Terve vaan! Naapurien kanssa tutustuminen tekee arjesta mukavampaa s. 10. Ota talteen! JVA:n asukaslehti 1/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terve vaan! Naapurien kanssa tutustuminen tekee arjesta mukavampaa s. 10. Ota talteen! JVA:n asukaslehti 1/2013"

Transkriptio

1 JVA:n asukaslehti 1/2013 Terve vaan! Naapurien kanssa tutustuminen tekee arjesta mukavampaa s. 10 Ota talteen! Jääkaappimagneetissa palvelupuhelinnumeromme kätevästi saatavilla. Asukastoimintaesitteessä paljon hyödyllistä tietoa.

2 Koteja kaikille Pääkirjoitus...3 Teemasta toimeen tehdään yhdessä!...4 Asukastoimintaa Osallistuvaa asumista uusien asukasaktiivien peruskoulutus...5 Löydä oikea palvelupiste uudistuneessa organisaatiossamme!...6 Isännöitsijöiden tavoitettavuus paranee...7 Asukastyytyväisyys pysyi ennallaan ja paranikin...8 Tervehtien tutuiksi...10 Vuokranmääritys pohjautuu tuloihin ja menoihin Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Vapaudenkatu 48 50, 3krs, JYVÄSKYLÄ Kaupungin vaihde Faksi, asiakaspalvelu Vuokrauspalvelu Asukasisännöitsijät Keskusta, Kuokkala, Läntinen ja Korpilahti Mervi Brandt Itäinen, Pohjoinen ja Vaajakoski Sirkka Lius Tekninen isännöinti Vuokrasihteerit Asukasvalinnat 2

3 Naapuruussovittelu Korujen ja huivien lumoissa Asukasedustajavaalin tulos Asukasneuvosto valitsi uudet toimihenkilöt Asukasaktiivit ahkeroivat Tallinnassa Tulipaloista seuraa helposti paljon vahinkoa Kangasvuorentie 8 täytti 40 vuotta Ristikko Painos 8000 kpl ISSN Päätoimittaja: Timo Hyttinen Toimituskunta: Liisa Toivola, Sirkka Lius, Mervi Brandt, Anu Kärkkäinen Julkaisija: Jyväskylän Vuokra-Asunnot Oy Ulkoasu: Lari Kemiläinen, Ideavuo Oy Kannen kuva: Petteri Kivimäki Painopaikka: Satakunnan Painotuote Oy Teemasta toimeen Alkaneen vuoden teemana on tällä kertaa Tehdään yhdessä! Teeman avulla haluamme nostaa esille osallistuvan asumisen ja yhdessä tekemisen merkitystä. Yhdessä voimme tehdä asuinympäristöstämme viihtyisämmän ja yhdessä voimme myös tuottaa uudistuneessa organisaatiossamme asukkaillemme erilaisia asumista varten tarvittavia palveluita entistä asukaslähtöisemmin ja toimivammin. Edellisessä lehdessä olikin jo juttua tulevasta organisaatiosta, joka nyt on siis jo käytössä. Tässä lehdessä on tarkempaa informaatiota muutoksesta sivulla 6. Toivottavasti teillä on aikaa tutustua muutoksiin. Lehden mukana toimitamme nyt jokaiseen kotiin myös jääkaappimagneetin, josta näkee kätevästi uudet JVA:n asiakaspalvelun yhteystiedot. Suosittelen pitämään magneetin tallessa ja tarkistamaan siitä tarvittaessa uudet yhteystietomme. Teemaa lähestyttiin jo viime vuoden lopulla asukasaktiivien virkistysmatkalla, johon liittyneessä seminaarissa pohdittiin aihetta monelta kantilta. Samalla oli tavoitteena valmistella uutta koulutuskokonaisuutta, jossa asumisen ABCasiat käsitellään aikaisempaa laajemmin ja syvällisemmin, asukasdemokratian, kokous- ja toimintakäytäntöjen, erilaisten toimintaesimerkkien ja vinkkien sekä asumisrauhaan liittyvien aihekokonaisuuksien kautta. Itse asukasaktiivien matka oli jälleen kerran erittäin onnistunut tapahtuma ja nyt seminaariosuudessa keskityttiin luentojen sijaan ryhmätöihin, joka mielestäni osoittautui tehokkaaksi tavaksi kerätä ajatuksia asetetusta teemasta. Toimimme siis teeman mukaisesti yhdessä tehden. Koulutusteemojen lisäksi nousi esille erityisesti sosiaalisen median merkitys. Näistä asioista löytyy tarkempaa tietoa lehden sivuilta 5 ja 19. Nyt vuoden alussa jälleen monissa asukastoimikunnissa ja myös muussa asukastoiminnassa tehdään vaihdoksia ja uusia asukasaktiivia tulee toimintaan mukaan. Toivotan uudet aktiivit tervetulleiksi asukastoimintaan ja toivottavasti olette nimikkeenne mukaisesti aktiivisia. Toimitaan vuoden teeman mukaisesti yhdessä tehden! Timo Hyttinen toimitusjohtaja 3

4 Asukastoimikunnat Asukastoimikunnat Asukastoimikuntien Tehdään yhdessä! Koteja kaikille JVA:n asukasdemokratian keskeiset rakenteet JVA:n henkilöstö Aluekokous Hallituksen asukasjäsenet JVA:n edustajat Aluekokous Asukaskokous Asukastoimikunnat Asukastoimikunta (tai yhteyshenkilö) JVA:n hallitus Yhteistyötoimikunta Asukasneuvoston pj. edustajat Asukasneuvosto Aluekokous Asukastoimintaa ja -demokratiaa JVA:n taloissa 6 Tämän lehden liitteenä postitettiin teemavuoden mukaan nimetty esite, joka avaa erilaisia aktiivisen asukkuuden muotoja JVA:lla. Teemasta toimeen tehdään yhdessä! Alkaneen vuoden teemana on tällä kertaa Tehdään yhdessä! Teeman avulla haluamme nostaa esille osallistuvan asumisen ja yhdessä tekemisen merkitystä. Yhdessä voimme tehdä asuinympäristöstämme viihtyisämmän ja yhdessä voimme myös tuottaa uudistuneessa organisaatiossamme asukkaillemme erilaisia asumista varten tarvittavia palveluita entistä asukaslähtöisemmin ja toimivammin. Organisaatiomuutoksesta kerrotaan enemmän seuraavalla aukeamalla. Teemaa lähestyttiin jo viime vuoden lopulla asukasaktiivien virkistysmatkalla, johon liittyneessä seminaarissa pohdittiin aihetta monelta kantilta. Samalla oli tavoitteena valmistella uutta koulutuskokonaisuutta, jossa asumisen ABC-asiat käsitellään aikaisempaa laajemmin ja syvällisemmin, asukasdemokratian, kokousja toimintakäytäntöjen, erilaisten toimintaesimerkkien ja vinkkien sekä asumisrauhaan liittyvien aihekokonaisuuksien kautta. Tästä kerrotaan tarkemmin viereisellä sivulla.tervetuloa mukaan perehtymään asukastoiminnan maailmaan! Yhtenä keskeisenä asiana seminaarissa nousi esille myös sosiaalisen median merkitys. JVA:n oma facebook- ryhmä, nimeltään JVA Pihapiiri on ollut olemassa maaliskuusta 2011 saakka. JVA Pihapiiri on asukasdemokratiaa, asukastiedottamista ja yhteistyötä edistävä ryhmä kaikille Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n asukkaille ja faneille. Lisäksi ryhmän tavoitteena on tarjota foorumi JVA:n asukkaiden kokemustenvaihdolle ja omille ideoille taloissa toimistolla facebookissa, JVA Pihapiirissä paremman asumisen puolesta. Löydät sen osoitteesta JVApihapiiri. Kerro meille, miten JVA Pihapiiri palvelisi sinun asumistasi parhaiten? Minkälaista tietoa haluaisit sitä kautta, mitä haluaisit itse jakaa tai kysyä sivulla ja mitä muuta sisältöä siltä toivoisit? Kaikki kannanotot ja vinkit ovat erittäin tervetulleita! Jätä JVA-pihapiirin toimintaa koskevat ehdotuksesi mennessä joko suoraan JVA-pihapiirin kautta edellä kerrottuun www- osoitteeseen tai asukasisännöinnin sähköpostiin: Vastaajien kesken arvotaan 5 kpl asumiseen liittyviä tavarapalkintoja. Anna äänesi kuulua paremman asumisen puolesta! 4

5 Osallistuvaa asumista uusien asukasaktiivien peruskoulutus Koulutus on tarkoitettu erityisesti uusille asukastoiminnasta kiinnostuneille, mutta myös toiminnassa mukana oleville, jotka haluavat päivittää tai täydentää tietojaan. Asukastoiminnasta kiinnostunut voi osallistua joko kaikkiin osioihin yhteen pötköön tai valita jonkun osa-alueen oman aikataulunsa ja tarpeidensa mukaan ja jatkaa seuraavien koulutusjaksojen aikana. Koulutusohjelma käydään läpi vuosittain. Vuoden 2013 koulutukset ovat kerran kuukaudessa helmi toukokuussa. Koulutusajankohdista ilmoitetaan talojen ilmoitustauluilla, nettisivuilla ja JVA:n facebookissa com/jvapihapiiri. Koulutusohjelma muodostuu neljästä osa-alueesta: 1. Asukasdemokratia Yhteishallintolaki asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet, asukastoimikunnan tehtävät JVA:n asukasdemokratian toimintamalli Toiminnan vuosikalenteri 2. Teoriasta käytäntöön Kokouskäytännöt ja kokousasiakirjat Kiinteistön talous budjetti ja tilinpäätös Asukastoimikunnan talous toimintaraha, kirjanpito ja tilinpäätös 3. Toimintamahdollisuudet Mitä voidaan tehdä yhdessä kokemuksia ja ideoita asukastoimintaan Energiaekspertti koulutus ja tehtävät Asukasaktiivien ja asukastoimikuntien palkitseminen 4. Asumisrauha Asumissäännöt Häiriöihin puuttuminen Naapuruussovittelu Asukastoimintaa 2013 Koulutusta: Osallistuvaa asumista (helmi-toukokuussa) Uusien asukasaktiivien peruskoulutus. Koulutus on tarkoitettu erityisesti uusille asukastoiminnasta kiinnostuneille, mutta myös toiminnassa mukana oleville, jotka haluavat päivittää tai täydentää tietojaan. Ks. koulutusohjelma tällä samalla sivulla. Tilaisuudessa käsitellään JVA:n toimintatavat, asukaskokous ja asukastoimikunta, puheenjohtajan ja sihteerin tehtävät sekä asukastoimikunnan talousasioiden hoito. PIHAT JA PARVEKKEET KUKOISTAMAAN; VIHERINFO (Toukokuussa) Kaikille aiheesta kiinnostuneille. Opastusta piha- ja parvekeistutusten suunnitteluun ja hoitoon. KODIN SISUSTUSIDEOITA (Lokakuussa) Kaikille aiheesta kiinnostuneille. Ideoita miten esim. asukaspisteitä voi hyödyntää kodin viihtyisyydeksi. Muuta: TIEDOTUSTILAISUUS VUODEN 2014 BUDJETISTA (syyskuussa) Asukastoimikunnille. JVA:n budjetoinnin perusteet vuodelle Ajankohtaisista asioista tiedotetaan ja keskustellaan vuoden mittaan aluekokouksissa ja JVA:n asukasneuvoston kokouksissa. ASUKASTOIMIKUNTIEN PUHEENJOHTAJIEN KOULUTUS/ VIRKISTÄYTYMISTAPAHTUMA (Loka-marraskuussa) Asukastoimikuntien puheenjohtajat tai talojen yhteyshenkilöt. Kutsun saaminen edellyttää osallistumista vähintään 3 yhteiseen tilaisuuteen vuoden aikana. KIRPPUTORI (Marraskuussa) JVA:n asukkaiden yhteinen kirpputoritapahtuma. 5

6 Löydä oikea palvelupiste uudistuneessa organisaatiossamme! JVA:n isännöinti- ja palvelutoiminnot muuttuivat merkittävästi alkaen. Alueellisesta teknisestä isännöinnistä luovuttiin ja teknisen isännöinnin tehtävät on jaettu uusiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Uudessa organisaatiossa teknisen isännöinnin asiakaskontaktit hoitaa tekninen asiakaspalvelu, joka toimii osana vuokraus- ja asukaspalvelua. Keskittämällä asiakaspalvelun eri osa-alueet yhteen tiimiin on haluttu parantaa palvelun saavutettavuutta, saumattomuutta ja laadun tasaisuutta. Palvelut löytyvät toimiston sisääntuloaulan ympäriltä ja asiakaspalveluhenkilöt tavoittaa palveluaikoina toimistolta. Uudistuneet palveluajat alkaen Puhelinpalveluajat Aamupäivällä klo 9 11 Iltapäivällä klo Toimiston aukioloajat ma, ti, to ja pe klo ke klo Muut vuokraus- ja asukaspalvelut Vuokraus- ja asukaspalvelut sisältävät lisäksi asuntojen hakemisen, vuokrasopimukset, irtisanomiset, asukasdemokratian, asukastiedotuksen, asukasedun, asumisrauhan ja vuokrasuhdepäätökset: Vuokrauspalvelu p , asuntojen hakeminen vuokrasopimukset irtisanomiset vuokraoikeuden siirrot välivuokraukset Vuokranmaksuasiat p , Tekninen asiakaspalvelu Teknisiin puutteisiin ja ongelmiin liittyvissä asioissa palvelee kaksi teknistä isännöitsijää, Sinikka Sahi ja Timo Salmelainen. He vastaavat tiedusteluihin, neuvovat ja opastavat sekä huolehtivat siitä, että pyydetty työtehtävä tai ilmoitus menee perille tekijöille JVA:n sisällä tai ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Tavoitteena on, että asiakkaalle ja yhteistyökumppaneille annetaan viivytyksettä tarvittavaa palvelua. Katso myös juttu viereisellä sivulla! Teknisen asiakaspalvelun numero on Yhteinen sähköposti: Asukasisännöinti Asukasisännöitsijät hoitavat asukasdemokratiaan, asukastiedottamiseen, asukasetuun ja asumisrauhaan liittyvät asiat sekä määräaikaisten vuokrasopimusten jatkoasiat. Asukasisännöinti on edelleen alueellista: Keskusta, Kuokkala, Läntinen ja Korpilahden alue Mervi Brandt, p , jkl.fi Itäinen, Pohjoinen ja Vaajakosken alue Sirkka Lius, p , Asukasisännöitsijöiden yhteinen sähköposti: 6

7 Timo Salmelainen ja Sinikka Sahi aloittivat työnsä teknisinä, asiakaspalveluun keskittyvinä isännöitsijöinä vuoden alussa. Isännöitsijöiden tavoitettavuus paranee Tekniset isännöitsijät Sinikka Sahi ja Timo Salmelainen auttavat Jyväskylän vuokra-asunnot Oy:n asiakkaita teknisessä asiakaspalvelussa. He päivystävät toimiston aukioloaikana ja ovat tavoitettavissa toimistolla, puhelimitse tai sähköpostitse. --Asiakkaat ovat palautteissaan harmitelleet, ettei isännöitsijöitä tahdo tavoittaa. Olemme nyt tehneet organisaatiomuutoksen ja isännöitsijät on tiimiytetty uudella tavoin tavoitettavuuden parantamiseksi, Sinikka Sahi kertoo. JVA:lla on nyt kuusi teknistä isännöitsijää, joista kolme vastaa muuttojen hallinnasta ja toinen tiimi ottaa hoitaakseen vuosikorjauksiin liittyvät asiat kilpailutuksesta lähtien. Sinikka ja Timo vastaavat kiinteistöjen teknisestä asiakaspalvelusta. Tavoitteena on hyvällä yhteistyöllä ja tavoitettavuudella taata asioiden hoituminen mutkattomasti, Timo Salmelainen sanoo. Huolto auttaa ensin Pitkään isännöitsijöinä toimineet Sahi ja Salmelainen tietävät, että isännöitsijän tavoitettavuus on nykyään yhä tärkeämpää. Ongelmatilanteissa asioiden halutaan ratkeavan nopeasti. --Näin talvella lumitöiden toimivuus on asia, joka työllistää myös isännöitsijöitä, koska aurauskalusto ei ehdi joka pihaan yhtä aikaa. Välillä asukkaista on myös ongelmallista päättää ottaako yhteyttä isännöitsijään vai huoltoon. Aina ensin kannattaa ottaa yhteyttä huoltoon, he osaavat arvioida auttavatko he suoraan vai tarvitaanko isännöitsijää. Nyrkkisääntönä on, että isommat, asukkaille tai kiinteistölle ongelmia tai suoranaista vaaraa aiheuttavat asiat ilmoitetaan meille. Esimerkiksi vesivahingot ja suuremmat laiterikot, Sahi kuvailee. Vaikka tekniset isännöitsijät ovat suurimman osan työajastaan toimistolla, osallistuvat he myös asukastapahtumiin ja koulutuksiin, tarvittaessa myös asukaskokouksiin. Olemme asukkaita varten ja pyrimme olemaan yhä enemmän heidän tavoitettavissaan, Sahi ja Salmelainen vinkkaavat. 7

8 Asukastyytyväisyys pysyi ennallaan ja paranikin JVA:n asukkaiden tyytyväisyyttä on tutkittu vuosittain jo yksitoista kertaa arvoasteikolla 1-6 (1= erittäin huono ja 6= erittäin hyvä). Tuoreimmat tulokset ovat samassa linjassa edellisvuosien kanssa, sillä kaikkien arviointikysymysten vastausten keskiarvoksi muodostui jälleen 4,0, mikä on samalla tasolla neljään edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2012 tutkimuksessa eniten tyytyväisyyttä tuottivat asiakaspalvelun ystävällisyys (4,6), asuintalon rauhallisuus (4,5) sekä asuinalueen turvallisuus (4,6). Myös huoltoyhtiön palveluhenkisyys sai hyvän arvosanan (4,5). Pohjoisesta entistä positiivisempi palaute Parannusta saatiin mm. siltä osin, että talvikunnossapidon toimivuuden ja laadun laskeva trendi on asukkaiden arvion mukaan saatu pysäytettyä. Tehtävää on vieläkin, mutta kehitys on ollut oikean suuntaista, minkä asukkaat toivat tutkimuksessa selkeästi ilmi. Positiivista kehitystä oli havaittavissa myös Pohjoisen asuinalueen asukkaiden tyytyväisyydessä, joka on ollut viime vuosina muita alueita alhaisempaa. Esimerkiksi Pohjoisen alueen huoltotoiminnassa on havaittu selvää myönteistä kehitystä, sillä se nousi kaikki alueet huomioiden eniten edellisvuoteen verrattuna. Huoltoyhtiön toiminta sai Pohjoisessa arvosanan 4,4, mikä oli jo yhtä hyvä kuin Keskustassa, Kuokkalassa ja Itäisellä alueella. Huomionarvoista on myös se, että aikaisempien vuosien tutkimuksista poiketen mikään alue ei nyt noussut keskiarvollisesti ylitse muiden. Keskustan, Itäisen, Kuokkalan ja Läntisen asuinalueen keskiarvot olivat likipitäen samat (4,0). Vaajakosken (3,95) ja Pohjoisen (3,85) asuinalueet jäivät niukasti muiden taakse, mutta erot eivät olleet merkittäviä. Vuokra-laatusuhteen arvosana kohosikin nimenomaan Pohjoisella ja Vaajakosken alueella. Asuinympäristöön, turvallisuuteen ja rauhallisuuteen ollaan tyytyväisiä Asuinympäristöä koskevat kysymykset arvioitiin jokaisella asuinalueella hyvin arvosanoin. Paras keskiarvo muodostui Läntisellä asuinalueella (4,8). Matalin arvio (4,1) annettiin Itäisellä alueella. Merkille pantavaa on erityisesti Pohjoisen alueen muutos, sillä vastausten keskiarvo (4,5) nousi siellä nyt selkeästi edellisvuodesta. Kokonaisuudessaan asuinalueen turvallisuus sai arvosanan 4,6 ja asuintalon rauhallisuus arvosanan 4,5 eli ne koetaan asukkaiden keskuudessa yleisesti ottaen varsin hyviksi. Reilu 60 % vastaajista kokeekin asuinalueensa turvallisuuden joko erittäin hyväksi tai hyväksi. Asioiminen sujuu Asioiminen koetaan kokonaisuudessaan toimivaksi ja sujuvaksi. Kokonaisarvosanaksi annettiin 4,4, mikä kertoo, että palvelu arvioitiin jälleen hyvälle tasolle. Parhaimmaksi arvioitiin nytkin asiakaspalvelun ystävällisyys, jota piti erittäin hyvänä tai hyvänä 58 % vastaajista. Eniten kehitettävää koettiin olevan toimiston aukioloajoissa ja puhelinpalveluajoissa, kuten aiempinakin vuosina. Uudistetussa organisaatiomallissa onkin vuoden 2013 alusta muutettu aukioloaikaa iltapäiväpainotteisemmaksi (klo 10-15) ja lisätty puhelinaikaa Asiakaspalvelun ystävällisyys 4,6 Huoltoyhtiön palveluhenkisyys 4,5 8

9 JVA reagoi palautteeseenne: Toimisto enemmän auki iltapäivisin Puhelinpalveluaikaa pidennetään Enemmän sähköistä viestintää Asukaslehti ilmestymään useammin Avoin luentosarja asukastoiminnasta Asumisrauhaa edistetään Vuokraperusteiden tiedottamista parannetaan Kiinteistönpitoa tehostetaan yhdellä tunnilla/päivä (9-11 ja 13-15). Isännöinnin tavoitettavuuden parantamiseksi vuoden 2013 alusta palvelutarjontaan on lisätty tekninen asiakaspalvelu, joka toimii edellä mainittujen palveluaikojen puitteissa. Näillä toimilla toivotaan olevan parantavaa vaikutusta asioinnin sujuvuuteen. Viestinnän toimivuus Suuri osa kyselyyn vastanneista asukkaista kokee JVA:n viestinnän toimivaksi ja hyväksi, mutta kehitysideoitakin esitettiin. Sähköistä viestintää toivottiin lisättäväksi ja internet-sivuja päivitettäviksi. Tämä onkin yksi vuoden 2013 kehittämistoimenpiteiden painopistealueista, sillä suunnitelmissa on sivuston kokonaisuudistus ja sähköisten palveluiden käyttöönoton aloittaminen vaiheittain. Lisäksi toivottiin asukaslehdelle useampia ilmestyskertoja. Tähänkin toiveeseen on jo vastattu, sillä vuonna 2013 Pihapiiri-lehti ilmestyy kolme kertaa ajankohtaisuuden lisäämiseksi. Moni toivoi myös yleisten ja talokohtaisten asukastiedotteiden lisäämistä. Asumisrauha ja asukasdemokratia Yhteisiä tapahtumia ja retkiä toivottiin lisää. Asukkaat ovat tutkimuksen mukaan halukkaita tutustumaan naapureihin ja pitämään oman asuinalueensa siisteyttä yllä talkoohengellä, mikä on yhtiön puolesta nähty erittäin tärkeäksi ja pyritty siten mahdollisuuksien mukaan tukemaan ja aktivoimaan asukastoimintaa. Vuonna 2013 järjestetään kevään aikana uusi, kaikille asukkaille avoin luentosarja, jonne erityisesti uudet asukastoimijat ja siitä kiinnostuneet ovat tervetulleita saamaan ideoita ja oppimaan asukastoiminnan aakkosia. Asiasta tiedotetaan kevään mittaan talojen ilmoitustauluilla. Edelleen esille nousi myös tiukempi häiriökäyttäytymiseen puuttuminen. JVA on kouluttanut vuonna 2012 naapuruussovittelijoita, joiden avulla on nyt mahdollisuus selvitellä neuvotteluteitse sellaisia naapuruuskonflikteja, joihin vuokranantajan roolin puitteissa ei voida puuttua. Tästä mahdollisuudesta asukasisännöitsijät kertovat mielellään lisää. Asumisrauha on myös aiheena kevään asukaskoulutuksissa, joissa valaistaan tarkemmin lainsäädäntöä ja vuokranantajan todellisia mahdollisuuksia puuttua asumisrauhan rikkomuksiin. Vuokrataso ja korjaukset Lisäksi vuokratason ja vuokrankorotusten suhteen toivottiin maltillisuutta ja vuokrankorotusperusteiden osalta parempaa tiedottamista. Tässä lehdessä onkin selvitetty sivulla 12 vuokranmäärityksen yleisiä perusteita, korjausmahdollisuuksia vuokravaikutuksineen sekä vuoden 2013 vuokrankorotusten taustoja. Palautteessa toivottiin myös asuntojen ja yhteisten tilojen sekä piha-alueiden kunnossapitoa ja ehostamista. Uuden organisaatiomallin avulla pyritään systemaattisempaan kiinteistönpitoon, jonka oletetaan aikaa myöten tuovan säästöjä ja parempaa asukasviihtyvyyttä asuntojen ja kiinteistöjen laadun kohentuessa sekä vuokrankorotuspaineiden pienentymistä hankintojen kustannustehokkuuden lisääntyessä. Lisäksi viime kesänä uudistuneen asukasetujärjestelmän myötä asukkaiden ulottuvilla on entistä monipuolisempia remonttietuja, jotka kertyvät sitä nopeammin, mitä pitkäaikaisempi ja aktiivisempi asukas on kyseessä. Asuinalueen turvallisuus 4,6 Asuintalon rauhallisuus 4,5 9

10 Tervehtien tutuiksi Maahanmuuttajat ovat osa suomalaisia naapurustoja. Erilainen on useimmiten ystävällinen ja monikulttuurisuus rikkaus, kunhan vain rohkenee tutustua naapuriin. Teksti: Reetta Mikkola Kuvat: Reetta Mikkola, Petteri Kivimäki Kun Radaideh Walid tuli Suomeen vuonna 1998, pakkasta oli 22. Jordaniasta lähtiessä lämpötila oli hellerajan yläpuolella. Miehen kenkävarastossa oli enimmäkseen sandaaleja. Totesin suomalaiselle vaimolleni, ettei näin kylmässä voi olla ja että menen takaisin. Ihmettelin, mikä tämä maa oikein on. Sitten opettelin elämää Suomessa. Nyt talvi on minulle normaalia, Radaideh kertoo. Jordaniassa ihmiset kerääntyivät tulen äärelle ollakseen yhdessä. Suomalaiset tekevät tulen, koska heitä paleltaa. Kylmänsietokyvyn kehittyessä myös suomalaisen kulttuurin tavat ja erityispiirteet ovat tulleet Radaidehille tutuiksi. Talvi hämmästytti myös afganistanilaiset Zekria Qeyamin ja Lida Amiryn. Kahdeksan yhteisen Suomen vuoden jälkeen talvi tuntuu edelleen kylmältä ja pimeältä, mutta positiivisia puoliakin siitä jo löytyy. Talvella ilma on tosi puhdasta, Qeyam sanoo. Ja lapset nauttivat lumessa leikkimisestä. Heti herätessään he tarkistavat lumitilanteen ja haluavat mennä ulos, Amiry kertoo. Suomessa he arvostavat erityisesti tasa-arvoa, oikeutta koulutukseen ja sitä, että kaikilla on katto päänsä päällä. Erilaisia ihmisiä kulttuurista riippumatta Radaideh, Qeyam ja Amiry kertovat viihtyvänsä Suomessa ja Jyväskylässä. He ovat olleet tyytyväisiä JVA:n asukkaita koko Suomessa asumisensa ajan. Radaidehin asunto Kiulussa sekä Qeyamin ja Amiryn perheen asunto Halmekadulla vastaavat heidän tarpei- 10

11 Walid Radaideh viettäisi mielellään enemmänkin aikaa naapureidensa kanssa. Hänen mukaansa suomalaiset viihtyvät omissa oloissaan, etenkin talvella. Sirpa Saarenpää on iloinen siitä, että asuinympäristössä näkyy erilaisia kulttuureja. taan. Naapurustojaan he kuvaavat mukaviksi, vaikka tiettyjä ongelmiakin niissä on. Isompien ongelmien taustalla on usein päihteiden käyttö. Pienempiä huolia ovat arkiset asiat kuten kuivaus- tai pesutuvan vuoroista kiinnipitäminen ja asumiseen liittyvät yhteiset säännöt. Ne selviävät parhaiten keskustellen. Amiry ja Qeyam kertovat, että koko kerrostaloasuminen oli heille uutta Suomeen tullessa. He huomioivat naapurinsa mielellään ja noudattavat talon sääntöjä. Moni naapuri on oikein ystävällinen. Juttelemme kun tapaamme. Toiset taas ovat mieluummin omissa oloissaan. Kyse on erilaisista ihmisistä, ei kotimaasta, Radaideh kertoo. Hän kuuluu asukastoimikuntaan, ja kertoo pyrkivänsä auttamaan muita maahanmuuttajia, jotta toimintatavat tulisivat tutuiksi. Lapsille hyvä kasuvympäristö Kiulun asukastoimikunnan puheenjohtaja Sirpa Saarenpää on iloinen siitä, että ympärillä asuu eri kulttuurien edustajia. Minusta on upea rikkaus, että pihapiirissä on erilaisia ihmisiä. Tämä on ollut omalle lapselleni hyvä ympäristö kasvaa. Suhtautuminen muiden kulttuurien edustajiin on luontevaa, Saarenpää sanoo. Radaideh ja Saarenpää toteavat, että maahanmuuttajiin kohdistuu ennakkoluuloja. Niiden taustalla on yleensä tietämättömyyttä ja vieraan pelkoa. Ennakkoluuloja voitaisiin vähentää tutustumalla naapureihin vaikkapa yhteisissä tapahtumissa. Zekria Qeyam toteaa, että jo ystävällinen tervehtiminen on hyvä alku tuttavuudelle. Se onnistuu niin suomalaisilta kuin maahanmuuttajiltakin. Joskus vastatervehdyksen saaminen suomalaiselta vaatii pientä sitkeyttä. Parhaimmillaan naapureista tulee ystäviä. Lida Amiry kertoo, että hänen talossaan asuu ihmisiä, jotka auttavat häntä tarpeen tullen. Erilaisista tavoista on myös iloa. Kiulussa on esimerkiksi tanssittu talkoojuhlissa bongorumpujen tahdissa. Asiat selviävät yleensä jutellen Muutto vieraan kulttuurin keskelle on vaatinut maahanmuuttajilta sopeutumista. Alussa normaalit arkisetkin asiat piti miettiä ja tehdä uudella tavalla. Asiointi oli hankalaa. Suomen kielen oppiminen vei vuosia, mutta kielitaito on karttuessaan helpottanut elämää. Jos maahanmuuttaja osaa suomea, asiat on helppo selvittää jutellen. Monesti kyse on yhteisten pelisääntöjen ymmärtämisestä. Suomenkielisten viestien lukeminen saattaa olla vieraalla kielellä vaikeaa, kertoo Halmekadun asukastoimikunnan puheenjohtaja Pirjo Misukka. Hän kertoo, että maahanmuuttajalapset sopeutuvat nopeasti ja tuovat usein vanhempansa mukaan yhteisiin tapahtumiin. Perheissä lapset voivat toimia tulkkeina, mikäli vanhemmat eivät ymmärrä kieltä. Maahanmuuttajat voivat saada apua Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalveluista. Halmekadulla vappujuhlat ja pihapidot ovat lapsiperheiden suosiossa. Tykkään yhteisistä juhlista. Olisipa niitä pian uudestaan. Kesällä pihapidoissa oli hevosajelua ja tikanheittoa. Niin ja lettuja, kertoo seitsemänvuotias Ali Queyam. Halmekatu sai äskettäin JVA:lta kunniakirjan päivystyskäytännöstään. Joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kerhotiloissa on paikalla asukastoimikunnan edustaja, jonka kanssa voi käydä juttelemassa mieltä vaivaavista asioista. Päivystykseen voi tulla myös kuulumisia vaihtamaan ja tutustumaan. Joskus asukkailla on mielessä asioita, joita ei haluta ottaa esille asukaskokouksessa. Päivystyksessä ne voi olla helpompi ottaa esille, Misukka sanoo. Suomalainen pulla maistuu afganistanilaisperheen pojille Ali ja Elias Qeyamille, joskin letut ovat suomalaisherkkujen ykkönen. Perheen äiti Lira Amiry ja isä Zekria Qeyam viihtyvät Suomessa ja ovat sopeutuneet uuteen kotimaahansa, mutta pitävät kiinni myös oman kotikulttuurinsa tavoista. 11

12 Vuokranmääritys pohjautuu tuloihin ja menoihin Vuokranmääritys on monivaiheinen prosessi, joka alkaa jo keväällä, kun seuraavan vuoden budjettiperusteista päätetään. Tällöin tarkastellaan mm. paljonko pääomaeli lainanhoitokulut näyttäisivät muuttuvan, millaisia kunnossapito- ja korjaustarpeita on, kuinka paljon hoitokulujen; sähkön, lämmön, veden ja muiden asumisen perusedellytysten hintojen odotetaan nousevan, tarvitaanko käyttökorvausmaksuihin tai korjausvarauksen tasoon muutoksia jne. Budjettiperusteiden pohjalta aloitetaan talokohtaisten vuokranmäärityslaskelmien rakentaminen. Budjetoinnilla eli talousarviolla pyritään ennakoimaan tulevan vuoden tuloja ja menoja mahdollisimman tarkkaan. Budjetti on siis tavoitelaskelma, jonka avulla saadaan arvio, kuinka paljon tuottoja (vuokria ja käyttökorvausmaksuja) tulee kerätä, jotta kiinteistöjen ylläpidosta, vuokraamisesta ja asumisesta syntyvät kulut saadaan katettua. Tuottojen tulee vastata kuluja, jotta talouden tasapaino säilyy. Talon taloustilanne vaikuttaa vuokrankorotukseen Vuokranmäärityksen tavoitteena on, että vuokratuloja kertyy riittävästi odotettavissa olevien kulujen kattamiseen. Lisäksi talolla olisi hyvä olla yllättäviä menoja varten säästössä n. 1,5 kuukauden vuokrakertymän verran. Ylijäämä tarkoittaa, että talolle on kertynyt tuloja enemmän, kuin on ollut toteutuneita kuluja. Alijäämä puolestaan kertoo, että talolle ei ole kertynyt tarpeeksi tuloja kulujen kattamiseen. Kumulatiivinen yli- tai alijäämä kuvastaa talon pitkän aikavälin tilannetta, jossa on kaikki aikaisemmat tilikaudet yhteensä. Kumulatiivista alijäämää pyritään kuromaan kiinni seuraavissa vuokranmäärityksissä, jotta talon talous saadaan tasapainotettua. Budjettiperusteissa ohjeelliset korotusrajat vuodelle 2013 olivat: 1 %, kun kohteella on 1,5 kk:n vuokrakertymää vastaava määrä ylijäämää 3 %, kun kohteella on 0-1,5 kk:n vuokrakertymää vastaava määrä ylijäämää 5 %, kun kohteella on alijäämää Korjausvaraukseen korotusta Talojen kokonaisvuokraan vaikuttava tekijä on myös korjausvaraus (aiemmin käytetty termiä asuintalovaraus), jota on korotettu vuodelle ,10 / m 2 / kk. Vuonna 2013 korjaustalovarausta kerätään seuraavasti: Aravakohteilta 0,70 /m 2 Korkotukikohteilta 0,85 /m 2 Vapaarahoitteisilta kohteilta 0,80 /m 2 Korjausvarausta kerätään kiinteistöjen rakennusosatyyppisten korjausten rahoittamiseksi ja sitä käytetään vuosittain suunnitelmallisesti valittuihin kohteisiin, jotka tarvitsevat Vuokran muodostuminen pääpiirteissään: Pääomavuokra Lainojen lyhennykset Korkomenot Kiinteistöverot ja tontinvuokrat Hoitovuokra Asumisesta aiheutuvat kiinteistökohtaiset menot: lämmitys vuosikorjaukset muuttokorjaukset vesi- ja jätevesi huolto kiinteistösähkö jätehuolto hallinto Korjausvaraus Kaikilta kohteilta kerätään korjausvarausta, jolla varaudutaan tuleviin korjauksiin ns. ylläpitävän kunnossapidon kautta. Korjausvarausta ei käytetä vuosikorjauksiin. 12

13 Mistä vuokra koostuu? Kiinteistösähkö Lämmitys Vesi ja jätevesi Jätehuolto = asunnon vuokra Korjaukset Huolto ja siivous Pääomakulut Hallinto korjauksia kiireellisimmin. Korjausvarauksella rahoitetaan esimerkiksi keittiöiden, kylpyhuoneiden, vesikattojen ja piha-alueiden laajoja korjauksia, jotka ovat liian suuria yksittäisen talon vuosikorjausrahoilla tehtäviksi. Pienempiin vuosikorjauksiin varaudutaan kohdekohtaisen budjetin kautta. Ne ovat luonteeltaan suppeampia, jolloin ne voidaan rahoittaa suoraan talon omasta budjetista. Talokohtaiset budjetit pyritään laatimaan siten, että päästään vähintään nollatulokseen (tuloilla katetaan menot) ja lisäksi kerätään myös tarvittavaa ylijäämää, joka on tarpeen yllättäviä menoja, esim. kiinteistön koneiden tai laitteiden rikkoutumisen varalta. Hoitokulut elävät hinnankorotusten ja asumistottumusten mukaan Lisäksi vuokranmäärityksessä ovat merkittävässä roolissa kiinteistön hoitokulut, joilla katetaan asumisesta aiheutuvat muut menot, kuten lämmitys, vesi- ja jätevesimaksut, huoltopalvelut, sähkö, jätehuolto jne. Hoitokulujen hintojen muutokset vaikuttavat väistämättä vuokriin. Jos palveluntuottajat nostavat asumisen perusedellytysten vaatimien hyödykkeiden ja palveluiden kustannuksia, on hinnankorotukset huomioitava myös vuokranmäärityksessä. Jyväskylän vesi- ja jätevesimaksut ovat kalleudessaan Suomen suurimpien kaupunkien joukossa kärkipäässä. Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana veden hinta on noussut Jyväskylässä puolella. Kaukolämmön suhteen nousuvauhti on hidastunut parin viime vuoden aikana verrattuna maan muihin suurimpiin kaupunkeihin, joiden suhteen Jyväskylä on keskivaiheilla. Lämmön hinnalla on joka tapauksessa suuri merkitys, sillä taloyhtiössä lämmityskulut ovat suurin yksittäinen menoerä. Vuokranmääritysperusteissa on käytetty vuodelle 2013 hoitokulujen hinnankorotusten osalta seuraavia korotusprosentteja: Kaukolämpö 8 % Sähkö 8 % Polttoöljy 15 % Vesi 12 % Jätehuolto 5 % Huoltomaksut 8 % KTV- maksut 3 % Hissinhuolto 3 % Kaikkia menoja on kuitenkin tarkasteltu myös kohdekohtaisesti, joten korotusprosenteissa saattaa olla vaihtelua taloittain. Hoitomenoihin asukkaat voivat eniten vaikuttaa. Siisti asuminen, jätteiden tarkka lajittelu, harkitseva vedenkäyttö ja oman asunnon sekä yhteisten tilojen säästeliäs ja huolellinen käyttö ehkäisevät vuokrankorotuspaineita. Vuoden 2013 keskivuokraksi muodostui 10,34 / m 2 / kk ja keskimääräinen korotus vuodelle 2013 on 0,35 / m 2 / kk eli n. 3,5 %. Keskimääräiset hoitokulut ovat 5,64 / m 2 / kk, joissa on nousua edelliseen vuoteen verrattuna 0,44 / m 2 / kk. Keskimääräiset pääomakulut ovat 4,44 / m 2 / kk. Pääomakuluissa on laskua keskimäärin 0,11 / m 2 / kk edelliseen vuoteen verrattuna, mikä on erittäin positiivinen asia vuokranmäärityksen kannalta. Asuntojen vajaakäyttö on huomioitu vuokratuottoja vähentävänä tekijänä. Vajaakäytön vaikutus on 0,26 / m 2 / kk. 13

14 Naapuruussovittelu on puolueetonta, luottamuksellista ja maksutonta Mitä on naapuruussovittelu? Asukkaiden välisten ristiriitojen taustalla on usein erilaisia asumistapoja ja -kulttuureja. Pahimmillaan pienet asiat kuten tuoksut ja äänet kärjistyvät ja johtavat jatkuviin yhteydenottoihin ja valituksiin kiinteistöyhtiöön. Pitkäkestoiset riidat huonontavat koko naapuruston asuinviihtyvyyttä. Vaikka jokaisella on omia tapoja elää, täytyy kodissa ja varsinkin kerrostaloissa noudattaa yhteisiä sääntöjä. Asumista säätelee talokohtaisten järjestysmääräysten lisäksi kunnan järjestyslaki. Naapuruussovittelussa käydään avointa keskustelua riidan tai konfliktin osapuolten kesken koulutettujen sovittelijoiden avulla. Riidan osapuolet voivat tuoda esiin omia näkökulmiaan ja mielipiteitään ja päästä sopimukseen. Naapuruussovittelu noudattaa sovittelun yleisiä periaatteita, joita ovat vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus ja puolueettomuus. Sovittelutilanteessa kukin osapuoli ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja vahinkoa kärsinyt osapuoli saa tyydyttävän selityksen tai korvauksen tapahtuneesta. Laajemmin naapuruussovittelun tavoitteena on asumisviihtyvyyden paraneminen. Milloin on mahdollisuus sovitteluun? Naapuruussovittelussa voi sovitella ristiriitatilanteita, joilla on selkeästi määriteltävät osapuolet ja osapuolilla on mahdollisuus vaikuttaa käsiteltävään asiaan. Soviteltava asia ristiriita, konflikti tai vahingonteko täytyy pystyä konkretisoimaan. Pelkkä ärsyttävältä tuntuva naapuri ei ole peruste sovittelun aloittamiselle. Naapuruussovittelussa ei sovitella riita- tai rikosasioita. Sovitella voi esimerkiksi pieniä kiinteistöyhtiön tai asukkaan omaisuuteen kohdistuneita vahingontekoja arkielämää häiritsevää käyttäytymistä naapureiden, myös lasten välisiä riitoja ja nimittelyä asukkaiden sääntörikkomuksia Sovittelun kulku 1) Naapuruussovitteluun ohjaaminen Aloitteen naapuruussovittelun käynnistämisestä JVA:n asukasisännöitsijälle voi tehdä ristiriitatilanteen osapuoli, muu asukas, vuokrayhtiön edustaja tai muu Naapuruussovittelu pähkinänkuoressa sovittelu on vapaaehtoista, puolueetonta ja maksutonta kaikkien osapuolten mielipiteitä kuullaan tapahtuneesta riita tai ongelma ratkaistaan ilman, että asiat kärjistyvät osapuolet tekevät yhteisen päätöksen siitä, miten tilanne korjataan vahinkoa kärsinyt saa kohtuullisen hyvityksen jälkiseurannassa tarkistetaan osapuolilta, onko tilanne korjaantunut vai onko tarvetta lisäsovitteluun naapuruussovittelu ei ole riita- ja rikosasioiden sovittelua 14

15 Sovittelijat ovat tehtävään koulutettuja vapaaehtoistyöntekijöitä. Osalla heistä on monikulttuurista tuntemusta. taho (esim. sosiaalitoimisto tai seurakunta). Naapuruussovittelu on osapuolille maksutonta. Asukasisännöitsijät ottavat selvää, ovatko eri osapuolet kiinnostuneita sovittelun aloittamisesta. Molempien osapuolten on oltava sovittelussa mukana vapaaehtoisesti. Naapuruussovittelun käynnistyessä tehtävään valitaan kaksi sovittelijaa. Sovittelijat ovat tehtävään koulutettuja vapaaehtoistyöntekijöitä. Osalla heistä on monikulttuurista tuntemusta. Tämä helpottaa tilanteissa, joissa toisena tai molempina osapuolina on maahanmuuttajataustainen henkilö. 2) Naapuruussovittelun aloittaminen Kun osapuolet ovat valmiita sovitteluun, tehtävään valitut sovittelijat ottavat heihin yhteyttä. Sovittelijat keskustelevat aluksi osapuolten kanssa erikseen puhelimessa tai kahden kesken ja kuulevat molempien osapuolten käsityksen asiasta. Tämän jälkeen sovitaan osapuolille ja sovittelijoille yhteinen tapaaminen. 3) Sovittelutilanne Sovittelutilanteessa osapuolet kertovat oman käsityksensä tilanteesta. He voivat myös tuoda esiin tunteita, joita tapahtuma on heissä herättänyt. Jos toinen tai molemmat osapuolet ovat alaikäisiä, myös huoltajien on hyvä olla mukana. Sovittelijat eivät tee osapuolten puolesta sovintoratkaisua, vaan auttavat osapuolia löytämään molemmille sopivan ratkaisun tilanteeseen. Lopuksi osapuolet sopivat kohtuullisesta hyvityksestä. Joissakin tapauksissa jo anteeksipyyntö ja lupaus molempia kunnioittavasta käyttäytymisestä rauhoittavat tilanteen. Myös mahdollisista vahinkojen korvauksista tai muista hyvitystavoista voi sopia. Sääntöjen rikkoja saattaa olla tietämätön asumista säätelevistä säännöistä. Tällöin sovittelussa kerrotaan talon järjestyssäännöistä ja asumista koskevista tavoista sekä tuodaan esille muiden asukkaiden huoli. 4) Sovittelusopimus Sovittelutilanteessa tehdyn sopimuksen pohjalta laaditaan kirjallinen naapuruussovittelusopimus, josta käyvät ilmi yhdessä sovitut asiat sekä hyvitys tai korvaustapa. Sopimukseen kirjataan myös mahdollinen tilanteen jälkiseuranta. Tällöin selvitetään, onko tilanne korjaantunut vai onko tarvetta lisäsovitteluun. Kaikki paikalla olevat allekirjoittavat naapuruussovittelusopimuksen Sovittelun ammattilaiset mukana kehittämisessä Naapuruussovittelu on alun perin Suomen Pakolaisavun KOTILO-projektin luoma malli. Sovittelukoulutusten kehittämisessä on tehty yhteistyötä sovittelun ammattilaisten kanssa. KOTILO-projekti ja Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy (JVA) järjestivät JVA:n asukkaille naapuruussovittelijoiden peruskoulutuksen Jyväskylässä syksyllä Kouluttajina toimivat KOTILO-projektin työntekijät. Koulutuksen käyneet asukkaat toimivat vapaaehtoisina naapuruussovittelijoina. Ota rohkeasti yhteyttä, jos tarvitset naapuruussovitteluapua! Keskusta, Kuokkala, Läntinen ja Korpilahden alue: Mervi Brandt, p , Itäinen, Pohjoinen ja Vaajakosken alue: Sirkka Lius, p , 15

16 Korujen ja huivien lumoissa Marina Smagin avaa kauniin hopeisen lahjarasian, jonka sisältä paljastuu kirkkaissa väreissä hehkuva kaulakoru. Hänen vieressään Anita Satilainen etsii laatikosta silkkihuiveja, joihin hän on maalannut kuviot. Korut ja huivit sointuvat hienosti yhteen. Kumpikin on innoissaan käsityöharrastuksestaan. Tutustuimme Käsitöiden markkinointi kurssilla keväällä 2011 Jyväskylässä. Käsityöharrastus toi meidät yhteen ja nykyään pidämme paljon yhteyttä, naiset kertovat. Marina tekee koruja kristallista, lasista, aidoista luonnonkivistä ja korallista. Hän on kehittänyt oman valmistustekniikan ja käyttää töissään rohkeasti erilaisia väriyhdistelmiä. Koruni syntyvät inspiraatiosta. Usein istahdan illalla alas ja alan näprätä, Marina kertoo. Anita tekee silkkihuivien lisäksi myös tauluja ja metallilangasta koristeita. Hänelle taide on tärkeä tapa ilmaista itseään. Hän on opiskellut muun muassa silkkimaalausta Imatran taideopistossa. Anita tekee jonkin verran tilaustöitä ja haaveilee Marinan tavoin omasta yrityksestä. Käsityöläisiä on paljon, heillä voisi olla yhteiset tilat, jossa myydä omia tuotteitaan. Tai voisihan yhteistyön aloittaa vaikka nettikaupassa, naiset pohtivat. Omissa töissään Anita ja Marina käyttävät hyvin erilaisia värejä ja tyylejäkin. Siitä huolimatta korut ja huivit sointuvat hyvin yhteen ja naisilla oli yhteinen näyttelykin käsityömuseolla viime vuonna. Tulevaisuudessa haluaisin tehdä häämalliston, jossa on myös mukana hiuskorut. Yksilölliset korut kiinnostavat ihmisiä, Marina pohtii. Viihtyisä Jyväskylä Anita on lähtöisin Karjalan Petroskoista, mutta on asunut Suomessa jo 1990-luvun puolivälistä saakka. Marina saapui myös samaan aikaan Suomeen Virosta. Molemmilla on suomalaiset sukujuuret, joten he ovat sopeutuneet hyvin elämään Jyväskylässä. Anita asuu 16 Marina on erikoistunut orkidea-aiheisiin koruihin.

17 Marina Smagin ja Anita Satilainen ystävystyivät käsityöharrastuksen myötä Jyväskylässä. Marinan korut ja Anitan silkkihuivit sointuvat hyvin yhteen. Kuokkalassa, Marina Seppälän alueella Jyväskylän vuokra-asuntoyhtiön asunnoissa. Kuokkalassa on hyvä asua, naapurusto on mukava ja lenkille on hieno lähteä Jyväsjärven tuntumaan. Olen ollut kaupungissa jo niin pitkään, että olen nähnyt sen kasvavan vähitellen, Anita kertoo. Myös Marina viihtyy perheineen mainiosti Jyväskylässä. Hänen kotoaan on vain puolen tunnin kävelymatka keskustaan. Seppälän kaupat ovat aivan vieressä ja parvekkeelta näkyy metsä, josta Marina käy poimimassa syksyisin marjoja ja sieniä. 17

18 Asukasneuvosto valitsi uudet toimihenkilöt JVA:n asukasneuvoston kokouksessa kaupunginkirjaston Minnansalissa päätettiin asukasneuvoston toimihenkilöistä ja toimintakauden pituudesta. Asukasneuvoston uudet toimihenkilöt ovat: Puheenjohtaja Kimmo Ahonen, Läntinen alue Varapuheenjohtaja Veikko Salonen, Itäinen alue Sihteeri Paula Rastas, Vaajakosken alue Taloudenhoitaja Sirpa Saarenpää, Kuokkala Toiminnantarkastaja Kimmo Kuittinen, Keskusta Varatoiminnantarkastaja Kari Louhi, Kuokkala Toimintakauden pituudeksi päätettiin yksi vuosi ja seuraavan asukasneuvoston toimintakaudeksi kaksi vuotta. Tarkoitus on siirtyä kahden vuoden toimintakauteen siten, että hallituksen asukasedustajien ja asukasneuvoston toimihenkilöt eivät vaihdu samana vuonna. Asukkaat valitsivat hallituksen asukasjäsenehdokkaat viime vuoden vaaleissa kaudelle Seuraava neuvosto valitaan kaudelle Asukasneuvostossa käsitellään asukkaiden yhteisiä asioita Asukasneuvosto on JVA:n asukkaiden yhteistyöelin. Neuvosto käsittelee asumiseen ja asukasdemokratiaan liittyviä asioita, tekee esityksiä hallitukselle, vahvistaa asukasedustajavaalin tuloksen, järjestää asukastapahtumia jne. Neuvoston kokouksessa, joita on 2-4 kertaa vuodessa päätösvaltaa käyttävät asukastoimikuntien puheenjohtajat ja jos ei ole asukastoimikuntaa, talon yhteyshenkilö. Asialistan neuvoston kokoukseen valmistelee työvaliokunta, johon kuuluvat neuvoston toimihenkilöiden lisäksi JVA:n hallituksen asukasedustajat, alueiden puheenjohtajat ja JVA:lta asukas isännöitsijät sekä asiakaspalvelupäällikkö. Asukasedustajavaalin tulos JVA:n asukasneuvosto vahvisti kokouksessaan asukasedustajavaalin tuloksen. Vaalissa annettiin 979 ääntä, jotka jakautuivat ehdokkaiden kesken oheisen listan mukaisesti. Uutta hallitusta ei ole vielä nimitetty. Ritva Nuutinen 188 Veikko Salonen 126 Arvo Willgren 122 Sirpa Mäkynen 102 Elina Rinne 96 Erkki Mikkilä 63 Veijo Kämäräinen 61 Elina Korhonen 47 Pirkko Nieminen 43 Riku Hytti 38 Seija Rosti 37 Seppo Helle 30 Per-Olof Liljeström 26 18

19 Muutoksia! JVA:n pankkitili on vaihtunut Teemavuosi innosti ideoimaan Asukasaktiivit ahkeroivat Tallinnassa JVA:n jokavuotinen asukasaktiivimatka suuntautui tänäkin vuonna Tallinnaan, mutta tällä kertaa poikkeuksellisesti ei pelkästään risteilyn merkeissä, vaan yövyimme juhlavuoden kunniaksi Tallinnan hotelli Virussa. Matkallehan kutsutaan asukastoimikuntien puheenjohtajat mikäli toimikunnasta on osallistuttu kolmeen eri JVA:n järjestämään koulutustilaisuuteen vuoden aikana ( ). Meitä oli tällä kertaa matkassa 58 aktiivista JVAlaista. Matkan aiheena oli tänä vuonna Osallistuva asuminen Tehdään yhdessä, joka on myös vuoden 2013 teemana. Aiheesta järjestettiin seminaari hotellin koulutustiloissa. Seminaarissa pohdittiin uusien aktiivien koulutusta ja innostamista mukaan asukastoimintaan. Aiemmin olemme järjestäneet joka kevät koulutustapahtuman Asukastoiminnan ABC. Nyt annoimme asukasaktiiveille itselleen pallon käteen ja ryhmätyötehtäväksi pohtia koulutuksen uudistamista. Koska asukasdemokratia ja asukastoiminta on aihealueena kovin laaja yhdessä tilaisuudessa käsiteltäväksi, esitimme mietinnän pohjaksi neljästä osasta muodostuvaa koulutuspakettia, joihin itse kukin voisi osallistua oman tarpeen, kiinnostuksen ja aikataulun mukaan. Saimme runsaasti ehdotuksia koulutukseen sisällytettävistä aiheista. Ne ovat mukana koulutustilaisuuksien tarkempaa sisältöä rakennettaessa. Koulutusohjelma löytyy tästä lehdestä sivulta 5. Seminaari, kuten koko reissukin, oli antoisa: saatiin jakaa kokemuksia, kehittää yhteistyötä ja ennen kaikkea seurustella ja rentoutua kaukana arkiympyröistä. JVA:n pankkitili on vaihtunut Nordeasta Keski-Suomen Osuuspankkiin vuoden 2013 alusta. Uusi pankkitili on Keski-Suomen Osuuspankin tili FI Suoraveloitusasiakkaille muutos ei aiheuta toimenpiteitä. Muuttunut autopaikkamaksu Olethan huomannut, että autopaikka maksu on 9 4/kk alkaen? Teknisen asiakaspalvelun puhelinnumero vaihtuu Isännöinnin ulkoistettu helpdeskpuhelinpalvelu p on sanottu irti. Ulkoistetun helpdesk-puhelinpalvelun toiminta lakkaa JVA:n oma tekninen asiakaspalvelu toimii uuden organisaation mukaisesti ja vastaa puhelimitse numerosta aamupäivällä klo 9 11 ja iltapäivällä klo Toimiston aukioloajat alkaen: ma, ti, to ja pe klo ke klo sähköposti: Uusi numero toimii jo. Vanha numero lakkaa toimimasta 9. huhtikuuta. 19

20 Tulipaloista seuraa helposti paljon vahinkoa JVA:n vuoden 2012 vahinkotilastoja tutkaillessa huomio kiinnittyy siihen, että vaikka vahinkojen määrä on pienentynyt, niin niiden kustannukset ovat kasvaneet. Edelleen tilastoa tutkiessa paljastuu, että kustannusten nousuun syypäänä ovat tulipalojen aiheuttamien vahinkojen korvaukset. Tulipalojen ennaltaehkäisyyn kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota. Tässä muutamia paloturvallisuusasioita joihin jokainen pystyy itse vaikuttamaan. Palovaroitin Asunto on varustettava palovaroittimella. Huoneiston haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan palovaroittimella tai laitteella, joka mahdollisimman aikaisin havaitsee alkavan tulipalon ja hälyttää asunnossa olevat. Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava vähintään yhdellä palovaroittimella. Asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 m 2 kohden on oltava vähintään yksi palovaroitin. (Pelastuslaki 379/2011 9, 14, 17 ja 112 ; Sisäasiainministeriön asetus palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta 239/ ). JVA tarkastaa asuntojen palovaroittimet muuttotarkastuksen yhteydessä. Asumisen aikana asukkaan pitää itse huolehtia palovaroittimen toimintakunnosta. Säilytys Irtaimistovarastoissa näkee säilytettävän kaikenlaista tavaraa. Kun noudattaa seuraavaa ohjeistusta, menettelee oikein: nestekaasuja ei saa säilyttää irtaimistovarastoissa palavia nesteitä ei myöskään saa säilyttää irtaimistovarastoissa yhden auton rengaskerran saa säilyttää irtaimistovarastossa ilotulitusvälineiden säilytys on ehdottomasti kielletty niin ullakolla kuin kellarissakin sijaitsevissa irtaimistovarastoissa ja kiinteistön yhteisissä tiloissa Vaikka helposti syttyviä nesteitä ja kaasuja saakin lain mukaan jonkin verran säilyttää asunnossa, JVA ei suosittele sitä. 20

21 Alkusammutusvälineet eivät ole kalliita eivätkä hankalia hankkia. Kuvan sammutin ja sammutuspeitekin on hankittu ruokakaupan tarjouslaarista alle kymmenen euron hintaan. Vieläkö palovaroittimesi toimii? Hyvä keino pitää huoli palovaroittimen kunnosta on merkata testaamiset ja pariston vaihdot kalenteriin. Pelastustien tukkimisella voi olla vakavia seurauksia. Paloturvallisuuden muistilista: Toimiva palovaroitin Alkusammutusvälineet Ei palovaarallisten kemikaalien säilytystä Autot pois pelastusreiteiltä ja kulkuesteet pois käytäviltä Lastenvaunut, kynnysmatot ja muu palava materiaali pois rappukäytävästä Jos rappukäytävässä on savua, sinne ei saa mennä! Uloskäytävät ja porrashuoneet Tavarat on poistettava uloskäytävältä. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa! (Pelastuslaki 379/ ). Tämä tarkoittaa sitä, että uloskäytävillä/porrashuoneessa ei saa säilyttää esim. lastenrattaita tms. Porraskäytävässä myös matot asuntojen ovien edessä ovat kiellettyjä. Jos kiinteistössä on palo-ovia, ne on pidettävä suljettuina. Jos ovia pidetään auki, savukaasujen ja tulipalon leviäminen kiinteistössä nopeutuu. Yleisohjeena on, että savuiseen porraskäytävään ei saa mennä, koska siellä esiintyvä savu on hengenvaarallista. Tällöin kaikkein turvallisin paikka on oma asunto. Pelastussuunnitelma Rakennukseen tai kohteeseen on laadittava pelastussuunnitelma mennessä (Pelastuslaki 379/ , 15 ja 112 ; Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/ ). JVA päivittää koko kiinteistökantansa pelastussuunnitelmia ja kun ne on valmiit, asiasta informoidaan asukkaita. Pelastustiet Kiinteistön omistajan ja haltijan on huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet tai muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä! (Pelastuslaki 379/2011 9, 11 ja 14 ). JVA:n kohteiden pelastussuunnitelmien päivityksen yhteydessä tarkastetaan myös kiinteistöjen pelastustiemerkinnät. Alkusammutuskalusto Jokaiseen asuntoon olisi suositeltavaa hankkia toimiva alkusammutin (6kg vaahtosammutin tai vastaava). Minimissään asunnossa, keittiön läheisyydessä, tulisi olla sammutuspeite. JVA suosittelee asukkailleen ainakin sammutuspeitteen hankintaa. 21

22 40 vuotta Kangasvuorentie 8 täytti Kangasvuorentie 8 on peruskorjattu vuonna -93, ikkunat ja parvekeovet ja lämmönjakohuone uusittiin 2000-luvun alkupuolella. Viimeinen suuri kunnostustyö oli talon ulkovaipan hiekkapuhallus ja maalaus toteutui vuonna Kangasvuorentien kerhohuoneella juhlittiin talon 40-vuotisjuhlaa joulukuun talvisena lauantai-iltapäivänä asukastoimikunnan kattaman runsaan juhlatarjoilun äärellä. Juhla oli vapaamuotoinen kahvittelu- ja seurusteluhetki ilman virallisia juhlapuheita ja seremonioita. JVA:n tervehdyksen toivat isännöitsijä Paul Kinnari ja asukasisännöitsijä Liisa Toivola. Kangasvuorentie 8:ssa on ollut aktiivista asukastoimintaa talon valmistumisesta alkaen. Tiedonkulku talosta JVA:lle on toiminut kiitettävästi. On otettu kantaa talon korjaushankkeisiin ja tehty parannusehdotuksia, järjestetty tapahtumia ja juhlia. Osallistuminen JVA:n järjestämiin koulutuksiin ja tapahtumiin on ollut lähes 100-prosenttista. Asukastoimikunnan puheenjohtaja on suorittanut energiaeksperttitutkinnon syksyllä 2011 ja toimii nyt talon energiaeksperttinä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon syys- lokakuun vaihteessa vuonna Alkuperäisiä asukkaita asuu vielä kolmessa asunnossa. Yksi heistä on asukastoimikunnan puheenjohtaja Marja-Leena Lindeman. Parhaina puolina hän pitää talon sijaintia ja hyviä lähipalveluja, eikä talossakaan naapurit mukaan luettuna, mitään moittimista ole mihinkä sitä kotoa haluaisi! Kaapeli-tv ja laajakaistapalvelut tulevaisuudessa JVA on kilpailuttanut kaapeli-tv-palvelut viime syksyn aikana. Palvelut tulee jatkossa järjestämään Sonera. Palveluntuottajan valokuituverkon kautta on jatkossa mahdollisuus liittyä asukkaalle ilmaiseen huoneistokohtaiseen laajakaistayhteyteen. Yhteyden nopeusluokka on 10/10 Mbit/s. Alustavan aikataulun mukaan kohteet on liitetty Soneran valokuituverkkoon mennessä. Kohdekohtaisesta aikataulusta ja Soneran tarjoamista maksullisista lisäpalveluista tiedotetaan myöhemmin lisää. 22

Asukaspalautekysely Tulosraportti

Asukaspalautekysely Tulosraportti Asukaspalautekysely Tulosraportti As Oy Liusketie 19 vertailuraportti 5. - 28.3.2008 Raportin vastaajaryhmä: Kaikki vastaajat Vertailtavat vastaajaryhmät: As Oy Liusketie 19 Sisällys Osio 2: Kiinteistön

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI Asukasdemokratiatoimikunnan käsittely 14.11.2005 ja alueneuvostojen yhteiskokouksen käsittely 30.11.2005 ja yhtiön hallituksen käsittely 15.12.2005 PÄIVITYKSET: Asukashallitus

Lisätiedot

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen HIKLU Rakenteellinen paloturvallisuus Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita Jarkko Häyrinen 7.2.2012 Sähköverkkoon kytkettävien Sähköverkkoon kytkettävillä palovaroittimilla varustettavat

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

>ASUNTONI >MUUTTO. MILLOIN VOIN ALOITTAA MUUTON? Voit aloittaa muuton tiistaina 30.9.2014.

>ASUNTONI >MUUTTO. MILLOIN VOIN ALOITTAA MUUTON? Voit aloittaa muuton tiistaina 30.9.2014. 215 TOAS PEKOLA 27 >ASUNTONI MINKÄLAISIA LAITTEITA KEITTIÖSSÄNI ON? Keittiössä on vakioliesi ja jää-/pakastinkaappi. Lieden yläpuolella on liesikupu, joka on yhdistetty talon koneelliseen ilmanvaihtojärjestelmään

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 256 vastaajaa asumisoikeusasukkaiden vastausprosentti 63 % Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

HEKAN ASUKASKYSELY 2016: ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS SAMALLA HYVÄLLÄ TASOLLA KUIN AIEMPINA VUOSINA

HEKAN ASUKASKYSELY 2016: ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS SAMALLA HYVÄLLÄ TASOLLA KUIN AIEMPINA VUOSINA HEKAN ASUKASKYSELY 2016: ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS SAMALLA HYVÄLLÄ TASOLLA KUIN AIEMPINA VUOSINA 1.3.2017 1 TAUSTAA 1.3.2017 2 ASUKASKYSELYN TOTEUTUKSESTA Samalla mallilla vuodesta 2008 Neljättä vuotta mukana

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

ASUNTO-OY REVONTULENTIE 4 1 (5) Yhtiökokouksen 10.11.2016 hyväksymä versio HOITOMENOJEN TALOUSARVIO AJALLE 1.7.2016-30.6.2017 ================================================== KIINTEISTÖN TUOTOT Hoitovastikkeet

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Asukas. toiminta OSALLISTUMISTA VAIKUTTAMISTA VIIHTYMISTÄ

Asukas. toiminta OSALLISTUMISTA VAIKUTTAMISTA VIIHTYMISTÄ Asukas toiminta OSALLISTUMISTA VAIKUTTAMISTA VIIHTYMISTÄ Asukastoiminnan tärkeimpiä tehtäviä Asumisviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden lisääminen asuinkiinteistössäsi OSALLISTUMISTA Olet asumisesi paras asiantuntija

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016. Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016. Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016 Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö Tapahtuman suunnittelu ja valmistelu Vastuunjako Talousarvion laatiminen & avustukset Tiedottaminen

Lisätiedot

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus Kokonaisvuokran määräytyminen Sisältö Hoitojäämät/Jälkilaskelmat Budjetin rakentaminen Pääomavuokra Hoitovuokra Jälkilaskelmat 1 Hekan on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

>ASUNTONI >MUUTTO. MILLOIN VOIN ALOITTAA MUUTON? Voit aloittaa muuton perjantaina 30.5.2014.

>ASUNTONI >MUUTTO. MILLOIN VOIN ALOITTAA MUUTON? Voit aloittaa muuton perjantaina 30.5.2014. 215 TOAS PEKOLA 31 >MUUTTO MILLOIN VOIN ALOITTAA MUUTON? Voit aloittaa muuton perjantaina 30.5.2014. MISTÄ JA KUINKA SAAN AVAIMET? Asunnon avaimet voit noutaa perjantaista 30.5.2014 alkaen asuntotoimistostamme,

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI

LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI ASUKASDEMOKRATIATOIMIKUNNAN KÄSITTELY 14.11.2005 ALUENEUVOSTOJEN YHTEISKOKOUKSEN KÄSITTELY 30.11.2005 YHTIÖN HALLITUKSEN KÄSITTELY 15.12.2005 PÄIVITYKSET: ASUKASHALLITUS

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy Kiintiöpakolaisten asuttaminen Espoon Asunnot oy Heidi Pekkarinen 8.2.2016 10 perhekuntaa Syyriasta Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita Lentokentältä suoraan omaan kotiin Vuokrasopimukset allekirjoitettiin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri

TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri 28.11.2016 TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri Sisältö TVT Asunnot Oy lyhyesti Vesikuuri-kampanja Lähtötilanne Tavoitteet Toimenpiteet TVT Asunnot Oy lyhyesti Turun kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Nykymuotoisen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy Turun Isännöintikeskus Oy 23.11.2016 Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE!

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE! OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE! 8.2.2016 Kuntosali sijaitsee Monitoimitalolla, os. Kristiinantie 17 A, 64900 Isojoki Kuntosalille päästäksesi tarvitset oman poletin Kuntosalin käyttövuorot ovat luettavissa

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

PIENTALOJEN OMAVALVONTA

PIENTALOJEN OMAVALVONTA Omavalvonnan lakitausta Omavalvonta on pelastuslain 379/2011 78 mukaista valvontaa. Tämän omavalvontalomakkeen täyttäminen ja palauttaminen annettujen ohjeiden mukaisesti on velvoittavaa. Pelastuslaitos

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kyselyn toteutus Vastaajamäärä: 500 Kohderyhmä: kerrostaloasukkaat Suomessa Tiedonkeruu: -9.1.017 Kyselyn teemat: Asukaskyselyjen hyödyntäminen taloyhtiön

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille 2012 Mistä kyselyssä oli kyse? SPEK ryhmän omatoimisen varautumisen kurssitetuille suunnattiin asiakaskysely

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto Markus Kaakinen Tampereen yliopisto 9.12.2010 1. Ympäristöekspertti-toiminta 2. Organisaatioiden tutkiminen ja kehittäminen 3. Teoreettiset lähtökohdat 4. Tutkimuskysymykset 5. Tapaustutkimus, tutkimusaineisto

Lisätiedot

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki 4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä Järjestötila Länsimäki 16.8.2010 Ohjelma 13:00 Kahvia, aluekoordinaattori Liisa Juustila esittelee järjestötilaa sekä asukastyötä Vantaalla 14:00 4V-hankkeen kuulumiset

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely Tulokset

Asukastyytyväisyyskysely Tulokset Asukastyytyväisyyskysely 201 Tulokset Tutkimuksen tavoite Selvittää Helsingin HASOn asukkaiden tyytyväisyyttä isännöintipalveluihin, huolto- ja korjauspalveluihin sekä siivouspalveluihin Kartoittaa asukkaiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Miten ehkäistään alueellista eriytymistä. Erja Ylitalo

Miten ehkäistään alueellista eriytymistä. Erja Ylitalo Miten ehkäistään alueellista eriytymistä Erja Ylitalo TVT Asunnot lyhyesti Turun kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Liikevaihto vuonna 2015 76 M ja tase noin 440 M Omistaa ja hallinnoi Turussa noin 11.000

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

TURVALLISEEN HUOMISEEN

TURVALLISEEN HUOMISEEN TURVALLISEEN HUOMISEEN perheen pelastautumissuunnitelma 1 Poistu palavasta rakennuksesta, mutta älä mene savuun! Tulipalo yllättää aina, ja huonetilaan alkaa heti muodostua tultakin vaarallisempaa savua.

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Raportti 1 (13) Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Vastaajien perustiedot Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten pudasjärveläiset käyttävät sähköisiä palveluita ja mitä palveluita

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Kuinka hyvin hallituksissa tiedetään, mitä asukkaat odottavat ja tarvitsevat? Tehdäänkö päätöksiä tämän tiedon

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Tukimateriaaliin on koottu opetusvideoiden sisältämät opetukset, jotka tulee käydä keskustelunomaisesti läpi, aina kun video on katsottu.

Tukimateriaaliin on koottu opetusvideoiden sisältämät opetukset, jotka tulee käydä keskustelunomaisesti läpi, aina kun video on katsottu. Opetusvideoiden tukimateriaali Turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille tarkoitetut opetusvideot on tarkoitettu katsottavaksi ohjatusti. Ilman tukimateriaalia saattaa videoiden sanoma jäädä epäselväksi.

Lisätiedot

Valtorin asiakasneuvottelukunnan kokous 1/2015

Valtorin asiakasneuvottelukunnan kokous 1/2015 Muistio 1 (5) n asiakasneuvottelukunnan kokous 1/2015 Aika ti 3.2.2015 klo 14.05 16.00 Paikka Osallistujat nh Merikotka, Ympyrätalo (9. krs), Siltasaarenkatu 18 20 A, Helsinki Jäsenet: tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu 1 (5) Vuokrasopimus 1. Vuokranantaja Helsingin seudun kauppakamari Y-tunnus: 0201253-1 Hattulantie 2 00550 HELSINKI (jäljempänä Vuokranantaja ) Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Timo Laaksonen TVT ASUNNOT OY

Timo Laaksonen TVT ASUNNOT OY 20.03.2013 Timo Laaksonen TVT ASUNNOT OY 2 3 TVT ASUNNOT OY Turun kaupungin täysin omistama yhtiö. Konserni, joka omistaa asuntoja ja asumisen tiloja, osuuksia asuntoja omistavista yhtiöistä sekä osuuksia

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016. VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen

Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016. VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016 VTS-kotien asukastoiminta Asukastoiminnan edistäminen 1 Tampereen Vuokratalosäätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on hankkia asuntoja mahdollisimman edullista vuokraa vastaan

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Malagankatu 3, Helsinki KOy Helsingin Jallukka Urbaania asumista meren äärellä Jätkäsaaren tunnelma muodostuu kivijalkaliikkeistä, pyöräily- ja kävelyreiteistä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA 1(6) VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1 VUOKRANANTAJA: Joutsan kunta Y-tunnus 0174108-9 Länsitie 5, PL 20, 19651 JOUTSA 1.2 VUOKRALAINEN Grundfos Environment Finland Oy Y-tunnus: 1599796-6 PL 1036 00101 HELSINKI

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu -

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - MUISTIVIIKKO 2016 IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - 17 Ikäihmisten asumisturvallisuus vinkkejä turvallisuuden parantamiseen Palotarkastaja Eerik Virtanen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Lisätiedot

Paloturvallisuusviikko 2012. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013

Paloturvallisuusviikko 2012. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013 Paloturvallisuusviikko 2012 Pohjoismainen palovaroitinpäivä 1.12. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013 SM026:00/2012 Paloturvallisuusviikko keksitään Pohjoismaisen pelastustoimesta vastaavat

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija Kahvilapalvelut 15 osp Ammattitaitovaatimukset kunnostaa asiakas- ja työtiloja tuotteita ja huolehtii niiden laadusta käyttää ja puhdistaa kahvilan suosittelee, myy ja tarjoilee kahvilan ruoka- ja juomatuotteita

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p MÄNTYKOTI PYYKKINIEMENTIE 8 85900 REISJÄRVI p. 040 3008 390 Mäntykodin toimintaajatus: Mäntykoti on autettu asumisyksikkö, jossa asuu eniten apua tarvitsevia kehitysvammaisia (tehostettua palveluasumista,

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

NÄIN HAEN KUNNALLISTA VARHAISKASVATUSPAIKKAA

NÄIN HAEN KUNNALLISTA VARHAISKASVATUSPAIKKAA NÄIN HAEN KUNNALLISTA VARHAISKASVATUSPAIKKAA (päivitetty 16.3.2016) KUNNALLISEN VARHAISKASVATUKSEN VAIHTOEHDOT Alle kouluikäisen lapsen vanhemmilla on vanhempainrahakauden päätyttyä mahdollisuus valita

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen

Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen Asunto-osakeyhtiö Töölö-Hesperia Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen Aika: Maanantai 9.5.2016 klo 17:00 Paikka: Minervaskolan, Apollonkatu 12 Esityslista 1. Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot