Avoimen lähdekoodin käyttö ja IT-hankinnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avoimen lähdekoodin käyttö ja IT-hankinnat"

Transkriptio

1 TIEKE TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS RY:N JULKAISUSARJA 1 Avoimen lähdekoodin käyttö ja IT-hankinnat Kyselytutkimuksen tulosten tilastollinen analyysi Heikki Laaksamo

2 2 Julkaisija: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Salomonkatu 17 A, Helsinki Puh. (09) Copyright: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n julkaisusarja, ISSN Julkaisusarjan osa 35: ISBN Helsinki

3 TIEKE TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS RY:N JULKAISUSARJA TIEKE 35 Avoimen lähdekoodin käyttö ja IT-hankinnat Kyselytutkimuksen tulosten tilastollinen analyysi 3 Heikki Laaksamo

4 Sisältö 1 Yhteenveto 7 2 Tutkitut ryhmät 10 3 Vastaajan rooli 12 4 Avoimeen lähdekoodiin perustuvien ohjelmien käyttö 14 5 Avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttö yrityksen järjestelmissä 18 6 Avoimen lähdekoodin asema yrityksessä 31 7 Avoimeen lähdekoodiin perustuvien sovelluksien käyttämättömyys 34 8 Tietotekniikan käyttö ja kehittäminen yrityksen eri liiketoiminnoissa Tietotekniikan käytön kehitystä hidastavat tekijät Tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevat syyt Ohjelmistojen ominaisuudet yrityksen IT-hankinnoissa Tietotekniikan eri osa-alueiden osaamistaso yrityksessä Yritykselle tarjotut tukipalvelut Kanavat, joista yritys saa tietoa tuotteista, palveluista ja ratkaisuista Hyvän IT-myyjän ominaisuudet Tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttavat asiat Meneillään olevat tietotekniikkaprojektit Ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnasta päättäminen Hankintojen onnistuminen 191

5 20 Suhtautuminen yrityksen nykyiseen tietotekniikkaan Taustakysymykset Testitulosten yhteenveto 218 5

6 Esipuhe Avoimen lähdekoodin järjestelmät ovat tulleet jäädäkseen yrityksiin. Kuitenkin niiden käyttöönotossa ja hyödyntämisessä on havaittavissa suuria yrityskohtaisia eroja. Toiset yritykset rakentavat omia tuotteitaan ja palveluita avoimeen lähdekoodiin perustuen. Toiset yritykset eivät syystä tai toisesta halua ottaa järjestelmiä käyttöönsä. Jotkut yritykset eivät edes tiedä, mitä avoimen lähdekoodin järjestelmillä tarkoitetaan. Yleisesti voidaan todeta, ettei yrityksen alueellinen sijainti vaikuta avoimen lähdekoodin käyttöön. Siihen vaikuttaa lähinnä yrityksen henkilöstön tietämys tietotekniikasta yleensä sekä yrityksen mahdollinen toimiminen ITalalla. Avoimen lähdekoodin käyttö ja IT-hankinnat -hankkeessa suoritetussa kyselytutkimuksessa, jonka tuloksia esitellään tässä raportissa, pyrittiin valottamaan avoimen lähdekoodin käyttöä sekä niitä tekijöitä, jotka rajoittavat tällaisten ratkaisujen käyttöä ja käyttöönottoa. 6 Hankkeessa selvitettiin myös yritysten IT-hankintoja, tietojärjestelmien käyttöä ja henkilöstön tietoteknistä osaamistasoa. Suomessa yritykset ovat hankkineet järjestelmiä, joilla pyritään tehostamaan toimintaa. Kuitenkaan järjestelmien kaikkia ominaisuuksia ei välttämättä osata hyödyntää. Esimerkkinä voidaan mainita, että tämän tutkimuksen mukaan yritykset pitävät Internetiä tärkeimpänä kanavana, josta yritys saa tietoa tuotteista, palveluista ja ratkaisuista. Lisäksi Internetiä käytetään yrityksissä selvästi useimmin tiedonsaantikanavana kuin muita mahdollisia kanavia. Toisaalta kuitenkin tutkimuksessa havaittiin, etteivät yritysten työntekijät osaa käyttää Internetinä markkinoinnissa hyväkseen eikä tätä henkilöstön taitoa pidetä kovinkaan tärkeänä. Tutkimuksen esiin tuoma ristiriita Internetin käytön ja hyödyntämisen suhteen olisi suomalaisyrityksissä otettava vakavasti, sillä näiden olisi syytä näkyä siellä, mistä tietoa tuotteista ja palveluista eniten etsitään. Tämän raportin eräänä tarkoituksena onkin herättää yrityksiä miettimään ja selvittämään niitä puutteita ja kehitystarpeita, joita heidän tietotekniikkansa tehokkaassa käytössä mahdollisesti on. TIEKE Tietotekniikan kehittämiskeskus ry toivoo tämän raportin tulosten kannustavan suomalaisyrityksiä tietotekniikan tehokkaaseen ja ennakkoluulottomaan käyttöön ja kehittämiseen. Toivommekin, että yritykset pystyisivät raportissa esitettyjen tulosten perusteella peilaamaan omaa toimintaansa ja ratkaisujansa muihin yrityksiin nähden ja kehittämään toimintaansa ja tietotekniikan käyttöä tämän perusteella. TIEKE esittää lämpimät kiitokset kaikille hankkeeseen osallistuneille osapuolille sekä yrityksille, jotka vastasivat kyselyyn, jonka tuloksia tässä raportissa esitellään. Helsingissä Eppie Eloranta Toiminnanjohtaja TIEKE Tietotekniikan kehittämiskeskus ry

7 1. Yhteenveto Tässä raportissa esitetään Avoimen lähdekoodin käyttö ja IT-hankinnat -hankkeessa toteutetun kyselytutkimuksen tulokset ja niiden tilastollinen analyysi. Hankkeen suorittivat TIE- KE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry ja Lapin yliopisto. Kyselytutkimus suoritettiin Helsingin, Lapin ja Vantaan yritysten keskuudessa. Vertailuryhmäksi poimittiin yrityksiä Profinderin avulla, jolloin yrityksiä tuli myös muualta Suomesta. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko avoimen lähdekoodin käytöllä ja IT-hankinnoilla eroa tutkimukseen valittujen yritysryhmien välillä. Kyselytutkimus toteutettiin Internet-kyselynä siten, että vastaajille lähetettiin sähköpostitse viesti, jossa oli linkki kyselylomakkeen sisältävälle sivustolle. Kyselylomake oli laadittu ZEF Solutions Oy:n ZEF-ohjelmistolla. Kysymykset olivat laatineet Timo Simell ja Heikki Laaksamo TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:stä sekä Jukka Rinne, Ilkka Kamaja ja Pekka Mustonen Lapin yliopistosta. Tässä raportissa esitettävä tilastollinen analyysi on suoritettu käyttäen hyväksi MicroSoft Excel ohjelmistoa. Analyysin suoritti ja dokumentoi Heikki Laaksamo TIEKEstä. Analyysin tuloksia kommentoivat tämän raportin kirjoitusvaiheessa Timo Simell ja Nina Lyytinen TIEKEstä sekä Pekka Mustonen Lapin Yliopistosta. Avoimen lähdekoodin käyttö ja IT-hankinnat -hanke suoritettiin ESR-rahoituksella. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikkiaan 6761 yritykselle. Näistä kyselylomakkeen täyttämisen aloitti 625 yritystä eli 9,2 prosenttia ja lomakkeen täytti kokonaisuudessaan 345 yritystä eli 5,1 prosenttia lomakkeen saaneista yrityksistä. Vastaajaryhmien kiinnostus osallistua kyselyyn ja täyttää kyselylomake poikkesi toisistaan siten, että Profinderin avulla kerätyn ryhmän yrityksissä vastaaminen oli prosentuaalisesti kaikkein vähäisintä ja helsinkiläisryhmän yrityksissä kyselyyn vastattiin innokkaimmin. Toisaalta vastaajaryhmissä yritysten rooli asiakkaana tai tietotekniikan myyjänä vaihteli prosentuaalisesti, mikä puolestaan vaikutti vastauksiin. Profinderin avulla kerätyssä vastaajaryhmässä ja helsinkiläisyritysten ryhmässä oli suhteessa enemmän myyjän roolin omaavia yrityksiä kuin Lapin ja Vantaan yritysten ryhmissä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä valtaosa oli pienyrityksiä, sillä yli kolme neljäsosaa vastaajayrityksistä oli korkeintaan viiden henkilön yrityksiä. Lisäksi noin 95 prosenttia vastanneista yrityksistä työllisti korkeintaan 25 henkilöä. Tutkimuksen mukaan eri vastaajaryhmissä ei ole kovinkaan suuria eroja suhtautumisessa avoimen lähdekoodin järjestelmien käyttöön yrityksissä joitakin eroavaisuuksia lukuun ottamatta. Täten voidaan olettaa, että eri puolilla Suomea yrityksissä on samanlaiset valmiudet ottaa käyttöön avoimen lähdekoodin järjestelmiä ja yrityksissä eri henkilöstöryhmien valmiudet käyttää näitä järjestelmiä ovat likimain samat. Valmiuksiin ja asenteisiin vaikuttaa lähinnä yrityksen suuntautuminen tietotekniikan alalle tai sen hyödyntäjiin. Rooli vaikutti avoimen lähdekoodin käyttöön yrityksissä siten, että myyjän näkökulman omaavissa yrityksissä käytettiin suhteessa enemmän näitä järjestelmiä kuin asiakkaan roolin omaavissa yrityksissä. Tämä johtunee siitä, että myyjän roolin omaavissa yrityksissä on enemmän tietoa ja kokemuksia avoimen lähdekoodin järjestelmistä. Yrityksen sijoittuminen johonkin tiettyyn vastaajaryhmään ei tutkimuksen mukaan vaikuttanut niihin syihin, miksi avoimen lähdekoodinjärjestelmiä ei olisi käytetty yrityksissä. Suurimpana syynä olla käyttämättä avoimen lähdekoodin järjestelmiä oli ajatus siitä, että avoimen lähdekoodin järjestelmät vaativat liian paljon omaa osaamista ja aikaa. Lisäksi tietämättömyys avoimesta lähdekoodista yleensä sekä olettamus, että avoimen lähdekoodin järjestelmät ovat yhteentoimimattomia yrityksen muiden järjestelmien kanssa, haittaavat käyttöönottoa. Yrityksissä käytettiin tietotekniikkaa yrityksen eri liiketoiminta-alueilla samalla tavalla vastaajaryhmästä riippumatta eivätkä tietotekniikan kehitystarpeet poikenneet vastaajaryhmien välillä toisistaan. Asiakaspalvelun parantamiseen liittyvien järjestelmien käyttötaso oli vastaajien mukaan korkein eri liiketoiminta-alueiden järjestelmien käytöstä ja näiden järjestelmien kehitystarpeet nähtiin myös tärkeimmiksi. Ostojen tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävien järjestelmien käyttö oli puolestaan vähäisintä ja tämän liiketoiminta-alueen järjestelmien kehitystarpeet nähtiin vähiten tärkeiksi. 7

8 8 Yritykset näkivät myös tietotekniikan hidastavat tekijät samalla tavalla vastaajaryhmästä riippumatta. Ajan ja rahan puute olivat kaikkein merkittävimmät hidastavat tekijät. Kuitenkin yrityksen rooli myyjänä tai asiakkaana vaikutti siihen, miten tietotekniikan ennakoimattomuus nähtiin hidastavaksi tekijäksi. Myyjän roolin omaavat yritykset eivät nähneet tätä tekijää läheskään niin merkittävänä hidastavana tekijänä kuin asiakkaan roolin omaavat yritykset. Myöskään tietotekniikan kehittämis- tai ostopäätöksen laukaiseva syy ei riippunut siitä, mihin vastaajaryhmään yritys kuului lukuun ottamatta sitä, että yritystoiminnassa tapahtunut muutos, kuten esimerkiksi sukupolven vaihdos, vaikutti Profinderin avulla kerätyssä yritysryhmässä enemmän kuin muissa ryhmissä tehtyihin päätöksiin. Kehittämis- tai ostopäätöksen laukaisevana syynä oli yleisimmin olemassa olevien työkalujen vanheneminen sekä uudet ja muuttuneet tarpeet. Toisaalta yritykset arvostivat ohjelmistojen erilaisia ominaisuuksia vastaajaryhmästä riippumatta samalla tavalla It-hankinnoissaan. Ainoastaan teknisen tuen saatavuus oli Lapin yrityksille huomattavasti tärkeämmässä asemassa kuin muissa vastaajaryhmissä arvioitaessa eri tekijöiden vaikutusta IT-hankintaan. Tämä voi johtua Lapin pitkistä välimatkoista, jolloin teknisen tuen saatavuus voi korostua. Yritykselle tärkeimpinä ohjelmistojen ominaisuuksina nähtiin ylläpidon ja käytön helppous sekä tietoturva. Näistä tietoturvan nähtiin toteutuneen ohjelmistoissa parhaiten. Toiseksi parhaiten oli toteutunut ohjelmistojen käytettävyys. Myöskään tietotekniikan osaamistaso ei poikennut tutkimuksessa annettujen arvioiden mukaan eri vastaajaryhmissä paljoa. Ainoastaan yrityksen työntekijöiden osaamistasossa pystyä itse pitämään yllä ohjelmistoja ja laitteita ja arvioida itse tietotekniikkatarve ja tehdä itse hankinnat oli selviä ryhmäkohtaisia eroja. Nämä osaamistasot arvioitiin Profinderin avulla kerätyissä ryhmissä paremmiksi kuin muissa vastaajaryhmissä. Tämä johtuneen myös siitä, että Profinderin avulla kerätyssä vastaajaryhmässä oli IT-alan yrityksiä prosentuaalisesti enemmän kuin muissa vastaajaryhmissä, jolloin valmiudet tällaisiin asioihin olivat oletettavasti paremmat. Yritykset arvioivat, että parhaiten heidän henkilöstönsä osaa käyttää sähköpostia ja sen osaamisen merkitys yritykselle oli kaikkein korkein eri tietojärjestelmien osa-alueiden osaamisista. Yritykset painottivat erilaisia tietotekniikan tukipalveluja eri tavoin vastaajaryhmästä riippuen. Tärkeimpinä tukipalveluina yleisesti pidettiin ylläpitoa ja huoltoa, koulutusta sekä Internetsivustoja, joilla esitellään muiden yrityksien kokemuksia järjestelmistä. Tietoa tuotteista, palveluista ja ratkaisuista saatiin yleisimmin Internet-sivustoilta ja tätä tiedonsaantikanavaa käytettiin myös useimmin eri tiedonsaantikanavista. Tutkimuksen mukaan Lapin yritykset ottivat muiden ryhmien yrityksiä useammin yhteyden myyjään saadakseen tietoa tietotekniikan tuotteista, palveluista sekä ratkaisuista. Lapin yrityksille myyjän soitto tai henkilökohtainen käynti toi tietoa useammin kuin muiden vastaajaryhmien yrityksille. Lisäksi Lapin ja Vantaan yritykset pitivät oman alan neuvontapalveluita muita vastaajaryhmiä tärkeämpänä tiedonsaantikanavana ja käyttivät tätä kanavaa muita ryhmiä useammin. Profinderin avulla kerätyn ryhmän yritykset taas pitivät tätä tiedonsaantikanavaa muita ryhmiä vähemmän tärkeänä ja käyttivät tätä kanavaa muita harvemmin. Tämä johtunee myös kyseisen ryhmän prosentuaalisesti suuremmasta tietotekniikan alan yritysten määrästä. Tutkimuksessa kartoitettiin myös eri vastaajaryhmien näkemyksiä hyvästä IT-myyjästä. Myyjän eri ominaisuuksia arvostettiin eri ryhmissä samalla tavalla. Eri vastaajaryhmät arvostivat eniten myyjän kykyä ymmärtää asiakkaan tarpeet. Myös asiakkaan ja myyjän välisessä kommunikaatiossa tai käyttäytymisessä olevat tekijät, jotka vaikeuttavat tietotekniikan hankintaa, arvioitiin samantasoisiksi. Ongelmallisimmaksi asiakkaat kokivat sen, ettei myyjä ymmärtänyt asiakkaan toimialaa tai todellisia tarpeita. Lisäksi hankintoja vaikeuttivat asiakkaan kiireet sekä se, ettei tämä ymmärtänyt myyjän käyttämiä termejä. Yrityksen johto osallistuu eniten ohjelmisto- ja tietotekniikkahankinnoista päättämiseen ja heidän kykynsä tehdä päätöksiä hankinnoista arvioitiin korkeimmaksi yrityksen henkilöstöryhmistä. Vähiten päätösten tekoon osallistuvat muut työntekijät kuin johto, IT-johto tai IT-henkilöstö yrityksissä ja heidän kykynsä tehdä päätöksiä hankinnoista arvioitiin myös

9 alhaisimmaksi. Helsingin yrittäjät ja Profinderin avulla kerätyn ryhmän yrittäjät arvioivat ITjohdon ja -henkilöstön taidon tehdä päätöksiä ohjelmisto- ja tietotekniikkahankinnoista paremmaksi kuin muut vastaajaryhmät. Tämä johtunee siitä, että näissä ryhmissä oli suhteellisesti enemmän IT-alan yrityksiä, joissa henkilöstöllä on paremmat valmiudet tehdä päätöksi hankinnoista kuin muun alan yrityksissä. Eri ryhmien yrittäjät kokivat onnistuneensa hinnan ja laadun suhteen lähes samalla tavalla IThankinnoissa viimeisen viiden vuoden aikana. Profinderin avulla kerätyssä ryhmässä koettiin onnistuneen sekä laadun että hinnan suhteen muita paremmin. Helsingin yrittäjät kokivat onnistuneensa laadun suhteen muita ryhmiä huonommin ja Lapin yrittäjät kokivat onnistuneensa hinnan suhteen muita huonommin. Vastaamishetkellä joka kolmannessa yrityksessä oli menossa tietotekniikkaprojekti ja näistä yli 85 prosentissa oli menossa yksi tai kaksi projektia. Tietotekniikkaprojektien toteuttaminen vastaushetkellä riippui myös vastaajayrityksen ryhmästä. Profinderin avulla kerätyssä ryhmässä oli suhteellisesti eniten projekteja menossa ja Vantaan yrittäjien ryhmässä vähiten. Yrityksissä johto suhtautui yrityksen nykyiseen tietotekniikkaan kiinnostuneimmin ja työntekijät vähiten kiinnostuneesti. Vastaava ero oli havaittavissa kaikissa muissa vastaajaryhmissä paitsi Lapin yritysryhmässä. Lisäksi johdon suhtautuminen tietotekniikkaan vaihteli eri yritysryhmissä siten, että vantaalaisyrityksissä johto suhtautui muiden vastaajaryhmien yrityksien johtoa vähemmän kiinnostuneesti tietotekniikkaan. Muissa henkilöstöryhmissä suhtautumien oli samanlaista ryhmästä riippumatta. 9 Seuraavissa luvuissa on esitetty yksityiskohtaisesti kyselytutkimuksen tuloksia sekä kysymys- että vastaajaryhmäkohtaisesti. Tuloksia on pyritty esittämään taulukoiden ja kuvioiden avulla niitä tulkiten. Lisäksi on suoritettu tilastollisia testejä, joiden tuloksia on selitetty sanallisesti. Tuloksien tulkinnassa ei kuitenkaan ole tehty olettamuksia, vaan johtopäätökset perustuvat aineistoon ja sen tilastolliseen tarkasteluun.

10 2 Tutkitut ryhmät Kyselytutkimuksella selvitettiin suomalaisten yritysten avoimen lähdekoodin käyttöä sekä IThankintoja. Yritykset jaettiin neljään ryhmään seuraavasti: Helsingin yrittäjät, Lapin yrittäjät, Vantaan yrittäjät sekä Fonectan Profinder-palvelun avulla koottu yritysryhmä. Kysely lähettiin kaikkiaan 6761 yritykselle. Näistä kyselylomakkeen täyttämisen aloitti 625 yritystä eli 9,2 prosenttia ja lomakkeen täytti kokonaisuudessaan 345 yritystä eli 5,1 prosenttia kyselylomakkeen saaneista. Taulukossa 2.1 on esitetty eri ryhmien koot, vastaamisen aloittaneiden ja lomakkeen loppuun asti täyttäneiden määrät sekä prosentuaaliset määrät laskettuna kyselylomakkeen saaneiden määrästä. Ryhmä Ryhmän koko Vastaamisen Vastaamisen Koko Koko aloittaneet aloittaneet (%) lomakkeen lomakkeen täyttäneet täyttäneet (%) Helsingin yrittäjät ,0 88 8,8 Lapin yrittäjät ,9 73 5,7 10 Profinder , ,2 Vantaan yrittäjät ,9 79 6,5 Yhteensä , ,1 Taulukko 2.1: Avoimen lähdekoodin käyttö ja IT-hankinnat -hankkeen kyselytutkimuksen kohderyhmät, niiden koot, vastaamisen aloittaneiden ja koko lomakkeen täyttäneiden absoluuttiset sekä prosentuaaliset määrät. Kuviossa 2.1 on esitetty vastaamisen aloittaneiden ja koko lomakkeen täyttäneiden yritysten määrien pylväsdiagrammit ja kuviossa 2.2 on esitetty vastaavat prosentuaaliset arvot koko ryhmän koosta laskettuna. Kuvio 2.1: Eri ryhmissä vastaamisen aloittaneiden ja koko lomakkeen täyttäneiden yritysten absoluuttisten määrien pylväsdiagrammi

11 Kuvio 2.2: Eri ryhmissä vastaamisen aloittaneiden ja koko lomakkeen täyttäneiden yritysten prosenttiosuuksien pylväsdiagrammi Kuvion 2.2 mukaan Helsingin yrittäjät ovat aloittaneet ja myös täyttäneet lomakkeen prosentuaalisesti ryhmistä aktiivisimmin. Profinderin avulla kerätyn ryhmän yritykset ovat vastanneet prosentuaalisesti huonoiten kyselyyn. Tutkittaessa, poikkeaako yritysten halukkuus alkaa täyttää kyselylomaketta eri vastaajaryhmissä, saadaan χ 2 -homogeenisuustestin testisuureen χ 2 arvoksi 113,182 vapausasteen ollessa 3. P-arvo on 0,000. Täten eri vastaajaryhmien kiinnostuksessa alkaa vastata kyselyyn on tilastollisesti eroa. 11 Tutkittaessa, poikkeaako yritysten halukkuus täyttää kyselylomake loppuun asti eri vastaajaryhmissä, saadaan χ 2 -homogeenisuustestin testisuureen χ 2 arvoksi 52,691 vapausasteella 3. P-arvo on 0,000. Täten eri vastaajaryhmien kiinnostuksessa täyttää lomake loppuun asti on tilastollisesti eroa. Tutkittaessa, poikkeaako yritysten halukkuus eri vastaajaryhmissä täyttää kyselylomake loppuun asti aloitettuaan sen täytön, saadaan χ 2 -homogeenisuustestin testisuureen χ 2 arvoksi 4,952 vapausasteen ollessa 3. P-arvo on 0,175. Täten eri vastaajaryhmien kiinnostuksessa täyttää lomake loppuun asti alettuaan sen täytön ei ole tilastollisesti eroa.

12 3.Vastaajan rooli Kyselylomakkeella tiedusteltiin, mikä näkökulma lomakkeen täyttäjällä on ollut vastatessaan lomakkeen kysymyksiin. Vaihtoehtoina olivat: Yrittäjän eli asiakkaan näkökulma Tietotekniikkaa myyvän yrityksen eli myyjän näkökulma Taulukossa 3.1 on esitetty eri ryhmien vastaajien jakaantuminen näiden kahden näkökulman suhteen. Ryhmä Kysymykseen Yrittäjän Ryhmä Kysymykseen Yrittäjän Yrittäjän Myyjän Myyjän vastanneet näkökulma näkökulma näkökulma näkökulma (%) (%) Helsingin yrittäjät Lapin yrittäjät Profinder Vantaan yrittäjät Yhteensä Taulukko 3.1: Vastaajien näkökulman absoluuttiset sekä prosentuaaliset jakaumat vastaajaryhmittäin. Taulukosta havaitaan, että sekä Lapin ja Vantaan yrittäjien vastaamisen näkökulman jakaantuminen näihin kahteen luokkaan on lähes samanlaista. Profinder-palvelun avulla tavoitetut yritykset ovat tietotekniikan alan yrityksiä, jolloin vastaajien näkökulma on painottunut enemmän myyjänäkökulmaan kuin muissa ryhmissä. Helsinkiläisyrityksistä joka kymmenes ilmoitti omaavansa myyjän näkökulman, mikä ilmeisesti johtuu siitä, että Helsingissä on paljon tietotekniikan alan yrityksiä. Kuviossa 3.1 on esitetty vastaajaryhmittäin vastaajan roolin suorat jakaumat ja kuviossa 3.2 vastaavat tiedot prosentuaalisena jakaumana. Kuvio 3.1: Vastaajan roolin suorien jakaumien pylväsdiagrammit vastaajaryhmittäin

13 Kuvio 3.2: Vastaajan roolin prosenttijakaumien pylväsdiagrammit vastaajaryhmittäin χ 2 -homogeenisuustestin testisuureen arvo on 29,637 vapausasteella 3 ja P-arvo on 0,000 testattaessa vastaajaryhmän vaikutusta vastaajan rooliin. Tämän mukaan vastaajaryhmä vaikuttaa vastaajan rooliin eli eri ryhmissä tietotekniikkaa myyvien osuus kaikista vastaajista poikkeaa tilastollisesti toisistaan. 13 Tutkittaessa vastaajaryhmän vaikutusta vastaajan roolin Helsingin, Lapin ja Vantaan yrittäjien ryhmissä saadaan χ 2 -homogeenisuustestin testisuureen arvoksi 7,899 ja P-arvoksi 0,019 vapausasteen ollessa 2. Tämän mukaan vastaajaryhmä vaikuttaa vastaajan rooliin, eli tilastollisesti Helsingin, Lapin ja Vantaan yrittäjien ryhmissä tietotekniikkaan käyttävien ja sitä myyvien organisaatioiden jakaumat poikkeavat toisistaan. Verrattaessa Lapin ja Vantaan yrittäjien keskuudessa vastaajaryhmän vaikutusta vastaajan rooliin saadaan χ 2 -homogeenisuustestin testisuureen arvoksi 0,070 P-arvon ollessa 0,792 vapausasteella 1. Testin mukaan yrityksen sijoittuminen joko Lapin tai Vantaan yrittäjien ryhmään ei vaikuta vastaajan rooliin. Toisin sanoen voidaan olettaa, että tietotekniikkaa myyvien osuus kaikista yrityksistä on Vantaalla ja Lapissa samanlainen.

14 4. Avoimeen lähdekoodiin perustuvien ohjelmien käyttö Vastaajilta tiedusteltiin avoimen lähdekoodin käyttöä yrityksissä. Vastausvaihtoehtoina olivat kyllä (yrityksessä käytetään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja) ei (yrityksessä ei käytetä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja) Taulukossa 4.1 on esitetty vastaajaryhmittäin avoimen lähdekoodin käytön suorat ja prosenttijakaumat. Ryhmä Kysymykseen Käytetään Käytetään (%) Ei käytetä Ei käytetä (%) vastanneet Helsingin yrittäjät Lapin yrittäjät Profinder Vantaan yrittäjät Yhteensä Taulukko 4.1: Avoimen lähdekoodin käytön suorat sekä prosentuaaliset jakaumat vastaajaryhmittäin Kuviossa 4.1 on esitetty vastaajaryhmittäin avoimen lähdekoodin käytön suorien jakaumi- en pylväsdiagrammit ja kuviossa 4.2 vastaavat diagrammit prosentuaalisena jakaumana. Kuvio 4.1: Avoimen lähdekoodin käytön suorien jakaumien pylväsdiagrammit vastaajaryhmittäin

15 Kuvio 4.2: Avoimen lähdekoodin käytön prosenttijakaumien pylväsdiagrammit vastaajaryhmittäin Jakaumien avulla havaitaan, että Profinderin avulla saadut vastaajat käyttävät avoimen lähdekoodin ohjelmistoja suhteellisesti enemmän kuin muiden vastaajaryhmien yritykset. Lisäksi Profinderin avulla kerätty ryhmä on ainoa, jossa avoimen lähdekoodin ohjelmistoja käyttäviä yrityksiä on enemmän kuin niitä käyttämättömiä yrityksiä. Tämä voi johtua siitä, että Profinderin avulla kootussa vastaajaryhmässä on enemmän IT-myyjänäkökulman omaavia yrityksiä kuin muissa vastaajaryhmissä. Toisaalta havaitaan, että Vantaan yrittäjien keskuudessa avoimen lähdekoodin ohjelmistoja käyttämättömiä yrityksiä on suhteellisesti enemmän vastanneista kuin muissa ryhmissä. Testattaessa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön samanlaisuutta vastaajaryhmässä saadaan χ 2 -homogeenisuustestin testisuureen arvoksi 10,153. P-arvo on 0,017 vapausasteen ollessa 3. Tämän perusteella voidaan olettaa, että vastaajaryhmä vaikuttaa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöön. Testattaessa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön samanlaisuutta Helsingin, Lapin ja Vantaan yrittäjäryhmissä, saadaan χ 2 -homogeenisuustestin testisuureen arvoksi 3,420 ja P-arvoksi 0,181 vapausasteella 2. Aineiston perusteella voidaan olettaa, ettei vastaajaryhmällä ole vaikutusta avoimen lähdekoodin käyttämiseen yrityksessä testattujen ryhmien keskuudessa. Tarkasteltaessa vastaajan roolin vaikutusta avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöön saadaan taulukon 4.2 mukainen nelikenttä.näkö- 15 Näkökulma Käyttää Ei käytä Yhteensä Yrittäjän näkökulma Myyjän näkökulma Yhteensä Taulukko 4.2: Vastaajan näkökulman ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön välinen ristiintaulukko

16 Taulukossa 4.3 on esitetty avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön prosentuaaliset jakaumat vastaajan näkökulman määräämissä luokissa. Näkökulma Käyttää Ei käytä Yhteensä Yrittäjän näkökulma 42,3 57,7 100 Myyjän näkökulma 80,5 19,5 100 Yhteensä 45,8 54,2 100 Taulukko 4.3: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön prosenttijakaumat vastaajan näkökulman määräämissä luokissa. Kuviossa 4.3 on esitetty avoimen lähdekoodin käytön suorat jakaumat vastaajan näkökulman mukaisissa luokissa. Kuviossa 4.4 on esitetty vastaavat prosentuaaliset jakaumat. 16 Kuvio 4.3: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön suorien jakaumien pylväsdiagrammit vastaajan näkökulman mukaisissa luokissa.

17 Kuvio 4.4: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön prosenttijakaumat vastaajan näkökulman mukaisissa luokissa Taulukkojen 4.2 ja 4.3 sekä kuvioisen 4.3 ja 4.4 avulla voidaan havaita, että myyjän näkökulmaa edustavat yritykset käyttävät avoimen lähdekoodin ohjelmistoja erittäin runsaasti, sillä noin neljä viidesosaa vastanneista ilmoitti käyttävänsä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Yrittäjän näkökulmaa edustavissa yrityksissä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja käytti vain noin kaksi viidesosaa vastanneista. Koska myyjän näkökulman omaavat yritykset ovat IT-alan yrityksiä, on oletettavaa, että näillä on tietoa, halua, tarvetta ja ennakkoluulottomuutta käyttää avoimen lähdekoodin järjestelmiä. Onkin siis oletettavaa, että jos yrittäjän näkökulman omaavissa yrityksissä lisättäisiin henkilöstön tietoteknisiä valmiuksia, myös avoimen lähdekoodin järjestelmien käyttö lisääntyisi. 17 Testattaessa avoimen lähdekoodin käytön riippuvuutta vastaajan näkökulmasta saadaan χ 2 -riippuvuustestin testisuureen χ 2 arvoksi 21,895 P-arvon ollessa 0, vapausasteella 1. Täten vastaajan näkökulma vaikuttaa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöön.

18 5.Avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttö yrityksen järjestelmissä Kyselyllä selvitettiin avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä yrityksen järjestelmissä. Käyttömuoto oli luokiteltu seuraavasti: Käyttöjärjestelmät työasemissa Toimisto-ohjelmat työasemissa Käyttöjärjestelmät palvelimissa Muut sovellusohjelmat työasemissa Tietokannat Muut palvelinohjelmat Laajat ohjelmistokokonaisuudet (esim. ERP) Eivät missään Vastaaja sai valita edellä esitetyistä vaihtoehdoista niin monta, että kaikki edellä esitetyt vaihtoehdot tulivat katettua yrityksen osalta. Kaikkien vastausten perusteella on avoimen lähdekoodin käyttö taulukon 5.1 mukainen. Avoimen lähdekoodin ohjelmiston käyttö kpl Käyttöjärjestelmät työasemissa 48 Toimisto-ohjelmat työasemissa Käyttöjärjestelmät palvelimissa 48 Muut sovellusohjelmat työasemissa 98 Tietokannat 58 Muut palvelinohjelmat 47 Laajat ohjelmistokokonaisuudet 12 Eivät missään 7 Yhteensä 439 Taulukko 5.1: Yrityksen järjestelmässä käytettyjen avoimen lähdekoodin ratkaisujen suorajakauma (koko aineisto).

19 Kuviossa 5.1 on esitetty vastaava jakauma pylväsdiagrammina. 19 Kuvio 5.1: Yrityksen järjestelmässä käytettyjen avoimen lähdekoodin ratkaisujen suoran jakauman pylväsdiagrammi (koko aineisto) Kaikkien vastausten perusteella avoimen lähdekoodin ratkaisuja käytetään yrityksissä ennen kaikkea toiminto-ohjelmina ja muina ohjelmina työasemissa. Näiden lisäksi tietokantaratkaisuja on tehty avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla. Vastaajaryhmittäin tarkasteltuna saatiin avoimen lähdekoodin ratkaisujen käytölle taulukon 5.2 mukaiset suorat jakaumat. Kuviossa 5.2 on esitetty vastaava pylväsdiagrammi.

20 Avoimen lähdekoodin Helsingin Lapin Profinder Vantaan ohjelmiston käyttö yrittäjät yrittäjät yrittäjät Käyttöjärjestelmät työasemissa Toimisto-ohjelmat työasemissa Käyttöjärjestelmät palvelimissa Muut sovellusohjelmat työasemissa Tietokannat Muut palvelinohjelmat Laajat ohjelmisto kokonaisuudet Eivät missään Yhteensä Taulukko 5.2: Yrityksen järjestelmässä käytettyjen avoimen lähdekoodin ratkaisujen suorat jakaumat vastaajaryhmittäin Kuvio 5.2: Yrityksen järjestelmässä käytettyjen avoimen lähdekoodin ratkaisujen suorien jakaumien pylväsdiagrammit vastaajaryhmittäin

21 Ryhmäkohtaisten tulosten perusteella avoimen lähdekoodin järjestelmiä käytetään yleensä toimisto-ohjelmissa ja muissa sovelluksissa työasemissa sekä tietokannoissa. Aineiston perusteella Profinderin avulla koottu vastaajaryhmä käyttää avoimen lähdekoodin sovelluksia laajemmin kuin muut vastaajaryhmät. Lisäksi Helsingin ja Lapin yrittäjät käyttävät avoimen lähdekoodin järjestelmiä lähes samalla tavalla. χ 2 -homogeenisuustestin testisuureen χ 2 arvo on 19,353. Vapausasteella 21 P-arvo on 0,563, joten voidaan olettaa, että eri vastaajaryhmät käyttävät samalla tavoin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja yrityksissään. Tarkasteltaessa, miten yrittäjän ja myyjän omaavan näkökulman yrityksien järjestelmissä on käytetty avoimen lähdekoodin ratkaisuja, saadaan taulukon 5.3 mukaiset jakaumat. Avoimen lähdekoodin Yrittäjän Myyjän ohjelmiston käyttö näkökulma näkökulma Käyttöjärjestelmät työasemissa Toimisto-ohjelmat työasemissa Käyttöjärjestelmät palvelimissa Muut sovellusohjelmat työasemissa Tietokannat Muut palvelinohjelmat Laajat ohjelmisto- 6 6 kokonaisuudet Eivät missään 6 1 Yhteensä Taulukko 5.3: Yrityksen järjestelmässä käytettyjen avoimen lähdekoodin ratkaisujen suorat jakaumat vastaajan näkökulman mukaisissa ryhmissä

22 Kuvio 5.3: Yrityksen järjestelmässä käytettyjen avoimen lähdekoodin ratkaisujen suorien jakaumien pylväsdiagrammit vastaajan näkökulman mukaisissa ryhmissä. 22 Vastausten perusteella yrittäjän näkökulman omaavissa yrityksissä avoimen lähdekoodin järjestelmiä käytetään useimmiten toimistoohjelmissa ja muissa sovellusohjelmissa työasemissa. Myyjän näkökulman omaavissa yrityksissä avoimen lähdekoodin järjestelmiä käytetään useimmiten tietokannoissa sekä muissa työaseman sovelluksissa kuin toimistoohjelmissa. χ 2 -riippumattomuustestin testisuureen χ 2 arvo on 22,506. Vapausasteella 7 P-arvo on 0,002, joten voidaan olettaa, että vastaajan näkökulma vaikuttaa tilastollisesti siihen, miten yrityksessä käytetään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Kyselyssä kartoitettiin myös eri henkilöstöryhmien suhtautumista avoimen lähdekoodin mahdolliseen käyttöön. Henkilöryhminä olivat IT-organisaation edustajat, yritysjohto sekä toimihenkilöt ja/tai työntekijät. Kysymykseen pystyivät vastaamaan sekä sellaisten yritysten henkilöt, joiden edustamissa yrityksissä käytettiin avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja sekä sellaisten yritysten henkilöt, joiden yrityksissä ei syystä tai toisesta ollut avoimen lähdekoodin ratkaisuja käytössä. Kyselyyn vastannut henkilö pystyi merkitsemään mielipiteensä janalle, jonka arvot olivat nollasta kymmeneen (0 10). Käytettävissä oli koko välin arvot eikä vain kokonaisluvut nollasta kymmeneen. Täten vastaukset muodostivat jatkuvan muuttujan, joka sai arvoja välillä Arvo 0 tarkoitti sitä, että henkilöstöryhmä vastusti avoimen lähdekoodin käyttöä yrityksessä ja arvo 10 tarkoitti, että niiden käyttöä kannatettiin. Kyselyssä kartoitettiin ensimmäisenä henkilöryhmänä yrityksen IT-organisaation suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen mahdolliseen käyttöön. Vastausten keskiarvoksi saatiin 7,638 ja keskihajonnaksi 2,056. Taulukossa 5.4 on esitetty vastaavaryhmäkohtaisesti keskiarvot ja keskihajonnat, jotka kuvaavat yritysten IT-organisaatioiden suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön. Kuviossa 5.4 on esitetty eri vastaajaryhmien IT-organisaatioiden suhtautuminen avoimen lähdekoodin käyttöön keskiarvodiagrammina.

23 IT-organisaation suhtautuminen Helsingin Lapin Profinder Vantaan avoimen lähdekoodin ratkaisujen yrittäjät yrittäjät yrittäjät käyttöön Keskiarvo 7,513 7,687 7,973 7,150 Keskihajonta 2,168 2,123 1,672 2,354 Taulukko 5.4: IT-organisaatioiden suhtautuminen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksen järjestelmässä; keskiarvot ja hajonnat vastaajaryhmittäin 23 Kuvio 5.4: Vastaajaryhmien IT-organisaatioiden suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön kuvaava keskiarvodiagrammi Taulukosta 5.4 ja kuviosta 5.4 havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn yritysryhmän IT-organisaatioiden suhtautuminen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön on kaikkein myönteisintä ja Vantaan yrittäjien suhtautuminen on kaikkein kielteisintä. Tosin erot ovat vähäisiä. Testattaessa yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) avulla, poikkeavatko eri vastaajaryhmien IT-organisaatioiden suhtautumiset toisistaan avoimen lähdekoodin ratkaisujen mahdollisen käytön suhteen, saadaan testisuureen F arvoksi 1,165 ja P-arvoksi 0,324 vapausasteilla 3 ja 182. Testin mukaan vastaajaryhmien IT-organisaatioiden suhtautumiset avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön eivät poikkea toisistaan. Tiedusteltaessa yrityksen johdon suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen mahdolliseen käyttöön yrityksessä saatiin kaikkien vastaajien vastausten keskiarvoksi 7,863 ja keskihajonnaksi 1,763, kun vas-taukset pystyttiin antamaan janalle, jonka arvot olivat välillä Taulukossa 5.5 on esitetty vastaajaryhmäkohtaisesti keskiarvot ja keskihajonnat, jotka kuvaavat yritysten johdon suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen mahdolliseen käyttöön. Kuviossa 5.5 on esitetty eri vastaajaryhmien johdon suhtautuminen avoimen lähdekoodin käyttöön keskiarvodiagrammina.

24 Yrityksen johdon suhtautuminen Helsingin Lapin Profinder Vantaan avoimen lähdekoodin ratkaisujen yrittäjät yrittäjät yrittäjät käyttöön Keskiarvo 7,795 7,910 7,853 7,900 Keskihajonta 2,054 1,836 1,676 1,363 Taulukko 5.5: Johdon suhtautuminen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksen järjestelmässä; keskiarvot ja hajonnat vastaajaryhmittäin. 24 Kuvio 5.5: Vastaajaryhmien johdon suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön kuvaava keskiarvodiagrammi. Taulukon 5.5 ja kuvion 5.5 avulla havaitaan, etteivät yritysten johdon suhtautumiset poikkea kovinkaan paljon toisistaan eri vastaajaryhmissä. Lisäksi on huomattava, että yrityksen johdon suhtautuminen avoimen lähdekoodin järjestelmiin saa korkeita pisteitä. Johdon suhtautuminen saa muita henkilöstöryhmiä korkeammat arviot kaikissa muissa vastaajaryhmissä paitsi Profinderillä kerätyssä vastaajaryhmässä, missä IT-organisaatio saa johtoa korkeammat pisteet. Tämä johtunee siitä, että Profinderin avulla kerätyssä ryhmässä on myyjän näkökulman omaavia yrityksiä muita enemmän, jolloin myös IT-organisaatiolla on positiivinen asenne avoimen lähdekoodin järjestelmiin. Testattaessa yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) avulla eri vastaajaryhmien yritysjohdon suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksessä saadaan testisuureen F arvoksi 0,040 ja P-arvoksi 0,989. Vapausasteet ovat 3 ja 187. Testin perusteella voidaan olettaa, että eri vastaajaryhmien suhtautuminen avoimen lähdekoodin käyttöön on samansuuntaista. Toisin sanoen yrityksen sijoittuminen eri osiin maata ei vaikuta johdon suhtautumiseen ja yritysjohto on yhtä valveutunutta yrityksen sijaintipaikasta riippumatta. Lisäksi yritysjohdon suhtautuminen on erittäin korkeaa tasoa kaikissa vastaajaryhmissä.

25 Selvitettäessä yrityksen toimihenkilöiden ja työntekijöiden suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen mahdolliseen käyttöön yrityksessä saatiin kaikkien vastaajien vastausten keskiarvoksi 7,472 ja keskihajonnaksi 1,663, kun vastaukset annettiin janalle, jonka arvot olivat välillä Taulukossa 5.6 on esitetty vastaavaryhmäkohtaisesti keskiarvot ja keskihajonnat, jotka kuvaavat yritysten toimihenkilöiden ja työntekijöiden suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen mahdolliseen käyttöön. Kuviossa 5.6 on esitetty eri vastaajaryhmien toimihenkilöiden ja työntekijöiden suhtautuminen avoimen lähdekoodin käyttöön keskiarvodiagrammina. Toimihenkilöiden ja työntekijöiden Helsingin Lapin Profinder Vantaan suhtautuminen avoimen yrittäjät yrittäjät yrittäjät lähdekoodin ratkaisujen käyttöön Keskiarvo 7,764 7,765 7,578 7,472 Keskihajonta 1,855 1,799 1,593 1,663 Taulukko 5.6: Toimihenkilöiden ja työntekijöiden suhtautuminen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksen järjestelmässä; keskiarvot ja hajonnat vastaajaryhmittäin. 25 Kuvio 5.6: Vastaajaryhmien toimihenkilöiden ja työntekijöiden suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön kuvaava keskiarvodiagrammi. Taulukon 5.6 ja kuvion 5.6 avulla havaitaan, että Vantaan yritysten toimihenkilöiden ja työntekijöiden suhtautuminen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksessä on varauksellisinta. Sitä vastoin Helsingin ja Lapin yrityksissä kyseisten henkilöstöryhmien suhtautuminen on positiivisinta ja myös keskenään yhtä positiivista. Testattaessa yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) avulla, onko vastaajaryhmien toimihenkilöiden ja työntekijöiden suhtautumisessa eroja avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön, saadaan testisuureen F arvoksi 0,274 ja P-arvoksi 0,844. Vapausasteet ovat 3 ja 176. Testin perusteella voidaan olettaa, ettei yrityksen sijainti vaikuta toimihenkilön tai

26 työntekijän asenteeseen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käytössä. Taulukossa 5.7 on esitetty koko aineistosta lasketut keskiarvot ja keskihajonnat, jotka kuvaavat eri henkilöstöryhmien suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksessä. Henkilöstöryhmäkohtainen IT- Yritysjohto Toimihenkilöt ja suhtautuminen avoimen organisaatio työntekijät lähdekoodin ratkaisujen käyttöön Keskiarvo 7,638 7,863 7,656 Keskihajonta 2,056 1,763 1,716 Taulukko 5.7: Koko aineiston eri henkilöstöryhmien suhtautumisen avoimen lähdekoodin ratkaisujen mahdolliseen käyttöön yrityksen järjestelmässä keskiarvot ja hajonnat. Kuviossa 5.7 on esitetty koko aineistosta laskettujen henkilöstöryhmäkohtaisten vastausten keskiarvodiagrammi. Kuvion perusteella henkilöstöryhmien suhtautumisessa avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön ei ole suuria eroja. 26 Kuvio 5.7: Koko aineiston eri henkilöstöryhmien suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön kuvaava keskiarvodiagrammi. Taulukon 5.7 ja kuvion 5.7 perusteella havaitaan, että yritysten johto suhtautuu avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksissä kaikkein positiivisimmin. Tosin erot eri henkilöstöryhmien välillä ovat vähäisiä. Testattaessa yksisuuntaisella varianssilla (ANOVA) eri henkilöstöryhmien suhtautumisen eroavuutta avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöön saadaan testisuureen F arvoksi 0,859 ja P-arvoksi 0,424. Vapausasteet ovat 2 ja

27 554. Aineiston perusteella voidaan siis päätellä, ettei henkilöstöryhmä vaikuta henkilön suhtautumiseen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöön eli kaikissa henkilöstöryhmissä on lähes samanlainen asennoituminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöön. Tutkittaessa eri vastaajaryhmissä henkilöstöryhmien suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksessä saadaan Helsingin yritysten henkilöstöryhmien vastauksien perusteella taulukon 5.8 mukaiset keskiarvot ja keskihajonnat. Kuviossa 5.8 on esitetty helsinkiläisten yritysten henkilöstöryhmien suhtautuminen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön keskiarvodiagrammina. Helsinkiläisten yritysten IT-organisaatio Yritysjohto Toimihenkilöt ja henkilöstöryhmien suhtautuminen työntekijät avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön Keskiarvo 7,513 7,795 7,764 Keskihajonta 2,168 2,054 1,855 Taulukko 5.8: Helsinkiläisyritysten henkilöstöryhmien suhtautuminen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksessä; keskiarvot ja keskihajonnat. 27 Kuvio 5.8: Helsinkiläisyritysten eri henkilöstöryhmien suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön kuvaava keskiarvodiagrammi. Taulukon 5.8 ja kuvion 5.8 mukaan helsinkiläisyritysten IT-organisaatioiden henkilökunta suhtautuu muita henkilöstöryhmiä negatiivisemmin avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön. Yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvo on 0,265 ja P-arvo on 0,768 vapausasteiden ollessa 2 ja 132. Täten voidaan olettaa, että helsinkiläisyritysten henkilöstöryhmien suhtautumisessa avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksessä ei ole eroja. Lapin yritysten henkilöstöryhmien vastauksien perusteella saadaan taulukon 5.9 mukaiset keskiarvot ja keskihajonnat, jotka kuvaavat henkilöstöryhmien suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yritykses-

28 sä. Kuviossa 5.9 on esitetty lappilaisyritysten henkilöstöryhmien suhtautuminen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön keskiarvodiagrammina. Lapin yritysten henkilöstö- IT-organisaatio Yritysjohto Toimihenkilöt ja ryhmien suhtautuminen työntekijät avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön Keskiarvo 7,687 7,910 7,765 Keskihajonta 2,123 1,840 1,799 Taulukko 5.9: Lapin yritysten henkilöstöryhmien suhtautuminen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksessä; keskiarvot ja keskihajonnat. 28 Kuvio 5.9: Lapin yritysten eri henkilöstöryhmien suhtautumisesta avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön kuvaava keskiarvodiagrammi Taulukon 5.9 ja kuvion 5.9 perusteella nähdään, että Lapissa sijaitsevien yritysten johto suhtautuu muita henkilöstöryhmiä positiivisemmin avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön. Testattaessa, suhtautuvatko Lapin yritysten henkilöstöryhmät samalla tavoin avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksessä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,183 ja P- arvoksi 0,833 vapausasteiden ollessa 2 ja 152. Täten voidaan olettaa, että Lapin yritysten henkilöstöryhmien suhtautumisessa avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksessä ei ole eroja. Profinderin avulla poimittujen yritysten henkilöstöryhmien vastauksien perusteella saadaan taulukon 5.10 mukaiset keskiarvot ja keskihajonnat, jotka kuvaavat suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksessä. Kuviossa 5.10 on esitetty näiden yritysten henkilöstöryhmien suhtautuminen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön keskiarvodiagrammina.

29 Profinderillä koottujen yritysten henkilöstöryhmien suhtautuminen IT-organisaatio Yritysjohto Toimihenkilöt avoimen lähdekoodin ja työntekijät ratkaisujen käyttöön Keskiarvo 7,973 7,973 7,578 Keskihajonta 1,672 1,672 1,59 Taulukko 5.10: Profinderin avulla koottujen yritysten henkilöstöryhmien suhtautuminen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksessä; keskiarvot ja keskihajonnat. 29 Kuvio 5.10: Profinderillä poimittujen yritysten eri henkilöstöryhmien suhtautumisesta avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön kuvaava keskiarvodiagrammi. Taulukon 5.10 ja kuvion 5.10 perusteella nähdään, että Profinderin avulla koottujen yritysten toimihenkilöt ja työntekijät suhtautuu muita henkilöstöryhmiä negatiivisemmin avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön. Testattaessa, suhtautuvatko Profinderillä kerättyjen yritysten henkilöstöryhmät samalla tavoin avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksessä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,096 ja P-arvoksi 0,336 vapausasteiden ollessa 2 ja 167. Täten voidaan olettaa, että Profinderillä koottujen yritysten henkilöstöryhmien suhtautumisessa avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksessä ei ole eroja. Tutkittaessa eri vastaajaryhmissä henkilöstöryhmien suhtautumista avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksessä saadaan Vantaan yritysten henkilöstöryhmien vastauksien perusteella taulukon 5.11 mukaiset keskiarvot ja keskihajonnat. Kuviossa 5.11 on esitetty Vantaan yritysten henkilöstöryhmien suhtautuminen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön keskiarvodiagrammina.

30 Vantaan yritysten henkilöstö- IT-organisaatio Yritysjohto Toimihenkilöt ja ryhmien suhtautuminen työntekijät avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön Keskiarvo 7,150 7,900 7,472 Keskihajonta 2,354 1,363 1,663 Taulukko 5.11: Vantaan yritysten henkilöstöryhmien suhtautuminen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksessä; keskiarvot ja keskihajonnat. 30 Kuvio 5.11: Vantaalaisyritysten eri henkilöstöryhmien suhtautumisesta avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön kuvaava keskiarvodiagrammi Taulukon 5.11 ja kuvion 5.11 mukaan vantaalaisyritysten johto suhtautuu muita henkilöstöryhmiä positiivisemmin avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön. Yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvo on 1,299 ja P-arvo on 0,278 vapausasteiden ollessa 2 ja 90. Täten voidaan olettaa, että vantaalaisyritysten henkilöstöryhmien suhtautumisessa avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön yrityksessä ei ole eroja. Edellä esitettyjen testien perusteella voidaan olettaa, ettei henkilön suhtautumiseen avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöön vaikuta hänen asemansa yrityksessä eikä myöskään yrityksen sijainti.

31 6. Avoimen lähdekoodin asema yrityksessä Tutkimuksessa selvitettiin myös avoimen lähdekoodin asemaa yrityksessä. Toisaalta vastaajia pyydettiin listaamaan yrityksessä käytössä olevia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Toisaalta vastaajien oli arvioitava, kuinka paljon tietoa yrityksessä on avoimesta lähdekoodista. Arvio annettiin janalle, joka sai arvoja nollasta (0) kymmeneen (10). Vastaaja pystyi valitsemaan minkä tahansa arvon kyseiseltä väliltä eikä vain kokonaislukuarvoja. Arvo 0 tarkoitti, että yrityksessä on erittäin vähän tietoa avoimesta lähdekoodista. Arvo 10 taas tarkoitti, että yrityksessä on paljon tietoa kyseisestä asiasta. Tarkasteltaessa koko aineistoa oli keskiarvo 5,168 ja keskihajonta 2,665. Vastausten hajonta on melko suuri, minkä perusteella voidaan olettaa, että yritysten joukossa oli sellaisia, joissa avoimesta lähdekoodista oli paljon tietoa, sekä sellaisia, jossa tietoa ei ollut. Taulukossa 6.1 on esitetty vastaajaryhmäkohtaiset keskiarvot ja hajonnat ja kuviossa 6.1 vastaava keskiarvodiagrammi. Tietoa yrityksessä Helsingin Lapin Profinder Vantaan avoimesta yrittäjät yrittäjät yrittäjät lähdekoodista Keskiarvo 5,406 4,514 5,740 4,797 Keskihajonta 2,798 2,637 2,496 2, Taulukko 6.1: Yritysten avoimen lähdekoodin tietämyksen keskiarvot ja hajonnat vastaajaryhmittäin. Kuvio 6.1: Keskiarvodiagrammi vastaajaryhmien yritysten avoimen lähdekoodin tietämyksestä

32 Taulukon 6.1 ja kuvion 6.1 perusteella havaitaan, että Profinderin avulla kootussa yritysryhmässä on eniten tietämystä avoimen lähdekoodin käytöstä ja Lapin yrityksissä vähiten. Testattaessa yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA), onko eri vastaajaryhmien yritysten avoimen lähdekoodin tietämyksessä eroa, saadaan testisuureen F arvoksi 2,204 ja P-arvoksi 0,089 vapausasteiden ollessa 3 ja 178. Testin mukaan tietämyksessä ei ole tilastollisesti merkittävää eroa. Tarkasteltaessa, miten tietämys avoimesta lähdekoodista oli yrityksissä, jotka olivat ilmoittaneet omaavansa yrittäjä- eli asiakasnäkökulman, ja yrityksissä, jotka ilmoittivat omaavansa myyjän näkökulman, poikkeaa toisistaan, saadaan taulukon 6.2 mukaiset ryhmäkohtaiset keskiarvot ja keskihajonnat. Tietoa yrityksessä avoimesta Yrittäjän Myyjän lähdekoodista vastaajan näkökulman näkökulma näkökulma mukaisissa luokissa Keskiarvo 4,844 6,689 Keskihajonta 2,544 2,732 Taulukko 6.2: Yrittäjän näkökulman ja myyjän näkökulman omaavien yritysten avoimen lähdekoodin tietämyksen keskiarvot ja keskihajonnat. 32 Taulukon 6.2 mukaan yrittäjän näkökulman omaavan ryhmän avoimen lähdekoodin tietämyksen keskihajonta on 2,544 ja myyjän näkökulman keskihajonta on 2,732. Testattaessa, ovat näiden ryhmien keskihajonnat yhtä suuria, saadaan kahden otoksen varianssien yhtä suuruuden F-testin testisuureen F arvoksi 0,867. P-arvo on 0,282 vapausasteiden ollessa 149 ja 31. Täten yrittäjän näkökulman ja myyjän näkökulman omaavien yritysten avoimen lähdekoodin tietämyksen keskihajonnat ovat tilastollisesti yhtä suuret. Täten voidaan olettaa, että kummassakin ryhmässä avoimen lähdekoodin tietämys vaihtelee samalla tavalla. Testattaessa, ovatko yrittäjän näkökulman ja myyjän näkökulman omaavien yritysten avoimen lähdekoodin tietämyksen keskiarvot yhtä suuret, saadaan kahden otoksen t-testi testisuureen t arvoksi -3,676 olettaen varianssit yhtä suuriksi. P-arvo on 0,0002 vapausasteella 180. Täten yrittäjän näkökulman ja myyjän näkökulman omaavien yritysten avoimen lähdekoodin tietämyksen keskiarvot poikkeavat toisistaan tilastollisesti. Testin tuloksen perusteella voidaan olettaa, että myyjän näkökulman omaavien yrityksillä on paremmin tietoa avoimesta lähdekoodista kuin yrittäjän näkökulman omaavilla yrityksissä. Tutkimuksessa vastaajan oli myös nimettävä kaksi tai kolme avoimen lähdekoodin järjestelmään, jotka olivat käytössä yrityksessä. Kaikkiaan 138 yritystä vastasi tähän kysymykseen. Ylivoimaisesti eniten yritykset ilmoittivat käyttävänsä Open Office toimisto-ohjelmia, joita ilmoitti käyttävänsä 86 yritystä. Tämän jälkeen eniten ilmoitettiin käytettävän Linux-käyttöjärjestelmää, joka esiintyi 24 vastauksessa sekä MySQL-tietokannan hallintajärjestelmää, jota ilmoitti käyttävänsä 19 yritystä. 13 vastaajaa ilmoitti käyttävänsä Apache-palveluinohjelmaa ja 12 vastauksessa esiintyi Grip-soitinohjelma. Lisäksi kuusi vastaajaa ilmoitti käyttävänsä Ubuntu-käyttöjärjestelmää, neljä vastaajaa SugarCRM-asiakashallintajärjestelmää, Eclipse-ohjelmointiympäristöä sekä PostgreSQLtietokannan hallintajärjestelmää. Näiden lisäksi vastauksissa esiintyi harvinaisemmin käytettäviä avoimen lähdekoodin järjestelmiä, joita esiintyi vain yhdessä tai kahdessa vastauksessa, tai sitten ilmoitetut järjestelmät eivät olleet avoimen lähdekoodinjärjestelmiä sanan

33 varsinaisessa merkityksessä tai olivat täysin kaupallisia tuotteita. Taulukossa 6.3 on esitetty, miten eri vastaajaryhmät ilmoittivat käyttävänsä edellä mainittuja avoimen lähdekoodin järjestelmiä. Taulukon mukaan kaikissa vastaajaryhmissä Open office -toimisto-ohjelmat olivat eniten käytettyjä avoimenlähdekoodin järjestelmiä. Vastaukset eri ryhmissä olivat keskenään lähes samanlaisia paitsi, että Vantaan yrittäjät eivät ilmoittaneet käyttävänsä MySQL- tietokannan hallintajärjestelmää lainkaan ja vain yksi vantaalaisvastaaja ilmoitti käyttävänsä Linux-käyttöjärjestelmää. Muissa vastaajaryhmissä nämä olivat erittäin suosittuja. Testattaessa avoimen lähdekoodin ohjelmistotuotteiden käytön samanlaisuutta eri vastaajaryhmissä, saadaan χ 2 -homogeenisuustestin testisuureen arvoksi 21,859 ja P-arvoksi 0,588 vapausasteella 24. Aineiston perusteella voidaan olettaa, ettei vastaajaryhmällä ole vaikutusta avoimen lähdekoodin ohjelmistotuotteiden käyttämiseen yrityksessä. Avoimen lähdekoodin Helsingin Lapin Profinder Vantaan järjestelmä yrittäjät yrittäjät yrittäjät Apache Eclipse Grip Linux MySQL Open Office PostgreSQL SugarCRM Ubuntu Vastanneita kaikkiaan Taulukko 6.3: Yritysten ilmoittamat suosituimmat avoimen lähdekoodin järjestelmät vastaajaryhmittäin.

34 7. Avoimeen lähdekoodiin perustuvien sovelluksien käyttämättömyys Vastaajilta tiedusteltiin myös syitä, minkä vuoksi yrityksessä ei ole käytössä avoimen lähdekoodin sovelluksia. Vastausvaihtoehdot olivat: Ratkaisut olisivat liian kalliita Ratkaisun todelliset kustannukset eivät olisi ennustettavissa Se vaatisi liian paljon omaa osaamista ja ajankäyttöä Avoimeen lähdekoodiin perustuvaa ratkaisua on vaikea ymmärtää ja siihen lisääntyy riskejä Avoimeen lähdekoodiin liittyvä sopimusjuridiikka on epäselvää Muu syy, mikä? Vastaaja pystyi valitsemaan näistä vaihtoehdoista tärkeimmäksi katsomansa. Taulukossa 7.1 on esitetty vastausten suorajakauma ja kuviossa 7.1 vastauksista muodostettu pylväsdiagrammi laskettuna koko aineistosta. Yrityksessämme ei ole avoimeen lähdekoodiin perustuvia kpl % sovellusratkaisuja, koska Ratkaisut olisivat liian kalliita 14 6,60 34 Ratkaisun todelliset kustannukset eivät olisi ennustettavissa 11 5,19 Se vaatisi liian paljon omaa osaamista ja ajankäyttöä 96 45,28 Avoimeen lähdekoodiin perustuvaa ratkaisua on vaikea 23 10,85 ymmärtää ja siihen liittyy riskejä Avoimeen lähdekoodiin liittyvä sopimusjuridiikka on epäselvää 18 8,49 Muu syy, mikä? 50 23,58 Yhteensä ,00 Taulukko 7.1: Kysymyksen Yrityksessämme ei ole avoimeen lähdekoodiin perustuvia sovellusratkaisuja, koska suorajakauma

35 Kuvio 7.1: Kysymyksen Yrityksessämme ei ole avoimeen lähdekoodiin perustuvia sovellusratkaisuja, koska pylväsdiagrammi 35 Taulukosta ja kuviosta havaitaan, että yrityksissä oletetaan ennen kaikkea avoimen lähdekoodin ratkaisujen käytön vaativan liian paljon omaa osaamista ja ajankäyttöä, sillä 45 prosentti vastanneista valitsi tämän vaihtoehdon. Toiseksi eniten painottui vastausvaihtoehto Muu syy, mikä? sillä noin neljäsosa vastaajista valitsi tämän vaihtoehdon. Tämän kysymysvaihtoehdon valinneet pystyivät kertomaan syyn sanallisesti. Näissä vastauksissa painottuivat eniten tietämättömyys avoimen lähdekoodista ja siihen perustuvista ratkaisuista yleensä sekä se, ettei avoimen lähdekoodin ohjelmistoille nähty yleensä tarvetta tai ne nähtiin yhteentoimimattomiksi muiden yrityksen käyttämien järjestelmien kanssa. Kolmanneksi painavin syy vastausvaihtoehdoista avoimen lähdekoodin sovellusratkaisujen käyttämättömyyteen oli se, että avoimeen lähdekoodiin perustuvaa ratkaisua on vaikea ymmärtää ja siihen lisääntyy riskejä. Tämän asian ilmoitti syyksi noin kymmenen prosenttia vastanneista. Vastausten perusteella voidaan siis päätellä, että avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttämättömyyteen on syynä ennen kaikkea tietämättömyys avoimesta lähdekoodista yleensä ja pelko siitä, että tällaiset ratkaisut vaativat yrityksiltä enemmän osaamista kuin valmiit, kaupalliset tuotteet tai että ne ovat yhteentoimimattomia yrityksen muiden järjestelmien kanssa. Lisäämällä yritysten henkilöstön tietämystä avoimen lähdekoodin järjestelmistä, voitaisiin useinkin perusteettomia ennakkoluuloja vähentää ja täten lisätä avoimen lähdekoodin järjestelmien käyttöä. Taulukossa 7.2 on esitetty vastaajaryhmittäin vastausten jakaumat sekä kuviossa 7.2 vastaava pylväsdiagrammi. Ratkaisun todelliset kustannukset eivät olisi

36 Yrityksessämme ei ole avoimeen Helsingin Lapin Profinder Vantaan lähdekoodiin perustuvia yrittäjät yrittäjät yrittäjät sovellusratkaisuja, koska Ratkaisut olisivat liian kalliita Ratkaisun todelliset kustannukset eivät olisi ennustettavissa Se vaatisi liian paljon omaa osaamista ja ajankäyttöä Avoimeen lähdekoodiin perustuvaa ratkaisua on vaikea ymmärtää ja siihen liittyy riskejä Avoimeen lähdekoodiin liittyvä sopimusjuridiikka on epäselvää Muu syy, mikä? Yhteensä Taulukko 7.2: Kysymyksen Yrityksessämme ei ole avoimeen lähdekoodiin perustuvia sovellusratkaisuja, koska vastaajaryhmäkohtaiset suorat jakaumat Kuvio 7.2: Kysymyksen Yrityksessämme ei ole avoimeen lähdekoodiin perustuvia sovellusratkaisuja, koska vastaajaryhmäkohtaiset pylväsdiagrammit

37 Jotta eri vastaajaryhmien vastausten jakaumien eroja olisi helpompi verrata vastaajaryhmien ollessa erisuuruiset, on taulukossa 7.3 esitetty vastausten prosentuaaliset jakaumat vastaajaryhmittäin. Kuviossa 7.3 on esitetty prosenttijakaumien pylväsdiagrammit. Yrityksessämme ei ole avoimeen Helsingin Lapin Profinder Vantaan lähdekoodiin perustuvia yrittäjät yrittäjät yrittäjät sovellusratkaisuja, koska Ratkaisut olisivat liian kalliita 5,88 4,84 6,82 9,09 Ratkaisun todelliset kustannukset 5,88 4,84 2,27 7,27 eivät olisi ennustettavissa Se vaatisi liian paljon omaa 50,98 41,94 43,18 45,45 osaamista ja ajankäyttöä Avoimeen lähdekoodiin perustuvaa 5,88 11,29 18,18 9,09 ratkaisua on vaikea ymmärtää ja siihen liittyy riskejä Avoimeen lähdekoodiin liittyvä 5,88 14,52 11,36 1,82 sopimusjuridiikka on epäselvää Muu syy, mikä? 25,49 22,58 18,18 27,27 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 37 Taulukko 7.3: Kysymyksen Yrityksessämme ei ole avoimeen lähdekoodiin perustuvia sovellusratkaisuja, koska vastaajaryhmäkohtaiset prosentuaaliset jakaumat Kuvio 7.3: Kysymyksen Yrityksessämme ei ole avoimeen lähdekoodiin perustuvia sovellusratkaisuja, koska vastaajaryhmäkohtaisten prosenttijakaumien pylväsdiagrammit

38 Taulukon 7.3 ja kuvion 7.3 mukaan havaitaan, että avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttö vaatii liian paljon omaa osaamista ja ajankäyttöä eniten Helsingin yrittäjien mielestä. Tosin kyseinen vaihtoehto oli myös muiden vastaajaryhmien mukaan suurin syy ratkaisujen käyttämättömyyteen. Vaihtoehdon Muu syy, mikä? olivat Vantaan yrittäjiltä valinneet useammin kuin muiden vastaajaryhmien edustajat. Profinder-ryhmän vastaajat esittivät muita useammin, että avoimeen lähdekoodiin perustuvaa ratkaisua on vaikea ymmärtää ja siihen liittyy riskejä. Lapin yrittäjät valitsivat muita useammin vaihtoehdon Avoimeen lähdekoodiin liittyvä sopimusjuridiikka on epäselvää. 38 Sanallisten vastausten mukaan helsinkiläisyrittäjät eivät käytä avoimen lähdekoodin järjestelmiä, koska heillä ei ole tietoa tai tarvetta avoimen lähdekoodien järjestelmille. Lisäksi he käyttävät Microsoft Office tuotteita, mikä täyttää heidän tarpeensa. Lapin yrittäjillä ei ollut tietoa avoimen lähdekoodinjärjestelmistä ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritykset eivät tunnistaneet tarvetta näiden järjestelmien käyttöön. Myöskään vantaalaisyrittäjät eivät tienneet avoimen lähdekoodin järjestelmistä eivätkä nähneet tarvetta niiden käyttöön. Testattaessa χ 2 -homogeenisuustestin avulla, onko vastaajaryhmien vastausten välillä eroa, saadaan testisuureen arvoksi 13,501 P-arvon ollessa 0,563. Vapausasteet ovat 15. Testin mukaan vastausryhmien vastausten jakaumien välillä ei ole eroa.

39 8.Tietotekniikan käyttö ja kehittäminen yrityksen eri liiketoiminnoissa Kyselyllä pyrittiin myös kartoittamaan, kuinka yrittäjät näkevät tietotekniikan käytön ja kehittämisen tärkeäksi yrityksen eri liiketoiminnan osissa. Arvioita pyydettiin seuraaviin toimintoihin: Uusien asiakkaiden hankinta Tuotannon ja kuljetusten tehostaminen ja nopeuttaminen Ostojen tehostaminen ja nopeuttaminen Yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa tehtävän työn tehostaminen ja nopeuttaminen Asiakaspalvelun parantaminen (henkilökohtainen palvelu, tavoitettavuus sähköisten kanavien kautta jne.) Hallinto- ja talousrutiinien tehostaminen Entistä parempi tieto kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja palveluista Jokaiseen kysymykseen vastaajan oli arvioitava kyseisen asian käyttötasoa yrityksessä ja sen kehittämisen tarvetta. Vastaaja asetti kaksisuuntaiseen kuvioon pisteen paikkaan, joka parhaiten kuvasi kummankin asian toteutumista yrityksessä. Sekä käyttötasoa että kehittämistarvetta arvioitiin jatkuvalla janalla, joka sai arvot Arvo 0 tarkoitti, että käyttötaso oli yrityksessä pieni tai kehittämistarve oli pieni. Arvo 10 tarkoitti, että yrityksessä oli suuri käyttötaso tai että kehittämistarve oli suuri. Taulukossa 8.1 on esitetty edellä olevien vastausvaihtoehtojen keskiarvot ja keskihajonnat sekä käyttötason että kehittämistarpeen mukaan. Kuviossa 8.1 on esitetty eri vastausvaihtoehtojen keskiarvoista piirretty säteittäinen kaavio, jossa käyttötaso ja kehittämistarve on esitetty omana kehänään. Toiminto Käyttötaso Kehittämistarve keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Uusien asiakkaiden hankinta 5,813 2,549 5,908 2,536 Tuotannon ja kuljetusten tehostaminen 4,443 2,840 4,255 2,730 ja nopeuttaminen Ostojen tehostaminen ja nopeuttaminen 4,353 2,673 4,201 2,598 Yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa tehtävän työn tehostaminen ja nopeuttaminen Asiakaspalvelun parantaminen (henkilökohtainen palvelu, tavoitettavuus sähköisten kanavien kautta jne.) Hallinto- ja talousrutiinien tehostaminen Entistä parempi tieto kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja palveluista 5,544 2,505 5,531 2,532 6,401 2,390 5,715 2,551 5,538 2,517 5,291 2,571 5,310 2,466 5,260 2, Taulukko 8.1: Yrityksen eri liiketoiminnossa olevan tietotekniikan käyttötason ja kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvot ja keskihajonnat (koko aineisto)

40 Kuvio 8.1: Yrityksen eri liiketoiminnossa olevan tietotekniikan käyttötason ja kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvojen säteittäinen kaavio (koko aineisto) 40 Taulukosta 8.1 ja kuviosta 8.1 havaitaan, että asiakaspalvelun parantamista lukuun ottamatta kaikkien vastausvaihtoehtojen osalta sekä käyttötason että kehittämistarpeen tärkeys ovat keskenään samanlaiset. Asiakaspalvelun parantamisessa käyttötason tärkeyttä pidetään tärkeämpänä kuin sen kehittämistarvetta. Tämä synnyttää oletuksen, että yrityksissä asiakaspalvelun tietojärjestelmät ovat jo kehitetty, niin ettei niiden kehittämistarvetta enää ole. Toisaalta havaitaan, että vaihtoehtojen Tuotannon ja kuljetusten tehostaminen ja nopeuttaminen ja Ostojen tehostaminen ja nopeuttaminen käyttötason ja kehittämistarpeen tärkeys on huomattavasti vähäisempi kuin muilla vastausvaihtoehdoilla. Tämä synnyttää oletuksen, että kyselyyn vastanneet yritykset näkevät suoranaisen asiakaspalvelun ja yhteistyökyvyn eri partnereitten kanssa tärkeämpänä kuin ostojen, tuotannon ja kuljetusten tehostamisen ja nopeuttamisen. Kuitenkin periaatteessa nämä tekijät ovat vaikuttamassa asiakaspalveluun ja partnerisuhteisiin. Lisäksi taulukon 8.1 perusteella voidaan päätellä, etteivät yritykset pidä tietotekniikkaa kovinkaan tärkeänä työvälineenä, koska eri toiminta-alueilla käyttötaso sai melko alhaisia lukemia. Yritykset eivät myöskään nähneet tietotekniikan kehitystarpeita tärkeinä. Kuitenkin yleisesti on todettu, että toimivat ja ajan tasalla olevat järjestelmät auttavat yrityksiä pysymään mukana kilpailussa. Vastaajat pystyivät antamaan myös vapaamuotoisen, sanallisen vastauksen, jossa kerrottiin, missä yrityksen liiketoiminnoissa tietotekniikkaa käytetään hyväksi. Kaikkiaan 40 vastaajaa antoi sanallisen vastauksen. Vastausten perusteella tietotekniikan tarve nähdään tärkeäksi etupäässä suoramarkkinoinnissa, asiakashallinnassa, maksuliikenteen hoidossa ja sähköpostiosoitteiden saatavuudessa. Lisäksi tietotekniikan käytöllä nähtiin olevan vaikutusta henkilökunnan osaamiseen ja motivoitumiseen työhönsä. Taulukoossa 8.2 on esitetty eri liiketoimintaalueiden tietotekniikan käytön ja kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvot ja keskihajonnat Helsingin yrittäjien osalta. Kuviossa 8.2 on esitetty helsinkiläisyritysten eri liiketoimintaalueiden tietotekniikan käytön ja kehittämistarpeiden keskiarvojen säteittäinen kaavio.

41 Toiminto Käyttötaso Kehittämistarve keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Uusien asiakkaiden hankinta 6,022 2,515 6,169 2,439 Tuotannon ja kuljetusten tehostaminen ja nopeuttaminen Ostojen tehostaminen ja nopeuttaminen Yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa tehtävän työn tehostaminen ja nopeuttaminen Asiakaspalvelun parantaminen (henkilökohtainen palvelu, tavoitettavuus sähköisten kanavien kautta jne.) Hallinto- ja talousrutiinien tehostaminen Entistä parempi tieto kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja palveluista 4,298 2,934 4,177 2,760 4,214 2,695 4,014 2,681 5,121 2,523 5,145 2,539 6,505 2,294 5,621 2,637 5,439 2,547 5,191 2,621 5,189 2,460 5,239 2,564 Taulukko 8.2: Helsinkiläisyrityksen eri liiketoiminnossa olevan tietotekniikan käyttötason ja kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvot ja keskihajonnat 41 Kuvio 8.2: Helsinkiläisyrityksen eri liiketoiminnossa olevan tietotekniikan käyttötason ja kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvojen säteittäinen kaavio

42 Edellä olevasta taulukosta 8.2 ja kuviosta 8.2 havaitaan, että asiakaspalvelun parantamiseen liittyvän tietotekniikan käyttöä ja kehitystarvetta lukuun ottamatta eri liiketoiminta-alueiden tietotekniikan käytön ja kehittämistarpeiden keskiarvot ovat pareittain keskenään lähes samat. Toisaalta havaitaan, että ostojen, tuotannon ja kuljetusten tietotekniikan käytön ja kehittämisen tärkeys on muita toiminta-alueita pienempi. Uusien asiakkaiden hankintaan liittyvän tietotekniikan käyttö ja kehitystarve on sitä vastoin tärkeimmällä sijalla asiakaspalvelun parantamiseen liittyvien järjestelmien käytön ohella. Täten voidaan päätellä, että helsinkiläisyritykset panostavat mieluummin asiakaspalveluun kuin logistisiin toimintoihin. Tämä on ehkä ristiriitaista, sillä hyvin hoidettu logistiikka takaa yleensä hyvän palvelun ja mahdollistaa uusien asiakkaiden saannin. Tämä tulos voi toisaalta johtua siitä, etteivät helsinkiläisyritykset koe kuljetusten aiheuttavan ongelmia, koska pääkaupunkiseudulla kuljetusmatkat ovat lyhyitä ja tämän vuoksi kuljetukset eivät vaadi kovin paljon aikaa. Taulukoossa 8.3 on esitetty Lapin yritysten eri liiketoiminta-alueiden tietotekniikan käytön ja kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvot ja keskihajonnat. Kuviossa 8.3 on esitetty vastaavien yritysten eri liiketoiminta-alueiden tietotekniikan käytön ja kehittämistarpeiden keskiarvojen säteittäinen kaavio. 42 Toiminto Käyttötaso Kehittämistarve keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Uusien asiakkaiden hankinta 5,817 2,462 5,897 2,409 Tuotannon ja kuljetusten tehostaminen 4,559 2,732 4,518 2,757 ja nopeuttaminen Ostojen tehostaminen ja nopeuttaminen 4,932 2,629 4,788 2,582 Yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden 5,917 2,365 5,360 2,642 kanssa tehtävän työn tehostaminen ja nopeuttaminen Asiakaspalvelun parantaminen 6,065 2,545 5,635 2,487 (henkilökohtainen palvelu, tavoitettavuus sähköisten kanavien kautta jne.) Hallinto- ja talousrutiinien tehostaminen 5,677 2,545 5,624 2,461 Entistä parempi tieto kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja palveluista 5,411 2,605 5,507 2,465 Taulukko 8.3: Lapin yrityksien eri liiketoiminnossa olevan tietotekniikan käyttötason ja kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvot ja keskihajonnat

43 Kuvio 8.3: Lapin yrityksien eri liiketoiminnossa olevan tietotekniikan käyttötason ja kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvojen säteittäinen kaavio Taulukosta 8.3 ja kuviosta 8.3 havaitaan, että Lapin yrittäjien mielestä yrityksen eri liiketoiminta-alueiden järjestelmien käyttö ja kehittämistarve ovat keskenään yhtä tärkeät lukuun ottamatta yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja asiakaspalvelun parantamiseen liittyviä järjestelmiä. Näiden osalta käyttötaso on kehittämistarvetta tärkeämpi. Toisaalta Lapin yrittäjät eivät näe ostojen tehostamiseen ja nopeuttamiseen liittyvien järjestelmien ja varsinkin tuotannon ja kuljetuksen tehostamiseen ja nopeuttamiseen liittyvien järjestelmien käyttötasoa ja kehittämistarvetta yhtä tärkeänä kuin muiden toiminta-alueiden järjestelmien kehittämistä ja käyttöä. Ottaen huomioon pitkät kuljetusmatkat Lappiin ja Lapissa, on tämä tulos melko yllättävä. Toisaalta Lapin yritysten joukossa oli useita matkailualan yrityksiä, joille tavaran kuljetus ei ole liiketoiminnassa kaikkein tärkeimmällä sijalla. Taulukossa 8.4 on esitetty Profinderin avulla kootun yritysryhmän eri liiketoiminta-alueiden tietotekniikan käytön ja kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvot ja keskihajonnat. Kuviossa 8.4 on esitetty tämän yritysryhmän eri liiketoiminta-alueiden tietotekniikan käytön ja kehittämistarpeiden keskiarvojen säteittäinen kaavio. 43

44 Toiminto Käyttötaso Kehittämistarve keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Uusien asiakkaiden hankinta 5,984 2,449 6,156 2,387 Tuotannon ja kuljetusten tehostaminen ja nopeuttaminen Ostojen tehostaminen ja nopeuttaminen Yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa tehtävän työn tehostaminen ja nopeuttaminen Asiakaspalvelun parantaminen (henkilökohtainen palvelu, tavoitettavuus sähköisten kanavien kautta jne.) Hallinto- ja talousrutiinien tehostaminen Entistä parempi tieto kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja palveluista 4,497 2,905 4,192 2,647 4,174 2,633 3,992 2,385 5,787 2,458 5,997 2,222 6,732 2,283 5,961 2,447 5,782 2,374 5,225 2,455 5,401 2,351 5,300 2,326 Taulukko 8.4: Profinderin avulla kerätyn yritysryhmän yritysten eri liiketoiminnossa olevan tietotekniikan käyttötason ja kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvot ja keskihajonnat 44 Kuvio 8.4: Profinderin avulla kerätyn yritysryhmän yritysten eri liiketoiminnossa olevan tietotekniikan käyttötason ja kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvojen säteittäinen kaavio

45 Tarkasteltaessa Profinderin avulla kerätyn yritysryhmän yritysten tietotekniikan käytön ja kehittämisen tärkeyttä yrityksen eri liiketoiminnoissa havaitaan taulukon 8.4 ja kuvion 8.4 avulla, että hallinto- ja talousrutiinien tehostamiseen ja asiakaspalvelun parantamiseen liittyviä järjestelmiä lukuun ottamatta eri liiketoiminta-alueiden järjestelmien käytön ja kehittämisen tärkeydet ovat keskenään lähes samanlaiset. Toisaalta nämä yritykset pitävät asiakaspalvelun parantamiseen liittyvien järjestelmien käyttöä muiden liiketoimintaalueiden järjestelmien käyttöä tai kehittämistä tärkeämpänä. Toisaalta tämänkään yritysryhmän yritykset eivät näe ostojen ja toisaalta tuotannon ja kuljetuksen tehostamiseen ja nopeuttamiseen liittyvien järjestelmien käyttö tai tehostamista kovin tarpeellisena. Taulukkoon 8.5 on koottu Vantaan yritysten eri liiketoiminta-alueiden tietotekniikan käytön ja kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvot ja keskihajonnat. Kuviossa 8.5 on esitetty vantaalaisyritysten eri liiketoiminta-alueiden tietotekniikan käytön ja kehittämistarpeiden keskiarvojen säteittäinen kaavio. Toiminto Käyttötaso Kehittämistarve keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Uusien asiakkaiden hankinta 5,473 2,715 5,452 2,798 Tuotannon ja kuljetusten tehostaminen 4,424 2,808 4,182 2,801 ja nopeuttaminen Ostojen tehostaminen ja nopeuttaminen 4,224 2,688 4,145 2,713 Yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden 5,340 2,618 5,506 2,715 kanssa tehtävän työn tehostaminen ja nopeuttaminen Asiakaspalvelun parantaminen 6,223 2,443 5,594 2,663 (henkilökohtainen palvelu, tavoitettavuus sähköisten kanavien kautta jne.) Hallinto- ja talousrutiinien tehostaminen 5,203 2,613 5,150 2,746 Entistä parempi tieto kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja palveluista 5,266 2,493 4,999 2, Taulukko 8.5: Vantaan yritysten eri liiketoiminnossa olevan tietotekniikan käyttötason ja kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvot ja keskihajonnat

46 46 Kuvio 8.5: Vantaan yritysten eri liiketoiminnossa olevan tietotekniikan käyttötason ja kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvojen säteittäinen kaavio Vantaalaisyritysten eri liiketoiminnoissa olevan tietotekniikan käytön ja kehittämistarpeen tärkeyttä mitattaessa havaitaan, että asiakaspalvelun parantamiseen liittyviä järjestelmiä lukuun ottamatta kaikkien muiden liiketoiminnan osa-alueilla tietotekniikan käytön ja kehittämistarpeen tärkeys ovat keskenään lähes samat. Asiakaspalvelun parantamiseen liittyvän tietotekniikan osalta käyttötaso on kehittämistarvetta tärkeämpi. Toisaalta tämän osa-alueen tietotekniikan käyttötaso on nähty kaikkein tärkeimmäksi verrattuna muiden liiketoiminta-alueiden tietotekniikan käyttötasoon tai kehittämistarpeeseen. Myös vantaalaisyritykset pitivät ostojen ja tuotannon ja kuljetusten tehostamiseen ja nopeuttamiseen liittyvän tietotekniikan käyttötasoa ja kehittämistarpeita muiden osa-alueiden tietotekniikan käyttötasoa ja kehittämistarvetta vähäisempänä. Kuviossa 8.6 on esitetty uusien asiakkaiden hankinnassa käytettävän tietotekniikan käytön tärkeyttä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla.

47 Kuvio 8.6: Uusien asiakkaiden hankinnassa käytettävän tietotekniikan käytön tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 47 Kuviosta 8.6 havaitaan, että Helsingin yrittäjät ja Profinderin avulla kerätyn yritysryhmän jäsenet pitävät uusien asiakkaiden hankinnassa käytettävän tietotekniikan käyttöä muita vastaajaryhmiä hiukan tärkeämpänä. Tarkasteltaessa eri vastaajaryhmien antamien vastausten eroja yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA) saadaan yrityksen uusien asiakkaiden hankintaan liittyvän tietotekniikan käytön tärkeyden eroja kuvaavan testisuureen F arvoksi 1,376 ja P-arvoksi 0,249. Vapausasteet ovat 3 ja 471. Testin mukaan eri vastaajaryhmät pitävät keskenään uusien asiakkaiden hankintaan liittyvän tietotekniikan käyttöä yhtä tärkeänä. Kuviossa 8.7 on esitetty vastaavasti eri vastaajaryhmien uusien asiakkaiden hankinnassa käytettävän tietotekniikan kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvodiagrammi.

48 Kuvio 8.7: Uusien asiakkaiden hankinnassa käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 48 Kuviosta 8.7. havaitaan, että Helsingin yrittäjät ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät pitävät uusien asiakkaiden hankinnassa käytettävän tietotekniikan kehitystarvetta tärkeämpänä kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja tarkasteltaessa yritysten asennetta uusien asiakkaiden hankinnassa käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeyteen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANO- VA) testisuureen F arvoksi 2,438 ja P-arvoksi 0,064. Vapausasteet ovat 3 ja 471. Aineiston mukaan voidaan olettaa, että eri vastaajaryhmien asennoituminen uusien asiakkaiden hankintaan käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeyteen poikkeaa tilastollisesti toisistaan. Kuviossa 8.8 on esitetty tuotannon ja kuljetusten tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan käytön tärkeyttä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla.

49 Kuvio 8.8: Tuotannon ja kuljetusten tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan käytön tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 8.8 havaitaan, että Helsingin yrittäjät pitävät vastaajaryhmistä vähiten tärkeinä tuotannon ja kuljetusten tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan käyttöä. Tämä voi johtua siitä, että Helsingissä kuljetusten tehostaminen ei ole oleellista, koska välimatkat ovat verrattain lyhyitä ja monet tuotantolaitokset, terminaalit ja varastot sijaitsevat lähellä vastanneita yrityksiä. Testattaessa yritysten tuotannon ja kuljetusten tehostamiseen ja nopeuttamiseen liittyvän tietotekniikan käytön tärkeyden eroja vastaajaryhmien välillä saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,170 ja P-arvoksi 0,917. Vapausasteet ovat 3 ja 458. Testin mukaan eri vastaajaryhmät pitävät keskenään yrityksen tuotannon ja kuljetusten tehostamiseen ja nopeuttamiseen liittyvän tietotekniikan käyttöä yhtä tärkeänä. Kuviossa 8.9 on esitetty vastaavasti eri vastaajaryhmien tuotannon ja kuljetusten tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvodiagrammi. 49

50 Kuvio 8.9: Tuotannon ja kuljetusten tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 50 Kuviosta 8.9 havaitaan, että Lapin yrittäjät pitävät tuotannon ja kuljetusten tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan kehitystarvetta tärkeämpänä kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tämä ehkä selittyy sillä, että Lapissa ja Lappiin on pitkät kuljetusmatkat, joten kuljetusten tehostaminen on oleellista toiminnan kannalta. Tuotantojärjestelmien kehittäminen yhä tehokkaammiksi takaa omalta osalta tuotannon jatkuvuuden ja kilpailukykyisyyden. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja tarkasteltaessa yritysten asennetta tuotannon ja kuljetusten tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeyteen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,398 ja P-arvoksi 0,755. Vapausasteet ovat 3 ja 458. Aineiston mukaan voidaan olettaa, että eri vastaajaryhmien asennoituminen tuotannon ja kuljetusten tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeyteen ei eroa tilastollisessa mielessä toisistaan. Kuviossa 8.10 on esitetty ostojen tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan käytön tärkeyttä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla.

51 Kuvio 8.10: Ostojen tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan käytön tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 8.10 havaitaan, että Lapin yrittäjät pitävät vastaajaryhmistä eniten tärkeänä ostojen tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan käyttöä. Tämä voisi johtua siitä, että Lapissa ostojen tehostaminen on tärkeää, koska välimatkat ovat pitkät ja monet tuotantolaitokset, terminaalit ja varastot sijaitsevat kaukana vastanneita yrityksiä, jolloin toimitusajatkin ovat normaalia pitemmät. Järjestelmillä, joilla saadaan tehokkuutta ostotoimintaan, voidaan lisätä kilpailukykyä. Testattaessa yritysten ostojen tehostamiseen ja nopeuttamiseen liittyvän tietotekniikan käytön tärkeyden eroja vastaajaryhmien välillä saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,994 ja P- arvoksi 0,114. Vapausasteet ovat 3 ja 449. Testin mukaan eri vastaajaryhmät pitävät keskenään yrityksen ostojen tehostamiseen ja nopeuttamiseen liittyvän tietotekniikan käyttöä yhtä tärkeänä. Kuviossa 8.11 on esitetty vastaavasti eri vastaajaryhmien ostojen tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvodiagrammi. 51

52 Kuvio 8.11: Ostojen tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 52 Kuviosta 8.11 havaitaan, että Lapin yrittäjät pitävät myös ostojen tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan kehitystarvetta tärkeämpänä kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tämä ehkä selittyy sillä, että Lapissa ja Lappiin on pitkät kuljetusmatkat, joten ostojen tehostaminen on oleellista toiminnan kannalta. Ostojärjestelmien kehittäminen yhä tehokkaammiksi takaa myös omalta osalta toiminnan jatkuvuuden ja kilpailukykyisyyden. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja tarkasteltaessa yritysten asennetta ostojen tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeyteen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 2,220 ja P-arvoksi 0,085. Vapausasteet ovat 3 ja 449. Aineiston mukaan voidaan olettaa, että eri vastaajaryhmien asennoituminen ostojen tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeyteen ei eroa tilastollisessa mielessä toisistaan. Kuviossa 8.12 on esitetty yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa tehtävän työn tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan käytön tärkeyttä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla.

53 Kuvio 8.12: Yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa tehtävän työn tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan käytön tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 8.12 havaitaan, että Lapin yrittäjät ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät pitävät vastaajaryhmistä eniten tärkeänä yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa tehtävän työn tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan käyttöä. Testattaessa yritysten yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa tehtävän työn tehostamiseen ja nopeuttamiseen liittyvän tietotekniikan käytön tärkeyden eroja vastaajaryhmien välillä saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 2,443 ja P-arvoksi 0,064. Vapausasteet ovat 3 ja 452. Testin mukaan eri vastaajaryhmät pitävät keskenään yrityksen yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa tehtävän työn tehostamiseen ja nopeuttamiseen liittyvän tietotekniikan käyttöä yhtä tärkeänä. Kuviossa 8.13 on esitetty vastaavasti eri vastaajaryhmien yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa tehtävän työn tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvodiagrammi. 53

54 Kuvio 8.13: Yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa tehtävän työn tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 54 Kuviosta 8.13 havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät pitävät yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa tehtävän työn tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan kehitystarvetta tärkeämpänä kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja tarkasteltaessa yritysten asennetta yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa tehtävän työn tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeyteen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 2,506 ja P-arvoksi 0,058. Vapausasteet ovat 3 ja 452. Aineiston mukaan voidaan olettaa, että eri vastaajaryhmien asennoituminen yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa tehtävän työn tehostamisessa ja nopeuttamisessa käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeyteen eroaa tilastollisessa mielessä toisistaan. Kuviossa 8.14 on esitetty asiakaspalvelun parantamiseen käytettävän tietotekniikan käytön tärkeyttä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla. Tähän tietotekniikkaan kuuluvat esimerkiksi sähköisten kanavien kautta tapahtuva henkilökohtainen palvelu ja tavoitettavuus.

55 Kuvio 8.14: Asiakaspalvelun parantamiseen käytettävän tietotekniikan käytön tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 8.14 havaitaan, että Lapin yrittäjät pitävät asiakaspalvelun parantamiseen käytettävän tietotekniikan käyttöä vähiten tärkeänä tutkituista ryhmistä ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät pitävät vastaajaryhmistä eniten tärkeänä asiakaspalvelun parantamiseen käytettävän tietotekniikan käyttöä. Testattaessa yritysten asiakaspalvelun parantamiseen liittyvän tietotekniikan käytön tärkeyden eroja vastaajaryhmien välillä saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,818 ja P-arvoksi 0,143. Vapausasteet ovat 3 ja 450. Testin mukaan eri vastaajaryhmät pitävät keskenään yrityksen asiakaspalvelun parantamiseen liittyvän tietotekniikan käyttöä yhtä tärkeänä. Kuviossa 8.15 on esitetty vastaavasti eri vastaajaryhmien asiakaspalvelun parantamiseen käytettävän tietotekniikan kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvodiagrammi. 55

56 Kuvio 8.15: Asiakaspalvelun parantamiseen käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 56 Kuviosta 8.15 havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät pitävät asiakaspalvelun parantamiseen käytettävän tietotekniikan kehitystarvetta tärkeämpänä kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja tarkasteltaessa yritysten asennetta asiakaspalvelun parantamiseen käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeyteen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,583 ja P- arvoksi 0,626. Vapausasteet ovat 3 ja 450. Aineiston mukaan voidaan olettaa, että eri vastaajaryhmien asennoituminen asiakaspalvelun parantamiseen käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeyteen ei eroa tilastollisessa mielessä toisistaan. Kuviossa 8.16 on esitetty hallinto- ja talousrutiinien tehostamiseen käytettävän tietotekniikan käytön tärkeyttä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla.

57 Kuvio 8.16: Hallinto- ja talousrutiinien tehostamisessa käytettävän tietotekniikan käytön tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 8.16 havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät pitävät hallinto- ja talousrutiinien tehostamiseen käytettävän tietotekniikan käyttöä eniten tärkeänä tutkituista ryhmistä ja Vantaan yrittäjät pitävät vastaajaryhmistä vähiten tärkeänä hallinto- ja talousrutiinien tehostamiseen käytettävän tietotekniikan käyttöä. Testattaessa yritysten hallinto- ja talousrutiinien tehostamiseen liittyvän tietotekniikan käytön tärkeyden eroja vastaajaryhmien välillä saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,106 ja P- arvoksi 0,347. Vapausasteet ovat 3 ja 453. Testin mukaan eri vastaajaryhmät pitävät keskenään yrityksen hallinto- ja talousrutiinien tehostamiseen liittyvän tietotekniikan käyttöä yhtä tärkeänä. Kuviossa 8.17 on esitetty vastaavasti eri vastaajaryhmien hallinto- ja talousrutiinien tehostamiseen käytettävän tietotekniikan kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvodiagrammi. 57

58 Kuvio 8.17: Hallinto- ja talousrutiinien tehostamiseen käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 58 Kuviosta 8.17 havaitaan, että Lapin yrittäjät pitävät hallinto- ja talousrutiinien tehostamiseen käytettävän tietotekniikan kehitystarvetta tärkeämpänä kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja tarkasteltaessa yritysten asennetta hallinto- ja talousrutiinien tehostamiseen käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeyteen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,878 ja P- arvoksi 0,453. Vapausasteet ovat 3 ja 451. Aineiston mukaan voidaan olettaa, että eri vastaajaryhmien asennoituminen hallinto- ja talousrutiinien tehostamiseen käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeyteen ei eroa tilastollisessa mielessä toisistaan. Kuviossa 8.18 on esitetty entistä paremman tiedon saantiin kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja palveluista käytettävän tietotekniikan käytön tärkeyttä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla.

59 Kuvio 8.18: Entistä paremman tiedon saantiin kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja palveluista käytettävän tietotekniikan käytön tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 8.18 havaitaan, että Lapin yrittäjät ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät pitävät entistä paremman tiedon saantiin kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja palveluista käytettävän tietotekniikan käyttöä muita ryhmiä hieman tärkeämpänä, vaikka erot ovat varsin vähäiset. Testattaessa entistä paremman tiedon saantiin kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja palveluista liittyvän tietotekniikan käytön tärkeyden eroja vastaajaryhmien välillä saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,234 ja P-arvoksi 0,873. Vapausasteet ovat 3 ja 445. Testin mukaan eri vastaajaryhmät pitävät keskenään entistä paremman tiedon saantiin kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja palveluista käytettävän tietotekniikan käyttöä yhtä tärkeänä. Kuviossa 8.19 on esitetty vastaavasti eri vastaajaryhmien entistä paremman tiedon saantiin kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja palveluista käytettävän tietotekniikan kehittämistarpeen tärkeyden keskiarvodiagrammi. 59

60 Kuvio 8.19: Entistä paremman tiedon saantiin kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja palveluista käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 60 Kuviosta 8.19 havaitaan, että Lapin yrittäjät pitävät entistä paremman tiedon saantiin kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja palveluista käytettävän tietotekniikan kehitystarvetta tärkeämpänä kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja tarkasteltaessa yritysten asennetta entistä paremman tiedon saantiin kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja palveluista käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeyteen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANO- VA) testisuureen F arvoksi 0,679 ja P-arvoksi 0,565. Vapausasteet ovat 3 ja 445. Aineiston mukaan voidaan olettaa, että eri vastaajaryhmien asennoituminen entistä paremman tiedon saantiin kilpailijoista, kilpailevista tuotteista ja palveluista käytettävän tietotekniikan kehitystarpeen tärkeyteen ei eroa tilastollisesti toisistaan.

61 9.Tietotekniikan käytön kehitystä hidastavat tekijät Tutkimuksessa kartoitettiin myös tekijöitä, jotka hidastavat tietotekniikan käytön kehittämistä yrityksessä. Vastaajat arvioivat hidastavien tekijöiden vaikutusta asteikolla 0 10 siten, että nolla (0) tarkoitti, ettei kyseinen tekijä haittaa yhtään ja arvo kymmenen (10) tarkoitti, että kyseinen tekijä haittasi kehitystä todella paljon. Vastaajat arvioivat seuraavien tekijöiden vaikutusta oman yrityksensä suhteen: Tietoteknisen osaamisen puute Rahan puute Sopivan tarjonnan puute Ajan puute Tiedon puute eli tietämättömyys tietotekniikan antamista mahdollisuuksista Tietotekniikan kehityksen ennakoimattomuus Taulukossa 9.1 on esitetty näiden eri tekijöiden keskiarvot ja keskihajonnat. Kuviossa 9.1 on esitetty koko aineiston osalta tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastavien tekijöiden keskiarvojen säteittäinen kaavio. Tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastava tekijä Keskiarvo Keskihajonta Tietoteknisen osaamisen puute 4,295 2,286 Rahan puute 5,102 2,444 Sopivan tarjonnan puute 4,564 2,255 Ajan puute 5,920 2,271 Tiedon puute 4,939 2,252 Tietotekniikan kehityksen ennakoimattomuus 4,589 2, Taulukko 9.1: Tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastavien tekijöiden keskiarvot ja keskihajonnat (koko aineisto) Taulukosta 9.1 ja kuviosta 9.1 havaitaan, ettei mitään tekijää nähty erittäin merkittävänä hidasteena. Tulosten perusteella ajan puute on yrityksissä huomattavin tekijä, joka hidastaa tietotekniikan käytön kehitystä. Tämän lisäksi rahan ja tiedon puute koetaan hidastavina tekijöinä. Toisaalta on huomattava, että Tietotekniikan osaamisen puute vaihtoehdon keskiarvo on alhaisin. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksissä koetaan olevan tarpeellista tietämystä tietotekniikasta eikä sen puute hidasta kehitystä. On kuitenkin huomattava, ettei tekijöiden keskiarvojen välillä ollut kovin suuria eroja, vaikka ajan ja rahan puutteella olikin korkeimmat keskiarvot. Täten voidaan olettaa, että vaikuttamalla muihin tekijöihin voidaan myös näiden kahden tekijän kehitystä hidastavaa vaikutusta vähentää, koska niidenkään merkitys ei ollut erittäin suuri.

62 Kuvio 9.1: Tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastavien tekijöiden keskiarvojen säteittäinen kaavio (koko aineisto) 62 Helsingin yrittäjien näkemykset tietotekniikan käytön kehitystä hidastavista tekijöistä on esitetty keskiarvojen ja keskihajontojen osalta taulukossa Tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastava tekijä Keskiarvo Keskihajonta Tietoteknisen osaamisen puute 4,083 2,319 Rahan puute 5,399 2,397 Sopivan tarjonnan puute 4,746 2,239 Ajan puute 5,924 2,311 Tiedon puute 4,618 2,322 Tietotekniikan kehityksen ennakoimattomuus 4,273 2,299 Taulukko 9.2: Helsinkiläisyrityksissä tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastavien tekijöiden keskiarvot ja keskihajonnat Kuviossa 9.2 on esitetty Helsingin yritysten tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastavien tekijöiden keskiarvojen säteittäinen kaavio. Taulukosta 9.2 ja kuviosta 9.2 havaitaan, että ajan puute on ennen kaikkea helsinkiläisyrityksissä tärkein tekijä, joka hidastaa tietotekniikan käytön kehitystä. Tämän lisäksi rahan puute koetaan hidastavana tekijänä. Toisaalta tietotekniikan osaamisen puutetta ei koeta kovin oleellisena hidastavana tekijänä. Tämä tarkoittaa sitä, että Helsingin yrityksissä koetaan olevan tarpeellista tietämystä tietotekniikasta eikä sen puute hidasta kehitystä.

63 Kuvio 9.2: Helsinkiläisyritysten tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastavien tekijöiden keskiarvojen säteittäinen kaavio Taulukossa 9.3 on esitetty Lapin yritysten näkemys tietotekniikan käytön kehitystä hidastavista tekijöistä keskiarvon ja keskihajonnan avulla esitettynä. 63 Tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastava tekijä Keskiarvo Keskihajonta Tietoteknisen osaamisen puute 4,444 2,285 Rahan puute 4,856 2,277 Sopivan tarjonnan puute 4,806 2,236 Ajan puute 5,885 2,132 Tiedon puute 5,326 2,235 Tietotekniikan kehityksen ennakoimattomuus 4,888 2,328 Taulukko 9.3: Lapin yrityksissä tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastavien tekijöiden keskiarvot ja keskihajonnat Kuviossa 9.3 on esitetty Lapin yritysten osalta tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastavien tekijöiden keskiarvojen säteittäinen kaavio. Taulukosta 9.3 ja kuviosta 9.3 havaitaan, että ajan puute on Lapin yrityksissä tärkein tekijä, joka hidastaa tietotekniikan käytön kehitystä. Tämän lisäksi tiedon puute koetaan hidastavana tekijänä. Toisaalta tietotekniikan osaamisen puutetta ei koeta kovin oleellisena hidastavana tekijänä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös lappilaisyrityksissä koetaan olevan tietämystä tietotekniikasta eikä sen puute hidasta kehitystä.

64 Kuvio 9.3: Lapin yritysten tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastavien tekijöiden keskiarvojen säteittäinen kaavio 64 Taulukossa 9.4 on esitetty Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritysten näkemys tietotekniikan käytön kehitystä hidastavista tekijöistä keskiarvon ja keskihajonnan avulla esitettynä. Tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastava tekijä Keskiarvo Keskihajonta Tietoteknisen osaamisen puute 4,116 2,305 Rahan puute 5,016 2,407 Sopivan tarjonnan puute 4,396 2,297 Ajan puute 5,888 2,436 Tiedon puute 4,799 2,242 Tietotekniikan kehityksen ennakoimattomuus 4,412 2,142 Taulukko 9.4: Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrityksissä tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastavien tekijöiden keskiarvot ja keskihajonnat Kuviossa 9.4 on esitetty Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritysten osalta tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastavien tekijöiden keskiarvojen säteittäinen kaavio. Taulukosta 9.4 ja kuviosta 9.4 havaitaan, että ajan puute on myös Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrityksissä merkittävin tekijä, joka hidastaa tietotekniikan käytön kehitystä. Tämän lisäksi rahan puute koetaan hidastavana tekijänä. Myös tämä vastaajaryhmä koki, ettei tietotekniikan osaamisen puute ole hidastava tekijä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös näissä yrityksissä koetaan olevan tietämystä tietotekniikasta eikä sen puute hidasta kehitystä.

65 Kuvio 9.4: Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritysten tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastavien tekijöiden keskiarvojen säteittäinen kaavio Taulukossa 9.5 on esitetty Vantaan yritysten näkemys tietotekniikan käytön kehitystä hidastavista tekijöistä keskiarvon ja keskihajonnan avulla esitettynä. 65 Tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastava tekijä Keskiarvo Keskihajonta Tietoteknisen osaamisen puute 4,563 2,228 Rahan puute 5,156 2,654 Sopivan tarjonnan puute 4,363 2,245 Ajan puute 5,958 2,168 Tiedon puute 5,056 2,179 Tietotekniikan kehityksen ennakoimattomuus 4,798 2,436 Taulukko 9.4: Vantaalaisyrityksissä tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastavien tekijöiden keskiarvot ja keskihajonnat Kuviossa 9.4 on esitetty vantaalaisyritysten osalta tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastavien tekijöiden keskiarvojen säteittäinen kaavio. Taulukosta 9.4 ja kuviosta 9.4 havaitaan, että ajan puute on myös Vantaalla sijaitsevissa yrityksissä huomattavin tekijä, joka hidastaa tietotekniikan käytön kehitystä. Tämän lisäksi rahan ja tiedon puute koetaan hidastavina tekijöinä.

66 Kuvio 9.4: Vantaalaisyritysten tietotekniikan tehokkaan käytön kehitystä hidastavien tekijöiden keskiarvojen säteittäinen kaavio 66 Kuviossa 9.5 on esitetty tietoteknisen osaamisen puutteen vaikutus kehitystä hidastavana tekijänä eri vastaajaryhmissä keskiarvodiagrammin avulla. Kuvio 9.5: Tietoteknisen osaamisen puutteen vaikutus kehitystä hidastavana tekijänä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 9.5 havaitaan, että Vantaan yrittäjät ja myös Lapin yrittäjät pitävät tietoteknisen osaamisen puutetta enemmän kehitystä hidastavana tekijänä kuin muut ryhmät.

67 Testattaessa tietoteknisen osaamisen puutteen vaikutuksen eroja vastaajaryhmien välillä saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,257 ja P- arvoksi 0,289. Vapausasteet ovat 3 ja 436. Testin mukaan eri vastaajaryhmillä ei ole eroja tarkasteltaessa ajatusta tietoteknisen osaamisen puutteesta tietotekniikan käytön kehitystä hidastavana tekijänä. Kuviossa 9.6 on esitetty rahan puutteen vaikutus kehitystä hidastavana tekijänä eri vastaajaryhmissä keskiarvodiagrammin avulla. 67 Kuvio 9.6: Rahan puutteen vaikutus kehitystä hidastavana tekijänä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 9.6 havaitaan, että helsinkiläisyrittäjät pitävät rahan puutetta kehitystä hidastavana tekijänä enemmän kuin muut ryhmät. Toisaalta Lapin yrityksissä rahan puute koetaan muita ryhmiä vähemmän tietotekniikan kehitystä hidastavana tekijänä. Testattaessa rahan puutteen vaikutuksen eroja vastaajaryhmien välillä saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,904 ja P-arvoksi 0,439. Vapausasteet ovat 3 ja 435. Testin mukaan eri vastaajaryhmillä ei ole eroja tarkasteltaessa ajatusta rahan puutteesta tietotekniikan käytön kehitystä hidastavana tekijänä. Kuviossa 9.7 on esitetty sopivan tarjonnan puutteen vaikutus tietotekniikan käytön kehitystä hidastavana tekijänä eri vastaajaryhmissä keskiarvodiagrammin avulla.

68 Kuvio 9.7: Sopivan tarjonnan puutteen vaikutus tietotekniikan käytön kehitystä hidastavana tekijänä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 68 Kuviosta 9.7 havaitaan, että helsinkiläis- ja lappilaisyrittäjät pitävät sopivan tarjonnan puutetta kehitystä hidastavana tekijänä enemmän kuin muut ryhmät. Testattaessa sopivan tarjonnan puutteen vaikutuksen eroja vastaajaryhmien välillä saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,097 ja P-arvoksi 0,350. Vapausasteet ovat 3 ja 431. Testin mukaan eri vastaajaryhmillä ei ole eroja tarkasteltaessa ajatusta sopivan tarjonnan puutteesta tietotekniikan käytön kehitystä hidastavana tekijänä. Kuviossa 9.8 on esitetty ajan puutteen vaikutus tietotekniikan käytön kehitystä hidastavana tekijänä eri vastaajaryhmissä keskiarvodiagrammin avulla. Kuvio 9.8: Ajan puutteen vaikutus tietotekniikan käytön kehitystä hidastavana tekijänä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

69 Kuviosta 9.8 havaitaan, että kaikissa ryhmissä pidetään ajan puutetta kehitystä hidastavana tekijänä yhtä oleellisena tekijänä. Testattaessa ajan puutteen vaikutuksen eroja vastaajaryhmien välillä saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,046 ja P-arvoksi 0,987. Vapausasteet ovat 3 ja 435. Testin mukaan eri vastaajaryhmillä ei ole eroja tarkasteltaessa ajatusta ajan puutteesta tietotekniikan käytön kehitystä hidastavana tekijänä. Kuviossa 9.9 on esitetty tiedon puutteen vaikutus tietotekniikan käytön kehitystä hidastavana tekijänä eri vastaajaryhmissä keskiarvodiagrammin avulla. 69 Kuvio 9.9: Tiedon puutteen vaikutus tietotekniikan käytön kehitystä hidastavana tekijänä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 9.9 havaitaan, että lappilaisyrittäjät pitävät tiedon puutetta kehitystä hidastavana tekijänä enemmän kuin muut ryhmät. Testattaessa tiedon puutteen vaikutuksen eroja vastaajaryhmien välillä saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,973 ja P-arvoksi 0,117. Vapausasteet ovat 3 ja 434. Testin mukaan eri vastaajaryhmillä ei ole eroja tarkasteltaessa ajatusta tiedon puutteesta tietotekniikan käytön kehitystä hidastavana tekijänä. Kuviossa 9.10 on esitetty tietotekniikan kehityksen ennakoimattomuuden vaikutus tietotekniikan käytön kehitystä hidastavana tekijänä eri vastaajaryhmissä keskiarvodiagrammin avulla.

70 Kuvio 9.10: Tietotekniikan kehityksen ennakoimattomuuden vaikutus tietotekniikan käytön kehitystä hidastavana tekijänä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 70 Kuviosta 9.10 havaitaan, että lappilais- ja vantaalaisyrittäjät pitävät tietotekniikan kehityksen ennakoimattomuutta tärkeämpänä kehitystä hidastavana tekijänä kuin muut ryhmät. Toisaalta Helsingin yrittäjien ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrityksissä on verrattain paljon tietotekniikan alan yrityksiä, jolloin voidaan olettaa, että heillä on parempi tietämys tietotekniikan kehityksestä kuin muilla toimialoilla. Testattaessa tietotekniikan kehityksen ennakoimattomuuden vaikutuksen eroja vastaajaryhmien välillä saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,882 ja P-arvoksi 0,131. Vapausasteet ovat 3 ja 431. Testin mukaan eri vastaajaryhmillä ei ole eroja tarkasteltaessa ajatusta tietotekniikan kehityksen ennakoimattomuutta tietotekniikan käytön kehitystä hidastavana tekijänä. Tarkasteltaessa poikkesivatko yrittäjän ja myyjän näkökulman omaavien ryhmien näkemykset tietotekniikan kehityksen ennakoimattomuuden vaikutus tietotekniikan käytön kehitykseen saadaan taulukossa 9.5 esitetyt ryhmäkohtaiset keskiarvot ja keskihajonnat. Vastaajan näkökulma Keskiarvo Keskihajonta Yrittäjän näkökulma 4,679 2,331 Myyjän näkökulma 3,647 1,849 Taulukko 9.5: Tietotekniikan kehityksen ennakoimattomuuden vaikutus tietotekniikan käytön kehitystä hidastavana tekijänä vastaajan näkökulman mukaan muodostetuissa ryhmissä

71 Taulukon 9.5 mukaan yrittäjän näkökulman omaavat yritykset näkevät tietotekniikan kehityksen ennakoimattomuuden vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä enemmän kuin myyjän näkökulman omaavat yritykset. Testattaessa, poikkeavatko vastaajan näkökulman mukaan muodostetuissa ryhmissä tietotekniikan kehityksen ennakoimattomuuden arvioiden keskiarvot toisistaan, saadaan kahden otoksen t-testin testisuureen t arvoksi -3,308 olettaen varianssit erisuuriksi. P-arvo on 0, vapausasteella 54. Täten vastaajan näkökulma vaikuttaa tilastollisesti siihen, miten yritys kokee tietotekniikan kehityksen ennakoimattomuuden vaikuttavan tietotekniikan kehitykseen yrityksessä. Edellä esitetyssä testissä oletettiin, että ryhmien varianssit olivat erisuuret. Testattaessa näiden kahden ryhmän antamien arvioiden varianssien yhtä suuruutta saadaan kahden otoksen varianssitestin testisuureen F arvoksi 0,629 ja P-arvoksi 0,037 vapausasteilla 40 ja 392. Testin mukaan ryhmien varianssit poikkeavat tilastollisesti toisistaan. 71

72 10. Tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevat syyt Kyselyllä kartoitettiin myös niitä syitä, jotka laukaisevat tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätökseen. Vastaajat saivat arvioida seuraavien syiden vaikutusta päätökseen: Huoli jäädä kilpailijasta jälkeen Mainonta, tieto uusista kiinnostavista tuotteista Myyjä ottanut yhteyttä Uudet ja muuttuneet tarpeet Olemassa olevien työkalujen vanheneminen Ulkopuolisen asiantuntijan tai konsultin lausunto/ohje Muutos yritystoiminnassa, kuten sukupolvenvaihdos Olemassa olevien työkalujen/järjestelmien/laitteiden yms. ylläpitokustannusten nousu Vastaajat arvioivat näiden syiden vaikutusta asteikolla 0 10 siten, että nolla (0) tarkoitti, ettei kyseinen asia vaikuttanut lainkaan ja arvo kymmenen (10) tarkoitti, että kyseinen asia vaikutti paljon. Taulukossa 10.1 on esitetty näiden syiden keskiarvot ja keskihajonnat. Tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaiseva syy Keskiarvo Keskihajonta 72 Huoli jäädä kilpailijasta jälkeen 4,815 2,481 Mainonta, tieto uusista kiinnostavista tuotteista 4,752 2,395 Myyjä ottanut yhteyttä 3,874 2,331 Uudet ja muuttuneet tarpeet 5,982 2,082 Olemassa olevien työkalujen vanheneminen 6,034 2,106 Ulkopuolisen asiantuntijan tai konsultin lausunto/ohje 3,770 2,453 Muutos yritystoiminnassa, kuten sukupolvenvaihdos 3,327 2,767 Olemassa olevien työkalujen/järjestelmien/laitteiden yms. ylläpitokustannusten nousu 4,713 2,537 Taulukko 10.1: Tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvot ja keskihajonnat (koko aineisto) Kuviossa 10.1 on esitetty tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvojen säteittäinen kaavio.

73 Kuvio 10.1: Tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvojen säteittäinen kaavio (koko aineisto) Taulukosta 10.1 ja kuviosta 10.1 havaitaan, että olemassa olevien työkalujen vanheneminen ja uudet ja muuttuneet tarpeet ovat tärkeimpiä syitä, jotka laukaisevat tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen. Toisaalta havaitaan, ettei muutos yritystoiminnassa, kuten sukupolvenvaihdos, ulkopuoleisen asiantuntijan tai konsultin ohje tai myyjän yhteydenotto ole kovin tärkeä laukaiseva syy. Voidaan siis olettaa, että yrityksissä tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisee ennen kaikkea yrityksen tietotekniset kehittyvät ja muuttuvat tarpeet, jotka nähdään itse, eikä niihin tarvita ulkopuoleisen ohjeita tai kontakteja. Taulukossa 10.2 on esitetty Helsingin yrittäjien ilmoittamien tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvot ja keskihajonnat. 73 Tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaiseva syy Keskiarvo Keskihajonta Huoli jäädä kilpailijasta jälkeen 4,718 2,499 Mainonta, tieto uusista kiinnostavista tuotteista 4,845 2,431 Myyjä ottanut yhteyttä 3,976 2,721 Uudet ja muuttuneet tarpeet 5,776 2,359 Olemassa olevien työkalujen vanheneminen 5,778 2,338 Ulkopuolisen asiantuntijan tai konsultin lausunto/ohje 3,578 2,471 Muutos yritystoiminnassa, kuten sukupolvenvaihdos 2,631 2,616 Olemassa olevien työkalujen/järjestelmien/laitteiden yms. ylläpitokustannusten nousu 4,428 2,799 Taulukko 10.2: Helsingin yrittäjien ilmoittamien tietotekniikan kehittämis- ja ostaopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvot ja keskihajonnat

74 Kuviossa 10.2 on esitetty helsinkiläisyrittäjien ilmoittamien tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvojen säteittäinen kaavio. 74 Kuvio 10.2: Helsinkiläisyrittäjien ilmoittamien tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvojen säteittäinen kaavio Taulukon 10.2 ja kuvion 10.2 mukaan Helsingin yrittäjien mielestä olemassa olevien työkalujen vanheneminen ja uudet ja muuttuneet tarpeet ovat tärkeimpiä syitä, jotka laukaisevat tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen. Toisaalta muutos yritystoiminnassa, kuten sukupolvenvaihdos, on vähiten merkittävä, laukaiseva syy. Taulukossa 10.3 on Lapin yrittäjien vastauksista lasketut tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvot ja keskihajonnat.

75 Tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaiseva syy Keskiarvo Keskihajonta Huoli jäädä kilpailijasta jälkeen 4,901 2,511 Mainonta, tieto uusista kiinnostavista tuotteista 4,867 2,447 Myyjä ottanut yhteyttä 3,905 2,253 Uudet ja muuttuneet tarpeet 5,919 2,039 Olemassa olevien työkalujen vanheneminen 6,030 1,874 Ulkopuolisen asiantuntijan tai konsultin lausunto/ohje 3,975 2,449 Muutos yritystoiminnassa, kuten sukupolvenvaihdos 3,205 2,757 Olemassa olevien työkalujen/järjestelmien/laitteiden yms. ylläpitokustannusten nousu 5,163 2,429 Taulukko 10.3: Lapin yrittäjien ilmoittamien tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvot ja keskihajonnat Kuviossa 10.3 on Lapin yrittäjien ilmoittamien tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvojen säteittäinen kaavio. 75 Kuvio 10.3: Lapin yrittäjien ilmoittamien tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvojen säteittäinen kaavio

76 Taulukko 10.3 ja kuvio 10.3 osoittavat, että Lapin yrittäjille olemassa olevien työkalujen vanheneminen ja uudet ja muuttuneet tarpeet ovat tärkeimpiä tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevia syitä. Toisaalta muutos yritystoiminnassa, kuten sukupolvenvaihdos, on vähiten tärkeä laukaiseva syy. Myöskään ulkopuoleisen asiantuntijan tai konsultin lausuntoa tai ohjetta sekä myyjän yhteyden ottoa ei koeta kovin tärkeäksi laukaisevaksi tekijäksi. Taulukossa 10.4 on Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjien vastauksista lasketut tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvot ja keskihajonnat. Tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaiseva syy Keskiarvo Keskihajonta Huoli jäädä kilpailijasta jälkeen 5,000 2,410 Mainonta, tieto uusista kiinnostavista tuotteista 4,810 2,226 Myyjä ottanut yhteyttä 3,843 2,105 Uudet ja muuttuneet tarpeet 6,107 1,929 Olemassa olevien työkalujen vanheneminen 6,287 2,103 Ulkopuolisen asiantuntijan tai konsultin lausunto/ohje 3,696 2, Muutos yritystoiminnassa, kuten sukupolvenvaihdos 3,814 2,699 Olemassa olevien työkalujen/järjestelmien/laitteiden yms. ylläpitokustannusten nousu 4,464 2,349 Taulukko 10.4: Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjien ilmoittamien tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvot ja keskihajonnat Kuviossa 10.4 on Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjien esittämien tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvojen säteittäinen kaavio.

77 Kuvio 10.4: Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjien ilmoittamien tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvojen säteittäinen kaavio Taulukon 10.4 ja kuvion 10.4 mukaan Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjille olemassa olevien työkalujen vanheneminen ja uudet ja muuttuneet tarpeet ovat tärkeimpiä tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevia syitä. Toisaalta muutos yritystoiminnassa, kuten sukupolvenvaihdos, ulkopuoleisen asiantuntijan tai konsultin lausunto tai ohje sekä myyjän yhteydenotto ei ole kovin tärkeä laukaiseva tekijä. Taulukossa 10.5 on esitetty Vantaan yrittäjien vastauksista lasketut tietotekniikan kehittämisja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvot ja keskihajonnat. 77 Tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaiseva syy Keskiarvo Keskihajonta Huoli jäädä kilpailijasta jälkeen 4,647 2,517 Mainonta, tieto uusista kiinnostavista tuotteista 4,426 2,490 Myyjä ottanut yhteyttä 3,785 2,281 Uudet ja muuttuneet tarpeet 6,140 1,978 Olemassa olevien työkalujen vanheneminen 6,029 2,010 Ulkopuolisen asiantuntijan tai konsultin lausunto/ohje 3,903 2,409 Muutos yritystoiminnassa, kuten sukupolvenvaihdos 3,547 2,894 Olemassa olevien työkalujen/järjestelmien/laitteiden yms. ylläpitokustannusten nousu 4,846 2,515 Taulukko 10.5: Vantaan yrittäjien ilmoittamien tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvot ja keskihajonnat

78 Kuviossa 10.5 on Vantaan yrittäjien esittämien tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvojen säteittäinen kaavio. 78 Kuvio 10.5: Vantaan yrittäjien ilmoittamien tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevien syiden keskiarvojen säteittäinen kaavio Taulukosta 10.5 ja kuviosta 10.5 havaitaan, että vantaalaisyrittäjille olemassa olevien työkalujen vanheneminen ja uudet ja muuttuneet tarpeet ovat tärkeimpiä tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevia syitä. Toisaalta muutos yritystoiminnassa, kuten sukupolvenvaihdos, ulkopuoleisen asiantuntijan tai konsultin lausunto tai ohje sekä myyjän yhteydenotto ei ole kovin tärkeä laukaiseva tekijä. Kuviossa 10.6 on esitetty eri vastaajaryhmien esittämä huoli jäädä kilpailijasta jälkeen tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana syynä keskiarvodiagrammin avulla. Kuvio 10.6: Vastaajaryhmien huoli jäädä kilpailijasta jälkeen tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana syynä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

79 Kuviosta 10.6 havaitaan, että lappilaisyrittäjät ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät näkevät tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana syynä huolen jäädä kilpailijasta jälkeen tärkeämpänä kuin muut ryhmät. Testattaessa, poikkeaako huoli jäädä kilpailijasta jälkeen tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana syynä eri vastaajaryhmissä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,564 ja P-arvoksi 0,639. Vapausasteet ovat 3 ja 424. Testin mukaan eri vastaajaryhmillä ei ole eroja tarkasteltaessa huolta jäädä kilpailijasta jälkeen tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana syynä. Kuviossa 10.7 on esitetty eri vastaajaryhmien esittämä ajatus uusista, kiinnostavista tuotteista saadun mainonnan ja tiedon synnyttämästä syystä tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä keskiarvodiagrammin avulla. 79 Kuvio 10.7: Vastaajaryhmien ajatus uusista, kiinnostavista tuotteista saadun mainonnan ja tiedon synnyttämästä syystä tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 10.7 havaitaan, että Vantaan yrittäjät pitävät mainontaa ja tietoa uusista, kiinnostavista tuotteista vähäisempänä syynä tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä kuin muut ryhmät. Testattaessa, poikkeaako ajatus uusista, kiinnostavista tuotteista saadun mainonnan ja tiedon synnyttämästä syystä tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä eri vastaajaryhmissä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,591 ja P-arvoksi 0,621. Vapausasteet ovat 3 ja 418. Testin mukaan eri vastaajaryhmillä ei ole eroja tarkasteltaessa ajatusta uusista, kiinnostavista tuotteista saadun mainonnan ja tiedon synnyttämästä syystä tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä. Kuviossa 10.8 on esitetty eri vastaajaryhmien esittämä ajatus myyjän yhteydenoton vaikutuksesta tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä keskiarvodiagrammin avulla.

80 Kuvio 10.8: Vastaajaryhmien ajatus myyjän yhteydenoton vaikutuksesta tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 80 Kuviosta 10.8 havaitaan, että Helsingin yrittäjille myyjän yhteydenotto on muita ryhmiä tärkeämpi tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaiseva tekijä. Vantaan yrittäjät pitävät myyjän yhteydenottoa vähiten tärkeänä syynä muihin ryhmiin verrattuna. Testattaessa, poikkeaako ajatus myyjän yhteydenotosta tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä eri vastaajaryhmissä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,131 ja P-arvoksi 0,942. Vapausasteet ovat 3 ja 414. Testin mukaan eri vastaajaryhmillä ei ole eroja tarkasteltaessa myyjän yhteydenottoa tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä. Kuviossa 10.9 on esitetty eri vastaajaryhmien esittämä ajatus uusien ja muuttuneiden tarpeiden vaikutuksesta tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä keskiarvodiagrammin avulla. Kuvio 10.9: Vastaajaryhmien ajatus uusien ja muuttuneiden tarpeiden vaikutuksesta tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

81 Kuviosta 10.9 havaitaan, että vantaalaisyrittäjille ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjille uudet ja muuttuneet tarpeet ovat muita ryhmiä tärkeämpi tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaiseva tekijä. Testattaessa, poikkeaako uusien ja muuttuneiden tarpeiden vaikutus tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä eri vastaajaryhmissä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,602 ja P-arvoksi 0,614. Vapausas- teet ovat 3 ja 413. Testin mukaan eri vastaajaryhmillä ei ole eroja tarkasteltaessa uusien ja muuttuneiden tarpeiden vaikutusta tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä. Kuviossa on esitetty eri vastaajaryhmien esittämä ajatus olemassa olevien työkalujen vanhenemisen synnyttämästä syystä tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä keskiarvodiagrammin avulla. 81 Kuvio 10.10: Vastaajaryhmien ajatus olemassa olevien työkalujen vanhenemisen synnyttämästä syystä tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät pitävät olemassa olevien työkalujen vanhenemista tärkeämpänä tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä kuin muut ryhmät. Tämä johtunee siitä, että Profinderin avulla kerätyssä ryhmässä oli muita ryhmiä suhteessa enemmän tietotekniikan alan yrityksiä, joille uusi ja ajanmukainen tietotekniikka on yritystoiminnan kannalta oleellista. Helsingin yrittäjät pitävät vastaajaryhmistä olemassa olevien työkalujen vanhenemista vähiten tärkeänä syynä. Testattaessa, poikkeaako ajatus olemassa olevien työkalujen vanhenemisen synnyttämästä syystä tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä eri vastaajaryhmissä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,117 ja P-arvoksi 0,342. Vapausasteet ovat 3 ja 413. Testin mukaan eri vastaajaryhmillä ei ole eroja tarkasteltaessa olemassa olevien työkalujen vanhenemista syynä tietotekniikan kehittämisja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä. Kuviossa on esitetty eri vastaajaryhmien ajatus ulkopuoleisen asiantuntijan tai konsultin lausunnon tai ohjeen vaikutuksesta tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä keskiarvodiagrammin avulla.

82 Kuvio 10.11: Vastaajaryhmien ajatus ulkopuoleisen asiantuntijan tai konsultin lausunnon tai ohjeen vaikutuksesta tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 82 Kuviosta havaitaan, että Lapin ja Vantaan yrittäjille ulkopuoleisen asiantuntijan tai konsultin lausunto tai ohje on muita ryhmiä tärkeämpi tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaiseva tekijä. Testattaessa, poikkeaako asiantuntijan tai konsultin lausunnon tai ohjeen vaikutus tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä eri vastaajaryhmissä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,450 ja P-arvoksi 0,682. Vapausasteet ovat 3 ja 408. Testin mukaan eri vastaajaryhmillä ei ole eroja tarkasteltaessa ulkopuoleisen asiantuntijan tai konsultin lausunnon tai ohjeen vaikutusta tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä. Kuviossa on esitetty eri vastaajaryhmien yritystoiminnassa tapahtuneen muutoksen, kuten sukupolven vaihdoksen, synnyttämä syy tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä keskiarvodiagrammin avulla. Kuvio 10.12: Vastaajaryhmien yritystoiminnassa tapahtuneen muutoksen synnyttämä syy tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

83 Kuviosta havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät pitävät yritystoiminnassa tapahtunutta muutosta, kuten sukupolven vaihdosta, tärkeämpänä syynä tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä kuin muut ryhmät. Helsingin yrittäjät pitävät vastaajaryhmistä yritystoiminnassa tapahtuneen muutoksen, kuten sukupolven vaihdoksen, vaikutusta vähiten tärkeänä syynä. Testattaessa, poikkeaako yritystoiminnassa tapahtuneen muutoksen, kuten sukupolven vaihdoksen, synnyttämä syy tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä eri vastaajaryhmissä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 3,618 ja P-arvoksi 0,013. Vapausasteet ovat 3 ja 404. Testin mukaan eri vastaajaryhmien välillä on tilastollista eroa tarkasteltaessa yritystoiminnassa tapahtuneen muutoksen, kuten sukupolven vaihdoksen, vaikutusta tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä. Kuviossa on esitetty eri vastaajaryhmien ajatus olemassa olevien työkalujen, järjestelmien, laitteiden yms. ylläpitokustannusten nousun vaikutuksesta tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä keskiarvodiagrammin avulla. 83 Kuvio 10.11: Vastaajaryhmien ajatus olemassa olevien työkalujen, järjestelmien, laitteiden yms. ylläpitokustannusten nousun vaikutuksesta tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Lapin ja Vantaan yrittäjille olemassa olevien työkalujen, järjestelmien, laitteiden yms. ylläpitokustannusten nousu on muita ryhmiä tärkeämpi tietotekniikan kehittämis- ja osto-päätöksen laukaiseva tekijä. Testattaessa, poikkeaako olemassa olevien työkalujen, järjestelmien, laitteiden yms. ylläpitokustannusten nousun vaikutus tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä eri vastaajaryhmissä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,960 ja P-arvoksi 0,119. Vapausasteet ovat 3 ja 409. Testin mukaan eri vastaajaryhmillä ei ole eroja tarkasteltaessa olemassa olevien työkalujen, järjestelmien, laitteiden yms. ylläpitokustannusten nousun vaikutusta tietotekniikan kehittämis- ja ostopäätöksen laukaisevana tekijänä. Kyselyssä oli mahdollisuus antaa myös vapaamuotoinen, sanallinen vastaus, jossa kuvattiin tietotekniikan hankinnan laukaisevia syitä. Sanallisesti antoi vastauksen 26 yritystä. Hankintatarpeen oli laukaissut laitteiston rikkoutumi-

84 nen tai tietokoneiden päivityksen yhteydessä ilmenneet järjestelmien uusimistarpeet, päämiehen tai asiakkaan tarpeiden huomioiminen sekä toiminnan tehostaminen palkkakustannusten nousun takia. Lisäksi tietotekniikkaa oli hankittava ohjelmistokehitykseen tarvittavien ohjelmistojen kehityksen takia sekä ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen vuoksi. 84

85 11. Ohjelmistojen ominaisuudet yrityksen IT-hankinnoissa Seuraavaksi tutkimuksessa kartoitettiin ohjelmistojen tiettyjen ominaisuuksien tärkeyttä yrityksen IT-hankinnoissa ja sitä, miten nämä asiat olivat tällä hetkellä toteutuneet. Vastaajat pystyivät antamaan arvosanan nollasta (0) kymmeneen (10) sekä ominaisuuden tärkeydelle yrityksen kannalta että sen toteutumiselle. Arvo nolla (0) tarkoitti, että ominaisuuden tärkeys oli pieni tai se ei ollut toteutunut käytännössä. Arvo kymmenen (10) tarkoitti, että ominaisuuden tärkeys oli yrityksen kannalta suuri ja että ominaisuus oli toteutunut täydessä laajuudessaan. Vastaajat antoivat arvionsa valitsemalla pisteen koordinaatistosta, jossa vaaka-akselina (x-akseli) oli ominaisuuden tärkeys ja pystyakselina (y-akseli) oli ominaisuuden toteutuminen yrityksessä. Tutkittavia ominaisuuksia olivat: Ohjelmistojen muokattavuus yrityksen tarpeisiin Yhteensopivuus Käytettävyys Tietoturva Käyttöönoton helppous Ylläpidon helppous Teknisen tuen saatavuus Hinta Taulukossa 11.1 on esitetty näiden ominaisuuksien keskiarvot ja keskihajonnat laskettuna koko aineiston osalta. Kuviossa 11.1 on esitetty näiden ominaisuuksien tärkeyden ja toteutumisen keskiarvojen säteittäinen kaavio. Ominaisuus Tärkeys yritykselle Toteutuminen käytännössä keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Ohjelmistojen muokattavuus yrityksen 6,383 2,443 5,046 2,725 tarpeisiin Yhteensopivuus 7,008 2,095 5,531 2,453 Käytettävyys 7,537 1,879 5,840 2,413 Tietoturva 7,625 2,061 6,246 2,516 Käyttöönoton helppous 7,610 1,909 5,692 2,568 Ylläpidon helppous 7,706 1,794 5,789 2,587 Teknisen tuen saatavuus 7,178 2,315 5,444 2,730 Hinta 7,102 2,205 5,308 2, Taulukko 11.1: Yrityksen IT-hankintojen ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeyden ja näiden ominaisuuksien toteutumisen keskiarvot ja keskihajonnat (koko aineisto)

86 Kuvio 11.1: Yrityksien IT-hankintojen ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeyden ja näiden ominaisuuksien toteutumisen keskiarvot esitettynä säteittäisen kaavion avulla (koko aineisto) Taulukosta 11.1 ja kuviosta 11.1 havaitaan, että kaikkien ominaisuuksien tärkeyden keskiarvot olivat yli seitsemän (7) ohjelmistojen muokattavuusominaisuutta lukuun ottamatta, minkä keskiarvo oli 6,383. Tärkeimpinä oli pidetty ylläpidon helppoutta, tietoturvaa, käyttöönoton helppoutta ja käytettävyyttä. Nämä ominaisuudet tietoturvaa lukuun ottamatta liittyvät läheisesti järjestelmän päivittäiseen käyttöön. Ominaisuuksien toteutuminen oli saanut jokaisen ominaisuuden osalta huonomman arvioinnin kuin ominaisuuden tärkeys. Taulukon 11.1 ja kuvion 11.1 mukaan ohjelmistojen muokattavuus oli huonoiten toteutunut käytännössä. Parhaiten vastaajien mielestä oli käytännössä toteutunut tietoturva. Taulukosta 11.1 ja kuviosta 11.1 havaitaan lisäksi, että ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeys ja niiden toteutuminen tällä hetkellä saivat pisteitä samansuuntaisesti. Ominaisuus, joka koettiin tärkeäksi, sai myös toteutumisen suhteen korkeampia pisteitä kuin ominaisuus, jota ei pidetty niin tärkeänä. Tämän tuloksen mukaan on oletettavaa, että yritykset osaavat vaatia ohjelmistoihin sellaisia ominaisuuksia, joita he pitävät tärkeinä, ja ohjelmisto toimittaja myös toteuttaa nämä ominaisuudet ohjelmistossa. Taulukossa 11.2 on esitetty helsinkiläisyrittäjien arviot IT-hankintojen ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeydestä ja näiden ominaisuuksien toteutumisesta tällä hetkellä. Arvioista on esitetty keskiarvot ja keskihajonnat. 86 Ominaisuus Tärkeys yritykselle Toteutuminen käytännössä keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Ohjelmistojen muokattavuus yrityksen 6,389 2,502 4,863 2,648 tarpeisiin Yhteensopivuus 7,060 2,010 5,519 2,474 Käytettävyys 7,663 1,768 6,119 2,400 Tietoturva 7,802 2,104 6,187 2,635 Käyttöönoton helppous 7,778 1,905 5,739 2,523 Ylläpidon helppous 7,789 1,849 5,813 2,554 Teknisen tuen saatavuus 6,564 2,744 5,448 2,786 Hinta 7,341 2,125 5,378 2,658 Taulukko 11.2: Helsinkiläisyrityksien IT-hankintojen ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeyden ja näiden ominaisuuksien toteutumisen keskiarvot ja keskihajonnat Kuviossa 11.2 on esitetty ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeyden keskiarvot helsinkiläisyritysten IT-hankinnoissa sekä näiden ominaisuuksien tämän hetkisen toteutumisen keskiarvot esitettynä säteittäisen kuvion avulla.

87 Kuvio 11.2: Helsinkiläisyrityksien IT-hankintojen ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeyden ja näiden ominaisuuksien toteutumisen keskiarvot esitettynä säteittäisen kaavion avulla Taulukon 11.2 ja kuvion 11.2 mukaan helsinkiläisyritykset pitävät tietoturvaa tärkeimpänä hankittavan ohjelmiston ominaisuutena. Myös ylläpidon ja käyttöönoton helppoutta sekä käytettävyyttä arvostettiin. Vähiten tärkeänä ominaisuutena pidettiin ohjelmistojen muokattavuutta yrityksen tarpeisiin. Helsinkiläisten vastaajien mukaan ovat parhaiten toteutuneet tietoturva ja käytettävyys. Huonoiten oli toteutunut ohjelmistojen muokattavuus yrityksen tarpeisiin. Koska tietoturvaa pidettiin tärkeimpänä ominaisuutena ja se on parhaiten toteutunut, on oletettavaa, että yritykset vaativat tätä ominaisuutta järjestelmiltään ja se myös toteutetaan niihin. Toisaalta ohjelmistojen muokattavuutta yrityksen tarpeisiin pidettiin vähiten tärkeänä ominaisuutena ja se oli myös huonoiten toteutunut järjestelmien ominaisuus. Tulos antaa olettaa, että ohjelmistotoimittajat pyrkivät kehittämään järjestelmiin niitä ominaisuuksia, joita järjestelmän hankkijat vaativat. Lapin yrittäjien vastausten keskiarvot ja keskihajonnat tiedusteltaessa heiltä, kuinka tärkeänä tutkitut ominaisuudet ovat yrityksen IT-hankinnoissa ja kuinka hyvin ne ovat toteutuneet tällä hetkellä, on esitetty taulukossa Ominaisuus Tärkeys yritykselle Toteutuminen käytännössä keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Ohjelmistojen muokattavuus yrityksen 6,464 2,322 5,464 2,624 tarpeisiin Yhteensopivuus 6,980 1,982 5,552 2,384 Käytettävyys 7,488 1,896 5,928 2,313 Tietoturva 7,481 2,221 6,101 2,293 Käyttöönoton helppous 7,565 1,803 6,046 2,454 Ylläpidon helppous 7,733 1,818 5,979 2,490 Teknisen tuen saatavuus 7,618 1,976 5,659 2,692 Hinta 7,037 2,197 5,168 2, Taulukko 11.3: Lapin yrityksien IT-hankintojen ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeyden ja näiden ominaisuuksien toteutumisen keskiarvot ja keskihajonnat Kuviossa 11.3 on esitetty ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeyden keskiarvot Lapin yritysten IT-hankinnoissa sekä näiden ominaisuuksien toteutumisen keskiarvot säteittäisenä kaaviona.

88 Kuvio 11.3: Lapin yrityksien IT-hankintojen ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeyden ja näiden ominaisuuksien toteutumisen keskiarvot esitettynä säteittäisen kaavion avulla 88 Taulukon 11.3 ja kuvion 11.3 mukaan ylläpidon helppous ja teknisen tuen saatavuus ovat IT-hankinnoissa tärkeimpiä ominaisuuksia. Lisäksi käyttöönoton helppous, käytettävyys ja tietoturva ovat tärkeällä sijalla. Vähiten tärkeänä Lapin yrittäjät pitävät ohjelmistojen muokattavuutta yrityksen tarpeisiin. Ehkä ylläpidon helppoutta ja teknisen tuen saatavuutta arvostetaan Lapissa, jossa välimatkat ovat pitkiä ja yrityksen on tultava toimeen omin avuin monissa tilanteissa, koska tekninen tuki voi olla fyysisesti kaukana. Lapin yrittäjien mielestä parhaiten ovat tällä hetkellä toteutuneet tietoturva ja käyttöönoton helppous. Huonoiten on toteutunut sitä vastoin hinta. Taulukossa 11.4 on esitetty Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritysten arviot ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeydestä IT-hankinnoissa ja näiden ominaisuuksien toteutuminen tällä hetkellä. Arvioista on esitetty keskiarvot ja keskihajonnat. Ominaisuus Tärkeys yritykselle Toteutuminen käytännössä keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Ohjelmistojen muokattavuus yrityksen 6,720 2,278 5,274 2,735 tarpeisiin Yhteensopivuus 7,188 1,948 5,841 2,269 Käytettävyys 7,826 1,632 5,995 2,246 Tietoturva 7,694 1,784 6,661 2,207 Käyttöönoton helppous 7,744 1,524 5,705 2,229 Ylläpidon helppous 7,848 1,474 5,901 2,355 Teknisen tuen saatavuus 7,263 2,148 5,584 2,558 Hinta 6,863 2,232 5,303 2,627 Taulukko 11.4: Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritysten IT-hankintojen ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeyden ja näiden ominaisuuksien toteutumisen keskiarvot ja keskihajonnat

89 Kuviossa 11.4 on esitetty ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeyden keskiarvot Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritysten IT- hankinnoissa sekä näiden ominaisuuksien tämän hetkisen toteutumisen keskiarvot esitettynä säteittäisen kuvion avulla. Kuvio 11.4: Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritysten IT-hankintojen ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeyden ja näiden ominaisuuksien toteutumisen keskiarvot esitettynä säteittäisen kaavion avulla 89 Taulukon 11.4 ja kuvion 11.4 mukaan havaitaan, että Profinderin avulla kootun vastaajaryhmän yrittäjät pitävät ylläpidon helppoutta ja käytettävyyttä tärkeimpinä ominaisuuksina. Ohjelmistojen muokattavuutta yrityksen tarpeisiin pidettiin vähiten tärkeänä ominaisuutena. Tällä hetkellä parhaiten toteutuneena pidettiin tietoturvaa ja huonoiten toteutuneena ohjelmistojen muokattavuutta yrityksen tarpeisiin. Vantaalaisyrittäjien vastausten keskiarvot ja keskihajonnat tiedusteltaessa heiltä, kuinka tärkeänä tutkitut ominaisuudet ovat yrityksen IT-hankinnoissa ja kuinka hyvin ne ovat toteutuneet, on esitetty taulukossa Ominaisuus Tärkeys yritykselle Toteutuminen käytännössä keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Ohjelmistojen muokattavuus yrityksen 5,988 2,591 4,618 2,825 tarpeisiin Yhteensopivuus 6,754 2,424 5,179 2,694 Käytettävyys 7,133 2,165 5,340 2,653 Tietoturva 7,502 2,174 5,959 2,880 Käyttöönoton helppous 7,329 2,342 5,266 2,998 Ylläpidon helppous 7,429 2,022 5,441 2,934 Teknisen tuen saatavuus 7,251 2,233 5,126 2,900 Hinta 7,163 2,262 5,323 2,836 Taulukko 11.5: Vantaan yritysten IT-hankintojen ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeyden ja näiden ominaisuuksien toteutumisen keskiarvot ja keskihajonnat

90 Kuviossa 11.5 on esitetty ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeyden keskiarvot Vantaan yritysten IT-hankinnoissa sekä näiden ominaisuuk- sien tämän hetkisen toteutumisen keskiarvot esitettynä säteittäisen kuvion avulla. 90 Kuvio 11.5: Vantaalaisyrityksien IT-hankintojen ohjelmistojen ominaisuuksien tärkeyden ja näiden ominaisuuksien toteutumisen keskiarvot esitettynä säteittäisen kaavion avulla Taulukon 11.5 ja kuvion 11.5 mukaan tietoturva ja ylläpidon helppous ovat IT-hankinnoissa tärkeimpiä ominaisuuksia Vantaan yrittäjien mielestä. Vähiten tärkeänä Vantaan yrittäjät pitävät ohjelmistojen muokattavuutta yrityksen tarpeisiin. Vantaan yrittäjien mielestä parhaiten ovat tällä hetkellä toteutuneet tietoturva ja ylläpidon helppous. Huonoiten on toteutunut vantaalaisyrittäjien mielestä ohjelmistojen muokattavuus yrityksen tarpeisiin. Kuviossa 11.6 on esitetty, kuinka tärkeänä yritykset näkevät ohjelmistojen muokattavuuden yrityksen tarpeisiin, eri vastaajaryhmissä keskiarvodiagrammin avulla. Kuvio 11.6: Yrityksen tarpeisiin tapahtuvan ohjelmistojen muokattavuuden tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

91 Kuviosta 11.6 havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn yritysryhmän jäsenet pitävät ohjelmistojen muokattavuutta yrityksen tarpeisiin muita vastaajaryhmiä hiukan tärkeämpänä ja Vantaan yrittäjät muita vastaajaryhmiä vähiten tärkeänä. Testattaessa yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) avulla eri vastaajaryhmien antamien vastausten eroja ajatuksesta yrityksen tarpeisiin tapahtuvan ohjelmiston muokkauksen tärkeydestä saadaan testisuureen F arvoksi 1,692 ja P-arvoksi 0,168. Vapausasteet ovat 3 ja 351. Testin mukaan eri vastaajaryhmät pitävät keskenään ohjelmistojen muokattavuutta yrityksen tarpeisiin yhtä tärkeänä. Kuviossa 11.7 on esitetty vastaavasti keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien arviot siitä, kuinka yrityksen tarpeisiin tapahtuva ohjelmistojen muokattavuus on toteutunut käytännössä. 91 Kuvio 11.7: Yrityksen tarpeisiin tapahtuvan ohjelmistojen muokattavuuden toteutuminen käytännössä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 11.7 havaitaan, että Lapin yrittäjät ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät näkevät, että ohjelmistojen muokattavuus yrityksen tarpeisiin on toteutunut käytännössä paremmin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja tarkasteltaessa, miten ohjelmistojen muokattavuus yrityksen tarpeisiin on toteutunut käytännössä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,911 ja P-arvoksi 0,127. Vapausasteet ovat 3 ja 351. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa mielipidettä siitä, miten ohjelmistojen muokattavuus yrityksen tarpeisiin on toteutunut käytännössä. Kuviossa 11.8 on esitetty eri vastaajaryhmissä keskiarvodiagrammin avulla, kuinka tärkeänä yritykset näkevät ohjelmistojen yhteensopivuutta.

92 Kuvio 11.8: Ohjelmistojen yhteensopivuuden tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 92 Kuviosta 11.8 havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn yritysryhmän jäsenet pitävät ohjelmistojen yhteensopivuutta muita vastaajaryhmiä hiukan tärkeämpänä ja Vantaan yrittäjät muita vastaajaryhmiä vähiten tärkeänä. Testattaessa yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) avulla eroja eri vastaajaryhmien arviosta ohjelmistojen yhteensopivuuden tärkeydestä saadaan testisuureen F arvoksi 0,560 ja P-arvoksi 0,616. Vapausasteet ovat 3 ja 349. Testin mukaan eri vastaajaryhmät pitävät ohjelmistojen yhteensopivuutta yhtä tärkeänä. Kuviossa 11.9 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien arviot siitä, kuinka ohjelmistojen yhteensopivuus on toteutunut käytännössä. Kuvio 11.9: Ohjelmistojen yhteensopivuus toteutuminen käytännössä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

93 Kuviosta 11.9 havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät näkevät, että ohjelmistojen yhteensopivuus on toteutunut käytännössä paremmin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja tarkasteltaessa, miten ohjelmistojen yhteensopivuus on toteutunut käytännössä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,141 ja P- arvoksi 0,332. Vapausasteet ovat 3 ja 349. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa mielipidettä siitä, miten ohjelmistojen yhteensopivuus on toteutunut käytännössä. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla, kuinka tärkeänä yritykset näkevät ohjelmistojen käytettävyyttä eri vastaajaryhmissä. Kuvio 11.10: Ohjelmistojen käytettävyyden tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 93 Kuviosta havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn yritysryhmän jäsenet pitävät ohjelmistojen käytettävyyttä muita vastaajaryhmiä hiukan tärkeämpänä ja Vantaan yrittäjät muita vastaajaryhmiä vähiten tärkeänä. Testattaessa yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) avulla eroja eri vastaajaryhmien arviosta ohjelmistojen käytettävyyden tärkeydestä saadaan testisuureen F arvoksi 2,179 ja P-arvoksi 0,090. Vapausasteet ovat 3 ja 348. Testin mukaan eri vastaajaryhmät pitävät ohjelmistojen käytettävyyttä tilastollisesti yhtä tärkeänä. Kuviossa on esitetty vastaavasti eri vastaajaryhmien arviot siitä, kuinka ohjelmistojen käytettävyys on toteutunut käytännössä, keskiarvodiagrammin avulla. Kuvio 11.11: Ohjelmistojen käytettävyyden toteutuminen käytännössä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

94 Kuviosta havaitaan, että Helsingin yrittäjät näkevät, että ohjelmistojen käytettävyys on toteutunut käytännössä paremmin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjien arvio ohjelmistojen käytettävyyden toteutumisesta käytännössä on vastaajaryhmistä huonoin. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja tarkasteltaessa, miten ohjelmistojen käytettävyys on toteutunut käytännössä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,906 ja P-arvoksi 0,128. Vapausasteet ovat 3 ja 348. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa mielipidettä siitä, miten ohjelmistojen käytettävyys on toteutunut käytännössä. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla, kuinka tärkeänä yritykset näkevät tietoturvan eri vastaajaryhmissä. 94 Kuvio 11.12: Tietoturvan tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että helsinkiläisyrittäjät ja Profinderin avulla kerätyn yritysryhmän jäsenet pitävät tietoturvaa muita vastaajaryhmiä hiukan tärkeämpänä. Testattaessa yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) avulla eri vastaajaryhmien arvioiden eroja tietoturvan tärkeydestä saadaan testisuureen F arvoksi 0,466 ja P-arvoksi 0,706. Vapausasteet ovat 3 ja 347. Testin mukaan eri vastaajaryhmät pitävät tietoturvaa tilastollisesti yhtä tärkeänä. Kuviossa on esitetty vastaavasti keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien arviot siitä, kuinka tietoturva on toteutunut käytännössä.

95 Kuvio 11.13: Tietoturvan toteutuminen käytännössä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät näkevät, että tietoturva on toteutunut käytännössä paremmin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjien arvio tietoturvan toteutumisesta käytännössä on vastaajaryhmistä huonoin. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja tarkasteltaessa, miten tietoturva on toteutunut käytännössä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,292 ja P-arvoksi 0,277. Vapausasteet ovat 3 ja 347. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa mielipidettä siitä, miten tietoturva on toteutunut käytännössä. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla, kuinka tärkeänä yritykset näkevät käyttöönoton helppouden eri vastaajaryhmissä. 95 Kuvio 11.14: Käyttöönoton helppouden tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

96 Kuviosta havaitaan, että helsinkiläisyrittäjät ja Profinderin avulla kerätyn yritysryhmän jäsenet pitävät käyttöönoton helppoutta muita vastaajaryhmiä hiukan tärkeämpänä. Testattaessa yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) avulla eri vastaajaryhmien arvioiden eroja käyttöönoton helppouden tärkeydestä saadaan testisuureen F arvoksi 0,962 ja P-arvoksi 0,411. Vapausasteet ovat 3 ja 348. Testin mukaan eri vastaajaryhmät pitävät käyttöönoton helppoutta tilastollisesti yhtä tärkeänä. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla vastaavasti eri vastaajaryhmien arviot siitä, kuinka käyttöönoton helppous on toteutunut käytännössä. 96 Kuvio 11.15: Käyttöönoton helppouden toteutuminen käytännössä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Lapin yrittäjät näkevät, että käyttöönoton helppous on toteutunut käytännössä paremmin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjien arvio käyttöönoton helppouden toteutumisesta käytännössä on vastaajaryhmistä huonoin. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja tarkasteltaessa, miten käyttöönoton helppous on toteutunut käytännössä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,193 ja P-arvoksi 0,312. Vapausasteet ovat 3 ja 348. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa mielipidettä siitä, miten käyttöönoton helppous on toteutunut käytännössä. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla, kuinka tärkeänä yritykset näkevät ylläpidon helppouden eri vastaajaryhmissä.

97 Kuvio 11.16: Ylläpidon helppouden tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Vantaan yrittäjät pitävät ylläpidon helppoutta muita vastaajaryhmiä hiukan vähemmän tärkeänä. Testattaessa yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) avulla eri vastaajaryhmien arvioiden eroja ylläpidon helppouden tärkeydestä saadaan testisuureen F arvoksi 0,870 ja P-arvoksi 0,457. Vapausasteet ovat 3 ja 346. Testin mukaan eri vastaajaryhmät pitävät ylläpidon helppoutta tilastollisesti yhtä tärkeänä. Kuviossa on esitetty vastaavasti eri vastaajaryhmien arviot siitä, kuinka ylläpidon helppous on toteutunut käytännössä, keskiarvodiagrammin avulla. 97 Kuvio 11.17: Ylläpidon helppouden toteutuminen käytännössä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

98 Kuviosta havaitaan, että Vantaan yrittäjät näkevät, että ylläpidon helppous on toteutunut käytännössä huonommin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja tarkasteltaessa, miten ylläpidon helppous on toteutunut käytännössä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,645 ja P-arvoksi 0,586. Vapausasteet ovat 3 ja 346. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa mielipidettä siitä, miten ylläpidon helppous on toteutunut käytännössä. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla, kuinka tärkeänä yritykset näkevät teknisen tuen saatavuutta eri vastaajaryhmissä. 98 Kuvio 11.18: Teknisen tuen saatavuuden tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Lapin yrittäjät pitävät teknisen tuen saatavuutta muita vastaajaryhmiä hiukan tärkeämpänä ja helsinkiläisyrittäjät muita vastaajaryhmiä vähemmän tärkeänä. Ehkä tämä selittyy sillä, että Helsingissä teknistä tukea on helppo saada nopeasti, koska välimatkat ovat lyhyet ja tarjontaa on paljon. Lapissa teknistä tukea on tarjolla vähän ja välimatkat ovat pitkät, mistä johtuu, että teknisen tuen saamista yrityksen toimitiloihin voi joutua odottamaan. arviosta teknisen tuen saatavuuden tärkeydestä saadaan testisuureen F arvoksi 3,115 ja P-arvoksi 0,026. Vapausasteet ovat 3 ja 345. Testin mukaan eri vastaajaryhmien välillä on tilastollisesti eroa siinä, kuinka tärkeänä ne pitävät teknisen tuen saatavuutta. Kuviossa on esitetty vastaavasti keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien arviot siitä, kuinka teknisen tuen saatavuus on toteutunut käytännössä. Testattaessa yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) avulla eroja eri vastaajaryhmien

99 Kuvio 11.19: Teknisen tuen saatavuuden toteutuminen käytännössä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Lapin yrittäjät ja Profinderin avulla kootun vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat saaneensa teknistä tukea paremmin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät näkevät, että teknisen tuen saatavuus on toteutunut käytännössä huonommin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja tarkasteltaessa, miten teknisen tuen saatavuus on toteutunut käytännössä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,721 ja P-arvoksi 0,540. Vapausasteet ovat 3 ja 345. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa mielipidettä siitä, miten teknisen tuen saatavuus on toteutunut käytännössä. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla, kuinka tärkeänä yritykset näkevät hinnan yrityksen IT-hankinnoissa eri vastaajaryhmissä. 99 Kuvio 11.20: Hinnan tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

100 Kuviosta havaitaan, että Helsingin yrittäjät pitävät hintaa IT-hankinnoissa muita vastaajaryhmiä hiukan tärkeämpänä ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritykset muita vastaajaryhmiä vähemmän tärkeänä. Testattaessa yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) avulla eri vastaajaryhmien arvioiden eroja hinnan tärkeydestä IT-hankinnoissa saadaan testisuureen F arvoksi 0,770 ja P-arvoksi 0,512. Vapausasteet ovat 3 ja 344. Testin mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, kuinka tärkeänä ne pitävät hintaa yrityksen IT-hankinnoissa. Kuviossa on esitetty vastaavasti keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien arviot siitä, kuinka hinta yrityksen IT-hankinnoissa on toteutunut käytännössä. 100 Kuvio 11.21: Hinnan toteutuminen käytännössä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Lapin yrittäjät arvioivat hinnan toteutuneen käytännössä huonommin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Helsingin ja Vantaan yrittäjät näkevät, että hinta yrityksen IT-hankinnoissa on toteutunut käytännössä paremmin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja tarkasteltaessa, miten hinta yrityksen IT-hankinnoissa on toteutunut käytännössä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,109 ja P- arvoksi 0,955. Vapausasteet ovat 3 ja 344. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa mielipidettä siitä, miten hinta yrityksen IT-hankinnoissa on toteutunut käytännössä. Vastaajat saivat antaa myös sanallisen, vapaamuotoisen vastauksen, jolla kuvattiin tärkeänä pidettyjä IT-hankintojen ohjelmistojen ominaisuuksia. Sanallisesti asiaa kuvasi 11 vastaajaa. Ennen kaikkea korostettiin ohjelmistojen käytön helppoutta ja yhteentoimivuutta muiden ohjelmistojen kanssa, mitä kaivattiin myös avoimen lähdekoodin järjestelmiin.

101 12. Tietotekniikan eri osaalueiden osaamistaso yrityksessä Tutkimuksessa selvitettiin myös yritysten henkilöstön tietoteknisiä valmiuksia. Yrittäjien oli arvioitava seuraavien osa-alueiden osaamistasoa yrityksissään: Yrityksen työntekijät osaavat käyttää taulukkolaskentaohjelmia, kuten Microsoft Excel tai Open Office Yrityksen työntekijät osaavat käyttää tekstinkäsittelyohjelmia, kuten Microsoft Word tai Open Office Yrityksen työntekijät osaavat käyttää esitysgrafiikkaohjelmia, kuten Microsoft PowerPoint tai Open Office Yrityksen työntekijät osaavat käyttää asiakashallintaohjelmia, kuten asiakasrekisteriä Yrityksen työntekijät osaavat käyttää Internetiä markkinoinnissa, kuten Internet-sivujen kirjoittaminen, päivitys tai tiedonhaku Yrityksen työntekijät osaavat käyttää taloushallinnon ohjelmia, kuten laskujen maksaminen tai tekeminen Yrityksen työntekijät osaavat käyttää sähköpostia Yrityksen työntekijät osaavat hoitaa viranomaisasioinnin sähköisesti, kuten verohallinnon lomakkeiden täyttäminen tai erilaisten lomakkeiden hakeminen Internetin kautta Yrityksessä pystytään ylläpitämään ohjelmia ja laitteita itse Yrityksessä pystytään arvioimaan itse tietotekniikkatarve ja tekemään hankinnat Näiden osa-alueiden osalta oli arvioitava henkilöstön osaamistaso sekä osaamisen merkitys yritykselle. Arviot annettiin asettamalla piste koordinaatistoon, jossa x-akselina eli vaakaakselina oli osaamistaso ja y-akselina eli pystyakselina oli merkitys yritykselle. Arviot annettiin arvosanavälillä nollasta (0) kymmeneen (10) siten, että arvosana nolla tarkoitti, että osaamistaso oli huono tai merkitys yritykselle oli pieni. Arvosana kymmenen (10) tarkoitti, että osaamistaso oli hyvä tai osaamisen merkitys oli yritykselle suuri. Taulukossa 12.1 on esitetty näiden osa-alueiden osaamistason ja osaamisen merkityksen keskiarvot sekä keskihajonnat ja kuviossa 12.1 näiden osa-alueiden keskiarvot säteittäisenä kaaviona. 101

102 102 Osa-alue Osaamistaso Merkitys yritykselle Yrityksen työntekijät osaavat käyttää taulukkolaskentaohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää tekstinkäsittelyohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää esitysgrafiikkaohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää asiakashallintaohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää Internetiä markkinoinnissa Yrityksen työntekijät osaavat käyttää taloushallinnon ohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää sähköpostia Yrityksen työntekijät osaavat hoitaa viranomaisasioinnin sähköisesti Yrityksessä pystytään ylläpitämään ohjelmia ja laitteita itse Yrityksessä pystytään arvioimaan itse tietotekniikkatarve ja tekemään hankinnat keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta 6,754 2,450 5,944 2,645 7,360 2,050 6,495 2,587 5,942 2,609 5,245 2,812 5,633 2,784 5,210 2,856 5,904 2,697 5,852 2,884 6,423 2,612 5,902 2,841 8,466 1,538 7,506 2,713 6,936 2,472 5,961 2,844 6,308 2,744 6,200 2,735 6,949 2,353 6,593 2,600 Taulukko 12.1: Tietotekniikan eri osa-alueiden osaamistason ja osaamisen merkityksen keskiarvot sekä keskihajonnat (koko aineisto)

103 Kuvio 12.1: Tietotekniikan eri osa-alueiden osaamistason ja osaamisen merkityksen keskiarvojen säteittäinen kaavio (koko aineisto) Taulukon 12.1 ja kuvion 12.1 mukaan tietotekniikan osa-alueista parhaiten on hallinnassa sähköposti. Toiseksi parhaiten on hallussa tekstinkäsittelyohjelmistojen osaaminen. Huonoiten osataan käyttää asiakashallintaohjelmia sekä toiseksi huonoiten Internetiä markkinoinnissa. Yritykselle sähköpostin osaamisen merkitys on suurin. Toiseksi tärkeimpänä pidettiin yrityksen kannalta sitä, että yrityksessä pystytään arvioimaan itse tietotekniikkatarve ja pystytään tekemään hankinnat itse. Vähiten merkityksellisenä yrityksissä nähtiin yrityksen työntekijöiden kyky käyttää asiakashallintaohjelmia. Tulosten perusteella yrityksien henkilöstö osaa käyttää tietotekniikan eri osa-alueilla olevia ohjelmistoja ja sovelluksia työtehtäviensä vaatimusten ja yrityksen tarpeiden ohjaamana. Osaamistaso on siis sidoksissa työtehtäviin. Täten henkilöstöllä ei ole kovinkaan hyviä valmiuksia uusiin ja muuttuviin tilanteisiin, joissa henkilöstöltä yllättäen vaadittaisiin jonkin harvemmin käytettävän ohjelmiston tai järjestelmän käyttöä. Toisaalta on huomattava, etteivät henkilöstön taidot käyttää Internetiä markkinoinnissa olleet kovin korkealla tasolla. Tätä taitoa ei myöskään pidetty kovin merkityksellisenä yritykselle. Kuitenkin markkinoiden globalisoituessa olisi yritysten pyrittävä omaksumaan Internetin käyttäminen markkinointikanavana pysyäkseen mukana kilpailussa. 103

104 Tarkasteltaessa helsinkiläisyritysten tietoteknisten osa-alueiden osaamistasoa ja osaamisen merkitystä yritykselle saadaan taulukon 12.2 mukaiset keskiarvot ja keskihajonnat. 104 Osa-alue Osaamistaso Merkitys yritykselle keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 6,609 2,547 5,702 2,494 taulukkolaskentaohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 7,470 2,143 6,336 2,688 tekstinkäsittelyohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 5,880 2,678 5,182 2,820 esitysgrafiikkaohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 5,218 2,922 5,284 2,986 asiakashallintaohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 6,134 2,744 5,861 3,029 Internetiä markkinoinnissa Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 6,404 2,541 5,926 2,864 taloushallinnon ohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 8,616 1,611 7,371 2,894 sähköpostia Yrityksen työntekijät osaavat hoitaa 6,983 2,402 5,795 2,918 viranomaisasioinnin sähköisesti Yrityksessä pystytään ylläpitämään 6,552 2,891 6,186 2,975 ohjelmia ja laitteita itse Yrityksessä pystytään arvioimaan itse tietotekniikkatarve ja tekemään hankinnat 7,142 2,420 6,488 2,891 Taulukko 12.2: Helsingin yritysten tietotekniikan eri osa-alueiden osaamistason ja osaamisen merkityksen keskiarvot sekä keskihajonnat Kuvio 12.2: Helsingin yritysten tietotekniikan eri osa-alueiden osaamistason ja osaamisen merkityksen keskiarvojen säteittäinen kaavio

105 Taulukon 12.2 ja kuvion 12.2 mukaan helsinkiläisyrityksissä tietotekniikan osa-alueista hallitaan sähköpostin käyttö. Toiseksi parhaiten on hallussa tekstinkäsittelyohjelmistojen osaaminen ja kolmanneksi taito arvioida itse tietotekniikkatarve ja tehdä hankinnat. Huonoiten osataan käyttää asiakashallintaohjelmia sekä toiseksi huonoiten esitysgrafiikkaohjelmia. Yritykselle sähköpostin osaamisen merkitys on suurin. Toiseksi tärkeimpänä pidettiin yrityksen kannalta sitä, että yrityksessä pystytään arvioimaan itse tietotekniikkatarve ja pystytään tekemään hankinnat itse. Vähiten merkityksellisenä yrityksissä nähtiin yrityksen työntekijöiden kyky käyttää esitysgrafiikkaohjelmistoja ja toiseksi vähiten merkitystä oli asiakashallintaohjelmien käytön hallitsemisella. Taulukossa 12.3 on esitetty Lapin yritysten tietotekniikan osa-alueiden osaamistason ja osaamisen merkityksen keskiarvot sekä keskihajonnat ja kuviossa 12.3 näiden osa-alueiden keskiarvot säteittäisenä kaaviona. Osa-alue Osaamistaso Merkitys yritykselle keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 6,851 2,486 6,076 2,813 taulukkolaskentaohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 7,518 1,946 6,562 2,660 tekstinkäsittelyohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 6,153 2,623 5,233 2,851 esitysgrafiikkaohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 6,038 2,592 5,074 2,920 asiakashallintaohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 5,955 2,657 5,674 2,714 Internetiä markkinoinnissa Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 6,639 2,480 5,829 2,780 taloushallinnon ohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 8,362 1,561 7,378 2,824 sähköpostia Yrityksen työntekijät osaavat hoitaa 7,287 2,082 6,054 2,843 viranomaisasioinnin sähköisesti Yrityksessä pystytään ylläpitämään 6,092 2,833 6,080 2,918 ohjelmia ja laitteita itse Yrityksessä pystytään arvioimaan itse tietotekniikkatarve ja tekemään hankinnat 7,035 2,310 6,478 2, Taulukko 12.3: Lapin yritysten tietotekniikan eri osa-alueiden osaamistason ja osaamisen merkityksen keskiarvot sekä keskihajonnat

106 Kuvio 12.3: Lapin yritysten tietotekniikan eri osa-alueiden osaamistason ja osaamisen merkityksen keskiarvojen säteittäinen kaavio 106 Taulukon 12.3 ja kuvion 12.3 mukaan Lapin yrityksissä tietotekniikan osa-alueista parhaiten hallitaan sähköposti. Toiseksi parhaiten osataan käyttää tekstinkäsittelyohjelmistoja. Huonoiten on hallussa taito käyttää Internetiä markkinoinnissa. Yritykselle sähköpostin osaamisen merkitys on suurin. Toiseksi tärkeimpänä pidettiin yrityksen kannalta sitä, että yrityksessä osataan käyttää tekstinkäsittelyohjelmistoja. Vähiten merkityksellisenä yrityksissä nähtiin yrityksen työntekijöiden kyky käyttää asiakashallintaohjelmia. Tarkasteltaessa Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritysten tietoteknisten osaalueiden osaamistasoa ja osaamisen merkitystä yritykselle saadaan taulukon 12.4 mukaiset keskiarvot ja keskihajonnat.

107 Osa-alue Osaamistaso Merkitys yritykselle Yrityksen työntekijät osaavat käyttää taulukkolaskentaohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää tekstinkäsittelyohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää esitysgrafiikkaohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää asiakashallintaohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää Internetiä markkinoinnissa Yrityksen työntekijät osaavat käyttää taloushallinnon ohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää sähköpostia Yrityksen työntekijät osaavat hoitaa viranomaisasioinnin sähköisesti Yrityksessä pystytään ylläpitämään ohjelmia ja laitteita itse Yrityksessä pystytään arvioimaan itse tietotekniikkatarve ja tekemään hankinnat keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta 7,141 1,998 6,235 2,310 7,489 1,719 6,787 2,215 6,071 2,337 5,516 2,564 5,996 2,469 5,643 2,621 5,829 2,567 6,264 2,683 6,276 2,700 5,986 2,767 8,552 1,245 8,007 2,263 6,861 2,472 5,894 2,584 6,722 2,484 6,396 2,536 7,277 2,124 6,896 2, Taulukko 12.4: Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritysten tietotekniikan eri osa-alueiden osaamistason ja osaamisen merkityksen keskiarvot sekä keskihajonnat Kuvio 12.4: Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritysten tietotekniikan eri osa-alueiden osaamistason ja osaamisen merkityksen keskiarvojen säteittäinen kaavio

108 Taulukon 12.4 ja kuvion 12.4 mukaan Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrityksissä tietotekniikan osa-alueista parhaiten osataan käyttää sähköpostia. Toiseksi parhaiten on hallussa tekstinkäsittelyohjelmistojen osaaminen ja kolmanneksi taito arvioida itse tietotekniikkatarve ja tehdä hankinnat. Huonoiten osataan käyttää Internetiä markkinoinnissa ja toiseksi huonoiten asiakashallintaohjelmia. Yritykselle sähköpostin osaamisen merkitys on suurin. Toiseksi tärkeimpänä pidettiin yrityksen kannalta sitä, että yrityksessä pystytään arvioimaan itse tietotekniikkatarve ja pystytään tekemään hankinnat itse. Vähiten merkityksellisenä yrityksissä nähtiin yrityksen työntekijöiden kyky käyttää esitysgrafiikkaohjelmistoja ja toiseksi vähiten merkitystä oli asiakashallintaohjelmien käytön hallitsemisella. Taulukossa 12.5 on esitetty tietotekniikan eri osa-alueiden osaamistason ja osaamisen merkityksen keskiarvot sekä keskihajonnat Vantaan yritysten osalta ja kuviossa 12.1 näiden osa-alueiden keskiarvot säteittäisenä kaaviona. 108 Osa-alue Osaamistaso Merkitys yritykselle keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 6,322 2,780 5,778 2,973 taulukkolaskentaohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 6,930 2,384 6,285 2,813 tekstinkäsittelyohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 5,642 2,856 5,041 3,045 esitysgrafiikkaohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 5,213 3,071 4,711 2,910 asiakashallintaohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 5,713 2,877 5,541 3,080 Internetiä markkinoinnissa Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 6,408 2,727 5,899 2,958 taloushallinnon ohjelmia Yrityksen työntekijät osaavat käyttää 8,276 1,761 7,202 2,832 sähköpostia Yrityksen työntekijät osaavat hoitaa 6,719 2,806 6,198 3,060 viranomaisasioinnin sähköisesti Yrityksessä pystytään ylläpitämään 5,706 2,752 6,050 2,567 ohjelmia ja laitteita itse Yrityksessä pystytään arvioimaan itse tietotekniikkatarve ja tekemään hankinnat 6,223 2,496 6,412 2,400 Taulukko 12.5: Vantaalaisyritysten tietotekniikan eri osa-alueiden osaamistason ja osaamisen merkityksen keskiarvot sekä keskihajonnat

109 Kuvio 12.5: Vantaalaisyritysten tietotekniikan eri osa-alueiden osaamistason ja osaamisen merkityksen keskiarvojen säteittäinen kaavio Taulukon 12.5 ja kuvion 12.5 mukaan vantaalaisyrityksissä tietotekniikan osa-alueista parhaiten osataan käyttää sähköpostia. Toiseksi parhaiten on hallussa tekstinkäsittelyohjelmistojen osaaminen. Huonoiten osataan käyttää asiakashallintaohjelmia sekä toiseksi huonoiten yritysgrafiikkaohjelmia. Yritykselle sähköpostin osaamisen merkitys on tärkein. Toiseksi tärkeimpänä pidettiin yrityksen kannalta sitä, että yrityksessä pystytään arvioimaan itse tietotekniikkatarve ja pystytään tekemään hankinnat itse. Vähiten merkityksellisenä vantaalaisyrityksissä nähtiin yrityksen työntekijöiden kyky käyttää asiakashallintaohjelmia. Kuviossa 12.6 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot yrityksen henkilöstön taulukkolaskentaohjelmien, kuten Microsoft Excel tai OpenOffice, käytön osaamistasosta. 109 Kuvio 12.6: Yrityksen henkilöstön taulukkolaskentaohjelmien käytön osaamistaso eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

110 Kuviosta 12.6 havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön taulukkolaskentaohjelmien käytön osaamistason paremmaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät näkevät osaamistason heikommaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja henkilöstön osaamistasossa käyttää taulukkolaskentaohjelmia, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,977 ja P-arvoksi 0,117. Vapausasteet ovat 3 ja 376. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa arviota henkilöstön osaamistasosta käyttää taulukkolaskentaohjelmia. Kuviossa 12.7 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot yrityksen henkilöstön taulukkolaskentaohjelmien, kuten Microsoft Excel tai OpenOffice, käytön osaamisen merkityksestä yritykselle. 110 Kuvio 12.7: Yrityksen henkilöstön taulukkolaskentaohjelmien käytön osaamisen merkitys yritykselle eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 12.7 havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön taulukkolaskentaohjelmien käytön osaamisen merkityksen yritykselle tärkeämmäksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Helsingin ja Vantaan yrittäjät näkevät osaamisen merkityksen yritykselle vähäisemmäksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja henkilöstön taulukkolaskentaohjelmien käytön osaamisen merkityksessä yrityksille, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,006 ja P- arvoksi 0,390. Vapausasteet ovat 3 ja 376. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa arviota henkilöstön taulukkolaskentaohjelmien käytön osaamisen merkitystä yritykselle. Kuviossa 12.8 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot yrityksen henkilöstön tekstinkäsittelyohjelmien, kuten Microsoft Word tai OpenOffice, käytön osaamistasosta.

111 Kuvio 12.8: Yrityksen henkilöstön tekstinkäsittelyohjelmien käytön osaamistaso eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 12.8 havaitaan, että Vantaan yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön tekstinkäsittelyohjelmien käytön osaamistason heikommaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja henkilöstön osaamistasossa käyttää tekstikäsittelyohjelmia, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,173 ja P-arvoksi 0,164. vapausasteet ovat 3 ja 378. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa arviota henkilöstön osaamistasosta käyttää tekstinkäsittelyohjelmia. Kuviossa 12.9 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot yrityksen henkilöstön tekstinkäsittelyohjelmien, kuten Microsoft Word tai OpenOffice, käytön osaamisen merkityksestä yritykselle. 111 Kuvio 12.9: Yrityksen henkilöstön tekstinkäsittelyohjelmien käytön osaamisen merkitys yritykselle eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

112 Kuviosta 12.9 havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön tekstikäsittelyohjelmien käytön osaamisen merkityksen yritykselle tärkeämmäksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Helsingin ja Vantaan yrittäjät näkevät osaamisen merkityksen yritykselle vähäisempänä kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja henkilöstön tekstinkäsittelyohjelmien käytön osaamisen merkityksessä yrityksille, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,911 ja P- arvoksi 0,436. Vapausasteet ovat 3 ja 378. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa arviota henkilöstön tekstinkäsittelyohjelmien käytön osaamisen merkitystä yritykselle. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot yrityksen henkilöstön esitysgrafiikkaohjelmien, kuten Microsoft PowerPoint tai OpenOffice, käytön osaamistasosta. 112 Kuvio 12.10: Yrityksen henkilöstön esitysgrafiikkaohjelmien käytön osaamistaso eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Lapin yrittäjät ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön esitysgrafiikkaohjelmien käytön osaamisen paremmaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät pitävät osaamisen tasoa heikompana kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja henkilöstön osaamistasossa käyttää esitysgrafiikkaohjelmia, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,663 ja P-arvoksi 0,575. Vapausasteet ovat 3 ja 377. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa arviota henkilöstön osaamistasosta käyttää esitysgrafiikkaohjelmia. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot yrityksen henkilöstön esitysgrafiikkaohjelmien, kuten Microsoft PowerPoint tai OpenOffice, käytön osaamisen merkityksestä yritykselle.

113 Kuvio 12.11: Yrityksen henkilöstön esitysgrafiikkaohjelmien käytön osaamisen merkitys yritykselle eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön esitysgrafiikkaohjelmien käytön osaamisen merkityksen yritykselle tärkeämmäksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja henkilöstön esitysgrafiikkaohjelmien käytön osaamisen merkityksessä yrityksille, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,609 ja P- arvoksi 0,609. Vapausasteet ovat 3 ja 377. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa arviota henkilöstön esitysgrafiikkaohjelmien käytön osaamisen merkitystä yritykselle. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot yrityksen henkilöstön asiakashallintaohjelmien käytön osaamistasosta. 113 Kuvio 12.12: Yrityksen henkilöstön asiakashallintaohjelmien käytön osaamistaso eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Lapin yrittäjät ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön asiakashallintaohjelmien käytön osaamisen paremmaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Helsingin ja Vantaan yrittäjät pitävät puolestaan osaamisen tasoa huonompana kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät ja heidän arvionsa osaamistasosta on samaa tasoa. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja henkilöstön osaamistasossa käyttää asiakashallintaohjelmia, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 2,463 ja P-arvoksi 0,062. Vapausasteet ovat 3 ja 371. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä on tilastollisesti eroa tarkasteltaessa arviota henkilöstön osaamistasosta käyttää asiakashallintaohjelmia. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot yrityksen henkilöstön asiakashallintaohjelmien käytön osaamisen merkityksestä yritykselle.

114 Kuvio 12.13: Yrityksen henkilöstön asiakashallintaohjelmien käytön osaamisen merkitys yritykselle eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 114 Kuviosta havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön asiakashallintaohjelmien käytön osaamisen merkityksen yritykselle tärkeämmäksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät näkevät käytön osaamisen merkityksen vähäisimpänä. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja henkilöstön asiakashallintaohjelmien käytön osaamisen merkityksessä yrityksille, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,816 ja P- arvoksi 0,144. Vapausasteet ovat 3 ja 371. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa arviota henkilöstön asiakashallintaohjelmien käytön osaamisen merkitystä yritykselle. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot yrityksen henkilöstön osaamistasosta käyttää Internetiä markkinoinnissa. Kuvio 12.14: Eri vastaajaryhmien yrityksien henkilöstön osaamistaso käyttää Internetiä markkinoinnissa esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

115 Kuviosta havaitaan, että Helsingin yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön osaamisen käyttää Internetiä markkinoinnissa paremmaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät pitävät puolestaan osaamisen tasoa huonompana kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja henkilöstön osaamistasossa käyttää Internetiä markkinoinnissa, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,433 ja P-arvoksi 0,729. Vapausasteet ovat 3 ja 376. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa arviota henkilöstön osaamistasosta käyttää Internetiä markkinoinnissa. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, kuinka merkityksellistä on, että henkilöstö osaa käyttää Internetiä markkinoinnissa. 115 Kuvio 12.15: Yrityksen henkilöstön Internetin käyttämisen markkinoinnissa osaamisen merkitys yritykselle eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön osaamisen käyttää Internetiä markkinoinnissa merkityksen yritykselle suuremmaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten merkityksellisenä pidetään yritykselle henkilöstön osaamista käyttää Internetiä markkinoinnissa, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,334 ja P-arvoksi 0,263. Vapausasteet ovat 3 ja 376. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa siinä, miten merkityksellisenä pidetään yritykselle henkilöstön osaamista käyttää Internetiä markkinoinnissa. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot yrityksen henkilöstön taloushallinnon ohjelmien käytön osaamistasosta.

116 Kuvio 12.16: Yrityksen henkilöstön taloushallinnon ohjelmien käytön osaamistaso eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 116 Kuviosta havaitaan, että Lapin yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön taloushallinnon ohjelmien käytön osaamisen paremmaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja henkilöstön osaamistasossa käyttää taloushallinnon ohjelmia, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,304 ja P-arvoksi 0,837. Vapausasteet ovat 3 ja 374. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa arviota henkilöstön osaamistasosta käyttää taloushallinnon ohjelmia. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot yrityksen henkilöstön taloushallinnon ohjelmien käytön osaamisen merkityksestä yritykselle. Kuvio 12.17: Yrityksen henkilöstön taloushallinnon ohjelmien käytön osaamisen merkitys yritykselle eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

117 Kuviosta havaitaan, että kaikkien vastaajaryhmien yrittäjien vastausten perusteella henkilöstön ta-loushallinnon osaamisen merkitys yritykselle on lähes yhtä suuri. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja henkilöstön taloushallinnon ohjelmien käytön osaamisen merkityksessä yrityksille, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,068 ja P- arvoksi 0,977. Vapausasteet ovat 3 ja 374. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa arviota henkilöstön taloushallinnon ohjelmien käytön osaamisen merkitystä yritykselle. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot yrityksen henkilöstön sähköpostin käytön osaamistasosta. 117 Kuvio 12.18: Yrityksen henkilöstön sähköpostin käytön osaamistaso eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Helsingin yrittäjät ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön sähköpostin käytön osaamisen hiukan paremmaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja henkilöstön osaamistasossa käyttää sähköpostia, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,919 ja P-arvoksi 0,431. Vapausasteet ovat 3 ja 372. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa arviota henkilöstön osaamistasosta käyttää sähköpostia. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot yrityksen henkilöstön sähköpostin käytön osaamisen merkityksestä yritykselle.

118 Kuvio 12.19: Yrityksen henkilöstön sähköpostin käytön osaamisen merkitys yritykselle eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 118 Kuviosta havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön sähköpostin käytön osaamisen merkityksen yritykselle tärkeämmäksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät näkevät käytön osaamisen merkityksen vähäisimpänä. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja henkilöstön sähköpostin käytön osaamisen merkityksessä yrityksille, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,959 ja P-arvoksi 0,120. Vapausasteet ovat 3 ja 372. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa arviota henkilöstön sähköpostin käytön osaamisen merkityksestä yritykselle. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot yrityksen henkilöstön osaamistasosta hoitaa viranomaisasiointi sähköisesti. Kuvio 12.20: Yrityksen henkilöstön osaamistaso hoitaa viranomaisasiointi sähköisesti eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

119 Kuviosta havaitaan, että Lapin yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön osaamistason hoitaa viranomaisasioinnin sähköisesti paremmaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät arvioivat osaamistason heikoimmaksi. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja henkilöstön osaamistasossa hoitaa viranomaisasiointi sähköisesti, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,969 ja P-arvoksi 0,407. Vapausasteet ovat 3 ja 373. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroa tarkasteltaessa arviota henkilöstön osaamistasosta hoitaa viranomaisasiointi sähköisesti. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, kuinka merkityksellistä on, että henkilöstö osaa hoitaa viranomaisasioinnin sähköisesti. 119 Kuvio 12.21: Yrityksen henkilöstön viranomaisasioinnin sähköisen hoitamisen osaamisen merkitys yritykselle eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Lapin ja Vantaan yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön osaamisen merkityksen hoitaa viranomaisasioinnin sähköisesti yritykselle suuremmaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Lapin yrittäjien vastaus kuvastaa sitä, että juuri Lapissa sähköinen asiointi on normaalia asiointia kannattavampaa ja tärkeämpää johtuen Lapin pitkistä etäisyyksistä. Vantaan yritykset puolestaan olivat yleensä pieniä, joten yrittäjällä on tällaisessa yrityksessä vaikea hoitaa viranomaisasiointi virka-aikaan ja sähköinen asiointi on tällöin tärkeää. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten merkityksellisenä pidetään yritykselle henkilöstön osaamista hoitaa viranomaisasiointi sähköisesti, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,265 ja P-arvoksi 0,851. Vapausasteet ovat 3 ja 373. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroja siinä, miten merkityksellisenä yritykselle pidetään henkilöstön osaamista hoitaa viranomaisyhteydet sähköisesti. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot yrityksen henkilöstön osaamistasosta ylläpitää itse ohjelmia ja laitteita.

120 Kuvio 12.22: Yrityksen henkilöstön osaamistaso ylläpitää itse ohjelmia ja laitteita eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 120 Kuviosta havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön osaamistason ylläpitää itse ohjelmia ja laitteistoja paremmaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät arvioivat osaamistason heikoimmaksi. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja henkilöstön osaamistasossa pitää itse yllä ohjelmia ja laitteita, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 2,665 ja P-arvoksi 0,048. Vapausasteet ovat 3 ja 372. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä on tilastollisesti eroa tarkasteltaessa arviota henkilöstön osaamistasosta ylläpitää itse ohjelmia ja laitteita. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, kuinka merkityksellistä on, että henkilöstö osaa ylläpitää itse ohjelmia ja laitteita. Kuvio 12.23: Yrityksen henkilöstön ohjelmien ja laitteiden itse ylläpidon osaamisen merkitys yritykselle eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

121 Kuviosta havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön osaamisen merkityksen ylläpitää itse ohjelmia ja laitteita yritykselle tärkeämmäksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Lapin ja Vantaan yrittäjät puolestaan pitivät osaamista yritykselle vähiten merkityksellisenä. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten merkityksellisenä pidetään yritykselle henkilöstön osaamista ylläpitää itse ohjelmat ja laitteet, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,304 ja P-arvoksi 0,822. Vapausasteet ovat 3 ja 372. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroja siinä, miten merkityksellisenä pidetään yritykselle henkilöstön osaamista ylläpitää itse ohjelmia ja laitteita. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot yrityksen henkilöstön osaamistasosta arvioida itse tietotekniikkatarve ja tehdä hankinnat. 121 Kuvio 12.24: Yrityksen henkilöstön osaamistaso arvioida itse tietotekniikkatarve ja tehdä hankinnat eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön osaamistason arvioida itse tietotekniikkatarve ja tehdä hankinnat paremmaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät arvioivat osaamistason heikoimmaksi. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja henkilöstön osaamistasossa arvioida itse tietotekniikkatarve ja tehdä hankinnat, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANO- VA) testisuureen F arvoksi 3,702 ja P-arvoksi 0,012. Vapausasteet ovat 3 ja 370. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä on tilastollisesti eroa tarkasteltaessa arviota henkilöstön osaamistasosta arvioida itse tietotekniikkatarve ja tehdä hankinnat. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, kuinka merkityksellistä on, että henkilöstö osaa itse arvioida tietotekniikkatarpeen ja tehdä hankinnat.

122 Kuvio 12.25: Yrityksen henkilöstön osaamisen merkitys yritykselle eri vastaajaryhmissä arvioida itse tietotekniikkatarve ja tehdä hankinnat esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 122 Kuviosta havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen henkilöstön osaamisen merkityksen arvioida itse tietotekniikkatarve ja tehdä hankinnat yritykselle suuremmaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten merkityksellisenä pidetään yritykselle henkilöstön osaamista arvioida itse tietotekniikkatarve ja tehdä hankinnat, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANO- VA) testisuureen F arvoksi 0,733 ja P-arvoksi 0,533. Vapausasteet ovat 3 ja 370. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole eroja siinä, miten merkityksellisenä yritykselle pidetään henkilöstön osaamista arvioida itse tietotekniikkatarve ja tehdä hankinnat.

123 13. Yritykselle tarjotut tukipalvelut Kyselyllä selvitettiin myös yrityksille tarjottuja tukipalveluita ja niiden käyttöä. Vastaajien oli arvioitava, mitkä tukipalvelut olisivat tärkeimpiä organisaation tietotekniikan kehittämisen kannalta. Valittavana olivat seuraavat vaihtoehdot: Internet-sivusto, jossa esitellään muiden yrittäjien kokemuksia Tarveselvitysten ja suunnitelmien laadinta Apu tarjouspyyntöjen tekemiseen ja vertailuun Ylläpito ja huolto Koulutus Rahoitus Oppaat ja ohjeet Muut, mitkä Vastaaja sai valita edellä esitetyistä vaihtoehdoista niin monta, että kaikki yritykselle sopivat vaihtoehdot tulivat katettua. Kysymysten vastausten jakauma on esitetty taulukossa Kysymykseen vastasi kaikkiaan 367 yrityksen edustajaa. Tärkeimmät tukipalvelut organisaation tietotekniikan kpl kehittämisen kannalta Internet-sivusto, jossa esitellään muiden yrittäjien 123 kokemuksia Tarveselvitysten ja suunnitelmien laadinta 59 Apu tarjouspyyntöjen tekemiseen ja vertailuun 44 Ylläpito ja huolto 196 Koulutus 135 Rahoitus 83 Oppaat ja ohjeet 107 Muut, mitkä Taulukko 13.1: Organisaation tietotekniikan kehittämisen kannalta tärkeimpien tukipalvelujen suorajakauma (koko aineisto) Kuviossa 13.1 on esitetty vastaava jakauma pylväsdiagrammina.

124 124 Kuvio 13.1: Organisaation tietotekniikan kehittämisen kannalta tärkeimpien tukipalvelujen suoranjakauman pylväsdiagrammi (koko aineisto) Kaikkien vastausten perusteella organisaation tietotekniikan kehittämisen kannalta ovat tukipalveluista tärkeimpänä pidetyt ylläpito ja huolto, koulutus sekä Internet-sivustot, joissa esitellään muiden yrittäjien kokemuksia. Vastaajaryhmittäin tarkasteltuna saatiin taulukon 13.2 mukaiset suorat jakaumat. Kuviossa 13.2 on esitetty vastaava pylväsdiagrammi.

125 Tärkeimmät tukipalvelut organisaation tietotekniikan kehittämisen kannalta Internet-sivusto, jossa esitellään muiden yrittäjien kokemuksia Helsingin yrittäjät Lapin yrittäjät Profinder Vantaan yrittäjät Tarveselvitysten ja suunnitelmien laadinta Apu tarjouspyyntöjen tekemiseen ja vertailuun Ylläpito ja huolto Koulutus Rahoitus Oppaat ja ohjeet Muut, mitkä Taulukko 13.2: Organisaation tietotekniikan kehittämisen kannalta tärkeimpien tukipalvelujen suorat jakaumat vastaajaryhmittäin (koko aineisto) 125 Kuvio 13.2: Organisaation tietotekniikan kehittämisen kannalta tärkeimpien tukipalvelujen suorien jakaumien pylväsdiagrammit vastaajaryhmittäin (koko aineisto)

126 Ryhmäkohtaisten tulosten perusteella organisaation tietotekniikan kannalta tärkeimpänä tukipalveluna nähtiin kaikissa vastaajaryhmissä ylläpito ja huolto. Toiseksi tärkeimpänä tukipalveluna pidettiin koulutusta kaikissa muissa ryhmissä paitsi Helsingin yrittäjien muodostamassa ryhmässä, jossa tämä tukipalvelu oli vasta kolmannella sijalla. Toiseksi tärkeimpänä pidettiin Helsingin yrittäjien ryhmässä oppaita ja ohjeita. Muut vastaajaryhmät pitivät kolmanneksi tärkeimpänä tukipalveluna Internet-sivustoja, joissa esitellään muiden yrittäjien kokemuksia. χ 2 -homogeenisuustesti testisuureen arvo on 344,54. Vapausasteella 21 P-arvo on pienempi kuin 0,001, joten voidaan olettaa, että eri vastaajaryhmät painottavat organisaation tietotek- niikan kehittämisen kannalta tukipalveluita eri tavoin. Vastaajat saivat kertoa myös sanallisesti, mitkä tukipalvelut nähdään tärkeiksi. Kaikkiaan 23 vastaajaa kertoi mielipiteitään sanallisesti. Tärkeiksi tukipalveluiksi mainittiin käyttäjäpalvelut ja uutisryhmät sekä ohjelmistojen tukipalvelut. Lisäksi sukulaiset ja tuttavat tarjosivat tukea. Yrittäjien oli myös arvioitava, kuinka monta tuntia yrityksessä kuluu viikoittain tietokoneongelmien selvittämiseen. Taulukossa 13.3 on esitetty koko aineiston mukainen viikoittaisen tietokoneongelmien selvittämiseen kuluneen ajan suora- ja prosenttijakauma. Kuviossa 13.3 on esitetty vastaava pylväsdiagrammi. 126 Viikoittainen tietokoneongelmien selvittämiseen kulunut kpl % aika yrityksessä 0 minuuttia 40 10,99 korkeintaan 60 minuuttia , minuuttia 58 15, minuuttia 14 3,85 Enemmän kuin 480 minuuttia 12 3,30 Yhteensä ,00 Taulukko 13.3: Tietokoneongelmien selvittämiseen kuluneen viikoittaisen ajan suora- ja prosenttijakauma (koko aineisto) Kuvio 13.3: Tietokoneongelmien selvittämiseen kuluneen viikoittaisen ajan suoran jakauman pylväsdiagrammi (koko aineisto)

127 Taulukon 13.3 ja kuvion 13.3 perusteella yrityksessä kuluu viikoittain keskimäärin korkeintaan 60 minuuttia tietokoneongelmien selvittämiseen. Kyseiseen luokkaan sijoittuu myös jakauman moodi ja mediaani. Taulukossa 13.4 on esitetty yrityksessä viikoittain tietokoneongelmien selvittämiseen kuluneen ajan suorat jakaumat vastaajaryhmittäin ja taulukossa 13.5 vastaavat prosenttijakaumat. Kuviossa 13.4 on esitetty yrityksessä viikoittain tietokoneongelmien selvittämiseen kuluneen ajan pylväsdiagrammit. Kuviossa 13.5 on esitetty vastaavat prosenttijakaumat pylväsdiagrammin avulla. Viikoittainen tietokoneongelmien selvittämiseen kulunut aika yrityksessä Helsingin yrittäjät Lapin yrittäjät Profinder 0 minuuttia korkeintaan 60 minuuttia minuuttia minuuttia Enemmän kuin 480 minuuttia Yhteensä Vantaan yrittäjät Taulukko 13.4: Tietokoneongelmien selvittämiseen kuluneen viikoittaisen ajan suorat jakaumat vastaajaryhmittäin 127 Kuvio 13.4: Tietokoneongelmien selvittämiseen kuluneen viikoittaisen ajan suorien jakaumien pylväsdiagrammit vastaajaryhmittäi

128 Viikoittainen tietokoneongelmien selvittämiseen kulunut aika yrityksessä Helsingin yrittäjät % Lapin yrittäjät % Profinder % Vantaan yrittäjät % 0 minuuttia 8,70 9,33 12,73 12,64 korkeintaan 60 minuuttia 66,30 70,67 56,36 73, minuuttia 16,30 14,67 21,82 9, minuuttia 4,35 4,00 4,55 2,30 Enemmän kuin 480 minuuttia 4,35 1,33 4,55 2,30 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 13.5: Viikoittaisen tietokoneongelmien selvittämiseen kuluneen ajan prosenttijakaumat vastaajaryhmittäin 128 Kuvio 13.5 Tietokoneongelmien selvittämiseen kuluneen viikoittaisen ajan prosenttijakauman pylväsdiagrammit vastaajaryhmittäin Taulukon 13.5 ja kuvion 13.5 mukaan havaitaan, että viikoittain eri vastaajaryhmien yrityksissä kuluu tietokoneongelmien selvittämiseen keskimäärin korkeintaan 60 minuuttia. Seuraavaksi eniten muiden vastaajaryhmien yrityksissä paitsi Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrityksissä kuluu minuuttia. Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritykset ilmoittivat prosentuaalisesti toiseksi eniten vastauksia luokkaan 0 minuuttia, mikä muissa vastaajaluokissa oli vasta kolmanneksi suosituin luokka. Koska Profinderin avulla poimitussa ryhmässä on paljon tietotekniikka-alan yrityksiä, pystyvät nämä selvittämään ongelmat erittäin nopeasti ja ovat osanneet rakentaa järjestelmänsä varautuen mahdollisiin virhetilanteisiin. χ 2 -homogeenisuustestin testisuureen arvo on 11,367. Vapausasteella 12 P-arvo on 0,498, joten voidaan olettaa, että eri vastaajaryhmät käyttävät viikoittain tietokoneongelmien selvittämiseen yhtä paljon aikaa.

129 14. Kanavat, joista yritys saa tietoa tuotteista, palveluista ja ratkaisuista Tutkimuksessa selvitettiin myös, minkä kanavien kautta yritykset saavat tietoa IT-alan tuotteista, palveluista sekä ratkaisuista. Vaihtoehtoina olivat seuraavat kanavat: Oma kontakti myyjään Myyjän soiton tai henkilökohtaisen käynnin seurauksena Kollegoiden kokemukset Kilpailijoiden kokemukset Asiantuntijat ja konsultit Internet-sivut Mainokset (suoramainonta, ilmoitukset ammattilehdissä yms.) Tuttavilta Oman alan neuvontapalveluista Muu tapa, mikä? Vastaajien oli arvioitava näiden kanavien tärkeyttä ja sitä, kuinka usein kanavaa käytettiin. Arviot annettiin asettamalla piste koordinaatistoon, jossa x-akselina eli vaaka-akselina oli tärkeys ja y-akselina eli pystyakselina oli useus. Arviot annettiin arvosanavälillä nollasta (0) kymmeneen (10) siten, että arvosana nolla tarkoitti, että kanava ei ollut ollenkaan tärkeä tai kanavaa käytettiin harvoin tietolähteenä. Arvosana kymmenen (10) tarkoitti, että kanava oli todella tärkeä tai että sitä käytettiin usein. Taulukossa 14.1 on esitetty näiden kanavien tärkeyden ja käytön useuden keskiarvot sekä keskihajonnat ja kuviossa 14.1 näiden kanavien keskiarvot säteittäisenä kaaviona koko aineiston osalta. Kanavat, joista yritys saa tietoa Tärkeys Useus tuotteista, palveluista ja ratkaisuista keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Oma kontakti myyjään 5,662 2,569 4,535 2,686 Myyjän soiton tai henkilökohtaisen 4,366 2,645 3,813 2,447 käynnin seurauksena Kollegoiden kokemukset 5,889 2,266 4,886 2,428 Kilpailijoiden kokemukset 4,727 2,524 3,956 2,406 Asiantuntijat ja konsultit 4,753 2,547 3,981 2,444 Internet-sivut 6,623 2,027 5,820 2,408 Mainokset (suoramainonta, ilmoitukset 4,683 2,370 4,652 2,515 ammattilehdissä yms.) Tuttavilta 5,389 2,473 4,535 2,378 Oman alan neuvontapalveluista 4,918 2,394 4,024 2, Taulukko 14.1: Yritysten käyttämien IT-alan tuotteista, palveluista ja ratkaisuista tietoa jakavien kanavien tärkeyden ja käytön useuden keskiarvot sekä keskihajonnat (koko aineisto)

130 Kuvio 14.1: Yritysten käyttämien IT-alan tuotteista, palveluista ja ratkaisuista tietoa jakavien kanavien tärkeyden ja käytön useuden keskiarvojen säteittäinen kaavio (koko aineisto) 130 Taulukon 14.1 ja kuvion 14.1 perusteella havaitaan, että Internet-sivut ovat tärkein kanava, josta yritykset saavat tietoa IT-alan tuotteista, palveluista ja ratkaisuista. Toiseksi tärkein kanava muodostuu kollegoiden kokemuksista. Vähiten tärkeäksi kanavaksi koetaan myyjän soitto tai henkilökohtainen käynti. Toiseksi vähiten tärkeäksi koettiin mainokset, joihin luettiin suoramainonta, ilmoitukset ammattilehdissä yms. Useimmin yrityksissä käytettiin Internetiä, kun tarvittiin tietoa IT-alan tuotteista, palveluista ja ratkaisuista. Kollegoilta saatiin toiseksi useimmiten tietoa näistä asioista. Harvimmin käytettiin tietolähteenä myyjän soittoa tai henkilökohtaista käyntiä. Toiseksi harvimmin käytettiin tietolähteenä kilpailijoiden kokemuksia sekä asiantuntijoita ja konsultteja. Kappaleessa 12 todettiin, etteivät yritykset näe kovinkaan tärkeäksi sitä, että yrityksen työntekijät osaavat käyttää Internetiä markkinoinnissa, tarkasteltaessa henkilöstön osaamistason ja osaamisen merkitystä. Toisaalta kuitenkin taulukon 14.1 mukaan Internetiä pidetään tärkeimpänä ja useimmin käytettävänä tietolähteenä. Täten on oletettavaa, etteivät suomalaisyritykset osaa hyödyntää Internetiä markkinointikanavana eivätkä ymmärrä, kuinka hyvin heidän yrityksensä tulisi esille Internetin tehokkaalla käytöllä markkinoinnissa. Toisaalta IT-alan yritysten olisi panostettava Internetin käyttöön markkinoinnissa sekä asiakkaittensa hyvään palveluun, sillä kollegoiden kokemukset ja tuttavilta saatu tieto tuotteista, palveluista ja ratkaisuista ohjaa hankintapäätöksiä. Yritykset saivat kertoa myös sanallisesti, mitä kanavia he käyttävät saadakseen tietoa tuotteista, palveluista ja ratkaisuista. Tärkeimmiksi kanaviksi nähtiin ammattilehdet, joissa oli ohjelmistojen ja laitteiden vertailuja ja testejä, sekä omat verkostot, joista sai tietoa. Kaikkiaan 10 yritystä kertoi tiedonlähteensä sanallisesti. Tarkasteltaessa, miten helsinkiläisyritykset kokivat edellä esitetyt kanavat tärkeiksi ja kuinka usein niitä käytettiin tiedon lähteenä, saadaan taulukon 14.2 mukaiset keskiarvot ja keskihajonnat. Kuviossa 14.2 on esitetty kanavien tärkeyden ja käytön useuden keskiarvojen säteittäinen kaavio.

131 Kanavat, joista yritys saa tietoa Tärkeys Useus tuotteista, palveluista ja ratkaisuista keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Oma kontakti myyjään 5,692 2,666 4,091 2,795 Myyjän soiton tai henkilökohtaisen 3,899 2,788 3,290 2,387 käynnin seurauksena Kollegoiden kokemukset 5,922 2,525 4,678 2,630 Kilpailijoiden kokemukset 4,465 2,660 3,559 2,530 Asiantuntijat ja konsultit 4,340 2,589 3,368 2,362 Internet-sivut 6,819 2,043 5,896 2,544 Mainokset (suoramainonta, ilmoitukset 4,658 2,445 4,642 2,623 ammattilehdissä yms.) Tuttavilta 5,531 2,642 4,319 2,548 Oman alan neuvontapalveluista 4,935 2,472 3,799 2,375 Taulukko 14.2: Helsingin yritysten käyttämien IT-alan tuotteista, palveluista ja ratkaisuista tietoa jakavien kanavien tärkeyden ja käytön useuden keskiarvot sekä keskihajonnat 131 Kuvio 14.2: Helsingin yritysten käyttämien IT-alan tuotteista, palveluista ja ratkaisuista tietoa jakavien kanavien tärkeyden ja käytön useuden keskiarvojen säteittäinen kaavio Taulukon 14.2 ja kuvion 14.2 mukaan helsinkiläisyrittäjät pitävät Internetiä tärkeimpänä IT-alan tuotteista, palveluista ja ratkaisuista kertovana kanavana. Toiseksi tärkein tietolähde muodostuu kollegoiden kokemuksista. Vähiten tärkeämpänä kanavana pidettiin myyjän soittoa tai henkilökohtaista käyntiä. Useimmiten tietolähteenä käytettiin Internetiä. Toiseksi useimmiten turvauduttiin kollegoiden kokemuksiin ja melkein yhtä usein mainoksiin kuten suoramainonta, ilmoitukset ammattilehdissä yms. Harvimmin tietolähteenä toimi myyjän soitto tai henkilökohtainen käynti. Melkein yhtä harvoin toimi tietolähteenä asiantuntija tai konsultti.

132 Tarkasteltaessa, miten Lapin yrittäjät kokivat edellä esitetyt kanavat tärkeiksi ja kuinka usein niitä käytettiin tiedon lähteenä, saadaan taulukon 14.3 mukaiset keskiarvot ja keskihajonnat. Lapin yrittäjien vastauksista laskettujen keskiarvojen säteittäinen kaavio on esitetty kuviossa Kanavat, joista yritys saa tietoa Tärkeys Useus tuotteista, palveluista ja ratkaisuista keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Oma kontakti myyjään 5,933 2,460 5,257 2,316 Myyjän soiton tai henkilökohtaisen 4,778 2,551 4,310 2,232 käynnin seurauksena Kollegoiden kokemukset 5,956 2,148 4,951 2,024 Kilpailijoiden kokemukset 5,143 2,363 4,300 2,035 Asiantuntijat ja konsultit 4,954 2,579 4,102 2,246 Internet-sivut 6,804 2,090 6,003 2,281 Mainokset (suoramainonta, ilmoitukset 4,659 2,356 4,523 2,179 ammattilehdissä yms.) Tuttavilta 5,276 2,449 4,482 2,159 Oman alan neuvontapalveluista 5,394 2,270 4,493 2,459 Taulukko 14.3: Lapin yrittäjien käyttämien IT-alan tuotteista, palveluista ja ratkaisuista tietoa jakavien kanavien tärkeyden ja käytön useuden keskiarvot sekä keskihajonnat Kuvio 14.3: Lapin yrittäjien käyttämien IT-alan tuotteista, palveluista ja ratkaisuista tietoa jakavien kanavien tärkeyden ja käytön useuden keskiarvojen säteittäinen kaavio

133 Taulukon 14.3 ja kuvion 14.3 mukaan Lapin yrittäjät pitävät Internetiä tärkeimpänä kanavana, josta saa tietoa IT-alan tuotteista, palveluista ja ratkaisuista. Toiseksi tärkeimmän kanavan muodostavat kollegoiden kokemukset ja melkein yhtä tärkeänä pidetään omia kontakteja myyjään. Mainoksia pidetään vähiten tärkeinä ja toiseksi vähiten tärkeänä koetaan myyjän soitto tai henkilökohtainen käynti. Useimmiten käytetään tietolähteenä Internetiä ja toiseksi eniten omia kontakteja myyjään. Harvimmin käytettiin tietolähteenä asiantuntijoita ja konsultteja. Tarkasteltaessa, miten Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritykset kokivat edellä esitetyt kanavat tärkeiksi ja kuinka usein niitä käytettiin tiedon lähteenä, saadaan taulukon 14.4 mukaiset keskiarvot ja keskihajonnat. Kuviossa 14.4 on esitetty kanavien tärkeyden ja käytön useuden keskiarvojen säteittäinen kaavio. Kanavat, joista yritys saa tietoa Tärkeys Useus tuotteista, palveluista ja ratkaisuista keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Oma kontakti myyjään 5,581 2,444 4,572 2,650 Myyjän soiton tai henkilökohtaisen 4,241 2,468 4,041 2,358 käynnin seurauksena Kollegoiden kokemukset 5,970 1,830 4,819 2,279 Kilpailijoiden kokemukset 4,669 2,203 3,892 2,203 Asiantuntijat ja konsultit 4,911 2,471 4,209 2,640 Internet-sivut 6,639 1,881 5,967 2,172 Mainokset (suoramainonta, ilmoitukset 4,603 2,188 4,572 2,477 ammattilehdissä yms.) Tuttavilta 5,027 2,358 4,512 2,241 Oman alan neuvontapalveluista 4,243 2,229 3,539 2, Taulukko 14.4: Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritysten käyttämien IT-alan tuotteista, palveluista ja ratkaisuista tietoa jakavien kanavien tärkeyden ja käytön useuden keskiarvot sekä keskihajonnat Kuvio 14.4: Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritysten käyttämien IT-alan tuotteista, palveluista ja ratkaisuista tietoa jakavien kanavien tärkeyden ja käytön useuden keskiarvojen säteittäinen kaavio

134 Tarkasteltaessa taulukkoa 14.4 ja kuviota 14.4 havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritykset kokevat Internetin tärkeimpänä tietolähteenä. Toiseksi tärkein tietolähde on kollegoiden kokemukset. Vähiten tärkeimmät kanavat ovat myyjän soitto tai henkilökohtainen käynti sekä oman alan neuvontapalvelut. Useimmiten tietoa saatiin Internetin välityksellä ja toiseksi useimmin kollegoiden kanssa kommunikoitaessa. Harvimmin turvauduttiin oman alan neuvontapalveluihin ja toiseksi harvimmin kilpailijoiden kokemuksiin. Tarkasteltaessa, miten Vantaan yrittäjät kokivat edellä esitetyt kanavat tärkeiksi ja kuinka usein niitä käytettiin tiedon lähteenä, saadaan taulukon 14.5 mukaiset keskiarvot ja keskihajonnat. Vantaan yrittäjien vastauksista laskettujen keskiarvojen säteittäinen kaavio on esitetty kuviossa Kanavat, joista yritys saa tietoa Tärkeys Useus tuotteista, palveluista ja ratkaisuista keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Oma kontakti myyjään 5,453 2,728 4,244 2,812 Myyjän soiton tai henkilökohtaisen 4,643 2,722 3,665 2,693 käynnin seurauksena Kollegoiden kokemukset 5,761 2,532 5,164 2,681 Kilpailijoiden kokemukset 4,713 2,852 4,160 2,744 Asiantuntijat ja konsultit 4,856 2,536 4,256 2,401 Internet-sivut 6,266 2,106 5,425 2,628 Mainokset (suoramainonta, ilmoitukset 4,817 2,549 4,870 2,767 ammattilehdissä yms.) Tuttavilta 5,732 2,445 4,840 2,554 Oman alan neuvontapalveluista 5,242 2,482 4,404 2,837 Taulukko 14.5: Vantaan yrittäjien käyttämien IT-alan tuotteista, palveluista ja ratkaisuista tietoa jakavien kanavien tärkeyden ja käytön useuden keskiarvot sekä keskihajonnat Kuvio 14.5: Vantaan yrittäjien käyttämien IT-alan tuotteista, palveluista ja ratkaisuista tietoa jakavien kanavien tärkeyden ja käytön useuden keskiarvojen säteittäinen kaavio

135 Taulukon 14.5 ja kuvion 14.5 mukaan Vantaan yrittäjät kokevat Internetin tärkeimmäksi tiedonlähteeksi. Toiseksi tärkein tiedonsaantikanava muodostuu kollegoiden kokemuksista. Vähiten tärkeänä pidetään myyjän soittoa tai henkilökohtaista käyntiä ja toiseksi vähiten tärkeänä kilpailijoiden kokemuksia. Useimmin käytetty kanava on Internet ja toiseksi useimmin turvaudutaan kollegoiden kokemuksiin. Harvimmin käytetty kanava muodostuu myyjän soitoista tai henkilökohtaisista käynneistä. Kuviossa 14.6 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien vastausten keskiarvot siitä, kuinka tärkeänä kanavana tiedon kannalta pidetään omia kontakteja myyjään. 135 Kuvio 14.6: Omien myyjään pidettyjen kontaktien tärkeys yritykselle IT-alan tiedon saannissa eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 14.6 havaitaan, että Lapin yrittäjät arvioivat myyjään pidetyt omat kontaktit tärkeämmäksi tiedon saantikanavaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään omia kontakteja myyjään, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,418 ja P-arvoksi 0,740. Vapausasteet ovat 3 ja 319. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten tärkeänä tiedon saantikanavana pidetään omia kontakteja myyjään. Kuviossa 14.7 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten usein tiedonsaantikanavana käytetään omia kontakteja myyjään.

136 Kuvio 14.7: Yrityksen myyjään pidettyjen omien kontaktien useus eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 136 Kuviosta 14.7 havaitaan, että Lapin yrittäjät luovat kontaktin myyjään useammin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Helsingin yrittäjät luovat itse kontaktin myyjään harvemmin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten usein tiedonsaantikanavana käytetään omia kontakteja myyjään, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 2,698 ja P-arvoksi 0,046. Vapausasteet ovat 3 ja 319. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä on tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten usein eri vastaajaryhmien yritykset luovat oman kontaktin myyjään. Kuviossa 14.8 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien vastausten keskiarvot siitä, kuinka tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään myyjän soittoa tai henkilökohtaista käyntiä. Kuvio 14.8: Myyjään soiton tai henkilökohtaisen käynnin tärkeys yritykselle IT-alan tiedon saannissa eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

137 Kuviosta 14.8 havaitaan, että Lapin yrittäjät arvioivat myyjän soiton tai henkilökohtaisen käynnin tärkeämmäksi tiedon saantikanavaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Helsingin yrittäjät pitävät tätä tiedonsaantikanavaa vastaajaryhmistä vähiten tärkeänä. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään myyjän soittoa tai henkilökohtaista käyntiä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,663 ja P-arvoksi 0,175. Vapausasteet ovat 3 ja 316. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten tärkeänä tiedon saantikanavana pidetään myyjän soittoa tai henkilökohtaista käyntiä. Kuviossa 14.9 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten usein myyjän soittoa tai henkilökohtaista käyntiä käytetään tiedon saantikanavana. 137 Kuvio 14.9: Myyjän soiton tai henkilökohtaisen käynnin useus tiedon saantikanavana eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 14.9 havaitaan, että Lapin yrittäjät käyttävät myyjän soittoa tai henkilökohtaista käyntiä tiedon saantikanavana useammin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Helsingin yrittäjät käyttävät tätä kanavaa harvemmin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten usein tiedon saantikanavana käytetään myyjän soittoa tai henkilökohtaista käyntiä, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 2,617 ja P-arvoksi 0,051. Vapausasteet ovat 3 ja 316. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä on tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten usein eri vastaajaryhmien yritykset käyttävät myyjän soittoa tai henkilökohtaista käyntiä tiedonsaantikanavana. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien vastausten keskiarvot siitä, kuinka tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään kollegoiden kokemuksia.

138 Kuvio 14.10: Kollegoiden kokemusten tärkeys yritykselle IT-alan tiedon saannissa eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 138 Kuviosta havaitaan, että Vantaan yrittäjät arvioivat kollegoiden kokemukset vähemmän tärkeäksi tiedon saantikanavaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät vaikka arvioissa ei ole keskimäärin suuria eroja. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään kollegoiden kokemuksia, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,230 ja P-arvoksi 0,876. Vapausasteet ovat 3 ja 312. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten tärkeänä tiedon saantikanavana pidetään kollegoiden kokemuksia. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten usein kollegoiden kokemuksia käytetään tiedon saantikanavana. Kuvio 14.11: Kollegoiden kokemusten käytön useus tiedon saantikanavana eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

139 Kuviosta havaitaan, että Vantaan yrittäjät käyttävät kollegoiden kokemuksia tiedon saantikanavana useammin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Helsingin yrittäjät käyttävät tätä kanavaa harvemmin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten usein tiedon saantikanavana käytetään kollegoiden kokemuksia, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,440 ja P-arvoksi 0,725. Vapausasteet ovat 3 ja 312. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten usein eri vastaajaryhmien yritykset käyttävät kollegoiden kokemuksia tiedonsaantikanavana. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien vastausten keskiarvot siitä, kuinka tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään kilpailijoiden kokemuksia. 139 Kuvio 14.12: Kilpailijoiden kokemusten tärkeys yritykselle IT-alan tiedon saannissa eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Lapin yrittäjät arvioivat kilpailijoiden kokemukset tärkeämmäksi tiedon saantikanavaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Helsinkiläisyrittäjät pitävät tätä tiedon saantikanavaa vastaajaryhmistä vähiten tärkeänä. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään kilpailijoiden kokemuksia, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,923 ja P-arvoksi 0,430. Vapausasteet ovat 3 ja 309. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten tärkeänä tiedon saantikanavana pidetään kilpailijoiden kokemuksia. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten usein kilpailijoiden kokemuksia käytetään tiedon saantikanavana.

140 Kuvio 14.13: Kilpailijoiden kokemusten käytön useus tiedon saantikanavana eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 140 Kuviosta havaitaan, että Lapin yrittäjät käyttävät kilpailijoiden kokemuksia tiedon saantikanavana useammin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Helsingin yrittäjät käyttävät tätä kanavaa harvemmin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten usein tiedon saantikanavana käytetään kilpailijoiden kokemuksia, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,294 ja P-arvoksi 0,277. Vapausasteet ovat 3 ja 309. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten usein eri vastaajaryhmien yritykset käyttävät kilpailijoiden kokemuksia tiedon saantikanavana. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien vastausten keskiarvot siitä, kuinka tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään asiantuntijoita ja konsultteja. Kuvio 14.14: Asiantuntijoiden ja konsulttien tärkeys yritykselle IT-alan tiedon saannissa eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

141 Kuviosta havaitaan, että helsinkiläisyrittäjät arvioivat asiantuntijat ja konsultit vähemmän tärkeäksi tiedon saantikanavaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät, jotka pitävät tätä tiedonsaantikanavaa keskenään lähes yhtä tärkeänä. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään asiantuntijoita ja konsultteja, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,957 ja P-arvoksi 0,413. Vapausasteet ovat 3 ja 313. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten tärkeänä tiedon saantikanavana pidetään asiantuntijoita ja konsultteja. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten usein asiantuntijoita tai konsultteja käytetään tiedon saantikanavana. 141 Kuvio 14.15: Asiantuntijoiden ja konsulttien käytön useus tiedon saantikanavana eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Helsingin yrittäjät käyttävät asiantuntijoita ja konsultteja tiedon saantikanavana harvemmin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät, jotka käyttävät tätä tiedonsaantikanavaa lähes yhtä usein. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten usein tiedon saantikanavana käytetään asiantuntijoita ja konsultteja, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANO- VA) testisuureen F arvoksi 2,231 ja P-arvoksi 0,085. Vapausasteet ovat 3 ja 313. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä on tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten usein eri vastaajaryhmien yritykset käyttävät asiantuntijoita ja konsultteja tiedon saantikanavana. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien vastausten keskiarvot siitä, kuinka tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään Internet-sivustoja.

142 Kuvio 14.16: Internet-sivujen tärkeys yritykselle IT-alan tiedon saannissa eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 142 Kuviosta havaitaan, että Vantaan yrittäjät pitävät Internet-sivuja vähiten tärkeänä tiedon saantikanavana vastaajaryhmien joukossa. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään Internet-sivuja, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANO- VA) testisuureen F arvoksi 1,336 ja P-arvoksi 0,263. Vapausasteet ovat 3 ja 318. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten tärkeänä tiedon saantikanavana pidetään Internet-sivuja. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten usein Internet-sivuja käytetään tiedon saantikanavana. Kuvio 14.17: Internet-sivujen käytön useus tiedon saantikanavana eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

143 Kuviosta havaitaan, että Vantaan yrittäjät käyttävät Internet-sivuja tiedon saantikanavana harvemmin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät, jotka käyttävät tätä tiedonsaantikanavaa lähes yhtä usein. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten usein tiedon saantikanavana käytetään Internet-sivuja, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,007 ja P-arvoksi 0,390. Vapausasteet ovat 3 ja 318. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten usein eri vastaajaryhmien yritykset käyttävät Internet-sivuja tiedon saantikanavana. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien vastausten keskiarvot siitä, kuinka tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään mainoksia, kuten suoramainontaa, ilmoituksia ammattilehdissä yms. 143 Kuvio 14.18: Mainosten tärkeys yritykselle IT-alan tiedon saannissa eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Vantaan yrittäjät pitävät Internet-sivuja hiukan tärkeämpänä tiedon saantikanavana kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tosin mainoksia pidetään lähes yhtä tärkeinä kaikissa ryhmissä. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään mainoksia, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANO- VA) testisuureen F arvoksi 0,124 ja P-arvoksi 0,946. Vapausasteet ovat 3 ja 319. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten tärkeänä tiedon saantikanavana pidetään mainoksia. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten usein mainoksia käytetään tiedon saantikanavana.

144 Kuvio 14.19: Mainosten käytön useus tiedon saantikanavana eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 144 Kuviosta havaitaan, että Vantaan yrittäjät käyttävät mainoksia tiedon saantikanavana hiukan useammin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten usein tiedon saantikanavana käytetään mainoksia, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,292 ja P-arvoksi 0,831. Vapausasteet ovat 3 ja 319. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten usein eri vastaajaryhmien yritykset käyttävät mainoksia tiedon saantikanavana. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien vastausten keskiarvot siitä, kuinka tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään tuttavia. Kuvio 14.20: Tuttavien tärkeys yritykselle IT-alan tiedon saannissa eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

145 Kuviosta havaitaan, että Vantaan yrittäjät pitävät tuttavia hiukan tärkeämpänä tiedon saantikanavana kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät pitävät tuttavia vastaajaryhmistä vähiten tärkeänä kanavana. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään tuttavia, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,338 ja P-arvoksi 0,262. Vapausasteet ovat 3 ja 320. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten tärkeänä tiedon saantikanavana pidetään tuttavia. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten usein tuttavia käytetään tiedon saantikanavana. 145 Kuvio 14.21: Tuttavien käytön useus tiedon saantikanavana eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Vantaan yrittäjät käyttävät tuttavia tiedon saantikanavana hiukan useammin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät ja Helsingin yrittäjät muita vastaajaryhmiä harvemmin. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten usein tiedon saantikanavana käytetään tuttavia, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,617 ja P-arvoksi 0,605. Vapausasteet ovat 3 ja 320. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten usein eri vastaajaryhmien yritykset käyttävät tuttavia tiedon saantikanavana. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien vastausten keskiarvot siitä, kuinka tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään oman alan neuvontapalveluita.

146 Kuvio 14.22: Oman alan neuvontapalveluiden tärkeys yritykselle IT-alan tiedon saannissa eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 146 Kuviosta havaitaan, että Lapin ja Vantaan yrittäjät pitävät oman alan neuvontapalveluita tärkeämpänä tiedon saantikanavana kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät pitävät oman alan neuvontapalveluita vastaajaryhmistä vähiten tärkeänä kanavana. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten tärkeänä kanavana tiedon saannin kannalta pidetään oman alan neuvontapalveluita, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 3,835 ja P-arvoksi 0,010. Vapausasteet ovat 3 ja 317. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten tärkeänä tiedon saantikanavana pidetään oman alan neuvontapalveluita. Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten usein oman alan neuvontapalveluita käytetään tiedon saantikanavana.

147 Kuvio 14.23: Oman alan neuvontapalveluiden käytön useus tiedon saantikanavana eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Lapin ja Vantaan yrittäjät käyttävät oman alan neuvontapalveluita tiedon saantikanavana useammin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät muita vastaajaryhmiä harvemmin. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten usein tiedon saantikanavana käytetään oman alan neuvontapalveluita, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANO- VA) testisuureen F arvoksi 2,632 ja P-arvoksi 0,050. Vapausasteet ovat 3 ja 317. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä on tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten usein eri vastaajaryhmien yritykset käyttävät oman alan neuvontapalveluita tiedon saantikanavana. 147

148 15. Hyvän IT-myyjän ominaisuudet Myös hyvän IT-myyjän ominaisuuksia kartoitettiin kyselytutkimuksessa. Vastaajat arvioivat seuraavia myyjän ominaisuuksia asteikolla nollasta (0) kymmeneen (10): Tietotekniikan osaaja Myynnin osaaja Sosiaalinen Ymmärtää asiakkaan tarpeet tarkoittivat, ettei ominaisuus ollut vastaajalle tärkeä tai että se oli myyjän kohdalla toteutunut heikosti. Suuret asteikon arvot tarkoittivat, että vastaaja piti ominaisuutta erittäin tärkeänä tai että ominaisuus oli toteutunut erinomaisesti. Taulukossa 15.1 on esitetty vastaajien antamien IT-myyjän eri ominaisuuksien pistemäärien keskiarvot ja keskihajonnat. Vastaajien oli arvioitava ominaisuuden tärkeyttä ja toteutumista. Pienet annetut arvot IT-myyjän ominaisuus Ominaisuuden tärkeys Ominaisuuden toteutuminen keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Tietotekniikan osaaja 7,023 2,146 5,593 2,559 Myynnin osaaja 6,030 2,500 5,185 2,419 Sosiaalinen 6,218 2,320 5,529 2,338 Ymmärtää asiakkaan tarpeet 8,021 1,847 5,805 2, Taulukko 15.1: IT-myyjän ominaisuuksien tärkeyden ja toteutumisen keskiarvot ja keskihajonnat (koko aineisto) Kuviossa 15.1 on esitetty myyjän eri ominaisuuksien tärkeyden ja toteutumisen säteittäinen kaavio kaikkien vastanneiden arvioista laskettuna. Kuvio 15.1: IT-myyjän ominaisuuksien tärkeyden ja toteutumisen keskiarvojen säteittäinen kaavio (koko aineisto)

149 Taulukon 15.1 ja kuvion 15.1 mukaan myyjän kykyä ymmärtää asiakkaan tarpeet pidetään tärkeimpänä ominaisuutena. Vähiten tärkeänä pidettiin myynnin osaajan ominaisuuksia. Kaikkien ominaisuuksien toteutumisien keskiarvot olivat alle kuuden mutta yli viiden. Parhaiten oli toteutunut myyjän kyky ymmärtää asiakkaan tarpeet. Huonoiten oli toteutunut myynnin osaaminen. Vastaajat saivat kuvat myös sanallisesti ITmyyjän ominaisuuksia. Tärkeimmiksi ominaisuuksiksi mainittiin myyjän kyky ymmärtää asiakkaan haluja ja tarpeita sekä se, ettei myyjä puhu IT-slagia, joka jää asiakkaalle vieraaksi. Myös myyjän rehellisyyttä arvostettiin sekä sitä, että myyjä uskaltaa kertoa tuotteensa heikoista puolista. Mielipiteensä esitti sanallisesti 19 vastaajaa. Taulukossa 15.2 on esitetty Helsingin yrittäjien antamien arvioiden keskiarvot ja keskihajonnat myyjän ominaisuuksien tärkeydestä ja ominaisuuden toteutumisesta. Kuviossa 15.2 on esitetty Helsingin yrittäjien antamien arvioiden keskiarvojen säteittäinen kaavio. IT-myyjän ominaisuus Ominaisuuden tärkeys Ominaisuuden toteutuminen keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Tietotekniikan osaaja 6,928 2,236 5,202 2,594 Myynnin osaaja 6,383 2,520 4,900 2,371 Sosiaalinen 6,123 2,543 5,149 2,408 Ymmärtää asiakkaan tarpeet 8,084 2,038 5,324 2,748 Taulukko 15.2: IT-myyjän ominaisuuksien tärkeyden ja toteutumisen keskiarvot ja keskihajonnat Helsingin yrittäjien antamista arvioista laskettuna Kuvio: 15.2: IT-myyjän ominaisuuksien tärkeyden ja toteutumisen keskiarvojen säteittäinen kaavio Helsingin yrittäjien antamista arvioista laskettuna Taulukon 15.2 ja kuvion 15.2 mukaan Helsingin yrittäjät pitävät IT-myyjän kykyä ymmärtää asiakkaan tarpeet myyjän tärkeimpänä ominaisuutena. Vähiten tärkeänä ominaisuutena pidetään myyjän sosiaalisuutta. Myyjän ominaisuuksien toteutuminen on Helsingin yrittäjien arvioiden mukaan lähes samanlaista kaikkien ominaisuuksien osalta, sillä kaikkien ominaisuuksien keskiarvot sijoittuvat arvovälille 4,90 5,35. Ominaisuuksista parhaiten oli vastaajien arvioiden mukaan toteutunut myyjän kyky ymmärtää asiakkaan tarpeet. Heikoiten olivat toteutuneet myyjän kyvyt myynnin osaajana. Taulukossa 15.3 on esitetty Lapin yrittäjien antamien arvioiden keskiarvot ja keskihajonnat myyjän ominaisuuksien tärkeydestä ja ominaisuuden toteutumisesta. Kuviossa 15.3 on esitetty Lapin yrittäjien antamien arvioiden keskiarvojen säteittäinen kaavio. 149 IT-myyjän ominaisuus Ominaisuuden tärkeys Ominaisuuden toteutuminen keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Tietotekniikan osaaja 7,111 2,169 5,896 2,399 Myynnin osaaja 6,182 2,303 5,566 2,252 Sosiaalinen 6,595 2,130 5,957 2,294 Ymmärtää asiakkaan tarpeet 8,090 1,551 6,323 2,547 Taulukko 15.3: IT-myyjän ominaisuuksien tärkeyden ja toteutumisen keskiarvot ja keskihajonnat Lapin yrittäjien antamista arvioista laskettuna

150 Kuvio: 15.3: IT-myyjän ominaisuuksien tärkeyden ja toteutumisen keskiarvojen säteittäinen kaavio Lapin yrittäjien antamista arvioista laskettuna 150 Taulukon 15.3 ja kuvion 15.3 mukaan Lapin yrittäjät pitävät IT-myyjän kykyä ymmärtää asiakkaan tarpeet myyjän tärkeimpänä ominaisuutena. Vähiten tärkeänä ominaisuutena pidetään myynnin osaamista. Ominaisuuksista parhaiten oli Lapin yrittäjien arvioiden mukaan toteutunut myyjän kyky ymmärtää asiakkaan tarpeet. Heikoiten olivat toteutuneet myyjän kyvyt myynnin osaajana. Taulukossa 15.4 on esitetty Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjien antamien arvioiden keskiarvot ja keskihajonnat heidän arvioidessaan IT-myyjän ominaisuuksien tärkeyttä ja ominaisuuden toteutumista. IT-myyjän ominaisuus Ominaisuuden tärkeys Ominaisuuden toteutuminen keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Tietotekniikan osaaja 7,251 1,857 5,905 2,430 Myynnin osaaja 5,985 2,521 5,331 2,356 Sosiaalinen 6,286 2,013 5,785 2,193 Ymmärtää asiakkaan tarpeet 8,137 1,570 6,026 2,548 Taulukko 15.4: IT-myyjän ominaisuuksien tärkeyden ja toteutumisen keskiarvot ja keskihajonnat Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjien antamista arvioista laskettuna

151 Kuviossa 15.4 on esitetty myyjän eri ominaisuuksien tärkeyden ja toteutumisen säteittäinen kaavio Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjien arvioista laskettuna. Kuvio 15.4: IT-myyjän ominaisuuksien tärkeyden ja toteutumisen keskiarvojen säteittäinen kaavio Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjien antamista arvioista laskettuna Taulukon 15.4 ja kuvion 15.4 mukaan ITmyyjän kykyä ymmärtää asiakkaan tarpeet pidetään tärkeimpänä ominaisuutena Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjien keskuudessa. Vähiten tärkeä pidettiin myynnin osaajan ominaisuuksia. Parhaiten oli toteutunut myyjän kyky ymmärtää asiakkaan tarpeet. Huonoiten oli toteutunut myynnin osaajan ominaisuudet Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjien mielestä. Taulukossa 15.5 on esitetty Vantaan yrittäjien antamien arvioiden keskiarvot ja keskihajonnat heidän arvioidessaan IT-myyjän ominaisuuksien tärkeyttä ja ominaisuuden toteutumista. 151 IT-myyjän ominaisuus Ominaisuuden tärkeys Ominaisuuden toteutuminen keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Tietotekniikan osaaja 6,706 2,369 5,355 2,777 Myynnin osaaja 5,632 2,573 4,939 2,681 Sosiaalinen 5,957 2,523 5,200 2,432 Ymmärtää asiakkaan tarpeet 7,719 2,188 5,612 2,845 Taulukko 15.5: IT-myyjän ominaisuuksien tärkeyden ja toteutumisen keskiarvot ja keskihajonnat Vantaan yrittäjien antamista arvioista laskettuna

152 Kuviossa 15.5 on esitetty myyjän eri ominaisuuksien tärkeyden ja toteutumisen säteittäinen kaavio vantaalaisyrittäjien arvioista laskettuna. Kuvio 15.5: IT-myyjän ominaisuuksien tärkeyden ja toteutumisen keskiarvojen säteittäinen kaavio Vantaan yrittäjien antamista arvioista laskettuna 152 Taulukon 15.5 ja kuvion 15.5 mukaan ITmyyjän kykyä ymmärtää asiakkaan tarpeet pidetään tärkeimpänä ominaisuutena Vantaan yrittäjien keskuudessa. Vähiten tärkeä pidettiin myynnin osaajan ominaisuuksia. Kaikkien ominaisuuksien toteutumisien keskiarvot olivat alle kuuden. Parhaiten oli toteutunut myyjän kyky ymmärtää asiakkaan tarpeet. Huonoiten oli toteutunut myynnin osaajan ominaisuudet Vantaan yrittäjien mielestä. Kuviossa 15.6 on esitetty keskiarvodiagrammina eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten tärkeänä he pitävät ITmyyjän tietotekniikan osaamista. Kuvio 15.6: IT-myyjän tietotekniikan osaamisen tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

153 Kuviosta 15.6 havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät pitävät ITmyyjän tietotekniikan osaamista tärkeämpänä ominaisuutena kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät ja Vantaan yrittäjät muita vastaajaryhmiä vähemmän tärkeänä. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten tärkeänä he pitävät ITmyyjän tietotekniikan osaamista, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,965 ja P-arvoksi 0,409. Vapausasteet ovat 3 ja 345. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten tärkeänä eri vastaajaryhmät pitävät IT-myyjän tietoteknistä osaamista. Kuviossa 15.7 on esitetty keskiarvodiagrammina eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten he kokevat IT-myyjän tietotekniikan osaamisen toteutuneen. 153 Kuvio 15.7: IT-myyjän tietotekniikan osaamisen toteutuminen eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 15.7 havaitaan, että Lapin yrittäjät ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät kokivat IT-myyjän tietotekniikan osaamista toteutuneen paremmin kuin Vantaan ja Helsingin yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten he kokivat IT-myyjän tietotekniikan osaamisen toteutuneen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,875 ja P-arvoksi 0,134. Vapausasteet ovat 3 ja 345. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten eri vastaajaryhmät ovat kokeneet IT-myyjän tietoteknisen osaamisen toteutumisen.

154 Kuviossa 15.8 on esitetty keskiarvodiagrammina eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten tärkeänä he pitävät IT-myyjän myynnin osaamista. Kuvio 15.8: IT-myyjän myynnin osaamisen tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 154 Kuviosta 15.8 havaitaan, että Helsingin yrittäjät pitävät IT-myyjän myynnin osaamista tärkeämpänä ominaisuutena kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät ja Vantaan yrittäjät muita vastaajaryhmiä vähemmän tärkeänä. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten tärkeänä he pitävät IT-myyjän myynnin osaamista, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,551 ja P-arvoksi 0,201. Vapausasteet ovat 3 ja 345. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten tärkeänä eri vastaajaryhmät pitävät IT-myyjän myynnin osaamista.

155 Kuviossa 15.9 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten he kokevat IT-myyjän myynnin osaamisen toteutuneen. Kuvio 15.9: IT-myyjän myynnin osaamisen toteutuminen eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 15.9 havaitaan, että Lapin yrittäjät kokivat IT-myyjän myynnin osaamisen toteutuneen paremmin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät ja Helsingin ja Vantaan yrittäjät kokivat ominaisuuden toteutuneen heikommin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten he kokivat IT-myyjän myynnin osaamisen toteutuneen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,422 ja P-arvoksi 0,236. Vapausasteet ovat 3 ja 345. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten eri vastaajaryhmät ovat kokeneet IT-myyjän myynnin osaamisen toteutumisen. 155

156 Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammina eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten tärkeänä he pitävät IT-myyjän sosiaalisuutta. Kuvio 15.10: IT-myyjän sosiaalisuuden tärkeys eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 156 Kuviosta havaitaan, että Lapin yrittäjät pitävät IT-myyjän sosiaalisuutta tärkeämpänä ominaisuutena kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät ja Vantaan yrittäjät muita vastaajaryhmiä vähemmän tärkeänä. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten tärkeänä he pitävät ITmyyjän sosiaalisuutta, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,284 ja P-arvoksi 0,280. Vapausasteet ovat 3 ja 344. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten tärkeänä eri vastaajaryhmät pitävät IT-myyjän sosiaalisuutta.

157 Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten he kokevat IT-myyjän sosiaalisuuden toteutuneen. Kuvio 15.11: IT-myyjän sosiaalisuuden toteutuminen eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Lapin yrittäjät kokivat IT-myyjän sosiaalisuuden toteutuneen paremmin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Helsingin ja Vantaan yrittäjät kokivat sosiaalisuuden toteutuneen huonommin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Edellisen kysymyksen perusteella Lapin yrittäjät arvostivat myyjän kontakteja, joten on oletettavaa, että he arvostivat sosiaalisesti käyttäytyvän myyjän kontakteja. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten he kokivat IT-myyjän sosiaalisuuden toteutuneen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 2,540 ja P-arvoksi 0,056. Vapausasteet ovat 3 ja 344. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä on tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten eri vastaajaryhmät ovat kokeneet IT-myyjän sosiaalisuuden toteutumisen. 157

158 Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten tärkeänä he pitävät sitä, että IT-myyjän ymmärtää asiakkaiden tarpeita. 158 Kuvio 15.12: IT-myyjän kyvyn tärkeys ymmärtää asiakkaiden tarpeita eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Vantaan yrittäjät pitävät IT-myyjän kykyä ymmärtää asiakkaiden tarpeita vähemmän tärkeänä ominaisuutena kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät, jotka näkevät tämän myyjän ominaisuuden lähes yhtä tärkeänä. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten tärkeänä he pitävät IT-myyjän kykyä ymmärtää asiakkaiden tarpeita, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANO- VA) testisuureen F arvoksi 0,839 ja P-arvoksi 0,473. Vapausasteet ovat 3 ja 349. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten tärkeänä eri vastaajaryhmät pitävät IT-myyjän kykyä ymmärtää asiakkaiden tarpeita.

159 Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten he kokevat toteutuneen IT-myyjän kyvyn ymmärtää asiakkaiden tarpeita. Kuvio 15.13: IT-myyjän kyvyn ymmärtää asiakkaiden tarpeita toteutuminen eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Lapin yrittäjät kokivat IT-myyjän kyvyn ymmärtää asiakkaiden tarpeita toteutuneen paremmin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät ja Helsingin yrittäjät kokivat ominaisuuden toteutuneen heikommin kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten he kokivat IT-myyjän kyvyn ymmärtää asiakkaiden tarpeita toteutuneen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 2,371 ja P- arvoksi 0,070. Vapausasteet ovat 3 ja 349. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä on tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten eri vastaajaryhmät ovat kokeneet IT-myyjän kyvyn toteutumisen ymmärtää asiakkaiden tarpeita. 159

160 16.Tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttavat asiat Seuraavana kyselylomakkeella selvitettiin asioita, jotka vaikeuttavat tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja yrityksessä. Tutkimuksessa esitettiin seuraavat väittämät, joiden avulla pyrittiin kartoittamaan tätä aihealuetta: Asiakas ei ymmärrä myyjän käyttämiä termejä, kuten erilaiset lyhenteet tai tietotekniikan termit Asiakas ja myyjä puhuvat samoilla termeillä, joiden merkitys on erilainen Myyjä ei ymmärrä asiakkaan toimialaa Asiakas ei itse asiassa tiedä, mitä tarvitsisi Asiakkaalla on kiire, eikä hänellä ole aikaa paneutua asioihin Myyjällä on kiire, eikä hänellä ole aikaa paneutua asiakkaan ongelmiin Asiakas ostaa hintaa eli halvimman tarjolla olevan tuotteen ominaisuuksista huolimatta Myyjä ei ymmärrä asiakkaan todellisia tarpeita Jokaisen asian osalta vastaajat pystyivät antamaan arvionsa, joka oli välillä nollasta (0) kymmeneen (10). Pienet arvot tarkoittivat, että vastaaja oli väittämästä eri mieltä. Suuret arvot tarkoittivat, että vastaaja oli samaa mieltä väittämän kanssa. Taulukossa 16.1 on esitetty edellä olevien väittämien osalta koko aineistosta lasketut keskiarvot ja keskihajonnat. Kuviossa 16.1 on esitetty väittämien keskiarvojen säteittäinen kaavio. 160 Tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttavat Keskiarvo Keskihajonta tekijät yrityksessä Asiakas ei ymmärrä myyjän käyttämiä termejä, 6,157 2,389 kuten erilaiset lyhenteet tai tietotekniikan termit Asiakas ja myyjä puhuvat samoilla termeillä, joiden 5,403 2,301 merkitys on erilainen Myyjä ei ymmärrä asiakkaan toimialaa 6,516 2,383 Asiakas ei itse asiassa tiedä, mitä tarvitsisi 5,664 2,563 Asiakkaalla on kiire, eikä hänellä ole aikaa paneutua 6,274 2,462 asioihin Myyjällä on kiire, eikä hänellä ole aikaa paneutua 5,574 2,449 asiakkaan ongelmiin Asiakas ostaa hintaa eli halvimman tarjolla olevan 5,281 2,651 tuotteen ominaisuuksista huolimatta Myyjä ei ymmärrä asiakkaan todellisia tarpeita 6,383 2,318 Taulukko 16.1: Tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja yrityksissä vaikeuttavien tekijöiden keskiarvot ja keskihajonnat (koko aineisto)

161 Kuvio 16.1: Tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja yrityksissä vaikeuttavien tekijöiden keskiarvojen säteittäinen kaavio (koko aineisto) Taulukon 16.1 ja kuvion 16.1 mukaan tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja yrityksessä vaikeuttaa ennen kaikkea se, ettei myyjä ymmärrä asiakkaan toimialaa eikä asiakkaan todellisia tarpeita. Lisäksi asiakkaan osalta kehittämistä ja hankintoja vaikeuttaa se, että asiakkaalla on kiire, eikä hänellä tämän vuoksi ole aikaa paneutua asioihin, sekä se, että asiakas ei ymmärrä myyjän käyttämiä termejä, kuten erilaisia lyhenteitä tai tietotekniikan termejä. Vähiten tietotekniikan kehittämiseen ja hankintoja vaikeuttaa se, että asiakas ostaa hintaa eli halvimman tarjolla olevan tuotteen ominaisuuksista huolimatta. Tulosten perusteella myyjän olisi panostettava asiakkaan ymmärtämiseen ja asiakkaiden puolestaan tarpeittensa täsmällisempään ilmaisemiseen. Kyselyssä pystyttiin antamaan myös sanallinen vastaus, jonka antoi 14 vastaajaa. Tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttivat vastaajien mukaan väärät asiat, jotka painottuvat hankinnoissa, kuten toimittajan koko tai myyjän antama henkilökohtainen vaikutelma, jolla ei ole mitään tekemistä hankittavan tuotteen kanssa. Lisäksi myyjän kiire hankaloittaa hankintoja kuten myös yrityksen henkilöstön heikko tietotekniikan koulutustaso sekä rahan puute. 161

162 Taulukossa 16.2 on esitetty helsinkiläisyrittäjien arvioiden keskiarvot ja keskihajonnat tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja yrityksessä vaikeuttavista tekijöistä. Kuviossa 16.2 on esitetty helsinkiläisyrittäjien arvioiden keskiarvojen säteittäinen kaavio. Tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttavat Keskiarvo Keskihajonta tekijät yrityksessä Asiakas ei ymmärrä myyjän käyttämiä termejä, 6,166 2,436 kuten erilaiset lyhenteet tai tietotekniikan termit Asiakas ja myyjä puhuvat samoilla termeillä, joiden 5,185 2,395 merkitys on erilainen Myyjä ei ymmärrä asiakkaan toimialaa 6,714 2,210 Asiakas ei itse asiassa tiedä, mitä tarvitsisi 5,422 2,698 Asiakkaalla on kiire, eikä hänellä ole aikaa paneutua 6,125 2,583 asioihin Myyjällä on kiire, eikä hänellä ole aikaa paneutua 5,777 2,343 asiakkaan ongelmiin Asiakas ostaa hintaa eli halvimman tarjolla olevan 5,420 2,527 tuotteen ominaisuuksista huolimatta Myyjä ei ymmärrä asiakkaan todellisia tarpeita 6,506 2, Taulukko 16.2: Tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja helsinkiläisyrityksissä vaikeuttavien tekijöiden keskiarvot ja keskihajonnat Kuvio 16.2: Tietotekniikan kehittämistä ja hankintaa helsinkiläisyrityksissä vaikeuttavien tekijöiden keskiarvojen säteittäinen kaavio

163 Taulukon 16.2 ja kuvion 16.2 mukaan helsinkiläisyrityksissä tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttaa se, että myyjä ei ymmärrä asiakkaan toimialaa eikä todellisia tarpeita. Vähiten vaikeuttavaksi tekijäksi koettiin se, että asiakas ja myyjä puhuvat samoilla termeillä, joiden merkitys on erilainen. Taulukossa 16.3 on esitetty Lapin yrittäjien arvioiden keskiarvot ja keskihajonnat tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja yrityksessä vaikeuttavista tekijöistä. Kuviossa 16.3 on esitetty lappilaisyrittäjien arvioiden keskiarvojen säteittäinen kaavio. Tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttavat Keskiarvo Keskihajonta tekijät yrityksessä Asiakas ei ymmärrä myyjän käyttämiä termejä, 6,189 2,621 kuten erilaiset lyhenteet tai tietotekniikan termit Asiakas ja myyjä puhuvat samoilla termeillä, joiden 5,507 2,344 merkitys on erilainen Myyjä ei ymmärrä asiakkaan toimialaa 6,423 2,703 Asiakas ei itse asiassa tiedä, mitä tarvitsisi 5,986 2,644 Asiakkaalla on kiire, eikä hänellä ole aikaa paneutua 6,244 2,502 asioihin Myyjällä on kiire, eikä hänellä ole aikaa paneutua 5,028 2,609 asiakkaan ongelmiin Asiakas ostaa hintaa eli halvimman tarjolla olevan 5,358 2,713 tuotteen ominaisuuksista huolimatta Myyjä ei ymmärrä asiakkaan todellisia tarpeita 6,391 2, Taulukko 16.3: Tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja Lapin yrityksissä vaikeuttavien tekijöiden keskiarvot ja keskihajonnat Kuvio 16.3: Tietotekniikan kehittämistä ja hankintaa lappilaisyrityksissä vaikeuttavien tekijöiden keskiarvojen säteittäinen kaavio

164 Taulukon 16.3 ja kuvion 16.3 mukaan Lapin yrityksissä tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttaa se, että myyjä ei ymmärrä asiakkaan toimialaa eikä todellisia tarpeita. Vähiten vaikeuttavaksi tekijäksi koettiin se, että myyjällä on kiire, eikä hänellä ole aikaa paneutua asiakkaan ongelmiin. Taulukossa 16.4 on esitetty Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjien arvioiden keskiarvot ja keskihajonnat tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja yrityksessä vaikeuttavista tekijöistä. Kuviossa 16.4 on esitetty näiden yrittäjien arvioiden keskiarvojen säteittäinen kaavio. 164 Tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttavat Keskiarvo Keskihajonta tekijät yrityksessä Asiakas ei ymmärrä myyjän käyttämiä termejä, 5,903 2,406 kuten erilaiset lyhenteet tai tietotekniikan termit Asiakas ja myyjä puhuvat samoilla termeillä, joiden 5,274 2,204 merkitys on erilainen Myyjä ei ymmärrä asiakkaan toimialaa 6,480 2,364 Asiakas ei itse asiassa tiedä, mitä tarvitsisi 5,607 2,474 Asiakkaalla on kiire, eikä hänellä ole aikaa paneutua 6,510 2,197 asioihin Myyjällä on kiire, eikä hänellä ole aikaa paneutua 5,751 2,205 asiakkaan ongelmiin Asiakas ostaa hintaa eli halvimman tarjolla olevan 5,289 2,800 tuotteen ominaisuuksista huolimatta Myyjä ei ymmärrä asiakkaan todellisia tarpeita 6,458 2,108 Taulukko 16.4: Tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrityksissä vaikeuttavien tekijöiden keskiarvot ja keskihajonnat Kuvio 16.4: Tietotekniikan kehittämistä ja hankintaa Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrityksissä vaikeuttavien tekijöiden keskiarvojen säteittäinen kaavio

165 Taulukon 16.4 ja kuvion 16.4 mukaan Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrityksissä tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttaa se, että asiakkaalla on kiire, ei hänellä ole aikaa paneutua asioihin, ja se, että myyjä ei ymmärrä asiakkaan toimialaa eikä todellisia tarpeita. Vähiten vaikeuttavaksi tekijäksi koettiin se, että asiakas ja myyjä puhuvat samoilla termeillä, joiden merkitys on erilainen, ja että asiakas ostaa hintaa eli halvimman tarjolla olevan tuotteen ominaisuuksista huolimatta. Taulukossa 16.5 on esitetty tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vantaalaisyrityksissä vaikeuttavien tekijöiden keskiarvot ja keskihajonnat. Kuviossa 16.5 on esitetty väittämien keskiarvojen säteittäinen kaavio. Tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttavat Keskiarvo Keskihajonta tekijät yrityksessä Asiakas ei ymmärrä myyjän käyttämiä termejä, 6,421 2,065 kuten erilaiset lyhenteet tai tietotekniikan termit Asiakas ja myyjä puhuvat samoilla termeillä, joiden 5,771 2,254 merkitys on erilainen Myyjä ei ymmärrä asiakkaan toimialaa 6,397 2,292 Asiakas ei itse asiassa tiedä, mitä tarvitsisi 5,681 2,478 Asiakkaalla on kiire, eikä hänellä ole aikaa paneutua 6,109 2,623 asioihin Myyjällä on kiire, eikä hänellä ole aikaa paneutua 5,591 2,665 asiakkaan ongelmiin Asiakas ostaa hintaa eli halvimman tarjolla olevan 5,001 2,534 tuotteen ominaisuuksista huolimatta Myyjä ei ymmärrä asiakkaan todellisia tarpeita 6,122 2, Taulukko 16.5: Tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vantaalaisyrityksessä vaikeuttavien tekijöiden keskiarvot ja keskihajonnat Kuvio 16.5: Tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vantaalaisyrityksissä vaikeuttavien tekijöiden keskiarvojen säteittäinen kaavio

166 Taulukon 16.5 ja kuvion 16.5 mukaan tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja Vantaan yrityksissä vaikeuttaa ennen kaikkea se, ettei asiakas ymmärrä myyjän käyttämiä termejä, kuten erilaiset lyhenteet tai tietotekniikan termit, ja että myyjä ei ymmärrä asiakkaan toimialaa eikä asiakkaan todellisia tarpeita. Vähiten tietotekniikan kehittämiseen ja hankintoja vaikeuttaa se, että asiakas ostaa hintaa eli halvimman tarjolla olevan tuotteen ominaisuuksista huolimatta. Kuviossa 16.6 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten he kokevat sen, ettei asiakas ymmärrä myyjän käyttämiä termejä, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja. 166 Kuvio 16.6: Eri vastaajaryhmien arviot siitä, miten yrityksen tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttaa se, ettei asiakas ymmärrä myyjän käyttämiä termejä, esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 16.6 havaitaan, että Vantaan yrittäjät kokivat, että yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja vaikeuttaa se, ettei asiakas ymmärrä myyjän käyttämiä termejä, enemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät kokivat tämän vaikeuttavan tietotekniikan kehitystä ja hankintoja vähemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten he kokivat sen, ettei asiakas ymmärrä myyjän käyttämiä termejä, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,804 ja P-arvoksi 0,492. Vapausasteet ovat 3 ja 346. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten eri vastaajaryhmät ovat kokeneet sen, ettei asiakas ymmärrä myyjän käyttämiä termejä, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja. Kuviossa 16.7 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten he kokevat sen, että asiakas ja myyjä puhuvat samoilla termeillä, joiden merkitys on erilainen, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja.

167 Kuvio 16.7: Eri vastaajaryhmien arviot siitä, miten yrityksen tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttaa se, että asiakas ja myyjä puhuvat samoilla termeillä, joiden merkitys on erilainen, esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuvion 16.7 mukaan Vantaan yrittäjät kokivat yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja vaikeuttavan sen, että asiakas ja myyjä puhuvat samoilla termeillä, joiden merkitys on erilainen, enemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Helsingin yrittäjät kokivat tämän vaikeuttavan tietotekniikan kehitystä ja hankintoja vähemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten he kokivat sen, että asiakas ja myyjä puhuvat samoilla termeillä, joiden merkitys on erilainen, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,915 ja P-arvoksi 0,434. Vapausasteet ovat 3 ja 342. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten eri vastaajaryhmät ovat kokeneet sen, että asiakas ja myyjä puhuvat samoilla termeillä, joiden merkitys on erilainen, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja. Kuviossa 16.8 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten he kokevat sen, ettei myyjä ymmärrä asiakkaan toimialaa, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja. 167 Kuvio 16.8: Eri vastaajaryhmien arviot siitä, miten yrityksen tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttaa se, ettei myyjä ymmärrä asiakkaan toimialaa, esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 16.8 havaitaan, että helsinkiläisyrittäjät kokivat, että yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja vaikeuttaa se, ettei myyjä ymmärrä asiakkaan toimialaa, enemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Muiden vastaajaryhmien arviot olivat keskenään lähes saman suuruisia. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten he kokivat sen, ettei myyjä ymmärrä asiakkaan toimialaa, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,275 ja P-arvoksi 0,844. Vapausasteet ovat 3 ja 344. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten eri vastaajaryhmät ovat kokeneet sen, ettei myyjä ymmärrä asiakkaan toimialaa, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja.

168 Kuviossa 16.9 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten he kokevat sen, ettei asiakas itse asiassa tiedä, mitä tarvitsisi, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja. 168 Kuvio 16.9: Eri vastaajaryhmien arviot siitä, miten yrityksen tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttaa se, ettei asiakas itse asiassa tiedä, mitä tarvitsisi, esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuvion 16.9 mukaan Lapin yrittäjät kokivat, että yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja vaikeuttaa se, ettei asiakas itse asiassa tiedä, mitä tarvitsisi, enemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Helsingin yrittäjät kokivat tämän vaikeuttavan tietotekniikan kehitystä ja hankintoja vähemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten he kokivat sen, ettei asiakas itse asiassa tiedä, mitä tarvitsisi, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,675 ja P- arvoksi 0,568. Vapausasteet ovat 3 ja 344. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten eri vastaajaryhmät ovat kokeneet sen, ettei asiakas itse asiassa tiedä, mitä tarvitsisi, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja.

169 Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten he kokevat sen, että asiakkaalla on kiire eikä hänellä ole aikaa paneutua asioihin, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja. Kuvio 16.10: Eri vastaajaryhmien arviot siitä, miten yrityksen tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttaa se, että asiakkaalla on kiire eikä hänellä ole aikaa paneutua asioihin, esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 169 Kuviosta havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät kokivat, että yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja vaikeuttaa se, että asiakkaalla on kiire eikä hänellä ole aikaa paneutua asioihin, enemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Helsingin ja Vantaan yrittäjät kokivat tämän vaikeuttavan tietotekniikan kehitystä ja hankintoja vähemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten he kokivat sen, että asiakkaalla on kiire eikä hänellä ole aikaa paneutua asioihin, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,496 ja P-arvoksi 0,685. Vapausasteet ovat 3 ja 346. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten eri vastaajaryhmät ovat kokeneet sen, että asiakkaalla on kiire eikä hänellä ole aikaa paneutua asioihin, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja.

170 Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten he kokevat sen, että myyjällä on kiire eikä hänellä ole aikaa paneutua asiakkaan ongelmiin, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja. 170 Kuvio 16.11: Eri vastaajaryhmien arviot siitä, miten yrityksen tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttaa se, että myyjällä on kiire eikä hänellä ole aikaa paneutua asiakkaan ongelmiin, esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuvion mukaan Helsingin ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät kokivat, että yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja vaikeuttaa se, että myyjällä on kiire eikä hänellä ole aikaa paneutua asiakkaan ongelmiin, enemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Lapin yrittäjät kokivat tämän vaikeuttavan tietotekniikan kehitystä ja hankintoja vähemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten he kokivat sen, että myyjällä on kiire eikä hänellä ole aikaa paneutua asiakkaan ongelmiin, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,627 ja P-arvoksi 0,183. Vapausasteet ovat 3 ja 342. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten eri vastaajaryhmät ovat kokeneet sen, että myyjällä on kiire eikä hänellä ole aikaa paneutua asiakkaan ongelmiin, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja.

171 Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten he kokevat sen, että asiakas ostaa hintaa eli halvimman tarjolla olevan tuotteen ominaisuuksista huolimatta, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja. Kuvio 16.12: Eri vastaajaryhmien arviot siitä, miten yrityksen tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttaa se, että asiakas ostaa hintaa eli halvimman tarjolla olevan tuotteen ominaisuuksista huolimatta, esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 171 Kuviosta havaitaan, että eri vastaajaryhmän yrittäjät kokivat lähes samalla tavalla yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja vaikeuttavana sen, että asiakas ostaa hintaa eli halvimman tarjolla olevan tuotteen ominaisuuksista huolimatta. Vantaan yrittäjät kokivat tämän vaikeuttavan tietotekniikan kehitystä ja hankintoja hiukan vähemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten he kokivat sen, että asiakas ostaa hintaa eli halvimman tarjolla olevan tuotteen ominaisuuksista huolimatta, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,303 ja P-arvoksi 0,823. Vapausasteet ovat 3 ja 341. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten eri vastaajaryhmät ovat kokeneet sen, että asiakas ostaa hintaa eli halvimman tarjolla olevan tuotteen ominaisuuksista huolimatta, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja.

172 Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, miten he kokevat sen, että myyjä ei ymmärrä asiakkaan todellisia tarpeita, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja. 172 Kuvio 16.13: Eri vastaajaryhmien arviot siitä, miten yrityksen tietotekniikan kehittämistä ja hankintoja vaikeuttaa se, että myyjä ei ymmärrä asiakkaan todellisia tarpeita, esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuvion mukaan Helsingin ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät kokivat, että yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja vaikeuttaa se, että myyjä ei ymmärrä asiakkaan todellisia tarpeita, enemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät kokivat tämän vaikeuttavan tietotekniikan kehitystä ja hankintoja vähemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten he kokivat sen, että myyjä ei ymmärrä asiakkaan todellisia tarpeita, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,406 ja P-arvoksi 0,749. Vapausasteet ovat 3 ja 343. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa tarkasteltaessa siitä, miten eri vastaajaryhmät ovat kokeneet sen, että myyjä ei ymmärrä asiakkaan todellisia tarpeita, vaikeuttavan yrityksen tietotekniikan kehitystä ja hankintoja.

173 17. Meneillään olevat tietotekniikkaprojektit Tutkimuksessa selvitettiin sitä, onko yrityksessä menossa vastaamishetkellä tietotekniikan kehittämisprojekteja. Taulukossa 17.1 on esitetty kaikkien vastaajien osalta kysymyksen Onko yrityksessänne menossa tietotekniikan kehittämisprojekteja tällä hetkellä? suora- ja prosenttijakauma. Onko yrityksessänne menossa tietotekniikan kehittämisprojekteja kpl % tällä hetkellä? Ei ,7 Kyllä ,3 Yhteeensä ,0 Taulukko 17.1: Kysymyksen Onko yrityksessänne menossa tietotekniikan kehittämisprojekteja tällä hetkellä? suora- ja prosenttijakauma (koko aineisto) 173 Kuvio 17.1: Kysymyksen Onko yrityksessänne menossa tietotekniikan kehittämisprojekteja tällä hetkellä? suoran jakauman pylväsdiagrammi Taulukon 17.1 ja kuvion 17.1 mukaan noin joka kolmannessa yrityksessä oli vastaamishetkellä menossa tietotekniikanprojekti. Tuloksen perusteella voidaan olettaa, etteivät suomalaisyritykset hae toimintaansa tehostamis- ja kasvumahdollisuuksia kehittämällä omia tietoteknisiä valmiuksia selvitäkseen taantumasta, joka vallitsi Suomen taloudessa kyselyn tehohetkellä. Taulukossa 17.2 on esitetty kysymyksen Onko yrityksessänne menossa tietotekniikan kehittämisprojekteja tällä hetkellä? suorat ja prosenttijakaumat eri vastaajaryhmissä. Kuviossa 17.2 on esitetty eri vastaajaryhmien vastausten suorien jakaumien pylväsdiagrammit ja kuviossa 17.3 on esitetty vastaavat prosentuaaliset jakaumat.

174 Onko yrityksessänne menossa tietotekniikan kehittämisprojekteja tällä hetkellä? Helsingin yrittäjät kpl % Lapin yrittäjät kpl % Profinder kpl % Vantaan yrittäjät kpl % Ei 80 74, , , ,2 Kyllä 28 25, , , ,8 Yhteensä , , , ,0 Taulukko 17.2: Kysymyksen Onko yrityksessänne menossa tietotekniikan kehittämisprojekteja tällä hetkellä? suorat ja prosenttijakaumat eri vastaajaryhmissä 174 Kuvio 17.2: Kysymyksen Onko yrityksessänne menossa tietotekniikan kehittämisprojekteja tällä hetkellä? eri vastaajaryhmien suorien jakaumien pylväsdiagrammit Kuvio 17.3: Kysymyksen Onko yrityksessänne menossa tietotekniikan kehittämisprojekteja tällä hetkellä? eri vastaajaryhmien prosenttijakaumien pylväsdiagrammit

175 Taulukon 17.2 ja kuvion 17.3 mukaan Vantaan ja Helsingin yrityksissä oli vastaushetkellä menossa suhteessa muita vastaajaryhmiä vähemmän tietotekniikanprojekteja. Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrityksissä tietotekniikanprojekteja oli menossa yli 40 prosentissa vastaajayrityksistä eli suhteellisesti eniten muihin vastaajaryhmiin verrattuna. Tutkittaessa, poikkeavatko kysymyksen Onko yrityksessänne menossa tietotekniikan kehittämisprojekteja tällä hetkellä? vastausten jakaumat eri vastaajaryhmissä, saadaan χ 2 - homogeenisuustestin testisuureen χ 2 arvoksi 9,718 vapausasteiden ollessa 3. P-arvo on 0,021. Täten eri vastaajaryhmissä yritysten antamien vastausten jakaumat poikkeavat tilastollisesti toisistaan eli eri vastaajaryhmissä oli toisistaan poikkeavasti meneillään tietotekniikan projekteja vastaamishetkellä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten monta tietotekniikan kehitysprojektia on menossa niissä yrityksissä, jotka ilmoittivat, että heillä on menossa kyseisiä projekteja. Tarkoituksena oli, että vastaajat olisivat ilmoittaneet projektien lukumäärän. Useimmat vastauksen antaneet ilmoittivat projektien määrän lukuarvona. Kuitenkin joidenkin yritysten vastauksissa ilmoitettiin lukumäärä sanalla Monta. Taulukossa 17.3 on esitetty käynnissä olevien tietotekniikan projektien lukumäärän suora- ja prosenttijakauma. Kuviossa 17.4 on esitetty käynnissä olevien tietotekniikan projektien lukumäärän suoran jakauman pylväsdiagrammi koko aineiston osalta. Meneillään olevien tietotekniikkaprojektien lukumäärä kpl % 1 projekti 60 48,78 2 projektia 45 36,59 3 projektia 9 7,32 4 projektia 3 2,44 5 projektia 1 0,81 6 projektia tai enemmän 2 1,63 monta projektia 3 2,44 Yhteensä , Taulukko 17.3: Käynnissä olevien tietotekniikkahankkeiden lukumäärän suora- ja prosenttijakauma (koko aineisto) Kuvio 17.4: Käynnissä olevien tietotekniikkahankkeiden lukumäärän suoran jakauman pylväsdiagrammi (koko aineisto)

176 Taulukosta 17.3 ja kuviosta 17.4 havaitaan, että suurimmalta osalta yrityksissä on menossa yksi tai kaksi projektia, jos projekteja yleensä on menossa. Niiden yritysten lukumäärä, joissa oli menossa yksi tai kaksi projektia, oli yli 85 prosenttia kaikista niistä yrityksistä, joilla yleensä oli menossa tietotekniikan kehittämisprojekti. Taulukossa 17.4 on esitetty vastaajaryhmäkohtaiset tiedot siitä, miten monta tietotekniikka projektia vastaushetkellä on menossa yrityksessä. Meneillään olevien tietotekniikkaprojektien lukumäärä Helsingin yrittäjät kpl % Lapin yrittäjät kpl % Profinder kpl % Vantaan yrittäjät kpl % 1 projekti 13 48, , , ,67 2 projektia 8 29, , , ,83 3 projektia 3 11,11 0 0,00 4 8,16 2 8,33 4 projektia 1 3,70 1 4,35 0 0,00 1 4,17 5 projektia 0 0,00 0 0,00 1 2,04 0 0,00 6 projektia tai enemmän 2 7,41 0 0,00 0 0,00 0 0,00 monta projektia 0 0,00 2 8,70 1 2,04 0 0,00 Yhteensä , , , , Taulukko 17.4: Eri vastaajaryhmissä käynnissä olevien tietotekniikkahankkeiden lukumäärän suorat ja prosenttijakaumat Kuviossa 17.5 on esitetty vastaajaryhmittäin käynnissä olevien tietotekniikkaprojektien määrän suorien jakaumien pylväsdiagrammit ja kuviossa 17.6 vastaavat prosenttijakaumien pylväsdiagrammit. Kuvio 17.5: Vastaajaryhmittäin käynnissä olevien tietotekniikkahankkeiden lukumäärän suoran jakauman pylväsdiagrammi

177 Kuvio 17.6: Vastaajaryhmittäin käynnissä olevien tietotekniikkahankkeiden lukumäärän prosenttijakaumien pylväsdiagrammi Taulukon 17.4 ja kuvion 17.6 mukaan Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrityksissä on prosentuaalisesti eniten menossa vain yksi tietotekniikkaprojekti ja Vantaan yrityksissä prosentuaalisesti eniten kaksi projektia. Helsinkiläisyrityksissä on prosentuaalisesti eniten niitä, joissa on menossa kolme tai tätä useampi projekti. Tutkittaessa, poikkeavatko menossa olevien tietotekniikkaprojektien jakaumat eri vastaajaryhmissä toisistaan, saadaan χ 2 - homogeenisuustestin testisuureen χ 2 arvoksi 19,340 vapausasteiden ollessa 18. P-arvo on suurempi kuin 0,10. Täten eri vastaajaryhmissä yrityksissä meneillään olevien tietotekniikanprojektien jakaumat eivät poikkea tilastollisesti toisistaan tilastollisesti. 177

178 18. Ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnasta päättäminen Kyselytutkimuksella selvitettiin myös sitä, kuka päättää yrityksessä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista, seuraavilla kysymyksillä: Kuinka paljon yrityksen johto osallistuu hankintojen päätöksentekoon? Kuinka paljon IT-johto voi vaikuttaa hankintojen päätöksentekoon? Kuinka paljon IT-henkilöstö voi vaikuttaa hankintojen päätöksentekoon? Kuinka paljon muut työntekijät voivat vaikuttaa hankintojen päätöksentekoon? Tutkimuksessa selvitettiin näiden asioiden onnistumista ja osaamista yrityksissä. Vastaajien oli annettava arvionsa asteikolla nollasta (0) kymmeneen (10). Suuret arvot tarkoittivat, että kyseinen henkilöstöryhmä oli osallistunut hankintojen päätöksentekoon paljon tai että kyseisellä henkilöstöryhmällä hyvä osaaminen hankintojen teosta päätettäessä. Pienet arvot tarkoittivat, että kyseinen henkilöstöryhmä osallistui vähän hankintojen päätöksentekoon tai että kyseisellä henkilöstöryhmällä oli vähän osaamista hankintojen päätöksen tekemiseksi. Taulukossa 18.1 on esitetty kaikkien vastaajien antamista arvioista lasketut henkilöstöryhmien osallistumisen ja osaamisen keskiarvot ja keskihajonnat. 178 Ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättävä henkilöstöryhmä yrityksessä Osallistuminen hankintojen päätöksentekoon Hankintojen päätöksenteon osaaminen keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Johto 8,402 1,706 6,712 2,574 IT-johto 7,552 2,408 6,687 2,787 IT-henkilöstö 7,271 2,403 6,494 2,668 Muut työntekijät 6,216 2,645 5,558 2,597 Taulukko 18.1: Yrityksien henkilöstöryhmien tietotekniikan hankintojen päätöksen tekoon osallistumisen ja hankintojen päätöksenteon osaamisen keskiarvot ja keskihajonnat (koko aineisto)

179 Kuviossa 18.1 on esitetty säteittäisen kaavion avulla koko aineiston yritysten eri henkilöstöryhmien osallistumisen ja osaamisen keskiarvot. Kuvio 18.1: Yrityksien henkilöstöryhmien tietotekniikan hankintojen päätöksen tekoon osallistumisen ja hankintojen päätöksenteon osaamisen keskiarvojen säteittäinen kaavio (koko aineisto) 179 Taulukon 18.1 ja kuvion 18.1 mukaan yrityksen johto osallistuu eniten ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintoihin ja ryhmä muut työntekijät vähiten. Yrityksen johdolla on myös paras osaaminen näissä asioissa, mutta lähes sama osaamien oli myös IT-johdolla. Huonoin osaaminen oli kyselyn mukaan ryhmällä muut työntekijät. Taulukossa 18.2 on esitetty Helsingin yrittäjien antamista arvioista lasketut henkilöstöryhmien osallistumisen ja osaamisen keskiarvot ja keskihajonnat. Ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättävä henkilöstöryhmä yrityksessä Osallistuminen hankintojen päätöksentekoon Hankintojen päätöksenteon osaaminen keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Johto 8,653 1,465 6,873 2,458 IT-johto 7,781 2,382 6,984 2,682 IT-henkilöstö 7,436 2,433 6,945 2,553 Muut työntekijät 6,562 2,703 5,548 2,727 Taulukko 18.2: Helsinkiläisyrityksien henkilöstöryhmien tietotekniikan hankintojen päätöksen tekoon osallistumisen ja hankintojen päätöksenteon osaamisen keskiarvot ja keskihajonnat

180 Kuviossa 18.2 on esitetty säteittäisen kaavion avulla Helsingin yritysten eri henkilöstöryhmien osallistumisen ja osaamisen keskiarvot. Kuvio 18.2: Helsingin yritysten henkilöstöryhmien tietotekniikan hankintojen päätöksen tekoon osallistumisen ja hankintojen päätöksenteon osaamisen keskiarvojen säteittäinen kaavio 180 Taulukon 18.2 ja kuvion 18.2 mukaan helsinkiläisyrityksien johto osallistuu eniten ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintoihin ja ryhmä muut työntekijät vähiten. IT-johdolla on paras osaaminen näissä asioissa, mutta lähes sama osaamien oli myös IT-henkilöstöllä. Huonoin osaaminen oli kyselyn mukaan ryhmällä muut työntekijät. Taulukossa 18.3 on esitetty Lapin yrittäjien antamista arvioista lasketut henkilöstöryhmien osallistumisen ja osaamisen keskiarvot ja keskihajonnat. Ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättävä henkilöstöryhmä yrityksessä Osallistuminen hankintojen päätöksentekoon Hankintojen päätöksenteon osaaminen keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Johto 8,168 2,128 6,677 2,840 IT-johto 7,320 2,239 6,390 2,859 IT-henkilöstö 7,403 2,433 6,215 2,848 Muut työntekijät 6,053 2,700 5,445 2,838 Taulukko 18.3: Lapin yritysten henkilöstöryhmien tietotekniikan hankintojen päätöksen tekoon osallistumisen ja hankintojen päätöksenteon osaamisen keskiarvot ja keskihajonnat Kuviossa 18.3 on esitetty säteittäisen kaavion avulla Lapin yritysten eri henkilöstöryhmien osallistumisen ja osaamisen keskiarvot.

181 Kuvio 18.3: Lapin yritysten henkilöstöryhmien tietotekniikan hankintojen päätöksen tekoon osallistumisen ja hankintojen päätöksenteon osaamisen keskiarvojen säteittäinen kaavio 181 Taulukon 18.3 ja kuvion 18.3 mukaan Lapin yrityksien johto osallistuu eniten ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintoihin ja ryhmä muut työntekijät vähiten. IT-johdolla on paras osaaminen näissä asioissa ja huonoin osaaminen oli kyselyn mukaan ryhmällä muut työntekijät. Taulukossa 18.4 on esitetty Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjien antamista arvioista lasketut henkilöstöryhmien osallistumisen ja osaamisen keskiarvot ja keskihajonnat. Ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättävä henkilöstöryhmä yrityksessä Osallistuminen hankintojen päätöksentekoon Hankintojen päätöksenteon osaaminen keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Johto 8,242 1,670 6,843 2,471 IT-johto 7,822 1,935 7,147 2,485 IT-henkilöstö 7,270 2,021 6,785 2,332 Muut työntekijät 6,358 2,377 6,029 2,141 Taulukko 18.4: Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritysten henkilöstöryhmien tietotekniikan hankintojen päätöksen tekoon osallistumisen ja hankintojen päätöksenteon osaamisen keskiarvot ja keskihajonnat

182 Kuviossa 18.4 on esitetty säteittäisen kaavion avulla Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritysten eri henkilöstöryhmien osallistumisen ja osaamisen keskiarvot. 182 Kuvio 18.4: Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrityksien henkilöstöryhmien tietotekniikan hankintojen päätöksen tekoon osallistumisen ja hankintojen päätöksenteon osaamisen keskiarvojen säteittäinen kaavio Taulukon 18.4 ja kuvion 18.4 mukaan Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritysten johto osallistuu eniten ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintoihin ja ryhmä muut työntekijät vähiten. IT-johdolla on paras osaaminen näissä asioissa. Huonoin osaaminen oli kyselyn mukaan ryhmällä muut työntekijät. Taulukossa 18.5 on esitetty vantaalaisyrittäjien antamista arvioista lasketut henkilöstöryhmien osallistumisen ja osaamisen keskiarvot ja keskihajonnat. Ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättävä henkilöstöryhmä yrityksessä Osallistuminen hankintojen päätöksentekoon Hankintojen päätöksenteon osaaminen keskiarvo keskihajonta keskiarvo keskihajonta Johto 8,543 1,536 6,409 2,604 IT-johto 7,137 2,912 6,069 3,106 IT-henkilöstö 6,941 2,948 5,929 2,940 Muut työntekijät 5,763 2,849 5,036 2,745 Taulukko 18.5: Vantaan yrityksien henkilöstöryhmien tietotekniikan hankintojen päätöksen tekoon osallistumisen ja hankintojen päätöksenteon osaamisen keskiarvot ja keskihajonnat

183 Kuviossa 18.5 on esitetty säteittäisen kaavion avulla Vantaan yritysten eri henkilöstöryhmien osallistumisen ja osaamisen keskiarvot. Kuvio 18.5: Vantaan yritysten henkilöstöryhmien tietotekniikan hankintojen päätöksen tekoon osallistumisen ja hankintojen päätöksenteon osaamisen keskiarvojen säteittäinen kaavio 183 Taulukon 18.5 ja kuvion 18.5 mukaan Vantaan yrityksien johto osallistuu eniten ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintoihin ja ryhmä muut työntekijät vähiten. Johdolla on myös paras osaaminen näissä asioissa ja huonoin osaaminen oli kyselyn mukaan ryhmällä muut työntekijät. Kuviossa 18.6 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, kuinka paljon yrityksen johto osallistuu ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintojen päätöksen tekoon. Kuvio 18.6: Yrityksen johdon osallistuminen ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämiseen eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla

184 Kuviosta 18.6 havaitaan, että Helsingin yrittäjät arvioivat yrityksen johdon osallistuvan ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämiseen enemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Lapin yrittäjät arvioivat johdon osallistuvan hankinnoista päättämiseen vähemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten paljon yrityksen johto osallistuu ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämiseen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,635 ja P-arvoksi 0,181. Vapausasteet ovat 3 ja 346. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten paljon yrityksen johto osallistuu ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämiseen. Kuviossa 18.7 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, kuinka hyvin yrityksen johto osaa tehdä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintojen päätöksiä. 184 Kuvio 18.7: Yrityksen johdon osaaminen tehdä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintojen päätöksiä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 18.7 havaitaan, että Helsingin ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen johdon osaamisen ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämisessä paremmaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät arvioivat johdon osaamisen hankinnoista päättämisessä heikommaksi kuin muut vastaajaryhmät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien mielipiteiden välillä eroja siinä, miten hyvin yrityksen johto osaa tehdä päätöksiä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,615 ja P-arvoksi 0,606. Vapausasteet ovat 3 ja 346. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien mielipiteiden välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten hyvin yrityksen johto osaa tehdä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päätöksiä.

185 Kuviossa 18.8 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, kuinka paljon yrityksen IT-johto osallistuu ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintojen päätöksen tekoon. Kuvio 18.8: Yrityksen IT-johdon osallistuminen ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämiseen eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta 18.8 havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen IT-johdon osallistuvan ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämiseen enemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät arvioivat IT-johdon osallistuvan hankinnoista päättämiseen vähemmän kuin muut vastaajaryhmät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien arvioiden välillä eroja siinä, miten paljon yrityksen IT-johto osallistuu ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämiseen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 1,480 ja P-arvoksi 0,220. Vapausasteet ovat 3 ja 316. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien arvioiden välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten paljon yrityksen IT-johto osallistuu ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämiseen. 185

186 Kuviossa 18.9 on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, kuinka hyvin yrityksen IT-johto osaa tehdä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintojen päätöksiä. Kuvio 18.9: Yrityksen IT-johdon osaaminen tehdä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintojen päätöksiä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 186 Kuviosta 18.9 havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen IT-johdon osaamisen ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämisessä paremmaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät arvioivat IT-johdon osaaminen hankinnoista päättämisessä heikommaksi kuin muut vastaajaryhmät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien arvioiden välillä eroja siinä, miten hyvin yrityksen IT-johto osaa tehdä päätöksiä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 2,787 ja P-arvoksi 0,041. Vapausasteet ovat 3 ja 316. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien arvioiden välillä on tilastollisesti eroa siinä, miten hyvin yrityksen IT-johto osaa tehdä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päätöksiä.

187 Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, kuinka paljon yrityksen IT-henkilöstö osallistuu ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintojen päätöksen tekoon. Kuvio 18.10: Yrityksen IT-henkilöstön osallistuminen ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämiseen eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Helsingin yrittäjät arvioivat yrityksen IT-henkilöstön osallistuvan ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämiseen enemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät arvioivat IThenkilöstön osallistuvan hankinnoista päättämiseen vähemmän kuin muut vastaajaryhmät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien arvioiden välillä eroja siinä, miten paljon yrityksen IT-henkilöstö osallistuu ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämiseen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,553 ja P-arvoksi 0,646. Vapausasteet ovat 3 ja 314. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien arvioiden välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten paljon yrityksen IT-henkilöstö osallistuu ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämiseen. 187

188 Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, kuinka hyvin yrityksen IT-henkilöstö osaa tehdä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintojen päätöksiä. Kuvio 18.11: Yrityksen IT-henkilöstön osaaminen tehdä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintojen päätöksiä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla 188 Kuviosta havaitaan, että Helsingin yrittäjät arvioivat yrityksen IT-henkilöstön osaamisen ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämisessä paremmaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät arvioivat IT-henkilöstön osaamisen hankinnoista päättämisessä heikommaksi kuin muut vastaajaryhmät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien arvioiden välillä eroja siinä, miten hyvin yrityksen IT-henkilöstö osaa tehdä päätöksiä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 2,603 ja P-arvoksi 0,052. Vapausasteet ovat 3 ja 314. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien arvioiden välillä on tilastollisesti eroa siinä, miten hyvin yrityksen IT-henkilöstö osaa tehdä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päätöksiä.

189 Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, kuinka paljon yrityksen muut työntekijät kuin yrityksen johto ja IT-alan ammattilaiset osallistuvat ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintojen päätöksen tekoon. Kuvio 18.12: Yrityksen muiden työntekijöiden osallistuminen ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämiseen eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Helsingin yrittäjät arvioivat yrityksen muiden työntekijöiden osallistuvan ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämiseen enemmän kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät arvioivat muiden työntekijöiden osallistuvan hankinnoista päättämiseen vähemmän kuin muut vastaajaryhmät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien arvioiden välillä eroja siinä, miten paljon yrityksen muut työntekijät osallistuvat ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämiseen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANO- VA) testisuureen F arvoksi 1,210 ja P-arvoksi 0,306. Vapausasteet ovat 3 ja 325. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien arvioiden välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten yrityksen muut henkilöt osallistuvat ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämiseen. 189

190 Kuviossa on esitetty keskiarvodiagrammin avulla eri vastaajaryhmien yrittäjien arvioiden keskiarvot siitä, kuinka hyvin yrityksen muut työntekijät kuin yrityksen johto ja IT-alan ammattilaiset osaavat tehdä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintojen päätöksiä. 190 Kuvio 18.13: Yrityksen muiden työntekijöiden osaaminen tehdä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankintojen päätöksiä eri vastaajaryhmissä esitettynä keskiarvodiagrammin avulla Kuviosta havaitaan, että Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat yrityksen muiden työntekijöiden osaamisen ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päättämisessä paremmaksi kuin muiden vastaajaryhmien yrittäjät. Vantaan yrittäjät arvioivat yrityksen muiden henkilöiden osaamisen hankinnoista päättämisessä heikommaksi kuin muut vastaajaryhmät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien arvioiden välillä eroja siinä, miten hyvin yrityksen muut työntekijät osaavat tehdä päätöksiä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 2,271 ja P- arvoksi 0,080. Vapausasteet ovat 3 ja 325. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien arvioiden välillä on tilastollisesti eroa siinä, miten hyvin yrityksen muiden työntekijöiden arvioidaan osaavan tehdä ohjelmistojen ja tietotekniikan hankinnoista päätöksiä.

191 19. Hankintojen onnistuminen Kysymyksellä Kuinka hyvin yrityksen IThankinnat ovat onnistuneet viiden viimeisen vuoden aikana? Kuinka IT-hankinnan hintalaatu suhde on ollut kohdallaan? selvitettiin vastaajayrityksen kokemusta IT-hankintojen onnistumisesta. Vastaaja arvioi onnistumista sekä laadun että hinnan osalta. Arvio annettiin asteikolla nollasta (0) kymmeneen (10). Suuret arvot tarkoittivat, että laatu oli ollut hyvä tai hinta oli ollut halpa. Pienet arvot tarkoittivat, että laatu oli ollut huono tai hinta oli ollut kallis. Taulukossa 19.1 on esitetty koko aineiston osalta IT-hankintojen hinta- ja laatuarvioiden keskiarvot ja hajonnat. IT-hankintojen onnistuminen viiden viimeisen Keskiarvo Keskihajonta vuoden aikana IT-hankintojen laatu 7,216 1,895 IT-hankintojen hinta 6,254 2,441 Taulukko 19.1: Yrityksien viiden viimeisen vuoden aikaisten IT-hankintojen laadun ja hinnan onnistumisen keskiarvot ja keskihajonnat (koko aineisto) Kuviossa 19.1 on esitetty yrityksien viiden viimeisen vuoden aikaisten IT-hankintojen laadun ja hinnan onnistumisen keskiarvot kolmiona sekä yhden hajontamitan alue keskiarvon kummallakin puolella janalla. 191 Kuvio 19.1: Yrityksien viiden viimeisen vuoden aikaisten IT-hankintojen laadun ja hinnan onnistumisen keskiarvot ja keskihajonnat (koko aineisto) Taulukon 19.1 ja kuvion 19.1 mukaan yrityksissä koetaan, että IT-hankintojen laadussa on onnistuttu paremmin kuin hankintojen hinnoissa. Toisaalta havaitaan, että hinnan onnistumisen keskihajonta on suurempi kuin laadun onnistumisella, joten voidaan olettaa, että yrityksissä ollaan enemmän samanmielisiä IThankintojen laadusta kuin hinnasta.

192 Taulukossa 19.2 on esitetty eri vastaajaryhmien viiden viimeisen vuoden IT-hankintojen hinnan ja laadun onnistumisen keskiarvot ja keskihajonnat. IT-hankintojen onnistuminen viiden viimeisen vuoden aikana IT-hankintojen laatu IT-hankintojen hinta Helsingin yrittäjät Keskiarvo 6,969 6,194 Keskihajonta 2,072 2,376 Lapin yrittäjät Keskiarvo 7,289 6,028 Keskihajonta 2,032 2,705 Profinder Keskiarvo 7,389 6,527 Keskihajonta 1,616 2,352 Vantaan yrittäjät Keskiarvo 7,194 6,172 Keskihajonta 1,906 2,381 Taulukko 19.2: Eri vastaajaryhmien viiden viimeisen vuoden IT-hankintojen hinnan ja laadun onnistumisen keskiarvot ja keskihajonnat 192 Kuviossa 19.2 on esitetty eri vastaajaryhmien yrityksien viiden viimeisen vuoden aikaisten IThankintojen laadun ja hinnan onnistumisen keskiarvot kolmiona sekä yhden hajontamitan alue keskiarvon kummallakin puolella janalla. Kuvio 19.2: Eri vastaajaryhmien yrityksien viiden viimeisen vuoden aikaisten IT-hankintojen laadun ja hinnan onnistumisen keskiarvot ja keskihajonnat

193 Taulukon 19.2 ja kuvion 19.2 mukaan Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat vastaajaryhmistä parhaiten onnistuneensa viiden viimeisen vuoden aikana IT-hankintojen laadun suhteen. Helsinkiläisyrittäjät puolestaan pitivät laadullista onnistumistaan huonoimpana vastaajaryhmistä. Myös IThankintojen hinnan suhteen Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrittäjät arvioivat onnistuneensa parhaiten vastaajaryhmistä. Huonoiten kokivat onnistuneensa Lapin yrittäjät. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten yrityksissä koetaan IT-hankintojen laadun onnistuneen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,828 ja P-arvoksi 0,479. Vapausasteet ovat 3 ja 343. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten yrityksissä koetaan IT-hankintojen laadun onnistuneen. Tutkittaessa, onko eri vastaajaryhmien välillä eroja siinä, miten yrityksissä koetaan IT-hankintojen hinnan onnistuneen, saadaan yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvoksi 0,697 ja P-arvoksi 0,555. Vapausasteet ovat 3 ja 343. Aineiston mukaan eri vastaajaryhmien välillä ei ole tilastollisesti eroa siinä, miten yrityksissä koetaan IT-hankintojen hinnan onnistuneen. 193

194 20. Suhtautuminen yrityksen nykyiseen tietotekniikkaan Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, miten yrityksen eri henkilöstöryhmät asennoituvat nykyiseen tietotekniikkaympäristöön yrityksessä. Henkilöstö oli jaettu kolmeen ryhmään, jotka olivat: johto toimihenkilöt työntekijät Arviot eri henkilöstöryhmien asennoitumisesta annettiin asteikolla nollasta (0) kymmeneen (10), missä pienet arvot tarkoittivat, että henkilöstöryhmä asennoituu yrityksen nykyiseen tietotekniikkaan torjuvasti, ja suuret arvot tarkoittivat, että nykyiseen tietotekniikkaan asennoidutaan kiinnostuneesti. Taulukossa 20.1 on esitetty koko aineistosta laskettujen eri henkilöstöryhmien asennoitumisien keskiarvot ja keskihajonnat. 194 Henkilöstöryhmä Asennoituminen nykyiseen tietotekniikkaympäristöön Keskiarvo Keskihajonta Johto 7,574 1,698 Toimihenkilöt 7,174 1,693 Työntekijät 6,968 1,743 Taulukko 20.1: Yrityksen henkilöstöryhmien asennoitumisen yrityksen nykyiseen tietotekniikkaympäristöön keskiarvot ja keskihajonnat (koko aineisto) Kuviossa 20.1 on esitetty eri henkilöstöryhmien asennoitumisen keskiarvot kolmiona sekä yhden hajontamitan alue keskiarvon kummallakin puolella janalla. Kuvio 20.1: Yrityksen henkilöstöryhmien asennoitumisen yrityksen nykyiseen tietotekniikkaympäristöön keskiarvot ja keskihajonnat (koko aineisto)

195 Taulukon 20.1 ja kuvion 20.1 mukaan yrityksen johto asennoituu kiinnostuneimmin yrityksen nykyiseen tietotekniikkaympäristöön ja työntekijät torjuvimmin. Johdon ja toimihenkilöiden asennoitumisen hajonnat ovat lähes samat, mutta työntekijöiden asennoitumisen hajonta on jonkin verran suurempi kuin kahden muun henkilöstöryhmän. Testattaessa yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) avulla, onko eri henkilöstöryhmien asenteiden jakaumien välillä tilastollista eroa, saadaan testisuureen F arvoksi 13,071 ja P-arvoksi 0, Vapausasteet ovat 2 ja Aineiston mukaan eri henkilöstöryhmien asennoitumiset yrityksen nykyiseen tietotekniikkaan poikkeavat toisistaan tilastollisesti. Taulukossa 20.2 on esitetty vastaajaryhmittäin eri henkilöstöryhmien yrityksen nykyiseen tietotekniikkaan asennoitumisten keskiarvot ja keskihajonnat. Kuviossa 20.2 on esitetty eri vastaajaryhmien henkilöstöryhmien asennoitumisien keskiarvot kolmiona ja yhden hajontamitan suuruinen alue keskiarvon kummallakin puolella janan avulla. Henkilöstöryhmä Johto Toimihenkilöt Työntekijät Helsingin yrittäjät Keskiarvo 7,792 7,233 7,077 Keskihajonta 1,721 1,73 1,681 Lapin yrittäjät Keskiarvo 7,816 7,433 7,307 Keskihajonta 1,594 1,749 1,848 Profinder Keskiarvo 7,593 7,201 6,944 Keskihajonta 1,663 1,59 1,709 Vantaan yrittäjät Keskiarvo 7,187 6,929 6,689 Keskihajonta 1,738 1,73 1, Taulukko 20.2: Yrityksen henkilöstöryhmien asennoitumisen yrityksen nykyiseen tietotekniikkaympäristöön keskiarvot ja keskihajonnat eri vastaajaryhmissä Kuvio 20.2: Yrityksen henkilöstöryhmien asennoitumisen yrityksen nykyiseen tietotekniikkaympäristöön keskiarvot ja keskihajonnat eri vastaajaryhmissä

196 Taulukon 20.2 ja kuvion 20.2 mukaan kaikissa vastaajaryhmissä johto asennoituu henkilöstöryhmistä yrityksen tietotekniikkaan kiinnostuneimmin ja työntekijät torjuvimmin. Lisäksi Helsingin ja Lapin yrityksissä henkilöstöryhmät asennoituivat yrityksen tietotekniikkaan kiinnostuneemmin kuin muiden vastaajaryhmien henkilöstöryhmät. Vantaan yrityksissä henkilöstöryhmän asennoituivat torjuvimmin yrityksen nykyiseen tietotekniikkaan. Taulukossa 20.3 on esitetty yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvot ja P-arvot sekä vapausasteet testattaessa eri vastaajaryhmissä, poikkeavatko eri vastaajaryhmien henkilöstöryhmien asenteet vastaajaryhmän sisällä toisistaan. Vastaajaryhmä F-arvo P-arvo Vapausasteet Helsingin yrittäjät 5,008 0,007 2 ja 305 Lapin yrittäjät 1,656 0,193 2 ja 204 Profinder 4,640 0,010 2 ja 352 Vantaan yrittäjät 2,501 0,084 2 ja 323 Taulukko 20.3: Yksisuuntaisen varianssianalyysin testisuureen F arvot, P-arvot sekä vapausasteet testattaessa poikkeaako henkilöstöryhmien asennoituminen eri vastaajaryhmissä yrityksen nykyiseen tietotekniikkaan 196 Taulukon 20.3 mukaan havaitaan, että helsinkiläisyrityksissä, vantaalaisyrityksissä ja Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrityksissä henkilöstöryhmien asennoitumiset yrityksen tietotekniikkaan poikkesivat toisistaan tilastollisesti. Taulukossa 20.4 on esitetty yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) testisuureen F arvot ja P-arvot sekä vapausasteet testattaessa henkilöstöryhmittäin, poikkeavatko eri vastaajaryhmien asennoitumiset henkilöstöryhmän sisällä toisistaan. Vastaajaryhmä F-arvo P-arvo Vapausasteet Johto 2,974 0,032 3 ja 407 Toimihenkilöt 1,339 0,261 3 ja 389 Työntekijät 2,023 0,110 3 ja 388 Taulukko 20.4: Yksisuuntaisen varianssianalyysin testisuureen F arvot, P-arvot sekä vapausasteet testattaessa poikkeaako vastaajaryhmien asennoituminen yrityksen nykyiseen tietotekniikkaan eri henkilöstöryhmissä Taulukon 20.4 mukaan havaitaan, että johdon asennoitumisessa yrityksen nykyiseen tietotekniikkaan on tilastollisesti eroa eri vastaajaryhmien välillä. Toimihenkilöiden ja työntekijöiden henkilöstöryhmäkohtaisessa vertailussa ei ollut tilastollisesti eroa eri vastaajaryhmien välillä.

197 21. Taustakysymykset Taustakysymyksissä pyrittiin selvittämään vastaajan yritykseen ja itse vastaajaan liittyviä tietoja. Yrityksestä ja vastaajasta kartoitettiin tietoja seuraavilla kysymyksillä: Mikä on yrityksenne henkilömäärä? Missä läänissä sijaitsee yrityksenne päätoimipiste? Yrityksen ikä? Mikä on yrityksenne päätoimiala? Mihin liikevaihtoluokkaan yrityksenne kuuluu? Mitkä ovat yrityksenne merkittävimmät resurssit? Vastaajan asema yrityksessä Vastaajan sukupuoli Seuraavassa on esitetty näiden kysymysten vastausten tilastollinen analyysi. Yrityksen henkilömäärä Kysymyksellä Mikä on yrityksenne henkilömäärä? pyrittiin kartoittamaan vastaajayritysten kokoa. Taulukossa 21.1 on esitetty vastaajayritysten henkilöstömäärän suora- ja prosenttijakauma. Kuviossa 21.1 on esitetty suoran jakauman pylväsdiagrammi. Henkilöstömäärä kpl % , , , , ,4 yli ,6 Yhteensä ,0 197 Taulukko 21.1: Vastaajayritysten henkilömäärän suora- ja prosenttijakauma Kuvio 21.1: Vastaajayritysten henkilömäärän suoran jakauman pylväsdiagrammi

198 Taulukosta 21.1 ja kuviosta 21.1 havaitaan, että kyselyyn vastanneet henkilöt työskentelevät valtaosaltaan pienissä yrityksissä, sillä yli kolme neljäsosaa vastaajista työskenteli yrityksessä, jonka koko on korkeintaan viisi henkilöä. Vastausten mukaan 96,4 prosenttia vastanneista työskenteli yrityksessä, jonka henkilöstön määrä oli korkeintaan 25 henkilöä. Vastaajat siis työskentelevät pääsääntöisesti henkilöstömäärän mukaan pienissä yrityksissä. Taulukossa on esitetty eri vastaajaryhmien yritysten henkilöstömäärien suorat ja prosentuaaliset jakaumat. Kuviossa 21.2 on esitetty eri vastaajaryhmien yritysten henkilöstömäärien suorien jakaumien pylväsdiagrammit ja kuviossa 21.3 vastaavasti prosenttijakaumien pylväsdiagrammit. Henkilöstömäärä Helsingin yrittäjät Lapin yrittäjät Profinder Vantaan yrittäjät kpl % kpl % kpl % kpl % , , , , , , , , ,7 2 2,7 2 1,3 2 1, ,8 1 1,4 2 1,3 0 0, ,0 0 0,0 2 1,3 0 0,0 yli ,8 1 1,4 1 0,6 0 0,0 Yhteensä , , , ,0 198 Taulukko 21.2: Eri vastaajaryhmien yritysten henkilömäärän suorat ja prosenttijakaumat Kuvio 21.2: Eri vastaajaryhmien yritysten henkilömäärien suorien jakaumien pylväsdiagrammit

199 Kuvio 21.3: Eri vastaajaryhmien yritysten henkilömäärien prosenttijakaumien pylväsdiagrammit Taulukosta 21.2 ja kuviosta 21.2 havaitaan, että jokaisen vastaajaryhmän vastaaja työskentelee korkeintaan viiden henkilön yrityksessä yli 65 prosentissa vastauksista ja Profinderin avulla kerättyä vastaajaryhmää lukuun ottamatta vastaaja työskentelee korkeintaan viiden henkilön yrityksessä yli 80 prosentissa vastauksia. Lisäksi taulukon 21.2 ja kuvion 21.3 mukaan valtaosa vastaajista työskentelee henkilöstömäärän mukaan pienissä yrityksissä, sillä kaikissa vastaajaryhmissä vähintään 94,5 prosenttia vastaajista työskenteli henkilöstömäärältään korkeintaan 25 henkilön yrityksessä. Testattaessa χ 2 -homogeenisuustestin avulla, poikkeaako yrityksen koko henkilöstömäärän Päätoimipisteen sijainti- kpl % lääni Etelä-Suomen lääni ,9 Itä-Suomen lääni 8 1,7 Länsi-Suomen lääni 49 10,4 Lapin lääni 76 16,2 Oulun lääni 18 3,8 Ahvenanmaan maakunta 0 0,0 Yhteensä ,0 suhteen eri ryhmissä, saadaan testisuureen χ 2 arvoksi 28,614 ja P-arvoksi 0,018 vapausasteen ollessa 15. Testin mukaan eri vastaajaryhmien yritysten koon jakauma vaihtelee vastaajaryhmän mukaan. Yrityksen päätoimipisteen sijaintilääni Jotta kyselyssä voitaisiin selvittää, onko vastauksissa alueellista eroa, kysyttiin vastaajilta myös yrityksen päätoimipisteen sijaintilääniä. Vastaaja itse saattoi työskennellä muussa kuin päätoimipisteessä. Taulukossa 21.3 on esitetty koko aineiston osalta yrityksen päätoimipisteen sijaintiläänin suora- ja prosenttijakauma. 199 Taulukko 21.3: Vastaajayritysten päätoimipisteen sijaintiläänin suora- ja prosenttijakauma

200 Kuvio 21.4: Vastaajayritysten päätoimipisteen sijaintiläänin suoran jakauman pylväsdiagrammi Kuviossa on esitetty eri vastaajaryhmien yritysten päätoimipisteen sijaintiläänin suorat ja prosentuaaliset jakaumat. Kuviossa 21.5 on esitetty eri vastaajaryhmien yritysten päätoimipisteen sijaintiläänin suorien jakaumien pylväsdiagrammit ja kuviossa 21.3 vastaavasti prosenttijakaumien pylväsdiagrammit. 200 Taulukko 21.4: Eri vastaajaryhmien yritysten päätoimipisteen sijaintiläänin suorat ja prosenttijakaumat Henkilöstömäärä Etelä-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Helsingin yrittäjät Lapin yrittäjät Profinder Vantaan yrittäjät kpl % kpl % kpl % kpl % ,0 1 1, , ,2 0 0,0 0 0,0 8 5,1 0 0,0 0 0,0 0 0, ,1 0 0,0 Lapin lääni 0 0, ,6 4 2,5 0 0,0 Oulun lääni 0 0,0 0 0, ,8 1 0,8 Ahvenanmaan 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 maa- kunta Yhteensä , , , ,0

201 Kuvio 21.5: Eri vastaajaryhmien yritysten päätoimipisteen sijaintiläänin suorien jakaumien pylväsdiagrammit 201 Kuvio 21.6: Eri vastaajaryhmien yritysten päätoimipisteen sijaintiläänin prosenttijakaumien pylväsdiagrammit Taulukosta 21.4 sekä kuviosta 21.5 havaitaan, että muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta Helsingin, Lapin ja Vantaan yrittäjien yrityksen päätoimipiste sijaitsi siinä läänissä, jossa sijaitsevaan toimipisteeseen kysely oli lähetetty. Tämä myös johtuu siitä, että kyselyyn vastasi pienten yritysten henkilöitä. Pienillä yrityksillä ei ole yleensä montaa toimipistettä. Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yritysten päätoimipisteen sijaintiläänissä oli enemmän hajontaa, vaikka puolet päätoimipisteistä sijaitsi Etelä-Suomen läänissä. Tämä johtunee myös siitä, että Etelä-Suomessa sijaitsee suhteessa enemmän yrityksiä kuin muissa lääneissä. Ahvenanmaan maakuntaa ei sijoittunut yhdenkään vastaajayrityksen päätoimipiste. Koska tutkimuksessa oli tutkittu Helsingin, Lapin ja Vantaan yrittäjien avoimen lähdekoodin käyttöä ja IT-hankintoja vertailuryhmän muodostaessa Profinderin avulla poimittujen yritysten ryhmä, ei ole mielekästä tutkia tilastollisen testin avulla, onko yrityksen päätoimipisteen sijaintiläänien jakaumilla eroa eri vastaajaryhmien kesken, koska tutkimusasettelu jo vaikutti yrityksen sijaintiin ja sijaintijakauman muodostumiseen.

202 Yrityksen ikä Tutkimuksessa kartoitettiin myös vastaajayrityksen ikää. Taulukossa on esitetty vastaajayritysten iän suora- ja prosenttijakauma ja kuviossa 21.7 on esitetty suoran jakauman pylväsdiagrammi. Henkilöstömäärä kpl % alle 5 vuotta , vuotta , vuotta 91 19, vuotta 65 13,7 yli 20 vuotta 79 16,6 Yhteensä ,0 Taulukko 21.5: Vastaajayritysten iän suora- ja prosenttijakauma 202 Kuvio 21.7: Vastaajayritysten iän suoran jakauman pylväsdiagrammi Taulukosta 21.5 ja kuviosta 21.7 havaitaan, että kyselyyn vastanneet henkilöt työskentelevät yrityksissä, joiden ikä on jakaantunut siten, että lähes puolet yrityksistä on kymmenen vuotta tai sitä nuorempia ja lähes puolet tätä vanhempia. Kuviossa 21.8 on esitetty eri vastaajaryhmien yritysten iän suorien jakaumien mukaiset pylväsdiagrammit ja kuviossa 21.9 vastaavasti prosenttijakaumien pylväsdiagrammit. Taulukossa on esitetty eri vastaajaryhmien yritysten iän suorat ja prosentuaaliset jakaumat.

203 Henkilöstömäärä Helsingin yrittäjät Lapin yrittäjät Profinder Vantaan yrittäjät kpl % kpl % kpl % kpl % alle 5 vuotta 42 34, , , , vuotta 23 18, , , , vuotta 21 17, , , , vuotta 18 14, , , ,4 yli 20 vuotta 18 14,8 9 12, , ,6 Yhteensä , , , ,0 Taulukko 21.6: Eri vastaajaryhmien yritysten iän suorat ja prosenttijakaumat 203 Kuvio 21.8: Eri vastaajaryhmien yritysten iän suorien jakaumien pylväsdiagrammit Kuvio 21.9: Eri vastaajaryhmien yritysten iän prosenttijakaumien pylväsdiagrammit

204 Taulukosta 21.6 ja kuviosta 21.9 havaitaan, että Helsingin, Lapin ja Vantaan vastaajaryhmän yritykset ovat iältään verrattain nuoria, sillä näissä ryhmissä yli puolet vastaajayrityksistä on iältään korkeintaan kymmenen vuotta. Profinderin avulla kerätyssä vastaajaryhmässä on korkeintaan kymmenen vuotta vanhoja yrityksiä vain 38 prosenttia vastanneista. Testattaessa χ 2 -homogeenisuustestin avulla, poikkeaako yrityksen ikärakenne eri vastaajaryhmissä, saadaan testisuureen χ 2 arvoksi 33,479 ja P-arvoksi 0,001 vapausasteen ollessa 12. Testin mukaan eri vastaajaryhmien yritysten iän jakauma vaihtelee vastaajaryhmän mukaan. Liikevaihdon suuruus Yrityksen taustatietoina kysyttiin myös yrityksen liikevaihdon suuruutta. Taulukossa 21.7 on esitetty koko aineiston yritysten liikevaihdon suuruuden suora- ja prosenttijakauma. Kuviossa on esitetty liikevaihdon suuruuden suorajakauma pylväsdiagrammina. Liikevaihdon suuruus kpl % 0 2 milj ,6 yli 2 milj., mutta korkeintaan 10 milj. 38 8,1 yli 10 milj., mutta korkeintaan 50 milj. 4 0,9 yli 50 milj. 2 0,4 Yhteensä ,0 Taulukko 21.7: Vastaajayritysten liikevaihdon suuruuden suora- ja prosenttijakauma 204 Kuvio 21.10: Vastaajayritysten liikevaihdon suuruuden suoran jakauman pylväsdiagrammi Taulukon 21.7 ja kuvion mukaan vastaajayritykset ovat liikevaihdoltaan verrattain pieniä, sillä noin 90 prosenttia vastanneista yrityksistä ilmoitti liikevaihtonsa olevan korkeintaan 2 miljoonaa euroa. Valtaosa vastaajista on siis liikevaihdoltaan pieniä yrityksiä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki vastanneet yritykset olivat liikevaihdoltaan korkeintaan kymmenen miljoonan euron yrityksiä. Taulukossa 21.8 on esitetty eri vastaajaryhmien yritysten liikevaihdon suuruuden suorat ja prosentuaaliset jakaumat. Kuviossa on esitetty eri vastaajaryhmien yritysten liikevaihdon suuruuden suorien jakaumien pylväsdiagrammit ja kuviossa 21.9 vastaavasti prosenttijakaumien pylväsdiagrammi.

205 Liikevaihdon Helsingin yrittäjät Lapin yrittäjät Profinder Vantaan yrittäjät suuruus kpl % kpl % kpl % kpl % 0 2 milj , , , ,1 yli 2 milj., 10 8,3 9 12,5 12 7,6 7 5,9 mutta korkeintaan 10 milj. yli 10 milj., 0 0,0 0 0,0 4 2,5 0 0,0 mutta korkeintaan 50 milj. yli 50 milj. 0 0,0 1 1,4 1 0,6 0 0,0 Yhteensä , , , ,0 Taulukko 21.8: Eri vastaajaryhmien yritysten liikevaihdon suuruuden suorat ja prosenttijakaumat 205 Kuvio 21.11: Eri vastaajaryhmien yritysten liikevaihdon suuruuden suorien jakaumien pylväsdiagrammit Kuvio 21.12: Eri vastaajaryhmien yritysten liikevaihdon suuruuden prosenttijakaumien pylväsdiagrammit

206 Taulukon 21.8 ja kuvion mukaan jokaisessa vastaajaryhmässä oli liikevaihdoltaan eniten korkeintaan 2 miljoonan euron yrityksiä. Taulukon 21.8 prosenttijakaumien ja kuvion mukaan Helsingissä ja Vantaalla oli prosentuaalisesti eniten vastanneista yrityksistä liikevaihdoltaan korkeintaan 2 miljoonan euron yrityksiä. Yli 2 miljoonaa euroa mutta korkeintaan 10 miljoonaa euroa liikevaihdoltaan oli prosentuaalisesti eniten vastanneista Lapin yritysten joukossa. Testattaessa χ 2 -homogeenisuustestin avulla, poikkeaako yrityksen liikevaihdon koko eri vastaajaryhmissä, saadaan testisuureen χ 2 arvoksi 13,523 ja P-arvoksi 0,140 vapausasteen ollessa 9. Testin mukaan eri vastaajaryhmien yritysten liikevaihdon suuruuden jakaumassa ei ole tilastollista eroa. Päätoimiala Tutkimuksessa selvitettiin myös vastaajayrityksen päätoimialaa käyttämällä tilastokeskuksen toimialaluokitusta. Taulukossa 21.9 on esitetty kaikkien vastanneiden yritysten päätoimialojen suora- ja prosenttijakauma. Kuviossa on esitetty suoran jakauman pylväsdiagrammi. 206 Päätoimiala kpl % Maatalous, metsätalous ja kalatalous 2 0,5 Kaivostoiminta ja louhinta 1 0,2 Teollisuus 37 9,2 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 5 1,3 Rakentaminen 50 12,4 Tukku- ja vähittäiskauppa 54 13,4 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 14 3,5 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 24 6,0 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5 1,2 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut 15 3,7 Julkinen hallinto ja maanpuolustus yms. 0 0,0 Koulutus 22 5,5 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 18 4,5 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 57 14,1 Työnantajakotitaloudet 1 0,2 Kansainvälisten järjestöt ja ulkomaiset edustustot 0 0,0 Toimiala tuntematon 98 24,3 Yhteensä ,0 Taulukko 21.9: Vastaajayritysten päätoimialan suora- ja prosenttijakauma

207 Kuvio 21.13: Vastaajayritysten päätoimialan suuruuden suoran jakauman pylväsdiagrammi 207 Taulukon 21.9 ja kuvion mukaan yleisimmät vastaajayritysten päätoimialat olivat Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, Tukku- ja vähittäiskauppa, Rakentaminen ja Teollisuus. Eniten yrityksiä kuitenkin sijoittui luokkaan Toimiala tuntematon, mikä osoitti, ettei vastaaja välttämättä tiennyt yrityksensä toimialaa tai ei halunnut sitä kertoa. Taulukossa on esitetty eri vastaajaryhmien yritysten päätoimialan suorat ja prosentuaaliset jakaumat. Kuviossa on esitetty eri vastaajaryhmien yritysten päätoimialojen suorien jakaumien pylväsdiagrammit ja kuviossa on vastaavasti eri vastaajaryhmien yritysten päätoimialojen prosenttijakaumien pylväsdiagrammit.

208 208 Päätoimiala Helsingin yrittäjät Lapin yrittäjät Profinder Vantaan yrittäjät Maatalous, metsätalous ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta kpl % kpl % kpl % kpl % 0 0,0 1 1,5 0 0,0 1 0,9 0 0,0 1 1,5 0 0,0 0 0,0 Teollisuus 6 5,6 5 7, ,5 4 3,7 Sähkö-, 2 1,9 0 0,0 1 0,8 2 1,8 kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Rakentaminen 9 8, , , ,5 Tukku- ja 15 14, , , ,8 vähittäiskauppa Majoitus- ja 3 2,8 9 13,2 1 0,8 1 0,9 ravitsemistoiminta Kuljetus, 2 1,9 3 4,4 7 5, ,0 varastointi ja tietoliikenne Rahoitus- ja 2 1,9 1 1,5 2 1,7 0 0,0 vakuutustoiminta Kiinteistö-, 6 5,6 1 1,5 7 5,9 1 0,9 vuokraus- ja tutkimuspalvelut Julkinen 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 8,3 hallinto ja maanpuolustus yms. Koulutus 4 3,7 1 1,5 8 6,7 9 5,5 Terveydenhuolto- 5 4,7 5 7,4 2 1,7 6 ja so- siaalipalvelut Muut yhteiskunnalliset 15 14,0 8 11, , ,4 ja henkilökohtaiset palvelut Työnantajakotitaloudet 1 0,9 0 0,0 0 0,0 0 0,0

209 Kansainvälisten 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 järjestöt ja ulkomaiset edustustot Toimiala 37 34, , , ,3 tuntematon Yhteensä , , , ,0 Taulukko 21.10: Eri vastaajaryhmien yritysten päätoimialan suorat ja prosenttijakaumat 209 Kuvio 21.14: Eri vastaajaryhmien yritysten päätoimialan suorien jakaumien pylväsdiagrammit

210 210 Kuvio 21.15: Eri vastaajaryhmien yritysten päätoimialan prosenttijakaumien pylväsdiagrammit Taulukon ja kuvioiden ja mukaan helsinkiläisyrityksissä olivat toimialat Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ja Tukku- ja vähittäiskauppa eniten edustettuina. Lapin yrittäjien joukossa olivat Tukku- ja vähittäiskauppa, Rakentaminen, Majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut paremmin edustettuina kuin muut toimialaluokat. Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrityksistä sijoittui eniten vastaajista teollisuustoimialalle. Muut hyvin edustetut toimialat olivat Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, Tukku- ja vähittäiskauppa sekä Rakentaminen. Vantaalaisyrityksissä olivat Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, Rakentaminen, Tukku- ja vähittäiskauppa sekä Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne. Lapissa toimialaluokan Majoitus- ja ravitsemistoiminta verrattain suuri osuus selittyy Lapin matkailuelinkeinon tärkeydellä. Vantaalaisyrityksissä oli puolestaan toimialaluokka

211 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne hyvin edustettuna, mikä selittyy Vantaalla sijaitsevien logistiikan alan yrityksien huomattavalla määrällä. Kaikissa vastaajaryhmissä vaihtoehdon Toimiala tuntematon oli ilmoittanut yllättävästi eniten ryhmässä vastanneista. Tutkittaessa, poikkeaako yritysten päätoimialajakauma eri vastaajaryhmissä, saadaan χ 2 - homogeenisuus-testin testisuureen χ 2 arvoksi 87,311 vapausasteiden ollessa 42. P-arvo on pienempi kuin 0,001. Täten eri vastaajaryhmissä yritysten päätoimialan jakaumat poikkeavat tilastollisesti toisistaan. Yrityksen merkittävin resurssi Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös vastaajien näkemystä siitä, mikä on heidän mielestään yrityksen merkittävin resurssi. Vastausvaihtoehtoina olivat: Työvälineet (koneet ja laitteet) Työvoima / henkilöstö Molemmat Taulukossa on esitetty kaikkien vastausten suora- ja prosenttijakauma. Kuviossa on esitetty kaikkien vastausten osalta yrityksen merkittävimmän resurssin suoran jakauman pylväsdiagrammi. Merkittävä resurssi kpl % Työvälineet (koneet ja laitteet) 28 5,9 Työvoima / henkilöstö ,2 Molemmat ,9 Yhteensä ,0 Taulukko 21.11: Vastaajayritysten merkittävimmän resurssin suora- ja prosenttijakauma 211 Kuvio 21.16: Vastaajayritysten merkittävimmän resurssin suoran jakauman pylväsdiagrammi

212 Taulukon ja kuvion mukaan yritykset pitävät henkilöstöään ja työvoimaansa merkittävimpänä resurssina. Taulukossa on esitetty eri vastaajaryhmien vastausten perusteella muodostetut yrityksen merkittävimmän resurssin suorat ja prosenttijakaumat. Kuviossa on esitetty suorien jakaumien pylväsdiagrammit ja kuviossa vastaavat prosenttijakauman pylväsdiagrammit. Resurssi Helsingin yrittäjät Lapin yrittäjät Profinder Vantaan yrittäjät kpl % kpl % kpl % kpl % Työvälineet 8 6,6 7 9,5 6 3,8 7 5,9 (koneet ja laitteet) Työvoima/ 75 62, , , ,1 henkilöstö Molemmat 38 31, , , ,0 Yhteensä , , , ,0 Taulukko 21.12: Eri vastaajaryhmien yritysten merkittävimmän resurssin suorat ja prosenttijakaumat 212 Kuvio 21.17: Eri vastaajaryhmien yritysten merkittävimmän resurssin suorien jakaumien pylväsdiagrammit

213 Kuvio 21.18: Eri vastaajaryhmien yritysten merkittävimmän resurssin prosenttijakaumien pylväsdiagrammit Taulukosta ja kuvioista ja havaitaan, että kaikkien vastaajaryhmien vastausten mukaan henkilöstö ja työvoima ovat yritysten tärkein resurssi. Lapin yrittäjät kuitenkin pitävät työvälineitä tai molempia, siis sekä työvälineitä että henkilöstöä, muita vastaajaryhmiä useammassa tapauksessa tärkeimpänä resurssina. Profinderin avulla kerätyn vastaajaryhmän yrityksissä työvoimaa pidetään muita vastaajaryhmiä useammassa tapauksessa tärkeimpänä resurssina. Tutkittaessa, poikkeaako yritysten ajatus merkittävimmästä resurssista eri vastaajaryhmissä toisistaan, saadaan χ 2 -homogeenisuustestin testisuureen χ 2 arvoksi 14,693 vapausasteiden ollessa 6. P-arvo on 0,023. Täten eri vastaajaryhmissä yritysten merkittävimmän resurssin jakaumat poikkeavat tilastollisesti toisistaan. Toisin sanoen eri vastaajaryhmissä tärkein resurssi painottuu eri tavoin. Tämä voi johtua jo pelkästään siitä, että eri vastaajaryhmissä toimialajakaumat poikkesivat toisistaan. Vastaajan asema yrityksessä Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, mikä asema vastaajalla on yrityksessä, jossa hän työskentelee. Vastausvaihtoehdot olivat: Johto Toimihenkilö Työntekijä Taulukossa on esitetty vastaajan aseman suora- ja prosenttijakauma koko aineiston osalta. Lisäksi kuviossa on esitetty vastaajan aseman suoran jakauman pylväsdiagrammi. 213 Vastaajan asema yrityksessä kpl % Johto ,7 Toimihenkilö 21 4,5 Työntekijä 18 3,8 Yhteensä ,0 Taulukko 21.13: Vastaajan aseman yrityksessä suora- ja prosenttijakauma

214 Kuvio 21.19: Vastaajan aseman yrityksessä suoran jakauman pylväsdiagrammi Taulukon ja kuvion mukaan vastaajista valtaosa eli 91,7 prosenttia ilmoitti kuuluvansa yrityksen johtoon. Täten voidaan olettaa, että vastaukset kuvastavan sitä linjaa, joka yrityksellä on avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöön ja IT-hankintoihin. Taulukossa on esitetty eri vastaajaryhmien vastaajien aseman suorat ja prosenttijakaumat. Kuviossa on esitetty suorien jakaumien pylväsdiagrammit ja kuviossa vastaavat prosentuaalisen jakauman pylväsdiagrammit. 214 Vastaajan Helsingin yrittäjät Lapin yrittäjät Profinder Vantaan yrittäjät asema yrityksessä kpl % kpl % kpl % kpl % Johto , , , ,7 Toimihenkilö 7 5,8 1 1,4 9 5,8 4 3,4 Työntekijä 5 4,1 2 2,7 4 2,6 7 5,9 Yhteensä , , , ,0 Taulukko 21.14: Eri vastaajaryhmien vastaajien aseman yrityksessä suorat ja prosentuaaliset jakaumat Kuvio 21.20: Eri vastaajaryhmien vastaajan asema yrityksessä suorien jakaumien pylväsdiagrammit

215 Kuvio 21.21: Eri vastaajaryhmien vastaajan aseman yrityksessä prosenttijakaumien pylväsdiagrammit Taulukon ja kuvioiden ja mukaan jokaisessa vastaajaryhmässä yrityksen johtoon kuuluva henkilö oli vastannut kyselyyn useimmissa yrityksissä. Lapin yrityksissä johtoon kuuluvien vastanneiden prosentuaalinen osuus oli suurin verrattaessa eri vastaajaryhmien jakaumia keskenään. Kaikissa vastaajaryhmissä yli 90 prosenttia vastaajista kuului johtoon. Tutkittaessa, poikkeavatko vastaajien aseman jakaumat eri vastaajaryhmissä, saadaan χ 2 - Vastaajan sukupuoli kpl % Nainen ,5 Mies ,5 Yhteensä ,0 homogeenisuustestin testisuureen χ 2 arvoksi 6,755 vapausasteiden ollessa 6. P-arvo on 0,344. Täten eri vastaajaryhmissä vastaajien aseman jakaumat eivät poikkea tilastollisesti toisistaan. Vastaajan sukupuoli Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajan sukupuolta. Taulukossa on esitetty vastaajien sukupuolen suora- ja prosenttijakauma kaikkien vastaajien osalta. Kuviossa on esitetty suoran jakauman pylväsdiagrammi. 215 Taulukko 21.15: Vastaajan sukupuolen suora- ja prosenttijakauma Kuvio 21.22: Vastaajan sukupuolen suoran jakauman pylväsdiagrammi

216 Taulukon ja kuvion mukaan joka neljäs vastaajista oli nainen. Taulukossa on esitetty vastaajien sukupuolen suorat ja prosenttijakaumat eri vastaajaryhmissä. Kuviossa on esitetty eri vastaajaryhmien vastaajien sukupuolen suorien jakaumien pylväsdiagrammit ja kuviossa on esitetty vastaavat prosentuaaliset jakaumat. Vastaajan Helsingin yrittäjät Lapin yrittäjät Profinder Vantaan yrittäjät sukupuoli kpl % kpl % kpl % kpl % Nainen 38 31, , , ,5 Mies 83 68, , , ,5 Yhteensä , , , ,0 Taulukko 21.16: Eri vastaajaryhmien vastaajien sukupuolen suorat ja prosenttijakaumat 216 Kuvio 21.23: Eri vastaajaryhmien vastaajan sukupuolen suorien jakaumien pylväsdiagrammit Kuvio 21.24: Eri vastaajaryhmien vastaajan sukupuolen prosenttijakaumien pylväsdiagrammit

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE,

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE, Kunnallisia asiakkaita Heikki Laaksamo, TIEKE, 24.5.2012 Taustaa Kyselytutkimus, jolla selvitettiin kuntien IT strategiaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Lapin yliopiston Menetelmätieteitten

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4

Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN...6 1.1 INDUKTIO JA DEDUKTIO...7 1.2 SYYT JA VAIKUTUKSET...9

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta

Lisätiedot

Pohjoismaisen kulttuurirahaston käyttäjätutkimus. Oxford Research, maaliskuu 2014

Pohjoismaisen kulttuurirahaston käyttäjätutkimus. Oxford Research, maaliskuu 2014 Pohjoismaisen kulttuurirahaston käyttäjätutkimus Oxford Research, maaliskuu 2014 Käyttäjätutkimus 1. Tiivistelmä Pohjoismainen kulttuurirahasto edistää taide- ja kulttuurielämää tukemalla lahjakkaita ammatti-

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

SmartPhone Solutions. Kysely älypuhelinten tietoturvasta 09 / 2011

SmartPhone Solutions. Kysely älypuhelinten tietoturvasta 09 / 2011 SmartPhone Solutions Kysely älypuhelinten tietoturvasta 09 / 011 smartphonesolutions.fi Johdanto Tutkimuksen tarkoitus Menetelmä Kohderyhmä IT-johdon näkemykset älypuhelinten käytöstä ja tietoturvasta

Lisätiedot

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa?

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa? Kysely-yhteenveto Virtuaalihevosharrastajien ikä- ja osaamiskyselyn tulokset Kysely julkaistiin 4.10.2012, ja se suljettiin kuukauden kuluttua 4.11.2012 jolloin siihen oli vastannut 420 harrastajaa. Vertailulukuna

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa

Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa 1 Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen MAMK:n tekniikassa 2 1. Tutkimuksen perusteita Tekniikan alalle otetaan opiskelijoita kolmesta eri lähteestä : -ammattitutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös):

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös): Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 5 Tarkastellaan ensin aineistoa KUNNAT. Kyseessähän on siis kokonaistutkimusaineisto, joten tilastollisia testejä ja niiden merkitsevyystarkasteluja ei

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kyselylomakkeiden käyttötapoja:

Kyselylomakkeiden käyttötapoja: Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN... 8 2. TODENNÄKÖISYYS...

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN... 8 2. TODENNÄKÖISYYS... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN... 8 1.1 INDUKTIO JA DEDUKTIO... 9 1.2 SYYT JA VAIKUTUKSET... 11 TEHTÄVIÄ... 13

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Tilastollinen testaus TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Tilastolliset testit >> Tilastollinen testaus Tilastolliset hypoteesit Tilastolliset

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO Hankintatoimen tila ja kompetenssit globaalissa vertailussa Tausta Hankintatoimessa ammattiostajien rooli on muuttunut Hankintatoimi on osa liiketoimintaosaamista

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ. Tiivistelmä

Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ. Tiivistelmä SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ 2008 Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ Tiivistelmä Suomen Yrittäjät tiedusteli jäseniltään sähköisen laskun käyttöä ja näkymiä suomalaisissa

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Opintojaksopalautejärjestelmä OPISKELIJAN OPAS

Opintojaksopalautejärjestelmä OPISKELIJAN OPAS Opintojaksopalautejärjestelmä OPISKELIJAN OPAS tammikuu 2011 SISÄLLYS 1 OPINTOJAKSOPALAUTEJÄRJESTELMÄ 1 2 OPINTOJAKSOPALAUTTEEN ANTAMINEN 1 2.1 Kirjautuminen järjestelmään suoran kirjautumislinkin avulla

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aihe: Yritysten verkkopalvelut ja hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä Ajankohta:

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Trokari kiittää! -kampanjatutkimuksen yhteenveto

Trokari kiittää! -kampanjatutkimuksen yhteenveto Trokari kiittää! -kampanjatutkimuksen yhteenveto Johdanto Trokari kiittää! -kampanja herättelee kesällä 2014 keskustelua laillisesta ja laittomasta maahantuonnista sekä näihin vaikuttavista yhteiskunnallisista

Lisätiedot

Millainen on minun huonekaluni? Kuluttajaryhmät. Terhi Anttila Hannu Tuuri

Millainen on minun huonekaluni? Kuluttajaryhmät. Terhi Anttila Hannu Tuuri Millainen on minun huonekaluni? Kuluttajaryhmät Terhi Anttila Hannu Tuuri 1. JOHDANTO Tutkimus on osa Palvelevat puuyritykset hanketta, jota on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Janne Parri Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 5 Palautteiden tiivistelmä... 6 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta

Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin Information Securityn tilaamassa tutkimuksessa kysyttiin sadan yritysjohtajan näkemyksiä tietoturvan

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot