Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen"

Transkriptio

1 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti Toimittaneet Aila Pikkarainen, Mariitta Vaara ja Ulla Salmelainen

2

3 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti Toimittaneet Aila Pikkarainen, Mariitta Vaara ja Ulla Salmelainen Kelan tutkimusosasto Helsinki 2013

4 Kirjoittajat ja Kelan tutkimusosasto /tutkimus ISBN (nid.) (pdf ) Juvenes Print Ta mpere 2013

5 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen Tiivistelmä Kelan Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen tutkimusja kehittämishankkeen (IKKU ) tavoitteena oli edistää 74 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien kuntoutujien kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä kahdeksan hengen ryhmämuotoisen kuntoutusprosessin avulla. Hankkeessa kehitettiin asiakaslähtöistä, tavoitteellista ja yhteistoiminnallista avo- tai laitosmallista kuntoutusta koulutuksen, mentorohjauksen ja eri hanketoimijoiden yhteistyön avulla. Hanke oli jatkoa aikaisemmalle Kelan IKÄ-hankkeelle. IKKUhankkeessa kartoitettiin gerontologisen kuntoutuksen nykytilaa (toimintatutkimus), tutkittiin kuntoutuksen vaikuttavuutta sekä kuntoutujaa koskevaa tietoa ja sen välittymistä. Tulosten mukaan asiakaslähtöiset kuntoutusprosessit syntyivät ikääntyneiden kuntoutujien ja heidän omaohjaajiensa välisissä tavoitteellisissa kuntoutustilanteissa, ja olennaista oli omalta kuntoutujaryhmältä saatu ikäpolvija vertaistuki. Omaohjaajien työparitoiminta ja ryhmäohjaustaidot kehittyivät mentorohjauksen avulla, joka edisti työntekijöiden ammatillista kehittymistä ja työntekijäryhmien moniammatillista työtapaa. Gerontologisen ryhmämuotoisen kuntoutuksen vaikuttavuus näkyi kuntoutujien lisääntyneenä turvallisuuden tunteena, parantuneena elämänlaatuna sekä liikkumis- ja toimintakykynä sekä vähentyneinä kiputuntemuksina. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien yhdyshenkilötoiminta oli tärkeä yhteistyön ja tiedonkulun kannalta. Kuntoutuslaitoksen saama kuntoutujaa koskeva etukäteistieto painottui terveydentilan kuvaukseen, eikä kuntoutujan kotiympäristöä, verkostoja tai arjessa selviytymistä kuvattu riittävästi. Kuntoutuksen palautetietoon eli kuntoutusselosteeseen sisältynyt yhteenveto paransi laajan kuntoutusselosteen hyödynnettävyyttä kuntoutujan kotikunnassa. IKKU-hankkeen tulosten mukaan turvallisuuden tunteen vahvistuminen sekä liikkumis- ja toimintaky vyn paraneminen edistävät ikääntyneen ihmisen mahdollisuuksia elää itsenäistä elämää, huolehtia asioistaan ja osallistua kodin ulkopuolisiin toimintoihin. Ikääntyneiden ihmisten elämänlaadun ja toimintaky vyn arvioinnin tulee perustua hy viksi koettuihin ja kohderyhmälle sopiviin mittaus- ja arviointimenetelmiin, jotta kuntoutuksen tarvetta, sen laatua ja vaikuttavuutta voidaan luotettavasti arvioida. Kuntoutuksen yhteistyöhön ja tiedonkulkuun tarvitaan yhtenäisiä toimintakäytäntöjä, jotta esimerkiksi kuntoutujaa koskeva kuntoutuksen palautetieto välittyy häntä hoitaville ja hoidosta vastaaville tahoille. Gerontologisen kuntoutuksen toteuttajaorganisaatioissa ja eri alojen työntekijöillä on laaja-alaista kuntoutus- ja kehittämisosaamista, jonka ennakkoluuloton ja tehokas käyttöönottaminen mentorohjauksen avulla tehostaa kuntoutusinterventioita ja parantaa työntekijöiden työssä kehittymistä ja työssä jaksamista. Ammatilliset ja organisaatiorajat ylittävä moniammatillinen ja työparitoiminta on nykyisille ja tuleville ikääntyneille kansalaisille kehitettävien innovatiivisten ja asiakaslähtöisten sekä vaikuttavien gerontologisten kuntoutuspalvelujen edellytys.

6 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen Alkusanat Uusi laki ikääntyneen väestön toimintaky vyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista (980/2012) eli niin kutsuttu vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli myös lain toimeenpanon tueksi uudistetun laatusuosituksen hy vän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Nyt tarvitaan käytännön työhön hy viä työkaluja palvelujen uudistamiseksi! Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke (IKKU) on ollut ajan hermolla, ja sen tulokset antavat hyvän lähtökohdan kehittää kuntoutuksen osuutta iäkkäiden henkilöiden palvelujen järjestämisessä. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia suunnittelemaan ikääntyneiden palveluja ja tarvittavia resursseja väestötasolla sekä arvioimaan yksilön kuntoutumisen tarvetta ja mahdollisuuksia. Toimintakykyä ja kuntoutumista edistävä toiminta tulee kirjata niin yksiköiden toimintasuunnitelmissa kuin yksittäisen asiakkaan palvelusuunnitelmassakin. Näin kuntoutus nostetaan keskiöön ja arjen toimintatavaksi erityisesti kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden hy vinvoinnin ja toimintaky v yn edistämiseksi. IKKU-hanke ja sitä edeltäneet Kelan muut ikääntyneen väestön kuntoutumista koskevat tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat olleet merkittäviä satsauksia, joihin monet asiantuntijat ovat antaneet työpanoksensa. IKKU-hankkeen koulutus, mentorointi ja eri ammattiryhmien vuorovaikutus ovat myös lisänneet ja jalostaneet yhteistä osaamista ja antaneet mallin yhteistyön kehittämiselle. Toimintatutkimuksena hanke on kuvannut gerontologisen kuntoutuksen toteutusmalleja ja kuntoutusprosessin etenemistä hy vin konkreettisella tavalla. Se on myös nostanut esille kuntoutusprosessin heikkoja kohtia, joissa on erityistä kehittämisen tarvetta. Yksi niistä on tiedonvälitys eri organisaatioiden välillä. Hanke on tuonut paljon uutta tietoa gerontologisen kuntoutuksen toteutuksesta, vaikuttavuudesta ja tiedonvälittymisestä, jota voidaan hyödyntää ja soveltaa laajemminkin, myös kuntien järjestämissä palveluissa. Kelan rahoittama ja järjestämä kuntoutus toteutettiin kuntoutuslaitoksissa yhteistyössä kuntoutujien kotikuntien kanssa. Kohderyhmä oli tarkoin kriteerein valitut ikäihmiset, joiden arvioitiin hyötyvän kuntoutuksesta. Tutkimusryhmä edusti sinänsä hy vin kuntoutuksen tarpeessa olevia samat kriteerit täyttäviä ikäihmisiä on runsaasti. Kelan osuus ikääntyneiden kuntoutuksessa on tähän asti ollut vähäinen: 75 vuotta täyttäneitä kuntoutujia oli vuonna 2012 noin On tärkeä ratkaista, mikä on vastaisuudessa Kelan tehtävä ja osuus iäkkään väestön toimintakyvyn edistämisessä. Hankkeen loppuraportti on perusteellinen ja hankkeen tuloksia hyvin kuvaava. Toivomme, että sivujen määrä ei pelästytä, sillä julkaisussa on paljon mielenkiintoista ja innostavaa luettavaa. Raportti herättää uusia ajatuksia ikäihmisten

7 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen kuntoutuksesta. Erityisen ansiokasta on se, että kuntoutuksen lähtökohtana on painotettu ikääntyneen ihmisen omia elämänkokemuksia, yksilöllistä elämäntilannetta ja tulevaisuuden tarpeita. Helsingissä syyskuussa 2013 Hanna Nyfors Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Heidi Paatero Kuntoutusasiain neuvottelukunnan ent. pääsihteeri

8 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen SISÄLTÖ Raportin kuviot ja taulukot...12 Kirjoittajat...17 Taustaorganisaatioiden vastuuhenkilöt...18 IKKu-hankkeen ohjausr yhmä IKKu-hankkeen palveluntuottajat...19 Termit ja lyhenteet Lukijalle...21 OSA I GERONTOLOGISEN KuNTOuTuKSEN TuTKIMuS- JA KEHIT TÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN VALMISTELuVAIHEEN KuVAuS Johdanto Hankkeen tausta ja lähtökohdat Hankkeen valmistelu Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Hankkeen toimijat Hankkeen kohder yhmä ja kuntoutukseen osallistuneet ikääntyneet kuntoutujat Hankkeen kehittämistoimenpiteet Hankkeen tutkimustoiminta Toimintatutkimus Vaikuttavuustutkimus Kuntoutuksen yhteistyö ja tiedonkulku OSA II IKKu-HANKKEEN TOIMINTATuTKIMuS: GERONTOLOGISEN KuNTOuTuKSEN ALKuTILANTEEN JA KEHIT TÄMISPROSESSIN KuVAuS Toimintatutkimuksen kuvaus Tutkimuksen tausta ja tutkimukseen valmistautuminen Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusta koskeneet valinnat Tutkimusmenetelmät ja tutkijan rooli Tutkimusaineiston keruu, kuvaus ja käsittely Tutkimuksen eettisy ys ja luotettavuus... 52

9 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen 4 Tulokset Tulosten esittäminen Hankkeen alkuvaiheen koulutus Koulutuksen lähtökohdat ja koulutusta koskeva tutkimusaineisto Koulutukseen osallistuminen Koulutuspalautteet ja tutkijan havainnot Koulutukseen osallistujat oppijoina ja kehittäjinä Kokemus koulutuksesta hankkeen lopussa Johtopäätökset Hankkeen mentorohjausprosessi Mentorohjausta koskeva tutkimusaineisto Mentorohjauksen päiväkirjojen määrällinen tarkastelu Mentorohjauksen päiväkirjojen sisällöllinen tarkastelu R yhmätilanteiden havainnointi osana mentorohjausta Koettu mentorohjaus Johtopäätökset Avomallinen gerontologinen kuntoutus Aineiston kuvaus Avomalli 1 eli duaalimalli Avomalli 2 eli r ypälemalli Avomalli 3 eli kotipesämalli Johtopäätökset Laitosmallinen gerontologinen kuntoutus Aineiston kuvaus Laitoskuntoutuksen rusettimalli Johtopäätökset Yksilöllinen ja tavoitteellinen kuntoutus Yksilöllinen gerontologinen kuntoutus Tavoitteellinen gerontologinen kuntoutus Johtopäätökset Ryhmämuotoinen gerontologinen kuntoutus Havainnoidut r yhmämuotoiset kuntoutustapahtumat Ikäänt yneiden kuntoutujien r yhmätarpeet Gerontologisen kuntoutuksen r yhmät y ypit Johtopäätökset Hankkeen t yöparitoiminta Työparitoiminnan perusta Työparit yöskentelyn toteutuminen Työparitoiminta kuntoutujien kokemana Johtopäätökset Kotikäynnit osana kuntoutuskursseja Kotikäyntimenetelmän kuvaus Kotikäyntien tulokset Johtopäätökset

10 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen 4.10 Hankkeen moniammatilliset t yör yhmät Moniammatillisia t yör yhmiä koskeva aineisto Moniammatillisten t yör yhmien alkuvaiheen kuvaus Moniammatillisten t yör yhmien loppuvaiheen kuvaus Johtopäätökset Hankkeeseen osallistuneet kunnat Hankkeeseen osallistuneiden kuntien taustatiedot Hankkeeseen osallistuneiden kuntien gerontologisen kuntoutuksen kuvaus vuonna Hankkeeseen osallistuneiden kuntien gerontologisen kuntoutuksen tilanne vuonna Johtopäätökset Tulosten yhteenveto Gerontologinen kuntoutus ikäänt yneiden kuntoutujien näkökulmasta Gerontologinen kuntoutus toteuttajien näkökulmasta Gerontologinen kuntoutus kehittämist yön näkökulmasta Pohdintaa gerontologisen kuntoutuksen perusteista Primäärinen ja sekundäärinen vanheneminen kuntoutumisprosessissa Eri ikäulottuvuudet kuntoutusarjessa Kuntoutumisorientaatiot Gerontologisen kuntoutuksen mahdollisuudet OSA III GERONTOLOGISEN KuNTOuTuKSEN VAIKuT TAVuuS Vaikuttavuustutkimuksen lähtökohdat Elämänlaatu Toimintakyk y Hallinnan tunne ja mieliala Sosiaalinen ympäristö ja sosiaaliset suhteet Ympäristötekijät Tutkimustehtävät Aineiston keruu, kuvaus ja menetelmät Mittausmenetelmien pilotointi Tutkimukseen valitut mittaus- ja ar viointimenetelmät Ter vey teen liitt y vän elämänlaadun ar viointi ja mittaaminen Toimintaky v yn mittaaminen ja ar viointi Mielialan ar viointi Taustatietojen ja sosiaalisen ympäristön kuvaaminen Ympäristöolosuhteiden kuvaaminen...210

11 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen 8.3 Tilastolliset menetelmät Vaikuttavuustutkimukseen osallistuneet henkilöt Tutkimuksen keskeyttäneet Tutkimukseen osallistuneet läheiset ja omaiset Aineiston keruu Mittausten luotettavuus Tulokset Elämänlaatu Elämänlaadun f y ysinen ja ympäristöulottuvuus Elämänlaadun psy ykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus Toimintakyky Mitattu f y ysinen toimintakyky Arkitoimintojen kuormittavuus Psy ykkinen ulottuvuus Elämäntilanteen kokeminen Masentuneisuus Sosiaalinen ympäristö Kanssakäyminen läheisten kanssa Harrastukset ja mielekäs tekeminen Ympäristöolosuhteet Asumiseen liittyviä puutteita tai ongelmia Apuvälineet ja niiden tar ve Avun tar ve ja avun saanti arkipäivän toiminnoissa Kuntoutukseen kohdistetut odotukset Kuntoutujan ja läheisen odotukset ja kokemukset Miten kuntoutujat kokivat hyötyneensä kuntoutuksesta? Miten läheiset kokivat hyötyneensä kuntoutuksesta? Tulosten yhteenveto Vaikuttavuustutkimuksen pohdinta ja johtopäätökset Gerontologisen kuntoutuksen vaikuttavuus kuntoutujien elämänlaatuun ja toimintakyky yn Vaikutus elämänlaatuun Vaikutus toimintak yk y yn Kuntoutuksen vaikuttavuus kuntoutujan ja hänen kuntoutukseen osallistuvan läheisensä ar vioimana Elämänlaadun ja toimintaky v yn mittareiden soveltuvuus ja käytettäv y ys tutkimukseen valitussa kohder yhmässä ja toimintaympäristössä Elämänlaadun mittaaminen Fy ysisen toimintak y v yn mittaaminen Koetun toimintak y v yn ar vioiminen Vaikuttavuustutkimuksen luotettavuus...255

12 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen OSA IV GERONTOLOGISEN KuNTOuTuKSEN YHTEIST YÖ JA TIEDONKuLKu Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimustehtävät Aineisto ja menetelmät Verkostokyselyt Tietokysely t Aineiston käsittely ja luotet tavuuden ar viointi Tulokset Yhteist yö Yhdyshenkilöt yhteistyön moottoreina Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Yhteist yö omaisten ja läheisten kanssa Kuntoutujaa koskeva tieto Etukäteistieto oli f y ysispainot teista Palautetieto oli laaja-alaista Kuntoutujaa koskevan tiedon välittyminen Tiedonkulku kuntoutusjaksojen välillä Palautetiedon välittymisessä suuria eroja Tieto kuntoutusselosteen kulusta ja jatkotoimien toteutuksesta kirjavaa Tulosten yhteenveto Yhteist yön toteutuminen Kuntoutujaa koskeva tieto Palautetiedon välitt ymisen käy tännöt Pohdinta: aineksia ikäihmisten hy vään kuntoutuskäytäntöön Y hdyshenkilöstä vastuuhenkilöön/vastuutahoon Fy ysispainotteisesta tiedosta tietoon kotiympäristössä selviytymisestä Kuntoutuja keskiöön Epäyhtenäiset toimintakäy tännöt luovat eriar voisuut ta Kuntoutuksen jatkotoimia koskeva tietämys on kirjavaa Missä olivat ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelmat? Lopuksi

13 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen OSA V IKKu-HANKKEEN JOHTOPÄ ÄTÖKSET JA GERONTOLOGISEN KuNTOuTuKSEN TuLEVAISuuDEN HA ASTEET Gerontologisen kuntoutuksen suositukset IKKu-hankkeen tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteutuminen Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähtökohdat IKKU-hanke IK Ä-hankkeen jatkona Ikääntyneiden kuntoutujien piilevät kuntoutustarpeet asiakaslähtöisessä ja tavoitteellisessa kuntoutuksessa Yhteistoiminnallisuus r yhmämuotoisen kuntoutuksen toimintamallina IKKU-hankkeen tutkimuksen toteutumisen ar viointi Gerontologisen kuntoutuksen tulevaisuus Lähteet Liitteet

14 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen 12 Raportin kuviot ja taulukot Kuviot Kuvio 1. Ikääntyneiden kuntoutujien kuntoutuspalvelujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaiheet Kelassa. Kuvio 2. IKKU-hankkeen ja hankkeessa toteutetun gerontologisen kuntoutuksen sekä tutkimusja kehittämistoiminnan tavoitteet. Kuvio 3. IKKU-hankkeen palveluntuottajat ja hankkeisiin osallistuneet kunnat (tilanne 2012). Kuvio 4. IKKU-hankkeen gerontologisen kuntoutuksen toteuttajia koskevat inter ventiot. Kuvio 5. Toimintatutkimuksen ydinprosessi A ja siihen yhteydessä ollut tukiprosessi B sekä muut ikäänt yneen kuntoutujan ja t yöntekijän (omaohjaajan) verkostot. Kuvio 6. Toimintatutkijan ja palveluntuottajien yhteist yö tutkimusprosessin aikana vuosina Kuvio 7. Toimintatutkijan roolit (positiot) IKKU-hankkeessa vuosina Kuvio 8. IKKU-hankkeen kuntoutuskurssien rakenne ja havainnointiaineistojen keruukohdat Kuvio 9. IKKU-hankkeen toimintatutkimuksen havainnointi- ja fokusr yhmäkeskusteluaineistojen keruuvaiheet ja tutkijan analysointikierrokset vuosina Kuvio 10. Hankekoulutukseen osallistuneiden r yhmät y ypit A D tutkimusaineiston pohjalta kuvattuna. Kuvio 11. IKKU-hankkeen omaohjaajien laatimat oppimispäiväkirjat 1. pilotti- ja 1. tutkimuskursseilta. Kuvio 12. IKKU-hankkeen omaohjaajien antamat palaut teet saamastaan mentorohjauksesta. Kuvio 13. Duaalimalli (avomalli 1) tutkijan laatimana. Kuvio 14. Duaalimalli (avomalli 1) palveluntuottajan palautteiden mukaan muokattuna. Kuvio 15. Rypälemalli (avomalli 2) tutkijan laatimana. Kuvio 16. Rypälemallin (avomallin 2) kehittynyt versio moniammatillisen työryhmän ja työparin kuvaamana. Kuvio17. Kotipesämalli (avomalli 3). Kuvio 18. Laitosmallisten IKKU-kuntoutuskurssien ruset timalli. Kuvio 19. Kunnan ja palveluntuot tajan välinen yhteistoiminta rusettimallissa. Kuntoutusjaksot ja -tapahtumat kotiympäristössä ja -kunnassa vaihtelevat vuorotellen (kuvattu osa ketjusta). Kuvio 20. Kuntoutujien erilaiset r yhmätarpeet omassa IKKU-kuntoutujar yhmässä sekä suhteessa palveluntuottajaorganisaatioon ja sen ulkopuoliseen verkostoon. Kuvio 21. Havainnoitujen r yhmätoimintojen neljä r yhmät y yppiä (A D) asia- ja tehtäväulot tuudella ja vuorovaikutusulottuudella luokiteltuna. Kuvio 22. Työparien yhdessä ohjaamien (n = 138) r yhmäty yppien jakautuminen 1. pilotti- sekä 1. ja 8. tutkimuskurssilla hankevuosina Kuvio 23. Työparien yhdessä ohjaamien (n = 138) eri ryhmäty yppien jakautuminen kuntoutuskurssien eri jaksoilla hankevuosina Kuvio 24. IKKU-hankkeen palveluntuottajakohtaiset I ja II kotikäynnit (n). A = avomalli, L = laitosmalli.

15 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen 13 Kuvio 25. Kuntoutujien I ja II kotikäynneillä koko ajan mukana olleet henkilöt (%). Kuvio 26. Kuntoutujien, omaisten ja työntekijöiden vastaukset I ja II kotikäynneillä esitetty yn väittämään: Kotikäynti lisäsi uskoani omaan/läheiseni/kuntoutujan kotona asumisen jatkuvuuteen. Kuvio 27. IKKU-hankkeen moniammatillisten t yör yhmien jäsenten keskinäinen yhteistoiminnallisuus havainnointiaineiston pohjalta analysoituna vuonna Kuvio 28. IKKU-hankkeen moniammatillisten t yör yhmien hankemotivaatiot hankkeen neljässä eri vaiheessa. Kuvio 29. Kuntien edustajien näkemys kuntouttavan kotihoidon menetelmistä IKKU-hankkeen kuntoutuskurssien päät t ymisen jälkeen vuonna 2012 (42 mainintaa). Kuvio 30. IKKU-hankkeen vaikutukset hankkeesiin osallistuneiden kuntien kuntouttavaan kotihoitoon ja/tai kuntouttavien palvelujen kehittymiseen hankevuosina Kuvio 31. Kuntouttavan kotihoidon ja kotihoidon kuntoutustyöntekijöiden toimintakentät. Kuvio 32. IKKU-hankkeen asiakaslähtöisy yden, tavoit teellisuuden ja yhteistoiminnallisuuden rakentuminen asiakasprosesseissa. Kuvio 33. Vaikuttavuustutkimuksen aineistonkeruun ajoit tuminen. Kuvio 34. Elämänlaadun f y ysinen ulottuvuus tutkittavien alkutilanteessa sekä 6:n ja 12 kuukauden seurannassa ikär yhmittäin, ver tailukohteena samanikäisen väestön taso sekä muutoksen merkitsev y ys (p) WHOQOL-BREF-mittarilla (*p < 0,05). Kuvio 35. Elämänlaadun ympäristöulottuvuus tutkittavien alkutilanteessa sekä 6:n ja 12 kuukauden seurannassa ikär yhmittäin, ver tailukohteena samanikäisen väestön taso sekä muutoksen merkitsev y ys (p) WHOQOL-BREF-mittarilla (*p < 0,05). Kuvio 36. Elämänlaadun psy ykkinen ulottuvuus tutkittavien alkutilanteessa sekä 6:n ja 12 kuukauden seurannassa ikär yhmittäin ver tailukohteena samanikäisen väestön taso sekä muutoksen merkitsev y ys (p) WHOQOL-BREF-mittarilla (*p < 0,05). Kuvio 37. Elämänlaadun sosiaalinen ulottuvuus tutkittavien alkutilanteessa sekä 6:n ja 12 kuukauden seurannassa ikär yhmittäin ver tailukohteena samanikäisen väestön taso sekä muutoksen merkitsev y ys (p) WHOQOL-BREF-mittarilla (* p < 0,05). Kuvio 38. Tutkittavien elämänlaatu 15D- ja 14D-mittarien mukaan alkutilanteessa sekä 6:n ja 12 kuukauden seurannassa ikär yhmittäin, vertailukohteena koko väestön taso Ter veys tutkimuksessa. Kuvio 39. Kivun voimakkuus (%) alkutilanteessa sekä 6:n ja 12 kuukauden seurannassa. Kuvio 40. Yläraajojen liikkuvuus (%) alkutilanteessa sekä 6:n ja 12 kuukauden seurannassa. Kuvio 41. Tasapainon hallinta (%) alkutilanteessa sekä 6:n ja 12 kuukauden seurannassa. Kuvio 42. Selviy t yminen arjen toiminnoissa (%) ja toimintojen kuormittavuuden keskiar vot (ka). Muuttujan numero on haastattelulomakkeen kysymyksen numero. Kuvio 43. Masennusepäily (%) alkutilanteessa sekä 6:n ja 12 kuukauden seurannassa. Kuvio 44. Kuntoutujien ja läheisten f y ysisen ja henkisen hy vinvointiin liitty viä paranemisen odotuksia ja kokemuksia (n = 176). Kuvio 45. Miesten ja naisten kokemukset saamistaan kuntoutuksen hyödyistä 12 kuukauden seurannassa (suluissa vastauksen moodi). Kuvio 46. Läheisten kokemuksia kuntoutuksesta saamistaan hyödyistä ja anneista 12 kuukauden seurannassa. Kuvio 47. Osahankkeen aineistonkeruun ajoittuminen kuntoutuskurssilla (n. 12 kk).

16 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen 14 Kuvio 48. Yhteist yötahot, jotka kuntien ja palveluntuottajien yhdyshenkilöt nimesivät kolmeksi tärkeimmäksi yhteist yötahoksi (%) Kuvio 49. Kunnan yhdyshenkilöiden (n = 66) yhteydenottojen suunta (%). Kuvio 50. Palveluntuottajan yhdyshenkilöiden (n = 92) yhteydenottojen suunta (%). Kuvio 51. Kunnan yhdyshenkilöiden (n = 66) ja kolmannen sektorin yhteistyö (%), yhdyshenkilö yhteydenottajana -osuus tummennet tu (%). Kuvio 52. Palveluntuottajan yhdyshenkilöiden (n = 92) ja kolmannen sektorin yhteistyö (%), yhdyshenkilö yhteydenottajana -osuus tummennet tu (%). Kuvio 53. Kunnan yhdyshenkilöiden (n = 66) yhteydet kuntoutujan omaisiin/läheisiin (%), yhdyshenkilö yhteydenottajana -osuus tummennettu (%). Kuvio 54. Palveluntuot tajan yhdyshenkilöiden (n = 92) yhteydet kuntoutujan omaisiin/läheisiin (%), yhdyshenkilö yhteydenottajana -osuus tummennettu (%). Kuvio 55. Kuntoutuksen tiedonkulku. Kuvio 56. Palautetiedon välitt yminen kunnan toimijoille. Kuvio 57. Tieto kuntoutusselosteen jatkokäsit telystä kunnassa. Kuvio 58. Kuntoutusselosteen jatkokäsittely kunnassa. Kuvio 59. IKKU-hankkeen tutkimus- ja kehit tämistoiminnan rakenne (soveltaen Toikko ja Rantanen 2009). Taulukot Taulukko 1. IKKU-hankkeen avomallisten (A) ja laitosmallisten (L) kuntoutuskurssien rakenne. Taulukko 2. IKKU-hankkeen toimintatutkimukseen valittujen kuntoutuskurssien palveluntuottajakohtaiset havainnointipäivät (n = 101) vuosina Taulukko 3. IKKU-hankkeen havainnoidut kuntoutustapahtumat (n = 454) kolmessa avomallia (A) ja kolmessa laitosmallia (L) toteuttaneessa organisaatiossa. Taulukko 4. IKKU-hankkeen toimintatutkimuksen palvelutuottajakohtaiset fokusr yhmät (n = 29) vuosina Taulukko 5. IKKU-hankkeen koulutukseen osallistuneiden palautteet (n = 79) koulutusmenetelmien hyödyllisy ydestä vuonna Taulukko 6. IKKU-hankkeen toimintatutkimuksen mentorohjausaineisto. Taulukko 7. Mentorohjaajien ja t yöparien ilmoittamat ajoituksia, ohjeistuksia, sopimuksia ja järjestelyjä koskeneet sähköpostikontaktit (n = 766). Taulukko 8. IKKU-hankkeen mentorohjaajien ilmoittamat ohjauskontaktit t yöparien kanssa 1. pilotti- ja 1. tutkimuskurssilla (n = 766). Taulukko 9. Mentorohjausta koskeneet keskusteluteemat sisältöineen moniammatillisten t yör yhmien kolmansissa fokusr yhmäkeskusteluissa vuonna Taulukko 10. IKKU-hankkeen avomalleja koskenut havainnointiaineisto. Taulukko 11. IKKU-hankkeen laitosmallia koskenut havainnointiaineisto. Taulukko 12. IKKU-hankkeen toimintatutkimuksessa havainnoitujen kurssien kuntoutujamäärät kurssien alussa (n = 139) ja lopussa (n = 125). Taulukko 13. Tutkijan havainnoimat yksilölliset kuntoutustapahtumat (n = 210) valituilla IKKUkursseilla vuosina

17 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen 15 Taulukko 14. Tutkijan havainnoimat yksilölliset kuntoutustapahtumat sekä moniammatillisten t yör yhmien havainnointi osana kuntoutuspäivien ohjelmaa (n = 210) vuosina Taulukko 15. IKKU-hankkeen kuntoutujat y ypit toimintatutkimuksen aineistojen pohjalta laadittuna. Taulukko 16. IKKU-hankkeen gerontologisen kuntoutuksen työntekijöiden positiot ja työorientaatiot suhteessa erilaisiin kuntoutujat y yppeihin. Taulukko 17. IKKU-hankkeen 1. ja 8. tutkimuskurssilaisten GAS-tavoitteet ICF-luokituksen pääluokkien mukaan tarkasteluna. Taulukko 18. IKKU-hankkeen seuranta-ar vioinneissa mukana olleiden GA S-tavoitteiden tarkastelu. Taulukko 19. Kaikki havainnoidut r yhmätapahtumat (n = 244) ja työparien yhdessä ohjaamat r yhmätapahtumat (n = 138) vuosina Taulukko 20. Kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja toimintamallit r yhmämuotoisessa kuntoutuksessa sekä työparin erilaiset roolit ja tehtävät (ks. kuvio 21). Taulukko 21. IKKU-t yöparien yhdessä ohjaamien r yhmien jakautuminen eri ryhmäty yppeihin avo- ja laitosmallisessa kuntoutuksessa vuosina Taulukko 22. IKKU-hankkeen työparityöskentelyn ulottuvuudet vuosina (soveltaen Särkelä 2011). Taulukko 23. Yksin ja t yöparina t yöskentelyn hyödy t yksilöllisissä ja r yhmämuotoisissa kuntoutustapahtumissa. Taulukko 24. Kaikki I ja II kotikäynneille osallistuneet henkilöt. Taulukko 25. I kotikäyntien jatkotoimenpiteet sekä II kotikäynneillä esillä olleet jatkotoimenpiteet ja esille tulleet uudet tarpeet. Taulukko 26. IKKU-hankkeen moniammatillisten t yör yhmien kehit tämistavoitteet keväällä Taulukko 27. Elämänlaadun ulottuvuudet ja ar viointikohteet. Taulukko 28. Vaikuttavuustutkimukseen osallistuneet henkilöt (n ja %). Taulukko 29. Kipujanan keskiar vo (vaihteluväli) alkutilanteessa sekä 6:n ja 12 kuukauden seurannoissa sekä muutoksen merkitsev y ys (p) miehillä ja naisilla. Taulukko 30. PEF (l/min, puristusvoima (kg) ja tulosten vaihteluvälit alkutilanteessasekä 6:n ja 12 kuukauden seurannassa sekä muutosten merkitsev y ys (p) 12 kuukauden seurannassa miehillä ja naisilla. Taulukko 31. Liikkuvuustestien summapisteiden keskiar vot (vaihteluvälit) alkutilanteessa sekä 6:n ja 12 kuukauden seurannassa sekä muutoksen merkitsev y ys (p) 12 kuukauden seurannassa. Taulukko 32. Liikkumiskykyä kuvaavien testien keskiar vot (vaihteluvälit) alkutilanteessa sekä 6:n ja 12 kuukauden seurannassa sekä muutoksen merkitsev y ys (p) 12 kuukauden seurannassa. Taulukko 33. Miesten ja naisten kuormittavuustasojen (ka) vertailu alkutilanteessa ja 12 kuukauden seurannassa (n ja %). Taulukko 34. Arkitoimintojen kuormittavuus alkutilanteessa ja 12 kuukauden seurannassa miehillä ja naisilla sekä muutoksen tilastollinen merkitsev y ys (p). Taulukko 35. Toiminnallisesti merkittävät muutokset (lkm) verrattuna alkutilanteeseen 12 kuukauden seurannassa miehillä ja naisilla.

18 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen 16 Taulukko 36. Tur vattomuutta aiheuttavia tekijöitä alkutilanteessa ja 12 kuukauden seurannassa (n = 316, miehiä 72, naisia 244). Taulukko 37. GDS15-summapisteiden keskiar vo (vaihteluväli) alkutilanteessa sekä 6:n ja 12 kuukauden seurannassa sekä muutoksen merkitsev y ys (p) miehillä ja naisilla. Taulukko 38. Uusia ystäviä odottaneiden ja uusia ystäviä saaneiden lukumäärä (n ja %) alkutilanteessa ja 12 kuukauden seurannassa. Taulukko 39. Muisti, uuden tiedon omaksuminen ja oppiminen sekä keskittymiskyky alkutilanteessa ja 12 kuukauden seurannassa. Taulukko 40. Harrastuksiin osallistuminen alkutilanteessa ja 12 kuukauden seurannassa. (K = kaikki, M = miehet, N = naiset). Taulukko 41. Uusia harrastuksia odot taneiden ja uusia harrastuksia saaneiden lukumäärä (n ja %) alkutilanteessa ja 12 kuukauden seurannassa. Taulukko 42. Asunnon puutteet ja ongelmat (lkm) alkutilanteessa ja 12 kuukauden seurannassa. Taulukko 43. Liikkumisen apuvälineiden käyttö (lkm) alkutilanteessa ja 12 kuukauden seurannassa ( lkm). Taulukko 44. Kuntoutujan kokema ja läheisen ar vioima arjen toimintojen kuormittavuus 12 kuukauden seurannassa. Taulukko 45. Kuntien vastaajaryhmien organisatoriset taustatiedot tietokyselyissä.

19 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen 17 Kirjoittajat Anu Jansson, projektipäällikkö, vanhempi suunnittelija Vanhustyön keskusliitto ry Mari Kantanen, TtM, toimintaterapian lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hy vinvointi Minna-Liisa Luoma, PsT, tutkimuspäällikkö Terveyden ja hy vinvoinnin laitos, Helsinki Susanna Mukkila, FM, tutkija Terveyden ja hy vinvoinnin laitos Juhani Mäki, erikoissuunnittelija Terveyden ja hy vinvoinnin laitos, Turku Aila Pikkarainen, THM, KM, toimintaterapian lehtori, gerontologi Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hy vinvointi Monica Röberg, VTM (sosiologia), erikoislääkintävoimistelija, tutkija Terveyden ja hy vinvoinnin laitos, Turku Ulla Salmelainen, KT, terveydenhoitaja, erikoistutkija Terveyden ja hy vinvoinnin laitos, Turku Mariitta Vaara, TtM, fysioterapeutti, tutkija Terveyden ja hy vinvoinnin laitos, Turku Tarja Ylimaa, projektisuunnittelija Vanhustyön keskusliitto ry

20 Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen 18 Taustaorganisaatioiden vastuuhenkilöt Valmisteluvaihe Tuula Ahlgren, kehittämispäällikkö, Kela Rainer Grönlund, vastaava tutkija, Kela Katariina Hinkka, johtava tutkijalääkäri, Kela Tiina Huusko, kuntoutuspäällikkö, Kela Pirkko Karjalainen, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto ry Sirk ka-liisa Karppi, erikoistutkija Kela Kare Norvapalo, T&K-päällikkö, Hyvinvointi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Leena Poikkeus, suunnittelija, Kela Tiina Suomela-Markkanen, asiantuntijalääkäri, Kela Marja Vaarama, ylijohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaaligerontologian professori, Lapin yliopisto Toteutus- ja päättövaihe Tuula Ahlgren, kehittämispäällikkö, Kela (4/2012 saakka) Kirsti Hellén, tutkimusassistentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mari Kantanen, toimintaterapian lehtori, Jy väskylän ammattikorkeakoulu Seppo Koskinen, tutkimusprofessori, Terveyden ja hy vinvoinnin laitos Susanna Mukkila, tutkija, Terveyden ja hy vinvoinnin laitos Juhani Mäki, erikoissuunnittelija, Terveyden ja hy vinvoinnin laitos Leena Poikkeus, suunnittelija, Kela (4/2012 saakka) Anna-Liisa Salminen, johtava tutkija, Kela (1/2010 alkaen) Seija Sukula, kehittämispäällikkö, Kela (5/2012 alkaen) Tiina Suomela-Markkanen, asiantuntijalääkäri, Kela Piia Tiilikallio, suunnittelija, Kela Eija Viholainen, assistentti, Terveyden ja hy vinvoinnin laitos Satu-Maria Virtanen, tutkimusassistentti, Jy väskylän ammattikorkeakoulu

IKKU kurssien kehitystyö

IKKU kurssien kehitystyö Suuntaviivoja IKKU-kurssipalvelujen toteuttamiseen 25.11.2015 IKKU kurssien kehitystyö Aila Pikkarainen THM, KM. Lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu 12.11.2015 Lähteet: Pikkarainen A. Tutkimus- ja kehittämistoiminnasta

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Harkinnanvaraiset yksilölliset

Harkinnanvaraiset yksilölliset Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen GERinno hanke Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen Simulaatiokeskus SimuLti Lahden Ammattikorkeakoulun monialainen uusi kampusalue rakentuu

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

1 Kuntoutuksen kehittäminen

1 Kuntoutuksen kehittäminen Terveysosasto Kuntoutusryhmä Lomake 4 Kehittämistyö 4.6.2014 Oma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina 2015 2017 Palveluntuottaja 1 Kuntoutuksen kehittäminen Palveluntuottaja osallistuu

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016. STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko

Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016. STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016 STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kuntoutujat sairauksittain 1990 2012 2 Kuntoutujien lukumäärä 100 asukasta kohti maakunnittain 2012

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Pia Vähäkangas, TtT Sosiaali- ja terveysjohtaja, Pietarsaaren alue Erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntija, GeroFuture Kohti

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen:

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Liite S2: Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Palvelutuottajakohtainen koulutus ja mentorohjaus osana IKKU-hanketta

LOPPURAPORTTI. Palvelutuottajakohtainen koulutus ja mentorohjaus osana IKKU-hanketta LOPPURAPORTTI Palvelutuottajakohtainen koulutus ja mentorohjaus osana IKKU-hanketta Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishanke Tarja Ylimaa (toim.), Timo Hartikainen,

Lisätiedot

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)?

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)? 1 TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen ja keväällä 2012 päättyvän moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista palvelujen toteuttajien näkökulmasta. Kaikki

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Palvelulinjakohtaiset standardit

Palvelulinjakohtaiset standardit kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(7) Kelan kuntoutuksena toteutettava harkinnanvarainen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus, yleis- ja neurologinen palvelulinja vuosina 2016 2019 Tarjoajat

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 23.11.2016 Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 2017-2020 Palveluntuottajien koulutus Anne Flak, suunnittelija Kirsi Vainiemi, vastaava asiantuntijalääkäri Maija Rauma, suunnittelija Milla Kaitola,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin

Lisätiedot

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille 2016 2017 Toteutussuunnitelma Johdanto Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen merkittävä toimintamuoto on liikkuvat kuntoutuspalvelut. Ne muodostavat sisällöllisesti

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö kuntoutuksen näkökulma. Äänekoski Aila Pikkarainen KS SOTE2020 / JAMK

Mielenterveys- ja päihdetyö kuntoutuksen näkökulma. Äänekoski Aila Pikkarainen KS SOTE2020 / JAMK Mielenterveys- ja päihdetyö kuntoutuksen näkökulma Äänekoski 7.9.2015 Aila Pikkarainen KS SOTE2020 / JAMK 8.9.2015 Kuntoutus ei voi olla vain hyvin hoidettujen etuoikeus tai hoitamatta jätettyjen lohdutus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Yleistä

Lisätiedot