Sini- ja rehumailaspitoinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sini- ja rehumailaspitoinen"

Transkriptio

1 Sini- ja rehumailaspitoinen säilörehunurmi tuotti tänä vuonna huippusadon Luomuinstituutin lohkolla. Kolmesta niitosta kertyi valkuaispitoista rehua yli kuiva-ainekiloa hehtaarilta. Paaleista kertyi 25 euron kappalehinnalla myyntituloja lähes euroa. Vielä keväällä Luomuinstituutin joukkue puhui vaatimattomasti luomuviljelyn latausvuodesta ja pienistä kustannuksista, jotka saattaisivat -viljelykilpailun voiton vei tänä vuonna Luomuinstituutti. Aivan kannoille kiri Berner syysrapsillaan. Kolmannen sijan otti Nylands Svenska Lantbrukssällskap. Palkokasvinurmi SILJA VUORI, teksti päihitti syysrapsit Jouko Kleemola auttaa tuloksen teossa. Iso sato kasvatti luonnollisesti korjuukustannuksia, mutta ne saatiin sadon myynnissä moninkertaisesti takaisin. Juuret paljastavat maan tiivistymisen Hymy on herkässä ja esitelmä valmiina Luomuinstituutin joukkueen kapteenilla lla, kun hän esittelee valokuvia ja kertoo viime kesän viljelytoimistaan kilpakumppaneille. Vahva kasvusto ja niittäminen pitivät mailasnurmen puhtaana rikkakasveista. n tulokset Joukkue kate /ha Luomuinstituutti 1154 Berner 1106 NSL 561 Raisioagro 484 Elosato 210 HY Professorit 205 SFG 123 1) Kate B = Sadon arvo ja tuet yhteensä - muuttuvat ja työkustannukset yhteensä. Kate B:n avulla katetaan kiinteitä kustannuksia, kuten koneita ja rakennuksia sekä oman pääoman tuottoa. Raisioagro, Lennox -kevätvehnä HLP 76,25 kg Proteiini 14,31 % Sakoluku 158 s TJP 41,03 g Sakoluvun putoaminen tiputti Raisioagron kevätvehnän rehulaatuiseksi. Tonnihinta putosi 120 euroon, mikä tarkoitti reilun viiden tonnin sadolla yli 200 euron menetystä. Hyvästä yli 14 prosentin valkuaispitoisuudesta ei saatu laatulisää. He kuuntelevat herkällä korvalla, koska Rajala on tutkinut lohkoaan myös pintaa syvemmältä. Lapioon rohkeasti tarttuneen luomumiehen havainnot lohkon tiivistymisestä, epäilykset juuriston hapensaannista ja edellisen kesän jankkuroista saadut hyödyt kiinnostavat myös kilpakumppaneita. Tänä vuonna juuria oli jo paljon enemmän myös pohjamaassa. Viime vuonna huomasimme alkukesällä, että juuret eivät olleet sinimailasella kasvaneet. Savinen maa on kovaa ja juuret olivat mutkaisia, koska ne ovat joutuneet kiertämään kovimpia kohtia. Ihannetilanne Rajalan mukaan olisi, että viljelykierrossa olisi aina myös syväjuurisia kasveja kuohkeuttamassa maata. Jos näin ei ole, asiaa pitää auttaa esimerkiksi jankkuroimalla. Fysikaalinen viljavuustutkimus on aika heikkoa meillä. Fosforia kyllä tutkitaan maasta ja muutakin kemiallista viljavuustutkimusta tehdään ja kasvustoja seurataan, mutta maaperää ei tutkita fysikaalisesti juuri ollenkaan. Viljelijälle tavallinen lapio on hyvä väline sen tutkimiseen. Tasaisella lohkolla kannattaa myös seurata, miten vesi menee sateen jälkeen maasta läpi. Usein syytetään salaojia, mutta voi olla, ettei vesi koskaan pääse ruokamultakerroksesta salaojiin asti. Jos lohkolla on ongelmia, pitäisin biologisia keinoja eli syväjuurisia kasveja ensisijaisena keinona. Jankkurointi ja syvämuokkaus on enemmänkin erikoistapaus. Viikin koetilan pelloilta pitkän kokemuksen hankkinut Eero Lamminen huomaa tiivistymät kyntötraktorin pukilta. Polttoaineen kulutusmittarilla varustettu traktori kyllä kertoo, kun aurat menevät tiiviiseen maahan. Lammisen mukaan kyntökerroskin on aina parempi, jos pohjamaa on hyvä. Laidun on tässä mielessä ihan kamala. Lehmät tiivistää peltoa tosi paljon, selvästi enemmän kuin koneet. Lehmät kulkevat mielellään samoja polkuja. Syksyisin laitumelle tuodaan lisärehuksi paaleja. Syöttökehikoiden ympärille tulee pahoja tiivistymiä, ja 18 19

2 Silja Vuori Nylands Svenska Lantbrukssällskapin joukkueen kapteeni Patrik Erlund ja Bernerin Lasse Matikainen onnittelevat Hyvä Sato n voittanutta Luomuinstituutin a. Viikin kova ja savinen maa oli yllätys Luomuinstituutin joukkueen kapteenille lle. Tiivistymät estivät sini- ja rehumailasen juuria pääsemästä kunnolla pohjamaahan asti. Jankkurointi auttoi ja toisena vuonna sato parani merkittävästi. Pikkulinnut korjasivat merkittävän osan syysrapsisadoista. Ilman näitä menetyksiä Berner olisi todennäköisesti voittanut kisan, koska ero voittajaan jäi niin pieneksi. NSL:n Banjo rapsilla lintutappiot olivat suuremmat kuin Bernerin Pioneer Maximuksella. Syynä tähän kisaajat pitivät sitä, että lajike kypsyi Maximusta aikaisemmin ja linnut ehtivät tuhota sitä enemmän. Lasse Matikainen Lapio on hyvä väline maaperän tutkimiseen. hes euroa ja NSL:lle reilut 700 euroa hehtaarilta. Molemmat joukkueet valmistautuivat syysrapsin viljelyyn jo edellisenä vuonna. Koska kylvöille oli päästävä syksyllä ajoissa, molemmat joukkueet viljelivät vuonna 2013 aikaista Wolmari-rehuohraa. Berner teki siitä siemensopimuksen ja sai sen ansiosta sadostaan paremman hinnan kuin NSL. Joutuivatko syysrapsin viljelijät tinkimään satotuotoista valitessaan esikasviksi aikaisen rehuohran? Täysin varmaa vastausta ei saada, mutta vertailuna voi käyttää esimerkiksi samoina vuosina kevätrapsia ja kevätvehnää viljelleen Raisioagron kahden vuoden tuloksia. Vuosien 2013 ja yhteenlasketut tulokset ovat Bernerillä euroa, NSL:llä 993 ja Raisioagrolla euroa. Bernerin tulos puoltaa ratkaisua, mutta NSL:n tulos tasaa tilannetta. Lintujen ja kasviöljynpuristamon lisäksi syysrapsilohkoilla oli muitakin sadonkäyttäjiä. Todennäköisesti thaimaalaista alkuperää olevat rouvat ovat syksyn aikana käyneet keräämässä kassikaupalla rapsin lehtiä ruuduilta. Täsjuoma-altaiden ja -kuppien edustat menevät aivan mullokselle. Kahtena syksynä Lamminen on seurannut, miten vesi seisoo näillä eläinten tallomilla paikoilla painanteissa. Missään muualla kuin näissä painanteissa ei kyntövaon pohja ole ollut kuiva. Vesi ei siis ole mennyt edes kyntökerroksen läpi, vaikka sillä olisi ollut aikaa vaikka kuinka paljon. Syysrapsit mitalisijoilla Syysrapseista odotettiin myös erittäin hyvää satoa pitkin kesää. Niiden kohtaloksi koituivat pikkulinnut, jotka verottivat satoa merkittävästi. On mahdotonta sanoa, millainen sato rapseista olisi saatu ilman lintuja; Todennäköisesti sekä Berner että Nylands Svenska Lantbrukssällskap olisivat molemmat olleet vielä kovempia vastustajia Luomuinstituutille. Berner pääsi linnuista huolimatta niin lähelle kisan voittoa, että ilman lintuja voitto olisi ollut heidän. Yllättävän hyvät sadot lohkoilta kuitenkin saatiin korjattua. Bernerille kiloja kertyi hehtaarilta ja NSL:lle Linnut hermostuttivat kapteeneja varmasti aidosti, koska molemmilla joukkueilla oli kasvustossa kiinni niin paljon panoksia, etteivät tuet olisi yksin riittäneet kattamaan kustannuksia. Pelkästään siemeniin, lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin oli molemmilta joukkueilta mennyt rahaa reilusti yli 500 euroa. Linnuista huolimatta korjuussa ei ilmeisesti hätäilty, koska molemmilla öljypitoisuus oli reilusti yli 40 prosenttia. Satotuottoa tuli Bernerille lä- Berner, Pioneer Maximus PR44D06 -syysrapsi /t Perushinta /t 320,000 Kosteus % 6,4 3,000 Öljypitoisuus % 43,3 15,840 PRA % 36,2 14,400 Seulonta % 0,02 0,000 Lehtivihreä ppm 5 0,000 Laadun vaikutus yhteensä 33,240 Tilityshinta /t 353,240 NSL, Banjo -syysrapsi /t Perushinta /t 320,000 Kosteus % 6,5 3,000 Öljypitoisuus % 42,3 11,040 PRA % 36,3 13,600 Seulonta % 0,05 0,000 Lehtivihreä ppm 9 0,000 Laadun vaikutus yhteensä 27,640 Tilityshinta /t 347,640 Syysrapsien hyvä laatu palkittiin noin 30 euron laatulisillä. Syysrapsin öljypitoisuus on useimmiten kevätöljykasveja korkeampi. LUOMUINSTITUUTTI Nurmisadon laatu 1. sato 2. sato 3. sato keskimäärin Kuiva-aine g/kg Raakavalkuainen g/kg ka Kuitu (NDF) g/kg ka D-arvo g/kg ka Sokeri g/kg ka Sulamaton kuitu (indf) g/kg ka Tuhka g/kg ka Rehuarvot SJ 0 ME (energia-arvo) MJ/kg ka 9,8 9,3 10,3 10 OIV g/kg ka PVT g/kg ka Kalsium g/kg ka 9,6 12,5 12,7 12 Fosfori g/kg ka 3,3 3,1 4,2 4 Kalium g/kg ka 30,2 30,9 36,6 32,6 Valion laboratorion rehuanalyysi Luomuinstituutin nurmisadosta Kasvustossa rikkakasveja ei näkynyt kovin paljon, mutta rehuanalyysissa niitä oli jonkin verran. Ensimmäisessä sadossa mailasia oli 51 prosenttia, timoteitä ja natoja 38 prosenttia ja rikkoja 11 prosenttia. Kakkos- ja kolmossadoissa mailasten osuus oli jo 92 prosenttia, timoteit ja nadat 5 prosenttia ja rikat 2 3 prosenttia. Rikkakasveista suurin osa oli voikukkaa. Palkokasveilla valkuaista Paljon puhuttu valkuaisomavaraisuus ei ole mikään uusi ajatus. Jo nobelisti A. I. Virtasen ajatuksena oli typpikotovaraisuus. Valion tutkimusjohtajana työskennellyt Virtanen kehitti typpikotovaraista viljelyjärjestelmää Sipoossa sijaitsevalla Joensuun 38 hehtaarin tilallaan vuodesta 1933 lähtien. Kemian Nobelpalkinnon saannin perusteena erityisesti mainittu rehunsäilöntämenetelmän kehittäminen liittyi kiinteästi koko tilan typpiomavaraisuuden tavoitteluun. Ideana oli kehittää viljelyä niin, että typpeä ei tarvitsisi tuoda maatilalle sen ulkopuolelta. Kulmakivinä tässä olivat palkokasvien viljely ja lannan huolellinen kierrätys takaisin, sekä maan hyvä hoito. Valkuaispitoisen rehun viljely, joka lypsättää lehmiä hyvin eikä tarvitse ostaa valkuaisrehuja. Virtanen esitteli maatilansa typpikotovaraisjärjestelmän Nobel-esitelmässään. Virtasen Sipoon tilalla typpikotovarainen maatila oli hänen punainen lankansa. Karjaa oli sen verran, mihin rehu riitti. Kuudesosa pelloista oli leipävehnällä. Apilapitoista nurmea viljeltiin kolme vuotta. Sen jälkeen kylvettiin kaura, joka hyödyntää apilan esikasvivaikutuksen hyvin. Sitä seurasi herne ja sitten kevätvehnä, joka oli uuden apilapitoisen nurmen suojaviljana. Osa pelloista kasvoi rehujuurikkaita ja rehuperunaa hernevuonna. Karjan lanta levitettiin kuivalantana suojaviljalle, koska se parantaa apilan menestymistä. Virtsaa käytettiin kauralle. Fosforia ostettiin, koska tuohon aikaan pellot olivat luonnostaan hyvin fosforiköyhiä. Typpeä ja kaliumia ei ostettu. Kali tuli kierrätyksestä ja savimaasta, eikä maidon mukana poistu paljon kalia. Viljasadossa kaliumia myydään kiloa hehtaaria kohti. Se ei ole paljon, jos sitä on sata tonnia hehtaarilla, kertoo. SV 20 21

3 Elosadon viherkesannon monipuolisesta siemenseoksesta tuli kaunis kasvusto. Rikkakasvit kuitenkin heikensivät säilörehun laatua. Vain kärkikaksikko pääsi plussalle ilman tukia. Joukkue Berner Raisio Elosato Luomuinstituutti NSL HY SFG Myytävä sato ja sen Syysrapsi Kevätvehnä Viherkes Säilörehu Syysrapsi Sinilupiini Sinilupiini määrä TUOTOT Sadon arvo 1288,18 592,37 373, ,42 737,74 0,00 0,00 Tuet yhteensä 673,00 565,00 729,00 719,00 645,00 660,00 636,00 Tilatuki 225,00 225,00 225,00 225,00 225,00 225,00 225,00 LFA 170,00 170,00 170,00 170,00 170,00 170,00 170,00 Ympäristötuki 198,00 170,00 193,00 183,00 170,00 185,00 161,00 Muut tuet 1) 80 0,00 141,00 141, ,00 80,00 Tuotot yht. /ha 1961, , , , ,74 660,00 636,00 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Siemenet 83,70 171,60 306,75 137,80 75,00 295,20 252,80 Lannoitus 330,40 206,40 217, ,40 18,87 42,00 Kasvinsuojelu 133,43 54, ,43 0,00 0,00 Muut muuttuvat 183,51 177,74 272,19 816,10 158,35 72,57 64,52 kustannukset Muuttuvat kustannukset 731,04 610,69 796,44 953,90 697,18 386,64 359,32 yhteensä Työkustannukset 124,55 107,59 96,20 109,98 124,55 68,64 59,10 yhteensä Kustannukset 855,59 718,28 892, ,88 821,73 455,27 418,41 yhteensä /ha KATE A 3) 557,14-18,32-423,03 544,51 40,56-386,64-454,32 KATE B 4) 432,59-125,91-519,23 434,54-83,99-455,27-513,41 KATE A tuet 1230,14 591,68 305, ,51 685,56 273,36 181,68 mukaan lukien KATE B tuet mukaan lukien 1105,59 484,09 209, ,54 561,01 204,73 122,59 1) Muut tuet sisältävät luomujoukkueilla luomutuen. 2) Muuttuvat panookset on hinnoiteltu kevättalven 2012 hintojen mukaan. Työ on määritelty TS -kone -laskentaohjelmaa apuna käyttäen. Muut muuttuvat sisältää traktorin ja puimurin poltto- ja voiteluaineen, kuivatuksen energian ja liikepääoman koron ja myös mahdollisen luomutarkastusmaksun ja kalkituksen. 3) Kate A = Tuotot yhteensä - Muuttuvat kustannukset yhteensä 4) Kate B = Tuotot yhteensä - (Muuttuvat kustannukset+työkustannukset) yhteensä Jouko Kleemola tä oli kuitenkin vain koetilan väen näköhavainto, joten laskuttamaan rouvia ei päästy eikä satotuottoja saatu. Ilman tukia valtaosa miinuksella Tänä vuonna joukkueista ainoastaan kärkikaksikko pääsi plussalle viljelyllään ilman tukia. Plussalle pääsyllä tarkoitetaan tässä laskentamallissa sitä, että heillä satotuotoista jäi rahaa myös kiinteiden kustannusten kattamiseen. Kaikki muut joukkueet joutuivat käyttämään osan tukieuroistaan jo muuttuvien kustannusten kattamiseen. Suuria eroja siinä, paljonko eri joukkueilla jäi kiinteiden kustannusten kattamiseen, tuli tänäkin vuonna. Vähiten rahaa jäi lupiiniin haksahtaneille SFG:lle ja Helsingin yliopiston professoreille sekä viime vuonna koko kisan voittaneelle Elosadon joukkueelle. Elosatoa rasitti yksivuotisen viherkesannon kallis siemenkustannus. Siksi tulos jäi alle 200 euron, vaikka lohkolta sentään korjattiin jonkinlainen myytävä säilörehusato. Rikkakasvipitoisuutensa takia Elosadon paalien hinta oli 17,50 euroa, kun Luomuinstituutti sai paaleistaan 25 euroa kappaleelta. Hinnoista käytiin hyvässä hengessä kovat neuvottelut joukkueiden tuloskokouksessa. Raisioagron taloudellista tulosta pudotti se, että vehnä ei pudonneen sakoluvun takia kelvannut leipävehnäksi. Viiden tonnin sadosta huolimatta rehuvehnäsadon tuotannon muuttuvia kustannuksia jouduttiin kattamaan tuilla. Samoin kävi NSL:n syysrapsin. Kun tuet lasketaan mukaan, jäi NSL:lle ja Raisioagrolle rahaa kiinteitä kustannuksia varten 500 euron molemmin puolin. Tänä vuonna parhaiten menestyneet Luomuinstituutti ja Berner pääsivät molemmat yli 1000 euron tulokseen. -viljelysten tuotot, kustannukset ja katteet on laskenut maatalousekonomisti Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston Taloustieteen laitokselta. Laskelmat perustuvat viljelytietoihin, sadon määriin ja laatuihin. Luomuinstituutille iso sato mailasnurmesta Sini- ja rehumailaspitoisesta nurmesta irtosi kunnon sato ilman typpilannoitusta. Tiivistynyt lohko hyötyi edellisvuoden syvämuokkauksesta. Luomuinstituutin nurmi kylvettiin syysvehnän oraiden alle jo keväällä Viime kesänä siitä korjattiin ensimmäiset sadot, mutta ne eivät vielä päätä huimanneet. Kun toinen sato oli korjattu, kaivoi huolestunut kapteeni lapion esiin ja huomasi lohkon kaipaavan syvempää muokkausta. Jankkuroinnin yhteydessä lohkolle täydennyskylvettiin hieman valkoapilaa ja alsikeapilaa mahdollisten mailasten talvituhojen varalta. Kuivassa maassa apilat eivät taimettuneet, mutta se ei haitannut, koska mailaset talvehtivat hyvin. Siemenseoksessa sini- ja rehumailasen osuus oli 60 prosenttia. Tänä vuonna ykkössadossa mailasen osuus oli alle puolet, mutta kakkos- ja kolmossadot oli jo hyvin mailasvoittoisia. Näin käy n mukaan usein. Typensitojakasvi pärjää muita paremmin, kun nurmea ei lannoiteta niiton jälkeen. Tänä vuonna mailaset myös kasvoivat hyvin. Hyvä vesitalous, ph ja hivenravinteet tärkeitä Mailasia pidetään vaateliaina kasveina. Toisaalta niissä on todistettavasti huikea satopotentiaali. Ilman typpilannoitusta on mahdollista saada valkuaispitoista rehua. Mitä mailaset pellolta vaativat, kapteeni Rajala? Kuivatuksen pitää pellolla olla hyvä, eli vesitalous kunnossa ja pohjavesi alhaalla. Maan rakenteen pitää olla SILJA VUORI, teksti sellainen, että juuret pääsee pohjamaahan. Metriin asti saisi olla hyvä kuivatus mailaspelloilla. Kosteille maille luomussa kylvetään alsikeapilaa, koska se sietää kosteutta enemmän ja sille riittää heikompi kuivatus. Seuraava asia on ph. Sen pitää olla yli kuuden. Suomessa tarvitaan kalkkia jotta mailanen menestyy. Kun se kasvaa hyvin, se ottaa myös hiveniä ja kaliumia. Niitäkin pitää löytyä maasta tai lannoituksesta. Fosfori näyttää riittävän useimmilla mailla, en pitäisi sitä mitenkään ensisijaisena lannoituksessa. Palkokasvit pystyvät irrottamaan fosforia hyvin maasta. Rikki on tärkeä myös, koska valkuaista muodostuu paljon. Luomussa on mahdollista käyttää sulfaattimuotoisia hivenlannoitteita, kuten magnesiumsulfaattia tai alkuainerikkiä. Kipsi eli kalsiumsulfaatti on myös yksi vaihtoehto. Rajala pitää hyvin mahdollisena, että rikin puutetta voi esiintyä luomupellolla. Lannoitteita ei käytetä, eikä rikkiä enää nykyisin tule ilmasta entiseen malliin. Rikin puutteen voi tunnistaa samaan tapaan kuin muutkin ravinnepuutokset. Maa-analyysi kertoo jotain, mutta ei yleensä tarpeeksi siitä, miten hyvin kasvi saa ravinnetta maasta. Kasvianalyysi on paras tapa selvittää asiaa. Jos kasvin rikkipitoisuus on alhainen, se kertoo puutteesta. Intensiivisessä luomuviljelyssä on tärkeää tutkia ravinneasioita. Boori on ehkä ensimmäinen hivenravinne josta voi olla puutetta, rikki tulee kakkosena. Kun kyse on rehuntuotannosta, on hyvä tarkkailla myös sinkkiä. Rajala rohkaisee viljelijöitä kasvianalyysien tekoon. Vaikkei nyt joka pellolta joka vuosi, mutta ainakin silloin tällöin, jotta pääsee jyvälle missä mennään. Kasvianalyysissa voi löytyä syitä, miksi apila tai mailanen ei talvehdi ja nurmi jää lyhytikäiseksi. Se voi kertoa esimerkiksi kasvin kaliumin puutteesta. Toinen tärkeä on boori, jolla on talvehtimiselle sokeriaineenvaihdunnan takia merkitystä. Kalsiumin ja magnesiumin suhde on asia, johon Rajala kiinnittäisi huomiota. Esimerkiksi Etelä-Suomessa magnesiumpitoisuudet voivat olla korkeita savipelloilla suhteessa kalsiumiin. Magnesiumia voi olla jopa tuhat milligrammaa litrassa, vaikka jo 800 on varsin korkea luku. Kun suhde on hyvä, kasvit saavat kalsiumia riittävästi. Rehun kautta se vaikuttaa myös eläinten terveyteen. Luomupeltojen kalkituksessa Rajala vierastaa ajatusta ylläpitokalkituksesta. Miksi ylläpitokalkitusta kukaan Luomuinstituutti sai nurmestaan yli kaksinkertaisen sadon edellisvuoteen nähden. Kuvassa mailasnurmen ensimmäistä satoa karholla odottamassa paalausta kesäkuussa

4 Suomessa tarvitaan kalkkia jotta mailanen menestyy. tarvitsee? Pääsyy siihen ovat väkilannoitteet. Luomussa ei käytetä hapattavia lannoitteita, esimerkiksi tälle lohkolle on joskus käytetty lihaluujauhoa, mikä vastaa painonsa verran kalkkia. Peruskalkitustarve on sama kuin tavanomaisessa viljelyssä, ehkä vähän alemmas voi ph:n jättää. Koetulokset ja varsinkin käytännön kokemukset osoittavat, ettei ylläpitokalkitusta tarvita luomussa. Lannan mukana kalsium ja magnesium kiertävät takaisin peltoon. Keski-Suomen karjatiloilla käytettävä biotiitti-kivijauhe toimii myös kalkin tapaan. Ensi vuonna uusi kasvi Luomuinstituutin seuraava siirto lohkollaan on kyntäminen ensi keväänä. Samalla nurmella olisi varmasti voinut jatkaa vielä kolmannen vuoden. Nurmi oli hyväkuntoista ja todennäköisesti vielä talvehtii. Riskit Nurmelle sopiva jankkuri Reijo Käki kylläkin kasvavat, välttämättä nurmi ei ainakaan enää neljättä vuotta kasvaisi hyvin. Luomussa pyritään hyödyntämään esikasvivaikutuksia ja siinä tämä nurmi on erinomainen. Miten hurja sato onkaan ensi vuonna odotettavissa? Se nähdään vuoden kuluttua syksyllä. Kasvin valintaa pohdimme tässä talven aikana. Todennäköisesti se on jokin vilja. Harkitsemme sille pientä starttityppiannosta. Koska kyntö jää kevääksi, typpi vapautuu mailasnurmen juuristosta vähän hitaasti. Starttityppivaihtoehtona ovat Viljo-lihaluujauho ja kananlantarakeet. Jo 20 kilolla starttityppeä olisi iso vaikutus. Suomessa on joidenkin esikasvien vaikutuksia tutkittu. Uskon, että hyvästä apilanurmesta voisi maahan jäädä typpeä 60 kiloa ja tästä varmaan enemmänkin. Typpi on sitoutuneena sänkeen ja juuristoon. Sen pitää ensin hajota, jotta typpi vapautuu. Todennäköisesti vapautuminen olisi keväällä nopeampaa, jos kyntö olisi tehty jo syksyllä. Joukkue päätyi kuitenkin kevätkyntöön, koska sen on havaittu toimivan näillä mailla hyvin. Sitä suositellaan myös ympäristösyistä eikä pitäisi olla huuhtoutumista ja hävikkiä. Rikkakasvien, ohdakkeen ja valvatin kannalta se voi myös olla syyskyntöä parempi vaihtoehto. Luomuinstituutin nurmisiemenseos: Rehumailanen Karlu 10 % Rehumailanen Jurlu 30 % Sinimailanen Pondus 15 % Sinimailanen Vela 5 % Timotei Iti 8 % Timotei Vega 7 % Timotei Tenho 5 % Ruokonata Retu 20 % Luomuinstituutin säilörehunurmi kylvettiin syysvehnän alle rikkaäestyksen yhteydessä toukokuussa Siemenseos on Naturcomin valmis Alfa1-luomuseos. Kylvömäärä oli 22 kg/ha. Luomuinstituutin joukkueen taustavaikuttaja, luomuasiantuntija ja -viljelijä Reijo Käki jankkuroi nurmilohkon kesällä 2013 toisen säilörehusadon korjuun jälkeen. Ajatus jankkuroinnista syntyi joukkueelle, kun kapteeni havaitsi, että sini- ja rehumailasen juuret eivät pääse kasvamaan ruokamultakerroksen alapuolelle. Evers-merkkinen jankkuri on ollut Reijo Käellä nyt kaksi vuotta. Tämä jankkuri on tarkoitettu nimenomaan nurmille. Jankkurissa on kapeat ojakset, joiden ansiosta se ei nosta maata pintaan. Sillä on tarkoitus ajaa nimenomaan kasvavia nurmilohkoja. Se ei nosta kokkareita pintaan, joten tasaisen jäljen ansiosta nurmet voidaan niittää normaalisti jankkuroinnin jälkeenkin. Jankkurin hankinnassa Käki pitää tärkeänä sitä, että valitsee käyttötarkoitukseen sopivan koneen. Tasaisen jäljen jättävä jankkuri sopii nurmien lisäksi sänkipelloille ja mulloksille. Nimenomaan niille sopivat, maata nostavammat jankkurit eivät sovi yhtä hyvin nurmilohkoille, koska niittäminen hankaloituu. Käkelän tilalla jankkurointia on tarkoitus tehdä jatkossa erityisesti nurmilohkoilla. Jankkurointiin liittyy oleellisesti se, että vasta nurmen tai syysviljan juuristo saa aikaan pysyvämmän muutoksen rakenteeseen. Käki painottaa myös työn oikea-aikaisuutta. Jos keli on liian kuiva, voi pintaan tulla isoja kokkareita eikä jankkuri välttämättä mene kunnolla maahan. Liian märkää maata ei pidä muokata, eikä se murustu kuten sen pitäisi. Nurmien lisäksi kokemusta on myös ruispeltojen jankkuroinnista. Syksyllä 2013 Käki jankkuroi omat ruismaansa. Alun perin tarkoitus oli kyntää ne kultivoinnin jälkeen, mutta maa oli liian kuivaa ja kovaa kynnettäväksi. Kultivoidun pellon kuohkeutus jankkurilla onnistui hyvin. Muutamasta aiemmasta vuodesta poiketen rukiiseen ei tullut talvehtimistappioita. SV Jankkurointi avasi reitit juurille Luomuinstituutin joukkue loi pohjan tämänvuotiselle huippusadolleen jo viime vuonna. Silloin nurmisato ei ollut kovin hyvä ja syy löytyi pinnan alta. Kaikki juuret oli silloin ruokamultakerroksessa, kun lapiolla kaivelin. Juuret eivät saaneet vettä, koska eivät päässeet tarpeeksi syvälle. Koko kesä oli kuiva elokuun sadejaksoa lukuun ottamatta. Ruokamultakerroksen vesi ei riitä suureen satoon, kertoo. Toisen nurmisadon korjuun jälkeen pelto jankkuroitiin vuonna Tänä vuonna juuret pääsivät jo syvälle eikä ollut niin kuivaakaan. Rajalan havaintojen mukaan heinäkuun hellejakso ei paljoa mailasia häirinnyt. Ne tykkäävät lämmöstä ja auringonpaisteesta, kunhan vain juuret ovat päässet syvälle ja saavat sieltä vettä. Poudankestävyys on monelle syy viljellä mailasia. Rajalan näkemys kisalohkostaan on, että lohko oli tiivistynyt jo useana vuonna. Siellä on todennäköisesti ollut raskasta liikennettä märkään aikaan. Maahan on syntynyt anaerobiset Pohjamaassa on runsaasti juurien tekemiä reikiä. Kuvassa pohjamaapaakku alta päin kuvattuna. Pohjamaahan kasvaneita juuria Juuriston kasvu on pysähtynyt kyntökerroksen alaosaan ja juuristo on alkanut etsiä helpompia kasvureittejä haaroittuen ja kasvaen vaakasuoraan. olot eli juuret ovat kärsineet hapen puutteesta. Maasta löytyi juuria, jotka olivat menneet mutkalle, haaroittuneet ja paksuuntuneet pyrkiessään läpi. Tämän lisäksi voi olla myös kemiallisia syitä, jotka korostuvat tiivistymisen ja märkyyden yhteydessä. Esimerkiksi rauta voi muuttua haitallisempaan muotoon. Suosittelisin, että viljelijät ottaisivat lapion käteen ja tutkisivat, pääsevätkö juuret läpi kyntöanturasta. Jos juuret on päässeet senttiin, ne on päässeet jo aika syvälle. Tuskin mekaaniset tiivistymät sen syvemmälle ulottuvat. Jankkuroinnin sopiva syvyys riippuu Rajalan mukaan siitä, miten syvälle ylipäätään päästään ja kannattaako kerralla yrittää koko syvyyttä. Nykyisillä jankkureilla senttiä on mielekäs syvyys. Jankkurointi märissä olosuhteissa voi olla vahingollista. Kun maata muokataan, sen pitäisi olla murustuvaa muokkaussyvyyteen asti. Syvämuokkauksen vaikutusta kannattaa tehostaa sopivalla viljelykasvilla. Aina olisi eduksi, että juuristo sitoisi kuohkeutetun maan ja täyttäisi kuohkeutetun tilan heti. Nurmet kannattaa jankkuroida kesällä tai sitten ennen syysöljykasvien kylvöä. Kolmas vaihtoehto on rukiin kylvö jankkuroinnin jälkeen, mutta kyllä sen juuristo jää syysrapsia heikommaksi. En pidä hyvänä vaihtoehtona sitä, että syksyllä viljanpuinnin jälkeen lähdettäisiin jankkuroimaan märkiä peltoja ilman, että niihin kylvetään uutta kasvia. Hyvä käytäntö nurmitiloilla voisi olla myös eteneminen asteittain. Ensimmäisenä nurmivuonna ajettaisiin ensimmäisen kerran, mutta ei vielä maksimisyvyyteen. Toisena vuonna ajettaisiin uudestaan keskikesällä loppusyvyyteen asti. Biologia tehostaisi muokkausta siinä välissä, kun juuret kasvaisivat täyttämään jankkurin tekemiä uria. SV Erilaisia mailasen juuristoja. Vasemmalla suoraan alas kasvava juuri. Oikealla voimakkaasti maan tiiviyden takia haaroittuneita juuristoja

5 Kasvukauden sää tarjosi jälleen kerran riittävästi haasteita Hyvä Sato -joukkueille. Kesäkuussa olot olivat suotuisat, mutta lämmin ja lähes sateeton heinäkuu vei terän huippusadoista. Sinilupiinit eivät jaksaneet taistella rikkakasveja vastaan. Aiempien vuosien perusteella kilpailulohkon maa vaatii sadetta kesä-heinäkuussa yli 150 millimetriä, jotta päästäisiin suuriin satoihin. Tällä kertaa kesäkuun 76 millin sademäärä oli hyvä, mutta lähes sateeton heinäkuu kuivatti pellot. Ennätysaikainen kevät Kasvukausi alkoi Viikissä ennätyslämpimissä oloissa huhtikuun puolivälissä. Kevätkylvöt tehtiin pari Onnistumisia ja pettymyksiä JOUKO KLEEMOLA, teksti ja kuvat päivää ennen vappua, mikä sekin oli poikkeuksellisen aikainen ajankohta -viljelyksillä. Toukokuun alku hyytävä Kylmä jakso toukokuun alussa pudotti viljelysten satopotentiaalia. Nylands Svenska Lantbrukssällskapet ja Berner kärsivät kylmästä jaksosta todennäköisesti eniten. Syysrapsin kiivain kasvuvaihe oli juuri käynnistymässä päivän keskilämpötilojen pudotessa viikoksi alle viiden asteen. Kesäkuu nosti satouskoa Satonäkymät kirkastuivat uudelleen kesäkuussa, jolloin oli sopivan lämmintä ja vettäkin tuli riittävästi. Kasvustot viihtyivät hyvin ja satotoiveet nousivat sinilupiineja lukuun ottamatta. Lupiinit hukkuivat rikkakasvien alle lähes kokonaan. Kesäkuun puolen välin jälkeen niitetty Luomuinstituutin mailasnurmen ensimmäinen sato oli lupauksia antava. Kuiva-ainesatoa tuli neljä ja puoli tonnia eli kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna Heinäkuu kuivatti toiveet Heti kesä-heinäkuun vaihteen jälkeen sateet loppuivat. Lämpötilojen py- Pintamaa alkoi halkeilla heinäkuussa kuivuuden seurauksena. sytellessä hellelukemissa kasvustoihin ilmestyi kuivuusoireita, mikä sai joukkueet varovaisiksi sato-odotusten suhteen. Syysrapsit olivat tosin jo satonsa pääosin tehneet ja siltä osin siis turvassa kuivuudelta. Luomuinstituutti oli myös kisassa vahvoilla ensimmäisen niiton hyvän sadon ansiosta. Elokuu ratkaisi kisan Nylands Svenska Lantbrukssällskapetin ja Bernerin syysrapsit joutuivat elokuun alussa pahoin lintujen syömiksi. NSL:n Bernerin Maximusta hieman aikaisempi Banjo-lajike kärsi tuhoista enemmän. Linnut söivät siemeniä latvasta alkaen sitä mukaan kun niitä kypsyi. Aikaisemmalla lajikkeella valmista syötävää riitti enemmän. Raisioagron vehnäkasvusto joutui odottelemaan puintia kolme viikkoa Vuosien 2010, 2011 ja lämpösummakertymät ovat olleet hämmästyttävän samankaltaisia viljelyksellä. Vuosi 2012 oli selvästi viileämpi ja 2013 lämpimämpi kuin muut vuodet. Sadesumma oli lähes samansuuruinen kuin 2010 ja Heinäkuu oli poikkeuksellisen kuiva. Viileä vuosi 2012 on ollut selvästi sateisin Hyvä Sato -viljelyksellä. kestäneen sadejakson yli. Kasvuston kuivuessa puintikuntoon vehnän laatu oli laskenut alle leipäviljatason. Kisa oli Raisioagron osalta siltä osin ohi, koska rehuvehnän hinta oli hyvin alhainen. Yli viiden tonnin satokaan ei tässä kilpailussa auttanut. Kova sato tosin nosti taloustuloksen reilusti plussalle. Sinimailanen paransi Luomuinstituutin mailasnurmen toinenkin sato oli kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Kun kolmaskin sato saatiin korjattua ennätyslämpimän syyskuun turvin, joukkue vei Lämpösumma Lämpösummakertymä Viikissä Lämpösummakertymä Viikissä Kumulatiivinen sadesumma, mm n voiton yli yhdentoista tonnin kuiva-ainesadon turvin. Lupiinit tukahtuivat Helsingin yliopiston professoreiden ja Sustainable Farming Groupin sinilupiinit jäivät kesän aikana häviölle rikkakasveja vastaan käydyssä taistelussa elintilasta. Käyttölupaa torjunta-aineille ei tullut ja suunnitellut torjuntaruiskutukset jäivät tekemättä. Pahoin rikkakasvien valtaaman kasvuston puinti ei onnistunut ja satotulot jäivät saamatta, mikä näkyi selvästi näiden joukkueiden taloudellisessa tuloksessa. Sadesumma Viikissä Huhti Touko Kesä Heinä Elo Sadesumma Viikissä Huhti Touko Kesä Heinä Elo

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna 2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn Kasvintuotannon ajankohtaispäivät 8.-9.11.2011 Peter Fritzén/ ProAgria-Finska Hushållningssällskapet

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos

Lisätiedot

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA KOKEIT J KOKEMUKSI KESTORIKKKSVIEN TORJUNNST Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki -Edistystä luomutuotantoon- hanke 2012-2014 (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus) -tulokset löytyy netistä: google => mtt

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Perusparannukset Kuivatus Piiriojat perataan säännöllisesti tarpeen

Lisätiedot

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kasvinsuojelu luomutuotannossa Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Timo Lötjönen MTT Ruukki Timo Lötjönen MTT Ruukki Viherlannoitus it ja karjanlanta luomuohran viljelyssä l 1. Johdanto 2. Viherlannoituskasvit 3. Viherkesannon viljely ja lopetus 4. Ohran kylvöajan vaikutus (Lähteenä Kasvuvoimaa

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

SILJA VUORI. Raision mallasohralla läheltä piti -tilanne

SILJA VUORI. Raision mallasohralla läheltä piti -tilanne KUMINA SILJA VUORI kiri Hyvä Sato -kisan voittoon Hyvä Sato -kilpailu Bernerin viljelemä kumina voitti tämänvuotisen Hyvä Sato -viljelykilpailun ylivoimaisesti. Vastaavaan katteeseen olisi tarvittu noin

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.

Lisätiedot

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Rypsin viljely Kuva Pasi Hartikainen Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun tärkeä raaka-aine Viljelyalue ulottuu III-viljelyvyöhykkeellä

Lisätiedot

5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5)

5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5) Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 137 5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5) 5.5.1 VIHERLANNOITUSSUUNNITELMAN PÄÄOSAT Viherlannoitusta käytetään, kun tilalla ei käytettävissä

Lisätiedot

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelua

Kuminan kasvinsuojelua Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö. Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla

Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö. Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Marja Suutarla Luomua lisää kokonaisuus - tutkimusyhteistyö Luomu neuvonnan kehittäminen Ammattikeittiöiden luomuosaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Loppuseminaari 28.11.2013 Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423

Loppuseminaari 28.11.2013 Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Loppuseminaari 28.11.2013 Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Loppuseminaari 9:45 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus, valkuaiskasvikokeet

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Nurmisiementuotannon kannattavuus Nurmisiementuotannon kannattavuus Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomi Kasvinviljelytilojen kannattavuus Vaihtelu suurta - millä oletuksin lasketaan; sato, kustannukset, viljelytekniikka Tilojen välillä (viljelymenetelmät,

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. Viljavuuden hoito. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. Viljavuuden hoito. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi Viljavuuden hoito LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljely = Maanviljelyä Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kuivatus Kuva: Salaojakeskus ry 3 Kuivatuksen osatekijät

Lisätiedot