, at the moment of writing, the European Pirate Party - also currently a part of the Greens/EFA political group in the parliament - has selected Amelia Andersdotter (26) as their lead. She is also the youngest MEP of the current parliament. Representation matters. And currently especially the voices of the young but also the voices of women are under-represented. The average age of a MEP is about 55, and only 34 % of them are women Of course one cannot claim to represent all women and their needs, but at least Ska represents the bright green youth in the European Parliament. Hopefully she is the first of many to come. Written by: Touko Niinimäki and Simo Raittila Photo: Press image

10 Kuvareportaasi Identiteetti Kuvasarja Identiteetti on muistutus siitä, että saamelaisuus on tärkeä osa monien suomalaisten identiteettiä. Sain ystäväni kautta mahdollisuuden tutustua saamelaisuuteen ja citysaamelaisiin. Tämä oli hieno ja avartava kokemus, josta opin saamelaisuudesta enemmän kuin peruskoulussa ja lukiossa yhteensä. - Konsta Linkola Lisää Konstan töitä osoitteessa

11

12 Vieraat Julkinen keskustelu kerjäläisistä toistaa usein tiettyjä mantroja: taas ne ovat täällä, ne ovat rikollisia, niistä tulee päästä eroon. Kiskotaan kohahduttavia otsikoita ihmiskauppaepäilyistä ja romanilasten kehnoista oloista, tehdään aloitteita koko ilmiön kieltämiseksi. Missään kerjäläiset itse eivät pääse kertomaan, keitä he ovat ja miksi he ovat katsoneet paremmaksi tulla Suomeen kadulle kerjäämään, kuin jäädä kotimaahansa. Kun yritän haastatella kerjäläisiä artikkeliani varten, käy nopeasti ilmi sen olevan mahdotonta ilman yhteistä kieltä. Eräs Iso Numero -lehteä myyvä vanhempi mies vain kohauttelee olkiaan ja vaikuttaa tuntevan olonsa todella epämukavaksi, kun yritän sekä suomeksi että englanniksi saada hänestä selville edes etunimeä. Totean kerjäläisten haastattelut toivottomiksi ja marssin kirjastoon ottamaan asioista selvää. Materiaalia on saatavilla suomeksi erittäin vähän. Tutkimukset ja kirjallisuus ovat Hakaniemessä romanikerjäläisiä on tasaisin välein. Metron sisäänkäynnillä myydään Iso Numero -lehtiä, Sokoksen edustalla vanha nainen istuu kadulla edessään pahvinen kuppi. Ohikulkijoista suurin osa kulkee ohi, kuin naista ei olisi olemassakaan. Osa vilkaisee säälivästi, toiset katsovat vihaisesti. kuitenkin kirkuvien otsikoiden kanssa lähtökohtaisesti eri linjoilla: rikollisuus ei ole kovin yleistä, ihmiskauppaa ei ole havaittu todistetusti lainkaan eikä kerjäämisen kriminalisointi ole perusoikeuksien näkökulmasta mielekästä. Kokonaisuus jää silti hajanaiseksi: kenen vastuulla kerjäläisasia Suomessa ylipäätään on? Sosiaalinen kysymys Kerjääminen ei ole laitonta (järjestyslaki kieltää vain aggressiivisen kerjäämisen), mutta silti kerjäläisistä tehdään Suomessa usein poliisiasia. Niinpä soittelen Helsingin poliisilaitokselle useaan kertaan, kunnes lopulta tavoitan komisario Jari Taposen. Hän on mukana moniviranomaistyöryhmässä, joka pyrkii seuraamaan kerjäläisilmiötä. - Kerjääminen, silloin kun siihen ei liity rikollisuutta, ei ole poliisiasia, vaan sosiaalinen kysymys, Taponen sanoo. Hän käyttää kerjäläisistä puhuessaan monimutkaisia kiertoilmauksia, kerjäläisilmiön lieveilmiöt tarkoittanee suomeksi ihan vain heistä aiheutuvia ongelmia. Silti Taposen mukaan rikolliset ovat eri henkilöitä, kuin kerjäläiset. He poistuvat usein maasta nopeasti, eivätkä istu kupin kanssa Stockmannin kulmalla. Mutta rikollisten ja kerjäläisten ollessa samoilta seuduilta kotoisin, suurella yleisöllä menevät usein asiat sekaisin. EU:n vapaan liikkuvuuden periaate antaa toisen EUmaan kansalaiselle oikeuden olla maassa vapaasti kolmen kuukauden ajan. Vuonna 2007 EU:hun liittyivät Romania ja Bulgaria, ja kerjäläiset ilmestyivät Suomenkin katukuvaan. Talouden alamäki ja eurokriisi ovat vain pahentaneet ihmisten tilannetta lähtömaissa, joissa sosiaaliturvan taso on heikko. Usein todetaan, että romaneja pitäisi auttaa heidän kotimaassaan. EU-rahaa onkin syydetty romaniaan miljoonia euroja, mutta maan korruptoitunut hallinto tekee avun saamisesta perille vaikeaa. Suomessa kerjäämiseen on ajan myötä totuttu. - Alkuaikoina kerjääminen painottui voimakkaasti vain Helsinkiin, sillä kerjäläisillä ei ollut autoja käytössään. Tällöin närää aiheutti erityisesti heidän leiriytymisensä ja tapansa, jotka olivat suomalaisille vieraita. Nyttemmin kerjäläiset liikkuvat laajemmalla alueella ja majoittuvat muualla, kuten autoissaan. Myös heistä käytävä keskustelu on nykyään erilaista, Taponen sanoo. Poliisi myös tapaa kerjäläisiä ja kertoo heille esimerkiksi Suomen lainsäädännöstä. Usein ongelmatilanteiden taustalla on tietämättömyys: mikä on sallittua, mikä ei. Päivänpoliittisen keskustelun agendalta romanikerjäläiset tuntuvat pudonneen, mutta katukuvaan he lienevät tulleet jäädäkseen. Teksti: Minna Manninen Kuva: Mikko Kauppinen

13 Rönsy 1/ Tiedejuttu Perussuomalaiset puolustavat sukupuolihierarkiaa Ensiksikin on väärin puhua tasa-arvoisesta avioliittolaista. Ei tämä ole tasa-arvokysymys vaan arvokysymys. James Hirvisaari (m11) Tasa-arvoisesta avioliittolain eduskuntakeskustelussa monet lakimuutoksen puolustajat esittävät lakimuutoksen vain juridisena muutoksena tai ihmisoikeuksien myöntämisenä myös homoille. Ehdotus nähdään usein vain perinteisen avioliittoinstituution laajentamisena käsittämään myös samaa sukupuolta olevat parit, mutta vastustajien mielestä kyse on laajemmasta, symbolisesta muutoksesta. Miksi tämä kysymys on perussuomalaisille ja muille arvokonservatiiveille niin tärkeä? Ja miksi he toistavat jatkuvasti, että tämä on arvokysymys? Tarkastelemme perussuomalaisten kansanedustajien lähetekeskustelupuheenvuoroja Terrence Turnerin ja David Graeberin uusmarxilaisen arvoteorian näkökulmasta. Terrence Turnerin (1979) analyysin mukaan yhteisön toiminnallinen perusyksikkö on pienin ryhmä, joka vielä sisältää mallin kaikille yhteisössä ilmeneville hierarkioille ja sosiaalisille suhteille. Turnerin tutkimilla bororoilla, kuten lähes kaikilla ei-kapitalistisilla yhteisöillä, tämä yksikkö on kotitalous. Käännettynä tämä tarkoittaa, että kotitalouden sisäiset suhteet, kuten miehen ja vaimon välinen suhde, toimivat mallina koko yhteisön välisille suhteille, arvoille ja hierarkioille. Tämä periaate on osoitettu lukuisilla ei-kapitalistisilla yhteisöillä, mutta myös esimerkiksi Japanin yrityskulttuurin hierarkian on esitetty muodostuneen pitkälti perheiden sisäisten hierarkioiden pohjalta (Nakane 1971). Emme väitä, että Suomen kaltaisessa kapitalistisessa yhteiskunnassa asiat olisivat näin yksioikoisia (voi perustellusti väittää, että nykypäivän Suomessa perheyhteisön merkitys on pienempi kuin monissa ei-kapitalistissa yhteisöissä). Naisten ja miesten suhteet ja asema julkisessa ja poliittisessa piirissä eivät voi kuitenkaan olla erityisen tasa-arvoisia, jos perheiden sisäiset suhteet rakentuvat vahvalle hierarkialle miehen ja naisen välillä. Yhteiskunnan ei tule hämmentää eikä hämärtää tietoisuutta miehenä tai naisena elämisestä. Sen sijaan tätä tietoisuutta tulee ohjata kehittymään rakentavaan ja myönteiseen suuntaan, koska se kuuluu jo alkuperäiseen luomisjärjestykseen. Näin voi säilyä myös ymmärrys siitä, että miehen ja naisen välinen rakkaus avioliitossa on eri asia kuin yleinen lähimmäisenrakkaus tai esimerkiksi sisarusten keskinäinen kiintymys. Lea Mäkipää (ps) Avioliitto ei ole pelkästään juridinen ja taloudellinen sopimus kahden ihmisen välillä se on myös voimakas julkinen symboli monille asioille, joita me yhteiskuntana pidämme arvokkaana. David Graeberin (2001) mukaan arvot eivät ole mitään reaalimaailmasta irrallaan olevia muuttumattomia ideaaleja, vaan ne syntyvät kun ihmiset pyrkivät osoittamaan toimintansa tärkeyden osana laajempaa yhteisöä. Vaikka arvot syntyvät ihmisten toiminnasta ja esimerkiksi perinteisen avioliiton arvo syntyy kaikista miehen ja naisen toimista heidän suhteensa luomiseksi ja ylläpitämiseksi, tämä yksin ei riitä. Arvo tarvitsee yleisön, jonka nähden se realisoidaan. Siksi esimerkiksi häät ja avioliitto koetaan itsessään tärkeiksi ja arvokkaiksi, vaikka realisoitava arvo olisi oikeastaan jo olemassa. Tarvitsemme julkisia rituaaleja, sopimuksia ja yhteisön tunnustusta. Koska arvo on oman toimintamme tärkeyden osoittamista osana laajempaa yhteisöä, ei avioliiton arvo ole muuttumaton se riippuu siitä, minkä arvon omille avioliitoillemme annamme ja miten niissä toimimme, mutta myös siitä, miten yhteisömme näkee avioliiton. Tämän takia muutokset avioliittolainsäädännössä ovat konservatiiveille niin uhkaavia. Arvokonservatiiveille avioliitto on miehen ja naisen liitto: ydin on miehen ja naisen suhteessa, joka sisältää kaikki vanhat seksistiset olettamat kotitalouden järjestäytymisestä. Avioliitto ja sen sukupuolittuneisuus ovat symbolisesti koko sukupuolijärjestelmän perusta. On huomionarvoista, että aloitteen kannattajat puhuvat kahden toisiaan rakastavan ihmisen liitosta, ja vastustajat puhuvat miehen ja naisen välisestä liitosta. Ilmiö läpäisee koko aloitteesta käydyn keskustelun retoriikan: aloitteen vastustajat puhuvat arvosta ja perinteistä, kannattajat rakkaudesta ja tasa-arvosta. Tämä on mielestämme arvoristiriidan ydin: Avioliitosta on tulossa kahden ihmisen välisen rakkauden tunnustus ja symboli, ja sen rooli perinteisenä kotitalouden sisäisen sukupuolittuneen järjestyksen merkitsijänä murenee. Arvokonservatiivien homofobia johtuu mielestämme siitä, että he ovat pohjimmiltaan seksistejä. Heille homot saavat olla olemassa ja tehdä mitä haluavat sukupuolijärjestelmän ulkopuolella, mutta vastustus on kiivasta heti kun tasa-arvoisen avioliittolain kaltainen toimi uhkaa perinteistä sukupuolijärjestelmää. Tässä valossa järjettömiltä vaikuttavat vaatimukset siitä, että avioliitto sanana on varattava vain heteroille, tulevat ymmärrettäviksi. Ehkä tasa-arvoinen avioliittolaki on käsitteenä kuvaavampi kuin olemme ajatelleetkaan, sillä se sisältää myös lupauksen siitä, että myös naisten ja miesten väliset avioliitot ovat pohjimmiltaan kahden tasa-arvoisen yksilön liittoja. Tätä kehityskulkua konservatiivit eivät hyväksy. Jollain tasolla arvokonservatiivit siis ymmärtävät avioliiton kaltaisten instituutioden luonteen: nämä instituutiot ovat täsmälleen sitä mitä ihmiset niistä tekevät. Viitteet: Graeber, David: Toward an Anthropological Theory of Value (2001) Palgrave Graeber, David: Value, Politics and Democracy in the United States (2011) Current Sociology 59: Nakane, Chie: Japanese Society (1972) University of California Press Turner, Terrence: The Gê ans Bororo Societies as Dialectical Systems: General Model (1979) Dialectical Societies: Gê and Bororo of Central Brazil, Harvard University Press Kirjoittajat: Viljami Kankaanpää Samuli Lähteenaho Kirjoittajat ovat arvotutkimukseen erikoistuneita sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelijoita, jotka kannattavat kansalaisaloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista. Tekstin lainaukset ovat kansanedustajien puheenvuoroja Eduskunnan lähetekeskustelusta kansalaisaloitteesta Tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi. Me olemme tasa-arvoisia, olemme sitten minkä värisiä, kokoisia tahansa tai riippumatta siitä, minkälaista seksielämää itse kukin harjoittaa se ei minua edes kiinnosta paljon. -Teuvo Hakkarainen (ps.) Lue jutun pidempi versio verkossa. Siinä sukelletaan syvemmälle tasa-arvoisen avioliittolain vastustajien pelkoihin.

14 The Lost Generation? just say pam. You know there s always someone trying to tell you that unions are crap. I say that s bulls Only fools don t care about their rights. Be united and clever mind! PUH liity palvelualojen ammattiliittoon, jos opiskelet palvelualalle. saat tietoa alasi työehdoista, pam-lehden, hyvät jäsenedut sekä pääset tapahtumiin ja koulutuksiin. eikä maksa mitään! Opiskelijajäsenyys on täysin ilmainen. European youth is suffering the consequences of the management of the economic crisis. Unemployment, precarious jobs and work insecurity make it nearly impossible for our generation to build a future. Without economic independence and stability we cannot make the life decisions that every generation is entitled to. Moving out from your parents house is not a possibility, let alone choosing our own career path or starting a business or a family. Today, over 9 million people under 30 years old are unemployed in Europe, nearly 6 million being under 25. Youth unemployment rates reached 23.5 % in the first quarter of 2013, which doubles the rate for the general population. The situation is alarming in countries from the south where the rate is over 50 %. These figures reflect a profound problem since any well-functioning society should integrate all of its members. As young people, we have the strength, the ideas and the motivation needed to make society move forward. Solutions are pressing, social cohesion, welfare state, and a more competitive and sustainable Europe depend on our integration not only in the labour market, but in all aspects of society. In this sense Greens must continue their work promoting the visibility of young politicians. As Greens we offer real solutions, for one of the most dramatic problems Europe is facing. First, we demand an increase of the budget of the Youth Guarantee since it should receive at least the 21 billions per year that the ILO recommends to ensure that the goals of this plan are achieved. Second, to get the Green New Deal started in Southern Europe an exception must be made in the Memorandum of Understanding, so that these countries are allowed to increase their debt in order to make changes towards a greener economy. Finally, the EU must harmonize and improve working conditions and social protection. Since we are facing common problems as a generation in the EU, let s build together solutions to ensure our and Europe s future! Inés López-Dóriga

15 Rönsy 1/ Terveessä maassa elää terve rypäle Luomu ei automaattisesti ole tae viinin korkeasta laadusta, mutta niiden valmistuksessa on otettu huomioon ympäristöarvot. Tämä kulkee usein yhdessä korkean laadun kanssa, sillä viinin viljely ilman kemiallisia lannoitteita ja myrkkyjä vaatii tekijältään huolellisuutta. Paras tulos saavutetaan viinitarhoilla, joissa on otettu huomioon viljelykierto ja tilan omavaraisuus. Kun maa voi hyvin, myös köynnös on vastustuskykyisempi ja pystyy tuottamaan korkealaatuisempia rypäleitä. Tämä on onnistuneen viininvalmistuksen perusedellytys. EU:n luomuviinisäännöt kypsyivät hitaasti Viini oli viimeinen maataloustuote, jonka luomumääritelmästä EU pääsi sopuun. Ennen keväällä 2012 säädettyä luomuviiniasetusta luomuviinit olivat luonnonmukaisesti viljellyistä rypäleistä valmistettuja viinejä. Vanha määritelmä jätti ulkopuolelleen kaiken kellarissa tapahtuvan. Käytännössä tämä tarkoitti, että luomuviiniä valmistavalla kellarimestarilla oli käytettävissä kaikki samat lisäaineet ja härvelit kuin konventionaalisia viinejä valmistavalla kollegallakin. Yhä nykyäänkin luomuviinissä voidaan käyttää monenlaisia lisäaineita ja sitä voidaan manipuloida usein eri tavoin. Biodynaamisen sertifikaatin sääntöihin on kirjattu huomattavasti tarkemmin kellarissa kielletyt lisäaineet. Vastineena vallinneelle epäselvyyden tilalle monet viljelijät ovat myös perustaneet omia järjestöjään, jotka määrittelevät, mitä viininviljelyssä ja saa ja ei saa tehdä. Näitä ovat esimerkiksi useat natural wines -liikkeet. Biodynaaminen viljely on yksinkertaisempi asia, kuin joskus annetaan ymmärtää. Se perustuu kokonaisvaltaiseen luonnonmukaisuuteen. Tila nähdään ekokokonaisuutena, jonka tulee pystyä pitämään itsensä pystyssä omavaraisesti. Maa pidetään hyvinvoivana muun muassa kompostin avulla, jota saadaan eläinten lannasta ja aluskasvillisuudesta. Biodynaamisen viljelyn yhteydessä mainitaan useasti kuukalenteri. Sillä ei välttämättä ole tekemistä käytännön kanssa. Biodynaamista viiniä käsitellään kellarissa enää minimaalisesti ja siksi on peruuttamattoman tärkeää toimia oikea-aikaisesti luonnon ehtojen mukaan viljelyksillä. Viljelijä on tarkka säätiloista ja vuodenajoista työssään, mutta voi käyttää siinä ammattitaitoaan ja kalentereita vapaasti. Manipulointi myöhemmissä vaiheissa ei ole enää mahdollista. Luomuviiniasiantuntija Sanna Siilinen onkin kiteyttänyt asian niin, että biodynaaminen viini valmistetaan pellolla, ei kellarissa. Luonnonmukaiset alkuviinit nojaavat perinteisiin Natural wine on pienen tuotannon käsityöläisviini, joka on usein myös biodynaaminen viini. Suomeksi näille on vakiintumassa termi alkuviini. Alkuviinin voisi kiteyttää mahdollisimman luonnonmukaisesti kasvaneiden rypäleiden mehusta minimaalisen intervention seurauksena kypsyneeksi viiniksi. Sen tekijä haluaa tuoda rypäleen maun esiin ja työskentelee paljon sen eteen. Pellolla työ tehdään ilman koneita. Korjuu tapahtuu aina valikoivasti ja käsin. Satomäärät ovat usein alhaiset. Koska mitään myrkkyjä tai teholannotteita ei sallita, viljelijän on seurattava kasvua aktiivisesti. Kellarissa viiniä säädellään vain vähän. Käyminen tapahtuu rypäleen omilla hiivoilla ja kestää usein normaalia pidempään. Viini saa kypsyä tavallista pidemmän ajan, usein kosketuksissa hiivasakan kanssa. Valmista viiniä ei kirkasteta eikä suodateta. Pitkän kypsytyksen seurauksena sedimentti laskeutuu astian pohjalle ja viinimestari voi halutessaan lapota pulloon vain kirkasta viiniä. Pullotuksen yhteydessä lisätään rikkiä, joka on ainoa viiniin lisättävä ainesosa eikä sekään suinkaan välttämätön. Pitkän kypsytyksen ja vähäisen rikin ansiosta alkuviini on elinvoimainen ja persoonallinen. Hyvin tehty alkuviini säilyy pitkään ja sopii monien ruokien kanssa. Teknisesti alkuviini ei välttämättä poikkea millään tavalla klassisesta suurviinistä. Edullista bulkkiviiniä on silti mahdoton tuottaa alkuviinimenetelmällä, koska se vaatii aina suurta määrää käsityötä, isompia riskejä, matalampia satomääriä ja pidempiä kypsytysaikoja. Tätä kirjoitettaessa lasissa kului argentiinalaista Santa Julia Organica Viognier luomuvalkoviiniä, tuotenumero , hinta 8,30 euroa (0,75 l pullo). Perusluomu. Teksti: Pekka Peni Kuva: Alko Pidä tuumaustauko! Vihreä Tuuma -verkkolehti nostaa esiin ajankohtaisia vihreän ajatusmaailman teemoja ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Neljästi vuodessa ilmestyvät teemanumerot keskittyvät eri aiheisiin. Uusia tekstejä kuten analyyseja, kirja-arvioita sekä puheenvuoroja julkaistaan säännöllisesti joka kuukausi. Kirjoittajaksi Tuumaan? Ota yhteyttä vt. päätoimittajaan: Löydät Vihreän Tuuman osoitteesta

16 16 Rönsy 1/2014 Essee Ville Hämäläinen Eurooppalainen identiteetti syntyy sen etsijöistä Joskus toisen ihmisen kohtaaminen voi muuttaa suunnitelmat. Ystäväni lähti toissa vuonna Wieniin vaihtoon. Ensimmäisen syksyn aikana hän tutustui Romanian unkarilaiseen nuoreen mieheen. Vaihtovuosi vaihtuikin toiseksi lukukaudeksi, Tampereen yliopisto Wienin yliopistoon, opiskelijasolu yhteenmuuttoon. On haikeaa, kun lapsuudenystävä, jonka kanssa on nähnyt lähes päivittäin, muuttaa noin kahden tuhannen kilometrin päähän. Toisaalta olin jokseenkin osannut odottaa, että hän joskus lähtisi ulkomaille. Ystävälleni kävi hyvin. Hän löysi toisen samanlaisen kansainvälisen ihmisen, itsensä ja toisen etsijän. Moni ystäväni on parin vuoden sisään muuttanut ulkomaille. Osa pysyvästi, toiset vaihtoon lyhyemmäksi aikaa. Minun ikäluokkani on varttunut Euroopassa, jossa lähteminen on yhtä helppoa kuin jääminen. Ennen Schengenin sopimustakin on ollut liikkuvuutta. Jälkipolvet ovat osuvasti nimittäneet ranskalaista filosofia ja kirjailijaa Denis Diderot a ( ) Venäjän keisarinna Katariina Suuren televisioksi. Hän piti vierailuillaan ja kirjeillään keisarinnan ajan tasalla Euroopan ajattelun tuulista. Emme ole enää yksittäisten kansainvälistyneiden ihmisten varassa. Kosmopoliitin käsite on käynyt turhaksi. Eikä matkustelu ole ainoa tapa nähdä maailmaa. Internet ja some ovat tuoneet sen sormenpäiden ulottuville. Romaanikaan ei kulttuureihin tutustumisen välineenä ole käynyt vanhanaikaiseksi. Pikemminkin päinvastoin: se tarjoaa hitaamman ja tematisoidun ikkunan toisiin kulttuureihin. Eurooppalaisen identiteetin jäljillä Teoksessa Questions of Cultural Identity (toim. Mill, Stuart & de Gay, Paul, 2011) Stuart Mill esittää, että identiteetissä on kyse prosessista. On tarpeetonta etsiä muuttumatonta yhtenäisyyttä tai kulttuurin jakamaa yhteenkuuluvuutta. Globalisaatio tekee identiteetistä olemisen sijaan joksikin tulemista ja jonkin identiteetin representoimista. Eurooppalainen identiteetti jatkuvassa muutostilassa kunkin ajan ihmisten tarpeista riippuen. Identiteettiä rakennetaan, kun koetaan ja kohdataan, nähdään ja opitaan. Identiteetin etsintä voi näyttää juurettomuudelta, vaikka se voi olla juurien ulottamista paljon pitemmälle. Identiteetin ei tarvitse olla kytköksissä lähtöpaikkaan. On turha kysyä, mistä nykyihminen on kotoisin. Millin mukaan nykyihmisen identiteetti on fragmentoitunut. Se on pieninä palasina kohtaamisissa. Ajatusta yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä on kritisoitu osittain syystä. Helleeninen ja kristillinen kulttuuripohja tuntuu kaukaiselta. Lähihistoria koostuu keskinäisistä sodista. Maantieteelliset erot ja intressien kirjo ovat merkittävät. Identiteettiä on kenties etsitty väärästä paikasta. Sitä pitäisi etsiä ihmisistä. Katseet kannattaa suunnata rautateille. Lentokoneella pääsee nopeasti, mutta junassa näkee maailman ja samalla asialla olevia matkalaisia. Reilaajat, vaihtarit ja muut matkustajat rakentavat eurooppalaista identiteettiä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Heitä yhdistää halu löytää jostakin vertaisensa, oppia ja ymmärtää muita. Eurooppa tarjoaa etsimiselle kontekstin. Identiteetti rakentuu välitilassa, taitekohdassa kahden kulttuurin välissä. Mihin politiikkaa tarvitaan? Helpon liikkuvuuden sivutuotteena Eurooppa on tullut myös kansainvälisen rikollisuuden ja ihmiskaupan kannalta otolliseksi maaperäksi. Onko vapaan liikkuvuuden symboli rikollinen vai reilaaja? Poliittisilla päätöksillä voidaan rakentaa Eurooppaa jommankumman ehdoilla. Rajat sulkemalla hillitään rikollisuutta mutta myös vuorovaikutusta. Erilaisuuden voi nähdä uhkana tai omaa maailmankuvaa rikastuttavana. Voimme valita, suhtaudummeko toiseen kulttuuriin hämmästellen vai halveksuvasti. Kaikkea ei pidä hyväksyä. Oma panoksemme eurooppalaisen identiteetin rakentamiseen on pitkälti kiinni siitä, mitä arvoja edistämme. Eurooppalaista identiteettiä luodaan parhaiten positiivisessa vuorovaikutuksessa. Omaa identiteettiään etsivät rakentavat eurooppalaisen identiteetin. Identiteetin etsintä voi näyttää juurettomuudelta, vaikka se voi olla juurien ulottamista paljon pitemmälle.

Aamukahvit à la Moniheli. to klo

Aamukahvit à la Moniheli. to klo Aamukahvit à la Moniheli to 6.3. 14 klo 9.00 11.30 Kerro minulle ja minä unohdan, opeta minulle ja minä muistan, osallista minua ja minä opin. Benjamin Franklin OTA MUT MUKAAN! KUUNTELETKO? Eurovaaleissa

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous.

Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous. Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous. Vaikuta ja vaikutu 17.09.2009 marko.parkkinen@seedi.fi +358445802676 1 Verkottumisesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että ihminen

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Media-aamiainen 24.2.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Hyvä EU! High Ambition Coalitionin edustajat kävelemässä kohti istuntosalia. ja sitten töihin!

Lisätiedot

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 0 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 European Union CitizenshipFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma. Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto

Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma. Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto Lyhyt tilaesittely: Kilpiän tila Itsenäinen tutkimus- ja opetustila Lohjalla 75 ha peltoa 130 ha metsää Harjumaisemia

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Esitys lehdistötilaisuuteen Ravintola Pääposti 5.5.2014 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti ammattiliittojen jäsenten parissa tutkimuksen Europarlamenttivaaleihin

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan?

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Menestyjäksi elinikäisellä oppimisella webinaari 12.12.2011 Johanna Ollila, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? MITEN

Lisätiedot

Sometetaan Sitoumuksesta Pariisin ilmastokokouksen alla! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja

Sometetaan Sitoumuksesta Pariisin ilmastokokouksen alla! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja Sometetaan Sitoumuksesta Pariisin ilmastokokouksen alla! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja 22. 29.11.2015 #Sitoumus2050 #Pariisi2015 Tulossa sitoumuksen tehneiden yhteinen some-kampanja

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

MAALIVAHTISEMINAARI 3-4.1-16

MAALIVAHTISEMINAARI 3-4.1-16 KARI TAKKO Dallasin Euroopan kykyjen etsinnän päällikkö Peliura Pelasin ensimmäisen liigaotteluni 16-vuotiaana Ässissä 12/78 Lukkoa vastaan ja sain NHL-varauksen Quebec Nordiquesiin 1980, mutta en tehnyt

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Kehittämisen myönteinen kehä

Kehittämisen myönteinen kehä Kehittämisen myönteinen kehä Järjestöt ja kunnat kumppanuuden uudet askeleet 3.12.2014 Joensuu Mervi Janhunen-Ruusuvuori gsm: 050 439 0535 mervi.janhunen-ruusuvuori@naapuri.fi Mervi Janhunen-Ruusuvuori

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija Esteetön ja yhdenvertainen Golfympäristö hanke esteettömän Golfympäristön edistämiseksi ja selvitys esteettömyydestä Golfkentillä Suomessa vuosina 2016-2018. Suomen HCP Golf Ry Veijo Notkola, projektin

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa Sinustako koordinaattori? 2.10.2014 Elina Holmberg EUTI, Tekes Sisältö Mitä PO duunaa? Mihin PO:ta tarvitaan? Sopimusmuutokset Review Vinkit viestien tulkintaan

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.9.2014 C(2014) 6326 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 4.9.2014, maito- ja maitotuotealan tilapäisistä poikkeustoimenpiteistä voin ja rasvattoman maitojauheen

Lisätiedot

Avaus: Ajankohtaista EU:sta

Avaus: Ajankohtaista EU:sta Avaus: Ajankohtaista EU:sta ylijohtaja Riku Huttunen Energiamarkkinavirasto Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivä, Helsinki 27.11.2012 Energiamarkkinavirasto Markkinavalvonta Antti Paananen Päästökauppa

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin. Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.

Lisätiedot

ZA5893. Flash Eurobarometer 375 (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5893. Flash Eurobarometer 375 (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL European Youth - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578. Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2351(INI) 4.4.2016 TARKISTUKSET 1-15 Derek Vaughan (PE578.531v01-00) EU:n nuorisostrategian 2013 2015 arviointi (2015/2351(INI)) AM\1089505.doc

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2015

Ilmastobarometri 2015 Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä

Lisätiedot