Kaupungintalo - Kehitysjohtajan haastattelu - Hankintapalvelukeskus

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No Kaupungintalo - Kehitysjohtajan haastattelu - Hankintapalvelukeskus

2 3/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Juha Suikkanen Toukokuu 2009 Vaasan kaupungin henkilöstöraportti vuodelta 2008 on valmistunut. Raportti jaetaan myös työyhteisöihin toukokuun lopulla. Raporttiin on hyvä työpaikoilla tutustua ja katsoa, miten henkilöstöasiat ovat viime vuonna kehittyneet. Toivomuksena on, että suurimmat hallintokunnat tekisivät omia raportteja tai tarkastelevat henkilöstöasioita toimintakertomuksissa tms. Ilahduttavaa on, että henkilöstön tyytyväisyys työhönsä ja työnantajaansa on noussut edellisestä vuodesta. Jokainen työyhteisökyselyn pääkohta on saanut paremman kes- 42,6 % ja kaikkein nopeimmin kasvava ikä- ikääntyy. Henkilöstöstä oli yli 50-vuotiaita kiarvon. Kyselyssä parhaimmat arvosanat ryhmä oli yli 60-vuotiaat. Tämä asettaa haasteen kaupungille työnantajana. Ikäohjelman saivat yhteishenki ja henkilösuhteet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä työilmapiiri japäätoimittaja avulla pyritään Ville mm. kannustamaan Rintamäki henkilös- työyhteisöllisyys. Korkein yksittäinen kohta oli minun on helppo pyytää työtovereiltani apua ja neuvoa. Suurin osa henkilöstöstä kokee, että töihin on mukava tulla, henkilösuhteet ovat kunnossa ja heitä arvostetaan ja kunnioitetaan yksilöinä. Sairauspoissaolot lisääntyivät edellisestä vuodesta jonkin verran. Sairauspoissaoloja oli vuonna ,8 päivää/työntekijä. Kasvusta huolimatta luku on erittäin alhainen kun sitä verrataan vertailukaupunkeihin. Esimerkiksi Kuopiossa vastaava luku oli 17,6 päivää. Vaasassa alhainen sairauspoissaolopäivien määrä halutaan säilyttää. Se kertoo hyvästä perustasta rakentaa vielä parempaa työhyvinvointia. Palkkakustannukset sairauspoissaoloista olivat yhteensä 6,4 miljoonaa euroa. Henkilöstön työtyytyväisyyteen ja ennaltaehkäisevään toimintaan panostamalla voidaan saada merkittäviä säästöjä aikaan. Sairauspoissaoloissa kasvua oli erityisesti pitkissä yli 60 päivää kestävissä poissaoloissa. Yksi selitys on ehkä se, että henkilöstö töä jatkamaan työssä terveenä mahdollisimman pitkään. Työyhteisökyselyjen tulokset käydään lähes joka työpaikalla (74%) läpi, mutta vain 40 % työpaikoista on laatinut siihen liittyen kehittämissuunnitelman. Joka kolmas työpaikka ryhtyy suunnitelmaan liittyviin kehittämistoimiin, mutta yli puolet vastanneista kokee ettei kehittämistoimet ole tuottaneet tulosta. Tässä on selkeästi parannettavaa. Kyselyyn helposti turhaudutaan ellei siitä koeta olevan konkreettista hyötyä. Selkeä kehittämissuunnitelma ja suunnitelman toteutumisen arviointi on paikallaan. Kyselyn tarkoituksena on toimia työpaikkakohtaisena välineenä työtyytyväisyyden parantamiseksi. Toivottavasti työpaikat käyttävät kyselystä esille tulleita tietoja kehittämistyön apuna. Hyvää ja toivottavasti lämmintä kesää kaikille Juha Suikkanen SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Kaupungin julkiset rakennukset: Kaupungintalo 5 Vaasan kaupungin työpaikoilla on hyvä ilmapiiri ja ihmissuhteet 6 Henkilöhaastattelussa: Jorma Pitkämäki 7 Tapahtumia Vaasassa - Evenemang i Vasa 7 Kaupungin ilme uudistuu 8 Hankintapalvelukeskus 10 Henkilöstöpalveluiden sähköistämisprosessit 11 Elektroniska processer inom personalservicen 12 Vaasan Siivouspalvelut panostaa kuntayhteistyöhankkeeseen 13 Kotihoidon parhaaksi! 14 Luontopolut kutsuvat kulkijaa 16 Syksyn kuntoremonttikurssit 18 Onko loma-asuntosi paloturvallisuus kunnosssa? 19 Elorieha - Augustifest 19 Kiitokset ja ilmoitukset Kannen kuva: Salli Hietikko Sinivuokkoja Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Osoite/adress MERITUULI PL 3, VAASA Puh./tel merituuli@vaasa.fi Päätoimittaja/Chefredaktör Juha Suikkanen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu/ombrytning och layout Salli Hietikko 30. vuosikerta / årgången ISSN Painopaikka/Tryckeri: Litoset Seuraava lehti ilmestyy viikolla 37 Följande tidning utkommer vecka 37 Viimeinen aineistonjättöpäivä Sista inlämningsdagen för materialet är Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Ahonpää Tuula, vapaa-aikavirasto/nuoriso-osasto Björksten Eija, kasvatus- ja opetusvirasto Fogelberg Krister, Pohjanmaan pelastuslaitos Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu Hudd Eva, tekninen toimi Kivelä Hillevi, toisen asteen koulutusorganisaatio Koski Marjukka, kulttuurivirasto Kuha Rita, hallintopalvelut Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Pakka Anna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Teppo Tarja, Vaasan Vesi VERKKOTUULI n:o on ilmestynyt henkilöstöpalveluiden kotisivuilla osoite: tai ulkoa Sisältö: Pihaseikkailu Palosaaren päiväkodissa Ajankohtaista asiaa Pohjanmaan pelastuslaitokselta Kansainvälinen Vao esittäytyi Taitajassa Palkantarkistukset www-sivujen ilme ja tiedotuskalenteri Oletko kiinnostunut ASLAK-kuntoutuksesta Vaasa-opisto tiedottaa 2

3 MERITUULI - HAVSVINDEN 3/2009 Kaupungin julkiset rakennukset: KAUPUNGINTALO Kaupungintalo keväällä Kuva: Salli Hietikko. Palokunnan kalustoa v kaupungintalon edustalla. Kuva: Pentti Heralan arkistosta. Kaupungintalon historiaa Tukholmalaisen arkkitehdin Magnus Isaeuksen suunnittelema Vaasan kaupungintalo valmistui vuoden 1883 lopulla kaupungin hallinto- ja virastotaloksi, jossa oli mm. paloasema. Rakennushistoriallisesti arvokas rakennus on tyyliltään lähinnä uusrenessanssia ja uusbarokkia. Talo rakennettiin Gerbyssä ja Tölbyssä valmistetusta tiilestä. Katto ja välilattiat ovat puusta, jopa 60 cm vahvoista palkeista. Julkisivun kattolistaa koristaa 26 prässätystä sinkistä tehtyä lehtiornamenttia. Myös ovien listat, rusetit ja ruusukkeet sekä leijonanpäät ovat pronssattua sinkkiä. Pääporras on valurautaa ja askelmat Bornholmin kalkkikiveä. Portaikkoa kannattaa neljä valurautaista pilaria. Neljä koristeellista, Joseph Lejan liikkeestä Tukholmasta hankittua valaisinta on portaikossa pylväiden päässä. Juhlakerroksen sisustus tilattiin Tukholmasta Joseph Lejan liikkeestä. Suuri kattokruunu, jossa on 60 valopistettä, on kullattua pronssia ja kristallia. Pienemmissä kruunuissa on 42 lamppua ja 12:ssa lampetissa 8 lamppua. Ensimmäisen maalaustyön suoritti vaasalainen maalarimestari Daniel Pettersson liimavärein ja kaavainta käyttäen. Kaupunginisät eivät olleet tyytyväisiä juhlasalin sinivihreään ja harmaaseen viritettyyn tummaan väritykseen. Se haluttiin uudistaa kokonaan. Uusi koristelusuunnitelma tilattiin vuonna 1896 maan etevimmältä ammattimieheltä, helsinkiläiseltä Salomo Wuoriolta. Hänen ehdotuksestaan juhlasali sai nykyiset koristemaalauksensa. Juhlasalin kattoa kiertää 14 pastellivärein maalattua, vertauskuvallista naishahmoa, jotka edustavat taiteita, tieteitä, kauppaa ja teollisuutta. Koristemaalaukset entistettiin vuosina Läntisessä julkisivussa olevaan kuuteen pyöreään syvennykseen KÄÄNNÄ 3

4 3/2009 ei ole hankittu arkkitehdin suunnittelemia muotokuvia kaupungin merkkihenkilöistä. Sopivista henkilöistä ei aikoinaan päästy yksimielisyyteen. Parvekeseinässä olevat marmorilaatatkin saivat tekstinsä vasta kahdenkymmenen komiteavuoden jälkeen vuonna Kaupungintalon läntisen julkisivun eteläpäässä on Kaarle IX:n korkokuva. Julkisivun pohjoispäässä on valtionhoitajien korkokuva. Pääsisäänkäynnin molemmin puolin on kaksi Vaasan lyhtein koristeltua lipputankoa. MERITUULI - HAVSVINDEN Kaupungintalo tänään Kaupungintalossa toimineita virastoja, toimielimiä ja laitoksia Monet eri laitokset, virastot ja toimielimet ovat vuosien kuluessa toimineet kaupungintalon tiloissa. Ainoastaan juhlasali on paria hyvin lyhyttä poikkeusta lukuun ottamatta palvellut alkuperäistä tarkoitustaan. Vuonna 1918 juhlasali oli lyhyen aikaa sotilaiden majoitustilana. Talvella saksalaisen sotilassairaalan majaillessa juhlakerroksessa myös juhlasalia käytettiin jonkin aikaa makuusalina. Kaupunginvaltuusto kokoontui nykyisessä peilisalissa vuoteen 1930 saakka. Istuntojen väliaikoina tilat olivat Vaasan lehti- ja seuraklubin käytössä. Nykyisen peilisalin tiloissa on toiminut tulo- ja omaisuusverolautakunta sekä kansanhuolto. Maistraatti ja raastuvanoikeus ovat toimineet ensin juhlakerroksen luoteiskulmassa, nykyisen vaatesäilytyksen kohdalla ja myöhemmin rakennuksen eteläpäässä toisessa kerroksessa. Näissä tiloissa on toiminut merikoulu, ne ovat olleet kaupunginvaltuuston kokoustiloina ja kaupungin elinkeinotoimiston käytössä. Nykyinen kamarimusiikkisali kaupungintalon toisessa kerroksessa oli tarkoitettu museota varten. Jonkin aikaa siellä säilytettiin Boden- Stenbäckin lintukokoelmaa (nyk. Ostrobotnia Australiksen kokoelma). Myös työväenopistot toimivat näissä tiloissa. Kamarimusiikkisalin pohjoispään tilat kuuluivat ensivuosina huutokauppakamarille. Vaasan Säästöpankki toimi huutokauppakamarin takahuoneessa vuoteen Pohjakerroksen tilat olivat vuoteen 1915 poliisilaitoksena. Toisessa kerroksessa olevat tilat olivat alunperin kaupungin rahatoimikamarin käytössä vuoteen Kaupunginkirjaston lainaustilat olivat pohjoispään toisessa kerroksessa vuodesta 1911 kirjastotalon valmistumiseen 1936 saakka. Yleisradio toimi vuosina kahdessa kerroksessa talon pohjoispäässä. Sen jälkeen tiloihin muutti Kuula-opisto ja Kuula-opiston jälkeen kulttuurivirasto. Pohjakerroksessa kaupungin taidehallin ja sosiaalipäivystyksen tiloissa toimi alun alkaen palolaitos. Kaupungintalon itäpuolella ollut puinen tallirakennus purettiin vuonna 1928, kun palokunnan viimeinen hevonen myytiin. Kaupunginorkesterin konserttipaikka on kaupungintalo ja soittajat myös harjoittelevat siellä. Kuva: Veli-Matti Partanen. Nykyisin kaupungintalossa työskentelee noin 75 henkilöä. Kaupunginorkesteri harjoittelee siellä edelleen ja konsertit pidetään upeassa juhlasalissa, jonka akustiikka on huippuluokkaa. Kaupungintalon toisen kerroksen pohjoispäädyssä on kulttuurivirasto. Vaasan kaupunginorkesterin harjoitushuoneita on sekä ensimmäisessä että toisessa kerroksessa. Rakennuksen eteläpäässä toisessa kerroksessa on kaupungin ympäristöosasto ja ensimmäisessä kerroksessa henkilöstöpalvelujen Kaupungintalo on ollut myös Senaatin käytössä lähtien maaherran talossa istunut Senaatti muutti kaupungintaloon, kaupunginvaltuuston istuntosaliin. Kanslia oli museosalissa ja konekirjoittajat työskentelivät kaupunginkirjaston lainaussalissa. Kirjasto oli tilapäisesti suljettu. Käytännöllisesti katsoen koko keskikerros oli senaatin käytössä. Senaatti siirtyi Helsinkiin Kiitokseksi kaupungille senaatti oikeutti viimeisessä kaupungintalossa pitämässään istunnossa annetulla julistuksella Vaasan liittämään vaakunaansa vapaudenristin. palkkaosaston työhuoneita. Pohjakerroksessa on kaupungin taidehalli entisissä palolaitoksen tiloissa. Nykyisin sosiaalipäivystyksen käytössä olevat tilat kuuluivat myös palolaitokselle. Lähteet: Hannu Vuolteenaho ja Kaarlo Viljanen (1986):Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys. Mirjam Lehtikannon kirjoituksia, Toimittanut Anna-Maija Salo (1981): Rakennettiin uusi Vaasa. ja kaupungin internet-sivuilla oleva Tarja Hautamäen kirjoittama laajempi artikkeli, joka löytyy suomeksi osoitteesta: Historia och på svenska: Fritid/Kultur/Stadshuset/Historia TEKSTI: SALLI HIETIKKO 4

5 MERITUULI - HAVSVINDEN 3/2009 TEKSTI: TUULIKKI KRUHSE-POUTANEN Vaasan kaupungin työpaikoilla on hyvä ilmapiiri ja ihmissuhteet Syksyisin toteutettava työyhteisökysely on keskeinen väline työtyytyväisyyden mittaamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Kysely auttaa tunnistamaan oman työyhteisön vahvuudet ja kehittämistarpeet. Kysely ei itsessään anna vastauksia miksi tai mitä epäkohtien eteen pitäisi tehdä, olennaista on keskustelu, jota sen pohjalta käydään. On huomioitava, että pääasiallisena tarkoituksena ei ole epäkohtien painottaminen, vaan tarkoituksena on pohtia yhdessä mitä voisi tehdä toisin - minkä asian parantaminen nostaisi työhyvinvointia. Työyhteisöissä on hyvä me-henki Vuoden 2008 työyhteisökyselyyn vastasi 3370 henkilöä. Työyhteisökyselyn tulosten mukaan suurin osa Vaasan kaupungin henkilöstöstä kokee, että työyhteisöissä on hyvä henki ja henkilösuhteet. 86 % vastaajista kokee, että työkavereilta on helppo pyytää apua ja neuvoja, ja 66 % mukaan työyhteisössä on paljon sisäistä huumoria. Omassa työyhteisössä koetaan myös olevan hyvä me-henki ja lähes jokainen vastaaja on itse pyrkinyt vaikuttamaan työyhteisön ilmapiiriin parantavasti. Suurin osa (74 %) henkilöstöstä kokee tulleensa kohdelluksi tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Useammat vastanneista ovat myös sitä mieltä, että heitä arvostetaan ja kunnioitetaan yksilöinä ja että kaikkia kohdellaan työpaikalla tasa-arvoisesti. Useimmilla työpaikoilla uskalletaan myös esittää eriäviä mielipiteitä ja kyseenalaistaa asioita. On kuitenkin huomioitava, että jopa 19 % vastaajista on sitä mieltä, ettei ristiriitoja ja ongelmia käsitellä työyhteisöissä avoimesti. Palkka- ja palkitsemispolitiikassa parannettavaa Koko työyhteisökyselyn huonoimman arvosanan sai kohta 6. palkka- ja palkitsemispolitiikka (ka.2,98). Yli puolet (55 %) vastaajista on sitä mieltä, ettei hyvistä työsuorituksista palkita rahallisesti tai muulla tavoin (tyytymättömyys tämän osion kohdalla lisääntynyt hieman vuodesta 2007). Vastaajista merkittävä osa (37 %) kokee myös, ettei saa oikeudenmukaista korvausta suhteessa työn vaatimuksiin. Suurin osa tuntee kuitenkin hyvin palkan määräytymisen perusteet, mikä on hyvä asia. Työolosuhteissa löytyy edelleen kehittämistarvetta Työyhteisökyselyn vastausten perusteella 25 % henkilöstöstä ei ole tyytyväinen työolosuhteisiinsa. Työn kuormittavuuteen sekä työpaikan fyysisiin olosuhteisiin oltiin tyytymättömiä, erityisesti sisäilmaongelmat ovat olleet keskeisellä sijalla. Sen sijaan työskentelyolosuhteisiin sekä työvälineisiin oltiin tyytyväisempiä. Kehitettävää vastaajien mukaan löytyy myös perehdyttämisessä, tiedonkulussa ja palautteen antamisessa 20 % vastaajista ei ole lainkaan tyytyväisiä työpaikkansa tiedonkulkuun. Saman verran kokee myös ettei saa palautetta työn ja työyhteisön tuloksista. Esimiehiltä saatuun palautteeseen ollaan hivenen tyytyväisempiä (18 % ei ole tyytyväisiä). Jopa kolmannes henkilöstöstä kokee edelleen, ettei heillä ole mahdollisuuksia päästä työkiertoon. Kiusaamisen kokemukset Valtaosa (89 %) ei ole joutunut työpaikallaan kiusaamisen kohteeksi. Kiusatuksi koki tulleensa 7 % (n.216) vastaajista, mikä on 1 % (n.33) vähemmän kuin viime vuonna. On huomattava, että kyselyssä oli uutena kohtana eos-kohta, eikä 5 % (n.161) vastaajista osannut sanoa, oliko joutunut kuluneen vuoden aikana työpaikkakiusaamisen kohteeksi. Esimiestoiminta Vastaajien tyytyväisyys esimiestoimintaan on hieman noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa (66 %) vastaajista kokee esimiehen arvostavan tasapuolisesti kaikkia työyhteisön jäseniä. Valtaosa (56 %) vastaajista koki myös, että esimies tuntee hyvin alaistensa työtehtävät ja ongelmat. Palautetta esimieheltä sai hyvin tai erittäin hyvin puolet kyselyyn vastanneista, kun taas 18 % vastaajista kokee, ettei saa riittävästi palautetta esimiehiltään. 16 % vastanneista ei mielestään käy säännöllisesti kehityskeskusteluja esimiehensä kanssa. Tulos on alhaisempi verrattuna vuoteen 2007 (15 %), mikä on huolestuttavaa, sillä luulisi, että tulos olisi nyt noussut, kun kerran vuodessa vaihdettiin säännöllisesti -sanaan. Tämänvuotiseen kyselyyn lisätty en osaa sanoa -vastausvaihtoehtokin vaikuttaa tulosten vertailukelpoisuuteen, sillä 8 % ei osannut sanoa käykö säännöllisesti kehityskeskustelut esimiehensä kanssa. Luvussa on luultavasti mukana juuri työnsä aloittaneita sekä sijaisia, joilla ei ole vielä käsitystä kehityskeskustelujen säännönmukaisuudesta. Kehittämistoiminta Näyttäisi edelleen siltä, että työyhteisökyselyjen tulokset käydään lähes joka työpaikalla (74%) läpi, mutta vain 40 % työpaikoista on laatinut siihen liittyen kehittämissuunnitelman. Joka kolmas työpaikka ryhtyy suunnitelmaan liittyviin kehittämistoimiin, mutta yli puolet vastanneista kokee ettei kehittämistoimet ole tuottaneet tulosta. Tulevassa onkin tarkoitus ohjastaa työyhteisöjä käyttämään kyselyä kehittämistyön välineenä. Tarkoituksenahan on, että jokaisella työpaikalla käydään kyselyn pohjalta keskustelua ja laaditaan kehittämissuunnitelma, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan yhdessä. Tarkempaa tietoa työyhteisökyselyn tuloksista, esimerkiksi vertailua eri hallintokuntien vastauksista löytyy henkilöstöpalveluiden kotisivuilta kohdasta ajankohtaista sekä myöhemmin ilmestyvästä henkilöstöraportista. 5

6 3/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN Kehitysjohtajan katse on kohti tulevaisuuden Vaasaa TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO Kehitysjohtaja Jorma Pitkämäen työura Vaasan kaupungilla on edennyt askel askeleelta vastuullisempiin tehtäviin. Jokaisen kauden kokemuksista on hyötyä nykyisessä työssä, hän toteaa. Jorma Pitkämäki on asunut Vaasassa pienestä pitäen, vaikka syntymäpaikka onkin Itä-Suomessa Sonkajärvellä. Ensimmäinen työpaikka oli Helsingissä silloisessa Neste Oy:ssä. Tulin takaisin Vaasaan 1977 keväällä Vaasan kaupunginhallituksen sihteeriksi. Olin viran ensimmäinen haltija. Sieltä siirryin tekniselle puolelle kansliapäälliköksi ja siitä edelleen kaupungin elinkeinojohtajaksi. Vuodesta 2004 alkaen olen toiminut kaupungin kehitysjohtajana, Pitkämäki kertoo. Kehitysjohtajan tehtävät Jorma Pitkämäki työhuoneessaan. Olen yksi keskushallinnon johtajista. Minulle kuuluu koko kaupungin strateginen suunnittelu ja johtaminen ja kaupungin elinkeinoja asuntopolitiikka. Elinkeinopolitiikalla pyritään edistämään kaupungin työpaikkojen määrän kasvua. Asuntopolitiikassa tärkeää on tuottaa erityyppisiä asuntoja, että saataisiin ihmiset myös asumaan Vaasassa. Näihin liittyy myös kaavoituksen johtaminen eli yleis- ja asemakaavoitus. Se on työkalu, jolla näihin tavoitteisiin pyritään pääsemään. Vastuualueisiini kuuluu myös kuntayhteistyö ja siihen liittyvät tehtävät sekä koko kaupungin organisaation ja hallinnon kehittäminen. Kansainvälisiä asioita minulla on lähinnä elinkeinoelämään liittyen. Olen myös mukana kaupungin osakkuusyhtiöiden toiminnan ohjauksessa ja omistajapolitiikassa. Kaavoitukseen liittyvät asiat ovat paitsi tärkeitä myös vaikeita asioita. Niissä on monta kertaa yhtä aikaa yhteisön eli Vaasan kaupungin intressit ja yksityisen ihmisen intressit vastakkain. On luonnollista, että yksityinen ihminen pitää omastaan kiinni, mutta kun meidän pitää kehittää myös koko kaupunkia, joudumme joskus pitämään kiinni tästä yhteisestä intressistä. Jos mietit työuraasi, voitko listata muutamia tapahtumia, jotka ovat olleet merkittäviä sinulle? Millä tavoin? Kaiken kaikkiaan minulla on ollut erinomainen ikkuna kaupungin kehittämiseen ja yhteisten asioiden hoitoon ensimmäisestä tehtävästäni lähtien. Kaupunginhallituksen sihteerinä pääsin seuraamaan yhteistä päätöksentekoa ja sitä, millä tavalla tätä kaupunkia viedään eteenpäin. Se oli minulle uusi maailma. Sen jälkeen olin kymmenen vuotta teknisessä hallinnossa rakentamassa tätä kaupunkia. Silloin teknisessä virastossa oli vielä työntekijää. Sille kuului mm. talojen, katujen ja teiden rakentaminen, vesihuolto ja kaikki tekniset koneet ja laitteet. Ensimmäinen työni avasi ikkunoita, toinen oli sellainen, jossa tehtiin ja rakennettiin. Seuraavan työn kautta pääsin elinkeinojohtajana mukaan yritysmaailman kehittämiseen. Kun kaksi ensimmäistä työtehtävääni liittyivät kaupungin sisäiseen hallintoon ja toimintaan, tämä kolmas oli ulospäin suuntautuvaa. Olin tekemisissä monien nytkin toimivien yhtiöiden kanssa Tämä nykytehtäväni on laajin näistä kaikista. Voi sanoa, että nyt on käytössä kaikki se, mitä olen edellisissä tehtävissäni oppinut. Milloin olet tuntenut olevasi oppipojan paikalla? Mitä olet niistä oppinut? Eihän kukaan ole valmis. Nuorena miehenä olin ehkä liiankin innokas. Silloin oli sellainen harhakuvitelma itsestään, että olisi parhaat ja uusimmat tiedot ja muutenkin osaaminen huipussaan. Kyllä sen on sitten saanut oppia, että kaikki ovat omissa hommissaan 6

7 MERITUULI - HAVSVINDEN 3/2009 kisällejä aluksi, niin minä kuin muutkin. Tuloksellista työtä syntyy vasta pitemmän työuran ja porukalla vaikuttamisen kautta, kun eri osaamisia yhdistetään. Työni on muuttunut näinä vuosina. Alussa olin itse aika paljon tekijän paikalla. Nyt pitäisi saada tuloksia aikaan muiden kautta. On ihan eri asia tehdä itse ja johtaa työtä. Olen oppinut, että pitää ymmärtää omat rajoitteensa ja pitää ymmärtää yhteistyön merkitys ja voima. Kun tuntuu, että muut eivät ymmärrä ja minulla on se ainut oikea tieto, silloin pitäisi vielä kerran pinnistää ja miettiä, onko asia todella niin. Jos IKEA tulee Vaasaan, menetkö ostoksille? Uskon luottavaisesti, että kyllä tänne Ikea saadaan. Lehtijutuissa ei ole ehkä tarpeeksi kirkastunut, että kyse ei ole vain Ikeasta, vaan valtavan isosta kompleksista, josta Ikea on vain pieni osa. Puhutaan suunnilleen samanlaisen kokonaisuuden toteuttamisesta kuin koko Kivihaka ja se pitäisi pystyä toteuttamaan muutamassa vuodessa. Siellä tulee olemaan valtava määrä toimijoita ja liikkeitä. Neuvotteluja käydään koko ajan monen toimijan kanssa. Olen ollutkin ostamassa muissa Ikeoissa. Viimeksi ostin Ikealta huvilamökille lamppuja ja koottavan kaapin, jota en kyllä meinannut millään saada koottua. Mattojakin taisin ostaa. Käyttötavara on Ikeassa käytännöllistä ja erittäin edullista. Sitä ostaisin. Kun molemmat ovat työelämässä, työ täyttää ison osan ajasta. Meillä on kesämökki, jonka olemme yhdessä rakentaneet. Siellä menee melkein kaikki vapaa-aika. Olen penkkiurheilija. Käyn katsomassa jääkiekkoa ja jalkapalloa. Haaveilen väitöskirjan tekemisestä, mutta silloin pitää nykyisen ajankäytön kyllä olla toisenlainen. Olen kirjoilla Vaasan yliopistossa ja muutaman paperin olen jo tehnytkin, mutta alkuaskeleitaan se vielä ottaa. Väitöskirjan aihe voisi olla vaikka Konserniohjaus ja vastuu päätöksenteosta konsernissa ja sen osakkuusyhtiöissä. Kun esim. kunnat noudattavat kuntalakia ja osakeyhtiöt osakeyhtiölakia, ei konserniohjaus ja lainsäädännön yhteensovittaminen ole ongelmatonta. Työhöni liittyen olen törmännyt monesti tilanteisiin, joissa konserniohjaukseen ja konsernin eri osissa tehtävään päätöksentekoon liittyviä juridisia kollisiotilanteita on syntynyt. Caseja ei tule puuttumaan! Mottosi? Hyvä motto on: Kohtele toista niinkuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Entä perheesi ja harrastuksesi? Elämäni muuttui aika tavalla, kun edellinen vaimoni kuoli syöpään 2001 syksyllä 42-vuotiaana. Se oli iso paukku, kun se tuli vielä täysin yllättäen ja erittäin kovalla voimalla. Ajattelin jo, että en enää mene naimisiin, mutta Korkeimmat voimat tuolla ylhäällä ajattelivat asioista toisella tavalla. Menin uudelleen naimisiin heinäkuussa Vaimoni muutti Helsingistä Vaasaan ja on omien sanojensa mukaan kotiutunut tänne erinomaisesti, vaikkei ollut koskaan aikaisemmin Vaasassa käynytkään. Kaupungin ilme uudistuu Kaupunki on uudistamassa visuaalista yleisilmettään, eli saamme käyttöömme uuden logon (liikemerkki) sekä sloganin (iskulause). Uusi ilme tulee näkymään kaikkialla; esitteissä, ilmoituksissa, nettisivuilla jne. Tavoitteellisen aikataulun mukaan ilmeen toteuttaja valitaan ennen kesälomia ja uudistamisen ensimmäinen vaihe on valmiina syksyllä Tavoitteena on saada Vaasa tunnetummaksi sekä imago (mielikuva) paremmaksi. Toisaalta on myös suuri tarve saada kaikki kaupungit omat yksiköt ja mahdollisesti myös muutkin organisaatiot innostumaan uuden ilmeen käyttämisestä, koska kaupungista ulos lähtevien viestien yhtenäisyydellä on suuri merkitys kaupunkimme tunnettuudelle. Lisätietoja antaa markk.pääll. Rita Kuha puh

8 3/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN Hankintapalvelukeskus tärkeä taustatoimija TEKSTI JA KUVAT: SALLI HIETIKKO Hankintapalvelukeskuksen apua ja asiantuntemusta tarvitaan, olipa kyseessä terveyskeskuksen verensokerimittarien ja -liuskojen hankinta, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, henkilöstön vuokraaminen tai kielistudioiden huolto. Palvelujen tai tavaroiden hankinta edellyttää kilpailutusta. Se on iso, vaativa prosessi, jonka Hankintapalvelukeskus hallitsee. Hankintapalvelukeskus Vaasanpuistikko 12:sta on pieni, viiden työntekijän työyhteisö, johon kuuluvat hankintajohtaja Helena Hakala, hankintasuunnittelijat Merja Hirvonen ja Mikko Kotimäki ja hankintavalmistelijat Birgitta Hakala ja Helena Laasanen. Hankintapalvelukeskus palvelee kaupungin hallintokuntia antamalla asiantuntijapalveluita hankintaprosessien toteuttamisessa ja tekee yhteistyötä myös muiden Vaasanseudun kuntien kanssa. Hankintaosasto on perustettu kaupungille 1970-luvulla. Toiminnan luonne muuttui hankintalainsäädännön tultua voimaan Lakiuudistus 2007 vei asiaa edelleen järkevämpään suuntaan. Kun ostamiseen käytetään verovaroja, pitää olla tietyt säännöt. Palveluja ostetaan nyt enemmän kuin ennen. Meillä on isoja tavarahankintoja. Niihinkin sisältyy lähes aina palveluja. Se voi olla tuotteeseen liittyvää koulutusta tai huoltoon ja tilaus-, laskutus- tai toimitusjärjestelmiin liittyvää palvelua. Rajanvetoa tavarahankintojen ja palvelujen välillä on vaikea Hankintapalvelukeskuksen henkilökunta ryhmäkuvassa. Istumassa hankintajohtaja Helena Hakala ja Mikko Kotimäki. Takana seisovat Helena Laasanen ja Merja Hirvonen. Kuvasta puuttuu Birgitta Hakala. tehdä. Alle euron hankintoja hankintapalvelukeskus ei pääsääntöisesti kilpailuta ja tällä hetkellä joudutaan karsimaan huomattavasti isompiakin hankintoja työlistalta resurssipulan vuoksi. Meidän pitää huolehtia kuitenkin siitä, että hallintokunnilla on ohjeet ja välineet kunnossa, että ne pystyvät hoitamaan nämä itse, Helena Hakala kertoo. Hankintapalvelukeskus työpaikkana Meillä on karkeahko työnjako, jonka mukaan minun erikoisalaani ovat palveluhankinnat ja asiantuntija-apu. Mikolla ovat tavarahankinnat, teknisen alan palveluhankinnat ja erikoishankinnat. Merjan erikoisalaa ovat hankintarengas (johon kuuluu 8 kuntaa) sekä IT-hankinnat eli laitteet ja järjestelmät. Hän on osaston taloussuunnitteluja -seurantavastaava. Helena ja Birgitta vastaavat Internet- ja Intranetpäivityksistä ja ovat apuna hankintaprosessien eri vaiheissa. Molempien tehtäviä luonnehtii se, että he käyttävät monia tietojärjestelmiä. He tekevät lain vaatimat ilmoitukset Hilmaan (= Suomen sähköinen 8

9 MERITUULI - HAVSVINDEN 3/2009 kanava, jolta löytyvät mm. kaikki Suomen kaupunkien tarjouspyynnöt). Kun käynnistetään jokin prosessi, aivan oleellinen asia on tietojen kartoitus. Helenan tai Birgitan tehtävänä on hankkia tilastoja. He pyytävät vanhoilta sopimuskumppaneilta ostotilastoja, selvittävät, paljonko kaupunki on ostanut ja mitkä hallintokunnat ovat ostaneet. He katsovat reskontratiedoista, paljonko rahaa on virrannut ja etsivät muiden kaupunkien asiakirjoja netistä. Lisäksi heillä on erilaisia tilastointi- ja arkistointitehtäviä, Helena selvittää. Samassa prosessissa on kaksi työntekijää mukana; prosessivastaava ja hankintavalmistelija. Kummallakin on omat työnsä, jotka hän hoitaa. Osaston sisäisessä Intranetissä on ohjeellinen työnjako, jonka perusteella jokainen pystyy suunnittelemaan, täsmentämään ja kehittämään omia tehtäviään. Hallintokuntien edustajat ovat kilpailutuksissa asiantuntijoita omalla toimialallaan. Työhön kuuluu yhteisiä palavereja heidän kanssaan tavoitteena poimia keskusteluista olennaiset asiat. Asiakirjojen valmisteluvaiheessa työ on yksinäistä puurtamista. Helena ottaa esimerkin ultraäänilaitteen hankinnasta: Eiväthän lääkärit välttämättä osaa kertoa, mitä kilpailuttamisessa pitää huomioida, vaan on meidän asiamme löytää se keskustelusta. Ammattitaitoa on se, että osaa kysyä ja kuunnella ja viedä asiat hankintalain mukaisesti paperille. Periaate on, että ei lääkärin tarvitse tietää hankintalaista, hän tietää vain sen, mitä hän tarvitsee. Mitä kilpailutetaan? Tavallisin/harvinaisin asia? Harvinaisin on ollut tähän mennessä kontrabasson hankinta kaupunginorkesterille. Sen kanssa koettiin jännityksenkin hetkiä, kun yksi tarjoajista luuli tiedoksiantoa tilaukseksi. Kontrabassohan tehdään tilauksen perusteella. Se tehtiin Sveitsissä. Tässä hankinnassa Merja yhdessä musiikki-intendentin kanssa käytti sekä ranskan että englannin kieltä, yleensä suomi ja ruotsi riittävät. Tavallisimpia hankintoja ovat tavarahankinnat. Terveystoimessa on kymmenkunta hoitotarvikesopimusta ja ruokapuolella on myös isot sopimukset. Ne ovat perustyötämme. Mikko Kotimäki työpöytänsä ääressä. Mikä tekee työstänne mielenkiintoisen? Vaihtuvat asiat. Ainakaan minulle ei vielä ole tullut samoja töitä toista kertaa, Mikko toteaa. Siihen Merja: Se on toisaalta haaste, toisaalta rasittavaa. Kun kohtaat uuden asian ja tunnet, että hallitset sen, sinun pitää siirtyä seuraavaan. Työpaineet Merja jättää kotimatkalla kuntosalille. Mikolla paras keino työpaineiden purkamiseen on perhe, Helenalla lapsenlapset ja lukeminen. Kaikkien elämässä liikunta on tärkeällä sijalla ja kaikki ovat innokkaita teatterissakävijöitä. Saitte Vuoden työpaikka kisassa kunniamaininnan. Mikä tekee työyhteisöstänne hyvän työpaikan? Hyväksi meidät tekee ainakin se, että olemme kehittäneet osaston sisäisen Intranetin. Hankinnan Intranet on työkalu, jonka avulla jokainen meistä pystyy suunnittelemaan töitään, saa informaatiota ja voi informoida muita. Osastopalavereita ei tarvitse enää käyttää tiedonvälitykseen. Tämä on meidän juttu. Tästä olemme ylpeitä. Hyvän työyhteisön merkki on sekin, että Hankintapalvelukeskus on viime vuosien muutospaineiden ja lisääntyneiden osaamisvaatimusten keskellä pystynyt selviytymään. Teimme kriteerien arvottamisen omista menestystekijöistämme. Ykkösmenestystekijäksi nousi asenne. Olemme tukipalveluyksikkö. Tavallisen kaupungin työntekijän tai kuntalaisen ei tarvitse meistä tietää. Mitä näkymättömämpiä olemme, sitä parempi. Asenteissa pitää päästä myös siihen, että priorisoidaan; tehdään työlistalla olevat asiat eikä murehdita niitä joihin resurssit eivät riitä. Erittäin tärkeää on myös se, miten työyhteisönsä kokee. Miten viihtyy ja saako iloa siitä, että pystymme tekemään hyvää työtä. Hankinnan Intranetsivujen sisältö: Keskeytykset; alaotsakkeina lomat ja koulutukset. Hankintarengas Työt; alaotsakkeina hankintatyöprosessit, rästityölista ja kehittämissuunnitelma Toiminnan perusta; alaotsakkeina hankintapalvelukeskuksen tehtävä, aineettoman pääoman kriittiset menestystekijät, hankintatoimen johtaminen ja kehittäminen, kilpailuttamisprosessin ohjeellinen työnjako ja hankintapalvelukeskuksen tehtäväjako henkilöittäin. Osioon Hankintatyöprosessit kirjataan kaikki meneillään olevat prosessit ja niiden aikataulutus. Yhtäaikaisia prosesseja on yleensä kpl. Prosessien kesto on muutamasta kuukaudesta vuoteen ja niitä viedään rinnatusten. Tilastointi, arkistointi ja osaston kustannusseuranta (per minuutti!) löytyvät myös Intranetistä. Positiivarien Onnistujan pelikortit osastokokousten avaajana Olemme todenneet, että moni asia menee paremmin perille sopivan mietelauseen kyydittämänä. Seuraava lause on Charles M. Schwabin kynästä: Ihminen kykenee melkein kaikkeen mitä kohtaan hän tuntee rajatonta kiinnostusta 9

10 3/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN Henkilöstöpalveluiden sähköistämisprosessit MISSÄ MENNÄÄN? Henkilöstöhallinnon prosessien sähköistäminen jatkuu. Viimeistään vuoden 2010 alusta on tarkoitus saada käyttöön uudet ohjelmat: riskien hallinta, osaamisen hallinta, matkojen hallinta ja verkkopalkka. E- työpöytä tulee kokoamaan kaikki nämä ohjelmat, mikä helpottaa huomattavasti asiointia. OSAAMISEN HALLINTA OHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO PILOTOINTIVAIHEESSA Ensi vuoden alusta päästään todennäköisesti siihen vaiheeseen, että hallintokunnat voivat ottaa käyttöön sähköisen ohjelman osaamisen kartoittamiseksi. Sähköisten henkilöstöhallinnon ohjelmien perheeseen kuuluva Osaamisen hallinta ohjelma on tällä hetkellä sisällön rakentamisvaiheessa. Viisi työyksikköä on lähtenyt piloteiksi eli ohjelman testaajiksi ja koekäyttäjiksi. Työyksiköt ovat koti- ja laitoshoito ja vammaispalvelut sosiaali- ja terveystoimesta sekä kirjasto ja nuoriso-osasto. Mukana on myös toisen asteen koulutuksesta tekniikan toimiala. Nämä pilottiyksiköt miettivät parhaillaan omia osaamisalueitaan ja osaamisiaan ja viimeistään syksyllä päästään siihen vaiheeseen, että pilottiyksiköissä koekäytetään ohjelmaa henkilöstön osaamisen kartoittamisessa. Tänä vuonna alkuvuodesta on valmiiksi jo saatu kaikille yhteiset osaamiset, jotka koskevat koko kaupungin henkilöstöä sekä esimiesosaamiset, joita esimiestehtävissä toimivat tulevat arvioimaan omalta osaltaan. Osaamiskartoituksesta ja sen toteuttamisesta Pohjanmaan pelastuslaitoksella on kirjoitettu Merituulessa 1/2008. Artikkelissaan Tuula Seppo kuvaa osaamiskartoitusta mm. näin: Osaamiskartoituksen avulla yhdistetään tulevaisuuden organisaation tarpeet tämänhetkiseen sisäiseen osaamiseen ja tehdään määrittelyt tulevalle osaamiselle. Osaamisen kartoittamisessa on yksinkertaisesti kysymys seuraavasta prosessista Tuula Sepon artikkelia lainaten: - mihin ollaan menossa ja miksi (ennakointi) - mitä osaamista tavoitteeseen pääseminen edellyttää (osaamistarve) - mitä osaamisia on käytettävissä (osaamiskartoitus) - mitä osaamista puuttuu (osaamisvaje) - miten osaamista hankintaan ja kehitetään (osaamisen kehittäminen, rekrytointi) - miten osaamisen kehittämistä seurataan ja arvioidaan. Vaasan kaupungin oman organisaation toimintaan liittyvät riskit halutaan parempaan hallintaan. Kaupungille on siksi hankittu tähän tarkoitukseen riskienarvioinnin atk-ohjelma. Ohjelman avulla työpaikat kartoittavat työhön, työympäristöön, työmenetelmiin, toimitiloihin jne. liittyviä riskitekijöitä. Kartoitukset tulee tehdä läpi koko organisaation. Osa kartoituksista perustuu suoraan lainsäädännön työnantajilta vaadittaviin toimenpiteisiin, osa sisäisiin ohjeistuksiin tai viranomaisvaatimuksiin. Arvioinnin pohjalta ohjelma antaa raportteja joiden avulla työpaikat pystyvät suuntaamaan korjaavia toimenpiteitä paremmin. Ohjelma tarjoaa myös merkittävän määrän työssä tarvittavia tietokantoja jolloin RISKIENHALLINTA erilaisten ohjeistuksien ja lomakkeiden löytäminen on entistä helpompaa. Myöskin eräiden lakisääteisten päivitysten tekeminen helpottuu. Työkalu palvelee ylempää johtoa kokonaisriskien tarkastelussa. Esimiestaho riippuen asemasta organisaatiossa voi yhdellä kertaa tarkastella toimialansa riskienhallinnan tilaa, kehittämistarpeita ja arvioinnin tehneiden tai tekemättömien työpaikkojen luetteloa jne. Ohjelma palvelee näin myös sisäistä valvontaa ja kaupungin riskienhallintastrategian toteutumista. Hallintokuntien edustajille tullaan järjestämään koulutusta, jonka jälkeen käyttöönotto etenee vaiheittain. SÄHKÖINEN TYÖPÖYTÄ = WELMERI Welmeri kokoaa yhdelle työpöydälle kaikki nykyiset ja tulevat (esimerkiksi edellä mainitut) henkilöstöhallintoon/-asiointiin liittyvät sähköiset järjestelmät sekä henkilöstöhallinnon ohjeistukset. E-työpöytähanke on edennyt siihen vaiheeseen, että työpöytänäkymien sisällöt alkavat olla kutakuinkin valmiiksi mietittyjä. Sisältöä on ollut suunnittelemassa isommista hallintokunnista henkilöstön sekä esimiesten edustajia. Yhdessä on päätetty mitä kaikkea työpöydällä tulisi näkyä ja mikä olisi järkevin järjestys. Welmerissä tulee olemaan kaksi eri näkymää: esimies- ja henkilöstönäkymä. Esimiehille tulee molemmat näkymät. Esimies käyttää esimiesnäkymäänsä ollessaan esimiehen roolissa ja henkilöstönäkymää anoessaan esimerkiksi lomia, hakeutuessaan koulutuksiin jne. Welmeri ei ole varsinainen uusi sähköinen ohjelma, vaan ns. linkkikokoelma, mikä kokoaa kaikki muut sähköiset ohjelmat yhdelle työpöydälle. Pääotsikoiden alle tulee linkkejä, joista henkilö pääsee mm. eri ohjelmiin kirjautumatta niihin erikseen. Esimerkkinä voidaan mainita POISSAOLOT-otsikko, jonka alle tulee linkit suoraan Webtallennuksen lomakkeelle kohtaan sairaus-, työtapaturma, kuntoutus, perhevapaat. Eri ohjelmien käyttäminen tulee siis helpottumaan Welmerin myötä, kun ei tarvitse kirjautua erikseen jokaiseen ohjelmaan, muistaa salasanoja jne. Ennen kuin WELMERI voidaan ottaa käyttöön, tulee Webtallennuksen olla käytössä jokaisessa organisaatiossa. Welmerin jälkeen ei enää voida viedä käsin tietoja primaan. Webtallennus onkin jo käytössä monilla työpaikoilla, muutamia yksiköitä lukuun ottamatta, ja kunhan siinä projektissa edetään, tullaan henkilöstölle ohjastamaan myös Welmerin käyttöä. 10

11 MERITUULI - HAVSVINDEN 3/2009 Elektroniska processer inom personalservicen VILKET ÄR NULÄGET? Vi fortsätter att göra fler processer elektroniska inom personalförvaltningen. Senast i början av år 2010 är det meningen att nya program ska tas i bruk: riskhantering, kompetenshantering, resehantering och nätlön. E- arbetsbordet kommer att samla alla dessa program, vilket kommer att underlätta uträttandet av ärenden betydligt. KOMPETENSHANTERING IBRUKTAGANDET I PILOTERINGSSKEDET Från början av nästa år kommer förvaltningarna sannolikt att kunna ta i bruk ett elektroniskt program för kompetenskartläggning. Programmet, som hör till personalförvaltningens elektroniska programfamilj, är just nu i det skedet att dess innehåll utarbetas. Fem arbetsenheter är villiga att agera som pilot, d.v.s. att testa och provanvända programmet. Dessa enheter är hem- och anstaltsvård och handikappservice från social- och hälsovården samt biblioteket och ungdomsavdelningen. Även utbildningsområdet för teknik deltar från andra stadiet. Dessa pilotenheter funderar som bäst på sina egna kompetensområden och sitt kunnande och senast på hösten når man det skedet att programmet provkörs i pilotenheterna för att kartlägga personalens kunnande. I början av det här året har för alla gemensamma kompetensområden utarbetats, vilka gäller hela stadens personal, samt förmännens kompetensområden, vilka de som arbetar i förmansuppgifter kommer att utvärdera för egen del. I Merituuli 1/2008 har Österbottens räddningsverk skrivit om kompetenskartläggningen och dess genomförande. I artikeln beskriver Tuula Seppo kompetenskartläggningen bl.a. så här: Med hjälp av kompetenskartläggning sammanjämkas organisationens framtida behov med den nuvarande interna kompetensen samt definieras den framtida kompetensen. I kompetenskartläggningen är det helt enkelt fråga om följande process enligt Tuula Seppos artikel: - vart är vi på väg och varför (prognostisering) - hurudant kunnande förutsätts för att målet ska uppnås (kunskapsbehov) - hurudant kunnande finns till förfogande (kompetenskartläggning) - hurudant kunnande saknas (kunskapsbrist) - hurudant kunnande skaffas och utvecklas (kompetensutveckling, rekrytering) - hur utvärderas och bedöms kompetensutvecklingen. Man vill få bättre kontroll över de risker som ansluter sig till Vasa stads egen organisations verksamhet. Därför har ett adbprogram för riskbedömning införskaffats till staden. Med hjälp av programmet kartlägger arbetsplatserna riskfaktorer i anslutning till arbetet, arbetsmiljön, arbetsmetoderna, verksamhetslokalerna m.m. Kartläggningarna ska göras genomgående i hela organisationen. En del av kartläggningarna baserar sig direkt på åtgärder som lagstiftningen kräver av arbetsgivarna, en del på interna anvisningar eller myndighetskrav. På basis av bedömningen ger programmet rapporter, med hjälp av vilka arbetsplatserna kan inrikta de korrigerande åtgärderna bättre. Programmet ger också tillgång till RISKHANTERING ett betydande antal databaser, som behövs i arbetet och som gör det mycket lättare att hitta olika anvisningar och blanketter. Också en del lagstadgade uppdateringar underlättas. Verktyget betjänar den högre ledningen då det gäller att granska de totala riskerna. Beroende på ställning i organisationen kan förmännen på en gång granska situationen för sin sektors riskhantering, utvecklingsbehov och en förteckning över arbetsplatser som gjort eller inte gjort bedömningen o.s.v. Programmet betjänar också den interna kontrollen och genomförandet av stadens riskhanteringsstrategi. För förvaltningarnas representanter kommer utbildning att ordnas, varefter ibruktagandet sker stegvis. ELEKTRONISKT ARBETSBORD = WELMERI Welmeri samlar alla nuvarande och kommande (t.ex. ovan nämnda) elektroniska system och anvisningar i anslutning till personalförvaltning och uträttande av ärenden. E-arbetsbordsprojektet har framskridit så att innehållen för arbetsbordsfönstren börjar vara färdigt genomtänkta. Innehållet har planerats av representanter för personal och förmän från de största förvaltningarna. Man har tillsammans beslutat vad som skall synas på arbetsbordet och i vilken ordning. Welmeri kommer att ha två olika fönster: förmansfönster och personalfönster. Förmännen kommer att få båda fönstren. Förmannen använder sitt förmansfönster i sin förmansroll och personalfönstret t.ex. då hon/ han ansöker om semester, utbildning m.m. Welmeri är inte egentligen ett nytt elektroniskt program, utan en s.k. länksamling, som samlar alla andra elektroniska program på ett arbetsbord. Under huvudrubrikerna kommer det länkar, via vilka personalen kommer in i olika program utan att skilt logga in sig. Som exempel kan nämnas rubriken FRÅNVARO, under vilket det kommer länkar direkt till Webtallennusblanketten punkten sjukdom, arbetsolycksfall, rehabilitering, familjeledigheter. Det kommer alltså i och med Welmeri att bli lättare att använda olika program, då man inte skilt behöver logga in, komma ihåg lösenord m.m. för de olika programmen. Innan Welmeri kan tas i bruk ska Webtallennus vara i användning i alla organisationer. Efter Welmeri går det inte längre att föra in uppgifter manuellt i Prima. Webtallennus används redan på många arbetsplatser, med undantag av några enheter, och bara projektet fortskrider kommer personalen också att få anvisningar i användningen av Welmeri. 11

12 3/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN TEKSTI: TIINA OJALA-PALOPOSKI KUVAT: SALLI HIETIKKO Vaasan Siivouspalvelut panostaa kuntayhteistyöhankkeeseen Kuntayhteistyöidean synty Idea yhteisestä hankkeesta syntyi Vaasan, Laihian, Vähänkyrön, Kauhavan, Ala- ja Ylihärmän sekä Kortesjärven kuntien siivousorganisaatioiden esimiesten tapaamisessa talvella Yhteistapaamisessa nousi esille monia aiheita, joita voitaisiin kehitellä yhteisen projektin avulla. Aiheiden valintaa varten jokaisen kunnan siivousorganisaation edustaja pohti kehittämistarpeita, joita omassa yksikössä on ja aiheet kirjattiin suunnitelmaan. Alustavissa keskusteluissa kuntayhteistyö, hankkeen muodossa, sai positiivisen palautteen ja Vaasan Siivouspalvelujen toimesta lähdettiin suunnittelemaan Tykes - hankkeen hakuprosessia sekä projektin sisältöä. SIISTI - Siivouspalvelujen kuntayhteistyöhanke ( ) on haastava, sillä projektissa on mukana yhteensä 7 kuntaa, projektin lopussa 4 kuntaa, kun Kauhava lähikuntineen on organisoitunut yhdeksi kunnaksi. Projektin onnistumisen edellytyksenä on, että yhteistoiminta on saumatonta ja viestintä eri kuntien vastuuhenkilöiden kesken toimii. Yhteistyö on ollut jo projektin valmisteluvaiheessa merkittävää ja on nähtävissä, että tiivis yhteistyö jatkuu hankkeen jälkeenkin. Ohjausryhmän jäseniksi on valittu jokaisesta kunnasta teknisen toimen esimiesedustaja sekä henkilöstön edustaja. Projektipäälliköksi valittiin Vaasan Siivouspalvelujen siivouspalvelujohtaja Tiina Ojala- Paloposki. Ohjausryhmä seuraa, valvoo ja ohjaa hanketta. Kunnissa hankkeeseen osallistuvien työntekijöiden määrä on yhteensä 193 henkilöä. Henkilöstömäärään on laskettu sekä siivoustoimien esimiehet että siivoojat. Hankkeessa asiantuntijoina toimivat Vaasan Aikuiskoulutuskeskuksesta Kirsi Smulter, Birgit Kivistö ja Timo Nuuja sekä Vaasan Yliopistosta Ville Tuomi. Hankkeen tavoitteet SIISTI - Siivouspalvelujen kuntayhteistyöhankkeen tavoitteita ovat: 1. Yhteistyön vahvistaminen ja verkostoituminen sekä siivousalan imagon nostaminen Yhteistyötä vahvistetaan osallistuvien kuntien kesken järjestämällä kaikille osallistujille yhteisiä kehittämispäiviä, joissa teemoina ovat vertaisoppiminen, ammatilliset opintovierailut sekä työyhteisökohtaisten hyvien käytäntöjen esiin tuominen. Siivousalan imagoa pyritään nostamaan vahvistamalla ammatti-identiteettiä sekä kohottamalla ammatillista osaamista. Hyvinvointiteemaan liittyvä siivoojien TYKES-koulutus oli 1.4. Vaasa-opistossa. 2. Taloudellisuuden ja kustannustietoisuuden lisääminen siivousorganisaatioissa kuntasektorilla Taloudellisuutta ja kustannustietoisuutta lisätään kehittämistoimilla, jotka liittyvät mm. budjettien laadintaan ja selkeyttämiseen, tehokkuuden mittaamiseen sekä ajan tasalla oleviin siivoustyömäärämitoituksiin. Kannattavuuden arviointia varten määritellään siivoustyön hinta-laatusuhde. Palvelujen tuottamisen tehokkuutta voidaan vertailla sekä mitata valtakunnallisilla tunnusluku-mittareilla. Kustannustehokkuus ei ole vaihtoehto työtyytyväisyydelle, vaan tutkimusten mukaan huolehtimalla työtyytyväisyydestä myös tehokkuus kasvaa. 3. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvointi koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta työhyvinvoinnista. Näiden osatekijöiden tulee olla kunnossa, jotta työyhteisö voi olla tuottava ja tuloksellinen. Työhyvinvointiin vaikuttavat työolosuhteet, työn sisältö, työtaidot sekä johtaminen. Näiden osa-alueiden tulee olla tasapainossa hyvässä työyhteisössä. Yksilön työkyvyn lähtökohtana on ammatillinen osaaminen, mutta hyvinvointiin vaikuttavat myös työntekijän motivaatio, arvot ja asenteet. Työhyvinvointia kehitetään hankkeessa tuomalla osallistujille tietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Kehittämistyötä tehdään paikallisesti työyhteisökohtaisesti luomalla työyhteisölle uusia toimintatapoja ja lisäämällä työviihtyvyyttä edistävää toimintaa. Esimiesten tapaamisissa käsitellään työhyvinvointia edistävää johtamista ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä. 12

13 MERITUULI - HAVSVINDEN 3/ Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen siivousorganisaatioon Laadunhallintajärjestelmän rakentamisessa käytetään CAF-arviointimallia (Common Assessment Framework), joka on yleistymässä kuntasektorilla. Tämän järjestelmän viitekehystä tullaan käyttämään siivoustoimien tarpeisiin räätälöitynä. Arvioinnissa mitataan keskeisiä organisaation toimintaan vaikuttavien tekijöiden tuloksellisuutta tai tilaa. Keskeisiä arviointikriteerejä ovat: johtajuus, toiminnan suunnittelu, prosessien toimivuus ja tehokkuus, henkilöstön työhyvinvointi, asiakkaan tarpeiden tiedostaminen, asiakkaan kokema laatu sekä suorituskykymittareiden tehokkuus. Projektin aikana jokaiselle siivousorganisaatiolle laaditaan laatukäsikirja. Tulevaisuus Ammattitaidon ylläpitämiseen tarvitaan jatkuvaa ammatillista kasvua, jatkuvaa uuden oppimista. Työelämässä tapahtuvat muutokset ja kehittyvä tekniikka, varsinkin puhdistuspalvelualalla, aiheuttavat muutoksia työelämässä sekä koulutustarpeessa. Pysyäkseen kehityksen mukana, työntekijän tulisi tunnistaa omat kehittämiskohteensa työssään sekä kouluttautumisessaan. Asiantuntijaksi kehittymisessä tärkeitä tekijöitä työpaikalla ovat toimintaympäristön ilmapiiri, myönteisyys ja arvostus, joihin työnantajalla on suuri vaikutusmahdollisuus. Vuodesta 2005 lähtien vanhushuolto muodostaa sosiaali- ja terveystoimessa oman tulosalueensa. Aikaisemmin sosiaalitoimessa tai terveydenhuollossa toimineet on saatettu yhteen muodostaen neljä palvelualuetta: Kotihoito, Palveluasuminen, Laitoshoito ja Ikäkeskus käynnistimme koko kotija laitoshoidossa laatuohjelman (SHQS = Social and Health Quality Service) joka edellyttää määrätietoista, suunnitelmallista ja pitkäjännitteistä kehittämistyötä ja joka vuonna 2010 kulminoituu ulkoiseen auditointiin ja toivottavasti laatusertifikaattiin. Jatkuvalla laadunvalvonnalla varmistamme ikäihmisille laadukkaat ja vaikuttavat palvelut sekä tarjoamme työntekijöillemme hyvän työympäristön dynaamisessa, oppivassa organisaatiossa. Koti- ja laitoshoidon johtoryhmä on jopa keväällä 2008 strategisen johtamiskoulutuksen yhteydessä kunnianhimoisesti hahmotellut että Vaasa olisi tulevaisuudessa Pohjanmaan maakuntien vanhustyön osaamisen vetovoimainen keskus. Siinä riittää haastetta! KOTIHOIDON PARHAAKSI! TEKSTI: CHRISTINE SKJÄL, kotihoidon johtaja Laatuohjelman aloitimme itsearvioinnilla mihin osallistui koko henkilökunta. Tämän arvioinnin pohjalta paljastuivat kehittämiskohteet. Vallitseva hoitajapula, asiakkaiden kasvava määrä sekä taloudellinen tilanne ovat mm. tekijöitä jotka vaikuttivat siihen, että 2007 päätimme hankkeesta, jonka tavoitteena on palvelujen tuotteistaminen sekä toimintolaskennan avulla palvelujen kustannusten laskeminen. Kotihoito lähti ensimmäisenä käynnistämään tätä laajaa prosessia, ja nyt ovat myös palveluasumisen ja laitoshoidon palvelualueet hyvässä vauhdissa. Kotihoidossa hanke sai nimekseen Kotihoidon parhaaksi. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2007 toteutimme työajanseurannan. 15 minuutin tarkkuudella jokainen työntekijä (esimiehiä myöten) kirjasivat kahden viikon aikana toiminnoittain, mihin he käyttivät työaikaansa. Työläästä tehtävästä huolimatta kotihoidon henkilökunta suhtautui seurantaan hyvin myönteisesti ja saimme siitä erittäin arvokasta tietoa. Koska asiakkaan kotona käytettyä työaikaa seurattiin useammalla muuttujalla saatiin esim. monipuolista tietoa eri potilas- ja asiakasryhmiin käytetystä työajasta yksiköittäin. Kaikille kotihoidon yksiköille ja työntekijöille on annettu mahdollisuus osallistua tuloksien tulkintaan ja siten vaikuttamaan toiminnan edelleen kehittämiseen. Tulokset osoittavat että kotipalvelun hoitohenkilökunta käyttää asiakkaan luona tehtävään työhön jopa 60 % työajastaan, mikä on myös valtakunnallisesti hyvä tulos. Tehtävät painottuvat selvästi asiakkaiden henkilökohtaiseen hoitamiseen (77 % asiakkaan luona tehdystä työstä). Valitettavasti varsinkin asiakkaiden ulkoilussa avustaminen jää hyvin vähäiseksi. Kotisairaanhoidon potilastyö on pääosin haavanhoitoa, lääkehoitoa ja laboratorionäytteiden ottamista. Kotisairaalan suurin potilasryhmä ovat infektiopotilaat, mutta myös syöpä- ja saattohoitopotilaiden ryhmä on merkittävä. Hoitotyön suunnitteluun ja raportointiin käytetään näissä sairaanhoidon yksiköissä paljon työaikaa. Osittain se selittyy sillä, että potilaiden hoitoon kotona osallistuvat sairaanhoitajien lisäksi lääkärit ja monet muut tahot, joiden toimenpiteet pitää yhteensovittaa potilaan hyvän hoidon toteuttamiseksi. Nyt on Kotihoidossa käynnistynyt hankkeen toinen vaihe jolloin toimintolaskennan avulla saadaan palveluille hinnat. Ehkä saamme jo vuoden 2010 talousarvion laadintaa varten käyttökelpoista tietoa. Tämä hanke on jo osoittanut, että se on tuottanut uutta ja arvokasta tietoa niin henkilökunnalle, esimiehille kuin päättäjillekin. Hanke on osoittautunut työlääksi mutta myös erittäin antoisaksi! 13

14 3/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN Luontopolut kutsuvat kulkijaa TEKSTI: SALLI HIETIKKO Luonnossa liikkumisen merkitys kaiken ikäisten ihmisten psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin on huomattu myös vapaa-aikavirastossa. Luontopolkuja kunnostetaan, niiden määrää lisätään ja opastusta parannetaan. Siinä Vaasan Ladun talkooporukka on korvaamaton apu. Pilvilampi erämaaluontoa kaupungissa Historiaa Vaasan Ladun puuhamiehet Pekka Uusi-Hakala ja Harry Nyby sekä Timo Nieminen Vaasan Suunnistajista tietävät kertoa, että luvulla oli Pilvilammella hiihtolatuja, joiden kunnossapidosta Strömbergin retkeilykerho piti huolen. Alueella on vieläkin reitti, jonka nimenä on Strömbergin latu. Retkeilykerhon lopetettua muutaman miehen porukka otti latujen kunnossapidon hoitaakseen. Aluksi ladut pidettiin auki hiihtämällä. Kun Vaasan Latu vuonna 1998 perustettiin ja Pilvilammen alue tuli sen hallintaan, latuja alettiin tehdä kelkalla. Latuverkoston ylläpidon lisäksi Vaasan Latu pyrkii edistämään kuntoa, terveyttä ja virkistystä tuottavaa liikuntaa; ulkoilua ja retkeilyä myös kesäaikana. Pilvilammen alueen luontoliikuntamahdollisuudet paranevat Pilvilammen alueen kehittämiseen saatiin viime vuonna kaupungilta rahaa euroa. Viime syksynä polkaistiin työt käyntiin ja jokainen voi nähdä tulokset Pilvilammella. Entiset polut ovat muuttuneet luontoliikuntareiteiksi. Liikkuminen alueella on muuttunut turvallisemmaksi. Parkkialueita on nyt kaksi, toinen Gäddassa ja toinen Wiik & Höglundin tehdasalueen vieressä, vapaa-aikaviraston liikuntapaikkaosaston työpäällikkö Jari Kiveliö kertoo. Työrukkasena on ollut Vaasan ladun talkooporukka. Olemme kunnostaneet ja raivanneet polkuja, laittaneet kylttejä, korjanneet pahantekijöiden jälkiä, Ylh. Harry Nyby, Timo Nieminen, Jari Kiveliö ja Pekka Uusi- Hakala palaveria pitämässä. Kuva: Salli Hietikko Muut kuvat: Vaasan ladun talkoolaisia työn touhussa Pilvilammen alueella. Kuvat: Pekka Uusi-Hakala kuljettaneet polttopuita laavuille, Pekka Uusi-Hakala kertoo. Suunnitelmissa on tehdä reittien lähtöpaikalle portti, jossa lukee: Pilvilammen erämaa-alue sekä iso opastetaulu. Reitit merkitään erivärisin maalikepein. Väriä seuraamalla voi tehdä Kivijärven kierroksen, pääsee Eetun piilolle tai Pilvimajalle jne. Lähtöpisteessä on merkitty etäisyydet kuhunkin pisteeseen. Kiveliöllä on yhteistyökumppanistaan vain hyvää kerrottavaa: Vaasan Latu on näiden kymmenen vuoden aikana osoittanut, että he ovat todella kiinnostuneita tämän alueen kehittämisestä. Tämä on kunnan ja yhdistysten välistä 14

15 MERITUULI - HAVSVINDEN parasta yhteistyötä. Ei vapaa-aikaviraston liikuntapaikkaosasto yksinään pystyisi tällaisia rakentamaan. Koko kaupungin luontopolkuverkosto laajenee Pilvilammen kunnostustöiden ohessa viritellään jo suunnitelmia uusille alueille. Tavoitteena on yhdistää kaupungin kuntoradat toisiinsa. Ristinummen Ämmänmäeltä on jo yhteys Pilvilammen reitistöön, joka kaipaa vielä ehostusta. Patterinniemen ja Ryövärinkarin välinen alue pitää kartoittaa ja miettiä, miten siellä on parasta toimia. Myös kauan toivottu yhteys Pukinjärven asuntoalueelta Metsäkallion kuntoradalle on suunnitelmissa. Linkin saaminen Pilvilammelta Ryövärinkarille on kova haaste ylitettävien teiden ja sähköradan takia. Erityisen kunnianhimoinen tavoite on reittisuunnitelma Sundominlahden ympäri. Siitä tulisi koko päivän kestävä kävelyreitti. Luontoliikuntareittien tekeminen on pitkäjänteistä ja kestävää kehitystä. Vaikka kaikki menisi hyvin, kyseessä on yli kymmenen vuoden projekti. Yhteistyössä on mukana monia tahoja. Kaupunkisuunnittelu on Yleiskaava 2030 suunnitellessaan ottanut jo huomioon luontoliikuntareitit. Vaasan Latu on katsonut otollisimmat väylät yhdessä kaupunkisuunnittelun ja vapaa-aikaviraston kanssa. Kaupungin metsäpuoli on hakannut puut kaupungin metsistä. Vaasan Latu on neuvotellut yksityisomistajien kanssa väylistä, puun kaadoista ja mitä puille tehdään. Haluavatko he ne vai saammeko me ottaa puut polttopuiksi taukopaikoille. Kaikki on mennyt oikein hyvin, Harry Nyby Vaasan Ladusta toteaa. Toteutuskuvien piirtämiseen on saatu apua katutoimelta. Miten ihmiset saadaan lähtemään luontoon? 3/2009 Motivoimalla, Kiveliö toteaa. Liikunta, erityisesti ulkoilu, on ylivoimaisesti halvin psyykenlääke. Vaasan ladun porukka on ilokseen huomannut, että perheiden määrä on lisääntynyt. Näkee paljon perheitä, jotka reput ja eväät mukanaan ovat lähteneet luontoon. Kun on mukavia taukopaikkoja, joissa voi pysähtyä syömään eväitä, lapsetkin innostuvat luontoretkistä. Pilvilammella voi merkittyjä latureittejä pitkin retkeillä turvallisesti myös kesäisin. Hyviä taukopaikkoja on useita: Pilvimaja, Eetun piilo, Aurinkolaavu ja Kivijärven laavu. Opasteita kannattaa seurata. Pilvilampi on erämaata, jonne voi helposti eksyä, miehet opastavat ja kehaisevat, että Pilvilammella on hyvät marja- ja sienimaat. Kaikenlaisia marjoja löytyy. Pilvilammella pidetään kirjaa kävijöistä eri laavuilla olevien vihkojen avulla, mutta arviolta vain 1/3 kävijöistä kirjoittaa nimensä vihkoon. Vuoden 2009 alusta maaliskuun 26. päivään nimensä oli kirjoittanut 3030 kävijää. Huokausten sillalla olevaan pyöräilyvihkoon oli tehty 450 merkintää. Luontoliikkuminen kävellen on se ykkösasia. Kevään ja kesän mittaan järjestetään opastettuja retkiä mm. Ryövärinkarille ja Pilvimajalle. Niistä ilmoitetaan lehdissä. Pilvilampi tutuksi suunnistamalla Timo Nieminen Vaasan Suunnistajista kertoo, että he järjestävät ensi kesänä Pilvilammella kolmet iltarastit. Suunnistustaitoa voi opetella siellä olevien kiintorastien avulla silloin, kun itselle sopii. Samalla pääsee tutustumaan maastoon kartan avulla. Ratoja on ihan aloittelijoillekin lapsista lähtien. Siimarataa pitkin voi aloittelija edetä turvallisesti. Monet ovat löytäneet suunnistuksesta mieluisan harrastuksen. Parhaina iltoina käy lähes 300 ihmistä suunnistamassa. Vaasan Suunnistajat valittiin koko maassa vuoden suunnistusseuraksi viime vuonna. Keväinen luonto on kohta kauneimmillaan. Ylös, ulos ja liikkumaan! 15

16 3/2009 Hae heti! MERITUULI - HAVSVINDEN Syksyn kuntoremonttikurssit haettavissa! Kuusamon tropiikki Kylpylä Kivitippu Tropiclandia (ei majoitusta) Härmän kuntokeskus Hakuaika päättyy 3.6. Valinnat suoritetaan 8.6. Valintaperusteet: Etusijalla hakijat, joilla ei ole aikaisempaa kuntoutusta. Kuntoremonttikurssille osallistujan tulee olla yli 40-vuotias, vakituisessa työsuhteessa Vaasan kaupunkiin ja katsoa itse olevansa kuntoremontin tyyppisen kuntoutuksen tarpeessa. SAL:n (= Suomen ammattiliittojen lomajärjestö) rahoittamasta kuntoutuksesta on oltava vuosi, ASLAK ja TYK-kuntoutuksista 4 vuotta. Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän. Osa-aikatyötä hakuhetkellä tekevä voi hakea, mikäli työaika on vähintään 6 tuntia/päivä. Työnantaja voi tarvittaessa palkata sijaisen kurssilaisen tilalle. Hakumenettely: Täytä hakemus ja palauta hakuaikaan mennessä osoitteella: Vaasan kaupunki, henkilöstöpalvelut/tsp (Hovioikeudenpuistikko 7 C, II krs.) Hakemukset ovat sitovia. Mikäli valituksi tullut peruuttaa osallistumisensa vasta kahta viikkoa ennen kurssin alkua tai sitä myöhemmin ilman pätevää syytä, häneltä voidaan periä osittainen kurssikustannus. Hakulomakkeet, lisätiedot ja kurssiohjelmat löytyvät myös Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta: -kohdasta lomakkeet tai tai Eija Paananen puh Lisätietoja: Tyky-ryhmä valitsee osallistujat, ilmoittaa heille valinnasta ja järjestää myöhemmin erillisen infotilaisuuden. Kurssilainen voi hakea Kelasta kuntoutusrahaa, joka on noin 66 % kurssilaisen palkasta. Kurssiin liittyy omavastuuaika eli kurssin ensimmäinen päivä. Kaupunki maksaa kuntoutuskustannuksista 75 % ja omavastuuosuuden, joka on 25 %, voi saada hakemuksesta SAL:lta. Kurssille osallistuminen tapahtuu joko vuosilomalla, palkattomalla virkavapaalla/työlomalla tai muita vapaita hyväksi käyttäen. Kurssimatkan kurssilainen maksaa itse, muistakaa kimppakyyti. Lisätietoja antavat osastosihteeri Paananen Eija puh. 1101, työsuojeluvaltuutetut Siren Liisa puh. 1115, Isomöttönen Vesa puh ja työturvallisuuspäällikkö Lehto Tapio puh Tyky-ryhmä 16

17 MERITUULI - HAVSVINDEN 3/2009 VAASAN KAUPUNKI VASA STAD HAKEMUS KUNTOREMONTTIIN ANSÖKAN TILL KONDITIONSBEFRÄMJANDET (mihin/vart) ajalle/ för tiden / - / 20 (vaihtoehto/alternativ) ajalle/för tiden / - / 20 Sukunimi - Efternamn Etunimi - Förnamn Syntymäaika - Födelsetid Kotiosoite Hemadress Postinumero ja toimipaikka - Postnummer och -anstalt Ammatti Yrke Puh.nro (työ) - Tel.nr. (arbetet) Virasto/laitos Ämbetsverk/ verk Toimipiste Verksamhetsställe Oletko työssä Arbetar du? Kuinka kauan olet ollut Vaasan kaupungin palveluksessa? Hur länge har du varit anställd hos Vasa stad? Kyllä - Ja / Työaika/vko - Arbetstid/vecka En - Nej vuotta - år Lyhyt perustelu, miksi hakeudun kuntoremonttiin - En kort motivering till varför jag söker till konditionsbefrämjandet: Aikaisemmat kuntoutusjaksot - Tidigare rehabiliteringsperioder (Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän!! - Om tidigare rehabiliteringar inte uppges kan det leda till att kurskostnaderna återkrävs helt eller delvis!!) Ei ole - Nej On - Ja, missä ja milloin - var och när Päiväys - Datum / 20 Esimies nähnyt - Sett av förman Allekirjoitus Underskrift Allekirjoitus - Underskrift HUOM! Palauta hakemus: HENKILÖSTÖPALVELUT/TSP (Hovioikeudenpuistikko 7C, 2. krs.) OBS! Returnera ansökan till: PERSONALSERVICE/TSP (Hovrättsesplanaden 7C, 2 vån.) Saapunut - Anlänt / 20 17

18 3/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN Onko loma-asuntosi paloturvallisuus kunnossa? KUVAT: SALLI HIETIKKO Vapaa-ajan asunnon tulipalot saavat tyypillisesti alkunsa tulisijasta, hormista tai tulentekovälineestä Vapaa-ajan asuntopaloista noin 30 prosenttia saa alkunsa tulisijasta, hormista tai tulentekovälineestä. Muita tulipalon lähteitä ovat sähkö- ja nestekaasulaitteet, kynttilät, puutarharoskien polttaminen tai muu avotuli, kuuma laite tai esine sekä salama. Jotta tulipalot vältettäisiin, kannattaa omaa huolellisuutta lisätä sekä tehdä mökillä turvatarkastus. Monelle nykyihmiselle elävän tulen käyttö ei ole aivan tuttua. Tulee muistaa, että tulisijojen edustalla ei saa säilyttää mitään syttyvää ja hormipellit voi sulkea vasta, kun kaikki liekit ovat sammuneet. Tuhka saattaa säilyä polttavan kuumana pitkäänkin, ja sitä tulee säilyttää vain tulenkestävässä astiassa. Pitkään kylmillään olleen tulisijan ensimmäisiin lämmityksiin riittää pieni tuli, sillä kylmät hormit halkeavat helposti äkillisestä kovasta lämmittämisestä. Tulisijan ylilämmittäminen lisää tulipalon vaaraa. Ulkotulienkin polttaminen tulee tapahtua valvotusti. Rakennuksen omistajan on huolehdittava, että vapaa-ajan asunnon tulisijat ja savuhormit nuohotaan enintään kolmen vuoden välein. Nuohouksen suorittaa piirinuohooja, joka on velvollinen ilmoittamaan rakennuksen omistajalle tulisijoissa ja savuhormeissa havaitsemansa tulipalovaaraa aiheuttavat viat ja puutteet. Loma alkaa palovaroittimen tarkastamisella Kylmyys ja kosteus ovat saattaneet tyhjentää asumattomana olleen loma-asunnon palovaroittimen pariston. Palovaroitin kannattaa testata heti mökille tultaessa testinappulasta painamalla myös vuokramökissä. Tarkista ja tarkkaile sähkölaitteiden kunto talven jälkeen Sähköpalot johtuvat usein laitteiden käyttövirheistä, mutta syynä voi olla myös laitteen huono kunto tai vikaantuminen. Tulipaloja aiheuttavat esimerkiksi sähkölieden tai -lämmittimen huolimaton käyttö, vaarallisesti sijoitetut valaisimet ja vioittuneet televisiot sekä kylmälaitteet. Talven aikana kosteus ja kylmyys ovat saattaneet aiheuttaa vahinkoja tai hiiret ovat voineet jyrsiä sähköjohtoja. Älä käytä viallisia laitteita lainkaan, vaan korjauta ne tai vaihda uuteen. Ennen kuin käytät kaasulaitteita, tarkista letkut ja liitokset Kaasun käytössä ovat vaarana häkä, kaasuvuodot ja vuodosta räjähdysmäisesti syttyvä palo. Taivuta letkua jyrkästi mutkalle; jos näet halkeamia, vaihda se uuteen. Tarkista liitosten tiiviys esim. sivelemällä saippualiuosta liitoskohtiin; jos tulee kuplia, liitokset vuotavat ja ne pitää kiristää. Kiinnitä erityistä huomiota vanhan kaasulieden kuntoon sekä varmista, että liedessä on liekinvarmistin. Se katkaisee kaasun tulon, jos liekki sammuu itsestään. Tarvittaessa voit pyytää kaasulaitteiden asennus- ja huoltoliikettä tarkistamaan laitteet. Varaudu pelastautumaan tulipalosta ja huolehdi, että vieraasikin tietävät, miten palotilanteessa toimitaan. Mieti ennakkoon, miten rakennuksesta poistutaan ja missä kokoonnutaan, kuka huolehtii lapsista ja vanhuksista, kuka soittaa hätänumeroon ja kuka ryhtyy alkusammutukseen. Selvitä mökkisi tarkka osoite ja ajo-ohjeet etukäteen. Voit käyttää myös -sivujen karttakoordinaattipalvelua. Muista, että mökille avun tulo voi kestää huomattavasti kauemmin kuin kaupungissa. Varmistu, että mökissä on toimivat alkusammutusvälineet ja että kaikki osaavat käyttää niitä. Sammutuspeite ja käsisammutin ovat tehokkaita alkusammutusvälineitä myös mökkiolosuhteissa. Muista, että rasvapaloihin ei tule käyttää vettä ja että sähkölaitteet on pyrittävä tekemään virrattomiksi ennen alkusammutusyritystä. Pidä sammutusväline lähellä aina, kun olet tekemisissä tulen kanssa, myös grillatessa. Ensiapulaukku on myös hyvä hankinta. Turvallista mökkeilyä! Jörgen Lang, johtava palotarkastaja 18

19 MERITUULI - HAVSVINDEN 3/2009 Vaasan kaupungin työntekijöiden Perinteinen Elorieha järjestetään torstaina klo 19 alkaen Hietalahden Villassa. Tämänvuotinen tapahtuma on Vaasan kaupungin museoiden, eli Pohjanmaan museon, Tikanojan taidekodin ja Kuntsin modernin taiteen museon yhteistyössä järjestämä. Illan pääesiintyjänä viihdyttää Wasa Dixie Tigers. Elokuun illassa on luvassa ruokatarjoilun ohella myös muuta ohjelmaa, kuten musiikkia, leikkimielisiä arvauskilpailuja, mm. Härvelikilpailu, luontopolku sekä perinteiset arpajaiset. Tapahtumaan on ennakkoilmoittautuminen ruokailun vuoksi. Traditionell Augustifest Den traditionella Augustifesten för Vasa stads arbetstagare arrangeras torsdagen den från kl. 19 i Sandviksvillan. Detta år arrangeras fetsen av stadens museer, alltså Österbottens museum, Tikanojas konsthem och Kuntsi museum för modern konst. Kvällens huvudartist är Wasa Dixie Tigers. Under augustikvällen erbjuds förutom matservering även annat program som musik, roliga frågesporter, bl.a. Gissa prylen!, naturstig och traditionellt lotteri. På grund av matserveringen är det förhandsanmälan till evenemanget. KIITOKSET HJÄRTLIGT TACK till alla för uppvaktningen i samband med min pensionering. SYDÄMELLINEN KIITOS kaikille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Gunilla Fant, avd. 7, Vasa stadssjukhus Gunilla Fant, kaupunginsairaalan osasto 7 Kun työ on ilo, elämä voi olla nautintoa. Kiitokset monista yhteistyön vuosista ja viimeisen työpäivän yllätyksestä! Pekka Pöyhönen Lämmin kiitos työtovereille, työnantajalle ja teille kaikille jotka muistitte minua jäädessäni eläkkeelle Varmt tack till arbetskamrater, arbetsgivare och alla ni övriga som kom ihåg mig vid min pensionering Erik Ingman Lämpimät kiitokset kaikille, jotka muistivat jäädessäni eläkkeelle. Leila Luoma Art City Vaasa -passilla edullisesti kulttuurikohteisiin Art City Vaasa on vaasalaisen kulttuurin yhteistyöhön keskittyvä, ympäri vuoden toimiva markkinointi- ja tiedotusverkosto, joka on saanut alkunsa 10 vuotta sitten. Art City -verkosto ylläpitää passia, jolla saa useimmista vaasalaisista kulttuurikohteista erilaisia etuja ilmaisista sisäänpääsylipuista tuotealennuksiin. Kuuden euron hintainen passi on voimassa neljä päivää. Art City verkostossa mukana olevat kohteet ja passilla saatavat alennukset löytää helposti osoitteesta Med Art City Vaasa -passet förmånligt till olika kulturobjekt Art City Vaasa är ett marknadsförings- och informationsnätverk för samarbete inom kulturen i Vasa. Nätverket fick sin början för tio år sedan och det fungerar året runt. Art City -nätverket upprätthåller ett pass, som vid de flesta kulturobjekten i Vasa berättigar till olika förmåner, allt från gratis inträde till rabatter på produkter. Passet kostar sex euro och gäller i fyra dagar. Objekten som är med i Art City -nätverket och rabatterna som passet berättigar till hittar du lätt på adressen Lämpöiset kiitoksemme kasvatus- ja opetusviraston ja Vaasan Talotoimen työkavereille muistamisista ja mieleenpainuvista juhlista jäädessämme eläkkeelle. Anja Ristimäki Ilpo Ristimäki Lämpimät kiitokset eläkejuhlista Vihertuotannon työkavereille ja johdolle ja kiitos muistamisista. Henkilöstöpalvelut on suljettu kesäloman ajan Palkkaosasto auki normaalisti. Aurinkoista kesää kaikille! Personalservicen Martti Kuru Muistitte somasti minua, ylenmäärin aattelitte. Kiitos! Tuula Suomela håller semesterstängt Löneavdelningen håller öppet normalt. Vi önskar er alla en solig sommar! 19

20