Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, 120 ov LÄHIHOITAJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, 120 ov LÄHIHOITAJA"

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, 120 ov LÄHIHOITAJA Hyväksytty Näyttötoimikunnassa Ammatillisen koulutuksen johtaja Voimassa alkaen

2 Sisällys 1. JOHDANTO PERUSTUTKINNON OPISKELU Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Sosiaali- ja terveysalan osaamistarpeet Pirkanmaan alueen sosiaali- ja terveysalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet Opinto-ohjaus Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Koulutusohjelman valinta Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Arviointi Opintopolku Yrittäjyys TUTKINNON OSIEN KUVAUKSET Kaikille pakolliset tutkinnon osat Kasvun tukeminen ja ohjaus 15 ov Hoito ja huolenpito 20 ov Kuntoutumisen tukeminen 15 ov Koulutusohjelma Kaikille valinnaiset tutkinnon osat

3 5. OPINNÄYTE SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA Vapaasti valittavat tutkinno osat Arkipäivän matematiikkaa 2 ovsyvennä lääkelaskutaitojasi 1 ov Syvennä lääkelaskutaitojasi 1 ov Mielen hyvinvointi 2 ov 832 3

4 1. JOHDANTO Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman ammattitaitoa täydentävien ja valinnaisten tutkinnon osien järjestämisestä. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Ammatillisen koulutuksen johtaja on hyväksynyt tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kaikille pakolliset tutkinnon osat ja Tredun näyttötoimikunta on hyväksynyt niiden ammattiosaamisen näyttöjä koskevat osat. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla sekä wilma.tampere.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. 4

5 2. PERUSTUTKINNON OPISKELU Tämä Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa pohjautuu Opetushallituksen määräykseen 17/011/2010, Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2010, Ammatillisen perustutkinnon perusteet ja sen muutokseen 37/011/2011 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Jalkojenhoidon koulutusohjelma, Valinnaiset tutkinnon osat, Ammatillisen perustutkinnon perusteet. 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto on laaja-alainen ja vastaa monipuolisesti työelämän tarpeisiin. Tutkinnon suorittaneella on ammatilliset perusvalmiudet sosiaali- ja terveysalan ammattietiikan ja eettisten periaatteiden mukaiseen työskentelyyn eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten henkilöiden kanssa sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä. Koulutusohjelmavalintansa ja valinnaisten tutkinnon osien perusteella tutkinnon suorittaneella on erikoistuneempaa osaamista yhdellä sosiaali- ja terveydenhuollon osaalueella. Tutkinto on työelämälähtöinen ja rakennettu työelämän toimintakokonaisuuksista ja työelämässä vaadittavasta osaamisesta. Lähihoitajan laaja-alainen osaaminen mahdollistaa tarvittaessa joustavan siirtymisen alan erilaisiin työtehtäviin. Sosiaali- ja terveysalan ammatillisesti koulutetun työvoiman tarve kasvaa. Sosiaali- ja terveysalalla toimitaan julkisen (kunnat, kuntayhtymät) tai yksityisen työnantajan palveluksessa tai kolmannella sektorilla ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös itsenäisinä ammatinharjoittajina tai yrittäjinä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja on terveydenhuollon ammattihenkilölaissa nimikesuojattu ja sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdot täyttävä ammattihenkilö. Sosiaali- ja terveysalan ammatillisen peruskoulutuksen perinteisiä arvoja ovat ihmisen kunnioittaminen, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja vastuun ottaminen. Koulutuksen tavoitteena on antaa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tarpeellisia tietoja ja taitoja ammattitaidon saavuttamiseksi sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, tukea opiskelijoiden kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi, antaa jatko-opintojen, harrastusten ja persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja, tukea elinikäistä oppimista sekä tukea opiskelijan arvojen, maailmankuvan ja ajattelun kehittymistä. 5

6 2.1.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Sosiaali- ja terveysalan opiskelijan terveydentilan tulee olla sellainen, ettei se ole esteenä alan opiskelulle ja ammatissa toimimiselle. Alan koulutukseen hakeutuvan on hyvä ottaa huomioon, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisuus edellyttää lähihoitajan terveydeltä hyvää fyysistä toimintakykyä, henkistä tasapainoa ja kykyä olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Opetushallituksen määräys Opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuista (SORA) ammatillisissa perustutkinnoissa ( nro 38/011/2011) velvoittaa opiskelijan antamaan tietoja terveydentilastaan ja esittämään tarvittaessa rikostaustaotteen. Näiden pohjalta oppilaitoksella on mahdollisuus peruuttaa opiskeluoikeus tai velvoittaa opiskelijaa osallistumaan huumausainetestaukseen. Terveydentila voi estää opiskelijaksi ottamisen, jos opiskelija ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään ole soveltuva opintoihin, käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen. Opiskelijan on pyydettäessä annettava terveydentilaa koskevat tiedot. Lisäksi opiskelijan pitää kertoa mahdollisesta aiemmasta opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksestä. Opiskelijaksi ottamisen esteenä ja opiskeluoikeuden peruuttamisen perusteena voivat olla sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus sellaiset fyysiset sairaudet kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. Oppilaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyviä tietoja. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koulutuksen järjestäjän on ensisijaisesti selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos 1. opiskelija on opinnoissaan toistuvasti tai vakavasti vaarantanut oman tai toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden 2. opiskelija ei terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään täytä säädettyjä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä 3. opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon aiemmasta peruuttamispäätöksestä 6

7 Kun opinnot ja työssäoppiminen edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, opiskelijan on pyydettäessä toimitettava rikostaustaote koulutusalajohtajalle. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei työssäoppimiseen menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (esim. seksuaalirikokset, tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset). Työssäoppimisen kestäessä yli 3 kk on opiskelijan toimitettava rikostaustaote (alaikäisten parissa työskentelevät 2+1 mallin opiskelijat tai laajennettu työssäoppiminen alaikäisten parissa). Otetta pyydetään ennen työssäoppimisen tai tehtävien alkamista. Oppilaitos voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen. Koulutuksen järjestäjä vastaa todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Todistus on esitettävä oppilaitoksen määräämässä ajassa. Huumausainetestistä kieltäytyminen johtaa kurinpidollisiin toimenpiteisiin (esim. määräaikainen erottaminen). 2.2 Sosiaali- ja terveysalan osaamistarpeet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä monimuotoistuu ja palvelujen tuottajat verkostoituvat. Palvelurakenteen muutoksen tavoitteena on palveluiden asiakaslähtöisyyden lisääminen. Sosiaali- ja terveysalan kehittämishaasteet liittyvät tuotantorakenteiden ja toimintamallien uudistamiseen sekä erilaisen teknologian tehokkaampaan hyödyntämiseen ja yrittäjyyteen ohjaamiseen. Hyvät tietotekniikkataidot sekä kommunikaatio- ja hyvinvointiteknologian hyödyntäminen ovat tulevaisuudessa tärkeitä osaamisalueita. Palvelutuotannon kehittämishaasteita ovat väestön ikääntyminen, monimuotoistuvat ongelmat, osallisuuden vahvistaminen, asiakaslähtöisyys ja kansalaisnäkökulma sekä kulttuurien välinen osaaminen. Lähihoitajalta edellytetään verkostoissa toimimisen taitoja, hyvää palvelujärjestelmän tuntemusta ja asiakaslähtöisen palveluohjauksen taitoja. Hänen odotetaan toimivan sisäisen yrittäjyyden periaatteella eli aloitteellisesti, vastuullisesti, kustannustietoisesti ja ammattitaitoaan jatkuvasti kehittäen. Lähihoitajan perustehtävässä eli asiakkaan tai potilaan päivittäisten toimintojen tukemisessa painottuu tulevaisuudessa entistä voimakkaammin terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmallinen edistäminen. Työtä tehdään moniammatillisissa tiimeissä, mutta asiakkaiden luona yksilöllisesti tehtävä työ edellyttää työntekijältä itsenäistä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoa ja vahvaa tiedollista osaamista näiden pohjaksi. Kaikessa työssä korostuu kuntouttavan työn näkökulma. 7

8 2.3 Pirkanmaan alueen sosiaali- ja terveysalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Luvussa 2.2. kuvatut alan yleiset osaamistarpeet kuvaavat sosiaali- ja terveysalan painopisteitä myös Pirkanmaalla. Lähihoitajakoulutuksen kehittämisessä huomioidaan erityisesti palvelutuotannon monimuotoistuminen sekä kotihoitoon, kotikuntoutukseen ja palveluasumiseen painottuvien palvelujen lisääntyminen ja perinteisten laitospalvelujen vähentyminen lähihoitajan työkenttänä. Tredun hyvinvointialalla toteutetaan pilottina lukuvuonna Tampereen läntisellä alueella yhteistyössä Tampereen kaupungin kotihoidon ja alueen yksityisten palvelujen tuottajien kanssa opiskelijoiden työssäoppimisen alueellisen kehittämisen hanke. Tavoitteena on koulutuksen työelämälähtöisyyden lisääminen, työssäoppimisen laadun kehittäminen ja kotihoidon osuuden lisääminen työssäoppimismahdollisuutena. Ikaalisten toimipisteessä alkaa lukuvuonna lähihoitajopiskelijoiden laajennetun työssäoppimisen pilotti yhteistyössä Jalmari Jyllin Säätiön Jyllin Kotien asumis- ja palvelukeskuksen kanssa. Pilotin tavoitteena on koulutuksen työelämälähtöisyyden vahvistaminen, opiskelijoiden joustavan tutkinnon suorittamisen edistäminen ja koulutuksesta työelämään siirtymisen tukeminen. Pilotissa keskitytään erityisesti Sairaanhoidon ja huolenpidon sekä Vanhustyön koulutusohjelmien opintojen työpainotteiseen toteutukseen. Tutkintoon kuuluu vähintään 29 opintoviikkoa työssäoppimista erilaisilla alan työpaikoilla. Sosiaalija terveysalan koulutuksen ja työn kehittäminen yhdessä Pirkanmaan työelämän kanssa toteutuu jatkuvan vuoropuhelun, erilaisten yhteistyöprojektien ja opettajien työelämäjaksojen avulla. Uudistuvien ja uusien hankkeiden tavoitteena on taata koulutuksen kehittyminen ja ajantasaisuus. Tredun sosiaali- ja terveysalan ammatillinen neuvottelukunta toimii keskeisenä yhteistyöelimenä. Neuvottelukunnassa on työelämän, opiskelijoiden, koulutuksen järjestäjän ja toisen asteen johtokunnan edustajat. 2.4 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja työskentelee ihmisten kanssa ja heitä varten. Lähihoitaja osaa kohdata eri elämänkulun vaiheissa olevat asiakkaat ja potilaat yksilöinä ja edistää toiminallaan heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. Lähihoitaja työskentelee sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä. Hän osaa avustaa ja ohjata asiakasta ja potilasta voimavaralähtöisesti, yksilöllisesti ja tasavertaisesti arjen tilanteissa. Hän osaa ohjata asiakasta ja potilasta toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä terveellisissä elintavoissa, kuten ravitsemuksessa ja liikunnassa sekä elämänhallinnassa. Hän osaa ohjata ja 8

9 tukea asiakkaita ja potilaita erilaisten hyvinvointipalvelujen hakemisessa ja käytössä sekä tarvittaessa erilaisten vertaistukea antavien yhteisöjen pariin. Lähihoitaja osaa hyödyntää työssään tutkintoon kuuluvaa laaja-alaista sosiaali- ja terveysalan osaamista erilaisissa toimintaympäristöissä ja työskennellessään eri kulttuuritaustaisten asiakkaiden ja potilaiden ja heidän läheisten kanssa. Lähihoitajan laaja-alainen sosiaali- ja terveysalan osaaminen mahdollistaa tarvittaessa joustavan siirtymisen alan erilaisiin työtehtäviin. Lähihoitaja hyödyntää työssään valitsemansa koulutusohjelman tai osaamisalan tuottamaa erikoistuneempaa osaamista. Lähihoitaja osaa työskennellä suunnitelmallisesti ja joustavasti muuttuvissa tilanteissa sekä tehdä valintoja ja päätöksiä luovasti. Lähihoitaja osaa toimia työssään sosiaali- ja terveysalan arvoperustan mukaisesti. Hän osaa tunnistaa, käsitellä ja ratkaista työssä esiintulevia eettisiä ongelmia ja noudattaa alansa ammattietiikkaa. Lähihoitaja osaa työskennellä vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti sekä toimia oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Lähihoitaja vastaa tekemästään työstään ensisijaisesti asiakkaalle ja potilaalle mutta myös yhteiskunnalle. Lähihoitaja osaa ylläpitää ammattitaitoaan seuraamalla alansa kehitystä, päivittämällä tietojaan sekä syventämällä ammatillista osaamistaan lisä- ja täydennyskoulutuksella tai hakeutumalla jatko-opintoihin. Lähihoitaja osaa huolehtia omasta työ- ja toimintakyvystään, työhyvinvoinnistaan ja ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä. Lähihoitaja osaa toimia työssään kokonaisvaltaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevaisesti. Lähihoitaja kunnioittaa asiakkaiden ja potilaiden vakaumusta, arvoja ja kokemuksia. Työssä korostuu asiakkaan terveyden edistäminen sekä hyvinvointia ja kokonaiskuntoutumista tukeva työote. Hän osaa ottaa työskentelyssään huomioon asiakas- ja potilasturvallisuuden, ennaltaehkäistä tapaturmien syntymistä sekä toimia turvallisesti ja ergonomisesti. Hän osaa tunnistaa väkivallan uhkan ja sen erilaiset ilmenemismuodot (mm. perhe- ja lähisuhdeväkivallan) ja osallistua väkivaltaa ja syrjäytymistä ehkäisevään työhön. Hän osaa toimia asiakaslähtöisesti vammaisten (ml. henkilöt, joilla on näön ja/tai kuulon heikkous) asiakkaiden tai potilaiden kanssa, edistää heidän toimintakykyään ja ohjata heitä apuvälineiden käytössä ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelujärjestelmässä. Lähihoitaja osallistuu terveyden edistämiseen ja ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön sekä muiden kansansairauksien ehkäisyyn niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin kohdalla. Lähihoitaja osaa työskennellä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa työryhmissä ja projekteissa. Hän osaa toimia rakentavasti yhteistyössä eri ammattiryhmien kesken ja kommunikoida asianmukaisesti erilaisissa tilanteissa. Hän osaa käyttää työssään ammatillisia, vuorovaikutus-, ihmissuhde- ja neuvottelutaitoja sekä kielitaitoa. Hän osaa hyödyntää työssään asiakas- ja potilasryhmien ja työyhteisön jäsenten välistä vertaistukea. Lähihoitaja osaa ottaa työssään huomioon työ- ja elinympäristön esteettisyyden hyvinvoinnin edistäjänä. 9

10 Lähihoitaja hallitsee ammattinsa keskeisen tietoperustan, joka käsittelee ihmisen ja hänen psykososiaalisen ja fyysisen ympäristönsä sekä yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Hän osaa hyödyntää tietotekniikkaa ja alan teknologiaa. Hänellä on valmiudet yrittäjyyteen sekä työskentelyyn verkostoissa ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Hän osaa ottaa työssään huomioon ympäristö- ja kustannusvaikutukset ja toimia taloudellisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti. Hän osaa noudattaa työssään ympäristöä säästäviä kestävän kehityksen toimintaperiaatteita. Hänellä on elinikäisen oppimisen valmiudet, ja hän osaa hakea ja soveltaa työssään uutta tietoa ja perustella tekemänsä ratkaisut. Ensihoidon koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja osaa toimia turvallisesti ensihoitopalvelussa erilaisissa ympäristöissä ja hoitaa ensihoidon potilasta ambulanssissa ja päivystysvastaanotoilla. Hän osaa työskennellä potilaan hoitoprosessissa poliklinikoilla ja perioperatiivisissa hoitoyksiköissä. Lähihoitaja osaa käyttää työssään ensihoitopalvelun, päivystyspotilaan hoitotyön ja perioperatiivisen hoitotyön edellyttämää tietoperustaa sekä tehdä moniammatillista viranomaisyhteistyötä. Hän osaa ottaa huomioon erilaisten sairauksien ja vammojen vaikutukset ihmisen elintoimintoihin ja käyttäytymiseen. Lähihoitaja osaa järjestää ensihoitopotilaalle ja hänen läheisilleen ja muille tapahtumassa mukana olleille psykososiaalista tukea. Hän osaa käyttää työssään hoitovälineitä ja terveydenhuollon laitteita sekä huolehtia niiden sekä ambulanssin päivittäisestä huollosta ja käyttökunnosta. Hän osaa kuljettaa ambulanssia. Hän osaa erilaisia immobilisaatiohoitoon kuuluvia potilaan repositio- ja tuentahoitoja ja yleisimpien ylä- ja alaraajavammojen kipsauksen sekä niihin liittyvän potilaan ohjauksen. Tyypillisiä tämän koulutusohjelman tai osaamisalan suorittaneen lähihoitajan työpaikkoja ovat sairaankuljetusyritykset tai pelastuslaitosten ensihoitopalveluyksiköt, sairaaloiden päivystyspoliklinikat tai terveyskeskusten päivystysvastaanotot sekä yliopistollisten sairaaloiden tai keskussairaaloiden leikkausosastot. Kuntoutuksen koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja osaa ohjata ja tukea voimavaralähtöisesti erilaisten ja eri-ikäisten kuntoutujien kuntoutumista sekä edistää kuntoutujan toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia kuntouttavalla työotteella moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Hän hyödyntää työskentelyssään kuntoutukseen liittyvää tietoperustaa. Lähihoitaja ohjaa kuntoutujaa päivittäisissä toiminnoissa ja hyödyntää erilaisia kommunikaatiomenetelmiä vuorovaikutuksessa ja viestinnässä. Kuntoutuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa ohjata kuntoutujalle terveyttä edistävää liikuntaa. Hän osaa soveltaa kuntoutusalan ammattihenkilöiden tekemiä toimintakyvyn mittauksia, tehdä toimintakyky- ja suorituskykytestejä lähihoitajan vastuualueella sekä ohjata kuntoutujaa tarpeellisten liikkumisvälineiden ja PT-apuvälineiden käytössä ja hankinnassa. Hän osaa hyödyntää kuntoutujan sosiaalista verkostoa ja käyttää verkostotyön menetelmiä sekä tukea kuntoutujaa osallistumaan kodin ulkopuoliseen toimintaan kuten esim. työ-, harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan. Tyypillisiä tämän koulutusohjelman tai osaamisalan suorittaneen lähihoitajan työpaikkoja ovat kuntoutujan kotiympäristö, kotihoidon ja välimuotoisen asumisen ympäristöt, toiminta- ja työkeskukset, työpajat, palvelukeskukset, 10

11 kylpylät, terveyskeskusten vuodeosastot ja kuntoutumisyksiköt sekä erilaiset kuntoutumiseen liittyvät kolmannen sektorin työpaikat. Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida eri-ikäisten lasten ja nuorten hoitoa ja kasvatusta moniammatillisessa yhteistyössä erilaisissa työympäristöissä. Lähihoitaja osaa myös sairaiden ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten hoitoa ja kasvatusta. Hän osaa ohjata yksittäistä lasta ja nuorta sekä erilaisia ryhmiä sekä tukea lasten ja nuorten välistä vuorovaikutusta. Hän osaa toimia vastuullisesti, lapsilähtöisesti ja perhekeskeisesti. Lähihoitaja hyödyntää työssään lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen tietoperustaa. Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa ohjata perheitä yhteiskunnan tarjoamien palveluiden ja tukitoimien hyödyntämisessä. Hän osaa edistää lapsen ja nuoren terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä tunnistaa näihin liittyviä uhkatekijöitä sekä ehkäistä niiden syntymistä. Tyypillisiä lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman suorittaneiden työympäristöjä ovat erilaiset varhaiskasvatuksen toimintaympäristöt esim. päiväkodit, koulut, lastensuojelun yksiköt, lasten ja nuorten sairaalat sekä perhetyö. Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja osaa edistää työssään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä, osallistua mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn sekä vahvistaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asemaa. Hän osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida eri-ikäisen mielenterveys- ja päihdeasiakkaan ja -potilaan hoito- ja kuntoutusprosessia. Lähihoitaja osaa arvioida mielenterveys- ja päihdeasiakkaan toimintakykyisyyttä, päivittäisistä toiminnoista selviytymistä sekä turvallisuuden ja avun tarvetta. Lähihoitaja hyödyntää mielenterveys- ja päihdetyön tietoperustaa sekä mielenterveys- ja päihdetyön hoito- ja kuntoutusmenetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä. Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelman tai osaamisalan suorittaneen lähihoitajan työ on ihmissuhdetyötä, jota tehdään yhdessä asiakkaan ja potilaan, hänen perheensä sekä moniammatillisen työryhmän ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Työ vaatii oman persoonallisuuden käyttöä, jatkuvaa itsensä ja itsetuntemuksensa kehittämistä sekä kykyä huolehtia omasta työhyvinvoinnista. Tyypillisiä tämän koulutusohjelman tai osaamisalan suorittaneiden työpaikkoja ovat mielenterveys- ja päihdehuollon yksiköt joko julkisella tai yksityisellä sektorilla. Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja osaa moniammatillisen työryhmän jäsenenä sekä itsenäisesti suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan ja potilaan sairaanhoitoa, huolenpitoa ja kuntoutumista erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän hyödyntää työssään sairaanhoidon ja huolenpidon monitieteistä tietoperustaa. Työssä korostuvat asiakkaan ja potilaan terveyden, toimintakyvyn, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä niitä uhkaavien tekijöiden ehkäisy ja torjuminen. Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa ohjata potilasta tai asiakasta ravitsemuksessa, terveissä elintavoissa ja toimintakykyä edistävässä liikunnassa sekä toteuttaa lääkehoitoa. Lähihoitaja osaa 11

12 edistää asiakkaan tai potilaan vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa, päivittäisistä toimista selviytymistä sekä ohjata ja antaa tukea erilaisten sosiaalisisten ongelmien selvittämisessä. Sairaanhoito ja huolenpito edellyttävät lähihoitajalta itsenäistä päätöksentekoa ja jatkuvaa ammattitaidon ylläpitämistä. Tyypillisiä tämän koulutusohjelman tai osaamisalan suorittaneen lähihoitajan työpaikkoja ovat terveyskeskukset, sairaalat, yksityinen terveydenhuolto, vanhainkodit, palvelukeskukset tai asiakkaan koti. Suun terveydenhoidon koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja osaa toimia suun terveydenhuollon palvelujärjestelmässä moniammatillisen hoitotiimin jäsenenä sekä ohjata asiakkaita ja potilaita palvelujen käytössä. Hän osaa huolehtia aseptisen toimintaperiaatteiden mukaan hoitoympäristön toimintavalmiudesta sekä välineiden huollosta. Suun terveydenhoidon koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa arvioida eri-ikäisten asiakkaiden tai potilaiden suun terveydentilaa ja ohjata asiakkaita tai potilaita suun terveyden edistämisessä. Lähihoitaja osallistuu suun tutkimukseen, paikkaus- ja juurenhoitoon, hampaanpoistoon ja iensairauksien hoitoon moniammatillisen hoitotiimin jäsenenä. Lisäksi hän osaa oman alansa lääkehoidon. Hän osaa käyttää alansa perustyövälineitä, työmenetelmiä ja materiaaleja, toimia ergonomisesti sekä tunnistaa työhönsä liittyvät terveyshaitat. Hän osallistuu myös oikomishoidon, suukirurgian, protetiikan ja purentafysiologian hoitotoimenpiteisiin hoitotiimin tukemana. Hän hyödyntää työssään suun terveydenhoidon tietoperustaa. Työympäristöjä ovat julkiset ja yksityiset suun terveydenhuollon yksiköt. Vammaistyön koulutusohjelman suorittaneella lähihoitajalla on valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöisesti eri-ikäisten, eri tavalla vammaisten ja eri kulttuureista tulevien asiakkaiden hoitoa, kasvatusta ja kuntoutusta moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Hän hyödyntää työssään vammaistyön tietoperustaa. Hän kunnioittaa vammaisen asiakkaan itsemääräämisoikeutta, osaa tukea hänen osallisuuttaan ja tunnistaa oman vallankäyttötapansa. Lähihoitaja osaa kommunikoida erilaisten asiakkaiden kanssa ja käyttää tarvittaessa puhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiomenetelmiä. Hän osaa käyttää vammaistyön apuvälineitä ja ohjata asiakasta niiden turvallisessa käytössä. Hän osaa tukea ja ohjata vammaista asiakasta terveyden edistämisessä sekä kohdata haastavasti käyttäytyviä asiakkaita. Vammaistyön koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa suunnitella yhdessä asiakkaan kanssa vammaiselle asiakkaalle viihtyisän ja turvallisen asuin- ja elinympäristön. Työ on ihmissuhdetyötä, jota tehdään yhteistyössä vammaisen itsensä, hänen läheistensä sekä moniammatillisen työryhmän kanssa. Työ vaatii luovaa ongelmanratkaisutaitoa sekä jatkuvaa oman työn kehittämistä. Tyypillisiä tämän koulutusohjelman tai osaamisalan suorittaneen lähihoitajan työpaikkoja ovat erilaiset vammaistyön toimintaympäristöt. Vanhustyön koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida vanhuksen tai muistisairaan ihmisen toimintakykyä ylläpitävää ja kuntoutumista edistävää hoitoa ja palvelua ja sosiaalista vuorovaikutusta erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän osaa ohjata ja 12

13 tukea vanhusta tai muistisairasta ihmistä päivittäisissä toiminnoissa ja omaa elämää koskevassa päätöksenteossa sekä tukea hänen osallisuuttaan yhdessä läheisten ja yhteistyöverkostojen kanssa. Toiminnassaan hän osaa ottaa huomioon asiakkaan elämänhistorian, voimavarat ja yksilöllisen elämäntilanteen. Hän osaa toiminnallaan edistää asiakkaan hyvää, mielekästä ja turvallista elämää. Vanhustyön koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa ohjata vanhuksia ja heidän läheisiään fyysisen ja psyykkisen terveyden edistämisessä, terveiden elintapojen omaksumisessa, käyttää kuntouttavia ja toimintakykyä edistäviä työmenetelmiä ja ottaa huomioon työturvallisuuden. Hän osaa kehittää ammattitaitoaan ja vanhustyötä sekä hyödyntää oman alansa moniammatillista tietoperustaa. Tyypillisiä vanhustyön koulutusohjelman tai osaamisalan työpaikkoja julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla ovat kotihoito, päivätoiminta, palvelutalot ja -keskukset, dementiayksiköt, vanhainkodit ja sairaalat. Lisäksi ammatillinen peruskoulutus tukee opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden moni puolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukee elinikäistä oppimista (L 630/98,5 ). 2.5 Opinto-ohjaus Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa. Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Ohjaukseen osallistuvat kaikki ammattiopiston opettajat, ryhmänohjaajat ja oppimisen tukipalveluhenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävinä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittää oppimisen valmiuksiaan. Opettajat ovat myös opiskelijoiden tukena ammatillisessa kasvussa. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähimpänä tukena opintojen ajan. Ryhmänohjaaja laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ohjaa opiskelijaa ammatillisiin opintoihin ja seuraa opintojen etenemistä suunnitellulla tavalla. Hän on myös opiskelijan tukena ammatillisessa kasvussa ja arjen asioissa. Ryhmänohjaaja on tärkeä yhteyshenkilö oppilaitoksen ja alaikäisen opiskelijan huoltajan välillä. Ryhmänohjaajan vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Opinto-ohjaaja on opiskelijoiden tukena kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa mm. henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa, ammatillisen kasvun tukemisessa, opintojen etenemisessä ja työelämään ja jatko-opintoihin ohjaamisessa. 13

14 2.5.1 Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus Opintojen alussa ns. orientaatiojaksolla koko henkilökunta ja ryhmänohjaaja osallistuvat opiskelijan perehdyttämiseen oppilaitosyhteisöön ja opiskeluun liittyviin asioihin. Ryhmänohjaaja pitää tulohaastattelun ja sen pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Sen tarve korostuu etenkin, jos opiskelijan opintojen eteneminen poikkeaa oman ryhmän polusta Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana opiskelija saa ohjausta ja tukea opintojen suunnittelussa, koulutusohjelmavalinnoissa, ammatillisten, ammattitaitoa täydentävien ja vapaasti valittavien opintojen valinnoissa. Lähihoitajaopiskelijan opintojen aikana tapahtuvassa ohjauksessa korostuu ohjaus ryhmässä, tiimissä ja yhteistyössä toimimiseen, koska nämä ovat keskeisiä ammattitaidon osa-alueita. Opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja elämänhallinnassa opiskelija saa tukea ja ohjausta oppimisen tukipalveluhenkilöstöltä opinto-ohjaajalta, kuraattorilta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta ja erityisohjaajilta Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Päättövaiheen opinto-ohjauksella varmistetaan, että kaikki opinnot tulevat suoritetuksi ja arvioiduksi. Ohjauksessa keskitytään myös jatko-opintojen suunnitteluun ja työelämään ohjaukseen. Opiskelijaryhmille järjestetään jatko-opintoinformaatiotilaisuuksia. Opinto-ohjaajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta niille opiskelijoille, jotka haluavat keskustella jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Työnhakuun liittyvistä asioista annetaan ryhmäohjausta tai henkilökohtaista ohjausta. 2.6 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (601/ a ) mukaan näyttötoimikunnan tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, määrätä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen. 14

15 Näyttötoimikunnassa on edustettuina koulutuksen järjestäjä, työelämä, opettajat ja opiskelijat. Sen toimintaa tukevat ammatilliset neuvottelukunnat, joita on 18 kpl. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa koskevat asiat valmistellaan Sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa neuvottelukunnassa. Näyttötoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. Ammatilliset neuvottelukunnat kokoontuvat kuukautta ennen näyttötoimikunnan kokouksia valmistelemaan kokoukseen tulevat asiat. Ammatilliset neuvottelukunnat käsittelevät ajankohtaisia tutkintoalaa ja työelämälähtöisyyttä koskevia aiheita sekä alustavasti ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat ja raportit. 2.7 Tutkintokohtaiset muut erityisvaatimukset Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja on terveydenhuollon ammattihenkilölaissa (L 1994/559) nimikesuojattu ja sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdot (L 2005/272) täyttävä ammattihenkilö. Nimikesuojaus tapahtuu rekisteröitymällä Valviran ammatinharjoittajarekisteriin. Oppilaitos tekee nimikesuojaushakemukset opiskelijoidensa puolesta yhteishakemuksella tutkinnon suorittamisen vaiheessa. Kun opinnot ja työssäoppiminen edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, opiskelijan on pyydettäessä toimitettava rikostaustaote. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei työssäoppimiseen menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (esim. seksuaalirikokset, tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset). Työssäoppimisen kestäessä yli 3 kk on opiskelijan toimitettava rikostaustaote (laajennettu työssäoppiminen alaikäisten parissa) koulutusalajohtajalle. Otetta pyydetään ennen työssäoppimisen tai tehtävien alkamista. Oppilaitos voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen. Koulutuksen järjestäjä vastaa todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Todistus on esitettävä oppilaitoksen määräämässä ajassa. Huumausainetestistä kieltäytyminen johtaa kurinpidollisiin toimenpiteisiin (esim. määräaikainen erottaminen). 15

16 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Tampereen seudun ammattiopisto 3. TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat). Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat 50 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 30 ov Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 16 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 10 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 4 ov Sisältäen: työssäoppiminen väh. 29 ov, yrittäjyys 5 ov, opinnäyte väh. 2 ov Opinto-ohjausta väh. 1,5 ov Lähihoitajan perustutkinto sisältää opintoja 120 opintoviikkoa (ov), josta opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov. Tutkinto sisältää ammatillisia opintoja 90 ov. Näihin sisältyy kaikille pakolliset tutkinnon osat 50 ov, koulutusohjelmittain eriytyvä yksi pakollinen tutkinnon osa 30 ov sekä kaikille valinnaiset tutkinnon osat tai muut valinnaiset tutkinnon osat 10 ov. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 29 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte 2-10 ov. Lisäksi tutkinto sisältää ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia 20 ov (valinnaisia 4 ov) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia 10 ov. Opiskelijan on mahdollista valita myös ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat, jotka laajentavat perustutkinnon kokonaisuutta. Lähihoitajan opintoihin sisältyy työssäoppimista koko opintojen ajan jokaisessa ammatillisessa 16

17 tutkinnon osassa. Opiskelijan tulee suorittaa kaikille pakolliset tutkinnon osat (Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito sekä Kuntoutumisen tukeminen) hyväksytysti ennen koulutusohjelmaopintojen alkamista. Tredussa opiskelija voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhteistyössä lukiotoimen kanssa. Mikäli opiskelija haluaa myös lukion päättötodistuksen, hänen tulee opiskella koko lukion oppimäärä lukiossa. Ylioppilaat opiskelevat kaikille pakolliset tutkinnon osat (50 ov) sekä koulutusohjelmaopinnot (30 ov ). Ammatillisen perustutkintokoulutuksen yhteydessä opiskeltavat lukio-opinnot sisällytetään ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin (20 ov), vapaasti valittaviin tutkinnon osiin (10 ov) sekä kaikille valinnaisiin tutkinnon osiin (10 ov). Ylioppilaiden lukio-opinnoista tunnustetaan vastaavasti nämä (40 ov). Opintoviikko on keskimäärin 40 tuntia opiskelijan työtä. Tämä sisältää lähiopetusta oppilaitoksessa, opiskelijan itsenäistä opiskelua kuten tehtäviä tai opintokäyntejä.opetusta toteutetaan myös verkko-opintoina ja projektiopiskeluna. 3.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Peruskoulupohjainen opiskelu Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Sosiaali- ja terveysala Lähihoitaja 17 opiskeluvuosi ov Ammatilliset tutkinnon osat ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat ov Kasvun tukeminen ja ohjaus (sis. 5 ov TOP), Näyttö ov Suuntautuminen kasvun tukemiseen ja ohjaukseen ov Kasvun ja kehityksen tukeminen ov Lähihoitajana kasvun tukemisessa ja ohjauksessa TOP ov Hoito ja huolenpito (sis. 5 ov TOP),(näyttö 2) Toimiminen hoito- ja huolenpitotyössä Ammatillinen hoito- ja huolenpitotyö Lähihoitajana hoito- ja huolenpitotyö TOP Kuntoutumisen tukeminen (sis. 5 ov TOP),(näyttö 3) Suuntautuminen kuntoutumisen tukemiseen Kuntoutumisen asiakastyö ja työmenetelmät Lähihoitajana kuntoutumisen tukemisessa TOP 5 30 ov Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat Ensihoito (sis. ov TOP); näyttö 30

18 Kuntoutus (sis. ov TOP); näyttö Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus (sis. ov TOP); näyttö Mielenterveys ja päihdetyö (sis. ov TOP); näyttö Sairaanhoito ja huolenpito (sis. ov TOP); näyttö Suun terveydenhoito (sis. ov TOP); näyttö Vammaistyö (sis. ov TOP); näyttö Vanhustyö (sis. ov TOP); näyttö ov 4.11 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen (sis. ov TOP); näyttö 10 Suun terveyden edistäminen ja suun terveyden erikoisaloilla toimiminen (sis. ov TOP); näyttö 10 Vanhusten kotihoito ja huolenpito (sis. ov TOP); näyttö 10 Hoitajan turva (sis. ov TOP); näyttö 10 Toiminnallinen työkalupakki (sis. ov TOP); näyttö 10 Työpaikkaohjaajaksi työssäoppien (sis. ov TOP); näyttö 10 Tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista (sis. ov TOP); näyttö 10 ov 4.12 Muut valinnaiset tutkinnon osat peruskoulutuksessa ov Yrittäjyys 2 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen(liitetty osaksi Työpaikkaohjaajaksi työssäoppien ) 0-10 ov Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat 0-10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 0-10 ov Lukio-opinnot 4.13 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (yli 120 ov) ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Pakolliset tutkinnonosat ov Äidinkieli ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi ov Vieras kieli ov Matematiikka ov Fysiikka ja kemia ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto ov Liikunta ov Terveystieto ov Taide- ja kulttuuriopinnot ov Valinnaiset tutkinnon osat 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat ov Vapaasti valittavien yhteinen tarjotin, 2 ov:n opintojaksoissa ov yhteensä

19 Lukiopohjainen opiskelu Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Sosiaali- ja terveysala Lähihoitaja opiskeluvuosi 90 ov Ammatilliset tutkinnon osat ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat ov Kasvun tukeminen ja ohjaus (sis. 5 ov TOP), Näyttö ov Suuntautuminen kasvun tukemiseen ja ohjaukseen ov Kasvun ja kehityksen tukeminen ov Lähihoitajana kasvun tukemisessa ja ohjauksessa TOP ov Hoito ja huolenpito (sis. 5 ov TOP),(näyttö 2) Toimiminen hoito- ja huolenpitotyössä Ammatillinen hoito- ja huolenpitotyö Lähihoitajana hoito- ja huolenpitotyö TOP Kuntoutumisen tukeminen (sis. 5 ov TOP),(näyttö 3) Suuntautuminen kuntoutumisen tukemiseen Kuntoutumisen asiakastyö ja työmenetelmät Lähihoitajana kuntoutumisen tukemisessa TOP 5 30 ov Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat Ensihoito (sis. ov TOP); näyttö Kuntoutus (sis. ov TOP); näyttö Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus (sis. ov TOP); näyttö Mielenterveys ja päihdetyö (sis. ov TOP); näyttö Sairaanhoito ja huolenpito (sis. ov TOP); näyttö Suun terveydenhoito (sis. ov TOP); näyttö Vammaistyö (sis. ov TOP); näyttö Vanhustyö (sis. ov TOP); näyttö ov 4.11 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Lukio-opinnoista tai aiemmasta ammatillisesta perustutkinnosta 10 ov 4.12 Muut valinnaiset tutkinnon osat peruskoulutuksessa ov Lukio-opinnoista tai aiemmasta ammatillisesta perustutkinnosta 4.13 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (yli 120 ov) ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Pakolliset tutkinnonosat Lukio-opinnoista tai aiemmasta ammatillisesta perustutkinnosta ov Äidinkieli ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi ov Vieras kieli ov Matematiikka ov Fysiikka ja kemia ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto ov Liikunta 19

20 ov Terveystieto ov Taide- ja kulttuuriopinnot ov Valinnaiset tutkinnon osat 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat ov Lukio-opinnoista tai aiemmasta ammatillisesta perustutkinnosta 120 ov yhteensä 3.2 Koulutusohjelman valinta Tredun monipuolinen tarjonta koulutusohjelmittain eriytyvissä ammatillisissa opinnoissa vastaa Pirkanmaan seudun sosiaali- ja terveysalan työvoiman tarpeeseen ja saatavuuteen. Lähihoitajatutkinnosta valmistuu osaajia ensihoidon, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen, kuntoutuksen, mielenterveys- ja päihdetyön, sairaanhoidon ja huolenpidon, suun terveydenhoidon, vammaistyön sekä vanhustyön alueille. Koulutusohjelmavalinta tehdään koulutusohjelmaopintojen alkamista edeltävällä lukukaudella. Koulutusohjelmatarjonnassa ovat mukana Ensihoidon Kuntoutuksen Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhoidon ja huolenpidon Suun terveydenhoidon Vammaistyön Vanhustyön koulutusohjelmat. Tutkinnon perusteiden mukaan opiskelijan tulee suorittaa hyväksytysti kaikille pakolliset ammatilliset tutkinnon osat ennen koulutusohjelman alkamista. Koulutusohjelmavalinnan perusteeksi opiskelijat saavat ohjausta ryhmänohjaajalta, opintoohjaajalta, koulutusohjelmien opettajilta, eri koulutusohjelmavaihtoehdoissa opiskelevilta ja työelämän edustajilta. Mikäli koulutusohjelmavaihtoehtoihin on hakijoita enemmän kuin ryhmään voidaan ottaa, valinta eri vaihtoehtoihin tehdään opintomenestyksen ja sen lisäksi tarvittaessa koulutusohjelmavaihtoehdosta riippuen haastattelun, fyysisen testin tai opiskelijan omaa ammattialaa sivuavan harrastuneisuuden perusteella. 20

21 Koulutusohjelmaryhmiin sijoittuu sekä peruskoulupohjaisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita kolmantena opiskeluvuotenaan että ylioppilaspohjaisessa koulutuksessa olevia tai aikaisemmin ammatillisen perustutkinnon suorittaneita toisena opiskeluvuotenaan. 3.3 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus toteutetaan Tredun Tampereen Sairaalankadun ja Pyynikintien, Virtain, Ikaalisten ja Ylöjärven toimipisteissä. Koulutusta järjestetään peruskoulu- (3 v) ja ylioppilaspohjaisena (2 v) sekä ylioppilaslähihoitajatutkintona (3 v - 4 v) yhteistyössä lukiotoimen kanssa. Koulutuksen järjestäjä päättää opetusryhmien alkamisesta eri toimipisteessä lukuvuosittain. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto on mahdollista suorittaa myös ns mallin mukaisesti, jolloin koulutusohjelmaopinnot toteutuvat oppisopimuskoulutuksena (ks. Tredun opetussuunnitelman nuorten koulutuksen yhteinen osa luku 2.6). Oppisopimuskoulutus toteutetaan yhteistyössä Pirkanmaan alueen oppisopimuskeskusten kanssa. 2+1 mallin teoriaopinnot toteutetaan Tredussa. Oppisopimuskoulutuksen edellytyksenä on 16 vuoden ikä, kaikille pakollisten tutkinnon osien, kaikille valinnaisten ja muiden valinnaisten tutkinnon osien sekä ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien että vapaasti valittavien tutkinnon osien suorittaminen hyväksytysti ennen oppisopimussuhteen alkua. Oppisopimusopiskelu tapahtuu opiskelijan itse hankkimassa työpaikassa. Opiskelijan työaika oppisopimussuhteessa on vähintään 25 h viikossa työssäoppien. Opiskelijalle tehdään ohjattuna henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka sisältää tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten saavuttamista tukevaa lähiopetusta enintään 35 opiskelupäivää. Oppisopimuskoulutukseen lähtevältä opiskelijalta edellytetään oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta. Sosiaali- ja terveysalalla pakolliset tutkinnon osat, ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ja vapaasti valittavat tutkinnon osat suoritetaan joustavasti koulutuksen aikana. Osaamisen tunnustamisen perusteella opiskeluaika voi esim. ylioppilaspohjaisessa koulutuksessa lyhentyä vajaaseen kahteen lukuvuoteen. Opiskelija suorittaa pakolliset ammatilliset tutkinnon osat pääsääntöisesti järjestyksessä Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito sekä viimeisenä Kuntoutumisen tukeminen. Koulutuksen järjestäjä päättää vuosittain eri opiskelijaryhmien tutkinnon osien suorittamisjärjestyksestä riippuen erityisesti käytettävissä olevista työssäoppimispaikoista ja tarkoituksenmukaisesta koulutuksen toteuttamisesta. Pakollisten tutkinnon osien järjestys voi vaihdella edellä mainitusta poiketen myös järjestyksessä Hoito ja huolenpito, Kuntoutumisen tukeminen ja viimeisenä Kasvun tukeminen ja ohjaus. 21

22 Koulutusohjelman lisäksi opiskelija valitsee sen rinnalla tai jälkeen suoritettavaksi yhden 10 opintoviikon laajuisen kaikille valinnaisen tutkinnon osan. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta oppilaitos tarjoaa tutkinnon perusteeseen sisältyvistä tutkinnon osista seuraavat: Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen sekä Vanhusten kotihoito ja huolenpito. Suun terveyden edistäminen ja suun terveyden erikoisaloilla toimiminen Tutkinnon perusteiden mukaan Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen -tutkinnon osan voi valita opiskelija, joka on suorittanut vaihtoehtoisesti Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen, Kuntoutuksen, Mielenterveys- ja päihdetyön, Sairaanhoidon ja huolenpidon tai Vammaistyön koulutusohjelman ennen tämän kaikille valinnaisen tutkinnon osan opintojen aloitusta. Suun terveyden edistäminen ja suun terveyden erikoisaloilla toimiminen -tutkinnon osan voi valita opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti Suun terveyden koulutusohjelman ennen valinnaisen tutkinnon osan opintojen aloitusta. Paikallisesti tarjottavina valinnaisina tutkinnon osina on mahdollisuus valita Työpaikkaohjaajaksi työssäoppinen Lähihoitajan toiminnallinen työkalupakki Hoitajan turva Yrittäjyys sosiaali- ja terveysalalla. Opinnot opiskellaan monimuoto-opetuksena sisältäen mm. oppilaitoksessa lähiopetusta, työelämään liittyviä projekteja ja opintokäynteinä, työpaikalla tapahtuvaa opetusta, verkkoopetusta sekä opiskelijan itsenäistä opiskelua. Yrittäjyys (5 ov) on tutkinnon osissa liitetty etenkin sisäiseen yrittäjyyteen, kuten opiskelijan omien vahvuuksien ja mahdollisuuksien kartoittamiseen, opiskelijan tavoitteiden asettamiseen, ammatilliseen kehittymiseen sekä tulokselliseen työskentelyyn. Yrittäjyyteen liittyviin opintoihin sisältyy myös yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hahmottaminen osana palvelujärjestelmää sekä opiskelijan ulkoisen yrittäjyyden mahdollisuuksien kartoittaminen. Kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset sekä kulttuuriset periaatteet huomioidaan opetuksessa lähihoitajan työympäristöjen toimintakulttuurien näkökulmasta. Opetuksessa kiinnitetään huomiota lähihoitajan taitojen kehittymiseen erilaisten asiakasryhmien kohtaamisessa ja kulttuuristen taustojen sekä monikulttuurisuuden huomioimisessa asiakastyössä. Opintojen alkaessa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelman (HOPS). Sen laatiminen aloitetaan ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan ohjauksessa ja sitä tarkistetaan tarvittaessa, vähintään lukuvuosittain. Opiskelija seuraa opintojen etenemistä 22

23 opintohallintojärjestelmän kautta. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaan. Ammatillisen tutkinnon osan alussa ryhmänohjaaja orientoi opiskelijan tutkinnon osan kokonaisuuteen. Opiskelija voi liittää tutkintoonsa valinnaisina tutkinnon osina myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista tai ammattikorkeakoulututkinnoista. Näiden valinnaisten tutkinnon osien suorittaminen huomioidaan opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. Työssäoppiminen Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö on koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työprosessi. Työssäoppimisen laajuus sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa on vähintään 29 ov. Työssäoppiminen ajoittuu koko koulutuksen ajalle ja sitä sisältyy kaikkiin ammatillisiin tutkinnon osiin. Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan jokaisessa ammatillisessa tutkinnon osassa työssäoppimisjakson loppuvaiheessa. Sosiaali- ja terveysalan työssäoppimisen järjestelyt esitellään tutkinnon osien kuvauksissa. Sosiaali- ja terveysalalla työssäoppimispaikan hankkimisesta vastaa oppilaitoksen nimeämä yhdysopettaja tai työssäoppimisalueilla tai eri toimintayksiköissä toimivat vastuuohjaavaksi nimetyt opettajat. Ulkomailla suoritettavien työssäoppimisjaksojen järjestelyistä vastaa kansainvälisten asioiden koordinaattori yhdessä maavastaavaksi nimetyn opettajan kanssa. Ennen kunkin tutkinnon osan työssäoppimisen jaksoa opiskelija osallistuu työssäoppimisen infotilaisuuteen. Ulkomailla työssäoppiva osallistuu valmennukseen. Työssäoppimisesta ei yleensä tehdä työsopimusta työantajan kanssa. Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat opiskelijan työajasta työssäoppimisjaksoilla jakson alkaessa. Työajat ovat pääsääntöisesti työaikalaissa ja nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) säädetyön mukaiset. Niistä voidaan poiketa opetuksellisista syistä. Työaikaan sisältyy viikonloppu-, ilta- tai yötyötä silloin, kun se on oppimisen kannalta välttämätöntä. Valtioneuvosto on asetuksessa 2006/475 säätänyt nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä. Näitä ovat mm. työt, joissa esiintyy nuoren työntekijän ikään ja kokemukseen nähden liiallista rasitusta, huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta, huomattavaa taloudellista vastuuta tai erityisiä vaaroja, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai välttämään, yksintyöskentely silloin, kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara, psykiatristen potilaiden ja psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden hoito ja huolto sekä kuolleiden käsittely ja kuljetus. Näitä tehtäviä nuori työntekijä voi työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä ammatillisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa tehdä kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön jatkuvassa valvonnassa. Koulutuksen järjestäjä on tehnyt työsuojeluviranomaiselle ilmoituksen vaarallisen työn tekemisestä. Opiskelijan työssäoppimisen ohjauksessa otetaan huomioon mahdollisten vaarallisten töiden edellyttämä erityisohjaus. 23

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Opetussuunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus Sedu Opetussuunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Asiakaspalvelun ja tietohallinnon osaamisala, Ensihoidon osaamisala Kuntoutuksen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

TAUSTAMUISTIO 10.9.2009 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET UUDISTUVAT Tutkinnon perusteiden uudistamisen tarkoitus Sosiaali- ja

TAUSTAMUISTIO 10.9.2009 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET UUDISTUVAT Tutkinnon perusteiden uudistamisen tarkoitus Sosiaali- ja TAUSTAMUISTIO 10.9.2009 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET UUDISTUVAT Tutkinnon perusteiden uudistamisen tarkoitus Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden kokonaisuudistus tehtiin

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SOSIAALI- JA TERVEYSALA Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 8 2. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA...

Lisätiedot

Kuntoutumisen tukeminen

Kuntoutumisen tukeminen Kuntoutumisen tukeminen Ammattitaitovaatimukset osaa laatia, toteuttaa ja arvioida lähihoitajan vastuualueella kuntoutujalähtöisen edistävän yhteistyössä moni työryhmän kanssa ohjata ja tukea erilaisten

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11. Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sosiaali- ja

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Lähihoitaja. Voimassa 1.8.2015 alkaen

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Lähihoitaja. Voimassa 1.8.2015 alkaen SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Lähihoitaja Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO... 3 1.1. JOHANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO. Lähihoitaja. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO. Lähihoitaja. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Lähihoitaja Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Pakolliset tutkinnon osat Kasvun tukeminen ja ohjaus Hoito ja huolenpito Kuntoutumisen tukemien Osaamisalat Asiakaspalvelu

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kuntoutumisen tukeminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta

Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta Syksy 2012 1 Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta on tarkoitettu lisä- ja täydennyskoulutukseksi lähihoitajan tutkinnon suorittaneille tai sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2016 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Opetussuunnitelma 2016 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus Sedu Opetussuunnitelma 2016 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Asiakaspalvelun ja tietohallinnon osaamisala, Ensihoidon osaamisala Kuntoutuksen

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KASVUN TUKEMISEN JA OHJAUKSEN TUTKINNON OSASSA

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Musiikkialan perustutkinto

Musiikkialan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelman yhteinen osa SISÄLLYS 1.Opetussuunnitelma ja sen soveltaminen 1 1.1 Kuopion konservatorio 1 1.2 Kuopion konservatorion arvot 1 2. Kuopion konservatorion ammatillinen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SOSIAALI- JA TERVEYSALA Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja SISÄLLYSLUETTELO KSAO/valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma, sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA Peruskoulupohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Eläintenhoidon koulutusohjelma, Eläintenhoitaja, 3-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS OPETUSSUUNNI TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS LAO C74/2015 LAMO C62/2015 UOPI C20/2015 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Opetussuunnitelma 1 (7) Sisällys 1 Valitsit

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

/ Minna Kansanaho Nyt olemme.

/ Minna Kansanaho Nyt olemme. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ajanohjauksen perustutkinnon päivitystyö Uusi tutkinto voimaan 1.8.2009 13.11.2008 / Minna Kansanaho Minna.kansanaho@epopisto.fi Nyt olemme. Tutkintoa on edelleen päivitetty

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen Hyväksymismerkinnät 1 (5) Tämän asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa 19.9. Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnitella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa kriteerilähtöisesti.

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Mielenterveys ja päihdetyö TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen ja osaamiseen Opetussisällöistä

Lisätiedot