KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 3/2011 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 3/2011. Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22 Kuopio

Transkriptio

1 1 Aika klo Paikka Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22 Kuopio Kokoonpano ja läsnäolo Kokoukseen oikeutetut ja läsnäolo Hannu Koskelainen puheenjohtaja läsnä Väinö Matti Miettinen varapuheenjohtaja läsnä Heikki Eitakari jäsen läsnä Markku Huttunen jäsen läsnä Heikki Juutinen jäsen läsnä Riitta Kauppinen jäsen poissa Tuula Merjola-Partanen jäsen läsnä Mauri Pesonen jäsen poissa Marja-Sisko Pihl jäsen läsnä Taina Tammekann jäsen läsnä, saapui 57 :n käsittelyn aikana Maija Taskinen jäsen läsnä Annikki Tiilikainen jäsen läsnä Taisto Toppinen jäsen läsnä, poistui 65 :n käsittelyn jälkeen Juha Komulainen Pesosen varajäsen poissa kirkkovaltuuston Ilkka Raninen puheenjohtaja läsnä poistui klo kirkkovaltuuston Juhani Laurinkari varapuheenjohtaja poissa Esko Konttinen kirkkoherra läsnä poistui klo Reijo Leino kirkkoherra poissa Hannu Komulainen vs. kirkkoherra läsnä Jaana Marjanen lääninrovasti läsnä Lauri Paatero vs. kirkkoherra läsnä Ilpo Rannankari tuomiorovasti läsnä Lahja Pyykönen viestintäpäällikkö läsnä Raili Pursiainen henkilöstöpäällikkö läsnä Kokoukseen velvoitetut Timo Korhonen hallintojohtaja läsnä Mika Pulkkinen vt. rekisterinjohtaja läsnä Arja Keränen hallintosihteeri läsnä Kokoukseen kutsuttu Martti Sutinen kiinteistöpäällikkö läsnä Kokouksen avaus Puheenjohtaja toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Kokouksen aluksi puheenjohtaja piti alkuhartauden, jonka aikana veisattiin virsi

2 2 54 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Yhteiseen kirkkoneuvostoon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi yksitoista (11) jäsentä ja se on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen on toimitettava vähintään kolme päivää ennen kokousta. Esityslista on postitettu hallintovirastosta Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 55 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAIN VALINTA, PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS JA NÄHTÄVÄNÄOLO Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tuula Merjola-Partanen ja Marja-Sisko Pihl. Pöytäkirja tarkastetaan välittömästi kokouksen jälkeen ja pidetään nähtävänä hallintovirastossa viraston aukioloaikana. 56 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 57 KAAVIN KIRKON KELLOTAPULIN JULKISIVUJEN KORJAUS- JA MAALAUSSUUNNITELMA Kaavin seurakunta liittyi vuoden 2011 alusta lukien Järvi-Kuopion seurakuntaan ja osaksi Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymää. Liitoksen myötä kiinteistöt siirtyivät Kuopion seurakuntayhtymän omistukseen. Kaavin seurakunnalla kellotapulin korjaushanke on ollut vireillä useita vuosia. Julkisivupinnat ovat rapistuneet. Tapulin alaosaa käytetään ruumishuoneena, jossa on kaksi erillistä kylmiöyksikköä. Kellotapulin julkisivujen korjaus- ja maalaussuunnitelman on laatinut arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy. Suunnitelma on laadittu vuonna 2010 ja tilaajana on ollut Kaavin seurakunta. Suunnitelma on päivitetty rakennuttajan tietojen osalta vuoden 2011 tilanteeseen. Tapuli on rakennettu alun perin vuonna 1772 eri paikalle kuin missä se nykyisin sijaitsee. Tapuli siirrettiin nykyiselle paikalle vuonna Kirkkolain 14 luvun 5 :n mukaan tapuli on suojelun alainen. Suunnitelman mukaan tapulin väritys säilyy pääosin nykyisellään eli seinäväri okrankeltainen ja listat sekä koristeosat valkoiset. Vesikatto-osat ovat entistä patinoitua kuparia. Esityslistan liitteenä 1 on tapulin rakentamisen ja maalauksen historiaa sekä ehdotus värityksen muuttamisesta ja julkisivujen korjaus ja liitteenä 2 maalaustyöselostus. Korjaustyön kustannusarvio on euroa. Toiminta-

3 3 ja taloussuunnitelman investointiosassa hankkeen toteutus on aikataulutettu vuodelle Julkisivujen korjaus- ja maalaussuunnitelmaa koskeva yhteisen kirkkovaltuuston päätös on alistettava kirkkolain 14 luvun 2 :n mukaan kirkkohallituksen hyväksyttäväksi, jonka on pyydettävä museovirastolta siitä lausunto. Suunnitelmat ovat olleet ennakkokäsittelyssä kirkkohallituksen ja museoviraston asianomaisilla viranhaltijoilla. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle suunnitelman ja kustannusarvion hyväksymistä esitetyllä tavalla. Hallintojohtaja ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, 1. että Kaavin kirkon kellotapulin julkisivujen korjaus ja maalaussuunnitelma hyväksytään esitetyn mukaisesti, 2. että hankeen euron kustannusarvio hyväksytään ja 3. että suunnitelmat alistetaan kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin. 58 LISÄMÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KAAVIN SEURAKUNTATALON KORJAUSTEN LOPPUUNSAATTAMISEEN Kaavin seurakunta on aloittanut seurakuntatalon korjaukset syksyllä 2010 siihen tarkoitukseen varatulla investointimäärärahalla. Korjaussuunnitelma käsitti mm. seurakuntasalin ja viereisen kahviotilan ja diakoniatoimiston sisäpintojen ja valaistuksen korjausta, sisäänkäyntikatoksen rakentamisen diakoniatoimiston tiloihin, ulko-ovien uusimisen, salaojien puhdistuksen / sadevesikaivon ja -viemärin lisäyksen, sisääntulopihan pintakallistusten korjaamisen ja roskakatoksen rakentamisen ym. pienempiä korjaustöitä. Korjaustyöt jäivät vuoden vaihteessa Kaavin seurakunnalta keskeneräiseen vaiheeseen. Kiinteistöt siirtyivät vuoden vaihteessa Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymälle ja samalla myös ko. remontin keskeneräinen korjausvaihe. Investointimäärärahaa jäi Kaavilta käyttämättä n euroa. Keskeneräisten töiden loppuunsaattamisen kustannukseksi on arvioitu euroa. Lisäksi samaan hankintaan voitaneen ottaa seurakuntatalon keittiön kylmiön jäähdytyslaitteiston sekä astiapesukoneen uusiminen, joiden kustannusarvio on euroa. Kylmiö on vuodelta 1976 ja astianpesukone vuodelta 1980, joten ne ovat uudistamisen tarpeessa. Yhteensä kustannukset ovat euroa.

4 4 Korjaustöiden loppuunsaattamiseen ei talousarviossa kuluvalle vuodelle ole varattu määrärahaa. Työt on kuitenkin tarkoituksenmukaista saada valmiiksi kevään-kesän aikana ja samalla hoitaa kuntoon keittiön kylmiö ja astianpesukone. Lisämäärärahan tarve on yhteensä euroa. Määrärahan myöntämisestä päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle lisämäärärahan myöntämistä. Hallintojohtaja ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että vuoden 2011 talousarvion investointiosaan myönnetään Kaavin seurakuntatalon korjaustöiden loppuun saattamiseen euron lisämääräraha. Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin. 59 LISÄMÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN ALAVAN KIRKON URKUJEN HUOLTOKORJAUKSEEN JA KIRKON PERUSKORJAUSVAIHTOEHDON SUUNNITTELUUN Alavan seurakuntaneuvosto on esittänyt vuoden 2011 talousarvioehdotusta koskevassa lausunnossaan, että Alavan kirkon urkujen peruskorjaus toteutettaisiin vuonna Urkujen perushuolto on suunniteltu tehtäväksi kirkon peruskorjauksen yhteydessä ja se on siirtynyt sitä mukaa kuin kirkon korjauskin. Kirkon korjauksen aloitusta on jälleen siirretty vuodella eli vuoteen Urkujen perushuollon siirtäminen vuodesta toiseen on johtanut tilanteeseen, jossa huoltoja ei ole tehty ja se puolestaan aiheuttanut urkujen puutteellisen toiminnan. Seurakuntaneuvosto on todennut, että urut tulisi huoltaa pikaisesti vuoden 2011 aikana. Urkurakentamon laatiman korjausselvityksen mukaan perushuollon kustannus on euroa, jonka lisäksi tulee asentajien majoituskulut, telinekustannukset ja selkäpillistön urkukaapin tukirakenteet kiinnityksineen. Kokonaiskustannusarvio on euroa. Urkujen huoltamiseen ennen kirkon peruskorjausta ei ole teknistä estettä. Urut suojataan rakennus- ym. pölyltä kirkon peruskorjauksen ajaksi. Kirkon peruskorjauksen kustannusarvio on 7,6 miljoonaa euroa. Korjaussuunnitelma sisältää kirkon ja seurakuntatalon peruskorjauksen käsittäen mm. taloteknisten järjestelmien sekä julkisivuelementtien uusimisen sekä asuinrakennusten purkamisen. Suunnitelma on hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa ja kirkkohallituksessa Yhteinen kirkkoneuvosto päätti siirtää kirkon peruskorjausta vuodella eteenpäin ja katsoi samalla, että tulisi selvittää myös muita korjausvaihtoehtoja, joilla kustannusarviota saadaan oleellisesti pienemmäksi.

5 5 Alavan kirkon peruskorjauksen rakennustoimikunta käsitteli vaihtoehtoista luonnossuunnitelmaa, jossa päädyttiin kaksivaiheiseen korjausvaihtoehtoon: Ensimmäinen vaihe: Kirkkorakennus peruskorjataan, talotekniikka uusitaan ja pohjakerrokseen tehdään tarvittavat huonemuutokset toiminta- ja toimistotiloille. Seurakuntatalo säilytetään pääosin ennallaan. Ensimmäiseen kerroksen toimintatilaksi jää seurakuntasali eteistiloineen ja keittiö. Talotekniikkaa ei uusita, pohjakerrokseen ei jätetä toimintatiloja vaan se jää lähinnä varasto- ja tekniikkatilaksi. Rakennustekniset korjaukset olisi julkisivujen kuorielementtien uusiminen, toimisto-osan puurakenteisen päätyseinän uusiminen ym. pieniä rakenteellisia korjauksia. Pihaalueet säilytetään nykyisellään ja mm. purettavien asuinrakennusten tilalle ei rakenneta paikoitusaluetta eikä suunniteltua huolto- ja varastorakennusta. Ko. alue jätetään viher- / nurmikkoalueeksi. Tällä ensimmäisen vaiheen korjauksella arvioitiin päästävän vuotta. Oleellista toiminnan kannalta on, että seurakuntasali ja vieressä oleva keittiö pysyy käytössä. Ko. tiloissa ei ole esiintynyt sisäilmaongelmia. Toinen vaihe: Toisessa vaiheessa tulisi sitten seurakuntatalon peruskorjaus ja pihaalueen muutokset suunnitelman mukaan. Toimisto- ja vastaavia työtiloja rakennukseen ei tule. Hankkeen vaiheistaminen ja muutokset edellyttävät suunnittelua arkkitehti-, rakenne- ja lvis -suunnittelussa. Vaiheistaminen ja kirkon pohjakerroksen muutokset eivät edellyttäne suunnitelman alistamista kirkkohallitukselle. Aikataulullisesti ensimmäisen vaiheen toteutus voisi olla mahdollista tulevana vuonna Peruskorjauskustannusten on arvioitu pienenevän oleellisesti. Alavan kirkon peruskorjaushankkeen suunnitteluun ei ole vuoden 2011 talousarviossa määrärahaa, joten kirkon urkujen huoltokorjaukseen sekä peruskorjausvaihtoehdon suunnitteluun tarvitaan lisämääräraha. Urkujen huoltokorjaukseen tarvittava määräraha on euroa ja peruskorjauksen vaihtoehtojen selvitykseen tarvittava määräraha on euroa. Lisämäärärahan tarve on yhteensä euroa kuluvan vuoden 2011 talousarvioon. Lisämäärärahan myöntämisestä päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle lisämäärärahan myöntämistä esitetyllä tavalla. Hallintojohtaja ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi,

6 6 - että vuoden 2011 talousarvion investointiosaan myönnetään Alavan kirkon urkujen perushuoltoon euron lisämääräraha ja, - että vuoden 2011 talousarvion investointiosaan myönnetään Alavan kirkon peruskorjauksen vaihtoehtojen selvitykseen euron lisämääräraha. Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin. 60 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2010 Henkilöstökertomus on asiakirja, jonka laatiminen on seurakunnille ja seurakuntayhtymille vapaaehtoista. Henkilöstökertomuksen tavoitteena on, että luottamushenkilöt, johto ja henkilöstö saisivat sen avulla luotettavaa ja käyttökelpoista tietoa päätöksenteon ja henkilöstön kehittämistyön pohjaksi. Henkilöstökertomus vuodelta 2010 on esityslistan liitteenä 3. Henkilöstöasian johtokunta käsitteli henkilöstöketomusta Johtokunta hyväksyi kertomuksen ja päätti antaa sen tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle. Yhteistyötoimikunta käsitteli henkilöstökertomuksen kokouksessaan Henkilöstöpäällikkö Raili Pursiainen esittelee henkilöstökertomusta tarkemmin kokouksessa. Hallintojohtaja ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että henkilöstökertomus vuodelta 2010 merkitään tiedoksi. Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin. 61 TALOUSSÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN Kirkkohallituksen virastokollegio hyväksyi uuden seurakuntien taloussääntömallin. Taloussääntömalli on uudistettu edellisen kerran vuonna 2004 ja sen jälkeen on tullut lukuisia muutoksia mm. kirkkojärjestykseen, kirjanpitolakiin sekä hankintalakiin. Myös kirkkohallituksen ohjeet toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tilinpäätöksen laatimiseen on päivitetty tämän jälkeen. Kirkkohallitus on antanut vuoden 2004 jälkeen kirjanpito-ohjeiden lisäksi ohjeet mm. sisäisestä valvonnasta, suunnitelman mukaisista poistoista, haudanhoitosopimuksista, hankintalain noudattamisesta ja konsernistaseen laadinnasta. Seurakuntien kirjanpitoasioiden neuvottelukunta on valmistellut taloussääntömallin ja kirkkohallituksen mallisääntötyöryhmä on ottanut siihen kantaa. Uudessa taloussääntömallissa on muutoksia mm. seuraavien asioiden osalta:

7 7 - Kirkkojärjestyksen 15 luvun 10 :n muutoksen mukaan yhteinen kirkkovaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien tarkastamista varten vähintään yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan tai niiden sijasta tilintarkastusyhteisön. Luottamushenkilötilintarkastajia ja tilintarkastajien puheenjohtajaa ei enää valtuustokaudelle Kiinteän ja irtaimen omaisuuden sekä kassavarojen ja arvopapereiden tarkastus hoidetaan jatkossa osana sisäistä valvontaa. Tilintarkastajalta ei enää edellytetä myöskään seurakunnan jäsenyyttä. Seurakuntien tilintarkastuksessa noudatetaan hyvää tilintarkastustapaa ja soveltuvin osin tilintarkastuslakia. - Uudessa taloussääntömallissa on pyritty kiinnittämään huomiota vain oleellisiin asioihin ja yhteisen kirkkoneuvoston asemaa seurakuntayhtymän operatiivisena johtajana on korostettu. Yhteinen kirkkoneuvosto vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja kehittämisestä sekä siitä, että se myös toimii käytännössä. Kirkkoneuvosto vastaa mm. toiminnan ja talouden raportointitapojen kehittämisestä. Kirkkoneuvosto hyväksyy myös seurakuntayhtymän hankintaohjeet. Tarkoituksena on, että jokainen seurakuntatalous soveltaa taloussääntömallia omien tarpeidensa mukaan. Kuopion seurakuntayhtymän voimassa oleva taloussääntö on hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa Ehdotus uuden mallisäännön ja voimassa olevan taloussäännön pohjalta laadituksi Kuopion seurakuntayhtymän taloussäännöksi on esityslistan liitteenä 4. Taloussäännön hyväksyy yhteinen kirkkovaltuusto. Hallintojohtaja esittelee taloussääntöä tarkemmin kokouksessa. Hallintojohtaja ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, 1. että taloussääntö hyväksytään liitteen 4 mukaisena ja 2. että hyväksytty taloussääntö kumotaan Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin. 62 HANKINTAOHJEEN HYVÄKSYMINEN Seurakuntien hankintoja säätelevät hankintalaki, sitä täydentävät säännökset, kirkkolaki, hallintolaki ja seurakuntayhtymän perussääntö. Lisäksi kirkkohallitus on suositellut, että seurakunnassa tulisi olla erillinen hankintaohje, jossa on tarkemmat määräykset seurakunnan hankinnoista. Esityslistan liitteenä 5 on ehdotus Kuopion seurakuntayhtymän hankintaohjeeksi. Hankintaohjeen on valmistellut hallintosihteeri Arja Keränen yhdessä hallintojohtajan, kiinteistöpäällikön ja puistopäällikön kanssa.

8 8 Hankintaohjeessa on esitetty hankintamenettely kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa, kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa ja EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Lisäksi hankintaohje sisältää ohjeet tarjouspyynnöstä, tarjousten käsittelystä, sekä hankintapäätöksen ja hankintasopimuksen tekemisestä. Hankintaohjeeseen sisältyy myös ohje hankintojen organisoinnista Kuopion seurakuntayhtymässä. Seurakuntayhtymässä ei ole aikaisemmin ollut erillistä hankintaohjetta. Hankintoja koskevia ohjeita on annettu mm. talousarvion toteuttamisohjeen yhteydessä. Hankintaohjeeseen sisältyy ajatus hankintatyöryhmän nimeämisestä. Seurakuntayhtymässä on toiminut jo aikaisemminkin hankintatyöryhmä, joka on kokoontunut hallintojohtajan kutsusta. Tähän työryhmään ovat kuuluneet ne johtavat taloushallinnon viranhaltijat, jotka käytännössä suorittavat hankintoja. Hankintatyöryhmään ovat kuuluneet henkilöstöpäällikkö, kiinteistöpäällikkö, puistopäällikkö. tietohallintopäällikkö ja pääemäntä sekä hallintosihteeri, joka on toiminut hankintatyöryhmän sihteerinä. Hankintatyöryhmä on mm. kilpailuttanut määräajoin määrätyt tarvike- ja palveluhankinnat ja valmistellut hankintapäätösten tekemistä. Hankintatyöryhmän asema olisi perusteltua virallistaa siten, että yhteinen kirkkoneuvosto nimeäisi sen. Hankintatyöryhmä voisi edelleen koostua niistä viranhaltijoista, jotka käytännössä vastaavat hankintojen suorittamisesta. Työryhmän tehtävänä olisi kilpailuttaa tavara- ja palveluhankinnat ja valmistella tarvittaessa suurempia hankintoja Hallintosihteeri on toiminut hankintojen koordinoijana sekä ollut mukana asiantuntijana hankintojen kilpailuttamisessa. Hallintosihteerin tehtäviin voitaisiin sisällyttää hankintojen koordinointi ja toimiminen hankinnoissa asiantuntijana. Lisäksi hankintaohjeessa olisi syytä määritellä niiden viranhaltijoiden osalta hankintarajat, joilla on oikeus suorittaa hankintoja. Ehdotuksessa on esitetty hankintarajoiksi hallintojohtajalle euroa ja kiinteistöpäällikölle, puistopäällikölle ja tietohallintopäällikölle euroa. Näitä suuremmista hankinnoista päätöksen tekee yhteinen kirkkoneuvosto, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta tai Itä-Suomen IT-alueen johtokunta. - että Kuopion seurakuntayhtymän hankintaohje hyväksytään liitteen 5 mukaisena. Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin.

9 9 63 HANKINTATYÖRYHMÄN NIMEÄMINEN Seurakuntayhtymässä suoritetaan vuosittain merkittävä määrä tavaroiden ja palveluiden hankintoja. Vuonna 1993 voimaantullut Laki julkisista hankinnoista eli ns. hankintalaki koskee myös seurakuntia. Hankintalakia uudistettiin vuonna 2007 ja siihen tehtiin tarkennuksia vuonna Hankintalaki edellyttää, että seurakuntien on pääsääntöisesti kilpailutettava tarvike- ja palveluhankintansa. Seurakuntien hankintoja säätelevät hankintalaki, sitä täydentävät säännökset, kirkkolaki, hallintolaki ja seurakuntayhtymän perussääntö. Lisäksi kirkkohallitus on suositellut, että seurakunnassa tulisi olla erillinen hankintaohje, jossa on tarkemmat määräykset seurakunnan hankinnoista. Seurakuntayhtymässä on toiminut jo aikaisemminkin hankintatyöryhmä, joka on kokoontunut hallintojohtajan kutsusta. Tähän työryhmään ovat kuuluneet ne johtavat taloushallinnon viranhaltijat, jotka käytännössä suorittavat hankintoja. Hankintatyöryhmään ovat kuuluneet henkilöstöpäällikkö, kiinteistöpäällikkö, puistopäällikkö. tietohallintopäällikkö ja pääemäntä sekä hallintosihteeri, joka on toiminut hankintatyöryhmän sihteerinä. Hankintatyöryhmä on mm. kilpailuttanut määräajoin määrätyt tarvike- ja palveluhankinnat ja valmistellut suurempien hankintapäätösten tekemistä. Hankintatyöryhmä olisi tässä vaiheessa perusteltua virallistaa siten, että yhteinen kirkkoneuvosto nimeäisi sen ja määrittelisi sen tehtävät. Hankintatyöryhmän puheenjohtajaksi voitaisiin nimetä hallintojohtaja ja muiksi jäseniksi henkilöstöpäällikkö, rekisterinjohtaja, kiinteistöpäällikkö, puistopäällikkö, tietohallintopäällikkö ja pääemäntä. Hankintatyöryhmän sihteeriksi voitaisiin nimetä hallintosihteeri. Työryhmän tehtäväksi voitaisiin määritellä hankintojen kilpailuttaminen ja suurempien hankintojen valmistelu. 1. että seurakuntayhtymään asetetaan hankintatyöryhmä, 2. että työryhmän puheenjohtajaksi nimetään hallintojohtaja Timo Korhonen ja muiksi jäseniksi henkilöstöpäällikkö Raili Pursiainen, vs. keskusrekisterin johtaja Mika Pulkkinen, kiinteistöpäällikkö Martti Sutinen, puistopäällikkö Aarne Laukkanen, tietohallintopäällikkö Martti Ängeslevä ja pääemäntä Sinikka Tiirikainen, 3. että työryhmän sihteeriksi nimetään hallintosihteeri Arja Keränen ja 4. että työryhmän tehtäväksi määritellään tarvike- ja palveluhankintojen kilpailuttaminen ja suurempien hankintojen valmistelu Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin.

10 10 64 TILINTARKASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kirkkojärjestyksen 15 luvun 10 :n mukaan kirkkovaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten vähintään kaksi tilintarkastajaa sekä yhtä monta varatilintarkastajaa. Vähintään yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan tulee olla keskuskauppakamarin (KHT-tilintarkastaja), kauppakamarin (HTMtilintarkastaja) tai julkishallinnon ja talouden tilintarkastajalautakunnan (JHTT-tilintarkastaja) hyväksymä tilintarkastaja tai yhteisö. Yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja voivat olla muun seurakunnan jäseniä. Voimassa olevan taloussäännön 30 :n mukaan yhteinen kirkkovaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten neljä tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa. Kirkkovaltuusto määrää yhden heistä puheenjohtajaksi. Kirkkojärjestyksen 15 luvun 10 :ään on tullut muutos, jonka mukaan vain ammattitilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö voi hoitaa seurakuntien tilintarkastuksen valtuustokaudesta alkaen. Seurakuntavaaleissa 2010 valittu yhteinen kirkkovaltuusto valitsee vähintään yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan tai näiden sijasta tilintarkastusyhteisön valtuustokauden ajaksi. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla JHTT-, KHT- tai HTM-tilintarkastaja tai JHTT-, KHT- tai HTMtilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajalta ei edellytetä seurakunnan jäsenyyttä. Päättyneellä valtuustokaudella tilintarkastus on hoidettu siten, että ns. ammattitilintarkastajana on toiminut kilpailutuksen perusteella tilintarkastusyhteisö KPMG-Kunta Oy vastuullisena tilintarkastajana JHTT Esko Säilä. Lisäksi kirkkovaltuuston valitsemina luottamushenkilötarkastajina ovat toimineet HTM Seppo Koski, taloustieteen maisteri Seppo Pitkänen ja metsätalousinsinööri Kaarlo Sihvo. Alkaneella valtuustokaudella seurakunnissa ei voi enää olla luottamushenkilötilintarkastajia eikä tilintarkastajien puheenjohtajaa. Yhteinen kirkkovaltuusto on aikaisemmin valinnut erikseen kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat. Alkaneella valtuustokaudella kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastus samoin kuin rahavarojen ja arvopapereiden tarkastus hoidetaan osana sisäistä valvontaa. Sisäisen valvonnan järjestämisestä päättää yhteinen kirkkoneuvosto eikä valtuusto enää valitse kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajia. Seurakuntayhtymässä on lisäksi ollut kaksi yhteisen kirkkoneuvoston valitsemaa valvontatarkastajaa, joiden tehtävänä on ollut sisäinen tarkastus ja valvonta. Tässä vaiheessa tulisi ratkaista, millä tavalla seurakuntayhtymän ulkoinen ja sisäinen tarkastus järjestetään. Varsinainen lakisääteinen tilintarkastus on mahdollista järjestää kolmella tavalla:

11 11 - kilpailutuksen perusteella valitaan tilintarkastusyhteisö tilintarkastajaksi - kilpailutuksen perusteella valitun tilintarkastusyhteisön lisäksi valitaan auktorisoitu tilintarkastaja tai - valitaan tarvittava määrä auktorisoituja tilintarkastajia Sisäinen tarkastus voidaan järjestää siten, että valitaan erityiset valvontatarkastajat kuten tähänkin asti. Nämä tarkastajat voisivat hoitaa myös kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastuksen. Toinen vaihtoehto olisi, että erillisiä valvontatarkastajia ei olisi ja valvontatarkastuspalvelu ostettaisiin osana vuositilintarkastusta. Tämä käytäntö sopisi erityisesti silloin, jos tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö. Kuopion seurakuntayhtymä toimii Itä-Suomen IT-alueen isäntäseurakuntana. Tämä on otettava huomioon myös tilintarkastuksessa, koska toimiminen IT-alueen isäntäseurakuntana ja uuden jäsentietojärjestelmän Kirjurin käyttöönotto velvoittaa järjestämään tietohallinnon ja tietoturvan tilintarkastuksen ja antamaan siitä tietoa jäsenseurakuntien tilintarkastajille. Hallintojohtajan käsityksen mukaan seurakuntayhtymän tilintarkastus voitaisiin järjestää seuraavasti: Tilintarkastus annetaan kilpailutuksen jälkeen tilintarkastusyhteisölle ja sen lisäksi valitaan yksi auktorisoitu tilintarkastaja. Tilintarkastuksen laajuus määritellään sellaiseksi, että se mahdollistaa myös sisäisen tarkastuksen. Sisäisen tarkastuksen resursseja voidaan parantaa antamalla sisäisen tarkastuksen ja valvonnan tehtäviä hallintovirastossa jollekin viranhaltijalle. Yksi mahdollisuus olisi muuttaa joku hallintoviraston nykyisistä viroista esim. talouspäällikön viraksi, jonka tehtäviin sisällytettäisiin myös sisäisen valvonnan tehtäviä. Näin olleen erillisiä valvontatarkastajia ei tarvitse valita. Yhteinen kirkkoneuvosto voisi lisäksi valita kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat. 1. että lakisääteinen tilintarkastus järjestetään siten, että kilpailutuksen perusteella tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö ja sen lisäksi valitaan yksi auktorisoitu tilintarkastaja 2. että sisäinen valvonta sisällytetään osaksi tilintarkastusta ja 3. että valitaan erikseen kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin. 65 JÄRVI-KUOPION KIINTEISTÖHENKILÖKUNNAN TYÖAIKASELVITYS Järvi-Kuopion seurakuntaan on sijoitettu seitsemän seurakuntamestarin ja kaksi emännän virkaa. Lisäksi Järvi-Kuopiossa käytetään sijaisia. Seurakuntamestari Leena Virtaharju, jonka virkapaikka on Muuruveden alueseurakunta, on jäämässä eläkkeelle alkaen ja seurakuntamestari Antero Miettinen, jonka virkapaikka on Riistaveden alueseurakunta, on jäänyt alkaen osa-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle ((työaika 52 % täydestä työajasta). Samaan aikaan Järvi-Kuopiossa seura-

12 12 kuntamestareiden työnkuvaan kuuluneet hautausmaan tehtävät ovat vähentyneet huomattavasti haudankaivun ulkoistamisen myötä. Tämä työmäärä vähennys on laskennallisesti noin 300 tuntia/ vuosi/ seurakuntamestari. Tämä koskee Tuusniemen ja Kaavin hautausmaita. Lisäksi Juankoskella, Muuruvedellä ja Säyneisissä on kiinteistöjen talvikunnossapito ulkoistettu. Seurakuntamestareiden työpanosta ei myöskään ole tarkoitus jatkossa käyttää kesäaikaan hautausmaiden hoitoon siinä määrin kuin tähän asti. Tarkoituksena on, että seurakuntamestareiden tehtäväksi edelleen jää hautojen mittaaminen sekä siunauksissa mukana oleminen. Tässä tilanteessa ei ole perusteltua täyttää avoimeksi tulevaa seurakuntamestarin virkaa. Tehtävien hoidon turvaamiseksi voitaisiin palkata kuluvan vuoden loppuun asti kokoaikainen sijainen, joka hoitaisi Riistaveden seurakuntamestarin tehtäviä osa-aikaisesti (48 % täydestä työajasta) ja osa-aikaisena (52 % täydestä työajasta) Muuruveden seurakuntamestarin tehtäviä. Järvi-Kuopion kiinteistöhenkilökunnan osalta olisi perusteltua tehdä työajan seuranta ja mitoitus, koska todellisista työmääristä ei ole täsmällistä tietoa. Työajan seurannassa työntekijät merkitsisivät päivittäin millaisia tehtäviä he ovat tehneet ja kuinka paljon tehtäviin on kulunut aikaa. Työn mitoittaminen on hyvä antaa ulkopuolisen mitoittajan tehtäväksi. Ulkopuolinen mitoittaja tutkisi, kuinka paljon tehtävien suorittamiseen standardien mukaan työaikaa kuluisi. Samalla voitaisiin selvittää, onko kiinteistöjen siivousta mahdollista ulkoistaa. Vasta näiden selvitysten jälkeen on perusteita tehdä päätöksiä Järvi-Kuopion seurakuntaan sijoitettujen kiinteistöhenkilökunnan virkatarpeesta ja virkojen täytöstä. Vastaavanlainen selvitys tehtiin kaupunkiseurakuntien osalta vuosina että Muuruveden ja Riistaveden seurakuntamestareiden sijaisuudet täytetään esitetyllä tavalla vuoden 2011 loppuun ja 2. että Järvi-Kuopion seurakuntaan sijoitettujen kiinteistönhoitovirkojen osalta tehdään työajan seuranta ja mitoitus. Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin. 66 HIRVIJÄRVEN LEIRIKESKUKSEN KEITTÄJÄN VIRAN TÄYTTÄMINEN Yhteinen kirkkoneuvosto myönsi Suoma Sandblomille eron Rytkyn leirikeskuksen keittäjän virasta alkaen. Samalla kirkkoneuvosto päätti, että keittäjän virka täytetään. Aila Savinainen hoitaa tällä hetkellä sijaisena keittäjän virkaa. Hän on vuodesta 2004 lähtien toiminut keittäjänä sesonkiaikana sekä Hirvijärven että Rytkyn leirikeskuksissa. Aila Savinainen on tällä hetkellä vanhin sesonkityöntekijä. Tehtävänsä keittäjänä hän on hoitanut ammattitaitoisesti ja moitteettomasti.

13 13 Leirikeskuksen hoitaja Helena Ravolainen on toimittanut yhteiselle kirkkoneuvostolle esityslistan liitteenä 6 olevan kirjelmän, jossa hän esittää, että keittäjän virkaan valittaisiin Aila Savinainen. Seurakuntayhtymän virkasäännön mukaan avoimeksi tulevat virat on pääsääntöisesti julistettava haettaviksi. Virka voidaan kuitenkin täyttää sitä haettavaksi julistamatta, jos siihen on jokin erityinen syy. Hallintojohtajan käsityksen mukaan tällaisena syynä voidaan pitää sitä, että Aila Savinainen on pitkään hoitanut samaa tehtävää sekä sijaisena että sesonkiaikoina. 1. että Rytkyn leirikeskuksen keittäjän virkaan valitaan virkaa haettavaksi julistamatta Aila Savinainen ja 2. että valinta on ehdollinen kunnes valittu on toimittanut hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan yhteiselle kirkkoneuvostolle. Rytkyn leirikeskuksen keittäjän virkaan valittiin Aila Savinainen. Valinta suoritettiin yksimielisesti ilman suljettua lippuäänestystä. Valinta on ehdollinen, kunnes valittu on toimittanut hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan yhteiselle kirkkoneuvostolle. 67 ROVASTIKUNTAPASTORI OLLI VIITANIEMEN VIRKAVAPAUSANOMUS Rovastikuntapastori Olli Viitaniemi on toimittanut yhteiselle kirkkoneuvostolle kirjelmän, jossa hän anoo virkavapautta vanhempainloman isäkuukautta varten väliseksi ajaksi. Rovastikuntapastorin virka on seurakuntayhtymän virka joten virkavapauden myöntämisestä päättää yhteinen kirkkoneuvosto. 1. että rovastikuntapastori Olli Viitaniemelle myönnetään palkatonta virkavapautta väliseksi ajaksi ja 2. että virkavapauspäätös annetaan tiedoksi Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulille. Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttin.

14 14 68 TIEDOTTAJA ULLA REMEKSEN VIRKAVAPAUDEN PERUUTTAMINEN Yhteinen kirkkoneuvosto myönsi tiedottaja Ulla Remekselle palkatonta virkavapautta vuorotteluvapaata varten väliseksi ajaksi. Ulla Remes on tämän jälkeen ilmoittanut jääneensä sairauslomalle. Sairausloma kestää saakka. Käytännössä sairausloma syrjäyttää virkavapauden. Ulla Remes on toimittanut yhteiselle kirkkoneuvostolle kirjelmän, jossa hän pyytää hänelle myönnetyn virkavapauden peruuttamista. - että Ulla Remekselle myönnetty virkavapaus peruutetaan. Ulla Remekselle myönnetty virkavapaus peruttiin. 69 KIRKOLLISVERON HUOJENTAMINEN Kirkkolain 15 luvun 3 :n muutoksesta johtuen myös kirkollisvero huojennetaan, jos verovelvollinen on saanut osittaisen tai täydellisen vapautuksen kunnan verosta. Kuopion kaupungin antaman huojennuspäätöksen johdosta Itäinen veronkantoyksikkö huojentaa kirkollisveroa seuraavasti: että Itäisen veronkantoyksikön veronhuojennusilmoitus merkitään tiedoksi. Veronhuojennusilmoitukset merkittiin tiedoksi. 70 SEURAKUNTAYHTYMÄN EDUSTAJIEN LÄHETTÄMINEN SAKSAN KIRKKOPÄIVILLE Yhteinen kirkkoneuvosto teli periaatepäätöksen, että vuoden 2013 Kirkkopäivät järjestetään Kuopiossa ja että seurakuntayhtymä on mukana kirkkopäivien järjestelyissä. yhdessä Kirkkopalvelujen kanssa Samalla kirkkoneuvosto sitoutui varautumaan Kirkkopäivien järjestämiseen vuosien 2012 ja 2013 talousarvioissa. Kirkkopäivät on joka toinen vuosi järjestettävä yleiskirkollinen tapahtuma, jonka pääjärjestäjä on seurakuntien yhteinen palvelujärjestö Kirkkopalvelut ry. Toisena pääjärjestäjänä on aina paikallinen seurakunta tai seurakuntayhtymä. Yhteistyökumppaneina ovat vakiintuneen käytännön mukaan olleet sekä paikallinen hiippakunta että kirkkohallitus. Kirkkopäivät

15 15 on ainoa kirkollinen suurtapahtuma, jonka ohjelmaa ovat em. lisäksi järjestämässä monet kristilliset järjestöt ja herätysliikkeet. Kirkkopäiviä on Suomen lisäksi järjestetty perinteisesti myös Saksassa, Saksan kirkkopäivät perustettiin sodan jälkeen, jotta yksityiset ihmiset voisivat vahvistaa kristillistä arvopohjaansa. Saksassa kolmannen valtakunnan ylilyönneille tarvittiin vastavoima. Saksan kirkkopäivät ovat omien kirkkopäiviemme tapaan joka toinen vuosi toistuva tapahtuma. Saksan kirkkopäivät on näkyvä tapahtuma ja niille osallistuu n ihmistä.. Saksan kirkkopäivien tavoitteena kuten omiemmekin on ottaa esille ajankohtaisia aiheita ja pyrkiä lisäämään kirkon ja muun yhteiskunnan välistä vuoropuhelua. Vuonna 2011 Saksan kirkkopäivät pidetään Kirkkopäivien teemana on vuorisaarnaan liittyen. siellä on myös sydämesi. Teema viittaa Matteuksen evankeliumin 6:21:een. Kirkkopalvelut järjestää matkan Saksan kirkkopäiville. Kirkkopalvelut on tarjonnut Kuopion seurakuntayhtymän edustajille mahdollisuutta osallistua Saksan kirkkopäiville. Varsin usein 2 3 henkilöä tulevien Kirkkopäivien isäntäpaikkakunnalta on osallistunut ko. matkalle. Matkan aikana olisi mahdollista tutustua Saksan kirkkopäivien järjestelyihin ja ohjelman sisältöön. Tästä olisi apua myös omien kirkkopäivien järjestämisessä ja ohjelman suunnittelussa. Hallintojohtaja käsityksen mukaan Saksan Kirkkopäiville voitaisiin lähettää seurakuntayhtymän edustajana kaksi henkilöä. Matkalle ovat lupautuneet yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Hannu Koskelainen ja vt. rekisterinjohtaja Mika Pulkkinen. Molemmat tulevat mitä ilmeisimmin olemaan keskeisessä roolissa Kuopion Kirkkopäivien valmistelussa. Matkan hinta on euroa /henkilö. Tämä sisältää edestakaisen lennon Helsingistä Dresdeniin, majoituksen hotellissa, kirkkopäiväpassin ja matkanjohtajan palvelut. Tämän lisäksi tulee edestakainen lento Kuopio Helsinki, jonka hinta on n. 250 euroa/henkilö. Yhteensä kustannukset ovat euroa/henkilö. Yhteisen kirkkoneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaan johtavien viranhaltijoiden ulkomaanmatkoista päättää yhteinen kirkkoneuvosto. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja rekisterinjohtaja on perusteltua oikeuttaa työajallaan osallistumaan Saksan Kirkkopäiville tehtävälle matkalle. Yleinen käytäntö vastaavissa tapauksissa on ollut, että osanottajille maksetaan matkakustannukset mutta ei päivärahoja. Lisäksi on edellytetty, että matkasta toimitetaan raportti yhteiselle kirkkoneuvostolle. 1. että yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Hannu Koskelainen ja vt. rekisterinjohtaja Mika Pulkkinen oikeutetaan osallistumaan työajallaan Dresdenissä pidettäville Saksan kirkkopäiville, 2. että heidän matkakustannuksensa, arviolta euroa/henkilö, maksetaan yhteisen kirkkoneuvoston käyttövaroista mutta päivärahoja ei makseta ja

16 16 3. että heidät velvoitetaan toimittamaan raportti matkastaan yhteiselle kirkkoneuvostolle kolmen viikon kuluessa matkan päättymisestä. Merkittiin että Hannu Koskelainen ja Mika Pulkkinen poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Asian käsittelyn ajan puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Väinö Matti Miettinen. Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin. 71 REKISTERINJOHTAJAN VIRAN HOITO Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli rekisterinjohtaja viran muuttamista yhteisen seurakuntayön johtajan viraksi. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti äänestyksen jälkeen äänin 9 4, ettei virkaa tässä vaiheessa muuteta yhteisen seurakuntatyön johtajan viraksi, koska seurakuntayhtymässä on käynnistynyt rakenneselvitys. Rakenneselvityksessä on tarkoitus ottaa kantaa mm. seurakuntayhtymän seurakuntien lukumäärään ja yhteisten työmuotojen organisaatiorakenteeseen. Kirkkoneuvosto katsoi, että virkamuutokseen voidaan palata kun rakenneselvitys valmistuu. Yhteisen kirkkoneuvosto määräsi pastori Mika Pulkkinen toimimaan rekisterinjohtajan viransijaisena alkaen toistaiseksi siihen saakka kun rekisterinjohtaja Oiva Voutilaisen virkavapaus kestää. Rekisterinjohtaja Oiva Voutilaisen kuoltua yhteinen kirkkoneuvosto nimesi Mika Pulkkisen rekisterinjohtajan viransijaiseksi saakka ja päätti pyytää hänelle tuomiokapitulilta virkamääräyksen vastaavalle ajalle. Samalla kirkkoneuvosto oikeutti Männistön seurakunnan palkkaamaan sijaisen Mika Pulkkisen tilalle saakka. Tarkoituksena on ollut selvittää rekisterinjohtajan viran mahdollinen muuttaminen yhteisen seurakuntatyön johtajan viraksi. Tämä selvitystyö on käynnistetty. Viran mahdollisesta muuttamisesta yhteisen seurakuntatyön johtajan viraksi päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Tämä valmistelutyö oli tarkoitus tehdä siten, että virkamuutos olisi voinut olla vuoden 2011 alussa kokoontuvan uuden yhteisen kirkkoneuvoston käsittelyssä sen ensimmäisessä kokouksessa ja maaliskuussa 2011 kokoontuva yhteinen kirkkovaltuusto olisi voinut päättää virkamuutoksesta. Viran täyttäminen oli tarkoitus tehdä toukokuussa kokoontuvassa kirkkovaltuustossa ja viranhaltija olisi voinut ottaa viran vastaan Koska asian valmistelu oli kesken yhteinen kirkkoneuvosto päätti nimetä pastori Mika Pulkkisen rekisterinjohtajan sijaiseksi väliseksi ajaksi. Samassa yhteydessä kirkkoneuvosto oikeutti Männistön seurakunnan palkkaamaan sijaisen Mika Pulkkisen tilalle saakka. Päätös rekisterinjohtajan viran mahdollisesta muuttamisesta yhteisen seurakuntatyön johtajan viraksi tullaan tekemään vasta rakenneselvityksen valmistuttua. Käytännössä rakenneselvitys valmistuu vuoden 2011 lopulla. Tämän jälkeen on vielä päätettävä mahdollisista jatkotoimenpi-

17 17 teistä. Tämä merkitsee sitä, että virkamuutos voidaan toteuttaa aikaisintaan keväällä 2012 ja virka voidaan täyttää aikaisintaan kesällä Keskusrekisterin ja muiden yhteisten toimintojen turvaamiseksi rekisterinjohtajan virka on perusteltua täyttää siihen asti kun rakenneselvitys on valmistunut ja on selvinnyt toteutuuko virkamuutos. Vt. rekisterinjohtajana on toiminut pastori Mika Pulkkinen, joka on ilmoittanut olevansa käytettävissä virkaatekevänä rekisterinjohtajana myös jatkossa. Virka voitaisiin täyttää tässä vaiheessa elokuun 2012 loppuun. Koska rekisterinjohtajan virka on papin virka, tuomiokapitulilta tulee pyytää virkamääräystä rekisterinjohtajan sijaiselle. 1. että vt. rekisterinjohtajaksi nimetään pastori Mika Pulkkinen väliseksi ajaksi, 2. että pastori Mika Pulkkiselle pyydetään virkamääräys rekisterinjohtajan virkaan väliseksi ajaksi ja 3. että Männistön seurakunta oikeutetaan palkkaamaan sijainen pastori Mika Pulkkisen tilalle saakka. Merkittiin että Mika Pulkkinen poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin. 72 MUUT ASIAT Todettiin, että muita asioita ei ollut. 73 ILMOITUSASIAT Tämän esityslistan liitteenä jaetaan tiedoksi: - Yhteisen sielunhoidon johtokunnan pöytäkirja 1/ Yhteisen diakonian johtokunnan pöytäkirja 1/ Yhteisen nuoriso- ja oppilaitostyön johtokunnan pöytäkirja 1/ Yhteisen lapsityön johtokunnan pöytäkirja 1/ Henkilöstöasiain johtokunnan pöytäkirja 1/ Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan pöytäkirja 1/ että ilmoitusasiat merkitään tiedoksi. Ilmoitusasiat merkittiin tiedoksi.

18 18 74 MUUTOKSENHAKUOHJE JA VALITUSOSOITUS Annettiin kirkkolain mukainen muutoksenhakuohje ja valitusosoitus, liite :ään KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja kiitti osanottajia ja päätti kokouksen klo Hannu Koskelainen puheenjohtaja Väinö Matti Miettinen puheenjohtaja 70 käsittelyn ajan Arja Keränen sihteeri Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Kuopiossa Tuula Merjola-Partanen Marja-Sisko Pihl