Kaija Salmio. Esimerkkejä peruskoulun valtakunnallisista arviointihankkeista. kestävän kehityksen didaktiikan näkökulmasta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaija Salmio. Esimerkkejä peruskoulun valtakunnallisista arviointihankkeista. kestävän kehityksen didaktiikan näkökulmasta."

Transkriptio

1 Joensuun yliopisto University of Joensuu Kaija Salmio University of Joensuu 2004 KASVATUSTIETEELLISIÄ JULKAISUJA PUBLICATIONS IN EDUCATION Kaija Salmio Esimerkkejä peruskoulun valtakunnallisista arviointihankkeista kestävän kehityksen didaktiikan näkökulmasta 95 Sormunen, Kari Seitsemäsluokkalaisten episteemiset näkemykset luonnontieteiden opiskelun yhteydessä Joensuu 2004, 397 s. 96 Kärkkäinen, Sirpa Biologiaa oppimassa. Vee-heuristiikka ja käsitekartat kahdeksasluokkalaisten talviprojektissa. Joensuu 2004, 185 s. 97 Auranen, Johanna Tervanjontioa ja ruusuilla tanssia - metaforatutkimus kasvatustyöstä kuntaorganisaation osana. Joensuu 2004, 258 s. Esimerkkejä peruskoulun valtakunnallisista arviointihankkeista kestävän kehityksen didaktiikan näkökulmasta Kannen maalaus Erkki Koponen: Nuorta elämää ISSN ISBN N:o 98

2 i JOENSUUN YLIOPISTON KASVATUSTIETEELLISIÄ JULKAISUJA UNIVERSITY OF JOENSUU PUBLICATIONS IN EDUCATION N:o 98 Kaija Salmio ESIMERKKEJÄ PERUSKOULUN VALTAKUNNALLISISTA ARVIOINTIHANKKEISTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN DIDAKTIIKAN NÄKÖKULMASTA Vuosien valtakunnalliset kokeet ja vuoden 1998 luonnontieteiden oppimistulosten arviointi Esitetään Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa salissa A118, Kuninkaankartanonkatu 5, keskiviikkona , klo 12. Vastaväittäjä: Kustos: professori Matti Meri, Helsingin yliopisto professori Mauri Åhlberg

3 ii Julkaisija Publisher Joensuun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta University of Joensuu Faculty of Education Julkaisutoimikunta Editorial Staff Chair Professor, PhD Marja-Liisa Julkunen Editor Senior Assistant Päivi Harinen Members Professor Eija Kärnä-Lin Professor Pertti Väisänen Secretary MA Arja Sallinen Vaihdot Exchanges Myynti Sales Joensuun yliopiston kirjasto / Vaihdot PL 107, JOENSUU puh. (013) , fax (013) Joensuu University Library / Exchanges P.o. Box 107, FIN Joensuu, FINLAND tel , fax Joensuun yliopiston kirjasto / Julkaisujen myynti PL 107, JOENSUU puh. (013) , fax (013) Joensuu University Library / Sales of publications P.o. Box 107, FIN Joensuu, FINLAND tel , fax ISSN ISBN ISBN X (pdf) Joensuun yliopistopaino Joensuu 2004

4 Kaija Salmio ESIMERKKEJÄ PERUSKOULUN VALTAKUNNALLISISTA ARVIOINTIHANKKEISTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN DIDAK- TIIKAN NÄKÖKULMASTA Vuosien valtakunnalliset kokeet ja vuoden 1998 luonnontieteiden oppimistulosten arviointi Joensuu 2004, 357 s ja 33 s liitteitä. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja n:o 98. ISSN ISBN ISBN X (pdf) Avainsanat: arviointi, ulkoinen arviointi, prosessiarviointi, valtakunnallinen koe, opetussuunnitelman perusteet, opetussuunnitelma, globalisaatio, didaktiikka, kestävä kehitys. TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulussa lukuvuosina pidettyjä valtakunnallisia kokeita ja vuoden 1998 luonnontieteiden oppimistulosten arviointia kestävän kehityksen didaktiikan näkökulmasta. Työssä arvioidaan valtakunnallisten kokeiden käynnistämiseen vaikuttaneita tekijöitä sekä miten kokeille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja opetussuunnitelman perusteissa opetukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista voidaan mitata näissä kokeissa. Tarkoituksena on tutkia valtakunnallisissa kokeissa esiintyneitä ongelmia sekä tuottaa parannusehdotuksia uusia valtakunnallisia kokeita järjestettäessä. Koulujen toimintoja pyrittiin tehostamaan monin keinoin luvun alussa säädöksiä poistamalla ja opetussuunnitelmajärjestelmää muuttamalla. Koulut saivat lisää valtaa ja vastuuta oman toimintansa järjestämiseksi ja mahdollisuuden koulukohtaisten opetussuunnitelmien tekemiseen. Samaan aikaan valtioneuvosto edellytti arviointiuudistuksen seurantaa, jonka osana ovat Opetushallituksen järjestämät peruskoulun valtakunnalliset kokeet. iii

5 iv Tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysiä, parannettua käsitekartta menetelmää, ARRA-analyysiä ja haastattelua. Valtakunnallisiin kokeisiin liittyviä hallinnollisia prosesseja tarkastellaan kirjoitettujen dokumenttien perusteella ja työhön osallistuneiden henkilöiden haastattelujen avulla. Valtakunnallisten kokeiden tehtävänä oli selvittää oppiaineiden keskeisten osien hallintaa, kehittää koulukohtaisia opetussuunnitelmia ja koulujen itsearviointia sekä tukea opettajien työtä. Valtakunnallisille kokeille asetetut tavoitteet olivat laajat ja yksilöimättömät, mutta ne olivat opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Sekä Opetushallituksen että tutkijoiden valtakunnallisille kokeille asettamaa oppiainekohtaisten sisällöllisten tavoitteiden mukaista oppimista pystyttiin mittaamaan parhaiten, mutta muiden tavoitteiden mukaista oppimista tai toimintaa ei pystytty mittaamaan juuri lainkaan. Kaikki koetehtävissä käytetyt arviointitavat eivät soveltuneet niihin. Valtakunnallisten kokeiden arvioinnissa pidetään tuloksellisuutta yläkäsitteenä Opetushallituksen arviointimallin mukaisesti. Tuloksellisuus jaetaan kolmeen osa-alueeseen: vaikuttavuuteen, tehokkuuteen ja taloudellisuuteen. Näissä valtakunnallisissa kokeissa arviointimallin mukainen tuloksellisuus oli vähäistä, sillä kokeissa mitattiin pääasiassa vaikuttavuutta. Valtakunnalliset kokeet kuvastavat oppiaineiden vankkaa asemaa, mutta osoittavat samalla kapeaa opetussuunnitelma-, koe- ja arviointikäsitystä. Valtakunnallisten kokeiden tulisi tukea opetussuunnitelmaa ja opiskelua sekä niiden sisällöissä tulisi siirtyä oppiainekohtaisista tehtävistä opiskelu-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä oppilaiden omaa aktiivista toimintaa edellyttäviin tehtäviin. Tuloskeskeisyydestä tulisi siirtyä kehittämiseen, jota prosessimainen arviointi tukee. Arvioinnin tulisi painottua tulevaisuuteen eikä menneisyyteen. Hallinnon hajauttaminen, tuloksellisuuden vaatimusten lisääminen, globalisaatio ja kansainvälinen yhteistyö yhtenäistävät koulujen toimintoja, mikä näkyy mm. kansainvälisten kokeiden käytössä ja erilaisten teemojen, kuten kestävän kehityksen, käytössä. Globalisaatio ja mm. Euroopan Unionin jäsenyys tuovat kouluun lisää vaikuttajia ja laajentavat sen tehtäviä. Se tulisi ottaa huomioon arvioinnissa ja myös valtakunnallisissa kokeissa.

6 Kaija Salmio EXAMPLES OF NATIONAL BASIC EDUCATION EVALUA- TION PROGRAMMES FROM THE PERSPECTIVE OF THE DIDACTICS OF SUSTAINABLE DEVELOPMENT. National tests and evaluation of learning outcomes in Joensuu 2004, University of Joensuu. Publications in Education. No. 98. ISSN ISBN ISBN X (pdf) Key words: evaluation, external evaluation, process evaluation, nationwide test, framework curriculum, curriculum, globalisation, didactics, sustainable development ABSTRACT This research surveys the nationwide tests organized in comprehensive school years and the evaluation of the learning results of natural sciences in 1998 from the viewpoint of the didactics of sustainable development. The research evaluates the factors having affected the starting of the nationwide tests and how the implementation of the goals set for the tests and the implementation of the goals set for teaching in the framework curriculum can be measured in these tests. The purpose is to examine the problems emerged in the nationwide tests as well as to produce proposals for improvement when new nationwide tests are organized. The research is part of Åhlberg s (1988a-2004d) research programme of the didactics of sustainable development. At the beginning of the 1990 s the aim was to intensify the activities of schools in many ways by removing regulations and by changing the curriculum system. Schools were given more authority and responsibility to organize their own activity and an opportunity to make schoolspecific curricula. At the same time the Government expected followup of the evaluation reform, which includes the nationwide tests of basic education organized by the National Board of Education. v

7 vi Qualitative content and document analysis, improved concept mapping method, improved Vee heuristics, ARRA analysis and interview were used as research methods. The administrative processes connected with the nationwide tests are examined on the basis of written documents and by interviewing the persons having participated in the work. The purpose of the nationwide tests was to survey the control of the most essential parts of subjects, to develop school-specific curricula and the self-evaluation of schools as well as to support teachers work. The goals set for the nationwide tests were comprehensive and universal, but they conformed to the framework curriculum. Learning corresponding with the subject-specific content-based goals set both by the National Board of Education and the researchers for the nationwide tests could be measured best, but learning or activity conforming to the other goals could hardly be measured at all. All evaluation methods used in the tests were not applicable to the tests. According to the conceptual model of educational outcomes of the National Board of Education the Evaluation of Educational Outcomes is regarded as a top concept in the evaluation of the nationwide tests. The Evaluation of Educational Outcomes is divided into three sub-areas: effectiveness, efficiency and economy. In these nationwide tests the Evaluation of Educational Outcomes conforming to the evaluation model is insignificant, as the tests mainly measured effectiveness. The nationwide tests reflect the strong position of subjects, but at the same time show a narrow concept of curriculum, test and evaluation. The nationwide tests are to support the curriculum and studying and in their contents it would be important to change over from subject-specific tasks to those requiring understanding, interactive and problem-solving skills as well as pupils own activity. It would be important to change over from result-centricity to development, which process-like evaluation supports. Evaluation is to focus on the future, not on the past. Decentralization of administration, increase in the demands for the Evaluation of Educational Outcomes, globalisation and international co-operation unify the activities of schools, which can be seen for example in the use of international tests and different themes, such as sustainable development. Globalisation and membership in the European Union, among other things, bring more influential people to the school and extend its tasks. That should be taken into account in the evaluation and in the nationwide tests as well.

8 vii ESIPUHE Vuosien peruskoulun valtakunnalliset kokeet olivat ensimmäiset, joiden toteuttamisesta Opetushallitus vastasi. Valtakunnalliset kokeet valmisteltiin yhdessä virkamiesten, tutkijoiden ja aineopettajajärjestöjen kanssa. Vuonna 1995 käynnistettiin toinen tieteellinen jatkokoulutusohjelma, johon osallistuin. Minun oli luontevaa valita tutkimukseni aiheeksi peruskoulun valtakunnalliset kokeet, sillä ne kuuluivat tuolloin työtehtäviini. Päivittäinen työskentely kokeiden parissa lisäsi kiinnostustani myös teoreettista arviointia kohtaan. Tämän tutkimuksen aineistoa ovat edellä mainituista kokeista laaditut arviointiraportit, vuoden 1998 luonnontieteiden oppimistulosten arviointi, vuosien 1985 ja 1994 opetussuunnitelman perusteet sekä Opetushallituksen antamat ohjeet kokeiden tavoitteista ja toteutuksesta. Lisensiaatintutkimusta tehdessäni ajatteluni kehittyi siihen suuntaan, että halusin tarkastella valtakunnallisia kokeita laajemmassa viitekehyksessä kuin yhtenä erillisenä koetilanteena. Työni kansainvälisten ympäristöprojektien Suomen koordinaattorina opetti minua ajattelemaan projektien merkitystä osana koulun arkityötä, opetussuunnitelman toteuttamista ja arviointia. Koulujen lisääntynyt yhteistyö sekä kotimaassa että ulkomailla muuttavat valtakunnallisten kokeiden asemaa suhteessa kouluun, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Työni ohjaajaa, professori Mauri Åhlbergia, kiitän vilpittömästi. Monet keskustelut hänen kanssaan selkiyttivät tieteellistä ajatteluani, tarkensivat tutkimusaihetta ja edistivät tutkimusprosessia. Professori Åhlbergin erinomainen ja kannustava ohjaus sekä vankka ammattitaito auttoivat minua suuresti tutkimustyössäni. Esitarkastajille, professori Jari Lavoselle ja professori Matti Merelle, esitän parhaat kiitokseni paneutumisesta työhöni ja sitä edistävistä kommenteista. Heidän avarakatseinen näkemyksensä koulun kehittämisestä oli suuri apu työlleni. Opetushallitus on suhtautunut myönteisesti tutkimustyöhön, mistä kiitän pääjohtaja Kirsi Lindroosia ja hallintojohtaja Kari Pitkästä. He ovat ymmärtäneet viraston kehittymisen edellyttävän myös virkamiesten henkilökohtaista opiskelua. Asiantuntijuuden ylläpitäminen on tarpeellista, jotta toiminta sekä kotimaisissa että kansainvälisissä yh-

9 viii teyksissä olisi tuloksellista. Esimieheni, opetusneuvos Pentti Yrjölä, on tukenut minua monin tavoin työssäni. Kiitän häntä lämpimästi. Arvostan suuresti kasvatustieteen tohtori Yrjö Yrjönsuuren ja filosofian maisteri Raija Kockin monipuolista apua ja rohkaisua, jota sain heiltä molemmilta tutkimusprosessin aikana käymissämme keskusteluissa ja kommentteina teksteihini. Esitän kummallekin sydämelliset kiitokseni. Palkitsevia ovat olleet monet pohdinnat, kritiikki ja sosiaalinen oppiminen yhdessä kollegojeni ylitarkastaja Pirkko Holopaisen, opetusneuvos Lea Houtsosen, opetusneuvos Reijo Laukkasen, erikoissuunnittelija Pirjo Lehkosen, ylitarkastaja Maija-Liisa Ojalan ja ylitarkastaja Marjatta Siniharjun kanssa. Kiitän heitä kaikkia. Opetushallituksen kirjastosta sain apua aina tarvitessani, mistä informaatikko Arja Mannila ansaitsee suurkiitokset. Omistan väitöskirjani aviomiehelleni Ekulle ja lapsillemme Jussille ja Hannalle. He ovat tukeneet minua kaikin tavoin tutkimusprosessin aikana. He ovat ymmärtäneet haluni tehdä tutkimusta, vaikka se on vienyt osan yhteisestä ajastamme. Tuonilmaisiin siirtynyt äitini Taina uskoi koulutuksen myönteisiin vaikutuksiin kaikissa tilanteissa ja kannusti minua opiskelemaan. Toivon, että ripaus hänen ajattelustaan siirtyy myös Teihin, jotka luette tätä kirjaa. Espoossa, Kaija Salmio

10 ix SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO KESTÄVÄN KEHITYKSEN DIDAKTIIKKA TUTKIMUKSEN TEOREETTISENA JA MENETELMÄLLISENÄ PERUSTANA GLOBALISAATION ILMENEMINEN KOULUTUKSESSA Globalisaatioon liittyvät prosessit Globalisaation aiheuttamat muutokset koulutukseen Globalisaatio tässä tutkimuksessa Hallintojärjestelmän hajauttaminen ARVIOINNIN HISTORIAA JA KÄYTÄNTEITÄ Arvioinnin historiaa ja kehityssuuntia Järjestelmätason arviointikäytänteitä eri maissa Arvioinnin kehittymisestä Yhdysvalloissa Arvioinnin kehittymisestä Britanniassa Arvioinnin kehittymisestä Ruotsissa Arviointikäytänteet Norjassa Arviointikäytänteet Tanskassa Yhteenveto arviointikäytänteistä OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman historiaa Opetussuunnitelmajärjestelmä Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt vuoden 1985 opetussuunnitelman perusteissa Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteissa Opiskelun tavoitteellinen jäsentäminen Koulukohtainen opetussuunnitelma ARVIOINTI Arviointi-käsite Arvioinnin funktioita Kehittävä arviointi Kontrolloiva arviointi Arviointitapoja...110

11 x Ulkoinen arviointi Sisäinen arviointi Arvioinnin yhteys tutkimukseen ja kehittämiseen Yhteenveto arvioinnin teoriasta ARVIOINTI OPETUSSUUNNITELMA- JÄRJESTELMÄSSÄ Arviointi vuoden 1970 komiteanmietinnössä Arviointi opetussuunnitelman perusteissa Arviointi vuoden 1985 opetussuunnitelman perusteissa Arviointi vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteissa Arvioinnin ja opetussuunnitelman välinen yhteys Arvioinnin kehittyminen Suomen kouluissa Arviointi kouluissa luvuilla Kansallinen arviointijärjestelmä Yhteenveto arvioinnin toteutumisesta Suomen kouluissa Kansainväliset kokeet Suomessa VALTAKUNNALLISET KOKEET Tausta ja tavoitteet Valtakunnallisten kokeiden tehtävä ja käynnistäminen Palaute Valtakunnallisten kokeiden ja koejärjestelmien kritiikkiä TUTKIMUSONGELMAT EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen strategia ja tutkimusasetelma Tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmät Aineiston käsittely ARVIOINTIIN LIITTYVIEN RAPORTTIEN KÄSITTEELLISTENRAKENTEIDEN JA PÄÄTTELYRAKENTEIDEN ANALYYSIÄ VALTAKUNNALLISET KOKEET NIISTÄ TEHTYJEN ARVIOINTIRAPORTTIEN NÄKÖKULMASTA Matematiikan kokeet...209

12 Vuoden 1993 matematiikan koe Vuoden 1995 matematiikan koe Vieraiden kielten kokeet Vuoden 1993 englannin kielen koe Vuoden 1995 ranskan, saksan ja venäjän kielten kokeet Vuoden 1993 ruotsin kielen koe Vuoden 1995 äidinkielen koe Luonnontieteiden kokeet Vuoden 1995 monioppiaineinen koe Vuoden 1998 luonnontieteiden oppimistulosten arviointi VALTAKUNNALLISET KOKEET OSANA KESTÄVÄN KEHITYKSEN DIDAKTIIKKAA Valtakunnallisten kokeiden käynnistämiseen vaikuttaneita tekijöitä Arviointiraportit kestävän kehityksen didaktiikan kannalta Arviointiraporttien arvoihin ja tavoitteisiin liittyvä ajattelu arviointiraporteissa Arviointiraporttien arviointi opettajan työn tutkimisen ja kehittämisen näkökulmasta Arviointiraportit ovat kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen eri aspektien näkökulmista Valtakunnallisten kokeiden arviointi Valtakunnallisille kokeille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Valtakunnallisissa kokeissa esiintyneitä ongelmia Valtakunnallisten kokeiden perustelu Valtakunnallisten kokeiden käsitteelliset rakenteet haastattelujen perusteella Valtakunnallisten kokeiden tuloksellisuus Valtakunnallisten kokeiden kehittämisehdotuksia JOHTOPÄÄTÖKSIÄ VALTAKUNNALLISTA ARVIOINTIRAPORTEISTA Valtakunnalliset kokeet opetussuunnitelmajärjestelmässä Valtakunnalliset kokeet kansainvälisessä koulutusyhteistyössä DISKUSSIO LÄHTEET xi

13 xii KUVIOLUETTELO Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio

14 xiii TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO

15 xiv LIITELUETTELO LIITE LIITE

16 1 JOHDANTO Suomalaisen peruskoulun tehtävä on ollut murroksessa jo 1990-luvun alusta lähtien. Muutospaineita on aiheutunut koulun sisäisistä tekijöistä, oppilaiden jatkokoulutustarpeista ja selviytymisestä arkipäiväisessä elämässä. Myös ulkoiset tekijät ovat lisänneet koulun paineita, kuten taloudellinen lama 1990-luvun alussa. Lama aiheutti sen, että koulujen oli toimittava entistä tehokkaammin entistä vähemmillä taloudellisilla resursseilla. Valtakunnallista koulujen ohjausjärjestelmää ja sen osana opetussuunnitelmajärjestelmää muutettiin; koulut saivat lisää päätösvaltaa omaan toimintaansa ja alkoivat laatia omia opetussuunnitelmiansa. Samaan aikaan valtiovalta halusi kuitenkin kontrolloida koulujen työskentelyä ja tuloksia informaatio-ohjauksella. Koko ajan koulun uudistusten ja arviointien taustalla on ollut myös kasvava talouden globalisaation paine. Kuten Wells, Carnochan, Slayton, Allen & Vasudova 1998, 322) asian ilmaisevat: There is no greater context for educational change than that of globalization, nor no grander way of conceptualizing what educational change is about. Airasian ja Abrams (2002, 64) korostavat sitä, että kansalliset standardit ja arvioinnit (statewise standards and assessments) ovat mutkikkaita ja tärkeitä ja niitä tulisi tutkia jatkuvasti. Koulutusta ohjataan valtioneuvoston koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, joka laaditaan viisivuotiskausittain opetusministeriössä. Kehittämissuunnitelmassa vuosille opetusministeriö edellytti, että koulutuksen ja etenkin yksittäisten oppilaitosten todellisen tuloksellisuuden selvittämiseksi kehitetään sekä valtakunnallisia että oppilaitosten itsearviointiin perustuvia arviointimenetelmiä ja tuloksellisuuden mittareita ja että koko koulujärjestelmän toimivuutta, sen rakennetta ja sisältöä arvioidaan sekä määrällisesti että laadullisesti. (Opetusministeriö 1991, 31.) Edellä mainitun koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman sisältämän koulutuspoliittisen ratkaisun pohjalta käynnistyivät peruskoulun valtakunnalliset kokeet, joita Opetushallitus ryhtyi toteuttamaan peruskoulun uutena arvioinnin muotona. Valtakunnalli-

17 2 set kokeet liittyivät siis arvioinnin uudistamiseen. Niiden avulla haluttiin tukea oppilaan arviointia ja turvata peruskoulun päättötodistusten vertailukelpoisuus ja oikeudenmukaisuus. Valtakunnallisiin kokeisiin liitettiin myös oppilaiden tasa-arvon ja oikeusturvan toteutumisen vaatimus, joista jälkimmäistä teemaa ei käsitellä tässä tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa pidetään valtakunnallisia kokeita opetussuunnitelmajärjestelmän osana ja niitä tutkitaan kestävän kehityksen didaktiikan näkökulmasta Åhlbergin (1988a 2004d) tutkimusten mukaisesti. Tutkimuksen viitekehyksenä tarkastellaan koulun ulkopuolisten tekijöiden, kuten globalisaation ja kestävän kehityksen, aiheuttamia paineita peruskoululle. Työssä tutkitaan, miten asetetut tavoitteet toteutuivat lukuvuosina pidetyissä matematiikan, englannin, ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän valtakunnallisissa kokeissa sekä monioppiaineisessa kokeessa ja luonnontieteiden oppimistulosten arvioinnissa vuonna Lisäksi tutkitaan sitä, missä määrin ja miten kokeiden avulla voidaan saada selville tuloksellisuuden toteutumista. Valtakunnalliset kokeet -nimitystä käytettiin Opetushallituksessa vuosina pidetyistä kokeista, minkä jälkeen siirryttiin käyttämään oppimistulosten arviointi -nimitystä. Kyse on kummassakin tapauksessa kansallisesta kokeesta. Muutosten aikaan, 1990-luvun alussa, alettiin pohtia niin kouluissa kuin hallinnossakin arvioinnin toteuttamistapoja (Lappalainen 1997; Mäki 1995). Valtionhallinnossa päätösvallan hajautus sekä lisäsi että edellytti ulkoisten valvontamenetelmien kehittämistä (Lumijärvi 1990; Temmes 1994). Koulujen tarkastuksista luovuttiin ja arviointi sai uusia tehtäviä ja muotoja, kuten valtakunnalliset kokeet. Niiden hyötyä järjestelmätasolle, kouluille ja oppilaille sekä niiden liittymistä normaaliin koulun toimintaan tarkastellaan useista näkökulmista. Arvioinnilla halutaan tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppilaiden oppimisen edellytyksiä, käyttäytymistä ja persoonallisuuden kasvua lainsäädännön edellyttämällä tavalla (Perusopetusasetus 852/1998). Arvioinnilla kuvataan, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet ja annetaan tietoa edistymisestä (Opetushallitus 2003, ). Koulussa arvioidaan säännöllisesti oppilaiden työskentelyä ja annetaan siitä palautetta. Peruskoulun arvioinnilla on lisäksi valikoiva tehtävä, sillä päättötodistusten perusteella valitaan oppilaat toisen asteen koulutukseen. Arviointitietoa käytetään järjestelmä-, kun-

18 ta-, koulu- ja oppilastasoilla. Opetuksen järjestäjä on velvoitettu arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistumaan toimintansa ulkopuoliseen arviointiin (Perusopetuslaki 628/ 1998). Kansallista arviointijärjestelmää koordinoimaan on perustettu vuonna 2002 Koulutuksen arviointineuvosto, joka toimii autonomisesti. Kehittämistyöstä vastaavat tahot eivät voi hallinnollisten päätösten mukaisesti toimia oman työnsä yksinomaisina arvioijina. Kansainvälinen yhteistyö laajeni kouluissa 1990-luvun alkupuolella toisaalta Opetushallituksen ja toisaalta koulujen toimesta. Se toi mukanaan projekteja, jotka edellyttivät ainakin joitakin samankaltaisia toimintoja, ratkaisuja ja tulosten vertailua. Epävirallinen kilpailu tuli peruskouluun näiden projektien myötä, mutta sen toi kouluun myös valtion ja kunnan rahoitusjärjestelmässä tapahtunut muutos. Taloudellisten resurssien saaminen siinä laajuudessa, mihin oli totuttu, ei ollut enää itsestään selvää, vaan koulujen tuli osoittaa tarpeensa, tuloksensa ja laatunsa. Niiden perusteella myönnettiin rahaa. Kilpailua vauhdittivat valtioiden ja yritysten väliset hankkeet ja niistä saadut tulokset. Opetushallitus tuki peruskoulutuksen tuotteistumista kehottamalla kuntia opetussuunnitelman perusteet -asiakirjassa omaleimaisten koulujen luomiseen (Opetushallitus 1994a). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan valtakunnallisia arviointeja koulun kontekstin laajassa viitekehyksessä. Peruskoulu toimii avoimin ovin ja saa vaikutteita yhteiskunnan kaikilta aloilta, kansainvälisestä koulutusyhteistyöstä ja globalisaatiosta. Erityisesti yhteistyö naapurimaiden ja Euroopan Unionin jäsenvaltioiden kesken näkyy sekä Opetushallituksen että koulujen työskentelyssä. Kansainvälisen toiminnan lisääntyminen tarkoittaa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä omien toteuttamismuotojen hakemista, niiden tarkastelua uudessa perspektiivissä ja realististen toimintamahdollisuuksien luomista. Kestävä kehitys korostuu yhteiskunnassa, mistä yhtenä osoituksena on kestävän kehityksen vuosikymmen, jonka Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut vuosiksi Esimerkkeinä kestävästä kehityksestä ja kansainvälisestä toiminnasta esitellään ympäristöaiheisia projekteja, esimerkiksi Globe-ohjelma, jossa arviointi on mukana. 3

19 4

20 5 1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN DIDAKTIIKKA TUTKIMUKSEN TEOREETTISENA JA MENETEL- MÄLLISENÄ PERUSTANA Tutkimus on osa kestävän kehityksen didaktiikan tutkimusohjelmaa (Åhlberg 1988a 2004d), jossa on keskeistä opettajan ja yleisemminkin akateemisten asiantuntijoiden oman työn tutkiminen ja kehittäminen, oman oppimisen seuraaminen ja ohjaaminen, oman ajattelun ja toiminnan jatkuva laadunparantaminen. Tutkimuksen taustalla olevat arvot ovat kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Tutkimusohjelmassa pyritään mahdollisimman totuudenmukaiseen tietoon. Kriittisen tieteellisen realismin mukaisesti oletetaan, että: - Ontologisesti maailma on systeemi, jossa kaikki oliot ja prosessit liittyvät jollain tavoin toisiinsa. - Kaikki inhimillinen tieto on alustavaa, mutta sitä voidaan jatkuvasti parantaa. Tutkimusohjelmassa keskeistä on opettajien ja oppilaiden oppimisen laadun seuraaminen ja edistäminen ja siihen liittyen arvot, tavoitteet, opetussuunnitelmat, opettajien ajattelu ja toiminta, organisaatiot ja niiden toiminta, jatkuva laadunparantaminen sekä arviointi. Valtakunnallisia kokeita tarkastellaan laajemmassa yhteydessä kuin yhtenä erillisenä tilanteena (Burbules & Torres 2000). Niitä tarkastellaan didaktiikan ja hallinnon näkökulmista. Kokeiden tuloksia verrataan kansainvälisiin kokeisiin ja niissä saavutettuihin tuloksiin. Eri maiden kansallisia arviointijärjestelmiä verrataan toisiinsa, jotta suomalaisia valtakunnallisia kokeita ja oppimistulosten arviointeja voidaan suhteuttaa muihin koulujärjestelmiin ja myös koulun ulkopuolisiin kysymyksiin. (Norris 1990; OECD 1996.) Åhlberg (1997a 2004d) korostaa, että ihmiskunnan ja kaikkien kansakuntien on kohdattava ainakin kaksi suurta tulevaisuuden haastetta: - On pidettävä huolta yhteisestä luonnon ympäristöstä, biosfääristä, luonnon pääomasta.

21 6 - On jatkuvasti kehitettävä kunkin kansan omaa kulttuuria, osaamista, jotta kansakunta menestyisi globalisoituvassa maailmassa yhteiseksi eduksi. Ihmiskunnan taloudellinen toiminta ei ole nollasummapeli, vaan yhdessä toimien voidaan mitä todennäköisimmin lisätä kaikkien ihmisten hyvinvointia, synnyttää vaurautta, jolla voidaan aikaisempaakin paremmin huolehtia ympäristöstä, edistää kestävää kehitystä ja parantaa elämän laatua. Åhlberg hyväksyy globalisaation vaikutukset ihmisen ja luonnon välisissä toiminnoissa. Tutkimuksessa tarkastellaan arvioinnin kehittymistä ja sen tehtäviä (Chelimpsky 1997; Norris 1990; Patton 2002). Valtakunnalliset kokeet ovat tutkimuksellisesti osa yhteiskunnallisten toimintaohjelmien arviointia. Arviointia käsitellään tutkimuskirjallisuudessa monin eri tavoin. Joskus arvioijat ymmärretään myös opettajiksi: To speak broadly, and evaluation ought to inform and improve the operations of the social system. (Cronbach & al. 1980, 65 66; Scriven 1991; Rossi & al. 1999, 30; Rossi & al ) Åhlberg (1988a 2004d) korostaa kriittisen tieteellisen realismin mukaisesti jatkuvaa teorioiden rakentamista, testaamista ja edelleen kehittelyä. Arvioinneissa Pawson (2003) on päätynyt siihen, että mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria. Thurstonin ja Potvinin (2003, 453) mukaan yhteiskunnallisten ohjelmien, kuten koulutuksen evaluoinnin tarkoituksena on tuottaa evidenssiä siitä, mitä vaikutuksia ja hyötyä toiminnasta on ollut. Åhlberg (1988a, 111 sekä 1992a, 3 5) osoittaa, että ihmiset evaluoivat miltei aina ajatellessaan. Samaa korostaa Weiss (1998, 3.) Hän ottaa esimerkkejä tavallisista arkipäivän keskusteluista ja osoittaa, että erilaiset arvioinnit ovat niissä hyvin yleisiä. Tässä tutkimuksessa pohditaan kirjallisuudessa esitettyjä arviointimahdollisuuksia ja verrataan niitä siihen, mitä vaihtoehtoja valtakunnallisissa kokeissa todellisuudessa käytettiin. Tutkimuksessa käsitellään vieraiden kielten, matematiikan, äidinkielen sekä luonnontieteiden opetusta ja kestävää kehitystä edistävää kasvatusta, jota tutkijat (Cizek 1995; Doran, Lawrenz & Helgeson 1994; Keeves 1998; Tamir 1998; White 2001; Åhlberg 2004a 2004d) ovat käsitelleet.

22 Opetussuunnitelman historiaan ja kehittymiseen luodaan katsaus ja pohditaan opetussuunnitelman perusteiden tehtävää koulutusjärjestelmän eri tasoilla. Samoin selvitetään opetussuunnitelman ja arvioinnin välistä yhteyttä (Ornstein & Hunkins 1988). Opetus-opiskelu-oppimisprosesseissa on kyse arvojen toteuttamisesta (Åhlberg 1988a 2004d). Arvot ovat yleensäkin keskeisiä evaluaatiossa (House 1986, 1993; Linnakylä 1998; Norris 1994; Rossi & al. 2004, 17; Scriven 1991, 1, 4 5; Sinkkonen & Kinnunen 1994). Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on selvittää, millaisiin arvoihin viitataan kansallisten koulusaavutusarviointien yhteydessä sekä pohtia, mitkä arvot ehkä puuttuvat raporteista ja haastatteluista. Kuviossa 1. selvitetään valtakunnallisten kokeiden yhteyksiä kestävän kehityksen didaktiikkaan ja globalisaatioon. 7 Kuvio 1. Valtakunnallisten kokeiden yhteyksiä kestävän kehityksen didaktiikkaan. Käsitteiden välisten yhteyksien lukumäärän perusteella keskeisimpiä käsitteitä ovat: kestävän kehityksen didaktiikka ja kansainvälinen toiminta (molemmilla käsitteillä 8 linkkiä muihin käsitteisiin; arviointi ja valtakunnalliset kokeet (molemmilla käsitteillä 7 linkkiä muihin käsitteisiin) sekä koulukohtaiset opetussuunnitelma ja opettajat ja oppilaat (molemmilla käsitteillä 5 linkkiä muihin käsitteisiin).

23 8 Tutkitaan erityisesti, miten oppimistavoitteet on ilmaistu ja missä määrin erottuvat Åhlbergin (1988a) toteutumisen suhteen - avoimet tavoitteet (suuntatavoitteet) ja - täysin saavutettavissa olevat tarkasti määritellyt tavoitteet (tilatavoitteet). Tärkeä indikaattori tavoitteiden yhteydessä on käytetty verbi toteuttaa, joka viittaa avoimiin tavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamiselle ei voi olla tarkkoja kriteerejä. Saavuttaa -verbi viittaa tarkkoihin tavoitteisiin, jotka ovat täydellisesti toteutettavissa/saavutettavissa. Tutkitaan myös, missä määrin viisaus on otettu oppimistavoitteeksi. Åhlberg (1997a, 185 ja 1998b, 23) korostaa viisauden merkitystä kasvatustavoitteena. Tässä viisaudella tarkoitetaan laajojen ajallisten ja syyseuraus-ketjujen ymmärtämistä. Juuri sellaista ymmärrystä tarvitaan mm. kestävän kehityksen edistämisessä ja hyvään elämään pyrkimisessä. Myös Sternberg (2003, ) korostaa viisautta opetussuunnitelman, opetuksen ja oppimisen tavoitteena, mutta hänen uusimmassa viisauden balanssiteoriassaan viisauden ydin on se, että ihminen oppii ottamaan huomioon omien pitkän ajan etujensa lisäksi muiden edut tasapainoisesti. Tämäkin edistää kestävää kehitystä. Tutkitaan myös, missä määrin valtakunnalliset kokeet vastaavat kulloisiakin kansallisia opetussuunnitelmien perusteita ja niissä esitettyjä tavoitteita sekä Opetushallituksen valtakunnallisille kokeille asettamia tavoitteita. Uljens (1997, 85) esittää, miten kouluopetus perustuu kansallisiin opetussuunnitelman perusteisiin ja miten tuloksia kansallisella tasolla koetetaan seurata. Uljensin kokonaismalliin sisältyy se, että kyseessä on monitasoinen ilmiökokonaisuus, jossa perustavinta on se, mitä yksittäisissä koululuokissa ja niiden opetus-opiskelu-oppimisprosesseissa tapahtuu. Myös Patton (2002, 448) korostaa sitä, että kaikki kansallisen tason arviointitieto perustuu yksittäisten oppilaiden toimintaan ja että sitä olisi analysoitava monella eri tasolla. Kansallisissa kokeissa ollaan kuitenkin kiinnostuneita koko Suomen ja myös sen eri osa-alueiden koulusaavutuksista (Hautamäki & al. 2002). Valtakunnallisten kokeiden arviointiraportit analysoidaan kontekstissaan tutkijoiden tuottamina teksteinä. Koska tutkimuksen kohteen ovat Opetushallituksen vuosina järjestämät valtakunnalliset kokeet ja vuoden 1998 luonnontieteiden oppimistulosten arviointi, tutkimuksessa selvitetään tä-

24 hän arviointiin osallistuneiden käsityksiä mm. kokeiden kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista. Opettajien ja muiden osallistuneiden asiantuntijoiden ajattelua tutkitaan siitä näkökulmasta, mitä tapahtui ja mitä olisi opittavissa tulevia kansallisia oppimistulosten arviointeja tehtäessä. Kuviossa 2 on käsitekartta tutkimuksen keskeisten käsitteiden välisistä yhteyksistä. Kuvio 2. Valtakunnallisten koulusaavutusarviointien suhde eräisiin muihin tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin. Keskeisimmät käsitteet ovat kansallinen arviointijärjestelmä, evaluoijat ja valtakunnalliset kokeet, joilla kaikilla on viisi linkkiä muihin käsitteisiin. 9

25 10

26 2 GLOBALISAATION ILMENEMINEN KOULUTUKSESSA 11 Tässä tutkimuksessa tarkastellaan globalisaatiota koulutuksen näkökulmasta prosessina, joka on muuttanut niin yhteiskuntaa kuin koulutusta ja pyrkii muuttamaan niitä edelleen. Globalisaation vaikutukset koulutukseen ovat paitsi suoria, myös epäsuoria ja ristiriitaisia. Globalisaatiota tarkastellaan myös epäsuorien vaikutusten verkostona. Lähtökohtaisena olettamuksena on, että globalisaatio on synnyttänyt koulutukseen kriisin, kun kansallinen toimintavapaus on heikentynyt. Globalisaatio on aiheuttanut myös arvokriisin, jossa joudutaan pohtimaan uudelleen koulun perustehtävää. Globalisaation alkuna pidetään vuosien öljykriisiä, joka sai aikaan monia ekonomisia ja teknologisia muutoksia länsimaissa. Kriisin seurauksena yhteiskunnan taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset muutokset pyrkivät vahvistamaan entistä globaalimpaa perspektiiviä myös koulutuksessa, sen kontekstissa, opetuksessa ja arkikäytänteissä. (Burbules & Torres 2000, 12.) Globaalia näkökulmaa pidetään sekä hyvänä että huonona niin koulutuksessa kuin muillakin aloilla. Globalisaation yhtenä tavoitteena on yhdenmukaistaminen, mutta se on myös yksi ristiriitojen syy. Ongelmana on se, miten alueellisia ja paikallisia toimintoja voidaan toteuttaa. (Burbules & Torres 2000; Carnoy 2000, 45.) Globalisaation tarkastelu koulutuksen osalta vaatii lisää selvityksiä. Näihin aikoihin saakka jokaisessa maassa on arvioitu kullekin ajankohdalle, yhteiskunnalle ja kulttuurille tyypillisiä asioita. Esimerkiksi Euroopan yhteisön jäsenmaat voivat vieläkin järjestää koulutuksen oman lainsäädäntönsä ja kansallisten periaatteidensa mukaisesti. Siitä huolimatta kansainväliset järjestöt ja poliittiset liittymät, kuten OECD ja Euroopan Unioni, osoittavat yhä lisääntyvää kiinnostusta koulutuksen sisältöjen ja arvioinnin muuttamiseen. Koulutusjärjestelmien arviointi ja kehittäminen eivät onnistu enää yksin kansallisesti, sillä Euroopan ja maailman yhdentyessä koulutuksen, opetuksen ja oppimisen ongelmat ovat paljolti yhteisiä. Niitä on yhdessä ratkaistava sekä seurattava yhdessä tulosten toimivuutta. Koulutuksesta ja osaamisesta on tullut kansallisen ja kansainväli-

27 12 sen kilpailukyvyn keskeisin tekijä. Arviointiin halutaan panostaa. Talouden ja kulttuurin kansainvälistymisen myötä koulujärjestelmien ja niiden tulosten kansainvälinen arviointi on laajentunut (Linnakylä 2002a, 32 33). Toiminnan kansainvälistyminen merkitsee myös valtakunnallisten kokeiden tehtävän ja kontekstin pohtimista laajemmin kuin osana oppilaan tai luokan arviointia. 2.1 Globalisaatioon liittyvät prosessit Globalisaatio ei ole yhtenäinen periaate eikä ilmiö, vaan samaan aikaan yksinkertainen ja monitasoinen, maailmanlaajuinen ja paikallinen, pohjoinen ja eteläinen, vanha ja uusi, teknologinen ja poliittinen sekä ekonominen ja kulttuurinen prosessi tai sarja prosesseja, jotka toimivat eriaikaisesti, eri tavoin ja eri osioita painottaen. Globalisaatiota sekä puolletaan että vastustetaan voimakkaasti, koska sillä on monia tavoitteita ja merkityksiä. (Carnoy 2000, 43.) Se voi merkitä lisääntynyttä kilpailua valtioiden välillä ja kansainvälisessä taloudessa. Hyvät tietotekniset ja liikenteelliset yhteydet, kommunikatiiviset taidot ja liiketoimet lisäävät ihmisten välistä yhteistyötä ja parantavat tuotantoa. Teknologian käyttö laajenee ja luo toimintamahdollisuuksia esimerkiksi kansalaisten ja valtioiden suhteessa ympäristöön. Eräs globalisaatioon liittyvä prosessi on kysymys vallan ja tiedon välisestä yhteydestä, sillä vallan käyttö vaikuttaa siihen, mitä pidetään oppimisessa arvokkaana ja mitä ei. Vallan ja tiedon välinen yhteys on ilmeistä globalisaatiossa, jossa talous on toimeenpaneva voima. (Stromquist 2002, 16.) Globalisaatio on toisaalta haaste traditionaalisille sosiaalitieteille, ja toisaalta sillä on valtion strateginen rooli kulttuuripolitiikan kontekstissa. Globalisaatio määritellään maailmanlaajuisesti sosiaalisiksi suhteiksi. Suhteet mahdollistavat yhteydet kaukaisiinkin paikkoihin, mutta toisaalta ne rikkovat valtioiden rajoja. Se on kansainvälinen tuote talouden ja päätöksentekijän välillä. (Morrow & Torres 2000, 27, 29.) Globalisaation positiivisia piirteitä ovat demokratian yleistyminen, jolla tarkoitetaan enemmän menetelmien kuin sisällön demokratiaa. Toinen positiivinen piirre on usko ihmisoikeuksien laajene-

28 13 miseen ja paranemiseen sekä organisaatioiden kasvuun. Globalisaatio tuottaa uhkia: rakenteellista työttömyyttä, työvoiman vähenemistä, sosiaalista syrjäytymistä, rikkaiden ja köyhien välisen eron kasvua sekä epävarmuuden ja väkivallan lisääntymistä. (Burbules & Torres 2000, 17.) Carnoy (2000, 43) pitää globalisaation perustana informaatiota ja innovaatiota, jotka ovat tieto-intensiivisiä alueita. Pääoman liikkeet riippuvat informaatiosta, kommunikaatiosta ja tiedosta kansainvälisillä markkinoilla. Koska informaatio on helposti siirrettävää, se edistää globalisaatiota. Toisaalta osaaminen ja infrastruktuurit eivät ole helposti siirrettävissä. Globalisaatioon liittyy usein korkea elintaso, mikä ei näy ainoastaan kuluttajien kykynä ostaa tavaroita, vaan myös matkustamisena ja vieraiden kulttuurien saavuttamisena. Globalisaation hyötyjen ja haittojen tarkastelussa pääkysymyksenä on laajuus, jolla yhteiskunnat valitsevat tavat, joilla ne osallistuvat globaaliin toimintaan. Kansallisvaltioissa toimii sosiaalisia liikkeitä, jotka vaikuttavat epävirallisina organisaatioina mutta jotka ovat luonteeltaan globaaleja, mm. ihmisoikeus- ja ympäristöorganisaatiot. (Burbules & Torres 2000, ) Epäviralliset liikkeet muovaavat arvoja ihmisten mielissä, mikä näkyy toimintojen muuttumisena myös koulutuksessa. Epävirallisten liikkeiden vaikutusmahdollisuudet ovat usein paremmat kuin virallisten organisaatioiden, sillä ne ovat itsenäisiä sisältöjen ja toimintatapojen suhteen. Toisaalta demokraattisissa yhteiskunnissa on ajattelun ja ilmaisun vapaus, jolloin etenkin tutkijoilla ja yliopistoilla voi olla suuri vaikutus kehityksen kulkuun. 2.2 Globalisaation aiheuttamat muutokset koulutukseen Yhteiskunnallisen toiminnan monimuotoisuus lisää paineita koulutuksen muutoksiin. Kehittämisen tarkoitus on huolehtia myös oppilaiden yksilöllisistä tarpeista ja toiveista sekä tukea heidän kasvamisestaan yhteiskunnan jäseniksi. Tavoitteena on koulutuksen tason nostaminen sekä opetussisältöjen ajan tasalla pitäminen, yksilöllisistä tarpeista ja koulutuksen laadusta huolehtiminen. (Carnoy 2000; Gough 2000; Linnakylä, Roe & Lie 2003, 159.) Taloudellisella tasolla glo-

29 14 balisaatio vaikuttaa myös ensisijaiseen koulutuksen tavoitteeseen, oppilaiden työhön valmistamiseen. Koulujen on otettava uudelleen käsittelyyn tämä työtehtävien muuttuminen siltä osin, että uusia taitoja ja sopeutumista tarvitaan elämän kuluessa. Erityisesti kansainväliset työt edellyttävät niitä. (Burbules & Torres 2000, 20; Wells, Carnochan, Slayton, Allen & Vasudova 1998, ) Burbules ja Torres esittävät laajoja arviointikohteita, kuten koulutuksen arvioinnin, kustannukset, oppilasarvioinnin, standardit, opettajankoulutuksen, opetussuunnitelman, ohjauksen ja kokeet. Ne ovat alueita, joiden sisältöjä ja joiden välisiä yhteyksiä on vaikeaa määrittää yhteisesti hyväksytyllä tavalla. Globalisaation yksi päätavoite on vaikuttaa kansallisvaltioiden koulutukseen ja sitä kautta niiden talouteen. Koulutuksen tulee edistää perustaitoja ja korkeampia taitoja valtiolle edullisin kustannuksin. Uudistukset liittyvät globalisaatioon, hallinnon hajauttamiseen ja taloudellisesti tehokkaasti toimivaan kouluun. Koulutuksen rooli on erityinen, sillä se tuottaa mielikuvia ja esityksiä, jotka ovat keskeistä uuden luomisessa. (Carnoy 2000, 44; Stromquist 2002, 16.) Globalisaatio laajentaa koulun tehtävää, lisää koulun tavoitteita ja määrittää toimintatapoja sekä pakottaa kehittämistoimiin, joita arvioidaan eri tasoilla. Se ei anna kuitenkaan keinoja nykyistä parempien tulosten saavuttamiseen. Tämä on johtanut arvioinnin kehittämiseen ja tavallaan sillä uhkaamiseen. Samalla odotetaan uusien tarvittavien pedagogisten mallien syntyvän itsekseen ja lisäävän tuloksellisuutta. Globalisaation ja kansainvälistymisen myötä koulutusjärjestelmien ja oppimistulosten arviointi on laajentunut. Arviointi ei onnistu enää kansallisesti, sillä Euroopan yhdentyessä myös koulutuksen, opetuksen ja oppimisen ongelmat ovat paljolti yhteisiä. (www.jyu.fi/ ktl/tutkimus/opas.) Maailmanlaajuinen ja paikallinen talous sekä poliittiset ja kulttuuriset muutokset vaikuttavat globaaleihin trendeihin ja malleihin. Koulutus on yksi lukuisista institutionaalisista konteksteista, joissa interaktiivinen globalisaatio toteutuu ja joihin se suuntautuu. Koulu on globaalien paineiden puristuksessa, kun siellä tapahtuu samanaikaisesti sekä ulkoisia että sisäisiä muutoksia. Näitä ovat mm. opetussuunnitelmakysymykset ja tietotekniikan käyttö. Tästä syystä globalisaation vaikutusten selvittäminen vaatii analyysin koulutuksen trendeistä, joihin Burbules ja Torres (2000, 18) sisällyttävät:

30 15 - nykyisen yleisen politiikan yksityistämisen, valinnan ja koulutusjärjestelmien hajauttamisen, joka ajaa politiikan muodostumista koulutukseen ja tutkimukseen perustuen rationaaliseen organisaatioon ja johtamisteorioihin - kansallisten ja kansainvälisten organisaatioiden roolin koulutuksessa ottaen huomioon opettajien ja vanhempien järjestöt sekä sosiaaliset liikkeet - uuden opetuksen tason koulutuksessa, joka liittyy rotuun, luokkaan, sukupuoleen ja valtioon. Kysymykset osallistuvan toimintatutkimuksen, peruskoulutuksen ja monikulttuurisen demokraattisen toiminnan roolista ovat keskeisiä edellä esitetyissä väitteissä. Näistä kriittisistä näkökulmista voi syntyä uusia koulutusmalleja, joissa muutos liittyy uusien populaarikulttuurien ja epävirallisten liikkeiden konteksteihin. Näitä ovat mm. köyhien, maahanmuuttajien, katulasten, naisten, tyttöjen ja aikuisten koulutus. (Burbules & Torres 2000, 19.) Kulttuurisessa globalisaatiossa tärkein kysymys liittyy monikulttuuriseen koulutukseen (Morrow & Torres 2000, 29). Miten se otetaan huomioon, on haaste formaalille kansalliselle koulutusjärjestelmälle ja siten myös valtakunnallisille kokeille. On ymmärrettävää, että globalisaatioon suhtaudutaan ristiriitaisesti, kun sille ei ole kouluissa sovittu yhteisiä sääntöjä. Työvoiman liikkuessa lisääntyvät koulutuksen arviointi, vertailu ja erilaisten suoritusten hyväksyminen. Poliittinen päätöksentekijä ja monikansallinen talouselämä ovat kiinnostuneita koulutuksesta. Usein ne osallistuvat sekä koulutuksen järjestämiseen että kustannuksiin saadakseen hyvää työvoimaa. Monikansalliset päätöksentekijät vaikuttavat paikallisiin päätöksentekijöihin asettamalla arvoja ja rajoja, mikä on tehokkaampi strategia poliittisten prioriteettien muuttamiseen kuin sanktiot (Burbules & Torres 2000, 17; Chelimsky 1997.) Yhteiskunta ottaa vastaan ja hyödyntää koulutuksessa opittuja ajattelu- ja toimintamalleja. Yhteiskunnassa tehdään paljon sellaista työtä, joka ei tuota voittoa mutta joka luo edellytyksiä voittoa tuottavalle yritystoiminnalle. Yhteiskunta on koulutusjärjestelmän lopullinen asiakas sekä maksajan että vastaanottajan näkökulmasta. (Åhlberg 1997a, 60.) Laadukas toiminta vastaa asiakkaiden nykyisiä ja tulevia todellisia tarpeita. Gerber (2001) pohtii erityisesti maantiedon opetuksen osuutta globalisaation ymmärtämisessä. Hän korostaa, että opetuksen on

31 16 laajennuttava yleisemmille tasoille, jotta ymmärrettäisiin globalisaatioon perustuvaa maantiedettä. Opetuksen on kohdistuttava resurssien ja ideoiden virtoihin ja muutoksiin. Maantiedon opetuksessa se merkitsee siirtymistä rajoitetusta ihmisryhmästä, joka toimii ympäristönsä kanssa, suuriin populaatioihin, jotka yrittävät säilyttää maailman. Globalisaatio vaikuttaa ihmisiin mm. siinä, miten he näkevät ympäristönsä. Jotta oppilaat ymmärtäisivät globalisaation, tarvitaan maantiedon opetuksessa strategioita. Ymmärtäminen ei tarkoita sitä, että globalisaatiota pidetään hyvänä tai pahana. Opetuksen tarkoitus on parantaa informaatiota, jonka avulla nuoret kykenevät itse päättämään, mikä on heidän suhteensa globalisaatioon ja kuinka heidän tulee lähestyä sitä omassa yhteisössään. Jos poliittiset päättäjät ja opetussuunnitelmien kehittäjät haluavat edistää oppivan yhteiskunnan käsitettä, jota globaali koulutus vaatii, heidän on yritettävä saada oppilaat ymmärtämään globalisaation käsite syvällisesti. Muussa tapauksessa televisio ja lehdet kehittävät yhteiskuntaamme. Oppilaan pitäisi olla voimakkaammassa kontrollissa kuin opettajan, kun tehdään päätöksiä globalisaation opiskelusta. Opettajan tulee edistää opiskelumahdollisuuksia mieluummin kuin määrätä yksi oikea lähestymistapa globalisaation oppimiseen maantiedossa. (Gerber 2001.) Taloudellisten ja sivistyksellisten päämäärien lisäksi koulutusjärjestelmää olisi tarkasteltava myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yksilöiden henkisen kasvun ja elämänlaadun näkökulmasta (www.jyu.fi/ktl/tutkimus/opas.) Se merkitsee koulun tehtävän pohtimista uudelleen. Globalisaatio ja uusliberalismi Globalisaatiolla on kaksi toisiaan täydentävää dynamiikkaa, taloudellinen ja teknologinen. Taloudellinen dynamiikka toimii uusliberalistisessa kehittämismallissa siten, että korostetaan markkinavoimien merkitystä. Teknologinen vallankumous lisää tuotannon ja informaatioteknologian nopeutta. Taloudellista dimensiota ohjaa kehittämismalli, joka perustuu markkinoiden johtoasemaan ja valtioiden asemaan markkinoita koskevien päätösten pääasiallisena tukijana. (Stromquist 2002, 6 7.) Uusliberalismi määritellään taloudelliseksi doktriiniksi. Sillä ymmärretään markkinavoimia, jotka päättävät tuotannosta ja tyydyttävät

32 17 ihmisten tarpeet. Uusliberalismissa korostetaan kolmea periaatetta: - säännöstelyn poistamista - yksityistämistä - vapauttamista. Periaatteet näkyvät kaikilla sektoreilla. Sääntelyn poistaminen suosii valtion ja hallitusten tehtävän lopettamista kontrolloijana ja taloudellisena kustantajana. Se vaikuttaa markkinoiden toimintaan, kun esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen hintoja ei aseteta julkisten tai sosiaalisten kriteerien perusteella eikä niitä kontrolloida. Yksityisen sektorin rooli lisääntyy tavaroiden ja palvelujen tuottajana. Vapauttaminen näkyy mm. siinä, että ulkomaisten investointien ja pääoman kontrolli helpottuu. (Stromquist 2002, 25 26; Wells, Carnochan, Slayton, Allen & Vasudova 1998, 324.) Uusliberalismin visiossa valtio on heikko, yksityisyys hyvää ja tavoiteltavaa. Ekonominen rationaliteetti on merkityksellisempi kuin muut rationaliteetit. Tehokkuus ja kustannusanalyysit ovat dominoivia normeja. Kuluttaja-ajatus on ratkaiseva. Kuluttajan valinta on demokratian takuu. (Apple 2000, ) Uusliberalismi vaikuttaa koulutuksessa mm. vanhempien mahdollisuutena valita lapsilleen koulu. Vanhemmat saavat tietyn summan rahaa käytettäväksi lasten koulutukseen haluamallaan tavalla. Raha tuo kilpailua kouluihin, minkä odotetaan nostavan koulutuksen laatua. Vanhemmat voivat vaikuttaa nykyistä tehokkaamman julkisen koulutuksen toteutumiseen, jossa taloudellisilla ja humaaneilla resursseilla voidaan keskittyä maksimoimaan oppilaiden suorituksia. Valinnanvapaus edellyttää vanhemmilta asiantuntijuutta ja valmiutta osallistumaan kustannuksiin. (Stromquist 2002, 47; Wells & al. 1998, 327.) Viranomaisten suorittama arviointi on yhteydessä myös markkinatalouden vahvistumiseen ja kilpailun korostumiseen. Markkinatalouden vahvistuessa kilpailu on muodostunut aiempaa enemmän ihmisten toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Kilpailuttaminen ja toiminnan arviointi ovat nousseet tärkeiksi tekijöiksi myös koulutuksen kehittämisessä. Koska kilpailu vaatii tulosten määrittämistä, tarvitaan arviointia. (Yrjönsuuri 1996, 91.) Tulosohjauksen ja liberalistisen ajattelun ristiriita on ytimeltään siinä, että tulosohjauksessa ei noudateta yhteisön yksilöjäsenen arvoasetelmaperustaa, sillä tulosohjaukselle ominaisin menetelmin sitä ei

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22. 23.11.2007 Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Arviointi - mitä ja miksi?

Arviointi - mitä ja miksi? Arviointi - mitä ja miksi? -julkisen palvelutoiminnan arvoperustana ovat kansalaisoikeudet, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä demokratia -Koulutuksen tavoitteena on parantaa kansalaisosaamista ja hyvinvointia

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin

Lisätiedot

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

Kilpailuja sopimus. Antti Aine Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa!

Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa! Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen Tervetuloa! Koulutuksen tulevaisuuden yhteistä visiota rakentamassa Pääjohtaja Timo Lankinen Johtamisen foorumi 2011

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Ryhmän työskentelytapa ja tulokset

Ryhmän työskentelytapa ja tulokset 3.12.2007 Tunnustetaanko osaaminen -seminaari Ryhmä 1.2 Oppimistulokset ja niiden arviointi Keskusteluista koosti Riitta Hakulinen Ryhmän työskentelytapa ja tulokset Keskustelun taustalla olivat juuri

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot