Kaija Salmio. Esimerkkejä peruskoulun valtakunnallisista arviointihankkeista. kestävän kehityksen didaktiikan näkökulmasta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaija Salmio. Esimerkkejä peruskoulun valtakunnallisista arviointihankkeista. kestävän kehityksen didaktiikan näkökulmasta."

Transkriptio

1 Joensuun yliopisto University of Joensuu Kaija Salmio University of Joensuu 2004 KASVATUSTIETEELLISIÄ JULKAISUJA PUBLICATIONS IN EDUCATION Kaija Salmio Esimerkkejä peruskoulun valtakunnallisista arviointihankkeista kestävän kehityksen didaktiikan näkökulmasta 95 Sormunen, Kari Seitsemäsluokkalaisten episteemiset näkemykset luonnontieteiden opiskelun yhteydessä Joensuu 2004, 397 s. 96 Kärkkäinen, Sirpa Biologiaa oppimassa. Vee-heuristiikka ja käsitekartat kahdeksasluokkalaisten talviprojektissa. Joensuu 2004, 185 s. 97 Auranen, Johanna Tervanjontioa ja ruusuilla tanssia - metaforatutkimus kasvatustyöstä kuntaorganisaation osana. Joensuu 2004, 258 s. Esimerkkejä peruskoulun valtakunnallisista arviointihankkeista kestävän kehityksen didaktiikan näkökulmasta Kannen maalaus Erkki Koponen: Nuorta elämää ISSN ISBN N:o 98

2 i JOENSUUN YLIOPISTON KASVATUSTIETEELLISIÄ JULKAISUJA UNIVERSITY OF JOENSUU PUBLICATIONS IN EDUCATION N:o 98 Kaija Salmio ESIMERKKEJÄ PERUSKOULUN VALTAKUNNALLISISTA ARVIOINTIHANKKEISTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN DIDAKTIIKAN NÄKÖKULMASTA Vuosien valtakunnalliset kokeet ja vuoden 1998 luonnontieteiden oppimistulosten arviointi Esitetään Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa salissa A118, Kuninkaankartanonkatu 5, keskiviikkona , klo 12. Vastaväittäjä: Kustos: professori Matti Meri, Helsingin yliopisto professori Mauri Åhlberg

3 ii Julkaisija Publisher Joensuun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta University of Joensuu Faculty of Education Julkaisutoimikunta Editorial Staff Chair Professor, PhD Marja-Liisa Julkunen Editor Senior Assistant Päivi Harinen Members Professor Eija Kärnä-Lin Professor Pertti Väisänen Secretary MA Arja Sallinen Vaihdot Exchanges Myynti Sales Joensuun yliopiston kirjasto / Vaihdot PL 107, JOENSUU puh. (013) , fax (013) Joensuu University Library / Exchanges P.o. Box 107, FIN Joensuu, FINLAND tel , fax Joensuun yliopiston kirjasto / Julkaisujen myynti PL 107, JOENSUU puh. (013) , fax (013) Joensuu University Library / Sales of publications P.o. Box 107, FIN Joensuu, FINLAND tel , fax ISSN ISBN ISBN X (pdf) Joensuun yliopistopaino Joensuu 2004

4 Kaija Salmio ESIMERKKEJÄ PERUSKOULUN VALTAKUNNALLISISTA ARVIOINTIHANKKEISTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN DIDAK- TIIKAN NÄKÖKULMASTA Vuosien valtakunnalliset kokeet ja vuoden 1998 luonnontieteiden oppimistulosten arviointi Joensuu 2004, 357 s ja 33 s liitteitä. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja n:o 98. ISSN ISBN ISBN X (pdf) Avainsanat: arviointi, ulkoinen arviointi, prosessiarviointi, valtakunnallinen koe, opetussuunnitelman perusteet, opetussuunnitelma, globalisaatio, didaktiikka, kestävä kehitys. TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulussa lukuvuosina pidettyjä valtakunnallisia kokeita ja vuoden 1998 luonnontieteiden oppimistulosten arviointia kestävän kehityksen didaktiikan näkökulmasta. Työssä arvioidaan valtakunnallisten kokeiden käynnistämiseen vaikuttaneita tekijöitä sekä miten kokeille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja opetussuunnitelman perusteissa opetukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista voidaan mitata näissä kokeissa. Tarkoituksena on tutkia valtakunnallisissa kokeissa esiintyneitä ongelmia sekä tuottaa parannusehdotuksia uusia valtakunnallisia kokeita järjestettäessä. Koulujen toimintoja pyrittiin tehostamaan monin keinoin luvun alussa säädöksiä poistamalla ja opetussuunnitelmajärjestelmää muuttamalla. Koulut saivat lisää valtaa ja vastuuta oman toimintansa järjestämiseksi ja mahdollisuuden koulukohtaisten opetussuunnitelmien tekemiseen. Samaan aikaan valtioneuvosto edellytti arviointiuudistuksen seurantaa, jonka osana ovat Opetushallituksen järjestämät peruskoulun valtakunnalliset kokeet. iii

5 iv Tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysiä, parannettua käsitekartta menetelmää, ARRA-analyysiä ja haastattelua. Valtakunnallisiin kokeisiin liittyviä hallinnollisia prosesseja tarkastellaan kirjoitettujen dokumenttien perusteella ja työhön osallistuneiden henkilöiden haastattelujen avulla. Valtakunnallisten kokeiden tehtävänä oli selvittää oppiaineiden keskeisten osien hallintaa, kehittää koulukohtaisia opetussuunnitelmia ja koulujen itsearviointia sekä tukea opettajien työtä. Valtakunnallisille kokeille asetetut tavoitteet olivat laajat ja yksilöimättömät, mutta ne olivat opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Sekä Opetushallituksen että tutkijoiden valtakunnallisille kokeille asettamaa oppiainekohtaisten sisällöllisten tavoitteiden mukaista oppimista pystyttiin mittaamaan parhaiten, mutta muiden tavoitteiden mukaista oppimista tai toimintaa ei pystytty mittaamaan juuri lainkaan. Kaikki koetehtävissä käytetyt arviointitavat eivät soveltuneet niihin. Valtakunnallisten kokeiden arvioinnissa pidetään tuloksellisuutta yläkäsitteenä Opetushallituksen arviointimallin mukaisesti. Tuloksellisuus jaetaan kolmeen osa-alueeseen: vaikuttavuuteen, tehokkuuteen ja taloudellisuuteen. Näissä valtakunnallisissa kokeissa arviointimallin mukainen tuloksellisuus oli vähäistä, sillä kokeissa mitattiin pääasiassa vaikuttavuutta. Valtakunnalliset kokeet kuvastavat oppiaineiden vankkaa asemaa, mutta osoittavat samalla kapeaa opetussuunnitelma-, koe- ja arviointikäsitystä. Valtakunnallisten kokeiden tulisi tukea opetussuunnitelmaa ja opiskelua sekä niiden sisällöissä tulisi siirtyä oppiainekohtaisista tehtävistä opiskelu-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä oppilaiden omaa aktiivista toimintaa edellyttäviin tehtäviin. Tuloskeskeisyydestä tulisi siirtyä kehittämiseen, jota prosessimainen arviointi tukee. Arvioinnin tulisi painottua tulevaisuuteen eikä menneisyyteen. Hallinnon hajauttaminen, tuloksellisuuden vaatimusten lisääminen, globalisaatio ja kansainvälinen yhteistyö yhtenäistävät koulujen toimintoja, mikä näkyy mm. kansainvälisten kokeiden käytössä ja erilaisten teemojen, kuten kestävän kehityksen, käytössä. Globalisaatio ja mm. Euroopan Unionin jäsenyys tuovat kouluun lisää vaikuttajia ja laajentavat sen tehtäviä. Se tulisi ottaa huomioon arvioinnissa ja myös valtakunnallisissa kokeissa.

6 Kaija Salmio EXAMPLES OF NATIONAL BASIC EDUCATION EVALUA- TION PROGRAMMES FROM THE PERSPECTIVE OF THE DIDACTICS OF SUSTAINABLE DEVELOPMENT. National tests and evaluation of learning outcomes in Joensuu 2004, University of Joensuu. Publications in Education. No. 98. ISSN ISBN ISBN X (pdf) Key words: evaluation, external evaluation, process evaluation, nationwide test, framework curriculum, curriculum, globalisation, didactics, sustainable development ABSTRACT This research surveys the nationwide tests organized in comprehensive school years and the evaluation of the learning results of natural sciences in 1998 from the viewpoint of the didactics of sustainable development. The research evaluates the factors having affected the starting of the nationwide tests and how the implementation of the goals set for the tests and the implementation of the goals set for teaching in the framework curriculum can be measured in these tests. The purpose is to examine the problems emerged in the nationwide tests as well as to produce proposals for improvement when new nationwide tests are organized. The research is part of Åhlberg s (1988a-2004d) research programme of the didactics of sustainable development. At the beginning of the 1990 s the aim was to intensify the activities of schools in many ways by removing regulations and by changing the curriculum system. Schools were given more authority and responsibility to organize their own activity and an opportunity to make schoolspecific curricula. At the same time the Government expected followup of the evaluation reform, which includes the nationwide tests of basic education organized by the National Board of Education. v

7 vi Qualitative content and document analysis, improved concept mapping method, improved Vee heuristics, ARRA analysis and interview were used as research methods. The administrative processes connected with the nationwide tests are examined on the basis of written documents and by interviewing the persons having participated in the work. The purpose of the nationwide tests was to survey the control of the most essential parts of subjects, to develop school-specific curricula and the self-evaluation of schools as well as to support teachers work. The goals set for the nationwide tests were comprehensive and universal, but they conformed to the framework curriculum. Learning corresponding with the subject-specific content-based goals set both by the National Board of Education and the researchers for the nationwide tests could be measured best, but learning or activity conforming to the other goals could hardly be measured at all. All evaluation methods used in the tests were not applicable to the tests. According to the conceptual model of educational outcomes of the National Board of Education the Evaluation of Educational Outcomes is regarded as a top concept in the evaluation of the nationwide tests. The Evaluation of Educational Outcomes is divided into three sub-areas: effectiveness, efficiency and economy. In these nationwide tests the Evaluation of Educational Outcomes conforming to the evaluation model is insignificant, as the tests mainly measured effectiveness. The nationwide tests reflect the strong position of subjects, but at the same time show a narrow concept of curriculum, test and evaluation. The nationwide tests are to support the curriculum and studying and in their contents it would be important to change over from subject-specific tasks to those requiring understanding, interactive and problem-solving skills as well as pupils own activity. It would be important to change over from result-centricity to development, which process-like evaluation supports. Evaluation is to focus on the future, not on the past. Decentralization of administration, increase in the demands for the Evaluation of Educational Outcomes, globalisation and international co-operation unify the activities of schools, which can be seen for example in the use of international tests and different themes, such as sustainable development. Globalisation and membership in the European Union, among other things, bring more influential people to the school and extend its tasks. That should be taken into account in the evaluation and in the nationwide tests as well.

8 vii ESIPUHE Vuosien peruskoulun valtakunnalliset kokeet olivat ensimmäiset, joiden toteuttamisesta Opetushallitus vastasi. Valtakunnalliset kokeet valmisteltiin yhdessä virkamiesten, tutkijoiden ja aineopettajajärjestöjen kanssa. Vuonna 1995 käynnistettiin toinen tieteellinen jatkokoulutusohjelma, johon osallistuin. Minun oli luontevaa valita tutkimukseni aiheeksi peruskoulun valtakunnalliset kokeet, sillä ne kuuluivat tuolloin työtehtäviini. Päivittäinen työskentely kokeiden parissa lisäsi kiinnostustani myös teoreettista arviointia kohtaan. Tämän tutkimuksen aineistoa ovat edellä mainituista kokeista laaditut arviointiraportit, vuoden 1998 luonnontieteiden oppimistulosten arviointi, vuosien 1985 ja 1994 opetussuunnitelman perusteet sekä Opetushallituksen antamat ohjeet kokeiden tavoitteista ja toteutuksesta. Lisensiaatintutkimusta tehdessäni ajatteluni kehittyi siihen suuntaan, että halusin tarkastella valtakunnallisia kokeita laajemmassa viitekehyksessä kuin yhtenä erillisenä koetilanteena. Työni kansainvälisten ympäristöprojektien Suomen koordinaattorina opetti minua ajattelemaan projektien merkitystä osana koulun arkityötä, opetussuunnitelman toteuttamista ja arviointia. Koulujen lisääntynyt yhteistyö sekä kotimaassa että ulkomailla muuttavat valtakunnallisten kokeiden asemaa suhteessa kouluun, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Työni ohjaajaa, professori Mauri Åhlbergia, kiitän vilpittömästi. Monet keskustelut hänen kanssaan selkiyttivät tieteellistä ajatteluani, tarkensivat tutkimusaihetta ja edistivät tutkimusprosessia. Professori Åhlbergin erinomainen ja kannustava ohjaus sekä vankka ammattitaito auttoivat minua suuresti tutkimustyössäni. Esitarkastajille, professori Jari Lavoselle ja professori Matti Merelle, esitän parhaat kiitokseni paneutumisesta työhöni ja sitä edistävistä kommenteista. Heidän avarakatseinen näkemyksensä koulun kehittämisestä oli suuri apu työlleni. Opetushallitus on suhtautunut myönteisesti tutkimustyöhön, mistä kiitän pääjohtaja Kirsi Lindroosia ja hallintojohtaja Kari Pitkästä. He ovat ymmärtäneet viraston kehittymisen edellyttävän myös virkamiesten henkilökohtaista opiskelua. Asiantuntijuuden ylläpitäminen on tarpeellista, jotta toiminta sekä kotimaisissa että kansainvälisissä yh-

9 viii teyksissä olisi tuloksellista. Esimieheni, opetusneuvos Pentti Yrjölä, on tukenut minua monin tavoin työssäni. Kiitän häntä lämpimästi. Arvostan suuresti kasvatustieteen tohtori Yrjö Yrjönsuuren ja filosofian maisteri Raija Kockin monipuolista apua ja rohkaisua, jota sain heiltä molemmilta tutkimusprosessin aikana käymissämme keskusteluissa ja kommentteina teksteihini. Esitän kummallekin sydämelliset kiitokseni. Palkitsevia ovat olleet monet pohdinnat, kritiikki ja sosiaalinen oppiminen yhdessä kollegojeni ylitarkastaja Pirkko Holopaisen, opetusneuvos Lea Houtsosen, opetusneuvos Reijo Laukkasen, erikoissuunnittelija Pirjo Lehkosen, ylitarkastaja Maija-Liisa Ojalan ja ylitarkastaja Marjatta Siniharjun kanssa. Kiitän heitä kaikkia. Opetushallituksen kirjastosta sain apua aina tarvitessani, mistä informaatikko Arja Mannila ansaitsee suurkiitokset. Omistan väitöskirjani aviomiehelleni Ekulle ja lapsillemme Jussille ja Hannalle. He ovat tukeneet minua kaikin tavoin tutkimusprosessin aikana. He ovat ymmärtäneet haluni tehdä tutkimusta, vaikka se on vienyt osan yhteisestä ajastamme. Tuonilmaisiin siirtynyt äitini Taina uskoi koulutuksen myönteisiin vaikutuksiin kaikissa tilanteissa ja kannusti minua opiskelemaan. Toivon, että ripaus hänen ajattelustaan siirtyy myös Teihin, jotka luette tätä kirjaa. Espoossa, Kaija Salmio

10 ix SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO KESTÄVÄN KEHITYKSEN DIDAKTIIKKA TUTKIMUKSEN TEOREETTISENA JA MENETELMÄLLISENÄ PERUSTANA GLOBALISAATION ILMENEMINEN KOULUTUKSESSA Globalisaatioon liittyvät prosessit Globalisaation aiheuttamat muutokset koulutukseen Globalisaatio tässä tutkimuksessa Hallintojärjestelmän hajauttaminen ARVIOINNIN HISTORIAA JA KÄYTÄNTEITÄ Arvioinnin historiaa ja kehityssuuntia Järjestelmätason arviointikäytänteitä eri maissa Arvioinnin kehittymisestä Yhdysvalloissa Arvioinnin kehittymisestä Britanniassa Arvioinnin kehittymisestä Ruotsissa Arviointikäytänteet Norjassa Arviointikäytänteet Tanskassa Yhteenveto arviointikäytänteistä OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman historiaa Opetussuunnitelmajärjestelmä Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt vuoden 1985 opetussuunnitelman perusteissa Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteissa Opiskelun tavoitteellinen jäsentäminen Koulukohtainen opetussuunnitelma ARVIOINTI Arviointi-käsite Arvioinnin funktioita Kehittävä arviointi Kontrolloiva arviointi Arviointitapoja...110

11 x Ulkoinen arviointi Sisäinen arviointi Arvioinnin yhteys tutkimukseen ja kehittämiseen Yhteenveto arvioinnin teoriasta ARVIOINTI OPETUSSUUNNITELMA- JÄRJESTELMÄSSÄ Arviointi vuoden 1970 komiteanmietinnössä Arviointi opetussuunnitelman perusteissa Arviointi vuoden 1985 opetussuunnitelman perusteissa Arviointi vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteissa Arvioinnin ja opetussuunnitelman välinen yhteys Arvioinnin kehittyminen Suomen kouluissa Arviointi kouluissa luvuilla Kansallinen arviointijärjestelmä Yhteenveto arvioinnin toteutumisesta Suomen kouluissa Kansainväliset kokeet Suomessa VALTAKUNNALLISET KOKEET Tausta ja tavoitteet Valtakunnallisten kokeiden tehtävä ja käynnistäminen Palaute Valtakunnallisten kokeiden ja koejärjestelmien kritiikkiä TUTKIMUSONGELMAT EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen strategia ja tutkimusasetelma Tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmät Aineiston käsittely ARVIOINTIIN LIITTYVIEN RAPORTTIEN KÄSITTEELLISTENRAKENTEIDEN JA PÄÄTTELYRAKENTEIDEN ANALYYSIÄ VALTAKUNNALLISET KOKEET NIISTÄ TEHTYJEN ARVIOINTIRAPORTTIEN NÄKÖKULMASTA Matematiikan kokeet...209

12 Vuoden 1993 matematiikan koe Vuoden 1995 matematiikan koe Vieraiden kielten kokeet Vuoden 1993 englannin kielen koe Vuoden 1995 ranskan, saksan ja venäjän kielten kokeet Vuoden 1993 ruotsin kielen koe Vuoden 1995 äidinkielen koe Luonnontieteiden kokeet Vuoden 1995 monioppiaineinen koe Vuoden 1998 luonnontieteiden oppimistulosten arviointi VALTAKUNNALLISET KOKEET OSANA KESTÄVÄN KEHITYKSEN DIDAKTIIKKAA Valtakunnallisten kokeiden käynnistämiseen vaikuttaneita tekijöitä Arviointiraportit kestävän kehityksen didaktiikan kannalta Arviointiraporttien arvoihin ja tavoitteisiin liittyvä ajattelu arviointiraporteissa Arviointiraporttien arviointi opettajan työn tutkimisen ja kehittämisen näkökulmasta Arviointiraportit ovat kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen eri aspektien näkökulmista Valtakunnallisten kokeiden arviointi Valtakunnallisille kokeille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Valtakunnallisissa kokeissa esiintyneitä ongelmia Valtakunnallisten kokeiden perustelu Valtakunnallisten kokeiden käsitteelliset rakenteet haastattelujen perusteella Valtakunnallisten kokeiden tuloksellisuus Valtakunnallisten kokeiden kehittämisehdotuksia JOHTOPÄÄTÖKSIÄ VALTAKUNNALLISTA ARVIOINTIRAPORTEISTA Valtakunnalliset kokeet opetussuunnitelmajärjestelmässä Valtakunnalliset kokeet kansainvälisessä koulutusyhteistyössä DISKUSSIO LÄHTEET xi

13 xii KUVIOLUETTELO Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio

14 xiii TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO TAULUKKO

15 xiv LIITELUETTELO LIITE LIITE

16 1 JOHDANTO Suomalaisen peruskoulun tehtävä on ollut murroksessa jo 1990-luvun alusta lähtien. Muutospaineita on aiheutunut koulun sisäisistä tekijöistä, oppilaiden jatkokoulutustarpeista ja selviytymisestä arkipäiväisessä elämässä. Myös ulkoiset tekijät ovat lisänneet koulun paineita, kuten taloudellinen lama 1990-luvun alussa. Lama aiheutti sen, että koulujen oli toimittava entistä tehokkaammin entistä vähemmillä taloudellisilla resursseilla. Valtakunnallista koulujen ohjausjärjestelmää ja sen osana opetussuunnitelmajärjestelmää muutettiin; koulut saivat lisää päätösvaltaa omaan toimintaansa ja alkoivat laatia omia opetussuunnitelmiansa. Samaan aikaan valtiovalta halusi kuitenkin kontrolloida koulujen työskentelyä ja tuloksia informaatio-ohjauksella. Koko ajan koulun uudistusten ja arviointien taustalla on ollut myös kasvava talouden globalisaation paine. Kuten Wells, Carnochan, Slayton, Allen & Vasudova 1998, 322) asian ilmaisevat: There is no greater context for educational change than that of globalization, nor no grander way of conceptualizing what educational change is about. Airasian ja Abrams (2002, 64) korostavat sitä, että kansalliset standardit ja arvioinnit (statewise standards and assessments) ovat mutkikkaita ja tärkeitä ja niitä tulisi tutkia jatkuvasti. Koulutusta ohjataan valtioneuvoston koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, joka laaditaan viisivuotiskausittain opetusministeriössä. Kehittämissuunnitelmassa vuosille opetusministeriö edellytti, että koulutuksen ja etenkin yksittäisten oppilaitosten todellisen tuloksellisuuden selvittämiseksi kehitetään sekä valtakunnallisia että oppilaitosten itsearviointiin perustuvia arviointimenetelmiä ja tuloksellisuuden mittareita ja että koko koulujärjestelmän toimivuutta, sen rakennetta ja sisältöä arvioidaan sekä määrällisesti että laadullisesti. (Opetusministeriö 1991, 31.) Edellä mainitun koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman sisältämän koulutuspoliittisen ratkaisun pohjalta käynnistyivät peruskoulun valtakunnalliset kokeet, joita Opetushallitus ryhtyi toteuttamaan peruskoulun uutena arvioinnin muotona. Valtakunnalli-

17 2 set kokeet liittyivät siis arvioinnin uudistamiseen. Niiden avulla haluttiin tukea oppilaan arviointia ja turvata peruskoulun päättötodistusten vertailukelpoisuus ja oikeudenmukaisuus. Valtakunnallisiin kokeisiin liitettiin myös oppilaiden tasa-arvon ja oikeusturvan toteutumisen vaatimus, joista jälkimmäistä teemaa ei käsitellä tässä tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa pidetään valtakunnallisia kokeita opetussuunnitelmajärjestelmän osana ja niitä tutkitaan kestävän kehityksen didaktiikan näkökulmasta Åhlbergin (1988a 2004d) tutkimusten mukaisesti. Tutkimuksen viitekehyksenä tarkastellaan koulun ulkopuolisten tekijöiden, kuten globalisaation ja kestävän kehityksen, aiheuttamia paineita peruskoululle. Työssä tutkitaan, miten asetetut tavoitteet toteutuivat lukuvuosina pidetyissä matematiikan, englannin, ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän valtakunnallisissa kokeissa sekä monioppiaineisessa kokeessa ja luonnontieteiden oppimistulosten arvioinnissa vuonna Lisäksi tutkitaan sitä, missä määrin ja miten kokeiden avulla voidaan saada selville tuloksellisuuden toteutumista. Valtakunnalliset kokeet -nimitystä käytettiin Opetushallituksessa vuosina pidetyistä kokeista, minkä jälkeen siirryttiin käyttämään oppimistulosten arviointi -nimitystä. Kyse on kummassakin tapauksessa kansallisesta kokeesta. Muutosten aikaan, 1990-luvun alussa, alettiin pohtia niin kouluissa kuin hallinnossakin arvioinnin toteuttamistapoja (Lappalainen 1997; Mäki 1995). Valtionhallinnossa päätösvallan hajautus sekä lisäsi että edellytti ulkoisten valvontamenetelmien kehittämistä (Lumijärvi 1990; Temmes 1994). Koulujen tarkastuksista luovuttiin ja arviointi sai uusia tehtäviä ja muotoja, kuten valtakunnalliset kokeet. Niiden hyötyä järjestelmätasolle, kouluille ja oppilaille sekä niiden liittymistä normaaliin koulun toimintaan tarkastellaan useista näkökulmista. Arvioinnilla halutaan tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppilaiden oppimisen edellytyksiä, käyttäytymistä ja persoonallisuuden kasvua lainsäädännön edellyttämällä tavalla (Perusopetusasetus 852/1998). Arvioinnilla kuvataan, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet ja annetaan tietoa edistymisestä (Opetushallitus 2003, ). Koulussa arvioidaan säännöllisesti oppilaiden työskentelyä ja annetaan siitä palautetta. Peruskoulun arvioinnilla on lisäksi valikoiva tehtävä, sillä päättötodistusten perusteella valitaan oppilaat toisen asteen koulutukseen. Arviointitietoa käytetään järjestelmä-, kun-

18 ta-, koulu- ja oppilastasoilla. Opetuksen järjestäjä on velvoitettu arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistumaan toimintansa ulkopuoliseen arviointiin (Perusopetuslaki 628/ 1998). Kansallista arviointijärjestelmää koordinoimaan on perustettu vuonna 2002 Koulutuksen arviointineuvosto, joka toimii autonomisesti. Kehittämistyöstä vastaavat tahot eivät voi hallinnollisten päätösten mukaisesti toimia oman työnsä yksinomaisina arvioijina. Kansainvälinen yhteistyö laajeni kouluissa 1990-luvun alkupuolella toisaalta Opetushallituksen ja toisaalta koulujen toimesta. Se toi mukanaan projekteja, jotka edellyttivät ainakin joitakin samankaltaisia toimintoja, ratkaisuja ja tulosten vertailua. Epävirallinen kilpailu tuli peruskouluun näiden projektien myötä, mutta sen toi kouluun myös valtion ja kunnan rahoitusjärjestelmässä tapahtunut muutos. Taloudellisten resurssien saaminen siinä laajuudessa, mihin oli totuttu, ei ollut enää itsestään selvää, vaan koulujen tuli osoittaa tarpeensa, tuloksensa ja laatunsa. Niiden perusteella myönnettiin rahaa. Kilpailua vauhdittivat valtioiden ja yritysten väliset hankkeet ja niistä saadut tulokset. Opetushallitus tuki peruskoulutuksen tuotteistumista kehottamalla kuntia opetussuunnitelman perusteet -asiakirjassa omaleimaisten koulujen luomiseen (Opetushallitus 1994a). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan valtakunnallisia arviointeja koulun kontekstin laajassa viitekehyksessä. Peruskoulu toimii avoimin ovin ja saa vaikutteita yhteiskunnan kaikilta aloilta, kansainvälisestä koulutusyhteistyöstä ja globalisaatiosta. Erityisesti yhteistyö naapurimaiden ja Euroopan Unionin jäsenvaltioiden kesken näkyy sekä Opetushallituksen että koulujen työskentelyssä. Kansainvälisen toiminnan lisääntyminen tarkoittaa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä omien toteuttamismuotojen hakemista, niiden tarkastelua uudessa perspektiivissä ja realististen toimintamahdollisuuksien luomista. Kestävä kehitys korostuu yhteiskunnassa, mistä yhtenä osoituksena on kestävän kehityksen vuosikymmen, jonka Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut vuosiksi Esimerkkeinä kestävästä kehityksestä ja kansainvälisestä toiminnasta esitellään ympäristöaiheisia projekteja, esimerkiksi Globe-ohjelma, jossa arviointi on mukana. 3

19 4

20 5 1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN DIDAKTIIKKA TUTKIMUKSEN TEOREETTISENA JA MENETEL- MÄLLISENÄ PERUSTANA Tutkimus on osa kestävän kehityksen didaktiikan tutkimusohjelmaa (Åhlberg 1988a 2004d), jossa on keskeistä opettajan ja yleisemminkin akateemisten asiantuntijoiden oman työn tutkiminen ja kehittäminen, oman oppimisen seuraaminen ja ohjaaminen, oman ajattelun ja toiminnan jatkuva laadunparantaminen. Tutkimuksen taustalla olevat arvot ovat kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Tutkimusohjelmassa pyritään mahdollisimman totuudenmukaiseen tietoon. Kriittisen tieteellisen realismin mukaisesti oletetaan, että: - Ontologisesti maailma on systeemi, jossa kaikki oliot ja prosessit liittyvät jollain tavoin toisiinsa. - Kaikki inhimillinen tieto on alustavaa, mutta sitä voidaan jatkuvasti parantaa. Tutkimusohjelmassa keskeistä on opettajien ja oppilaiden oppimisen laadun seuraaminen ja edistäminen ja siihen liittyen arvot, tavoitteet, opetussuunnitelmat, opettajien ajattelu ja toiminta, organisaatiot ja niiden toiminta, jatkuva laadunparantaminen sekä arviointi. Valtakunnallisia kokeita tarkastellaan laajemmassa yhteydessä kuin yhtenä erillisenä tilanteena (Burbules & Torres 2000). Niitä tarkastellaan didaktiikan ja hallinnon näkökulmista. Kokeiden tuloksia verrataan kansainvälisiin kokeisiin ja niissä saavutettuihin tuloksiin. Eri maiden kansallisia arviointijärjestelmiä verrataan toisiinsa, jotta suomalaisia valtakunnallisia kokeita ja oppimistulosten arviointeja voidaan suhteuttaa muihin koulujärjestelmiin ja myös koulun ulkopuolisiin kysymyksiin. (Norris 1990; OECD 1996.) Åhlberg (1997a 2004d) korostaa, että ihmiskunnan ja kaikkien kansakuntien on kohdattava ainakin kaksi suurta tulevaisuuden haastetta: - On pidettävä huolta yhteisestä luonnon ympäristöstä, biosfääristä, luonnon pääomasta.

21 6 - On jatkuvasti kehitettävä kunkin kansan omaa kulttuuria, osaamista, jotta kansakunta menestyisi globalisoituvassa maailmassa yhteiseksi eduksi. Ihmiskunnan taloudellinen toiminta ei ole nollasummapeli, vaan yhdessä toimien voidaan mitä todennäköisimmin lisätä kaikkien ihmisten hyvinvointia, synnyttää vaurautta, jolla voidaan aikaisempaakin paremmin huolehtia ympäristöstä, edistää kestävää kehitystä ja parantaa elämän laatua. Åhlberg hyväksyy globalisaation vaikutukset ihmisen ja luonnon välisissä toiminnoissa. Tutkimuksessa tarkastellaan arvioinnin kehittymistä ja sen tehtäviä (Chelimpsky 1997; Norris 1990; Patton 2002). Valtakunnalliset kokeet ovat tutkimuksellisesti osa yhteiskunnallisten toimintaohjelmien arviointia. Arviointia käsitellään tutkimuskirjallisuudessa monin eri tavoin. Joskus arvioijat ymmärretään myös opettajiksi: To speak broadly, and evaluation ought to inform and improve the operations of the social system. (Cronbach & al. 1980, 65 66; Scriven 1991; Rossi & al. 1999, 30; Rossi & al ) Åhlberg (1988a 2004d) korostaa kriittisen tieteellisen realismin mukaisesti jatkuvaa teorioiden rakentamista, testaamista ja edelleen kehittelyä. Arvioinneissa Pawson (2003) on päätynyt siihen, että mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria. Thurstonin ja Potvinin (2003, 453) mukaan yhteiskunnallisten ohjelmien, kuten koulutuksen evaluoinnin tarkoituksena on tuottaa evidenssiä siitä, mitä vaikutuksia ja hyötyä toiminnasta on ollut. Åhlberg (1988a, 111 sekä 1992a, 3 5) osoittaa, että ihmiset evaluoivat miltei aina ajatellessaan. Samaa korostaa Weiss (1998, 3.) Hän ottaa esimerkkejä tavallisista arkipäivän keskusteluista ja osoittaa, että erilaiset arvioinnit ovat niissä hyvin yleisiä. Tässä tutkimuksessa pohditaan kirjallisuudessa esitettyjä arviointimahdollisuuksia ja verrataan niitä siihen, mitä vaihtoehtoja valtakunnallisissa kokeissa todellisuudessa käytettiin. Tutkimuksessa käsitellään vieraiden kielten, matematiikan, äidinkielen sekä luonnontieteiden opetusta ja kestävää kehitystä edistävää kasvatusta, jota tutkijat (Cizek 1995; Doran, Lawrenz & Helgeson 1994; Keeves 1998; Tamir 1998; White 2001; Åhlberg 2004a 2004d) ovat käsitelleet.

22 Opetussuunnitelman historiaan ja kehittymiseen luodaan katsaus ja pohditaan opetussuunnitelman perusteiden tehtävää koulutusjärjestelmän eri tasoilla. Samoin selvitetään opetussuunnitelman ja arvioinnin välistä yhteyttä (Ornstein & Hunkins 1988). Opetus-opiskelu-oppimisprosesseissa on kyse arvojen toteuttamisesta (Åhlberg 1988a 2004d). Arvot ovat yleensäkin keskeisiä evaluaatiossa (House 1986, 1993; Linnakylä 1998; Norris 1994; Rossi & al. 2004, 17; Scriven 1991, 1, 4 5; Sinkkonen & Kinnunen 1994). Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on selvittää, millaisiin arvoihin viitataan kansallisten koulusaavutusarviointien yhteydessä sekä pohtia, mitkä arvot ehkä puuttuvat raporteista ja haastatteluista. Kuviossa 1. selvitetään valtakunnallisten kokeiden yhteyksiä kestävän kehityksen didaktiikkaan ja globalisaatioon. 7 Kuvio 1. Valtakunnallisten kokeiden yhteyksiä kestävän kehityksen didaktiikkaan. Käsitteiden välisten yhteyksien lukumäärän perusteella keskeisimpiä käsitteitä ovat: kestävän kehityksen didaktiikka ja kansainvälinen toiminta (molemmilla käsitteillä 8 linkkiä muihin käsitteisiin; arviointi ja valtakunnalliset kokeet (molemmilla käsitteillä 7 linkkiä muihin käsitteisiin) sekä koulukohtaiset opetussuunnitelma ja opettajat ja oppilaat (molemmilla käsitteillä 5 linkkiä muihin käsitteisiin).

23 8 Tutkitaan erityisesti, miten oppimistavoitteet on ilmaistu ja missä määrin erottuvat Åhlbergin (1988a) toteutumisen suhteen - avoimet tavoitteet (suuntatavoitteet) ja - täysin saavutettavissa olevat tarkasti määritellyt tavoitteet (tilatavoitteet). Tärkeä indikaattori tavoitteiden yhteydessä on käytetty verbi toteuttaa, joka viittaa avoimiin tavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamiselle ei voi olla tarkkoja kriteerejä. Saavuttaa -verbi viittaa tarkkoihin tavoitteisiin, jotka ovat täydellisesti toteutettavissa/saavutettavissa. Tutkitaan myös, missä määrin viisaus on otettu oppimistavoitteeksi. Åhlberg (1997a, 185 ja 1998b, 23) korostaa viisauden merkitystä kasvatustavoitteena. Tässä viisaudella tarkoitetaan laajojen ajallisten ja syyseuraus-ketjujen ymmärtämistä. Juuri sellaista ymmärrystä tarvitaan mm. kestävän kehityksen edistämisessä ja hyvään elämään pyrkimisessä. Myös Sternberg (2003, ) korostaa viisautta opetussuunnitelman, opetuksen ja oppimisen tavoitteena, mutta hänen uusimmassa viisauden balanssiteoriassaan viisauden ydin on se, että ihminen oppii ottamaan huomioon omien pitkän ajan etujensa lisäksi muiden edut tasapainoisesti. Tämäkin edistää kestävää kehitystä. Tutkitaan myös, missä määrin valtakunnalliset kokeet vastaavat kulloisiakin kansallisia opetussuunnitelmien perusteita ja niissä esitettyjä tavoitteita sekä Opetushallituksen valtakunnallisille kokeille asettamia tavoitteita. Uljens (1997, 85) esittää, miten kouluopetus perustuu kansallisiin opetussuunnitelman perusteisiin ja miten tuloksia kansallisella tasolla koetetaan seurata. Uljensin kokonaismalliin sisältyy se, että kyseessä on monitasoinen ilmiökokonaisuus, jossa perustavinta on se, mitä yksittäisissä koululuokissa ja niiden opetus-opiskelu-oppimisprosesseissa tapahtuu. Myös Patton (2002, 448) korostaa sitä, että kaikki kansallisen tason arviointitieto perustuu yksittäisten oppilaiden toimintaan ja että sitä olisi analysoitava monella eri tasolla. Kansallisissa kokeissa ollaan kuitenkin kiinnostuneita koko Suomen ja myös sen eri osa-alueiden koulusaavutuksista (Hautamäki & al. 2002). Valtakunnallisten kokeiden arviointiraportit analysoidaan kontekstissaan tutkijoiden tuottamina teksteinä. Koska tutkimuksen kohteen ovat Opetushallituksen vuosina järjestämät valtakunnalliset kokeet ja vuoden 1998 luonnontieteiden oppimistulosten arviointi, tutkimuksessa selvitetään tä-

24 hän arviointiin osallistuneiden käsityksiä mm. kokeiden kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista. Opettajien ja muiden osallistuneiden asiantuntijoiden ajattelua tutkitaan siitä näkökulmasta, mitä tapahtui ja mitä olisi opittavissa tulevia kansallisia oppimistulosten arviointeja tehtäessä. Kuviossa 2 on käsitekartta tutkimuksen keskeisten käsitteiden välisistä yhteyksistä. Kuvio 2. Valtakunnallisten koulusaavutusarviointien suhde eräisiin muihin tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin. Keskeisimmät käsitteet ovat kansallinen arviointijärjestelmä, evaluoijat ja valtakunnalliset kokeet, joilla kaikilla on viisi linkkiä muihin käsitteisiin. 9

25 10

26 2 GLOBALISAATION ILMENEMINEN KOULUTUKSESSA 11 Tässä tutkimuksessa tarkastellaan globalisaatiota koulutuksen näkökulmasta prosessina, joka on muuttanut niin yhteiskuntaa kuin koulutusta ja pyrkii muuttamaan niitä edelleen. Globalisaation vaikutukset koulutukseen ovat paitsi suoria, myös epäsuoria ja ristiriitaisia. Globalisaatiota tarkastellaan myös epäsuorien vaikutusten verkostona. Lähtökohtaisena olettamuksena on, että globalisaatio on synnyttänyt koulutukseen kriisin, kun kansallinen toimintavapaus on heikentynyt. Globalisaatio on aiheuttanut myös arvokriisin, jossa joudutaan pohtimaan uudelleen koulun perustehtävää. Globalisaation alkuna pidetään vuosien öljykriisiä, joka sai aikaan monia ekonomisia ja teknologisia muutoksia länsimaissa. Kriisin seurauksena yhteiskunnan taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset muutokset pyrkivät vahvistamaan entistä globaalimpaa perspektiiviä myös koulutuksessa, sen kontekstissa, opetuksessa ja arkikäytänteissä. (Burbules & Torres 2000, 12.) Globaalia näkökulmaa pidetään sekä hyvänä että huonona niin koulutuksessa kuin muillakin aloilla. Globalisaation yhtenä tavoitteena on yhdenmukaistaminen, mutta se on myös yksi ristiriitojen syy. Ongelmana on se, miten alueellisia ja paikallisia toimintoja voidaan toteuttaa. (Burbules & Torres 2000; Carnoy 2000, 45.) Globalisaation tarkastelu koulutuksen osalta vaatii lisää selvityksiä. Näihin aikoihin saakka jokaisessa maassa on arvioitu kullekin ajankohdalle, yhteiskunnalle ja kulttuurille tyypillisiä asioita. Esimerkiksi Euroopan yhteisön jäsenmaat voivat vieläkin järjestää koulutuksen oman lainsäädäntönsä ja kansallisten periaatteidensa mukaisesti. Siitä huolimatta kansainväliset järjestöt ja poliittiset liittymät, kuten OECD ja Euroopan Unioni, osoittavat yhä lisääntyvää kiinnostusta koulutuksen sisältöjen ja arvioinnin muuttamiseen. Koulutusjärjestelmien arviointi ja kehittäminen eivät onnistu enää yksin kansallisesti, sillä Euroopan ja maailman yhdentyessä koulutuksen, opetuksen ja oppimisen ongelmat ovat paljolti yhteisiä. Niitä on yhdessä ratkaistava sekä seurattava yhdessä tulosten toimivuutta. Koulutuksesta ja osaamisesta on tullut kansallisen ja kansainväli-

27 12 sen kilpailukyvyn keskeisin tekijä. Arviointiin halutaan panostaa. Talouden ja kulttuurin kansainvälistymisen myötä koulujärjestelmien ja niiden tulosten kansainvälinen arviointi on laajentunut (Linnakylä 2002a, 32 33). Toiminnan kansainvälistyminen merkitsee myös valtakunnallisten kokeiden tehtävän ja kontekstin pohtimista laajemmin kuin osana oppilaan tai luokan arviointia. 2.1 Globalisaatioon liittyvät prosessit Globalisaatio ei ole yhtenäinen periaate eikä ilmiö, vaan samaan aikaan yksinkertainen ja monitasoinen, maailmanlaajuinen ja paikallinen, pohjoinen ja eteläinen, vanha ja uusi, teknologinen ja poliittinen sekä ekonominen ja kulttuurinen prosessi tai sarja prosesseja, jotka toimivat eriaikaisesti, eri tavoin ja eri osioita painottaen. Globalisaatiota sekä puolletaan että vastustetaan voimakkaasti, koska sillä on monia tavoitteita ja merkityksiä. (Carnoy 2000, 43.) Se voi merkitä lisääntynyttä kilpailua valtioiden välillä ja kansainvälisessä taloudessa. Hyvät tietotekniset ja liikenteelliset yhteydet, kommunikatiiviset taidot ja liiketoimet lisäävät ihmisten välistä yhteistyötä ja parantavat tuotantoa. Teknologian käyttö laajenee ja luo toimintamahdollisuuksia esimerkiksi kansalaisten ja valtioiden suhteessa ympäristöön. Eräs globalisaatioon liittyvä prosessi on kysymys vallan ja tiedon välisestä yhteydestä, sillä vallan käyttö vaikuttaa siihen, mitä pidetään oppimisessa arvokkaana ja mitä ei. Vallan ja tiedon välinen yhteys on ilmeistä globalisaatiossa, jossa talous on toimeenpaneva voima. (Stromquist 2002, 16.) Globalisaatio on toisaalta haaste traditionaalisille sosiaalitieteille, ja toisaalta sillä on valtion strateginen rooli kulttuuripolitiikan kontekstissa. Globalisaatio määritellään maailmanlaajuisesti sosiaalisiksi suhteiksi. Suhteet mahdollistavat yhteydet kaukaisiinkin paikkoihin, mutta toisaalta ne rikkovat valtioiden rajoja. Se on kansainvälinen tuote talouden ja päätöksentekijän välillä. (Morrow & Torres 2000, 27, 29.) Globalisaation positiivisia piirteitä ovat demokratian yleistyminen, jolla tarkoitetaan enemmän menetelmien kuin sisällön demokratiaa. Toinen positiivinen piirre on usko ihmisoikeuksien laajene-

28 13 miseen ja paranemiseen sekä organisaatioiden kasvuun. Globalisaatio tuottaa uhkia: rakenteellista työttömyyttä, työvoiman vähenemistä, sosiaalista syrjäytymistä, rikkaiden ja köyhien välisen eron kasvua sekä epävarmuuden ja väkivallan lisääntymistä. (Burbules & Torres 2000, 17.) Carnoy (2000, 43) pitää globalisaation perustana informaatiota ja innovaatiota, jotka ovat tieto-intensiivisiä alueita. Pääoman liikkeet riippuvat informaatiosta, kommunikaatiosta ja tiedosta kansainvälisillä markkinoilla. Koska informaatio on helposti siirrettävää, se edistää globalisaatiota. Toisaalta osaaminen ja infrastruktuurit eivät ole helposti siirrettävissä. Globalisaatioon liittyy usein korkea elintaso, mikä ei näy ainoastaan kuluttajien kykynä ostaa tavaroita, vaan myös matkustamisena ja vieraiden kulttuurien saavuttamisena. Globalisaation hyötyjen ja haittojen tarkastelussa pääkysymyksenä on laajuus, jolla yhteiskunnat valitsevat tavat, joilla ne osallistuvat globaaliin toimintaan. Kansallisvaltioissa toimii sosiaalisia liikkeitä, jotka vaikuttavat epävirallisina organisaatioina mutta jotka ovat luonteeltaan globaaleja, mm. ihmisoikeus- ja ympäristöorganisaatiot. (Burbules & Torres 2000, ) Epäviralliset liikkeet muovaavat arvoja ihmisten mielissä, mikä näkyy toimintojen muuttumisena myös koulutuksessa. Epävirallisten liikkeiden vaikutusmahdollisuudet ovat usein paremmat kuin virallisten organisaatioiden, sillä ne ovat itsenäisiä sisältöjen ja toimintatapojen suhteen. Toisaalta demokraattisissa yhteiskunnissa on ajattelun ja ilmaisun vapaus, jolloin etenkin tutkijoilla ja yliopistoilla voi olla suuri vaikutus kehityksen kulkuun. 2.2 Globalisaation aiheuttamat muutokset koulutukseen Yhteiskunnallisen toiminnan monimuotoisuus lisää paineita koulutuksen muutoksiin. Kehittämisen tarkoitus on huolehtia myös oppilaiden yksilöllisistä tarpeista ja toiveista sekä tukea heidän kasvamisestaan yhteiskunnan jäseniksi. Tavoitteena on koulutuksen tason nostaminen sekä opetussisältöjen ajan tasalla pitäminen, yksilöllisistä tarpeista ja koulutuksen laadusta huolehtiminen. (Carnoy 2000; Gough 2000; Linnakylä, Roe & Lie 2003, 159.) Taloudellisella tasolla glo-

29 14 balisaatio vaikuttaa myös ensisijaiseen koulutuksen tavoitteeseen, oppilaiden työhön valmistamiseen. Koulujen on otettava uudelleen käsittelyyn tämä työtehtävien muuttuminen siltä osin, että uusia taitoja ja sopeutumista tarvitaan elämän kuluessa. Erityisesti kansainväliset työt edellyttävät niitä. (Burbules & Torres 2000, 20; Wells, Carnochan, Slayton, Allen & Vasudova 1998, ) Burbules ja Torres esittävät laajoja arviointikohteita, kuten koulutuksen arvioinnin, kustannukset, oppilasarvioinnin, standardit, opettajankoulutuksen, opetussuunnitelman, ohjauksen ja kokeet. Ne ovat alueita, joiden sisältöjä ja joiden välisiä yhteyksiä on vaikeaa määrittää yhteisesti hyväksytyllä tavalla. Globalisaation yksi päätavoite on vaikuttaa kansallisvaltioiden koulutukseen ja sitä kautta niiden talouteen. Koulutuksen tulee edistää perustaitoja ja korkeampia taitoja valtiolle edullisin kustannuksin. Uudistukset liittyvät globalisaatioon, hallinnon hajauttamiseen ja taloudellisesti tehokkaasti toimivaan kouluun. Koulutuksen rooli on erityinen, sillä se tuottaa mielikuvia ja esityksiä, jotka ovat keskeistä uuden luomisessa. (Carnoy 2000, 44; Stromquist 2002, 16.) Globalisaatio laajentaa koulun tehtävää, lisää koulun tavoitteita ja määrittää toimintatapoja sekä pakottaa kehittämistoimiin, joita arvioidaan eri tasoilla. Se ei anna kuitenkaan keinoja nykyistä parempien tulosten saavuttamiseen. Tämä on johtanut arvioinnin kehittämiseen ja tavallaan sillä uhkaamiseen. Samalla odotetaan uusien tarvittavien pedagogisten mallien syntyvän itsekseen ja lisäävän tuloksellisuutta. Globalisaation ja kansainvälistymisen myötä koulutusjärjestelmien ja oppimistulosten arviointi on laajentunut. Arviointi ei onnistu enää kansallisesti, sillä Euroopan yhdentyessä myös koulutuksen, opetuksen ja oppimisen ongelmat ovat paljolti yhteisiä. (www.jyu.fi/ ktl/tutkimus/opas.) Maailmanlaajuinen ja paikallinen talous sekä poliittiset ja kulttuuriset muutokset vaikuttavat globaaleihin trendeihin ja malleihin. Koulutus on yksi lukuisista institutionaalisista konteksteista, joissa interaktiivinen globalisaatio toteutuu ja joihin se suuntautuu. Koulu on globaalien paineiden puristuksessa, kun siellä tapahtuu samanaikaisesti sekä ulkoisia että sisäisiä muutoksia. Näitä ovat mm. opetussuunnitelmakysymykset ja tietotekniikan käyttö. Tästä syystä globalisaation vaikutusten selvittäminen vaatii analyysin koulutuksen trendeistä, joihin Burbules ja Torres (2000, 18) sisällyttävät:

30 15 - nykyisen yleisen politiikan yksityistämisen, valinnan ja koulutusjärjestelmien hajauttamisen, joka ajaa politiikan muodostumista koulutukseen ja tutkimukseen perustuen rationaaliseen organisaatioon ja johtamisteorioihin - kansallisten ja kansainvälisten organisaatioiden roolin koulutuksessa ottaen huomioon opettajien ja vanhempien järjestöt sekä sosiaaliset liikkeet - uuden opetuksen tason koulutuksessa, joka liittyy rotuun, luokkaan, sukupuoleen ja valtioon. Kysymykset osallistuvan toimintatutkimuksen, peruskoulutuksen ja monikulttuurisen demokraattisen toiminnan roolista ovat keskeisiä edellä esitetyissä väitteissä. Näistä kriittisistä näkökulmista voi syntyä uusia koulutusmalleja, joissa muutos liittyy uusien populaarikulttuurien ja epävirallisten liikkeiden konteksteihin. Näitä ovat mm. köyhien, maahanmuuttajien, katulasten, naisten, tyttöjen ja aikuisten koulutus. (Burbules & Torres 2000, 19.) Kulttuurisessa globalisaatiossa tärkein kysymys liittyy monikulttuuriseen koulutukseen (Morrow & Torres 2000, 29). Miten se otetaan huomioon, on haaste formaalille kansalliselle koulutusjärjestelmälle ja siten myös valtakunnallisille kokeille. On ymmärrettävää, että globalisaatioon suhtaudutaan ristiriitaisesti, kun sille ei ole kouluissa sovittu yhteisiä sääntöjä. Työvoiman liikkuessa lisääntyvät koulutuksen arviointi, vertailu ja erilaisten suoritusten hyväksyminen. Poliittinen päätöksentekijä ja monikansallinen talouselämä ovat kiinnostuneita koulutuksesta. Usein ne osallistuvat sekä koulutuksen järjestämiseen että kustannuksiin saadakseen hyvää työvoimaa. Monikansalliset päätöksentekijät vaikuttavat paikallisiin päätöksentekijöihin asettamalla arvoja ja rajoja, mikä on tehokkaampi strategia poliittisten prioriteettien muuttamiseen kuin sanktiot (Burbules & Torres 2000, 17; Chelimsky 1997.) Yhteiskunta ottaa vastaan ja hyödyntää koulutuksessa opittuja ajattelu- ja toimintamalleja. Yhteiskunnassa tehdään paljon sellaista työtä, joka ei tuota voittoa mutta joka luo edellytyksiä voittoa tuottavalle yritystoiminnalle. Yhteiskunta on koulutusjärjestelmän lopullinen asiakas sekä maksajan että vastaanottajan näkökulmasta. (Åhlberg 1997a, 60.) Laadukas toiminta vastaa asiakkaiden nykyisiä ja tulevia todellisia tarpeita. Gerber (2001) pohtii erityisesti maantiedon opetuksen osuutta globalisaation ymmärtämisessä. Hän korostaa, että opetuksen on

31 16 laajennuttava yleisemmille tasoille, jotta ymmärrettäisiin globalisaatioon perustuvaa maantiedettä. Opetuksen on kohdistuttava resurssien ja ideoiden virtoihin ja muutoksiin. Maantiedon opetuksessa se merkitsee siirtymistä rajoitetusta ihmisryhmästä, joka toimii ympäristönsä kanssa, suuriin populaatioihin, jotka yrittävät säilyttää maailman. Globalisaatio vaikuttaa ihmisiin mm. siinä, miten he näkevät ympäristönsä. Jotta oppilaat ymmärtäisivät globalisaation, tarvitaan maantiedon opetuksessa strategioita. Ymmärtäminen ei tarkoita sitä, että globalisaatiota pidetään hyvänä tai pahana. Opetuksen tarkoitus on parantaa informaatiota, jonka avulla nuoret kykenevät itse päättämään, mikä on heidän suhteensa globalisaatioon ja kuinka heidän tulee lähestyä sitä omassa yhteisössään. Jos poliittiset päättäjät ja opetussuunnitelmien kehittäjät haluavat edistää oppivan yhteiskunnan käsitettä, jota globaali koulutus vaatii, heidän on yritettävä saada oppilaat ymmärtämään globalisaation käsite syvällisesti. Muussa tapauksessa televisio ja lehdet kehittävät yhteiskuntaamme. Oppilaan pitäisi olla voimakkaammassa kontrollissa kuin opettajan, kun tehdään päätöksiä globalisaation opiskelusta. Opettajan tulee edistää opiskelumahdollisuuksia mieluummin kuin määrätä yksi oikea lähestymistapa globalisaation oppimiseen maantiedossa. (Gerber 2001.) Taloudellisten ja sivistyksellisten päämäärien lisäksi koulutusjärjestelmää olisi tarkasteltava myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yksilöiden henkisen kasvun ja elämänlaadun näkökulmasta (www.jyu.fi/ktl/tutkimus/opas.) Se merkitsee koulun tehtävän pohtimista uudelleen. Globalisaatio ja uusliberalismi Globalisaatiolla on kaksi toisiaan täydentävää dynamiikkaa, taloudellinen ja teknologinen. Taloudellinen dynamiikka toimii uusliberalistisessa kehittämismallissa siten, että korostetaan markkinavoimien merkitystä. Teknologinen vallankumous lisää tuotannon ja informaatioteknologian nopeutta. Taloudellista dimensiota ohjaa kehittämismalli, joka perustuu markkinoiden johtoasemaan ja valtioiden asemaan markkinoita koskevien päätösten pääasiallisena tukijana. (Stromquist 2002, 6 7.) Uusliberalismi määritellään taloudelliseksi doktriiniksi. Sillä ymmärretään markkinavoimia, jotka päättävät tuotannosta ja tyydyttävät

32 17 ihmisten tarpeet. Uusliberalismissa korostetaan kolmea periaatetta: - säännöstelyn poistamista - yksityistämistä - vapauttamista. Periaatteet näkyvät kaikilla sektoreilla. Sääntelyn poistaminen suosii valtion ja hallitusten tehtävän lopettamista kontrolloijana ja taloudellisena kustantajana. Se vaikuttaa markkinoiden toimintaan, kun esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen hintoja ei aseteta julkisten tai sosiaalisten kriteerien perusteella eikä niitä kontrolloida. Yksityisen sektorin rooli lisääntyy tavaroiden ja palvelujen tuottajana. Vapauttaminen näkyy mm. siinä, että ulkomaisten investointien ja pääoman kontrolli helpottuu. (Stromquist 2002, 25 26; Wells, Carnochan, Slayton, Allen & Vasudova 1998, 324.) Uusliberalismin visiossa valtio on heikko, yksityisyys hyvää ja tavoiteltavaa. Ekonominen rationaliteetti on merkityksellisempi kuin muut rationaliteetit. Tehokkuus ja kustannusanalyysit ovat dominoivia normeja. Kuluttaja-ajatus on ratkaiseva. Kuluttajan valinta on demokratian takuu. (Apple 2000, ) Uusliberalismi vaikuttaa koulutuksessa mm. vanhempien mahdollisuutena valita lapsilleen koulu. Vanhemmat saavat tietyn summan rahaa käytettäväksi lasten koulutukseen haluamallaan tavalla. Raha tuo kilpailua kouluihin, minkä odotetaan nostavan koulutuksen laatua. Vanhemmat voivat vaikuttaa nykyistä tehokkaamman julkisen koulutuksen toteutumiseen, jossa taloudellisilla ja humaaneilla resursseilla voidaan keskittyä maksimoimaan oppilaiden suorituksia. Valinnanvapaus edellyttää vanhemmilta asiantuntijuutta ja valmiutta osallistumaan kustannuksiin. (Stromquist 2002, 47; Wells & al. 1998, 327.) Viranomaisten suorittama arviointi on yhteydessä myös markkinatalouden vahvistumiseen ja kilpailun korostumiseen. Markkinatalouden vahvistuessa kilpailu on muodostunut aiempaa enemmän ihmisten toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Kilpailuttaminen ja toiminnan arviointi ovat nousseet tärkeiksi tekijöiksi myös koulutuksen kehittämisessä. Koska kilpailu vaatii tulosten määrittämistä, tarvitaan arviointia. (Yrjönsuuri 1996, 91.) Tulosohjauksen ja liberalistisen ajattelun ristiriita on ytimeltään siinä, että tulosohjauksessa ei noudateta yhteisön yksilöjäsenen arvoasetelmaperustaa, sillä tulosohjaukselle ominaisin menetelmin sitä ei

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Laadunarvioinnin kulmakivet

Laadunarvioinnin kulmakivet Laadunarvioinnin kulmakivet Mari-Pauliina Vainikainen, Maria Beirad Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta/ Koulutuksen arviointikeskus/ http://www.helsinki.fi/cea/

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä

YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä Rovaniemi 16.9.2006 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla MITÄ YHTENÄISYYS VOI OLLA? Koulujärjestelmän yhtenäisyys, ehyt oppimisen

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Vägledning i sociala medier - Kompetenser och etiska frågor -

Vägledning i sociala medier - Kompetenser och etiska frågor - Vägledning i sociala medier - Kompetenser och etiska frågor - Jaana Kettunen, Pedagogiska forskningsinstitutet Jyväskylä Universitet Vägledardagarna 26 October 2016 Åbo, Finland 1 Johdantoa n Uuden teknologian

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot