OPINTO-OHJAUKSEN TILA AIKUISOPPILAITOKSISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTO-OHJAUKSEN TILA AIKUISOPPILAITOKSISSA"

Transkriptio

1 Ulla Numminen (toim.), Pentti Yrjölä, Tim Lamminranta & Esa Heikkinen OPINTO-OHJAUKSEN TILA AIKUISOPPILAITOKSISSA Arviointi 4/2004 OPETUSHALLITUS

2 Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN ISSN Yliopistopaino, Helsinki 2004

3 SISÄLTÖ ESIPUHE... 5 TIIVISTELMÄ... 7 SAMMANDRAG... 9 ABSTRACT ARVIOINNIN PÄÄTULOKSET I OSA ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA Arvioinnin taustatekijöitä Opinto-ohjaus aikuiskoulutuksessa Aikaisempia opinto-ohjauksen arviointeja ja tutkimustuloksia Aikuisten opinto-ohjaukseen liittyviä kehittämishankkeita Opinto-ohjauksen käsitteistä AIKUISTEN OPINTO-OHJAUSTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET Ammatillinen aikuiskoulutus Yleissivistävä koulutus ja vapaa sivistystyö Opinto-ohjaukselle asetettuja kehittämistavoitteita ARVIOINNIN TOTEUTUS Arvioinnin tarkoitus ja arviointialueet Arviointikysymykset Arviointikohteet ja tasot Arvioinnin rajaukset Arviointiasetelma Arviointiprojektin kulku Arviointiaineiston keruu ja otanta Arvioinnin käytännön toteutus oppilaitoksissa Arviointikyselyjen sisältö Arviointiaineiston analysointi Luotettavuustarkastelu II OSA ARVIOINTITULOKSET AIKUISOPISKELIJAT JA AIKUISTEN OPINTOJA OHJAAVAT Arviointiin osallistuneet opiskelijat Opinto-ohjaustehtävissä toimivat AIKUISOPISKELIJOIDEN OPINTO-OHJAUKSEN TOTEUTUMINEN Ammatilliset oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset ja ammatilliset erikoisoppilaitokset Kansanopistot ja liikunnan koulutuskeskukset Kansalaisopistot ja kesäyliopistot Opintokeskukset Aikuislukiot Oppilaitosmuotojen vertailu

4 6 AIKUISOPPILAITOSTEN OPINTO-OHJAUS REHTOREIDEN HAHMOTTAMANA Tarkastelun lähtökohdat Aikuisten opinto-ohjauksen sisällöt Aikuisten opiskelun ohjauksen resursointi Opiskelun ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen varmistaminen oppilaitoksessa Yhteenveto AIKUISTEN OPISKELUN OHJAUS OPISKELIJAN OPINTOPOLUN TUKENA JA OPPILAITOKSEN TOIMINTAKULTTUURIN OSANA Tapaustutkimusten osuudesta arvioinnissa Tapaustutkimusten toteuttamisesta Aineiston analysointi Tapaustutkimusten tulokset: johtopäätöksiä ohjauksen tilasta oppilaitosmuodoittain Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ja ammatilliset oppilaitokset Ammatilliset erikoisoppilaitokset Kansalaisopistot ja kesäyliopistot Kansanopistot ja liikunnan koulutuskeskukset Opintokeskukset Aikuislukiot III OSA ARVIOINNIN JOHTOPÄÄTÖKSET ARVIOIVAT JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET

5 ESIPUHE Aikuisoppilaitosten opinto-ohjauksen arviointi on järjestelmäarviointi: siinä on arvioitu eri aikuisoppilaitosmuodoissa järjestettyä opinto-ohjausta ja kiinnitetty erityistä huomiota aikuisten tyytyväisyyteen saamaansa ohjaukseen. Tämä opinto-ohjauksen arviointi on jatkoa aiemmin tehdylle korkeakoulujen opinto-ohjauksen sekä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen opinto-ohjauksen arvioinneille. Tavoitteena on ollut hahmottaa ja selkeyttää aikuisten saamaa opinto-ohjausta ja samalla selvittää opinto-ohjauksen toteuttamistapoja ja vaikutuksia. Tämän raportin lähestymistavasta on syytä todeta, että vuoden 1998 koulutuslakien uudistuksessa vapaan sivistystyön oppilaitosmuodot säilyivät, mutta ammatillisen aikuiskoulutuksen ja lukiokoulutuksen osalta oppilaitosmuotoja ei enää määritelty. Samanaikaisesti aikuiskoulutuksen julkista rahoitusta myönnetään noin 15 eri järjestelmän kautta. Näistä osa on sidottu oppilaitosmuotoon ja osa perustuu ylläpitämislupaan tai vastaavaan. Tässä arvioinnissa noudatetaan perinteistä oppilaitosmuotojakoa, koska se erittäin todennäköisesti parhaiten kuvaa kunkin arviointikohteen toimintatapaa. Aikuiskoulutuksessa korostuu formaaliin koulutukseen verrattuna muun muassa se, että opiskelijat hakeutuvat omaehtoisesti opiskelemaan ja että oppilaitokset kilpailuhenkisesti mainostavat omaa tarjontaansa. Opiskelijat maksavat usein myös opintomaksuja. Arviointihanketta aloitettaessa oli selvää, että aikuiskoulutuksessa opinto-ohjaus ei muodosta samankaltaista hallittavissa olevaa kokonaisuutta kuin nuorten perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Siksi päädyttiin tarkastelemaan kohdetta tapaustutkimusten ja kyselyjen avulla. Tapaustutkimukset teki Joensuun yliopiston kasvatustieteen laitos. Niistä on julkaistu erillinen raportti, mikä on Opetushallituksen Internet-sivuilla Tämä arviointihanke kohtasi joitakin vastoinkäymisiä. Koulutuksen arvioinnin uudelleen organisoinnin johdosta hankkeessa mukana olleita henkilöitä siirrettiin Opetushallituksessa yksiköistä ja tehtävistä toiseen. Tilanne eräällä tavalla vakiintui vuoden 2004 aikana, jolloin tuli selväksi, ettei kukaan alunperin hankkeessa mukana olleista voinut irrottautua raportin kirjoittamiseen riittävän pitkäksi aikaa saattaakseen työn loppuun. Arviointiaineistojen ja tekstien pohjalta raportin kirjoitti ja toimitti Ulla Numminen. 5

6 Kiitän Joensuun yliopistoa ja kaikkia muita arviointiprojektiin osallistuneita, myös aikuisoppilaitoksia ja niiden henkilökuntaa sekä aikuisopiskelijoita työpanoksesta, jonka arviointi on heiltä vaatinut. Helsingissä marraskuun lopussa 2004 Pentti Yrjölä opetusneuvos 6

7 TIIVISTELMÄ Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa. Arviointi 4/2004. Opetushallitus. Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa käsittää ammatillisten oppilaitosten aikuiskoulutuksessa, ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa, kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa, kansalaisopistoissa ja kesäyliopistoissa sekä opintokeskuksissa ja aikuislukioissa järjestettävän opinto-ohjauksen arvioinnin. Arviointi perustuu Opetushallituksen koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalliin (1998). Arviointi käsittää kaksi osaa: 1) Opetushallituksen tekemät kyselyt aikuisoppilaitosten rehtoreille (N=343), opinto-ohjaajille ja muille opinto-ohjaustehtävissä toimiville (N=700) ja opiskelijoille (N=4492). Oppilaitoksia tähän osallistui 126. Toisen osan arvioinnista muodostavat 2) Joensuun yliopiston aikuisoppilaitoksissa (N=30) tekemät tapaustutkimukset, joissa hankittiin pääosin laadullisin menetelmin tietoa opinto-ohjauksen toimivuudesta aikuisoppilaitoksissa. Arviointitulokset vaihtelivat jonkin verran oppilaitosmuodoittain. Erot johtuvat oppilaitosten erilaisuudesta, oppilaitosmuotojen erilaisista tehtävistä, tavoitteista ja toimintakulttuureista ja jossain määrin myös opiskelijoiden erilaisuudesta. Arvioinnin tuloksena todetaan, että opinto-ohjauksen tulkinta on aikuisoppilaitoksissa kapea, pääosin sillä ymmärretään opetusta tai opetukseen kuuluvaa ohjausta ja tiedon jakamista sekä neuvontaa. Opinto-ohjaus on aikuisoppilaitoksissa järjestetty hajanaisesti, ohjaustehtävät hajautuvat monille ammattiryhmille, mutta oppilaitoksissa ei kuitenkaan ole riittävää opinto-ohjauksen koordinaatiota. Opinto-ohjauksella ei ole sellaista strategista asemaa ja merkitystä aikuisoppilaitoksissa, joka takaisi riittävän ja monipuolisen tuen aikuisopiskelijoille. Tässä viitekehyksessä opiskelijat ja ohjaajat olivat melko tyytyväisiä opinto-ohjauksen toimivuuteen. Henkilökohtainen opiskeluohjelma (HOPS) tehdään valtaosalle ammatillisten aikuisoppilaitosten opiskelijoista, mutta sen arvioidaan vielä olevan pikemminkin institutionaalinen väline opintojen alkuvaiheen suunnittelussa ja korvaavuuksien kirjaamisessa. Sen mahdollisuudet opinto-ohjauksen keinona opiskeluprosessin tukemiseen eivät ole vielä riittävästi kehittyneet. Opiskelun henkilökohtaistaminen onnistui parhaiten silloin, kun henkilökohtaista opiskeluohjelmaa ja oppimiskokemuksia käsitellään prosessina opintopolun aikana. 7

8 Aikuisoppilaitosten opinto-ohjaus on valtaosin sellaisten opettajien tai muiden henkilöiden varassa, joilla ei ole opinto-ohjauksen asiantuntemusta. Ohjaustehtävissä toimivista päätoimisia opinto-ohjaajia oli 4 %, sivutoimisia opintoohjaajia 12 %, opettajia 68 % ja muita toimihenkilöitä 16 %. Alle kymmenesosalla (9 %) aikuisoppilaitoksissa ohjaustehtäviä hoitavista oli opinto-ohjaajan kelpoisuus ja asianmukainen koulutus. Kaikista opinto-ohjaustehtävissä toimivista neljällä viidesosalla ei ollut mitään opinto-ohjausta koskevia opintoja. Oppilaitoksia, joissa oli edes yksi päätoiminen opinto-ohjaaja, oli vain viidesosa. Ohjausta antavien henkilöiden ohjattavana olevien opiskelijoiden määrä oli kohtuullinen (50 25 ohjattavaa), mutta myös kohtuuttoman suuria ohjattavien määriä oli, yli 500 aikuislukioiden päätoimisilla opinto-ohjaajilla. Asiasanat: arviointi, opinto-ohjaus, opinto-ohjaaja, ohjaaja, aikuisoppilaitokset, ammatillinen aikuiskoulutus, yleissivistävä aikuiskoulutus, vapaa sivistystyö. 8

9 SAMMANDRAG Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa. Arviointi 4/2004. Opetushallitus. (övers. Läget inom studiehandledningen vid vuxenläroanstalterna, Utbildningsstyrelsens serie Arviointi 4/2004) Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa gäller en utvärdering av studiehandledningen i vuxenutbildningen vid yrkesläroanstalter, yrkesutbildningscenter för vuxna, särskilda yrkesläroanstalter, folkhögskolor och idrottsutbildningscenter, medborgarinstitut och sommaruniversitet samt studiecentraler och vuxengymnasier. Utvärderingen bygger på Utbildningsstyrelsens modell för utvärdering av utbildningens resultat (1998). Utvärderingen består av två delar: 1) Utbildningsstyrelsens enkäter till vuxenläroanstalternas rektorer (N=343), studiehandledare och övriga personer som jobbar med studiehandledningsuppgifter (N=700) samt studerande (N=4492). Totalt deltog 126 läroinrättningar i enkäten. Den andra delen av utvärderingen utgörs av: 2) fallstudier vid vuxenläroanstalter (N=30) utförda av universitetet i Joensuu. Fallstudierna gick ut på insamling av information, huvudsakligen med kvalitativa metoder, om hur väl studiehandledningen fungerar vid vuxenläroanstalterna. Utvärderingsresultaten varierade något beroende på typen av läroinrättning. Skillnaderna beror på att läroinrättningarna är olika och på att olika typer av läroinrättningar har olika uppgifter, målsättningar och verksamhetskulturer. I viss mån inverkade även de olika kategorierna av studerande. Resultatet av utvärderingen kan konstateras vara att tolkningen av studiehandledningen vid vuxenläroanstalterna är smal. Huvudsakligen uppfattas den som undervisning eller som handledning och information som ingår i undervisningen samt som rådgivning. Organiseringen av studiehandledningen vid vuxenläroanstalterna är splittrad och handledningsuppgifterna är spridda på många yrkesgrupper, men samordningen av studiehandledningen vid läroinrättningarna är inte tillräcklig. Studiehandledningen innehar inte en sådan strategisk ställning och betydelse vid vuxenläroanstalterna att den skulle garantera ett tillräckligt och mångsidigt stöd till de vuxenstuderande. Inom denna referensram var de studerande och handledarna rätt nöjda med hur studiehandledningen fungerade. 9

10 Största delen av studerandena vid de yrkesinriktade vuxenläroanstalterna får ett personligt utarbetat studieprogram, men det antas alltjämt snarare vara ett institutionellt verktyg för planeringen av det första skedet av studierna och för att fastställa kursmotsvarigheter. Dess möjligheter att som ett verktyg inom studiehandledningen stödja studieprocessen är ännu inte tillräckligt utvecklade. Individualiseringen av studierna lyckas bäst när det personliga studieprogrammet och inlärningserfarenheterna behandlas som en process under studierna. Den studiehandledning som ges vid vuxenläroanstalterna är till största delen beroende av lärare eller andra personer som inte har nödvändiga kunskaper i studiehandledning. Totalt 4 % av alla som arbetade som studiehandledare jobbade med studiehandledning som huvudsyssla, 12 % hade studiehandledning som bisyssla, 68 % var lärare och 16 % var övriga tjänstemän. Mindre än en tiondel (9 %) av de personer som arbetade med studiehandledning vid vuxenläroanstalterna hade studiehandledarbehörighet och erforderlig utbildning. Fyra femtedelar av alla som arbetade med studiehandledning hade inga som helst studier i studiehandledning bakom sig. Endast en femtedel av läroinrättningarna hade minst en studiehandledare med befattningen som huvudsyssla. De personer som sysslade med studiehandledning hade ett skäligt antal (50 25) studerande, men det förekom också oskäligt många studerande för en studiehandledare, mer än 500 studerande per studiehandledare med befattningen som huvudsyssla vid vuxengymnasier. Nyckelord: utvärdering, studiehandledning, studiehandledare, handledare, vuxenläroanstalter, yrkesinriktad vuxenutbildning, allmänbildande vuxenutbildning, fritt bildningsarbete. 10

11 ABSTRACT Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa. Arviointi 4/2004. Opetushallitus. (transl. The state of educational guidance and counselling at adult education institutions Evaluation 4/2004. The Finnish National Board of Education.) The evaluation focuses on the state of educational guidance and counselling provided at adult education institutions including education and training for adults at vocational education institutions, vocational adult education centres, specialized vocational institutions, folk high schools and sports institutes, adult education centres and summer universities as well as study centres and senior secondary schools for adults. The evaluation is based on the model for evaluation of educational outcomes created by the Finnish National Board of Education (1998) and is divided into two parts: 1) Finnish National Board of Education questionnaires sent to rectors (N=343), study counsellors and other professionals involved in student counselling (N=700) as well as students (N=4492) at adult education institutions. A total of 126 educational institutions participated in this stage of the evaluation process. The second stage of the evaluation process is comprised of 2) qualitative case studies (N=30) conducted at a number of adult education institutions by the University of Joensuu, which mainly focused on gathering information on the functionality of educational guidance and counselling at adult education institutions. There was some variation in the evaluation results depending on the type of educational institution. These differences stem from differences between educational institutions, differing tasks, objectives and operating cultures of different types of institutions and, to some extent, to differences between students as well. The evaluation led to the conclusion that educational guidance and counselling is interpreted rather narrowly at adult education institutions; it is mainly understood to refer to teaching or counselling given as part of teaching as well as distribution of information and advice. Guidance and counselling provided at adult education institutions is organised in an inconsistent manner; it is the responsibility of members of several professional groups and it is not being co-ordinated sufficiently. The strategic position and significance of guidance and counselling at adult education institutions is not good enough to guarantee adult students sufficient and diverse support. Within this framework, students and counsellors were quite satisfied with the way that educational guidance and counselling functions. 11

12 Most students at vocational adult education institutions receive a personal study plan (HOPS), but this is still currently considered to be a fairly institutionalised tool for planning the initial stages of studies and for recording whether previous studies can be accredited. Opportunities to use the personal study plan as a counselling tool in supporting the study process have not yet evolved sufficiently. Application of the personal study plan was most successful in cases where the personal study plan and learning experiences were dealt with as a process during the student s study career. Educational guidance and counselling at adult education institutions is mainly provided by teachers or other staff members who lack expertise in guidance and counselling. Of those professionals providing guidance and counselling, 4% were full-time student counsellors, 12% were part-time student counsellors, 68% were teachers and 16% were other professionals. Less than one tenth (9%) of those providing guidance and counselling at adult education institutions were qualified to do the job and had received appropriate training. Of all those providing educational guidance and counselling, four fifths had received no guidance and counselling training at all. Only one fifth of educational institutions employed at least one full-time counsellor. The number of students per study counsellor was reasonable (25 50), although some full-time counsellors working at senior secondary schools for adults had an unreasonably high number of students to counsel, sometimes as many as over 500. Keywords: evaluation, educational guidance, educational counselling, student counsellor, adult education institutions, vocational adult education and training, general adult education, general liberal adult education. 12

13 ARVIOINNIN PÄÄTULOKSET Arvioinnin tarkoituksena on selvittää opinto-ohjauksen tila Opetushallituksen toimialaan kuuluvassa aikuiskoulutuksessa. Kohteena arvioinnissa on aikuisille oppilaitoksissa annettava opinto-ohjaus. Muut ohjauspalvelut, kuten esimerkiksi aikuiskoulutuksen tiedottaminen ja markkinointi jäävät arvioinnin ulkopuolelle. Seuraavaan on koottu arvioinnin keskeisimmät tulokset. Arvioivat johtopäätökset ovat kokonaisuudessaan raportin luvussa 8. Opinto-ohjauksesta on säädöksiä vain osassa aikuiskoulutusta Aikuisten opinto-ohjauksesta on säädöksiä vain ammatilliseen tutkintoon johtavan koulutuksen ja lukiokoulutuksen lainsäädännössä. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta on lisäksi erikseen säädetty, että tutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee opiskelijalle laatia henkilökohtainen opiskeluohjelma Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ei ole opinto-ohjausta koskevia säädöksiä. Verrattuna nuorten koulutukseen säädöspohja on huomattavasti vähäisempi. Opinto-ohjauksen sisältö on aikuisoppilaitoksissa kapea Opinto-ohjaus tulkittiin enimmäkseen opetuksena, opetukseen kuuluvana ohjauksena tai tiedon jakamisena sekä neuvontana, vaikka eroja on jonkin verran riippuen määrittelijästä ja oppilaitosmuodosta. Vapaan sivistystyön vapaatavoitteisissa koulutuksissa opinto-ohjaus ymmärrettiin paljolti opintoneuvonnaksi ja asiakaspalveluksi sekä toisaalta opetustilanteeseen, oppiaineen sisältöön ja ongelmatilanteisiin liittyväksi ohjaamiseksi ja opastamiseksi. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opinto-ohjaukseen katsottiin kuuluvan lisäksi henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan liittyvää ohjausta sekä työssäoppimisen ja ammatti- ja urasuunnittelun ohjausta. Aikuiskoulutuksessa opinto-ohjausta on saatavissa kohtalaisesti, mutta sen kapea sisältö ja laadulliset puutteet sekä ohjaustyötä tekevän henkilöstön asianmukaisen koulutuksen puute heikentävät sitä tukea, mitä aikuisopiskelijat voisivat saada opiskelussaan ja opiskeluun liittyvissä elämäntilanteissa. 13

14 Opinto-ohjauksen organisointi oppilaitoksissa hajanaista ja koordinoimatonta Arvioinnista muodostuu kuva, jonka mukaan opinto-ohjaus on aikuisoppilaitoksissa järjestetty hajanaisesti, ohjaustehtävät jakautuvat opinto-ohjaajille, opettajille ja muille toimihenkilöille. Osalla heistä opinto-ohjauksen osuus tehtävistä oli vain muutaman prosentin luokkaa. Tämä edellyttäisi oppilaitoksessa hyvää opinto-ohjauksen koordinaatiota, mutta näin ei välttämättä ole. Opinto-ohjauksella ei ole sellaista strategista asemaa ja merkitystä aikuisoppilaitoksissa, joka takaisi riittävän ja monipuolisen tuen aikuisopiskelijoille. Monilta aikuisoppilaitoksilta puuttuu selkeä opinto-ohjaussuunnitelma tai laajempi opinto-ohjauksen strategia, eikä siihen liittyviä palaute- ja seurantajärjestelmiä ole riittävästi, jos ollenkaan kehitetty. Silti aikuisoppilaitosten suhtautumista aikuisopiskelijoiden ohjaukseen voidaan luonnehtia kehittämismyönteiseksi. Opinto-ohjauksen hajanainen organisointi, päätoimisten opinto-ohjaajien vähäisyys ja muiden ohjaustehtävissä toimivien ohjausasiantuntemuksen puute eivät käytännössä useinkaan anna mahdollisuutta opinto-ohjauksen pitkäjänteiseen kehittämiseen aikuisoppilaitoksissa. Opinto-ohjauksen organisoinnissa on oppilaitosmuotojen välillä huomattavia eroja, joista osa johtuu oppilaitosmuotojen erilaisista tehtävistä, tavoitteista ja toimintatavoista ja ehkä jossain määrin myös opiskelijoiden erilaisuudesta. Opinto-ohjaajan tehtävissä toimivien kelpoisuudessa on puutteita Aikuisoppilaitosten erityisasiantuntemusta vaativa opinto-ohjaus on valtaosin sellaisten opettajien tai muiden henkilöiden varassa, joilla ei ole opinto-ohjauksen asiantuntemusta tai asianmukaista koulutusta. Päätoimisia opinto-ohjaajia oli 4 %, sivutoimisia opinto-ohjaajia 12 %, opettajia 68 % ja muita toimihenkilöitä 16 %. Alle kymmenesosalla (9 %) aikuisoppilaitoksissa ohjaustehtäviä hoitavista oli opinto-ohjaajan kelpoisuus ja asianmukainen koulutus. Kaikista opinto-ohjaustehtävissä toimivista neljällä viidesosalla ei ollut mitään opinto-ohjausta koskevia opintoja. Sellaisia oppilaitoksia, joissa oli edes yksi päätoiminen opinto-ohjaaja, oli vain viidesosa. Osassa oppilaitosmuotoja ei ollut lainkaan päätoimisia opinto-ohjaajia. 14

15 Ohjattavien määrä on kohtuullinen, mutta suuriakin ohjattavien määriä on Ohjausta antavien henkilöiden ohjattavana olevien opiskelijoiden määrä oli arvioinnissa kohtuullinen vaihdellen keskimäärin 50 ohjattavasta (päätoimisilla) 25:een (opettajilla). Tämä kertoo siitä, että opinto-ohjausta on oppilaitoksissa hajautettu useille henkilöille. Arvioinnissa tuli kuitenkin esiin myös kohtuuttoman suuria ohjattavien määriä. Aikuislukioiden päätoimisilla opinto-ohjaajilla oli tyypillisesti 500 ohjattavaa. Henkilökohtainen opinto-ohjaus tavallisinta, verkossa tapahtuva ohjaus vasta alussa Tavallisin työmuoto aikuisten opinto-ohjauksessa oli henkilökohtainen ohjaus, jota käyttivät lähes kaikki opinto-ohjaus tehtävässä toimivat, ryhmämuotoista opinto-ohjausta antoi valtaosa ohjaajista (72 90 %). Sen sijaan verkossa tapahtuva opinto-ohjaus oli työmuotona jo paljon harvinaisempi (keskimäärin 27 %:lla), mutta vaihteli oppilaitosmuodoittain välillä 8 50 % ohjaajista. Erot selittyvät osittain opintojen luonteella ja oppilaitosmuodon toimintatavoilla. Valinnat ja oppimisen taidot keskeisimpiä opinto-ohjauksen sisältöjä Arvioinnin mukaan keskeisimpiä opinto-ohjauksen sisältöjä koko aineistossa olivat meneillään oleviin opintoihin kuuluvat valinnat ja oppimisen taidot. Jatko-opintoihin ja työelämään hakeutumiseen liittyvä ohjaus vaihteli jonkin verran oppilaitosmuodoittain, mutta oli selvästi vähemmän keskeinen ohjauksen aihepiiri. Ohjaajat katsoivat kaikkien seitsemän opinto-ohjauksen sisältöalueen olleen keskeisemmin ohjauksessa esillä, kuin miten opiskelijat asian näkivät. Yleisen elämänhallinnan painotuksessa opiskelijoiden ja ohjaajien näkemysten ero oli huomattavan suuri. 15

16 Opinto-ohjauksen toimivuuteen oltiin tyytyväisiä Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa Opinto-ohjauksen toimivuutta kuvataan arvioinnissa kolmella summamuuttujalla, opinto-ohjauksen tarjonta ja osallistuminen, opinto-ohjauksen laatu sekä opinto-ohjauksen vaikutukset ja hyöty. Aikuisopiskelijat olivat kohtalaisen tyytyväisiä opinto-ohjauksen tarjontaan (ka. 2,9 4,2) *. Heikointa tyytyväisyys oli ammatillisten oppilaitosten aikuiskoulutuksessa ja aikuislukioissa, korkeinta opintokeskuksissa ja kansalaisopistoissa. Tässä heijastunee opiskelijoiden oma motivaatio, opintojen vapaaehtoisuus ja vapaamuotoisuus ja ehkä myös muita oppilaitosmuotoja suurempi mahdollisuus opiskelun itsesäätelyyn. Myös opinto-ohjauksen laatua opiskelijat pitivät melko hyvänä (ka. 3,3 4,3). Heikoimmaksi opinto-ohjauksen laadun arvioivat kesäyliopistojen opiskelijat, parhaimmaksi opintokeskusten ja kansalaisopistojen opiskelijat. Opiskelijat pitivät opinto-ohjausta melko vaikuttavana ja hyödyllisenä (ka. 3,1 3,9). Heikoimmaksi sen arvioivat ammatillisten erikoisoppilaitosten ja kansalaisopistojen opiskelijat, korkeimmaksi opintokeskusten opiskelijat. Tyytymättömimpiä opiskelijat olivat ammattiin ja uravalintaan liittyvään ohjaukseen, mutta toisaalta eivät pitäneet sitä myöskään kovin keskeisenä. Ohjaajat arvioivat opinto-ohjauksen laadun melko hyväksi ja merkitsevästi paremmaksi kuin opiskelijat (ka. 3,6 4,0), samoin opinto-ohjauksen hyödyllisyyden ja vaikuttavuuden (ka. 3,7 4,1). Opinto-ohjaus keskittyy opintopolun alkuun ja vähenee loppua kohti Opinto-ohjausta tarkasteltiin aikuisopiskelijan opintopolun ja opiskelukokemusten tukena sekä oppilaitoksen toimintakulttuurin osana. Yleinen opiskelun ohjaus, johon kuuluvat muun muassa opiskelijan perehdyttäminen opiskeluun ja oppilaitokseen sekä opintojen suunnittelu, korostuu opiskelun alkuvaiheessa. Varsinaisen opiskeluprosessin aikana painottui opettajajohtoinen oppimisen ohjaaminen. Huomattavasti heikommin ohjaus toimi opintojen kuluessa ja loppuvaiheessa. Opintojen loppuvaiheessa ammatti- ja uraohjaus riippui paljolti opiskelijoiden yksilöllisistä tarpeista. Osa nuorista opiskelijoista tarvitsee esimerkiksi jatko-opintoihin liittyvää ohjausta, kun taas osalla on ammattisuunnitelmat selvillä ja osa on työssä. Opinto-ohjauksen palaute- ja seurantajärjestelmiä ei ole kaikissa oppilaitoksissa. * Asteikolla

17 HOPS ei toimi opiskelijan yksilöllisenä tukena parhaalla mahdollisella tavalla Ammatillisissa oppilaitoksissa HOPS oli laadittu %:lle opiskelijoista. Toisesta suunnasta katsoen HOPSia ei ollut laadittu %:lle opiskelijoista. On kuitenkin huomattava, että kaikki ao. oppilaitoksissa annettava koulutus ei ollut tutkintoon valmistavaa koulutusta. Tapaustutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että HOPSista olisi tullut paljolti institutionaalinen työväline eikä se välttämättä toimi opinto-ohjauksen välineenä. Kaikki opiskelijat eivät tunnista sitä opinto-ohjauksen osana. Opiskelun henkilökohtaistaminen onnistui parhaiten niillä koulutusaloilla, jossa henkilökohtaista opiskeluohjelmaa ja oppimiskokemuksia käsitellään prosessina opintopolun aikana. Aikuisoppilaitosten opinto-ohjaajista puutetta nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa Aikuiskoulutuksen opinto-ohjauksessa tarvittaisiin parempaa ohjausasiantuntemusta, mutta kelpoisuuden omaavia opinto-ohjaajia on alle 10 prosenttia. Kun tarkoituksena on lähivuosina lisätä aikuiskoulutuksen volyymiä*, merkitsee se huomattavaa opinto-ohjaajien lisäkoulutuksen tarvetta. Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota myös aikuisopiskelijoiden ohjauksen erityistarpeisiin. * Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä

18

19 I OSA ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS 1 ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA 1.1 Arvioinnin taustatekijöitä Yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeisistä kehittämiskohteista on aikuisväestön koulutusmahdollisuuksien parantaminen, koulutustason nostaminen ja sellaisten edellytysten luominen, missä koko työikäisellä aikuisväestöllä on käytännössä mahdollisuus pitää yllä ja kehittää ammattitaitoaan ja osaamistaan. Taustalla on koulutuksen arvostaminen ja elinikäisen oppimisen periaatteen laaja hyväksyminen. Monet yhteiskunnalliset tilanteet ja muutokset ovat johtaneet tarpeeseen tehostaa aikuiskoulutuksen saatavuutta ja parantaa sen toimivuutta ja laatua yleensäkin. Väestön ikääntyminen ja suurten ikäluokkien poistuminen työmarkkinoilta asettavat erityisiä vaatimuksia aikuiskoulutuksen kehittämiselle sekä määrällisesti että laadullisesti. Aikuiskoulutuksella pyritään lieventämään suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa työvoimavajausta. Tavoitteina ovat edelleen työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden vähentäminen. Ammattirakenteiden ja työorganisaatioiden muutokset, yritysten sukupolvenvaihdokset sekä usein ennakoimaton työpaikkojen siirtyminen ulkomaille eli ns. Kiina-ilmiö edellyttävät, että aikuiskoulutusjärjestelmän tulee pystyä reagoimaan nopeasti sekä yritysten tarpeisiin että laajempiin paikallisiin ja seudullisiin osaamistarpeisiin. Aikuiskoulutuksella pyritään myös edistämään yhteiskunnallista tasa-arvoa sekä estämään työelämästä ja muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta syrjäytymistä. Selvennykseksi Aikuisoppilaitoksissa opinto-ohjauksesta huolehtivat monen ammattiryhmän jäsenet: koulutetut opinto-ohjaajat, opettajat ja muut toimihenkilöt. Heitä kaikkia on tässä arvioinnissa kutsuttu lyhyyden vuoksi ohjaajiksi. 19

20 Aikuiskoulutuksella on yhteiskunnallisten vaikutustensa lisäksi merkitystä myös yksilöllisesti. Se luo osaltaan pohjaa ihmisten turvallisuudelle ja omanarvontunnolle nostamalla sivistystasoa ja kasvattamalla osaamispääomaa. Sen avulla ihmiset voivat pystyä kehittämään omaa työtään ja työyhteisöään sekä etenemään urallaan. Koulutus edistää mahdollisuuksia liikkua aikaisempaa epävarmemmissa työmarkkinatilanteissa, ja parhaimmillaan se auttaa myös työssä jaksamisessa. Suomalaisen aikuiskoulutusjärjestelmän keskeinen haaste on väestön koulutustason nostaminen. Tilastokeskuksen vuoden 2002 tietojen mukaan 39 %:lla yli 15-vuotiaasta väestöstä ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, osalla oli koulutus vielä kesken. Tilanne vaihtelee ikäryhmittäin. Kun vuotiaista 2,7 % on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, on luku yli 50-vuotiailla yli 8 %. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus nousee ikäluokittain ikäisiin asti ja on korkeimmillaan tässä ikäluokassa yli 60 %, mutta laskee vanhemmissa ikäluokissa selvästi. 1 Nuorista ikäluokista hakeutuu toisen asteen koulutukseen yli 90 %, mutta ammatillisen koulutuksen keskeyttää kokonaan 11,6 % ja lukiokoulutuksen 6,2 % (lukuvuonna ). 2 On arvioitu, että peruskoulun ja lukion päättäneistä lähes neljännes jää vaille kunnollista ammatillista koulutusta. 3 Käytännössä tämä merkitsee, että vaikka aikuisväestön koulutustason puutteita pyritään korjaamaan erilaisin hankkein, kuten Noste-ohjelmalla, nuorista ikäluokista syntyy koko ajan uutta aikuiskoulutuksen ja myös opinto-ohjauksen tarvetta. Suurella osalla aikuisväestöstä on edellisestä muodollisesta koulutus- tai opiskeluvaiheesta kulunut pitkä aika. Kynnys opiskelun aloittamiseen voi olla korkea. Opiskeluvalmiudet tai taidot voivat olla puutteellisia tai pelko siitä, ettei opiskelu enää aikuisiässä onnistuisikaan, voi estää koulutukseen hakeutumista. Huolimatta erilaisista aikuiskoulutusohjelmista ja -kampanjoista monilla voi olla vaikeuksia tunnistaa tai määritellä niitä asioita tai aihepiirejä, joissa he tarvitsisivat lisäkoulutusta. Työttömät työnhakijat saavat työvoimatoimistossa asioidessaan tietoa koulutusmahdollisuuksista, mutta omaehtoisessa koulutuksessa tilanne saattaa olla toinen. Kaikille ei ole itsestään selvää, mitä koulutusta on tarjolla, mistä siitä saa tietoa ja millaisin ehdoin koulutukseen voi hakeutua tai päästä. 20

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013

MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä Lapin Matkailualan koulutus-

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa Hanna Autere Opetushallitus ECVET Café, Seinäjoki 22.9. 2015 ECVET-aikataulu Lähtökohtana 20 vuotta osaamisperusteisuutta ECVET TWG 2002 Konsultaatio 2007 FINECVET

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA Satakunnan Opin ovi SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia, luonnos sarlii 2012-2015 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TIETO-, NEUVONTA- JA

Lisätiedot

Aikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet. Taustamateriaalit

Aikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet. Taustamateriaalit Aikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet 4.10.2007/Seppo Piiparinen Avoin yliopisto Taustamateriaalit Ulla Numminen (toim.): Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa (OPH Arviointi

Lisätiedot

Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön vapaan sivistystyön näkökulmasta. Kirsi Kangaspunta, johtaja 25.9.

Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön vapaan sivistystyön näkökulmasta. Kirsi Kangaspunta, johtaja 25.9. Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön vapaan sivistystyön näkökulmasta Kirsi Kangaspunta, johtaja 25.9.2014 KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita

Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita Hakeutujan palveluiden ajankohtaispäivä, 7.9.2012, Helsinki Congress Paasitornissa Neuvotteleva virkamies, Ulla-Jill Karlsson Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Aikuiskoulutuspolitiikan

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena?

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Raimo Vuorinen, KT ELGPN -koordinaattori Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos KEHA-keskus & VOKES Webinaari 25.8.2015 klo 13.00-14.00 Koettuja

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Sisällys 1. Hyvän ohjauksen kriteerien tehtävä... 3 2. Hyvän ohjauksen kriteerien käyttö

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Opinnollinen kuntoutus kuntoutuksen koko kentässä. Pysytään pinnalla Eväitä opinnolliseen kuntoutukseen Aloitusseminaari Tampere 26.10.

Opinnollinen kuntoutus kuntoutuksen koko kentässä. Pysytään pinnalla Eväitä opinnolliseen kuntoutukseen Aloitusseminaari Tampere 26.10. Opinnollinen kuntoutus kuntoutuksen koko kentässä Kehityspäällikkö Ilpo Vilkkumaa Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Helsingin toimipaikka Pysytään pinnalla Eväitä opinnolliseen kuntoutukseen Aloitusseminaari

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Nuorisoasteen ratkaisut Nuorisoasteen koulutus, nuorisokoulu vai lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö? Esityksen teemoja: Hieman historiaa Mistä puhumme? Arviointituloksia Määrällisiä tietoja Miten

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Aluetutkimuksen tuloksia

Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Aluetutkimuksen tuloksia Finnish Centre for Lifelong Guidance Expertise Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Aluetutkimuksen tuloksia Jyväskylä 22.4.2015 www.evokes.fi Keskeisiä huomioita

Lisätiedot

Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro

Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro Raimo Vuorinen, KT Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot