12 Risto Sulkava tarttui liiton ruoriin. 70 vuotta. Vuoden laji valittiin on SLL:n juhlavuosi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12 Risto Sulkava tarttui liiton ruoriin. 70 vuotta. Vuoden laji valittiin. 2008 on SLL:n juhlavuosi"

Transkriptio

1 on SLL:n juhlavuosi 07 Vuoden laji valittiin 70 vuotta Laulujoutsenen perintö kertoo maamme luonnonsuojelun vaiheista Uusi sarja mustikasta alkaa. Mitä tarkoittaa "muu maa mustikka"? rakkaudesta luontoon 1/2008 2, Risto Sulkava tarttui liiton ruoriin kotimips Viherpiipertäjä norpan yläfemma Luonnonsuojelija 2028 kuoren alta

2 2 luonnonsuojelija 1/2008 pääkirjoitus 1/2008 Rakkaudesta luontoon 34. vuosikerta nro 1/2008 ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon. /tiedotus/luonnonsuojelija TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja puh. (09) Seppo Parkkinen, toimitussihteeri puh. (09) , VAKITUISET AVUSTAJAT Annukka Berg, Kaisa Murdoch TOIMITUSNEUVOSTO Hanna Kaisa Hellsten, Liisa Hulkko, Tarja Ketola, Jorma Laurila, Laura Manninen, Matti Nieminen, Leo Stranius, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen. suunnittelu ja TAITTO Emmi Jormalainen ja Maria Manner, Paper Hamster Design VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PALSTALOGOT Emmi Jormalainen PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2008 TILAUSHINTA 2008 Jäsenmaksu on 28 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna tilaushinta 12 kk on 35. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 23. ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3100, 1/2 sivu 1550, 1/4 sivu 820, 1/8 sivu 420 tai 1,9 euroa/palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa. ILMESTYMINEN Luonnonsuojelija ilmestyy vuonna 2008 kuusi kertaa (suluissa aineiston viimeinen toimituspäivä): 1.4. (12.3.), 9.6. (21.5.), 1.9. (13.8.), (24.9.), (20.11.) KANNEN KUVA Mikko Käkelä Toukokuussa vuonna 1938 kokoontui joukko siististi pukeutuneita herrashenkilöitä Helsingissä Säätytalolla. Arvokkain, mutta huolestunein sanakääntein tuotiin esiin huoli Suomen luonnon tilasta. Perustettiin Suomen luonnonsuojeluyhdistys. Luonnontieteellisen pohjavireen ohella mukana oli myös tunnetta. Sääntöihin kirjattiin yhtenä kohtana, että liiton tavoitteena on edistää rakkautta luontoon. Vuonna 1969 luonnonpuolustajien side yhdisti voimansa usean pienemmän yhdistyksen kanssa ja muutti nimensä Suomen luonnonsuojeluliitoksi. Tarkemmin liiton ja koko suomalaisen ympäristöliik- keen vaiheista voimme lukea huhtikuun alussa julkistettavasta suurteoksesta Laulujoutsenen perintö. Alkanut vuosi on siis liiton 70. toimintavuosi, jota juhlistetaan muun muassa retkeillen. Säätytalolle palataan toukokuussa lopulla, päivälleen 70 vuotta perustamisesta. Lehtemme Luonnonsuojelija, joka oli alussa nimeltään Luonnonsuojeluväki, on myös uudistunut. Järjestyksessään 34. vuosikerran kannessa on liiton uusi puheenjohtaja Risto Sulkava. Hänen ajatuksiaan enemmän keskiaukeamalla. Ja mitä onkaan juhlavuotenamme edessämme? Sitä tavallista, tosin ehkä aiempaa suuremmalla kulma- kertoimella: avohakkuita, markkinamekanismeja, lajien katoa, lumen kaipuuta, viihteellistyvää mediaa, edelleen ja edelleen kasvavaa kulutusta. Kuten meitä edeltäneet sukupolvet tiesivät, luonnonsuojelu on myös tunnetta. Asettumista vaistonvaraisestikin kauneuden ja heikomman puolelle, vaikka omaa lajiaan vastaan. Ja ei lopulta kuitenkaan ihmistä vastaan vaan tämän puolesta. Ilman toimintaamme Suomi olisi huonompi maa. Tämän uskoo seistessään siellä, missä luonnonsuojelu on voittanut. Vaikka Kuusamon koskien jyrinässä, kansallispuistoissa tai nähdessään lapsensa iloitsevan läheiselle harjulle kiipeämisestä. Lopuksi vielä paluu Säätytalolle. Kun liittoa oltiin vuonna 1938 perustamassa, oli tilaisuuden kutsuun kirjoitettu: Kokemus on kuitenkin jo ehtinyt näyttää, ettei pelkkä virallinen toiminta luonnon suojelemiseksi riitä. Tarvitaan yksityisestä harrastuksesta, lämpimästä sydämestä versovaa työskentelyä kaikkien kansankerrosten voittamiseksi luonnonsuojelun ystäviksi ja toteuttajiksi. tajien kannalta kannattavasti kuin mahdollista." Björn Wahlroos (Sammon konsernijohtaja) vakuutusyhtiön riskienhallintapäivillä Arvoisa puhemies! Biodiversiteetistä ja metsiensuojelusta. Eduskunnankin myöntämällä tutkimusrahoituksella on muutaman viime vuoden ajan selvitetty monimuotoisuuden kehittymistä suomalaisissa talousmetsissä. Väliarvion mukaan nyt on löydetty uutta lajia, ja tutkijoiden arvion mukaan, kun tämä tutkimus vielä jatkuu, löydetään jopa uutta lajia lisää. Ministerille kiitos siitä, että tässä budjetissa on saatu tuota rahoitusta siihen, että nämä vanhat suoje- lualueiden hännät saadaan hoidettua ja asiat kuntoon. Mutta esitän nyt harkittavaksi sen, onko todella järkevää, kun meillä on niukkoja resursseja, panostaa näin voimakkaasti suojelualueiden hankkimiseen valtion kustannuksella, kun näitä tuloksia kuitenkin saavutetaan jo normaalisti käsitellyissä suomalaismetsissä näin hyvin. Timo Kaunisto (kesk), vastauspuheenvuoro eduskunnassa Matti Nieminen HUTEJA & OSUMIA "Otetahan sellainen esimerkki, "Yrityksellä on vain yksi suuri vastuu yhteiskunnalle. Se on toimia niin tehokkaasti ja osakkeenomis- että suot pistetähän ojia täytehen, ne äkkiä kuulkaa ne ojat tuloo täytehen sellaista römppää, joka rupiaa päästämähän enemmän kun metanoolia tuonne taivahalle." Juha Mieto (kesk), eduskunnassa

3 tässä numerossa luonnonsuojelija 1/ tässä numerossa sisällys 04 Uutiset 06 Liiton uutiset Sinikka lähtee retkelle Ympäri maata Riihimäen Vahteristoon raivatulle latupohjalle mahtuu hiihtämään vaikka poikittain tai koko viestijoukkue rinnan. Eivätkä puut varjosta ja tiputa neulasia lähimaillekaan. Olympiavoittaja Hannu Manninen on luonnonystävä, joka viihtyy hiljaisessa metsässä hiihtolenkillä. Yhä useammin latujen tekoon on kuitenkin tarvittu lumitykkiä. Jaana Aalto vastaa, mitä metsä hänelle merkitsee ja onko Hämeen metsiä suojeltu tarpeeksi. Norpan Yläfemma Kevätseuranta 08 Mustikka-palsta 08 SLL 70 v Laulujoutsenen perintö keskitalven kuva Seppo Parkkinen 11 Kuoren alta Hannu Manninen 12 Tekijä & Näkijä Risto Sulkava 14 Norppajuhlat Luonnonsuojelija Erik Bruun 15 Norppaluodolta Luonnonsuojelija Viherpiipertäjä JÄÄRUOHOT Piti olla lunta, ja puron vesi jossakin jääkannen alla tai puro pohjiaan myöten jääksi jähmettyneenä. Mutta vesi pärskyy ja kastelee mustan maan ruohot. On kuitenkin talvi ja pakkasta, kolmen päivän talvi. Pärskeet jäätyvät ja säilövät vihreät ruohot jäävaippaan. Kun vesi heiluttaa jäädyttämiään kasveja, jäälehdet helisevät. Tammikuun kauniita hetkiä. Luonnonsuojelija on ilmestynyt jo yli 30 vuotta. Kuten huomaat, lehti on nyt uudistunut. Luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto ovat puolestaan saaneet uudet, pirteät logot kotimips Kolumni Mikko Saarela Kirja-arvostelut 18 Vastarannalta Lukijoilta KatuGallup 19 Norpan menot

4 4 UUTISET luonnonsuojelija 1/2008 Sipoonkorvesta taistellaan Sipoonkorven luonnonsuojelualue laajeni joulukuussa 250 hehtaaria, kun valtio ja Vantaan kaupunki vaihtoivat maita. Helsingin kanssa vastaava maanvaihto ei ole toteutunut. Sitä vastoin LounaisSipoon liittäminen Helsinkiin varmistui tammikuussa, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi siitä tehdyt valitukset. Kuntien rajansiirto kumoaa käytännössä Sipoon yleiskaavan rakennussuunnitelmat. Niitä ehti kuitenkin tulla myös marraskuussa hyväksyttyyn Itä-Uudenmaan maakun- Huijaripukki pilasi lapsiperheen joulun takaavaan. Siksi Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri sekä Sipoon ja Itä-Uudenmaan yhdistykset hakivat maakuntakaavaan muutosta ympäristöministeriöstä. Luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö ovat esittäneet Sipoonkorpeen kansallispuistoa. Sitä jarruttaa rahapulaa poteva ympäristöministeriö. Uusien selvitysten mukaan alueella on kuitenkin niin paljon polkuja ja lepopaikkoja, ettei kansallispuisto tulisi kalliiksi. Pääkaupunkiseudulla esiintyi joulun aikaan huijari, joka oli Helsingin Sanomissa mainostanut luotettavaa, raitista ja autoilevaa joulupukkipalvelua. Numeroon soitettaessa vastaaja esittäytyi Suomen Luonnon toimitussihteerin nimellä ja kertoi osan keikkapalkkiosta menevän Luonnonsuojeluliiton toiminnan tukemiseen. Huijaus paljastui, kun pukki ei ilmestynytkään sovittuna aikana paikalle vaan teki ns. oharit lapsiperheen harmiksi. Pyhien jälkeen perheenisä otti yhteyttä liiton toiminnanjohtajaan, jolloin asian todellinen laita paljastui. Liitto yritti tehdä asiasta rikosilmoituksen. Poliisilaitokselta kuitenkin kerrottiin, ettei toiminta täyttänyt petoksen ehtoja, sillä perheenisä ei ehtinyt maksaa keikkapalkkiota pukille. Suomen lainsäädäntö sisältää porsaanreiän, joka sallii harhaanjohtavan ilmoittelun. Rikos tapahtuu vasta silloin, kun rahaa peritään väärään tarkoitukseen. Latua Riihimäen tapaan Riihimäellä puhkesi kiista luonnonsuojeluväen ja kaupungin kanssa, kun kaupunki ryhtyi raivaamaan ammottavaa aukkoa Vahteristoon perusteilla olevan luonnonsuojelualueen halki. Jälki oli yhtä leveää kuin valtatiellä: metsää raivattiin 20 metrin leveydeltä. Kaupunki pysäytti hakkuut ja joutui perustelemaan toimiaan, kun yhdistys nosti asiasta julkisen haloon. Liikuntatoimenjohtaja Pasi Koistinen perusteli jälkeä turvallisuussyillä. Hän mainitsi, että Kuluttajavirasto on ohjeistanut kuntia turvamääräyksillä, kun joissakin kunnissa on tullut korvausvaatimuksia hiihtotapaturmista. Hän mainitsi perusteeksi myös sen, että ladulle sataisi paremmin lunta, eikä ladulle tulisi puista tippuvasta lumesta jäätä ja neulasia. Kyseessä on kuitenkin kaupungin ensimmäinen luonnonsuojelualue, jonka perustamisesta on jo kaupunginhallituksen periaatepäätös. Sinne vedetään nyt leveämpää latu-uraa kuin missään muualla. Lisäksi latu- reitti jatkuu naapurikunnan puolella noin kuuden metrin levyisenä puusta puuhun mitaten. Luonnonsuojeluyhdistys oli mukana kaupungin viheraluesuunnitelman työryhmässä, jossa olivat myös urheiluseura Kiista-Veikkojen ja Vahteristoliikkeen edustajat. Työryhmän lähtökohta oli, että suojelualueella luontoarvot otetaan huomioon. Konsultin laatimassa suunnitelmassa yhden luistelutyylin ja kahden perinteisen tyylin latualueeksi määriteltiin 6,5 metriä. Turva-alueiden kera leveydeksi tuli 9,5 metriä tasaisella. Jyrkissä mutkissa oli vara lisätä vielä 3 5 metriä leveyttä tarpeen mukaan. Turvaalueelta raivataan myös kivet ja kannot. Tämän olisi pitänyt yhdistyksen mielestä riittää. Työn jälki maastossa kuitenkin yllätti. Liikuntatoimi ohjeisti raivaamaan 15 metrin leveydeltä, mutta sitäkin laajennettiin jälkiselitysten mukaan siksi, että hiihtouran teko tapahtuu koneellisesti. Tekovaiheessa on otettava huomioon koneiden puustolle tekemät vauriot sekä reitin kuivatuksen vaatimat ojat ja valaistustyöt. Luontoväen mielestä hakkuissa toimittiin yksisilmäisesti, sillä hiihtokausi on etelässä muutenkin lyhyt, enää pari kuukautta. Lisäksi reitti on suuren osan vuodesta muiden virkistyskäyttäjien käytössä. Yli-innokkaalla hakkuulla menetettiin arvokasta suojelumetsää. Myös maisemakuvaa pilattiin monen Alla vasemmalla normaalilevyinen latu-ura. Oikealla Riihimäen hiihtomaisemaa. teksti & kuvat Tarja Heikkonen Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen pj SLL liittohallituksen jäsen luonnossa liikkujan mielestä. Suojelualueilla latu-urien vetämisessä on nykyisin sekavat käytännöt. Kansallispuistoissa Metsähallituksen mailla leveimmät perinteisen ja luistelutyylin latu-urat Lapissa matkailukeskuksissa ovat 6,5 8 -metrisiä. Ne tehtiin ennen kuin puistoista tuli suojelualueita. Nykyisin kansallispuistoissa riittää talviaikana kahden metrin levyinen perinteisen latu-ura. Hyvinkäällä Usmin Natura-alueilla ulkoilureittitoimituksessa päädyttiin 3,5 metrin vapaana pidettävään alueeseen, jossa ladun yli saavat oksat silti ulottua. Reitti on tehty kahdelle perinteiselle ladulle. Nykyinen asutuksen alle jäävä latupohja Riihimäellä on raivattavalta alueeltaan ollut viisi kuusi metriä, ja siinä ovat mahtuneet perinteisen ja luistelutyylin menijät sivakoimaan. Yhdistys ihmetteli, miten nykyisillä laduilla on selvitty jyrkemmissäkin mäissä ilman näin järeästi raivattuja metsäaukkoja. Jos eivät nykyladut hiihtäjille riitä, kannattaisi siirtyä pellolle ja järven jäälle. Tapaus osoitti kuitenkin sen, että kunnissa on kova halu rakentaa ylimitoitettuja ulkoilureittejä. Suomen Latu ja Luonnonsuojeluliitto voisivat laatia oman suosituksensa hiihtoreitin rakentamisesta arvokkaiden luontoalueiden läpi. Muuten on vaarana, että muillakin arvokkailla luontoaluilla alkaa latupohjien leveämmäksi jyrääminen.

5 UUTISET luonnonsuojelija 1/ Lepakoiden selvittämiseen vauhtia Markku Kuortti menestyi Lapin äänestyksessä Saksassa lepakkoselvitykset ovat itsestäänselvyys isoissa tie- ja tuulivoimahankkeissa. Näin kertoi saksalainen tutkija Lothar Bach Luonnonsuojeluliiton ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin lepakkoseminaarissa tammikuussa Helsingissä. Lepakkokannat ovat jo pitkään laskeneet monissa Euroopan maissa. Tästä syystä lepakot ovat liito-oravan kaltaisia EU:n luontodirektiivissä erityisesti suojeltuja lajeja. Niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentyminen on kielletty. Lothar Bach esitteli tuloksia lepakoiden muutosta. Monet lajit muuttavat ja pyydystävät hyönteisiä meren yllä, joten lepakkoselvityksiä tarvitaan merituulipuistoistakin. Lepakoiden kulkureitit pitää ottaa huomioon myös teiden suunnittelussa. Muuten puukujaa seuraava lepakko voi jäädä auton alle. Seminaarissa keskusteltiin myös lepakkoselvityksiltä vaadittavasta maastotöiden määrästä. Tästä tehdään parhaillaan Suomeen ensimmäistä ohjeistusta. Luonnonsuojeluliiton valtuuston puheenjohtaja Markku Kuortti Muoniosta tuli kolmanneksi Vuoden lappilainen äänestyksessä. Tällainen menestys on luonnonsuojelijalle jokseenkin ennenkuulumatonta Lapissa. Kuortin ansioksi luettiin erityisesti Muonion metsäkiistan ratkaisuun myönteisesti vaikuttaminen. Edelle kiilasivat vain näyttelijä Kari Väänänen ja Sallan sotavainaja yhdistys. Taakse jäivät muun muassa huippu-urheilijat Hannu Manninen, Tanja Poutiainen ja poliitikot. Kilpailun järjestävä Lapin Kansa lehti julkaisi kolmen eniten ääniä saaneen osalta myös äänestäjien kommentteja. Tässä yksi niistä: Riittää kyllä miehiä, jotka roikkuvat vanhassa tutussa tai menneen maailman asioissa. Markku ei kuulu heihin, hän on on uskaltanut ja nimenomaan osannut tuoda luonnonsuojelun Lapissa 2000-luvulle. Lapin petopolitiikka kestämätöntä Viime vuonna löytyi Kevon luonnonpuistosta naarasahman raato, josta jälkien perusteella oli ajettu ainakin neljästi yli moottorikelkalla. Eläin oli raahautunut vaikeasti vammautuneena ylityspaikalta kilometrin verran. Ahmalla todettiin olevan nisissä maitoa, joten jonnekin paleltui kuoliaaksi lisäksi kolme pentua, ellei niitäkin oltu jo sitä ennen kaasutettu hengiltä pesäänsä. Tämän vuoden puolella on yksin UK-puistossa hoideltu laillisen kaatoluvan saaneen suden lisäksi toinenkin hukka hengiltä. Viimeisiltä hangilta paljastui karhun salakaato ja jo aiemmin talvella tuiskun aikana katosi Anterin maastosta mystisesti ahmapariskunta, jota erävalvojat olivat seuranneet jo pidempään. Joka vuosi paljastuu poronhoitoalueella puolenkymmentä laitonta petosurmaa. Erävalvojien mukaan tämä on vain jäävuoren huippu, oikeasti tapauksia on kymmenkertaisesti. Kairoihin mahtuu kulkijaa, ja sieltä löydetään edelleenkin laittomia karhunrautoja ja häkkejä. Kiinnijäämisen riski on myös olematon, näytöt harvoin riittävät tuomioon, ja vaikenemisen muuri on syrjäkylissä vahva. Ministeriöissä asioita hissutellaan ja annetaan poronhoitoalueen petopolitiikan hoitua ikään kuin luontaisen poistuman kautta kaikkien tiedossa on mitä kairoissa tapahtuu, ongelmia tulee vain jos joku jää kiinni. Perusongelma ei olekaan siinä, etteikö petokantoja osattaisi säädellä, vaan siinä että säätely tapahtuu nykyisin eläinsuojelullisesti ja muutoinkin täysin kestämättömällä tavalla. Ahmaongelma ratkeaisi samalla periaatteella kuin on menetelty kotkankin suhteen, korvauksia maksettaisiin paliskunnille löydettyjen ahmanpesien mukaan. Valtion tulee myös palkata suurpetojen vahinkojen tutkintaan enemmän resursseja. Ongelmapetojen poistaminen tulee hoitaa valtion virallisten metsästäjien kautta. Omituista on myös se, että poroelinkeinonharjoittajat voivat kuljettaa asetta mukanaan kelkoissa ympärivuotisesti. Mutta ennen kaikkea poroelinkeinon sisällä on oltava uutta asennekasvatusta petokysymysten suhteen, nythän muutamat henkilöt mustaavat koko elinkeinon maineen. Ilmastonmuutos hävittää kymmenesosan Suomen lintulajeista Vesa Luhta julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos hävittää vuosisadan loppuun mennessä Suomesta yli 20 lintulajia, ja monet koko maassa esiintyvät lajit siirtyvät pesimään vain Pohjois-Suomeen. Suomessa pesivien lajien kokonaismäärän ennustetaan kuitenkin kasvavan, sillä runsaasti uusia pesimälajeja levittäytyy Suomeen. Tutkimus "Climatic Atlas of European Breeding Birds" ennustaa Euroopassa pesivien lintulajien levinneisyysalueiden siirtyvän vuosisadan loppuun mennessä keskimäärin 550 kilometriä kohti luodetta ja levinneisyysalueen pienenevän keskimäärin viidenneksellä. Euroopan linnustollisen runsauden painopiste siirtyy itäisestä Keski-Euroopasta eteläiseen Suomeen ja lähialueillemme, mutta jopa kymmenillä lajeilla on huomattava riski hävitä tällä vuosisadalla Euroopan pesimälajistosta. "Tutkimuksen tulokset lisäävät luonnonsuojelun tarvetta. Ilmastonmuutos on valtava uhka pesimälinnustollemme, ja vastuumme Euroopan linnuston hyvinvoinnista tulee kasvamaan", sanoo suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta. Erityisesti eteläisten kosteikko- ja metsälajien ennustetaan leviävän- Suomeen, mutta samanaikaisesti monet pohjoiset metsälinnut, suolinnut ja erityisesti tunturilinnut, kuten kiiruna ja pulmunen, vähenevät tai katoavat pesimälinnustostamme kokonaan. Muutamat nykyään Etelä-Suomessa pesivät lajit, kuten metso ja teeri, tulevat häviämään Etelä-Suomesta. Yksittäisten lajien esiintymisen ennuste on kuitenkin selvästiepävarmempi kuin tutkimuksessa saadut keskimääräiset muutokset, sillä tutkimuksessa ei ole voitu ottaa huomioon ilmaston lisäksi muitalintulajien esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä. "Julkaistu ennuste ei ota huomioon muuttolintujemme talvehtimisalueiden muutosten todennäköisiä vaikutuksia. Lintujemme ja sitä kautta myös meidän oma tulevaisuutemme voi olla nyt julkaistua pelottavaa ennustetta huonompikin", sanoo Lehtiniemi. Ilmastoatlas-tutkimuksen ovat toteuttaneet Professorit Brian Huntley (Durham University) ja Rhys Green (Englannin BirdLife, University of Cambridge) sekä tohtorit Yvonne Collingham ja Steve Willis (Durham University). Se on julkaissut Lynx kustantamo yhdessä Englannin BirdLifen, BirdLife Internationalin ja Durhamin yliopiston kanssa. Lisäksi mukana työssä on ollut mm. European Bird Cencus Council, jonka keräämään lintuharrastajien tuottamaan aineistoon nykyhetkeä kuvaavat pesimäaineistokartat perustuvat. (Lähde: BirdLife Suomen tiedotus ) Energia- ja ilmastotavoitteet Suomelle liian helppoja? EU-komissio pääsi sopuun tammikuun lopussa energiapaketista. Esityksen mukaan Suomen on nostettava uusiutuvan energian osuus kaikesta kulutetusta energiasta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Nyt osuus on reilut 28 prosenttia. Päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden eli rakennusten, liikenteen ja maatalouden on vähennettävä hiilidioksidipäästöjä 16 prosentilla. Komission laskelmien mukaan ilmastopaketin kustannukset tulevat olemaan Suomelle 0,52 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi vuonna 2006 Suomen arvioitu talouskasvu oli noin 5 prosenttia. Käytännössä komission ilmastopaketin vaikutus olisi siis se, että talouskasvu hidastuisi 1,2 kuukaudella vuoteen 2020 mennessä. Todellisuudessa päästövähennystavoitteet tulevat pian koventumaan. Nyt on lähdetty 20 prosentin tavoitteesta, vaikka EU on sitoutunut 30 prosentin päästövähennyksiin, kun kansainvälinen sopu löytyy. Käytännössä sopu löytyi jo Balin ilmastokokouksessa viime joulukuussa, kun teollisuusmaat sopivat prosentin päästövähennystavoitteista vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien osalta Suomi sai vastuujaossa helpot tavoitteet. Komission laskentakaavalla Suomen tavoitteeksi olisi pitänyt tulla noin 41 prosenttia nyt esitys on kuitenkin 38 prosenttia. Toki tämäkin on kova haaste. Suomen uusiutuvien nykyinen korkeahko (28,5%) osuus perustuu metsäteollisuuden jäteliemien ja -puun käyttöön. Ilman tätä uusiutuvien osuus olisi Greenpeacen arvion mukaan vain noin 5 %, josta suurin osa on vanhaa vesivoimaa. Vertailun vuoksi Ruotsin uusiutuvien tavoite vastuujaossa on 49 prosenttia - jota sitäkin kohtuullistettiin melkoisesti. Päästökaupan ulkopuolisille sektoreille 16% :n päästövähennystavoite tarkoittaa isoja muutoksia esimerkiksi ruuantuotantoon. Suomen luonnonsuojeluliitto esittääkin hiiliveroa muun muassa liha- ja maitotuotteisiin. Vähemmän hiili-intensiivisessä maailmassa on selvää, että liharuokavaliota on pakko keventää tavalla tai toisella. Helsingin Keskustatunneli nurin Leo Stranius Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen vaati marraskuussa lisää autoja Helsingin keskustaan. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tuomitsivat Pajusen autohimon ja autoistumista lisäävän Keskustatunnelin välittömästi. Keskustatunneli lisäisi liikennettä Helsingin niemen rajalla, Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtaja Leo Stranius tuolloin totesi. Laajapohjainen Kenkää keskustatunnelille -liike keräsi yli nimeä kunnallisaloitteeseen tunnelia vastaan ja joukkoliikenteen puolesta. Tunnelihanke kaatui käytännössä tammikuussa, kun kaupunginvaltuutetut totesivat sen liian kalliiksi ja SDP:n valtuustoryhmä kääntyi projektia vastaan. Hanke olisi maksanut toteutuessaan tämänhetkisen arvion mukaan yli 500 miljoonaa euroa eli yhtä paljon kuin Naturan ja muiden luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen on maksanut. Nyt helsinkiläisten joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseen sekä autottoman keskustan rakentamiseen on lähivuosina käytettävissä paljon enemmän rahaa, Stranius iloitsee. Toivottavasti myös pääkaupunkiseudun ruuhkamaksut saadaan pian käytöön. Tämä olisi koko pääkaupunkiseudun etu, Stranius jatkaa.

6 6 luonnonsuojelija 1/2008 LIITON UUTISET Sinikka innostaa retkeilemään Turkulainen Sinikka Kunttu, 26, aloitti vuoden alusta Luonnonsuojeluliiton retkikoordinaattorina. Kasvatustieteen maisteriksi ja opettajaksi valmistuva Sinikka on täydentänyt opintojaan myös ympäristötieteellä ja biologialla. Retkikoordinaattorin tehtävänä on tukea paikallisyhdistysten retkitoimintaa ja kehittää Luonnonsuojeluliitolle myös uudenlaisia tapoja kannustaa luontoretkeilyyn. Kolmivuotinen hanke "Löydä luonto läheltäsi" toteutetaan Tapiola-ryhmän tuella, ja sen painopisteenä on lähiluontoretkeily. Kipinä luontoretkille syttyi Sinikalle itselleen partiotoiminnassa, jossa hän on ollut mukana lähes koko ikänsä. Myöhemmin retkeily sisarusten, ystävien ja erilaisen yhdistysten kanssa on kasvattanut merkitystään. Suomen luonnossa rakastan erityisesti vanhoja metsiä sekä saaristoa perinnemaisemineen, Sinikka kuvailee. Luontoretket tuovat iloa ja sisältöä elämään, pohtii Sinikka retkeilyn ydintä. Retket avaavat ymmärrystä luonnon mahtavaan monimuotoisuuteen, mutta myös sen suojelutarpeeseen. Omia väyliä vaikuttaa on Sinikka löytänyt metsiensuojelua edistävässä Ikimetsän ystävät -yhdistyksessä sekä perinnemaisemien hoitoon tähtäävillä talkooleireillä. Luonnonsuojeluliiton 70-vuotisjuhlavuoden yhtenä teemana on retkeily ja luonnonharrastus, josta Sinikka iloitsee. Toivoisin, että tänä vuonna mahdollisimman monessa paikallisyhdistyksessä järjestettäisiin luontoretkiä. Luontoelämyksiä olisi hienoa saada myös jaettua yhä laajemmalle luonnosta kiinnostuneelle väelle". Olen todella iloinen siitä, että työpisteeni järjestyi kotikaupunkiini, Varsinais-Suomen luonnonsuojelukeskukselle, kertoo Sinikka, joka asuu Turun keskustassa, vanhan puutalon idyllissä. Sinikan tavoittaa numerosta ja osoitteesta norpan yläfemma ympäri maata 24 % Suomen energiankulutuksesta tuotetaan uusiutuvilla (2006) 4 5 % Elinkeinoelämän keskusliitto on valmis lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta Suomessa vuoteen 2020 mennessä 7 % ministeri Mauri Pekkarinen ja Suomen hallitus ovat valmiita lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta Suomessa vuoteen 2020 mennessä 0 % Helsingin Energian kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla (2006) 69 % Tukholman kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla (2005) Sompion luonnonsuojeluyhdistys perusteilla Tuula Leskinen Muutamassa lappilaisessa luonnonsuojeluyhdistyksessä on kyllästytty toimimaan samalla pienellä porukalla pienissä ympyröissä. Voimat on päätetty yhdistää. Savukosken ja Sodankylän yhdistykset ovat jo aloittaneet konkreettiset toimenpiteet yhdistysten yhdistämiseksi. - Tavoitteena on luonnonsuojelutoiminnan terävöittäminen alueella, Sodankylän luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Ossi Pihajoki kertoo. Yhtä kuntaa laajemmalla alueella toimimalla saavutetaan synergiaetuja. Yhdistykseltä pyydetyt lausunnot koskevat usein kuntaa laajempaa aluetta. - Kun yksittäisessä yhdistyksessä on vain muutama toimija, on parempi, että toimitaan yhdessä kuin palkittuja erikseen, Savukosken luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Eila Ylilokka korostaa. Sekä Savukosken että Sodankylän yhdistykset pitävät yhdistysten kokoukset siinä tahdissa, että Sompion luonnonsuojeluyhdistys voidaan virallisesti perustaa ensi vuoden helmikuussa. Nimi on uuden yhdistyksen työnimi. Pelkosenniemen luonnonsuojeluyhdistyksen Pekka Nyman oli mukana yhdistysten suunnittelupalaverissa marraskuun alussa. - Yhdistykseen on liittynyt useita uusia jäseniä, joiden mielipidettä ei vielä ole kartoitettu. Lopulliset päätökset tehdään yhdistyksen kokouksissa sääntöjen mukaisesti, Nyman toteaa. Sompion Lapin eliömaakunnan yhteinen yhdistys kuulostaa Nymanista hyvältä, sillä monet vesistöjen säännöstely-, kaivos- ja metsähankkeet sijoittuvat yhdistysten raja-alueille, jolloin paikallistuntemuksen yhdistäminen tuo etua. Edellisessä numerossa julkaistusta ansiomerkkien saajien luettelosta olivat jääneet pois seuraavat. Toivottavasti kaikki tulivat nyt mainituiksi. Onnittelumme! Lähteet: 1. Tilastokeskus. Suomi lukuina. Energia. 2. YLE uutiset 9.1. Suomen energiatavoite petti EU:ssa. 3. YLE uutiset 9.1. Suomen energiatavoite petti EU:ssa. 4. Helsingin Energia, energian tuotantoseloste Tukholman kaupungin ympäristöbarometri. Kultainen ansiomerkki Hilpi Liimatainen, Kankaanpään Seudun Luonnonystävät Markku Suominen, Satakunnan luonnonsuojelupiiri Hopeinen ansiomerkki Oiva Mikola, Ala-Satakunnan Ympäristöseura Erkki Tauren, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Juho Kytömäki, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri

7 liiton UUTISET luonnonsuojelija 1/ korvayökkö yön hämyssä. jarmo markkanen Kevätseurannassa etsitään nahkasiipiä Luonto-Liitto kannustaa osallistumaan perinteiseen Kevätseurantaan. Sen avulla kerätään havaintoja kevään ensimmäisistä muuttolinnuista, kukkivista kasveista, kaikista tutuista keväänmerkeistä. Tänä vuonna erityistarkkailussa ovat lepakot. Luonto-Liiton perinteisessä kevätseurannassa tarkkaillaan tänä vuonna erityisesti lepakoita. Keväällä lepakot ovat pitkän talvihorroksen jälkeen nälkäisiä ja saattavat lentää päiväsaikaankin. Öisiä havaintoja on hauska tehdä vaikkapa järvien rannoilla, minne runsaat hyönteismäärät houkuttelevat nahkasiipiä ruokailemaan. Lepakkoteema liittyy monimuotoisuuteen. Lepakkolajimme viihtyvät monenlaisissa ympäristöissä, jos ravintoa ja päiväpiiloiksi sopivia kolopuita tai rakennusten ullakoita on riittävästi. Kaikuluotaus taas on hankalaa avoimilla alueilla ja monet lepakot häviävät, jos maisemaa avarretaan liikaa. Kevätseuranta 2008 järjestetään yhteistyössä Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen kanssa. Lepakkohavaintoja voi ilmoittaa Kevätseurantaan, vaikka ei tunnistaisikaan nahkasiiven lajia. Lomakkeessa kysellään, näkikö lepakon päivällä vai yöllä ja liikkuiko se pihalla, metsässä vai veden yllä. Kevätseurantahavaintoja palauttaneiden kesken arvotaan lepakkodetektori, jonka avulla lepakoita voi opetella tunnistamaan. Lepakkoteema näkyy myös lapsille tarkoitetussa Kevättuuli-lomakkeessa. Tänä vuonna myös Kevätseurannan peruslajien listaa on päivitetty. Uusina lajeina tulevat mukaan kielo, kullero ja seitsenpistepirkko, joiden tieltä taivaanvuohi ja tavi saivat väistyä. Uutuutena on lisäksi mahdollisuus runsausarvioiden tekemiseen kevätseurantaviikonloppujen ulkopuolella, sillä esimerkiksi koululuokkien on hankalaa retkeillä viikonloppuisin. Osallistu arvokkaaseen, vuonna 1961 aloitettuun tutkimukseen palauttamalla havaintosi Luonto-Liittoon! Havaintoja voi ilmoittaa tuttuun tapaan joko paperilomakkeella, netissä tai tekstiviestillä. Lomaketta voi tilata Luonto-Liitosta tai tulostaa Kevätseurannan sivuilta. Heti seurantaviikonlopun jälkeen sähköisesti ilmoitetut havainnot ovat mukana YLE:n Aamu-tv:n koosteessa joka toinen viikko. Havainnot annetaan myös Luonnontieteellisen keskusmuseon käyttöön. mustikka tällä palstalla vierailevat kirjoittajat esittelevät mustikan eri kulmista. Mustikka on vuoden laji Suomen Luonnonsuojeluliitto on valinnut vuoden 2008 lajiksi metsiemme valtavarvun mustikan. Laji on viime vuosikymmeninä taantunut merkittävästi. Avohakkuut ja nuorten metsien osuuden kasvu ovat tärkein syy mustikkamaiden vähentymiseen. Auringonpaahde, kuivuus ja maanmuokkaus tuhoavat mustikat useiksi vuosiksi hakkuun jälkeen. Liika varjostuskaan ei ole mustikalle hyväksi, ja näin ollen tiheä istutusmetsäkään ei kelpaa kasvupaikaksi. Metsätalous uhkana Ahneet päätehakkuut vievät mustikat metsistä, toteaa Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Mustikan dramaattinen väheneminen onkin symboli koko suomalaiselle metsätaloudelle. Mustikan esiintymisestä on vertailuaineistoa 50-luvulta alkaen. Sen peittävyys oli laskenut 18 %:sta 8 %:iin 90-luvulle tultaessa. Mustikan esiintymisessä tapahtuneet muutokset ovat muistutus siitä, että metsänhoidossa tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan kasvillisuuteen. Mustikan kaltaisilla yleisillä lajeilla on suuri vaikutus myös muiden kasvien ja eläinten esiintymiseen, yhteisöjen rakenteeseen ja toimintaan. Mustikka on mm. metsonpoikasille tärkeä ravinnonlähde. Rahoitusta ja muutosta tarvitaan Mustikan ja muiden metsäkasvien tilannetta on mahdollista parantaa riittävällä suojelualueverkostolla ja pehmeämmillä metsänhoitomenetelmillä. Jos Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelmaan Metsoon saadaan vuositasolla 100 miljoonaa euroa, voi mustikkakin paremmin, toteaa Kuronen. Lämpenevä ilmasto tuo uusia haasteita mustikalle, sillä varpu on herkkä kevät- ja kesähalloille. Lämpötilan nousu voi nopeuttaa sen talvilevon purkautumista ja lisätä paleltumisalttiutta. Kaisa Murdoch Oma maa mustikka seppo parkkinen Kaikki suomalaiset tietävät hokeman "Oma maa mansikka, muu maa mustikka", mutta kuinka moni tietää sananlaskun alkuperää? Loru viittaa maan hallintaan kaskitalouden aikaan. Kaskettu ahomansikkaa kasvava maa oli viljelijän hallinnassa ja siis hänen omansa; muu maa eli kaskeamaton metsä oli mustikan kasvumaata, jonka kuka tahansa sai kaskeamalla ottaa haltuunsa. Lorun nykyaikainen tulkinta on turhaan alentanut mustikan mansikkaa kehnommaksi, muiden maiden marjaksi. Totuushan on, että suomalaiset ovat mustikkakansaa. Mikä on herkkua metsän kuninkaalle ja muille metsäneläimille, maistuu myös piirakoissa, kiisseleissä ja mehuissa meille suomalaisille. Lähteenä mm.: Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa (toim. Antti Reinikainen, Raisa Mäkipää, Ilkka Vanha-Majamaa ja Juha-Pekka Hotanen) Tammi 2000

8 8 luonnonsuojelija 1/2008 veikko lahtinen / sll Aikamatka luonnonsuojelun käänteisiin Luonnon puolesta on Suomessa puhuttu ja toimittu 1800-luvulta alkaen. Suomalaisen luonnonsuojelun tarina on nyt ensimmäistä kertaa koottu yksiin kansiin, keväällä ilmestyvään kirjaan Laulujoutsenen perintö. Nykyinen Suomi voisi helposti olla hyvin toisenlainen. Tampereen läpi hurauttaisi autolla hetkessä, koska Pyynikinharju olisi pantu maan tasalle ja korvattu moottoritiellä. Kolin kansallismaisemaa vaaran laelta ihailevan retkeilijän selän takana kuhisisi kokonainen lomakaupunki lasketteluhisseineen. Kuusamon kosket vetäisivät matkailijoita vielä vähemmän, koska mitään koskia ei olisi: sähköyhtiöiden suurisuuntaiset voimalahankkeet olisivat vaientaneet ne jo 1960-luvulla. Vuotoksen alueella sijaitsevat, Euroopankin mittakaavassa arvokkaat Kemihaaran suot makaisivat tekoaltaan pohjassa. Merikotkia, muuttohaukkoja tai laulujoutsenia näkisi maamme rajojen sisäpuolella vain silloin, kun satunnaiset harhailijat saisivat bongareiden kännykät piippaamaan kiihkeästi. Nuorempi harrastajapolvi tuntisi eksoottiset linnut vain lintukirjasta, jossa teksti päättyisi sanoihin hävinnyt Suomesta. Myös metsäpeuroja tapaisi vain itärajan takana, sillä suomalaisille laji olisi tuttu lähinnä kalliopiirroksista, esiisiemme jo hävinneenä riistaeläimenä. Saimaannorppia ei tapaisi enää missään, koska maailman viimeiset saimaannorpat olisi nitistetty tapporahojen tienaamiseksi 1950-luvulla. Silmättömiä silakoita sen sijaan näkisi liiankin kanssa Porin edustalla, Helsingissä huhtikuussa 1969 järjestetty ilmansaastumisprotesti oli Suomen ensimmäinen ympäristöaiheinen mielenosoitus. Se pidettiin osana Luonto-Liiton ja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun yhteistä Saasteviikkoa Maltillista luonnonsuojelua Helsingin Sanomissa oli nelipalstainen juttu Maltillinen luonnonsuojelija: Luonnonsuojelijaksi tulitikkukaupalla. Suomeen on perustettu uudentyyppinen luonnonsuojelujärjestö, joka sanoo erikoistuneensa vesiensuojeluun. Tämä Pohjolan luonnonsuojelujärjestö ei halua hyökätä maataloutta eikä pienteollisuutta vastaan, kuten yhdistyksen sihteerin Leo Laineen mukaan tekee radikaali Suomen luonnonsuojeluliitto. Suurta osaa yhdistyksen toiminnassa näyttelee kannattajajäsenten hankinta ja mainostikkujen myynti. Nämä teollisuusja maatalousliikkeet saavat jäsenyydestään palkkioksi rottien hävityksen tiloissaan ensi syksynä. Sihteeri Leo Laine kertoo, että eräät maatalousalan järjestöt ja liikkeet, kuten hänen mainitsemansa Hankkija, Valio, osuusmeijerit ja -teurastamot olivat antaneet toimeksi järjestön perustamisen. Laineen mukaan Luonnonsuojeluliiton radikaali ja hyökkäävä ohjelma ei kyseisiä etupiirejä tyydytä. Luonnonsuojeluliiton tuottama materiaali sen sijaan näkyi tyydyttävän, sillä uusi järjestö myi liiton materiaalia eteenpäin huomattavan korkeasta hinnasta. Jäsenmaksukertymäkin näytti mukavalta: uudella järjestöllä kerrottiin olevan kannattajajäsentä, jotka kukin maksoivat jäsenmaksua markkaa. Pohjolan Luonnonsuojelujärjestö ei enää myöhemmin päässyt uutisiin. Maltillisen luonnonsuojelun tukijoilta saadut markan jäsenmaksutulot hupenivat juokseviin menoihin; ainakaan niiden käytöstä luonnonsuojelutarkoituksiin ei kuultu mitään. Terho Poutanen

9 luonnonsuojelija 1/ seppo parkkinen metsähallitus / reino kalliolan kuvakokoelma jossa titaanidioksiditehtaan jätevesipäästöt olisivat saaneet jatkua ennätyslukemissa vuosikymmenestä toiseen. Hirvenmaksan syöntiä rajoitettaisiin sen liiallisen lyijypitoisuuden takia, petokalojen päätymistä lautaselle taas hillitsisi niiden korkea elohopeapitoisuus. Kaikki nämä omituiset rinnakkaistodellisuudet ovat olleet aivan hilkulla toteutua. Kuten moni muistaa, muutamat niistä jopa olivat todellisuutta vielä jokunen vuosikymmen sitten. Siitä, että elämmekin tässä meille tutussa maailmassa, on kiittäminen niitä luonnonystäviä ja muita aktiivisia kansalaisia, jotka vuosikymmenten varrella ovat käärineet hihansa ja ryhtyneet puolustamaan ainutlaatuisia luontokohteita tai ihmisten terveyttä välittämättä lähiympäristön vakuutteluista tehtävän mahdottomuudesta tai urakan vaatimasta suunnattomasta vapaaehtoisten työtuntien määrästä. Luonnonsuojelun historia on juuri tällaisten voittojen historiaa: tarpeeksi suurten ihmisjoukkojen tai joskus jopa yhden ainoankin ihmisen usko asiaansa ja luonnonrakkaus ovat tehneet mahdottoman mahdolliseksi ja pelastaneet ainutlaatuisia luontomme osia. Luonnon puolustamisen vaiheet yksiin kansiin Ajatus luonnon varjelemisen tarpeesta alkoi Suomessa versoa jo lähes 150 vuotta sitten. Noista ajoista Suomi on muuttunut dramaattisesti, ja kulloisenkin ajan hengen mukana on muuttunut myös luonnonsuojeluliike. Nyt suomalaisen Luontoretki. Professori Viljo Kujala kertoo jäkälistä Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen yleisöretkellä Helsingin Kuusisaaressa toukokuussa luonnonsuojeluliikkeen ja -aatteen tarina on ensimmäistä kertaa koottu yksiin kansiin, huhtikuun alussa ilmestyvään kevään uutuuskirjaan Laulujoutsenen perintö. Suomalaisen ympäristöliikkeen taival. Kirja on samalla Suomen luonnonsuojeluliiton 70-vuotisjuhlakirja, joka julkaistaan yhteistyössä WSOY:n kanssa. Kirjan 304 sivua ja runsas kuvitus kertovat liiton synnyn ja kehitysvaiheet, mutta ne valottavat laajasti myös maamme muuta luonnonsuojelun kenttää alkaen aatteen juurilta 1800-luvulta, jolloin koskemattoman luonnon säilyttämisen puolesta alkoivat puhua muun muassa tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld ja kirjailija Zacharias Topelius. Tarina kulkee läpi Suomen historian vaiheiden ja päätyy nykyiseen kännykkä- ja internetyhteiskuntaamme, jossa kestävämmän tulevaisuuden puolesta toimii kymmenisen luontojärjestöä, muita kansalaisjärjestöjä martoista partiolaisiin, tutkijoita, hallintovirkamiehiä ja monia tavallisia suomalaisia, jotka etsivät keinoja ympäristöä säästävään arkeen. Laulujoutsenen perinnön nimi viittaa sekä luonnonsuojeluliikkeen voittoihin että suomalaisten läheiseen luontosuhteeseen, joka näkyy uupumattomien luonnonystävien suojelutyössä. Yksi sadoista kirjassa esiintyvistä henkilöistä on Yrjö Kokko, jonka Laulujoutsen-kirjan käynnistämä asennemuutos pelasti kansallislintumme kuolemasta Suomesta sukupuuttoon, mutta luonnon arvostamisen henki juontaa juurensa jo paljon kauemmas, aina tuhansien vuosien taakse. Tuolloin esi-isämme ikuistivat kalliomaalauksiinsa tärkeimpinä kokemiaan eläimiä, kuten hirviä, metsäpeuroja ja laulujoutsenia joista jokaisen lajin luonnonsuojelijat ovat sittemmin pelastaneet vaiheessa, jossa niiden kannat ovat olleet kokonaan katoamassa maastamme. Kuusamosta Kyläsaaren kautta Vuotokselle Laulujoutsenen perintö kattaa luonnonsuojelun koko kentän: sekä alkuperäisluonnon suojelun eli luontokohteiden ja lajien säilyttämisen että ympäristönsuojelun, johon lukeutuu muun muassa myrkkyja saastepäästöjen vähentäminen, luonnonvarojen säästäminen ja uusimpana ilmastonmuutoksen hillintä. Alkuperäisluonnon suojelemisen idea alkoi itää jo ennen itsenäisyyttä, ja luonnonsuojelujärjestöjen työ keskittyi ensimmäiset vuosikymmenensä juuri siihen. Maisemien suojelusta luonnonsuojeluliike kasvoi uhattujen lajien puolustajaksi ja 2008 Onko Helsingin ruuhkainen keskusta vielä joskus ympäristöliikkeen ansiosta henkilöautoilta kielletty rauhallinen kävelyalue, jossa voi hengittää syvään puhdasta kaupunki-ilmaa? sittemmin tuolloin vielä voimakkaan petovihan liennyttäjäksi. Ympäristönsuojelu käsitteenäkin syntyi vasta 1960-luvulla, kun maailman ja Suomen tietoisuuteen tulivat äkisti DDT:n ja muiden ympäristömyrkkyjen aiheuttamat petolintukantojen romahdukset ja elohopeapäästöjen ihmisillekin aiheuttamat sairaudet. Tiedon tarve oli huutava, ja tuolloin vielä hyvin harvojen ihmisten harteilla levännyt luonnonsuojeluliike vastasi siihen laajentamalla toimintansa yhä uusille alueille: kannanottoa ja toimintaa tarvittiin niin teollisuuden jätevesipäästöjen, ydinvoiman, otsonikadon kuin kaupunki-ilman saasteidenkin suhteen. Luonnonsuojelu on vuosikymmenten varrella noussut monesti otsikoihin, vaikka suurin ja ratkaisevin työ on aina tehty arkisella ahertamisella, usein pikemminkin kirjoituspöydän ääressä kuin mielenosoituskulkueessa. Kirja kertoo, mistä saivat alkunsa ja mihin johtivat omien aikakausiensa ikoneiksi nousseet ympäristökiistat, kuten Kuusamon koskisodat, Koijärven ja Lappajärven padot, taistelut Vuotoksen altaasta ja Ounasjoen säilymisestä, Talaskankaan ja monien muiden vanhojen metsien suojelukiistat, Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen juhlallinen piipunkaato, Nuuksion saaminen turvaan kansallispuistoksi, Kyrönjoen pelastaminen voimalarakentamiselta, erämaalain säätämisen ristiriitaiset vaiheet tai se diplomaattinen temppu, jolla presidentti Kekkosen syntymäpäivä johti Koilliskairan pelastumiseen. Kirja kertoo myös monien sinnikkäiden luonnonystävien elämäntyöstä etenkin niiden, jotka ovat käynnistäneet uusia ja tärkeitä kehityskulkuja luonnonsuojeluaatteessa tai omistaneet elämänsä rakastamiensa luontokohteiden puolustamiselle. Luonnonsuojelu ei ole aina ruusuilla tanssimista, ja alojensa uranuurtajat ovat saaneet kuulla riittämiin vakuutteluja hankkeensa mahdottomuudesta ja omasta ihmisvihamielisyydestään. Harvapa arvostelijoista on arvannut, että ympäristöliike on itse asiassa ehtinyt säästää jo melkoisen määrän ihmishenkiä Suomessa. Raskasmetallien, dioksiinien ja muiden ympäristövaarallisten aineiden päästöjen vähentäminen säästää nyt monia ihmisiä sairastumasta erilaisiin sairauksiin. Happamoittavien päästöjen vähentäminen teollisuudessa ja energiantuotannossa säästää paitsi metsiä vaurioitumiselta ja järviä kala- ja rapukadolta, myös astmaatikkoja sairaalareissuilta sekä autoja ja rakennuksia ennenaikaiselta syöpymiseltä. Ajat muuttuvat, luonnonrakkaus pysyy Aikamatkailu menneisyyden Suomessa tuottaa samanaikaisesti sekä kiehtovan vieraita että yllättävän tuttuja kokemuksia. Jo pelkästään muutaman viime vuosikymmenen aikana on ehtinyt muuttua paljon luvun alussa ehdotus ympä Ydinvoimaa on helppo vastustaa Laskelmat ydinvoiman taloudellisuudesta ovat kiistanalaisia Pentti Malaska, Alakerta, Helsingin Sanomat Ydinvoimaa on helppo vastustaa Karl-Mikael Strömmer, Suomen Atomivakuutuspooli, mielipide, Helsingin Sanomat Heikki Simola UM:n ensikommentti: Ei tiedetä mitään, kaikki ovat lakossa Otsikko, Uusi Suomi Keväällä 1986 Suomessa keskusteltiin kiivaasti viidennen ydinvoimalan rakentamisesta, ja maan hallitus ja eduskunta olivat kallistumassa sen kannalle. Huhtikuun 26. päivänä tapahtui kaksi asiaa samanaikaisesti: Helsingissä järjestettiin ydinvoiman vastainen mielenosoitus ja ukrainalaisessa Tshernobylin ydinvoimalassa tapahtui vakava onnettomuus. Onnettomuuden aiheuttama radioaktiivinen laskeuma levisi nopeammin kuin tieto tapahtuneesta; jälkimmäinen saavutti muun maailman vasta kolme päivää myöhemmin. Lomittaiset tapahtumat poikivat vaihtelevia lehtiotsikoita: Poliisi ei salli ydinmarssin saartavan presidenttiä linnaan Otsikko, Helsingin Sanomat Kuusi vuotta sitten ydinmarssijoita oli 5 000, nyt järjestäjien mielestä ja poliisin mukaan Marssin lähtöhetkellä jäi Suomen Sokerin tontille vielä ylimääräisiä julisteita. Kuvateksti, Helsingin Sanomat, Onnettomuus ydinvoimalassa vaatinut uhreja. Radioaktiivinen pilvi Pohjolan ylle Otsikko, Uusi Suomi Jorma K. Miettinen: Nykyiset säteilymäärät toistaiseksi vaarattomia Otsikko, Uusi Suomi Ministerit pallottelivat tiedotusvastuuta. Suomen ydinvoimaohjelma nyt jäihin Otsikko, Uusi Suomi Viranomaiset puolustelevat vaikenemistaan: Mitään vaaraa ei ollut Otsikko, Uusi Suomi

10 10 luonnonsuojelija 1/ Täyskäännöksiä kulissien takana Veljet, pitäisikö meidän muuttaa kantaamme Vuotoksen altaaseen? Olen tänään jo saanut kaksi puhelinsoittoa, jossa sanotaan, että sitä vastustetaan Lapissa. Tähän astihan me olemme luulleet, että Vuotosta kannatetaan Lapissa yksimielisesti. Tämä oli lähes sanatarkka lainaus kansanedustaja Mikko Jokelan (kesk) kommentista muille lappilaisille kansanedustajille vuonna 1982, jonkin aikaa ennen kuin hallitus päätti ensimmäisen kerran luopua Vuotoksen altaasta ikuisiksi ajoiksi. Harva tietää sitäkään, että Martinselkoseen suunnitellun luonnonsuojelualueen metsäinen osuus, noin 2000 hehtaaria, oli jo kertaalleen päätetty antaa Metsähallitukselle hakattavaksi, oikein ympäristöministeriön virkamiesten nimien vahvistamana. Tuolloinen ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen kumosi kuitenkin päätöksen saatuaan siitä tiedon Luonnonsuojeluliiton kautta. Martinselkosen suojelualue perustettiin pian tämän jälkeen alkuperäisen suuruisena. Voisiko tällaisia käänteitä tapahtua enää nykyaikana? 1990-luvun alussa Luonnonsuojeluliitto sai vihiä, että uusi porvarihallitus aikoisi purkaa eräitä vanhoja luonnonsuojeluohjelmia. Liitto käynnisti massiivisen tiedotuskampanjan, jossa tuleva hallituksen iltakoulu julistettiin mustaksi tiistaiksi. Lopulta musta tiistai tuli ja meni ohi jälkiä jättämättä, ja ainakin hallituksen eräät ministerit olivat raivoissaan. Ismo Tuormaa ristöministeriön perustamisesta tuomittiin yhteiskunnassa utopistisena. Vielä 1980-luvun alussa useampikin hiilivoimala ja teollisuuslaitos muun muassa Helsingin Energia ja Kemira ilmoitti suodattimien hankkimisen saastepäästöjen vähentämiseksi olevan täysin mahdotonta, koska investointi olisi niin kallis, että se johtaisi väistämättä henkilöstön joukkoirtisanomisiin. Luonnonsuojeluliike jatkoi kampanjointia, ja muutamaa vuotta myöhemmin puhdistuslaitteet hankittiin ilman irtisanomisia. Siitäkin on kulunut vasta kolmisenkymmentä vuotta, kun suomalaisella huoltoasemalla saattoi vielä nähdä asiakkaiden houkuttimena häkkiin teljetyn karhun, jota mainostettiin suurilla plakaateilla tien varressa. Vaikka Suomessa paljon on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä, luonnonsuojeluliikkeessä Luonnonsuojeluliikkeessä edelleen tärkeitä ovat vapaaehtoistyö, tieteen ja suojelun liitto sekä toiminnan perustana oleva luonnonrakkaus. puolestaan moni asia on säilynyt samoina kuin ne olivat jo sotia edeltäneenä aikana. Vapaaehtoistyön tärkeä rooli, tieteen ja suojelun liitto sekä toiminnan perustana oleva luonnonrakkaus ovat olleet leimallisia suomalaiselle luonnonsuojelulle kaikkina aikoina. Kautta vuosikymmenten on luonnonsuojelun edelläkävijöille myös ollut ominaista, että he ovat nähneet kauas oman aikansa rajoitusten edelle ja tehneet ehdotuksia, jotka ovat toteutuneet vasta vuosikymmenten päästä. Nordenskiöld alkoi puhua kansallis- ja luonnonpuistojen perustamisen puolesta vuonna 1880, ja ensimmäinen luonnonpuisto, Käsivarren Lapissa sijaitseva Malla, rahoitettiin vuonna Eläintieteen professori Johan Axel Palmén esitti vuonna 1904, että tapporahan maksaminen yhä harvinaisemmiksi käyvistä saimaannorpista pitäisi lopettaa. Ehdotusta pidettiin yleisesti täytenä haihatteluna, kunnes luonnonsuojelijat saivat lakimuutoksen läpi viime hetkellä vuonna Mitkähän tämän hetken utopistisista ajatuksista ovat niitä, joiden nykyiset syntyvaiheet esiintyvät tulevien vuosikymmenten historiankirjoituksessa ensi askelina silloiseen itsestäänselvään todellisuuteen? Tämän artikkelin yhteydessä olevat kolme pikkutarinaa 1970, 1982 ja 1986 ovat alkua seuraavissa tämän vuoden numeroisamme sarjana julkaistaville Laulujoutsenen perintö -kirjan vastaavanlaisille anekdooteille. Kuinka kirja syntyi teksti Helena Telkäranta kuva Seppo Parkkinen Luonnonsuojelussa parhaat tulokset saadaan yleensä monien eri taitoja omaavien ihmisten yhteistyönä. Tuskin siis on sattumaa, että niistä kertovan kirjan syntyvaiheet toistavat saman kaavan pienoiskoossa. Hankkeen alullepanijana oli toimittaja-tietokirjailija ja valokuvaaja Teuvo Suominen, joka alkoi luonnostella kirjaa jo vuosia sitten ja antoi osaltaan panoksensa kirjoitus- ja kuvitustyöhön. Käytännössä kirjan saatteli kansiensa väliin viiden hengen työryhmä, johon kuuluivat kirjan päätoimittajana toiminut tiede- ja luontotoimittaja Helena Telkänranta, kirjan toimitusneuvoston puheenjohtajaksi valittu ympäristötieteen dosentti ja Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja Heikki Simola, luontoaiheisiin erikoistuneet kustannustoimittaja Seppo Parkkinen ja kuvatoimittaja Kaija Keskinen sekä muun muassa Suomen Luonto -lehden ulkoasusta tuttu graafikko Heikki Laurila. Aivoriihenä sisällön suunnittelussa ja valmiiden tekstien tarkastajana oli toimitusneuvosto, johon kuuluivat edellä mainittujen lisäksi Esko Joutsamo, Tarja Ketola, Jorma Laurila, Vesa Luhta, Matti Nieminen, Terho Poutanen, Heikki Susiluoma ja Eero Yrjö-Koskinen. Asiantuntija-apua antoi myös liiton entinen puheenjohtaja, emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi. Kirjassa avautuva luonnonsuojelun tarina koostuu yli neljänkymmenen kirjoittajan teksteistä, jotka on kaikki kirjoitettu varta vasten tätä kirjaa varten. Kirjoittajat ovat kukin oman alansa asiantuntijoita, monet heistä myös luonnonsuojelun pitkäaikaisia konkareita: Harri Ajomaa, Anne Brax, Harri Dahlström, Yrjö Haila, Antti Halkka, Raimo Heikkilä, Harri Helin, Kaija Helle, Timo Helle, Mauri Huhtala, Esko Joutsamo, Kaisa Junninen, Kaija Keskinen, Tarja Ketola, Eija Koski, Pertti Koskimies, Markku Lappalainen, Jorma Laurila, Tuire Laurinolli, Anto Leikola, Tuula Leskinen, Michael Lettenmeier, Tapio Lindholm, Vesa Luhta, Matti Nieminen, Bernt Nordman, Jarmo Pasanen, Hannele Pohjanmies, Terho Poutanen, Tapio Reinikainen, Rauno Ruuhijärvi, Erkki Sankari, Pertti Siilahti, Heikki Simola, Leo Stranius, Teuvo Suominen, Heikki Susiluoma, Helena Telkänranta, Hannu Tuomisto, Ismo Tuormaa, Olli Turunen, Juha Valste ja Tapani Veistola. Oman osuutensa tarinasta kertovat valokuvat, piirrokset ja kartat, jotka tuovat kukin mukanaan ripauksen oman aikakautensa henkeä. Valokuvia on koottu toisaalta historiallisista lähteistä kuten Museovirastosta ja toisaalta luonnonsuojeluaktiivien arkistoista uudempien vuosikymmenten tiimellystä valottamaan. Tärkeällä sijalla kuvituksessa ovat myös nykyisten luontokuvaajiemme otokset lajeista ja maisemista, jotka suojelutyön ansiosta ovat pelastuneet. Kaija Keskinen (vas.), Teuvo Suominen ja Helena Telkänranta valikoivat Suomisen mittavasta kuva-arkistosta kuvia Laulujoutsenen perintöön keväällä 2007.

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LEPAKOITA TARKKAILEMAAN!

LEPAKOITA TARKKAILEMAAN! Tiedote 17.8.2009 Risto Lindstedt LEPAKOITA TARKKAILEMAAN! EUROOPAN LEPAKKOYÖTÄ VIETETÄÄN LOPPUKESÄLLÄ Mikä on Lepakkoyö? Euroopan lepakoidensuojelusopimus EUROBATS suojelee lepakoita lainsäädäntöön vaikuttamalla,

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tutkimuspolku

Luonnontieteellinen tutkimuspolku Luonnontieteellinen tutkimuspolku Tutkitaan oman lähiympäristön luontoa Projektityössä toteutetaan oman koulun lähiympäristöön oma luonnontieteellinen tutkimuspolku. Tavoitteena on tutkia ja havainnoida

Lisätiedot

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI Makeanveden altaan rauhallinen virkistys-, asunto- ja loma-asutusalue ollaan muuttamassa teollisuusalueeksi. NÄIN EI SAA TAPAHTUA, ON TOIMITTAVA NOPEASTI EI TUULIVOIMA A IHMISTEN

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton KOMMENTTEJA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan liitto Kommentteja POSKI-hankkeen alustavista

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Ilmoittaudu ja tule mukaan!

Ilmoittaudu ja tule mukaan! Suomen Ladun 54. Leiripäivät Vantaan Hakunilassa Ilmoittaudu ja tule mukaan! Tule hetkeksi, päiväksi tai koko viikonlopuksi pelaamaan, kisaamaan, osallistumaan ja rentoutumaan, tule lauantai-iltana tanssimaan

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

EUROOPAN LEPAKKOYÖTÄ VIETETÄÄN LOPPUKESÄLLÄ

EUROOPAN LEPAKKOYÖTÄ VIETETÄÄN LOPPUKESÄLLÄ Tiedote 19.8.2010 Kalle Kosunen LÖYDÄ LEPAKKO! EUROOPAN LEPAKKOYÖTÄ VIETETÄÄN LOPPUKESÄLLÄ Mistä Lepakkoyössä on kyse? Euroopan lepakoidensuojelusopimus EUROBATS suojelee lepakoita lainsäädäntöön vaikuttamalla,

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 9/2011. Aika Keskiviikko 23.11.2011 klo 17.30-18.00. Hyökkälän koulu Kirkkotie 7-9, Tuusula

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 9/2011. Aika Keskiviikko 23.11.2011 klo 17.30-18.00. Hyökkälän koulu Kirkkotie 7-9, Tuusula KUUMA-HALLITUS Esityslista 9/2011 Aika Keskiviikko 23.11.2011 klo 17.30-18.00 Paikka Hyökkälän koulu Kirkkotie 7-9, Tuusula 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 5

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12

;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12 ;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12 Miettinen Heikki 9 Seppälä Janne 9 Tikkanen Toivo 9

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 39 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Suominen Hannu Kankaanpään Seudun RT Y 192 94 98 6 6 8 2 Meurasalo

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011

Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011 Rauman Seudun Luonnonystävät Jäsentiedote 1/2011 Hyvät luonnonystävät Vuosi vaihtui ja sen myötä myös yhdistyksen puheenjohtaja. Ilona halusi välillä keskittyä muihin asioihin ja hänen ehdotuksestaan yhdistyksen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6 Hallitus 27.5.2016 Sivu 1 / 6 Aika: 27.5.2016 klo 12.30-15.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Rautavaara-Savotta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdollinen tarjous Kunta-Metso alueesta/tilat Kiparinvuori ja Paljakka sekä Pieni-Mäkelä/Rautavaaran

Lisätiedot

Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat. Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen

Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat. Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen Maakunnan suurhanke 1. valmistelu 16.11.2009-31.12.2010: Vanajavesikeskus-hanke 2.

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat

14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat 14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat 1. Reijo Haaparanta Kauhajoen Karhu 2. Reijo Luokkanen Tampereen Painiseura 3. Jukka-Pekka Tanner Tampereen Painiseura 1. Taisto Halonen Lapin Veikot 2.

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Kunnanvaltuusto Nro 10/17.11.2011 132

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Kunnanvaltuusto Nro 10/17.11.2011 132 Nro 10/17.11.2011 132 Kokousaika 17.11.2011 klo 19.00 19:56 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana) Valtuutettu Paikalla Varajäsen Paikalla

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Leena Valkeeniemi-Tasanen. terveydenhoitaja Tampere. Marika Tasanen väyläsuunnittelija Tampere. Matti Hirvonen järjestelmäsuunnittelija Tampere

Leena Valkeeniemi-Tasanen. terveydenhoitaja Tampere. Marika Tasanen väyläsuunnittelija Tampere. Matti Hirvonen järjestelmäsuunnittelija Tampere 112 113 114 115 A Timo Malmi FL, kirjailija Leena Valkeeniemi-Tasanen terveydenhoitaja Mauri Poussa toimitusjohtaja, työyhteisövalmentaja Pirjo Kokkonen kotitalousteknikko 116 117 118 119 120 Ilkka Nikander,

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Lepakot rakennuksissa

Lepakot rakennuksissa Lepakot rakennuksissa Markku Lappalainen Emma Kosonen Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Esityksen sisältö Lepakoiden suojelullinen asema 1. Lepakot rakennuksissa

Lisätiedot

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. KASKELAN OMAKOTIYHDISTYS RY VUOSIKOKOUS AIKA Tiistai 21.5.2013 klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ Skomarsin torppa, Hakunila Markku Loikkanen (pj) Sirkka Luukkanen Marjukka Kallio Markku Kallio Reino Raijos Sirkku

Lisätiedot

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu. Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.fi Esityksen sisältö Suomen Latu ry ja näkökanta luonnon virkistyskäyttöön

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 11.3.2014 klo 18:00 Paikka Cumulus Rauma, Aittakarinkatu 9 1/5 LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Läsnäolo-oikeutetut - Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Friberg Harri Haapala Heikki

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 14 / 2009 228 Kokousaika 04.05.2009 klo 17.00 18.45 (iltakoulu 18.20 18.45) Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Lisätiedot

Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi

Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 27.3.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Nastolan seurakunta Kirkkoneuvosto Pöytäkirja 1/2015

Nastolan seurakunta Kirkkoneuvosto Pöytäkirja 1/2015 Aika: 28.1.2015 klo 18 Paikka: Seurakuntatalo, neuvotteluhuone Puheenjohtaja Matti Piispanen paikalla Varapuheenjohtaja Oksanen Ohto paikalla Jäsen Arraste-Kihlakaski Mervi paikalla Eskola Päivi paikalla

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Herättäjät, tulenkantajat ja muutoksentekijät

Herättäjät, tulenkantajat ja muutoksentekijät Pekka Borg Herättäjät, tulenkantajat ja muutoksentekijät Luonnonsuojelun voimahahmot Suomessa Pilot-kustannus Oy 2008 Herättäjät, tulenkantajat ja muutoksentekijät Pekka Borg Ulkoasu: Jani J. Bodmann Kustantaja:

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Luonnonsoran käytön vähentäminen

Luonnonsoran käytön vähentäminen KIVIAINEKSET KIERTOTALOUDESSA Luonnonsoran käytön vähentäminen Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Ekosysteemipalvelut Pohjavettä muodostavat luonnonsora-alueet (harjut, reunamoreenit ym.)

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI

ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI / 1. Teemu Honkanen Tuomo Heinonen os. 390 os. 390 2. Helmut Jurgensson Martin Adorf maa- ja vesirakennusalan työntekijä 3. Esko Karhu Matti

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot