Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Tilinpäätös 2014

Transkriptio

1 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Tilinpäätös 2014

2 KYMENLAAKSON LIITTO Tilinpäätös 2014 Julkaisija: Kymenlaakson Liitto Karhulantie 36 B, PL 35, Kotka Faksi Julkaisu: Tilinpäätös 2014 C:95 ISBN ISBN (Sähköinen versio) ISSN Kotka 2015 Maakuntahallitus

3 Sisältö 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Maakuntajohtajan katsaus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Olennaiset muutokset Liiton toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Tehtäväalueille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Aluekehityksen edistäminen Aluesuunnittelu Hallinto ja talous Kesäyliopisto Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Luettelot ja selvitykset... 45

4 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Maakuntajohtajan katsaus Kansainvälinen taloustilanne on vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ollut edelleen vaikea ja näkymät ovat hyvin epävarmat. Julkinen talous on länsimaissa raskaasti velkaantunut. Suomessakin julkinen talous velkaantui edelleen kestämättömällä vauhdilla. Euroopan keskuspankki EKP julkaisi erittäin suuren arvopaperien osto ohjelman vauhdittaakseen euroalueen kasvua ja estääkseen euroaluetta joutumasta deflaatioon. Euroalue on hitaassa kasvussa, jota on edesauttanut erityisesti raakaöljyn hinnan voimakas lasku ja USA:n talouden hyvä tilanne. Euro on heikentynyt dollariin nähden selvästi. Öljyn hinnan lasku on johtanut yhdessä Ukrainan kriisin kanssa Venäjän talouden voimakkaaseen alamäkeen. Venäläisten ostovoima on heikentynyt nopeasti, mikä on Suomessa näkynyt erityisesti Kaakkois Suomen kaupan ja matkailun kehityksessä. Myös venäläisten investoinnit Suomeen ovat vähentyneet ja mm. Vaalimaan hankkeet ovat viivästyneet. EU:n talouspakotteet Ukrainan tilanteen johdosta ovat vähentäneet vientiä Venäjälle. HaminaKotkan sataman liikenteen volyymi on kuitenkin vähentynyt vain n 4 % vuoteen 2013 verrattuna. Maakunnassa jatketaan kuitenkin ponnisteluja Venäjän ja Itämeren alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Samalla tehostetaan Invest in toimintaa investointien saamiseksi länsimaista. Metsäteollisuuden monta vuotta kestäneen rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät aluetaloudessa sekä kuntien verokertymässä. Verotulojen kasvu on erittäin vaatimatonta ja maakunnan bruttokansantuotteen kehitys on maan heikoimpia ja maakunnan työttömyysaste on korkeammalla kuin koko maassa. Viimeisimpien vuosien tietojen mukaan maakunnan bruttokansantuotteen kehitys on ollut kasvussa, mutta on selvää, että suuria työpaikkojen kertamenetyksiä on vaikea korvata nopeasti. Tulevaisuuden alat kuten uusiutuvan energian tuotantoteknologia, biopohjaiset uudet tuotteet, digitaaliset sisällöt ja pelimaailma ovat jo synnyttäneet korvaavia työpaikkoja metsäteollisuudesta menetettyjen tilalle. Googlen 800 M :n investointi Haminan palvelinkeskuksen laajentamiseen on menossa. Google on tullut myös mukaan Kotkan Haminan seudun ITC alan kehittämisprojekteihin. Merkittävää on, että myös metsäteollisuus on investoimassa. Stora Enso rakentaa Sunilan tehtaalle 32 M maksavan ligniinilinjan. UPM Kymmene Oyj:llä on menossa 160 M :n investointi Kuusankoskella. Myllykosken paperitehtaan tilat ovat muuttumassa toisen sukupolven bioetanolin tuotantoon. Työ ja elinkeinoministeriö myönsi bioetanolitehtaalle 30 M :n tuen. Koko investoinnin arvo on 150 M. Haminan Energia Oy:n suunnitteleman LNG terminaalin rakentaminen sai ministeriöltä 28 M : tuen. Suomen Yrittäjien jäsenlehti Yrittäjäsanomat teki numerossaan 1/2015 selvityksen suurien investointien, tekeillä jo olevien tai suunnitteilla olevien, kohdistumisesta lähivuosina maakunnittain. Tie ja ratahankkeet eivät olleet mukana. Varmasti monellekin yllätyksenä Kymenlaaksoon kohdistuu tämän selvityksen mukaan pääkaupunkiseudun, Pirkanmaan ja Pohjois Pohjanmaan jälkeen neljänneksi eniten investointeja. Maakunta on näiden tietojen valossa siis paljon elinvoimaisempi kuin voi päätellä julkisesta keskustelusta ja erilaisista imago kyselyistä. E 18 moottoritie välillä Koskenkylä Kotka avattiin liikenteelle syyskuussa 2014 ja Haminan kiertotie joulukuussa. Rakentaminen jatkuu Haminasta Itään niin, että tie on valmis Vaalimalle asti vuosina Myös VT12 ja VT15 parannukset ovat ensiarvoisen

5 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös tärkeitä. Näiden teiden liikenne todennäköisesti kasvaa entisestään, kun E 18 tie valmistuu. Erittäin keskeinen asia logistiikkamaakunnalle on EU:n päätös ydinverkkokäytäviksi. Keskeinen edunvalvontakysymys on, että Suomen valtio sitoutuu ydinverkon kehittämisen vaatimaan kansalliseen rahoitukseen. Ilman omaa rahoitusta EU:n tuki jää saamatta. Venäjän uusiessa rataverkkoaan ratayhteys Imatralta HaminaKotkan satamaan on saatava kuntoon radan kapasiteettiongelmien takia. Nopean Helsinki Kouvola Pietari junayhteyden matkustajaliikenne on kasvanut nopeasti, mutta notkahti loppuvuodesta. Yhteydet Tampereen suuntaan paranevat Riihimäen rataoikaisun jälkeen Euroopan Unionin rakennerahastokausi alkoi EU:n rakennerahasto ohjelmien (EAKR ja ESR) ensimmäinen hakukierros vietiin läpi viime vuoden syksyllä, sisärajaohjelmien (Interreg) haut käynnistyivät loppuvuodesta Ulkorajaohjelmien (CBC) valmistelu jatkuu v 2015 puolelle. Kymenlaakson on mukana kaikissa näissä ohjelmissa ja niiden valmisteluprosesseissa, mikä on vaatinut suuren työpanoksen. EAKR ja ESR ohjelmien ensimmäisessä haussa Kymenlaakson toimijat olivat erittäin aktiivisia. Tiivis ohjelmatyö ja rakennemuutoksen seurausten hoito vaativat yhteistyön parantamista edelleen Etelä ja Länsi Suomen maakuntien kanssa, koska rakennerahasto ohjelma kattaa Etelä ja Länsi Suomen maakunnat, n. 2/3 osaa Suomesta, ja Interreg ohjelma Etelä Suomen. ENI ohjelman ohjelma alue Suomen puolella on Kaakkois Suomi. Ohjelmien hankerahoittajina jatkavat edelleen maakuntien liitot ja ELY keskukset. Rahoituspäätökset tehdään maakunnissa ja vain poikkeustapauksissa valtion keskushallinnossa. Maakunnan yhteistyöryhmien asema rakennerahastovarojen ohjaamisessa ja hankevalinnassa vahvistui. Kehittämistyölle on siis saatava entistä leveämmät hartiat. Alueelliset kehittämisvarat on ohjattava vaikuttavampiin kohteisiin. Varojen suuntaaminen on entistä tärkeämpää, kun rakennerahasto ohjelman rahoituksen määrä supistui huomattavasti. Yhteistyön tiivistäminen ei ole aina helppoa ja intressit monissa asioissa ovat erisuuntaisia, mutta paluuta yksin toimimiseen ei ole. Yhteistyötä Päijät Hämeen ja Uudenmaan liittojen kanssa on tiivistettävä yksinomaan jo siksikin, että ne ovat kehitystyössään suuntautumassa aikaisempaa vahvemmin Venäjän mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Maakunnan toimijoiden on entistä tarmokkaammin suuntauduttava kansainväliseen yhteistyöhön ja hyödyntämään mm. EU:n laajuisia rahoitusmahdollisuuksia Maakuntakaavatyö tiivistä Ympäristöministeriö vahvisti Kymenlaaksoon vuonna 2014 kaksi vaihemaakuntakaavaa, Energiamaakuntakaavan keväällä ja Kauppa ja meri kaavan joulun alla. Liiton kaavoitustyön tiivistymistä kuvaa se, että aiemmin useampia kaavoja ei ole saman vuoden aikana vahvistettu. Kummatkin kaavat vahvistettiin Liiton esitysten mukaisesti. Vuoden 2014 aikana ympäristöministeriö teki selvityksen maakuntien liittojen esityksestä vahvistusmenettelyn uudistamisesta tai kokonaan siitä luopumisesta. Selvitys tulee lausuntokierrokselle alkuvuodesta Maakuntakaavoitus on Kymenlaaksossa sidottu tiukasti elinkeinojen kehittämiseen. Keskeinen haaste on tehdä entistä tiiviimmin maankäytön suunnittelua Kaakkois Suomessa

6 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös ja ulottaa yhteistyötä myös naapurimaakuntiin sekä Venäjälle ja Viroon EU:n Itämeripolitiikan hengen mukaisesti. Maakuntaohjelmaan liittyen on arvioitu aluerakenteen pidemmän aikavälin vaihtoehtoja ja niissä erityisesti E 18 kehityskäytävän ja Salpausselkä kehityskäytävän vaikutuksia rakenteeseen. On syytä myös edelleen syventää ja tarkentaa maakuntakaavan aluerakenteen ja kaavavarausten ajantasaisuutta sekä laajentaa yhteistyöprosessia etenkin elinkeinoelämän suuntaan Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Maakuntavaltuusto Tarkastuslautakunta Kymenlaakson ja Etelä Karjalan yhteistoimintaryhmä Maakuntahallitus Virasto Maakuntajohtaja Kesäyliopiston johtokunta Kunnat Maakunnan yhteistyöryhmä Valtion aluehallintoviranomaiset Työmarkkina ja elinkeinoelämän järjestöt Maaseutujaosto Toisen asteen ammatillisen koulutuksen jaosto Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmässä edustetut tahot Vuonna 2014 maakuntahallitus nimesi maakunnan yhteistyöryhmään yhteistyökumppaneiden nimeämät edustajat valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi eli vuoteen 2016 saakka. Maakunnan yhteistyöryhmä asetti maaseutujaoston, jonka työskentelyä koordinoi Kaakkois Suomen ELY keskus, sekä ammatillisen koulutuksen jaoston. Muita muutoksia hallinto organisaatiossa ei tapahtunut. Uudenmaan liiton kanssa tehtiin sopimus Euroopan unionin rakennerahastojen välittävän toimielimen tehtävien ja eräiden muiden tehtävien hoidosta Etelä Suomen maakuntien liitoissa ohjelmakaudella Muodollisen EAKR rahoituspäätökset tekee Uudenmaan maakuntajohtaja Kymenlaakson maakuntahallituksen tosiasiallisen päätöksen mukaisesti. Uudella ohjelmakaudella maksatuksen hoitaa Uudenmaan liitto. Maakuntavaltuusto kokoontui kaksi kertaa ja käsitteli 26 pykälää. Maakuntahallitus kokoontui 11 kertaa ja käsitteli 154 pykälää. Tarkastuslautakunta kokoontui 4 kertaa ja käsitteli 26 pykälää. Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui 3 kertaa ja käsitteli 40 pykälää. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 160 pykälää.

7 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Etelä Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoimintaryhmä kokoontui 3 kertaa ja käsitteli 31 pykälää. Yhteistoimintaryhmän puheenjohtajana toimi vuosina Kymenlaakson edustaja Kai Holmberg ja esittelijänä toimi Kymenlaakson liiton maakuntajohtaja. Maakuntavaltuusto Hamina Inkeroinen Elina Joffel Nina Porkka Matti Talsi Timo Jussi Iitti Salonen Jarkko Lehtinen Eemeli Kotka Bohm Tarja Kilpeläinen Veijo Kirjavainen Marika Paatero Sirpa, II varapuheenjohtaja Piipponen Pekkola Seija Pitko Eeva Riitta Posti Pekka Rajantie Irma Ristiniemi Sami Voutilainen Emmi Kouvola Airaksinen Katja Helkala Maarit Hyttinen Jyrki, puheenjohtaja Kaarlampi Vesa Karvonen Tapio Kasurinen Outi Korpivaara Pekka, I varapuheenjohtaja Käki Jari Laine Raimo Liukkonen Jorma Paloranta Pertti Rouvari Sinikka Sorvali Ritva Valkeapää Reijo Vainio Vesa Varjola Liisa Miehikkälä Heinonen Jari Pyhtää Liimatainen Mervi KOK PS SDP KOK KESK SDP VAS KD KOK SDP VAS PS SDP SDP KOK PS SDP KOK KOK SIT KOK SDP PS PS SDP VAS PS KOK VIHR KESK KD KESK KESK KOK

8 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Virolahti Hellä Marjaana KESK Maakuntahallitus Hamina Pakkanen Antti Rautamaa Eeva Uski Mirja Iitti Lehtinen Esa Kotka Holmberg Kai, I varapuheenjohtaja Tinkanen Maritta Tiusanen Pentti Kouvola Helminen Harri, puheenjohtaja Lehtola Leila Leppänen Jouko Lindström Jari, II varapuheenjohtaja Lonka Mirja Palm Sari KESK KOK SDP SDP KOK PS VAS SDP KOK KOK PS KESK KD Etelä Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoimintaryhmä Etelä Karjalan liitto Berg Ari Kärnä Jukka, varapuheenjohtaja Leppänen Marja Leena Urpalainen Anu Kymenlaakson Liitto Helminen Harri Holmberg Kai, puheenjohtaja Lonka Mirja Tinkanen Maritta Maakunnan yhteistyöryhmä Kuntasektori: Kymenlaakson Liitto Helminen Harri, puheenjohtaja Holmberg Kai, III varapuheenjohtaja Lonka Mirja Tinkanen Maritta Kouvolan seutu Koivisto Antti Pasila Olli

9 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Kotkan Haminan seutu Lindholm Terhi Hasu Rami Valtion viranomaiset: Kaakkois Suomen elinkeino liikenne ja ympäristökeskus Gunnar Leena, I varapuheenjohtaja Mäkelä Satu Karhula Jyrki Rinta Porkkunen Antti Etelä Suomen aluehallintovirasto Kouvolan yksikkö Hjelt Hansson Ullrike Hämeen elinkeino liikenne ja ympäristökeskus, ELY Kauranen Sinikka Järjestöt: Kymenlaakson kauppakamari Lehtoranta Jouko, II varapuheenjohtaja Elinkeinoelämän keskusliitto Väyrynen Jaakko Kymen Yrittäjät Klami Juha SAK:n Kymen aluepalvelukeskus Laitinen Sonja AKAVA, Kaakkois Suomi Vilén Heta STTK Muukka Eeva MTK Kymenlaakso Dahlman Tuula Pysyvät asiantuntijajäsenet: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ikonen Petteri Kymenlaakson toisen asteen ammatilliset oppilaitokset Tikkanen Sami (ajalle ) Kaakkois Suomen työ ja elinkeinotoimisto Kouvo Juha

10 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Helsingin yliopisto, koulutus ja kehittämiskeskus, Kouvola Silfversten Pirjo Suomen metsäkeskus, Kaakkois Suomi Vainikka Pekka Uudenmaan liitto Kuparinen Mari Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Varsinainen jäsen: Kaakkois Suomen ELY keskus Lankinen Jouko Linden Juha Pitkänen Jyrki Kymenlaakson Liitto Haapaniemi Juha, puheenjohtaja Lehtinen Jussi, varapuheenjohtaja Kallström Riitta, sihteeri Pysyvät asiantuntijajäsenet: Hämeen ELY keskus Kauranen Sinikka Uudenmaan liitto Veijalainen Petri Kouvolan seutu Kivelä Harri Kotkan Haminan seutuvaliokunta Perttunen Mika Tarkastuslautakunta Talsi Timo Jussi, puheenjohtaja Porkka Matti, varapuheenjohtaja Pitko Eeva Riitta BDO Audiator Oy:n nimeämänä tilintarkastajana toimi JHTT Ilpo Malinen. Kesäyliopiston johtokunta Holmberg Kai, puheenjohtaja Karvonen Tapio, varapuheenjohtaja Kimpanpää Hilppa Korpivaara Pekka Kuokka Vappu Lindeman Ari Rantamo Tuula Turtola Martti Ivakko Elina

11 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Ammatillisen koulutuksen jaosto Harjun Oppimiskeskus Kunnaala Mikko Kotkan Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Tikkanen Sami Kouvolan aikuiskoulutussäätiö (Aikuiskoulutuskeskus) Kaivola Leena Kouvolan kaupunki Niemi Veikko Olli Timo Kaakkois Suomen ELY keskus Paananen Tarja Etelä Suomen aluehallintovirasto Mitts Ann Christin Kymenlaakson Liitto Silmäri Ulla Etelä Karjalan ja Kymenlaakson maaseutujaosto MTK Kaakkois Suomi Dahlman Tuula Kinno Oy Gardemeister Leena Socom Oy Kaljunen Leena Suomen 4H liitto ry Herttuainen Helena Kaakkois Suomen ELY Pitkänen Jyrki Pöllönen Pirjo Niittyniemi Visa Pro Agria Etelä Suomi Parkkonen Antero Kymenlaakson Kylät ry Porkka Sami Suomen Metsäkeskus, Kaakkois Suomi Repo Seppo

12 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Saimaan ammattiopisto Karoniemi Mervi Kymenlaakson LEADER ryhmät Tolvanen Marjo Etelä Karjalan LEADER ryhmät Bagge Riitta Etelä Karjalan Kylät ry Kivinen Terttu Kymenlaakson Liitto Kallström Riitta Etelä Karjalan Liitto Berg Ari Lantta Jari Etelä Kymenlaakson ammattiopisto Jaskari Ulla Kymen ja Etelä Karjalan Yrittäjät Heinonen Hannu Cursor Oy Kuusela Pirjo Kymenlaakson AMK Ikonen Petteri Saimaan AMK Härkönen Mari Tilivelvollisuus Tilivelvollisia ovat liiton toimielinten jäsenet ja johtavat viranhaltijat (maakuntajohtaja, aluekehitysjohtaja, suunnittelujohtaja, hallintopäällikkö ja kesäyliopiston rehtori) Olennaiset muutokset Liiton toiminnassa ja taloudessa Uudenmaan liiton kanssa tehtiin sopimus Euroopan unionin rakennerahastojen välittävän toimielimen tehtävien ja eräiden muiden tehtävien hoidosta Etelä Suomen maakuntien liitoissa ohjelmakaudella Muodolliset EAKR rahoituspäätökset tekee Uudenmaan maakuntajohtaja Kymenlaakson maakuntahallituksen tosiasiallisen päätöksen mukaisesti. Uudella ohjelmakaudella maksatukset hoitaa Uudenmaan liitto. Uudella ohjelmakaudella rakennerahastovarojen määrä vähenee edelliseen ohjelmakauteen verrattuna lähes 40 %. Ns. teknistä tukea on käytettävissä vain maakunnan yhteistyöryhmän kokouskuluihin noin vuodessa.

13 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Valtion vuoden 2015 budjetissa maakunnan kehittämisrahaa ei ole lainkaan. Toimintavuonna kesäyliopiston taloudelliset edellytykset heikkenivät ja toimintaa jouduttiin sopeuttamaan henkilöstö ja toimitilakulujen osalta Henkilöstö Henkilöstön lukumäärä v v Kymenlaakson Liiton virasto vakinaiset määräaikaiset 2 2 hankkeet ja projektit/määräaikaiset 1 1 Kesäyliopisto vakinaiset 5 5 Yhteensä Viraston tehtävissä työskenteli 20 henkilöä kokoaikaisessa virka tai työsuhteessa ja kesäyliopiston palveluksessa 5 kokoaikaista vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan henkilöä. Yksi henkilö työskenteli hankkeessa, joka päättyi Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli kolme henkilöä, joista kaksi rakennerahastotehtävissä ja yksi projektissa. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli ,80 ja henkilösivukulujen määrä oli ,50. Henkilöstökulut olivat yhteensä ,10. Kahden aluekehityssihteerin ja yhden maksatustarkastajan palkkakustannukset katettiin EAKR rakennerahaston teknisestä tuesta Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Riskien hallinta on osa kaikkea kuntayhtymän toimintaa ja se on osa Kymenlaakson Liiton johtamisjärjestelmää. Riskienhallinnan kokonaisuus muodostuu riskianalyysistä (riskien tunnistaminen, arviointi ja hallintatoimet) sekä sisäisestä valvonnasta. Riskianalyysissä on määritelty merkittävimmät strategiset, taloudelliset, operatiiviset ja vahinkoriskit, niiden todennäköisyys ja merkittävyys sekä hallintatoimenpiteet ja vastuuhenkilö. Viraston johtoryhmän valmistelema riskianalyysi vuosille on tilinpäätöksen yhteydessä esitelty maakuntahallitukselle. Kymenlaakson maakunnassa tapahtuvat muutokset edellyttävät organisaatiolta nopeaa reagointikykyä. Merkittävimmäksi strategiseksi riskiksi arvioidaan Venäjän talouskehityksen

14 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös heikkenemistä, johon varaudutaan mm. maakuntaohjelman mukaisin toimenpitein. Maakuntahallituksen linjauksen mukaisesti Kymenlaakson suuntautumista Etelä Suomeen vahvistetaan syventämällä yhteistyötä Uudenmaan, Hämeen ja Päijät Hämeen liittojen kanssa. Kymenlaakson Kesäyliopiston tulevaisuuden toimintaedellytyksiä vahvistetaan laatimalla kehittämissuunnitelma mennessä. Jos työ ja elinkeinoministeriön ylläpitämä täysin sähköinen EURA2014 tietojärjestelmä on poissa käytöstä, keskeytyy EAKR rahoitusprosessi täysin aiheuttaen myös asiakaspalvelun keskeytymisen. Taloudellisista riskeistä merkittävin on kuntayhtymän toimintamenojen sopeuttaminen niukkenevan kuntatalouden mukaisiksi sekä viraston että kesäyliopiston toiminnan osalta. Kesäyliopiston henkilöstö ja toimitilakuluja jouduttiin toimintavuonna sopeuttamaan vähenevien oppilasmaksutuottojen mukaisiksi. Ohjelmakaudella maakuntahallituksessa on tehty rahoitusasetuksen 4 :n mukaisesti alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä koskevia sekä kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskevia rahoituspäätöksiä, joissa on toimialakohtaisesti myös yrityksiä mukana. VM:n controller toiminnot ovat suorittamassaan järjestelmätarkastuksessa kiinnittäneet huomiota asetuksen soveltamista koskeviin tulkintoihin. Tarkastaja ei ole toimittanut tarkastusraporttia. Ohjelmakaudella vastuuta päätösten lainmukaisuuden tulkinnasta on myös Uudenmaan liitolla. Operatiivisia riskejä ovat henkilöstön osaamisen keskittyminen yhdelle henkilölle ja sähköisissä tiedonhallintaprosesseissa paikkatietojärjestelmän osaamisen varmistamisen. Vahinkoriskeissä merkittävimmät ovat henkilöriskit liikenneonnettomuuksissa sekä väkivallan uhka yleisötilaisuuksissa ja asiakastapaamisissa. Tietojärjestelmäriskejä ei pidetä merkittävinä, koska palvelimet on hajautettu ja varmuuskopiointi on kunnossa. 2. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan hallintosäännön 26 :n 1. kohtaan muutoksen, jonka mukaan maakuntahallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa koskevat ohjeet sekä valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti. Maakuntavaltuusto myös hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskinhallinnan perusteet. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa ei ole ollut virheitä tai rikkomuksia. Ohjelmakauden rakennerahastovarojen käyttöön liittyvät tehtävät hoidetaan maakuntahallituksen hyväksymän hallinto ja valvontajärjestelmän kuvauksen mukaisesti. Rahoittajan ja maksajan toiminnot sekä takaisinperintä on sisäisesti eriytetty ohjeiden edellyttämällä tavalla. Rr rahoituksella ei ole rahoitettu oman tuotannon hankkeita. Teknisen tuen käytöstä on tehty asianmukaiset rahoitus ja maksatuspäätökset.

15 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarvion toteutuma raportoidaan maakuntahallitukselle neljännesvuosittain. Tavoitteiden toteuma raportoidaan vuosittain toimintakertomuksessa. Talousarviossa asetetut tavoitteet on saavutettu. Maakuntahallitukselle esitellyssä katsauksessa Kymenlaakson Liiton rahoittamista EAKR hankkeista ohjelmakaudella arvioidaan, että mennessä päättyneiden hankkeiden myötävaikutuksella on syntynyt 1087 uutta työpaikkaa ja 85 uutta yritystä. EAKR rahoitusta on hankkeisiin sidottu n. 28,02 M. Kymenlaakson Liiton rahoittamien hankkeiden tulokset ovat olleet Etelä Suomen maakuntien parhaat ja käytettävissä olevaan rahoitukseen suhteutettuna koko maan parhaat. Katsaus päivitetään ohjelmakauden päättyessä. Toimintavuonna ympäristöministeriö vahvisti kaksi maakuntakaavaa; energiamaakuntakaavan sekä kauppa ja merialue vaihemaakuntakaavan. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinta järjestetään vuosittain päivitettävän riskianalyysin pohjalta. Riskienhallintaa koordinoi hallintopäällikkö. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Liiton omaisuus on irtainta omaisuutta (koneet, kalusteet ja ohjelmistot), joka on vakuutettu Pohjola yhtiöissä. Toimintavuonna ei tehty muutoksia. Sopimustoiminta Sopimukset on muutamaksi vuodeksi kerrallaan tehtyjä vuokra, leasing ja ylläpitosopimuksia. Tarvittaessa tehdään asiantuntijapalveluista tiettyä tehtävää varten yksittäisiä hankintasopimuksia. Toimintavuonna uusittiin Dna yritys ja mobiilidatasopimus ajalle (24kk). Propentus IGM Ylläpito ja tukisopimus 700 /kk uusittiin.

16 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistoto ja arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset tuotot Satuunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 105,4 % 99,7 % Vuosikate/Poistot, % Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus. Kuntayhtymässä, jossa verorahoitusta ei ole, toimintakatteen on oltava ylijäämäinen. Kun tulorahoitusprosentti oli 105,4 %, oli tulorahoitus riittävä. Toimintatuotot muodostuivat seuraavista tuloeristä: % Jäsenkuntien maksuosuudet ,00 72 Muut myyntituotot ,14 Maksutuotot kesäyliopistolle ,23 8 Tuet ja avustukset ,00 20 Muut toimintatuotot Yhteensä ,37 100

17 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät 8 Investointien rahavirta Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 10 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiudet muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate * Kassan riittävyys, pv Investointeja ei ole tehty eikä kuntayhtymällä ole lainaa. Maksuvalmius parani vuoteen 2013 verrattuna ja oli vuoden lopussa 82 päivää.

18 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT 0 0 A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet 0 0 I Peruspääoma II Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 III Edell. tilikauden yli /alijäämä IV Tilikauden yli /alijäämä II Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 0 0 C TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet D VIERAS PÄÄOMA II Lyhytaikainen B TOIMEKSAINTOJEN VARAT Saadut ennakot Valtion toimenksiannot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat 0 3 C VAIHTUVAT VASTAAVAT Siirtovelat I Vaihto omaisuus 6 3 VASTATTAVAA YHTEENSÄ Muu vaihto omaisuus 6 3 TASEEN TUNNUSLUVUT: II Saamiset Omavaraisuusaste, % 21,8 % 17,1 % Lyhytaikaiset saamiset Suhteellinen velkaantuneisuus, % 14,2 % 13,7 % 1. Myyntisaamiset 2 2 Kertynyt yli /alijäämä, Muut saamiset Lainakanta , Siirtosaamiset 6 6 Lainasaamiset, III Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Omavaraisuusaste. % ilman valtion toim.antojen pääomia 50,77 % 41,50 % Kuntataloudessa omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %. Kuntayhtymässä, jossa on alhainen oman pääoman määrä (0,4 milj. ) ja runsaasti välitettäviä varoja (1 milj. ), omavaraisuusaste muodostuu paljon alhaisemmaksi ollen 21,8 % vuonna Omavaraisuusaste on parantunut vuoteen 2013 verrattuna johtuen tilikauden ylijäämästä. Suhteellinen velkaantuneisuus % on alhaisella tasolla ollen 14,2 %. Tunnusluku kertoo, että vieraan pääoman takaisinmaksuun tarvittaisiin 14,2 % käyttötuloista. Vieras pääoma muodostuu siirto ja ostoveloista. Edellisiltä vuosilta kertynyttä ylijäämää on ,81. Tilikaudelta kertyi ylijäämää ,51.

19 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Kokonaistulot ja menot TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 2831 Toimintakulut 2686 Korkotuotot * Valmistus omaan käyttöön Muut rahoitustuotot Korkokulut Satunnaiset tuotot Muut rahoituskulut Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset kulut Pysyvien vastaavien Tulorahoituksen korjauserät hyödykkeiden luovutusvoitot 0 Pakollisten varausten muutos Investoinnit * Pakollisten varausten lis. (+), väh ( ) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden * Pysyvien vastaavien luovutustulot 0 hyödykkeiden luovutustappiot Rahoitustoiminta Investoinnit Antolainasaamisten vähennykset Investoinitmenot Pitkäkaikaisten lainojen lisäys Rahoitustoiminta Lyhytaikaisten lainojen lisäys Antolainasaamisten lisäykset Oman pääoman lisäykset Pitkäkaikaisten lainojen vähennys Kokonaistulot yhteensä 2831 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 2686 Täsmäytys = 145 Muut maks.valm.muutokset 84 Rahavarojen muutos

20 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Tilikauden tuloksen käsittely Maakuntahallitus esittää, että maakuntavaltuusto päättää siirtää tilikaudelta syntyneen ylijäämäisen tuloksen ,51 taseen yli /alijäämätilille. 7. Talousarvion toteutuminen 7.1. Tehtäväalueille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Aluekehityksen edistäminen Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna Uusirakennerahastokausi käynnistyy Kymenlaaksossa sujuvasti ja joustavasti. Prosessit uudistetaan nopeasti ja varmistetaan se, ettei toteutukseen tule itse aiheutettuja viivästyksiä. Muiden aiheuttamien viivästysten vaikutukset minimoidaan. Ohjelmakaudella välittävien toimielinten tehtävät on koottu Uudenmaan liittoon (koordinoiva liitto) Etelä Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät Hämeen ja Varsinais Suomen liitoista. Koordinoiva liitto vastaa tuen myöntämisestä hankkeille ja tekee asiaa koskevat päätökset. Hankkeiden rahoituspäätökset valmistellaan edelleen siinä maakunnan liitossa, jonka rahoituskehyksestä hanke on tarkoitus rahoittaa. Kestävää kasvu ja työtä rakennerahasto ohjelman ensimmäinen hankehaku päättyi Kymenlaakson alueelta tuli 56 hakemusta. Lisäksi osatoteuttaja oli Kymenlaaksosta 3 hankkeessa ja kohdealueena Kymenlaakso oli 7 hankkeessa. Kaikkiaan Kymenlaaksoa koski siis 66 hanketta, mikä oli Etelä Suomen maakunnista eniten. Hakemukset käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön ja maakuntahallituksen kokouksissa marras joulukuussa. Uudenmaan liitto tekee ensimmäiset rahoituspäätökset vuoden 2015 alussa. Ohjelman käynnistymistä on viivästyttänyt EURA2014 tietojärjestelmän valmistuminen. Etelä Suomen EAKR ohjelman myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 10 kpl, ja niihin myönnettiin EAKR ja valtion rahoitusta euroa. Ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahoitusta myönnettiin 14 hankkeelle yhteensä euroa. 2. Laaditaan maakuntaohjelma vuosille ja hyväksytään se kevään 2014 maakuntavaltuustossa. Lisäksi laaditaan syksyllä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille Molemmat prosessit ovat osallistavia ja sitouttavia sekä ohjelmatyö laadukasta. Yhteistyötä tehdään etenkin Kaakkois Suomen ELYkeskuksen ja seutujen kanssa. Valtion keskushallinnon kanssa käydään neuvottelut maakunnan kannalta keskeisistä kysymyksistä. Maakuntavaltuusto hyväksyi Kymenlaakso ohjelman Se sisältää pitkän aikavälin maakuntasuunnitelman ja vuosille ajoittuvan maakuntaohjelman. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma (Topsu) hyväksyttiin maakunnan yhteistyöryhmässä Valtion keskushallinnon kanssa ei käyty neuvotteluja syksyllä Kymenlaakso ohjelman pohjaksi tehtiin laaja skenaariotarkastelu, joka päivitettiin vielä toukokuussa 2014 Venäjän talouden ja

21 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Ukrainan kriisin vaikutuksilla. Skenaariotyö toimii samalla pohjana kymenlaaksolaisten toimijoiden omille strategiaprosesseille. 3. Uudella rakennerahastokaudella EU ohjelmien toimeenpanossa kiinnitetään erityistä huomiota maakuntaohjelmassa priorisoitujen painopisteiden ja hankekokonaisuuksien toteuttamiseen. Keskeisiä ohjelmia ovat Manner Suomen rakennerahasto ohjelma, joka sisältää sekä EAKR että ESR osuudet ja rajat ylittävät Interreg ja ENI ohjelmat. Rahoituksen vähetessä erityistä huomiota kiinnitetään hankkeiden vaikuttavuuteen. Ensimmäisen EAKR haun teemat noudattivat kymenlaakso ohjelmassa ja sen maakuntaohjelma osiossa priorisoituja painotuksia. Teemat olivat Pohjoinen kasvuvyöhyke innovaatioalustana, biotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet, innovatiiviset palvelut (logistisen aseman kehittäminen, ICT sovellusten hyödyntäminen uusien palveluiden luomisessa, korkeatasoisten ja monipuolisten matkailupalveluiden rakentaminen) ja uudet ICT alan avaukset (pelillistämiseen perustuvan osaamisen ja liiketoiminnan edistäminen, kyberturvallisuusosaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen, hyvinvointipalveluiden ja teknologioiden tuotannon edistäminen). Vanhalla ohjelmakaudella Kymenlaakson Liitto teki myönteisen rahoituspäätöksen 121 hankkeelle, joista 88 on saatu päätökseen mennessä. Päättyneissä hankkeissa seudulle on pystytty luomaan 1087 uutta työpaikkaa ja 85 uutta yritystä. Kaikkiaan EAKR rahoitusta hankkeisiin on sidottu n. 28,02 milj.. Ohjelmakauden hankkeiden tulokset pysyivät Etelä Suomen ja rahoitukseen suhteutettuna koko maan parhaina. Samaan pyritään käynnistyneellä ohjelmakaudella. 4. Edistetään Kymenlaakson kansainvälistymistä ja huolehditaan siitä, että rajat ylittävien ohjelmien valmistelussa huomioidaan Kymenlaakson intressit. Varmistetaan kymenlaaksolaisten toimijoiden mukaanpääsy rajat ylittäviin ohjelmiin ja niiden rahoitukseen. Yritysyhteyksien avaaminen mm. Portugalin kielisiin maihin. Yhteydenpitoa Brysseliin tehostetaan, koska komissioista suoraan haettavan, EU:n laajuisen rahoituksen merkitys kasvaa. Kansainvälinen toiminta on ollut aktiivista. Keskisen Itämeren Interreg ohjelma ja Itämeren alueen Interreg ohjelma valmistuivat ja ohjelmien ensimmäiset hakukierrokset avautuivat vuoden 2014 aikana. Molempien ohjelmien tematiikka mahdollistaa Kymenlaaksolle tärkeiden kehittämisteemojen eteenpäin viemisen, edellyttäen, että kymenlaaksolaisilla toimijoilla on oikeat kumppanuudet ja hyvin laaditut hakemukset. Kaakkois Suomi Venäjä CBC ohjelman valmistelu jatkuu edelleen. EU:n neuvosto päätti kesällä 2014, että rajat ylittävä yhteistyö jätetään EU:n Venäjään kohdistamien sanktioiden ulkopuolelle. EU komission suoraan rahoittamien ohjelmien haut ovat myös avautuneet vuoden 2014 aikana ja kymenlaaksolaisia toimijoita on osallistunut ainakin Horizon2020 ohjelman hakuihin. Yhteistyötä portugalinkielisiin maihin on edistetty Kymenlaakson Liiton omana työnä sekä mm. Cursor Oy:n toimesta. Aktiivisuutta on myös yksityisellä sektorilla. Yhteydenpitoa ja edunvalvontaa EU komission suuntaan on tehty yhteistyössä Helsinki EU toimiston ja CPMR:n kanssa.

22 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Aluesuunnittelu Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna Tarkastellaan Kymenlaakson aluerakenteen 2030 vaihtoehtoja Venäjän kehitysvaihtoehtojen näkökulmasta maakuntaohjelmaan. Arvioidaan E18 kehityskäytävän ja Salpausselän kehityskäytävän vaikutuksia rakenteeseen. Tarkennettiin maakuntasuunnitelman laadinnan yhteydessä saadun palautteen mukaisesti aluerakenne 2030 kuvaa. Koostettiin Uudenmaan, Päijät Hämeen ja Etelä Karjalan liittojen kanssa aluerakenteen tavoitteita vuoteen 2025 tavoitteena saada vastaavat myös Leningradin oblastin alueelta. Oblasti ei koostanut omalta osalta tavoitteita. Valmisteltiin Salpausselkä kehityskäytäväselvitystä. 2. Seurataan ja vaikutetaan Suomen aluerakennetyöhön Kymenlaakson ja Etelä Suomen näkökulmista. Ympäristö, liikenne ja viestintä, työvoima ja elinkeino sekä maa ja metsätalousministeriöiden aluerakennetyön ohjausryhmässä tuotiin esille Etelä Suomen keskeisiä tavoitteita ja vaikutettiin sisältöön. 3. Kaupan ja merialueen maakuntakaava alistetaan vahvistettavaksi. Tiedotetaan energiamaakuntakaavasta Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson energiamaakuntakaavan. Kaava on vaihekaava, joka sisältää maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden alueet. Kaava sisältää myös maakunnallisesti merkittäviä jätteenpolttolaitoksia ja jätevedenkäsittelylaitoksia, joiden alueelle voidaan sijoittaa uusiutuvan energian tuotantoa. Kaikki maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat puolustusvoimien ilmavalvontatutkien vaikutusalueella. Tästä johtuen ennen tuulivoimaloiden rakentamista on tapauskohtaisesti selvitettävä niiden vaikutukset puolustusvoimien ilmavalvontatutkiin. Selvittäminen edellyttää maakuntakaavaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua, koska maakuntakaavoissa ei määritellä tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja, lukumääriä, enimmäiskorkeuksia eikä teknisiä ominaisuuksia. Ympäristöministeriö täydensi vahvistamisen yhteydessä tuulivoimaloiden jatkosuunnittelua ohjaavaa suunnittelumääräystä siten, että se velvoittaa selvittämään tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavalvontatutkiin ja puolustusvoimien radioyhteyksiin ja ottamaan huomioon puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet. Kaavasta oli tehty kuusi valitusta, joista kaksi jätettiin myöhästyneenä tutkimatta. Muut valitukset hylättiin. Valitukset koskivat pääasiassa asutukseen liittyviä melu ja välkevaikutuksia sekä linnustovaikutuksia. Ympäristöministeriö toteaa päätöksessään, että maakuntakaava on laadittu maankäyttö ja rakennuslain vaatimusten mukaisesti ja perustuu riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Kaavasta tiedotettiin ja se vahvistettiin maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa. Kauppa ja merialue maakuntakaava vahvistettiin Maakuntakaava mahdollistaa kaupallisten palveluiden merkittävän lisäämisen Kymenlaaksossa. Kaupan mitoituksessa on huomioitu erityisesti Venäjältä Suomeen suuntautuva ostovoima. Kaavassa esitetään kaupallisten palvelujen kokonaisratkaisu ja määritellään vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen ja mitoitus. Vaihekaava sisältää yhdeksän

23 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös keskustatoimintojen aluetta, joille on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä kaupan laadusta riippumatta. Kaavassa on lisäksi viisi keskusta alueiden ulkopuolelle sijoittuvaa vähittäiskaupan suuryksikköä (Kouvolan Korjala, Kotkan Sutela, Jylppy ja Keltakallio sekä Pyhtään Siltakylä) ja neljä laajempaa vähittäiskaupan kehittämisen kohdealuetta (Kouvolan Kauppakeskusalue, Kotkan Jumalniemi, Haminan Summa sekä Virolahden Vaalimaa). Kymenlaakson kaava on ensimmäinen maakuntakaava, jossa merialuetta käsitellään omana kokonaisuutenaan, ja jossa suunnittelun lähtökohtana ovat olleet erityisesti vedenalaista luontoa, luonnonvaroja ja kulttuuriperintöä koskevat selvitykset ja tutkimustiedot. Kaavassa käsitellään myös puolustusvoimilta vapautuvien saarten tulevia käyttömahdollisuuksia. Kaava vahvistettiin maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa. 4. Kulttuurimaisemainventointi saadaan valmiiksi ja sen tuloksia käydään läpi maakunnassa. Toteutetaan maakuntakaavan toteutumisen seuranta. Kulttuurimaisemainventointi valtakunnallisten ja maakunnallisten kohteiden osalta valmistui ja tulokset ovat maisema.kymenlaakso.fi liiton kotisivuilla. Tuloksia käsiteltiin kahdessa työpajassa. Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaiden perinnebiotooppien päivitysinventoinnit on saatu päätökseen. Lisäksi on inventoitu Kaakkois Suomen laajat yhtenäiset peltoalueet. Työhön saatiin ELY keskuksen 100 % tuki. Laadittiin maakuntakaavan seurantaraportti ja informoitiin seurannasta valtuustoa. 5. Laaditaan maakuntakaavan aluerakenteen ja kaavavarausten ajantasaisuutta arvioiva yhteistyöprosessi. Kevään 2015 ajantasaisuusarvioinnin työprosessi vietiin hallitukseen. 6. Edistetään maakuntakaavan toteutumista tuulivoima, matkailu ja virkistysalueiden sekä kaupan osalta viedään eteenpäin Suomenlahden merialueyhteistyön suunnittelu. Järjestettiin tuulivoimasta neuvottelu puolustusministeriön, pääesikunnan, kuntien, ELYkeskuksen ja tuulivoimatuottajien kesken. Kaupan kuntakaavojen osalta oltiin useissa neuvotteluissa. Merialuesuunnitteluun liittyvä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto on tiivistynyt. Kymenlaakson kaavoitusprosessi ja suunnitteluratkaisut on esitelty lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa sekä esitelty alaan liittyvissä tieteellisissä julkaisuissa. Kymenlaakson liiton kokemukset merialueiden kaavoituksesta edistävät omalta osaltaan EU:n merialuesuunnitteludirektiivin tavoitteiden toteuttamista Suomessa ja Itämeren alueella. Kymenlaakson maakuntakaavojen ja luonnonvarastrategian yksi keskeinen tavoite on Kymijoen mahdollisuuden hyödyntäminen virkistyksessä ja matkailussa. Edunvalvontatyö on tehostettu vuonna 2014 mm. kalateiden toteuttamiseen ja vaelluskalakantojen suojeluun liittyvissä asioissa. Kansainvälistä ympäristön ja luonnonsuojeluyhteistyötä on edistetty. Kymenlaakson liiton aluesuunnittelu osallistuu mm. Fennoscandian Green Belt suunnittelutyöhön ja CPMR:n työryhmiin. Aluesuunnittelun edustajat on kutsuttu lukuisiin kansallisiin suunnittelustrategiatyöryhmiin (Suomen kulttuuriympäristöstrategia, Kansallinen lohistrategia,

24 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Kansallisen kalatiestrategian seurantatyö, Merialuesuunnitteludirektiivin täytäntöönpano jne.) Kymenlaakson Liitto on ollut mukana CliPLivE projektissa (Climate Proof Living Environment), jossa selvitettiin, minkälaisia ympäristöriskejä ilmastonmuutos voi saada aikaan kaupunkiympäristössä. Toiminta aluetta oli Uusimaa ja Kymenlaakso sekä Pietarin kaupunki. Projektin tuloksia hyödynnetään kaupunkiympäristöjen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian laadinnassa, joka toimii apuvälineenä kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa. Projektissa on koottu yhteen olemassa olevaa tietoa geologisista ja ympäristöriskeistä, joihin ilmastonmuutos voi vaikuttaa. 7. Liikennestrategian akuuttien kohteiden toteutumista edistetään tarvittavin selvityksin ja tehdään perustyötä seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Saatiin valmiiksi Kaakkois Suomen liikennestrategia ELY keskuksen, liikenneviraston ja Etelä Karjalan liiton kanssa. Kymenlaakson osalta koordinoitiin valmistelua. Valmisteltiin TEN T Välimeri Skandinavia käytävän pullonkaulahankkeita ja varmistettiin käytäväraportin hankkeet yhdessä Kouvola, Kotkan, HaminaKotka sataman ja ELYkeskuksen kanssa 8. Muu toiminta Kymenlaakson liitto on toteuttanut Kaakkois Suomi Venäjä CBC ohjelman SEA direktiivin mukainen ympäristövaikutusten arviointiprosessi ja laatinut siihen liittyvät selvitykset ja suunnitelmat. Konsultointi ja asiantuntijapalveluihin liittyen on solmittu ostopalvelusopimus CBC ohjelman hallintoviranomaisen kanssa. Aluesuunnittelu vastasi myös Kymenlaakso ohjelman SOVA lain mukaisesta ympäristövaikutusten arviointiprosessin toteutuksesta. Liitto suunnitteli ja jakoi yhdessä Kymenlaakson Museon ja ELY keskuksen kanssa Nutikka palkinnon eli Kymenlaakson ensimmäisen kulttuuriympäristöpalkinnon, joka jaetaan joka toinen vuosi. Ympäristöpoliittinen neuvottelukunta päätti palkinnon saajan. ECOREG seurantaa on tuotettu talousindikaattorit Hallinto ja talous Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna Liiton nettisivut, uutiskirjeet ja facebook ovat tiedoiltaan ajantasaisia, tekstit helppolukuisia ja visuaalisesti miellyttäviä. Nettisivujen ajankohtaisissa on julkaistu 30 tiedotetta ja sen lisäksi kuulutukset. Facebookissa on julkaistu 76 viestiä, tykkääjiäon 110. Uutiskirjeitä on mailattu 9 kpl. 2. Hallinto toimillaan tukee monipuolisten verkostojen ylläpitoa. Sihteeripalvelut huolehtivat osaltaan verkostojen muodostamisesta ja ylläpidosta.

25 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Tiedonhallintasuunnitelmissa prosessikuvaukset valmistuvat ja asianhallintajärjestelmä muutetaan prosessikuvausten mukaisiksi. Tiedonhallintasuunnitelmat on hyväksytty Maakuntahallituksen päätöksellä on katkaistu maakuntahallituksen I arkisto vuosilta Liiton taloutta hoidetaan talousarvion mukaisesti. Talousarvion mukainen tulosarvio 0, toteutunut tulos ylijäämäinen , Kesäyliopisto Vuosi 2014 oli Kymenlaakson kesäyliopiston 48. toimintavuosi. Kesäyliopisto on asiakkaiden koulutustarpeista lähtevä, ympärivuotisesti toimiva avoimia korkea asteen koulutuspalveluja tuottava maakunnallinen aikuiskoulutus ja kehittämisorganisaatio. Kesäyliopistot kuuluvat koulutusta koskevan lainsäädännön piiriin (86/1997) ja sitä koskevat säädökset vapaasta sivistystyöstä. Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. (Laki vapaasta sivistystyöstä /632, /1765) Vuonna 2014 opetus ja kulttuuriministeriö nimitti vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä sekä rahoitusperusteiden ja lainsäädännön muutostarpeita pohtivan rakenne ja rahoitusryhmän (RAKE), joka jätti ehdotuksensa Vuoden 2015 aikana OKM pyytää vapaan sivistystyön ylläpitäjiltä selvitykset toiminnan kehittämisen tavoitteista sekä taloudellisista edellytyksistä, joka sisältää perustoiminnan taloudellisen analyysin. Ministeriö vaatii ylläpitäjiltä sopeuttamissuunnitelman (vuodet ), jossa ylläpitäjä kertoo uskottavasti, miten oppilaitoksen toiminta järjestetään tilanteessa, jossa valtion ja kuntatuet supistuvat tulee voimaan uusi rahoitusjärjestelmä ja tulevat voimaan uudet vapaan sivistystyön ylläpitämisluvat. Vapaan sivistystyön koulutuksen kaikkien ylläpitäjien ylläpitämisluvat uusittiin vuosina Opetus ja kulttuuriministeriö myönsi Kymenlaakson Liitolle vapaan sivistystyön oppilaitosmuodolle Kymenlaakson kesäyliopiston ylläpitämisluvan alkaen. Rakenne ja rahastouudistusprosessin kanssa samanaikaisesti Kymenlaakson Liitto käynnisti selvityksen Kymenlaakson kesäyliopiston nykytilanteesta ja kehittämisestä Kymenlaakson maakuntahallitus päätti pyytää Kymenlaakson kuntien sivistyksen toimialoilta kannanottoja kesäyliopiton toiminnasta sekä tulevaisuudesta. Kannanottoja pyydettiin avoimen yliopiston ja ammatillisen täydennyskoulutuksen tarpeista lähivuosina, kesäyliopiston tulevasta ylläpitäjästä ja siitä, miten kesäyliopistotoiminta nähdään korkeaasteen aikuiskoulutusorganisaationa maakunnassa tulevaisuudessakin. Kaikissa annetuissa kannanotoissa pidettiin tärkeänä avoimen yliopisto opetuksen sekä ammatillisen täydennyskoulutuksen turvaamista maakunnassa. Kymenlaakson kunnat puolsivat

26 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Taloudellinen toteutuminen Toiminnallinen toteutuminen Kymenlaakson Liiton jatkamista Kymenlaakson kesäyliopiston ylläpitäjänä. Kymenlaakson Liiton tulossuunnitelma vuosille sisältää kesäyliopistotoiminnan. Kymenlaakson kesäyliopiston asettamat avaintulokset vuodelle Kesäyliopisto toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti Kymenlaakson maakunnan toimintapolitiikkaa vahvistaen, tukien ja syventäen osaamisen eri alueita 2. Kesäyliopiston koulutustoiminta palvelee ja edistää maakunnan kehittämistyötä toteutuivat asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kymenlaakson Liitto vastaa kesäyliopiston taloudesta. Kesäyliopiston valtionavun ehtona on, että kesäyliopistoa ei ylläpidetä taloudellisen voiton saavuttamiseksi. Kymenlaakson kesäyliopiston talousarvio oli euroa. Toiminnallisesti toteutuneen budjetin loppusumma oli euroa. Koulutustoiminnan taloudellinen tulos muodostui euroa alijäämäiseksi. Kesäyliopiston tulorahoitus muodostui opiskelijamaksutuloista 41 %, Kymenlaakson kuntien avustuksista 33 % ja opetusministeriön myöntämästä valtionavustuksesta 21 %, projektiavustuksista 2 % ja muista avustuksista 3 %. Kesäyliopiston menoista opetusmenot olivat 52 %, opetuksen suunnittelumenot ja hallintomenot 29 % ja muut menot (tilojen vuokrat, tiedonvälitys, materiaali ja välinekulut, siivoukset, kokouskulut) 19 %. Kesäyliopiston elinikäisen oppimisen periaatetta noudattavan opinto ohjelman sisältöinä painottuivat avoin korkeakouluopetus, työelämän ja lainsäädännön muutoksien hallinta, työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen, monikulttuurisuuskasvatus, kansainvälisyys ja tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittäminen sekä monialaisen ja monipuolisen ammatillisen osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen alakohtaisesti. Siirtyminen entistä enemmän markkinaperusteiseen koulutuspolitiikkaan, johon joustava aikuiskoulutusorganisaatio kuten kesäyliopisto pyrkii vastaamaan toteuttamalla laadukkaita ja kilpailukykyisiä koulutustuotteita toteutui suunnitellulla tavalla vuonna Kesäyliopiston avaintulosalueet ovat avoin yliopisto opetus, ammatillinen täydennyskoulutus, kulttuuripoliittiset seminaarit ja tapahtumat. Vuoden 2014 toiminnan tavoitteena oli 1900 opetustuntia, 70 koulutustilaisuutta ja 1900 opiskelijaa. Kymenlaakson kesäyliopiston tuottamaan koulutukseen vuonna 2014 osallistui 1610 henkilöä. Opetustunteja kaikilla opetussektoreilla annettiin yhteensä 2766 tuntia. Erilaisia koulutustilaisuuksia järjestettiin 85.

27 Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös Kaikkien koulutusten osanottajamäärät Koulutuspaikka Kotka Kouvola Muu Yhteensä Kymenlaakso, muu Suomi & ulkomaat Avoin yliopisto opetus Ammatillinen täydennyskoulutus Repin instituutin koulutukset Kulttuuri ja aluepoliittiset seminaarit Yhteensä Avoin yliopisto opetus Kesäyliopiston järjestämä ja toteuttama avoin yliopisto opetus toimii avoimen verkostoyliopiston periaatteen mukaisesti. Vuonna 2014 toteutettiin neljä perusopintojen ja kolme aineopintojen opintokokonaisuutta. Lisäksi toteutettiin neljä erillistä opintojaksoa. Avoin yliopisto opetus toteutettiin Helsingin, Itä Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Avoimena yliopisto opetuksena (lähiopetuksena, monimuoto opetuksena ja erillisinä kuulusteluina järjestetyt opintojaksot) toteutettiin yhteensä 38 opintojaksoa, joista 26 oli perusopintoja ja 12 aineopintoja. Suoritettuja opintopisteitä oli perusopinnoissa 470 ja aineopinnoissa 504 yhteensä 974 opintopistettä. Annettujen opetustuntien määrä oli 205 tuntia ja opetukseen osallistui 105 opiskelijaa. Ammatillinen täydennyskoulutus Opiskelijaprofiili Opetushenkilökunta Ammatillisena täydennyskoulutuksena järjestettiin 51 koulutustilaisuutta ja niihin osallistui 890 opiskelijaa. Täydennyskoulutus toteutettiin lyhytkurssitoimintana sekä pitempikestoisten koulutusohjelmien muodossa. Pitkäkestoisia, erityisesti ammatillista pätevyyttä syventäviä koulutusohjelmia toteutettiin kuusi. Opetusta annettiin yhteensä 656 tuntia. Ammattialoittaisina pääryhminä olivat sosiaali ja terveydenhuoltoalan, kasvatus ja opetusalan sekä hallinnon ja elinkeinoelämän parissa työskentelevät eri ammattiryhmät. Kymenlaakson kesäyliopiston kaikkien sektorien opetukseen osallistuneista opiskelijoista naisia oli 78 % ja miehiä 22 %. Opiskelijoista 41 % sijoittui ikäluokkaan vuotiaat ja 30 % ikäluokkaan vuotiaat. Opiskelijoiden kotipaikka oli pääsääntöisesti Kymenlaakso. Opiskelijoista 32 % oli suorittanut toisen asteen ammatillisen tutkinnon ja 55 % korkean asteen tutkinnon. Opiskelijoista 84 % oli työllisiä. Kymenlaakson kesäyliopiston kouluttajina ja opettajina toimi 122 henkilöä. Heistä 32 % opetti avoimen yliopiston kursseilla, 49 % ammatillisen lisä ja täydennyskoulutuksen kursseilla ja 19 % muilla opetussektoreilla. Kouluttajista 21 % oli kymenlaaksolaisia, 68 % muualta Suomesta ja 11 % muusta maasta.