12 Risto Sulkava tarttui liiton ruoriin. 70 vuotta. Vuoden laji valittiin on SLL:n juhlavuosi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12 Risto Sulkava tarttui liiton ruoriin. 70 vuotta. Vuoden laji valittiin. 2008 on SLL:n juhlavuosi"

Transkriptio

1 on SLL:n juhlavuosi 07 Vuoden laji valittiin 70 vuotta Laulujoutsenen perintö kertoo maamme luonnonsuojelun vaiheista Uusi sarja mustikasta alkaa. Mitä tarkoittaa "muu maa mustikka"? rakkaudesta luontoon 1/2008 2, Risto Sulkava tarttui liiton ruoriin kotimips Viherpiipertäjä norpan yläfemma Luonnonsuojelija 2028 kuoren alta

2 2 luonnonsuojelija 1/2008 pääkirjoitus 1/2008 Rakkaudesta luontoon 34. vuosikerta nro 1/2008 ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon. /tiedotus/luonnonsuojelija TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja puh. (09) Seppo Parkkinen, toimitussihteeri puh. (09) , VAKITUISET AVUSTAJAT Annukka Berg, Kaisa Murdoch TOIMITUSNEUVOSTO Hanna Kaisa Hellsten, Liisa Hulkko, Tarja Ketola, Jorma Laurila, Laura Manninen, Matti Nieminen, Leo Stranius, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen. suunnittelu ja TAITTO Emmi Jormalainen ja Maria Manner, Paper Hamster Design VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PALSTALOGOT Emmi Jormalainen PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2008 TILAUSHINTA 2008 Jäsenmaksu on 28 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna tilaushinta 12 kk on 35. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 23. ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3100, 1/2 sivu 1550, 1/4 sivu 820, 1/8 sivu 420 tai 1,9 euroa/palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa. ILMESTYMINEN Luonnonsuojelija ilmestyy vuonna 2008 kuusi kertaa (suluissa aineiston viimeinen toimituspäivä): 1.4. (12.3.), 9.6. (21.5.), 1.9. (13.8.), (24.9.), (20.11.) KANNEN KUVA Mikko Käkelä Toukokuussa vuonna 1938 kokoontui joukko siististi pukeutuneita herrashenkilöitä Helsingissä Säätytalolla. Arvokkain, mutta huolestunein sanakääntein tuotiin esiin huoli Suomen luonnon tilasta. Perustettiin Suomen luonnonsuojeluyhdistys. Luonnontieteellisen pohjavireen ohella mukana oli myös tunnetta. Sääntöihin kirjattiin yhtenä kohtana, että liiton tavoitteena on edistää rakkautta luontoon. Vuonna 1969 luonnonpuolustajien side yhdisti voimansa usean pienemmän yhdistyksen kanssa ja muutti nimensä Suomen luonnonsuojeluliitoksi. Tarkemmin liiton ja koko suomalaisen ympäristöliik- keen vaiheista voimme lukea huhtikuun alussa julkistettavasta suurteoksesta Laulujoutsenen perintö. Alkanut vuosi on siis liiton 70. toimintavuosi, jota juhlistetaan muun muassa retkeillen. Säätytalolle palataan toukokuussa lopulla, päivälleen 70 vuotta perustamisesta. Lehtemme Luonnonsuojelija, joka oli alussa nimeltään Luonnonsuojeluväki, on myös uudistunut. Järjestyksessään 34. vuosikerran kannessa on liiton uusi puheenjohtaja Risto Sulkava. Hänen ajatuksiaan enemmän keskiaukeamalla. Ja mitä onkaan juhlavuotenamme edessämme? Sitä tavallista, tosin ehkä aiempaa suuremmalla kulma- kertoimella: avohakkuita, markkinamekanismeja, lajien katoa, lumen kaipuuta, viihteellistyvää mediaa, edelleen ja edelleen kasvavaa kulutusta. Kuten meitä edeltäneet sukupolvet tiesivät, luonnonsuojelu on myös tunnetta. Asettumista vaistonvaraisestikin kauneuden ja heikomman puolelle, vaikka omaa lajiaan vastaan. Ja ei lopulta kuitenkaan ihmistä vastaan vaan tämän puolesta. Ilman toimintaamme Suomi olisi huonompi maa. Tämän uskoo seistessään siellä, missä luonnonsuojelu on voittanut. Vaikka Kuusamon koskien jyrinässä, kansallispuistoissa tai nähdessään lapsensa iloitsevan läheiselle harjulle kiipeämisestä. Lopuksi vielä paluu Säätytalolle. Kun liittoa oltiin vuonna 1938 perustamassa, oli tilaisuuden kutsuun kirjoitettu: Kokemus on kuitenkin jo ehtinyt näyttää, ettei pelkkä virallinen toiminta luonnon suojelemiseksi riitä. Tarvitaan yksityisestä harrastuksesta, lämpimästä sydämestä versovaa työskentelyä kaikkien kansankerrosten voittamiseksi luonnonsuojelun ystäviksi ja toteuttajiksi. tajien kannalta kannattavasti kuin mahdollista." Björn Wahlroos (Sammon konsernijohtaja) vakuutusyhtiön riskienhallintapäivillä Arvoisa puhemies! Biodiversiteetistä ja metsiensuojelusta. Eduskunnankin myöntämällä tutkimusrahoituksella on muutaman viime vuoden ajan selvitetty monimuotoisuuden kehittymistä suomalaisissa talousmetsissä. Väliarvion mukaan nyt on löydetty uutta lajia, ja tutkijoiden arvion mukaan, kun tämä tutkimus vielä jatkuu, löydetään jopa uutta lajia lisää. Ministerille kiitos siitä, että tässä budjetissa on saatu tuota rahoitusta siihen, että nämä vanhat suoje- lualueiden hännät saadaan hoidettua ja asiat kuntoon. Mutta esitän nyt harkittavaksi sen, onko todella järkevää, kun meillä on niukkoja resursseja, panostaa näin voimakkaasti suojelualueiden hankkimiseen valtion kustannuksella, kun näitä tuloksia kuitenkin saavutetaan jo normaalisti käsitellyissä suomalaismetsissä näin hyvin. Timo Kaunisto (kesk), vastauspuheenvuoro eduskunnassa Matti Nieminen HUTEJA & OSUMIA "Otetahan sellainen esimerkki, "Yrityksellä on vain yksi suuri vastuu yhteiskunnalle. Se on toimia niin tehokkaasti ja osakkeenomis- että suot pistetähän ojia täytehen, ne äkkiä kuulkaa ne ojat tuloo täytehen sellaista römppää, joka rupiaa päästämähän enemmän kun metanoolia tuonne taivahalle." Juha Mieto (kesk), eduskunnassa

3 tässä numerossa luonnonsuojelija 1/ tässä numerossa sisällys 04 Uutiset 06 Liiton uutiset Sinikka lähtee retkelle Ympäri maata Riihimäen Vahteristoon raivatulle latupohjalle mahtuu hiihtämään vaikka poikittain tai koko viestijoukkue rinnan. Eivätkä puut varjosta ja tiputa neulasia lähimaillekaan. Olympiavoittaja Hannu Manninen on luonnonystävä, joka viihtyy hiljaisessa metsässä hiihtolenkillä. Yhä useammin latujen tekoon on kuitenkin tarvittu lumitykkiä. Jaana Aalto vastaa, mitä metsä hänelle merkitsee ja onko Hämeen metsiä suojeltu tarpeeksi. Norpan Yläfemma Kevätseuranta 08 Mustikka-palsta 08 SLL 70 v Laulujoutsenen perintö keskitalven kuva Seppo Parkkinen 11 Kuoren alta Hannu Manninen 12 Tekijä & Näkijä Risto Sulkava 14 Norppajuhlat Luonnonsuojelija Erik Bruun 15 Norppaluodolta Luonnonsuojelija Viherpiipertäjä JÄÄRUOHOT Piti olla lunta, ja puron vesi jossakin jääkannen alla tai puro pohjiaan myöten jääksi jähmettyneenä. Mutta vesi pärskyy ja kastelee mustan maan ruohot. On kuitenkin talvi ja pakkasta, kolmen päivän talvi. Pärskeet jäätyvät ja säilövät vihreät ruohot jäävaippaan. Kun vesi heiluttaa jäädyttämiään kasveja, jäälehdet helisevät. Tammikuun kauniita hetkiä. Luonnonsuojelija on ilmestynyt jo yli 30 vuotta. Kuten huomaat, lehti on nyt uudistunut. Luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto ovat puolestaan saaneet uudet, pirteät logot kotimips Kolumni Mikko Saarela Kirja-arvostelut 18 Vastarannalta Lukijoilta KatuGallup 19 Norpan menot

4 4 UUTISET luonnonsuojelija 1/2008 Sipoonkorvesta taistellaan Sipoonkorven luonnonsuojelualue laajeni joulukuussa 250 hehtaaria, kun valtio ja Vantaan kaupunki vaihtoivat maita. Helsingin kanssa vastaava maanvaihto ei ole toteutunut. Sitä vastoin LounaisSipoon liittäminen Helsinkiin varmistui tammikuussa, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi siitä tehdyt valitukset. Kuntien rajansiirto kumoaa käytännössä Sipoon yleiskaavan rakennussuunnitelmat. Niitä ehti kuitenkin tulla myös marraskuussa hyväksyttyyn Itä-Uudenmaan maakun- Huijaripukki pilasi lapsiperheen joulun takaavaan. Siksi Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri sekä Sipoon ja Itä-Uudenmaan yhdistykset hakivat maakuntakaavaan muutosta ympäristöministeriöstä. Luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö ovat esittäneet Sipoonkorpeen kansallispuistoa. Sitä jarruttaa rahapulaa poteva ympäristöministeriö. Uusien selvitysten mukaan alueella on kuitenkin niin paljon polkuja ja lepopaikkoja, ettei kansallispuisto tulisi kalliiksi. Pääkaupunkiseudulla esiintyi joulun aikaan huijari, joka oli Helsingin Sanomissa mainostanut luotettavaa, raitista ja autoilevaa joulupukkipalvelua. Numeroon soitettaessa vastaaja esittäytyi Suomen Luonnon toimitussihteerin nimellä ja kertoi osan keikkapalkkiosta menevän Luonnonsuojeluliiton toiminnan tukemiseen. Huijaus paljastui, kun pukki ei ilmestynytkään sovittuna aikana paikalle vaan teki ns. oharit lapsiperheen harmiksi. Pyhien jälkeen perheenisä otti yhteyttä liiton toiminnanjohtajaan, jolloin asian todellinen laita paljastui. Liitto yritti tehdä asiasta rikosilmoituksen. Poliisilaitokselta kuitenkin kerrottiin, ettei toiminta täyttänyt petoksen ehtoja, sillä perheenisä ei ehtinyt maksaa keikkapalkkiota pukille. Suomen lainsäädäntö sisältää porsaanreiän, joka sallii harhaanjohtavan ilmoittelun. Rikos tapahtuu vasta silloin, kun rahaa peritään väärään tarkoitukseen. Latua Riihimäen tapaan Riihimäellä puhkesi kiista luonnonsuojeluväen ja kaupungin kanssa, kun kaupunki ryhtyi raivaamaan ammottavaa aukkoa Vahteristoon perusteilla olevan luonnonsuojelualueen halki. Jälki oli yhtä leveää kuin valtatiellä: metsää raivattiin 20 metrin leveydeltä. Kaupunki pysäytti hakkuut ja joutui perustelemaan toimiaan, kun yhdistys nosti asiasta julkisen haloon. Liikuntatoimenjohtaja Pasi Koistinen perusteli jälkeä turvallisuussyillä. Hän mainitsi, että Kuluttajavirasto on ohjeistanut kuntia turvamääräyksillä, kun joissakin kunnissa on tullut korvausvaatimuksia hiihtotapaturmista. Hän mainitsi perusteeksi myös sen, että ladulle sataisi paremmin lunta, eikä ladulle tulisi puista tippuvasta lumesta jäätä ja neulasia. Kyseessä on kuitenkin kaupungin ensimmäinen luonnonsuojelualue, jonka perustamisesta on jo kaupunginhallituksen periaatepäätös. Sinne vedetään nyt leveämpää latu-uraa kuin missään muualla. Lisäksi latu- reitti jatkuu naapurikunnan puolella noin kuuden metrin levyisenä puusta puuhun mitaten. Luonnonsuojeluyhdistys oli mukana kaupungin viheraluesuunnitelman työryhmässä, jossa olivat myös urheiluseura Kiista-Veikkojen ja Vahteristoliikkeen edustajat. Työryhmän lähtökohta oli, että suojelualueella luontoarvot otetaan huomioon. Konsultin laatimassa suunnitelmassa yhden luistelutyylin ja kahden perinteisen tyylin latualueeksi määriteltiin 6,5 metriä. Turva-alueiden kera leveydeksi tuli 9,5 metriä tasaisella. Jyrkissä mutkissa oli vara lisätä vielä 3 5 metriä leveyttä tarpeen mukaan. Turvaalueelta raivataan myös kivet ja kannot. Tämän olisi pitänyt yhdistyksen mielestä riittää. Työn jälki maastossa kuitenkin yllätti. Liikuntatoimi ohjeisti raivaamaan 15 metrin leveydeltä, mutta sitäkin laajennettiin jälkiselitysten mukaan siksi, että hiihtouran teko tapahtuu koneellisesti. Tekovaiheessa on otettava huomioon koneiden puustolle tekemät vauriot sekä reitin kuivatuksen vaatimat ojat ja valaistustyöt. Luontoväen mielestä hakkuissa toimittiin yksisilmäisesti, sillä hiihtokausi on etelässä muutenkin lyhyt, enää pari kuukautta. Lisäksi reitti on suuren osan vuodesta muiden virkistyskäyttäjien käytössä. Yli-innokkaalla hakkuulla menetettiin arvokasta suojelumetsää. Myös maisemakuvaa pilattiin monen Alla vasemmalla normaalilevyinen latu-ura. Oikealla Riihimäen hiihtomaisemaa. teksti & kuvat Tarja Heikkonen Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen pj SLL liittohallituksen jäsen luonnossa liikkujan mielestä. Suojelualueilla latu-urien vetämisessä on nykyisin sekavat käytännöt. Kansallispuistoissa Metsähallituksen mailla leveimmät perinteisen ja luistelutyylin latu-urat Lapissa matkailukeskuksissa ovat 6,5 8 -metrisiä. Ne tehtiin ennen kuin puistoista tuli suojelualueita. Nykyisin kansallispuistoissa riittää talviaikana kahden metrin levyinen perinteisen latu-ura. Hyvinkäällä Usmin Natura-alueilla ulkoilureittitoimituksessa päädyttiin 3,5 metrin vapaana pidettävään alueeseen, jossa ladun yli saavat oksat silti ulottua. Reitti on tehty kahdelle perinteiselle ladulle. Nykyinen asutuksen alle jäävä latupohja Riihimäellä on raivattavalta alueeltaan ollut viisi kuusi metriä, ja siinä ovat mahtuneet perinteisen ja luistelutyylin menijät sivakoimaan. Yhdistys ihmetteli, miten nykyisillä laduilla on selvitty jyrkemmissäkin mäissä ilman näin järeästi raivattuja metsäaukkoja. Jos eivät nykyladut hiihtäjille riitä, kannattaisi siirtyä pellolle ja järven jäälle. Tapaus osoitti kuitenkin sen, että kunnissa on kova halu rakentaa ylimitoitettuja ulkoilureittejä. Suomen Latu ja Luonnonsuojeluliitto voisivat laatia oman suosituksensa hiihtoreitin rakentamisesta arvokkaiden luontoalueiden läpi. Muuten on vaarana, että muillakin arvokkailla luontoaluilla alkaa latupohjien leveämmäksi jyrääminen.

5 UUTISET luonnonsuojelija 1/ Lepakoiden selvittämiseen vauhtia Markku Kuortti menestyi Lapin äänestyksessä Saksassa lepakkoselvitykset ovat itsestäänselvyys isoissa tie- ja tuulivoimahankkeissa. Näin kertoi saksalainen tutkija Lothar Bach Luonnonsuojeluliiton ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin lepakkoseminaarissa tammikuussa Helsingissä. Lepakkokannat ovat jo pitkään laskeneet monissa Euroopan maissa. Tästä syystä lepakot ovat liito-oravan kaltaisia EU:n luontodirektiivissä erityisesti suojeltuja lajeja. Niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentyminen on kielletty. Lothar Bach esitteli tuloksia lepakoiden muutosta. Monet lajit muuttavat ja pyydystävät hyönteisiä meren yllä, joten lepakkoselvityksiä tarvitaan merituulipuistoistakin. Lepakoiden kulkureitit pitää ottaa huomioon myös teiden suunnittelussa. Muuten puukujaa seuraava lepakko voi jäädä auton alle. Seminaarissa keskusteltiin myös lepakkoselvityksiltä vaadittavasta maastotöiden määrästä. Tästä tehdään parhaillaan Suomeen ensimmäistä ohjeistusta. Luonnonsuojeluliiton valtuuston puheenjohtaja Markku Kuortti Muoniosta tuli kolmanneksi Vuoden lappilainen äänestyksessä. Tällainen menestys on luonnonsuojelijalle jokseenkin ennenkuulumatonta Lapissa. Kuortin ansioksi luettiin erityisesti Muonion metsäkiistan ratkaisuun myönteisesti vaikuttaminen. Edelle kiilasivat vain näyttelijä Kari Väänänen ja Sallan sotavainaja yhdistys. Taakse jäivät muun muassa huippu-urheilijat Hannu Manninen, Tanja Poutiainen ja poliitikot. Kilpailun järjestävä Lapin Kansa lehti julkaisi kolmen eniten ääniä saaneen osalta myös äänestäjien kommentteja. Tässä yksi niistä: Riittää kyllä miehiä, jotka roikkuvat vanhassa tutussa tai menneen maailman asioissa. Markku ei kuulu heihin, hän on on uskaltanut ja nimenomaan osannut tuoda luonnonsuojelun Lapissa 2000-luvulle. Lapin petopolitiikka kestämätöntä Viime vuonna löytyi Kevon luonnonpuistosta naarasahman raato, josta jälkien perusteella oli ajettu ainakin neljästi yli moottorikelkalla. Eläin oli raahautunut vaikeasti vammautuneena ylityspaikalta kilometrin verran. Ahmalla todettiin olevan nisissä maitoa, joten jonnekin paleltui kuoliaaksi lisäksi kolme pentua, ellei niitäkin oltu jo sitä ennen kaasutettu hengiltä pesäänsä. Tämän vuoden puolella on yksin UK-puistossa hoideltu laillisen kaatoluvan saaneen suden lisäksi toinenkin hukka hengiltä. Viimeisiltä hangilta paljastui karhun salakaato ja jo aiemmin talvella tuiskun aikana katosi Anterin maastosta mystisesti ahmapariskunta, jota erävalvojat olivat seuranneet jo pidempään. Joka vuosi paljastuu poronhoitoalueella puolenkymmentä laitonta petosurmaa. Erävalvojien mukaan tämä on vain jäävuoren huippu, oikeasti tapauksia on kymmenkertaisesti. Kairoihin mahtuu kulkijaa, ja sieltä löydetään edelleenkin laittomia karhunrautoja ja häkkejä. Kiinnijäämisen riski on myös olematon, näytöt harvoin riittävät tuomioon, ja vaikenemisen muuri on syrjäkylissä vahva. Ministeriöissä asioita hissutellaan ja annetaan poronhoitoalueen petopolitiikan hoitua ikään kuin luontaisen poistuman kautta kaikkien tiedossa on mitä kairoissa tapahtuu, ongelmia tulee vain jos joku jää kiinni. Perusongelma ei olekaan siinä, etteikö petokantoja osattaisi säädellä, vaan siinä että säätely tapahtuu nykyisin eläinsuojelullisesti ja muutoinkin täysin kestämättömällä tavalla. Ahmaongelma ratkeaisi samalla periaatteella kuin on menetelty kotkankin suhteen, korvauksia maksettaisiin paliskunnille löydettyjen ahmanpesien mukaan. Valtion tulee myös palkata suurpetojen vahinkojen tutkintaan enemmän resursseja. Ongelmapetojen poistaminen tulee hoitaa valtion virallisten metsästäjien kautta. Omituista on myös se, että poroelinkeinonharjoittajat voivat kuljettaa asetta mukanaan kelkoissa ympärivuotisesti. Mutta ennen kaikkea poroelinkeinon sisällä on oltava uutta asennekasvatusta petokysymysten suhteen, nythän muutamat henkilöt mustaavat koko elinkeinon maineen. Ilmastonmuutos hävittää kymmenesosan Suomen lintulajeista Vesa Luhta julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos hävittää vuosisadan loppuun mennessä Suomesta yli 20 lintulajia, ja monet koko maassa esiintyvät lajit siirtyvät pesimään vain Pohjois-Suomeen. Suomessa pesivien lajien kokonaismäärän ennustetaan kuitenkin kasvavan, sillä runsaasti uusia pesimälajeja levittäytyy Suomeen. Tutkimus "Climatic Atlas of European Breeding Birds" ennustaa Euroopassa pesivien lintulajien levinneisyysalueiden siirtyvän vuosisadan loppuun mennessä keskimäärin 550 kilometriä kohti luodetta ja levinneisyysalueen pienenevän keskimäärin viidenneksellä. Euroopan linnustollisen runsauden painopiste siirtyy itäisestä Keski-Euroopasta eteläiseen Suomeen ja lähialueillemme, mutta jopa kymmenillä lajeilla on huomattava riski hävitä tällä vuosisadalla Euroopan pesimälajistosta. "Tutkimuksen tulokset lisäävät luonnonsuojelun tarvetta. Ilmastonmuutos on valtava uhka pesimälinnustollemme, ja vastuumme Euroopan linnuston hyvinvoinnista tulee kasvamaan", sanoo suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta. Erityisesti eteläisten kosteikko- ja metsälajien ennustetaan leviävän- Suomeen, mutta samanaikaisesti monet pohjoiset metsälinnut, suolinnut ja erityisesti tunturilinnut, kuten kiiruna ja pulmunen, vähenevät tai katoavat pesimälinnustostamme kokonaan. Muutamat nykyään Etelä-Suomessa pesivät lajit, kuten metso ja teeri, tulevat häviämään Etelä-Suomesta. Yksittäisten lajien esiintymisen ennuste on kuitenkin selvästiepävarmempi kuin tutkimuksessa saadut keskimääräiset muutokset, sillä tutkimuksessa ei ole voitu ottaa huomioon ilmaston lisäksi muitalintulajien esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä. "Julkaistu ennuste ei ota huomioon muuttolintujemme talvehtimisalueiden muutosten todennäköisiä vaikutuksia. Lintujemme ja sitä kautta myös meidän oma tulevaisuutemme voi olla nyt julkaistua pelottavaa ennustetta huonompikin", sanoo Lehtiniemi. Ilmastoatlas-tutkimuksen ovat toteuttaneet Professorit Brian Huntley (Durham University) ja Rhys Green (Englannin BirdLife, University of Cambridge) sekä tohtorit Yvonne Collingham ja Steve Willis (Durham University). Se on julkaissut Lynx kustantamo yhdessä Englannin BirdLifen, BirdLife Internationalin ja Durhamin yliopiston kanssa. Lisäksi mukana työssä on ollut mm. European Bird Cencus Council, jonka keräämään lintuharrastajien tuottamaan aineistoon nykyhetkeä kuvaavat pesimäaineistokartat perustuvat. (Lähde: BirdLife Suomen tiedotus ) Energia- ja ilmastotavoitteet Suomelle liian helppoja? EU-komissio pääsi sopuun tammikuun lopussa energiapaketista. Esityksen mukaan Suomen on nostettava uusiutuvan energian osuus kaikesta kulutetusta energiasta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Nyt osuus on reilut 28 prosenttia. Päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden eli rakennusten, liikenteen ja maatalouden on vähennettävä hiilidioksidipäästöjä 16 prosentilla. Komission laskelmien mukaan ilmastopaketin kustannukset tulevat olemaan Suomelle 0,52 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi vuonna 2006 Suomen arvioitu talouskasvu oli noin 5 prosenttia. Käytännössä komission ilmastopaketin vaikutus olisi siis se, että talouskasvu hidastuisi 1,2 kuukaudella vuoteen 2020 mennessä. Todellisuudessa päästövähennystavoitteet tulevat pian koventumaan. Nyt on lähdetty 20 prosentin tavoitteesta, vaikka EU on sitoutunut 30 prosentin päästövähennyksiin, kun kansainvälinen sopu löytyy. Käytännössä sopu löytyi jo Balin ilmastokokouksessa viime joulukuussa, kun teollisuusmaat sopivat prosentin päästövähennystavoitteista vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien osalta Suomi sai vastuujaossa helpot tavoitteet. Komission laskentakaavalla Suomen tavoitteeksi olisi pitänyt tulla noin 41 prosenttia nyt esitys on kuitenkin 38 prosenttia. Toki tämäkin on kova haaste. Suomen uusiutuvien nykyinen korkeahko (28,5%) osuus perustuu metsäteollisuuden jäteliemien ja -puun käyttöön. Ilman tätä uusiutuvien osuus olisi Greenpeacen arvion mukaan vain noin 5 %, josta suurin osa on vanhaa vesivoimaa. Vertailun vuoksi Ruotsin uusiutuvien tavoite vastuujaossa on 49 prosenttia - jota sitäkin kohtuullistettiin melkoisesti. Päästökaupan ulkopuolisille sektoreille 16% :n päästövähennystavoite tarkoittaa isoja muutoksia esimerkiksi ruuantuotantoon. Suomen luonnonsuojeluliitto esittääkin hiiliveroa muun muassa liha- ja maitotuotteisiin. Vähemmän hiili-intensiivisessä maailmassa on selvää, että liharuokavaliota on pakko keventää tavalla tai toisella. Helsingin Keskustatunneli nurin Leo Stranius Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen vaati marraskuussa lisää autoja Helsingin keskustaan. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tuomitsivat Pajusen autohimon ja autoistumista lisäävän Keskustatunnelin välittömästi. Keskustatunneli lisäisi liikennettä Helsingin niemen rajalla, Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtaja Leo Stranius tuolloin totesi. Laajapohjainen Kenkää keskustatunnelille -liike keräsi yli nimeä kunnallisaloitteeseen tunnelia vastaan ja joukkoliikenteen puolesta. Tunnelihanke kaatui käytännössä tammikuussa, kun kaupunginvaltuutetut totesivat sen liian kalliiksi ja SDP:n valtuustoryhmä kääntyi projektia vastaan. Hanke olisi maksanut toteutuessaan tämänhetkisen arvion mukaan yli 500 miljoonaa euroa eli yhtä paljon kuin Naturan ja muiden luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen on maksanut. Nyt helsinkiläisten joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseen sekä autottoman keskustan rakentamiseen on lähivuosina käytettävissä paljon enemmän rahaa, Stranius iloitsee. Toivottavasti myös pääkaupunkiseudun ruuhkamaksut saadaan pian käytöön. Tämä olisi koko pääkaupunkiseudun etu, Stranius jatkaa.

6 6 luonnonsuojelija 1/2008 LIITON UUTISET Sinikka innostaa retkeilemään Turkulainen Sinikka Kunttu, 26, aloitti vuoden alusta Luonnonsuojeluliiton retkikoordinaattorina. Kasvatustieteen maisteriksi ja opettajaksi valmistuva Sinikka on täydentänyt opintojaan myös ympäristötieteellä ja biologialla. Retkikoordinaattorin tehtävänä on tukea paikallisyhdistysten retkitoimintaa ja kehittää Luonnonsuojeluliitolle myös uudenlaisia tapoja kannustaa luontoretkeilyyn. Kolmivuotinen hanke "Löydä luonto läheltäsi" toteutetaan Tapiola-ryhmän tuella, ja sen painopisteenä on lähiluontoretkeily. Kipinä luontoretkille syttyi Sinikalle itselleen partiotoiminnassa, jossa hän on ollut mukana lähes koko ikänsä. Myöhemmin retkeily sisarusten, ystävien ja erilaisen yhdistysten kanssa on kasvattanut merkitystään. Suomen luonnossa rakastan erityisesti vanhoja metsiä sekä saaristoa perinnemaisemineen, Sinikka kuvailee. Luontoretket tuovat iloa ja sisältöä elämään, pohtii Sinikka retkeilyn ydintä. Retket avaavat ymmärrystä luonnon mahtavaan monimuotoisuuteen, mutta myös sen suojelutarpeeseen. Omia väyliä vaikuttaa on Sinikka löytänyt metsiensuojelua edistävässä Ikimetsän ystävät -yhdistyksessä sekä perinnemaisemien hoitoon tähtäävillä talkooleireillä. Luonnonsuojeluliiton 70-vuotisjuhlavuoden yhtenä teemana on retkeily ja luonnonharrastus, josta Sinikka iloitsee. Toivoisin, että tänä vuonna mahdollisimman monessa paikallisyhdistyksessä järjestettäisiin luontoretkiä. Luontoelämyksiä olisi hienoa saada myös jaettua yhä laajemmalle luonnosta kiinnostuneelle väelle". Olen todella iloinen siitä, että työpisteeni järjestyi kotikaupunkiini, Varsinais-Suomen luonnonsuojelukeskukselle, kertoo Sinikka, joka asuu Turun keskustassa, vanhan puutalon idyllissä. Sinikan tavoittaa numerosta ja osoitteesta norpan yläfemma ympäri maata 24 % Suomen energiankulutuksesta tuotetaan uusiutuvilla (2006) 4 5 % Elinkeinoelämän keskusliitto on valmis lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta Suomessa vuoteen 2020 mennessä 7 % ministeri Mauri Pekkarinen ja Suomen hallitus ovat valmiita lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta Suomessa vuoteen 2020 mennessä 0 % Helsingin Energian kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla (2006) 69 % Tukholman kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla (2005) Sompion luonnonsuojeluyhdistys perusteilla Tuula Leskinen Muutamassa lappilaisessa luonnonsuojeluyhdistyksessä on kyllästytty toimimaan samalla pienellä porukalla pienissä ympyröissä. Voimat on päätetty yhdistää. Savukosken ja Sodankylän yhdistykset ovat jo aloittaneet konkreettiset toimenpiteet yhdistysten yhdistämiseksi. - Tavoitteena on luonnonsuojelutoiminnan terävöittäminen alueella, Sodankylän luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Ossi Pihajoki kertoo. Yhtä kuntaa laajemmalla alueella toimimalla saavutetaan synergiaetuja. Yhdistykseltä pyydetyt lausunnot koskevat usein kuntaa laajempaa aluetta. - Kun yksittäisessä yhdistyksessä on vain muutama toimija, on parempi, että toimitaan yhdessä kuin palkittuja erikseen, Savukosken luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Eila Ylilokka korostaa. Sekä Savukosken että Sodankylän yhdistykset pitävät yhdistysten kokoukset siinä tahdissa, että Sompion luonnonsuojeluyhdistys voidaan virallisesti perustaa ensi vuoden helmikuussa. Nimi on uuden yhdistyksen työnimi. Pelkosenniemen luonnonsuojeluyhdistyksen Pekka Nyman oli mukana yhdistysten suunnittelupalaverissa marraskuun alussa. - Yhdistykseen on liittynyt useita uusia jäseniä, joiden mielipidettä ei vielä ole kartoitettu. Lopulliset päätökset tehdään yhdistyksen kokouksissa sääntöjen mukaisesti, Nyman toteaa. Sompion Lapin eliömaakunnan yhteinen yhdistys kuulostaa Nymanista hyvältä, sillä monet vesistöjen säännöstely-, kaivos- ja metsähankkeet sijoittuvat yhdistysten raja-alueille, jolloin paikallistuntemuksen yhdistäminen tuo etua. Edellisessä numerossa julkaistusta ansiomerkkien saajien luettelosta olivat jääneet pois seuraavat. Toivottavasti kaikki tulivat nyt mainituiksi. Onnittelumme! Lähteet: 1. Tilastokeskus. Suomi lukuina. Energia. 2. YLE uutiset 9.1. Suomen energiatavoite petti EU:ssa. 3. YLE uutiset 9.1. Suomen energiatavoite petti EU:ssa. 4. Helsingin Energia, energian tuotantoseloste Tukholman kaupungin ympäristöbarometri. Kultainen ansiomerkki Hilpi Liimatainen, Kankaanpään Seudun Luonnonystävät Markku Suominen, Satakunnan luonnonsuojelupiiri Hopeinen ansiomerkki Oiva Mikola, Ala-Satakunnan Ympäristöseura Erkki Tauren, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Juho Kytömäki, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri

7 liiton UUTISET luonnonsuojelija 1/ korvayökkö yön hämyssä. jarmo markkanen Kevätseurannassa etsitään nahkasiipiä Luonto-Liitto kannustaa osallistumaan perinteiseen Kevätseurantaan. Sen avulla kerätään havaintoja kevään ensimmäisistä muuttolinnuista, kukkivista kasveista, kaikista tutuista keväänmerkeistä. Tänä vuonna erityistarkkailussa ovat lepakot. Luonto-Liiton perinteisessä kevätseurannassa tarkkaillaan tänä vuonna erityisesti lepakoita. Keväällä lepakot ovat pitkän talvihorroksen jälkeen nälkäisiä ja saattavat lentää päiväsaikaankin. Öisiä havaintoja on hauska tehdä vaikkapa järvien rannoilla, minne runsaat hyönteismäärät houkuttelevat nahkasiipiä ruokailemaan. Lepakkoteema liittyy monimuotoisuuteen. Lepakkolajimme viihtyvät monenlaisissa ympäristöissä, jos ravintoa ja päiväpiiloiksi sopivia kolopuita tai rakennusten ullakoita on riittävästi. Kaikuluotaus taas on hankalaa avoimilla alueilla ja monet lepakot häviävät, jos maisemaa avarretaan liikaa. Kevätseuranta 2008 järjestetään yhteistyössä Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen kanssa. Lepakkohavaintoja voi ilmoittaa Kevätseurantaan, vaikka ei tunnistaisikaan nahkasiiven lajia. Lomakkeessa kysellään, näkikö lepakon päivällä vai yöllä ja liikkuiko se pihalla, metsässä vai veden yllä. Kevätseurantahavaintoja palauttaneiden kesken arvotaan lepakkodetektori, jonka avulla lepakoita voi opetella tunnistamaan. Lepakkoteema näkyy myös lapsille tarkoitetussa Kevättuuli-lomakkeessa. Tänä vuonna myös Kevätseurannan peruslajien listaa on päivitetty. Uusina lajeina tulevat mukaan kielo, kullero ja seitsenpistepirkko, joiden tieltä taivaanvuohi ja tavi saivat väistyä. Uutuutena on lisäksi mahdollisuus runsausarvioiden tekemiseen kevätseurantaviikonloppujen ulkopuolella, sillä esimerkiksi koululuokkien on hankalaa retkeillä viikonloppuisin. Osallistu arvokkaaseen, vuonna 1961 aloitettuun tutkimukseen palauttamalla havaintosi Luonto-Liittoon! Havaintoja voi ilmoittaa tuttuun tapaan joko paperilomakkeella, netissä tai tekstiviestillä. Lomaketta voi tilata Luonto-Liitosta tai tulostaa Kevätseurannan sivuilta. Heti seurantaviikonlopun jälkeen sähköisesti ilmoitetut havainnot ovat mukana YLE:n Aamu-tv:n koosteessa joka toinen viikko. Havainnot annetaan myös Luonnontieteellisen keskusmuseon käyttöön. mustikka tällä palstalla vierailevat kirjoittajat esittelevät mustikan eri kulmista. Mustikka on vuoden laji Suomen Luonnonsuojeluliitto on valinnut vuoden 2008 lajiksi metsiemme valtavarvun mustikan. Laji on viime vuosikymmeninä taantunut merkittävästi. Avohakkuut ja nuorten metsien osuuden kasvu ovat tärkein syy mustikkamaiden vähentymiseen. Auringonpaahde, kuivuus ja maanmuokkaus tuhoavat mustikat useiksi vuosiksi hakkuun jälkeen. Liika varjostuskaan ei ole mustikalle hyväksi, ja näin ollen tiheä istutusmetsäkään ei kelpaa kasvupaikaksi. Metsätalous uhkana Ahneet päätehakkuut vievät mustikat metsistä, toteaa Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Mustikan dramaattinen väheneminen onkin symboli koko suomalaiselle metsätaloudelle. Mustikan esiintymisestä on vertailuaineistoa 50-luvulta alkaen. Sen peittävyys oli laskenut 18 %:sta 8 %:iin 90-luvulle tultaessa. Mustikan esiintymisessä tapahtuneet muutokset ovat muistutus siitä, että metsänhoidossa tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan kasvillisuuteen. Mustikan kaltaisilla yleisillä lajeilla on suuri vaikutus myös muiden kasvien ja eläinten esiintymiseen, yhteisöjen rakenteeseen ja toimintaan. Mustikka on mm. metsonpoikasille tärkeä ravinnonlähde. Rahoitusta ja muutosta tarvitaan Mustikan ja muiden metsäkasvien tilannetta on mahdollista parantaa riittävällä suojelualueverkostolla ja pehmeämmillä metsänhoitomenetelmillä. Jos Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelmaan Metsoon saadaan vuositasolla 100 miljoonaa euroa, voi mustikkakin paremmin, toteaa Kuronen. Lämpenevä ilmasto tuo uusia haasteita mustikalle, sillä varpu on herkkä kevät- ja kesähalloille. Lämpötilan nousu voi nopeuttaa sen talvilevon purkautumista ja lisätä paleltumisalttiutta. Kaisa Murdoch Oma maa mustikka seppo parkkinen Kaikki suomalaiset tietävät hokeman "Oma maa mansikka, muu maa mustikka", mutta kuinka moni tietää sananlaskun alkuperää? Loru viittaa maan hallintaan kaskitalouden aikaan. Kaskettu ahomansikkaa kasvava maa oli viljelijän hallinnassa ja siis hänen omansa; muu maa eli kaskeamaton metsä oli mustikan kasvumaata, jonka kuka tahansa sai kaskeamalla ottaa haltuunsa. Lorun nykyaikainen tulkinta on turhaan alentanut mustikan mansikkaa kehnommaksi, muiden maiden marjaksi. Totuushan on, että suomalaiset ovat mustikkakansaa. Mikä on herkkua metsän kuninkaalle ja muille metsäneläimille, maistuu myös piirakoissa, kiisseleissä ja mehuissa meille suomalaisille. Lähteenä mm.: Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa (toim. Antti Reinikainen, Raisa Mäkipää, Ilkka Vanha-Majamaa ja Juha-Pekka Hotanen) Tammi 2000

8 8 luonnonsuojelija 1/2008 veikko lahtinen / sll Aikamatka luonnonsuojelun käänteisiin Luonnon puolesta on Suomessa puhuttu ja toimittu 1800-luvulta alkaen. Suomalaisen luonnonsuojelun tarina on nyt ensimmäistä kertaa koottu yksiin kansiin, keväällä ilmestyvään kirjaan Laulujoutsenen perintö. Nykyinen Suomi voisi helposti olla hyvin toisenlainen. Tampereen läpi hurauttaisi autolla hetkessä, koska Pyynikinharju olisi pantu maan tasalle ja korvattu moottoritiellä. Kolin kansallismaisemaa vaaran laelta ihailevan retkeilijän selän takana kuhisisi kokonainen lomakaupunki lasketteluhisseineen. Kuusamon kosket vetäisivät matkailijoita vielä vähemmän, koska mitään koskia ei olisi: sähköyhtiöiden suurisuuntaiset voimalahankkeet olisivat vaientaneet ne jo 1960-luvulla. Vuotoksen alueella sijaitsevat, Euroopankin mittakaavassa arvokkaat Kemihaaran suot makaisivat tekoaltaan pohjassa. Merikotkia, muuttohaukkoja tai laulujoutsenia näkisi maamme rajojen sisäpuolella vain silloin, kun satunnaiset harhailijat saisivat bongareiden kännykät piippaamaan kiihkeästi. Nuorempi harrastajapolvi tuntisi eksoottiset linnut vain lintukirjasta, jossa teksti päättyisi sanoihin hävinnyt Suomesta. Myös metsäpeuroja tapaisi vain itärajan takana, sillä suomalaisille laji olisi tuttu lähinnä kalliopiirroksista, esiisiemme jo hävinneenä riistaeläimenä. Saimaannorppia ei tapaisi enää missään, koska maailman viimeiset saimaannorpat olisi nitistetty tapporahojen tienaamiseksi 1950-luvulla. Silmättömiä silakoita sen sijaan näkisi liiankin kanssa Porin edustalla, Helsingissä huhtikuussa 1969 järjestetty ilmansaastumisprotesti oli Suomen ensimmäinen ympäristöaiheinen mielenosoitus. Se pidettiin osana Luonto-Liiton ja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun yhteistä Saasteviikkoa Maltillista luonnonsuojelua Helsingin Sanomissa oli nelipalstainen juttu Maltillinen luonnonsuojelija: Luonnonsuojelijaksi tulitikkukaupalla. Suomeen on perustettu uudentyyppinen luonnonsuojelujärjestö, joka sanoo erikoistuneensa vesiensuojeluun. Tämä Pohjolan luonnonsuojelujärjestö ei halua hyökätä maataloutta eikä pienteollisuutta vastaan, kuten yhdistyksen sihteerin Leo Laineen mukaan tekee radikaali Suomen luonnonsuojeluliitto. Suurta osaa yhdistyksen toiminnassa näyttelee kannattajajäsenten hankinta ja mainostikkujen myynti. Nämä teollisuusja maatalousliikkeet saavat jäsenyydestään palkkioksi rottien hävityksen tiloissaan ensi syksynä. Sihteeri Leo Laine kertoo, että eräät maatalousalan järjestöt ja liikkeet, kuten hänen mainitsemansa Hankkija, Valio, osuusmeijerit ja -teurastamot olivat antaneet toimeksi järjestön perustamisen. Laineen mukaan Luonnonsuojeluliiton radikaali ja hyökkäävä ohjelma ei kyseisiä etupiirejä tyydytä. Luonnonsuojeluliiton tuottama materiaali sen sijaan näkyi tyydyttävän, sillä uusi järjestö myi liiton materiaalia eteenpäin huomattavan korkeasta hinnasta. Jäsenmaksukertymäkin näytti mukavalta: uudella järjestöllä kerrottiin olevan kannattajajäsentä, jotka kukin maksoivat jäsenmaksua markkaa. Pohjolan Luonnonsuojelujärjestö ei enää myöhemmin päässyt uutisiin. Maltillisen luonnonsuojelun tukijoilta saadut markan jäsenmaksutulot hupenivat juokseviin menoihin; ainakaan niiden käytöstä luonnonsuojelutarkoituksiin ei kuultu mitään. Terho Poutanen

9 luonnonsuojelija 1/ seppo parkkinen metsähallitus / reino kalliolan kuvakokoelma jossa titaanidioksiditehtaan jätevesipäästöt olisivat saaneet jatkua ennätyslukemissa vuosikymmenestä toiseen. Hirvenmaksan syöntiä rajoitettaisiin sen liiallisen lyijypitoisuuden takia, petokalojen päätymistä lautaselle taas hillitsisi niiden korkea elohopeapitoisuus. Kaikki nämä omituiset rinnakkaistodellisuudet ovat olleet aivan hilkulla toteutua. Kuten moni muistaa, muutamat niistä jopa olivat todellisuutta vielä jokunen vuosikymmen sitten. Siitä, että elämmekin tässä meille tutussa maailmassa, on kiittäminen niitä luonnonystäviä ja muita aktiivisia kansalaisia, jotka vuosikymmenten varrella ovat käärineet hihansa ja ryhtyneet puolustamaan ainutlaatuisia luontokohteita tai ihmisten terveyttä välittämättä lähiympäristön vakuutteluista tehtävän mahdottomuudesta tai urakan vaatimasta suunnattomasta vapaaehtoisten työtuntien määrästä. Luonnonsuojelun historia on juuri tällaisten voittojen historiaa: tarpeeksi suurten ihmisjoukkojen tai joskus jopa yhden ainoankin ihmisen usko asiaansa ja luonnonrakkaus ovat tehneet mahdottoman mahdolliseksi ja pelastaneet ainutlaatuisia luontomme osia. Luonnon puolustamisen vaiheet yksiin kansiin Ajatus luonnon varjelemisen tarpeesta alkoi Suomessa versoa jo lähes 150 vuotta sitten. Noista ajoista Suomi on muuttunut dramaattisesti, ja kulloisenkin ajan hengen mukana on muuttunut myös luonnonsuojeluliike. Nyt suomalaisen Luontoretki. Professori Viljo Kujala kertoo jäkälistä Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen yleisöretkellä Helsingin Kuusisaaressa toukokuussa luonnonsuojeluliikkeen ja -aatteen tarina on ensimmäistä kertaa koottu yksiin kansiin, huhtikuun alussa ilmestyvään kevään uutuuskirjaan Laulujoutsenen perintö. Suomalaisen ympäristöliikkeen taival. Kirja on samalla Suomen luonnonsuojeluliiton 70-vuotisjuhlakirja, joka julkaistaan yhteistyössä WSOY:n kanssa. Kirjan 304 sivua ja runsas kuvitus kertovat liiton synnyn ja kehitysvaiheet, mutta ne valottavat laajasti myös maamme muuta luonnonsuojelun kenttää alkaen aatteen juurilta 1800-luvulta, jolloin koskemattoman luonnon säilyttämisen puolesta alkoivat puhua muun muassa tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld ja kirjailija Zacharias Topelius. Tarina kulkee läpi Suomen historian vaiheiden ja päätyy nykyiseen kännykkä- ja internetyhteiskuntaamme, jossa kestävämmän tulevaisuuden puolesta toimii kymmenisen luontojärjestöä, muita kansalaisjärjestöjä martoista partiolaisiin, tutkijoita, hallintovirkamiehiä ja monia tavallisia suomalaisia, jotka etsivät keinoja ympäristöä säästävään arkeen. Laulujoutsenen perinnön nimi viittaa sekä luonnonsuojeluliikkeen voittoihin että suomalaisten läheiseen luontosuhteeseen, joka näkyy uupumattomien luonnonystävien suojelutyössä. Yksi sadoista kirjassa esiintyvistä henkilöistä on Yrjö Kokko, jonka Laulujoutsen-kirjan käynnistämä asennemuutos pelasti kansallislintumme kuolemasta Suomesta sukupuuttoon, mutta luonnon arvostamisen henki juontaa juurensa jo paljon kauemmas, aina tuhansien vuosien taakse. Tuolloin esi-isämme ikuistivat kalliomaalauksiinsa tärkeimpinä kokemiaan eläimiä, kuten hirviä, metsäpeuroja ja laulujoutsenia joista jokaisen lajin luonnonsuojelijat ovat sittemmin pelastaneet vaiheessa, jossa niiden kannat ovat olleet kokonaan katoamassa maastamme. Kuusamosta Kyläsaaren kautta Vuotokselle Laulujoutsenen perintö kattaa luonnonsuojelun koko kentän: sekä alkuperäisluonnon suojelun eli luontokohteiden ja lajien säilyttämisen että ympäristönsuojelun, johon lukeutuu muun muassa myrkkyja saastepäästöjen vähentäminen, luonnonvarojen säästäminen ja uusimpana ilmastonmuutoksen hillintä. Alkuperäisluonnon suojelemisen idea alkoi itää jo ennen itsenäisyyttä, ja luonnonsuojelujärjestöjen työ keskittyi ensimmäiset vuosikymmenensä juuri siihen. Maisemien suojelusta luonnonsuojeluliike kasvoi uhattujen lajien puolustajaksi ja 2008 Onko Helsingin ruuhkainen keskusta vielä joskus ympäristöliikkeen ansiosta henkilöautoilta kielletty rauhallinen kävelyalue, jossa voi hengittää syvään puhdasta kaupunki-ilmaa? sittemmin tuolloin vielä voimakkaan petovihan liennyttäjäksi. Ympäristönsuojelu käsitteenäkin syntyi vasta 1960-luvulla, kun maailman ja Suomen tietoisuuteen tulivat äkisti DDT:n ja muiden ympäristömyrkkyjen aiheuttamat petolintukantojen romahdukset ja elohopeapäästöjen ihmisillekin aiheuttamat sairaudet. Tiedon tarve oli huutava, ja tuolloin vielä hyvin harvojen ihmisten harteilla levännyt luonnonsuojeluliike vastasi siihen laajentamalla toimintansa yhä uusille alueille: kannanottoa ja toimintaa tarvittiin niin teollisuuden jätevesipäästöjen, ydinvoiman, otsonikadon kuin kaupunki-ilman saasteidenkin suhteen. Luonnonsuojelu on vuosikymmenten varrella noussut monesti otsikoihin, vaikka suurin ja ratkaisevin työ on aina tehty arkisella ahertamisella, usein pikemminkin kirjoituspöydän ääressä kuin mielenosoituskulkueessa. Kirja kertoo, mistä saivat alkunsa ja mihin johtivat omien aikakausiensa ikoneiksi nousseet ympäristökiistat, kuten Kuusamon koskisodat, Koijärven ja Lappajärven padot, taistelut Vuotoksen altaasta ja Ounasjoen säilymisestä, Talaskankaan ja monien muiden vanhojen metsien suojelukiistat, Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen juhlallinen piipunkaato, Nuuksion saaminen turvaan kansallispuistoksi, Kyrönjoen pelastaminen voimalarakentamiselta, erämaalain säätämisen ristiriitaiset vaiheet tai se diplomaattinen temppu, jolla presidentti Kekkosen syntymäpäivä johti Koilliskairan pelastumiseen. Kirja kertoo myös monien sinnikkäiden luonnonystävien elämäntyöstä etenkin niiden, jotka ovat käynnistäneet uusia ja tärkeitä kehityskulkuja luonnonsuojeluaatteessa tai omistaneet elämänsä rakastamiensa luontokohteiden puolustamiselle. Luonnonsuojelu ei ole aina ruusuilla tanssimista, ja alojensa uranuurtajat ovat saaneet kuulla riittämiin vakuutteluja hankkeensa mahdottomuudesta ja omasta ihmisvihamielisyydestään. Harvapa arvostelijoista on arvannut, että ympäristöliike on itse asiassa ehtinyt säästää jo melkoisen määrän ihmishenkiä Suomessa. Raskasmetallien, dioksiinien ja muiden ympäristövaarallisten aineiden päästöjen vähentäminen säästää nyt monia ihmisiä sairastumasta erilaisiin sairauksiin. Happamoittavien päästöjen vähentäminen teollisuudessa ja energiantuotannossa säästää paitsi metsiä vaurioitumiselta ja järviä kala- ja rapukadolta, myös astmaatikkoja sairaalareissuilta sekä autoja ja rakennuksia ennenaikaiselta syöpymiseltä. Ajat muuttuvat, luonnonrakkaus pysyy Aikamatkailu menneisyyden Suomessa tuottaa samanaikaisesti sekä kiehtovan vieraita että yllättävän tuttuja kokemuksia. Jo pelkästään muutaman viime vuosikymmenen aikana on ehtinyt muuttua paljon luvun alussa ehdotus ympä Ydinvoimaa on helppo vastustaa Laskelmat ydinvoiman taloudellisuudesta ovat kiistanalaisia Pentti Malaska, Alakerta, Helsingin Sanomat Ydinvoimaa on helppo vastustaa Karl-Mikael Strömmer, Suomen Atomivakuutuspooli, mielipide, Helsingin Sanomat Heikki Simola UM:n ensikommentti: Ei tiedetä mitään, kaikki ovat lakossa Otsikko, Uusi Suomi Keväällä 1986 Suomessa keskusteltiin kiivaasti viidennen ydinvoimalan rakentamisesta, ja maan hallitus ja eduskunta olivat kallistumassa sen kannalle. Huhtikuun 26. päivänä tapahtui kaksi asiaa samanaikaisesti: Helsingissä järjestettiin ydinvoiman vastainen mielenosoitus ja ukrainalaisessa Tshernobylin ydinvoimalassa tapahtui vakava onnettomuus. Onnettomuuden aiheuttama radioaktiivinen laskeuma levisi nopeammin kuin tieto tapahtuneesta; jälkimmäinen saavutti muun maailman vasta kolme päivää myöhemmin. Lomittaiset tapahtumat poikivat vaihtelevia lehtiotsikoita: Poliisi ei salli ydinmarssin saartavan presidenttiä linnaan Otsikko, Helsingin Sanomat Kuusi vuotta sitten ydinmarssijoita oli 5 000, nyt järjestäjien mielestä ja poliisin mukaan Marssin lähtöhetkellä jäi Suomen Sokerin tontille vielä ylimääräisiä julisteita. Kuvateksti, Helsingin Sanomat, Onnettomuus ydinvoimalassa vaatinut uhreja. Radioaktiivinen pilvi Pohjolan ylle Otsikko, Uusi Suomi Jorma K. Miettinen: Nykyiset säteilymäärät toistaiseksi vaarattomia Otsikko, Uusi Suomi Ministerit pallottelivat tiedotusvastuuta. Suomen ydinvoimaohjelma nyt jäihin Otsikko, Uusi Suomi Viranomaiset puolustelevat vaikenemistaan: Mitään vaaraa ei ollut Otsikko, Uusi Suomi

10 10 luonnonsuojelija 1/ Täyskäännöksiä kulissien takana Veljet, pitäisikö meidän muuttaa kantaamme Vuotoksen altaaseen? Olen tänään jo saanut kaksi puhelinsoittoa, jossa sanotaan, että sitä vastustetaan Lapissa. Tähän astihan me olemme luulleet, että Vuotosta kannatetaan Lapissa yksimielisesti. Tämä oli lähes sanatarkka lainaus kansanedustaja Mikko Jokelan (kesk) kommentista muille lappilaisille kansanedustajille vuonna 1982, jonkin aikaa ennen kuin hallitus päätti ensimmäisen kerran luopua Vuotoksen altaasta ikuisiksi ajoiksi. Harva tietää sitäkään, että Martinselkoseen suunnitellun luonnonsuojelualueen metsäinen osuus, noin 2000 hehtaaria, oli jo kertaalleen päätetty antaa Metsähallitukselle hakattavaksi, oikein ympäristöministeriön virkamiesten nimien vahvistamana. Tuolloinen ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen kumosi kuitenkin päätöksen saatuaan siitä tiedon Luonnonsuojeluliiton kautta. Martinselkosen suojelualue perustettiin pian tämän jälkeen alkuperäisen suuruisena. Voisiko tällaisia käänteitä tapahtua enää nykyaikana? 1990-luvun alussa Luonnonsuojeluliitto sai vihiä, että uusi porvarihallitus aikoisi purkaa eräitä vanhoja luonnonsuojeluohjelmia. Liitto käynnisti massiivisen tiedotuskampanjan, jossa tuleva hallituksen iltakoulu julistettiin mustaksi tiistaiksi. Lopulta musta tiistai tuli ja meni ohi jälkiä jättämättä, ja ainakin hallituksen eräät ministerit olivat raivoissaan. Ismo Tuormaa ristöministeriön perustamisesta tuomittiin yhteiskunnassa utopistisena. Vielä 1980-luvun alussa useampikin hiilivoimala ja teollisuuslaitos muun muassa Helsingin Energia ja Kemira ilmoitti suodattimien hankkimisen saastepäästöjen vähentämiseksi olevan täysin mahdotonta, koska investointi olisi niin kallis, että se johtaisi väistämättä henkilöstön joukkoirtisanomisiin. Luonnonsuojeluliike jatkoi kampanjointia, ja muutamaa vuotta myöhemmin puhdistuslaitteet hankittiin ilman irtisanomisia. Siitäkin on kulunut vasta kolmisenkymmentä vuotta, kun suomalaisella huoltoasemalla saattoi vielä nähdä asiakkaiden houkuttimena häkkiin teljetyn karhun, jota mainostettiin suurilla plakaateilla tien varressa. Vaikka Suomessa paljon on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä, luonnonsuojeluliikkeessä Luonnonsuojeluliikkeessä edelleen tärkeitä ovat vapaaehtoistyö, tieteen ja suojelun liitto sekä toiminnan perustana oleva luonnonrakkaus. puolestaan moni asia on säilynyt samoina kuin ne olivat jo sotia edeltäneenä aikana. Vapaaehtoistyön tärkeä rooli, tieteen ja suojelun liitto sekä toiminnan perustana oleva luonnonrakkaus ovat olleet leimallisia suomalaiselle luonnonsuojelulle kaikkina aikoina. Kautta vuosikymmenten on luonnonsuojelun edelläkävijöille myös ollut ominaista, että he ovat nähneet kauas oman aikansa rajoitusten edelle ja tehneet ehdotuksia, jotka ovat toteutuneet vasta vuosikymmenten päästä. Nordenskiöld alkoi puhua kansallis- ja luonnonpuistojen perustamisen puolesta vuonna 1880, ja ensimmäinen luonnonpuisto, Käsivarren Lapissa sijaitseva Malla, rahoitettiin vuonna Eläintieteen professori Johan Axel Palmén esitti vuonna 1904, että tapporahan maksaminen yhä harvinaisemmiksi käyvistä saimaannorpista pitäisi lopettaa. Ehdotusta pidettiin yleisesti täytenä haihatteluna, kunnes luonnonsuojelijat saivat lakimuutoksen läpi viime hetkellä vuonna Mitkähän tämän hetken utopistisista ajatuksista ovat niitä, joiden nykyiset syntyvaiheet esiintyvät tulevien vuosikymmenten historiankirjoituksessa ensi askelina silloiseen itsestäänselvään todellisuuteen? Tämän artikkelin yhteydessä olevat kolme pikkutarinaa 1970, 1982 ja 1986 ovat alkua seuraavissa tämän vuoden numeroisamme sarjana julkaistaville Laulujoutsenen perintö -kirjan vastaavanlaisille anekdooteille. Kuinka kirja syntyi teksti Helena Telkäranta kuva Seppo Parkkinen Luonnonsuojelussa parhaat tulokset saadaan yleensä monien eri taitoja omaavien ihmisten yhteistyönä. Tuskin siis on sattumaa, että niistä kertovan kirjan syntyvaiheet toistavat saman kaavan pienoiskoossa. Hankkeen alullepanijana oli toimittaja-tietokirjailija ja valokuvaaja Teuvo Suominen, joka alkoi luonnostella kirjaa jo vuosia sitten ja antoi osaltaan panoksensa kirjoitus- ja kuvitustyöhön. Käytännössä kirjan saatteli kansiensa väliin viiden hengen työryhmä, johon kuuluivat kirjan päätoimittajana toiminut tiede- ja luontotoimittaja Helena Telkänranta, kirjan toimitusneuvoston puheenjohtajaksi valittu ympäristötieteen dosentti ja Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja Heikki Simola, luontoaiheisiin erikoistuneet kustannustoimittaja Seppo Parkkinen ja kuvatoimittaja Kaija Keskinen sekä muun muassa Suomen Luonto -lehden ulkoasusta tuttu graafikko Heikki Laurila. Aivoriihenä sisällön suunnittelussa ja valmiiden tekstien tarkastajana oli toimitusneuvosto, johon kuuluivat edellä mainittujen lisäksi Esko Joutsamo, Tarja Ketola, Jorma Laurila, Vesa Luhta, Matti Nieminen, Terho Poutanen, Heikki Susiluoma ja Eero Yrjö-Koskinen. Asiantuntija-apua antoi myös liiton entinen puheenjohtaja, emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi. Kirjassa avautuva luonnonsuojelun tarina koostuu yli neljänkymmenen kirjoittajan teksteistä, jotka on kaikki kirjoitettu varta vasten tätä kirjaa varten. Kirjoittajat ovat kukin oman alansa asiantuntijoita, monet heistä myös luonnonsuojelun pitkäaikaisia konkareita: Harri Ajomaa, Anne Brax, Harri Dahlström, Yrjö Haila, Antti Halkka, Raimo Heikkilä, Harri Helin, Kaija Helle, Timo Helle, Mauri Huhtala, Esko Joutsamo, Kaisa Junninen, Kaija Keskinen, Tarja Ketola, Eija Koski, Pertti Koskimies, Markku Lappalainen, Jorma Laurila, Tuire Laurinolli, Anto Leikola, Tuula Leskinen, Michael Lettenmeier, Tapio Lindholm, Vesa Luhta, Matti Nieminen, Bernt Nordman, Jarmo Pasanen, Hannele Pohjanmies, Terho Poutanen, Tapio Reinikainen, Rauno Ruuhijärvi, Erkki Sankari, Pertti Siilahti, Heikki Simola, Leo Stranius, Teuvo Suominen, Heikki Susiluoma, Helena Telkänranta, Hannu Tuomisto, Ismo Tuormaa, Olli Turunen, Juha Valste ja Tapani Veistola. Oman osuutensa tarinasta kertovat valokuvat, piirrokset ja kartat, jotka tuovat kukin mukanaan ripauksen oman aikakautensa henkeä. Valokuvia on koottu toisaalta historiallisista lähteistä kuten Museovirastosta ja toisaalta luonnonsuojeluaktiivien arkistoista uudempien vuosikymmenten tiimellystä valottamaan. Tärkeällä sijalla kuvituksessa ovat myös nykyisten luontokuvaajiemme otokset lajeista ja maisemista, jotka suojelutyön ansiosta ovat pelastuneet. Kaija Keskinen (vas.), Teuvo Suominen ja Helena Telkänranta valikoivat Suomisen mittavasta kuva-arkistosta kuvia Laulujoutsenen perintöön keväällä 2007.

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja 50 Osanottajia yhteensä 49 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Thure Seppo Suur-Savon SB 50 191 94 97 2 9 9 2 Riihiluoma Tapio

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 36 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Tiihonen Tommi Kymenlaakson RT Y 187 94 93 3 6 9 2 Palo Timo Porvoon

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP 6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 6/2011. Aika Tiistai klo Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 6/2011. Aika Tiistai klo Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula KUUMA-HALLITUS Esityslista 6/2011 Aika Tiistai 24.5.2011 klo 18.00 Paikka Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki.

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Hallituksen kokous 1 (5) Aika 24.9.2016, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Läsnä Hallituksen puheen ja jäsenet poissa Aaltonen Jaana Ahonen Outi Blundin Elina Hanhikoski Cecilia Lähteenmäki

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 9/2011. Aika Keskiviikko 23.11.2011 klo 17.30-18.00. Hyökkälän koulu Kirkkotie 7-9, Tuusula

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 9/2011. Aika Keskiviikko 23.11.2011 klo 17.30-18.00. Hyökkälän koulu Kirkkotie 7-9, Tuusula KUUMA-HALLITUS Esityslista 9/2011 Aika Keskiviikko 23.11.2011 klo 17.30-18.00 Paikka Hyökkälän koulu Kirkkotie 7-9, Tuusula 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 5

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6 Hallitus 27.5.2016 Sivu 1 / 6 Aika: 27.5.2016 klo 12.30-15.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU 4 / 2016 Laatimispäivämäärä ( 4 )

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU 4 / 2016 Laatimispäivämäärä ( 4 ) ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU 4 / 2016 Hallitus Laatimispäivämäärä 27.5.2016 1 ( 4 ) KOKOUSAIKA Torstai 2.6.2016 klo10.00 alkaen KOKOUSPAIKKA Luontokeskus Naava / kokoustila Kuukkeli, Luontotie 1,

Lisätiedot

ISM ja SM-esikisat 2016

ISM ja SM-esikisat 2016 ISM ja SM-esikisat 2016 Vesanto, 10.07.2016 Yksilökilpailut M 1. Seppä Timo 9 SS 300 (20:19) 292 (0m/-4m) 564 (94) 1156 2. Hiltunen Petri 29 PK 283 (23:09) 278 (+5m/+6m) 594 (99) 1155 3. Mikkonen Harri

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Suostrategian toteutus, kommentteja

Suostrategian toteutus, kommentteja Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Rautavaara-Savotta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdollinen tarjous Kunta-Metso alueesta/tilat Kiparinvuori ja Paljakka sekä Pieni-Mäkelä/Rautavaaran

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

ç PERUS KÄSITYKSET MUUTOSAJURIT (driving forces) RAVINNE KUORMITUS JÄRVIEN TILA JA KÄYTTÖ JÄRVIEN HOITO JA KUNNOSTUS KUNNOSTUS MENETELMÄT TEEMAT 1. TULEVAISUUSTILA 2. TULEVAISUUSTILA 3. TULEVAISUUSTILA

Lisätiedot

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry Monimuotoisuuskompensaatiot Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry BirdLife Suomi Valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö 30 jäsenyhdistystä noin 11 000 jäsentä Osa BirdLife International

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Ursan kerhoseminaari Artjärvi 2.-4.2.2007 Harri Haukka harri.haukka@pp.inet.fi Tämän esitelmän idea? Tarkoitus ei ole, että allekirjoittanut kertoo mitä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Leena Valkeeniemi-Tasanen. terveydenhoitaja Tampere. Marika Tasanen väyläsuunnittelija Tampere. Matti Hirvonen järjestelmäsuunnittelija Tampere

Leena Valkeeniemi-Tasanen. terveydenhoitaja Tampere. Marika Tasanen väyläsuunnittelija Tampere. Matti Hirvonen järjestelmäsuunnittelija Tampere 112 113 114 115 A Timo Malmi FL, kirjailija Leena Valkeeniemi-Tasanen terveydenhoitaja Mauri Poussa toimitusjohtaja, työyhteisövalmentaja Pirjo Kokkonen kotitalousteknikko 116 117 118 119 120 Ilkka Nikander,

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

, HELSINKI, Jyry

, HELSINKI, Jyry 14. - 16.2.1975, HELSINKI, Jyry 1. Raimo Hirvonen Helsingin Paini-Miehet 3. Raimo Rasinkangas Lapin Kaira 1. Kari Toivonen Viipurin Voimailijat 2. Martti Pykäläinen Outokummun Vesa 3. Kari Väliaho Muhoksen

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 67/00.02.02/2013. Maakuntatalo, Tarja Miettisen työhuone, Sepänkatu 1, Kuopio

POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 67/00.02.02/2013. Maakuntatalo, Tarja Miettisen työhuone, Sepänkatu 1, Kuopio POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 67/00.02.02/2013 Tarkastuslautakunta Aika 18.2.2016 klo 9.00 10.25 Paikka Maakuntatalo, Tarja Miettisen työhuone, Sepänkatu 1, Kuopio Jäsenet ( x ) Pulkkinen Veli

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Sirpa Paatero /sd Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 12 jäsentä.

Sirpa Paatero /sd Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 12 jäsentä. TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 109/2010 vp Perjantai 10.12.2010 kello 11.00-12.35 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Mauri Salo /kesk (1 3, 4 osittain) jäs. Hannu Hoskonen /kesk (1 11, 12 osittain, 13 ) Harri

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 1/2016. Asian 3 kohdalla hallintopäälliikkö Mattinen Markku 16:00-17:15 maankäyttöinsinööri Asian 4 kohdalla

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 1/2016. Asian 3 kohdalla hallintopäälliikkö Mattinen Markku 16:00-17:15 maankäyttöinsinööri Asian 4 kohdalla Elinympäristövaliokunta AIKA 11.01.2016 klo 16:00-18:10 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:10 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:10 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely Vihreät De Gröna Puoluekokousedustuksen uudistus Esittely Taustaksi: Vihreä organisaatio nyt Puolue muodostuu jäsenistä... Paikallisyhdistysten henkilöjäsenet Valtakunnallisten yhdistysten suorat henkilöjäsenet

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016 KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukka-sali Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ============================================================== 25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Tomi Mustonen H V-S 3. Yrjö Munukka H Hel 4. Antti Leinonen H Kai 5. Jussi

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V

Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V Tulokset / El Pilkit Kuusamo 08.04.2016 N Alle 70 V 1. Heiskanen Aila Pohj Pohjanmaa 4164 G 2. Nuora Maila Pohj Pohjanmaa 4060 G 3. Aalto Eila Pirkanmaa 3608 G 4. Kurvinen Vuokko Pohj Pohjanmaa 3214 G

Lisätiedot

päivitetty klo 10

päivitetty klo 10 HYVINKÄÄN TIKAN KANSALLISET 25+125 TIKKAA 23.04.2016 25Tikkaa päivitetty 27.4.2016 klo 10 MM 1 Leskinen Veikko VaaTi 45 45 45 40 39 214 2 Järvinen Tarmo JST 41 44 40 38 44 207 3 Rantanen Asko MU 42 42

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014

TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014 TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014 TEIJON KANSALLISPUISTOPROSESSI Meri-Teijo vapaa-ajankeskuksen alueidenkäytön yleissuunnittelu 1980 Lomarakennusoikeuden

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

TUPI ja STPU parisprintti Tulostettu klo Sivu 1. H21 2Sivu AIRIX Ympäristö 1. osuus Antti Ryynänen

TUPI ja STPU parisprintti Tulostettu klo Sivu 1. H21 2Sivu AIRIX Ympäristö 1. osuus Antti Ryynänen TUPI ja STPU parisprintti 13.5.213 Tulostettu 11.5.13 klo 1.2.24 Sivu 1 H21 2Sivu 1 48 AIRIX Ympäristö Antti Ryynänen 4822 Jari Jaakkola 15983 Antti Ryynänen 4822 4. osuus Jari Jaakkola 15983 49 Kaarinan

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Tulokset SRTL 2013 VEKARANJÄRVI Lopputulokset Yleinensarja RK Ammunta 2 x 10 laukausta

Tulokset SRTL 2013 VEKARANJÄRVI Lopputulokset Yleinensarja RK Ammunta 2 x 10 laukausta Tulokset SRTL 2013 VEKARANJÄRVI Lopputulokset Yleinensarja RK Ammunta 2 x 10 laukausta Nimi Yhdistys Tulos 10:t napa 9:t 1. Tiihonen Tommi Kymenlaakson RT 191 12 2 7 2. Pöllänen Janne Sastamalan RT 188

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 82 27.8.2012 Asianro 337/10.03.01.00/2012 4 Valtuustoaloite: Selvityksen laatiminen koulukeskuksen parkkipaikoista Päätöshistoria Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa

Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa Kunnanhallitus ASIALISTA KOKOUSTIEDOT KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t Aika Maanantai 20.6.2016 klo 12.00-12,35 Paikka Savukosken kunnanvirasto 108 109 110 Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot

Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot METSÄSTYSHIRVI Erä 1 klo 1030 Sarja M60/50 1. Vahala Matti M50 Kymenlaakso 2. Väistö Martti Pohjois-Karjala 3. Havukainen Pekka Pohjois-Karjala 4. Hollmen Ilkka

Lisätiedot

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, HIRVI, M

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, HIRVI, M SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, HIRVI, M 1 Vesa Saviahde M PH 96 98 194 2 Sami Heikkilä M PH 95 98 193 3 Mikko Autio M Po 92 96 188 4 Tomi-Pekka Heikkilä M PH 91 96 187 5 Kari Koskinen M PH 95 90

Lisätiedot

Maantiejuoksut jälleen takana - olosuhteet historian parhaimmat

Maantiejuoksut jälleen takana - olosuhteet historian parhaimmat Mari Järvenpää juoksi reittiennätyksen! Maantiejuoksut jälleen takana - olosuhteet historian parhaimmat YLEISURHEILU: PULLISTUKSEN MAANTIEJUOKSUT SAARIJÄRVI Teksti/Kuvat Arto Hyytiäinen Maantiejuoksut

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina Kasvitieteellisen puutarhan ystävät ry Botaniska trädgårdens vänner rf PÖYTÄKIRJA 15.11.2013 SYYSKOKOUS Aika Torstai 7.11.2013 kello 17.30 18.10 Paikka Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, palmuhuonerakennus,

Lisätiedot

RHY:n hirvenhiihtokisa

RHY:n hirvenhiihtokisa RHY:n hirvenhiihtokisa Juuka, 05.03.2016 Yksilökilpailut Kilpasarja Miehet alle Nimi Nro Seura Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Nousiainen Jarno 102 Petrovaaran Metsästysseura 2. Hirvonen Jarkko 101

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ateistit ry

Pääkaupunkiseudun ateistit ry Pääkaupunkiseudun ateistit ry MIELENOSOITUKSEMME VAATI HAUTARAUHAA ATEISTEILLE (14.3.2007) Yhdistys järjesti ensimmäisen oman mielenosoituksensa teemana "Hautarauha ateisteille!" eduskunnan vaalikauden

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkovaltuusto Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif. Elo Joonas Poutiainen Upe 1-11

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkovaltuusto Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif. Elo Joonas Poutiainen Upe 1-11 Aika 31.1.2017 kello 18.30 18.50 Paikka Tervakosken seurakuntakeskus Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif Ahvenjärvi Seppo Nurminen-Pulkkinen Enni Elo Irmeli Pihkala Isto Elo Joonas Poutiainen Upe

Lisätiedot

RAKENNETUN SUOMEN TARINA

RAKENNETUN SUOMEN TARINA RAKENNETUN SUOMEN TARINA LASSE ANSAHARJU / VASTAVALO.FI Rakennusurakka Suomi: runsaan sadan vuoden työ takana, mitä siitä näkyy tässä ajassa? Kirja on ainutlaatuinen esitys rakennetun ympäristömme vaiheista

Lisätiedot

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10. Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot