Sosiaalialan Korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry EKSAKTI 3/

Transkriptio

1 Sosiaalialan Korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry EKSAKTI 3/

2 KUVAMUISTOJA RIIKASTA......herkuttelua, silmän ruokaa, taidetta, hymyä, kartan lukua, laulua, riemua... opintomatkalta!

3 Puheenjohtajan palsta Kesää on tänä vuonna kestänyt niin, että varmasti kaikille sitä on riittänyt. Hyvä niin! Syyskautta vähitellen aloitellessa ylpeänä esitämme Ruusuiset onnentoivotukset uudelle pääluottamusmiehelle Niina Blomille! Niina ja muut luottamusmiehemme auttavat jäseniämme työoloihin ja palkkaukseen liittyvissä asioissa. Tiedäthän kuka on sinun luottamusmiehesi? Keskusjärjestöt ovat hyväksyneet keskitetyn palkkaratkaisun pohjaksi, ja alakohtaisten sopimusneuvottelujen takaraja on Korotus on maltillinen, tärkeintä on ollut vastuullisuus vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa. Lue lisää: Eksoten ja kuntien säästösuunnitelmat ovat vasta lausuntokierroksella, ja tuoneet nyt jo monenlaista pohdintaa. Toisaalla säästetään, toisaalla rakennetaan uutta tai uudelleen järjestellään vanhaa. Eettiset pohdinnat vs. talous ovat arkipäivää rivityöntekijällekin, palvelujen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta arvioidaan jatkuvasti. Tämä on mielestäni myös hyvä asia, niin ettei työtä tehdä pelkästään työn vuoksi "niin kuin on aina tehty" vaan siksi, että työn tuloksella on oikeasti joku merkitys asiakkaalle. Ja ehkäpä jos joskus kriittisesti arvioi vanhaa, niin voisiko samalla tulla kehittäneeksi jotain uutta? Voisiko nyt panostaa enemmän, että joskus myöhemmin joutuisi panostamaan vähemmän? Tärkeitä ja vaikeita ratkaisuja, joiden tekemiseen tarvitaan visioiden lisäksi kykyä vastuunkantoon. Kukaan meistä ei saa olla vain töissä täällä. Työntekijällä on oikeus hyvään työelämään. Tärkeitä osia hyvää työelämää ovat esimerkiksi esimiehen ja työyhteisön tuki, oman työn arvostaminen tai oma työtila, yksinkertaisia asioita, mitkä huomaa oikeastaan vasta silloin, jos ne puuttuvat. Kehittämistä ei tarvita kehittämisen takia vaan siksi että asiakkailla on oikeus saada laadukasta sosiaalityötä. Meillä sosiaalialan ammattilaisilla on vaitiolovelvollisuus, mutta myös oikeus ja velvollisuus tuoda esiin tietoa asiakkaiden tilanteista yleisellä tasolla. Esimiesten ja päättäjien tietoon voi varsin hyvin tuoda mahdollisia kehittämiskohteita tai epäkohtia päätöksenteon tueksi. Takanapäin puhumisella ei vaikuteta mihinkään! Riikan reissun kuulumisia on toisaalla lehdessä. Mieleeni jäi mm. sunnuntain illallinen, jossa kellariravintolan pitkän pöydän äärellä spontaanisti virisivät tutut suomalaiset yhteislaulut. Kovasti vaan koetettiin keksiä iloisia sellaisia! Upeasti kulkivat niin kaanonit, kuin karaoketkin myöhemmin illalla. Perhesosiaalityön parissa jatketaan Perhe 24/7 seminaarin merkeissä. Seminaarin mainos on jo kolahtanut sähköpostiisi, mutta jos sitä ei näy, niin käy e-asioinnin kautta päivittämässä tarvittavat tiedot sivulla Ajallaan ilmoittautuneille tarjoamme aamukahvit ammattikorkeakoululla. Hyvä seminaari on taas tulossa, tule mukaan! Uusi alueasiamiehemme Tanja Tuunainen-Vainio on paikalla Perhe 24/7-seminaarissa. Voit tulla tapaamaan häntä myös syyskokoukseen, ja samalla valitsemaan uutta puheenjohtajaa. toivoo Mirja

4 Perhe 24/7 Kurkistuksia perheseminaariin Kuinka sovittaa yhteen työajat ja perhe-elämä? Kuinka lastenhoito on järjestetty, jos työtä tehdään epätavalliseen aikaan? Missä kulkevat perhetyöntekijän ammatilliset rajat? Näitä kysymyksiä pohditaan ja vastauksia etsitään Talentia Etelä-Karjalan ry:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysyksikön yhteisessä Perhe 24/7 seminaarissa torstaina Luennoitsijoina ovat pari- ja seksuaaliterapeutti, terveydenhoitaja Minna Oulasmaa, joka toimii Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattorina ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yliopettaja PsT Anna Rönkä. Perheverkon tutkimussarja Väestöliiton Perheverkko on julkaissut tutkimuksistaan kolmiosaisen kirjasarjan, jossa ensimmäisenä ilmestyi kirja Äidin kielletyt tunteet (2008). Sen jälkeen ilmestyi Isyyden kielletyt tunteet (2010) ja uusin ja sarjan viimeinen osa Ammattikasvattajan kielletyt tunteet, joka kertoo varhaiskasvattajien kokemuksista ja tuntemuksista, ilmestyi tänä vuonna. Kirjan tutkimusaineistosta on noussut esille työntekijöiden kuormitus ja huoli omasta jaksamisesta, sillä lapset vaativat enemmän läsnäoloa ja huomiota eikä päivähoidon ongelmia oteta vakavasti päättäjien taholta. Yhä enemmän on myös asioita, joihin yksittäinen työntekijä ei pysty vaikuttamaan. Myös vanhemmuus on muuttunut. Minna Oulasmaan aamupäivän aiheena onkin Perhesosiaalityön haasteet. Minna Oulasmaa Työaikakäytäntöjen merkitys perheen arjelle Jyväskylän ammattikorkeakoulu on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa 24/7, joka nimensä mukaisesti tutkii erilaisten työaikakäytäntöjen merkityksestä perheiden arjelle. 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa avoinna oleva yhteiskunta tarkoittaa sitä, että monessa lapsiperheessä vanhemman tai molempien vanhempien työajat sijoittuvat iltaan, yöhön tai aikaiseen aamuun. Tutkimustulokset kertovat siitä, miten ja millä ehdoilla perheen ja työn yhteensovittaminen onnistuu. Tutkimuksesta ja sen tähänastisista tuloksista kuulemme Anna Rönkän seminaaripuheenvuorossa iltapäivällä. Onko työstä tullut vieras perheessämme? Vieras perheessä kirjassa vuodelta 2009 on Anna Röngän ja Ulla Kinnusen artikkeli Kun työstä tulee vieras perheessä. Poimin artikkelista joitakin kiinnostavia tutkimustuloksia. Seuraavat asiat siis tekevät työstä vieraan:

5 1) työpäivän venyminen tai työn ajoittuminen sellaiseen ajankohtaan, josta seuraa perheessä aikatauluongelmia 2) työn henkinen rasittavuus, jolloin työntekijän mieliala on uupunut kotonakin ja työ valtaa ajatukset kielteisessä mielessä 3) työtehtävien runsaus ja kova työtahti, josta selviytyäkseen työtä on tehtävä ja ajateltava vapaa-aikanakin. Näiden tekijöiden takia henkilö ei joko kykene olemanaan toivomallaan tavalla perheensä kanssa tai muut perheenjäsenet häiriintyvät vieraan takia. Lasten kokemus Kuulostaako mikään tutulle? Minulle ainakin ja uskon, että jokainen löytää oman kohtansa. Lohduttavaa tutkimuksen mukaan on, että vanhempien kokemus perheen laiminlyönnistä ei saanut tukea perheen murrosikäisiltä nuorilta. Nuorten asenne vanhempien työn vaikutuksiin oli melko välinpitämätön tai neutraali. Nuoret olivat jopa osin huolissaan vanhempiensa jaksamisesta. Rönkän aikaisempi tutkimus toi kyllä esiin tiedon, että joka neljäs yläkouluikäinen nuori oli kokenut, että vanhempien työ oli heijastunut kielteisesti siihen, miten vanhemmat olivat heitä kohdelleet tai miten vanhemmilla oli ollut heille aikaa. Anna Rönkä Kirja Vieras Perheessä on Riitta Jallinojan toimittama eri tutkijoiden artikkelikokoelma vuodelta Teoksessa eri tutkijat tarkastelevat erilaisia perheen vieraita. Vierasta tarkastellaan perheyhteisyydestä käsin: jokin tai joku tulee vieraaksi silloin, kun se uhkaa perheyhtenäisyyttä. Vieras ei kuulu perheeseen. Kirjan artikkelien vieraita ovat päihdeongelmat, ero, virtuaaliympäristöt, sairaus, vanhuus tai työ. Kirjaan kannattaa tutustua. Leena Byckling, yhteiskunnallisten aineiden opettaja Saimaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysyksikössä, seminaaria valmistelleen työryhmän jäsen Varaa aika kalenteriisi: Pikkujoulut mielessä! VIIVI & WAGNER pe klo IMATRAN TEATTERISSA Lippu 15 (sis. väliaikatarjoilun) maksetaan EKAT:n tilille FI ja ilmoittautumiset pe mennessä tai puh

6 Virkistys- ja opintomatka Riikaan Tänä syksynä 14 yhdistyksemme jäsentä teki opinto- ja virkistysmatkan Riikaan. Suora lento Lappeenrannasta oli mukavan nopea tapa siirtyä Riikaan ja takaisin. Majoituimme tuomiokirkon vieressä olevaan Hotelli Gutenbergsiin vanhassa kaupungissa. Perjantai, lauantai ja sunnuntai olivat tutustumista kaupunkiin erilaisissa kokoonpanoissa. Ruokailimme väliin pienemmällä joukolla tai kaikki yhdessä. Riikan iltaelämääkin tuli vähän koettua, riksakyytejä ja takseja. Häiritsevä metelöinti on kaupungissa lailla kielletty klo 23 lähtien. Juopuneita ei katukuvassa näkynyt. Turistiryhmiä oli päivisin vielä paljon liikkeellä. Sunnuntaina suurin osa meistä kävi piipahtamassa junalla tai bussilla viehättävässä Jurmalan merenrantakaupungissa. Koulujen alkaminen sattui tähän aikaan ja monilla vanhemmilla oli juhlan kunniaksi vapaapäivä maanantaina, lasten ensimmäisenä koulupäivänä. Näimme ja kuulimme myös yliopistojen avajaisseremoniaa sunnuntai-iltana tuomiokirkon aukiolla. Gaudeamus ainakin siellä kuului. Ammattilaisten tapaamisia Latviassa ei ole omaa sosiaalialan ammattiliittoa. Talentia on järjestönä mukana CIF:n verkostossa (Council of International Fellowship). Latvian CIF:n puheenjohtaja, Ieva Antonsone Riikasta on ollut vuonna 2002 sosiaalityöntekijävaihdossa Suomessa eri paikkakunnilla. Hän ystävällisesti järjesteli tutustumiskohteemme ja oli mukanamme maanantain opintokäynneillä. Tutustumista Riikan sosiaalityöhön Ieva Antonsone ohjasi meidät ensin tutustumaan Agency of Social Services -organisaatioon. Siellä puhuttiin myös yleisesti Latvian sosiaalipalveluista ja kerroimme meidän vastaavista palveluistamme. Sosiaalityöntekijällä on keskeinen rooli palvelujen järjestämisessä. Asiakas menee aina ensin tapaamaan sosiaalityöntekijää, joka sitten ohjaa sopivan palvelun piiriin. Hallitus ostaa paljon palveluja NGO-paikoista. Social Service Agencyyn kuuluvan Latvian ammatillisten sijaisperheiden järjestön johtaja Ārija Martukāne kertoi paikan toiminnasta lasten ja nuorten tukemisessa sekä sijaisperhetyöstä yleisesti. Palveluja tarjotaan yksilö- ja ryhmätapaamisien kautta niin sijaisperheille, isoäideille joille on sijoitettu lapsia, kuin sijaislapsille itselleen. Asiakkaita varten tässä paikassa on 3 sosiaalityöntekijää, 3 psykologia ja monenlaisia eri terapeutteja.

7 Sijaisperheistä on puutetta, perheissä voi olla sijoitettuna 6-12 lasta. Osittain suuret lapsimäärät johtuvat siitä, että saman perheen lapsia ei lain mukaan saa erottaa toisistaan. Sijaislapsista maksetaan korvausta 80 latia/kk, keskipalkan ollessa n. 430 latia. Jälkihuollossa oli eroa, Latviassa jälkihuolto loppuu vasta 24-vuotiaana, jos opiskelee, kun Suomessa jälkihuolto loppuu jo 21-vuotiaana. Vertailimme myös muita palveluja ja niiden tarvetta Latviassa ja Suomessa. Päihdepalveluihin pitää rekisteröityä, mutta on mahdollista mennä myös nimettömänä, jos maksaa palvelun itse. Sijaisperheissä olevien nuorten addiktien motivoiminen päihdepalvelujen piiriin on vaikeaa. A- klinikkatoimintaa on myös nuorille. Kodittomia on paljon, ja asuntoloita on miehille, naisille ja perheille, mutta ne ovat usein täynnä. Päiväkeskuksia on ollut vasta vähän aikaa, ja niihin pitää saada sosiaalityöntekijältä lähete. Aika samantyyppisiä olivat ongelmat ja asiakkaiden motivaation mataluus haittaa. He kertoivat uudesta maahanmuuttajien integrointiprojektista, jossa on 50 mentoria ja 40 mamuperhettä. Projektin aikana mentorit siirtävät omaa perinnettään ja historiaansa maahanmuuttajille ja maahanmuuttajat vastaavasti esittelevät esim. omia perinneruokiaan. Riikan nuori sosiaalityö Seuraavaksi Ieva Antonsone johdatti meidät kaupungin hyvinvointiosastolle (Welfare Department of Riga City Council). Siellä Riikan palveluosaston johtaja Ruta Klimkāne esitteli organisaatiota ja sen toimintaa. Esittelyissä todettiin, että Latviassa sosiaalityö ja sosiaalityön koulutus on nuorta, se on lähtenyt liikkeelle vasta Latvian itsenäistyttyä elokuussa Mallia he ovat ottaneet pohjoismaista. Erilaisia sosiaalitukia on sekä valtion että kuntien maksamina, kuten meilläkin. Keskustelussa tulivat esille laman seuraukset vuodesta 2008 eteenpäin. Latviassa on ollut suuri säästökuuri ja sillä on saavutettu EU:n nopein talouskasvu. Säästökuuri on kuitenkin samalla heikentänyt ihmisten toimeentuloa, palkkoja ja tukia. Latviasta on poistunut ulkomaille todella paljon työikäisiä. Maastamuuttoa pidetään suurena ongelmana koko maalle. Muuttajavanhemmat saattavat jättää lapsensa isovanhempien hoitoon, tai jättää vanhukset ilman omaisiaan. Maa on siirtymässä euroon vuoden 2014 alusta. Elinkustannuksiin verrattuna tavallisten ihmisten palkat ovat alhaiset ja asuminen varsinkin Riikassa on kallista. Tuet ovat pieniä ja vähävaraisten ihmisten toimeentulo on vaikeaa. Onnistunut matka Maanantai-iltana Riikan lentokentällä oli aikaa palautekeskustelulle. Myönteistä palautetta tuli Riikasta matkakohteena, vanhakaupunki on helppo ottaa haltuun. Hotellin keskeinen sijainti oli plussaa. Samoin hyvänä koettiin että matkalla oli vapaus liikkua omalla tavallaan ja myös opintokohteet olivat mieluisia. Mukavaa vaikutti olleen kaikilla, liikuimme paljon, söimme hyvin, kävimme kauppahalleilla ja vaateostoksilla sekä tutustuimme kaupunkiin. Sää myös suosi meitä, ainoastaan maanantaina satoi. Raija-Liisa Anttonen ja Mirja Silvennoinen

8 Talentian uusi alueasiamies esittäytyy: Terveisiä Kotkasta! Aloitin Etelä- ja Kaakkois-Suomen alueasiamiehenä Hannele Sirrolan jäätyä viettämään ansaitusti eläkepäiviä. Alueeseeni kuuluu Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Kanta-Häme sekä Varsinais-Suomi, kuten Hannelellakin. Myös alueasiamiehen kotipaikkakunta pysyy samana, Kotkasta käsin hommaa siis edelleen hoidellaan. Oli hieman huvittavaa, kun olimme Hannelen kanssa sopineet, että haen häneltä osan materiaaleista kotoa, jo hyvissä ajoin ennen elokuun alkua, jotta hän ei turhaan raahaa niitä Helsinkiin toimistolle, ja minä sitten takaisin Kotkaan. Lähdin tavaroiden hakuun navigaattorilla varustettuna ja kun sain osoitteen näpyteltyä, niin navigaattori ilmoitti matka-ajaksi noin minuutin. Hieman hymyilytti, lähestulkoon naapureita siis ollaan oltu Hannelen kanssa, tietämättämme. Hannelen suuriin saappaisiin yritän nyt pikkuhiljaa hypätä. Alku on ollut vauhdikasta ja uusia asioita tulee päivittäin. Toivottavasti jäsenistöllä riittää ymmärrystä sille, että kokonaan uuden ja laajan tehtävän omaksuminen vie aikaa. Olisi niin kovin kätevää kun saisi muistikortilla siirrettyä kaiken tiedon päästä toiseen tarvittaessa. Nyt on vaan ryhdyttävä toimeen ja toivottava että työ tekijäänsä opettaa. Intoa minulta kyllä löytyy, mutta kärsivällisyys meinaa välillä olla vähissä, kun olisi niin mahtavaa osata ja tietää heti kaikki. Yritän toisinaan muistaa hengittää ja olla itselleni armollinen. Uusi alueasiamiehemme Tanja Tuunainen-Vainio Lastensuojelusta ammattiyhdistystyöhön Tulen lastensuojelun kentältä. Olen viimeisen kahdeksan vuoden ajan työskennellyt yksityisessä lastensuojelulaitoksessa, viimeiset kuusi vuotta myös luottamusmiehenä. Koulutukseltani olen sosionomi (AMK). Lastensuojelu on lähellä sydäntäni ja haasteet etenkin kenttätasolla hyvin tiedossa. Asiakaskunta on muuttunut oman kokemukseni mukaan radikaalisti haastavammaksi. Lapset ja nuoret ovat entistä huonokuntoisempia. Moniongelmaisuus on päivän sana ja on vaikeaa ellei jopa mahdotonta hoitaa samanaikaisesti mielenterveys-, päihde-, koulunkäyntiongelmia, käytöshäiriötä ja lisäksi koko perhettä vuorovaikutuksen ym. ongelmien suhteen. Myös väkivalta tai väkivallanuhka ovat päivittäisiä uuvuttavia ja jopa hengenvaarallisia elementtejä lastensuojelulaitoksissa.

9 Kuulin ja luin Eksoten nettisivuilta että Lappeenrantaan avataan loka-marraskuussa lasten ja nuorten talo. Lasten ja nuorten talosta löytyy siis tulevaisuudessa lasten- ja nuorten psykiatrian avotoiminnot, opiskeluterveydenhuollon keskitetty vastaanotto, lastensuojelu, perheneuvolan toiminnot, perheasioiden yksikkö sekä lapsi- ja nuorisovastaanotto. Mahtavaa olisi, jos asiakaslähtöisesti pystyttäisiin kaikilla osa-alueilla tarjoamaan apua asiakkaalle saman katon alta moniammatillisen tiimin voimin. Lastensuojelun haasteita Haastetta ja työpainetta lastensuojelun sosiaalityöhön tuo alati kasvava asiakasmäärä. Nykyisillä asiakasmäärillä (jopa 118 lasta/nuorta sosiaalityöntekijää kohti) uuvutetaan työntekijät. Kuten Talentian yhteistyössä lastensuojelun ammattilaisten kanssa laatimassa maaliskuussa julkaistussa Lastensuojelun pelastusohjelmassa todetaan, asiakasmäärän tulisi olla max. 30 lasta/ avohuollonsosiaalityöntekijä, ja perhettä/perhetyöntekijä. Näin lastensuojelun laatu pystytään säilyttämään ja työtaakka pitämään kohtuullisena. Sosionomeja on palkattava lisää lastensuojeluun sosiaalityöntekijöiden työpariksi. Talentia vaatii lastensuojelun laatusuosituksiin kirjattavaksi henkilöstömitoitusta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Toimiva lastensuojelu työryhmä on loppuraportissaan todennut saman. Raportissa on 54 eri toimenpide-ehdotusta, mikä kertoo lastensuojelun vakavasta tilasta. Sekä loppuraportti, Lastensuojelun pelastusohjelma että lastensuojelun laatusuositukset ovat luettavissa Talentian nettisivuilla. Lastensuojelun tilaa eivät helpota myöskään kuntien lomautukset. Henkilöstömäärän kirjaaminen laatusuosituksiin helpottasi myös lomautustapauksissa vastatoimia, joita Talentia aktiivisesti toteuttaa. Lomautuksen uhatessa sosiaalitakuusta tiedottaminen pääluottamusmiehille neuvotteluiden tueksi on myös tärkeää. Lomautuksen uhatessa Talentia tekee kunnassa alueen jäsenille kyselyä. Siitä saadun tiedon pohjalta voidaan toimia, mikäli sosiaalitakuun määräajat jo ennen lomautuksia uhkaavat jäädä toteutumatta. Talentia on valmis riitauttamaan sosiaalitakuita uhkaavat lomautukset, ilmoittamaan niistä valvontaviranomaisille aluehallintovirastoon sekä saattamaan virkamiesten ja päättäjien toiminnan eduskunnan oikeusasiamiehen selvitettäväksi. Hallitus on tehnyt esityksen lastensuojelulain 29 muuttamisesta. Esityksessä on mainittu mm., että sosiaalityöntekijä käyttäisi työn aktiivivaiheessa lapsen tapaamiseen 2 h/kk. 50 lapsen osalta se tarkoittaisi vastuusosiaalityöntekijällä 100 h /kk. Viikoittainen työaika on 37 h/vko ja kuukaudessa 160 h. Näin esityksessä mainittu 50 % käyttö työajasta lasten ja perheiden kohtaamiseen edellyttää huomattavasti nykyistä pienempää asiakasmitoitusta. Talentia on antanut esityksestä lausunnon, jonka mukaan Lastensuojelun pelastusohjelmassa esitetyillä henkilöstömitoituksilla tämä on mahdollista, nykyisillä mitoituksilla ei. Kunnon kundia ei päähän potkaista Lastensuojelun työpaineet siis näyttävät kasvavan entisestään. Joku tolkkuhan tähän on tultava! Junnu Vainion sanoin: Kaikki huusi että terveisiä Kotkasta, täällä kunnon kundia ei päähän potkaista! Itse lisäisin tähän, että ei myöskään yhtäkään sosiaalialan ammattilaista, missään muuallakaan, mikäli se meistä talentialaisista on kiinni! PS. Onnittelut vielä tätäkin kautta uudelle Eksoten pääluottamusmiehelle Niina Blomille! Mahtavaa saada talentialainen pääluottamusmies Etelä-Karjalaan!

10 Esittelyssä Talentian ammatilliset yhdistykset SOSIAALITOIMEN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT Yhdistyksen toimintaan sisältyy vaikuttaminen Talentian hallituksessa, liittovaltuustossa ja työryhmissä sekä verkottuminen kotimaisten ja eurooppalaisten järjestöjen kanssa (mm. EAPN- FIN) järjestöjen kanssa. Jäsenille tulee Tarkkana tiedote 3-4 kertaa vuodessa, lisäksi järjestetään koulutustilaisuuksia eri puolilla Suomea, sekä tuotetaan asiantuntijoina kannanottoja ja artikkeleita eri foorumeille. Yhdistys on myös ammatillinen keskustelufoorumi jäsenilleen. Hallitus toimii aktiivisesti. Yhdistyksemme jäsen Raija-Liisa Anttonen osallistui Sosiaalitoimen sosiaalityöntekijät ry:n syysseminaariin Kolilla. "Seminaarissa oli asiantuntevia alustuksia ja runsasta keskustelua ja pohdintaa mm. sosiaalityön haasteista ja odotuksista, osallisuudesta sosiaalityön näkökulmasta, sosiaalityön etiikasta, kannustavasta ja ohjaavasta vuorovaikutuksesta. Seminaari oli parhaimmillaan muiden samaa työtä tekevien kohtaamista ja yhteisten ammatillisten asioiden jakamista. Puhuimme myös tulevaisuuden haasteista. Seminaari oli minulle samalla hyvä yhteisöllinen kokemus ja oli mahtavaa retkeillä kauniilla Kolilla ja Pielisen rannalla katsella upeaa kuunsiltaa. Pidän tärkeänä, että meillä on valtakunnallinen yhdistys vaikuttamassa ja tarjoamassa ammatillista keskustelufoorumia sosiaalitoimen sosiaalityöntekijöitä läheltä koskettaviin asioihin. Meitä ja työtämme kohtaa myös tulevaisuudessa runsaasti haasteita ja valtakunnallinen Sosiaalitoimen sosiaalityöntekijät ry toimii jäsenten yhteisten asioiden puolesta." Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä, kun sinulla on kelpoisuuslain (272/2005) mukainen sosiaalityön koulutus tai olet sosiaalityön opiskelija. Jäseniä on nyt Jäseneksi liitytään täyttämällä lomake Talentian kotisivuilta Maksat vain Talentian perusmaksun - lisämaksua ei peritä. Kolilla Sosiaalitoimen sosiaalityöntekijät ry:n puheenjohtaja Tarja Kärki ja kuvassa vas. varapuheenjohtaja Riitta Manninen Teksti ja kuva: Raija-Liisa Anttonen Lue lisää:

11 Perhetodellisuus on monimuotoista. Perheen tehtävät ja toimintamahdollisuudet ovat muuttuneet. Mitä haasteita muutokset asettavat perhesosiaalityölle? Ammatillisessa perhesosiaalityössä vaaditaan kykyä ja osaamista vastata uusiin haasteisiin perheitä kohdattaessa. Kuormittava työ luo huolta työntekijän jaksamisesta. Ohjelma Perhe 24/7 Seminaari perheiden ja perhesosiaalityön haasteista ja nykytilasta Saimaan ammattikorkeakoulun auditoriossa torstaina klo Ilmoittautuminen ja kahvi 9.30 Talentian tervehdys Tanja Tuunainen-Vainio, Talentian alueasiamies 9.45 Seminaarin avaus Marja Kosonen, Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja, Eksote Perhesosiaalityön haasteet tulevaisuudessa Minna Oulasmaa, perheneuvonnan koordinaattori, Väestöliitto Kommenttipuheenvuoro: Minna Asikainen, perhetyöntekijä, Imatran lastensuojelun perhetyö Keskustelua Lounastauko Lasten ja perheiden hyvinvointi 24/7 yhteiskunnassa Anna Rönkä, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kommenttipuheenvuoro: Eeva Reijonen, vastaava ohjaaja, Kotitarula, Eksote Keskustelu ja päivän päätös Tiedustelut ja ilmoittautumiset osoitteeseen mennessä.

12 Lähettäjä: EKAT ry jäsensihteeri Teija Turunen-Iloani Kanava-aukio 8 as IMATRA puh teija.turunen@pp3.inet.fi 2 Sosiaalialan Korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry SYYSKOKOUS Tiistaina klo (hallitus klo 17.00) Lappeenrannassa Kahvila Aleksandrassa (Toikankatu 2). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Vieraanamme alueasiamies Tanja Tuunainen-Vainio. Kahvitarjoilu TERVETULOA! Hallitus EKSAKTIN TOIMITUSKUNTA Leena Cederström leena.cederstrom@gmail.com Seija Ojansuu seijaojansuu@gmail.com Veikko Heikkinen veikko.heikkinen@imatra.fi Mirja Silvennoinen mirja.silvennoinen@gmail.com Teija Turunen-Iloani teija.turunen@pp3.inet.fi EKSAKTIN ILMESTYMISAIKATAULU aineisto ilmestyy 4/ vko 49 (nettilehti)