KEMPELEEN KUNNAN TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMPELEEN KUNNAN TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2010 SISÄLLYSLUETTELO"

Transkriptio

1 KEMPELEEN KUNNAN TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO sivu VISIO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 3 TALOUSARVION 2008 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 4 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS 6 KEMPELEEN KUNNAN TALOUS 7 TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO TULOSLASKELMA 11 RAHOITUSLASKELMA 18 KEMPELEEN KUNNAN VÄESTÖN JA TYÖVOIMAN KEHITYS 21 KÄYTTÖTALOUSOSA 28 HALLINTO OSASTO 29 SOSIAALI JA TERVEYSOSASTO 49 SIVISTYSOSASTO 73 TEKNINEN OSASTO 89 INVESTOINTIOSA 109 TALOUSARVION SITOVUUS 124 VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE TALOUSARVION SEURANTA 126 HENKILÖSTÖ 127 KEMPELE KONSERNI TYTÄRYHTIÖT 130 KEMPELEEN VESIHUOLTO OY 130 KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 132 ASUNTOTUOTANTO OHJELMA 134 0

2 Arvot Kempeleen kunnan toimintaa ohjaavat periaatteet Innovatiivisuus Innovatiivisuus on kyky tuottaa organisaatiolle uusia ja hyödyllisiä muutoksia. Pidämme tärkeänä uuden luomista ja uusien mahdollisuuksien näkemistä. Suosimme luovuuteen rohkaisevia työskentelymuotoja. Kunnan johto tukee käyttäytymisellään ja esimerkillään uusia ajatuksia ja niille annataan päivittäisessä työskentelyssä tilaa. Kehitämme työilmapiiriä luovuuteen ja vaihtoehtojen esittämiseen kannustavasti. Emme koe erilaisuutta epämukavana ja uskomme sen mukanaan tuomaan ainutlaatuiseen lopputulokseen. Turvallisuus Turvallisuutta on se, että kuntalaiset saavat tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun päätöksenteossa ja asiakkaina. Kunnan kaikessa toiminnassa otetaan huomioon vaikutukset sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen turvallisuuteen. Kaikessa suunnittelussa ympäristön turvallisuus ja terveellisyys on lähtökohtana. Myös poikkeusoloihin varaudutaan suunnitteluilla ja koulutuksella. Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys on organisaation tapa toimia, jossa asiakkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa ja vastavuoroisessa yhteistyössä kunnan asiantuntijoiden kanssa. Näemme kuntalaiset itsenäisinä, vastuullisina ja kunnan palveluihin aktiivisesti vaikuttavina toimijoina. Rakennamme asiakaslähtöisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tietoja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen. Asiakaslähtöisten palvelujen tuottaminen modernilla tekniikalla muuttaa perinteisiä työtapoja. Yhteistyö Luottamushenkilöt ja viranhaltijat toimivat yhteistyössä luottamuksen ilmapiirissä ilman puoluepolitiikkaa kempeleläisten parhaaksi. Työskentelyn perustana on suvaitsevaisuus erilaisille näkemyksille sekä oman ja muiden työn arvostaminen. Valtuutetut sitoutuvat kunnan strategiseen kehittämiseen ja ottavat vastuun tehdyistä päätöksistä. Valtuuston tahto on muun päätöksenteon perusta. Pidämme tärkeänä kunnan sisäistä hallinnonalat ylittävää yhteistyötä sekä seudun kuntien välistä yhteistyötä sekä yhteistyötä kunnan ja elinkeinoelämän välillä. Ylitämme perinteiset hallinnonalojen ja kuntien väliset rajat. Luomme uusia tehokkaita ja matalia organisaatiorakenteita. 1

3 Visio 2015 Yhteinen näkemys kunnan tulevaisuudesta Kempele kehityksen kärjessä Kempele on Oulun seudun turvallinen asukkaan kunta, jossa asiakaslähtöiset palvelut järjestetään tehokkaasti yhteistyössä seudun kuntien ja yhteisöjen kanssa. Kunnan väestönkasvu on hallinnassa ja talous tasapainossa. Visio on purettu seitsemään tavoitetilaa yksilöidymmin kuvaavaksi päämääräksi: 1. Kuntalaisten hyvinvointi 2. Monipuolinen ja menestyvä elinkeinoelämä 3. Toimivat johtamisjärjestelmät 4. Palvelurakenteet ja prosessit kunnossa 5. Kempeleen kunta on vetovoimainen työnantaja 6. Innovatiivinen ja motivoitunut henkilöstö 7. Talous tasapainossa Päämääriä tarkastellaan seuraavista näkökulmista: Asiakkaan näkökulmassa tarkastellaan kunnan suhdetta kuntalaisiin, asiakkaisiin ja yrityksiin Prosessit ja rakenteet edustaa organisaation toimivuuden näkökulmaa Resurssit näkökulma edustaa talouden hallinnan näkökulmaa Henkilöstö näkökulma edustaa kunnan työntekijöiden ja viranhaltijoiden näkökulmaa eli missä kunnan tulee onnistua suhteessa henkilöstöön Näille neljälle näkökulmalle on määritelty kriittiset menestystekijät, joissa on ehdottomasti onnistuttava vision ja strategian toteuttamiseksi. Niiden toteutumista mitataan arviointikriteereillä, joille asetetaan vuosittain talous arvion laatimisen yhteydessä resurssien mukaiset tavoitetasot. 2

4 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS OHJAAVAN VUOROPUHELUN BUDJETTI 2008 Yleisen taloudellisen kehityksen ennakoidaan ensi vuonna jatkuvan vahvana ja ansiotason nousu kasvattaa kunnallisveropohjaa. Tämä merkitsee sitä, että Kempeleen verotulojen kasvu jatkuu edelleen nopeana. Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen ja valtionosuuksien indeksitarkistuksen myötä myös valtionosuudet kasvavat merkittävästi. Olemme arvioineet niiden yhteisvaikutuksen, verorahoituksen, lisääntyvän kuluvaan vuoteen verrattuna 10 %. Kunnanhallituksen esityksessä tuloveroprosentti säilyy ennallaan eli 18,5 %. Myöskään kiinteistöjen veroprosentteja ei ole tarkoitus nostaa. Vuosikate ilmoittaa kunnan varsinaisen toiminnan tulojen ja menojen erotuksen. Kunnan vuosikate tullee kasvamaan jonkin verran ja on 5,0 milj. euroa, 319 euroa/asukas. Se riittää hyvin kattamaan poistot, jolloin ensi vuoden tilikauden tulokseksi jää 1,4 milj. euroa. Tältä osin talous on hallinnassa ja kunnossa. Haasteeksi muodostuvat suuret investoinnit, joihin ei ole kyetty tekemään ennakkoon riittävästi varauksia. Tämä merkitsee sitä, että investoinneista lähes kaksi kolmas osaa rahoitetaan lainoituksella. Kunnan velkamäärä kasvaa täten tuntuvasti, ja on ensi vuoden lopussa 1371 euroa asukasta kohden. Määrä on kuitenkin vielä alle kaikkien kuntien velkamäärän keskiarvon. Investoinnit ovat sinällään tarpeellisia, koska niillä luodaan edellytykset kuntamme kasvulle. Ne ovat valtuuston tahdon mukaisia ja siten demokraattisesti perusteltuja. Mitä kunta sitten tulevana vuonna rakentaa ja mihin me sijoitamme? Maan hankintaan ja Zatelliitti alueen liikenneyhteyksien parantamiseen käytämme kumpaankin 2 milj. euroa. Linnakangastalon rakentaminen alkoi tänä vuonna. Se on valmis ottamaan vastaan uudet asiakkaat seuraavasta syksystä lähtien. Samoin on laita Santamäkitalon. Näiden investointien yhteissumma on 11,2 milj. euroa. Rentolan ryhmäperhepäiväkoti valmistuu niin ikään ensi vuonna. Sen hinta on vajaa puoli miljoonaa euroa. Päiväkotien toimivuuteen kohdennetaan varoja tarvetta vastaavasti. Kempeleen paloasemalle tullaan sijoittamaan parin vuoden kuluttua jatkuvassa valmiudessa oleva yksikkö. Laajennuksella paloasemalle rakennetaan ympärivuorokautisen valmiuden edellyttämät majoitus ja toimintatilat. Tämä tietää vähän alle euron rahoitusta. Liikenneväylien uudisrakentamis ja saneerauskohteisiin varataan 1 miljoona euroa. Liikenneväylien päällystäminen ja valaistus sekä puistojen ja leikkipaikkojen toteutukseen kunta sijoittaa tulevan vuoden kuluessa kaikkiaan rapiat puoli miljoonaa euroa. Myös koneet ja kalusteet, tietokoneiden palvelukyky ja kuntaosuus vuokratalon osakkeisiin tietävät 1,4 milj. euron rahankäyttöä. Talousarvioesitys pitää sisällään 13,2 milj. euron investointien lisäksi 7,7 %:n toimintamenojen kasvun. Kiitän kaikkia luottamushenkilöitä sekä viranhaltijoita ja työntekijöitä hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Kari Ahokas kunnanjohtaja 3

5 TALOUSARVION 2008 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalouden pitkä korkeasuhdanne jatkuu kasvu hidastuu lähivuosina vain vähän Maailmantalouden keskeiset riskit ovat entiset. Merkittävin uhka maailmantalouden suotuisalle kehitykselle on edelleen Yhdysvaltain talouden odotettua jyrkempi jarrutus, joka heikentää kasvun edellytyksiä muualla maailmassa. Vahva kasvu jatkuu Euroopassa ja etenkin Aasiassa, joka jatkaa Kiinan ja Intian johdolla maailmantalouden moottorina. Euroalueen näkymät ovat säilyneet hyvinä Euroalueen pitkä hitaan kasvun jakso päättyi viime vuonna, kun talous kasvoi enemmän kuin kertaakaan vuoden 2000 jälkeen. Elpyminen on perustunut paljolti kotimaiseen kysyntään ja investointeihin. Euron vahvistuminen on lievittänyt tuontihinnoista aiheutuvaa kustannuspainetta. Talouskasvun odotetaan asettuvan vuonna 2008 vajaaseen 2,5 prosenttiin. Suomessa joudumme jatkuvasti pohtimaan, milloin maailmantalouden nykyinen kultakausi päättyy, johtuupa se sitten ylikuumenemisesta, resurssipulasta, hintojen noususta, ympäristöongelmista. Suomen talouden kasvu on jatkumassa vahvana * 2006Ta 2007** 2008** Muutos % Bruttokansantuote markkinahintaan 3,7 2,1 5 4,4 3,3 Työllisyysaste 67,2 68,0 68,9 70,1 70,5 Työttömyysaste 8,8 8,4 7,7 6,7 6,3 Palkat 4,0 4,8 5 5,5 6 Ansiotaso 3,8 3,6 3 3,2 5 Kuluttajahinnat 0,2 0,9 1,6 2,4 2,4 Julkisyhtesöjen EMU velka, % BKT:sta 44,1 41,1 39,2 36,1 33,1 Julkisyhtesöjen rahoitusjää mä, % BKT:sta 2,1 2,5 3,7 4,4 3,8 Valtionvelka, % BKT:sta 41,9 40,3 35,3 32,1 29,3 Lyhyet korot 2,1 2,2 3,1 4,2 4,6 Pitkät korot 4,1 3,4 3,8 4,5 4,7 Ennusteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Talouskasvu on yhä nopeaa ja jatkuu ensi vuonna tuotantomahdollisuuksien rajoilla. Työllisten osuus työikäisestä väestöstä nousee yli 70 prosentin ja työttömyysaste painuu lähelle 6 prosenttia. Ulkomaankauppa säilyy tuntuvasti ylijäämäisenä, yritysten kannattavuus hyvänä ja julkisen talouden rahoitusasema vahvana. Kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu yhdessä kohoavien hinta ja kustannuspaineiden kanssa on kotimaisia riskitekijöitä. Yhdessä kansainvälisentalouden lisääntyneiden epävarmuuksien kanssa nämä saattavat heikentää talouden kasvunäkymiä ja tasapainoa. 4

6 Talouspolitiikan linja Suomessa talouspolitiikan tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia parantamalla edellytyksiä työllisyyden tuntuvalle kohentumiselle ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiselle. Tavoitteena on vahvan talouskasvun ylläpitäminen ja työllisyyden kasvu. Vuoden 2008 erityinen painopiste on työmarkkinoiden kohtaantoongelman lieventämisessä. Julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuuden edistäminen Ikärakenteen muutoksesta johtuva tuleva palvelutarpeen kasvu ja menopaineiden hallinta edellyttävät julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Tämä tarkoittaa julkisen toiminnan tehostamista ja julkisen sektorin työvoiman kohdentamista uudelleen vastaamaan paremmin väestön ikääntymisestä aiheutuvia tarpeita. Kunta ja palvelurakennehanke sekä valtion tuottavuusohjelma ovat keskeisiä toimia tuottavuuden parantamiseksi. KUNTATALOUS Kuntien verotulojen kasvu jatkuu nopeana vuonna 2008, kun talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana ja ansiotason nousu kasvattaa kunnallisveropohjaa. Samanaikaisesti valtionosuudet kasvavat merkittävästi valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen ja valtionosuuksien indeksikorotusten myötä. Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan yhteensä noin 7 %. Kuntien kulutusmenojen kasvun arvioidaan kiihtyvän lähes 6 prosenttiin. Talousarviota laadittaessa oletuksena on ollut se, että kunta alan ansiotaso nousee yleisen ansiotason mukaisesti 5 %. Työvoiman saantivaikeudet saattavat kiihdyttää sekä palkkaliukumia että palvelujen ostoja yksityisiltä tuottajilta ja näin ollen lisätä kuntien kustannuksia ennakoitua enemmän. Kuntatalous on kokonaisuutena tasapainossa mikäli nettoinvestoinnit kehittyvät maltillisesti ja kunta alan palkankorotukset ovat oletetun mukaisia, Yksittäisten kuntien tilanne vaihtelee kuitenkin merkittävästi. Kohentuva kuntatalous ei poista kunta ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien rakenteellisten uudistusten tarvetta varauduttaessa väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun. Menopaineiden lisäksi kuntatalouden rahoituksen kestävyyttä uhkaa työvoiman tarjonnan vähenemisen aiheuttama pysyvä veropohjan heikkeneminen. Pidemmän aikavälin kehitykseen liittyvien riskien lisäksi on syytä varautua talouden suhdannetilanteen mahdolliseen heikkenemiseen, jolloin verotulot tasaisen kasvun sijaan voivat jopa supistua. Kunnissa ja kuntayhtymissä tulisi hyödyntää suotuisat taloussuhdanteet ja samanaikainen valtionosuuksien lisäys ja varautua tulevaisuuden uhkatekijöihin lyhentämällä velkaa ja uudistamalla palvelurakenteita. Peruspalveluohjelma Kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2010 alusta tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä, Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaan suuntaan. Kuntien erilaisen olosuhde ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan erikseen. Valtionosuusjärjestelmässä olevia kuntaliitosten ja yhteistyön esteitä poistetaan. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. 5

7 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS euroa KEMPELE Ta 2007 Tp 2007** Ta 2008 Asukasluku Väestön kasvu % 2,6 3,5 3,0 2,3 2,3 2,3 Tuloveroprosentti 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 Kiinteistöveroprosentti vakituinen asuinrakennus 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 yleinen kiinteistövero 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Muutos % 7,7 9,1 6,6 6,6 7,0 9,9 /asukas Toimintamenot Muutos % 8,4 6,4 6,9 4,5 6,4 7,1 Toimintakate Muutos % 6,3 7,5 7,3 4,3 6,5 7,4 /asukas Vuosikate /asukas vuosikate/poistot % 97,9 100,8 94,1 127,3 103,2 137,8 Sumu poistot Tilikauden tulos Tulorahoitus Investointien tulorahoitus % 35,70 66,50 94,00 46,50 38,70 41,10 Pääomamenojen tulorahoitus % 34,10 57,50 73,50 42,10 37,20 36,00 Investoinnit netto /asukas Lainanhoitokulut Edellisten tilikausien ylijäämä Lainat kunta /asukas Lainat kuntakonserni /asukas

8 KEMPELEEN KUNNAN TALOUS euroa Ta ** TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Muut rahoituserät, netto VUOSIKATE Vuosikate poistot TULORAHOITUS Investoinnit LAINAKANNAN MUUTOKSET Vuoden 2007 toimintakate heikkenee alkuperäisestä talousarviosta 1,1 milj. euroa. Valtionosuudet toteutuvat 0,2 milj. euroa arvioitua suurempana. Tämän hetkisen ennusteen mukaan vuosikate heikkenee 0,9 milj. euroa. Vuoden 2007 tilikauden tulos laskee alle euron, joten suunniteltua investointivarausta ei voida tehdä. Lainanoton tarve on lisääntynyt 0,5 milj. euroa. Toimintakatteen kasvu on vuosina ollut keskimäärin 7,1 % ja verorahoituksen keskimäärin 7,5 %. Vuoden 2007 menojen kasvuksi arvioitiin 5,1 %, mutta tavoite ei toteudu, vaan kasvu on tätä suurempaa. Pääsyynä on Kempeleessäkin sosiaali ja terveyspalvelujen menojen kasvu, joka on ennakoitu 8,4 %, toteuma on 10,7 %. Talousarvio 2008 Kempeleen kunnan vuoden 2008 kokonaismenot ovat 79,1 milj. euroa. Ne kasvavat 8,4 milj. euroa eli 11,9 %. Vastaavasti kokonaistulot lisääntyvät 6,4 milj. euroa eli 9,9 %. Uutta lainaa nostetaan 9,6 milj. euroa eli 612 euroa asukasta kohti. Talousarvion toimintamenot 63,4 milj. euroa. Ne kasvavat 4,5 milj. euroa eli 7,7 %. Asukasta kohti laskettuna toimintamenot ovat euroa, kasvu 5,3 %. Henkilöstömenot lisääntyvät yhteensä 2,6 milj. euroa eli 8,5 %. Henkilöstön palkkojen tarkistuksiin on varattu 4 % eli 1,9 milj. euroa. Lisäksi talousarvioon on otettu 0,4 milj. euroa 30,5 uutta virkaa tai tointa varten, joiden palkkauskustannukset vuositasolla nousevat lähes 0,9 milj. euroon. Kunta alan palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutus on vuonna 2008 ksm 5,3 %. Tehyn työtaistelu on talousarviota laadittaessa kesken. Palvelujen ostot lisääntyvät 1,5 milj. eurolla eli 7,0 %. Oys:n erikoissairaanhoidon maksuosuuksiin on otettu 11,5 milj. euroa, kasvu 10 % vuoden 2007 muutettuun talousarvioon verrattuna. Asumispalvelujen kilpailutus on talousarviota laadittaessa kesken. Talousarvion toimintatulot ovat 7,6 milj. euroa. Ne lisääntyvät 0,3 milj. euroa eli 4,8 %. Maan myyntivoitoiksi on arvioitu 1,8 milj. euroa. Maksutulojen on arvioitu lisääntyvän 0,3milj. euroa, eli 13,5 % Sosiaali ja terveyshuollon maksu uudistus toteutetaan

9 TOIMINTAKATE Toimintakate on 55,8 milj. euroa. Se heikkenee edellisestä vuodesta 4,2 milj. euroa eli 8,1 %. VERORAHOITUS Verotulot ja valtionosuudet yhteensä ovat 61,5 milj. euroa. Verorahoituksen kasvu on 5,5 milj. euroa eli 9,9 % tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Veroprosentit pysyvät ennallaan. Kunnan tuloveroprosenttia on tarkistettu viimeksi vuonna 2003 ja kiinteistöveroprosentteja vuonna VUOSIKATE Vuosikate tavoite on 5,0 milj. euroa, 319 euroa/asukas. Vuosikate riittää 3,6 milj. euron laskennallisten poistojen rahoittamiseen. TILIKAUDEN TULOS Talousarvioesityksen mukaan tilikauden tulos on 1,4 milj. euroa. INVESTOINNIT Investointimenojen kokonaismäärä on 13,2 milj. euroa. Linnakangastalo, Santamäkitalo ja Rentolan ryhmäperhepäiväkoti toteutetaan vuosina Niiden kustannusarviot ovat yhteensä 12,8 milj. euroa, josta vuoden 2008 osuus on 6,9 milj. euroa. Kunnallistekniikan rakentamiseen on otettu yhteensä 3,6 milj. euroa. Moottoritieltä Zatelliitin liike ja teollisuusalueelle johtavien ramppien kustannusarvio on 4 milj. euroa, ensi vuoden osuus 2 milj. euroa. Lisäksi maan hankintaan on varattu 2 milj. euroa. Tulorahoitus ei riitä investointien kattamiseen, joten varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta muodostuu 6,9 milj. euroa negatiiviseksi. Korkea investointien taso lisää edelleen kunnan velan määrää. Vuosina kunta ottaa uutta lainaa 16,8 milj. euroa eli euroa /asukas. Ensi vuoden osuus on 612 euroa/asukas. Lisävelkaantumisen estämiseksi vuoden 2009 investointitaso minimoidaan. Lisäksi tulorahoituksen tasoa suhteessa käyttöomaisuusinvestointeihin jatkossa nostetaan. Vuoden 2008 talousarviossa pääomamenojen tulorahoitusprosentti laskee 36,0 %. Talouden tasapainon ylläpitäminen edellyttää tulojen realistista arviointia ja menojen mitoittamista tulojen mukaan. Jatkossa kunnan on varmistettava investointien ja lainojen lyhennysten riittävä tulorahoitus, jotta kunta kykenee rahoittamaan kunnan kannalta tärkeät investoinnit. Taloudellinen ja tehokas toiminta mahdollistaa kunnan veroprosenttien pitämisen kilpailukykyisinä. Kempeleessä kunnan menojen kasvu on kyettävä mitoittamaan tarkemmin tulojen kasvun asettamiin rajoihin, mitä tavoitetta myös toimintamallin uudistuksella tavoitellaan. 8

10 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISTULOT Maan myyntitulot 3 % Lainanotto 12 % Toimintatulot 7 % Valtionosuudet 19 % Verotulot 59 % Kempeleen kunnan tulot ovat 70,4 milj. euroa. Verorahoituksen osuus 61,5 milj. euroa, 87,3 % kunnan kokonaistuloista ja lainanoton tarve 9,6 milj. euroa. KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISMENOT Investoinnit 17 % Tekninen 5 % Lainanhoitokustannukset 2 % Hallinto 5 % Sosiaalija terveys 36 % Sivistys 34 % Kempeleen kunnan menot ovat 79,1 milj. euroa, josta toimintamenot ovat 63,4 milj. euroa, investoinnit 13,2 milj. euroa ja rahoitusmenot 2,5 milj. euroa. 9

11 TULOSLASKELMA Talousarvion tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, lainojen korko ja muihin rahoitusmenoihin sekä suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa lasketaan yhteen käyttötalousosan toimintatulot ja menot. Käyttötalousosan yhdistely tehdään koko kuntaa koskien tilien tarkkuudella. Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate ilmoittaa kunnan varsinaisen toiminnan tulojen ja menojen erotuksen. Tuloslaskelmassa vuosikate ilmoittaa, kuinka paljon tulorahoituksesta jää suunnitelman mukaisten poistojen rahoittamisen jälkeen tilikauden tulokseksi Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Talousarviossa tehdään suunnitelmat tilikauden tuloksen käsittelystä tai talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää investointivaraukseen tai jättää tilikauden ylijäämäksi. Alijäämäinen tulos on katettava varauksista, rahastoista tai aikaisempien tilikausien ylijäämästä. Näiden jälkeen tuloslaskelma päättyy tilikauden yli tai alijäämään, joka lisää tai vähentää kunnan taseen omaa pääomaa. Investointivaraus voidaan tehdä ylijäämäisestä tilikauden tuloksesta. Varauksella kunta rahoittaa etukäteen tulevien investoinnin suunnitelman mukaiset poistot. Investointivaraus tuloutetaan hankkeen valmistuttua. Investointivaraus muutetaan poistoerovaraukseksi, jota tuloutetaan sitä mukaan, kuin investoinnin hankintamenosta tehdään suunnitelman mukaisia poistoja. 10

12 TULOSLASKELMA Tilinp äätös Talo us ar vio Talou s ar vio Talous arvio Muutos % + m u uto k s e t 07/08 Toim intatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut tuotot , Toim intam enot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAKATE , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustulot ja menot: , Korkotulot Muut rahoitustulot , Korkomenot , Muut rahoitusmenot , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset , Suun.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron muutos , Varausten muutos ,7 Rahastojen muutos Tilikauden yli /alijääm ä ,

13 TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Henkilöstömenot ovat 33,1 milj. euroa, niiden osuus toimintamenoista on 52,2 %. Talousarviossa on määrärahat 30,5 uudelle viralle tai toimelle. Henkilöstömenoista vakinaisten työntekijöiden osuus on 84 prosenttia. Vakinaista henkilöstöä oli yhteensä 645. Vakinaisesta henkilöstöstä 67,5 % työskenteli sivistysosastolla, 24 % sosiaali ja terveysosastolla, 6 % teknisellä osastolla ja 2,5 % hallinto osastolla. Henkilöstön kriittiset menestystekijät löytyvät kunnanjohdon tulosalueelta. 12

14 VEROTULOT Kempeleen kunnassa kunnan omilla verotuloilla rahoitetaan 60 % menoista. Kunnan verotulojen arvioidaan vuonna 2008 olevan 46,9 milj. euroa, jossa on kasvua 8,4 % Ta 2007 Tp 2007 Ta 2008 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Kunnan tulovero Luonnollisten henkilöiden tulot jaetaan ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Ansiotulojen kunnallisverot määrätään verotettavan tulon ja kunnan tuloveroprosentin perusteella. Pääomatuloista suoritetaan pelkästään valtionvero. Yhteisövero Kiinteistövero Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan asukasmäärän ja palkkasumman kasvua vastaavasti. Vuonna 2008 osana työn verotuksen keventämistä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä korotetaan. Työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi otetaan käyttöön uusi työasuntovähennys. Eläketulojen verotusta kevennetään valtionverotuksen eläketulovähennystä korottamalla, mikä vähentää myös kunnan verotuloja. Nämä verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti sosiaali ja terveystoimen valtionosuusprosenttia korottamalla. Kunnan yhteisövero osuus perustuu kunnassa toimivien yhteisöjen maksamiin veroihin. Yksittäisen kunnan jako osuus määräytyy suhteellisena osuutena kaikille kunnille jaettavasta yhteisöverosta. Yksittäisen kunnan verovuoden 2008 jako osuus määritellään kerralla lopulliseksi verovuosien 2005 ja 2006 jako osuuksien keskiarvona. Yhteisöveroprosentti on 26 %. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on 22,03 % ja Kempeleen kunnan jako osuus 0, Kiinteistöveroa maksetaan kiinteistön, mm. asuinrakennusten, liike, teollisuus ja toimistotilojen sekä tonttien verotusarvojen perusteella kiinteistöjen sijaintikunnalle, Valtio asettaa kiinteistöveron ala ja ylärajat. Veroprosentit Kunnallisvero 18,5 18,5 18,5 18,5 18,5 Yleinen 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 Vakituinen asuinrakennus 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 13

15 VALTIONOSUUDET Kunnan valtionosuudeksi arvioidaan vuonna 2008 olevan 14,7 milj. euroa, jossa on kasvua 16,7 %. Valtionosuuksien ja avustusten tarkoituksena on turvata kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella verotuksella siten. että kuntien tulopohja on riittävä suhteessa tulevien tehtäviin ja perusteisiin. Vuonna 2008 valtionosuudet kasvavat merkittävästi uusimuotoisen valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen sekä kustannusten nousuun perustuvan valtionosuuksien täysimääräisen 4,7 %:n indeksitarkistuksen myötä Ta 2007 Ta 2008 Sosiaali ja terveydenhuolto Opetus ja kulttuuritoimi Yleinen valtionosuus Verotulojen tasaus Yhteensä Verotulojen tasauksella leikataan Kempeleen kunnan valtionosuuksia 4,2 %. Vähennys vastaa 0,3 tuloveroprosentin tuottoa. On mahdollista, että verotulojen tasausta maksavien kuntien tilanne heikkenee kahden vuoden kuluttua, kun verotulojen kasvu on jo nykyistä hitaampaa ja samaan aikaan kunta joutuu maksamaan huomattavat tasausvähennykset. Tehtäväkohtaiset valtionosuudet Sosiaali ja terveydenhuollon sekä opetus ja kulttuuritoimen käyttötalouden valtionosuudet määräytyvät laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden erotuksena. Kunnan omarahoitusosuus euroa/asukas on kaikille kunnille yhtäsuuri. Valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa tarkistetaan joka neljäs vuosi. Laskennalliset kustannukset ja yksikköhinnat tarkistetaan toteutuneiden kustannusten mukaisiksi ja valtio osallistuu laskennallisiin kustannuksiin lailla säädettävällä prosenttiosuudella. Tehtäväkohtaisten valtionosuuksien valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla kuvaava valtionosuusprosentti vuonna 2008 on sosiaali ja terveydenhuollossa 31,77 %, opetus ja kirjastotoimessa 41,89 % sekä muussa kulttuuritoimessa 29,70 %. Yleinen valtionosuus Yleiseen valtionosuuteen on lisätty mm. uusi asukasluvun muutokseen perustuva lisä, jos kunnan asukasluku on muuttunut varainhoitovuotta edeltävän kolmen vuoden aikana vähintään kuusi prosenttia. Verotuloihin perustuva tasaus Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Laskennallisen kunnallisveron kuntakohtainen määrä saadaan, kun keskimääräisen tuloveroprosentin ja kunnan tuloveroprosentin suhteella kerrotaan maksettava kunnallisvero. 14

16 Valtionosuuksien tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukasta kohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,86 % maan keskimääräisestä verotulosta. Valtionosuuden tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan verotulo ylittää tasausrajan. Vähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävästä osasta. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen. TOIMINTAKATTEEN SEKÄ VEROTULOJEN JA VALTIONOSUUKSIEN KEHITYS * Ta 2008 Toimintakate Verotulot ja valtionosuudet RAHOITUSTULOT JA MENOT Korot Ta 2007 Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Menot Tulot Nettomenot Korkomenoihin on arvioitu lainoista maksettavat ja tilikaudelle jaksotettavat korot. Muu rahoitus Ta 2007 Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Menot Tulot Nettotulot Kirkonkylän ja Linnakankaan koulun jälkirahoitteisena maksettavalle valtionosuudelle saadaan peruskorkoa vastaava korko. 15

17 VUOSIKATE VUOSIKATE JA POISTOT euroa * Vuosikate Poistot Vuoden 2008 vuosikatetavoite euroa. Se on 7,2 % toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien summasta. Asukasta kohti laskettuna vuosikate on 319 euroa. POISTOT KÄYTTÖOMAISUUDESTA Ta 2007 Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Menot Investointimenot kirjataan kuluksi poistoina investoinnin taloudellisena käyttöaikana. Poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2007 vuosikate riittää poistojen rahoittamiseen. Kempele investoi vuonna 2008 melkein neljä kertaa enemmän mitä sen omaisuus kuluu. Linnakangastalon ja Santamäkitalon valmistuminen näkyvät poistojen nousuna vuonna TILIKAUDEN TULOS Tilikauden tuloksen käsittelyerät, so Poistoerän, Varauksen ja Rahastojen muutokset eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita. Talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat. Tilikauden tulos on euroa. 16

18 VARAUKSET Vuonna 2008 tehdään terveyskeskuksen laajennusta varten 1,2, euron investointivaraus. Linnakangastalon investointivarausta puretaan 4,1 milj. euroa. Poistoeron lisäykseksi kirjataan 3,8 milj. euroa. Tehtyjä poistoeroja tuloutetaan suunnitelman mukaan euroa. TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuottojen % osuus toimintakuluista = 100 x Toimintatulot / Toimintamenot Tunnusluku osoittaa, kuinka paljon käyttötalouden toimintamenoista katetaan maksuja myyntituloilla Ta 2007 Ta ,6 12,7 12,4 12,5 12,0 11,8 11,8 Verotuloilla ja valtionosuuksilla katetaan 87,3 % toimintamenoista. Vuosikate / Poistot, % = 100 x Vuosikate / Poistot käyttöomaisuudesta Ta 2007 Ta ,9 100,7 94,1 127,3 137,8 123,3 169,5 Vuosikate riittää poistojen rahoittamiseen Vuosikate /as Ta 2007 Ta Vuosikate asukasta kohti paranee merkittävästi. 17

19 RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelmaan kootaan tuloslaskelma ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta. Lisäksi rahoitusosaan merkitään antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä esitetään arvio muutoksista muissa maksuvalmiuden erissä. Toiminnan rahavirta saadaan kun vuosikatteesta vähennetään tulorahoituksen korjauseränä maan myyntivoitot, jotka on merkitty käyttötalousosaan teknisen osaston tuloiksi. Investointien rahavirta saadaan kun investointimenoista vähennetään valtionosuudet ja avustukset sekä maan myyntitulot RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion Talousarvio Talousarvio Toiminnan ja investointien rahavirta muutokset + muutokset Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta netto Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Vaikutus maksuvalmiuteen Linnakankaan koulun valtionosuus 1,5 milj. euroa saadaan ns. jälkirahoitteisena valtionosuutena vuosina Valtionosuus merkitään rakennusaikana vuosina rahoituslaskelmaan tuloksi kohtaan Rahoitusosuudet investointimenoihin ja taseeseen pitkäaikaisiin saataviin. KÄYTTÖOMAISUUSINVESTOINNIT VUODESTA euroa * Ta 2008 Maa alueet Rakennukset Muut menot Kunnallistekniikka Kalusto ja atk ohjelmat Osakkeet ja osuudet 18

20 TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS INVESTOINTIEN JA LAINOJEN LYHENNYSTEN RAHOITTAMISESSA * Ta 2008 Investoinnit Lainojen lyhennykset Tulorahoitus Tulorahoituksella katetaan 37,1 % investoinneista ja lainojen lyhennyksistä. LAINAKANNAN MUUTOKSET Tp 2007* Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Lainojen lisäys Lainojen vähennys Lainat Lainat /asukas KUNTAKONSERNIN LAINAKANTA Tp 2007* Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Kunta Tytäryhtiöt Yhteensä Konsernin lainat/asukas

21 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan investointimenoja, joista on vähennetty rahoitusosuudet. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu vuosikatteella Ta 2007 Ta ,7 66,5 94,0 46,5 41,1 134,5 147,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / ( Investointien omahankintameno + Lainan lyhennykset ) Tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä Ta 2007 Ta ,1 57,5 73,5 42,1 36,0 77,8 89,3 20

22 KEMPELEEN KUNNAN VÄESTÖN JA TYÖVOIMAN KEHITYS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 1. VÄESTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET 1.1 VÄESTÖMUUTOKSET Kempeleen kunnassa väkiluvun suhteellinen muutos on ollut Suomen kolmanneksi suurinta Limingan ja Pirkkalan jälkeen vuosina Väestömäärä kasvoi 18,9 % eli keskimäärin 3,2 % vuosittain. Tavoitteena on hallittu kasvu, mikä tarkoittaa noin 2 %:n vuosikasvua. Valtuuston asettama väestötavoite vuodelle 2010 on asukasta ja vuodelle asukasta. Tilastokeskuksen toukokuussa 2007 julkaisujen uusien väestöennusteiden mukaan kempeleläisiä olisi vuonna ja vuonna Kuvio. Kempeleen väestö vuosina ja ennusteet vuoteen Kuvio. Kempeleen 0 vuotiaat ja kouluun tulevat 7 vuotiaat vuosina vuotiaat 7 vuotiaat T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E Syntyvyys ja muuttoliike vaikuttavat lasten määrään. Syntyvyys oli 1990 luvulla noin 170 lasta vuosittain ja suunnittelukaudella se on yli 100 lasta enemmän. 21

23 Kuvio. Kempeleen lapset ja nuoret vuosina T=toteuma, E=ennuste Päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut keskimäärin 48 lapsella vuosittain 2000 luvulla. Ennusteen mukaan kasvu jatkuu edelleen melko voimakkaana ja lasten lisäys vuoteen 2010 on 155 lasta. Päivähoitopalveluja on järjestetty noin puolelle ikäryhmästä. Peruskouluikäisten (7 12 v. ) lasten määrä on kasvanut keskimäärin noin 30 lapsella vuosittain. Lisäys suunnittelukaudella on 109 lasta vuotiaiden määrä on kasvanut keskimäärin 15 nuorella vuosittain 2000 luvulla. Ennusteen mukaan heitä olisi 44 enemmän vuonna Vuonna vuotiaita olisi ennusteen mukaan noin 100 enemmän kuin vuonna Kuvio. Kempeleen työikäinen väestö vuosina T=toteuma, E=ennuste 2006 T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E Muuttoliike tuo mukanaan työikäistä väestöä siten, että nettomuutosta noin 72 % on vuotiaita. Suunnittelukauden lopussa heitä olisi 354 henkilöä enemmän kuin vuonna T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E

24 Kuvio. Kempeleen ikäihmisten määrän kehitys vuosina T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E T=toteuma, E=ennuste vuotiaiden määrä kasvaa 128 henkilöllä ja yli 75 vuotiaiden määrä 119 henkilöllä vuodesta 2007 vuoteen Palvelutarpeen lisäykset kohdistuvat etenkin kotihoitoon, terveyspalveluihin ja asumispalveluluihin. 23

25 KEMPELEEN VÄESTÖ TILASTO ALUEITTAIN VUONNA 2006 Koko Sarkki Haka Honka Ketolan Niitty Väärä Juurus Linna Tunteväestö Keskusta ranta maa nen Ylikylä perä Sipola ranta Alakylä länperä suo kangas maton Lasten osuus (8 15 v.) on suhteellisesti suurin Niittyrannan ja Linnakankaan tilastoalueilla (43 % ja 39 %) ja vähiten lapsia on Keskustan ja Sarkkirannan alueilla (23% ja 21 %). Vastaavasti ikäihmisiä (75 >) asuu suhteellisesti eniten Keskustan ja Sipolan tilastoalueilla ja vähiten Linnakankaan ja Honkasen tilastoalueilla. 24

26 TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELINKEINOJEN KEHITYS Kuvio. Kempeleen työpaikat päätoimialoittain vuosina e e Kempeleen työpaikkakehitys on jatkunut edelleen viime vuosina myönteisenä. Työpaikkojen kokonaismäärä on lisääntynyt vuosina e yhteensä 283 työpaikalla eli keskimäärin 70 työpaikkaa/vuosi. Työpaikkoja oli vuoden 2005 lopussa ennakkotietojen mukaan Selvimmin kasvua on tapahtunut kaupan ja terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimialoilla. Suunnitelmakaudelle tavoitteeksi on asetettu keskimäärin noin 50 työpaikan lisäys. Kuvio. Työpaikkaomavaraisuuden kehitys Oulun seudun kunnissa e. % e Kempeleessä on Oulun jälkeen seudun toiseksi suurin työpaikkaomavaraisuusaste. 25

27 Kuvio. Teollisuustoiminta Kempeleessä Teollisuustoiminta Kempeleessä Toimipaikkojen henkilöstö Henkilöstön lkm Henkilöstö/toimipaikka Milj.euroa Toiminnan bruttoarvo, jalostusarvo ja vienti Palkattu henkilöstö yhteensä Henkilöstö/toimipaikka Bruttoarvo Jalostusarvo Vienti Lähde: Tilastokeskus/Teollisuustilastot SeutuNet Työllisyysasteen kehitys Oulun seudun kunnissa Työllisyysaste kunnittain * vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Ylikiiminki Ouluseutu *ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot SeutuNet Työllisyysaste ilmoittaa, kuinka moni vuotiaista on työssä. Kempeleessä työllisyysaste on seudun korkein. 26

28 Oulun seudun kunnista Kempeleessä oli vuonna 2005 korkein työhönosallistuvuusaste (20 64 vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä) eli 74,4 %. Naisten työhönosallistuvuusaste oli myös seudun korkein eli 70,8 %. Kuvio. Työttömyysaste ja työttömät työnhakijat eri ikäryhmissä 2000 elokuu 2007 Työttömien määrä oli elokuun 2007 lopussa 633. Suurten työnantajien työpaikkavähennykset eivät ole näkyneet työttömien määrän kasvuna. 27

29 KÄYTTÖTALOUSOSA TALOUSARVIO 2008 JA SUUNNITELMAVUODET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Talousarvio Talousarvio Muutos % muutokset ja muutokset ta+m 07/08 HALLINTO OSASTO tulot , menot , netto , SOSIAALI JA TERVEYSOSASTO tulot , menot , netto , SIVISTYSOSASTO tulot , menot , netto , TEKNINEN OSASTO tulot , menot , netto , KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ tulot , menot , netto ,

30 TALOUSARVIO KÄYTTÖTALOUSOSA H A L L I N T O O S A S T O Eija Puotiniemi Toiminta ajatus Kehitysnäkymät Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen apuna toimiva kehittämistoimikunta valmistelee elinkeinojen ja muuhun strategiseen kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia asioita. Hallinto osaston henkilöstö valmistelee em. tehtäviä. Osa palveluista on luonteeltaan tukipalveluja, kuten tietotekniset, kirjanpito ja palkkalaskentapalvelut. Palvelut tuotetaan muille osastoille mahdollisimman tehokkaasti, kilpailukykyisesti ja laadukkaasti. Kempeleen kunnan uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2009 alussa. Uudistuksella tavoitellaan palvelujen kehittämistä asiakaslähtöisimmiksi muuttamalla sektoriorganisaatiota prosessiorganisaatioksi. Kunnan palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti siten, etteivät hallinnolliset rajat vaikeuta palveluiden käyttöä ja luontevaa asiointia. Päätöksentekoa ja strategista johtamista kehitetään vastaamaan uuden toimintamallin tarpeita. Tämä tarkoittaa valtuuston johtaja ja ohjausroolin korostamista ja valiokuntatyöskentelyyn siirtymistä sektorilautakuntien sijaan. Palveluiden ohjausta tehostetaan ottamalla käyttöön sopimusohjausmalli. Kansalaiskunnan ja palvelukunnan tuottajien välisillä palvelusopimuksilla ohjataan tuotannon laatua, määrää ja kustannuksia. Kempeleen kunta antoi puitelain edellyttämällä tavalla toimeenpanosuunnitelman valtioneuvostolle elokuun loppuun 2007 mennessä. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Puitelaki edellyttää, että kunnassa tai yhteistoiminta alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, olisi oltava vähintään noin asukasta. Kempeleen kunta on mukana kahdessa yhteistoiminta aluetta koskevassa selvitystyössä: koko Oulun seudun Titus hankkeessa sekä Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kuntien selvityksessä. Seutuyhteistyö on tiivistynyt kun EU rahoitusmahdollisuudet ovat avautuneet laajemmin myös Oulun naapurikuntiin. Oulun seutu kuuluu samaan tukialueeseen uudella ohjelmakaudella Vaikuttavuuden ja kilpailukykyisten hankkeiden rakentamisen takia osa kuntien kehittämishankkeista kootaan seudun laajuisiksi. Myös palveluiden järjestämisessä ollaan pääsemässä tiiviimpää yhteistyöhön suunnitelmakaudella. 29

31 Tp 2006 Ta 2007 Ta 2008 Muu tos % Ts 2009 Ts 2010 Va a lit Tulot ,0 0 0 Menot , Netto , Va ltuu sto Tulot Menot , Netto , Ta rka stusto im i Tulot Menot , Netto , Ku n na njohto Tulot ,0 0 0 Menot , Netto , Yleisha llinto Tulot , Menot , Netto , Ta lou sha llin to Tulot 237 Menot , Netto , He n kilöstö ha llinto Tulot , Menot , Netto , Yh tee nsä Tulot , Menot , Netto ,

32 TULOSLASKELMA Tp 2006 Ta 2007 Ta Muu tos % To im inta tu lot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut tulot , To im inta m e no t , Henkiöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet , Avustukset , Muut menot , To im inta ka te , Poistot , Tilikau d en tu los , Laskennalliset erät , Ne tto , Kä yttöo m a isu us Arvo Lisäykset Vähennykset 390 Poistot Arvo

33 VAALIT Marja Harjunen Kriittiset menestystekijät Mittarit/arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Kuntalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle luodaan edellytyksiä Äänestysaktiivisuus Suurempi kuin 56,2 % (vuoden 2004 äänestysaktiivuus) Määräraha ja tuloarvio TULOSL ASKEL MA Tp 2006 Ta 2007 Ta To im intatu lot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot To im intam en ot Henkiöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Muut menot To im intakate Poistot Tilikau de n tu lo s Laskennalliset erät Ne tto Toimenpiteet Vuonna 2008 toimitetaan kunnallisvaalit ja vuonna 2009 europarlamenttivaalit. 32

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 2012 TA 2013 TA 2013 Erotus TA 2013 Enn. enn. 4/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 378-9 1 375 3 Menot

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot TALOUSARVIO 2018 14.8.2017 KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot OVK1 Ennuste 2017 KEHYS TAE 2018 Muutos talousarvioon 2017, euroa Kokonaismuutos-% TA 2017:een

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

Asukasluku indeksoituna (2006=100)

Asukasluku indeksoituna (2006=100) 11 Asukasluku indeksoituna (26=1) 15 1 95 9 85 8 75 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Asukasluku ind. Hankasalmi 1, 99,1 99,5 99,2 99,7 98,8 98,1 97,3 95,5 94,3 92,9 9,3 51-1 as. kunnat 1,

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 2/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 35 32 1 347 3 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

TALOUSARVION SEURANTA

TALOUSARVION SEURANTA TALOUSARVION SEURANTA 31.8.2018 Tuloslaskelma 1.1. -31.8.2018 Tuloslaskelma ulkoinen TP 2017 1-8/2017 TA 2018 1-8/2018 TA-tot Ylitys/alitus Limingan kunta liikelaitoksin Varsinainen toiminta Toimintatuotot

Lisätiedot

1 000 eur KV Konsernipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

1 000 eur KV Konsernipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate LIITE: Vuoden 2017 talousarvion muuttaminen Henkilöstön sivukulujen tarkennus: Konsernipalvelut Toimintatuotot 27 593 27 593 Toimintakulut 30 477-92 30 385 Toimintakate -2 884 92-2 792 Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmeksen kaupungille vuosi 2018 vahvan perustoiminnan ansiosta hieman odotuksia parempi. Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota

Lisätiedot

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja

Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja Tilinpäätös 2013, ennakkotietoja Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteutuma** Poikkeama ja muutokset Toimintatuotot 9 879 218 10 097 10 960 863 Toimintakulut -81 672-1

Lisätiedot

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvion toteumaraportti..-..

Talousarvion toteumaraportti..-.. Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate

Lisätiedot

Yhteenveto vuosien talousarviosta

Yhteenveto vuosien talousarviosta Yhteenveto vuosien 219- talousarviosta Kaupunginhallitus 29.11.218 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.218 Talousarvioesityksen pääkohdat Varaudutaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelutuotannon

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Päivitetty 27.11.2018 Lähde: Kuntaliiton laskelmat & Kuntatalousohjelma 14.9.2018 Kehitysarviossa on huomioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot