Jäse ntie dote 1/2006

Transkriptio

1 Jäse ntie dote 1/2006 Näk ym ä Stå arm ink adu ta raitiovaunun tak asi a ta näh tynä. Raitiovaunuista e ne m m än sisäsivui a.

2 KO KO USKUTSU YH D ISTYK SEN K EVÄTKO KO US Paik k a: Be taniak oti, Be taniank atu 12, Turk u Aik a: k o ESITYSLISTA: 1. Kok ouk se n avaus 2. Va itaan k ok ouk se e puh e e njoh taja ja sih te e ri se k ä k ak si pöytäk irjan tark astajaa ja k ak si äänte n ask ijaa 3. H yväk sytään työjärje stys 4. Tode taan k ok ouk se n ai isuus ja päätösva taisuus 5. Esite tään h a ituk se n k e rtom us e de ise n vuode n toim innasta se k ä e site tään ti it ja ti intark astajie n ausunto niistä 6. Vah viste taan ti inpäätös ja pääte tään vastuuvapaude n m yöntäm ise stä vastuuve vo isi e 7. Käsite ään m uut k ok ouk se e te h dyt e sityk se t, jotk a tu e e jättää k irja isina yh distyk se n h a ituk se e k uuk autta e nne n k ok ouspäivää. 8. M uut m ah do ise t asiat 9. Kok ouk se n päättäm ine n Kok ouk se n a uk si te h dään tutustum isk ie rros Be tanian k irk on raunioi a ja Be taniak odin rak e nnuk sissa se k ä juodaan k ok ousk ah vit ta on k ok oush uone e ssa. K s. tapah tum ak a e nte ri. Joh tok unta 2

3 Pe rinne tie dot ta te e n! M artinrantase uran säännöissä sanotaan k auniisti, e ttä se uran tark oituk se na on "pyrk iä vaa im aan a ue e n k aune usarvoja ja k u ttuuripe rinte itä se k ä e distäm ään toim ia ue e nsa h istorian ja nyk ypäivän ta e ntam ista." Täm än vuode n toim intasuunnite m assa tartutaan asiaan ja e site tään, e ttä se uran h istoriajaosto ryh tyy toim e e n ja a k aa dok um e ntoida a ue e n h istoriaa. Te h tävänä on k oota se ura e om aa k otise utuark istoa ja k e rätä ta te e n k aik e n aista saatavissa o evaa m uistitie toa, va ok uvia, piirustuk sia, k arttoja jne. Tässä työssä h istoriajaosto tarvitse e jäse nistön ja k aik k ie n paik k ak unta aiste n apua ja tuk e a. Etsim m e a ue e m m e h istorian ja vanh an k u ttuuripe rinnön ta tioim ise sta k iinnostune ita M artinrannan a ue e n nyk yisiä ja e ntisiä asuk k aita, joi a on m uistitie toa, tarinoita, vanh oja va ok uvia ym s. m ate riaa ia m e nne i tä ajoi ta. Väh äisink in m uiste us on ta tioim ise n arvoine n. A ue e a on pa jon vanh oja asuk k aita, joide n h aastatte e m ine n varm asti pa k itse e vaivan. H istorian ta tioim ise n voi k uk in a oittaa om a ta osa taan vaik k apa se vitte e m ä ä ja m uistiin m e rk itse m ä ä om an asuinta onsa syntyh istoria, se n suunnitte ijat, rak e ntajat, tontin aik aise m pi rak e nnusk anta ym. tie dot. Arvok k ainta tie toa y e e nsä saa h aastatte e m a a ta ossa asuvia tai asune ita vanh im pia asuk k aita. H e i tä voi saada pa jon m ie e nk iintoista tie toa ta on m e nne isyyde stä, se n e ntisistä asuk k aista, tapah tum ista ja sattum uk sista. Jos on tarpe e n, h istoriajaok se n jäse ne t antavat m ie e ään apua h aastatte uissa ja juttuje n m uok k aam isissa. Vink k i vain, k un tie dät ja tunne t jonk un h yvän h aastate tavan, niin k e rätään m uistot yh de ssä ta te e n. H istoriajaosto ottaa m ie e ään jouk k oonsa uusia jäse niä, joita k otise utum m e m e nne isyys k iinnostaa ja jotk a h a uaa o a m uk ana se n m uistoje n vaa im ise ssa. I m oittaudu m uk aan soittam a a jaok se n ve täjä e (puh ). Te rve tu oa m uk aan. Jouni Liuk e 3

4 M artinrantase ura e suurm e ne stys ym päristö2005 -k i pai ussa M artinranta saavutti k ak si k u taista ja k ak si h ope ista sijaa Turun YM PÄR ISTÖ k i pai ussa. Se ura osa istui k i pai uun ne jä ä e h dotuk se a ja k aik k i ne sijoittuivat pa k intosijoi e. Saavutus o i e rinom aine n nuore e, vasta vajaat 2 vuotta toim ine e e k aupunginosase ura em m e. Ki pai un tavoitte e na o i uusie n se k ä väh e m m än tunne ttuje n k aupunk iym päristön ve tovoim a- ja viih tyisyysk oh te itte n e tsintä ja k artoitus se k ä k oh te itte n parannus-, h oito- ja k äyttötoim e npite itte n ide ointi. Pe k k ä k oh te e n nim e äm ine n e i siis riittänyt. Ki pai un järje stäjinä o ivat Turk use ura, Turun k aupunk i, Turun Pie nta oje n Ke sk usjärje stö, Turun Yrittäjät ja V-S Kiinte istöyh distys. 4 M artinrantase uran k i pai ue h dotuk se t: Itäine n jok iranta Sarjaan "Rak e nne ttu ym päristö rak e nnuk se t ja m aise m ak uva"se ura äh e tti k ak si k i pai ue h dotusta, joista e nsim m äine n k osk i Itäise n Aurajok irannan näk ym ie n parantam ista ja viih tyvyyde n isääm istä. Eh dotuk se ssa tode ttiin, e ttä Aurajok irannat ja niide n istutuk se t ovat k aupunk ik uva ise sti k e sk e isim piä a ue ita Turussa, m utta itäine n jok iranta M artinsi asta a ajuok su e päin on pe k k ää asfa ttia. Esite ttiink in, e ttä Itäise e Rantak adu e Sota aiste nk adu ta Föri e asti avataan vih e rk aista-a ue, joh on istute taan m ata ah k oja puita, e sim. ryh m ite e n va k o- ja sinik uk k aisia sire e ne itä se k ä m aanpe ittope nsaita. Vih e rk aista k asvustoi- Nyk yistä itäistä jok irantaa. (Kuvat: Jouni Liuk e )

5 ne e n k atk aistaan bussipysäk k ie n k oh da a ja ajok aistaa voidaan m yös paik oin k ave ntaa. Föri tä a avirtaan päin o eva e vih e rk aista e istute taan uusia pie nik ok oisia puita, e sim. h e vosk astanjoita, joita näk e e m uua a Euroopassa suosittuina jok ivarsipuina. Tu e vaisuude ssa te h tävissä joe nrannan pe nge rrystöissä voitaisiin rantaviivaa siirtää jonk inve rran joe e päin, jotta istutuk si e tu isi e ne m m än k asvuti aa. W ärtsi än a ue e n k aavoituk se ssa tu isi h uom ioida rantak adun ja ank u k u- ja pyörätie n jatk um ine n aina Korppo aism äk e e n ja M ajak k arantaan asti. Eh dotus sai sarjassaan 1. pa k innon. Pa k intona o i k unniak irja se k ä yk si rusok irsik k apuu istute ttuna M artinrantase uran k anssa sovittavaan paik k aan. M artin k o m io Sam assa k i pai usarjassa M artinrantase ura e h dotti ns. M artin k o m ion tonti e Itäine n Rantak atu 42 vanh an säi yte ttävän e m pire ta on vie rustoi e tava isuude sta poik k e avaa puistoistutusta. Esityk se ssä tode ttiin, e ttä paik k a on k aupunk ik uvassam m e e rittäin näk yvä ja vie ä rak e ntam attom ana säi ynyt jok irannan a ue, jonk a tu isi saada aivan e rityise n näyttäväk si. Eh dotuk se ssa e site ttiin, e ttä e m pire ta on k um m a e k in puo e e istute taan tavanom aise sta poik k e avia k uk k apuita, rusok irsik oi- ta, jotk a ovat h uom iotah e rättäviä k uk k ie ssaan jo touk ok uussa. Puu k uk k ii vie ä toise n k e rran k auniissa rusk aväre issä syysk uussa. Kirsik k apuita täyde ntäm ään voidaan jouk k oon istuttaa k u tasade pe nsaita, jotk a k uk k ivat äh e m pänä k e sk ik e sää. Puide n a e istute taan m attom aise sti e viäviä sini i joja ja tu ppaane ja. Eh dotuk se ssa e site ttiin m yös, e ttä k adun k u m assa o e m assa o e vat vanh an rak e nnuk se n pe rusk ive t säi yte tään h arvoina a ue e am m e jä je ä o e vina m uistoina ta visodan pom m ituk sista. Eh dotus sai sarjassa 2. pa k innon (k unniak irjan). Sarjaan "Luonnon ym päristö a ue e t ja re itistöt"m artinrantase ura äh e tti niinik ään k ak si e h dotusta. Ensim m äine n niistä te h tiin yh de ssä Väh ä- H e ik k i än M äk itupa aise t ry:n k anssa. Korppo aism äk i, M aununtyttäre npuisto Eh dotus sisä si Korppo aism äe n k a ioi a sijaitse van M aununtyttäre npuiston e h ostam ise n ja k unnostam ise n. Siinä tode ttiin, e ttä a ue e n m e rk itys on k asvam assa k e rrosta oasutuk se n e vite ssä Aurajok isuuh un, Pih ajanie m e e n ja H e ik k i än k asarm in a ue e e. Puisto on m uodostum assa e ntistä ve tovoim aise m m ak si u k oi u- ja virk istysa ue e k si asutuk se n k e sk e ä. Lisäarvoa tuovat m one t a ue e n h istoria ise t jäänte e t, innoitus5

6 pie n rannoi e ja po k uje n varsi e h ank itaan pe nk k e jä, e ntise n k orjauste ak an h a ussa o e va puistom aine n osa jyrk ässä k a iorinte e ssä iite tään M aununtyttäre npuistoon, jo oin se säi yisi uudisrak e ntam ise ta. Eh dotus sai sarjassaan 1. pa k innon. Pa k intona o i k unniak irja se k ä 1 k ppuiston pe nk k i sijoite ttavak si se uran k anssa sovittavaan paik k aan puistossa. Va ih autoja Korppo aim äe ssä (Kuva: H K ) te n va ih audat ja -k um m ut e ri vuosisadoi ta, jotk a ansaitse vat tu a e si e. A ue e a on m yös suope räisiä am pia ja äh te itä, jotk a ovat vain pe rk austa vai a. Eh dotuk se ssa e site ttiin, e ttä vanh at Krim in sodan ja ta visodan aik aise t tyk k ipatte rit ja va ih audat k unnoste taan ja m ah do ise sti re k onstruoidaan, k ok o a ue e n k asvusto pe rataan ja h arvinaiste n k asvi ajie n e inym päristö suojataan, uonnon am m ik ot puh diste taan k aatopaik k ajätte istä, pe rataan ja rantak asvi isuutta raivataan, a ue e e te h dään viitoite ttu uonto- ja u k oi upo k u, näh tävyysk oh te e t ja po ut varuste taan opastustau ui a ja -k y te i ä. Le väh dys- ja näk öa apaik oi e, am 6 M artin k irk on ym päristö, Sota aiste nm äk i Eh dotuk se ssa tode ttiin, e ttä M artin k irk on ym päristöe i o e arvoise ssaan k unnossa;h oitam attom uus suorastaan pistää si m ään. Se ura e h dottaak in, e ttä k irk osta k oi ise e n o e va puistom aine n a ue, Sota aiste nm äk i, k unnoste taan, k äve yte itä paranne taan, paik oite e n tuodaan isää m u taa ja istutuk sia täyde nne tään. Save nva ajank adu ta nouse vat portaat k unnoste taan ja M atink adun päästä puistoon pääsy m ah do iste taan rak e ntam a a k ok onaan uude t portaat. Kirk osta e te ään o e va k a ioine n täysin h oitam aton m äk i k unnoste taan de ndro ogise k si puistok si k äyttäe n h yväk si a ue e a itse syntyise sti k asvavaa m ie e nk iintoista puu- ja pe nsas ajistoa. A ue e a k asvaa m m. Suom e n e nnätysk ok oa o e via orapih ajia, vi iruusuja ja k aik e ti uontaise sti syntynyt aak atuh k ape nsas. Näm ä jäte tään paik oi e e n. Lisäistu-

7 Ennätysk ok oise t orapih ajat se urak untata on pih a a (Kuva: JL) tuk sia te h dään k uivuutta k e stävi ä aje i a (punatam m i, k u tasade pe nsas, ruusut). Ka iota ja k ivik k oa jäte tään näk yviin ja a ue e n h a k i te h dään tutustum ispo k u. Lisäk si e site ttiin, e ttä Sota aiste n puistossa k e säisin toim ivan Turun Y ioppi aste atte rin toim intae de ytyk siä e de saute taan e sim. parantam a a k u k ute itä se kä e ik k aam a a ja h oitam a a vi isti k asvavaa h e inik k oa näyttäm ön a ue e a te atte rin toim intak aude n aik ana. Eh dotus sai sarjassaan 2. pa k innon (k unniak irjan). Pa k intoih in iittyi tie to siitä, e ttä pa k itut e h dotuk se t äh e te - tään järje stäjie n toim e sta a oitte ina k aupungin ao. e im i e, jotk a ovat k oh te e sta riippue n Kaupunginh a itus, Ym päristö- ja k aavoitusvirasto, Kiinte istö aitos ja Vih e ryk sik k ö. M artink o m ion e h dotus toim ite taan m yös va tion Se naattik iinte istöi e h uom ioonote ttavak si tontin k äyttösuunnitte ussa. Kaupungin rattaat pyörivät h itaasti, m utta toivottavasti aivan äh ivuosina saam m e näh dä tuottavatk o e sityk se m m e toivom aam m e tu osta ja a k avatk o M artinrannan jok ivarre t vih e rtyä ja puistot k aunistua. Ym päristöjaosto 7

8 Turun raitiotie t ja M artti R aitiotie n pe rustam ine n Turk uun Turussa toim i k re ivi August Arm fe tin pe rustam a h e vosraitiotie Tuom iok irk k osi a ta Kanavanie m e e. Se n toim inta päättyi vararik k oon k ork e ide n ta vik unnossapitok ustannuste n tak ia. Kaupunginva tuusto h y k äsi avustuk se n, k osk a yh tiön osak k aat e i va tuuston e ne m m istöo ivat jääve jä. Turk u o i i m an raitiotie tä asti, jo oin sak sa aise n AEG:n rak e ntam an säh k öraitiotie n iik e nne k äynnistyi k e sk ustaa k ie rtävä ä k ah de k sik k o inja a se k ä inja a Satam aan. Linjasto o i yk siraite ine n k oh tausraite in, raide e ve ys o i 1000 m m ja säh k öjännite 600 V. Sak sa aiste n om istam a raitiotie tak avarik oitiin e nsim m äise n m aai m ansodan ajak si ja k unna iste ttiin toim i uvan e h toje n m uk aise sti. M atk ustajam äärät ja injasto säi yivät äh e s sam oina vuote e n asti. R aitiotie n aaje ntam ine n m yös M artinm äk e e n uvu a raitiotie tä arvoste tiin voim ak k aasti, k osk a injasto e i k attanut k ok o k aupunk ia ue tta e ik ä Raunistu an ja Num m e n e sik aupunk e ja. Te k ni iste n aitoste n autak unnan puh e e njoh taja H ans H. Gripe nbe rg tote sik in vuonna e ttä raitiotie o isi jo8 ko aaje nne ttava pe rus iik e nne m uodok si tai k orvattava inja-autoi a. Vuonna ase te ttu iik e nne k om ite a e sitti, e ttä raitiotie stä te h dään pe rus iik e nne m uoto jota bussit täyde ntävät. Raitiotie pääte ttiin rak e ntaa uude n raitiotie aitok se n joh taja I m ari Borgin joh do a k ak siraite ise k si ja aaje ntaa k attam aan k antak aupunk ia ue ja suurim m at e sik aupungit. Linjastok si suunnite tiin: 1. Kanavanie m i Kauppatori Poh jo a 2. Num m e nm äk i Kauppatori Puutarh ak atu (Portsa) 3. Stå arm ink atu Itäine n Pitk äk atu Uude nm aank atu Iso H äm e e nk atu Auransi ta Kauppatori Rautatie ase m a Puistok atu (tavoitte e na re ngas inja M artinsi an va m istuttua) Vuonna rak e nne ttiin k ak soisraide Linnank adu e se k ä uude t radat Poh jo aan ja H äm e e ntu iin asti. Sam a a injasto jae ttiin k ah te e n injaan. Laaje nnuk sia varte n raitiotie e ti attiin uusia vaunuja Ruotsista ASEA: ta se k ä H e singistä vuok rattiin viisi vanh aa raitiovaunua. M artinm äk i sai raitiotie n e nsim m äise n k e rran vuonna k un uusi raitio inja 3 Uude nm aank atua ja Itäistä pitk äk atua pitk in rak e nne ttiin Stå arm ink a-

9 Crich ton-vu canin pysäk k i Korppo aism äe n injan avajaispäivänä m arrask uussa (Kuva: TuK L:n ark isto) Raitiovaunui assa M artin k ou u a ok ak uussa Jouni Liuk e ja e site m öitsijä M ik k o Laak sone n. Tausta a k uva M artink adu ta. (Kuva: H K ) 9

10 dun, M artink adun ja Kunink aank artanon m uodostam an k o m iok ortte in pääh än. IV ja V k aupunginosiin o i h yväk sytty uusi Be rte Jungin aatim a ase m ak aava ja a ue e e o i rak e nne ttu uusia puuta ok ortte e ita, k ou u ja yk si k ivita o nyk yise n M artin a k uosat. Itäise n Pitk änk adun varsi o i yh te näine n puuta oa ue, m utta si ä o i väh e m m än asuntoosak e yh tiöitä ja ta ot vanh e m pia k uin M artissa ja Portsassa. Raitiotie jatk e ttiin Num m e nm äk e e n, si oise e n Kaarinan k untaan vuonna Tam m itie e ja vuonna Kotim äe nk adu e. Vuonna toim ite ttiin e nsim m äise t Suom e ssa rak e nne tut m oottorivaunut jotk a rak e nsi Suom e n Autote o isuus, ja H e singistä vuok ratut vaunut pa aute ttiin Uudistuste n se urauk se na raitiotie tuotti uvun opu a tasaise sti voittoa. Laaje nnusvaih e päättyi M artinsi an va m istum ise e n vuonna 19 40, jo oin injat 2 ja 3 yh diste ttiin suure n osan raitiotie ve rk k oa k ie rtäväk si yh diste m ä injak si. Num e rok y tit vaih de ttiin Puistok adu a. R aitiotie t sota-aik ana Sota-aik a o i raitiote i e rask asta. Kaupungissa iik e nnöine e t inja-autot joutuivat sotaan, ja raitiotie t h oitivat k aik e n iik e nte e n. Raitiote ide n m atk ustajam äärät nousivat e nne nnäk e m ättöm än suurik si. Pu avuonna k e sk ive rtoturk u aine n te k i 307 raitio10 vaunum atk aa. Ta visodan pom m ituk sissa raitiovaunuh a it pa oivat ja use ita vaunuja tuh outui. Uudistuk siak in saatiin aik aan. Uusi k orjattu raitiovaunuh a i va m istui Suom e n Autote o isuude ta saatiin viisi pe rävaunua ja ne jä uutta m oottorivaunua Ka ustopu a o i tästä h uo im atta h uutava. Pom m ituk sissa tuh outune e t vanh at vaunut jouduttiin rak e ntam aan uude e e n, ja iik e nne aitos rak e nsi itse viisi pe rävaunua. R aitiotie n k e h ittäm ine n uvu a ja Korppo aism äe n raitiotie Raitiotie injastoa rationa isoitiin yh ytaik aise n joh taja Kauk o Kah ran ( ) suunnite m ie n m uk aan. Ke sk ustan pääre itti siirre ttiin Linnank adu ta ja Y iopistonk adu ta Ee rik ink adu e, jotta saatiin aik aan se k e ät vaih toase m at Puistok adu e, Kauppatori e ja Tuom iok irk o e. Viim e ise ssä vaih e e ssa m uute ttiin inja 2 Stå arm ink adu e päättyväk si injak si Num m i M artinm äk i ja inja 3 re ngas injak si. Suora k ak k os inja paransi voim ak k aasti isärak e nne ttavan M artinm äe n yh te yttä k e sk ustaan. Uusi, vuonna a oittanut iik e nne aitok se n joh taja, k äyttöinsinööri Pe ntti O. Savo aine n pyrk i k e h ittäm ään raitiotie ve rk ostoa. Raitiotie o i tark oitus aaje ntaa k ok o se udun pää iik e n-

11 ne m uodok si. H ark ittiin aaje nnusta Num m e sta Kura aan, Uude nm aantie tä Vasaram äk e e n ja Satak unnantie tä pitk in rak e ntaa pik araitiotie Raisioon. Savo aise n suunnite m ie n m uk aan injaa 2 jatk e ttiin Stå arm ink atua Korppo aism äk e e n, oh i Crich ton-vu canin, sitte m m in W ärtsi än te ak an portin. Linjan tärk e in pe ruste u o ivat te ak an työm atk at. Rata rak e nne ttiin ripe ästi, työ a k oi h e inäk uussa ja inja avattiin Linja rak e nne ttiin nyk yaik aise sti Turk uun k aavai tuje n pik araitiote ide n prototyypik si. Kisk ot h itsattiin yh te e n e sse ni äise n m e stari B ock in joh do a. Linja a o i om a k aista Stå arm ink adun e te äpuo e a ja riste yk sissä raitiovaunun tu osta varoittivat vi k k uva ot. Linjan ratk aisut vastasivat uvu a Sak sassa, Ransk assa, Ruotsissa, Itäva assa, Sve itsissä ja pian Norjan Be rge nissä noudate ttavia suunnitte upe riaatte ita. Sam ana vuonna Turk uun h ank ittiin pik araitiotie k äyttöön sove tuvat k ah de k san "aave vaunua". M ite n raitiotie vaik utti M artin k e h ityk se e n? M artin a ue e sta m uodostui k iinte ä osa "k antak aupunk ia". A uee ta o i h yvät yh te yde t k e sk us- Korppo aism äe n injan työn a k u Stå arm ink adun ja M artink ad un riste yk se ssä a k usyk systä (Kuva: TuK L:n ark isto) 11

12 taan, rautatie ase m a e, inja-autoase m a e, y iopistoi e ja TYKS:iin. Raitiotie tuk i uvun M artin k e rrosta oje n rak e ntam ista se k ä Itäise nk adun k e rrosta orak e ntam ista uvu a. Tyypi ine n raitiotie iik e nte e n jä ki ovat k aupunk im aise t "k ivija k ak aupat"joita Turussa on nim e nom aan raitiotie n vaik utusa ue e a. Raitiotie n vaik utus näk yy e de e e n M artin a ue e n se vänä "k e sk ik aupunk i aise na" e im ana. Korppo aism äe n h aara a vaik utus e i o e yh tä se vä k osk a raitiotie o i sie ä vain 16, e i 40 vuotta. Lak k autus va m iste tiin tark oitush ak uise sti, e ik ä se te h nyt iik e nne aitok se sta k annattavaa H anna Sirk iä on tutk inut raitiotie n ak k auttam ista asiak irjoje n ja e h distön va ossa pro gradussaan H yvästi ny sitt raitsik at, Turun raitiovaunu iik e nte e n ak k autus Raitiotie n ak k autuk se n ratk aisi iik e nne aitok se n k äyttöinsinööri Pe ntti O. Savo aise n k annan m uutos vuonna raitiotie n k e h ittäm ise stä se n ak k auttam ise e n. Syynä Savo aise n m ie e nm uutok se e n o i uvun taitte e ssa e h dote ttuje n aaje nnuste n ja parannuste n h y k ääm ine n. Viim e ine n pisara o i se, e ttä Savo aise n e h dotus ti ata k uusi uutta ne iak se ista raitiovaunua h y ättiin. Laaje nnuk sia ja parannuk sia vastustivat yh dysva oista vaik ut12 te ita saane e t ase m ak aava-ark k ite h ti O avi Laisaare n ja apu aisk aupunginjoh taja Öyvind Stadius. Budje ttipäätöste n pe ruste e a raitiotie n k e h ittäm istä vastustivat m yös m one t po iitik ot. Lak k auttam ispäätök se n pe ruste ut va m iste tiin täysin tark oitush ak uise sti tark oituk se na varm istaa ak k autus. Raitiotie n k e h ittäm istä tai säi yttäm istä e i aink aan tutk ittu varte e note ttavana vaih toe h tona. Pääosa ta oude isista säästöistä syntyi k u je ttajarah astuk se sta, jonk a vastoin pare m paa tie toa väite ttiin o e van m ah doton raitiovaunuissa. Bussi iik e nte e n e de yttäm än k atuje n k unnostuk se n ja uude n varik on k ustannuk sia e i aink aan arvioitu. Bussi iik e nte e n i m ansaaste päästöjä väh äte tiin. Vie rai ut te h tiin vain raitiotie t ak k auttane isiin Ruotsin ja Sak san k aupunk e ih in. Va tuuston ak k autuspäätös viipyi äh innä se n vuok si, e ttä oik e isto ja vase m m isto k iiste ivät uusie n inja-autoje n h ank innasta ja iik e nne aitok se n roo ista. Täm ä k iiste y jatk ui pitk ään m yös ak k autuspäätök se n jä k e e n. Raitio injan 1 Satam a Kauppatori Poh jo a k orvaam ine n bussi inja a 1 Satam a Kauppatori Rie sk a äh te e ntie joh ti m atk ustajam äärän a e ne m ise e n n. 22%. Tästä h uo im atta raitiotie n ak k auttam ista k iih dyte ttiin v , jo oin se n ak k auttam ista k iire h ti-

13 vät inja-auto iik e nnöitsijät, injaautok orite h das se k ä k aupungin y e isk aavatoim isto. Linjan 2 ak k autusta aik aiste ttiin k ah de a vuode a vuode sta vuote e n Linjan 3 sisäk e h ä ak k aute ttiin ja inja Viim e ine n raitiovaunu, num e ro 38, Turussa ja M artissa k u k i injan 3 u k ok e h ä ä. Le h distössä raitiotie n ak k autuspäätös e site ttiin a uk si ne utraa isti tai m yönte ise sti. Lak k autuk se n äh e stye ssä a oite ttiin k irjoittaa raitiotie nosta gisia ja Turun päivä e h de stä a k ae n m yös raitiotie n ak k autusta vastustavia artik k e e ita. Kansa aiste n ja po iitik k oje n k e sk uude ssa a k oi uvun a ussa e siintyä voim istuvaa ak k autuspäätök se n vastustusta, ja Ene m m istö ry. te k i raitiotie n säi yttäm ise stä k e vää ä a oitte e n. Lak k autuk se n vastustus o i k uite nk in passiivista e ik ä siih e n öyde tty te h ok k aita pe ruste uja. Lak k autuspäätös o isi touk ok uuh un asti o ut pe ruttavissa. Linjat 2 ja 3 o ivat toim iva k ok onaisuus, ja niide n m atk ustajam äärä k asvoi ak k autuk se e n asti. Use issa k aupunge issa, k ute n Ge ne ve ssä, ak k autus pe ruttiin vaik k a vain yk si inja o i jä je ä. R aitiotie n ak k autuk se n se urauk se t Raitiotie n ak k autusta ja se n k orvaam ista busse i a e i k osk aan arvioitu k ok onaisuute na. Uusie n bussie n h ank inta, k atuje n k unnostam ine n ja uusi varik k o tu ivat odottam attom an k a iik si. Kok o raitiotie k atuve rk k o rak e nne ttiin vuode sta uvun oppuun m e nne ssä uude e e n, jotta se k e sti bussi iik e nne ttä. Uusi bussih uo tok e sk us tote ute ttiin suppe ana ti apäisratk aisuna. Lak k autuk se n tavoite tta, iik e nne aitok se n itse k annattavuutta, e i saavute ttu vaan iik e nne aitos säi yi tappio ise na. Raitiotie n ak k auttam ise n yh te yde ssä rom ute ttiin 40 m oottorivaunua, 30 pe rävaunua ja 16,7 k m ratave rk k o. Näistä 18 vaunuyh diste m ää o i ajanm uk aisia. Vastaava uusi vaunu m ak saa noin 2 M e /k p. Rata ja virransyöttö m ak saa uusinve stointina noin 13

14 3 M e /k m i m an iik e nne järje ste yjä. Käytännössä vastaavan raitiotie n uude e e nh ank inta-arvo tänä päivänä o isi noin 86 M e i m an m uita iik e nne järje ste yjä. Jos raitiotie n tode ise k si arvok si arvioidaan puo e t ratave rk on ja uude m pie n vaunuje n h ank inta-arovsta, k aupungin k ärsim ä tappio m e ne tys vastasi noin 43 M e. M artin k anna ta ak k autus m e rk itsi, e ttä m e ne te ttiin säännö ise sti m uutam an m inuutin vä e in k u k e va m atk a-aja taan m inuutin yh te ys ydink e sk ustaan, rautatie ase m a e, k ork e ak ou ui e ja TYKS:iin. M i ään m uu a iik e nne m uodo a k uin raide iik e nte e ä e i päästä jok a säässä ja jok a aik aan sam assa ajassa k aupungin sisä ä. M artink atu Stå arm ink atu ja Itäine n Pitk äk atu m uute ttiin äpiajo iik e nte e n väy ik si. M e u, pö y ja pak ok aasu väh e ntävät asuntoa ue e n viih tyisyyttä. M artin äh ipa ve ut ovat väh e ntyne e t m utta onne k si suure k si osak si vie ä jä je ä. M ik ä i Pe ntti O. Savo aise n e h dottam at aaje nnuk se t ja m ode rnisoinnit o isi tote ute ttu, raitiotie tä e i o isi ak k aute ttu vaan Turussa o isi yk si m aai m an nyk yaik aisim m ista raitiote istä ja jouk k o iik e nte e n k äyttö o isi 2 3 k e rtaa nyk yistä suure m pi. Nyk yaik aise n raitiotie n m ah do isuude t M artin suunna a? Turun se udu a on m m. k irjoittajan toim e sta se vite tty pik a14 raitiotie n m ah do isuuk sia suunna a Naanta i Raisio Turk u Kaarina se k ä Varissuo e e ttä Runosm äk e e n. M ah do isuude t vaik uttavat yh tä h yvi tä k uin raitiotie t pa auttane issa Ransk an ja Sak san k e sk isuurissa k aupunge issa tai ystävyysk aupungissam m e Norjan Be rge nissä. Suurin k ysym ysm e rk k i on uude e e nrak e ntam ise n k ork e a h inta. Turun k aupunginh a itus ja Varsinais-Suom en iiton m aak untah a itus ovat viim e k si ok a m arrask uussa 2005 päättäne e t jatk aa raitiotie n tutk im ista ainak in Kaarinan, Raision ja Kupittaan Varissuon suuntiin. Entä o isik o M artin M ajak k arannan suunta m yös m ah do ine n?vanh an k ak k ose n re itin asuk aspoh ja Kauppatorista änte e n on noin asuk asta, joista M artti 4 400, Itäranta ja M ajak k aranta Asuk asm äärä injak i om e triä k oh de n on y i asuk asta i m an H e ik k i än k asarm in uudisrak e ntam ista ja Korjauste ak an rantaan suunnite tuja k e rrosta oja, yh te e nsä noin asuk asta. M ajak k aranta M artti Kauppatori injan pituus o isi noin 3,5 k m. Radan k ustannus k atum uutok sine e n on noin 5 6 M e /k m = n. 17,5 21 M e. Kustannuk se t vastaavat noin auton h a i- tai uo apysäk öintiä, e i inve stoinnin h inta voitaisiin säästää yk sistään uudisrak e ntam ise n pysäk öintipaik oista. Jatk o H irve n-

15 sa oon on tärk e ä m ah do isuus, k osk a i m an te h ok asta jouk k o iik e nne ttä h irve nsa o aiste n autot ruuh k auttavat re itin Stå arm ink adu ta M y y- ja M artinsi oi e. Ensi vaih e e na voitaisiin tote uttaa H irve nsa on si a e ja Stå arm ink adu e jouk k o iik e nne k aistat. Raitiotie n rak e ntam ine n M artin M ajak k arannan H irve nsa on suuntaan on väh intään yh tä m ie e k ästä k uin m uih ink in suuntiin. M utta asia voi e de tä vain, jos paik a ise t asuk k aat te k e vät a oitte e n. Lisätie toa Turun raitiote ide n h istoriasta Suom e n Raitiotie se uran inte rne t-sivut: w w w.raitio.org ³ Suom e n raitiotie t ³ Turk u. M arita Söde rström : Ratatie osak e yh tiöstä k e taise e n vaaraan. Sata vuotta Turun jouk k o iik e nne ttä. H anna Sirk iä 2003: H yvästi ny sitt - raitsik at, Turun raitiovaunu iik e nte e n ak k autus h ttp://w w w.k aupunk i iik e nne.ne t/h annasirk iaprogradu.pdf Lisätie toa nyk yaik aisista raitiote istä: Pik araitiotie Turun k aupunk ise udu a (2002): h ttp://w w w.turk u.fi/ym pak aavi ³ k aavoitus ³ y e isk aavoitus ³ osase vityk se t. D I Ante ro A k un k aupunk i iik e nne sivut: w w w.k aupunk i iik e nne.ne t K ansik uva se k ä sivuje n 13 ja 15 k uvat injoje n 2 ja 3 oppuajoi ta: M ik k o A am e ri 15

16 Puistok äve y ä M artin k irk on ym päristössä M artinrantase uran väk e ä o i syysk uun puo ivä issä k ok oontunut M artin k irk on e dusta e tutustum aan ym päristön k asvi isuute e n, e rityise sti se n osittain h arvinais aatuise e n puustoon. Jouk k oa äh ti opastam aan uonnon ih m e e isyyk siin am atööride ndro oge ik si itse ään k utsuvat Rob e rt R ainio ja O avi Suom ine n. Rainio äh ti vie m ään jouk k oa e nsin k irk on k oi ispuo ise e n Sota aiste npuistoon. H än k e rtoi, e ttä M artinrantase ura o i aie m m in k e sä ä Turun Ym päristö k i pai ussa te h nyt a oitte e n täm än a ue e n k e sk e ise n puiston e h ostam ise k si; e sim. m aata tu isi paik oin isätä, nurm ik k oa pitäisi h oitaa pare m m in, k äve ypo k uja se k e yttää ja M atink adun päästä tu isi rak e ntaa k u k uportaat puistoa ue e e. Pih ajah arvinaisuuk sia M atink adu a Sota aiste npuistosta m arssittiin M atink adu e, jossa tutustuttiin M atink atu 3:n e dusta a o eviin varsin e rik oisiin pih ajiin. Rainio k e rtoi, e ttä k auk ana Japaninm e re ssä on saari nim e tään U ung-d o. Vaik k a a ue sijaitse e m e k o e te ässä, Espanjan e te ä16 rannik on e ve ysaste i a, on se jääk aude n aik ana o ut m aantie te e isistä syistä nyk yistä h yvin pa jon k y m e m pää a ue tta. Eräs ruotsa aine n k asvitie te i ijä päätte i, e ttä k y m ään tottune ita k asvi aje ja voisi sie ä o a vie ä jä je ä. H än nousi saare n k ork e im m a e h uipu e noin 1 k m k ork e ute e n ja öysi sie tä m m. a ppiruusuja ja näitä pih ajia (S. com m ixta). H äne n k e rääm istään sie m e nistä nousse e t taim e t ovat m e ne styne e t y ättävän h yvin Ruotsissa e te äsuom e n i m astoa vastaavi a a ue i a. Ja nyt siis m yös Turussa. Pih aja on re h e väk asvuine n, suuri e h tine n ja -m arjaine n ja si ä on h uom iota h e rättävän k auniit syysvärit. Puistonparannusta k irk onm äe ä Sota aiste nk adu a tutustuttiin e rääse e n varsin järe ään pii ipuuh un (S. x rube ns), tosi suuri puu o ak se e n pajun suk ua. M atk a a pitk in Ase se pänk atua k atse tiin m m. riippupih ajaa, Te m ppe ink adun k om e aa iso e h ti e h m usk ujaa ja pyram idija avaa. Kadun pääh än saavuttae ssa o tiink in jo toise ssa M artinrantase uran e h dottam assa Ym päristö 2005 parannusk oh te e ssa. Toistaise k si joutom aana o e va a k a ioise a a ue e a m äe n k ork e im m a a k oh da a

17 Rob e rt Rainio M atink ad u a k e rtom assa U ungd on pih ajista. (Kuva: H K ) k irk osta e te ään k asvaa aidoi aan m ie e nk iintoisia puita ja pe nsaita. Löysim m e sie tä iso e h m uk se n sie m e ntaim ia, vi iruusupe nsaita ja m m. tuh k am arjape nsaan. Näitä k aik k ia voidaan k äyttää h yväk si a ue tta k unnoste ttae ssa. M artinrantase ura e sittääk in e h dotuk se ssaan, e ttä a ue e e pe ruste ttaisiin pie nim uotoine n h arvinaise m pia puita e sitte e vä a ue. Lisäistutuk sina tu isivat k ysym yk se e n e sim e rk ik si punatam m i ja k u tasade pe nsas, jotk a varttuune e m pina sie tävät h yvin k uivuutta. Suom e ne nnätysorapih ajia se urak untata on pih a a Sok e ri poh ja a;se urak untata on pih a ta öytyy k ak si e rittäin järe ää orapih ajaa, joide n tark e m m asta ajista on o ut e päse vyyttä. Ke sä ä k ävi varsin arvova taine n re tk ik unta H e singistä puita tutk im assa ja risti ne m ustam ar- jaorapih ajik si (Cr.doug asii). Laji on m e k o tava ine n, vaan e i näide n puide n k ok o. Eräässä k irjassa, joh on on k oottu Suom e n suurim m at k unk in puu ajin yk si öt, on suurim m ak si m ustam arjaorapih ajak si m ainittu H e singin k asvitie te e ise ssä puutarh assa k asvava puu. Se on k ak sih aaraine n ja ym pärysm itak si on puo e n m e trin k ork e ude ta m itattu 206 cm. Suure m pi näistä Turun puista on norm aa i ta 1,3 m k ork e ude ta m itattuna 215 cm ja toine n 19 9 cm. Tässäk in asiassa Turk u siis h ak k aa k irk k aasti H e singin! Näm ä puut ovat m yös e m oja nii e uk uisi e sie m e ntaim i e, joita öytyy aie m m in m ainittuje n isäk si e de ä e site tyssä parannusk oh te e ssam m e. Puistok ie rrok se n päätte e k si tarjosi M artinse urak unta ystävä ise sti k ah vih e tk e n se urak untata ossa. Siitä re tk e äise t ja järje stäjät e sittävät äm pim ät k iitok se nsa. Robe rt Rainio 17

18 M artinrantase uran syysk ok ous järje ste ttiin m arrask uussa M artin k ou u a. Kok ouk se n a uk si ark k ite h ti Tauno Ke iram o, k ou un e ntine n oppi as, k e rtoi k uvin ja sanoin k ou unsa h istoriasta ja k ou unk äynnistä uvu a. Se uraavassa asiasta k iinnostune i e yh yt k e rtom us M artin k ansak ou un syntyh istoriasta aina vih k im isjuh aan asti. M ARTIN KO ULU Syntyh istoriaa Viim e vuosisadan a ussa te h tiin use ita a oitte ita k ou un saam ise k si 2. k ou upiiriin, joh on M artinm äe n a ue k in k uu ui. V tu i uusin a oite, tä ä k e rtaa aste n vanh e m pie n tah o ta. IV ja V k aupunginosan asuk k aat te k ivät si oin k ou uanom uk se n k aupungin va tuusto e. H e osoittivat m m. apsiti astoi a k ou un tarpe e isuude n. Anom uk se n a ek irjoittajia o i pe räti 88; ta onom istajia, isännöitsijöitä ja m uita k ou un tarpe e sta h uo ta k antavia k ansa aisia. Kou un rak e ntam ise n k anssa k i pai e m assa o i joe n änsipuo e e, M ik ae in k irk on auk io e ajate tu k ou uta o, jonk a rak e ntam ise k si o i te h ty a oite sam oih in aik oih in. Kansak ou uje n joh tok unnan m ie e stä toise n piirin k ou u o i k uite nk in tarpe e ise m pi ja M ik ae in k irk on e i 3. piirin k ou un 18 rak e ntam ine n sai siirtyä tu e vaisuute e n. Toise n piirin k ou un paik ak si joh tok unta suositte i Te rvah ovink adun ja Työ äise nk adun rajoittam aa a ue tta V k aupunginosan 8. k ortte issa. Suunnite m issa o i suuri, 15 uok k ah uone tta ja m uut vä ttäm ättöm ät ti at k äsittävä k ou uta o. Ku ui k uite nk in 10 vuotta, e nne nk uin rak e ntam ise e n päästiin. E e ttiin e nsim m äise n m aai m ansodan se k avissa o oissa; ne vie roittivat ajatuk se t pois rauh anajan suunnite m ista. Ajank oh dan e pävarm uus ja yh ä nouse va h intataso m yös pe otti päättäjiä. Joh tok unta aati ta ve a ti aston siitä, pa jonk o k ussak in k aupungin osassa ja k ortte e issa asui k ou uik äisiä apsia. Ti asto osoitti, e ttä M artinm äe n e i 2. k ou upiirissä o i 713 k ansak ou ua k äyvää suom e nk ie istä asta. Ruotsink ie isi e apsi e o i Sirk k a ank adun k ou ussa tarpe e k si ti aa, jote n uutta k ou ua suunnite tiin vain suom e nk ie isi e. Koottu ti asto puh ui joe n itäpuo e e rak e nne ttavan k ou un puo e sta, o ih an isäk si IV ja V k aupunginosan asutus nope asti k asvam assa. Syk sy ä ratk aisi va tuusto opu ise sti uude n k ou uta on rak e ntam ise n. Sam a a va tuusto ratk aisi m yös k ou un tonttik ysym yk se n. Kaupungin ase m ak aava-ark k ite h din, E.J.Sutise n e h dotuk se sta k ou u rak e nne ttaisiin k ok o a ue tta h a itse va e k uk k u a e aivan Urh e i upuiston ai-

19 taan, 15. k ortte in tonti e n:o 4. Uusi k ou u, M artin k ansak ou u, M artin Se urak unnan k e sk ustassa, va m istui syys uk uk aude n a k uun Kou u o i k oo taan suurin Turun siih e nastisista k ou uta oista. Kou un piirustuk se t aati k aupunginark k ite h ti E. H inde rsson ja apu.ark k ite h ti H. Sm e dbe rg. Rak e nnusurak oitsijoina toim ivat rak e nnusm e starit Ja m ari H uh ta a, V.A. Lah ti ja I.J. Vi jane n. Ta o m ak soi n. 5,5 m i j. si oista m ark k aa. Kou unk äynti uude ssa u jaassa k ou uta ossa a oite ttiin syk sy ä ja k ou uta on vih k im isjuh aa vie te ttiin Vih k im ispuh e e n piti tuom iorovasti E. Cando in. Lisäk si puh uivat k ou- un joh tok unnan puh e e njoh taja, toh tori Arm as Ensiö ja k ansak ou uje n tark astaja O tto Viitane n. Juh a isuuk siin k uu ui isäk si k ou un ope ttajie n suorittam ia au u- ym e sityk siä. Jouni Liuk e Läh de : O. Viitane n: Turun k ansanope tuk se n h istoriaa, M artin k ou u tänään. (Kuva: JL) 19

20 KAPA AH O NEN H yvän m ie e n k auppam ie s "Kapa Ah one n, tarinan k auppam ie s" on m artinranta aise n, Stå arm ink adu a asuvan au unte k ijän om ista au uistaan te k e m än CD - e vyn nim e nä. Tarinoide n k auppam ie h e nä Kapa on jak anut h yvää m ie tä jo y i ne jänk ym m e ne n vuode n ajan au am a a apsi e, vanh uk si e ja aitosh oidossa e ävi e yk sinäisi e äh im m äisi em m e. Kapa Ah one n k e ik k ai e e h yvin pa jon päiväk ode issa, k e h itysvam m aiste n toim intak e sk uk sissa,sairaa oissa, vanh aink ode issa ym aitok sissa. Näitä vie rai ujaan h än te k e e, paitsi Turussa ja äh iym päristössä, m yös pitk ie nk in m atk oje n päässä, H äm e e n innassa, Porissa, Tam pe re e a jne. Vi kk aim pana aik ana on jo ain paik k ak unna a o ut se itse m änk in e siintym isk e ik k aa sam ana päivänä. Aina k e säisin Kapa te k e e viik on k e stävän e siintym ism atk an k otise udu e e n Nurm e k se n ja Joe nsuun suunna e. Näi ä re issui a on vaim ok in aina m uk ana. 20 M atk at te h dään bussi a. Pubik e ik k oja h än e i e nää, varsink aan syys- ja ta viaik aan, te e. "Niitä k e ik k oja o e n te h nyt k aik e nk aik k iaan y i tuh at 40-vuotise a ura ani"m uiste e e Kapa. Kie rtävän m usik antin työ vaatii k ovaa k untoa. Kapa k e rtoo tunne tun k itaristin Frank Z appan sanone e n, e ttä trubaduurin täytyy m uistaa pitää k unnostaan h yvää h uo ta, syödä ja nuk k ua h yvin ja vie ttää k unno ista e äm ää. Näin pystyy k ie rtäm ään ja soittam aan näink in e päsovinnaista m usiik k ia. Kapa on innok as uk e m ise n h arrastaja. Kirja isuude sta h än am m e ntaa ide oita au uje nsa sanoituk siin. H yviä vink k e jä uusiin ajank oh taisiin au uih in öytää use in m yös sanom a e h distä. Kapa Ah ose n v e vyttäm ä CD e vy "Kapa Ah one n tarinan k auppam ie s" sisä tää k ym m e ne n h äne n säve täm äänsä ja sanoittam aansa au ua; se aisia k uin e sim. Tarinan k auppam ie s, Ba adi Se i in saare ta, H e tk e n h i jaisuute e n, I tam m e jne. Le vyä voi tie duste a suoraan m ae stro ta itse tään, puh. (02) M auri Kivik osk i

21 Jou uine n au e m ai ta M ani assa M artinrantase ura vie tti jou uk uun a ussa e de isvuotise e n tapaan jou uista au e m ai taa, tä ä k e rtaa uude ssa upe assa M ani an M ak asiini-sa issa. Lau ui an ve ti tä äk in k e rtaa M artinm äe n om a trubaduuri M auri Kivik osk i. H än joh ti yh te is au ua ja e sitti niide n vä i ä m ainioon tapaansa om ia au e m iaan. M yös k aik k i vie rai e vat e siintyjät o ivat m artinranta aisia. Ensim m äise nä e siintyi m onie n tunte m a M ark e tta Saarine n, jok a spontaani a tava aan e sitti pari jou uista k appa e tta. Toine n vie rai e va täh ti o i m e i e jo viim e vuode ta tuttu nuori, 11-vuotias, M auri K ivik osk i ja Pe te H aapasa o. A ak uvassa Aino Kosk im ie s. (Kuvat: H K ) se isti Aino Kosk im ie s. H än e sitti k auniisti jou u au un Tonttu ja Je an-baptiste Bréva in sonaatin No. 1 C-duurissa, 1. osa. Y ätysvie raana tu i m uk aan tode ine n am m atti aine n, Kirk an yh tye e ssä viim e k si pianistina soite ut Pe te H aapasa o, jok a e sitti m uutam an soo o au un, tä ä k e rtaa k itara a itse ään säe ste e n. H än osa istui m yös yh te is au uje n säe styk se e n. O nnistune e ssa, viih tyisässä i assa o i k atsom ossa runsas innostunut y e isö, m uk ana m yös jouk k o naapuriyh distyk se n, M e ripuistose uran jäse niä. Kiitos onnistune e sta i asta h e i e ja k aik i e m ui e m uk ana o e i e, ta k ooväe e ja e nne nk aik k e a tie tysti m ainioi e e siintyji e. Jouni Liuk e 21

22 Tapah tum ak a e nte ri, k e vät 2006 H e ik k i än k asarm i -k ie rros a k o 12:00 H e m ik uun tutustum isk oh te e na on H e ik k i än k asarm i rak e nnuk sine e n ja a ue ine e n. Kasarm ia ue e n tu e vaisuude sta rak e nnuste n k oh ta osta ja a ue e n k aavoituk se sta uudisrak e nnusk äyttöön on viim e aik oina pa jon k e sk uste tu ja k irjoite tu. Nyt k ie rrok se am m e Turun ja Porin Soti as äänin e dustaja k e rtoo m e i e a uk si H e ik k i än k asarm in h istoriasta, se n nyk ypäivästä ja m yös viim e istä tie toa se n tu e vaisuude n näk ym istä. Se n jä k een m e idät joh date taan k ie rrok se e tutustum aan a ue e se e n ja rak e nnuk siin. Kok oontum ine n jo k e o k asarm ia ue e n porti e, josta m e idät opaste taan e te e npäin. Jos Sinu a on k u k uvaik e uk sia päästä paik a e, niin ota yh te ys; jos vaik k a järje styisi k im ppak yyti. Soita Jouni Liuk e e, puh Be tania-k äynti ja yh distyk se n k e vätk ok ous to k o 18:00 Yh distyk se n k e vätk ok ouk se n yh te yde ssä tutustutaan m ie e nk iintoise e n Be tanian a ue e se e n Itäise nk adun ja Be taniank adun k u m assa. Tutustum m e ta vi22 sodassa tuh outune e n Be tanian k irk on h istoriaan ja se n jä je ä o e viin raunioih in se k ä raunioide n k y je ssä o e viin aste ntarh aja vanh uste n pa ve uta orak e nnuk siin, niide n nyk ypäivään ja tu e vaisuude nnäk ym iin. Isäntänä ja oppaana on Turun k aupunk i äh e tyk se n toim innanjoh taja Kim m o Sainio. Kie rrok se n ja k ok ouk se n vä i ä uvassa pu ak ah vit. Kok oontum ine n pa ve uta on pih a a Be taniank atu 12, k e o Ke vätk ok ous a k aa n. k o 19, k s. k ok ousk utsu sivu a 1. Ta onm äk i Pajam äk i -k äve yk ie rros to k o 18:00 H uh tik uine n k äve yk ie rros suuntautuu vanh a e idy ise e Ta onm äk i Pajam äk i-a ue e e. O ppaanam m e on vanh oje n turk u aiste n puuta om i jöide n tuntija ja tutk ija Fi. is. H annu Laak sone n. Kie rrok se n a oitam m e vanh asta Väh ä-h e ik k i än k unink aank artanosta, jonk a nyk yine n isäntä, taite i ija Juk k a Sa m ine n on upautunut o e m aan paik a a. Jatk am m e k ie rrosta tutustue n a ue e n vanh aan ja uute e n puuta oasutuk se e n. Kok oontum ine n k e o k unink aank artanon nurk a a Uittam ontie n ja M y ym äe ntie n riste yk se ssä. Urh e i upuistok ie rros

23 k e k o 18:00 Touk ok uun tutustum isk oh te e na on Turun Urh e i upuisto. Tutustum m e puiston syntyh istoriaan, se n m aai m ank uu un juok suradan oistok k aase e n m e nne isyyte e n, k e ntän e ntisiin ja nyk yisiin rak e nnuk siin ja rak e nne m iin, uontoon ja k asvi isuute e n ja m uih in näh tävyyk siin, joita e i puistossa m uute n k u k ie ssa tu e tie dostane e k si. Pääoppaana urh e i upuiston ih m e isiin on k aupungin iik unta- sih te e ri M artti Raik asnie m i ja avustajina h istorian ja k asvi isuude n tuntijoita. M uk ana on om a a asiantunte m uk se aan m yös Urh e i upuiston Saunan Ystävät ry:n e dustajat. Kok oontum ine n urh e i upuistossa puiston pe rustajan m uistom e rk i ä k e o Te rve tu oa jouk o a tapah tum iin vanh at ja uude t jäse ne t! Tie duste ut: H e im o Kum ande r, puh Turk use uran tapah tum ia M artinrantase uran ja m uide n k aupunginosase uroje n a ue järje stönä toim iva Turk use ura se k ä Turun suom e nk ie ine n työväe nopisto järje stävät m aa isk uussa sota-ajan Turk ua k äsitte evän se m inaarin. O piston ti oissa osoitte e ssa Kask e nk atu 5 auantaina järje ste ttävän, noin k uusituntise n Ta visota Turussa se m inaarin aih e ita ovat m m. sotata ous, k arja aise t siirto aise t, Pik k u-be r iini, k otirintam a se k ä pom m ituk se t ja jä e e nrak e ntam ine n. 20 e uron osa istum ism ak su sisä tää e site m ie n isäk si ounaan ja k ah vin. Paik k am äärän raja isuude n vuok si ti aisuute e n tu e e i m oittautua e nnak k oon 1.3. m e nne ssä työväe nopiston k ans iaan, puh Lisätie toja voi tie duste a m yös Turk use ura ta, puh , info@ turk use ura.com tai w w w.turk use ura.com. (I m oittau- tum isia ottaa vastaan vain opisto.) Turk use ura järje stää m aa isk uussa m yös Sinise n h äm ärän k irja ise n i tapäivän. Sunnuntaina k o 17 Förituvassa, os. Sairash uone e nk atu 1, järje ste ttävässä ti aisuude ssa k uu aan e ri k irjai ijavie raide n te k ste jä. Kaik i e avoim e e n tapah tum aan on vapaa pääsy. Touk ok uussa Turk use ura vie jäse ne nsä ja m uut k iinnostune e t pe rinte isi e k e vätre tk i e. Torstaii taisin järje ste ttävie n, Turun m atk ai uoppaide n opastam ie n re tk ie n k oh te e t ovat tänä k e väänä Turun patsaat, Kupittaa se k ä taide ja taite i ijat Turun vanh a a h autausm aa a. Ensim m äine n re tk i on inja-autore tk i, k ak si jä k im m äistä tote ute taan k äve e n. Re tk ie n h intoja ja m uita isätie toja voi tie duste a se uran toim istosta äh e m pänä ajank oh taa. 23

24 Syysk ok ouk se n päätök siä M artinrantase uran sääntöm ääräine n syysk ok ous pide ttiin M artin k ou u a 10. m arrask uuta. Kok ouk se ssa h yväk syttiin se uran toim intasuunnite m a ja ta ousarvio vuode e Jäse nm ak sut 10 e uroa/h e nk i ö, pe rh e jäse ne t á 2 e uroa pääte ttiin pitää e nna aan. Kok ous va itsi yk sim ie ise sti se uran puh e e njoh tajana vuode n 2005 toim ine e n Jouni Liuk k e e n jatk am aan puh e e njoh tajan te h tävissä m yös vuode n Erovuoroisista h a itusjäse nistä, Topi Le h to, M artti Sim o a ja Eija Tyystjärvi, o i varapuh e e njoh tajan te h täviä h oitanut Sim o a va m is jatk am aan h a ituk se ssa ja h äne t m yös va ittiin uude e e n. H a ituk se e n va ittiin uusina jäse ninä Ari Ka sk e ja Katriina Kank am o. Ti intark astajik si va ittiin M auri Kivik osk i ja Topi Le h to ja varati intark astajik si M atti Arve a ja Bjarne Kar sson. Puh e e njoh taja e, h a ituk se n jäse ni e ja ti intark astaji e e i m ak se ta pa k k ioita. Kok ouk se e n osa istui 31 se uran jäse ntä. Liity jäse ne k si Liity M artinrantase uran jäse ne k si ja tuo m uk anasi ystäväsi ja naapurisik in. Saat jatk ossa postitse k otiisi ne jästi vuode ssa i m e styvän jäse ntie dotte e n, jossa k e rrotaan se uran toim innasta, tapah tum ista, re tk istä ja tutustum isk äynne istä. Jäse nm ak su on tänä vuonna 10 e uroa, pe rh e jäse ni tä 2 e uroa. Täytä a ao e va ipuk e ja toim ita se jo e k u e joh tok unnan jäse ne e tai sih te e ri e os. Nim i Am m atti Läh iosoite Synt.aik a Postitoim ip. Kotipuh. Säh k öposti M uu puh. Pe rh e jäse ne t 24 H e im o Kum ande r Be taniank atu 2 as TURKU Puh h e im o.k um ande r@ m bne t.fi

25 Te ak k arannan k aavoitus a k am assa Te ak k arannan, e nt. W ärtsi än a ue e n k aavoitustyö on a k am assa. Tontin om istaja k aavai ee a ue tta asuntorak e ntam ise e n tavoitte e naan k e rrosne iöm e trin rak e nnusoik e us. M artinrantase ura h a uaa om a ta osa taan o a vaik uttam assa k aavan tu e vaan sisä töön ja on toim ittanut k aavoittaja e om at näk e m yk se nsä asiasta. Lausunnossa on k iinnite tty h uom iota siih e n, e ttä a ue e n k u ttuurih istoria ise t, k aupunk ik uva ise t ja m aise m a ise t arvot tu e e h uom ioida. Korppo aism äe n k a ioine n profii i tu ee säi yä näk yvänä e e m e nttinä Aurajok isuun m aise m assa. Kuvassa (oik e a a) o e va m aise m a tu ee äh ivuosina m uuttum aan totaa ise sti. Se ura e de yttää, e ttä jä je ä o e vi e k ah de e nosturi e osoite taan paik k a ja e ttä vanh at te ak k a-a taat ja s ipit jäävät e de s jossain m uodossa turk u aiste n näh tävi e m uistuttam assa vanh asta k unniak k aasta aivanrak e nnuspe rinte e stä. Kuva: JL 25

26 Jaostot M artinrantase urassa toim ii tä ä h e tk e ä ne jä jaostoa: h istoriajaosto, oh je m ajaosto, tie dotusjaosto ja ym päristöjaosto. Jaostoja tu aan tu e vaisuude ssa pe rustam aan isää. Nyt o e m assa o evia jaostoja ve tävät Jouni Liuk e (h istoriajaosto), Robe rt Rainio (oh je m ajaosto), H e im o Kum ande r (tie dotusjaosto) se k ä M artti Sim o a (ym päristöjaosto). Ve täjie n yh te ystie dot öytyvät h a ituk se n yh te ystie tosivu ta. Jaostoih in toivotaan isää jäse niä, jote n m ik ä i jonk in jaoston toim inta k iinnostaa, otath an yh te yttä k yse ise n ryh m än ve täjään isätie toje n saam ise k si. Jäse na e nnusta m yöntävät iik k e e t Ke h ysk urk i Taide tta, k e h ystäm öpa ve ut A e nnuk se t tuote k oh taise sti Tii e nte k ijänk atu 8-10 Puh ATK-h uo totöistä 15 % a e nnus Be taniank atu 3. Puh h ttp://w w w.atk -h uo to.ne t/ Ke vytpyörä A e nnuk se t tuote k oh taise sti M artink atu 11. Puh R avinto a O sk ar Ate rioista 15 %, y i 9,50 e uron ate riat 9,50 e uroa. Jok a 10:s ate ria i m aine n M artink atu 1. Puh Kuva-Laine Va ok uvaam o ym s. A e nnuk se t tuote k oh taise sti Stå arm ink atu 9. Puh Ruusu-Au a Kuk k aostoista 10 %, e i k osk e k aik k ia u k o- ja k ausik uk k ia M artink atu 1. Puh Lah ja- ja Le upuoti 15 % norm aa ih intaisista e uista Stå arm ink atu 2. Puh Lah jatavara iik e E& KW Lah jatavara 10 % tuotte e sta riippue n Stå arm ink atu 5 M y ynpuoti Antik variaatti ja vanh an tavaran k auppa. A e nnuk se t tuote k oh taise sti M artink atu 7. Puh PC Sisustustie O y Ka uste ase nnus- ja sisustus iik e % tuotte e sta riippue n Stå arm ink atu 5. Puh , Stå arm in k uk k a 10 % k uk k aostoista, a e nnus e i k osk e ah jatavaraa e ik ä k ortte ja Stå arm ink atu 2. Puh

27 M ARTINR ANTASEUR A RY Pe ruste ttu Jäse niä Jäse nm ak su 10 e uroa, pe rh e jäse ni tä 2 e uroa/h ö Ti inum e ro: H ALLITUS V M artinrantase ura ry c/o Jouni Liuk e It.Rantak atu 54 F 9 1, TURKU Ka sk e Ari Be taniank atu 8 as 28 puh ari.k a sk tk uk ou u.fi Liuk e Jouni, puh.joh t. It.Rantak atu 54F9 1 puh jouni. iuk pp.ine t.fi Kank am o Katriina Sirk k a ank atu 42 B 5 puh k atriina.k ank am o@ om.fi Sim o a M artti, varapuh.joh t. M y ym äe ntie 20 puh m iw ate m iw ate k.fi Kataja Rai i It. Rantak atu 40 A 15 puh rai i.k ataja@ surfe u.fi Kum ande r H e im o, sih t. Be taniank atu 2 as 16 puh h e im o.k um ande r@ m bne t.fi Rainio, Robe rt M artink atu 1 B 23 puh Kosk im ie s M atti, ta.h oit. Stå arm ink atu 13 as 6 puh m atti@ apu anta.fi Syrjäsuo, Kristiina Kans e rintie 3 as 72 puh k ristiina.syrjasuo@ turk use ura.com Jäse ntie dotte e n ju k aisija: M artinrantase ura ry Vastaava toim ittaja: Jouni Liuk e Toim itusk unta: H e im o Kum ande r, Jouni Liuk e, Kristiina Syrjäsuo Taitto ja ayout: M atti Kosk im ie s Painopaik k a: Turun Y iopiston digipaino 27

28 Ke vään tapah tum in k uu uvat m uid e n m uassa tutustum ise t Be tanian k irk on raunioih in se k ä Ta onm äe n Pajam äe n a ue e se e n. K atso tapah tum ak a e nte ri sivui a (Kuvat: JL)