KEMPELEEN KUNNAN TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMPELEEN KUNNAN TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2010 SISÄLLYSLUETTELO"

Transkriptio

1 KEMPELEEN KUNNAN TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO sivu VISIO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 3 TALOUSARVION 2008 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 4 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS 6 KEMPELEEN KUNNAN TALOUS 7 TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO TULOSLASKELMA 11 RAHOITUSLASKELMA 18 KEMPELEEN KUNNAN VÄESTÖN JA TYÖVOIMAN KEHITYS 21 KÄYTTÖTALOUSOSA 28 HALLINTO OSASTO 29 SOSIAALI JA TERVEYSOSASTO 49 SIVISTYSOSASTO 73 TEKNINEN OSASTO 89 INVESTOINTIOSA 109 TALOUSARVION SITOVUUS 124 VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE TALOUSARVION SEURANTA 126 HENKILÖSTÖ 127 KEMPELE KONSERNI TYTÄRYHTIÖT 130 KEMPELEEN VESIHUOLTO OY 130 KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 132 ASUNTOTUOTANTO OHJELMA 134 0

2 Arvot Kempeleen kunnan toimintaa ohjaavat periaatteet Innovatiivisuus Innovatiivisuus on kyky tuottaa organisaatiolle uusia ja hyödyllisiä muutoksia. Pidämme tärkeänä uuden luomista ja uusien mahdollisuuksien näkemistä. Suosimme luovuuteen rohkaisevia työskentelymuotoja. Kunnan johto tukee käyttäytymisellään ja esimerkillään uusia ajatuksia ja niille annataan päivittäisessä työskentelyssä tilaa. Kehitämme työilmapiiriä luovuuteen ja vaihtoehtojen esittämiseen kannustavasti. Emme koe erilaisuutta epämukavana ja uskomme sen mukanaan tuomaan ainutlaatuiseen lopputulokseen. Turvallisuus Turvallisuutta on se, että kuntalaiset saavat tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun päätöksenteossa ja asiakkaina. Kunnan kaikessa toiminnassa otetaan huomioon vaikutukset sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen turvallisuuteen. Kaikessa suunnittelussa ympäristön turvallisuus ja terveellisyys on lähtökohtana. Myös poikkeusoloihin varaudutaan suunnitteluilla ja koulutuksella. Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys on organisaation tapa toimia, jossa asiakkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa ja vastavuoroisessa yhteistyössä kunnan asiantuntijoiden kanssa. Näemme kuntalaiset itsenäisinä, vastuullisina ja kunnan palveluihin aktiivisesti vaikuttavina toimijoina. Rakennamme asiakaslähtöisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tietoja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen. Asiakaslähtöisten palvelujen tuottaminen modernilla tekniikalla muuttaa perinteisiä työtapoja. Yhteistyö Luottamushenkilöt ja viranhaltijat toimivat yhteistyössä luottamuksen ilmapiirissä ilman puoluepolitiikkaa kempeleläisten parhaaksi. Työskentelyn perustana on suvaitsevaisuus erilaisille näkemyksille sekä oman ja muiden työn arvostaminen. Valtuutetut sitoutuvat kunnan strategiseen kehittämiseen ja ottavat vastuun tehdyistä päätöksistä. Valtuuston tahto on muun päätöksenteon perusta. Pidämme tärkeänä kunnan sisäistä hallinnonalat ylittävää yhteistyötä sekä seudun kuntien välistä yhteistyötä sekä yhteistyötä kunnan ja elinkeinoelämän välillä. Ylitämme perinteiset hallinnonalojen ja kuntien väliset rajat. Luomme uusia tehokkaita ja matalia organisaatiorakenteita. 1

3 Visio 2015 Yhteinen näkemys kunnan tulevaisuudesta Kempele kehityksen kärjessä Kempele on Oulun seudun turvallinen asukkaan kunta, jossa asiakaslähtöiset palvelut järjestetään tehokkaasti yhteistyössä seudun kuntien ja yhteisöjen kanssa. Kunnan väestönkasvu on hallinnassa ja talous tasapainossa. Visio on purettu seitsemään tavoitetilaa yksilöidymmin kuvaavaksi päämääräksi: 1. Kuntalaisten hyvinvointi 2. Monipuolinen ja menestyvä elinkeinoelämä 3. Toimivat johtamisjärjestelmät 4. Palvelurakenteet ja prosessit kunnossa 5. Kempeleen kunta on vetovoimainen työnantaja 6. Innovatiivinen ja motivoitunut henkilöstö 7. Talous tasapainossa Päämääriä tarkastellaan seuraavista näkökulmista: Asiakkaan näkökulmassa tarkastellaan kunnan suhdetta kuntalaisiin, asiakkaisiin ja yrityksiin Prosessit ja rakenteet edustaa organisaation toimivuuden näkökulmaa Resurssit näkökulma edustaa talouden hallinnan näkökulmaa Henkilöstö näkökulma edustaa kunnan työntekijöiden ja viranhaltijoiden näkökulmaa eli missä kunnan tulee onnistua suhteessa henkilöstöön Näille neljälle näkökulmalle on määritelty kriittiset menestystekijät, joissa on ehdottomasti onnistuttava vision ja strategian toteuttamiseksi. Niiden toteutumista mitataan arviointikriteereillä, joille asetetaan vuosittain talous arvion laatimisen yhteydessä resurssien mukaiset tavoitetasot. 2

4 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS OHJAAVAN VUOROPUHELUN BUDJETTI 2008 Yleisen taloudellisen kehityksen ennakoidaan ensi vuonna jatkuvan vahvana ja ansiotason nousu kasvattaa kunnallisveropohjaa. Tämä merkitsee sitä, että Kempeleen verotulojen kasvu jatkuu edelleen nopeana. Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen ja valtionosuuksien indeksitarkistuksen myötä myös valtionosuudet kasvavat merkittävästi. Olemme arvioineet niiden yhteisvaikutuksen, verorahoituksen, lisääntyvän kuluvaan vuoteen verrattuna 10 %. Kunnanhallituksen esityksessä tuloveroprosentti säilyy ennallaan eli 18,5 %. Myöskään kiinteistöjen veroprosentteja ei ole tarkoitus nostaa. Vuosikate ilmoittaa kunnan varsinaisen toiminnan tulojen ja menojen erotuksen. Kunnan vuosikate tullee kasvamaan jonkin verran ja on 5,0 milj. euroa, 319 euroa/asukas. Se riittää hyvin kattamaan poistot, jolloin ensi vuoden tilikauden tulokseksi jää 1,4 milj. euroa. Tältä osin talous on hallinnassa ja kunnossa. Haasteeksi muodostuvat suuret investoinnit, joihin ei ole kyetty tekemään ennakkoon riittävästi varauksia. Tämä merkitsee sitä, että investoinneista lähes kaksi kolmas osaa rahoitetaan lainoituksella. Kunnan velkamäärä kasvaa täten tuntuvasti, ja on ensi vuoden lopussa 1371 euroa asukasta kohden. Määrä on kuitenkin vielä alle kaikkien kuntien velkamäärän keskiarvon. Investoinnit ovat sinällään tarpeellisia, koska niillä luodaan edellytykset kuntamme kasvulle. Ne ovat valtuuston tahdon mukaisia ja siten demokraattisesti perusteltuja. Mitä kunta sitten tulevana vuonna rakentaa ja mihin me sijoitamme? Maan hankintaan ja Zatelliitti alueen liikenneyhteyksien parantamiseen käytämme kumpaankin 2 milj. euroa. Linnakangastalon rakentaminen alkoi tänä vuonna. Se on valmis ottamaan vastaan uudet asiakkaat seuraavasta syksystä lähtien. Samoin on laita Santamäkitalon. Näiden investointien yhteissumma on 11,2 milj. euroa. Rentolan ryhmäperhepäiväkoti valmistuu niin ikään ensi vuonna. Sen hinta on vajaa puoli miljoonaa euroa. Päiväkotien toimivuuteen kohdennetaan varoja tarvetta vastaavasti. Kempeleen paloasemalle tullaan sijoittamaan parin vuoden kuluttua jatkuvassa valmiudessa oleva yksikkö. Laajennuksella paloasemalle rakennetaan ympärivuorokautisen valmiuden edellyttämät majoitus ja toimintatilat. Tämä tietää vähän alle euron rahoitusta. Liikenneväylien uudisrakentamis ja saneerauskohteisiin varataan 1 miljoona euroa. Liikenneväylien päällystäminen ja valaistus sekä puistojen ja leikkipaikkojen toteutukseen kunta sijoittaa tulevan vuoden kuluessa kaikkiaan rapiat puoli miljoonaa euroa. Myös koneet ja kalusteet, tietokoneiden palvelukyky ja kuntaosuus vuokratalon osakkeisiin tietävät 1,4 milj. euron rahankäyttöä. Talousarvioesitys pitää sisällään 13,2 milj. euron investointien lisäksi 7,7 %:n toimintamenojen kasvun. Kiitän kaikkia luottamushenkilöitä sekä viranhaltijoita ja työntekijöitä hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Kari Ahokas kunnanjohtaja 3

5 TALOUSARVION 2008 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalouden pitkä korkeasuhdanne jatkuu kasvu hidastuu lähivuosina vain vähän Maailmantalouden keskeiset riskit ovat entiset. Merkittävin uhka maailmantalouden suotuisalle kehitykselle on edelleen Yhdysvaltain talouden odotettua jyrkempi jarrutus, joka heikentää kasvun edellytyksiä muualla maailmassa. Vahva kasvu jatkuu Euroopassa ja etenkin Aasiassa, joka jatkaa Kiinan ja Intian johdolla maailmantalouden moottorina. Euroalueen näkymät ovat säilyneet hyvinä Euroalueen pitkä hitaan kasvun jakso päättyi viime vuonna, kun talous kasvoi enemmän kuin kertaakaan vuoden 2000 jälkeen. Elpyminen on perustunut paljolti kotimaiseen kysyntään ja investointeihin. Euron vahvistuminen on lievittänyt tuontihinnoista aiheutuvaa kustannuspainetta. Talouskasvun odotetaan asettuvan vuonna 2008 vajaaseen 2,5 prosenttiin. Suomessa joudumme jatkuvasti pohtimaan, milloin maailmantalouden nykyinen kultakausi päättyy, johtuupa se sitten ylikuumenemisesta, resurssipulasta, hintojen noususta, ympäristöongelmista. Suomen talouden kasvu on jatkumassa vahvana * 2006Ta 2007** 2008** Muutos % Bruttokansantuote markkinahintaan 3,7 2,1 5 4,4 3,3 Työllisyysaste 67,2 68,0 68,9 70,1 70,5 Työttömyysaste 8,8 8,4 7,7 6,7 6,3 Palkat 4,0 4,8 5 5,5 6 Ansiotaso 3,8 3,6 3 3,2 5 Kuluttajahinnat 0,2 0,9 1,6 2,4 2,4 Julkisyhtesöjen EMU velka, % BKT:sta 44,1 41,1 39,2 36,1 33,1 Julkisyhtesöjen rahoitusjää mä, % BKT:sta 2,1 2,5 3,7 4,4 3,8 Valtionvelka, % BKT:sta 41,9 40,3 35,3 32,1 29,3 Lyhyet korot 2,1 2,2 3,1 4,2 4,6 Pitkät korot 4,1 3,4 3,8 4,5 4,7 Ennusteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Talouskasvu on yhä nopeaa ja jatkuu ensi vuonna tuotantomahdollisuuksien rajoilla. Työllisten osuus työikäisestä väestöstä nousee yli 70 prosentin ja työttömyysaste painuu lähelle 6 prosenttia. Ulkomaankauppa säilyy tuntuvasti ylijäämäisenä, yritysten kannattavuus hyvänä ja julkisen talouden rahoitusasema vahvana. Kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu yhdessä kohoavien hinta ja kustannuspaineiden kanssa on kotimaisia riskitekijöitä. Yhdessä kansainvälisentalouden lisääntyneiden epävarmuuksien kanssa nämä saattavat heikentää talouden kasvunäkymiä ja tasapainoa. 4

6 Talouspolitiikan linja Suomessa talouspolitiikan tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia parantamalla edellytyksiä työllisyyden tuntuvalle kohentumiselle ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiselle. Tavoitteena on vahvan talouskasvun ylläpitäminen ja työllisyyden kasvu. Vuoden 2008 erityinen painopiste on työmarkkinoiden kohtaantoongelman lieventämisessä. Julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuuden edistäminen Ikärakenteen muutoksesta johtuva tuleva palvelutarpeen kasvu ja menopaineiden hallinta edellyttävät julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Tämä tarkoittaa julkisen toiminnan tehostamista ja julkisen sektorin työvoiman kohdentamista uudelleen vastaamaan paremmin väestön ikääntymisestä aiheutuvia tarpeita. Kunta ja palvelurakennehanke sekä valtion tuottavuusohjelma ovat keskeisiä toimia tuottavuuden parantamiseksi. KUNTATALOUS Kuntien verotulojen kasvu jatkuu nopeana vuonna 2008, kun talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana ja ansiotason nousu kasvattaa kunnallisveropohjaa. Samanaikaisesti valtionosuudet kasvavat merkittävästi valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen ja valtionosuuksien indeksikorotusten myötä. Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan yhteensä noin 7 %. Kuntien kulutusmenojen kasvun arvioidaan kiihtyvän lähes 6 prosenttiin. Talousarviota laadittaessa oletuksena on ollut se, että kunta alan ansiotaso nousee yleisen ansiotason mukaisesti 5 %. Työvoiman saantivaikeudet saattavat kiihdyttää sekä palkkaliukumia että palvelujen ostoja yksityisiltä tuottajilta ja näin ollen lisätä kuntien kustannuksia ennakoitua enemmän. Kuntatalous on kokonaisuutena tasapainossa mikäli nettoinvestoinnit kehittyvät maltillisesti ja kunta alan palkankorotukset ovat oletetun mukaisia, Yksittäisten kuntien tilanne vaihtelee kuitenkin merkittävästi. Kohentuva kuntatalous ei poista kunta ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien rakenteellisten uudistusten tarvetta varauduttaessa väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun. Menopaineiden lisäksi kuntatalouden rahoituksen kestävyyttä uhkaa työvoiman tarjonnan vähenemisen aiheuttama pysyvä veropohjan heikkeneminen. Pidemmän aikavälin kehitykseen liittyvien riskien lisäksi on syytä varautua talouden suhdannetilanteen mahdolliseen heikkenemiseen, jolloin verotulot tasaisen kasvun sijaan voivat jopa supistua. Kunnissa ja kuntayhtymissä tulisi hyödyntää suotuisat taloussuhdanteet ja samanaikainen valtionosuuksien lisäys ja varautua tulevaisuuden uhkatekijöihin lyhentämällä velkaa ja uudistamalla palvelurakenteita. Peruspalveluohjelma Kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2010 alusta tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä, Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaan suuntaan. Kuntien erilaisen olosuhde ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan erikseen. Valtionosuusjärjestelmässä olevia kuntaliitosten ja yhteistyön esteitä poistetaan. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. 5

7 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS euroa KEMPELE Ta 2007 Tp 2007** Ta 2008 Asukasluku Väestön kasvu % 2,6 3,5 3,0 2,3 2,3 2,3 Tuloveroprosentti 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 Kiinteistöveroprosentti vakituinen asuinrakennus 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 yleinen kiinteistövero 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Muutos % 7,7 9,1 6,6 6,6 7,0 9,9 /asukas Toimintamenot Muutos % 8,4 6,4 6,9 4,5 6,4 7,1 Toimintakate Muutos % 6,3 7,5 7,3 4,3 6,5 7,4 /asukas Vuosikate /asukas vuosikate/poistot % 97,9 100,8 94,1 127,3 103,2 137,8 Sumu poistot Tilikauden tulos Tulorahoitus Investointien tulorahoitus % 35,70 66,50 94,00 46,50 38,70 41,10 Pääomamenojen tulorahoitus % 34,10 57,50 73,50 42,10 37,20 36,00 Investoinnit netto /asukas Lainanhoitokulut Edellisten tilikausien ylijäämä Lainat kunta /asukas Lainat kuntakonserni /asukas

8 KEMPELEEN KUNNAN TALOUS euroa Ta ** TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Muut rahoituserät, netto VUOSIKATE Vuosikate poistot TULORAHOITUS Investoinnit LAINAKANNAN MUUTOKSET Vuoden 2007 toimintakate heikkenee alkuperäisestä talousarviosta 1,1 milj. euroa. Valtionosuudet toteutuvat 0,2 milj. euroa arvioitua suurempana. Tämän hetkisen ennusteen mukaan vuosikate heikkenee 0,9 milj. euroa. Vuoden 2007 tilikauden tulos laskee alle euron, joten suunniteltua investointivarausta ei voida tehdä. Lainanoton tarve on lisääntynyt 0,5 milj. euroa. Toimintakatteen kasvu on vuosina ollut keskimäärin 7,1 % ja verorahoituksen keskimäärin 7,5 %. Vuoden 2007 menojen kasvuksi arvioitiin 5,1 %, mutta tavoite ei toteudu, vaan kasvu on tätä suurempaa. Pääsyynä on Kempeleessäkin sosiaali ja terveyspalvelujen menojen kasvu, joka on ennakoitu 8,4 %, toteuma on 10,7 %. Talousarvio 2008 Kempeleen kunnan vuoden 2008 kokonaismenot ovat 79,1 milj. euroa. Ne kasvavat 8,4 milj. euroa eli 11,9 %. Vastaavasti kokonaistulot lisääntyvät 6,4 milj. euroa eli 9,9 %. Uutta lainaa nostetaan 9,6 milj. euroa eli 612 euroa asukasta kohti. Talousarvion toimintamenot 63,4 milj. euroa. Ne kasvavat 4,5 milj. euroa eli 7,7 %. Asukasta kohti laskettuna toimintamenot ovat euroa, kasvu 5,3 %. Henkilöstömenot lisääntyvät yhteensä 2,6 milj. euroa eli 8,5 %. Henkilöstön palkkojen tarkistuksiin on varattu 4 % eli 1,9 milj. euroa. Lisäksi talousarvioon on otettu 0,4 milj. euroa 30,5 uutta virkaa tai tointa varten, joiden palkkauskustannukset vuositasolla nousevat lähes 0,9 milj. euroon. Kunta alan palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutus on vuonna 2008 ksm 5,3 %. Tehyn työtaistelu on talousarviota laadittaessa kesken. Palvelujen ostot lisääntyvät 1,5 milj. eurolla eli 7,0 %. Oys:n erikoissairaanhoidon maksuosuuksiin on otettu 11,5 milj. euroa, kasvu 10 % vuoden 2007 muutettuun talousarvioon verrattuna. Asumispalvelujen kilpailutus on talousarviota laadittaessa kesken. Talousarvion toimintatulot ovat 7,6 milj. euroa. Ne lisääntyvät 0,3 milj. euroa eli 4,8 %. Maan myyntivoitoiksi on arvioitu 1,8 milj. euroa. Maksutulojen on arvioitu lisääntyvän 0,3milj. euroa, eli 13,5 % Sosiaali ja terveyshuollon maksu uudistus toteutetaan

9 TOIMINTAKATE Toimintakate on 55,8 milj. euroa. Se heikkenee edellisestä vuodesta 4,2 milj. euroa eli 8,1 %. VERORAHOITUS Verotulot ja valtionosuudet yhteensä ovat 61,5 milj. euroa. Verorahoituksen kasvu on 5,5 milj. euroa eli 9,9 % tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Veroprosentit pysyvät ennallaan. Kunnan tuloveroprosenttia on tarkistettu viimeksi vuonna 2003 ja kiinteistöveroprosentteja vuonna VUOSIKATE Vuosikate tavoite on 5,0 milj. euroa, 319 euroa/asukas. Vuosikate riittää 3,6 milj. euron laskennallisten poistojen rahoittamiseen. TILIKAUDEN TULOS Talousarvioesityksen mukaan tilikauden tulos on 1,4 milj. euroa. INVESTOINNIT Investointimenojen kokonaismäärä on 13,2 milj. euroa. Linnakangastalo, Santamäkitalo ja Rentolan ryhmäperhepäiväkoti toteutetaan vuosina Niiden kustannusarviot ovat yhteensä 12,8 milj. euroa, josta vuoden 2008 osuus on 6,9 milj. euroa. Kunnallistekniikan rakentamiseen on otettu yhteensä 3,6 milj. euroa. Moottoritieltä Zatelliitin liike ja teollisuusalueelle johtavien ramppien kustannusarvio on 4 milj. euroa, ensi vuoden osuus 2 milj. euroa. Lisäksi maan hankintaan on varattu 2 milj. euroa. Tulorahoitus ei riitä investointien kattamiseen, joten varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta muodostuu 6,9 milj. euroa negatiiviseksi. Korkea investointien taso lisää edelleen kunnan velan määrää. Vuosina kunta ottaa uutta lainaa 16,8 milj. euroa eli euroa /asukas. Ensi vuoden osuus on 612 euroa/asukas. Lisävelkaantumisen estämiseksi vuoden 2009 investointitaso minimoidaan. Lisäksi tulorahoituksen tasoa suhteessa käyttöomaisuusinvestointeihin jatkossa nostetaan. Vuoden 2008 talousarviossa pääomamenojen tulorahoitusprosentti laskee 36,0 %. Talouden tasapainon ylläpitäminen edellyttää tulojen realistista arviointia ja menojen mitoittamista tulojen mukaan. Jatkossa kunnan on varmistettava investointien ja lainojen lyhennysten riittävä tulorahoitus, jotta kunta kykenee rahoittamaan kunnan kannalta tärkeät investoinnit. Taloudellinen ja tehokas toiminta mahdollistaa kunnan veroprosenttien pitämisen kilpailukykyisinä. Kempeleessä kunnan menojen kasvu on kyettävä mitoittamaan tarkemmin tulojen kasvun asettamiin rajoihin, mitä tavoitetta myös toimintamallin uudistuksella tavoitellaan. 8

10 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISTULOT Maan myyntitulot 3 % Lainanotto 12 % Toimintatulot 7 % Valtionosuudet 19 % Verotulot 59 % Kempeleen kunnan tulot ovat 70,4 milj. euroa. Verorahoituksen osuus 61,5 milj. euroa, 87,3 % kunnan kokonaistuloista ja lainanoton tarve 9,6 milj. euroa. KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISMENOT Investoinnit 17 % Tekninen 5 % Lainanhoitokustannukset 2 % Hallinto 5 % Sosiaalija terveys 36 % Sivistys 34 % Kempeleen kunnan menot ovat 79,1 milj. euroa, josta toimintamenot ovat 63,4 milj. euroa, investoinnit 13,2 milj. euroa ja rahoitusmenot 2,5 milj. euroa. 9

11 TULOSLASKELMA Talousarvion tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, lainojen korko ja muihin rahoitusmenoihin sekä suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa lasketaan yhteen käyttötalousosan toimintatulot ja menot. Käyttötalousosan yhdistely tehdään koko kuntaa koskien tilien tarkkuudella. Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate ilmoittaa kunnan varsinaisen toiminnan tulojen ja menojen erotuksen. Tuloslaskelmassa vuosikate ilmoittaa, kuinka paljon tulorahoituksesta jää suunnitelman mukaisten poistojen rahoittamisen jälkeen tilikauden tulokseksi Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Talousarviossa tehdään suunnitelmat tilikauden tuloksen käsittelystä tai talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää investointivaraukseen tai jättää tilikauden ylijäämäksi. Alijäämäinen tulos on katettava varauksista, rahastoista tai aikaisempien tilikausien ylijäämästä. Näiden jälkeen tuloslaskelma päättyy tilikauden yli tai alijäämään, joka lisää tai vähentää kunnan taseen omaa pääomaa. Investointivaraus voidaan tehdä ylijäämäisestä tilikauden tuloksesta. Varauksella kunta rahoittaa etukäteen tulevien investoinnin suunnitelman mukaiset poistot. Investointivaraus tuloutetaan hankkeen valmistuttua. Investointivaraus muutetaan poistoerovaraukseksi, jota tuloutetaan sitä mukaan, kuin investoinnin hankintamenosta tehdään suunnitelman mukaisia poistoja. 10

12 TULOSLASKELMA Tilinp äätös Talo us ar vio Talou s ar vio Talous arvio Muutos % + m u uto k s e t 07/08 Toim intatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut tuotot , Toim intam enot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAKATE , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustulot ja menot: , Korkotulot Muut rahoitustulot , Korkomenot , Muut rahoitusmenot , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset , Suun.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron muutos , Varausten muutos ,7 Rahastojen muutos Tilikauden yli /alijääm ä ,

13 TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Henkilöstömenot ovat 33,1 milj. euroa, niiden osuus toimintamenoista on 52,2 %. Talousarviossa on määrärahat 30,5 uudelle viralle tai toimelle. Henkilöstömenoista vakinaisten työntekijöiden osuus on 84 prosenttia. Vakinaista henkilöstöä oli yhteensä 645. Vakinaisesta henkilöstöstä 67,5 % työskenteli sivistysosastolla, 24 % sosiaali ja terveysosastolla, 6 % teknisellä osastolla ja 2,5 % hallinto osastolla. Henkilöstön kriittiset menestystekijät löytyvät kunnanjohdon tulosalueelta. 12

14 VEROTULOT Kempeleen kunnassa kunnan omilla verotuloilla rahoitetaan 60 % menoista. Kunnan verotulojen arvioidaan vuonna 2008 olevan 46,9 milj. euroa, jossa on kasvua 8,4 % Ta 2007 Tp 2007 Ta 2008 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Kunnan tulovero Luonnollisten henkilöiden tulot jaetaan ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Ansiotulojen kunnallisverot määrätään verotettavan tulon ja kunnan tuloveroprosentin perusteella. Pääomatuloista suoritetaan pelkästään valtionvero. Yhteisövero Kiinteistövero Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan asukasmäärän ja palkkasumman kasvua vastaavasti. Vuonna 2008 osana työn verotuksen keventämistä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä korotetaan. Työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi otetaan käyttöön uusi työasuntovähennys. Eläketulojen verotusta kevennetään valtionverotuksen eläketulovähennystä korottamalla, mikä vähentää myös kunnan verotuloja. Nämä verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti sosiaali ja terveystoimen valtionosuusprosenttia korottamalla. Kunnan yhteisövero osuus perustuu kunnassa toimivien yhteisöjen maksamiin veroihin. Yksittäisen kunnan jako osuus määräytyy suhteellisena osuutena kaikille kunnille jaettavasta yhteisöverosta. Yksittäisen kunnan verovuoden 2008 jako osuus määritellään kerralla lopulliseksi verovuosien 2005 ja 2006 jako osuuksien keskiarvona. Yhteisöveroprosentti on 26 %. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on 22,03 % ja Kempeleen kunnan jako osuus 0, Kiinteistöveroa maksetaan kiinteistön, mm. asuinrakennusten, liike, teollisuus ja toimistotilojen sekä tonttien verotusarvojen perusteella kiinteistöjen sijaintikunnalle, Valtio asettaa kiinteistöveron ala ja ylärajat. Veroprosentit Kunnallisvero 18,5 18,5 18,5 18,5 18,5 Yleinen 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 Vakituinen asuinrakennus 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 13

15 VALTIONOSUUDET Kunnan valtionosuudeksi arvioidaan vuonna 2008 olevan 14,7 milj. euroa, jossa on kasvua 16,7 %. Valtionosuuksien ja avustusten tarkoituksena on turvata kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella verotuksella siten. että kuntien tulopohja on riittävä suhteessa tulevien tehtäviin ja perusteisiin. Vuonna 2008 valtionosuudet kasvavat merkittävästi uusimuotoisen valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen sekä kustannusten nousuun perustuvan valtionosuuksien täysimääräisen 4,7 %:n indeksitarkistuksen myötä Ta 2007 Ta 2008 Sosiaali ja terveydenhuolto Opetus ja kulttuuritoimi Yleinen valtionosuus Verotulojen tasaus Yhteensä Verotulojen tasauksella leikataan Kempeleen kunnan valtionosuuksia 4,2 %. Vähennys vastaa 0,3 tuloveroprosentin tuottoa. On mahdollista, että verotulojen tasausta maksavien kuntien tilanne heikkenee kahden vuoden kuluttua, kun verotulojen kasvu on jo nykyistä hitaampaa ja samaan aikaan kunta joutuu maksamaan huomattavat tasausvähennykset. Tehtäväkohtaiset valtionosuudet Sosiaali ja terveydenhuollon sekä opetus ja kulttuuritoimen käyttötalouden valtionosuudet määräytyvät laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden erotuksena. Kunnan omarahoitusosuus euroa/asukas on kaikille kunnille yhtäsuuri. Valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa tarkistetaan joka neljäs vuosi. Laskennalliset kustannukset ja yksikköhinnat tarkistetaan toteutuneiden kustannusten mukaisiksi ja valtio osallistuu laskennallisiin kustannuksiin lailla säädettävällä prosenttiosuudella. Tehtäväkohtaisten valtionosuuksien valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla kuvaava valtionosuusprosentti vuonna 2008 on sosiaali ja terveydenhuollossa 31,77 %, opetus ja kirjastotoimessa 41,89 % sekä muussa kulttuuritoimessa 29,70 %. Yleinen valtionosuus Yleiseen valtionosuuteen on lisätty mm. uusi asukasluvun muutokseen perustuva lisä, jos kunnan asukasluku on muuttunut varainhoitovuotta edeltävän kolmen vuoden aikana vähintään kuusi prosenttia. Verotuloihin perustuva tasaus Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Laskennallisen kunnallisveron kuntakohtainen määrä saadaan, kun keskimääräisen tuloveroprosentin ja kunnan tuloveroprosentin suhteella kerrotaan maksettava kunnallisvero. 14

16 Valtionosuuksien tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukasta kohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,86 % maan keskimääräisestä verotulosta. Valtionosuuden tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan verotulo ylittää tasausrajan. Vähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävästä osasta. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen. TOIMINTAKATTEEN SEKÄ VEROTULOJEN JA VALTIONOSUUKSIEN KEHITYS * Ta 2008 Toimintakate Verotulot ja valtionosuudet RAHOITUSTULOT JA MENOT Korot Ta 2007 Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Menot Tulot Nettomenot Korkomenoihin on arvioitu lainoista maksettavat ja tilikaudelle jaksotettavat korot. Muu rahoitus Ta 2007 Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Menot Tulot Nettotulot Kirkonkylän ja Linnakankaan koulun jälkirahoitteisena maksettavalle valtionosuudelle saadaan peruskorkoa vastaava korko. 15

17 VUOSIKATE VUOSIKATE JA POISTOT euroa * Vuosikate Poistot Vuoden 2008 vuosikatetavoite euroa. Se on 7,2 % toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien summasta. Asukasta kohti laskettuna vuosikate on 319 euroa. POISTOT KÄYTTÖOMAISUUDESTA Ta 2007 Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Menot Investointimenot kirjataan kuluksi poistoina investoinnin taloudellisena käyttöaikana. Poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2007 vuosikate riittää poistojen rahoittamiseen. Kempele investoi vuonna 2008 melkein neljä kertaa enemmän mitä sen omaisuus kuluu. Linnakangastalon ja Santamäkitalon valmistuminen näkyvät poistojen nousuna vuonna TILIKAUDEN TULOS Tilikauden tuloksen käsittelyerät, so Poistoerän, Varauksen ja Rahastojen muutokset eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita. Talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat. Tilikauden tulos on euroa. 16

18 VARAUKSET Vuonna 2008 tehdään terveyskeskuksen laajennusta varten 1,2, euron investointivaraus. Linnakangastalon investointivarausta puretaan 4,1 milj. euroa. Poistoeron lisäykseksi kirjataan 3,8 milj. euroa. Tehtyjä poistoeroja tuloutetaan suunnitelman mukaan euroa. TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuottojen % osuus toimintakuluista = 100 x Toimintatulot / Toimintamenot Tunnusluku osoittaa, kuinka paljon käyttötalouden toimintamenoista katetaan maksuja myyntituloilla Ta 2007 Ta ,6 12,7 12,4 12,5 12,0 11,8 11,8 Verotuloilla ja valtionosuuksilla katetaan 87,3 % toimintamenoista. Vuosikate / Poistot, % = 100 x Vuosikate / Poistot käyttöomaisuudesta Ta 2007 Ta ,9 100,7 94,1 127,3 137,8 123,3 169,5 Vuosikate riittää poistojen rahoittamiseen Vuosikate /as Ta 2007 Ta Vuosikate asukasta kohti paranee merkittävästi. 17

19 RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelmaan kootaan tuloslaskelma ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta. Lisäksi rahoitusosaan merkitään antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä esitetään arvio muutoksista muissa maksuvalmiuden erissä. Toiminnan rahavirta saadaan kun vuosikatteesta vähennetään tulorahoituksen korjauseränä maan myyntivoitot, jotka on merkitty käyttötalousosaan teknisen osaston tuloiksi. Investointien rahavirta saadaan kun investointimenoista vähennetään valtionosuudet ja avustukset sekä maan myyntitulot RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion Talousarvio Talousarvio Toiminnan ja investointien rahavirta muutokset + muutokset Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta netto Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Vaikutus maksuvalmiuteen Linnakankaan koulun valtionosuus 1,5 milj. euroa saadaan ns. jälkirahoitteisena valtionosuutena vuosina Valtionosuus merkitään rakennusaikana vuosina rahoituslaskelmaan tuloksi kohtaan Rahoitusosuudet investointimenoihin ja taseeseen pitkäaikaisiin saataviin. KÄYTTÖOMAISUUSINVESTOINNIT VUODESTA euroa * Ta 2008 Maa alueet Rakennukset Muut menot Kunnallistekniikka Kalusto ja atk ohjelmat Osakkeet ja osuudet 18

20 TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS INVESTOINTIEN JA LAINOJEN LYHENNYSTEN RAHOITTAMISESSA * Ta 2008 Investoinnit Lainojen lyhennykset Tulorahoitus Tulorahoituksella katetaan 37,1 % investoinneista ja lainojen lyhennyksistä. LAINAKANNAN MUUTOKSET Tp 2007* Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Lainojen lisäys Lainojen vähennys Lainat Lainat /asukas KUNTAKONSERNIN LAINAKANTA Tp 2007* Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Kunta Tytäryhtiöt Yhteensä Konsernin lainat/asukas

21 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan investointimenoja, joista on vähennetty rahoitusosuudet. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu vuosikatteella Ta 2007 Ta ,7 66,5 94,0 46,5 41,1 134,5 147,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / ( Investointien omahankintameno + Lainan lyhennykset ) Tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä Ta 2007 Ta ,1 57,5 73,5 42,1 36,0 77,8 89,3 20

22 KEMPELEEN KUNNAN VÄESTÖN JA TYÖVOIMAN KEHITYS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 1. VÄESTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET 1.1 VÄESTÖMUUTOKSET Kempeleen kunnassa väkiluvun suhteellinen muutos on ollut Suomen kolmanneksi suurinta Limingan ja Pirkkalan jälkeen vuosina Väestömäärä kasvoi 18,9 % eli keskimäärin 3,2 % vuosittain. Tavoitteena on hallittu kasvu, mikä tarkoittaa noin 2 %:n vuosikasvua. Valtuuston asettama väestötavoite vuodelle 2010 on asukasta ja vuodelle asukasta. Tilastokeskuksen toukokuussa 2007 julkaisujen uusien väestöennusteiden mukaan kempeleläisiä olisi vuonna ja vuonna Kuvio. Kempeleen väestö vuosina ja ennusteet vuoteen Kuvio. Kempeleen 0 vuotiaat ja kouluun tulevat 7 vuotiaat vuosina vuotiaat 7 vuotiaat T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E Syntyvyys ja muuttoliike vaikuttavat lasten määrään. Syntyvyys oli 1990 luvulla noin 170 lasta vuosittain ja suunnittelukaudella se on yli 100 lasta enemmän. 21

23 Kuvio. Kempeleen lapset ja nuoret vuosina T=toteuma, E=ennuste Päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut keskimäärin 48 lapsella vuosittain 2000 luvulla. Ennusteen mukaan kasvu jatkuu edelleen melko voimakkaana ja lasten lisäys vuoteen 2010 on 155 lasta. Päivähoitopalveluja on järjestetty noin puolelle ikäryhmästä. Peruskouluikäisten (7 12 v. ) lasten määrä on kasvanut keskimäärin noin 30 lapsella vuosittain. Lisäys suunnittelukaudella on 109 lasta vuotiaiden määrä on kasvanut keskimäärin 15 nuorella vuosittain 2000 luvulla. Ennusteen mukaan heitä olisi 44 enemmän vuonna Vuonna vuotiaita olisi ennusteen mukaan noin 100 enemmän kuin vuonna Kuvio. Kempeleen työikäinen väestö vuosina T=toteuma, E=ennuste 2006 T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E Muuttoliike tuo mukanaan työikäistä väestöä siten, että nettomuutosta noin 72 % on vuotiaita. Suunnittelukauden lopussa heitä olisi 354 henkilöä enemmän kuin vuonna T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E

24 Kuvio. Kempeleen ikäihmisten määrän kehitys vuosina T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E T=toteuma, E=ennuste vuotiaiden määrä kasvaa 128 henkilöllä ja yli 75 vuotiaiden määrä 119 henkilöllä vuodesta 2007 vuoteen Palvelutarpeen lisäykset kohdistuvat etenkin kotihoitoon, terveyspalveluihin ja asumispalveluluihin. 23

25 KEMPELEEN VÄESTÖ TILASTO ALUEITTAIN VUONNA 2006 Koko Sarkki Haka Honka Ketolan Niitty Väärä Juurus Linna Tunteväestö Keskusta ranta maa nen Ylikylä perä Sipola ranta Alakylä länperä suo kangas maton Lasten osuus (8 15 v.) on suhteellisesti suurin Niittyrannan ja Linnakankaan tilastoalueilla (43 % ja 39 %) ja vähiten lapsia on Keskustan ja Sarkkirannan alueilla (23% ja 21 %). Vastaavasti ikäihmisiä (75 >) asuu suhteellisesti eniten Keskustan ja Sipolan tilastoalueilla ja vähiten Linnakankaan ja Honkasen tilastoalueilla. 24

26 TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELINKEINOJEN KEHITYS Kuvio. Kempeleen työpaikat päätoimialoittain vuosina e e Kempeleen työpaikkakehitys on jatkunut edelleen viime vuosina myönteisenä. Työpaikkojen kokonaismäärä on lisääntynyt vuosina e yhteensä 283 työpaikalla eli keskimäärin 70 työpaikkaa/vuosi. Työpaikkoja oli vuoden 2005 lopussa ennakkotietojen mukaan Selvimmin kasvua on tapahtunut kaupan ja terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimialoilla. Suunnitelmakaudelle tavoitteeksi on asetettu keskimäärin noin 50 työpaikan lisäys. Kuvio. Työpaikkaomavaraisuuden kehitys Oulun seudun kunnissa e. % e Kempeleessä on Oulun jälkeen seudun toiseksi suurin työpaikkaomavaraisuusaste. 25

27 Kuvio. Teollisuustoiminta Kempeleessä Teollisuustoiminta Kempeleessä Toimipaikkojen henkilöstö Henkilöstön lkm Henkilöstö/toimipaikka Milj.euroa Toiminnan bruttoarvo, jalostusarvo ja vienti Palkattu henkilöstö yhteensä Henkilöstö/toimipaikka Bruttoarvo Jalostusarvo Vienti Lähde: Tilastokeskus/Teollisuustilastot SeutuNet Työllisyysasteen kehitys Oulun seudun kunnissa Työllisyysaste kunnittain * vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Ylikiiminki Ouluseutu *ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot SeutuNet Työllisyysaste ilmoittaa, kuinka moni vuotiaista on työssä. Kempeleessä työllisyysaste on seudun korkein. 26

28 Oulun seudun kunnista Kempeleessä oli vuonna 2005 korkein työhönosallistuvuusaste (20 64 vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä) eli 74,4 %. Naisten työhönosallistuvuusaste oli myös seudun korkein eli 70,8 %. Kuvio. Työttömyysaste ja työttömät työnhakijat eri ikäryhmissä 2000 elokuu 2007 Työttömien määrä oli elokuun 2007 lopussa 633. Suurten työnantajien työpaikkavähennykset eivät ole näkyneet työttömien määrän kasvuna. 27

29 KÄYTTÖTALOUSOSA TALOUSARVIO 2008 JA SUUNNITELMAVUODET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Talousarvio Talousarvio Muutos % muutokset ja muutokset ta+m 07/08 HALLINTO OSASTO tulot , menot , netto , SOSIAALI JA TERVEYSOSASTO tulot , menot , netto , SIVISTYSOSASTO tulot , menot , netto , TEKNINEN OSASTO tulot , menot , netto , KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ tulot , menot , netto ,

30 TALOUSARVIO KÄYTTÖTALOUSOSA H A L L I N T O O S A S T O Eija Puotiniemi Toiminta ajatus Kehitysnäkymät Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen apuna toimiva kehittämistoimikunta valmistelee elinkeinojen ja muuhun strategiseen kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia asioita. Hallinto osaston henkilöstö valmistelee em. tehtäviä. Osa palveluista on luonteeltaan tukipalveluja, kuten tietotekniset, kirjanpito ja palkkalaskentapalvelut. Palvelut tuotetaan muille osastoille mahdollisimman tehokkaasti, kilpailukykyisesti ja laadukkaasti. Kempeleen kunnan uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2009 alussa. Uudistuksella tavoitellaan palvelujen kehittämistä asiakaslähtöisimmiksi muuttamalla sektoriorganisaatiota prosessiorganisaatioksi. Kunnan palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti siten, etteivät hallinnolliset rajat vaikeuta palveluiden käyttöä ja luontevaa asiointia. Päätöksentekoa ja strategista johtamista kehitetään vastaamaan uuden toimintamallin tarpeita. Tämä tarkoittaa valtuuston johtaja ja ohjausroolin korostamista ja valiokuntatyöskentelyyn siirtymistä sektorilautakuntien sijaan. Palveluiden ohjausta tehostetaan ottamalla käyttöön sopimusohjausmalli. Kansalaiskunnan ja palvelukunnan tuottajien välisillä palvelusopimuksilla ohjataan tuotannon laatua, määrää ja kustannuksia. Kempeleen kunta antoi puitelain edellyttämällä tavalla toimeenpanosuunnitelman valtioneuvostolle elokuun loppuun 2007 mennessä. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Puitelaki edellyttää, että kunnassa tai yhteistoiminta alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, olisi oltava vähintään noin asukasta. Kempeleen kunta on mukana kahdessa yhteistoiminta aluetta koskevassa selvitystyössä: koko Oulun seudun Titus hankkeessa sekä Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kuntien selvityksessä. Seutuyhteistyö on tiivistynyt kun EU rahoitusmahdollisuudet ovat avautuneet laajemmin myös Oulun naapurikuntiin. Oulun seutu kuuluu samaan tukialueeseen uudella ohjelmakaudella Vaikuttavuuden ja kilpailukykyisten hankkeiden rakentamisen takia osa kuntien kehittämishankkeista kootaan seudun laajuisiksi. Myös palveluiden järjestämisessä ollaan pääsemässä tiiviimpää yhteistyöhön suunnitelmakaudella. 29

31 Tp 2006 Ta 2007 Ta 2008 Muu tos % Ts 2009 Ts 2010 Va a lit Tulot ,0 0 0 Menot , Netto , Va ltuu sto Tulot Menot , Netto , Ta rka stusto im i Tulot Menot , Netto , Ku n na njohto Tulot ,0 0 0 Menot , Netto , Yleisha llinto Tulot , Menot , Netto , Ta lou sha llin to Tulot 237 Menot , Netto , He n kilöstö ha llinto Tulot , Menot , Netto , Yh tee nsä Tulot , Menot , Netto ,

32 TULOSLASKELMA Tp 2006 Ta 2007 Ta Muu tos % To im inta tu lot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut tulot , To im inta m e no t , Henkiöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet , Avustukset , Muut menot , To im inta ka te , Poistot , Tilikau d en tu los , Laskennalliset erät , Ne tto , Kä yttöo m a isu us Arvo Lisäykset Vähennykset 390 Poistot Arvo

33 VAALIT Marja Harjunen Kriittiset menestystekijät Mittarit/arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Kuntalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle luodaan edellytyksiä Äänestysaktiivisuus Suurempi kuin 56,2 % (vuoden 2004 äänestysaktiivuus) Määräraha ja tuloarvio TULOSL ASKEL MA Tp 2006 Ta 2007 Ta To im intatu lot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot To im intam en ot Henkiöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Muut menot To im intakate Poistot Tilikau de n tu lo s Laskennalliset erät Ne tto Toimenpiteet Vuonna 2008 toimitetaan kunnallisvaalit ja vuonna 2009 europarlamenttivaalit. 32

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja

Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja Tilinpäätös 2013, ennakkotietoja Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteutuma** Poikkeama ja muutokset Toimintatuotot 9 879 218 10 097 10 960 863 Toimintakulut -81 672-1

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 1.6.2015 1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Turun kaupungin tilinpäätös 2014

Turun kaupungin tilinpäätös 2014 Turun kaupungin tilinpäätös 2014 Tilinpäätös 2014 Johdanto Tulos Kertyneet ylijäämät Lainakanta Henkilöstö 2014 Tilinpäätös Tilinpäätöksen tuloslaskelma Tilinpäätöksen yhteenveto Toimialakohtainen tarkastelu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot