KEMPELEEN KUNNAN TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMPELEEN KUNNAN TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2010 SISÄLLYSLUETTELO"

Transkriptio

1 KEMPELEEN KUNNAN TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO sivu VISIO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 3 TALOUSARVION 2008 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 4 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS 6 KEMPELEEN KUNNAN TALOUS 7 TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO TULOSLASKELMA 11 RAHOITUSLASKELMA 18 KEMPELEEN KUNNAN VÄESTÖN JA TYÖVOIMAN KEHITYS 21 KÄYTTÖTALOUSOSA 28 HALLINTO OSASTO 29 SOSIAALI JA TERVEYSOSASTO 49 SIVISTYSOSASTO 73 TEKNINEN OSASTO 89 INVESTOINTIOSA 109 TALOUSARVION SITOVUUS 124 VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE TALOUSARVION SEURANTA 126 HENKILÖSTÖ 127 KEMPELE KONSERNI TYTÄRYHTIÖT 130 KEMPELEEN VESIHUOLTO OY 130 KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 132 ASUNTOTUOTANTO OHJELMA 134 0

2 Arvot Kempeleen kunnan toimintaa ohjaavat periaatteet Innovatiivisuus Innovatiivisuus on kyky tuottaa organisaatiolle uusia ja hyödyllisiä muutoksia. Pidämme tärkeänä uuden luomista ja uusien mahdollisuuksien näkemistä. Suosimme luovuuteen rohkaisevia työskentelymuotoja. Kunnan johto tukee käyttäytymisellään ja esimerkillään uusia ajatuksia ja niille annataan päivittäisessä työskentelyssä tilaa. Kehitämme työilmapiiriä luovuuteen ja vaihtoehtojen esittämiseen kannustavasti. Emme koe erilaisuutta epämukavana ja uskomme sen mukanaan tuomaan ainutlaatuiseen lopputulokseen. Turvallisuus Turvallisuutta on se, että kuntalaiset saavat tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun päätöksenteossa ja asiakkaina. Kunnan kaikessa toiminnassa otetaan huomioon vaikutukset sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen turvallisuuteen. Kaikessa suunnittelussa ympäristön turvallisuus ja terveellisyys on lähtökohtana. Myös poikkeusoloihin varaudutaan suunnitteluilla ja koulutuksella. Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys on organisaation tapa toimia, jossa asiakkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa ja vastavuoroisessa yhteistyössä kunnan asiantuntijoiden kanssa. Näemme kuntalaiset itsenäisinä, vastuullisina ja kunnan palveluihin aktiivisesti vaikuttavina toimijoina. Rakennamme asiakaslähtöisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tietoja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen. Asiakaslähtöisten palvelujen tuottaminen modernilla tekniikalla muuttaa perinteisiä työtapoja. Yhteistyö Luottamushenkilöt ja viranhaltijat toimivat yhteistyössä luottamuksen ilmapiirissä ilman puoluepolitiikkaa kempeleläisten parhaaksi. Työskentelyn perustana on suvaitsevaisuus erilaisille näkemyksille sekä oman ja muiden työn arvostaminen. Valtuutetut sitoutuvat kunnan strategiseen kehittämiseen ja ottavat vastuun tehdyistä päätöksistä. Valtuuston tahto on muun päätöksenteon perusta. Pidämme tärkeänä kunnan sisäistä hallinnonalat ylittävää yhteistyötä sekä seudun kuntien välistä yhteistyötä sekä yhteistyötä kunnan ja elinkeinoelämän välillä. Ylitämme perinteiset hallinnonalojen ja kuntien väliset rajat. Luomme uusia tehokkaita ja matalia organisaatiorakenteita. 1

3 Visio 2015 Yhteinen näkemys kunnan tulevaisuudesta Kempele kehityksen kärjessä Kempele on Oulun seudun turvallinen asukkaan kunta, jossa asiakaslähtöiset palvelut järjestetään tehokkaasti yhteistyössä seudun kuntien ja yhteisöjen kanssa. Kunnan väestönkasvu on hallinnassa ja talous tasapainossa. Visio on purettu seitsemään tavoitetilaa yksilöidymmin kuvaavaksi päämääräksi: 1. Kuntalaisten hyvinvointi 2. Monipuolinen ja menestyvä elinkeinoelämä 3. Toimivat johtamisjärjestelmät 4. Palvelurakenteet ja prosessit kunnossa 5. Kempeleen kunta on vetovoimainen työnantaja 6. Innovatiivinen ja motivoitunut henkilöstö 7. Talous tasapainossa Päämääriä tarkastellaan seuraavista näkökulmista: Asiakkaan näkökulmassa tarkastellaan kunnan suhdetta kuntalaisiin, asiakkaisiin ja yrityksiin Prosessit ja rakenteet edustaa organisaation toimivuuden näkökulmaa Resurssit näkökulma edustaa talouden hallinnan näkökulmaa Henkilöstö näkökulma edustaa kunnan työntekijöiden ja viranhaltijoiden näkökulmaa eli missä kunnan tulee onnistua suhteessa henkilöstöön Näille neljälle näkökulmalle on määritelty kriittiset menestystekijät, joissa on ehdottomasti onnistuttava vision ja strategian toteuttamiseksi. Niiden toteutumista mitataan arviointikriteereillä, joille asetetaan vuosittain talous arvion laatimisen yhteydessä resurssien mukaiset tavoitetasot. 2

4 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS OHJAAVAN VUOROPUHELUN BUDJETTI 2008 Yleisen taloudellisen kehityksen ennakoidaan ensi vuonna jatkuvan vahvana ja ansiotason nousu kasvattaa kunnallisveropohjaa. Tämä merkitsee sitä, että Kempeleen verotulojen kasvu jatkuu edelleen nopeana. Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen ja valtionosuuksien indeksitarkistuksen myötä myös valtionosuudet kasvavat merkittävästi. Olemme arvioineet niiden yhteisvaikutuksen, verorahoituksen, lisääntyvän kuluvaan vuoteen verrattuna 10 %. Kunnanhallituksen esityksessä tuloveroprosentti säilyy ennallaan eli 18,5 %. Myöskään kiinteistöjen veroprosentteja ei ole tarkoitus nostaa. Vuosikate ilmoittaa kunnan varsinaisen toiminnan tulojen ja menojen erotuksen. Kunnan vuosikate tullee kasvamaan jonkin verran ja on 5,0 milj. euroa, 319 euroa/asukas. Se riittää hyvin kattamaan poistot, jolloin ensi vuoden tilikauden tulokseksi jää 1,4 milj. euroa. Tältä osin talous on hallinnassa ja kunnossa. Haasteeksi muodostuvat suuret investoinnit, joihin ei ole kyetty tekemään ennakkoon riittävästi varauksia. Tämä merkitsee sitä, että investoinneista lähes kaksi kolmas osaa rahoitetaan lainoituksella. Kunnan velkamäärä kasvaa täten tuntuvasti, ja on ensi vuoden lopussa 1371 euroa asukasta kohden. Määrä on kuitenkin vielä alle kaikkien kuntien velkamäärän keskiarvon. Investoinnit ovat sinällään tarpeellisia, koska niillä luodaan edellytykset kuntamme kasvulle. Ne ovat valtuuston tahdon mukaisia ja siten demokraattisesti perusteltuja. Mitä kunta sitten tulevana vuonna rakentaa ja mihin me sijoitamme? Maan hankintaan ja Zatelliitti alueen liikenneyhteyksien parantamiseen käytämme kumpaankin 2 milj. euroa. Linnakangastalon rakentaminen alkoi tänä vuonna. Se on valmis ottamaan vastaan uudet asiakkaat seuraavasta syksystä lähtien. Samoin on laita Santamäkitalon. Näiden investointien yhteissumma on 11,2 milj. euroa. Rentolan ryhmäperhepäiväkoti valmistuu niin ikään ensi vuonna. Sen hinta on vajaa puoli miljoonaa euroa. Päiväkotien toimivuuteen kohdennetaan varoja tarvetta vastaavasti. Kempeleen paloasemalle tullaan sijoittamaan parin vuoden kuluttua jatkuvassa valmiudessa oleva yksikkö. Laajennuksella paloasemalle rakennetaan ympärivuorokautisen valmiuden edellyttämät majoitus ja toimintatilat. Tämä tietää vähän alle euron rahoitusta. Liikenneväylien uudisrakentamis ja saneerauskohteisiin varataan 1 miljoona euroa. Liikenneväylien päällystäminen ja valaistus sekä puistojen ja leikkipaikkojen toteutukseen kunta sijoittaa tulevan vuoden kuluessa kaikkiaan rapiat puoli miljoonaa euroa. Myös koneet ja kalusteet, tietokoneiden palvelukyky ja kuntaosuus vuokratalon osakkeisiin tietävät 1,4 milj. euron rahankäyttöä. Talousarvioesitys pitää sisällään 13,2 milj. euron investointien lisäksi 7,7 %:n toimintamenojen kasvun. Kiitän kaikkia luottamushenkilöitä sekä viranhaltijoita ja työntekijöitä hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Kari Ahokas kunnanjohtaja 3

5 TALOUSARVION 2008 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalouden pitkä korkeasuhdanne jatkuu kasvu hidastuu lähivuosina vain vähän Maailmantalouden keskeiset riskit ovat entiset. Merkittävin uhka maailmantalouden suotuisalle kehitykselle on edelleen Yhdysvaltain talouden odotettua jyrkempi jarrutus, joka heikentää kasvun edellytyksiä muualla maailmassa. Vahva kasvu jatkuu Euroopassa ja etenkin Aasiassa, joka jatkaa Kiinan ja Intian johdolla maailmantalouden moottorina. Euroalueen näkymät ovat säilyneet hyvinä Euroalueen pitkä hitaan kasvun jakso päättyi viime vuonna, kun talous kasvoi enemmän kuin kertaakaan vuoden 2000 jälkeen. Elpyminen on perustunut paljolti kotimaiseen kysyntään ja investointeihin. Euron vahvistuminen on lievittänyt tuontihinnoista aiheutuvaa kustannuspainetta. Talouskasvun odotetaan asettuvan vuonna 2008 vajaaseen 2,5 prosenttiin. Suomessa joudumme jatkuvasti pohtimaan, milloin maailmantalouden nykyinen kultakausi päättyy, johtuupa se sitten ylikuumenemisesta, resurssipulasta, hintojen noususta, ympäristöongelmista. Suomen talouden kasvu on jatkumassa vahvana * 2006Ta 2007** 2008** Muutos % Bruttokansantuote markkinahintaan 3,7 2,1 5 4,4 3,3 Työllisyysaste 67,2 68,0 68,9 70,1 70,5 Työttömyysaste 8,8 8,4 7,7 6,7 6,3 Palkat 4,0 4,8 5 5,5 6 Ansiotaso 3,8 3,6 3 3,2 5 Kuluttajahinnat 0,2 0,9 1,6 2,4 2,4 Julkisyhtesöjen EMU velka, % BKT:sta 44,1 41,1 39,2 36,1 33,1 Julkisyhtesöjen rahoitusjää mä, % BKT:sta 2,1 2,5 3,7 4,4 3,8 Valtionvelka, % BKT:sta 41,9 40,3 35,3 32,1 29,3 Lyhyet korot 2,1 2,2 3,1 4,2 4,6 Pitkät korot 4,1 3,4 3,8 4,5 4,7 Ennusteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Talouskasvu on yhä nopeaa ja jatkuu ensi vuonna tuotantomahdollisuuksien rajoilla. Työllisten osuus työikäisestä väestöstä nousee yli 70 prosentin ja työttömyysaste painuu lähelle 6 prosenttia. Ulkomaankauppa säilyy tuntuvasti ylijäämäisenä, yritysten kannattavuus hyvänä ja julkisen talouden rahoitusasema vahvana. Kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu yhdessä kohoavien hinta ja kustannuspaineiden kanssa on kotimaisia riskitekijöitä. Yhdessä kansainvälisentalouden lisääntyneiden epävarmuuksien kanssa nämä saattavat heikentää talouden kasvunäkymiä ja tasapainoa. 4

6 Talouspolitiikan linja Suomessa talouspolitiikan tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia parantamalla edellytyksiä työllisyyden tuntuvalle kohentumiselle ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiselle. Tavoitteena on vahvan talouskasvun ylläpitäminen ja työllisyyden kasvu. Vuoden 2008 erityinen painopiste on työmarkkinoiden kohtaantoongelman lieventämisessä. Julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuuden edistäminen Ikärakenteen muutoksesta johtuva tuleva palvelutarpeen kasvu ja menopaineiden hallinta edellyttävät julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Tämä tarkoittaa julkisen toiminnan tehostamista ja julkisen sektorin työvoiman kohdentamista uudelleen vastaamaan paremmin väestön ikääntymisestä aiheutuvia tarpeita. Kunta ja palvelurakennehanke sekä valtion tuottavuusohjelma ovat keskeisiä toimia tuottavuuden parantamiseksi. KUNTATALOUS Kuntien verotulojen kasvu jatkuu nopeana vuonna 2008, kun talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana ja ansiotason nousu kasvattaa kunnallisveropohjaa. Samanaikaisesti valtionosuudet kasvavat merkittävästi valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen ja valtionosuuksien indeksikorotusten myötä. Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan yhteensä noin 7 %. Kuntien kulutusmenojen kasvun arvioidaan kiihtyvän lähes 6 prosenttiin. Talousarviota laadittaessa oletuksena on ollut se, että kunta alan ansiotaso nousee yleisen ansiotason mukaisesti 5 %. Työvoiman saantivaikeudet saattavat kiihdyttää sekä palkkaliukumia että palvelujen ostoja yksityisiltä tuottajilta ja näin ollen lisätä kuntien kustannuksia ennakoitua enemmän. Kuntatalous on kokonaisuutena tasapainossa mikäli nettoinvestoinnit kehittyvät maltillisesti ja kunta alan palkankorotukset ovat oletetun mukaisia, Yksittäisten kuntien tilanne vaihtelee kuitenkin merkittävästi. Kohentuva kuntatalous ei poista kunta ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien rakenteellisten uudistusten tarvetta varauduttaessa väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun. Menopaineiden lisäksi kuntatalouden rahoituksen kestävyyttä uhkaa työvoiman tarjonnan vähenemisen aiheuttama pysyvä veropohjan heikkeneminen. Pidemmän aikavälin kehitykseen liittyvien riskien lisäksi on syytä varautua talouden suhdannetilanteen mahdolliseen heikkenemiseen, jolloin verotulot tasaisen kasvun sijaan voivat jopa supistua. Kunnissa ja kuntayhtymissä tulisi hyödyntää suotuisat taloussuhdanteet ja samanaikainen valtionosuuksien lisäys ja varautua tulevaisuuden uhkatekijöihin lyhentämällä velkaa ja uudistamalla palvelurakenteita. Peruspalveluohjelma Kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2010 alusta tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä, Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaan suuntaan. Kuntien erilaisen olosuhde ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan erikseen. Valtionosuusjärjestelmässä olevia kuntaliitosten ja yhteistyön esteitä poistetaan. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. 5

7 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS euroa KEMPELE Ta 2007 Tp 2007** Ta 2008 Asukasluku Väestön kasvu % 2,6 3,5 3,0 2,3 2,3 2,3 Tuloveroprosentti 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 Kiinteistöveroprosentti vakituinen asuinrakennus 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 yleinen kiinteistövero 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Muutos % 7,7 9,1 6,6 6,6 7,0 9,9 /asukas Toimintamenot Muutos % 8,4 6,4 6,9 4,5 6,4 7,1 Toimintakate Muutos % 6,3 7,5 7,3 4,3 6,5 7,4 /asukas Vuosikate /asukas vuosikate/poistot % 97,9 100,8 94,1 127,3 103,2 137,8 Sumu poistot Tilikauden tulos Tulorahoitus Investointien tulorahoitus % 35,70 66,50 94,00 46,50 38,70 41,10 Pääomamenojen tulorahoitus % 34,10 57,50 73,50 42,10 37,20 36,00 Investoinnit netto /asukas Lainanhoitokulut Edellisten tilikausien ylijäämä Lainat kunta /asukas Lainat kuntakonserni /asukas

8 KEMPELEEN KUNNAN TALOUS euroa Ta ** TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Muut rahoituserät, netto VUOSIKATE Vuosikate poistot TULORAHOITUS Investoinnit LAINAKANNAN MUUTOKSET Vuoden 2007 toimintakate heikkenee alkuperäisestä talousarviosta 1,1 milj. euroa. Valtionosuudet toteutuvat 0,2 milj. euroa arvioitua suurempana. Tämän hetkisen ennusteen mukaan vuosikate heikkenee 0,9 milj. euroa. Vuoden 2007 tilikauden tulos laskee alle euron, joten suunniteltua investointivarausta ei voida tehdä. Lainanoton tarve on lisääntynyt 0,5 milj. euroa. Toimintakatteen kasvu on vuosina ollut keskimäärin 7,1 % ja verorahoituksen keskimäärin 7,5 %. Vuoden 2007 menojen kasvuksi arvioitiin 5,1 %, mutta tavoite ei toteudu, vaan kasvu on tätä suurempaa. Pääsyynä on Kempeleessäkin sosiaali ja terveyspalvelujen menojen kasvu, joka on ennakoitu 8,4 %, toteuma on 10,7 %. Talousarvio 2008 Kempeleen kunnan vuoden 2008 kokonaismenot ovat 79,1 milj. euroa. Ne kasvavat 8,4 milj. euroa eli 11,9 %. Vastaavasti kokonaistulot lisääntyvät 6,4 milj. euroa eli 9,9 %. Uutta lainaa nostetaan 9,6 milj. euroa eli 612 euroa asukasta kohti. Talousarvion toimintamenot 63,4 milj. euroa. Ne kasvavat 4,5 milj. euroa eli 7,7 %. Asukasta kohti laskettuna toimintamenot ovat euroa, kasvu 5,3 %. Henkilöstömenot lisääntyvät yhteensä 2,6 milj. euroa eli 8,5 %. Henkilöstön palkkojen tarkistuksiin on varattu 4 % eli 1,9 milj. euroa. Lisäksi talousarvioon on otettu 0,4 milj. euroa 30,5 uutta virkaa tai tointa varten, joiden palkkauskustannukset vuositasolla nousevat lähes 0,9 milj. euroon. Kunta alan palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutus on vuonna 2008 ksm 5,3 %. Tehyn työtaistelu on talousarviota laadittaessa kesken. Palvelujen ostot lisääntyvät 1,5 milj. eurolla eli 7,0 %. Oys:n erikoissairaanhoidon maksuosuuksiin on otettu 11,5 milj. euroa, kasvu 10 % vuoden 2007 muutettuun talousarvioon verrattuna. Asumispalvelujen kilpailutus on talousarviota laadittaessa kesken. Talousarvion toimintatulot ovat 7,6 milj. euroa. Ne lisääntyvät 0,3 milj. euroa eli 4,8 %. Maan myyntivoitoiksi on arvioitu 1,8 milj. euroa. Maksutulojen on arvioitu lisääntyvän 0,3milj. euroa, eli 13,5 % Sosiaali ja terveyshuollon maksu uudistus toteutetaan

9 TOIMINTAKATE Toimintakate on 55,8 milj. euroa. Se heikkenee edellisestä vuodesta 4,2 milj. euroa eli 8,1 %. VERORAHOITUS Verotulot ja valtionosuudet yhteensä ovat 61,5 milj. euroa. Verorahoituksen kasvu on 5,5 milj. euroa eli 9,9 % tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Veroprosentit pysyvät ennallaan. Kunnan tuloveroprosenttia on tarkistettu viimeksi vuonna 2003 ja kiinteistöveroprosentteja vuonna VUOSIKATE Vuosikate tavoite on 5,0 milj. euroa, 319 euroa/asukas. Vuosikate riittää 3,6 milj. euron laskennallisten poistojen rahoittamiseen. TILIKAUDEN TULOS Talousarvioesityksen mukaan tilikauden tulos on 1,4 milj. euroa. INVESTOINNIT Investointimenojen kokonaismäärä on 13,2 milj. euroa. Linnakangastalo, Santamäkitalo ja Rentolan ryhmäperhepäiväkoti toteutetaan vuosina Niiden kustannusarviot ovat yhteensä 12,8 milj. euroa, josta vuoden 2008 osuus on 6,9 milj. euroa. Kunnallistekniikan rakentamiseen on otettu yhteensä 3,6 milj. euroa. Moottoritieltä Zatelliitin liike ja teollisuusalueelle johtavien ramppien kustannusarvio on 4 milj. euroa, ensi vuoden osuus 2 milj. euroa. Lisäksi maan hankintaan on varattu 2 milj. euroa. Tulorahoitus ei riitä investointien kattamiseen, joten varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta muodostuu 6,9 milj. euroa negatiiviseksi. Korkea investointien taso lisää edelleen kunnan velan määrää. Vuosina kunta ottaa uutta lainaa 16,8 milj. euroa eli euroa /asukas. Ensi vuoden osuus on 612 euroa/asukas. Lisävelkaantumisen estämiseksi vuoden 2009 investointitaso minimoidaan. Lisäksi tulorahoituksen tasoa suhteessa käyttöomaisuusinvestointeihin jatkossa nostetaan. Vuoden 2008 talousarviossa pääomamenojen tulorahoitusprosentti laskee 36,0 %. Talouden tasapainon ylläpitäminen edellyttää tulojen realistista arviointia ja menojen mitoittamista tulojen mukaan. Jatkossa kunnan on varmistettava investointien ja lainojen lyhennysten riittävä tulorahoitus, jotta kunta kykenee rahoittamaan kunnan kannalta tärkeät investoinnit. Taloudellinen ja tehokas toiminta mahdollistaa kunnan veroprosenttien pitämisen kilpailukykyisinä. Kempeleessä kunnan menojen kasvu on kyettävä mitoittamaan tarkemmin tulojen kasvun asettamiin rajoihin, mitä tavoitetta myös toimintamallin uudistuksella tavoitellaan. 8

10 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISTULOT Maan myyntitulot 3 % Lainanotto 12 % Toimintatulot 7 % Valtionosuudet 19 % Verotulot 59 % Kempeleen kunnan tulot ovat 70,4 milj. euroa. Verorahoituksen osuus 61,5 milj. euroa, 87,3 % kunnan kokonaistuloista ja lainanoton tarve 9,6 milj. euroa. KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISMENOT Investoinnit 17 % Tekninen 5 % Lainanhoitokustannukset 2 % Hallinto 5 % Sosiaalija terveys 36 % Sivistys 34 % Kempeleen kunnan menot ovat 79,1 milj. euroa, josta toimintamenot ovat 63,4 milj. euroa, investoinnit 13,2 milj. euroa ja rahoitusmenot 2,5 milj. euroa. 9

11 TULOSLASKELMA Talousarvion tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, lainojen korko ja muihin rahoitusmenoihin sekä suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa lasketaan yhteen käyttötalousosan toimintatulot ja menot. Käyttötalousosan yhdistely tehdään koko kuntaa koskien tilien tarkkuudella. Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate ilmoittaa kunnan varsinaisen toiminnan tulojen ja menojen erotuksen. Tuloslaskelmassa vuosikate ilmoittaa, kuinka paljon tulorahoituksesta jää suunnitelman mukaisten poistojen rahoittamisen jälkeen tilikauden tulokseksi Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Talousarviossa tehdään suunnitelmat tilikauden tuloksen käsittelystä tai talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää investointivaraukseen tai jättää tilikauden ylijäämäksi. Alijäämäinen tulos on katettava varauksista, rahastoista tai aikaisempien tilikausien ylijäämästä. Näiden jälkeen tuloslaskelma päättyy tilikauden yli tai alijäämään, joka lisää tai vähentää kunnan taseen omaa pääomaa. Investointivaraus voidaan tehdä ylijäämäisestä tilikauden tuloksesta. Varauksella kunta rahoittaa etukäteen tulevien investoinnin suunnitelman mukaiset poistot. Investointivaraus tuloutetaan hankkeen valmistuttua. Investointivaraus muutetaan poistoerovaraukseksi, jota tuloutetaan sitä mukaan, kuin investoinnin hankintamenosta tehdään suunnitelman mukaisia poistoja. 10

12 TULOSLASKELMA Tilinp äätös Talo us ar vio Talou s ar vio Talous arvio Muutos % + m u uto k s e t 07/08 Toim intatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut tuotot , Toim intam enot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAKATE , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustulot ja menot: , Korkotulot Muut rahoitustulot , Korkomenot , Muut rahoitusmenot , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset , Suun.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron muutos , Varausten muutos ,7 Rahastojen muutos Tilikauden yli /alijääm ä ,

13 TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Henkilöstömenot ovat 33,1 milj. euroa, niiden osuus toimintamenoista on 52,2 %. Talousarviossa on määrärahat 30,5 uudelle viralle tai toimelle. Henkilöstömenoista vakinaisten työntekijöiden osuus on 84 prosenttia. Vakinaista henkilöstöä oli yhteensä 645. Vakinaisesta henkilöstöstä 67,5 % työskenteli sivistysosastolla, 24 % sosiaali ja terveysosastolla, 6 % teknisellä osastolla ja 2,5 % hallinto osastolla. Henkilöstön kriittiset menestystekijät löytyvät kunnanjohdon tulosalueelta. 12

14 VEROTULOT Kempeleen kunnassa kunnan omilla verotuloilla rahoitetaan 60 % menoista. Kunnan verotulojen arvioidaan vuonna 2008 olevan 46,9 milj. euroa, jossa on kasvua 8,4 % Ta 2007 Tp 2007 Ta 2008 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Kunnan tulovero Luonnollisten henkilöiden tulot jaetaan ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Ansiotulojen kunnallisverot määrätään verotettavan tulon ja kunnan tuloveroprosentin perusteella. Pääomatuloista suoritetaan pelkästään valtionvero. Yhteisövero Kiinteistövero Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan asukasmäärän ja palkkasumman kasvua vastaavasti. Vuonna 2008 osana työn verotuksen keventämistä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä korotetaan. Työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi otetaan käyttöön uusi työasuntovähennys. Eläketulojen verotusta kevennetään valtionverotuksen eläketulovähennystä korottamalla, mikä vähentää myös kunnan verotuloja. Nämä verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti sosiaali ja terveystoimen valtionosuusprosenttia korottamalla. Kunnan yhteisövero osuus perustuu kunnassa toimivien yhteisöjen maksamiin veroihin. Yksittäisen kunnan jako osuus määräytyy suhteellisena osuutena kaikille kunnille jaettavasta yhteisöverosta. Yksittäisen kunnan verovuoden 2008 jako osuus määritellään kerralla lopulliseksi verovuosien 2005 ja 2006 jako osuuksien keskiarvona. Yhteisöveroprosentti on 26 %. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on 22,03 % ja Kempeleen kunnan jako osuus 0, Kiinteistöveroa maksetaan kiinteistön, mm. asuinrakennusten, liike, teollisuus ja toimistotilojen sekä tonttien verotusarvojen perusteella kiinteistöjen sijaintikunnalle, Valtio asettaa kiinteistöveron ala ja ylärajat. Veroprosentit Kunnallisvero 18,5 18,5 18,5 18,5 18,5 Yleinen 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 Vakituinen asuinrakennus 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 13

15 VALTIONOSUUDET Kunnan valtionosuudeksi arvioidaan vuonna 2008 olevan 14,7 milj. euroa, jossa on kasvua 16,7 %. Valtionosuuksien ja avustusten tarkoituksena on turvata kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella verotuksella siten. että kuntien tulopohja on riittävä suhteessa tulevien tehtäviin ja perusteisiin. Vuonna 2008 valtionosuudet kasvavat merkittävästi uusimuotoisen valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen sekä kustannusten nousuun perustuvan valtionosuuksien täysimääräisen 4,7 %:n indeksitarkistuksen myötä Ta 2007 Ta 2008 Sosiaali ja terveydenhuolto Opetus ja kulttuuritoimi Yleinen valtionosuus Verotulojen tasaus Yhteensä Verotulojen tasauksella leikataan Kempeleen kunnan valtionosuuksia 4,2 %. Vähennys vastaa 0,3 tuloveroprosentin tuottoa. On mahdollista, että verotulojen tasausta maksavien kuntien tilanne heikkenee kahden vuoden kuluttua, kun verotulojen kasvu on jo nykyistä hitaampaa ja samaan aikaan kunta joutuu maksamaan huomattavat tasausvähennykset. Tehtäväkohtaiset valtionosuudet Sosiaali ja terveydenhuollon sekä opetus ja kulttuuritoimen käyttötalouden valtionosuudet määräytyvät laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden erotuksena. Kunnan omarahoitusosuus euroa/asukas on kaikille kunnille yhtäsuuri. Valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa tarkistetaan joka neljäs vuosi. Laskennalliset kustannukset ja yksikköhinnat tarkistetaan toteutuneiden kustannusten mukaisiksi ja valtio osallistuu laskennallisiin kustannuksiin lailla säädettävällä prosenttiosuudella. Tehtäväkohtaisten valtionosuuksien valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla kuvaava valtionosuusprosentti vuonna 2008 on sosiaali ja terveydenhuollossa 31,77 %, opetus ja kirjastotoimessa 41,89 % sekä muussa kulttuuritoimessa 29,70 %. Yleinen valtionosuus Yleiseen valtionosuuteen on lisätty mm. uusi asukasluvun muutokseen perustuva lisä, jos kunnan asukasluku on muuttunut varainhoitovuotta edeltävän kolmen vuoden aikana vähintään kuusi prosenttia. Verotuloihin perustuva tasaus Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Laskennallisen kunnallisveron kuntakohtainen määrä saadaan, kun keskimääräisen tuloveroprosentin ja kunnan tuloveroprosentin suhteella kerrotaan maksettava kunnallisvero. 14

16 Valtionosuuksien tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukasta kohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,86 % maan keskimääräisestä verotulosta. Valtionosuuden tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan verotulo ylittää tasausrajan. Vähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävästä osasta. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen. TOIMINTAKATTEEN SEKÄ VEROTULOJEN JA VALTIONOSUUKSIEN KEHITYS * Ta 2008 Toimintakate Verotulot ja valtionosuudet RAHOITUSTULOT JA MENOT Korot Ta 2007 Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Menot Tulot Nettomenot Korkomenoihin on arvioitu lainoista maksettavat ja tilikaudelle jaksotettavat korot. Muu rahoitus Ta 2007 Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Menot Tulot Nettotulot Kirkonkylän ja Linnakankaan koulun jälkirahoitteisena maksettavalle valtionosuudelle saadaan peruskorkoa vastaava korko. 15

17 VUOSIKATE VUOSIKATE JA POISTOT euroa * Vuosikate Poistot Vuoden 2008 vuosikatetavoite euroa. Se on 7,2 % toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien summasta. Asukasta kohti laskettuna vuosikate on 319 euroa. POISTOT KÄYTTÖOMAISUUDESTA Ta 2007 Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Menot Investointimenot kirjataan kuluksi poistoina investoinnin taloudellisena käyttöaikana. Poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2007 vuosikate riittää poistojen rahoittamiseen. Kempele investoi vuonna 2008 melkein neljä kertaa enemmän mitä sen omaisuus kuluu. Linnakangastalon ja Santamäkitalon valmistuminen näkyvät poistojen nousuna vuonna TILIKAUDEN TULOS Tilikauden tuloksen käsittelyerät, so Poistoerän, Varauksen ja Rahastojen muutokset eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita. Talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat. Tilikauden tulos on euroa. 16

18 VARAUKSET Vuonna 2008 tehdään terveyskeskuksen laajennusta varten 1,2, euron investointivaraus. Linnakangastalon investointivarausta puretaan 4,1 milj. euroa. Poistoeron lisäykseksi kirjataan 3,8 milj. euroa. Tehtyjä poistoeroja tuloutetaan suunnitelman mukaan euroa. TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuottojen % osuus toimintakuluista = 100 x Toimintatulot / Toimintamenot Tunnusluku osoittaa, kuinka paljon käyttötalouden toimintamenoista katetaan maksuja myyntituloilla Ta 2007 Ta ,6 12,7 12,4 12,5 12,0 11,8 11,8 Verotuloilla ja valtionosuuksilla katetaan 87,3 % toimintamenoista. Vuosikate / Poistot, % = 100 x Vuosikate / Poistot käyttöomaisuudesta Ta 2007 Ta ,9 100,7 94,1 127,3 137,8 123,3 169,5 Vuosikate riittää poistojen rahoittamiseen Vuosikate /as Ta 2007 Ta Vuosikate asukasta kohti paranee merkittävästi. 17

19 RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelmaan kootaan tuloslaskelma ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta. Lisäksi rahoitusosaan merkitään antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä esitetään arvio muutoksista muissa maksuvalmiuden erissä. Toiminnan rahavirta saadaan kun vuosikatteesta vähennetään tulorahoituksen korjauseränä maan myyntivoitot, jotka on merkitty käyttötalousosaan teknisen osaston tuloiksi. Investointien rahavirta saadaan kun investointimenoista vähennetään valtionosuudet ja avustukset sekä maan myyntitulot RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion Talousarvio Talousarvio Toiminnan ja investointien rahavirta muutokset + muutokset Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta netto Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Vaikutus maksuvalmiuteen Linnakankaan koulun valtionosuus 1,5 milj. euroa saadaan ns. jälkirahoitteisena valtionosuutena vuosina Valtionosuus merkitään rakennusaikana vuosina rahoituslaskelmaan tuloksi kohtaan Rahoitusosuudet investointimenoihin ja taseeseen pitkäaikaisiin saataviin. KÄYTTÖOMAISUUSINVESTOINNIT VUODESTA euroa * Ta 2008 Maa alueet Rakennukset Muut menot Kunnallistekniikka Kalusto ja atk ohjelmat Osakkeet ja osuudet 18

20 TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS INVESTOINTIEN JA LAINOJEN LYHENNYSTEN RAHOITTAMISESSA * Ta 2008 Investoinnit Lainojen lyhennykset Tulorahoitus Tulorahoituksella katetaan 37,1 % investoinneista ja lainojen lyhennyksistä. LAINAKANNAN MUUTOKSET Tp 2007* Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Lainojen lisäys Lainojen vähennys Lainat Lainat /asukas KUNTAKONSERNIN LAINAKANTA Tp 2007* Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Kunta Tytäryhtiöt Yhteensä Konsernin lainat/asukas

21 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan investointimenoja, joista on vähennetty rahoitusosuudet. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu vuosikatteella Ta 2007 Ta ,7 66,5 94,0 46,5 41,1 134,5 147,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / ( Investointien omahankintameno + Lainan lyhennykset ) Tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä Ta 2007 Ta ,1 57,5 73,5 42,1 36,0 77,8 89,3 20

22 KEMPELEEN KUNNAN VÄESTÖN JA TYÖVOIMAN KEHITYS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 1. VÄESTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET 1.1 VÄESTÖMUUTOKSET Kempeleen kunnassa väkiluvun suhteellinen muutos on ollut Suomen kolmanneksi suurinta Limingan ja Pirkkalan jälkeen vuosina Väestömäärä kasvoi 18,9 % eli keskimäärin 3,2 % vuosittain. Tavoitteena on hallittu kasvu, mikä tarkoittaa noin 2 %:n vuosikasvua. Valtuuston asettama väestötavoite vuodelle 2010 on asukasta ja vuodelle asukasta. Tilastokeskuksen toukokuussa 2007 julkaisujen uusien väestöennusteiden mukaan kempeleläisiä olisi vuonna ja vuonna Kuvio. Kempeleen väestö vuosina ja ennusteet vuoteen Kuvio. Kempeleen 0 vuotiaat ja kouluun tulevat 7 vuotiaat vuosina vuotiaat 7 vuotiaat T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E Syntyvyys ja muuttoliike vaikuttavat lasten määrään. Syntyvyys oli 1990 luvulla noin 170 lasta vuosittain ja suunnittelukaudella se on yli 100 lasta enemmän. 21

23 Kuvio. Kempeleen lapset ja nuoret vuosina T=toteuma, E=ennuste Päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut keskimäärin 48 lapsella vuosittain 2000 luvulla. Ennusteen mukaan kasvu jatkuu edelleen melko voimakkaana ja lasten lisäys vuoteen 2010 on 155 lasta. Päivähoitopalveluja on järjestetty noin puolelle ikäryhmästä. Peruskouluikäisten (7 12 v. ) lasten määrä on kasvanut keskimäärin noin 30 lapsella vuosittain. Lisäys suunnittelukaudella on 109 lasta vuotiaiden määrä on kasvanut keskimäärin 15 nuorella vuosittain 2000 luvulla. Ennusteen mukaan heitä olisi 44 enemmän vuonna Vuonna vuotiaita olisi ennusteen mukaan noin 100 enemmän kuin vuonna Kuvio. Kempeleen työikäinen väestö vuosina T=toteuma, E=ennuste 2006 T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E Muuttoliike tuo mukanaan työikäistä väestöä siten, että nettomuutosta noin 72 % on vuotiaita. Suunnittelukauden lopussa heitä olisi 354 henkilöä enemmän kuin vuonna T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E

24 Kuvio. Kempeleen ikäihmisten määrän kehitys vuosina T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E T=toteuma, E=ennuste vuotiaiden määrä kasvaa 128 henkilöllä ja yli 75 vuotiaiden määrä 119 henkilöllä vuodesta 2007 vuoteen Palvelutarpeen lisäykset kohdistuvat etenkin kotihoitoon, terveyspalveluihin ja asumispalveluluihin. 23

25 KEMPELEEN VÄESTÖ TILASTO ALUEITTAIN VUONNA 2006 Koko Sarkki Haka Honka Ketolan Niitty Väärä Juurus Linna Tunteväestö Keskusta ranta maa nen Ylikylä perä Sipola ranta Alakylä länperä suo kangas maton Lasten osuus (8 15 v.) on suhteellisesti suurin Niittyrannan ja Linnakankaan tilastoalueilla (43 % ja 39 %) ja vähiten lapsia on Keskustan ja Sarkkirannan alueilla (23% ja 21 %). Vastaavasti ikäihmisiä (75 >) asuu suhteellisesti eniten Keskustan ja Sipolan tilastoalueilla ja vähiten Linnakankaan ja Honkasen tilastoalueilla. 24

26 TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELINKEINOJEN KEHITYS Kuvio. Kempeleen työpaikat päätoimialoittain vuosina e e Kempeleen työpaikkakehitys on jatkunut edelleen viime vuosina myönteisenä. Työpaikkojen kokonaismäärä on lisääntynyt vuosina e yhteensä 283 työpaikalla eli keskimäärin 70 työpaikkaa/vuosi. Työpaikkoja oli vuoden 2005 lopussa ennakkotietojen mukaan Selvimmin kasvua on tapahtunut kaupan ja terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimialoilla. Suunnitelmakaudelle tavoitteeksi on asetettu keskimäärin noin 50 työpaikan lisäys. Kuvio. Työpaikkaomavaraisuuden kehitys Oulun seudun kunnissa e. % e Kempeleessä on Oulun jälkeen seudun toiseksi suurin työpaikkaomavaraisuusaste. 25

27 Kuvio. Teollisuustoiminta Kempeleessä Teollisuustoiminta Kempeleessä Toimipaikkojen henkilöstö Henkilöstön lkm Henkilöstö/toimipaikka Milj.euroa Toiminnan bruttoarvo, jalostusarvo ja vienti Palkattu henkilöstö yhteensä Henkilöstö/toimipaikka Bruttoarvo Jalostusarvo Vienti Lähde: Tilastokeskus/Teollisuustilastot SeutuNet Työllisyysasteen kehitys Oulun seudun kunnissa Työllisyysaste kunnittain * vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Ylikiiminki Ouluseutu *ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot SeutuNet Työllisyysaste ilmoittaa, kuinka moni vuotiaista on työssä. Kempeleessä työllisyysaste on seudun korkein. 26

28 Oulun seudun kunnista Kempeleessä oli vuonna 2005 korkein työhönosallistuvuusaste (20 64 vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä) eli 74,4 %. Naisten työhönosallistuvuusaste oli myös seudun korkein eli 70,8 %. Kuvio. Työttömyysaste ja työttömät työnhakijat eri ikäryhmissä 2000 elokuu 2007 Työttömien määrä oli elokuun 2007 lopussa 633. Suurten työnantajien työpaikkavähennykset eivät ole näkyneet työttömien määrän kasvuna. 27

29 KÄYTTÖTALOUSOSA TALOUSARVIO 2008 JA SUUNNITELMAVUODET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Talousarvio Talousarvio Muutos % muutokset ja muutokset ta+m 07/08 HALLINTO OSASTO tulot , menot , netto , SOSIAALI JA TERVEYSOSASTO tulot , menot , netto , SIVISTYSOSASTO tulot , menot , netto , TEKNINEN OSASTO tulot , menot , netto , KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ tulot , menot , netto ,

30 TALOUSARVIO KÄYTTÖTALOUSOSA H A L L I N T O O S A S T O Eija Puotiniemi Toiminta ajatus Kehitysnäkymät Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen apuna toimiva kehittämistoimikunta valmistelee elinkeinojen ja muuhun strategiseen kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia asioita. Hallinto osaston henkilöstö valmistelee em. tehtäviä. Osa palveluista on luonteeltaan tukipalveluja, kuten tietotekniset, kirjanpito ja palkkalaskentapalvelut. Palvelut tuotetaan muille osastoille mahdollisimman tehokkaasti, kilpailukykyisesti ja laadukkaasti. Kempeleen kunnan uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2009 alussa. Uudistuksella tavoitellaan palvelujen kehittämistä asiakaslähtöisimmiksi muuttamalla sektoriorganisaatiota prosessiorganisaatioksi. Kunnan palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti siten, etteivät hallinnolliset rajat vaikeuta palveluiden käyttöä ja luontevaa asiointia. Päätöksentekoa ja strategista johtamista kehitetään vastaamaan uuden toimintamallin tarpeita. Tämä tarkoittaa valtuuston johtaja ja ohjausroolin korostamista ja valiokuntatyöskentelyyn siirtymistä sektorilautakuntien sijaan. Palveluiden ohjausta tehostetaan ottamalla käyttöön sopimusohjausmalli. Kansalaiskunnan ja palvelukunnan tuottajien välisillä palvelusopimuksilla ohjataan tuotannon laatua, määrää ja kustannuksia. Kempeleen kunta antoi puitelain edellyttämällä tavalla toimeenpanosuunnitelman valtioneuvostolle elokuun loppuun 2007 mennessä. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Puitelaki edellyttää, että kunnassa tai yhteistoiminta alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, olisi oltava vähintään noin asukasta. Kempeleen kunta on mukana kahdessa yhteistoiminta aluetta koskevassa selvitystyössä: koko Oulun seudun Titus hankkeessa sekä Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kuntien selvityksessä. Seutuyhteistyö on tiivistynyt kun EU rahoitusmahdollisuudet ovat avautuneet laajemmin myös Oulun naapurikuntiin. Oulun seutu kuuluu samaan tukialueeseen uudella ohjelmakaudella Vaikuttavuuden ja kilpailukykyisten hankkeiden rakentamisen takia osa kuntien kehittämishankkeista kootaan seudun laajuisiksi. Myös palveluiden järjestämisessä ollaan pääsemässä tiiviimpää yhteistyöhön suunnitelmakaudella. 29

31 Tp 2006 Ta 2007 Ta 2008 Muu tos % Ts 2009 Ts 2010 Va a lit Tulot ,0 0 0 Menot , Netto , Va ltuu sto Tulot Menot , Netto , Ta rka stusto im i Tulot Menot , Netto , Ku n na njohto Tulot ,0 0 0 Menot , Netto , Yleisha llinto Tulot , Menot , Netto , Ta lou sha llin to Tulot 237 Menot , Netto , He n kilöstö ha llinto Tulot , Menot , Netto , Yh tee nsä Tulot , Menot , Netto ,

32 TULOSLASKELMA Tp 2006 Ta 2007 Ta Muu tos % To im inta tu lot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut tulot , To im inta m e no t , Henkiöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet , Avustukset , Muut menot , To im inta ka te , Poistot , Tilikau d en tu los , Laskennalliset erät , Ne tto , Kä yttöo m a isu us Arvo Lisäykset Vähennykset 390 Poistot Arvo

33 VAALIT Marja Harjunen Kriittiset menestystekijät Mittarit/arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Kuntalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle luodaan edellytyksiä Äänestysaktiivisuus Suurempi kuin 56,2 % (vuoden 2004 äänestysaktiivuus) Määräraha ja tuloarvio TULOSL ASKEL MA Tp 2006 Ta 2007 Ta To im intatu lot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot To im intam en ot Henkiöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Muut menot To im intakate Poistot Tilikau de n tu lo s Laskennalliset erät Ne tto Toimenpiteet Vuonna 2008 toimitetaan kunnallisvaalit ja vuonna 2009 europarlamenttivaalit. 32

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015-2017 Veroprosentit

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 Veroprosentit

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2013

Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2013 Kuntatalous mitä luottamushenkilön on hyvä tietää? Jan Björkwall Pietarsaari, 25.3.2013 Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2013 Palkat 37 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 11 % Sosiaali- ja terveystoimi 52

Lisätiedot