Vaasan Kanoottikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2012 Vasa Kanotklubb rf (6)

Transkriptio

1 (6) Yleistä Vuosi 2012 oli Vaasan Kanoottikerhon (VKK) 80. toimintavuosi. VKK:n perustava kokous on pidetty ja ensirekisteröinti (tai -hakemus?) olisi päivätty PRH:n nykyisen yhdistysrekisterin mukaan ensirekisteröinti on tapahtunut VKK:n 70-vuotisjuhlat järjestettiin juhlavuotta 2002 seuraavana vuonna VKK:lla ei ole ollut resursseja 80-vuotisjuhlinnan järjestämiseen pääasiassa Frilundintien melontatukikohdan vaatiman kehittämistyön takia. VKK:n toiminnan painopiste oli edelleen retki- ja virkistysmelonnassa. Jäsenille järjestetystä virallisesta retkitarjonnasta on löytynyt monipuolisesti melontatapahtumia; viikoittaiset etanamelonnat, päiväretket, viikonlopun kuukausiretket ja viikon pituinen pääretki. Jäsenkaveri- ja -porukkamelonnat olivat edelleen suosittuja. Ramsay-ryhmä aloitti ja päätti perinteiset melontansa vajan lähivesille. Kalustonkäyttö- ja vajapäiväkirjojen mukaan VKK:n melontakausi 2012 alkoi jo , jolloin Mikko L. oli melonut kaverinsa kanssa jäättömillä lähivesillä. Kutterisatamasta melontakautensa aloittivat Stefan J., Peter L ja Mats C. Jäät lähtivät vajan rannasta Kauden 2012 ensimmäinen melontalähtö Frilundintien vajalta tapahtui , jolloin Vaskiluodon kiersivät Carina ja Simo A. Viimeinen melontalähtö vajalta tehtiin Carina ja Simo A:n toteuttamana lähivesille. Frilundintie 6:n melontatukikohdan kehittämis- ja kunnostustyöt ovat vaatineet yhä tuntuvan talkootyöpanostuksen yhdistyksen muutamilta jäsenaktiiveilta. Kajakkivajan käytettävyys saatettiin hyvälle tasolle, vaikka monia valmiita suunnitelmia ei saatukaan vähäisten resurssien johdosta toteutettua. Tiedotus ja medianäkyvyys Yhdistyksen vaasakk@gmail.com -tilin sähköpostilla tiedotettiin jäsenistölle ajankohtaisia asioita. Uudet vkk-vkk.fi -kotisivut avattiin ja tiedotusta lisättiin niiden kautta vähitellen. Marraskuussa hallituksen jäsenet saivat koulutusta ja oikeudet kotisivujen päivittämiseen. Perinteinen VKK INFO lehti postitettiin jäsenistölle maaliskuun puolivälissä. Lehteä jaettiin myös melonnan peruskurssilaisille ja muille yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneille. Luontoliikuntapäivä-tapahtumassa Hietasaaressa VKK järjesti jälleen suuren suosion saaneen kajakkimäenlaskun ja toimintansa esittelyn. Kajakkimäenlaskusta ja/tai VKK:sta oli kuvia tai mainintoja ainakin Luontoliikuntapäivän (LLP) mainos- ja markkinointiaineistoissa ja Pohjalaisen LLP-jutussa VKK osallistui myös Vesiliikuntapäivään uimahallissa Yhdistykselle hankittiin Luontoliikuntapäivään kaksi VKK-lippua ja kaksi VKK-banderollia yhdistyksen näkyvyyden parantamiseksi. Toiset niistä olivat käytössä myös Vesiliikuntapäivässä ja melonnan peruskurssien alusta lähtien ympärivuorokautisesti Frilundintien melontatukikohdassa saakka. Hallitus Reino Lähdemäki, puheenjohtaja Roland Back, sihteeri Hubertus Härke, rahastonhoitaja Reijo Salmela, varapuheenjohtaja ja vajavouti Virpi Lehtinen, retket Hannu Karjanmaa, PR Sami Huhtakallio, koulutus

2 (6) Hallituksen kokouksia järjestettiin neljä (4). Hallituksen jäsenten lisäksi www-vastaava Tapani L. sai osallistua hallituksen kokouksiin ja toimintaan. Kerhon vuosikokouksessa päätetyn käytännön mukaisesti hallituksen jäsenet ja www-vastaava saivat kulukorvauksenaan jättää maksamatta suurimman muun VKK-maksunsa kuin jäsenmaksun. Mitään muita palkkioita ei ole maksettu kenellekään. Vaasakk@gmail.com -tilin dokumenttien hallintapalveluiden (Drive) hyödyntäminen yhdistyksen hallinnossa ei kehittynyt aivan odotetulla tavalla. Yhdistyksen kokoukset Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Sateenkaaritalossa, Koulukatu 51. Kokoukseen osallistui 10 jäsentä. Sääntömääräinen syyskokous pidettiin , NMKY:n tiloissa, Kirkkopuistikko 30. Kokouksen jälkeen Simo A. kertoi Axxell'n wildmarksguide-koulutukseen (WIGU) liittyneestä melontaohjaajaksi pätevöitymiseen tähdänneestä koulutuksesta, jonka hän oli suorittanut kesän aikana. Frilundintien melontatukikohta Frilundintien vaja-alueella tehtiin talkootyöpäiväkirjan ja vajapäiväkirjan mukaan talkootöitä välisenä aikana yhteensä 228 osallistujatalkootyörupemaa (2011: 343) Ennakkoon kutsuttuja joko ilta- tai päivätalkoita/talkootyörupeamia järjestettiin 21 kertaa välisenä aikana (2011: 61 kertaa ). Ennakkoon kutsutuissa talkoissa tehtiin 68 osallistujatalkootyörupeamaa (2011: 204). Lisäksi vajavouti ja muutamat muut jäsenaktiivit ovat olleet muuna itselleen sopivampana aikana mukana 110 talkoossa/talkootyörupeamassa (2011: 84). Niissä he ovat tehneet yhteensä noin 160 osallistujatalkootyörupemaa (2011: 139 ). Kaikkiin Frilundintiellä tapahtuneisiin talkootöihin on vuoden 2012 aikana osallistunut noin 29 eri jäsentä (2011: 46). Alla olevassa taulukossa on heidän osallistujatalkotyörupemansa jaettu muutamaan luokkaan (suluissa vuoden 2011 määrä): Määrä Osallistujatalkootyörupeamia yhteensä Kaikki osallistuneet 26 (46) 228 (343) Vähintään 5 kertaa osallistuneet 6 (15) 192 (285) Vähintään 10 kertaa osallistuneet 5 (6) 186 (222) Vähintään 15 kertaa osallistuneet 3 (5) 164 (209) 20 kertaa tai enemmän osallistuneet 3 (2) 164 (155) Eniten osallistunut hankkeen vetäjä (120) Osallistujatalkootyörupeamien pituudet ovat olleet useimmilla noin 1-3 tuntia. Talkootyöt ovat olleet edellisvuosien tapaan pääasiassa vain muutamien uutterampien harteilla ja aktiivisimmat heistä ovat tehneet myös huomattavasti pidempiä talkootyörupeamia. Edellä mainittujen vaja-alueella tapahtuneiden talkootyösuoritusten lisäksi muutamat talkoisiin osallistuneista ovat tehneet suunnittelu- ja muita Frilindintien tukikohtaan liittyviä talkootyösuorituksia ja tarvikkeiden hankintojen valmisteluja ja hankintatöitä. Niiden määrää ei ole selvitetty tarkemmin. Myöskään vuonna 2012 ei maksettu kulukorvauksia (esim. puhelin- ja polttoainekulut) eikä palkkioita kenellekään talkoolaiselle.

3 (6) Lisäksi on ostettu työsuorituksia kahdelta yritykseltä: Tmi Jupesra (terassin kaksoisoven, ilmoitustaulun ja välilattiaelementtien varustelu) ja Tmi Harry Asplund (välilattiaelementtien metalliosat ja elementtien kokoonpano). Suomen Vuorikoneelta on saatu ilmaiseksi betonivalukappaleita. Vuoden 2012 aikana tehtyjä pääasiallisimpia Frilundintien tukikohdan talkootöitä ja edistämistoimia: suoritettiin syvyysmittauksia ELY-keskukselle tehtävää karikkoaallonsuojan vesirakennustyöilmoitusta varten. Ilmoitukseen tarvitaan ruoppaustarpeiden ja -määrien tarkempi selvitys. Asennettiin loput kuudesta melatelineestä, joissa on paikat 96 melalle ja valmistettiin varastointitapisto kelluntaliiveille ja aukkopeitteille. Mereen päin laskevalle maapohjalle rakennetun vinon vajan merelle kallistuneita seinien puurunkorakenteita oikaistiin, tuettiin ja paranneltiin edelleen, lähinnä pohjoisseinällä. Tavoitteena oli ensinnäkin vajan ryhdin palauttaminen ja säilyttäminen ja toiseksi kattotuolien päälle myöhemmässä vaiheessa rakennettavan hyödyntämistilan rakentamisen mahdollistaminen. Valmistettiin kajakkien noston apulaiteproto. Jatkettiin Sahakadulta siirrettyjen peltikaappien muuntamista VKK:n irtaimiston, työkalujen, tarvikkeiden, komponenttien ja hallinnon aineiston varastointitarpeita vastaaviksi. Sahakadulta siirretyn kelluvan kajakkilaiturin rakennetta paranneltiin kestämään rannassa esiintyvää merenkäyntiä ja rakenne varusteltiin sen mukaisin ankkurointikiinnikkein. Ankkuroinnin esisuunnittelu tehtiin vesillelaskun jälkeen ja hankittiin tarvikkeet sen toteuttamiseksi. Suunniteltiin kelluvalle laiturille 1,1 x 12 m2 kaksiosainen kulkusilta, hankittiin sille materiaalit ja tarvikkeet. Viimeisteltiin etelänpuoleinen terassi, terassin penkit ja portin saranointi paranneltiin. Suunniteltiin vajan luoteiskulmaan asennettava liukukorivarasto irtotarvikkeille ja hankittiin sille raakaaineet ja tarvikkeet. Terassille aukeavan kaksoisoven karmien tukirakenteita paranneltiin oven molemmin puolin ja yläpuolelta myös kattotuolien kannattelemisen parantamiseksi. Ovia paranneltiin ja ne varusteltiin itse valmistetuilla kestävämmillä saranoilla ja kaksoisuravainlukolla. Suunnitelmissa on oven mahdollinen verhouslaudoitus. Kajakkivajan lattiasyvennyksen peittävän liikuteltava välilattiarakenne toteutettiin; kiskotuksen asennus, lattiaelementtien valmistus ja elementtien paikalleen asennus kahdeksi toisistaan erilliseksi kokonaisuudeksi. Toinen on lattiasyvennyksen merenpäädyssä ja toinen syvennyksen itä-/yläpäädyssä. Molemmat ovat tarvittaessa siirrettävissä lihasvoimin kajakkien keskusvaraston alle. Jatkossa molemmat tullaan varustamaan käsikäyttöisellä vinssauslaitteistolla, josta on tehty esisuunnitelmia ja hankittu tarvikkeet. Kiskotuksen tukirakenteita tullaan vielä parantelemaan. Päällystettiin lisää kajakkien pohjia suojaavalla liukukankaalla varustettuja puisia lokero liukualustoja, jotka kannattelevat kajakkeja putkihyllytasoilla. Päällystämättömiä on vielä lähes 50 kpl. Harvennettiin rannan puustoa. Kaadettua puustoa valmistettiin ja varastoitiin polttopuuksi. Lisävarusteltiin PuuCee-WC:tä, siistittiin pihaa ja rantaa ja mursketettiin kulkuväyliä. Suunniteltiin kajakkivajan miesten ja naisten pukeutumistiloja erottava sisä-wc, hankittiin materiaalit ja tarvikkeet ja aloitettiin sen rakentaminen. Esisuunniteltiin pukeutumistiloja ja hankittiin materiaaleja ja tarvikkeita jatkosuunnittelua ja toteutusta silmälläpitäen. Kajakkivajan ns. norjanpontti-ulkoseinälaudoituksia uusittiin ja korjattiin ja niitä valmisteltiin muuten (nauloituksia paranneltiin ja täydenneltiin, lautojen vääntymisiä oikaistiin tukilaudoituksin ja korjattiin reikiä, koloja ja rakoja akryylimassalla) koko vajan maalausta silmälläpitäen. Maalattiin vajan itäpäädyn, etelän-/pihanpuolen ja länsi-/merenpäädyn seinät ja kaksoisovet. Osa niistä jo toiseen kertaan Hankittiin kajakkivajan ja kerhotalon kattojen sadevesijärjestelmät (vesikourut, syöksyputket ja kiinnikkeet). Suunniteltiin vajan liiketunnistimilla toimiva sisävalaistus, hankittiin tarvittavat materiaalit ja tarvikkeet ja tehtiin asennukset.

4 (6) Järjesteltiin vajassa olevia materiaaleja ja tarvikkeita pois vajan käytön tieltä, ja vajaa siivottiin varusteltiin; tehtiin ilmoitustaulu, asennettiin peili, lääkekaappi ja palovarusteita. Hankittiin ja kuljetettiin rakennustarvikkeita, komponentteja, työkaluja sekä käytettyjä vanerilaatikoita, kuormalavoja, vaneri- ja muita puutavararaaka-aineita. Tehtiin muita tukikohta-alueen ja VKK:n siellä tulevaan ja visioituun toimintaan liittyviä suunnitelmia ja toimia. Esim. sovittiin kaupungin metsätyönjohtajan kanssa puuston kaadosta Frilundintien pään kadun molemmin puolin. Edellä mainituista osa on vielä keskeneräisiä joko sen johdosta, että niitä ei ole ehditty tekemään/toteuttamaan resurssien puitteissa, tai niiden täysin loppuun saattaminen on riippuvainen muiden toimenpiteiden edistymisestä. Jäsenet Jäsenmäärä laski hieman vuoteen 2011 verrattuna. Vuonna 2012 seuralla oli 147 jäsentä (2011: 167), joista 60 naista (74), 86 miestä (92) ja yksi yhteisö (1). Kerholla on ollut yksi alle 18-vuotias juniori (1). Kerholla on kaksi kunniajäsentä; Bertel B. ja Markku H., jotka ovat vapautetut jäsenmaksusta. Retket Etanamelonnat tiistaisin - Parin tunnin ohjattu melontaretki lähivesille. Melonnat aloitettiin ja ne jatkuivat aina syksyn Kurkiretkeen asti. Kaikkiaan kesän aikana vesillä oli 102 etanaa ja ohjaajaa. Parhaimmillaan lähti vesille 22 etanaa (03.07.)! Suosituin etanakausi oli Etanamelontaohjaajien uusi Doodle-ilmoittautumisjärjestelyn kokeilu ei toiminut. Silti kaikille retkille, joilla oli mukana aloittelevia, melojia löytyi vähintään yksi asianmukainen kokenut vetäjä tai kanssameloja. Hileretki Retki suuntautui Peter Lindströmin vetämänä Raippaluotoon Björkön ympäristöön. Retken tukikohtana toimi Meri-Björkö. Osallistujia oli 12. Avajaisretki Kyseessä oli roskaretki ( Melonta vajalta Gustavsborgin uimalan rantaan. Rantojen kiertoa jätesäkkien ja kaupungilta lainattujen roskatikkujen kanssa. Paluu roskien kanssa Vaskiluoto kiertäen vajalle. Retkenvetäjä Hannu K. Osallistujia oli kaksi (2). Kesäkuun retki Retkellä melottiin Norrnäs'n vesillä Närpiön luoteispuolella. Retken vetäjä oli Mats C. Osallistujia oli kuusi (6). Pääretki Kustavi - Kohteena oli melojien ihannevesialue Saaristomeri Turun edustalla. Helsinkiläistynyt VKK-ikoni Bertel B. toimi paikallisoppaana tuntien vesiä entuudestaan. Retken vastuuvetäjä oli Simo A. Osallistujia oli kahdeksan (9). Kajakit lastattiin vajalla kajakkikärryyn ja Vaasasta lähti kuusi (6) melojaa. Bertel liittyi joukkoon Kustavissa. Myöhemmin matkan varrelta joukko karttui vielä kahdella (2) VKK-melojalla. Retki päättyi Ahvenanmaan puolelle Fågelvikiin reilun sadan melontakilometrin jälkeen. Pääretken häntä, joukkoa matkalla karttuttaneet kaksi (2) melojaa, palasivat Etanoiden päiväretki Retki oli suunnattu erityisesti melontaretkeilyuransa alussa oleville. Päiväretki lähti vajalta ja suuntautui Kuparisaareen. Vetäjinä Hannu K. ja Simo A. Osallistujia oli kuusi (6). Hanko Sea Kayak Gathering (HSKG) oli VKK:n neljäs (4.) HSKG-merimelontatapahtuma. Tapahtumassa tavattiin muita melojia ja saatiin oppia parhailta koti- ja ulkomaisilta melojilta sekä tutustuttiin erikoisiin nähtävyyksiin lyhyen melontamatkan päässä. Osallistujia oli 11. Päättäjäisretki/Syysretki Retki suuntautui Bertel B:n mökille Maalahden Gropeniin Manu H:n ja Peter L:n luotsaamana. Bertelin mökillä siistittiin pihaa ja saunottiin. Osallistujia oli kerholaista, jotka kävivät talkooapuna lauantaina.

5 (6) Kurkiretki peruuntui. - Perinteisesti Sudomin Penikarin lähivesillä melottu retki kutistui vajan lähivesiretkeksi. osallistujia oli kaksi (2). Huurreretki Melottiin Maalahden saaristossa Peter L:n vetämänä. Lähtö Åminnen satamasta, jossa tutustuttiin aluksi Merenkurkun venemuseoon. Yöpyminen saaristossa mökillä ja paluu lähtöpaikkaan. Osallistujista viisi (5) lähti kajakkikärryn kanssa vajalta ja vajalle palasi kuusi (6). Talous Seuran talous on edelleen hyvässä tilassa, ja myös vuosi 2012 oli toiminnallisesti ylijäämäinen. Suurimmat tulonlähteet olivat edelleen jäsenmaksut ja muut käyttömaksut sekä melonnan peruskurssien ja tilausmelontojen osallistujamaksut. Tavoitteena on ollut (ja on jatkossakin), riittävien varojen hankkiminen Frilundintien melontatukikohdan/vajaalueen rakennusten ja rakenteiden suunnitelmien mukaiseen kuntoon saattamiseen. Frilundintien vaja-alueen kunnostamiseen investoitiin ja ylläpitoon käytettiin vuonna 2012 noin Kerho ei hakenut vuonna 2012 toiminta-avustusta kaupungilta. Avustuksen myöntämiseen vaikuttaa merkittävimmin jatkuvan/vakiintuneen junioritoiminnan laajuus ja junioreiden määrä. Vakuutukset Kerhon omistamat kaikki rakennukset, irtaimisto ja talkooporukka on vakuutettu kaikenkattavasti. Siihen kuuluu (vuoden 2011 toimintakertomuksessa tarkemmin eriteltyinä): POHJOLAN Yritysvakuutuksen omaisuuden turvat; - paloturva, murtoturva, myrskyturva, sähköturva, vuototurva, terrorismiturva. Edellä mainitusti vakuutettu omaisuus Frilundintie 6:ssa; - hallirakennus kanooteille (kajakkivaja), vaja (kerhotalo), vaja (huoltovaja), PuuCee-WC, kerhon kanootit ja muotti Wajaq-kajakille. Kajakkikärry PNF-569 Liikennevakuutus Talkoovakuutus Talkootyö ja siihen liittyvä välitön matka (15 henkilön ryhmälle kerrallaan). SUL:n ja SKaL/SMSL-jäsenyyden kautta POHJOLAN Tuplaturva; - Vapaaehtoistyön tapaturmavakuutus Kerhon toimeksiannosta vapaaehtoistyötä tekeville henkilöille sattuvat tapaturmat - Toiminnan vastuuvakuutus - Kerhon kolmannelle osapuolelle aiheuttama henkilö- tai esinevahinko, josta kerho on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa, ja jonka on aiheuttanut kerhon toimeksiannosta vapaaehtoistyöntekijä (tai työsuhteinen työntekijä). HUOM! Jäsenten kajakit ja yhdistyksen tiloissa säilytettävät jäsenten muut melontavarusteet ja omaisuus eivät sisälly yhdistyksen vakuutuksiin. Koulutus Melonnan peruskurssit Kauden aikana järjestettiin neljä (4) melonnan peruskurssia, kolme (3) suomenkielistä ja yksi (1) ruotsinkielinen 52 henkilölle ajanjaksolla Uimahallissa järjestettiin tutustumismelonta peruskurssien osallistumismaksun ennakkoon maksaneille. Sahakadun vajalla järjestetyt peruskurssit olivat 10 tunnin SKaL:n suosituksen mukaisia kursseja. Kurssit olivat joko kaksipäiväisiä viikonloppukursseja tai kolmepäiväisiä iltakursseja. Odotettua kovemmat tuulet hankaloittivat ja siirsivät hieman vesille pääsyä. Kuivalla maalla harjoiteltiin mahdollisimman paljon ja esiteltiin mm. kaveripelastuksia. Seuraavat jäsenet olivat ohjaajina; Minna Y-H, Simo A, Sami H, Heidi A, Hanna P, Tanja P, Hanna W, Hubertus H, Stefan J ja Peter L.

6 (6) Jäsenten jatkokoulutus Tekniikka- ja pelastautumisharjoituksia järjestettiin jäsenille perinteiseen tapaan uimahallissa talvikaudella kuukausittain (loka-toukokuu) kuusi (6) kertaa. Hallituksen jäsenet Hubertus H. ja Virpi L. osallistuivat Yleishyödyllisten yhdistysten talkootyön ja varainhankinnan verotus -koulutukseen.. NIL Perusturvallisuuskurssiin osallistui kahdeksan (8) yhdistyksen jäsentä. Koululaismelonnat Mats C hoiti pääohjaajana yhdeksän (9) koululaismelonnan järjestämisen. Niihin osallistui yhteensä 141 oppilasta (2011: 12/ : 16/ : 15/226). Melontoihin osallistui välisenä aikana oppilaita mm. seuraavista kouluista; Vöyrinkaupungin koulu, Vaasan Lyseon lukio, Merenkurkun koulu, Variskan koulu ja Åbo Akademi Apuohjaajina Matsia auttoivat Hannu K., Olle M., Bror S. ja Panu S. Koululaismelonnoista perittiin kahden (2) euron osallistumismaksu. Tilausmelonnat Melontaan tutustumis -tapahtumia / tilausmelontoja järjestettiin yksi (1); , Wärtsilä PP, 14 melojaa, joita ohjasi Simo A., Mats C. ja Olle M. Kalusto Kaluston lainauspäiväkirjan mukaan kerhon kajakeille tuli vuonna yhteensä 576 käyttökertaa (2011: : : : : 381). Sen lisäksi kajakit olivat käytössä koululaismelonnoissa ja tilausmelonnoissa. Kalustoa on täydennetty vuoden aikana yhdellä (1) kajakilla (Scorpio LV PE), neljällä (4) melontaliivillä, yhdeksällä (9) aukkopeitteellä, viidellä (5) melalla ( cm, g, kolme lapakulma- ja/tai pituussäädöllä), 20 melankarkunarulla, 10 melakellukkeella, neljällä (4) kellukepussilla, kahdella (2) kuljetuskärryllä, kuudella (6) pumpulla, kahdella (2) hinausvyöllä, yhdellä (1) hinausliinalla/lehmänhännällä ja yhdellä (1) ajoankkurilla. Muuta Suomen Kanoottiliitto (SKaL) ja Suomen Soutuliitto yhdistyivät vuonna Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry (SMSL) muotoutui melonnan keskusjärjestöksi ja saa mm. valtion tuet. Sillä on palveluksessaan täysipäiväisiä työntekijöitä. SKaL:n operatiiviset toiminnot on siirretty SMSL:lle. Yhdistyminen ei kuitenkaan ole sujunut kivuttomasti, sillä SKaL:oa ei ole lakkautettu. SKaL:n sääntöjä ollaan muuttamassa todennäköisesti vastaamaan SKaL:n roolia melonnan tukiyhdistyksenä. SKaL:n omaisuudesta tehdään selvitystä. VKK:n hallitus on seurannut tilanteen kehittymistä ja syyskokouksen päätöksen mukaan VKK liittyi SMSL:oon. Toistaiseksi VKK on myös SKaL:n jäsen (vuonna 2013 muodollisella 59 euron jäsenmaksulla). SKaL ei perinyt vuonna 2012 jäsenmaksua, vaan sen teki SMSL. Sahakadun vajalla esittelivät ja myivät melontatarvikkeita Navitek sekä Charger Composites (Skim Kayaks) Pietarsaaresta , Welhonpesä ja MySports Vaasan Kanoottikerhon hallitus