Väriaineaurinkokenno (Dye-sensitized solar cell, DSSC) 4. Kennon komponenteista huokoinen puolijohde
|
|
- Antero Manninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Väriaineaurinkokenno (Dye-sensitized solar cell, DSSC) 1. Johdanto 2. Rakenne ja toimintaperiaate 3. Kennon suorituskyvyn karakterisointi 4. Kennon komponenteista huokoinen puolijohde 5. Kennon komponenteista väriaine 6. Kennon komponenteista elektrolyytti ja vastaelektrodi 7. Kotelointi 8. Tutkimustavasta 9. Kennon mesoskooppinen mallintaminen
2 Väriaineaurinkokenno (Dye-sensitized solar cell, DSSC) 10. Parannusyrityksiä ja -mahdollisuuksia 11. Yhteenveto
3 Johdanto Aurinkokennojen valmistuksessa on kennotekniikasta riippuen erityyppisiä ongelmia: - piistä valmistetuilla ensimmäisen sukupolven kennoilla suurin ongelma on korkeat valmistuskustannukset, - ohuista CuInGaSe 2 -kalvoista valmistetuilla toisen sukupolven kennoilla hyötysuhde on pieni verrattuna perinteisiin piikennoihin. Aurinkokennotutkimus tähtää kolmannen sukupolven laitteisiin: tavoitteena hyvä hyötysuhde edullisesti.
4 Johdanto Pienen mittakaavan ( 10nm) geometrisia yksityiskohtia sisältävät nanomateriaalit tarjoavat uuden tavan pyrkiä tähän tavoitteeseen. Lupaavin nanomateriaaleja hyödyntävä aurinkokennotekniikka on nanorakenteisiin puolijohteisiin perustuvat kennot, joista tähän mennessä suurin hyötysuhde on saavutettu ns. väriaineaurinkokennolla. (Ensimmäinen prototyyppi tehty vuonna 1991.) Väriainekennon raaka-aineet ovat edullisia ja sen valmistamisen arvioidaan kuluttavan energiaa vain murto-osan piikennojen valmistamisen vaatimasta energiasta.
5 Johdanto Kennon toiminta edellyttää kemiallisten reaktioiden hyödyntämistä, johon taas tarvitaan elektrolyyttiä. Aiemmin tämän tyyppiset kennot ovat olleet käyttökelvottomia heikon hyötysuhteen ja kemiallisen epästabiilisuuden takia. Väriainekennon tapauksessa stabiilisuus on huomattavasti aiempia yrityksiä parempi, mutta se on edelleen merkittävä käytännön ongelma. Myös hyötysuhteessa jäädään toistaiseksi alle toisen sukupolven kennoja: suurimmat saavutetut hyötysuhteet laboratorio-olosuhteissa ovat olleet n. 11%. Kuitenkin hinnan ja tehokkuuden suhde (cost per peak watt) on erittäin kilpailukykyinen.
6 Rakenne ja toimintaperiaate Kenno muodostuu kuvan mukaisista osista: 10nm elektrolyytti puolijohdepartikkeleita joiden pinnalle kiinnittyneenä väriainemolekyylejä johtava alusta elektrolyytti vastaelektrodi ( 10µm) aktiivinen elektrodi
7 Rakenne ja toimintaperiaate Aktiivinen elektrodi muodostuu siis nanopartikkeliverkostosta, jonka huokoset pääsevät täyttymään elektrolyytillä. Puolijohdemateriaalina käytetään tyypillisesti titaanidioksidia (TiO 2 ). TiO 2 :n elektronirakenne on sellainen, että siitä muodostuva nanopartikkeliverkosto ei absorboi näkyvää valoa. Kennossa valon absorptio tapahtuu partikkelien pintaan kiinnittyneissä väriainemolekyyleissä. Absorption seurauksena väriainemolekyyleistä siirtyy elektroneja puolijohteeseen. Puolijohteessa elektronit kulkeutuvat verkostoa pitkin johtavalle alustalle, ja kiertävät edelleen ulkoisen piirin kautta vastaelektrodille.
8 Rakenne ja toimintaperiaate Vastaelektrodilla elektronit siirtyvät elektrolyytin ioneille, jotka kulkeutuvat aktiiviselle elektrodille ja palauttavat siellä väriaineen alkutilaansa. Huomaa, että nanopartikkelien avulla saadaan kasvatettua puolijohteen ja elektrolyytin välisen rajapinnan pinta-alaa: nanopartikkeliverkoston pinta-ala on yli tuhatkertainen tasaiseen pintaan verrattuna. Tämä mahdollistaa suuren väriainemäärän kiinnittymisen rajapinnalle, ja siten toimivan, väriaineen virittymiseen perustuvan, kennon valmistamisen.
9 Rakenne ja toimintaperiaate Edellä kuvatut prosessit ovat kennon toiminnan kannalta suotuisia, eli ne kasvattavat ulkoiseen piiriin siirtyvää tehoa. Suotuisten prosessien lisäksi on tunnistettu merkittävimmät kennon toiminnan kannalta haitalliset tapahtumat: - osa valon energiasta muuttuu lämmöksi johtavassa alustassa, - kaikki elektronit eivät pääse kulkeutumaan johtavalle alustalle asti vaan osa niistä siirtyy matkalla elektrolyyttiin tai partikkelien pinnalla oleviin väriainekationeihin (elektronien rekombinaatio), - osa sähköenergiasta muuttuu lämmöksi puolijohteessa, elektrolyytissä, ja johtavassa alustassa.
10 Kennon suorituskyvyn karakterisointi Kennon toiminnan idea on säteilytehon muuttaminen sähkötehoksi. Koska sähkötehoa kuvataan jännitteellä ja virralla, voidaan kennon suorituskykyä karakterisoida jännitteen, virran ja säteilyn intensiteetin avulla. I ulkoinen piiri V I light Tarvittava informaatio saadaan mittaamalla kennon VI-käyrä passiivisella kuormalla eri valon intensiteeteillä. Tämä tarkoittaa, että vaihdellaan ulkoisen piirin vastusta oikosulun ja avoimen pii-
11 Kennon suorituskyvyn karakterisointi rin välillä, ja mitataan samalla jännite-virta-pareja. Kuvassa tyypillinen jännite-virta-parien kuvaaja standardivalaistuksessa I (ma/cm 2 ) 0 0 V (V) 0.72
12 Kennon suorituskyvyn karakterisointi Huomataan, että teho V I riippuu ulkoisesta kuormasta (resistanssi R), ja sopivalla kuormalla saadaan maksimiteho: Kennon hyötysuhde on jossa P light on säteilyteho. P max = max (V I). 0<R< η = P max P light, Määritellään seuraavaksi oikosulkuvirta ja avoimen piirin jänni-
13 Kennon suorituskyvyn karakterisointi te: I sc = lim I, R 0 V oc = lim V. R Kennon vastetta eritaajuiselle valolle karakterisoidaan IPCE-arvolla (Incident photon-to-current conversion efficiency): IPCE(λ) = I sc qi photon (λ), missä q on alkeisvaraus ja I photon (λ) on aallonpituudella λ kennoon tulevien fotonien määrä aikayksikössä.
14 Kennon suorituskyvyn karakterisointi Hyötysuhteen lisäksi tärkeä suorituskykyparametri on stabiilisuus. Stabiilisuus kuvaa kennon suorituskyvyn säilymistä ajan kuluessa (muilla suorituskykyparametreilla mitattuna). Stabiilisuuden kannalta tärkeitä asioita ovat ainakin - väriaineen kemiallinen stabiilisuus toimintaympäristössään, - elektrolyytin kemiallinen stabiilisuus, - vastaelektrodin platinapinnoitteen kemiallinen stabiilisuus, - kennon eristekotelon eristyskyky (hapelle, vedelle ja elektrolyytille).
15 Kennon komponenteista huokoinen puolijohde Kennon komponenteilta edellytetään tietynlaisia ominaisuuksia, joita pyritään hiomaan paremmiksi uusia vaihtoehtoja keksimällä. Jotta voimme puhua tarkemmin näistä ominaisuuksista, on meidän ensin esiteltävä komponenttien mallit. Energiatilamalli Tarkastellaan ensin puolijohdetta, joka muodostuu periodisesta kiderakenteesta. Tällaisessa rakenteessa elektronin energia voi saada vain erillisiä arvoja. Näitä sallittuja energioita sanotaan energiatiloiksi. Lisäksi energiatilat ovat jakautuneet erillisille energiavöille.
16 Kennon komponenteista huokoinen puolijohde Kun kidehilan ionien määrä on suuri, energiatilat voidaan mallintaa jatkumona. Tämä tarkoittaa, että energiatilojen määrä jollain energiavälillä E saadaan integroimalla energiatilatiheydestä g: n( E) = g(e)de. E Kuvassa on esimerkki energiatilatiheydestä energian funktiona valenssivyöllä ja johtavuusvyöllä.
17 Kennon komponenteista huokoinen puolijohde E Johtavuusvyö Energia-aukko Valenssivyö g(e) Väriainekennon nanopartikkeliverkoston kiderakenne ei kuitenkaan ole periodinen. Kiderakenteen epäsäännöllisyys voidaan ottaa energiatarkastelussa huomioon siten, että energia-aukkoon oletetaan jokin sallittujen energiatilojen jakauma.
18 Kennon komponenteista huokoinen puolijohde Fysikaalisen tulkinnan mukaan energia-aukon tilatiheys mallintaa kiderakenteen epäsäännöllisyyskohtiin lokalisoituneita energiatiloja. Tämä tarkoittaa, että näillä loukkutiloilla olevat elektronit eivät pääse liikkumaan nanopartikkeliverkostossa. Väriainekennossa loukkutilat siis hidastavat elektronien kulkeutumista johtavalle alustalle. Huokoiselle titaanidioksidille käytetty energiatilamalli näyttää termisessä tasapainossa (lähellä huoneenlämpötilaa) oheisen kuvan mukaiselta.
19 Kennon komponenteista huokoinen puolijohde E Johtavuusvyö E F Nämä tilat ovat täynnä Valenssivyö g(e) Jos terminen tasapaino häiriintyy siten, että huokoiseen titaanidioksidiin siirtyy elektroneja väriainemolekyyleistä, niin edellistä kuvaa voidaan muokata seuraavanlaiseksi:
20 Kennon komponenteista huokoinen puolijohde E Johtavuusvyö E F Nämä tilat ovat täynnä Valenssivyö g(e) Parametri EF on ns. kvasi-fermi-energia, joka vastaa epätasapainotilanteessa sitä mitä Fermi-energia E F vastaa termisessä tasapainossa.
21 Kennon komponenteista huokoinen puolijohde Erityisesti: kvasi-fermi-energioiden ero kahden kytkentäpisteen välillä (esim. kennon elektrodit) vastaa kytkentäpisteiden välistä jännitettä (kerrottuna alkeisvarauksella). Tärkeitä ominaisuuksia Väriainekennossa käytetään sellaisia puolijohdemateriaaleja, joiden energia-aukko on niin suuri, että materiaali ei ole johtava tavallisissa lämpötiloissa ( 300K). Sopivat puolijohdemateriaalit eivät myöskään ole johtavia näkyvällä valolla valotettaessa, kuten aiemmin kuvattu toimintaperiaate edellyttää.
22 Kennon komponenteista huokoinen puolijohde Sen sijaan esimerkiksi TiO 2 on johtava UV-valossa, mikä aiheuttaa mm. kennon stabiilisuuden heikentymisen UV-säteilyn vaikutuksesta. Stabiilisuuden parantamiseksi kenno tuleekin suojata UV-säteilyltä. Kennossa siis energia-aukon tulee olla sopiva edellä kuvatun toimintaperiaatteen mahdollistamiseksi. Myös valenssi- ja johtavuusvöiden tulee sijaita sopivasti kennon muihin komponentteihin nähden (palataan tähän myöhemmin). Suorituskyvyltään paras kenno on saavutettu TiO 2 :lla, mutta myös muita puolijohteita on kokeiltu. Esimerkkinä tinadioksidi SnO 2 ja sinkkioksidi ZnO.
23 Kennon komponenteista huokoinen puolijohde Energiatilamalliin liittyvien ominaisuuksien lisäksi huokoisen materiaalin nanomittakaavan geometrian vaikutus johtavuusvyön elektronien kulkeutumiseen johtavalle alustalle on merkityksellinen. Nanopartikkeleiden sijasta on kokeiltu mm. nanoputkia, ks. kuva.
24 Kennon komponenteista huokoinen puolijohde
25 Kennon komponenteista huokoinen puolijohde Valmistus Huokoisen verkoston valmistaminen TiO 2 partikkeleista johtavan alustan päälle voidaan tehdä helposti puolivalmiiden ainesosien avulla. Kaupallisesti on saatavilla ns. TiO 2 -pastaa, jossa on irrallisia nanopartikkeleita etanoliliuoksessa. Laboratorio-olosuhteissa valmistus voidaan tehdä seuraavasti: 1. Pastaa levitetään ohut kerros haluttuun muottiin johtavaa oksidia (transparent conducting oxide, TCO) olevan alustan päälle ja annetaan sen kuivua.
26 Kennon komponenteista huokoinen puolijohde 2. Kuivunut etanoli haidutetaan matalassa lämpötilassa (n. 80 C). 3. Lämmitetään esimerkiksi uunissa noin puoli tuntia (n. 400 C).
27 Kennon komponenteista huokoinen puolijohde Viimeisessä vaiheessa käytetty lämpötila määrää, kuinka hyvin partikkelit kiinnittyvät toisiinsa. Esimerkiksi nanoputkien valmistaminen johtavan alusta päälle on huomattavasti hankalampaa.
28 Kennon komponenteista väriaine Energiatilamalli Väriaineen malli perustuu kvanttimekaniikkaan kuten puolijohteenkin. Energiatilamallin selvittämiseksi on tarkasteltava yksittäistä väriainemolekyyliä kiinnittyneenä puolijohteen kiderakenteeseen. Tarkastelusta saadaan pintaan kiinnittyneen väriainemolekyylin energiatilat. Kennon toiminnan kannalta energiatiloista oleellisia ovat ns. perustila (suurienergisin täynnä olevista tiloista) ja viritystila (matalaenergisin tyhjistä tiloista).
29 Kennon komponenteista väriaine Tärkeitä ominaisuuksia Väriaineen absorptio-ominaisuudet ovat oleellisen tärkeitä kennon toiminnan kannalta. Suunnittelemalla väriaine sopivasti, absorptiospektri saadaan vastaamaan hyvin auringon valon spektriä. Valmiilla kennolla IPCE-arvo heijastaa väriaineen kykyä absorboida tietyn aallonpituista valoa suhteessa muihin aallonpituuksiin. Seuraavissa kuvissa on mitattu IPCE-arvo paljaalle TiO 2 :lle ja eri väriainepinnoituksille.
30 Kennon komponenteista väriaine
31 Kennon komponenteista väriaine
32 Kennon komponenteista väriaine Valon hyvä absorboituminen ei riitä kennon toiminnan takaamiseksi, vaan väriaineen viritystilan tulee olla puolijohteen johtavuusvyön reunaa suurienergisempi. Energia Viritystila Johtavuusvyö Absorptio Perustila Viritystilan tulee olla myös geometrisesti tarpeeksi lähellä puoli-
33 Kennon komponenteista väriaine johteen rajapintaa, ks. kuva. Nämä ominaisuudet yhdessä mahdollistavat elektronin siirtymisen väriainemolekyyliltä puolijohteen johtavuusvyölle.
34 Kennon komponenteista väriaine Väriaineelta edellytettäviä ominaisuuksia ovat myös sen hyvä kiinnittyminen puolijohteen pintaan ja hyvä kemiallinen stabiilisuus. Väriaineen kiinnittäminen käytännössä Käytännössä väriaine kiinnitetään puolijohteen pintaan liottamalla TiO 2 -kalvoa väriaineliuoksessa yön yli. Kiinnittymiseen liittyvä selitys: Liottamisen aikana väriainemolekyylit sitoutuvat TiO 2 :n pintaan COOH-ryhmistä. Tapahtumassa irtoaa OH -ryhmä ja protoni H + jolloin syntyy vettä. Seurauksena TiO 2 :n pintaan jää kovalenttisesti sitoutunut väriainemolekyyli.
DEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kuudennen luennon aihepiirit Tulevaisuuden aurinkokennotyypit: väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet 1 AURINKOKENNOJEN NYKYTUTKIMUS Aurinkokennotutkimuksessa
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
Väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit 1 AURINKOKENNOJEN SUKUPOLVET Aurinkokennotyypit luokitellaan yleensä kolmeen sukupolveen.
LisätiedotHapettimen sitoessa elektronin muodostuu pelkistin (hapetin pelkistyy) ja pelkistimen luovuttaessa elektronin muodostuu hapetin (pelkistin hapettuu).
Kennon komponenteista elektrolyytti ja vastaelektrodi Elektrolyytti muodostuu liuottimesta sekä hapetin-pelkistin-parista (redox pair). Jälkimmäinen on ionipari, joka pystyy luovuttamaan (pelkistin) ja
LisätiedotSMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta
SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta Aurinko lähettää avaruuteen sähkömagneettista säteilyä. Säteilyn aallonpituusjakauma määräytyy käytännössä auringon pintalämpötilan (n. 6000 K) perusteella.
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kolmannen luennon aihepiirit Reduktionistinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodon ymmärtämiseen Lähdetään liikkeelle aurinkokennosta, ja pilkotaan sitä pienempiin
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate
LisätiedotSMG-4300: Yhteenveto kolmannesta luennosta. PN-liitokseen perustuva aurinkokenno on kuin diodi, jossa auringonsäteily synnyttää estosuuntaisen virran.
SMG-4300: Yhteenveto kolmannesta luennosta PN-liitokseen perustuva aurinkokenno on kuin diodi, jossa auringonsäteily synnyttää estosuuntaisen virran. Aurinkokennon maksimiteho P max voidaan lausua tyhjäkäyntijännitteen
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Neljännen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Edellisellä luennolla tarkasteltiin aurinkokennon toimintaperiaatetta kennon sisäisten tapahtumisen
LisätiedotTASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET
TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan
LisätiedotKuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen
6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi
LisätiedotPuolijohteet. luku 7(-7.3)
Puolijohteet luku 7(-7.3) Metallit vs. eristeet/puolijohteet Energia-aukko ja johtavuus gap size (ev) InSb 0.18 InAs 0.36 Ge 0.67 Si 1.11 GaAs 1.43 SiC 2.3 diamond 5.5 MgF2 11 Valenssivyö Johtavuusvyö
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
LisätiedotPUOLIJOHTEISTA. Yleistä
39 PUOLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Miksi aurinkokennon virta-jännite-käyrä on tietyn muotoinen? Miten aurinkokennon virta-jännite-käyrää
LisätiedotKvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi
Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Yleistietomateriaalia luentojen tueksi Aurinkokennotyypit: Mitä erilaisia aurinkokennotyyppejä on olemassa, ja miten ne poikkeavat ominaisuuksiltaan toisistaan? Yksikiteisen
LisätiedotAURINKOPANEELIT. 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. Kuva 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate.
AURINKOPANEELIT 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate Kuva 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. Aurinkokennon rakenne ja toimintaperiaate on esitetty kuvassa 1. Kennossa auringon valo muuttuu suoraan sähkövirraksi.
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin
Lisätiedot3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)
+ 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti
LisätiedotMikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
LisätiedotWien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:
1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2
LisätiedotARTO HILTUNEN AURINKOKENNON MAKSIMITEHOPISTEEN RIIPPUVUUS TOIMINTAOLOSUHTEISTA Kandidaatintyö
ARTO HILTUNEN AURINKOKENNON MAKSIMITEHOPISTEEN RIIPPUVUUS TOIMINTAOLOSUHTEISTA Kandidaatintyö Tarkastaja: lehtori Aki Korpela 26. toukokuuta 2009 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikka
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotLuento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli
Luento 8 Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli Sähkönjohtavuus Druden malli Klassiset C V -mallit Termodynamiikka kun Ei ennustetta arvosta! Klassinen
Lisätiedot1 Johdanto. energiavyö, saavutetaan (1) missä E on
35 PUOLIJOHTEEN ENERGIA-AUKKO 1 Johdanto Kiinteissä aineissa aineen elektronitt ovat järjestyneet niin kutsutuille energiavöille. Hyvissä sähkönjohteissa ylin elektroneita sisältävä energiavyö on vain
LisätiedotPUOLIJOHTEEN SÄHKÖNJOHTAVUUS
PUOLIJOHTEEN SÄHKÖNJOHTAVUUS 1 Johdanto Kiinteissä aineissa aineen elektronit ovat järjestyneet niin kutsutuille energiavöille. Hyvissä sähkönjohteissa ylin elektroneita sisältävä energiavyö on vain osittain
LisätiedotFysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista
Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista "Perhaps a thing is simple if you can describe it fully in several different ways without immediately knowing that you are describing the same thing."
LisätiedotVastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi
Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011
LisätiedotDEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa
LisätiedotTyö 16A49 S4h. ENERGIAN SIIRTYMINEN
TUUN AMMATTIKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 16A49 S4h ENEGIAN SIITYMINEN TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään energian siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä lämpöenergian johtumisen että sähköenergian siirtymisen
Lisätiedot2. Fotonit, elektronit ja atomit
Luento 4 2. Fotonit, elektronit ja atomit Valon kvanttiteoria; fotoni Valosähköinen ilmiö ja sen kvanttiselitys Valon emissio ja absorptio Säteilyn spektri; atomin energiatasot Atomin rakenne Niels Bohrin
Lisätiedoterilaisten mittausmenetelmien avulla
Säteilynkestävien pii-ilmaisimien ilmaisimien karakterisointi erilaisten mittausmenetelmien avulla Motivaatio sekä taustaa Miksi Czochralski-pii on kiinnostava materiaali? Piinauhailmaisimen toimintaperiaate
LisätiedotKemiallinen mallinnus II: tulokset ja tulkinta. Astrokemia -kurssin luento
Kemiallinen mallinnus II: tulokset ja tulkinta Astrokemia -kurssin luento 4.4.2011 edellisissä luentokalvoissa esiteltiin kemiallisen mallintamisen perusteita, eli mitä malleihin kuuluu (millaisia efektejä
LisätiedotKaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I
Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
LisätiedotTermodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:
Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
5. Ilmaisimet Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmaisimet Ilmaisimet (kuvat: @ursa: havaitseva tähtitiede, @kqedscience.tumblr.com) Ilmaisin = Detektori: rekisteröi valon ja muuttaa käsiteltävään
LisätiedotKemian syventävät kurssit
Kemian syventävät kurssit KE2 Kemian mikromaailma aineen rakenteen ja ominaisuuksien selittäminen KE3 Reaktiot ja energia laskuja ja reaktiotyyppejä KE4 Metallit ja materiaalit sähkökemiaa: esimerkiksi
LisätiedotKokeellisen tiedonhankinnan menetelmät
Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein
LisätiedotAURINKOSÄHKÖPANEELI YKSIKITEINEN - SI-ESF-M-M156-72
Paneelit on valmistettu erittäin puhtaasta yksikiteisestä piistä ns. Czochralski menetelmällä (CZ). Menetelmän hyöty on aurinkokennon hyötysuhteen kasvu, sillä yhdenmukainen kiderakenne vähentää rekombinaatiota.
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
LisätiedotTUOMAS LAPP AURINKOVOIMALAN KÄYTTÖ LISÄENERGIAN LÄHTEENÄ KIILTO OY:SSÄ
TUOMAS LAPP AURINKOVOIMALAN KÄYTTÖ LISÄENERGIAN LÄHTEENÄ KIILTO OY:SSÄ Diplomityö Tarkastajat: professori Seppo Valkealahti ja lehtori Aki Korpela Tarkastajat ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan
LisätiedotFysikaaliset ominaisuudet
Fysikaaliset ominaisuudet Ominaisuuksien alkuperä Mistä materiaalien ominaisuudet syntyvät? Minkälainen on materiaalin rakenne? Onko rakenteellisesti samankaltaisilla materiaaleilla samankaltaiset ominaisuudet?
LisätiedotTURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO V
TURUN AMMATTIKORKAKOUU TYÖOHJ 1 3A. asertyö 1. Työn tarkoitus Työssä perehdytään interferenssi-ilmiöön tutkimalla sitä erilaisissa tilanteissa laservalon avulla. 2. Teoriaa aser on lyhennys sanoista ight
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
Lisätiedot1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?
Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
LisätiedotMateriaalifysiikkaa antimaterialla. Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto
Materiaalifysiikkaa antimaterialla Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto Miksi aine on sellaista kuin se on? Materiaalien atomitason rakenne Kokeelliset tutkimusmenetelmät Positroniannihilaatiospektroskopia
LisätiedotMIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI
sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa
LisätiedotLuku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi
Luku 14: Elektronispektroskopia 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi 1 2-atomisen molekyylin elektronitilan termisymbolia muodostettaessa tärkeä ominaisuus on elektronien
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotVyöteoria. Orbitaalivyöt
Vyöteoria Elektronirakenne ja sähkönjohtokyky: Metallit σ = 10 4-10 6 ohm -1 cm -1 (sähkönjohteet) Epämetallit σ < 10-15 ohm -1 cm -1 (eristeet) Puolimetallit σ = 10-5 -10 3 ohm -1 cm -1 σ = neµ elektronien
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit Aurinkosähkö hajautetussa sähköntuotannossa Tampereen olosuhteissa Tarkastellaan mittausten perusteella aurinkosähkön mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
LisätiedotDIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
Lisätiedot1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina
1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.
LisätiedotCCD-anturin lämpötilan vaikutus elektroluminesenssimittauksen signaali-kohinasuhteeseen
CCD-anturin lämpötilan vaikutus elektroluminesenssimittauksen signaali-kohinasuhteeseen 2.12.2014 Sampo Hyvärinen 1 TABLE OF CONTENTS 1 Johdanto... 3 2 Teoria... 4 2.1 Aurinkokenno... 4 2.2 Elektroluminesenssi...
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
LisätiedotMääritelmä, metallisidos, metallihila:
ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön
LisätiedotAikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa
Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa TkT Marja Niemi Tampereen teknillinen yliopisto Kemian ja biotekniikan laitos 23.4.2012 Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten klubi DI 2002, TTKK Materiaalitekniikan
LisätiedotROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)
ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen
LisätiedotMustan kappaleen säteily
Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
LisätiedotFYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA
FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan hila- ja prismaspektrometreihin, joiden avulla tutkitaan valon taipumista hilassa ja taittumista prismassa. Samalla tutustutaan eräiden
LisätiedotLuku 13: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi
Luku 13: Elektronispektroskopia 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi 1 2-atomisen molekyylin elektronitilan termisymbolia muodostettaessa tärkeä ominaisuus on elektronien
LisätiedotEnergiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18
Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe 1.6.2011, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Täydennä kuhunkin kohtaan yhtälöstä puuttuva suure tai vakio alla olevasta taulukosta. Anna vastauksena kuhunkin kohtaan ainoastaan
LisätiedotNanoteknologia aurinkokennoissa
Nanoteknologia aurinkokennoissa Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Kemian laitos Kemian opettajankoulutus Kandidaatintutkielma Tekijä: Kati Kolehmainen Pvm: 3.10.2011 Ohjaajat:
LisätiedotZ 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2
766328A Termofysiikka Harjoitus no., ratkaisut (syyslukukausi 24). Klassisen ideaalikaasun partitiofunktio on luentojen mukaan Z N! [Z (T, V )] N, (9.) missä yksihiukkaspartitiofunktio Z (T, V ) r e βɛr.
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään
LisätiedotJukka Kitunen Aurinkosähkön soveltuvuus hajautettuun energiantuotantoon Suomessa. Diplomityö
Jukka Kitunen Aurinkosähkön soveltuvuus hajautettuun energiantuotantoon Suomessa Diplomityö Tarkastajat: Yliassistentti Aki Korpela ja Lehtori Risto Mikkonen Tarkastajat ja aihe hyväksytty Sähköosastoneuvoston
LisätiedotTeoreettisen fysiikan esittely
Teoreettisen fysiikan esittely Fysiikan laitos Oulun yliopisto 28.9.2012 Erkki Thuneberg Nämä kalvot on saatavissa osoitteessa http://www.oulu.fi/fysiikka/teoreettinen-fysiikka Sisältö Mitä on teoreettinen
LisätiedotSMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet
SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet AURINKOENERGIA Maapallolle saapuva säteilyteho Aurinkolämpöjärjestelmät Aurinkosähkö Valosähköinen ilmiö Aurinkokennon toimintaperiaate Aurinkosähköjärjestelmät
LisätiedotMUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA
MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.
LisätiedotAalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian laitos Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Litiumioniakku
Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian laitos Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Litiumioniakku CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit Työstä vastaa Tanja Kallio (tanja.kallio@aalto.fi)
LisätiedotValosähköisten aurinkopaneeleiden hyötysuhteet
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Valosähköisten aurinkopaneeleiden hyötysuhteet Efficiencies
LisätiedotInfrapunaspektroskopia
ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.
LisätiedotVoima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen
Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen Mene osoitteeseen presemo.helsinki.fi/kontro ja vastaa kysymyksiin Tavoitteena tällä luennolla Miten määritetään voima kun potentiaalienergia U(x,y,z)
LisätiedotULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE
ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE Palautetaan mieleen jaksollinen järjestelmä ja mitä siitä saa- Kertausta daan irti. H RYHMÄT OVAT SARAKKEITA Mitä sarakkeen numero kertoo? JAKSOT OVAT RIVEJÄ Mitä
LisätiedotLimsan sokeripitoisuus
KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan
LisätiedotTimo Ranta. AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄN MITOITUS KORTTELIALUEELLE Järjestelmän kannattavuus ja business case
Timo Ranta AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄN MITOITUS KORTTELIALUEELLE Järjestelmän kannattavuus ja business case Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta Diplomityö Maaliskuu 2019 i TIIVISTELMÄ Timo Ranta:
LisätiedotModerniOptiikka. InFotonics Center Joensuu
ModerniOptiikka InFotonics Center Joensuu Joensuun Tiedepuistossa sijaitseva InFotonics Center on fotoniikan ja informaatioteknologian yhdistävä kansainvälisen tason tutkimus- ja yrityspalvelukeskus. Osaamisen
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotLinssin kuvausyhtälö (ns. ohuen linssin approksimaatio):
Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Optiikan perusteet 1. Työn tavoite Työssä tutkitaan valon kulkua linssisysteemeissä ja perehdytään interferenssi-ilmiöön. Tavoitteena on saada perustietämys optiikasta
LisätiedotFRANCKIN JA HERTZIN KOE
FYSP106/2 Franckin ja Hertzin koe 1 FYSP106/2 FRANCKIN JA HERTZIN KOE Työssä mitataan elohopea-atomin erään viritystilan energia käyttäen samantyyppistä koejärjestelyä, jolla Franck ja Hertz vuonna 1914
LisätiedotPUOLIJOHTEISTA. Yleistä
39 POLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa
LisätiedotMaking LED lighting solutions simple TM. Tuomas.Lamminmaki@FutureElectronics.com
Making LED lighting solutions simple TM Tuomas.Lamminmaki@FutureElectronics.com LED valaisinsuunnittelun erityisvaatimukset Lämmön hallinta Liitäntälaite Optiikka ja värit LEDin valinta! Energia LEDissä
LisätiedotEksimeerin muodostuminen
Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.
LisätiedotTN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu
TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista
Lisätiedot1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2
FYSIKAALINEN KEMIA KEMA22) Laskuharjoitus 2, 28..2009. van der Waalsin tilanyhtälö: p = RT V m b a Vm V 2 m pv m = RT V m b = RT = RT a ) V m RT a b/v m V m RT ) [ b/v m ) a V m RT Soveltamalla sarjakehitelmää
LisätiedotMIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI
sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI TEORIA Spektroskopia on erittäin yleisesti käytetty analyysimenetelmä laboratorioissa, koska se soveltuu
Lisätiedot