OPINTO-OHJAUKSEN TILA AIKUISOPPILAITOKSISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTO-OHJAUKSEN TILA AIKUISOPPILAITOKSISSA"

Transkriptio

1 Ulla Numminen (toim.), Pentti Yrjölä, Tim Lamminranta & Esa Heikkinen OPINTO-OHJAUKSEN TILA AIKUISOPPILAITOKSISSA Arviointi 4/2004 OPETUSHALLITUS

2 Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN ISSN Yliopistopaino, Helsinki 2004

3 SISÄLTÖ ESIPUHE... 5 TIIVISTELMÄ... 7 SAMMANDRAG... 9 ABSTRACT ARVIOINNIN PÄÄTULOKSET I OSA ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA Arvioinnin taustatekijöitä Opinto-ohjaus aikuiskoulutuksessa Aikaisempia opinto-ohjauksen arviointeja ja tutkimustuloksia Aikuisten opinto-ohjaukseen liittyviä kehittämishankkeita Opinto-ohjauksen käsitteistä AIKUISTEN OPINTO-OHJAUSTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET Ammatillinen aikuiskoulutus Yleissivistävä koulutus ja vapaa sivistystyö Opinto-ohjaukselle asetettuja kehittämistavoitteita ARVIOINNIN TOTEUTUS Arvioinnin tarkoitus ja arviointialueet Arviointikysymykset Arviointikohteet ja tasot Arvioinnin rajaukset Arviointiasetelma Arviointiprojektin kulku Arviointiaineiston keruu ja otanta Arvioinnin käytännön toteutus oppilaitoksissa Arviointikyselyjen sisältö Arviointiaineiston analysointi Luotettavuustarkastelu II OSA ARVIOINTITULOKSET AIKUISOPISKELIJAT JA AIKUISTEN OPINTOJA OHJAAVAT Arviointiin osallistuneet opiskelijat Opinto-ohjaustehtävissä toimivat AIKUISOPISKELIJOIDEN OPINTO-OHJAUKSEN TOTEUTUMINEN Ammatilliset oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset ja ammatilliset erikoisoppilaitokset Kansanopistot ja liikunnan koulutuskeskukset Kansalaisopistot ja kesäyliopistot Opintokeskukset Aikuislukiot Oppilaitosmuotojen vertailu

4 6 AIKUISOPPILAITOSTEN OPINTO-OHJAUS REHTOREIDEN HAHMOTTAMANA Tarkastelun lähtökohdat Aikuisten opinto-ohjauksen sisällöt Aikuisten opiskelun ohjauksen resursointi Opiskelun ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen varmistaminen oppilaitoksessa Yhteenveto AIKUISTEN OPISKELUN OHJAUS OPISKELIJAN OPINTOPOLUN TUKENA JA OPPILAITOKSEN TOIMINTAKULTTUURIN OSANA Tapaustutkimusten osuudesta arvioinnissa Tapaustutkimusten toteuttamisesta Aineiston analysointi Tapaustutkimusten tulokset: johtopäätöksiä ohjauksen tilasta oppilaitosmuodoittain Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ja ammatilliset oppilaitokset Ammatilliset erikoisoppilaitokset Kansalaisopistot ja kesäyliopistot Kansanopistot ja liikunnan koulutuskeskukset Opintokeskukset Aikuislukiot III OSA ARVIOINNIN JOHTOPÄÄTÖKSET ARVIOIVAT JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET

5 ESIPUHE Aikuisoppilaitosten opinto-ohjauksen arviointi on järjestelmäarviointi: siinä on arvioitu eri aikuisoppilaitosmuodoissa järjestettyä opinto-ohjausta ja kiinnitetty erityistä huomiota aikuisten tyytyväisyyteen saamaansa ohjaukseen. Tämä opinto-ohjauksen arviointi on jatkoa aiemmin tehdylle korkeakoulujen opinto-ohjauksen sekä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen opinto-ohjauksen arvioinneille. Tavoitteena on ollut hahmottaa ja selkeyttää aikuisten saamaa opinto-ohjausta ja samalla selvittää opinto-ohjauksen toteuttamistapoja ja vaikutuksia. Tämän raportin lähestymistavasta on syytä todeta, että vuoden 1998 koulutuslakien uudistuksessa vapaan sivistystyön oppilaitosmuodot säilyivät, mutta ammatillisen aikuiskoulutuksen ja lukiokoulutuksen osalta oppilaitosmuotoja ei enää määritelty. Samanaikaisesti aikuiskoulutuksen julkista rahoitusta myönnetään noin 15 eri järjestelmän kautta. Näistä osa on sidottu oppilaitosmuotoon ja osa perustuu ylläpitämislupaan tai vastaavaan. Tässä arvioinnissa noudatetaan perinteistä oppilaitosmuotojakoa, koska se erittäin todennäköisesti parhaiten kuvaa kunkin arviointikohteen toimintatapaa. Aikuiskoulutuksessa korostuu formaaliin koulutukseen verrattuna muun muassa se, että opiskelijat hakeutuvat omaehtoisesti opiskelemaan ja että oppilaitokset kilpailuhenkisesti mainostavat omaa tarjontaansa. Opiskelijat maksavat usein myös opintomaksuja. Arviointihanketta aloitettaessa oli selvää, että aikuiskoulutuksessa opinto-ohjaus ei muodosta samankaltaista hallittavissa olevaa kokonaisuutta kuin nuorten perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Siksi päädyttiin tarkastelemaan kohdetta tapaustutkimusten ja kyselyjen avulla. Tapaustutkimukset teki Joensuun yliopiston kasvatustieteen laitos. Niistä on julkaistu erillinen raportti, mikä on Opetushallituksen Internet-sivuilla Tämä arviointihanke kohtasi joitakin vastoinkäymisiä. Koulutuksen arvioinnin uudelleen organisoinnin johdosta hankkeessa mukana olleita henkilöitä siirrettiin Opetushallituksessa yksiköistä ja tehtävistä toiseen. Tilanne eräällä tavalla vakiintui vuoden 2004 aikana, jolloin tuli selväksi, ettei kukaan alunperin hankkeessa mukana olleista voinut irrottautua raportin kirjoittamiseen riittävän pitkäksi aikaa saattaakseen työn loppuun. Arviointiaineistojen ja tekstien pohjalta raportin kirjoitti ja toimitti Ulla Numminen. 5

6 Kiitän Joensuun yliopistoa ja kaikkia muita arviointiprojektiin osallistuneita, myös aikuisoppilaitoksia ja niiden henkilökuntaa sekä aikuisopiskelijoita työpanoksesta, jonka arviointi on heiltä vaatinut. Helsingissä marraskuun lopussa 2004 Pentti Yrjölä opetusneuvos 6

7 TIIVISTELMÄ Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa. Arviointi 4/2004. Opetushallitus. Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa käsittää ammatillisten oppilaitosten aikuiskoulutuksessa, ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa, kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa, kansalaisopistoissa ja kesäyliopistoissa sekä opintokeskuksissa ja aikuislukioissa järjestettävän opinto-ohjauksen arvioinnin. Arviointi perustuu Opetushallituksen koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalliin (1998). Arviointi käsittää kaksi osaa: 1) Opetushallituksen tekemät kyselyt aikuisoppilaitosten rehtoreille (N=343), opinto-ohjaajille ja muille opinto-ohjaustehtävissä toimiville (N=700) ja opiskelijoille (N=4492). Oppilaitoksia tähän osallistui 126. Toisen osan arvioinnista muodostavat 2) Joensuun yliopiston aikuisoppilaitoksissa (N=30) tekemät tapaustutkimukset, joissa hankittiin pääosin laadullisin menetelmin tietoa opinto-ohjauksen toimivuudesta aikuisoppilaitoksissa. Arviointitulokset vaihtelivat jonkin verran oppilaitosmuodoittain. Erot johtuvat oppilaitosten erilaisuudesta, oppilaitosmuotojen erilaisista tehtävistä, tavoitteista ja toimintakulttuureista ja jossain määrin myös opiskelijoiden erilaisuudesta. Arvioinnin tuloksena todetaan, että opinto-ohjauksen tulkinta on aikuisoppilaitoksissa kapea, pääosin sillä ymmärretään opetusta tai opetukseen kuuluvaa ohjausta ja tiedon jakamista sekä neuvontaa. Opinto-ohjaus on aikuisoppilaitoksissa järjestetty hajanaisesti, ohjaustehtävät hajautuvat monille ammattiryhmille, mutta oppilaitoksissa ei kuitenkaan ole riittävää opinto-ohjauksen koordinaatiota. Opinto-ohjauksella ei ole sellaista strategista asemaa ja merkitystä aikuisoppilaitoksissa, joka takaisi riittävän ja monipuolisen tuen aikuisopiskelijoille. Tässä viitekehyksessä opiskelijat ja ohjaajat olivat melko tyytyväisiä opinto-ohjauksen toimivuuteen. Henkilökohtainen opiskeluohjelma (HOPS) tehdään valtaosalle ammatillisten aikuisoppilaitosten opiskelijoista, mutta sen arvioidaan vielä olevan pikemminkin institutionaalinen väline opintojen alkuvaiheen suunnittelussa ja korvaavuuksien kirjaamisessa. Sen mahdollisuudet opinto-ohjauksen keinona opiskeluprosessin tukemiseen eivät ole vielä riittävästi kehittyneet. Opiskelun henkilökohtaistaminen onnistui parhaiten silloin, kun henkilökohtaista opiskeluohjelmaa ja oppimiskokemuksia käsitellään prosessina opintopolun aikana. 7

8 Aikuisoppilaitosten opinto-ohjaus on valtaosin sellaisten opettajien tai muiden henkilöiden varassa, joilla ei ole opinto-ohjauksen asiantuntemusta. Ohjaustehtävissä toimivista päätoimisia opinto-ohjaajia oli 4 %, sivutoimisia opintoohjaajia 12 %, opettajia 68 % ja muita toimihenkilöitä 16 %. Alle kymmenesosalla (9 %) aikuisoppilaitoksissa ohjaustehtäviä hoitavista oli opinto-ohjaajan kelpoisuus ja asianmukainen koulutus. Kaikista opinto-ohjaustehtävissä toimivista neljällä viidesosalla ei ollut mitään opinto-ohjausta koskevia opintoja. Oppilaitoksia, joissa oli edes yksi päätoiminen opinto-ohjaaja, oli vain viidesosa. Ohjausta antavien henkilöiden ohjattavana olevien opiskelijoiden määrä oli kohtuullinen (50 25 ohjattavaa), mutta myös kohtuuttoman suuria ohjattavien määriä oli, yli 500 aikuislukioiden päätoimisilla opinto-ohjaajilla. Asiasanat: arviointi, opinto-ohjaus, opinto-ohjaaja, ohjaaja, aikuisoppilaitokset, ammatillinen aikuiskoulutus, yleissivistävä aikuiskoulutus, vapaa sivistystyö. 8

9 SAMMANDRAG Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa. Arviointi 4/2004. Opetushallitus. (övers. Läget inom studiehandledningen vid vuxenläroanstalterna, Utbildningsstyrelsens serie Arviointi 4/2004) Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa gäller en utvärdering av studiehandledningen i vuxenutbildningen vid yrkesläroanstalter, yrkesutbildningscenter för vuxna, särskilda yrkesläroanstalter, folkhögskolor och idrottsutbildningscenter, medborgarinstitut och sommaruniversitet samt studiecentraler och vuxengymnasier. Utvärderingen bygger på Utbildningsstyrelsens modell för utvärdering av utbildningens resultat (1998). Utvärderingen består av två delar: 1) Utbildningsstyrelsens enkäter till vuxenläroanstalternas rektorer (N=343), studiehandledare och övriga personer som jobbar med studiehandledningsuppgifter (N=700) samt studerande (N=4492). Totalt deltog 126 läroinrättningar i enkäten. Den andra delen av utvärderingen utgörs av: 2) fallstudier vid vuxenläroanstalter (N=30) utförda av universitetet i Joensuu. Fallstudierna gick ut på insamling av information, huvudsakligen med kvalitativa metoder, om hur väl studiehandledningen fungerar vid vuxenläroanstalterna. Utvärderingsresultaten varierade något beroende på typen av läroinrättning. Skillnaderna beror på att läroinrättningarna är olika och på att olika typer av läroinrättningar har olika uppgifter, målsättningar och verksamhetskulturer. I viss mån inverkade även de olika kategorierna av studerande. Resultatet av utvärderingen kan konstateras vara att tolkningen av studiehandledningen vid vuxenläroanstalterna är smal. Huvudsakligen uppfattas den som undervisning eller som handledning och information som ingår i undervisningen samt som rådgivning. Organiseringen av studiehandledningen vid vuxenläroanstalterna är splittrad och handledningsuppgifterna är spridda på många yrkesgrupper, men samordningen av studiehandledningen vid läroinrättningarna är inte tillräcklig. Studiehandledningen innehar inte en sådan strategisk ställning och betydelse vid vuxenläroanstalterna att den skulle garantera ett tillräckligt och mångsidigt stöd till de vuxenstuderande. Inom denna referensram var de studerande och handledarna rätt nöjda med hur studiehandledningen fungerade. 9

10 Största delen av studerandena vid de yrkesinriktade vuxenläroanstalterna får ett personligt utarbetat studieprogram, men det antas alltjämt snarare vara ett institutionellt verktyg för planeringen av det första skedet av studierna och för att fastställa kursmotsvarigheter. Dess möjligheter att som ett verktyg inom studiehandledningen stödja studieprocessen är ännu inte tillräckligt utvecklade. Individualiseringen av studierna lyckas bäst när det personliga studieprogrammet och inlärningserfarenheterna behandlas som en process under studierna. Den studiehandledning som ges vid vuxenläroanstalterna är till största delen beroende av lärare eller andra personer som inte har nödvändiga kunskaper i studiehandledning. Totalt 4 % av alla som arbetade som studiehandledare jobbade med studiehandledning som huvudsyssla, 12 % hade studiehandledning som bisyssla, 68 % var lärare och 16 % var övriga tjänstemän. Mindre än en tiondel (9 %) av de personer som arbetade med studiehandledning vid vuxenläroanstalterna hade studiehandledarbehörighet och erforderlig utbildning. Fyra femtedelar av alla som arbetade med studiehandledning hade inga som helst studier i studiehandledning bakom sig. Endast en femtedel av läroinrättningarna hade minst en studiehandledare med befattningen som huvudsyssla. De personer som sysslade med studiehandledning hade ett skäligt antal (50 25) studerande, men det förekom också oskäligt många studerande för en studiehandledare, mer än 500 studerande per studiehandledare med befattningen som huvudsyssla vid vuxengymnasier. Nyckelord: utvärdering, studiehandledning, studiehandledare, handledare, vuxenläroanstalter, yrkesinriktad vuxenutbildning, allmänbildande vuxenutbildning, fritt bildningsarbete. 10

11 ABSTRACT Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa. Arviointi 4/2004. Opetushallitus. (transl. The state of educational guidance and counselling at adult education institutions Evaluation 4/2004. The Finnish National Board of Education.) The evaluation focuses on the state of educational guidance and counselling provided at adult education institutions including education and training for adults at vocational education institutions, vocational adult education centres, specialized vocational institutions, folk high schools and sports institutes, adult education centres and summer universities as well as study centres and senior secondary schools for adults. The evaluation is based on the model for evaluation of educational outcomes created by the Finnish National Board of Education (1998) and is divided into two parts: 1) Finnish National Board of Education questionnaires sent to rectors (N=343), study counsellors and other professionals involved in student counselling (N=700) as well as students (N=4492) at adult education institutions. A total of 126 educational institutions participated in this stage of the evaluation process. The second stage of the evaluation process is comprised of 2) qualitative case studies (N=30) conducted at a number of adult education institutions by the University of Joensuu, which mainly focused on gathering information on the functionality of educational guidance and counselling at adult education institutions. There was some variation in the evaluation results depending on the type of educational institution. These differences stem from differences between educational institutions, differing tasks, objectives and operating cultures of different types of institutions and, to some extent, to differences between students as well. The evaluation led to the conclusion that educational guidance and counselling is interpreted rather narrowly at adult education institutions; it is mainly understood to refer to teaching or counselling given as part of teaching as well as distribution of information and advice. Guidance and counselling provided at adult education institutions is organised in an inconsistent manner; it is the responsibility of members of several professional groups and it is not being co-ordinated sufficiently. The strategic position and significance of guidance and counselling at adult education institutions is not good enough to guarantee adult students sufficient and diverse support. Within this framework, students and counsellors were quite satisfied with the way that educational guidance and counselling functions. 11

12 Most students at vocational adult education institutions receive a personal study plan (HOPS), but this is still currently considered to be a fairly institutionalised tool for planning the initial stages of studies and for recording whether previous studies can be accredited. Opportunities to use the personal study plan as a counselling tool in supporting the study process have not yet evolved sufficiently. Application of the personal study plan was most successful in cases where the personal study plan and learning experiences were dealt with as a process during the student s study career. Educational guidance and counselling at adult education institutions is mainly provided by teachers or other staff members who lack expertise in guidance and counselling. Of those professionals providing guidance and counselling, 4% were full-time student counsellors, 12% were part-time student counsellors, 68% were teachers and 16% were other professionals. Less than one tenth (9%) of those providing guidance and counselling at adult education institutions were qualified to do the job and had received appropriate training. Of all those providing educational guidance and counselling, four fifths had received no guidance and counselling training at all. Only one fifth of educational institutions employed at least one full-time counsellor. The number of students per study counsellor was reasonable (25 50), although some full-time counsellors working at senior secondary schools for adults had an unreasonably high number of students to counsel, sometimes as many as over 500. Keywords: evaluation, educational guidance, educational counselling, student counsellor, adult education institutions, vocational adult education and training, general adult education, general liberal adult education. 12

13 ARVIOINNIN PÄÄTULOKSET Arvioinnin tarkoituksena on selvittää opinto-ohjauksen tila Opetushallituksen toimialaan kuuluvassa aikuiskoulutuksessa. Kohteena arvioinnissa on aikuisille oppilaitoksissa annettava opinto-ohjaus. Muut ohjauspalvelut, kuten esimerkiksi aikuiskoulutuksen tiedottaminen ja markkinointi jäävät arvioinnin ulkopuolelle. Seuraavaan on koottu arvioinnin keskeisimmät tulokset. Arvioivat johtopäätökset ovat kokonaisuudessaan raportin luvussa 8. Opinto-ohjauksesta on säädöksiä vain osassa aikuiskoulutusta Aikuisten opinto-ohjauksesta on säädöksiä vain ammatilliseen tutkintoon johtavan koulutuksen ja lukiokoulutuksen lainsäädännössä. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta on lisäksi erikseen säädetty, että tutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee opiskelijalle laatia henkilökohtainen opiskeluohjelma Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ei ole opinto-ohjausta koskevia säädöksiä. Verrattuna nuorten koulutukseen säädöspohja on huomattavasti vähäisempi. Opinto-ohjauksen sisältö on aikuisoppilaitoksissa kapea Opinto-ohjaus tulkittiin enimmäkseen opetuksena, opetukseen kuuluvana ohjauksena tai tiedon jakamisena sekä neuvontana, vaikka eroja on jonkin verran riippuen määrittelijästä ja oppilaitosmuodosta. Vapaan sivistystyön vapaatavoitteisissa koulutuksissa opinto-ohjaus ymmärrettiin paljolti opintoneuvonnaksi ja asiakaspalveluksi sekä toisaalta opetustilanteeseen, oppiaineen sisältöön ja ongelmatilanteisiin liittyväksi ohjaamiseksi ja opastamiseksi. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opinto-ohjaukseen katsottiin kuuluvan lisäksi henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan liittyvää ohjausta sekä työssäoppimisen ja ammatti- ja urasuunnittelun ohjausta. Aikuiskoulutuksessa opinto-ohjausta on saatavissa kohtalaisesti, mutta sen kapea sisältö ja laadulliset puutteet sekä ohjaustyötä tekevän henkilöstön asianmukaisen koulutuksen puute heikentävät sitä tukea, mitä aikuisopiskelijat voisivat saada opiskelussaan ja opiskeluun liittyvissä elämäntilanteissa. 13

14 Opinto-ohjauksen organisointi oppilaitoksissa hajanaista ja koordinoimatonta Arvioinnista muodostuu kuva, jonka mukaan opinto-ohjaus on aikuisoppilaitoksissa järjestetty hajanaisesti, ohjaustehtävät jakautuvat opinto-ohjaajille, opettajille ja muille toimihenkilöille. Osalla heistä opinto-ohjauksen osuus tehtävistä oli vain muutaman prosentin luokkaa. Tämä edellyttäisi oppilaitoksessa hyvää opinto-ohjauksen koordinaatiota, mutta näin ei välttämättä ole. Opinto-ohjauksella ei ole sellaista strategista asemaa ja merkitystä aikuisoppilaitoksissa, joka takaisi riittävän ja monipuolisen tuen aikuisopiskelijoille. Monilta aikuisoppilaitoksilta puuttuu selkeä opinto-ohjaussuunnitelma tai laajempi opinto-ohjauksen strategia, eikä siihen liittyviä palaute- ja seurantajärjestelmiä ole riittävästi, jos ollenkaan kehitetty. Silti aikuisoppilaitosten suhtautumista aikuisopiskelijoiden ohjaukseen voidaan luonnehtia kehittämismyönteiseksi. Opinto-ohjauksen hajanainen organisointi, päätoimisten opinto-ohjaajien vähäisyys ja muiden ohjaustehtävissä toimivien ohjausasiantuntemuksen puute eivät käytännössä useinkaan anna mahdollisuutta opinto-ohjauksen pitkäjänteiseen kehittämiseen aikuisoppilaitoksissa. Opinto-ohjauksen organisoinnissa on oppilaitosmuotojen välillä huomattavia eroja, joista osa johtuu oppilaitosmuotojen erilaisista tehtävistä, tavoitteista ja toimintatavoista ja ehkä jossain määrin myös opiskelijoiden erilaisuudesta. Opinto-ohjaajan tehtävissä toimivien kelpoisuudessa on puutteita Aikuisoppilaitosten erityisasiantuntemusta vaativa opinto-ohjaus on valtaosin sellaisten opettajien tai muiden henkilöiden varassa, joilla ei ole opinto-ohjauksen asiantuntemusta tai asianmukaista koulutusta. Päätoimisia opinto-ohjaajia oli 4 %, sivutoimisia opinto-ohjaajia 12 %, opettajia 68 % ja muita toimihenkilöitä 16 %. Alle kymmenesosalla (9 %) aikuisoppilaitoksissa ohjaustehtäviä hoitavista oli opinto-ohjaajan kelpoisuus ja asianmukainen koulutus. Kaikista opinto-ohjaustehtävissä toimivista neljällä viidesosalla ei ollut mitään opinto-ohjausta koskevia opintoja. Sellaisia oppilaitoksia, joissa oli edes yksi päätoiminen opinto-ohjaaja, oli vain viidesosa. Osassa oppilaitosmuotoja ei ollut lainkaan päätoimisia opinto-ohjaajia. 14

15 Ohjattavien määrä on kohtuullinen, mutta suuriakin ohjattavien määriä on Ohjausta antavien henkilöiden ohjattavana olevien opiskelijoiden määrä oli arvioinnissa kohtuullinen vaihdellen keskimäärin 50 ohjattavasta (päätoimisilla) 25:een (opettajilla). Tämä kertoo siitä, että opinto-ohjausta on oppilaitoksissa hajautettu useille henkilöille. Arvioinnissa tuli kuitenkin esiin myös kohtuuttoman suuria ohjattavien määriä. Aikuislukioiden päätoimisilla opinto-ohjaajilla oli tyypillisesti 500 ohjattavaa. Henkilökohtainen opinto-ohjaus tavallisinta, verkossa tapahtuva ohjaus vasta alussa Tavallisin työmuoto aikuisten opinto-ohjauksessa oli henkilökohtainen ohjaus, jota käyttivät lähes kaikki opinto-ohjaus tehtävässä toimivat, ryhmämuotoista opinto-ohjausta antoi valtaosa ohjaajista (72 90 %). Sen sijaan verkossa tapahtuva opinto-ohjaus oli työmuotona jo paljon harvinaisempi (keskimäärin 27 %:lla), mutta vaihteli oppilaitosmuodoittain välillä 8 50 % ohjaajista. Erot selittyvät osittain opintojen luonteella ja oppilaitosmuodon toimintatavoilla. Valinnat ja oppimisen taidot keskeisimpiä opinto-ohjauksen sisältöjä Arvioinnin mukaan keskeisimpiä opinto-ohjauksen sisältöjä koko aineistossa olivat meneillään oleviin opintoihin kuuluvat valinnat ja oppimisen taidot. Jatko-opintoihin ja työelämään hakeutumiseen liittyvä ohjaus vaihteli jonkin verran oppilaitosmuodoittain, mutta oli selvästi vähemmän keskeinen ohjauksen aihepiiri. Ohjaajat katsoivat kaikkien seitsemän opinto-ohjauksen sisältöalueen olleen keskeisemmin ohjauksessa esillä, kuin miten opiskelijat asian näkivät. Yleisen elämänhallinnan painotuksessa opiskelijoiden ja ohjaajien näkemysten ero oli huomattavan suuri. 15

16 Opinto-ohjauksen toimivuuteen oltiin tyytyväisiä Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa Opinto-ohjauksen toimivuutta kuvataan arvioinnissa kolmella summamuuttujalla, opinto-ohjauksen tarjonta ja osallistuminen, opinto-ohjauksen laatu sekä opinto-ohjauksen vaikutukset ja hyöty. Aikuisopiskelijat olivat kohtalaisen tyytyväisiä opinto-ohjauksen tarjontaan (ka. 2,9 4,2) *. Heikointa tyytyväisyys oli ammatillisten oppilaitosten aikuiskoulutuksessa ja aikuislukioissa, korkeinta opintokeskuksissa ja kansalaisopistoissa. Tässä heijastunee opiskelijoiden oma motivaatio, opintojen vapaaehtoisuus ja vapaamuotoisuus ja ehkä myös muita oppilaitosmuotoja suurempi mahdollisuus opiskelun itsesäätelyyn. Myös opinto-ohjauksen laatua opiskelijat pitivät melko hyvänä (ka. 3,3 4,3). Heikoimmaksi opinto-ohjauksen laadun arvioivat kesäyliopistojen opiskelijat, parhaimmaksi opintokeskusten ja kansalaisopistojen opiskelijat. Opiskelijat pitivät opinto-ohjausta melko vaikuttavana ja hyödyllisenä (ka. 3,1 3,9). Heikoimmaksi sen arvioivat ammatillisten erikoisoppilaitosten ja kansalaisopistojen opiskelijat, korkeimmaksi opintokeskusten opiskelijat. Tyytymättömimpiä opiskelijat olivat ammattiin ja uravalintaan liittyvään ohjaukseen, mutta toisaalta eivät pitäneet sitä myöskään kovin keskeisenä. Ohjaajat arvioivat opinto-ohjauksen laadun melko hyväksi ja merkitsevästi paremmaksi kuin opiskelijat (ka. 3,6 4,0), samoin opinto-ohjauksen hyödyllisyyden ja vaikuttavuuden (ka. 3,7 4,1). Opinto-ohjaus keskittyy opintopolun alkuun ja vähenee loppua kohti Opinto-ohjausta tarkasteltiin aikuisopiskelijan opintopolun ja opiskelukokemusten tukena sekä oppilaitoksen toimintakulttuurin osana. Yleinen opiskelun ohjaus, johon kuuluvat muun muassa opiskelijan perehdyttäminen opiskeluun ja oppilaitokseen sekä opintojen suunnittelu, korostuu opiskelun alkuvaiheessa. Varsinaisen opiskeluprosessin aikana painottui opettajajohtoinen oppimisen ohjaaminen. Huomattavasti heikommin ohjaus toimi opintojen kuluessa ja loppuvaiheessa. Opintojen loppuvaiheessa ammatti- ja uraohjaus riippui paljolti opiskelijoiden yksilöllisistä tarpeista. Osa nuorista opiskelijoista tarvitsee esimerkiksi jatko-opintoihin liittyvää ohjausta, kun taas osalla on ammattisuunnitelmat selvillä ja osa on työssä. Opinto-ohjauksen palaute- ja seurantajärjestelmiä ei ole kaikissa oppilaitoksissa. * Asteikolla

17 HOPS ei toimi opiskelijan yksilöllisenä tukena parhaalla mahdollisella tavalla Ammatillisissa oppilaitoksissa HOPS oli laadittu %:lle opiskelijoista. Toisesta suunnasta katsoen HOPSia ei ollut laadittu %:lle opiskelijoista. On kuitenkin huomattava, että kaikki ao. oppilaitoksissa annettava koulutus ei ollut tutkintoon valmistavaa koulutusta. Tapaustutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että HOPSista olisi tullut paljolti institutionaalinen työväline eikä se välttämättä toimi opinto-ohjauksen välineenä. Kaikki opiskelijat eivät tunnista sitä opinto-ohjauksen osana. Opiskelun henkilökohtaistaminen onnistui parhaiten niillä koulutusaloilla, jossa henkilökohtaista opiskeluohjelmaa ja oppimiskokemuksia käsitellään prosessina opintopolun aikana. Aikuisoppilaitosten opinto-ohjaajista puutetta nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa Aikuiskoulutuksen opinto-ohjauksessa tarvittaisiin parempaa ohjausasiantuntemusta, mutta kelpoisuuden omaavia opinto-ohjaajia on alle 10 prosenttia. Kun tarkoituksena on lähivuosina lisätä aikuiskoulutuksen volyymiä*, merkitsee se huomattavaa opinto-ohjaajien lisäkoulutuksen tarvetta. Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota myös aikuisopiskelijoiden ohjauksen erityistarpeisiin. * Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä

18

19 I OSA ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS 1 ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA 1.1 Arvioinnin taustatekijöitä Yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeisistä kehittämiskohteista on aikuisväestön koulutusmahdollisuuksien parantaminen, koulutustason nostaminen ja sellaisten edellytysten luominen, missä koko työikäisellä aikuisväestöllä on käytännössä mahdollisuus pitää yllä ja kehittää ammattitaitoaan ja osaamistaan. Taustalla on koulutuksen arvostaminen ja elinikäisen oppimisen periaatteen laaja hyväksyminen. Monet yhteiskunnalliset tilanteet ja muutokset ovat johtaneet tarpeeseen tehostaa aikuiskoulutuksen saatavuutta ja parantaa sen toimivuutta ja laatua yleensäkin. Väestön ikääntyminen ja suurten ikäluokkien poistuminen työmarkkinoilta asettavat erityisiä vaatimuksia aikuiskoulutuksen kehittämiselle sekä määrällisesti että laadullisesti. Aikuiskoulutuksella pyritään lieventämään suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa työvoimavajausta. Tavoitteina ovat edelleen työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden vähentäminen. Ammattirakenteiden ja työorganisaatioiden muutokset, yritysten sukupolvenvaihdokset sekä usein ennakoimaton työpaikkojen siirtyminen ulkomaille eli ns. Kiina-ilmiö edellyttävät, että aikuiskoulutusjärjestelmän tulee pystyä reagoimaan nopeasti sekä yritysten tarpeisiin että laajempiin paikallisiin ja seudullisiin osaamistarpeisiin. Aikuiskoulutuksella pyritään myös edistämään yhteiskunnallista tasa-arvoa sekä estämään työelämästä ja muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta syrjäytymistä. Selvennykseksi Aikuisoppilaitoksissa opinto-ohjauksesta huolehtivat monen ammattiryhmän jäsenet: koulutetut opinto-ohjaajat, opettajat ja muut toimihenkilöt. Heitä kaikkia on tässä arvioinnissa kutsuttu lyhyyden vuoksi ohjaajiksi. 19

20 Aikuiskoulutuksella on yhteiskunnallisten vaikutustensa lisäksi merkitystä myös yksilöllisesti. Se luo osaltaan pohjaa ihmisten turvallisuudelle ja omanarvontunnolle nostamalla sivistystasoa ja kasvattamalla osaamispääomaa. Sen avulla ihmiset voivat pystyä kehittämään omaa työtään ja työyhteisöään sekä etenemään urallaan. Koulutus edistää mahdollisuuksia liikkua aikaisempaa epävarmemmissa työmarkkinatilanteissa, ja parhaimmillaan se auttaa myös työssä jaksamisessa. Suomalaisen aikuiskoulutusjärjestelmän keskeinen haaste on väestön koulutustason nostaminen. Tilastokeskuksen vuoden 2002 tietojen mukaan 39 %:lla yli 15-vuotiaasta väestöstä ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, osalla oli koulutus vielä kesken. Tilanne vaihtelee ikäryhmittäin. Kun vuotiaista 2,7 % on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, on luku yli 50-vuotiailla yli 8 %. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus nousee ikäluokittain ikäisiin asti ja on korkeimmillaan tässä ikäluokassa yli 60 %, mutta laskee vanhemmissa ikäluokissa selvästi. 1 Nuorista ikäluokista hakeutuu toisen asteen koulutukseen yli 90 %, mutta ammatillisen koulutuksen keskeyttää kokonaan 11,6 % ja lukiokoulutuksen 6,2 % (lukuvuonna ). 2 On arvioitu, että peruskoulun ja lukion päättäneistä lähes neljännes jää vaille kunnollista ammatillista koulutusta. 3 Käytännössä tämä merkitsee, että vaikka aikuisväestön koulutustason puutteita pyritään korjaamaan erilaisin hankkein, kuten Noste-ohjelmalla, nuorista ikäluokista syntyy koko ajan uutta aikuiskoulutuksen ja myös opinto-ohjauksen tarvetta. Suurella osalla aikuisväestöstä on edellisestä muodollisesta koulutus- tai opiskeluvaiheesta kulunut pitkä aika. Kynnys opiskelun aloittamiseen voi olla korkea. Opiskeluvalmiudet tai taidot voivat olla puutteellisia tai pelko siitä, ettei opiskelu enää aikuisiässä onnistuisikaan, voi estää koulutukseen hakeutumista. Huolimatta erilaisista aikuiskoulutusohjelmista ja -kampanjoista monilla voi olla vaikeuksia tunnistaa tai määritellä niitä asioita tai aihepiirejä, joissa he tarvitsisivat lisäkoulutusta. Työttömät työnhakijat saavat työvoimatoimistossa asioidessaan tietoa koulutusmahdollisuuksista, mutta omaehtoisessa koulutuksessa tilanne saattaa olla toinen. Kaikille ei ole itsestään selvää, mitä koulutusta on tarjolla, mistä siitä saa tietoa ja millaisin ehdoin koulutukseen voi hakeutua tai päästä. 20

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset,

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, OKM 2009:11 Aikuisopiskelun osuvuutta parannetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostamalla opetus-

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013

MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä Lapin Matkailualan koulutus-

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS Hämeenlinna 4.9.2006 Helena Kasurinen helena.kasurinen@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla MIKSI TUTKIMUSTA Kehittämisen lähtökohta - kansallinen taso - organisaatiotaso

Lisätiedot

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH Opintopolku hakeutujan palvelut Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari 17.02.2012 Satu Meriluoto / OPH SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM) Oppijan keskitetyt palvelut OPH Oppijan

Lisätiedot

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa Hanna Autere Opetushallitus ECVET Café, Seinäjoki 22.9. 2015 ECVET-aikataulu Lähtökohtana 20 vuotta osaamisperusteisuutta ECVET TWG 2002 Konsultaatio 2007 FINECVET

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena?

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Raimo Vuorinen, KT ELGPN -koordinaattori Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos KEHA-keskus & VOKES Webinaari 25.8.2015 klo 13.00-14.00 Koettuja

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA Satakunnan Opin ovi SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia, luonnos sarlii 2012-2015 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TIETO-, NEUVONTA- JA

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa TULOKSIA Selvitysraportin julkistaminen 20.4.2016 Helsingin kaupungin työväenopisto Leena Saloheimo Vapaa Sivistystyö ry Selvitys

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Aikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet. Taustamateriaalit

Aikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet. Taustamateriaalit Aikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet 4.10.2007/Seppo Piiparinen Avoin yliopisto Taustamateriaalit Ulla Numminen (toim.): Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa (OPH Arviointi

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

MILLAISTA TUKEA TARVITSEN- AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ

MILLAISTA TUKEA TARVITSEN- AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ MILLAISTA TUKEA TARVITSEN- AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ JUKKA LERKKANEN 20.9.2011 Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 SISÄLTÖ Koulutus- ja uravalinnan päätöksentekoprosessi Ohjaustarve

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari 11.11.2010 Hallitusohjelma Hallitusohjelman mukaan tulevaisuuden talouskasvun yhä tärkeämpi tekijä on osaavan työvoiman riittävä määrä.

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset Kirsi Kangaspunta johtaja Hallitusohjelman tavoite: maailman osaavimmaksi kansaksi Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Laadunarvioinnin kulmakivet

Laadunarvioinnin kulmakivet Laadunarvioinnin kulmakivet Mari-Pauliina Vainikainen, Maria Beirad Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta/ Koulutuksen arviointikeskus/ http://www.helsinki.fi/cea/

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä 8.4.2011 S 10715 Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö 1 TAVOITE 2015 toimintakonsepti 3-5% 10% Kansainvälisesti painottunut

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot