Terve vaan! Naapurien kanssa tutustuminen tekee arjesta mukavampaa s. 10. Ota talteen! JVA:n asukaslehti 1/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terve vaan! Naapurien kanssa tutustuminen tekee arjesta mukavampaa s. 10. Ota talteen! JVA:n asukaslehti 1/2013"

Transkriptio

1 JVA:n asukaslehti 1/2013 Terve vaan! Naapurien kanssa tutustuminen tekee arjesta mukavampaa s. 10 Ota talteen! Jääkaappimagneetissa palvelupuhelinnumeromme kätevästi saatavilla. Asukastoimintaesitteessä paljon hyödyllistä tietoa.

2 Koteja kaikille Pääkirjoitus...3 Teemasta toimeen tehdään yhdessä!...4 Asukastoimintaa Osallistuvaa asumista uusien asukasaktiivien peruskoulutus...5 Löydä oikea palvelupiste uudistuneessa organisaatiossamme!...6 Isännöitsijöiden tavoitettavuus paranee...7 Asukastyytyväisyys pysyi ennallaan ja paranikin...8 Tervehtien tutuiksi...10 Vuokranmääritys pohjautuu tuloihin ja menoihin Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Vapaudenkatu 48 50, 3krs, JYVÄSKYLÄ Kaupungin vaihde Faksi, asiakaspalvelu Vuokrauspalvelu Asukasisännöitsijät Keskusta, Kuokkala, Läntinen ja Korpilahti Mervi Brandt Itäinen, Pohjoinen ja Vaajakoski Sirkka Lius Tekninen isännöinti Vuokrasihteerit Asukasvalinnat 2

3 Naapuruussovittelu Korujen ja huivien lumoissa Asukasedustajavaalin tulos Asukasneuvosto valitsi uudet toimihenkilöt Asukasaktiivit ahkeroivat Tallinnassa Tulipaloista seuraa helposti paljon vahinkoa Kangasvuorentie 8 täytti 40 vuotta Ristikko Painos 8000 kpl ISSN Päätoimittaja: Timo Hyttinen Toimituskunta: Liisa Toivola, Sirkka Lius, Mervi Brandt, Anu Kärkkäinen Julkaisija: Jyväskylän Vuokra-Asunnot Oy Ulkoasu: Lari Kemiläinen, Ideavuo Oy Kannen kuva: Petteri Kivimäki Painopaikka: Satakunnan Painotuote Oy Teemasta toimeen Alkaneen vuoden teemana on tällä kertaa Tehdään yhdessä! Teeman avulla haluamme nostaa esille osallistuvan asumisen ja yhdessä tekemisen merkitystä. Yhdessä voimme tehdä asuinympäristöstämme viihtyisämmän ja yhdessä voimme myös tuottaa uudistuneessa organisaatiossamme asukkaillemme erilaisia asumista varten tarvittavia palveluita entistä asukaslähtöisemmin ja toimivammin. Edellisessä lehdessä olikin jo juttua tulevasta organisaatiosta, joka nyt on siis jo käytössä. Tässä lehdessä on tarkempaa informaatiota muutoksesta sivulla 6. Toivottavasti teillä on aikaa tutustua muutoksiin. Lehden mukana toimitamme nyt jokaiseen kotiin myös jääkaappimagneetin, josta näkee kätevästi uudet JVA:n asiakaspalvelun yhteystiedot. Suosittelen pitämään magneetin tallessa ja tarkistamaan siitä tarvittaessa uudet yhteystietomme. Teemaa lähestyttiin jo viime vuoden lopulla asukasaktiivien virkistysmatkalla, johon liittyneessä seminaarissa pohdittiin aihetta monelta kantilta. Samalla oli tavoitteena valmistella uutta koulutuskokonaisuutta, jossa asumisen ABCasiat käsitellään aikaisempaa laajemmin ja syvällisemmin, asukasdemokratian, kokous- ja toimintakäytäntöjen, erilaisten toimintaesimerkkien ja vinkkien sekä asumisrauhaan liittyvien aihekokonaisuuksien kautta. Itse asukasaktiivien matka oli jälleen kerran erittäin onnistunut tapahtuma ja nyt seminaariosuudessa keskityttiin luentojen sijaan ryhmätöihin, joka mielestäni osoittautui tehokkaaksi tavaksi kerätä ajatuksia asetetusta teemasta. Toimimme siis teeman mukaisesti yhdessä tehden. Koulutusteemojen lisäksi nousi esille erityisesti sosiaalisen median merkitys. Näistä asioista löytyy tarkempaa tietoa lehden sivuilta 5 ja 19. Nyt vuoden alussa jälleen monissa asukastoimikunnissa ja myös muussa asukastoiminnassa tehdään vaihdoksia ja uusia asukasaktiivia tulee toimintaan mukaan. Toivotan uudet aktiivit tervetulleiksi asukastoimintaan ja toivottavasti olette nimikkeenne mukaisesti aktiivisia. Toimitaan vuoden teeman mukaisesti yhdessä tehden! Timo Hyttinen toimitusjohtaja 3

4 Asukastoimikunnat Asukastoimikunnat Asukastoimikuntien Tehdään yhdessä! Koteja kaikille JVA:n asukasdemokratian keskeiset rakenteet JVA:n henkilöstö Aluekokous Hallituksen asukasjäsenet JVA:n edustajat Aluekokous Asukaskokous Asukastoimikunnat Asukastoimikunta (tai yhteyshenkilö) JVA:n hallitus Yhteistyötoimikunta Asukasneuvoston pj. edustajat Asukasneuvosto Aluekokous Asukastoimintaa ja -demokratiaa JVA:n taloissa 6 Tämän lehden liitteenä postitettiin teemavuoden mukaan nimetty esite, joka avaa erilaisia aktiivisen asukkuuden muotoja JVA:lla. Teemasta toimeen tehdään yhdessä! Alkaneen vuoden teemana on tällä kertaa Tehdään yhdessä! Teeman avulla haluamme nostaa esille osallistuvan asumisen ja yhdessä tekemisen merkitystä. Yhdessä voimme tehdä asuinympäristöstämme viihtyisämmän ja yhdessä voimme myös tuottaa uudistuneessa organisaatiossamme asukkaillemme erilaisia asumista varten tarvittavia palveluita entistä asukaslähtöisemmin ja toimivammin. Organisaatiomuutoksesta kerrotaan enemmän seuraavalla aukeamalla. Teemaa lähestyttiin jo viime vuoden lopulla asukasaktiivien virkistysmatkalla, johon liittyneessä seminaarissa pohdittiin aihetta monelta kantilta. Samalla oli tavoitteena valmistella uutta koulutuskokonaisuutta, jossa asumisen ABC-asiat käsitellään aikaisempaa laajemmin ja syvällisemmin, asukasdemokratian, kokousja toimintakäytäntöjen, erilaisten toimintaesimerkkien ja vinkkien sekä asumisrauhaan liittyvien aihekokonaisuuksien kautta. Tästä kerrotaan tarkemmin viereisellä sivulla.tervetuloa mukaan perehtymään asukastoiminnan maailmaan! Yhtenä keskeisenä asiana seminaarissa nousi esille myös sosiaalisen median merkitys. JVA:n oma facebook- ryhmä, nimeltään JVA Pihapiiri on ollut olemassa maaliskuusta 2011 saakka. JVA Pihapiiri on asukasdemokratiaa, asukastiedottamista ja yhteistyötä edistävä ryhmä kaikille Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n asukkaille ja faneille. Lisäksi ryhmän tavoitteena on tarjota foorumi JVA:n asukkaiden kokemustenvaihdolle ja omille ideoille taloissa toimistolla facebookissa, JVA Pihapiirissä paremman asumisen puolesta. Löydät sen osoitteesta JVApihapiiri. Kerro meille, miten JVA Pihapiiri palvelisi sinun asumistasi parhaiten? Minkälaista tietoa haluaisit sitä kautta, mitä haluaisit itse jakaa tai kysyä sivulla ja mitä muuta sisältöä siltä toivoisit? Kaikki kannanotot ja vinkit ovat erittäin tervetulleita! Jätä JVA-pihapiirin toimintaa koskevat ehdotuksesi mennessä joko suoraan JVA-pihapiirin kautta edellä kerrottuun www- osoitteeseen tai asukasisännöinnin sähköpostiin: Vastaajien kesken arvotaan 5 kpl asumiseen liittyviä tavarapalkintoja. Anna äänesi kuulua paremman asumisen puolesta! 4

5 Osallistuvaa asumista uusien asukasaktiivien peruskoulutus Koulutus on tarkoitettu erityisesti uusille asukastoiminnasta kiinnostuneille, mutta myös toiminnassa mukana oleville, jotka haluavat päivittää tai täydentää tietojaan. Asukastoiminnasta kiinnostunut voi osallistua joko kaikkiin osioihin yhteen pötköön tai valita jonkun osa-alueen oman aikataulunsa ja tarpeidensa mukaan ja jatkaa seuraavien koulutusjaksojen aikana. Koulutusohjelma käydään läpi vuosittain. Vuoden 2013 koulutukset ovat kerran kuukaudessa helmi toukokuussa. Koulutusajankohdista ilmoitetaan talojen ilmoitustauluilla, nettisivuilla ja JVA:n facebookissa com/jvapihapiiri. Koulutusohjelma muodostuu neljästä osa-alueesta: 1. Asukasdemokratia Yhteishallintolaki asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet, asukastoimikunnan tehtävät JVA:n asukasdemokratian toimintamalli Toiminnan vuosikalenteri 2. Teoriasta käytäntöön Kokouskäytännöt ja kokousasiakirjat Kiinteistön talous budjetti ja tilinpäätös Asukastoimikunnan talous toimintaraha, kirjanpito ja tilinpäätös 3. Toimintamahdollisuudet Mitä voidaan tehdä yhdessä kokemuksia ja ideoita asukastoimintaan Energiaekspertti koulutus ja tehtävät Asukasaktiivien ja asukastoimikuntien palkitseminen 4. Asumisrauha Asumissäännöt Häiriöihin puuttuminen Naapuruussovittelu Asukastoimintaa 2013 Koulutusta: Osallistuvaa asumista (helmi-toukokuussa) Uusien asukasaktiivien peruskoulutus. Koulutus on tarkoitettu erityisesti uusille asukastoiminnasta kiinnostuneille, mutta myös toiminnassa mukana oleville, jotka haluavat päivittää tai täydentää tietojaan. Ks. koulutusohjelma tällä samalla sivulla. Tilaisuudessa käsitellään JVA:n toimintatavat, asukaskokous ja asukastoimikunta, puheenjohtajan ja sihteerin tehtävät sekä asukastoimikunnan talousasioiden hoito. PIHAT JA PARVEKKEET KUKOISTAMAAN; VIHERINFO (Toukokuussa) Kaikille aiheesta kiinnostuneille. Opastusta piha- ja parvekeistutusten suunnitteluun ja hoitoon. KODIN SISUSTUSIDEOITA (Lokakuussa) Kaikille aiheesta kiinnostuneille. Ideoita miten esim. asukaspisteitä voi hyödyntää kodin viihtyisyydeksi. Muuta: TIEDOTUSTILAISUUS VUODEN 2014 BUDJETISTA (syyskuussa) Asukastoimikunnille. JVA:n budjetoinnin perusteet vuodelle Ajankohtaisista asioista tiedotetaan ja keskustellaan vuoden mittaan aluekokouksissa ja JVA:n asukasneuvoston kokouksissa. ASUKASTOIMIKUNTIEN PUHEENJOHTAJIEN KOULUTUS/ VIRKISTÄYTYMISTAPAHTUMA (Loka-marraskuussa) Asukastoimikuntien puheenjohtajat tai talojen yhteyshenkilöt. Kutsun saaminen edellyttää osallistumista vähintään 3 yhteiseen tilaisuuteen vuoden aikana. KIRPPUTORI (Marraskuussa) JVA:n asukkaiden yhteinen kirpputoritapahtuma. 5

6 Löydä oikea palvelupiste uudistuneessa organisaatiossamme! JVA:n isännöinti- ja palvelutoiminnot muuttuivat merkittävästi alkaen. Alueellisesta teknisestä isännöinnistä luovuttiin ja teknisen isännöinnin tehtävät on jaettu uusiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Uudessa organisaatiossa teknisen isännöinnin asiakaskontaktit hoitaa tekninen asiakaspalvelu, joka toimii osana vuokraus- ja asukaspalvelua. Keskittämällä asiakaspalvelun eri osa-alueet yhteen tiimiin on haluttu parantaa palvelun saavutettavuutta, saumattomuutta ja laadun tasaisuutta. Palvelut löytyvät toimiston sisääntuloaulan ympäriltä ja asiakaspalveluhenkilöt tavoittaa palveluaikoina toimistolta. Uudistuneet palveluajat alkaen Puhelinpalveluajat Aamupäivällä klo 9 11 Iltapäivällä klo Toimiston aukioloajat ma, ti, to ja pe klo ke klo Muut vuokraus- ja asukaspalvelut Vuokraus- ja asukaspalvelut sisältävät lisäksi asuntojen hakemisen, vuokrasopimukset, irtisanomiset, asukasdemokratian, asukastiedotuksen, asukasedun, asumisrauhan ja vuokrasuhdepäätökset: Vuokrauspalvelu p , asuntojen hakeminen vuokrasopimukset irtisanomiset vuokraoikeuden siirrot välivuokraukset Vuokranmaksuasiat p , Tekninen asiakaspalvelu Teknisiin puutteisiin ja ongelmiin liittyvissä asioissa palvelee kaksi teknistä isännöitsijää, Sinikka Sahi ja Timo Salmelainen. He vastaavat tiedusteluihin, neuvovat ja opastavat sekä huolehtivat siitä, että pyydetty työtehtävä tai ilmoitus menee perille tekijöille JVA:n sisällä tai ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Tavoitteena on, että asiakkaalle ja yhteistyökumppaneille annetaan viivytyksettä tarvittavaa palvelua. Katso myös juttu viereisellä sivulla! Teknisen asiakaspalvelun numero on Yhteinen sähköposti: Asukasisännöinti Asukasisännöitsijät hoitavat asukasdemokratiaan, asukastiedottamiseen, asukasetuun ja asumisrauhaan liittyvät asiat sekä määräaikaisten vuokrasopimusten jatkoasiat. Asukasisännöinti on edelleen alueellista: Keskusta, Kuokkala, Läntinen ja Korpilahden alue Mervi Brandt, p , jkl.fi Itäinen, Pohjoinen ja Vaajakosken alue Sirkka Lius, p , Asukasisännöitsijöiden yhteinen sähköposti: 6

7 Timo Salmelainen ja Sinikka Sahi aloittivat työnsä teknisinä, asiakaspalveluun keskittyvinä isännöitsijöinä vuoden alussa. Isännöitsijöiden tavoitettavuus paranee Tekniset isännöitsijät Sinikka Sahi ja Timo Salmelainen auttavat Jyväskylän vuokra-asunnot Oy:n asiakkaita teknisessä asiakaspalvelussa. He päivystävät toimiston aukioloaikana ja ovat tavoitettavissa toimistolla, puhelimitse tai sähköpostitse. --Asiakkaat ovat palautteissaan harmitelleet, ettei isännöitsijöitä tahdo tavoittaa. Olemme nyt tehneet organisaatiomuutoksen ja isännöitsijät on tiimiytetty uudella tavoin tavoitettavuuden parantamiseksi, Sinikka Sahi kertoo. JVA:lla on nyt kuusi teknistä isännöitsijää, joista kolme vastaa muuttojen hallinnasta ja toinen tiimi ottaa hoitaakseen vuosikorjauksiin liittyvät asiat kilpailutuksesta lähtien. Sinikka ja Timo vastaavat kiinteistöjen teknisestä asiakaspalvelusta. Tavoitteena on hyvällä yhteistyöllä ja tavoitettavuudella taata asioiden hoituminen mutkattomasti, Timo Salmelainen sanoo. Huolto auttaa ensin Pitkään isännöitsijöinä toimineet Sahi ja Salmelainen tietävät, että isännöitsijän tavoitettavuus on nykyään yhä tärkeämpää. Ongelmatilanteissa asioiden halutaan ratkeavan nopeasti. --Näin talvella lumitöiden toimivuus on asia, joka työllistää myös isännöitsijöitä, koska aurauskalusto ei ehdi joka pihaan yhtä aikaa. Välillä asukkaista on myös ongelmallista päättää ottaako yhteyttä isännöitsijään vai huoltoon. Aina ensin kannattaa ottaa yhteyttä huoltoon, he osaavat arvioida auttavatko he suoraan vai tarvitaanko isännöitsijää. Nyrkkisääntönä on, että isommat, asukkaille tai kiinteistölle ongelmia tai suoranaista vaaraa aiheuttavat asiat ilmoitetaan meille. Esimerkiksi vesivahingot ja suuremmat laiterikot, Sahi kuvailee. Vaikka tekniset isännöitsijät ovat suurimman osan työajastaan toimistolla, osallistuvat he myös asukastapahtumiin ja koulutuksiin, tarvittaessa myös asukaskokouksiin. Olemme asukkaita varten ja pyrimme olemaan yhä enemmän heidän tavoitettavissaan, Sahi ja Salmelainen vinkkaavat. 7

8 Asukastyytyväisyys pysyi ennallaan ja paranikin JVA:n asukkaiden tyytyväisyyttä on tutkittu vuosittain jo yksitoista kertaa arvoasteikolla 1-6 (1= erittäin huono ja 6= erittäin hyvä). Tuoreimmat tulokset ovat samassa linjassa edellisvuosien kanssa, sillä kaikkien arviointikysymysten vastausten keskiarvoksi muodostui jälleen 4,0, mikä on samalla tasolla neljään edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2012 tutkimuksessa eniten tyytyväisyyttä tuottivat asiakaspalvelun ystävällisyys (4,6), asuintalon rauhallisuus (4,5) sekä asuinalueen turvallisuus (4,6). Myös huoltoyhtiön palveluhenkisyys sai hyvän arvosanan (4,5). Pohjoisesta entistä positiivisempi palaute Parannusta saatiin mm. siltä osin, että talvikunnossapidon toimivuuden ja laadun laskeva trendi on asukkaiden arvion mukaan saatu pysäytettyä. Tehtävää on vieläkin, mutta kehitys on ollut oikean suuntaista, minkä asukkaat toivat tutkimuksessa selkeästi ilmi. Positiivista kehitystä oli havaittavissa myös Pohjoisen asuinalueen asukkaiden tyytyväisyydessä, joka on ollut viime vuosina muita alueita alhaisempaa. Esimerkiksi Pohjoisen alueen huoltotoiminnassa on havaittu selvää myönteistä kehitystä, sillä se nousi kaikki alueet huomioiden eniten edellisvuoteen verrattuna. Huoltoyhtiön toiminta sai Pohjoisessa arvosanan 4,4, mikä oli jo yhtä hyvä kuin Keskustassa, Kuokkalassa ja Itäisellä alueella. Huomionarvoista on myös se, että aikaisempien vuosien tutkimuksista poiketen mikään alue ei nyt noussut keskiarvollisesti ylitse muiden. Keskustan, Itäisen, Kuokkalan ja Läntisen asuinalueen keskiarvot olivat likipitäen samat (4,0). Vaajakosken (3,95) ja Pohjoisen (3,85) asuinalueet jäivät niukasti muiden taakse, mutta erot eivät olleet merkittäviä. Vuokra-laatusuhteen arvosana kohosikin nimenomaan Pohjoisella ja Vaajakosken alueella. Asuinympäristöön, turvallisuuteen ja rauhallisuuteen ollaan tyytyväisiä Asuinympäristöä koskevat kysymykset arvioitiin jokaisella asuinalueella hyvin arvosanoin. Paras keskiarvo muodostui Läntisellä asuinalueella (4,8). Matalin arvio (4,1) annettiin Itäisellä alueella. Merkille pantavaa on erityisesti Pohjoisen alueen muutos, sillä vastausten keskiarvo (4,5) nousi siellä nyt selkeästi edellisvuodesta. Kokonaisuudessaan asuinalueen turvallisuus sai arvosanan 4,6 ja asuintalon rauhallisuus arvosanan 4,5 eli ne koetaan asukkaiden keskuudessa yleisesti ottaen varsin hyviksi. Reilu 60 % vastaajista kokeekin asuinalueensa turvallisuuden joko erittäin hyväksi tai hyväksi. Asioiminen sujuu Asioiminen koetaan kokonaisuudessaan toimivaksi ja sujuvaksi. Kokonaisarvosanaksi annettiin 4,4, mikä kertoo, että palvelu arvioitiin jälleen hyvälle tasolle. Parhaimmaksi arvioitiin nytkin asiakaspalvelun ystävällisyys, jota piti erittäin hyvänä tai hyvänä 58 % vastaajista. Eniten kehitettävää koettiin olevan toimiston aukioloajoissa ja puhelinpalveluajoissa, kuten aiempinakin vuosina. Uudistetussa organisaatiomallissa onkin vuoden 2013 alusta muutettu aukioloaikaa iltapäiväpainotteisemmaksi (klo 10-15) ja lisätty puhelinaikaa Asiakaspalvelun ystävällisyys 4,6 Huoltoyhtiön palveluhenkisyys 4,5 8

9 JVA reagoi palautteeseenne: Toimisto enemmän auki iltapäivisin Puhelinpalveluaikaa pidennetään Enemmän sähköistä viestintää Asukaslehti ilmestymään useammin Avoin luentosarja asukastoiminnasta Asumisrauhaa edistetään Vuokraperusteiden tiedottamista parannetaan Kiinteistönpitoa tehostetaan yhdellä tunnilla/päivä (9-11 ja 13-15). Isännöinnin tavoitettavuuden parantamiseksi vuoden 2013 alusta palvelutarjontaan on lisätty tekninen asiakaspalvelu, joka toimii edellä mainittujen palveluaikojen puitteissa. Näillä toimilla toivotaan olevan parantavaa vaikutusta asioinnin sujuvuuteen. Viestinnän toimivuus Suuri osa kyselyyn vastanneista asukkaista kokee JVA:n viestinnän toimivaksi ja hyväksi, mutta kehitysideoitakin esitettiin. Sähköistä viestintää toivottiin lisättäväksi ja internet-sivuja päivitettäviksi. Tämä onkin yksi vuoden 2013 kehittämistoimenpiteiden painopistealueista, sillä suunnitelmissa on sivuston kokonaisuudistus ja sähköisten palveluiden käyttöönoton aloittaminen vaiheittain. Lisäksi toivottiin asukaslehdelle useampia ilmestyskertoja. Tähänkin toiveeseen on jo vastattu, sillä vuonna 2013 Pihapiiri-lehti ilmestyy kolme kertaa ajankohtaisuuden lisäämiseksi. Moni toivoi myös yleisten ja talokohtaisten asukastiedotteiden lisäämistä. Asumisrauha ja asukasdemokratia Yhteisiä tapahtumia ja retkiä toivottiin lisää. Asukkaat ovat tutkimuksen mukaan halukkaita tutustumaan naapureihin ja pitämään oman asuinalueensa siisteyttä yllä talkoohengellä, mikä on yhtiön puolesta nähty erittäin tärkeäksi ja pyritty siten mahdollisuuksien mukaan tukemaan ja aktivoimaan asukastoimintaa. Vuonna 2013 järjestetään kevään aikana uusi, kaikille asukkaille avoin luentosarja, jonne erityisesti uudet asukastoimijat ja siitä kiinnostuneet ovat tervetulleita saamaan ideoita ja oppimaan asukastoiminnan aakkosia. Asiasta tiedotetaan kevään mittaan talojen ilmoitustauluilla. Edelleen esille nousi myös tiukempi häiriökäyttäytymiseen puuttuminen. JVA on kouluttanut vuonna 2012 naapuruussovittelijoita, joiden avulla on nyt mahdollisuus selvitellä neuvotteluteitse sellaisia naapuruuskonflikteja, joihin vuokranantajan roolin puitteissa ei voida puuttua. Tästä mahdollisuudesta asukasisännöitsijät kertovat mielellään lisää. Asumisrauha on myös aiheena kevään asukaskoulutuksissa, joissa valaistaan tarkemmin lainsäädäntöä ja vuokranantajan todellisia mahdollisuuksia puuttua asumisrauhan rikkomuksiin. Vuokrataso ja korjaukset Lisäksi vuokratason ja vuokrankorotusten suhteen toivottiin maltillisuutta ja vuokrankorotusperusteiden osalta parempaa tiedottamista. Tässä lehdessä onkin selvitetty sivulla 12 vuokranmäärityksen yleisiä perusteita, korjausmahdollisuuksia vuokravaikutuksineen sekä vuoden 2013 vuokrankorotusten taustoja. Palautteessa toivottiin myös asuntojen ja yhteisten tilojen sekä piha-alueiden kunnossapitoa ja ehostamista. Uuden organisaatiomallin avulla pyritään systemaattisempaan kiinteistönpitoon, jonka oletetaan aikaa myöten tuovan säästöjä ja parempaa asukasviihtyvyyttä asuntojen ja kiinteistöjen laadun kohentuessa sekä vuokrankorotuspaineiden pienentymistä hankintojen kustannustehokkuuden lisääntyessä. Lisäksi viime kesänä uudistuneen asukasetujärjestelmän myötä asukkaiden ulottuvilla on entistä monipuolisempia remonttietuja, jotka kertyvät sitä nopeammin, mitä pitkäaikaisempi ja aktiivisempi asukas on kyseessä. Asuinalueen turvallisuus 4,6 Asuintalon rauhallisuus 4,5 9

10 Tervehtien tutuiksi Maahanmuuttajat ovat osa suomalaisia naapurustoja. Erilainen on useimmiten ystävällinen ja monikulttuurisuus rikkaus, kunhan vain rohkenee tutustua naapuriin. Teksti: Reetta Mikkola Kuvat: Reetta Mikkola, Petteri Kivimäki Kun Radaideh Walid tuli Suomeen vuonna 1998, pakkasta oli 22. Jordaniasta lähtiessä lämpötila oli hellerajan yläpuolella. Miehen kenkävarastossa oli enimmäkseen sandaaleja. Totesin suomalaiselle vaimolleni, ettei näin kylmässä voi olla ja että menen takaisin. Ihmettelin, mikä tämä maa oikein on. Sitten opettelin elämää Suomessa. Nyt talvi on minulle normaalia, Radaideh kertoo. Jordaniassa ihmiset kerääntyivät tulen äärelle ollakseen yhdessä. Suomalaiset tekevät tulen, koska heitä paleltaa. Kylmänsietokyvyn kehittyessä myös suomalaisen kulttuurin tavat ja erityispiirteet ovat tulleet Radaidehille tutuiksi. Talvi hämmästytti myös afganistanilaiset Zekria Qeyamin ja Lida Amiryn. Kahdeksan yhteisen Suomen vuoden jälkeen talvi tuntuu edelleen kylmältä ja pimeältä, mutta positiivisia puoliakin siitä jo löytyy. Talvella ilma on tosi puhdasta, Qeyam sanoo. Ja lapset nauttivat lumessa leikkimisestä. Heti herätessään he tarkistavat lumitilanteen ja haluavat mennä ulos, Amiry kertoo. Suomessa he arvostavat erityisesti tasa-arvoa, oikeutta koulutukseen ja sitä, että kaikilla on katto päänsä päällä. Erilaisia ihmisiä kulttuurista riippumatta Radaideh, Qeyam ja Amiry kertovat viihtyvänsä Suomessa ja Jyväskylässä. He ovat olleet tyytyväisiä JVA:n asukkaita koko Suomessa asumisensa ajan. Radaidehin asunto Kiulussa sekä Qeyamin ja Amiryn perheen asunto Halmekadulla vastaavat heidän tarpei- 10

11 Walid Radaideh viettäisi mielellään enemmänkin aikaa naapureidensa kanssa. Hänen mukaansa suomalaiset viihtyvät omissa oloissaan, etenkin talvella. Sirpa Saarenpää on iloinen siitä, että asuinympäristössä näkyy erilaisia kulttuureja. taan. Naapurustojaan he kuvaavat mukaviksi, vaikka tiettyjä ongelmiakin niissä on. Isompien ongelmien taustalla on usein päihteiden käyttö. Pienempiä huolia ovat arkiset asiat kuten kuivaus- tai pesutuvan vuoroista kiinnipitäminen ja asumiseen liittyvät yhteiset säännöt. Ne selviävät parhaiten keskustellen. Amiry ja Qeyam kertovat, että koko kerrostaloasuminen oli heille uutta Suomeen tullessa. He huomioivat naapurinsa mielellään ja noudattavat talon sääntöjä. Moni naapuri on oikein ystävällinen. Juttelemme kun tapaamme. Toiset taas ovat mieluummin omissa oloissaan. Kyse on erilaisista ihmisistä, ei kotimaasta, Radaideh kertoo. Hän kuuluu asukastoimikuntaan, ja kertoo pyrkivänsä auttamaan muita maahanmuuttajia, jotta toimintatavat tulisivat tutuiksi. Lapsille hyvä kasuvympäristö Kiulun asukastoimikunnan puheenjohtaja Sirpa Saarenpää on iloinen siitä, että ympärillä asuu eri kulttuurien edustajia. Minusta on upea rikkaus, että pihapiirissä on erilaisia ihmisiä. Tämä on ollut omalle lapselleni hyvä ympäristö kasvaa. Suhtautuminen muiden kulttuurien edustajiin on luontevaa, Saarenpää sanoo. Radaideh ja Saarenpää toteavat, että maahanmuuttajiin kohdistuu ennakkoluuloja. Niiden taustalla on yleensä tietämättömyyttä ja vieraan pelkoa. Ennakkoluuloja voitaisiin vähentää tutustumalla naapureihin vaikkapa yhteisissä tapahtumissa. Zekria Qeyam toteaa, että jo ystävällinen tervehtiminen on hyvä alku tuttavuudelle. Se onnistuu niin suomalaisilta kuin maahanmuuttajiltakin. Joskus vastatervehdyksen saaminen suomalaiselta vaatii pientä sitkeyttä. Parhaimmillaan naapureista tulee ystäviä. Lida Amiry kertoo, että hänen talossaan asuu ihmisiä, jotka auttavat häntä tarpeen tullen. Erilaisista tavoista on myös iloa. Kiulussa on esimerkiksi tanssittu talkoojuhlissa bongorumpujen tahdissa. Asiat selviävät yleensä jutellen Muutto vieraan kulttuurin keskelle on vaatinut maahanmuuttajilta sopeutumista. Alussa normaalit arkisetkin asiat piti miettiä ja tehdä uudella tavalla. Asiointi oli hankalaa. Suomen kielen oppiminen vei vuosia, mutta kielitaito on karttuessaan helpottanut elämää. Jos maahanmuuttaja osaa suomea, asiat on helppo selvittää jutellen. Monesti kyse on yhteisten pelisääntöjen ymmärtämisestä. Suomenkielisten viestien lukeminen saattaa olla vieraalla kielellä vaikeaa, kertoo Halmekadun asukastoimikunnan puheenjohtaja Pirjo Misukka. Hän kertoo, että maahanmuuttajalapset sopeutuvat nopeasti ja tuovat usein vanhempansa mukaan yhteisiin tapahtumiin. Perheissä lapset voivat toimia tulkkeina, mikäli vanhemmat eivät ymmärrä kieltä. Maahanmuuttajat voivat saada apua Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalveluista. Halmekadulla vappujuhlat ja pihapidot ovat lapsiperheiden suosiossa. Tykkään yhteisistä juhlista. Olisipa niitä pian uudestaan. Kesällä pihapidoissa oli hevosajelua ja tikanheittoa. Niin ja lettuja, kertoo seitsemänvuotias Ali Queyam. Halmekatu sai äskettäin JVA:lta kunniakirjan päivystyskäytännöstään. Joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kerhotiloissa on paikalla asukastoimikunnan edustaja, jonka kanssa voi käydä juttelemassa mieltä vaivaavista asioista. Päivystykseen voi tulla myös kuulumisia vaihtamaan ja tutustumaan. Joskus asukkailla on mielessä asioita, joita ei haluta ottaa esille asukaskokouksessa. Päivystyksessä ne voi olla helpompi ottaa esille, Misukka sanoo. Suomalainen pulla maistuu afganistanilaisperheen pojille Ali ja Elias Qeyamille, joskin letut ovat suomalaisherkkujen ykkönen. Perheen äiti Lira Amiry ja isä Zekria Qeyam viihtyvät Suomessa ja ovat sopeutuneet uuteen kotimaahansa, mutta pitävät kiinni myös oman kotikulttuurinsa tavoista. 11

12 Vuokranmääritys pohjautuu tuloihin ja menoihin Vuokranmääritys on monivaiheinen prosessi, joka alkaa jo keväällä, kun seuraavan vuoden budjettiperusteista päätetään. Tällöin tarkastellaan mm. paljonko pääomaeli lainanhoitokulut näyttäisivät muuttuvan, millaisia kunnossapito- ja korjaustarpeita on, kuinka paljon hoitokulujen; sähkön, lämmön, veden ja muiden asumisen perusedellytysten hintojen odotetaan nousevan, tarvitaanko käyttökorvausmaksuihin tai korjausvarauksen tasoon muutoksia jne. Budjettiperusteiden pohjalta aloitetaan talokohtaisten vuokranmäärityslaskelmien rakentaminen. Budjetoinnilla eli talousarviolla pyritään ennakoimaan tulevan vuoden tuloja ja menoja mahdollisimman tarkkaan. Budjetti on siis tavoitelaskelma, jonka avulla saadaan arvio, kuinka paljon tuottoja (vuokria ja käyttökorvausmaksuja) tulee kerätä, jotta kiinteistöjen ylläpidosta, vuokraamisesta ja asumisesta syntyvät kulut saadaan katettua. Tuottojen tulee vastata kuluja, jotta talouden tasapaino säilyy. Talon taloustilanne vaikuttaa vuokrankorotukseen Vuokranmäärityksen tavoitteena on, että vuokratuloja kertyy riittävästi odotettavissa olevien kulujen kattamiseen. Lisäksi talolla olisi hyvä olla yllättäviä menoja varten säästössä n. 1,5 kuukauden vuokrakertymän verran. Ylijäämä tarkoittaa, että talolle on kertynyt tuloja enemmän, kuin on ollut toteutuneita kuluja. Alijäämä puolestaan kertoo, että talolle ei ole kertynyt tarpeeksi tuloja kulujen kattamiseen. Kumulatiivinen yli- tai alijäämä kuvastaa talon pitkän aikavälin tilannetta, jossa on kaikki aikaisemmat tilikaudet yhteensä. Kumulatiivista alijäämää pyritään kuromaan kiinni seuraavissa vuokranmäärityksissä, jotta talon talous saadaan tasapainotettua. Budjettiperusteissa ohjeelliset korotusrajat vuodelle 2013 olivat: 1 %, kun kohteella on 1,5 kk:n vuokrakertymää vastaava määrä ylijäämää 3 %, kun kohteella on 0-1,5 kk:n vuokrakertymää vastaava määrä ylijäämää 5 %, kun kohteella on alijäämää Korjausvaraukseen korotusta Talojen kokonaisvuokraan vaikuttava tekijä on myös korjausvaraus (aiemmin käytetty termiä asuintalovaraus), jota on korotettu vuodelle ,10 / m 2 / kk. Vuonna 2013 korjaustalovarausta kerätään seuraavasti: Aravakohteilta 0,70 /m 2 Korkotukikohteilta 0,85 /m 2 Vapaarahoitteisilta kohteilta 0,80 /m 2 Korjausvarausta kerätään kiinteistöjen rakennusosatyyppisten korjausten rahoittamiseksi ja sitä käytetään vuosittain suunnitelmallisesti valittuihin kohteisiin, jotka tarvitsevat Vuokran muodostuminen pääpiirteissään: Pääomavuokra Lainojen lyhennykset Korkomenot Kiinteistöverot ja tontinvuokrat Hoitovuokra Asumisesta aiheutuvat kiinteistökohtaiset menot: lämmitys vuosikorjaukset muuttokorjaukset vesi- ja jätevesi huolto kiinteistösähkö jätehuolto hallinto Korjausvaraus Kaikilta kohteilta kerätään korjausvarausta, jolla varaudutaan tuleviin korjauksiin ns. ylläpitävän kunnossapidon kautta. Korjausvarausta ei käytetä vuosikorjauksiin. 12

13 Mistä vuokra koostuu? Kiinteistösähkö Lämmitys Vesi ja jätevesi Jätehuolto = asunnon vuokra Korjaukset Huolto ja siivous Pääomakulut Hallinto korjauksia kiireellisimmin. Korjausvarauksella rahoitetaan esimerkiksi keittiöiden, kylpyhuoneiden, vesikattojen ja piha-alueiden laajoja korjauksia, jotka ovat liian suuria yksittäisen talon vuosikorjausrahoilla tehtäviksi. Pienempiin vuosikorjauksiin varaudutaan kohdekohtaisen budjetin kautta. Ne ovat luonteeltaan suppeampia, jolloin ne voidaan rahoittaa suoraan talon omasta budjetista. Talokohtaiset budjetit pyritään laatimaan siten, että päästään vähintään nollatulokseen (tuloilla katetaan menot) ja lisäksi kerätään myös tarvittavaa ylijäämää, joka on tarpeen yllättäviä menoja, esim. kiinteistön koneiden tai laitteiden rikkoutumisen varalta. Hoitokulut elävät hinnankorotusten ja asumistottumusten mukaan Lisäksi vuokranmäärityksessä ovat merkittävässä roolissa kiinteistön hoitokulut, joilla katetaan asumisesta aiheutuvat muut menot, kuten lämmitys, vesi- ja jätevesimaksut, huoltopalvelut, sähkö, jätehuolto jne. Hoitokulujen hintojen muutokset vaikuttavat väistämättä vuokriin. Jos palveluntuottajat nostavat asumisen perusedellytysten vaatimien hyödykkeiden ja palveluiden kustannuksia, on hinnankorotukset huomioitava myös vuokranmäärityksessä. Jyväskylän vesi- ja jätevesimaksut ovat kalleudessaan Suomen suurimpien kaupunkien joukossa kärkipäässä. Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana veden hinta on noussut Jyväskylässä puolella. Kaukolämmön suhteen nousuvauhti on hidastunut parin viime vuoden aikana verrattuna maan muihin suurimpiin kaupunkeihin, joiden suhteen Jyväskylä on keskivaiheilla. Lämmön hinnalla on joka tapauksessa suuri merkitys, sillä taloyhtiössä lämmityskulut ovat suurin yksittäinen menoerä. Vuokranmääritysperusteissa on käytetty vuodelle 2013 hoitokulujen hinnankorotusten osalta seuraavia korotusprosentteja: Kaukolämpö 8 % Sähkö 8 % Polttoöljy 15 % Vesi 12 % Jätehuolto 5 % Huoltomaksut 8 % KTV- maksut 3 % Hissinhuolto 3 % Kaikkia menoja on kuitenkin tarkasteltu myös kohdekohtaisesti, joten korotusprosenteissa saattaa olla vaihtelua taloittain. Hoitomenoihin asukkaat voivat eniten vaikuttaa. Siisti asuminen, jätteiden tarkka lajittelu, harkitseva vedenkäyttö ja oman asunnon sekä yhteisten tilojen säästeliäs ja huolellinen käyttö ehkäisevät vuokrankorotuspaineita. Vuoden 2013 keskivuokraksi muodostui 10,34 / m 2 / kk ja keskimääräinen korotus vuodelle 2013 on 0,35 / m 2 / kk eli n. 3,5 %. Keskimääräiset hoitokulut ovat 5,64 / m 2 / kk, joissa on nousua edelliseen vuoteen verrattuna 0,44 / m 2 / kk. Keskimääräiset pääomakulut ovat 4,44 / m 2 / kk. Pääomakuluissa on laskua keskimäärin 0,11 / m 2 / kk edelliseen vuoteen verrattuna, mikä on erittäin positiivinen asia vuokranmäärityksen kannalta. Asuntojen vajaakäyttö on huomioitu vuokratuottoja vähentävänä tekijänä. Vajaakäytön vaikutus on 0,26 / m 2 / kk. 13

14 Naapuruussovittelu on puolueetonta, luottamuksellista ja maksutonta Mitä on naapuruussovittelu? Asukkaiden välisten ristiriitojen taustalla on usein erilaisia asumistapoja ja -kulttuureja. Pahimmillaan pienet asiat kuten tuoksut ja äänet kärjistyvät ja johtavat jatkuviin yhteydenottoihin ja valituksiin kiinteistöyhtiöön. Pitkäkestoiset riidat huonontavat koko naapuruston asuinviihtyvyyttä. Vaikka jokaisella on omia tapoja elää, täytyy kodissa ja varsinkin kerrostaloissa noudattaa yhteisiä sääntöjä. Asumista säätelee talokohtaisten järjestysmääräysten lisäksi kunnan järjestyslaki. Naapuruussovittelussa käydään avointa keskustelua riidan tai konfliktin osapuolten kesken koulutettujen sovittelijoiden avulla. Riidan osapuolet voivat tuoda esiin omia näkökulmiaan ja mielipiteitään ja päästä sopimukseen. Naapuruussovittelu noudattaa sovittelun yleisiä periaatteita, joita ovat vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus ja puolueettomuus. Sovittelutilanteessa kukin osapuoli ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja vahinkoa kärsinyt osapuoli saa tyydyttävän selityksen tai korvauksen tapahtuneesta. Laajemmin naapuruussovittelun tavoitteena on asumisviihtyvyyden paraneminen. Milloin on mahdollisuus sovitteluun? Naapuruussovittelussa voi sovitella ristiriitatilanteita, joilla on selkeästi määriteltävät osapuolet ja osapuolilla on mahdollisuus vaikuttaa käsiteltävään asiaan. Soviteltava asia ristiriita, konflikti tai vahingonteko täytyy pystyä konkretisoimaan. Pelkkä ärsyttävältä tuntuva naapuri ei ole peruste sovittelun aloittamiselle. Naapuruussovittelussa ei sovitella riita- tai rikosasioita. Sovitella voi esimerkiksi pieniä kiinteistöyhtiön tai asukkaan omaisuuteen kohdistuneita vahingontekoja arkielämää häiritsevää käyttäytymistä naapureiden, myös lasten välisiä riitoja ja nimittelyä asukkaiden sääntörikkomuksia Sovittelun kulku 1) Naapuruussovitteluun ohjaaminen Aloitteen naapuruussovittelun käynnistämisestä JVA:n asukasisännöitsijälle voi tehdä ristiriitatilanteen osapuoli, muu asukas, vuokrayhtiön edustaja tai muu Naapuruussovittelu pähkinänkuoressa sovittelu on vapaaehtoista, puolueetonta ja maksutonta kaikkien osapuolten mielipiteitä kuullaan tapahtuneesta riita tai ongelma ratkaistaan ilman, että asiat kärjistyvät osapuolet tekevät yhteisen päätöksen siitä, miten tilanne korjataan vahinkoa kärsinyt saa kohtuullisen hyvityksen jälkiseurannassa tarkistetaan osapuolilta, onko tilanne korjaantunut vai onko tarvetta lisäsovitteluun naapuruussovittelu ei ole riita- ja rikosasioiden sovittelua 14

15 Sovittelijat ovat tehtävään koulutettuja vapaaehtoistyöntekijöitä. Osalla heistä on monikulttuurista tuntemusta. taho (esim. sosiaalitoimisto tai seurakunta). Naapuruussovittelu on osapuolille maksutonta. Asukasisännöitsijät ottavat selvää, ovatko eri osapuolet kiinnostuneita sovittelun aloittamisesta. Molempien osapuolten on oltava sovittelussa mukana vapaaehtoisesti. Naapuruussovittelun käynnistyessä tehtävään valitaan kaksi sovittelijaa. Sovittelijat ovat tehtävään koulutettuja vapaaehtoistyöntekijöitä. Osalla heistä on monikulttuurista tuntemusta. Tämä helpottaa tilanteissa, joissa toisena tai molempina osapuolina on maahanmuuttajataustainen henkilö. 2) Naapuruussovittelun aloittaminen Kun osapuolet ovat valmiita sovitteluun, tehtävään valitut sovittelijat ottavat heihin yhteyttä. Sovittelijat keskustelevat aluksi osapuolten kanssa erikseen puhelimessa tai kahden kesken ja kuulevat molempien osapuolten käsityksen asiasta. Tämän jälkeen sovitaan osapuolille ja sovittelijoille yhteinen tapaaminen. 3) Sovittelutilanne Sovittelutilanteessa osapuolet kertovat oman käsityksensä tilanteesta. He voivat myös tuoda esiin tunteita, joita tapahtuma on heissä herättänyt. Jos toinen tai molemmat osapuolet ovat alaikäisiä, myös huoltajien on hyvä olla mukana. Sovittelijat eivät tee osapuolten puolesta sovintoratkaisua, vaan auttavat osapuolia löytämään molemmille sopivan ratkaisun tilanteeseen. Lopuksi osapuolet sopivat kohtuullisesta hyvityksestä. Joissakin tapauksissa jo anteeksipyyntö ja lupaus molempia kunnioittavasta käyttäytymisestä rauhoittavat tilanteen. Myös mahdollisista vahinkojen korvauksista tai muista hyvitystavoista voi sopia. Sääntöjen rikkoja saattaa olla tietämätön asumista säätelevistä säännöistä. Tällöin sovittelussa kerrotaan talon järjestyssäännöistä ja asumista koskevista tavoista sekä tuodaan esille muiden asukkaiden huoli. 4) Sovittelusopimus Sovittelutilanteessa tehdyn sopimuksen pohjalta laaditaan kirjallinen naapuruussovittelusopimus, josta käyvät ilmi yhdessä sovitut asiat sekä hyvitys tai korvaustapa. Sopimukseen kirjataan myös mahdollinen tilanteen jälkiseuranta. Tällöin selvitetään, onko tilanne korjaantunut vai onko tarvetta lisäsovitteluun. Kaikki paikalla olevat allekirjoittavat naapuruussovittelusopimuksen Sovittelun ammattilaiset mukana kehittämisessä Naapuruussovittelu on alun perin Suomen Pakolaisavun KOTILO-projektin luoma malli. Sovittelukoulutusten kehittämisessä on tehty yhteistyötä sovittelun ammattilaisten kanssa. KOTILO-projekti ja Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy (JVA) järjestivät JVA:n asukkaille naapuruussovittelijoiden peruskoulutuksen Jyväskylässä syksyllä Kouluttajina toimivat KOTILO-projektin työntekijät. Koulutuksen käyneet asukkaat toimivat vapaaehtoisina naapuruussovittelijoina. Ota rohkeasti yhteyttä, jos tarvitset naapuruussovitteluapua! Keskusta, Kuokkala, Läntinen ja Korpilahden alue: Mervi Brandt, p , Itäinen, Pohjoinen ja Vaajakosken alue: Sirkka Lius, p , 15

16 Korujen ja huivien lumoissa Marina Smagin avaa kauniin hopeisen lahjarasian, jonka sisältä paljastuu kirkkaissa väreissä hehkuva kaulakoru. Hänen vieressään Anita Satilainen etsii laatikosta silkkihuiveja, joihin hän on maalannut kuviot. Korut ja huivit sointuvat hienosti yhteen. Kumpikin on innoissaan käsityöharrastuksestaan. Tutustuimme Käsitöiden markkinointi kurssilla keväällä 2011 Jyväskylässä. Käsityöharrastus toi meidät yhteen ja nykyään pidämme paljon yhteyttä, naiset kertovat. Marina tekee koruja kristallista, lasista, aidoista luonnonkivistä ja korallista. Hän on kehittänyt oman valmistustekniikan ja käyttää töissään rohkeasti erilaisia väriyhdistelmiä. Koruni syntyvät inspiraatiosta. Usein istahdan illalla alas ja alan näprätä, Marina kertoo. Anita tekee silkkihuivien lisäksi myös tauluja ja metallilangasta koristeita. Hänelle taide on tärkeä tapa ilmaista itseään. Hän on opiskellut muun muassa silkkimaalausta Imatran taideopistossa. Anita tekee jonkin verran tilaustöitä ja haaveilee Marinan tavoin omasta yrityksestä. Käsityöläisiä on paljon, heillä voisi olla yhteiset tilat, jossa myydä omia tuotteitaan. Tai voisihan yhteistyön aloittaa vaikka nettikaupassa, naiset pohtivat. Omissa töissään Anita ja Marina käyttävät hyvin erilaisia värejä ja tyylejäkin. Siitä huolimatta korut ja huivit sointuvat hyvin yhteen ja naisilla oli yhteinen näyttelykin käsityömuseolla viime vuonna. Tulevaisuudessa haluaisin tehdä häämalliston, jossa on myös mukana hiuskorut. Yksilölliset korut kiinnostavat ihmisiä, Marina pohtii. Viihtyisä Jyväskylä Anita on lähtöisin Karjalan Petroskoista, mutta on asunut Suomessa jo 1990-luvun puolivälistä saakka. Marina saapui myös samaan aikaan Suomeen Virosta. Molemmilla on suomalaiset sukujuuret, joten he ovat sopeutuneet hyvin elämään Jyväskylässä. Anita asuu 16 Marina on erikoistunut orkidea-aiheisiin koruihin.

17 Marina Smagin ja Anita Satilainen ystävystyivät käsityöharrastuksen myötä Jyväskylässä. Marinan korut ja Anitan silkkihuivit sointuvat hyvin yhteen. Kuokkalassa, Marina Seppälän alueella Jyväskylän vuokra-asuntoyhtiön asunnoissa. Kuokkalassa on hyvä asua, naapurusto on mukava ja lenkille on hieno lähteä Jyväsjärven tuntumaan. Olen ollut kaupungissa jo niin pitkään, että olen nähnyt sen kasvavan vähitellen, Anita kertoo. Myös Marina viihtyy perheineen mainiosti Jyväskylässä. Hänen kotoaan on vain puolen tunnin kävelymatka keskustaan. Seppälän kaupat ovat aivan vieressä ja parvekkeelta näkyy metsä, josta Marina käy poimimassa syksyisin marjoja ja sieniä. 17

18 Asukasneuvosto valitsi uudet toimihenkilöt JVA:n asukasneuvoston kokouksessa kaupunginkirjaston Minnansalissa päätettiin asukasneuvoston toimihenkilöistä ja toimintakauden pituudesta. Asukasneuvoston uudet toimihenkilöt ovat: Puheenjohtaja Kimmo Ahonen, Läntinen alue Varapuheenjohtaja Veikko Salonen, Itäinen alue Sihteeri Paula Rastas, Vaajakosken alue Taloudenhoitaja Sirpa Saarenpää, Kuokkala Toiminnantarkastaja Kimmo Kuittinen, Keskusta Varatoiminnantarkastaja Kari Louhi, Kuokkala Toimintakauden pituudeksi päätettiin yksi vuosi ja seuraavan asukasneuvoston toimintakaudeksi kaksi vuotta. Tarkoitus on siirtyä kahden vuoden toimintakauteen siten, että hallituksen asukasedustajien ja asukasneuvoston toimihenkilöt eivät vaihdu samana vuonna. Asukkaat valitsivat hallituksen asukasjäsenehdokkaat viime vuoden vaaleissa kaudelle Seuraava neuvosto valitaan kaudelle Asukasneuvostossa käsitellään asukkaiden yhteisiä asioita Asukasneuvosto on JVA:n asukkaiden yhteistyöelin. Neuvosto käsittelee asumiseen ja asukasdemokratiaan liittyviä asioita, tekee esityksiä hallitukselle, vahvistaa asukasedustajavaalin tuloksen, järjestää asukastapahtumia jne. Neuvoston kokouksessa, joita on 2-4 kertaa vuodessa päätösvaltaa käyttävät asukastoimikuntien puheenjohtajat ja jos ei ole asukastoimikuntaa, talon yhteyshenkilö. Asialistan neuvoston kokoukseen valmistelee työvaliokunta, johon kuuluvat neuvoston toimihenkilöiden lisäksi JVA:n hallituksen asukasedustajat, alueiden puheenjohtajat ja JVA:lta asukas isännöitsijät sekä asiakaspalvelupäällikkö. Asukasedustajavaalin tulos JVA:n asukasneuvosto vahvisti kokouksessaan asukasedustajavaalin tuloksen. Vaalissa annettiin 979 ääntä, jotka jakautuivat ehdokkaiden kesken oheisen listan mukaisesti. Uutta hallitusta ei ole vielä nimitetty. Ritva Nuutinen 188 Veikko Salonen 126 Arvo Willgren 122 Sirpa Mäkynen 102 Elina Rinne 96 Erkki Mikkilä 63 Veijo Kämäräinen 61 Elina Korhonen 47 Pirkko Nieminen 43 Riku Hytti 38 Seija Rosti 37 Seppo Helle 30 Per-Olof Liljeström 26 18

19 Muutoksia! JVA:n pankkitili on vaihtunut Teemavuosi innosti ideoimaan Asukasaktiivit ahkeroivat Tallinnassa JVA:n jokavuotinen asukasaktiivimatka suuntautui tänäkin vuonna Tallinnaan, mutta tällä kertaa poikkeuksellisesti ei pelkästään risteilyn merkeissä, vaan yövyimme juhlavuoden kunniaksi Tallinnan hotelli Virussa. Matkallehan kutsutaan asukastoimikuntien puheenjohtajat mikäli toimikunnasta on osallistuttu kolmeen eri JVA:n järjestämään koulutustilaisuuteen vuoden aikana ( ). Meitä oli tällä kertaa matkassa 58 aktiivista JVAlaista. Matkan aiheena oli tänä vuonna Osallistuva asuminen Tehdään yhdessä, joka on myös vuoden 2013 teemana. Aiheesta järjestettiin seminaari hotellin koulutustiloissa. Seminaarissa pohdittiin uusien aktiivien koulutusta ja innostamista mukaan asukastoimintaan. Aiemmin olemme järjestäneet joka kevät koulutustapahtuman Asukastoiminnan ABC. Nyt annoimme asukasaktiiveille itselleen pallon käteen ja ryhmätyötehtäväksi pohtia koulutuksen uudistamista. Koska asukasdemokratia ja asukastoiminta on aihealueena kovin laaja yhdessä tilaisuudessa käsiteltäväksi, esitimme mietinnän pohjaksi neljästä osasta muodostuvaa koulutuspakettia, joihin itse kukin voisi osallistua oman tarpeen, kiinnostuksen ja aikataulun mukaan. Saimme runsaasti ehdotuksia koulutukseen sisällytettävistä aiheista. Ne ovat mukana koulutustilaisuuksien tarkempaa sisältöä rakennettaessa. Koulutusohjelma löytyy tästä lehdestä sivulta 5. Seminaari, kuten koko reissukin, oli antoisa: saatiin jakaa kokemuksia, kehittää yhteistyötä ja ennen kaikkea seurustella ja rentoutua kaukana arkiympyröistä. JVA:n pankkitili on vaihtunut Nordeasta Keski-Suomen Osuuspankkiin vuoden 2013 alusta. Uusi pankkitili on Keski-Suomen Osuuspankin tili FI Suoraveloitusasiakkaille muutos ei aiheuta toimenpiteitä. Muuttunut autopaikkamaksu Olethan huomannut, että autopaikka maksu on 9 4/kk alkaen? Teknisen asiakaspalvelun puhelinnumero vaihtuu Isännöinnin ulkoistettu helpdeskpuhelinpalvelu p on sanottu irti. Ulkoistetun helpdesk-puhelinpalvelun toiminta lakkaa JVA:n oma tekninen asiakaspalvelu toimii uuden organisaation mukaisesti ja vastaa puhelimitse numerosta aamupäivällä klo 9 11 ja iltapäivällä klo Toimiston aukioloajat alkaen: ma, ti, to ja pe klo ke klo sähköposti: Uusi numero toimii jo. Vanha numero lakkaa toimimasta 9. huhtikuuta. 19

20 Tulipaloista seuraa helposti paljon vahinkoa JVA:n vuoden 2012 vahinkotilastoja tutkaillessa huomio kiinnittyy siihen, että vaikka vahinkojen määrä on pienentynyt, niin niiden kustannukset ovat kasvaneet. Edelleen tilastoa tutkiessa paljastuu, että kustannusten nousuun syypäänä ovat tulipalojen aiheuttamien vahinkojen korvaukset. Tulipalojen ennaltaehkäisyyn kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota. Tässä muutamia paloturvallisuusasioita joihin jokainen pystyy itse vaikuttamaan. Palovaroitin Asunto on varustettava palovaroittimella. Huoneiston haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan palovaroittimella tai laitteella, joka mahdollisimman aikaisin havaitsee alkavan tulipalon ja hälyttää asunnossa olevat. Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava vähintään yhdellä palovaroittimella. Asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 m 2 kohden on oltava vähintään yksi palovaroitin. (Pelastuslaki 379/2011 9, 14, 17 ja 112 ; Sisäasiainministeriön asetus palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta 239/ ). JVA tarkastaa asuntojen palovaroittimet muuttotarkastuksen yhteydessä. Asumisen aikana asukkaan pitää itse huolehtia palovaroittimen toimintakunnosta. Säilytys Irtaimistovarastoissa näkee säilytettävän kaikenlaista tavaraa. Kun noudattaa seuraavaa ohjeistusta, menettelee oikein: nestekaasuja ei saa säilyttää irtaimistovarastoissa palavia nesteitä ei myöskään saa säilyttää irtaimistovarastoissa yhden auton rengaskerran saa säilyttää irtaimistovarastossa ilotulitusvälineiden säilytys on ehdottomasti kielletty niin ullakolla kuin kellarissakin sijaitsevissa irtaimistovarastoissa ja kiinteistön yhteisissä tiloissa Vaikka helposti syttyviä nesteitä ja kaasuja saakin lain mukaan jonkin verran säilyttää asunnossa, JVA ei suosittele sitä. 20

21 Alkusammutusvälineet eivät ole kalliita eivätkä hankalia hankkia. Kuvan sammutin ja sammutuspeitekin on hankittu ruokakaupan tarjouslaarista alle kymmenen euron hintaan. Vieläkö palovaroittimesi toimii? Hyvä keino pitää huoli palovaroittimen kunnosta on merkata testaamiset ja pariston vaihdot kalenteriin. Pelastustien tukkimisella voi olla vakavia seurauksia. Paloturvallisuuden muistilista: Toimiva palovaroitin Alkusammutusvälineet Ei palovaarallisten kemikaalien säilytystä Autot pois pelastusreiteiltä ja kulkuesteet pois käytäviltä Lastenvaunut, kynnysmatot ja muu palava materiaali pois rappukäytävästä Jos rappukäytävässä on savua, sinne ei saa mennä! Uloskäytävät ja porrashuoneet Tavarat on poistettava uloskäytävältä. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa! (Pelastuslaki 379/ ). Tämä tarkoittaa sitä, että uloskäytävillä/porrashuoneessa ei saa säilyttää esim. lastenrattaita tms. Porraskäytävässä myös matot asuntojen ovien edessä ovat kiellettyjä. Jos kiinteistössä on palo-ovia, ne on pidettävä suljettuina. Jos ovia pidetään auki, savukaasujen ja tulipalon leviäminen kiinteistössä nopeutuu. Yleisohjeena on, että savuiseen porraskäytävään ei saa mennä, koska siellä esiintyvä savu on hengenvaarallista. Tällöin kaikkein turvallisin paikka on oma asunto. Pelastussuunnitelma Rakennukseen tai kohteeseen on laadittava pelastussuunnitelma mennessä (Pelastuslaki 379/ , 15 ja 112 ; Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/ ). JVA päivittää koko kiinteistökantansa pelastussuunnitelmia ja kun ne on valmiit, asiasta informoidaan asukkaita. Pelastustiet Kiinteistön omistajan ja haltijan on huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet tai muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä! (Pelastuslaki 379/2011 9, 11 ja 14 ). JVA:n kohteiden pelastussuunnitelmien päivityksen yhteydessä tarkastetaan myös kiinteistöjen pelastustiemerkinnät. Alkusammutuskalusto Jokaiseen asuntoon olisi suositeltavaa hankkia toimiva alkusammutin (6kg vaahtosammutin tai vastaava). Minimissään asunnossa, keittiön läheisyydessä, tulisi olla sammutuspeite. JVA suosittelee asukkailleen ainakin sammutuspeitteen hankintaa. 21

22 40 vuotta Kangasvuorentie 8 täytti Kangasvuorentie 8 on peruskorjattu vuonna -93, ikkunat ja parvekeovet ja lämmönjakohuone uusittiin 2000-luvun alkupuolella. Viimeinen suuri kunnostustyö oli talon ulkovaipan hiekkapuhallus ja maalaus toteutui vuonna Kangasvuorentien kerhohuoneella juhlittiin talon 40-vuotisjuhlaa joulukuun talvisena lauantai-iltapäivänä asukastoimikunnan kattaman runsaan juhlatarjoilun äärellä. Juhla oli vapaamuotoinen kahvittelu- ja seurusteluhetki ilman virallisia juhlapuheita ja seremonioita. JVA:n tervehdyksen toivat isännöitsijä Paul Kinnari ja asukasisännöitsijä Liisa Toivola. Kangasvuorentie 8:ssa on ollut aktiivista asukastoimintaa talon valmistumisesta alkaen. Tiedonkulku talosta JVA:lle on toiminut kiitettävästi. On otettu kantaa talon korjaushankkeisiin ja tehty parannusehdotuksia, järjestetty tapahtumia ja juhlia. Osallistuminen JVA:n järjestämiin koulutuksiin ja tapahtumiin on ollut lähes 100-prosenttista. Asukastoimikunnan puheenjohtaja on suorittanut energiaeksperttitutkinnon syksyllä 2011 ja toimii nyt talon energiaeksperttinä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon syys- lokakuun vaihteessa vuonna Alkuperäisiä asukkaita asuu vielä kolmessa asunnossa. Yksi heistä on asukastoimikunnan puheenjohtaja Marja-Leena Lindeman. Parhaina puolina hän pitää talon sijaintia ja hyviä lähipalveluja, eikä talossakaan naapurit mukaan luettuna, mitään moittimista ole mihinkä sitä kotoa haluaisi! Kaapeli-tv ja laajakaistapalvelut tulevaisuudessa JVA on kilpailuttanut kaapeli-tv-palvelut viime syksyn aikana. Palvelut tulee jatkossa järjestämään Sonera. Palveluntuottajan valokuituverkon kautta on jatkossa mahdollisuus liittyä asukkaalle ilmaiseen huoneistokohtaiseen laajakaistayhteyteen. Yhteyden nopeusluokka on 10/10 Mbit/s. Alustavan aikataulun mukaan kohteet on liitetty Soneran valokuituverkkoon mennessä. Kohdekohtaisesta aikataulusta ja Soneran tarjoamista maksullisista lisäpalveluista tiedotetaan myöhemmin lisää. 22

KOTILO-projekti - välineitä hyvään asumiseen. Oma koti kullan kallis - seminaari 30.5.2012 Helsinki

KOTILO-projekti - välineitä hyvään asumiseen. Oma koti kullan kallis - seminaari 30.5.2012 Helsinki - välineitä hyvään asumiseen Oma koti kullan kallis - seminaari 30.5.2012 Helsinki Suomen Pakolaisapu ry:n hallinnoima hanke (2006-2013). Hankerahoitus; v 2006-2008 RAY ja YM v 2009-2011 RAY ja Lähiöohjelma

Lisätiedot

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta!

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Paloturvallisuustietoa kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Ohjeet asukkaalle Palovaroitin Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava

Lisätiedot

11.3.2000 Monipuoliset vaikutusmahdollisuudet. 8.3.2003 Työnjako-, yhteistyö- ja vastuukysymykset huolloissa, korjauksissa ja rakentamisessa

11.3.2000 Monipuoliset vaikutusmahdollisuudet. 8.3.2003 Työnjako-, yhteistyö- ja vastuukysymykset huolloissa, korjauksissa ja rakentamisessa 8.00 Lähtö keskustorilta 8.45 Aamupala 9.15 Seminaarin avaus 9.25 Katsaus VTS:n asukastoimintaan 10.00 Uudet tavat viestiä ja pitää yhteyttä Timo Albert Hintsa, tutkija, VTT Verkkomedia 12.00 Musiikkia,

Lisätiedot

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET Turvallista asumista YH Kodeilla YH Kodit tarjoaa elämän kestävää asumista, joka on paljon enemmän kuin pelkkä asunto. Me arvostamme turvallisen asumisen ja toimivan elinympäristön

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai 23.11.2010 Hotel Arthur

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai 23.11.2010 Hotel Arthur Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää ää kehitystä edistämäss ssä tiistai 3..00 Hotel Arthur Asukasosallisuuden kehittäminen vuokrataloyhtiöss ssä Terhi Toppinen-Häyrinen

Lisätiedot

Asukastoiminta kannattaa

Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminnan edelläkävijä Asukastoiminta on asukkaiden omaehtoista yhteistoimintaa. Se tukee hyvää naapuruutta ja on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä. On tutkittua tietoa, että

Lisätiedot

Asukastoiminnan tehtävät

Asukastoiminnan tehtävät Asukastoiminnan tehtävät AsuVan koulutusristeily 11.2.2013 Asukasdemokratia Koasilla Asukasdemokratian tarkoituksena on antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa asumistaan koskevissa

Lisätiedot

Tervetuloa SATOkotiin. Muuttajan usein kysytyt kysymykset

Tervetuloa SATOkotiin. Muuttajan usein kysytyt kysymykset Tervetuloa SATOkotiin Muuttajan usein kysytyt kysymykset SATOn Asiakaspalvelu p. 020 334 443 asiakaspalvelu@sato.fi sato.fi facebook.com/sato Milloin saan hakea avaimet? Uuden kotisi avaimet saat vuokrasopimuksen

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset 1 Asukasdemokratia Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa 16.7.1990/649 eli Yhteishallintolaki : Laki antaa vuokralaisille oikeuden ottaa osaa

Lisätiedot

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa 6 ut P O R R A S K ÄY TÄVÄT es iv Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa poistumaan turvallisesti asunnostaan.

Lisätiedot

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI Asukasdemokratiatoimikunnan käsittely 14.11.2005 ja alueneuvostojen yhteiskokouksen käsittely 30.11.2005 ja yhtiön hallituksen käsittely 15.12.2005 PÄIVITYKSET: Asukashallitus

Lisätiedot

ASUINKIINTEISTÖN OMAVALVONTA

ASUINKIINTEISTÖN OMAVALVONTA Omavalvonnan lakitausta Omavalvonta on pelastuslain 379/2011 78 mukaista valvontaa. Tämän omavalvontalomakkeen täyttäminen ja palauttaminen annettujen ohjden mukaisesti on velvoittavaa. Vastaajan tulee

Lisätiedot

Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto

Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto 1) Tulevaisuuden asukastoiminta Millaisessa naapurustossa sinä haluaisit asua? Millainen on toimiva ja tehokas asukastoimikunta?

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET Asumisviihtyvyyden parantaminen Asukkaiden aktiivisuuden ja kiinnostuksen lisääminen omaan asumiseensa ja asuinympäristöönsä Yhteistyön, avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen

Lisätiedot

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä

Lisätiedot

Asukastoiminnan uusia tuulia VTS-kodeissa Reijo Jantunen. Puheenjohtajien kokous 25.11.2014

Asukastoiminnan uusia tuulia VTS-kodeissa Reijo Jantunen. Puheenjohtajien kokous 25.11.2014 Asukastoiminnan uusia tuulia VTS-kodeissa Reijo Jantunen Puheenjohtajien kokous 25.11.2014 Lähtötilanteen arviointi ja tavoitteiden asettaminen Kehitystoiminnan tausta VTS-kotien taloista 95 % on asukastoimikunta

Lisätiedot

Asukastoiminta. Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä

Asukastoiminta. Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä Asukastoiminta Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä Asukastoiminnan tärkeimpiä tehtäviä Asumisviihtyvyyden lisääminen asuinkiinteistössäsi Osallistumista Olet asumisesi paras asiantuntija - voit vaikuttaa

Lisätiedot

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö VAV Asunnot Oy Asukashallintosääntö 11.1.2011 VAV Asunnot Oy Veturitie 7, 01300 Vantaa 1. ORGANISAATIO VAV Asunnot Oy:llä on yhtiökokous ja hallitus sen mukaisesti kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään. Lisäksi

Lisätiedot

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen Mestariasunnot 2 / 2013 Jarkko Kankkunen Mestariasunnot konserni.... Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat Levysepänkatu 13 kiinteistö JMA:n 65,30 %, JL Kiinteistötaito 17,15 %, Caves

Lisätiedot

>ASUNTONI >MUUTTO. MILLOIN VOIN ALOITTAA MUUTON? Voit aloittaa muuton tiistaina 30.9.2014.

>ASUNTONI >MUUTTO. MILLOIN VOIN ALOITTAA MUUTON? Voit aloittaa muuton tiistaina 30.9.2014. 215 TOAS PEKOLA 27 >ASUNTONI MINKÄLAISIA LAITTEITA KEITTIÖSSÄNI ON? Keittiössä on vakioliesi ja jää-/pakastinkaappi. Lieden yläpuolella on liesikupu, joka on yhdistetty talon koneelliseen ilmanvaihtojärjestelmään

Lisätiedot

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Rane energianeuvonta Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Ranen henkilöstöä Antero Mäkinen Rakentaminen Katja Räsänen Harjoittelija Petri Mäkelä Rakentajan opas Tiina Hakala Asuminen Ilari

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille

Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille Yhteenveto 27.5. Taustaa: - valmis 11/10 - Tehty yhteistyössä mm. kuntien vuokrataloyhtiöiden, asukkaiden edustajien, kaupunkien asiantuntijoiden ja alan

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö

VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö Asukashallinnon organisaatio on hyväksytty asukashallituksen kokouksessa 2.6.2005. Asukasyhteistyön ohjesääntö on hyväksytty asukashallituksen työvaliokunnan kokouksessa

Lisätiedot

17.10.2011. Pelastuslaki ja pelastussuunnitelma: Tunnista ja vältä riskit. Marina Furuhjelm Lakimies, OTK

17.10.2011. Pelastuslaki ja pelastussuunnitelma: Tunnista ja vältä riskit. Marina Furuhjelm Lakimies, OTK 1 Pelastuslaki ja pelastussuunnitelma: Tunnista ja vältä riskit Kiinteistömessut 13.10.2011 Marina Furuhjelm Lakimies, OTK 1 Pelastuslaki ja asetus uudistui 1.7.2011 Tavoite on parantaa ihmisten turvallisuutta

Lisätiedot

SOANK PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 (5) Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukunta 12.04.2011. KOAS Letkut, Letkutie 2 A, Jyväskylä; kokoustila

SOANK PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 (5) Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukunta 12.04.2011. KOAS Letkut, Letkutie 2 A, Jyväskylä; kokoustila SOANK PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 (5) Kokouspöytäkirja Aika Sunnuntaina 10.04.2011 klo 12:18 15:30. Paikka Letkut, Letkutie 2 A, Jyväskylä; kokoustila Läsnä Jyri Järvinen Lasse Saarinen Sasa Sokka Tom Ingberg

Lisätiedot

>ASUNTONI >MUUTTO. MILLOIN VOIN ALOITTAA MUUTON? Voit aloittaa muuton perjantaina 30.5.2014.

>ASUNTONI >MUUTTO. MILLOIN VOIN ALOITTAA MUUTON? Voit aloittaa muuton perjantaina 30.5.2014. 215 TOAS PEKOLA 31 >MUUTTO MILLOIN VOIN ALOITTAA MUUTON? Voit aloittaa muuton perjantaina 30.5.2014. MISTÄ JA KUINKA SAAN AVAIMET? Asunnon avaimet voit noutaa perjantaista 30.5.2014 alkaen asuntotoimistostamme,

Lisätiedot

PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus

PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus 1. Mikä asukastoimikunta? Asukastoimikunnat ovat PSOASin asukkaiden muodostamia päätösvaltaisia ryhmiä, joiden kautta asukkaat pääsevät vaikuttamaan omien alueidensa

Lisätiedot

LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI

LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI ASUKASDEMOKRATIATOIMIKUNNAN KÄSITTELY 14.11.2005 ALUENEUVOSTOJEN YHTEISKOKOUKSEN KÄSITTELY 30.11.2005 YHTIÖN HALLITUKSEN KÄSITTELY 15.12.2005 PÄIVITYKSET: ASUKASHALLITUS

Lisätiedot

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta Senioritalon juniori Mervi 57 vuotta Muutto pienempään kerrostalo - asuntoon vuokralle tuli ajan- kohtaiseksi lasten poismuuton jälkeen. Samalla toteutin haaveeni siirtolapuutarhamökin hankinnasta. Vuokrakoti

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

Vuores Palvelu Oy. Jouni Honkanen 3.2.2015. Vuores-talo Rautiolanrinne 2

Vuores Palvelu Oy. Jouni Honkanen 3.2.2015. Vuores-talo Rautiolanrinne 2 Vuores Palvelu Oy Jouni Honkanen 3.2.2015 Vuores-talo Rautiolanrinne 2 Vuores Palvelu Oy Perustaja ja pääomistaja Tampereen kaupunki Kaupungin omistusosuus tällä hetkellä noin 60 % Omistus siirtyy vähitellen

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA

ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA Kaupunki / kunta: Alavus Kiinteistön / taloyhtiön nimi: Alavuden Vuokra-asunnot Oy, kiinteistöt eritelty luetteloon Laatimispäivämäärä: 6.7.2011/10.10.2011/3.11.2014/24.11.2015

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö

VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö VVO:N ASUKASYHTEISTYÖ -ohjesääntö Asukashallinnon organisaatio on hyväksytty asukashallituksen kokouksessa 2.6.2005. Asukasyhteistyön ohjesääntö on hyväksytty asukashallituksen työvaliokunnan kokouksessa

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto- ja siivouspalvelujen ostopäättäjätutkimus 2009

Kiinteistöhuolto- ja siivouspalvelujen ostopäättäjätutkimus 2009 Kiinteistöhuolto- ja siivouspalvelujen ostopäättäjätutkimus 2009 Kiinteistömessut Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta 2. Toteutus 3. Vastaajat 4. Kokonaisarvosanat 5. Tulokset osioittain

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Hämeenlinnan Seurakuntayhtymä - kiinteistötoimisto Verhonkatu 25-27, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä:

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

HELSINGIN PELASTUSLIITTO RY PELASTUSSUUNNITELMA SENIORIASUMISOIKEUS OY MERIKARTANO RIONKATU 7 00220 HELSINKI

HELSINGIN PELASTUSLIITTO RY PELASTUSSUUNNITELMA SENIORIASUMISOIKEUS OY MERIKARTANO RIONKATU 7 00220 HELSINKI PELASTUSSUUNNITELMA SENIORIASUMISOIKEUS OY MERIKARTANO RIONKATU 7 00220 HELSINKI Lisaa tahan karttakuva josta ilmenevat kiinteistojen sijainti, pelastustiet, pysakointijarjestelyt seka muut turvallisuusjarjestelyt

Lisätiedot

Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016. VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen

Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016. VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016 VTS-kotien asukastoiminta Asukastoiminnan edistäminen 1 Tampereen Vuokratalosäätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on hankkia asuntoja mahdollisimman edullista vuokraa vastaan

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä Keskustan ja luonnon läheisyydessä Jyväskylän Aholaitaan, vain kivenheiton päähän keskustasta ja lenkkipoluilta, nousee omaleimainen kerrostalojen korttelikokonaisuus As. Oy Aholankulma, jonka viehättävänä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

HEKAN ASUKASKYSELY 2015: TYYTYVÄISYYS EDELLEEN KORKEALLA TASOLLA

HEKAN ASUKASKYSELY 2015: TYYTYVÄISYYS EDELLEEN KORKEALLA TASOLLA HEKAN ASUKASKYSELY 2015: TYYTYVÄISYYS EDELLEEN KORKEALLA TASOLLA 28.1.2016 1 TAUSTAA 28.1.2016 2 ASUKASKYSELYN TOTEUTUKSESTA Samalla mallilla vuodesta 2008 Kolmatta vuotta mukana myös asiointiin, asuntoon

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

VUOKRALAISPÄIV KUOPIOSSA 30.3.2011. Asukasdemokratia Sosiaali-is Olavi Westerinen Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari

VUOKRALAISPÄIV KUOPIOSSA 30.3.2011. Asukasdemokratia Sosiaali-is Olavi Westerinen Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari VUOKRALAISPÄIV IVÄT KUOPIOSSA 30.3.2011 Asukasdemokratia Sosiaali-is isännöitsijä Olavi Westerinen Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari ASUKASTOIMINTA RASITE VAI RIKKAUS? Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys As.oy Taavinmaja Tilinpäätökset ja graafinen esitys Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 Hoitovastike /os/kk,42,42,46,55,58,58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1,84 1,84 1,977 2,364 2,364 2,364 Ullakkovastike

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company Ota kumppaniksi paloturvallisuuden ammattilainen A UTC Fire & Security Company Paloturvallisuus yhteinen asiamme Onko kiinteistön paloturvallisuus varmasti kunnossa? Omistajan ja vuokralaisen asenteet

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Mitä koulun jälkeen?

Mitä koulun jälkeen? Tietoa asumisesta Mitä koulun jälkeen? Yhteishaku Lukio/ammattikoulu/opisto Muutto edessä? Valmistumisen jälkeen työelämän tai jatkoopintojen haasteet Ajankohtaiseksi tulee oman paikan hankinta Asumismuoto

Lisätiedot

JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016. Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016. Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016 Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö Tapahtuman suunnittelu ja valmistelu Vastuunjako Talousarvion laatiminen & avustukset Tiedottaminen

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi SVING-hankkeen seminaari, Tartto Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 23.11.2006 KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu

Lisätiedot

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus L2 Paloturvallisuus Oy Tommi Nieminen Runeberginkatu 5 B 00100 Helsinki p. 040 7029044 tommi.nieminen@l2.fi www.l2.fi Korkea rakentaminen Suomessa Uutta meille

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

KERROSTALO. A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on. B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero.

KERROSTALO. A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on. B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero. KERROSTALO A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. uima-allas

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

ASUKASTYYTYVÄISYYS 2013. Mirka Saarholma

ASUKASTYYTYVÄISYYS 2013. Mirka Saarholma ASUKASTYYTYVÄISYYS 2013 Mirka Saarholma UUTTA TUTKIMUKSESSA VUONNA 2013 Uusi kilpailutettu kumppani Uusia kysymyksiä Taustamuuttujat Asiointikysymykset Vanhatkin kysymykset mukana (vertailukelpoisuus)

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

VTS-kodit, yhteishallinto Asukastoiminnan ohjeet. Marraskuu 2015

VTS-kodit, yhteishallinto Asukastoiminnan ohjeet. Marraskuu 2015 VTS-kodit, yhteishallinto Asukastoiminnan ohjeet Marraskuu 2015 1 VTS-kotien asukastoiminnan päämäärät Korkea asumisviihtyvyys Edullinen vuokra Toimiva kiinteistö Viihtyisä asunto Hyvä asuinyhteisö ja

Lisätiedot

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeen kuulumisia Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeessa tapahtuu Selvitys Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve Hankkeen

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat

Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat Tammikuu 20 Kokonaistyytyväisyys ja suosittelu sekä tyytyväisyys- ja imagoindeksit Yleisarvosana yhtiölle

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot