Asunto Oy Mäkärä Hakamaankuja Espoo

Transkriptio

1 Asunto Oy Mäkärä Hakamaankuja Espoo HANKESUUNNITELMA Rakennusten vaipparakenteet ja piha-alueet Täydennetty salaoja- ja kustannuskohtaa

2 AS OY MÄKÄRÄ 1/19 YHTEENVETO Tämä hankesuunnitelma koskee Asunto Oy Mäkärän 17 atriumtalon vesikatto-, yläpohja-, ulkoseinäja sokkelirakenteiden sekä salaojien, piha-alueiden ja kantavien alapohjien alustatilojen korjaustöitä. Talot on rakennettu 1960-luvun alkupuolella. Kohde sijaitsee Tapiolassa osoitteessa Hakamaankuja 1. Kohteen piha- ja vaipparakenteissa on useita veden ja kosteuden kulkeutumisen hallintaan liittyviä puutteita. Tärkeimpinä mainittakoon - Maanpintojen korkeustasot rakennusten vieressä. - Maanpintojen muotoilu siten, että pintavedet ohjautuvat rakennuksiin päin. - Kantavien alapohjien alustatilojen kosteusongelmat. Alapohjissa ei ole kapillaarikatkoa. Salaojat eivät toimi kaikilta osin. - Ulkoseinissä on paljon pääosin pystysuuntaista halkeilua, jotka aiheuttavat kosteusvaurioriskin ulkoseinärakenteisiin. - Räystäät ovat siroja ja vesikattojen kaltevuudet ovat pieniä. Ne aiheuttavat riskin vesivuodoille. Tilaaja asetti hankkeelle hankesuunnittelun alkuvaiheessa ulkonäölliset ja tekniset tavoitteet. Hankkeen ulkonäölliset tavoitteet perustuvat vuonna 2006 laadittuun Tapiolan vanhojen asuinalueiden korjauksen ja hoidon suuntaviivat yleisohjeeseen. Ohjeen pääsanoma on, että korjaustöiden yhteydessä rakennusten ominaispiirteet tulisi säilyttää ennallaan, sallien kuitenkin sellaiset välttämättömät korjaustoimenpiteet, joilla rakenteiden vaurioituminen saadaan pysäytettyä. Hankkeen teknisistä tavoitteista mainittakoon kantavien alapohjien kosteusteknisten toimivuuspuutteiden poistaminen, julkisivujen kosteusteknisen toiminnan parantamien, vesikattojen toimivuuden varmistaminen sekä pihojen pintavesien hallinnan ja vesien ohjauksen parantaminen. Eri rakenteiden korjaustarpeet on esitetty hankesuunnitelman kohdassa 3. Esitetyt korjaustarpeet perustuvat tilaajan kohteessa teettämiin tutkimuksiin ja rakenneavauksiin. Eri rakenteiden korjausvaihtoehtojen sisältö ilmenee kohdasta 4. Alapohjarakenteille on esitetty yksi korjaustapa, julkisivuille neljä vaihtoehtoa, vesikatto- ja yläpohjakorjauksille kaksi vaihtoehtoa, samoin kuin piha-alueillekin. Alapohjille ja vesikatoille suositellaan täydellistä peruskorjausta. Pihojen peruskorjaus on suositeltavaa tehdä vähintään rakennusten ympärillä. Julkisivujen korjaussuositus on ulkonäköseikkojen kannalta uudelleen pinnoitus nykyisen pinnoitteen päälle. Tekniseltä kannalta suositeltavampia olisivat vaihtoehdot, joissa nykyisen pinnoitteen päälle asennetaan lisälämmöneristys ja uusi pinnoite tai pintarakenne. Korjaustyöt suositellaan aloitettavaksi salaojien, alapohjien ja pihojen korjauksella. Eri korjausvaihtoehtojen kustannusarviot on esitetty hankesuunnitelman kohdassa 5.1. Korjaustöiden on arvioitu kestävän korjausvaihtoehdosta riippuen noin yhdeksän kuukautta. Tänä aikana asukkaille syntyy korjaustöistä merkittävää haittaa. Huoneistoissa voi kuitenkin asua töiden aikana. Hankkeen alustavaksi aikatauluksi on kaavailtu, että suunnittelutyö tehtäisiin vuoden 2011 kevään ja kesän aikana ja rakentaminen vuoden 2012 aikana.

3 AS OY MÄKÄRÄ 2/19 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO YLEISTÄ Kohdetiedot Korjaushistoria Hankesuunnitelma osapuolet Hankesuunnitelman rajaus SUUNNITTELUTAVOITTEET Suojelukohteen erityisvaatimukset Tavoitteet energian, rakennusfysiikan ja ulkonäön kannalta KORJAUSTARPEET Alapohjat Julkisivut Vesikatot, räystäät ja yläpohja Piha-alueet KORJAUSVAIHTOEHDOT Alapohjat Julkisivut Vesikatot, räystäät ja yläpohja Piha-alueet Korjausten priorisointi HANKKEEN VAIKUTUKSET Taloudelliset vaikutukset Muut vaikutukset AIKATAULU LIITELUETTELO... 19

4 AS OY MÄKÄRÄ 3/19 1 YLEISTÄ 1.1 Kohdetiedot Yhtiö: Asunto Oy Mäkärä Hakamaankuja Espoo 12 Tapiola Kaupunginosa: Kortteli: Tontti: 1 Rakentamisajankohta: 1960-luvun alkupuoli Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehti P. Ahola Rakennesuunnittelu: Haka-KK ins.os. Arkkitehtoniset lähtökohdat: Kyseessä on arkkitehti Pentti Aholan ( ) 1960-luvun alussa ( ) suunnittelema atriumtaloryhmä. Talotyyppi on Suomessa harvinainen täysatriumratkaisu. Kansainvälisesti vastaavia ilmiöitä esitteli mm. venäläissyntyinen sittemmin Englannissa ja Yhdysvalloissa vaikuttanut arkkitehti Serge Chermayeff ( ). Taloryhmä on arkkitehtonisesti merkittävä paitsi harvinaisen talotyyppinsä ja kaavallisen ryhmittelynsä puolesta, niin myös kansainvälisen modernismin hengessä sommiteltujen niukkaeleisten julkisivujensa osalta. Kohdetta voidaankin pitää suomalaisen 1960-luvun modernin asuntosuunnittelun yhtenä merkittävimmistä pientaloryhmistä. Tämän hankesuunnitelman laadinnassa on oltu yhteydessä myös Espoon rakennusvalvontakeskukseen (Tapiolan alueen lupa-arkkitehti Peter Westerlund) sekä Espoon kaupunginmuseoon (tutkija Jyri Vilja). Em. kaupunginmuseon edustajan kanssa käydystä neuvottelusta on muistio liitteenä, ks. liite 1. Konstruktiiviset lähtökohdat: Yhtiö koostuu 17 atriumtalosta ja yhdestä autokatoksesta. Atriumtaloissa on erilliset asuin- ja märkätilasiivet. Talojen perustustapa vaihtelee. Osa taloista on perustettu puupaalujen varaan ja osa maanvaraisesti / kallionvaraisesti. Alapohjat ovat osin kantavia (painovoimaisesti tuuletettu ilmatila) ja osin maanvaraisia. Ulkoseinät ovat pääosin kantavia Siporex-harkkoseiniä. E- talossa ulkoseinät ovat Siporex-elementtiseiniä. Yläpohjat ovat pääosin puurakenteisia, ulkopuolisella vedenpoistolla varustettuja, katteena peltikate. E-talon puurakenteinen yläpohja on vedeneristetty bitumikermein ja vedenpoisto on toteutettu kattokaivoin. Rakennusten ulko-ovet ja ikkunat ovat puurakenteisia. Kohteen piha- ja vaipparakenteissa (alapohjat, ulkoseinät, yläpohjat) esiintyy mm. seuraavia puutteita: - maanpinta rakennusten vieressä on liian korkealla. - maanpinnat on muotoiltu siten, että pintavedet ohjautuvat rakennuksiin päin. - kantavien alapohjien alustatiloissa seisoo aika ajoin vesi.

5 AS OY MÄKÄRÄ 4/19 - ulkoseinissä on paljon pääosin pystysuuntaista halkeilua, joiden kautta tapahtuu vesivuotoja asuntoihin. - julkisivut ovat likaantuneita, lisäksi julkisivupinnoissa on paljon kasvillisuutta. - räystäät ovat siroja. - vesikattojen kaltevuudet ovat pieniä. 1.2 Korjaushistoria Kohteessa on aiemmin tehty seuraavat korjaukset: - Alueputkitus Ikkunoiden ja ovien maalaus Lämmitysverkoston paisunta-astia uusittu Autokatoksen valaistus ja autojen lämpöpisteet uusittu Vesikattojen maalaus H-talon länsi- ja pohjoispuolen salaojat uusittu E, F, G, L, O ja R- talojen rinteen puolen salaojat uusittu C, D, N, P, S ja T-talojen rinteen puoleiset salaojat uusittu Linjasaneerauksen hankesuunnittelu tehty Linjasaneerauksen suunnittelu tehty Linjasaneeraus Hankesuunnitelma osapuolet Hankesuunnitelman tilaaja: Asunto Oy Mäkärän hallitus Hakamaankuja Espoo Yhteyshenkilö: Jaakko Hassi (hallituksen puheenjohtaja) Tilaajan edustaja: Uudenmaa Projektinjohtopalvelut Oy Tekniikantie Espoo Yhteyshenkilö: Sami Koskela p sami.koskela@upj.fi Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit D4 Oy Otsonkallio Espoo Yhteyshenkilö: Jarmo Saari, arkkitehti p jarmo@arkd4.fi

6 AS OY MÄKÄRÄ 5/19 Rakennesuunnittelu (hankesuunnitelman kokoaja): Ins.tsto Konstru Oy Ahventie 4 B Espoo Yhteyshenkilöt: Mika Laitala, DI p mika.laitala@konstru.fi Joni Sundström, RI amk p joni.sundstrom@konstru.fi 1.4 Hankesuunnitelman rajaus Tässä hankesuunnitelmassa käsitellään seuraavia osa-alueita: - piha-alueet, pintojen korkeusasemat ja kallistukset - kantavat alapohjat, täytöt, tuuletus, salaojat - julkisivut - yläpohjat. 2 SUUNNITTELUTAVOITTEET 2.1 Suojelukohteen erityisvaatimukset Tapiolan vanhojen asuntoalueiden korjaus- ja kunnostustoimenpiteitä varten on vuonna 2006 laadittu kaupungin viranomaisten, korjausrakentamisen asiantuntijoiden, Tapiolan asuntoyhtiöiden isännöitsijöiden ja museoviranomaisten yhteistyönä yleisohjeet (Tapiola, vanhojen asuntoalueiden korjauksen ja hoidon suuntaviivat. Yleisohjeet ). Rakennuslautakunta on hyväksynyt yleisohjeet ja ne täydentävät osaltaan Espoon rakennusjärjestystä. Tavoitteena on ollut ohjata tulevia korjaushankkeita siten, että Tapiolan arvo valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä voidaan säilyttää. Keskeinen suositus ja ohje voidaan tiivistää käsitteeseen säilyttävä korjausrakentaminen. Ohjeiden käytön seuranta kuuluu Espoon rakennusvalvontakeskukselle. Todettakoon vielä, että jäljempänä esitellyt korjausvaihtoehdot edellyttävät vähintään toimenpideluvan hakemista rakennusvalvontakeskukselta. Lupakäsittelyssään valvontaviranomainen ottaa huomioon em. yleisohjeen suositukset sekä tarvittaessa pyytää kaupunginmuseon lausunnon hakemukseen liitetyistä suunnitelmista. Tämän hankesuunnitelman osalta em. yleisohjeita on tarkasteltu erityisesti julkisivujen, vesikaton ja räystäiden sekä piha-alueiden korjaustoimenpiteiden vaihtoehtoisia ratkaisutapoja kartoitettaessa. Em. yleisohjeissa säilyttävän korjausrakentamisen osalta todetaan mm. Korjaustöissä rakennusten ominaispiirteet tulee säilyttää nykyisellään erityisesti ulkoasun (julkisivujen ja kattomaiseman) osalta: sama julkisivujen jäsentely, samat profiilit ja yksityiskohdat jne. Värien, materiaalien ja työn jäljen tulee olla alkuperäistä vastaavia. Seuraavassa lyhyitä otteita em. yleisohjeista, joiden mukaisesti on jäljempänä esitelty suositeltavia korjaustoimenpiteitä.

7 AS OY MÄKÄRÄ 6/19 Julkisivujen korjaustoimenpiteiden osalta em. ohjeissa todetaan mm. Julkisivupintojen struktuuri säilytetään. Ulkopuolelle tehtävän eristyksen tarkoituksenmukaisuutta on tarkoin harkittava. Ulkopuolinen lisäeristys muuttaa rakennuksen ulkonäköä, julkisivun suhteita ja reliefivaikutelmaa sekä hävittää näkyvistä aidon materiaalin ja tekstuurin. Ikkunat jäävät kuoppaan, räystäät lyhenevät, sokkelit jäävät sisään julkisivulinjasta, sisäänkäyntien ja parvekkeiden ym. liittymäkohdissa syntyy hankalasti ratkaistavia kohtia, eikä rappauksen pinta vastaa elävyydeltään vanhaa rappauspintaa. Eristerappauksen tekeminen ei näin ollen ole yleensä suotavaa Tapiolan rakennuksiin. Ko. kohteen ulkoseinät ovat pääsääntöisesti kevytbetoniharkoista muurattuja. Seinäpinnat on pinnoitettu siten, että harkkojen saumajako kuultaa hennosti maalauksen alta. Koska ulkoseinissä on runsaasti vaurioita (halkeamia), jotka joudutaan paikkaamaan, ei alkuperäisen pintastruktuurin säilyttäminen ole siten mahdollista. Jotta paikatut ja korjatut kohdat eivät erottuisi julkisivusta, edellyttää se vähintään julkisivujen ohutrappausta, jolloin myös alkuperäinen pintastruktuuri peittyy. Em. ohjeistuksesta huolimatta tässä hankesuunnitelmassa on lisäksi tarkasteltu sekä eristerappausta että levytyksen päälle tehtävää rappausta mahdollisina korjausvaihtoehtoina. Viimeksi mainituissa tapauksissahan on mahdollista kasvattaa myös sokkelipintaa vastaavasti, ikkunoita on mahdollista siirtää ulommaksi, ja koska perinteisiä räystäitä ei ole, myös nykyisenkaltainen räystäspellitys on mahdollinen ko. vaihtoehdoissa. Julkisivujen detaljointi on siten mahdollista toteuttaa alkuperäistä vastaavalla tavalla myös em. raskaammissa korjausvaihtoehdoissa. Ikkunoiden korjaustoimenpiteiden osalta em. ohjeissa todetaan mm. Alkuperäisiä rakennusosia, kuten vanhoja puuikkunoita, tulee hoitaa ja kunnostaa ja uusia vain huonokuntoiset osat. Jos ikkunat joudutaan huonokuntoisuuden vuoksi uusimaan, ne tulee vaihtaa alkuperäistä vastaaviksi. Uusien ikkunarakenteiden tulee olla mahdollisimman alkuperäisen kaltaisia (lasitustapa, puitteiden mittasuhteet, puitejako ja liitokset sekä listat ja karmien peitelaudat). Vesikattojen korjaustoimenpiteiden osalta em. ohjeissa todetaan mm. Korjattaessa alkuperäisten vesikattojen toiminnallisia ja teknisiä ominaisuuksia tulee säilyttää kattorakenteiden muoto ja korko. Piha-alueiden korjaustoimenpiteiden osalta em. ohjeissa todetaan mm. Yleissuunnitelmat ja istutussuunnitelmat ovat säilyneet ja niitä tulee edelleen lähtökohtaisesti noudattaa. Korjaustöiden yhteydessä tulee tehdä pihasuunnitelma, joka noudattaa yleissuunnitelman ja vanhan istutussuunnitelman henkeä. Pihajärjestelyjen muutokset tehdään rakennusvalvonnan hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.

8 AS OY MÄKÄRÄ 7/ Tavoitteet energian, rakennusfysiikan ja ulkonäön kannalta Tilaaja on asettanut hankkeelle seuraavat tavoitteet: - Alapohjat: alapohjien kosteustekniset toimivuuspuutteet poistetaan. - Julkisivut: kosteusteknisen toiminnan parantaminen (ulkopuolisen kosteuden tunkeutumisen estäminen, sisäpuolisen kosteuden poistuminen rakenteesta), lämpötaloutta ei paranneta. - Vesikatot, räystäät ja yläpohja: ensisijaisena tavoitteena on nykyisten rakenteiden toimivuuden varmistaminen, toissijaisena tavoitteena on lämpötalouden parantaminen. - Pihat: pintavesien ohjauksen ja hallinnan parantaminen sisältäen myös maanpinnan korkeusaseman laskemisen siporex -ulkoseiniin nähden. - Ulkonäön kannalta tavoitteena on em. Tapiolan yleisohjeenkin mukainen rakennusten ominaispiirteiden säilyttäminen nykyisellään, sallien kuitenkin sellaiset välttämättömät korjaustoimenpiteet, joilla rakenteiden vaurioituminen saadaan pysäytettyä. 3 KORJAUSTARPEET 3.1 Alapohjat Tässä hankesuunnitelmassa esitetyt korjaustarpeet perustuvat seuraaviin tutkimuksiin: - Uusittujen salaojien tv-kuvaus, pöytäkirjat pvm , ks. liitteen 2 kartta. - Uusittujen salaojien vaaitus, pvm , Geo-Juva Oy, ks. liite 3. - Alapohjien tutkimus, raportti pvm , Ins. tsto Konstru Oy, ks. liite 4. Alapohjiin liittyvät korjaustarpeet ovat seuraavat: - Rinteiden puoleiset salaojat on uusittu vuosina taloissa C, D, E, F, G, H, L, N, O, P, R, S ja T. Tehdyn salaojakuvauksen mukaan ko. salaojien kunto on pääosin hyvä. Osassa linjoista esiintyy vähäisiä painumia, joita ei ole tarpeen korjata. Osassa linjoista uusittu salaoja liittyy vanhaan ruukkuputkeen. Talon O salaojan purku sadevesiviemäriin padottaa vettä lähtökaivon lähellä. Se joudutaan korjaamaan. Muita korjattavia salaojia ovat talon F kaivosta 29 pohjoiseen ja itään lähtevät linjat, talon S kaivon 40 liitos ja talon T kaivon 53 liitos. - Uusittujen salaojien vaaituksen perusteella taloissa, joissa on maanvarainen lattia, salaojitustaso on liian ylhäällä ja taloissa, joissa on kantava alapohja, salaojitustaso on riittävän alhaalla. Salaojitustasoa pitäisi laskea taloissa C, D, E, F, G, L, N, S, T. - Muut rakennusten salaojat ovat alkuperäisiä ja materiaaliltaan tiiliruukkuputkea. Muista vastaavista kohteista saatujen kokemusten perusteella voidaan päätellä, että ne ovat uusimistarpeessa (painuva pohja, saumojen avautuminen, puiden juuret rikkoneet salaojia jne.). Salaojituksia korjattaessa tulee ottaa huomioon, että osa rakennuksista on perustettu puupaalujen varaan. - Alustatiloissa on vielä muottilaudoitusta, joka tulee poistaa.

9 AS OY MÄKÄRÄ 8/19 - Sokkelipalkeissa on hakoja paikoin näkyvissä. Niiden mahdollinen suojaustarve tulee tarkistaa laskelmin toteutussuunnitteluvaiheessa (tukien läheisyydessä). Samoin muutamiin peruspalkkeihin on tehty isoja reikiä. Reikien vaikutus palkkien kantavuuteen tulee tarkistaa laskelmin toteutussuunnitteluvaiheessa. Tarvittaessa palkit on vahvistettava. - Alustatilojen ilma on osin ummehtunutta. Alapohjalaatan alapinnassa esiintyy paikoin vesihelmeilyä. Täyttö on hienoa hiekkaa, joka on monin paikoin kosteaa tai märkää. Osa läpivienneistä on puutteellisesti tiivistettyjä. Alustatilojen tuuletusta tulee parantaa ja kosteuden haihtuminen alustilan täytöistä tulee estää. Tuuletuksen parantaminen aiheuttaa alapohjalaatan alapintaan lisälämmöneristystarpeen tuuletusaukkojen ja -putkien läheisyydessä. Läpivientien tiiveys varmistetaan. - Alustatilojen täytöt ovat pääosin lähes kiinni alapohjarakenteissa (mm. palkkien kohdat). Alustan täyttöjä tulee poistaa, kuopat ja painanteet tasata ja pohjamaa kallistaa salaojiin päin. Täyttöjä poistettaessa tulee ottaa huomioon, että ryömintätilan minimikorkeuden tulisi olla vähintään 0,8 m (Srmk C2). - Pihojen täyttöjen valuminen alapohjatilaan tulee estää vastapenkoin. - Alapohjien korjaustöiden ja alustatilassa olevien putkien huoltotöiden helpottamiseksi ryömintätilojen käyntiluukkuja suositellaan lisättäväksi. - Perusvedet ja sadevedet johdetaan tällä hetkellä samoihin kaivoihin. Sadevesien pääsy salaojajärjestelmään tulee estää padotusventtiilein. 3.2 Julkisivut Tässä hankesuunnitelmassa esitetyt korjaustarpeet perustuvat seuraaviin tutkimuksiin: - Siporex -seinätutkimus, tutkimusselostus pvm , Contesta Oy, ks. liite 5. - Julkisivupinnoitteen asbestianalyysi, tutkimustulokset toimitetaan myöhemmin ja liitetään tämän hankesuunnitelman liitteeksi 6. - Hankesuunnittelun yhteydessä pidetyt katselmukset kohteessa ja sekä Kivira Oy:ssä Julkisivuihin liittyvät korjaustarpeet ovat seuraavat: - Pinnoitteiden likaantuminen (kasvillisuus). - Pinnoitteiden paikallinen irtoaminen alustasta. - Siporex-muurien ulkopinnan paikallinen rapautuminen. - Siporex-muurien pääosin pystysuuntainen halkeilu. - Siporex-muurien rikkoutuminen varsikin seinien yläosissa (vesikatolla). - Ikkunapalkkien halkeilu paikallisesti. - Liikuntasaumojen puuttuminen lämpimän ja kylmän muurin väliltä. - Yläpohjan tuuletusraot muurien yläosissa. - Julkisivuvarusteiden kiinnityspuutteet (talotikkaat). Kohteen julkisivujen voimakas pystysuuntainen halkeilu johtuu seinämuurien kutistumisterästen ja liikuntasaumojen puuttumisesta. Nykyinen suositus on, että ulkoseinissä on kutistumisteräkset joka neljännessä vaakasaumassa (Siporex kutistuu noin 0,2 mm/m). Lisäksi pitkät muurit tulee katkaista vähintään 12 m:n välein ja aina kylmän ja lämpimän seinän rajakohdassa. Seinähalkeamien sekä seinien yläosissa olevien avonaisten pystysaumojen (yläpohjan tuuletus) kautta sadevesi pääsee tunkeutumaan sei-

10 AS OY MÄKÄRÄ 9/19 närakenteen sisälle ja voi levitä kapillaarisesti laajoillekin alueille (Siporex on huokoista materiaalia). Huonoimmassa tapauksessa sadevesi pääsee tunkeutumaan aina rakennuksen sisätiloihin saakka. Siporexin kosteudensietokyky on hyvä. Kun kosteus poistuu kastuneesta seinästä haihtumalla, alkavat liukenemistuotteet kiteytyä Siporexin huokosrakenteeseen. Kiteytyessään liukenemistuotteiden tilavuus kasvaa aiheuttaen rakenteeseen paisumispaineen. Paine purkautuu valmiissa rakenteessa sen ulkopintaan aiheuttaen sen rapautumisen, kun materiaalin vetolujuus ylittyy. Kohteen julkisivujen korjaustöissä on otettava huomioon, että vanha pinnoite sisältää asbestia. 3.3 Vesikatot, räystäät ja yläpohja Tässä hankesuunnitelmassa esitetyt korjaustarpeet perustuvat seuraaviin tutkimuksiin: - Yläpohjarakenteiden tähystys, pvm , Metropolia, ks. liite 7. - Vesikattokatselmuksen havainnot, pvm , Ins.tsto Konstru Oy, ks. liite 8. - Yläpohjan ja ulkoseinän välisen liittymän rakenneavaus F-talon makuuhuoneen katosta, katselmus , Ins.tsto Konstru Oy. Vesikattoihin ja yläpohjiin liittyvät välittömät korjaustarpeet ovat seuraavat: - Yläpohjan tuuletuksen muuttaminen (seinien yläosien pystysaumojen sulkeminen). - Räystäspellitysten ja siporex-muurien välisten saumojen tiivistys. - Vesikatteiden ylösnostojen tiivistys. - Kattopintojen puhdistus roskista ja kasvillisuuden poisto. E-talon (kermikate) kattokaivot on varustettava roskasihdein. - Peltikatteiden saumausten ja kiinnitysten tarkistus, korjaus ja tiivistys. - E-talon kermikatteen saumojen tarkistus, korjaus ja tiivistys. - Peltikatteiden maalaus. - Räystäskourujen ja syöksytorvien uusiminen sekä varustaminen sähkösaattolämmityksellä. - Peltikattojen syöksytorvien viemäröinti. Sadevedet on erotettava perusvesistä (padotusventtiilit). - Savupiippujen vaurioiden korjaus. - Tikkaiden uusiminen (nykyiset tikkaat jätetään julkisivuaiheeksi). Tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että kohteen vesikatteiden tekninen käyttöikä alkaa olla lopussa ja niiden uusiminen on lähitulevaisuudessa edessä. Vesikatteiden uusimistyön yhteydessä kannattaa tehdä myös yläpohjan lämmöneristeiden vaihtaminen ja lisälämmöneristeiden asentaminen (nykyisin lämmöneristettä on 125 mm + päällä 4 mm:n tuulensuojalevy). Samassa yhteydessä tulee tarkistaa myös yläpohjan puurakenteiden kunto ja uusia yläpohjan vaurioituneet puurakenteet (yläpohjatähystyksissä havaittiin vesivuotojälkiä ja paikoin alkavaa lahoa, F-talon rakenneavauksessa puurakenteiden kunto oli hyvä). Myös yläpohjan ilma- ja höyrytiiveys tulee varmistaa. Nykyisten peltikattojen kallistukset eivät täytä

11 AS OY MÄKÄRÄ 10/19 nykyvaatimuksia, ja koska kallistusten parantaminen suojelullisista syistä on poissuljettu, on peltikatteen alle asennettava aluskate. 3.4 Piha-alueet Tässä hankesuunnitelmassa esitetyt korjaustarpeet perustuvat paikanpäällä pidettyihin katselmuksiin. Piha-alueisiin liittyvät korjaustarpeet ovat seuraavat: - Rakennukset sijaitsevat rinnetontilla. Rakennusten ylärinteen puoleisilla sivuilla pihat kallistavat rakennuksiin päin. - Pihat ovat monin paikoin liian ylhäällä ulkoseinien alareunoihin nähden (mm. alapohjan tuuletusaukkojen tukkiutuminen ja lumien sulamisvesien valuminen tuuletusaukoista alustatiloihin, pintavesien tunkeutuminen ulkoseinärakenteeseen). Osassa rakennuksista ei ole sokkelia, vaan siporexharkot ulottuvat maanpinnan alapuolelle. - Runsas kasvillisuus sokkeleiden vierustoilla (juuret). 4 KORJAUSVAIHTOEHDOT 4.1 Alapohjat Seuraavassa on esitetty kantavan alapohjan alustatilojen korjauksiin liittyvät toimenpiteet: - Salaojien korjaus kohdassa 3.1 esitetyiltä alueilta. Salaojitustasoissa on otettava huomioon sokkelipalkkien alareunojen korkeusasemat ja puupaalujen yläpäiden katkaisutasot. Purkukaivoihin asennetaan padotusventtiilit. Sokkeleiden ulkopintaan asennetaan vähintään perusmuurilevyt (perusmuurilevyt on tällä hetkellä asennettu 2000-luvulla korjattujen salaojien kohdille). - Alapohjakorjauksen työnaikaisten kulkuyhteyksien rakentaminen. - Alapohjan ja sokkeleiden läpivientien tiivistysten tarkastus ja varmistus. - Jäljellä olevien muottilautojen poisto. - Teräsbetonirakenteiden vaurioiden korjaus (palkkien haat näkyvissä, palkkeihin tehty isoja reikiä). - Täyttöhiekan poistaminen ja pinnan tasaus (ryömintätilan korkeus vähintään 0,8 m, pohjamaan kallistus salaojiin, kuoppien ja painanteiden poisto, tuuletuksen toimivuuden varmistaminen myös palkkien kohdilla). - Kapillaarikatkon rakentaminen täytön yläpintaan, esim. salaojasepelistä. Sepelikerroksen yhteys uusiin salaojiin varmistettava. - Vastapenkkojen rakentaminen sokkeleiden viereen. - Alustatilan tuuletuksen parantaminen (pihamaan laskeminen). Nykyiset tuuletuskanavat avataan ja puhdistetaan, säleiköt kunnostetaan. Lisäksi lisätään tuuletusputkia. Alapohjalaatan alapintaan asennetaan lisälämmöneristeet tuuletuskanavien ja putkien ympärille ja läheisyyteen. Korjaussuositus on, että kaikki alustatilalliset alapohjat korjataan, ja että rakennusten salaojat uusitaan kohdassa 3.1 esitetyiltä alueilta.

12 AS OY MÄKÄRÄ 11/19 Suojelulliset näkökulmat alapohjakorjauksiin: Alapohjien kunnostustoimenpiteet eivät juuri näy ulospäin, eikä niillä siten ole rakennussuojelun näkökulmasta suurta merkitystä. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin ryömintätilan tuuletuksen järjestäminen, joka tulisi tehdä mahdollisimman huomaamattomasti. Tuuletusputkia voidaan tarvittaessa lisätä harkitusti (ei uudisrakentamisen vaatimuksilla), ja niiden eleettömään muotoiluun tulisi kiinnittää huomiota. 4.2 Julkisivut Seuraavassa on esitetty 4 vaihtoehtoista julkisivujen korjaustapaa. Vaihtoehto 1, uusi pinnoite nykyisen päälle, käyttöikäarvio n. 15 vuotta - Ulkoseinän halkeamien korjaaminen ilmavuotojen estämiseksi. Rikkoutuneet muurit muurataan uudestaan. Siporex-muurien vaurioituneet ulkopinnat paikkakorjataan. - Liikuntasauman rakentaminen lämpimän ja kylmän muurin rajakohtaan. - Ylimmän harkkovarvin avonaisten pystysaumojen sulkeminen. - Kapillaarikatkon injektoiminen paikallisesti sokkeleihin / seinän alaosaan. - Alustassaan huonosti kiinni olevan nykyisen Kenitex-pinnoitteen poistaminen (asbestityötä). - Julkisivun pesu. - Julkisivujen uudelleenpinnoittaminen (~6 mm) ohutrappaamalla. Rappaus elastinen, likaa hylkivä ja pestävä. Rappausjärjestelmä käsittää: alustan primeroinnin, verkotuslaastin, alkalisuojatun lasikuituverkon, laastikerroksen, väripohjusteen ja pintalaastin. Rappaus irrotetaan alustasta siporex-muurissa olevien halkeamien kohdilta. Rappaus päätetään liittyviin rakenteisiin järjestelmään kuuluvin listoin ja pellityksin (julkisivupinnoissa tuulen paineella ylöspäin nousevan veden pääsy rappauksen taakse on estettävä). - Sokkeleiden betonivaurioiden korjaus ja pinnoittaminen näkyviltä osin. - Julkisivuvarusteiden uusiminen. - Nykyiset talotikkaat kunnostetaan ja kiinnitetään uudelleen. Ne toimivat jatkossa julkisivuaiheina. Rakennusten sisäpihan puolelle asennetaan uudet nykymääräykset täyttävät talotikkaat. - Rikkoutuneiden ikkunapalkkien vahvistaminen, terästuenta. - HUOM! Rappauksen rikkoutuminen on todennäköistä myöhemmin mahdollisesti tehtävän ikkunoiden uusimisen yhteydessä. Ennen ulkoseinien rappausta on varmistettava, että siporexin kosteuspitoisuus on pinnoitustöiden suhteen oikea. Vaihtoehto 2, eristerappaus nykyisen pinnoitteen päälle, käyttöikäarvio n. 30 vuotta - Ulkoseinän halkeamien korjaaminen ilmavuotojen estämiseksi. Rikkoutuneet muurit muurataan uudestaan. Siporex-muurien vaurioituneet ulkopinnat paikkakorjataan. - Liikuntasauman rakentaminen lämpimän ja kylmän muurin rajakohtaan. - Ylimmän harkkovarvin avonaisten pystysaumojen sulkeminen. - Kapillaarikatkon injektoiminen paikallisesti sokkeleihin / seinän alaosaan.

13 AS OY MÄKÄRÄ 12/19 - Alustassaan huonosti kiinni olevan nykyisen Kenitex-pinnoitteen poistaminen (asbestityötä). - Julkisivun pesu. - Julkisivujen eristerappaus (>60 mm). Rappaus elastinen, likaa hylkivä ja pestävä. Eristerappausjärjestelmä käsittää: pontattujen EPSeristelevyjen kiinnittämisen alustaan liimausvaahdolla tai liimalaastilla (vaihtoehtona mineraalivilla), EPS-eristelevyjen asennus, mekaaninen kiinnitysvarmistus, kiinnikkeitä 4 kpl/m 2, verkotuslaastin, alkalisuojatun lasikuituverkon, laastikerroksen, väripohjusteen ja pintalaastin. Rappaus päätetään liittyviin rakenteisiin järjestelmään kuuluvin listoin ja pellityksin (julkisivupinnoissa tuulen paineella ylöspäin nousevan veden pääsy rappauksen taakse on estettävä.) EPS-eristeen minimipaksuus 20 mm, suositellaan vähintään 50 mm. 50 mm:n eristeellä ulkoseinän U-arvo paranee arvosta 0,39 W/m 2 K arvoon 0,24 W/m 2 K, joka täyttää ennen vuotta 2010 voimassa olleet lämmöneristysmääräykset. - Sokkelin ja eristerappauksen rajakohta on selvästi näkyvissä. Vaihtoehtoina on joko sokkelin kasvattaminen lähes samaan tasoon ulkoseinän kanssa esimerkiksi ruiskubetonoimalla tai eristerappaamalla (taustalle kovempi eriste) tai sitten jätetään selvä tasoero ulkoseinän ulkopinnan ja sokkelin ulkopinnan välille. Viimeksi mainitussa tapauksessa näkyvät sokkelit korjataan kuten vaihtoehdossa 1. - Julkisivuvarusteiden uusiminen. - Nykyiset talotikkaat kunnostetaan ja kiinnitetään uudestaan. Ne toimivat jatkossa julkisivuaiheina. Rakennusten sisäpihan puolelle asennetaan uudet nykymääräykset täyttävät talotikkaat. - Rikkoutuneiden ikkunapalkkien vahvistaminen, terästuenta. - HUOM! Ikkunoiden suhde julkisivupintaan on säilytettävä (ikkunoiden uusiminen tai nykyisten ikkunoiden irrotus, kunnostus ja siirtäminen ulospäin ulkoseinärakenteessa). Vesipellit uusitaan. Eristerappaus muuttaa myös sisäänkäyntien ovidetaljiikkaa sekä räystäiden pellityksiä. Vaihtoehto 3, levyrappaus nykyisen pinnoitteen päälle, käyttöikäarvio n. 25 vuotta - Ulkoseinän halkeamien korjaaminen ilmavuotojen estämiseksi. Rikkoutuneet muurit muurataan uudestaan. Siporex-muurien vaurioituneet ulkopinnat paikkakorjataan. - Liikuntasauman rakentaminen lämpimän ja kylmän muurin rajakohtaan. - Ylimmän harkkovarvin avonaisten pystysaumojen sulkeminen. - Kapillaarikatkon injektoiminen paikallisesti sokkeleihin / seinän alaosaan. - Alustassaan huonosti kiinni olevan nykyisen Kenitex-pinnoitteen poistaminen (asbestityötä). - Julkisivun pesu. - Levyrappaus (~40 mm). Rappaus elastinen, likaa hylkivä ja pestävä. Levyrappausjärjestelmä käsittää: koolaukset, rappauslevyt, verkotuslaastin, alkalisuojatun lasikuituverkon, laastikerroksen, väripohjusteen ja pintalaastin. Rappaus päätetään liittyviin rakenteisiin järjestelmään kuuluvin listoin ja pellityksin (julkisivupinnoissa tuulen paineella ylöspäin nousevan veden pääsy rappauksen taakse on estettävä). Levyjen taustatila tuuletetaan.

14 AS OY MÄKÄRÄ 13/19 - Sokkelin ja levyrappauksen rajakohta on selvästi näkyvissä tuuletusraon vuoksi. Vaihtoehtoina on joko sokkelin kasvattaminen samaan tasoon ulkoseinän kanssa (tuuletusraon toiminta varmistettava) esimerkiksi ruiskubetonoimalla tai sitten jätetään selvä tasoero ulkoseinän ulkopinnan ja sokkelin ulkopinnan välille. Viimeksi mainitussa tapauksessa näkyvät sokkelit korjataan kuten vaihtoehdossa 1. - Julkisivuvarusteet uusitaan. - Nykyiset talotikkaat kunnostetaan ja kiinnitetään uudestaan. Ne toimivat jatkossa julkisivuaiheina. Rakennusten sisäpihan puolelle asennetaan uudet nykymääräykset täyttävät talotikkaat. - Rikkoutuneiden ikkunapalkkien vahvistaminen, terästuenta. - HUOM! Ikkunoiden suhde julkisivupintaan on säilytettävä (ikkunoiden uusiminen tai nykyisten ikkunoiden irrotus, kunnostus ja siirtäminen ulospäin ulkoseinärakenteessa). Vesipellit uusitaan. Levyrappaus muuttaa myös sisäänkäyntien ovidetaljiikkaa sekä räystäiden pellityksiä. Vaihtoehto 4, levyrappaus ja lisälämmöneristäminen, käyttöikäarvio n. 30 vuotta - Ulkoseinän halkeamien korjaaminen ilmavuotojen estämiseksi. Rikkoutuneet muurit muurataan uudestaan. Siporex-muurien vaurioituneet ulkopinnat paikkakorjataan. - Liikuntasauman rakentaminen lämpimän ja kylmän muurin rajakohtaan. - Ylimmän harkkovarvin avonaisten pystysaumojen sulkeminen. - Kapillaarikatkon injektoiminen paikallisesti sokkeleihin / seinän alaosaan. - Alustassaan huonosti kiinni olevan nykyisen Kenitex-pinnoitteen poistaminen (asbestityötä). - Julkisivun pesu. - Levyrappaus (>110 mm). Rappaus elastinen, likaa hylkivä ja pestävä. Levyrappausjärjestelmä käsittää: lämmöneristeet (mineraalivilla 50 mm + tuulensuojavilla 30 mm), koolaukset, rappauslevyt, verkotuslaastin, alkalisuojatun lasikuituverkon, laastikerroksen, väripohjusteen ja pintalaastin. Rappaus päätetään liittyviin rakenteisiin järjestelmään kuuluvin listoin ja pellityksin (julkisivupinnoissa tuulen paineella ylöspäin nousevan veden pääsy rappauksen taakse estettävä.) Levyjen taustatila tuuletetaan. Edellä mainituilla lämmöneristeillä ulkoseinän U-arvo paranee arvosta 0,39 W/m 2 K arvoon 0,21 W/m 2 K, joka täyttää ennen vuotta 2010 voimassa olleet lämmöneristysmääräykset. - Sokkelin ja levyrappauksen rajakohta on selvästi näkyvissä koolausten, lämmöneristeiden ja tuuletusraon vuoksi. Vaihtoehtoina on joko sokkelin kasvattaminen samaan tasoon ulkoseinän kanssa (tuuletusraon toiminta varmistettava) tai sitten jätetään selvä tasoero ulkoseinän ulkopinnan ja sokkelin ulkopinnan välille. Viimeksi mainitussa tapauksessa näkyvät sokkelit korjataan kuten vaihtoehdossa 1. - Julkisivuvarusteet uusitaan. - Nykyiset talotikkaat kunnostetaan ja kiinnitetään uudestaan. Ne toimivat jatkossa julkisivuaiheina. Rakennusten sisäpihan puolelle asennetaan uudet nykymääräykset täyttävät talotikkaat. - Rikkoutuneiden ikkunapalkkien vahvistaminen, terästuenta. - HUOM! Ikkunoiden suhde julkisivupintaan on säilytettävä (ikkunoiden uusiminen tai nykyisten ikkunoiden irrotus, kunnostus ja siirtäminen

15 AS OY MÄKÄRÄ 14/19 ulospäin ulkoseinärakenteessa). Vesipellit uusitaan. Levyrappaus muuttaa myös sisäänkäyntien ovidetaljiikkaa sekä räystäiden pellityksiä. Teknisestä näkökulmasta katsoen julkisivuille suositellaan vaihtoehtoa, jossa nykyisen pinnan päälle asennetaan lämmöneriste ja uusi pinnoite / pintarakenne eli käytännössä tällöin kysymykseen tulevat vaihtoehdot 2 ja 4 (muuri lämpimällä puolella, vaurioiden etenemisen pysähtyminen, toimii kosteusteknisesti paremmin). Kyseiset julkisivujen korjausvaihtoehdot ovat ristiriidassa suojelullisten vaatimusten kanssa. Ikkunoiden ja ovien korjausvaihtoehdot: - vaihtoehto 1: kunnostaminen, käsittäen huonokuntoisten puuosien vaihtamisen, käyntien, tiivistysten ja heloitusten korjauksen sekä maalauksen. - vaihtoehto 2: uusiminen nykymallin mukaisina. Ikkunoiden ja ovien korjausvaihtoehto riippuu ulkoseinien korjausvaihtoehdosta. Nykyisten tuuletusluukkujen käyristyminen johtanee niiden uusimiseen ainakin osissa rakennuksista. Suojelulliset näkökulmat julkisivukorjauksiin: Tässä hankesuunnitelmassa käsitellyistä vaihtoehdoista rakennussuojelun näkökulmasta suositeltavimpana voidaan pitää n. 6 mm laastipinnoitusta (vaihtoehto 1). Myös kaupungin museon taholta se voidaan hyväksyä, vaikka siinä menetetäänkin nykyisen maalipinnan alta hennosti näkyvä siporexharkkojen saumajako. Niukkaan julkisivusommitteluun olennaisesti liittyvät vanhat talotikkaat tulisi säilyttää ja tarvittaessa kunnostaa. Mahdolliset nykymääräysten mukaiset talotikkaat on tarvittaessa asennettavissa rakennusten sisäpihan puolelle. Ikkunoiden ja ulko-ovien osalta suositeltavin korjausvaihtoehto on nykyisten kunnostaminen, tai jos niitä joudutaan uusimaan, niin alkuperäistä vastaavien puurakenteisten ikkunoiden ja ovien käyttö. Myös suhde julkisivupintaan tulisi säilyttää. 4.3 Vesikatot, räystäät ja yläpohja Seuraavassa on esitetty 2 vesikattojen ja yläpohjien korjausvaihtoehtoa. Vaihtoehto 1 sisältää välttämättömät kunnostustoimenpiteet ja vaihtoehto 2 käsittää vesikattojen ja yläpohjien peruskorjauksen. Vaihtoehto 1, vesikattojen ja yläpohjien kunnostus, käyttöikäarvio n. 10 vuotta, jonka jälkeen tehdään peruskorjaus - Yläpohjien tuuletusjärjestelmän muuttaminen yläräystäillä (siporexseinien yläosien pystysaumat suljetaan, katolle asennetaan tuuletusputket räystäiden lähelle). - Räystäiden pellitysten uusiminen tarvittavassa laajuudessa, ulkoseinäliittymän tiivistys. - Vesikatteiden ylösnostojen korjaus ja tiivistys. - Kattopintojen puhdistus roskista ja kasvillisuuden poisto. E-talon (kermikate) kattokaivot on varustettava roskasihdein. - Peltikatteiden saumausten ja kiinnitysten tarkistus, korjaus ja tiivistys. - E-talon kermikatteen saumojen tarkistus, korjaus ja tiivistys.

16 AS OY MÄKÄRÄ 15/19 - Peltikatteiden maalaus. - Räystäskourujen ja syöksytorvien uusiminen sekä varustaminen sähkösaattolämmityksellä. - Peltikattojen syöksytorvien viemäröinti. Sadevedet on erotettava perusvesistä (padotusventtiilit). - Savupiippujen vaurioiden korjaus. - Tikkaiden uusiminen (nykyiset tikkaat jätetään julkisivuaiheeksi). Vaihtoehto 2, vesikattojen ja yläpohjien peruskorjaus, käyttöikäarvio n. 30 vuotta - Vesikatteiden uusiminen (peltikate/kermikate). - Aluskatteen asentaminen uuden peltikatteen alle, koska nykyinen kaltevuus on riittämätön peltikatteelle ilman aluskatetta (kattokaltevuuksia ei muuteta). - Vanhojen lämmöneristeiden vaihtaminen ja lisälämmöneristeiden asentaminen. Yläpohjan tuuletustilan riittävyys varmistetaan. - Yläpohjarakenteen ilma- ja höyrytiiviyden tarkistus ja varmistus. - Puurakenteiden vaurioiden korjaaminen ja puuosien vaihtaminen. - Tuuletuksen järjestäminen yläräystäillä tuuletusputkin. - Vedenpoistojärjestelmien uusiminen (vesikourut ja syöksytorvet sekä kermikatolla kattokaivot). - Vedenpoistojärjestelmien sähkösaattolämmitys tarvittavassa laajuudessa. Teknisestä näkökulmasta suositellaan vaihtoehdon 2 toteuttamista. Suojelulliset näkökulmat yläpohjien ja vesikattojen korjauksiin: Vesikatteiden mahdollisen uusimisen yhteydessä räystäspellitysten detaljointi on suositeltavaa säilyttää alkuperäisen ratkaisun mukaisena. Tarvittaessa lämmöneristeen lisäämiselle yläpohjaan ei ole esteitä, koska se on mahdollista tehdä nykyistä vesikattoa korottamatta. Yläpohjan ontelotilan tuuletus on muutettavissa siten, että ulkoseinän ylimmän harkkorivin avonaiset pystysaumat voidaan sulkea, jotta estetään sadeveden pääsy sitä kautta rakenteisiin, ja korvata tuuletusratkaisu vesikatteen läpi asennettavin tuuletusputkin. Tuuletusputket tulisi kuitenkin asentaa siten, että ne näkyvät mahdollisimman vähän, eli niin matalina ja harvaan kuin se on teknisesti mahdollista. 4.4 Piha-alueet Seuraavassa on esitetty piha-alueiden korjauksiin liittyvät toimenpiteet: - Maanpintojen muotoilu poispäin rakennuksista. - Maanpintojen laskeminen rakennusten seinustoilla, jotta saadaan riittävästi etäisyyttä siporex-muurien alareunoihin, ja että rakennuksiin saadaan betonisokkelit. Seinien vierustoille rakennetaan kiveyskaistat. Istutusalueet sijaitsevat kiveyskaistojen ulkopuolella. - Tukimuurien rakentaminen tontin pohjois- ja länsiosaan, rakennusten vierustoille tontin keskiosassa sekä joidenkin kulkuväylien vierustoille. Osa tasoeroista voidaan hoitaa maaluiskin. Tukimuurien ja maaluiskien kohdille rakennetaan tarvittavat niskaojat sadevesiviemäreineen (pintavesin hallittu poisto).

17 AS OY MÄKÄRÄ 16/19 - Maanpintojen muotoilu ja laskeminen aiheuttaa muutoksia myös kulkuväylille (luiskat, portaat). - Edellä esitetyt toimenpiteet johtavat myös muutoksiin sadevesiviemärijärjestelmässä. Myös piha-alueen valaistusta kannattaa parantaa. - Pihojen korjaustöissä on otettava huomioon alueen runsaan puuston tarvittava suojelu. Korjausvaihtoehdot: - Vaihtoehto 1: korjataan vain välttämättömät alueet, arviolta n. 50 % piha-alueen pinta-alasta. - Vaihtoehto 2: koko piha-alueen korjaus. Teknisestä näkökulmasta molemmat vaihtoehdot ovat tasavertaisia. Suojelulliset näkökulmat piha-alueiden korjauksiin: Rakennussuojelun näkökulmasta tontin maamassoja voidaan muotoilla siinä määrin kuin se teknisesti on tarpeen ja välttämätöntä, jotta maanpinta saadaan viettämään rakennuksista poispäin. Mikäli tukimuureja tarvitaan ne pitäisi tehdä niin matalina kuin mahdollista, tarvittaessa porrastaen useampaa muuria hyödyntämällä. Lisäksi tukimuurien tulisi olla ilmeeltään ja väriltään (valkoisia) rakennusten muurimaisia ulkoseiniä vastaavia. Piha-alueilla tulisi pyrkiä säilyttämään nykyiset Tapiola-pylväsvalaisimet. 4.5 Korjausten priorisointi Korjausjärjestykseksi suositellaan seuraavaa: 1. Alapohjat, salaojat ja pihat 2. Vesikatot ja julkisivut. 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET 5.1 Taloudelliset vaikutukset Tarkkaa kustannusarviota on vaikeata laatia projektin tässä vaiheessa, koska töiden tarkka laajuus ei ole tiedossa ennen toteutussuunnittelua. Kustannusarvio on täten vain suuntaa antava ja perustuu julkisivujen /vesikaton osalta määrälaskennassa tehtyihin oletuksiin työn sisällöstä ja laajuudesta ja piha/alapohjatöiden osalta urakoitsijalta saatuun ennakkotarjoukseen. Hinnat tarkentuvat, kun suunnitelmat tarkentuvat ja niiden perusteella on pidetty urakkakilpailu. Kustannuksiin vaikuttavat tehtävien korjaustöiden laajuus ja rakennusalan suhdanteet. Kustannusarvio on laskettu siten, että urakka kilpailutetaan vuonna Kustannusarvion hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %. Kustannukset on jaoteltu vaihtoehdoittain, jolloin lopullinen kustannusarvio muodostuu valittujen vaihtoehtojen summasta. Kiinteisiin rakennuskustannuksiin on laskettu projektille kaikissa vaihtoehdoissa esitettävät työt, jotka eivät riipu valittavasta korjausvaihtoehdosta.

18 AS OY MÄKÄRÄ 17/19 Hanketehtävät, rakentamisen johto- ja työmaatehtävät (8+9) on laskettu sillä olettamuksella, että työt teetetään yhtäjaksoisesti kokonaisurakkana. Hanketehtävät: Rakennuttaminen, paikallisvalvonta ja suunnittelu ,00. Kopiointi, viranomaismaksut ym. yleiskulut ,00. Rakentaminen: Alapohjat (hankesuunnitelma 4.1) Alkuperäisten salaojien uusiminen ja perusmuurilevyt ,00 Perusmaanpoisto imuautolla ja korvaaminen karkealla soralla tuulettuvissa alapohjatilassa ,00 Tuuletuksen parantaminen, pudotusventtiilit, vastapenkat, teräsbetonirakenteiden korjaus, mahdolliset lisälämmöneristeet ,00. Julkisivut VA 1 Seinien pinnoitus ,00 VA 2 Eristerappaus ,00 VA 3 Levyrappaus ilman lämmöneristettä ,00 VA 4 Levyrappaus lämmöneristeellä ,00. Vesikatto, räystäät ja yläpohja VA 1 Vesikattojen ja yläpohjan kunnostus ,00 VA 2 Vesikattojen ja yläpohjan peruskorjaus ,00. Piha-alueet VA 1 Välttämättömät alueet (50 %) ,00 VA 2 Koko piha-alueen korjaus ,00. Kiinteät rakennuskustannukset riippumatta vaihtoehdosta ,00. Rakentamisen johtotehtävät ja työmaatehtävät (8 + 9): ,00 Hankevaraukset: Lisä- ja muutostyöt ,00 Rakennusaikaiset rahoituskulut , Muut vaikutukset Työ kestää korjausvaihtoehdosta riippuen noin yhdeksän (9) kuukautta. Tänä aikana asukkaille syntyy korjaustöistä merkittävää haittaa. Huoneistojen sisäpuolella joudutaan tekemään seinien halkeamakorjauksia. Korjaukset ovat luonteeltaan tasoitus- ja maalauskorjauksia. Tämän vuoksi huoneistossa olevia kalusteita joudutaan siirtämään väliaikaisesti syrjään seinien vierestä.

19 AS OY MÄKÄRÄ 18/19 Vesikatto- ja julkisivutöiden yhteydessä joudutaan rakentamaan rakennusten ympärille telineitä ja suojatelttoja. Nämä pimentävät asuntoja. Pihatöiden yhteydessä joudutaan kulkuväyliä sulkemaan ja rakentamaan väliaikaisia kulkuväyliä. Kaikista töistä syntyy runsaasti meteliä ja häiriötä kaikille asukkaille. Häiriöt ajoittuvat pääosin normaaliin työaikaan. Huoneistoissa voi asua työn aikana. 6 AIKATAULU Hankeen tavoiteaikataulu ja päätöksentekovaiheet ovat seuraavat: 9-11/2010 Hankesuunnittelu 12/2010 Hankesuunnittelun esittely 1/2011 Yhtiökokouksen päätös toteutussuunnittelusta hankesuunnitelman perusteella 2/2011 Suunnittelun valmistelu (suunnittelijoiden hankinta) 3-8/2011 Suunnittelu Sovitaan erikseen Informaatiotilaisuus, jossa esitellään suunnitelmat 9/2011 Hallitus hyväksyy laaditut suunnitelmat 10-12/2011 Rakentamisen valmistelu (urakoitsijoiden kilpailutus) 1/2012 Yhtiökokouksen päätös hankeen toteutuksesta ja rahoituksesta 3-11/2012 Rakentaminen

20 AS OY MÄKÄRÄ 19/19 LIITELUETTELO Liite 1. Muistio neuvottelusta Espoon kaupungin museon kanssa. Liite 2. Uusittujen salaojien tv-kuvaus, pöytäkirjat pvm , H. Eerola Oy. Liite 3. Uusittujen salaojien vaaitus, tutkimuskartta pvm , Geo-Juva Oy + koonti Ins. tsto Konstru Oy pvm Liite 4. Alapohjien tutkimus, raportti pvm , Ins. tsto Konstru Oy. Liite 5. Siporex -seinätutkimus, tutkimusselostus pvm , Contesta Oy. Liite 6. Julkisivupinnoitteen asbestianalyysi, toimitetaan myöhemmin. Liite 7. Yläpohjarakenteiden tähystys, pvm , Metropolia. Liite 8. Vesikattokatselmuksen havainnot, pvm , Ins.tsto Konstru Oy.