1 JOHDANTO OPINTOJEN ALOITUS... 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 JOHDANTO... 5 2 OPINTOJEN ALOITUS... 6"

Transkriptio

1 6,6b//<6 (VLSXKH 1 JOHDANTO OPINTOJEN ALOITUS LVllQWXOR Miksi pyrkiä opiskelemaan sosiologiaa Mielikuva sosiologiasta opintoja aloitettaessa SLQWRMHQDORLWWDPLQHQMDRSLVNHOLMRLGHQVLVllQDMR Opiskelun aloittamisen haasteellisuus Opiskelijatutorointi Opettajatutorointi Yhteinen ohjelma uusille opiskelijoille? Tutustuminen laitokseen OPETUS DNROOLVHWNXUVVLWMDVHPLQDDULW Sosiologian johdantokurssi Sosiaaliantropologian johdantokurssi Väestötieteen johdantokurssi Suomalaisen sosiologian tutustumiskurssi Kvalitatiivisten menetelmien kurssi Kvantitatiivisten menetelmien kurssi Muut menetelmäkurssit Proseminaari Tutkimusharjoituskurssi LUMDWHQWLW Kirjatenttien korvaaminen esseellä /XHQWRRSHWXV 3URJUDGXWXWNLHOPD Ennen G-hetkeä Paini suuren G:n kanssa Suossa? Ratkaisumallit Jälkiviisaus ja -höyry HRULDMDNl\WlQW Teoria Vaikea, akateeminen teoriamaailma Teoriaa etäältä ja yksin Empiria Sosiologia - teorian ja käytännön välissä TOIMEENTULO SLQWRWXNL $QVLRW\

2 $QVLRW\ MDRSLQQRW 5 MUU ELÄMÄ lumhvw WRLPLQWD -DNVDPLVHQHKGRWWXNLNDQQXVWXVMDYDNDDWLKPLVVXKWHHW 0XXWRNVHWNULLVLWMDHWHHQSlLQRULHQWRLWXPLQHQ 6 YHTEENVETO... 48

3 (VLSXKH Sosiologian laitoksen opetuksen kehittämisryhmä päätti helmikuussa 1999 aloittaa opetuksen rakenteen ja sisällön kehittämishankkeen. Osana hanketta päätettiin tehdä tutkimus, jonka tarkoitus oli selvittää vapaamuotoisten teemahaastattelujen avulla, mitkä konkreettiset tekijät opiskelijan kokemuksen mukaan olivat haitanneet ja edistäneet opiskeluprosessin sujuvaa etenemistä lukuvuoden aikana. Tutkimus toteutettiin toukokuussa 1999 sosiologian laitoksen rahoituksella, ja sen tulokset ovat tässä raportissa luettavissa. Tutkimus on tarjonnut virikkeitä opetuksen ja tutkintovaatimusten suunnittelulle kevään 2000 aikana, toisaalta se on toiminut pilottitutkimuksena laajalle kyselytutkimukselle, jonka aineisto kerättiin huhtikuussa Näin voidaan selvittää, kuinka yleisiä nyt käsillä olevassa pilottitutkimuksessa esiin tulleet ongelmat ovat. Tämä raportti on ensimmäinen julkaisu sarjassa, joka on perustettu sosiologian laitoksella ohjauksen ja opetuksen kehittämiseen tarkoitetun Tuella ja taidolla -hankkeen raportteja varten. Hanke on saanut Opetusministeriöltä rahoituksen kolmeksi vuodeksi vuoden 2000 alusta lähtien. Tämän raportin pohjana olevaa selvitystä varten perustettiin työryhmä, jonka vetäjäksi kehittämisryhmä nimesi professori Riitta Jallinojan ja jäseniksi sosiologian opiskelijat Mianna Meskuksen, Elina Pajun, Kalle Sinivuoren ja Katja Yesilovan. Mainitut opiskelijat yhdessä valt. yo Sanna Vesikansan kanssa suorittivat teemahaastattelut. Haastattelujen litteroinnin suorittivat tutkimusavustajat Raili Tynkkynen ja Elina Kuusi, mistä työstä heille suuri kiitos. Amanuenssi Tapani Alkulaa kiitämme otannan suorittamisesta. Jokainen työryhmän jäsen luki kaikki haastattelut, minkä pohjalta laadittiin yhdessä raportin jäsennys. Varsinaisen kirjoitustyön tekivät Mianna Meskus, Elina Paju, Kalle Sinivuori ja Katja Yesilova. Haastatteluun lupautuneita opiskelijoita kiitämme ajasta, jonka he meille antoivat. Näin uskomme saavamme kallisarvoista tietoa kehittämistyölle, joka on aloitettu sosiologian laitoksella. Helsingissä toukokuun 8. päivänä 2000 Riitta Jallinoja, Mianna Meskus, Elina Paju, Kalle Sinivuori ja Katja Yesilova

4 5-2+'$172 Tutkimuksen aineistona on 28:n sosiologian pääaineopiskelijan teemahaastattelut. Haastateltavat poimittiin opiskelijarekisteristä tasavälistä otantaa noudattaen siten, että kultakin vuosikurssilta (1.-6.) valituksi tuli suunnilleen yhtä monta tapausta. Ensimmäinen haastateltava arvottiin. Seitsemää opiskelijaa ei tavoitettu, jolloin haastateltavaksi valittiin seuraava luettelossa oleva opiskelija. Haastateltavista suurin osa (25) oli valinnut suuntautumisvaihtoehdokseen yleisen sosiologian, mutta mukaan mahtui myös yksi sosiaaliantropologian ja kaksi väestötieteen opiskelijaa. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen opiskelijoiden kokemusten kartoitus ulotettiin koskemaan koko opiskeluaikaa, koska näin oletettiin saatavan monipuolisempi kuva siitä, minkä tyyppinen opetus ja ohjaus ylipäätään edistää tai vaikeuttaa opiskelua. Samoin päätettiin kartoittaa myös muiden elämänalueiden vaikutus opiskeluun, sillä tiedossa oli, että opetus ei läheskään aina yksin vaikuta opiskelun edistymiseen. Haastattelun teemat oli jaettu neljään osa-alueeseen. Ensimmäisessä osassa keskusteltiin RSLVNHOXVWD MD RSHWXNVHVWD Opiskelijoita pyydettiin kertomaan mikä siihen asti suoritetuissa opinnoissa oli hyvää, mikä huonoa ja tarvittaessa esittämään parannusehdotuksia. Toinen osa käsitteli VRVLRORJLDD ja siinä ihmeteltiin kuinka hyvin tai huonosti opiskelijat olivat identifioituneet pääaineeseensa. Kolmantena osaalueena oli WRLPHHQWXOR, joka jo aiempien tutkimusten perusteella tiedettiin huomattavaksi opintojen etenemiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Neljännessä osassa keskusteltiin PXXVWDHOlPlQPHQRVWD ja tässä kohtaa opiskelijoilla oli mahdollisuus kertoa myös sellaisista henkilökohtaisemmista asioista, jotka mahdollisesti olivat vaikuttaneet opintojen etenemiseen. Kun haastattelut oli litteroitu, alkoi niiden analyysi. Kaikki haastattelut luettiin huolella läpi ja jokaisesta teemasta pyrittiin rakentamaan jäsennys, joka mahdollisimman hyvin vastasi haastattelujen henkeä. Raporttimme on kirjoitettu pitkälti näitä jäsennyksiä seuraten. Tärkeänä pidimme sitä, että ristiriitaisetkin ajatukset näkyvät raportissa.

5 6 Laitoksen puolelta opintojen kehittäminen on viime vuosina saatu hyvälle alulle. Mutta koska haasteltavissamme on paljon myös opinnoissaan pitkälle edenneitä opiskelijoita, eivät nämä edistysaskeleet tässä raportissa vielä kovin hyvin välity. 23,172-(1$/2,786 6LVllQWXOR Haastattelemamme sosiologian pääaineopiskelijat (28) ovat sisääntuloreittiensä suhteen jakautuneet seuraavasti: +DDVWDWHOWDYLHQVLVllQWXOR+HOVLQJLQ\OLRSLVWRQVRVLRORJLDQODLWRNVHOOH 6XRUDDQ OXNLRVWD Suorittanut muita korkeakouluopintoja (ei tutkintoa) 3RKMDOODPXLWDRSLQWRMD Suorittanut alemman tason tutkinnon Suorittanut opintoja avoimeen yliopistoon <KWHHQVl (29%) (32%) (18%) (21%) (100%) Suoraan lukiosta sisään tulleista muutamilla oli takanaan välivuosi/- vuosia, joka aikana moni oli pohtinut sosiologian lisäksi myös muita vaihtoehtoja. Haastateltavistamme vain yksi oli vaihtanut pääainetta tiedekunnan sisällä. Alemman tason tutkintoina oli mainittu muun muassa sosionomi, nuoriso-ohjaaja ja merkonomi. Kansanopisto on nykyisen käytännön mukaan laskettu avoimeksi yliopistoksi. Kahta lukuun ottamatta kaikki haastateltavamme olivat tulleet sisään pääsykokeen kautta

6 7 0LNVLS\UNLlRSLVNHOHPDDQVRVLRORJLDD 9DOWLRWLHWHHOOLVHHQMRVVDVRVLRORJLDYDLNXWWLNLLQQRVWDYLPPDOWD. Hyvin monen suoraan lukiosta sisään tulleen ensisijaisena päämääränä oli valtiotieteellinen tiedekunta. Taustalla usein oli yhteiskunnallinen kiinnostuneisuus, jonka pohjalta oli ainakin aika selvä, että mä haluun valtsikaan. Pääainetta pohdittaessa sosiologia vaikutti kaikista mielenkiintoisimmalta. Perustetta sille, miksi juuri sosiologia nousi kiinnostavimmaksi vaihtoehdoksi, monen oli vaikea määritellä. Muutamille perusteena oli, että sosiologia oli riittävän yleistiede. 9DOWLRWLHWHHOOLVHHQMRVVDDMDXWXPLQHQVRVLRORJLDDQ Haastateltavien joukkoon mahtui myös muutamia, joille oli yhdentekevää minkä ykkösvaihtoehdoksi valitsee, tai niitä, joiden ykkösvaihtoehto oli jokin muu kuin sosiologia. Jälkimmäisessä tapauksessa tuo ykkösvaihtoehto on yleensä ollut viestintä, mutta lähes järjestäen haastateltava kertoo jälkeenpäin olleensa tyytyväinen siihen, että päätyi lukemaan sosiologiaa. Joissain tapauksissa ensimmäisenä vaihtoehtona oli sosiaalipsykologia, mutta se oli sitten loppujen lopuksi ihan sama kumpi on pääaine..llqqrvwxv VRVLRORJLDDQ KHUlQQ\W DYRLPHVVD \OLRSLVWRVVD WDL NHVNLDVWHHQNRXOXVVD Monet niistä, jotka olivat alun alkaen kiinnostuneet sosiologiasta, olivat tutustuneet tieteeseemme kansanopistossa tai jossain keskiasteen koulussa, joissa on tapana järjestää sosiologian peruskursseja. Mahdollinen innostuminen on paljolti kiinni peruskurssin pitäjästä, joka parhaassa tapauksessa omalla karismallaan pystyy imemään mukaan sosiologiaan. Jos innostus herää varhain, sisäänpääsykokeisiin lukeminen on helpompaa kuin silloin, kun ei ole ennestään tuntumaa sosiologiaan..llqqrvwxvvrvlrorjlddqkhulqq\w\olrslvwrvvd Tähän kategoriaan kuuluu paitsi niitä, joiden innostus sosiologiaan on herännyt oman laitoksemme peruskurssilla, kuin myös niitä, jotka ovat tutustuneet sosiologiaan muissa korkeakouluissa. Helsingin yliopiston sisällä pääaineensa sosiologiaksi vaihtaneista useimmat tulivat humanistisesta tiedekunnasta. Perusteet suuntautumiselle sosiologiaan olivat suunnilleen samoja kuin muidenkin kohdalla. Sosiologiassa viehätti

7 8 sen laajuus ja kriittisyys sekä se, että sosiologian valitsemalla ei sido itseään mihinkään. Yhtä näkökulmaa sosiologian suosioon valaisee haastateltava, joka perustelee valintaansa näin: Ihmiset kiinnostivat enemmän kuin luonnontieteelliset aineet. 0LHOLNXYDVRVLRORJLDVWDRSLQWRMDDORLWHWWDHVVD Kysyttäessä opiskelijoilta, minkälainen mielikuva heillä oli sosiologiasta, syntyi selkeä ero suoraan lukiosta tulleiden ja opintoja jo aiemmin suorittaneiden välille. Tämä on ymmärrettävää, sillä lukiossa ei sosiologiasta mainita sanaakaan. Lehtijutuista, huhupuheista ja pääsykoekirjasta muovautunut kuva sosiologiasta näyttää helposti jäävän hämäräksi, mikä olikin useimman suoraan lukiosta tulleen kanta. Mutkan kautta laitoksellemme tulleet olivat tutustuneet sosiologiaan jo aikaisemmin ja heidän mielikuvansa sosiologiasta olivat jo hieman paremmin jäsentyneitä. Monilla tuntui olevan jollain tapaa määrittelemätön positiivinen mielikuva sosiologiasta. Siinä saattoi kiehtoa salaperäinen lumo, kriittinen komponentti ja kaikkea psykologisointia vastaan oleminen, tai jossain tapauksissa hakeutuminen sosiologiaan perustui epämääräiseen intuitiiviseen ratkaisuun. Usein puhuttiin myös maailmaa parantavasta sosiologiasta tai humaanista tieteestä. Kaikkein yleisimmät sanat sosiologiaa määriteltäessä olivat kuitenkin \OHLV\\V ja ODDMXXV. Sosiologia miellettiin laajana yleispätevänä tieteenä, joka sisältää monia erikoisaloja ja jota voidaan käyttää lähes minkä tahansa yhteiskunnallisen asian tutkimiseen. Useimmat pitivät tätä myönteisenä seikkana, mutta joillekin sosiologian laaja-alaisuus teki vaikeaksi hahmottaa, mitä sosiologia oikeastaan on. Mielikuva sosiologiasta täsmentyi opiskeluvuosien myötä, mutta opiskelijoiden mielestä se tapahtuu liian myöhään, jos vasta graduvaiheessa voi todeta tajuavansa, mitä sosiologia on.

8 9 2SLQWRMHQDORLWWDPLQHQMDRSLVNHOLMRLGHQVLVllQDMR Kokemukset opiskelun alkuvaiheesta ovat opiskelijoiden heterogeenisen taustan takia moninaiset. Opiskelukäytäntöjen hahmottaminen sekä omien opintojen sisällön ja suunnan löytäminen on yksilöllinen prosessi. Joidenkin opiskelijoiden kohdalla se saattaa lähteä nopeasti käyntiin, jolloin mahdolliset kriisiytymiset tulevat myöhemmissä opinnoissa. Toisilla taas alku on hidas ja takkuileva, ja punainen lanka löytyy vasta useita kuukausia aloittamisen jälkeen tai pahimmassa tapauksessa vasta vuosien opiskelun jälkeen. Sosiologian laitoksella aloittaville on ensimmäisenä syksynä tarjolla RSLVNHOLMDMDRSHWWDMDWXWRURLQWLDlaitoksen järjestämäshuhkg\wwlplvsllylsekä ODLWRVHVLWWHO\. Näiden tapaamisten ja tapahtumien kautta opiskelijat saavat kontaktin niin toisiinsa kuin laitoksen henkilökuntaankin - vaihtelevalla menestyksellä. 2SLVNHOXQDORLWWDPLVHQKDDVWHHOOLVXXV Opintojen aloittamiseen liittyvät kokemukset jakautuvat aineistossa karkeasti kahteen ryhmään sen mukaan, onko haastateltavalla ollut sosiologian opinnot aloittaessaan aikaisempia opintoja ja siten kokemusta oman opiskelun järjestämisestä. Suoraan lukiosta tulleille alku vaikuttaa kaaosmaiselta ja monimutkaiselta, koska yliopisto on niin vieras maailma. Enää ei jaetakaan lukujärjestyksiä ensimmäisenä koulupäivänä, ja "tän koko systeemin" hahmottaminen tuntuu vaikealta. Näiden haastateltavien kokema aloittamisen yksinäisyys liittyi ennen kaikkea omien opintojen organisoimisen vaikeuteen, sillä pidemmänkin aikaa saattoi tuntua, että "ei tuu selkeetä tästä hommasta". Oman opintosuunnitelman ja lukujärjestyksen tekeminen koetaan hankalana ja opinto-opas monimutkaisena. Erityisesti sivuainevalintojen kohdalla yksinäisyyden tunne korostuu. Toisaalta jotkut haastatelluista totesivat, että opintoihin oli helppo päästä kiinni, koska ensin oli suoritettava kaikki johdantokurssit, joille suuri osa samaan aikaan aloittaneista osallistui. Näin ollen opinnot lähtivät liikkeelle eräänlaisessa turvallisessa putkessa. Useimmat niistä haastateltavista, joilla jo oli aikaisempia yliopistoopintoja suoritettuna tai jotka olivat pitäneet useamman välivuoden töitä tehden tai muissa oppilaitoksissa opiskellen, korostivat opintojen aloittamisen helppoutta. Syinä tähän helppouteen mainittiin ennen kaikkea aikaisemmat opinnot, jotka nähtiin eräänlaisena koeaikana siihen,

9 10 mitä opiskelu ylipäätään on. Toinen selkeä syy opintojen nopeaan käynnistymiseen oli vahva motivaatio, joka syntyi mieluisan opiskeluaineen - vihdoinkin - löydyttyä. "Hyvä fiilis" ja "hirvee imu" yhdessä selkeiden tavoitteiden kanssa sai nämä haastateltavat tekemään tarkat opintosuunnitelmat, joiden noudattamista edisti vankka itsekuri ja motivaatio. Monet aikaisempia opintoja suorittaneista haastateltavista kertoivat toisaalta aloittamisen olleen vaikeata siinä mielessä, että he joutuivat eri kursseille kuin muut samaan aikaan aloittaneet ja jäivät näin käytännössä oman vuosikurssinsa sosiaalisen piirin ulkopuolelle. Nopeatahtisella opintojen aloittamisella ja tiukassa lukusuunnitelmassa pitäytymisellä on myös ollut saman tyyppiset varjopuolensa, sillä esimerkiksi tehokas kotona lukeminen on vähentänyt sosiaalisten kontaktien määrää ja opiskelujen myöhemmässä vaiheessa ulkopuoliseksi jääminen on saattanut alkaa harmittaa. Yleensä ottaen nämä haastateltavat tiedostivat tarkkaan, että on niitä, jotka "eivät tutustu kehenkään ja on se oma elämä ja sitten vaan käy jossain tenteissä" ja toisaalta taas voi käydä niin, että "imaisee kokonaan se opiskelu ja opiskelijajärjestöt". Jotkut heistä sanoivat itse valinneensa edellisen tien, so. yksinäisen, tehokkaan opiskelun ja korostivat oman valintansa tietoisuutta ja mielekkyyttä. Kun ei ole painetta kuluttaa aikaa sosiaalisissa riennoissa, on helpompi pysyä aikataulussa, ja toisaalta valtiotieteellisen tiedekunnan opinnot ovat joka tapauksessa pitkälti yksin puurtamista. 2SLVNHOLMDWXWRURLQWL Tutoroinnilla on aineiston perusteella hyvin suuri merkitys opiskelijoiden sisäänajossa yliopisto-opintoihin. Kuitenkin myös tässä löytyy eroja vasta-alkajien ja jo aikaisemmin opiskelleiden kesken. Tutorointi tarjoaa paljon käytännön asiatietoa nimenomaan ensikertalaisille: tutorit opastavat lukujärjestyksen tekemisessä, tentteihin ilmoittautumisessa ja opinto-oppaan lukemisessa. Haastatellut olivat tutorointiin tyytyväisiä, koska "on hyvä päästä talon tavoille" ja koska "siellä kehtas just esittää tyhmiä kysymyksiä, mitä välttämättä ei muuten". Tutorointi vaikutti myös mielikuvaan itse asiasta eli sosiologiasta. Toinen selkeä opiskelijatutoroinnin tehtävä on sosiaalinen integraatio. Haastatellut kokivat tärkeäksi sen, että heillä oli heti alkuun mahdollisuus tutustua tiettyyn ryhmään, sillä tutorryhmä luo yhteenkuuluvuuden

10 11 tunnetta; ilman tutorryhmiä ei tietäisi, ketkä lukevat samaa pääainetta. Oman ryhmän jäseniltä saa tukea alun valinnoissa ja ryhmässä vaihdetaan mielipiteitä siitä, "mitä... oikein on sitten tarkoitus ruveta tekemään". Nekin haastatellut, joille tutorointi ei ollut sinänsä antanut mitään uutta tietoa opintojen aloittamisesta, totesivat, että tutortoiminnan kautta uusiin ihmisiin tutustuminen helpottui. Haastateltavien heterogeenisen taustan takia opiskelijatutoroinnin keskeiseksi ongelmaksi nousikin juuri muista oppilaitoksista ja -aineista siirtyneiden tiedon tarve. Opintojen aloittaminen saattoi vaikeutua, koska esimerkiksi korvaavuuksia koskevat kysymykset olivat aiheeseen valmistautumattomalle opiskelijatutorille liian vaikeita. Eräs haastateltava ehdottikin oman tutorryhmän perustamista niille, joilla on aikaisempien opintojensa takia erityyppiset ongelmat kuin vasta-alkajilla. 2SHWWDMDWXWRURLQWL Sosiologian laitoksen opettajatutorointi on nykyisellään mitä ilmeisimmin melko turha tai ainakin hyvin "laimea" käytäntö. Osalla haastateltavista ei ollut opettajatutoristaan "mitään havaintoa", toiset taas totesivat opettajatutorin kertaluontoisen tapaamisen jääneen hyvin muodolliseksi ja vaille pidempiaikaista hyötyä. Ensimmäiseen opiskelusyksyyn ajoittuva opettajatutorin tapaaminen ei ole kovin luonteva tilanne, kun opiskelijat ovat niin "untuvikkoja", etteivät osaa juuri mitään opettajilta kysellä ja toisaalta myös opettajat ovat olleet hämmentyneitä tapaamisen tarkoituksesta. Kiinnostavaa on, että epämääräisistä kokemuksistaan huolimatta haastateltavat yleensä ottaen ovat kuitenkin sitä mieltä, että opettajatutorointi olisi tarpeellista. Ideaalinen opettajatutorointi näyttäytyykin aineiston perusteella laajempana opintojen ohjaamiseen ja edistämiseen liittyvänä kysymyksenä. Opettajatutorin tapaamista ehdotettiin ensinnäkin siirrettäväksi myöhempään vaiheeseen ja toivottiin useampaa tapaamiskertaa. Toisaalta taas useat haastatelluista esittivät, että tapaamiset voisivat olla säännöllisiä, jolloin opettajatutorointi olisi eräänlaista opintoihin orientoivaa ohjausta, joka yhtäältä laskisi opintojen alkuvaiheessa kynnystä selvittää omia opinto-ongelmiaan laitoksen kanssa ja edistäisi toisaalta opintojen loppuvaiheessa pro gradu -aiheen ja sopivan ohjaajan löytämistä. Eräs opintojensa loppuvaiheessa oleva haastateltava ehdotti säännöllisempää kyselyä ja vuosittaista juttutuokiota jonkun opettajan kanssa, jossa kannustettaisiin ja myös vaadittaisiin

11 12 opiskelijaa etsimään omaa erikoisalaansa. Henkilökohtaisen opintoohjauksen "hallinnollisen" järjestämisen vaikeus kuitenkin tunnustettiin ja lisäksi esitettiin, että ohjaus perustuisi vapaaehtoisuudelle. Yleisesti ottaen suurin osa haastatelluista kaipasi laitoksen henkilökunnalta ohjeita ja kannustusta: "kyllä se kaipais sitä, että laitoksen ihmiset olis kiinnostuneita koko opiskelujen ajan, että miten ihmisillä menee... kyllä minusta on aina tuntunut siltä, että yliopistolla pitäs olla ihmisiä, jotka ois opiskelijoista kiinnostuneita". Lisäksi huomautettiin, että vaatimus itsenäisen ajattelun ja työskentelyn oppimisesta ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että "jotenki pidettäis tiukemmin talutusnuorassa ihmisiä siinä loppuvaiheessa". Opintojen alkuvaihe menee omalla painollaan innostuksen vauhdittamana, mutta monella pro gradun aloittaminen ja valmistuminen jumiutuu, koska opiskelu on silloin liian yksinäistä. Opettajia toivottiin ottamaan "vähän enemmän vastuuta siitä, että nää ihmiset myös täältä valmistuiskin". <KWHLQHQRKMHOPDXXVLOOHRSLVNHOLMRLOOH" Kysyimme haastateltavilta, pitäisikö opintojen alkuvaiheessa olla jokin sellainen ohjelma, joka kokoaisi vasta-aloittaneet yhteen ja helpottaisi näin tutustumista sosiologiaan ja laitokseen. Sosiologian laitos on järjestänyt vuosina -96, -97 ja -99 uusille opiskelijoille perehdyttämispäivän, jonka aikana on käsitelty opintojen etenemistä ja suunnittelua. Ne haastateltavat, joille perehdyttämispäivä oli jo ollut tarjolla, antoivat siitä hyvin myönteistä palautetta. Päivä oli ollut antoisa ja mielenkiintoinen, koska siellä oli käsitelty sivuaine- ja muita käytännön valintoja koskevia kysymyksiä. Opettajien ja uusien opiskelijoiden näkeminen sekä "ohjailtu kokemusten vaihto" oli koettu opintoja välittömästi motivoivana. Tiedollisen annin lisäksi perehdyttämispäivällä on siis ollut sosiaalinen merkityksensä. Kun laitos on "valtava" ja uusia opiskelijoita paljon, on tällaisen yhteisen keskustelufoorumin luominen haastateltujen mukaan tärkeätä. Suurimmalla osalla haastateltavista ei ollut kuitenkaan ollut mahdollisuutta tällaiseen, mutta sen tarpeellisuudesta oltiin suhteellisen yksimielisiä. Jälleen nousi esille opintojen ohjaus. Yhteinen aloitusohjelma auttaisi laittamaan opintoja järjestykseen, jos opiskelijoille esiteltäisiin esimerkiksi jonkinlainen sosiologian opintojen "prototyyppi", josta voisi sitten poiketa oman maun mukaan. Tämänkaltaisen kurssin tai

12 13 ohjelman keskeinen anti olisi täsmennetty kuva siitä, mitä kannattaa opiskella ja missä vaiheessa sekä mitä valmiuksia sosiologian opinnot antavat. Ylipäätään yhteinen ohjelma kannustaisi oman opintosuunnitelman tekoon, ja siinä missä johdantokurssi tutustuttaa sosiologiaan tieteenalana, toimisi perehdyttämisohjelma eräänlaisena sisäänajokurssina alan opintoihin. 7XWXVWXPLQHQODLWRNVHHQ Sosiologian laitos järjestää joka syksy uusille opiskelijoille laitosesittelytapaamisen. Haastattelujen perusteella laitokseen tutustuminen jää tässä tapaamisessa liian pikaiseksi. Henkilökunnan lyhyehköt puheenvuorot koettiin ylimalkaisiksi, sillä opiskelijat kaipaavat perusteellisempaa tietoa siitä, mitä ihmiset laitoksella tekevät ja tutkivat. Laitosesittelyissä olisi haastateltavien mukaan voinut olla enemmän opettajia ja tutkijoita paikalla, jotta laitos yhteisönä ja ihmisten kasvot olisivat tulleet tutummiksi. Ylipäätään opintojen alkuun toivottiin enemmän vuorovaikutusta laitoksen henkilökunnan kanssa, koska "vasta kvalissa ja kvantissa tutustuu, että voi moikata käytävällä" ja koska laitoksen puoleen kääntyminen on vaikeata, kun opettajia ei juurikaan tunnista. Eräs haastateltavista huomautti laitosesittelystä keskusteltaessa, että "se on miehet siellä, jotka puhuu... onhan näitä naissosiologeja, mutta ne hirveen vähän esim. noissa tilanteissa on esillä". Haastateltavat olivat melko vakuuttuneita siitä, että voisivat kääntyä jonkun laitoksen henkilön puoleen, jos olisi jotain kysyttävää, ja varmoja siitä, että heidän kysymyksiinsä pyrittäisiin vastaamaan. Käytännössä suhde laitokseen on monilla lähinnä "byrokraattinen", ja syyksi mainittiin muun muassa se, että on epäselvää, mitä neuvoja keneltäkin saa, eikä tietämättömänä tee mieli mennä oville koputtelemaan. Laitoksen amanuenssi saa tässä suhteessa paljon kiitosta, sillä usein hän on ollut ainoa sellainen henkilö, jonka kanssa opintojen kulkua koskevia kysymyksiä on käyty selvittämässä. Osa haastateltavista sanoo asioineensa laitoksen muun henkilökunnan kanssa vasta opintojensa viimeisessä vaiheessa. Tässä yhteydessä useat pohdiskelevat yleisemminkin suhdettaan laitokseen ja sanovat kokevansa itsensä ulkopuolisiksi. Opiskelijariennoista- ja järjestöistä jo alussa pois jättäytyminen on saattanut aiheuttaa sen, ettei laitoskaan ole tullut tutuksi ja opinnoista on tullut

13 14 "yksin ajautumista". Omasta vuosikurssista eriytymisen myötä on integroituminen sosiologiaan jäänyt vähäiseksi, ja tieto siitä, ettei oma naama ole laitoksella tuttu, nostaa kynnystä asioida laitoksen henkilökunnan kanssa. Jotkut haastateltavista sanoivat vierastavansa laitoksella käymistä, koska muista kuin erityisistä, kurssikohtaista ongelmista keskusteleminen tuntuu vastaanottoajalla henkilökunnan häiritsemiseltä. Haastateltavat olivat myös hyvin tietoisia siitä, että "jotkut [opettajista] on innostuneita opiskelijoista ja... kokevat ne voimavarana, mutta osa kyllä kokee hirveen kaukaiseksi, joka häiritsee heidän tutkimustyötään". 23(786 3DNROOLVHWNXUVVLWMDVHPLQDDULW Selvityksessä käytiin jokaisen haastateltavan kanssa läpi sosiologian pääaineopiskelijalle pakolliset kurssit. Haastateltavia pyydettiin kertomaan kurssien hyvät ja huonot puolet sekä arvioimaan niitä oman oppimisen kannalta. Eräistä kursseista haastateltavien kokemukset olivat yllättävän yhdenmukaiset, toisten kurssien kohdalla taas mielipiteissä on paljon hajontaa. Kaiken kaikkiaan kurssit näyttävät sosiologian laitoksella olevan melko vahvasti pitäjiensä suhteen henkilöityneitä, minkä huomaa erityisesti johdantokursseista keskusteltaessa 6RVLRORJLDQMRKGDQWRNXUVVL Sosiologian johdantokurssi koettiin pitkälti pääsykoekirjasta tuttujen asioiden kertaukseksi. Tätä ei mitenkään erityisesti pidetty kurssin huonona puolena, koska tutut asiat oli helppo sisäistää. Toisaalta monet haastateltavista kuitenkin totesivat, ettei kurssi ollut niin kiinnostava kuin sen olisi toivonut aloittavana opiskelijana olevan. Kurssin sisältö oli jonkun mielestä ollut sekava, joku toinen taas olisi toivonut saavansa johdantokurssilta enemmän konkreettista tietoa siitä, mitä laitoksella tutkitaan, mitä sosiologialla tehdään ja mihin sosiologiaa voidaan käsitteineen soveltaa. Edelleen esitettiin, että alun "sekamelskaan" tulisi selvyyttä, jos kerrottaisiin, "minkälaisia erilaisia sosiologian virtauksia ja koulukuntia meillä on" sekä miten ne ovat suhteessa toisiinsa, jotta voisi

14 15 "hahmottaa jotenkin tän kentän, millä tässä kukakin pelaa ja millä paikoilla". Ylipäätään johdantokurssilta toivottiin jollain tapaa "syvempää" sisältöä. Osa haastateltavista myönsi luentomuotoisen kurssin olevan hankala opetusmuoto, ja sanoi sikäli olleensa sosiologian johdantokurssiin suhteellisen tyytyväinen. Kun yksi ihminen puhuu ja muut kuuntelevat, ei näiden haastateltavien mielestä ole kovin montaa tapaa pitää tämänkaltaista massaluentoa. 6RVLDDOLDQWURSRORJLDQMRKGDQWRNXUVVL Sosiaaliantropologian johdantokurssi oli lähes poikkeuksetta koettu hyvin hauskaksi ja kiinnostavaksi kurssiksi. Kurssin vetäjän tapa luennoida oli mitä ilmeisimmin miellyttänyt monia, sillä sitä kehuttiin "loistavaksi tarinankertojan tyyliksi", joka oli hyvin intensiivinen ja mukaansa tempaava. Luennoitsijan oma innostus ja asiantuntemus aiheeseen oli tullut selvästi esille, ja se oli luonut myös luentosaliin lennokkaan tunnelman. Luennoilla oli käsitelty lukuisia käytännön esimerkkejä ja luennoitsijan omia kokemuksia, mitä pidettiin miellyttävänä tapana viedä kurssia eteenpäin ja jonka myötä "tuli sellainen fiilis, et varmaan kaikki haluu erikoistua antropologiaan". Useat haastateltavista totesivat tästä kurssista puhuessaan, että luennoitsijan persoona näyttää vaikuttavan paljon nimenomaan johdantokurssien kohdalla. 9lHVW WLHWHHQMRKGDQWRNXUVVL Väestötieteen kohdalla mielipiteet jakautuvat voimallisemmin kuin kahden muun johdantokurssin tapauksessa. Haastateltavissa oli monta sellaista, jotka sanoivat kurssin olleen kuivakka, mikä johtui heidän mielestään pääasiassa omasta mielenkiinnon puutteesta. Toisaalta todettiin myös, että luennot itsessään olisi voinut toteuttaa mielenkiintoisemmin ja laajemmin: johdantokurssilla olisi haluttu saada esimerkinomaista tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia väestötieteellä on ja miten sitä käytetään. Tämä olisi erään haastateltavan mukaan ollut tärkeämpää oppia kuin se, miten syntyvyyspromille oikeaoppisesti lasketaan. Mikäli kurssi on "kuivasti pidetty" eikä kurssilla kerrota konkreettisesta nykyisin tehtävästä tutkimuksesta, on tämä omiaan karkoittamaan opiskelijoita. Haastatteluissa tuli myös väestötieteen osalta esille johdantokurssin vetäjän persoonan tärkeys: eräs haastateltavista

15 16 toivoi, että johdantokurssin pitäjän tulisi väestötieteessäkin olla professori juuri kurssin ratkaisevan aseman takia. Väestötieteen johdantokurssista löytyi kuitenkin tasapuolisesti myös positiivista sanottavaa. Kurssia pidettiin hyvin järjestettynä ja selkeänä. Useimmat haastateltavista kiittelivät kurssilla tehtyjä harjoitustehtäviä, sillä ne toivat opintoihin paljon kaivattua konkretiaa ja "itse tekemistä". 6XRPDODLVHQVRVLRORJLDQWXWXVWXPLVNXUVVL Suomalaisen sosiologian tutustumiskurssi on haastattelujen perusteella hyvin onnistunut kurssi. Se koetaan hyväksi ja hauskaksi kurssiksi, koska siinä ensinnäkin tehdään ryhmätöitä ja toiseksi tutustutaan muihin sosiologian opiskelijoihin. Oman osuuden kirjoittaminen ryhmätyöstä on vasta-aloittaneelle haastavaa ja innostavaa. Samalla pienryhmätyöskentely koetaan mielekkäänä tapana syventyä ajankohtaiseen sosiologiseen tutkimukseen, ja tämän kurssin myötä monelle "kristalloituu se, mitä sosiologia oikeasti on". Jotkut haastateltavista totesivat ottaneensa kurssin "kauheen vakavasti", koska kurssi on ensimmäinen laajemmin omaa panosta vaativa, jolloin on "pakko pärjätä". Suomalaisen sosiologian tutustumiskurssi toimii kuitenkin alkuperäistarkoituksensa mukaan myös uusia opiskelijoita integroivana kurssina, ja eräs haastateltava totesikin, että kurssia voisi markkinoida enemmän myös perusopintonsa jo esimerkiksi avoimessa yliopistossa suorittaneille, sillä "suhdeverkon" luomisen tärkeyttä ei aluksi tahdota ymmärtää ja kuitenkaan "monista asioista ei saa tietää kuin toisten kautta". Kurssin saama negatiivinen palaute liittyy lähes yksinomaan kysymykseen keskustelun aikaansaamisesta ja sallimisesta kurssilla: Toivottiin, että kurssia kehitettäisiin enemmän keskustelevaksi. Lisäksi eräässä haastattelussa tuli ilmi, että kurssin vetäjä oli keskeyttänyt opiskelijan aloittaman kysymyksen, jolloin haastateltavan mukaan "tuli oikeen sellanen hirvee olotila, anteeks ollaan sitte hiljaa täällä, oli kauhee yllätys että mitään ei saa kommentoida"..ydolwdwllylvwhqphqhwhoplhqnxuvvl Kvalitatiivisten menetelmien kurssi on aineiston perusteella yksi sosiologian laitoksen kurssitarjonnan ehdottomista helmistä. Se on koettu lähes yksinomaan positiiviseksi oppimiskokemukseksi, joka on antanut

16 17 arvokkaita oivalluksia tutkimuksen tekemisestä. Kurssin suosion perusta on selvä: menetelmiä ei voi oppia kuin tekemällä, joten kurssi koetaan hyödylliseksi ja tarpeelliseksi juuri itse tai ryhmissä tehtyjen konkreettisten harjoitustöiden takia. Kvalitatiivisten menetelmien kurssilla opiskelija tekee ensimmäisen kerran yhden tai useamman oman kirjoitustyön, ja pääsee näin itse tutustumaan johonkin yhteiskunnalliseen ilmiöön. Haastatelluista jokainen korosti menetelmien kokeilemisen ja pienten tutkimusraporttien kirjoittamisen tärkeyttä niin omien opintojensa kuin ylipäätään sosiologian hahmottamisen kannalta: "se oli suuri huipennus sosiologian opiskeluiden kohdalla". Oppiminen kvali-kurssilla koettiin tehokkaaksi, kun "joutu tekeen töitäkin" ja vaikka kurssi on työläs, tämä työläys nähdään periaatteessa pelkästään positiivisena asiana. Ryhmätyön mielekkyys nousee tässäkin yhteydessä esille, sillä ryhmätuki on antanut lisäpotkua töiden tekemiseen. Samoin arvostetaan sitä, että kurssin vetäjä on nähnyt vaivaa kurssin järjestämisessä ja ollut itse innostunut aiheesta, mikä on heijastunut välittömästi myös kurssin yleiseen henkeen. Kvalitatiivisten menetelmien kursseilla oli luonnollisesti ollut ongelmiakin. Keskeisin ongelma on haastateltujen mukaan ollut liian vähäinen ohjaus "itse tekemiseen", eli esimerkiksi kentälle menemiseen ja siihen, miten tutkimuksen tekeminen käytännössä aloitetaan. Tähän liittyen teorialuennot ja menetelmiä käsitelleet pienryhmät ovat saattaneet jäädä toisistaan irrallisiksi, eikä menetelmäopetuksesta vastuussa oleva pienryhmän vetäjä ole aina osannut hoitaa tehtäväänsä: "meille sanottiin vaan että tässä on teoria tällä tasolla ja käytäntö tällä tasolla, että teidän pitää vain yhdistää nämä". Teorian ja empiirisen aineiston yhdistäminen onkin eräs sosiologian opintojen keskeisimmistä kompastuskivistä (tästä tarkemmin luvussa 3.5 Teoria ja empiria). Kaiken kaikkiaan aikaisempien, "melko passiivisten" opintojen pohjalta harjoitustöiden tekeminen ja erityisesti raporttien kirjoittaminen osoittautuu joillekin yllättävän vaikeaksi tehtäväksi, ja tällöin kurssin vetäjien antaman ohjauksen merkitys korostuu..ydqwlwdwllylvwhqphqhwhoplhqnxuvvl Kvantitatiivisten menetelmien kurssi on aineistomme perusteella ollut melkoisessa paitsiossa sekä sisällöllisten että käytännön järjestelyjen suhteen. Useimmat haastatelluista sanovat, etteivät oppineet kvantikurssillaan mitään tai oppiminen jäi niin pintapuoliseksi, että nyt osataan

17 18 lähinnä "syöttää tietoa koneelle". Kun kurssilla käytettyjä ohjelmia ei ole hallittu tarpeeksi, on harjoitustöiden tekeminen ollut turhauttavaa. Suurin ongelma on ollut huonosti järjestetty opetus ja lähes täydellinen harjoitustuntien ohjauksen puute. Kun yhteys kurssin vetäjään ei ole ollut kunnossa, on kurssista tullut "pakkopullameininkiä", vaikkei olisi ollut "periaatteellista negatiivisuuttakaan" kvantitatiivisia menetelmiä kohtaan. Kurssista on mitä ilmeisimmin puhuttu paljon opiskelijoiden keskuudessa ja osa haastateltavista oli tietoisia siitä, että kurssia on uudistettu keväällä Eräs uudistetun kvanti-kurssin käyneistä haastatelluista kehui kurssia hyvin järjestetyksi ja systemaattiseksi, jossa luennot ja viikoittaiset, kotona tehtävät harjoitukset toimivat hyvin. Harjoitustuntien ohjaus on myös parantunut. Haastateltujen mukaan kvantitatiivisten menetelmien opettaminen on kaiken kaikkiaan melkoinen pedagoginen haaste, joka vaatii opettajalta asiantuntemusta sekä panostusta luentojen sisältöön, jotta opiskelijat saataisiin kuuntelemaan ja innostumaan. 0XXWPHQHWHOPlNXUVVLW Haastatelluista vain harva oli suorittanut syventävien menetelmäkursseja. Tässä tiivistetysti se, mitä muutamista hajanaisista kursseista oli sanottavaa: Haastattelumenetelmäkurssi oli jäänyt hyvin pintapuoliseksi, koska kurssilla ei puhuttu teoriasta juuri mitään ja näin ollen haastatteluharjoituksen tekeminen oli jäänyt etäiseksi. Sosiaaliantropologian etnografisten menetelmien kurssista on pidetty paljon, koska siinä on tehty vain yksi isompi harjoitustyö ryhmässä, jolloin tutkimuksen tekemisen eri vaiheet ovat tulleet kokonaisvaltaisemmin käsitellyiksi. Väestöntutkimuksen menetelmä-kurssi koettiin hyvin toimivaksi, koska siinä on luentojen lisäksi kotona tehtäviä laskuharjoituksia, joita sitten käsitellään harjoitustunneilla. Kvantitatiivisten menetelmien analyysikurssi on ollut erään opiskelijan sitä käydessä täysin "ylityöllistetty" kurssi lähinnä ohjaajapulan takia. Keskusteluanalyysikurssi oli erään haastatellun mukaan ollut mielenkiintoinen, mutta haastateltava ei ole loppujen lopuksi hyötynyt kyseisestä kurssista pro gradunsa tekemisessä lainkaan, joten hän samaan hengenvetoon harmittelee syventävien menetelmäkurssien valinnanmahdollisuuksien vähäisyyttä.

18 19 3URVHPLQDDUL Proseminaarista on vaikea saada tämän aineiston perusteella kovin selkeätä kuvaa, sillä mielipiteet jakautuvat voimakkaasti jopa yksittäisen haastateltavan kohdalla, ja toisaalta seminaarit ovat vahvasti vetäjiinsä henkilöityneitä. Negatiiviset kokemukset proseminaarista liittyvät pitkälti haastateltavien ristiriitaisiin odotuksiin kurssin tarkoituksesta. Monet haastateltavista sanovat saaneensa seminaarin alussa liian vähän opastusta seminaarityön kirjoittamiseen, jolloin muotoseikkoja on tullut opeteltua turhankin paljon kantapään kautta, kun perusvirheet olisi voitu poistaa riittävän selkeillä ohjeilla ja malleilla heti seminaarin alussa. Seminaaritöiden tekemiseen toivotaan siis enemmän yleistä opastusta ja työn luonteen selittämistä. Jotkut haastateltavista kritisoivat lähinnä yhden kirjan referoimiseen perustuvaa seminaarityötä liian "löysäksi", vedoten siihen, ettei yhden kirjan referoiminen vaadi kovinkaan monen muotoseikan hallintaa, eikä seminaarissa näin ollen myöskään syvennytä itsenäiseen tiedon hakemiseen ja muokkaamiseen. Eräs haastatelluista tuo myös esille ajatuksen töiden kirjoittamisesta kahteen kertaan siten, että vasta ensimmäisestä versiosta saadun palautteen pohjalta kirjoitettaisiin seminaarityön lopullinen versio. Keskeisin proseminaarin kompastuskivi liittyy muotoseikkojen tarkoituksenmukaisuuden mieltämiseen. Yhtäältä haastatellut kertoivat, että pisteiden paikkojen etsiminen tuntui "hiusten halkomiselta", "naurettavalta" ja "pikkumaiselta", mutta myönsivät kuitenkin vähitellen ymmärtäneensä, miksi muotoseikat ovat akateemisessa kirjoittamisessa perusteltuja. Toisaalta ne, joiden seminaarivetäjät eivät olleet pitäneet muotoseikkojen käsittelyä tärkeänä, vaan lähinnä äidinkielen laitoksen turhina sääntöinä, kokivat jääneensä proseminaarin jälkeen tyhjän päälle ja vaille selkeätä kuvaa laitoksen suosimasta viittauskäytännöstä. Proseminaari on haastattelujen perusteella ollut joillekin "masentava kokemus" myös seminaarin vetäjän ottaman auktoriteettiaseman sekä tämän antaman kovan kritiikin takia. Eräs haastateltavista totesi, että myös opettajan olisi mahdollista oppia seminaaritilanteen vuorovaikutuksessa, mutta että "mä koin sen, että mä olin kiltti oppilas hiljaisesti, joka sain puhua vain, jos seisoin... tulee semmonen tosi mitätön olo". Proseminaari on ollut monille myös positiivinen kokemus ja onnistunut kurssi, joka on "kaikkine kasvukipuineen" tuottanut tyydytystä. Nämä sanovat oppineensa seminaarissa näkemään, mitä tieteellinen ilmaisu

19 20 käytännössä on, sekä saaneensa hyvää ohjausta ja palautetta teoreettisen esityksen tekemiseen. Seminaariryhmä on ollut riittävän pieni, ja opponointijärjestelmä on toiminut hyvin, koska se on pakottanut seminaareihin osallistujat syventymään kirjoittamisen lisäksi myös siihen, miten tekstejä luetaan. Väestötieteessä proseminaarin yhdistäminen laudaturseminaariin koettiin antoisaksi, koska järjestely nosti seminaaritöiden tasoa. 7XWNLPXVKDUMRLWXVNXUVVL Tutkimusharjoituskurssi on jälleen ollut monille tärkeä kurssi sen "käytännöllisyyden" takia. Se on tarjonnut opiskelijoille "elämyshetkiä" ja ollut "kaikkine tuskineen hieno kokemus". Koska useimmille tutkimusharjoituskurssi on ollut ensimmäinen kerta, jolloin on pitänyt itse viedä alusta loppuun valittua aihetta koskeva pieni tutkimus, on kurssi joidenkin kohdalla onnistunut tukemaan myös pro gradu -työn tekemistä. Pienryhmätyöskentely on ollut mielekästä, ja ryhmäkohtaisista keskusteluista on saanut hyvää palautetta oman raportin kirjoittamiseen. Joillakin tutkimusharjoituskursseilla on opittu "konkreettisesti yksi metodi", mitä pidetään hyvän ja hyödyllisen kurssin merkkinä. Kritiikkiä tutkimusharjoituskurssi saa lähinnä työläytensä takia, joka mitä ilmeisimmin vaihtelee kurssikohtaisesti..lumdwhqwlw Kaiken kaikkiaan haastateltavilla oli melko ristiriitainen suhtautuminen kirjatentteihin. Toisaalta ne ovat hyvä tapa edistää opintoja, sillä saahan niistä kerralla opintoviikkoja mukavan paljon, ja jos kirjat ovat mielenkiintoisia ja jos aikaa lukemiseen jää riittävästi, saattaa jopa oppia jotakin. Mutta samaan hengenvetoon todetaan, että oppimisprosessina kirjatentti ei ole paras mahdollinen tapa, koska sen vaikutus on hyvin lyhytkestoinen. Ongelmana koettiin ennen kaikkea liian isot kirjapaketit, joiden kohdalla aikaa pohdintaan ja asioiden yhdistelemiseen jää liian vähän. Just se että on kirjamäärällisesti niin paljon paahtamista, just se että on nii iso kirjakokonaisuus niin jälkeenpäin alkaa miettiä, muistanks mä mitään, ett jos kerralla ois vähemmän kirjoja niin ehkä ne jäis paremmin muistiin

20 21 Tämä ajatus toistui monen haastateltavan kohdalla. Tenttiin lukeminen on paljolti sitä, että lyhyen ajan kuluessa päntätään tenttialueen kirjat ja heti kun tdk on ohi, niin se menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jotkut opiskelijat valittivat tenttien alhaisesta vaatimustasosta, minkä vuoksi tentteihin saatetaan mennä joskus huonostikin valmistautuneena. Paljon moitteita sai myös tenteistä saatava palaute, joka useimpien mielestä oli vain arvosana ilmoitustaululla. Mutta oli joukossa muutamia, jotka ilman ehtoja katsoivat kirjatenttien olevan mielekäs tapaa edistää opintoja. Perusteena esitettiin, että kirjatentit "opettaa sitä olennaisen asian poimimista sieltä ja suurten asiakokonaisuuksien käsittelyä", tai sitten niin, että kirjoista on helpompi jäsennellä asioita kuin luentomuistiinpanoista. Lisäksi tenteissä viehätti mahdollisuus jäsentää omaa aikaansa haluamallaan tavalla..lumdwhqwwlhqnruyddplqhqhvvhhool Lähes kaikki haastateltavat olivat selvillä mahdollisuudesta korvata tenttikirjoja esseellä. Esseet olivat kuitenkin valtaosalla jääneet tekemättä, sillä vaikka niitä pidetään hyvänä tapana oppia uutta ja jäsentää vanhaa, ne ovat opintoviikkoihin suhteutettuna huomattavasti työläämpiä kuin kirjatentit. Lisäksi toivottiin laitoksen taholta huomattavasti kannustavampaa ilmapiiriä esseen kirjoittamiseen, ettei se jäisi vain "opinto-oppaassa mainituksi mahdollisuudeksi". se on kyllä hyvä tapa tehdä just sitä järjestelmällistä työskentelyä kirjan parissa, kyllä se, kannattais suosia jollain tavalla... ehkä niin kun monet tarvii täällä jonkinnäköstä rohkaisua siihen tehdä esseit Esseiden kirjoittamiseen tuntuisi olevan halua ja kiinnostusta, sillä useimmat tiedostavat, kuinka tärkeää tulevaisuudessa (pro gradu) on pystyä kirjoittamaan tieteellisesti kelvollista tekstiä. Joten mikäli opiskelijoilta toivotaan sujuvampaa tieteellisen kielen hallintaa, on laitoksen taholta mietittävä keinoja, joilla esseiden kirjoittamista voitaisiin entistä enemmän suosia. Nykyisellä käytännöllä esseiden kirjoittamiseen ei ryhdytä, sillä "ei jaksa vaan niin kun tämä meidän ilmapiiriimme tässä yhteiskunnassa, että valmistu, valmistu, saa ovareita ja semmoista".

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Kandidaatin tutkielman arviointien koonti

Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Arvioinnit koottu: 7.12.2009 Kokoajat: Sanna Kinnunen, Hanna Mäkelä ja Camilla Suikki 14 vastaajaa - 5 kehityspsykologian sektori - 8 kliinisen psykologian sektori

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Taitosalkku-opintokokonaisuus, 6 op Perehdytyspäivät, avoimen väylä Minna Nevala

Taitosalkku-opintokokonaisuus, 6 op Perehdytyspäivät, avoimen väylä Minna Nevala Taitosalkku-opintokokonaisuus, 6 op 29.8.2012 Perehdytyspäivät, avoimen väylä Minna Nevala MIKÄ ON TAITOSALKKU? 1/2 Taitosalkku on 6 op:n opintokokonaisuus, joka on osa liiketoimintaosaamisen perusteita

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava 29.8.2012 29.8.2012 Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1 2op) Pakollinen opintojakso kandidaatintutkinnossa

Lisätiedot

TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi

TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi Auri Kaihlavirta 1.6.2011 1. Tapaaminen 1.6. klo 16-18 Varajohtajan terveiset Kurssin esittely Tavoite Läsnäolo Suoritustavat Esittäytyminen HOPS 1 Opintojen

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Assari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille)

Assari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Assari 2.0 Kevät 2011 Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Kevään valmennuksen tavoitteet Assarijoukkue Yksittäisten

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op peruskurssi maissa

Lisätiedot

Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan historiatieteiden palautepalaveri

Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan historiatieteiden palautepalaveri MUISTIO Oulunyliopistonhumanistisentiedekunnanhistoriatieteidenpalautepalaveri 2.12.2009 Historiatieteiden syyslukukauden 2009 palautepäivätilaisuus pidettiin yliopiston tiloissa Linnanmaalla, salissa

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi

TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi Pentti Hietala Tay/TKT 23.8.2016 Mitä? Jokaisella aloittavalla opiskelijalla on HOPSopettaja l. omaopettaja

Lisätiedot

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto Vastanneiden osuus % tiedekunnittain (n = 177) Kurssin suorittaneiden määrä (27.5.2014 mennessä) yhteensä = 289 Kielten laitos yhteensä 49 suoritusta Humanistinen

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Alustavia tutkimustuloksia opintoja edistävistä ja hidastavista tekijöistä

Alustavia tutkimustuloksia opintoja edistävistä ja hidastavista tekijöistä Alustavia tutkimustuloksia opintoja edistävistä ja hidastavista tekijöistä Edistävät Kurssivalinnat Valinnanvapaus (5) Monipuoliset kurssisuoritustavat (tentti, essee, luento, Avoin) (5) Monipuolinen kurssitarjotin

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian laitos TieVie-koulutuksen seminaari 16.1.2003 Jyväskylä Lähtökohtia Johdatus historiatieteeseen - historian perusopintojen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA

Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus KIPA Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA Palautekyselyn tulokset (N=22) Palautekyselyyn vastasi 16 naista ja kuusi miestä eli 22 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 69 kohderyhmästä (kokonaisuutta

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op LIITTEET Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi 2 op maissa 4 op P2a Toimeentuloturvan ja

Lisätiedot

Tervetuloa! Tänään tapahtuu seuraavanlaista:

Tervetuloa! Tänään tapahtuu seuraavanlaista: Tervetuloa! Tänään tapahtuu seuraavanlaista: Opiskelijakyselyn tulosten yhteenveto Kehitysehdotuksien puintia Vapaamuotoista keskustelua (kysymyksiä, vastauksia, neuvoja, murheita) Kiva, että olet tullut

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Mitä on moderni fysiikka?

Mitä on moderni fysiikka? F2k-laboratorio Fysiikka 2000 luvulle Toiminnassa vuodesta 2011 Modernin fysiikan töitä pääasiassa lukiolaisille opettajan ja ohjaajan opastuksella Noin 40 ryhmää/vuosi Myös opeopiskelijoiden koulutusta

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Roni Sorsa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT 17.9.2014 Mikä on koulutuksen johtamisen tavoite? Yliopistokoulutuksen tavoite? Mitä halutaan tukea

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tuomas Kallinki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta USKONTOTIETEEN HOPS Humanistinen tiedekunta ORIENTOIVIEN OPINTOJEN HOPS (2 op) Jakson aikana opiskelija hankkii valmiudet opintojensa aloittamiseen ja tutkintonsa suunnitteluun sekä tutustuu opiskeluympäristöönsä

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Rural Studies - monitieteisten maaseutuopintojen arviointi: e-lomakekysely RS-opiskelijoille. Vesa Rouhiainen 3.10.2011

Rural Studies - monitieteisten maaseutuopintojen arviointi: e-lomakekysely RS-opiskelijoille. Vesa Rouhiainen 3.10.2011 Rural Studies - monitieteisten maaseutuopintojen arviointi: e-lomakekysely RS-opiskelijoille Vesa Rouhiainen 3.10.2011 Perustietoja vastaajista: E-lomakekysely: kyselylomake lähetettiin 61:lle vähintään

Lisätiedot

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Alkutehtävä Valitse kortti, joka kuvastaa fiiliksiäsi/mietteitäsi/suhtautumistasi elämään lukion jälkeen

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS

OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS Jari Haimi ym. Lentävässä Lähdössä 2016 Mikä on HOPS? Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli jokaisen opiskelijan oman opiskelun strategia, taktiikka ja toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,

Lisätiedot

INSSI-seminaari VOV! Risto Salminen

INSSI-seminaari VOV! Risto Salminen INSSI-seminaari VOV! Valmistuminen opiskelijasta välittämällä Risto Salminen Välittämisen trendi? Viimeisten järkyttävien tapahtumien lisäksi aiempia trendejä johtamisessa suunta yksilöjohtamiseen vanhemmuus

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

MIKÄ MOTIVOI MAATALOUSTIETEIDEN OPISKELIJOITA JATKAMAAN OPINTOJA JA MIKSI OSA HARKITSEE OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTÄ?

MIKÄ MOTIVOI MAATALOUSTIETEIDEN OPISKELIJOITA JATKAMAAN OPINTOJA JA MIKSI OSA HARKITSEE OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTÄ? MIKÄ MOTIVOI MAATALOUSTIETEIDEN OPISKELIJOITA JATKAMAAN OPINTOJA JA MIKSI OSA HARKITSEE OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTÄ? Hanna-Riitta Kymäläinen Laura Kihlström Mervi Seppänen Helsingin yliopisto, maataloustieteiden

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan AINEISTO 54 Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan Olemme kaikki oppineet suurimman osan siitä minkä tiedämme koulun ulkopuolella. Oppilaat oppivat eniten ilman opettajiaan ja usein heistä huolimatta.

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

PHYS-A3132 Sähkömagnetismi (ENG2) ( )

PHYS-A3132 Sähkömagnetismi (ENG2) ( ) PHYSA Sähkömagnetismi (NG) (060 0600). Yleisarvioni kurssista kokonaisuutena =i perusteita vastata, =Välttävä, =Tyydyttävä, =Hyvä, =rittäin hyvä, =rinomainen Number of respondents: 0 6 8 0 6 8 0 6. Tapa,

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille 2012 Mistä kyselyssä oli kyse? SPEK ryhmän omatoimisen varautumisen kurssitetuille suunnattiin asiakaskysely

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, 5.2.213 1 (9) Perustieteiden tohtoriohjelma Jatko-opiskelijoiden seurantakysely Toteutettiin 14. 28.11.212 Kysely lähetettiin kaikille lukuvuoden 29 21 ja 21 211 aikana jatko-opintonsa aloittaneille. Vastausprosentti:

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemusala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemusala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemusala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Jarna Väisänen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Sami Jussinmäki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot