Sini- ja rehumailaspitoinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sini- ja rehumailaspitoinen"

Transkriptio

1 Sini- ja rehumailaspitoinen säilörehunurmi tuotti tänä vuonna huippusadon Luomuinstituutin lohkolla. Kolmesta niitosta kertyi valkuaispitoista rehua yli kuiva-ainekiloa hehtaarilta. Paaleista kertyi 25 euron kappalehinnalla myyntituloja lähes euroa. Vielä keväällä Luomuinstituutin joukkue puhui vaatimattomasti luomuviljelyn latausvuodesta ja pienistä kustannuksista, jotka saattaisivat -viljelykilpailun voiton vei tänä vuonna Luomuinstituutti. Aivan kannoille kiri Berner syysrapsillaan. Kolmannen sijan otti Nylands Svenska Lantbrukssällskap. Palkokasvinurmi SILJA VUORI, teksti päihitti syysrapsit Jouko Kleemola auttaa tuloksen teossa. Iso sato kasvatti luonnollisesti korjuukustannuksia, mutta ne saatiin sadon myynnissä moninkertaisesti takaisin. Juuret paljastavat maan tiivistymisen Hymy on herkässä ja esitelmä valmiina Luomuinstituutin joukkueen kapteenilla lla, kun hän esittelee valokuvia ja kertoo viime kesän viljelytoimistaan kilpakumppaneille. Vahva kasvusto ja niittäminen pitivät mailasnurmen puhtaana rikkakasveista. n tulokset Joukkue kate /ha Luomuinstituutti 1154 Berner 1106 NSL 561 Raisioagro 484 Elosato 210 HY Professorit 205 SFG 123 1) Kate B = Sadon arvo ja tuet yhteensä - muuttuvat ja työkustannukset yhteensä. Kate B:n avulla katetaan kiinteitä kustannuksia, kuten koneita ja rakennuksia sekä oman pääoman tuottoa. Raisioagro, Lennox -kevätvehnä HLP 76,25 kg Proteiini 14,31 % Sakoluku 158 s TJP 41,03 g Sakoluvun putoaminen tiputti Raisioagron kevätvehnän rehulaatuiseksi. Tonnihinta putosi 120 euroon, mikä tarkoitti reilun viiden tonnin sadolla yli 200 euron menetystä. Hyvästä yli 14 prosentin valkuaispitoisuudesta ei saatu laatulisää. He kuuntelevat herkällä korvalla, koska Rajala on tutkinut lohkoaan myös pintaa syvemmältä. Lapioon rohkeasti tarttuneen luomumiehen havainnot lohkon tiivistymisestä, epäilykset juuriston hapensaannista ja edellisen kesän jankkuroista saadut hyödyt kiinnostavat myös kilpakumppaneita. Tänä vuonna juuria oli jo paljon enemmän myös pohjamaassa. Viime vuonna huomasimme alkukesällä, että juuret eivät olleet sinimailasella kasvaneet. Savinen maa on kovaa ja juuret olivat mutkaisia, koska ne ovat joutuneet kiertämään kovimpia kohtia. Ihannetilanne Rajalan mukaan olisi, että viljelykierrossa olisi aina myös syväjuurisia kasveja kuohkeuttamassa maata. Jos näin ei ole, asiaa pitää auttaa esimerkiksi jankkuroimalla. Fysikaalinen viljavuustutkimus on aika heikkoa meillä. Fosforia kyllä tutkitaan maasta ja muutakin kemiallista viljavuustutkimusta tehdään ja kasvustoja seurataan, mutta maaperää ei tutkita fysikaalisesti juuri ollenkaan. Viljelijälle tavallinen lapio on hyvä väline sen tutkimiseen. Tasaisella lohkolla kannattaa myös seurata, miten vesi menee sateen jälkeen maasta läpi. Usein syytetään salaojia, mutta voi olla, ettei vesi koskaan pääse ruokamultakerroksesta salaojiin asti. Jos lohkolla on ongelmia, pitäisin biologisia keinoja eli syväjuurisia kasveja ensisijaisena keinona. Jankkurointi ja syvämuokkaus on enemmänkin erikoistapaus. Viikin koetilan pelloilta pitkän kokemuksen hankkinut Eero Lamminen huomaa tiivistymät kyntötraktorin pukilta. Polttoaineen kulutusmittarilla varustettu traktori kyllä kertoo, kun aurat menevät tiiviiseen maahan. Lammisen mukaan kyntökerroskin on aina parempi, jos pohjamaa on hyvä. Laidun on tässä mielessä ihan kamala. Lehmät tiivistää peltoa tosi paljon, selvästi enemmän kuin koneet. Lehmät kulkevat mielellään samoja polkuja. Syksyisin laitumelle tuodaan lisärehuksi paaleja. Syöttökehikoiden ympärille tulee pahoja tiivistymiä, ja 18 19

2 Silja Vuori Nylands Svenska Lantbrukssällskapin joukkueen kapteeni Patrik Erlund ja Bernerin Lasse Matikainen onnittelevat Hyvä Sato n voittanutta Luomuinstituutin a. Viikin kova ja savinen maa oli yllätys Luomuinstituutin joukkueen kapteenille lle. Tiivistymät estivät sini- ja rehumailasen juuria pääsemästä kunnolla pohjamaahan asti. Jankkurointi auttoi ja toisena vuonna sato parani merkittävästi. Pikkulinnut korjasivat merkittävän osan syysrapsisadoista. Ilman näitä menetyksiä Berner olisi todennäköisesti voittanut kisan, koska ero voittajaan jäi niin pieneksi. NSL:n Banjo rapsilla lintutappiot olivat suuremmat kuin Bernerin Pioneer Maximuksella. Syynä tähän kisaajat pitivät sitä, että lajike kypsyi Maximusta aikaisemmin ja linnut ehtivät tuhota sitä enemmän. Lasse Matikainen Lapio on hyvä väline maaperän tutkimiseen. hes euroa ja NSL:lle reilut 700 euroa hehtaarilta. Molemmat joukkueet valmistautuivat syysrapsin viljelyyn jo edellisenä vuonna. Koska kylvöille oli päästävä syksyllä ajoissa, molemmat joukkueet viljelivät vuonna 2013 aikaista Wolmari-rehuohraa. Berner teki siitä siemensopimuksen ja sai sen ansiosta sadostaan paremman hinnan kuin NSL. Joutuivatko syysrapsin viljelijät tinkimään satotuotoista valitessaan esikasviksi aikaisen rehuohran? Täysin varmaa vastausta ei saada, mutta vertailuna voi käyttää esimerkiksi samoina vuosina kevätrapsia ja kevätvehnää viljelleen Raisioagron kahden vuoden tuloksia. Vuosien 2013 ja yhteenlasketut tulokset ovat Bernerillä euroa, NSL:llä 993 ja Raisioagrolla euroa. Bernerin tulos puoltaa ratkaisua, mutta NSL:n tulos tasaa tilannetta. Lintujen ja kasviöljynpuristamon lisäksi syysrapsilohkoilla oli muitakin sadonkäyttäjiä. Todennäköisesti thaimaalaista alkuperää olevat rouvat ovat syksyn aikana käyneet keräämässä kassikaupalla rapsin lehtiä ruuduilta. Täsjuoma-altaiden ja -kuppien edustat menevät aivan mullokselle. Kahtena syksynä Lamminen on seurannut, miten vesi seisoo näillä eläinten tallomilla paikoilla painanteissa. Missään muualla kuin näissä painanteissa ei kyntövaon pohja ole ollut kuiva. Vesi ei siis ole mennyt edes kyntökerroksen läpi, vaikka sillä olisi ollut aikaa vaikka kuinka paljon. Syysrapsit mitalisijoilla Syysrapseista odotettiin myös erittäin hyvää satoa pitkin kesää. Niiden kohtaloksi koituivat pikkulinnut, jotka verottivat satoa merkittävästi. On mahdotonta sanoa, millainen sato rapseista olisi saatu ilman lintuja; Todennäköisesti sekä Berner että Nylands Svenska Lantbrukssällskap olisivat molemmat olleet vielä kovempia vastustajia Luomuinstituutille. Berner pääsi linnuista huolimatta niin lähelle kisan voittoa, että ilman lintuja voitto olisi ollut heidän. Yllättävän hyvät sadot lohkoilta kuitenkin saatiin korjattua. Bernerille kiloja kertyi hehtaarilta ja NSL:lle Linnut hermostuttivat kapteeneja varmasti aidosti, koska molemmilla joukkueilla oli kasvustossa kiinni niin paljon panoksia, etteivät tuet olisi yksin riittäneet kattamaan kustannuksia. Pelkästään siemeniin, lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin oli molemmilta joukkueilta mennyt rahaa reilusti yli 500 euroa. Linnuista huolimatta korjuussa ei ilmeisesti hätäilty, koska molemmilla öljypitoisuus oli reilusti yli 40 prosenttia. Satotuottoa tuli Bernerille lä- Berner, Pioneer Maximus PR44D06 -syysrapsi /t Perushinta /t 320,000 Kosteus % 6,4 3,000 Öljypitoisuus % 43,3 15,840 PRA % 36,2 14,400 Seulonta % 0,02 0,000 Lehtivihreä ppm 5 0,000 Laadun vaikutus yhteensä 33,240 Tilityshinta /t 353,240 NSL, Banjo -syysrapsi /t Perushinta /t 320,000 Kosteus % 6,5 3,000 Öljypitoisuus % 42,3 11,040 PRA % 36,3 13,600 Seulonta % 0,05 0,000 Lehtivihreä ppm 9 0,000 Laadun vaikutus yhteensä 27,640 Tilityshinta /t 347,640 Syysrapsien hyvä laatu palkittiin noin 30 euron laatulisillä. Syysrapsin öljypitoisuus on useimmiten kevätöljykasveja korkeampi. LUOMUINSTITUUTTI Nurmisadon laatu 1. sato 2. sato 3. sato keskimäärin Kuiva-aine g/kg Raakavalkuainen g/kg ka Kuitu (NDF) g/kg ka D-arvo g/kg ka Sokeri g/kg ka Sulamaton kuitu (indf) g/kg ka Tuhka g/kg ka Rehuarvot SJ 0 ME (energia-arvo) MJ/kg ka 9,8 9,3 10,3 10 OIV g/kg ka PVT g/kg ka Kalsium g/kg ka 9,6 12,5 12,7 12 Fosfori g/kg ka 3,3 3,1 4,2 4 Kalium g/kg ka 30,2 30,9 36,6 32,6 Valion laboratorion rehuanalyysi Luomuinstituutin nurmisadosta Kasvustossa rikkakasveja ei näkynyt kovin paljon, mutta rehuanalyysissa niitä oli jonkin verran. Ensimmäisessä sadossa mailasia oli 51 prosenttia, timoteitä ja natoja 38 prosenttia ja rikkoja 11 prosenttia. Kakkos- ja kolmossadoissa mailasten osuus oli jo 92 prosenttia, timoteit ja nadat 5 prosenttia ja rikat 2 3 prosenttia. Rikkakasveista suurin osa oli voikukkaa. Palkokasveilla valkuaista Paljon puhuttu valkuaisomavaraisuus ei ole mikään uusi ajatus. Jo nobelisti A. I. Virtasen ajatuksena oli typpikotovaraisuus. Valion tutkimusjohtajana työskennellyt Virtanen kehitti typpikotovaraista viljelyjärjestelmää Sipoossa sijaitsevalla Joensuun 38 hehtaarin tilallaan vuodesta 1933 lähtien. Kemian Nobelpalkinnon saannin perusteena erityisesti mainittu rehunsäilöntämenetelmän kehittäminen liittyi kiinteästi koko tilan typpiomavaraisuuden tavoitteluun. Ideana oli kehittää viljelyä niin, että typpeä ei tarvitsisi tuoda maatilalle sen ulkopuolelta. Kulmakivinä tässä olivat palkokasvien viljely ja lannan huolellinen kierrätys takaisin, sekä maan hyvä hoito. Valkuaispitoisen rehun viljely, joka lypsättää lehmiä hyvin eikä tarvitse ostaa valkuaisrehuja. Virtanen esitteli maatilansa typpikotovaraisjärjestelmän Nobel-esitelmässään. Virtasen Sipoon tilalla typpikotovarainen maatila oli hänen punainen lankansa. Karjaa oli sen verran, mihin rehu riitti. Kuudesosa pelloista oli leipävehnällä. Apilapitoista nurmea viljeltiin kolme vuotta. Sen jälkeen kylvettiin kaura, joka hyödyntää apilan esikasvivaikutuksen hyvin. Sitä seurasi herne ja sitten kevätvehnä, joka oli uuden apilapitoisen nurmen suojaviljana. Osa pelloista kasvoi rehujuurikkaita ja rehuperunaa hernevuonna. Karjan lanta levitettiin kuivalantana suojaviljalle, koska se parantaa apilan menestymistä. Virtsaa käytettiin kauralle. Fosforia ostettiin, koska tuohon aikaan pellot olivat luonnostaan hyvin fosforiköyhiä. Typpeä ja kaliumia ei ostettu. Kali tuli kierrätyksestä ja savimaasta, eikä maidon mukana poistu paljon kalia. Viljasadossa kaliumia myydään kiloa hehtaaria kohti. Se ei ole paljon, jos sitä on sata tonnia hehtaarilla, kertoo. SV 20 21

3 Elosadon viherkesannon monipuolisesta siemenseoksesta tuli kaunis kasvusto. Rikkakasvit kuitenkin heikensivät säilörehun laatua. Vain kärkikaksikko pääsi plussalle ilman tukia. Joukkue Berner Raisio Elosato Luomuinstituutti NSL HY SFG Myytävä sato ja sen Syysrapsi Kevätvehnä Viherkes Säilörehu Syysrapsi Sinilupiini Sinilupiini määrä TUOTOT Sadon arvo 1288,18 592,37 373, ,42 737,74 0,00 0,00 Tuet yhteensä 673,00 565,00 729,00 719,00 645,00 660,00 636,00 Tilatuki 225,00 225,00 225,00 225,00 225,00 225,00 225,00 LFA 170,00 170,00 170,00 170,00 170,00 170,00 170,00 Ympäristötuki 198,00 170,00 193,00 183,00 170,00 185,00 161,00 Muut tuet 1) 80 0,00 141,00 141, ,00 80,00 Tuotot yht. /ha 1961, , , , ,74 660,00 636,00 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Siemenet 83,70 171,60 306,75 137,80 75,00 295,20 252,80 Lannoitus 330,40 206,40 217, ,40 18,87 42,00 Kasvinsuojelu 133,43 54, ,43 0,00 0,00 Muut muuttuvat 183,51 177,74 272,19 816,10 158,35 72,57 64,52 kustannukset Muuttuvat kustannukset 731,04 610,69 796,44 953,90 697,18 386,64 359,32 yhteensä Työkustannukset 124,55 107,59 96,20 109,98 124,55 68,64 59,10 yhteensä Kustannukset 855,59 718,28 892, ,88 821,73 455,27 418,41 yhteensä /ha KATE A 3) 557,14-18,32-423,03 544,51 40,56-386,64-454,32 KATE B 4) 432,59-125,91-519,23 434,54-83,99-455,27-513,41 KATE A tuet 1230,14 591,68 305, ,51 685,56 273,36 181,68 mukaan lukien KATE B tuet mukaan lukien 1105,59 484,09 209, ,54 561,01 204,73 122,59 1) Muut tuet sisältävät luomujoukkueilla luomutuen. 2) Muuttuvat panookset on hinnoiteltu kevättalven 2012 hintojen mukaan. Työ on määritelty TS -kone -laskentaohjelmaa apuna käyttäen. Muut muuttuvat sisältää traktorin ja puimurin poltto- ja voiteluaineen, kuivatuksen energian ja liikepääoman koron ja myös mahdollisen luomutarkastusmaksun ja kalkituksen. 3) Kate A = Tuotot yhteensä - Muuttuvat kustannukset yhteensä 4) Kate B = Tuotot yhteensä - (Muuttuvat kustannukset+työkustannukset) yhteensä Jouko Kleemola tä oli kuitenkin vain koetilan väen näköhavainto, joten laskuttamaan rouvia ei päästy eikä satotuottoja saatu. Ilman tukia valtaosa miinuksella Tänä vuonna joukkueista ainoastaan kärkikaksikko pääsi plussalle viljelyllään ilman tukia. Plussalle pääsyllä tarkoitetaan tässä laskentamallissa sitä, että heillä satotuotoista jäi rahaa myös kiinteiden kustannusten kattamiseen. Kaikki muut joukkueet joutuivat käyttämään osan tukieuroistaan jo muuttuvien kustannusten kattamiseen. Suuria eroja siinä, paljonko eri joukkueilla jäi kiinteiden kustannusten kattamiseen, tuli tänäkin vuonna. Vähiten rahaa jäi lupiiniin haksahtaneille SFG:lle ja Helsingin yliopiston professoreille sekä viime vuonna koko kisan voittaneelle Elosadon joukkueelle. Elosatoa rasitti yksivuotisen viherkesannon kallis siemenkustannus. Siksi tulos jäi alle 200 euron, vaikka lohkolta sentään korjattiin jonkinlainen myytävä säilörehusato. Rikkakasvipitoisuutensa takia Elosadon paalien hinta oli 17,50 euroa, kun Luomuinstituutti sai paaleistaan 25 euroa kappaleelta. Hinnoista käytiin hyvässä hengessä kovat neuvottelut joukkueiden tuloskokouksessa. Raisioagron taloudellista tulosta pudotti se, että vehnä ei pudonneen sakoluvun takia kelvannut leipävehnäksi. Viiden tonnin sadosta huolimatta rehuvehnäsadon tuotannon muuttuvia kustannuksia jouduttiin kattamaan tuilla. Samoin kävi NSL:n syysrapsin. Kun tuet lasketaan mukaan, jäi NSL:lle ja Raisioagrolle rahaa kiinteitä kustannuksia varten 500 euron molemmin puolin. Tänä vuonna parhaiten menestyneet Luomuinstituutti ja Berner pääsivät molemmat yli 1000 euron tulokseen. -viljelysten tuotot, kustannukset ja katteet on laskenut maatalousekonomisti Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston Taloustieteen laitokselta. Laskelmat perustuvat viljelytietoihin, sadon määriin ja laatuihin. Luomuinstituutille iso sato mailasnurmesta Sini- ja rehumailaspitoisesta nurmesta irtosi kunnon sato ilman typpilannoitusta. Tiivistynyt lohko hyötyi edellisvuoden syvämuokkauksesta. Luomuinstituutin nurmi kylvettiin syysvehnän oraiden alle jo keväällä Viime kesänä siitä korjattiin ensimmäiset sadot, mutta ne eivät vielä päätä huimanneet. Kun toinen sato oli korjattu, kaivoi huolestunut kapteeni lapion esiin ja huomasi lohkon kaipaavan syvempää muokkausta. Jankkuroinnin yhteydessä lohkolle täydennyskylvettiin hieman valkoapilaa ja alsikeapilaa mahdollisten mailasten talvituhojen varalta. Kuivassa maassa apilat eivät taimettuneet, mutta se ei haitannut, koska mailaset talvehtivat hyvin. Siemenseoksessa sini- ja rehumailasen osuus oli 60 prosenttia. Tänä vuonna ykkössadossa mailasen osuus oli alle puolet, mutta kakkos- ja kolmossadot oli jo hyvin mailasvoittoisia. Näin käy n mukaan usein. Typensitojakasvi pärjää muita paremmin, kun nurmea ei lannoiteta niiton jälkeen. Tänä vuonna mailaset myös kasvoivat hyvin. Hyvä vesitalous, ph ja hivenravinteet tärkeitä Mailasia pidetään vaateliaina kasveina. Toisaalta niissä on todistettavasti huikea satopotentiaali. Ilman typpilannoitusta on mahdollista saada valkuaispitoista rehua. Mitä mailaset pellolta vaativat, kapteeni Rajala? Kuivatuksen pitää pellolla olla hyvä, eli vesitalous kunnossa ja pohjavesi alhaalla. Maan rakenteen pitää olla SILJA VUORI, teksti sellainen, että juuret pääsee pohjamaahan. Metriin asti saisi olla hyvä kuivatus mailaspelloilla. Kosteille maille luomussa kylvetään alsikeapilaa, koska se sietää kosteutta enemmän ja sille riittää heikompi kuivatus. Seuraava asia on ph. Sen pitää olla yli kuuden. Suomessa tarvitaan kalkkia jotta mailanen menestyy. Kun se kasvaa hyvin, se ottaa myös hiveniä ja kaliumia. Niitäkin pitää löytyä maasta tai lannoituksesta. Fosfori näyttää riittävän useimmilla mailla, en pitäisi sitä mitenkään ensisijaisena lannoituksessa. Palkokasvit pystyvät irrottamaan fosforia hyvin maasta. Rikki on tärkeä myös, koska valkuaista muodostuu paljon. Luomussa on mahdollista käyttää sulfaattimuotoisia hivenlannoitteita, kuten magnesiumsulfaattia tai alkuainerikkiä. Kipsi eli kalsiumsulfaatti on myös yksi vaihtoehto. Rajala pitää hyvin mahdollisena, että rikin puutetta voi esiintyä luomupellolla. Lannoitteita ei käytetä, eikä rikkiä enää nykyisin tule ilmasta entiseen malliin. Rikin puutteen voi tunnistaa samaan tapaan kuin muutkin ravinnepuutokset. Maa-analyysi kertoo jotain, mutta ei yleensä tarpeeksi siitä, miten hyvin kasvi saa ravinnetta maasta. Kasvianalyysi on paras tapa selvittää asiaa. Jos kasvin rikkipitoisuus on alhainen, se kertoo puutteesta. Intensiivisessä luomuviljelyssä on tärkeää tutkia ravinneasioita. Boori on ehkä ensimmäinen hivenravinne josta voi olla puutetta, rikki tulee kakkosena. Kun kyse on rehuntuotannosta, on hyvä tarkkailla myös sinkkiä. Rajala rohkaisee viljelijöitä kasvianalyysien tekoon. Vaikkei nyt joka pellolta joka vuosi, mutta ainakin silloin tällöin, jotta pääsee jyvälle missä mennään. Kasvianalyysissa voi löytyä syitä, miksi apila tai mailanen ei talvehdi ja nurmi jää lyhytikäiseksi. Se voi kertoa esimerkiksi kasvin kaliumin puutteesta. Toinen tärkeä on boori, jolla on talvehtimiselle sokeriaineenvaihdunnan takia merkitystä. Kalsiumin ja magnesiumin suhde on asia, johon Rajala kiinnittäisi huomiota. Esimerkiksi Etelä-Suomessa magnesiumpitoisuudet voivat olla korkeita savipelloilla suhteessa kalsiumiin. Magnesiumia voi olla jopa tuhat milligrammaa litrassa, vaikka jo 800 on varsin korkea luku. Kun suhde on hyvä, kasvit saavat kalsiumia riittävästi. Rehun kautta se vaikuttaa myös eläinten terveyteen. Luomupeltojen kalkituksessa Rajala vierastaa ajatusta ylläpitokalkituksesta. Miksi ylläpitokalkitusta kukaan Luomuinstituutti sai nurmestaan yli kaksinkertaisen sadon edellisvuoteen nähden. Kuvassa mailasnurmen ensimmäistä satoa karholla odottamassa paalausta kesäkuussa

4 Suomessa tarvitaan kalkkia jotta mailanen menestyy. tarvitsee? Pääsyy siihen ovat väkilannoitteet. Luomussa ei käytetä hapattavia lannoitteita, esimerkiksi tälle lohkolle on joskus käytetty lihaluujauhoa, mikä vastaa painonsa verran kalkkia. Peruskalkitustarve on sama kuin tavanomaisessa viljelyssä, ehkä vähän alemmas voi ph:n jättää. Koetulokset ja varsinkin käytännön kokemukset osoittavat, ettei ylläpitokalkitusta tarvita luomussa. Lannan mukana kalsium ja magnesium kiertävät takaisin peltoon. Keski-Suomen karjatiloilla käytettävä biotiitti-kivijauhe toimii myös kalkin tapaan. Ensi vuonna uusi kasvi Luomuinstituutin seuraava siirto lohkollaan on kyntäminen ensi keväänä. Samalla nurmella olisi varmasti voinut jatkaa vielä kolmannen vuoden. Nurmi oli hyväkuntoista ja todennäköisesti vielä talvehtii. Riskit Nurmelle sopiva jankkuri Reijo Käki kylläkin kasvavat, välttämättä nurmi ei ainakaan enää neljättä vuotta kasvaisi hyvin. Luomussa pyritään hyödyntämään esikasvivaikutuksia ja siinä tämä nurmi on erinomainen. Miten hurja sato onkaan ensi vuonna odotettavissa? Se nähdään vuoden kuluttua syksyllä. Kasvin valintaa pohdimme tässä talven aikana. Todennäköisesti se on jokin vilja. Harkitsemme sille pientä starttityppiannosta. Koska kyntö jää kevääksi, typpi vapautuu mailasnurmen juuristosta vähän hitaasti. Starttityppivaihtoehtona ovat Viljo-lihaluujauho ja kananlantarakeet. Jo 20 kilolla starttityppeä olisi iso vaikutus. Suomessa on joidenkin esikasvien vaikutuksia tutkittu. Uskon, että hyvästä apilanurmesta voisi maahan jäädä typpeä 60 kiloa ja tästä varmaan enemmänkin. Typpi on sitoutuneena sänkeen ja juuristoon. Sen pitää ensin hajota, jotta typpi vapautuu. Todennäköisesti vapautuminen olisi keväällä nopeampaa, jos kyntö olisi tehty jo syksyllä. Joukkue päätyi kuitenkin kevätkyntöön, koska sen on havaittu toimivan näillä mailla hyvin. Sitä suositellaan myös ympäristösyistä eikä pitäisi olla huuhtoutumista ja hävikkiä. Rikkakasvien, ohdakkeen ja valvatin kannalta se voi myös olla syyskyntöä parempi vaihtoehto. Luomuinstituutin nurmisiemenseos: Rehumailanen Karlu 10 % Rehumailanen Jurlu 30 % Sinimailanen Pondus 15 % Sinimailanen Vela 5 % Timotei Iti 8 % Timotei Vega 7 % Timotei Tenho 5 % Ruokonata Retu 20 % Luomuinstituutin säilörehunurmi kylvettiin syysvehnän alle rikkaäestyksen yhteydessä toukokuussa Siemenseos on Naturcomin valmis Alfa1-luomuseos. Kylvömäärä oli 22 kg/ha. Luomuinstituutin joukkueen taustavaikuttaja, luomuasiantuntija ja -viljelijä Reijo Käki jankkuroi nurmilohkon kesällä 2013 toisen säilörehusadon korjuun jälkeen. Ajatus jankkuroinnista syntyi joukkueelle, kun kapteeni havaitsi, että sini- ja rehumailasen juuret eivät pääse kasvamaan ruokamultakerroksen alapuolelle. Evers-merkkinen jankkuri on ollut Reijo Käellä nyt kaksi vuotta. Tämä jankkuri on tarkoitettu nimenomaan nurmille. Jankkurissa on kapeat ojakset, joiden ansiosta se ei nosta maata pintaan. Sillä on tarkoitus ajaa nimenomaan kasvavia nurmilohkoja. Se ei nosta kokkareita pintaan, joten tasaisen jäljen ansiosta nurmet voidaan niittää normaalisti jankkuroinnin jälkeenkin. Jankkurin hankinnassa Käki pitää tärkeänä sitä, että valitsee käyttötarkoitukseen sopivan koneen. Tasaisen jäljen jättävä jankkuri sopii nurmien lisäksi sänkipelloille ja mulloksille. Nimenomaan niille sopivat, maata nostavammat jankkurit eivät sovi yhtä hyvin nurmilohkoille, koska niittäminen hankaloituu. Käkelän tilalla jankkurointia on tarkoitus tehdä jatkossa erityisesti nurmilohkoilla. Jankkurointiin liittyy oleellisesti se, että vasta nurmen tai syysviljan juuristo saa aikaan pysyvämmän muutoksen rakenteeseen. Käki painottaa myös työn oikea-aikaisuutta. Jos keli on liian kuiva, voi pintaan tulla isoja kokkareita eikä jankkuri välttämättä mene kunnolla maahan. Liian märkää maata ei pidä muokata, eikä se murustu kuten sen pitäisi. Nurmien lisäksi kokemusta on myös ruispeltojen jankkuroinnista. Syksyllä 2013 Käki jankkuroi omat ruismaansa. Alun perin tarkoitus oli kyntää ne kultivoinnin jälkeen, mutta maa oli liian kuivaa ja kovaa kynnettäväksi. Kultivoidun pellon kuohkeutus jankkurilla onnistui hyvin. Muutamasta aiemmasta vuodesta poiketen rukiiseen ei tullut talvehtimistappioita. SV Jankkurointi avasi reitit juurille Luomuinstituutin joukkue loi pohjan tämänvuotiselle huippusadolleen jo viime vuonna. Silloin nurmisato ei ollut kovin hyvä ja syy löytyi pinnan alta. Kaikki juuret oli silloin ruokamultakerroksessa, kun lapiolla kaivelin. Juuret eivät saaneet vettä, koska eivät päässeet tarpeeksi syvälle. Koko kesä oli kuiva elokuun sadejaksoa lukuun ottamatta. Ruokamultakerroksen vesi ei riitä suureen satoon, kertoo. Toisen nurmisadon korjuun jälkeen pelto jankkuroitiin vuonna Tänä vuonna juuret pääsivät jo syvälle eikä ollut niin kuivaakaan. Rajalan havaintojen mukaan heinäkuun hellejakso ei paljoa mailasia häirinnyt. Ne tykkäävät lämmöstä ja auringonpaisteesta, kunhan vain juuret ovat päässet syvälle ja saavat sieltä vettä. Poudankestävyys on monelle syy viljellä mailasia. Rajalan näkemys kisalohkostaan on, että lohko oli tiivistynyt jo useana vuonna. Siellä on todennäköisesti ollut raskasta liikennettä märkään aikaan. Maahan on syntynyt anaerobiset Pohjamaassa on runsaasti juurien tekemiä reikiä. Kuvassa pohjamaapaakku alta päin kuvattuna. Pohjamaahan kasvaneita juuria Juuriston kasvu on pysähtynyt kyntökerroksen alaosaan ja juuristo on alkanut etsiä helpompia kasvureittejä haaroittuen ja kasvaen vaakasuoraan. olot eli juuret ovat kärsineet hapen puutteesta. Maasta löytyi juuria, jotka olivat menneet mutkalle, haaroittuneet ja paksuuntuneet pyrkiessään läpi. Tämän lisäksi voi olla myös kemiallisia syitä, jotka korostuvat tiivistymisen ja märkyyden yhteydessä. Esimerkiksi rauta voi muuttua haitallisempaan muotoon. Suosittelisin, että viljelijät ottaisivat lapion käteen ja tutkisivat, pääsevätkö juuret läpi kyntöanturasta. Jos juuret on päässeet senttiin, ne on päässeet jo aika syvälle. Tuskin mekaaniset tiivistymät sen syvemmälle ulottuvat. Jankkuroinnin sopiva syvyys riippuu Rajalan mukaan siitä, miten syvälle ylipäätään päästään ja kannattaako kerralla yrittää koko syvyyttä. Nykyisillä jankkureilla senttiä on mielekäs syvyys. Jankkurointi märissä olosuhteissa voi olla vahingollista. Kun maata muokataan, sen pitäisi olla murustuvaa muokkaussyvyyteen asti. Syvämuokkauksen vaikutusta kannattaa tehostaa sopivalla viljelykasvilla. Aina olisi eduksi, että juuristo sitoisi kuohkeutetun maan ja täyttäisi kuohkeutetun tilan heti. Nurmet kannattaa jankkuroida kesällä tai sitten ennen syysöljykasvien kylvöä. Kolmas vaihtoehto on rukiin kylvö jankkuroinnin jälkeen, mutta kyllä sen juuristo jää syysrapsia heikommaksi. En pidä hyvänä vaihtoehtona sitä, että syksyllä viljanpuinnin jälkeen lähdettäisiin jankkuroimaan märkiä peltoja ilman, että niihin kylvetään uutta kasvia. Hyvä käytäntö nurmitiloilla voisi olla myös eteneminen asteittain. Ensimmäisenä nurmivuonna ajettaisiin ensimmäisen kerran, mutta ei vielä maksimisyvyyteen. Toisena vuonna ajettaisiin uudestaan keskikesällä loppusyvyyteen asti. Biologia tehostaisi muokkausta siinä välissä, kun juuret kasvaisivat täyttämään jankkurin tekemiä uria. SV Erilaisia mailasen juuristoja. Vasemmalla suoraan alas kasvava juuri. Oikealla voimakkaasti maan tiiviyden takia haaroittuneita juuristoja

5 Kasvukauden sää tarjosi jälleen kerran riittävästi haasteita Hyvä Sato -joukkueille. Kesäkuussa olot olivat suotuisat, mutta lämmin ja lähes sateeton heinäkuu vei terän huippusadoista. Sinilupiinit eivät jaksaneet taistella rikkakasveja vastaan. Aiempien vuosien perusteella kilpailulohkon maa vaatii sadetta kesä-heinäkuussa yli 150 millimetriä, jotta päästäisiin suuriin satoihin. Tällä kertaa kesäkuun 76 millin sademäärä oli hyvä, mutta lähes sateeton heinäkuu kuivatti pellot. Ennätysaikainen kevät Kasvukausi alkoi Viikissä ennätyslämpimissä oloissa huhtikuun puolivälissä. Kevätkylvöt tehtiin pari Onnistumisia ja pettymyksiä JOUKO KLEEMOLA, teksti ja kuvat päivää ennen vappua, mikä sekin oli poikkeuksellisen aikainen ajankohta -viljelyksillä. Toukokuun alku hyytävä Kylmä jakso toukokuun alussa pudotti viljelysten satopotentiaalia. Nylands Svenska Lantbrukssällskapet ja Berner kärsivät kylmästä jaksosta todennäköisesti eniten. Syysrapsin kiivain kasvuvaihe oli juuri käynnistymässä päivän keskilämpötilojen pudotessa viikoksi alle viiden asteen. Kesäkuu nosti satouskoa Satonäkymät kirkastuivat uudelleen kesäkuussa, jolloin oli sopivan lämmintä ja vettäkin tuli riittävästi. Kasvustot viihtyivät hyvin ja satotoiveet nousivat sinilupiineja lukuun ottamatta. Lupiinit hukkuivat rikkakasvien alle lähes kokonaan. Kesäkuun puolen välin jälkeen niitetty Luomuinstituutin mailasnurmen ensimmäinen sato oli lupauksia antava. Kuiva-ainesatoa tuli neljä ja puoli tonnia eli kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna Heinäkuu kuivatti toiveet Heti kesä-heinäkuun vaihteen jälkeen sateet loppuivat. Lämpötilojen py- Pintamaa alkoi halkeilla heinäkuussa kuivuuden seurauksena. sytellessä hellelukemissa kasvustoihin ilmestyi kuivuusoireita, mikä sai joukkueet varovaisiksi sato-odotusten suhteen. Syysrapsit olivat tosin jo satonsa pääosin tehneet ja siltä osin siis turvassa kuivuudelta. Luomuinstituutti oli myös kisassa vahvoilla ensimmäisen niiton hyvän sadon ansiosta. Elokuu ratkaisi kisan Nylands Svenska Lantbrukssällskapetin ja Bernerin syysrapsit joutuivat elokuun alussa pahoin lintujen syömiksi. NSL:n Bernerin Maximusta hieman aikaisempi Banjo-lajike kärsi tuhoista enemmän. Linnut söivät siemeniä latvasta alkaen sitä mukaan kun niitä kypsyi. Aikaisemmalla lajikkeella valmista syötävää riitti enemmän. Raisioagron vehnäkasvusto joutui odottelemaan puintia kolme viikkoa Vuosien 2010, 2011 ja lämpösummakertymät ovat olleet hämmästyttävän samankaltaisia viljelyksellä. Vuosi 2012 oli selvästi viileämpi ja 2013 lämpimämpi kuin muut vuodet. Sadesumma oli lähes samansuuruinen kuin 2010 ja Heinäkuu oli poikkeuksellisen kuiva. Viileä vuosi 2012 on ollut selvästi sateisin Hyvä Sato -viljelyksellä. kestäneen sadejakson yli. Kasvuston kuivuessa puintikuntoon vehnän laatu oli laskenut alle leipäviljatason. Kisa oli Raisioagron osalta siltä osin ohi, koska rehuvehnän hinta oli hyvin alhainen. Yli viiden tonnin satokaan ei tässä kilpailussa auttanut. Kova sato tosin nosti taloustuloksen reilusti plussalle. Sinimailanen paransi Luomuinstituutin mailasnurmen toinenkin sato oli kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Kun kolmaskin sato saatiin korjattua ennätyslämpimän syyskuun turvin, joukkue vei Lämpösumma Lämpösummakertymä Viikissä Lämpösummakertymä Viikissä Kumulatiivinen sadesumma, mm n voiton yli yhdentoista tonnin kuiva-ainesadon turvin. Lupiinit tukahtuivat Helsingin yliopiston professoreiden ja Sustainable Farming Groupin sinilupiinit jäivät kesän aikana häviölle rikkakasveja vastaan käydyssä taistelussa elintilasta. Käyttölupaa torjunta-aineille ei tullut ja suunnitellut torjuntaruiskutukset jäivät tekemättä. Pahoin rikkakasvien valtaaman kasvuston puinti ei onnistunut ja satotulot jäivät saamatta, mikä näkyi selvästi näiden joukkueiden taloudellisessa tuloksessa. Sadesumma Viikissä Huhti Touko Kesä Heinä Elo Sadesumma Viikissä Huhti Touko Kesä Heinä Elo

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet

Lisätiedot

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Yksivuotiset seosrehukasvustot Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa

Lisätiedot

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän

Lisätiedot

Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki

Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki SISÄLTÖ - Ruukin syysrapsikokeet - Viljelytoimenpiteet ja havaintoja eri vuosina - Satotulokset

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan Jukka Salonen Luke Jokioinen ProAgria / Elina-hanke Kaakkois-Suomi Vierailu Jokioisilla 21.09.2016 1 Teppo Tutkija 3.10.2016 www.coreorganic.org

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä

Lisätiedot

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe Sanna Kykkänen Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Sanna

Lisätiedot

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 452

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä

Lisätiedot

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma

Lisätiedot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki Luomusiementuotanto Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus 13.11.2014 Helsinki Sisältö Luomusiementuotannon tilanne Suomessa Kannattavuushaasteet Tilastrategiat 2013 luomusiementuotannon

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvikokemuksia Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto

Lisätiedot

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Tietokortti: Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Puna-apilan (Trifolium pratense L.) käyttö säilörehunurmissa on lannoitteiden hintojen noustessa tullut yhä houkuttelevammaksi.

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke Edistystä luomutuotantoon hanke 2012-2014 -tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen,

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka Viherlannoitus luomuviljelyssä Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka Viherlannoituksen tarkoitus Kasvien viljelyä maan viljavuuden nostamiseksi

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita

Lisätiedot

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö

Lisätiedot

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke Edistystä luomutuotantoon hanke 212-214 -tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen,

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Rypsi ja rapsi mukaan viljelykiertoihin Miksi viljelyn etuja Rypsiä vai rapsia kevät- vai syyslajikkeita?

Lisätiedot

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmet 2016 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Lähteet: Vuoden 2016 ennakoidut pinta-alaperusteiset tuet C2-alueelle, ProAgria Keskusten liitto; Hakuoppaan tuet 2016, luonnos, Mavi Rehu-ja siemennurmet

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot