TAVOITTEENA POTILAAN ITSEHOITO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAVOITTEENA POTILAAN ITSEHOITO"

Transkriptio

1 TAVOITTEENA POTILAAN ITSEHOITO 1. OHJAUKSEN JA OPETTAMISEN LÄHTÖKOHTIA 1.1. Mihin tietoa oppimisesta tarvitaan munuaispotilaan hoitotyössä Hoitoalan ammattilaiset joutuvat lähes päivittäin ohjaamaan asiakkaitaan. Ohjaajan persoonallisuus, minäkuva ja ihmiskäsitys säätelevät ohjaajan toimintaa, samoin kuin käsitys oppimisesta ja opettamisesta. Ohjaustehtäväänsä motivoituneella hoitajalla on ohjauksessa tarvittavat tiedolliset ja taidolliset valmiudet, ja hän toimii yhteistyössä asiakkaan kanssa saaden asiakkaan itse ratkaisemaan omia ongelmiaan ja pohtimaan keinoja niiden ratkaisemiseksi. Hoidon ja ohjauksen rakenteellisilla tekijöillä, kuten ympäristöllä ja välineistöllä suuri merkitys tavoiteltuun lopputulokseen pääsemisessä. Munuaispotilaan hoitoyössä tarvitaan monipuolista tietoa oppimisen ja opettamisen lähtökohdista. Samat oppimisen ja ohjauksen perusperiaatteet ovat kaiken hoitotyön opettamisen taustalla ja niiden tunnistaminen ja kehittäminen on hoitotyöntekijällä jatkuva haaste Ohjaus- ja opetusosaaminen Ohjaus- ja opetusosaaminen on yksi keskeinen hoitotyöntekijän ammatillisen osaamisen osa-alue. Ohjaus- ja opetusosaaminen sisältää potilaan ja läheisten ohjaamisen sekä opiskelijoiden ja työtovereiden ohjaamisen. Ohjaus tapahtuu ohjaustarpeen tunnistamisen pohjalta tehdyn suunnitelman mukaan toteuttaen ja arvioiden. Oppimista koskevan tiedon avulla hoitotyöntekijä voi tulla tietoiseksi omasta oppimisestaan ja kehittää sitä Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 1

2 MIHIN TIETOA OPPIMISESTA TARVITAAN MUNUAISPOTILAAN HOITOTYÖSS SSÄ? OHJAUS- JA OPETUS OSAAMINEN POTILAAN JA LÄHEISTEN OPETTAMINEN OPISKELIJAN OPETTAMINEN HOITAJAN PEREHDYT- TÄMINEN HOITAJAN AMMATILLINEN KASVU MUSA-päivät t Kuva 1. Ohjaus- ja opetus osaaminen Potilaan opettamisen tavoite on lisätä hänen hoitoon sitoutumistaan, selviytymistään ja elämänhallinnan tunnetta hoitoon osallistumisen avulla. Tieto helpottaa sairauteen liittyvää epävarmuutta, ahdistusta ja kärsimystä. Tavoitteena on, että potilas oppii hoitamaan itseään mahdollisimman hyvin ja saavuttaa riippumattomuuden. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992, & 5) velvoittaa hoitohenkilöstöä kertomaan potilaalle selkeästi ja ymmärrettävästi terveydentilastaan, hoidon merkityksestä ja hoitovaihtoehdoistaan, niin että potilas voi osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Lisätietoa : Terveydenhuollon opiskelijan opettamisen tavoite on, että hän oppii ja syventää hoitotyöhön liittyviä tietojaan, taitojaan, arvojaan sekä kasvaa ammattitaitoiseksi hoitajaksi. Hoitoyöntekijän opettamiseen sisältyy uuden työntekijän perehdyttäminen ja kunkin hoitotyöntekijän ammatillinen kasvu. Tavoitteena on asiantuntijuuden kehittyminen ja entistä laadukkaampi hoitotyö Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 2

3 2. OPPIMISKÄSITYKSISTÄ ELI MITEN OPPIMINEN NÄHDÄÄN? Oppimista voidaan lähestyä teoreettiselta kannalta ja tällöin kuvataan oppimisen taustalla olevia tieto- ja oppimiskäsityksiä. Seuraavassa tarkastelllan lyhyesti kolmea keskeistä oppimiskäsitystä, jotka ovat olleet suomalaisen koulutusjärjestelmän lähtökohtina eri aikakausina BEHAVIORISTINEN OPPIMISKÄSITYS Opetustyössä käytössä luvuilla. Suuntauksen periaatteet löytyvät behaviorismista, jonka mukaan ihminen on kuin kone, joka reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin. Oppimisreaktiota vahvistetaan palkkioilla ja siten saadaan vahvistettua oppijan tietynlaisia toimintamuotoja. Oppija ehdollistuu toimimaan opitulla tavalla. Oppimiskäsitys on mekaaninen ja se perustuu selviin ennakolta asetettuihin päätekäyttäytymistavoitteisiin. Oppiminen on opettaja- ja hoitajakeskeistä ja oppija on tiedon passiivinen vastaanottaja. Ihmisen mieli on kuin säiliö, johon varastoidaan tietoa ohjaajan mielestä ja oppikirjoista. Hoitaja ohjaa kasettimaisesti kaikkia potilaita samalla tavalla. Oman oppimisen arviointi vähäistä. Potilaalle jaetaan tietoa, mutta hän ei välttämättä kykene toimimaan tiedon avulla muuttuneessa terveydentilassaan. Heikkouksistaan huolimatta voidaan oppimisnäkemyksen kautta saavuttaa hyviäkin oppimistuloksia. Esimerkiksi sairastumisen alkuvaiheessa munuaispotilaan on vaikea hahmottaa kokonaisnäkemystä omasta hoidostaan ja hän tukeutuu turvallisesti toiminnassaan omahoitajan antamiin ohjeisiin Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 3

4 2.2. KOGNITIIVINEN OPPIMISKÄSITYS Opetustyössä käytössä erityisesti 1980-luvulla. Perustuu kognitiiviseen psykologiaan ja kognitiotieteisiin. Kognitiivisen oppimiskäsityksen mukaan oppija on aktiivinen. Oppiminen on mielekästä, tavoitteellista tiedollisten rakenteiden ja mallien muodostamista ja niiden luovaa käyttöä. Oppiminen on oppijan henkistä toimintaa, jolloin hän rakentaa kuvaa maailmasta ja muodostaa selitysmalleja ilmiöille. Ymmärtävä oppiminen korostuu. (Miksi toimin näin? Mitä kaikkea tämä on) Tiedon käsittely tapahtuu aikaisemman tietorakenteen eli skeeman (= viitekehys, sisäinen malli, esiymmärrys) varassa. Oppimisprosessi sisältää seuraavat vaiheet (Engeström 1994) ) 1. Motivoituminen syntyy tiedollisesta ristiriidasta, aikaisempi tieto ei riitä ratkaisemaan ongelmaa 2. Orientoituminen oppija luo jäsentyneen yleiskuvan opittavasta ilmiöstä ja etsii keskeiset osa-alueet 3. Sisäistäminen ajattelu- ja toimintarakenteen muokkaamista uuden tiedon avulla. 4. Ulkoistaminen opitun soveltamista käytännössä, oppija kertoo esimerkkejä ohjaajalle 5. Arviointi opitun asian pätevyyden kriittistä arviointia. Miten hyödynnän omassa työssäni, elämässäni? 6. Kontrollivaihe oman oppimisen tulosten tarkastelua, Mitä olen oppinut? Pitäisikö palata aiempaan vaiheeseen oppimisprosessissa? Onko terveydentilani parempi? Metakognitiiviset taidot ovat tärkeitä kognitiivisessa oppimisessa. Metakognitio tarkoittaa sitä, että oppija pohtii oma oppimistaan. Oppija tietää miten esimerkiksi oma ongelmanratkaisu, havaitseminen ja ajattelu toimivat ja kehittää sen myötä omaa oppimistyyliään Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 4

5 2.3. KONSRTUKTIVISTINEN OPPIMISKÄSITYS Konstruktivismin asemaa pidetään nykyään vahvana ja kiinteänä osana suomalaista opetusjärjestelmää. Myös terveydenhuollon koulutuksen opetussuunnitelmat pohjautuvat pääosin konstruktivistiseen oppimisnäkemykseen. Tynjälän (1999) mukaan konstruktivismi ei ole kasvatustieteellinen teoria vaan tiedon olemusta kuvaava malli ( paradigma). Konstruktivistisen tiedon käsityksen mukaan tietoa ei voi opettaa, vaan sen täytyy rakentua oppijassa itsessään. Uuden tiedon oppiminen tapahtuu aiemman tiedon päälle. Oppiminen on prosessi, jossa oppija soveltaa aikaisempia kokemuksia ja muodostaa uusia kokemusten tulkintoja eli merkityksiä Konstruktivismissa on keskeistä oppijassa tapahtuvan tiedon merkityksellinen rakentaminen. Ihminen luo ja rakentaa todellisuutta sekä antaa sille samalla mielen. Oppijan aktiivisuus ja itseohjautuvuus tiedon hankinnassa ja oppimisessa korostuu. Opettajan ja ohjaajan rooli muuttuu tiedonjakajasta oppimistilanteiden järjestäjäksi ja oppijan ohjaajaksi. Oppiminen on aina tilanne - ja kontekstisidonnaista (situated) ja siinä korostuu sosiaalinen vuorovaikutus. Yhteistoiminnallinen oppiminen tarkoittaa oppijan valmiutta rikastavaan vuorovaikutukseen toisten oppijoiden, opettajan ja oppimisympäristön kanssa. Yhteistoiminnallisuus oppimisessa kehittää oppijan itseohjautuvuutta ja vastuunottoa omasta kehittymisestään. Keskusteluissa muiden kanssa oppijan oma ajatteluprosessi tulee näkyviin sekä hänelle itselleen että muille. Ryhmäohjausmenetelmät hoitotyössä munuaispotilaan hoitotyössä perustuvat yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Reflektio on oman toiminnan, sen perusteiden ja seuraamusten analysointia ja pohtimista (Dewey 1938, Mezirov 1997) Reflektoimalla oppija tutkii kokemuksiaan saavuttaakseen uuden ymmärtämisen tason. Hyviä menetelmiä reflektointiin ovat oppimispäiväkirja, portfolio ja erilaiset tietoverkkopohjaiset keskustelufoorumit. Oppimispäiväkirjaa on käytetty esimerkiksi omatoimisen hemodialyysihoidon opetuksessa. Munuaispotilailla on mahdollisuus tietoverkkokeskusteluun Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton sivuilla Oppimistehtävä : 1.Tutustu alla olevan linkin kautta potilasjärjestön ylläpitämään keskustelufoorumiin ja pyri muodostamaan itsellesi jäsentynyt kuva keskustelupalstan tavallisimmista aiheista. 2. Arvioi lukemasi perusteella millaista tietoa ja vertaistukea munuaispotilaat tarvitsevat hoitopolkunsa eri vaiheissa?. Linkki: Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 5

6 3. TUNNETKO OPPIMISTYYLIT? Oppimistyylillä tarkoitetaan oppijalle luonteenomaisia kognitiivisia (älyllisiä), affektiivisia ja fysiologisia tekijöitä. Siihen sisältyvät kognitiiviset tyylit, tiedon prosessointitavat, joissa ilmenee oppijan tapa tehdä havaintoja, ajatella, tallettaa muistiin asioita ja ratkaista ongelmia. Oman oppimistyylin tiedostaminen on tuloksekkaan oppimisen lähtökohta. Asiakastyössä on hyvä tiedostaa kunkin asiakkaan luontaisin tapa vastaanottaa ja käsitellä tietoa. Suomalaisessa opetus- ja ohjaustyössä on perinteisesti painottunut kuunteleminen ja lukeminen. Oppimistyyli on riippuvainen ihmisen iästä ja elin kulttuurista. Esimerkiksi lapsilla on vahvana kinesteettisyys Hoitotyöntekijän on oltava tietoinen omasta vallitsevasta aistikanavastaan oppimisessaan, jotta hän ei valitse eri aistikanavaa käyttävän potilaan ohjaukseen sopimattomia opetusmenetelmiä. On myös tärkeää ja kehittää oppimistyyliään käyttämään kaikkia aistikanavia. NLP (neuro-linguistic programming) mukaan ihminen kuitenkin ottaa tietoa vastaan myös muiden aistikanavien kautta. Tiedon vastaanottotavoissa voidaan erottaa visuaalinen, auditiivinen ja kinesteettinen puoli. 1. Visuaalinen ihminen käsittelee maailmaa silmillään ja oppii asiat katsomalla. Kirjat, monisteet, kaaviot, kalvot ja muistiinpanot tärkeitä. Hän hahmotta kokonaisuudet ensin ja menee sitten yksityiskohtiin. Puhetapa on nopea ja innostunut ja katsekontakti säilyy koko ajan. Hän käyttää näköaistia kuvaavia sanontoja: minä näytän, minä piirrän, tämä kuva on hyvä esimerkki, upeannäköinen, miltäs tämä näyttää. Visuaalinen ihminen pitää kauniista (esteettisyys) hyvin järjestystä ympäristöstä. Muistaa ihmisten kasvot hyvin. 2. Auditiivinen ihminen prosessoi maailmaa kuuloaistin avulla. Hän pitää luentojen kuuntelusta, keskusteluista ja selityksistä ja on looginen ja järjestelmällinen. Hän kertoo paljon tarinoita ja kuvaa tapahtumien taustoja laajasti Hän saattaa puhua itsekseen, koska puhe auttaa häntä ajattelemaan. Muistaa ihmisten nimet paremmin kuin kasvot. Käyttää lauseita: kerro siitä, voin selittää, miltä tämä kuulostaa, kuulemani perusteella. Auditiivisen ihmisen eleet ovat niukkoja ja katsekontakti ei ole tärkeä. Ohjauksessa tarvitsee aikaa, rauhaa ja kertaamista ja esim. ääninauhat ovat hyvä ohjausmenetelmä Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 6

7 3. Kinesteettinen ihminen eli tuntoihminen kulkee silmät ja korvat kiinni tunnustellen maailmaa. Hänelle on tärkeää millainen tuoli on istua ja miltä vaatteet tuntuvat ja hän hahmotta ihmisten tarkoitukset eleiden, ilmeiden ja liikkeiden kautta. Hänelle on erittäin tärkeää oppimisessa millainen kuva hänelle jäi ensitapaamisessa ohjaajasta. Kinesteettinen ihminen käyttää käsiään kertoessaan. Kuunnellessaan hän puuhailee jotain, esimerkiksi rapsuttaa päätään, naputtaa kynällä. Kinesteettisyyteen kuuluu myös taktiilisuus eli koskettamisen tärkeys. Hän käyttää oppimisen aikana käsiään ja sormiaan ja muuta kehoaan, eikä jaksa istua kauan paikoillaan. Kinesteettinen ihminen oppii tekemällä ja haluaa heti kokeilla taitojaan. Hän ei ole innokas lukija ja siksi kirjalliset ohjeet eivät välttämättä edistä oppimista. Hän käyttää ilmaisuja: miltä sinusta tuntuu, täytyy tehdä rautalangasta malli, virittäydytään tunnelmaan, kokeillaan miten se toimi. Oppimistehtävä: 1. Kirjoita aluksi lyhyt virittävä kirjoitus siitä, millä tavoin opit uusia asioita parhaiten. Pyri kuvaamaan, mikä aistikanava sinulle on vallitsevana. Kerro myös esimerkkejä oppimisestasi eri tilanteissa. 2. Siirry oheisen linkin kautta NLP-testi sivustolle ja tee itsellesi NLP-testi 3. Vertaa testin tulosta aiempaan käsitykseesi (Tehtävä 1) ja pohdi miten sinun olisi hyvä kehittää omaa oppimistyyliäsi monipuolisemmaksi. Pohdi myös miten oppimistyylisi vaikuttaa toimiessasi ohjaajana hoitotyössä? 2006 Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 7

8 4. MITÄ TARKOITTAA ASIAKASLÄHTÖISYYS MUNUAISPOTILAAN OHJAUKSESSA? Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa toimintaa, jonka perustana on ihmisarvo ja yhdenvertaisuus. Asiakaslähtöisessä hoitotyössä tulee hoitajan olla läsnä sekä asiantuntijana että ihmisenä. Työn edellytyksenä on jatkuva eettinen pohdinta eri tilanteissa muuttuen ja joustaen asiakaskohtaisesti. Asiakkaan ja hoitajan välinen vuorovaikutus luo yhteistyösuhteen, jonka tavoitteena on asiakkaan voimaantuminen. (klikkaa) Munuaispotilaan hyvä hoidonohjaus on yksilöllistä, hänen tarpeista lähtevää ja hänen ehdoillaan etenevää ja tunteensa huomioivaa ohjausta. Sen tulee ottaa huomioon myös potilaan omat voimavarat ja oppimiseen vaikuttavat tekijät. Hyvä ohjaus on vastuun antamista ja ohjattavan kykyihin luottamista, jossa ohjaaja on ohjattavan käytössä oleva resurssi. Krooniseen munuaisten vajaatoimintaan sairastuneen potilaan ohjauksen tavoitteena on elämänlaadun säilyttäminen, hoidon hallinta ja sairauden hyväksyminen osaksi elämää. Onnistuneen hoidonohjauksen tulisi herättää munuaispotilaan mielenkiinto opittavaa asiaa kohtaan ja motivoida häntä itsensä hoitamiseen. Hoitajan kyky ottaa ohjauksen ohjat käsiinsä, keskustella tasavertaisesti sekä taito kuunnella ja havainnoida asiakasta ovat edellytyksiä ohjeiden ymmärrettävyydelle. Ohjaustilanteessa pyritään syventämään ja sisäistämään ohjattavaa asiaa ja samalla tukemaan asiakasta luottamaan omiin kykyihinsä ja ottamaan vastuuta omasta hoidostaan. Ohjauksen lopuksi arvioidaan asiakkaan oppimista ja annetaan hänelle palautetta oppimisestaan Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 8

9 5. ERILAISIA OHJAUKSEN LÄHESTYMISTAPOJA 5.1 Mitä tarkoittaa Empowerment- ajattelu ohjauksessa? Empowerment on moniulotteinen käsite, jota kuvataan oman elämän haltuunottona ja tietoisena suuntaamisena, ihmis- ja voimavarakeskeisenä ajattelutapana. Se mahdollistaa omaan elämään vaikuttavien tekijöiden hallinnan ja oman itsensä hoitamiseen sitoutumisen. Tämän avulla ihminen saa kokemuksen selviytymisestä vaikeassakin elämäntilanteessa. Empowerment lähtöisen ohjauksen tavoitteena on auttaa potilasta hänen terveytensä ja hyvinvointinsa edistämisessä ja ylläpitämisessä. Vuorovaikutteinen ohjaussuhde Peruselementtinä empowerment lähtöisessä ohjauksessa on hyvä yhteistyösuhde munuaispotilaan ja ohjaajan välillä. Ohjaus on potilaan ja hoitajan yhdessä oppimista ja molemminpuolista tuen antamista tiiviissä vuorovaikutuksessa. Vastavuoroisesti keskustellen vaihdetaan avoimesti ja rehellisesti mielipiteitä, eikä potilasta vaadita tai painosteta muuttumaan johonkin tiettyyn suuntaan. Mikäli potilas kokee hallitsevansa omaan elämäänsä ja terveyteensä liittyvää keskustelua ja päätöksentekoa, voi hänen itsetuntonsa vahvistua, ja parhaimmillaan neuvontakeskustelu lisää potilaan energiaa toimia tiettyyn suuntaan. Ohjauskeskustelun aloitus ja kulku Ohjauskeskustelun alku on merkittävä, sillä usein hoitaja toimii aloitteen tekijänä. Potilaan rohkaiseminen keskusteluun onnistuu parhaiten tarjoamalla hänelle mahdollisuus esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä jo keskustelun aluksi, ilmaisemalla toive potilaan keskusteluun osallistumisesta, käyttämällä pieni hetki arkipäiväiseen jutusteluun tai tiedustelemalla potilaan näkemyksiä opittavasta asiasta. Hoitaja myös tiedustelee potilaan tuntemuksia Potilaiden kysymykset, tarvittaessa jopa hoitajan puheen keskeyttäminen sekä oman hyvinvoinnin ja asiantuntemuksen esiin tuominen vaikuttavat yhtä lailla ohjauskeskustelun sisällön muotoutumiseen. Vastaavasti potilaan kokemuksiin pohjautuvat hoitajan yksilölliset neuvot ja potilaan elämäntilanteeseen soveltuva tieto sekä potilaan itsearviointia herättävä toiminta aktivoivat potilaan omaa tiedonmuodostusta. Hoitaja tuo hoidonohjaustilanteeseen ammatillisen ja munuaispotilas oman arkeaan koskevan asiantuntijuuden. Voimaantumisen kokemus syntyy yhteistyössä, jolloin se edellyttää molemmilta osapuolilta sitoutumista hoitoon. Oppimistehtävä: Tutustu oheiseen Sairaanhoitajalehden artikkeliin 1/2006 Voimavarakeskeinen neuvontakeskustelu sairaalassa. Selvitä seuraavat asiat: 1.Tutkimuksen keskeiset käsitteet 2. Tutkimusongelma 2006 Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 9

10 3. Aineiston keruu ( voimavarakeskeisyyttä kuvaava mittari) 4.Tutkimuksen tulokset 5. Pohdi tulosten hyödynnettävyyttä munuaispotilaan hoitotyössä. Kirjoita tehtävästä essee, noin 5 sivua Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 10

11 5.2. Mitä tarkoittaa itsehoito-orientaatio ohjauksen lähtökohtana? Itsehoito-orientaatiota pidetään yhtenä potilaan omahoitoon ohjaamisen perustana. Itsehoidolla tarkoitetaan ihmisen aktiivista, omatoimista osallistumista terveytensä ja sairautensa hoitoon. Se on yksilön omien persoonallisten voimavarojen aktiivista käyttöä hänen oman elämänlaadun, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Usein potilaan omahoidossa on ongelmana se, ettei hän noudata hoito-ohjeita, vaikka hänellä ei tiedollisia tai taidollisia esteitä siihen olisikaan. Kuusisen (1994) tutkimuksen mukaan diabeetikkojen autonomian kokemuksella ja psyyken eheydellä on merkitystä omahoidon toteuttamisessa. Autonomian kokemus on yhteydessä siihen, miten potilas suhtautuu itseensä, hyvinvointiinsa ja sitä koskeviin ohjeisiin. Itsehoito-orientoituneella potilaalla ohjeiden noudattaminen kuuluu omahoitoon ja se on yksi osa potilaan elämäntapaa Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 11

12 6. ERILAISIA OHJAUS-JA OPETUSMENETELMIÄ ONGELMAKESKEINEN OPETUS Ongelmakeskeinen opetus (problem based learning, Bpl, tutkiva oppiminen) perustuu konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen. Ongelmalähtöisen oppimisen lähtökohtana on oppiminen ongelmia asettamalla, muotoilemalla ja ratkomalla. Oppimisprosessissa oppijat itse asettavat ongelman (esim. dialyysipotilaan ruokavaliohoito) kartoittavat aiemman tietämyksensä, hakevat tietoa eri lähteistä ja etsivät ongelmaan ratkaisun. Kasvatustieteellisten tutkimusten mukaan ongelmalähtöinen opetus on erittäin tehokas tietojen soveltamisen ja taitojen oppimisessa. PBL soveltuu erityisen hyvin lääketieteen ja hoitotieteen koulutukseen, jossa ammattitaitoon kuuluu ongelmanratkaisutaito. Sitä on sovellettu myös esimerkiksi diabeetikoiden ohjaukseen, joka monine erilaisine mittaus- ja pistostoimenpiteineen vaatii diabeetikolta sekä tietoa että taitoa ratkaista hoitoonsa liittyviä ongelmia hoitonsa onnistumiseksi. ONGELMAKESKEINEN OPETUS (problem based learning,, BPL, tutkiva oppiminen) MUSA-päiv ivät t Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 12

13 RYHMIEN KÄYTTÖ OHJAUKSESSA Ryhmien käyttö ohjauksessa ja opetuksessa on lisääntynyt yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteiden yleistyessä. Ryhmän tavoitteena on tarjota tukea ja turvallinen ilmapiiri kunkin ryhmän jäsenen oppimiselle. Ryhmän toimivuuden kannalta on erittäin tärkeää heti alkuvaiheessa luoda ryhmälle pelisäännöt, jotka tehostavat ryhmän kehittymistä ja oppimista sekä kiinteyttää ryhmää. Ryhmän toimintaan ja sen jäsenten väliseen käyttäytymiseen vaikuttavat monet seikat, joiden vaikutuksesta ryhmä kehittyy ja uudistuu vaiheesta toiseen. Ryhmän ohjaamiseen kuuluu aina sekä ryhmän tehokkuudesta että sen kiinteydestä huolehtiminen. Aloitusvaiheessa ryhmän virittäminen yhteiseen aiheeseen on tärkeää ja haasteellista. Rakentavan palautteen anto edellyttää ryhmässä tapahtuvaa itseymmärryksen kasvua. Vertaisryhmä on joukko samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, jotka keskustelevat tai toimivat yhdessä. Vertaisryhmän toiminta perustuu avoimuuteen, tasa-arvoisuuteen ja jokaisen osallistujan kunnioitukseen. Voimavarakeskeisyys on tärkeä toimintatapa. Ryhmän perimmäinen idea on tasavertainen kokemusten vaihto, ideoiden ja ratkaisujen jakaminen ja yhdessä uusien keksiminen Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 13

14 KIRJALLISET POTILASOHJEET Kirjalliset potilasohjeet ovat hoitohenkilökunnan ohjaus- ja opetustilanteissa potilaille antamia kirjallisia ohjeita. Ohjeissa on tietoa eri terveysongelmista tai sairauksista, niiden hoidosta ja tutkimuksista sekä niihin valmistautumisesta, jälkihoidosta ja sairaudesta toipumisesta. Kirjalliset ohjeet auttavat potilasta suhtautumaan ja valmistautumaan erilaisiin hoitoihin ja niihin liittyviin toimenpiteisiin sekä terveysongelmien tai sairauksien vaatimiin itsehoitotoimiin. Kirjallista potilasohjetta käytetään yleensä tukemaan suullista hoitohenkilökunnan antamaa potilasohjausta. Ohjeet laaditaan ja kohdistetaan tietylle potilasryhmälle. Ohjeesta kerrataan jokainen opittava asia pääkohdittain, jolloin varmistetaan, että potilas ymmärtää ohjeen keskeisen sisällön ja osaa toimia ohjeen mukaan. Suullisen ja kirjallisen ohjauksen avulla voidaan lisätä potilaan voimavaroja selviytyä terveysongelmansa tai sairautensa itsehoidosta, ohjata potilasta toimimaan tarkoituksenmukaisesti sekä samalla sitouttaa potilas omaa hoitoonsa. Tutustu Virtuaaliammattikorkeakoulun opintojaksoon : Kirjalliset potilasohjeet viestinnän näkökulmasta 2006 Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 14

15 VIRTUAALINEN POTILASOPETUS Tietoteknologian kehittyminen ja reaaliaikaiset tietoverkot luovat uusia mahdollisuuksia ja myös haasteita potilaanilaan ohjaukseen ja opettamiseen. Tietoteknologian käyttö on tuttua kotoa ja työelämästä lähes kaikille, joten potilaat ja omaiset ovat valmiita hyödyntämään uusia ohjaus- ja opetusmenetelmiä ja mahdollisuuksia. Jokaisella potilaalla ja omaisella on yksilölliset oppimistarpeet, joihin tulisi hoitohenkilökunnan pystyä vastaamaan. Tietoteknologian hyödyntämisessä terveydenhuollossa on lähes rajattomat mahdollisuudet. Hoitohenkilökunnan rooli ohjauksessa Tietoverkossa tapahtuvaan potilasohjaukseen tarvitaan hoitohenkilökuntaa ohjaamaan ja opettamaan tietokoneen käyttöä ja tukemaan potilasta sieltä saadun tiedon tulkinnassa. Tulevaisuudessa hoitohenkilökunnan osaamisvaatimukset ovat erityisesti tietoteknologian hallinnassa ja ohjausvalmiuksien kehittämisessä, ja se edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja osaamisen kehittämistä. Verkko-oppimisen ominaisuuksia - sen tulee olla aktiivista, tavoitteellista, yhteistoiminnallista, vuorovaikutteista ja reflektoivaa, vaikka apuna käytetään teknisiä laitteita ja ohjelmistoja, joiden käyttö vaatii opettelua - pedagogiselta idealtaan verkko-oppiminen on hyvin lähellä ongelmaperustaista oppimista ja sen tunnuspiirteitä, joihin kuuluu itseohjautuvan, kokemuksellisen ja vuorovaikutteisen oppimisen periaate sekä avoin, joustava ja oppimiskeskeinen arviointi - ongelmaperusteinen opiskelu verkossa edellyttää voimakasta ryhmän keskeistä vuorovaikutusta ja sitä varten kehitettyjä työkaluja, toimintatapoja sekä samanaikaiseen viestintään mahdollisuuden keskustelufoorumin tai chatin kautta - aineistoon pääsee sisälle joko kurssin yhteisellä salasanalla tai henkilökohtaisella tunnuksella - reaaliaikainen chat on nykyaikaisin ja toimivin verkko-opetuksen muoto, sillä se on nopea, lyhyitä kommentteja suosiva ja hyödyntävä intensiivinen vuorovaikutuksen väline. Tutustu: Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 15

16 Lähteet: Aulanko, Mari 1996.Minä osaan. WSOY Ervasti, T-M.H Perioperatiivisten sairaanhoitajien valmiudet ohjata potilaita. Eysenck,H Personality and the experimental study of education.europen Journal of personality.10(5) Fetterman DM., Kaftarian SJ. & Wandersman A Empowerment evaluation. Knowledge and tools for self-assessment & accountability. Sage, USA. Hakkarainen,K. ym Tutkiva oppiminen - järki,tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Himanen, O Empowerment lähtöinen diabeetikon hoidonohjaus. Sairaanhoitaja (2), Johansson K., Leino-Kilpi H., Salanterä S., Lehtikunnas T., Ahonen P., Elomaa L. & Salmela M Need for change in patient education: a Finnish survey from the patient perspective. Patient Education and Counseling 51, Laine,A.ym Opi ja ojaa sosiaali- ja terveysalalla. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994. Lankinen, P Miten toteutuu aikuistyypin diabeetikoiden ruokavalio-ohjaus? Kysely sairaan- ja terveydenhoitajille Itä-Suomen läänin perusterveydenhuollossa. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Preventiivisen hoitotieteen koulutus. Pro gradu tutkielma. Lipponen, K Kirurgisen hoitohenkilökunnan potilasohjausvalmiudet. Oulun yliopisto. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Pro gradu tutkielma. Kettunen T Neuvontakeskustelu. Tutkimus potilaan osallistumisesta ja sen tukemisesta sairaalan terveysneuvonnassa. Studies in sport, physical education and health 75. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Koivunen, K., Lukkarinen, H. & Isola, A Sepelvaltimotautia sairastavien naisten ja miesten kuntoutuminen ohitusleikkauksesta ja ohjaus osana kuntoutumisprosessia. Hoitotiede (2), Matikainen, J. (toim.) Oppimisen ohjaus verkossa. 2. painos. Helsinki: Yliopistopaino Poikela,E Ongelmaperustainen oppiminen. Teoriaa ja käytäntöä. Tampere University Press Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 16

17 Marttila, J., Himanen, O., Ilanne-Parikka, P. & Hiltunen, L Tyypin 2 diabeetikoiden ryhmäohjausmalli terveydenhuollon käyttöön. Pilottiraportti: Mallin toteutettavuus ja hyväksyttävyys. DEHKO raportti 2004:2. Tampere: Suomen Diabetesliitto ry. Mezirov,J. ym. Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa. Nuutinen, H Asiantuntijuudet kohtaavat. Diabetes ja lääkäri (4), Peltonen, H Kasvattajana sosiaali- ja terveysalan ammateissa. 4. uudistettu painos. Tampere: Tammer-Paino Oy. Portimojärvi, T Verkko-opiskelun rajat ja mahdollisuudet. Teoksessa Poikela, E. Ongelmaperustainen pedagogiikka: teoriaa ja käytäntöä. Tampere: Tampereen yliopistopaino, Rauste-von Writght,M. ym Oppiminen ja koulutus. Sahala, H Tietoteknologiaa myös sosiaalipalveluihin. Laatupala (1), Stakes. Skinner TC. & Cradock S Empowerment: what about the evidence. Practical Diabetes International 17, Sorsa, M Asiakaslähtöisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pro gradu tutkielma. Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit. DEHKO raportti 2003:3. Tampere: Suomen Diabetesliitto ry. Stenman P. & Toljamo M Astmapotilaan ohjaus ja hoitoon sitoutuminen astmaa sairastavien arvioimana. Hoitotiede 14, Suomen kielen perussanakirja Helsinki: WSOY. Terveys 2015 kansanterveysohjelma Torkkola, S., Heikkinen, H. & Tiainen, S Potilasohjeet ymmärrettäviksi. Tampere: Tammi. Tynjälä,P Konstruktivistinen oppimiskäsitys ja asiantuntijuuden edellytysten rakentaminen koulutuksessa. Teoksessa Eteläpelto,A. &Tynjälä, P Oppiminen ja asiantuntijuus) Walker, E How do we facilitate carer s involvement in decision making? Journal of Advanced Nursing 34 (3), Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto 17

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ESITTELY Kuka olen ja mistä tulen? SISÄLTÖ Ongelmaperustainen oppiminen, Problem Based

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU!

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! Minä oppijana Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/ Verkko-tutor http://www.oamk.fi/~laurik/oppimisnakemy

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Päiväkirurgian koulutuspäivä / Pori Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esityksen sisältö Mitä ohjaus on? Miten ohjausta on hoitotieteessä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Hyvinvoiva opettaja - minkälainen on kouluttajan rooli oppimisen edistäjänä

Hyvinvoiva opettaja - minkälainen on kouluttajan rooli oppimisen edistäjänä Hyvinvoiva opettaja - minkälainen on kouluttajan rooli oppimisen edistäjänä Hanne Mäki-Hakola 5.9.2014 Päijät -Osaaja Tunne itsesi! ENNAKKOKÄSITYKSENI TUNTEIDEN KOKEMIS- TAPANI OMINAISUUTENI ITSETUNTEMUS

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA SISÄLLYS Lukijalle...11 Johdanto...13 I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA Mitä on sosiaalinen vuorovaikutus?...19 Sosiaalisten vuorovaikutustyylien kehittyminen...20 Vuorovaikutustaitojen kehittämisen

Lisätiedot

Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8)

Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8) SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Sairaanhoitajan työnä on hoitaa eri-ikäisiä ihmisiä ja edistää väestön terveyttä. Sairaanhoitaja toimii sosiaali-

Lisätiedot

SISÄLLYS KUVIOT 1 Kouluttajan ammattipätevyys Ammattipersoonallisuus Ammattietiikka Itsetietoisuus Sotilaskouluttajan ammattipätevyys Menetelmätietoisuus Joustava osaaminen Taitotieto Päämäärätietoisuus

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Keskeistä ratkaisukeskeisessä ajattelussa; asenne tulevaisuusorientaatio tavoitesuuntautuminen

Lisätiedot

Hyvä opiskelija oikeuksien lisäksi vastuita ja velvollisuuksia

Hyvä opiskelija oikeuksien lisäksi vastuita ja velvollisuuksia Hyvä opiskelija oikeuksien lisäksi vastuita ja velvollisuuksia Kangasniemi, Mari 1 & Murtonen, Mari 2 1 Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos, Kuopio 2 Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus &

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tuula Ritvanen 2013 Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja saa valmiuksia toimia työssäoppimisen ohjaajana ja arvioida opiskelijan ammattiosaamisen näyttöjä

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit verkko-opetuksen tukena OSAAMISTAVOITTEET Tuntee tyypillisimmät pedagogiset mallit ja osaa soveltaa jotain em. malleista oman verkkoopetukseen. TEEMAT

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot